Lääkärihelikopterit kuljettavat yhä enemmän potilaita

FinnHEMSin lääkärihelikoptereilla kuljetettiin ennätysmäärä potilaita vuonna 2017. Helikopterilla kuljetettujen potilaiden määrä on viimeisten kuuden vuoden aikana yli kaksinkertaistunut. Syynä kasvuun on muun muassa aivoinfarktipotilaiden entistä tehokkaampi hoito.

Lääkärihelikopterien ensisijaisena tehtävänä on kuljettaa lääkäri mahdollisimman nopeasti ensihoitoa tarvitsevan potilaan luokse. Yleensä potilas kuljetetaan tehtäväpaikalta sairaalaan ambulanssilla, mutta helikopterilla kuljetettavien potilaiden osuus on vuosi vuodelta lisääntynyt. Vuonna 2017 keskimäärin lähes joka kymmenes FinnHEMSin kohtaama potilas kuljetettiin helikopterilla sairaalaan.

Kun vuonna 2012 helikopterikyydin saaneita potilaita oli 209, viime vuonna määrä oli suurempi kuin koskaan aiemmin, 436. Viimeisen vuoden aikana kasvu on ollut voimakkainta Kuopiossa ja Rovaniemellä sekä erityisesti Oulussa, missä kuljetusmäärät lisääntyivät edellisvuodesta 44 prosentilla.

Raju nousu Oulussa johtuu pääasiassa aivoinfarktipotilaiden hoidon tehostumisesta.

– Lähdemme helikopterilla yhä useammin toiminta-alueen reunalta tulevaa ambulanssia vastaan, jos siten pystytään säästämään potilaan aivojen kannalta arvokasta aikaa. Tällöin potilas siirretään kopteriin, jolla hänet kuljetetaan sairaalaan jatkohoitoon, kertoo FinnHEMSin Oulun tukikohdan vastuulääkäri Heini Nal.

Liuotushoidon lisäksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) käynnistettiin vuonna 2017 aivoinfarktin uusi hoitomuoto, aivovaltimotukoksen mekaaninen avaus eli trombektomia. Sen aloittamiseksi potilas on saatava mahdollisimman pian sairaalaan.

Tieliikenneonnettomuuksia viime vuotta vähemmän

Kuudessa tukikohdassa toimivat FinnHEMSin lääkärihelikopterit saivat vuonna 2017 yhteensä 14 288 hälytystä.

– Hälytysmäärä kokonaisuudessaan jäi hieman viime vuotta pienemmäksi. Kriittistä apua tarvitsevat potilaat kuitenkin tavoitettiin yhä paremmin. Kriittisen avun sai viime vuonna 1 586 potilasta, sanoo FinnHEMSin tutkimusjohtaja Ilkka Virkkunen.

141 potilasta olisi todennäköisesti kuollut ennen sairaalaan pääsyä ilman lääkäri- tai lääkintähelikopterin tuomaa apua.

FinnHEMSin tehtävätilastot mukailevat Liikenneturvan joulukuun lopussa antamaa ennakkoarviota, jonka mukaan vuosi 2017 oli tieliikenteessä edeltäjäänsä turvallisempi. Lääkärihelikoptereilla oli tieliikenneonnettomuuksiin liittyviä hälytyksiä 12 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Halutuimmat työsuhdeautomallit olivat viime vuonna Skoda Octavia, Volkswagen Passat ja Audi A4

Skoda puolustaa paikkaansa suomalaisten halutuimpana työsuhdeautomerkkinä ALD Automotiven vuoden 2017 tilastojen perusteella. Vaihtoehtoiset polttoaineet kasvattavat suosiotaan Suomessa ja työsuhdeautot ovat entistä vähäpäästöisempiä.

Vuoden 2017 suosituin työsuhdeautomerkki oli ALD Automotiven tilastojen perusteella Skoda, jonka perässä tulivat Volkswagen ja Audi. Halutuimmat työsuhdeautomallit olivat viime vuonna Skoda Octavia, Volkswagen Passat ja Audi A4. Vuoteen 2016 verrattuna kärkikolmikkoon on noussut Audi, jonka A4-malli nousi neljänneltä sijalta kolmannelle.

Tilastot perustuvat ALD Automotiven uusiin leasingrekisteröinteihin Suomessa vuonna 2017. ALD Automotive on Suomen johtava huoltoleasingpalveluiden asiantuntijayritys ja se tarjoaa leasingratkaisuja yrityksille ja ihmisille yli 40 maassa.

Suomalaisyritykset suosivat ympäristöystävällisempiä autoja

ALD:n työsuhdeautojen päästöt Suomessa ovat jatkaneet laskuaan. Viime vuonna työsuhdeautojen hiilidioksidipäästöt olivat keskimäärin 114 grammaa per kilometri, mikä on 2,2 grammaa vähemmän kuin vuonna 2016. Työsuhdeautot ovat myös keskimäärin vähäpäästöisempiä kuin muut uudet, Suomessa rekisteröidyt autot, joiden päästöt olivat viime vuonna 119 grammaa per kilometri.

– Päästöjen laskeminen on osa trendiä, joka selittyy muun muassa plug in -hybridiautojen suosion reippaalla kasvulla, mikä lähes kolminkertaistui ALD:n asiakkaiden keskuudessa edelliseen vuoteen verrattuna. Suomalaiset yritykset suosivat hankinnoissaan ja autopolitiikassaan vähäpäästöisempiä autoja, mikä kertoo edelläkävijyydestä ympäristö- ja ilmastokysymyksissä, ALD Automotive Suomen kaupallinen johtaja Kari Kauppinen iloitsee.

Kokonaisuudessaan sähkö-, kaasu- ja hybridiautojen osuus on ALD:n työsuhdeautojen keskuudessa kaksinkertaistunut Suomessa 5,7 prosentista 11,8 prosenttiin vuosina 2016-2017.

Leasingauto on turvallinen ratkaisu polttoainevaihtoehdosta riippumatta

Ruotsissa hiilidioksidipäästöjen suunta on ollut päinvastainen, sillä ALD:n työsuhdeautojen päästöt ovat kasvaneet siellä 113 grammasta per kilometri 114 grammaan per kilometri 2016-17 välillä. Tämä selittyy ainakin osittain sillä, että bensiinikäyttöiset autot ovat kasvattaneet suosiotaan hiilidioksidipäästöjen osalta vähäpäästöisempiin dieselautoihin verrattuna.

– Viime aikoina on käyty keskustelua dieselautojen luultua korkeammista typenoksidipäästöistä. Tässä on unohtunut se, että dieselmoottoreiden typpioksidipäästöjen puhdistusmenetelmät ja todelliset hiukkaspäästöt ovat kiristyneiden päästörajojen myötä laskeneet huimasti menneistä vuosista, Kauppinen huomauttaa.

Monia huolettaa dieselautojen jälleenmyyntiarvojen kehitys ja esimerkiksi mahdollisten haittaverojen vaikutus dieselauton arvoon.

Tätä taustaa silmälläpitäen juuri yrityksien käyttämä ALD:n huoltoleasing tai yksityisleasing on Kauppisen mukaan järkevä ja turvallinen vaihtoehto ulkoistaa nämä mahdolliset dieselautoihin liittyvät riskit. Leasingsopimuksissa riskin auton arvon alenemisesta kantaa aina ALD.

Yritysten autopolitiikka on avain yritysautokannan uudistamiseen

Työsuhde- ja yritysautokannan uudistamisessa keskeisessä asemassa on yritysten autopolitiikka, jolla linjataan autojen hankintaan ja käyttöön liittyviä keskeisiä kysymyksiä.

Tätä varten ALD tarjoaa yritysasiakkailleen uutena palveluna autopolitiikkatyöpajaa, jossa asiakkaita autetaan huomioimaan muuttuvat automarkkinat, tuodaan ymmärrystä asiakkaan yritysautojen nykytilaan, tarjotaan dataa autopolitiikan rakentamista varten ja luodaan asiakkaan kanssa optimaalinen autopolitiikka huomioiden asiakkaan tavoitteet niin päästöjen, kustannusten kuin henkilöstönkin osalta.

– Nyt käytävässä, hieman populistisessa dieselkeskustelussa tulisikin ennen kaikkea keskittyä siihen, miten Suomen autokantaa voisi uudistaa nykyistä huomattavasti nopeammin, ja miten vanhat saastuttavat diesel- ja bensa-autot saataisiin korvattua uusilla, päästönormit täyttävillä autoilla ja esimerkiksi sähköautoilla, joiden suosio on vielä hyvin maltillista, Kauppinen toteaa.

LIITE: Suosituimmat työsuhdeautomerkit ja -mallit Suomessa vuonna 2017

10 suosituinta työsuhdeautomerkkiä Suomessa vuonna 2017 (suluissa sija vuonna 2016)

1. Skoda (1.)
2. Volkswagen (2.)
3. Audi (4.)
4. Volvo (5.)
5. BMW (3.)
6. Mercedes-Benz (7.)
7. Ford (6.)
8. Toyota (8.)
9. Nissan (9.)
10. Opel (10.)

Lähde: ALD Automotiven tilastot vuodelta 2017

10 suosituinta työsuhdeautomallia Suomessa vuonna 2017 (suluissa sija vuonna 2016)

1. Skoda Octavia (1.)
2. Volkswagen Passat (2.)
3. Audi A4 (4.)
4. Skoda Superb (3.)
5. Volvo V90 (-)
6. Volkswagen Golf (6.)
7. BMW 3-sarja (9.)
8. BMW 5-sarja (5.)
9. Skoda Kodiaq (-)
10. Ford Mondeo (7.)

Lähde: ALD Automotiven tilastot vuodelta 2017

SusBinders-projektissa kehitetään vaihtoehtoa liimojen myrkyllisille fenoliyhdisteille

Suomalaisten havupuiden kuoret sisältävät merkittäviä määriä vesiliukoisia tanniini-polyfenoleja, joita voidaan hyödyntää uusiutuvina vaihtoehtoina liimoissa yleisesti käytetyille fossiilisille ja myrkyllisille fenoliyhdisteille. Teknologian tutkimuskeskus VTT, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) kehittävät SusBinders-projektissa polyfenolien uuttoprosessille teollista tuotantomenetelmää.

Havupuiden kuoria syntyy Suomen metsäteollisuuden sivuvirtana noin 3 miljoonaa tonnia vuodessa. Tällä hetkellä kuoret poltetaan suurimmaksi osaksi sellaisenaan sahoilla tai sellutehtailla prosessien käyttöenergiaksi. Kuoren tehokkaammalla hyödyntämisellä saataisiin lisäarvoa Suomen metsäbiomassasta ja luotaisiin uutta liiketoimintaa.

Nykyisin tanniineja tuotetaan vesipohjaisilla uuttoprosesseilla trooppisista puista kuten akasiasta. Tanniinien suurin käyttökohde on nahan värjäys. Tanniinit soveltuvat myös liimasovelluksiin, mutta käyttö on suhteellisen vähäistä. Markkinapotentiaali on kuitenkin valtava, sillä fenolipohjaisten liimahartsien maailmanlaajuinen markkinakoko on noin 4 miljoonaa tonnia vuodessa ja arvo 10 miljardia euroa. Fenolisia liimahartseja käytetään pääasiassa vanerien ja laminaattien valmistuksessa sideaineena.

SusBinders-projektissa optimoidaan uuttoprosessia, jolla polyfenoliset arvokomponentit erotetaan kuoresta. Lisäksi tutkitaan, miten komponentit soveltuvat erilaisiin liimasovelluksiin. Luke keskittyy uuttoprosessin optimointiin ja tuotannon mittakaavan nostamiseen. Xamk kehittää jatkuvatoimista uuttoprosessia sekä valmistaa ja testaa tanniinipohjaisilla liimoilla liimatut puupaneelit. VTT koordinoi projektia sekä kehittää tanniiniuutteiden puhdistusta sekä vastaa liimojen ja hartsien formuloinnista. VTT arvioi myös prosessien ja tuotteiden teknillis-taloudellista soveltuvuutta ja hiilijalanjälkeä.

Projektia rahoittavat Business Finland, tutkimuspartnerit sekä yksitoista yritystä arvoketjun eri osa-alueilta. Projektin kokonaisbudjetti on 728 000 euroa. Kesäkuussa 2017 käynnistynyt projekti päättyy 31.5.2020.

Suomi kiinnostaa matkailumaana

Suomi kiinnostaa matkailumaana nyt ennennäkemättömän paljon, ja uusille, kansainvälisesti vetovoimaisille matkailutuotteille on kova kysyntä. Business Finlandin Visit Finland -yksikön järjestämässä kärkituotekilpailussa voittajiksi valikoituivat suomalaisiin matkailuvaltteihin eli luontoon, saunakulttuuriin ja puhtaaseen ruokaan liittyvät tuotteet. Kärkisijoille nousivat myös kulttuurikokemukset, kuten heavymusiikki-teemainen kaupunkikierros sekä saamelaiskulttuuriin perehtyvä illallinen.

Visit Finland haluaa kilpailun kautta nostaa esiin Suomen kiinnostavimpia matkailutuotteita. Kilpailussa valittiin 15 suomalaista Visit Finland -kärkituotetta ja yksi kestävän kehityksen kärkiyritys 155 osallistuneen yrityksen joukosta. Vuoden 2017 kilpailussa haluttiin löytää erityisesti uusia vetovoimaisia kesämatkailutuotteita sekä tuotteita, joilla Suomen matkailusesonkia saa pidennettyä.

− Kilpailun voittajiksi valitut yritykset ovat onnistuneet luomaan sellaisia matkailutuotteita, joita kansainvälisillä markkinoilla kaivataan juuri nyt. Meille suomalaisille hyvin tuttujen asioiden, kuten koskemattomassa luonnossa liikkumisen ja saunaperinteen tuotteistaminen helposti saavutettaviksi matkailukokemuksiksi on todella tärkeää, kertoo kärkituotekilpailun tuomariston puheenjohtaja, kehitysasiantuntija Liisa Renfors Business Finlandin Visit Finland -yksiköstä.

Luontomatkailu Suomessa lataa kiireisen kaupunkilaisen akut

Ruuhkaisten kaupunkien, saasteongelmien ja työelämän hektisyyden vastapainoksi lomalta haetaan rentoutumista, luontoelämyksiä ja hiljaisuutta. Matkalla halutaan yhä useammin olla tavoittamattomissa ja poissa tietotulvasta. Suomi on luonto-, hyvinvointi- ja aktiviteettilomia etsiville matkailijoille erinomainen kohde.

Moni haluaa kokea elämyksiä ja nähdä uusia paikkoja perinteisten matkailukohteiden sijaan. Uudenlaisia kohteita hakevat ovat löytäneet Suomen, joka on monen ulkomaalaisen näkökulmasta eksoottinen.

− Uudenlaisille suomalaisille matkailutuotteille on nyt valtava kysyntä. Tuotteilta halutaan myös entistä enemmän paketointia yksittäisten retkien tai palvelujen sijaan. Kärkituotekilpailun voittajayritykset tarjoavatkin valmiiksi mietittyjä kokonaisuuksia, joihin matkailijoiden on helppo osallistua, Renfors sanoo.

Matkailija arvostaa vastuullisuutta

Tutkimukset ja trendit osoittavat matkailuyrityksen vastuullisen toimintatavan olevan asiakkaille yhä tärkeämpää. Uusimman booking.comin asiakastutkimuksen* mukaan 65 % matkailijoista haluaa valita seuraavalla matkallaan ympäristöystävällisen majoituksen. Käytännössä vastuullisuus on ympäristöä säästävää toimintaa kuten veden ja energian säästämistä sekä jätemäärän vähentämistä.

Kärkituotekilpailussa valittiin YK:n julistaman kestävän matkailun kehittämisen teemavuoden 2017 kunniaksi Suomen matkailun kestävän kehityksen kärkiyritys. Voittajaksi ylsi nurmeslainen Äksyt Ämmät, joka on jo vuosien ajan tehnyt määrätietoista työtä kestävän kehityksen eri osa-alueilla. Yrityksellä on käytössään esimerkiksi vieraidensa hiilijalanjäljen kompensointi. Äksyille Ämmille on myönnetty pitkäjänteisestä työstään vastuullisen matkailun parissa TourCert-sertifikaatti.

Lisäksi kunniamaininnan kestävän kehityksen kärkiyritys -kategoriassa saivat Saimaa Holiday Oravi, Adventure Apes, Aavameri, Harriniva ja Strömma. Kunniamaininnan saaneet ovat hyviä esimerkkejä yrityksistä, jotka panostavat vastuullisuusviestintään, tekevät yhteistyötä hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa tai ovat laatineet oman dokumentoidun ympäristöohjelman.

Kärkituotekilpailun voittajat 2017

Kärkituotekilpailun vuoden 2017 voittajatuotteet edustavat Suomea luonto-, hyvinvointi- ja kulttuurimatkailukohteena. Voittajiksi valikoitui yrityksiä kaikkialta Suomen neljältä matkailun suuralueelta Lapista, Järvi-Suomesta, pääkaupunkiseudulta ja rannikko- ja saaristoalueilta. Palkinnoksi yritykset saavat käyttöönsä Authentic Experience -statuksen käytettäväksi tuotteensa markkinoinnissa sekä laajaa näkyvyyttä Visit Finlandin markkinoinnissa.

Kärkituoteyritykset TOP 15 (alueittain aakkosjärjestyksessä)

Saaristo ja rannikko

Aavameri, Saaristomeri: kajakkiretkiä Saaristomeren kansallispuistossa
Riistaravintola Pikku-Peura, Lestijärvi: kolmen yön erämaaelämys metsäkylvyistä ja villiruoasta nauttien
Visit Salo / Yrityssalo, Salo: viikko-ohjelmasta löytyy Suomi-elämyksiä jokaiselle, ruukkikyläretkestä saaristoseikkailuun
Ägräs Distillery Oy, Raasepori/Pohja: tutustumista tislaamoon, panimoon ja siiderimöön Fiskarsin uniikissa käsityöläiskylässä

Lappi

HaliPuu, Levi: rentoutumista riippumatossa arktisessa metsässä
Harriniva Hotels & Safaris, Muonio: revontulia ja monipuolisia aktiviteetteja Lapin erämaassa
Holiday Village Valle / Guolbba Oy, Utsjoki: saamelainen päivällinen kodassa saamelaiskulttuuriin tutustuen

Järvi-Suomi

Adventure Apes, Orivesi: tutustumista suomalaiseen elämäntapaan paikallisessa kodissa
Lahti Region Oy, Tuusula/Lahti/Jyväskylä: neljän päivän mittainen kokonaisuus tarjoilee suomalaisen kulttuurin helmiä Tuusulassa, Lahdessa ja Jyväskylässä
Matkatoimisto Veranatura, Lappeenranta/Imatra/Punkaharju/Savonlinna/Oravi: Viikon pyöräilymatkoja alueen mielenkiintoisimpia nähtävyyksiä Saimaan järviluonnossa tutkien
Nukula Oy, Oravasaari: rentouttavia saunaelämyksiä Päijänteen rannalla
Sahanlahti Resort, Puumala: uniikki sahaympäristö Saimaan rannalla, aktiviteetteja ja savusauna
Varjolan tila, Kuusa/Laukaa: rentoutumisoppaan vetämä kahden yön elämys mökkimiljöössä
Wild Hikes Finland, Tampere/Helvetinjärven kansallispuisto: reppulauttailuretkiä (packrafting) kansallispuiston jylhissä maisemissa

Pääkaupunkiseutu

HappyGuide Helsinki, Helsinki: kaupunkikierros, joka nostaa heavymusiikin kaupunkikulttuurin tarjontaan

Kestävän kehityksen kärkiyritys

Äksyt Ämmät, Nurmes: Äksyt Ämmät on tehnyt määrätietoista työtä jo vuosien ajan kestävän kehityksen eri osa-alueilla. Yrityksellä on käytössä esimerkiksi vieraidensa hiilijalanjäljen kompensointi.

Laaja automaattiajon testaus alkaa Euroopan teillä – VTT on mukana tutkimuksessa

VTT testaa ja arvioi yhdessä Euroopan autoteollisuuden ja muiden kumppaniensa kanssa henkilöautojen automaattiajamista todellisessa liikenteessä 11 kohteessa Euroopassa.

Nyt syyskuussa alkaneessa nelivuotisessa L3Pilot-hankkeessa pyritään vastaamaan uusiin ja yhä suurempiin liikkumiseen liittyviin vaatimuksiin. Testiajoneuvoissa käytettävien uusien tekniikoiden tutkimisella valmistaudutaan myös laajamittaisiin ajoneuvojen kenttäkokeisiin tutkimuksen päätyttyä.

Teknologian tutkimuskeskus VTT vastaa hankkeessa tutkimusmenetelmän kehittämisestä ja osallistuu datahallinnan ja evaluoinnin osaprojekteihin.

Testattavat teknologiat tuovat automaatiota erilaisiin ajotilanteisiin, kuten pysäköintiin, moottoritieajoon, ruuhkassa ajamiseen tai risteysajoon kaupungeissa.

”Automaattisten ajoneuvojärjestelmien toimivuus varmistetaan monissa eri liikennetilanteissa, kun noin tuhat kuljettajaa pääsee ajamaan testiajoneuvoja normaalissa liikenteessä”, kertoo johtava tutkija Satu Innamaa VTT:ltä.

Testit tuottavat arvokasta tietoa teknisten näkökohtien ja automaattiajamisen liikenteellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten arvioimiseen. L3Pilot-hankkeessa selvitetään myös käyttäjien näkökulmaa automaattiajamiseen, ajomukavuutta ja ajotapaa.

Hanketta johtaa Volkswagen AG. ”Olemme varmoja, että järjestelmämme ovat menestyksekkäitä, kun ne saadaan vastaamaan käyttäjien tarpeita”, uskoo Volkswagen AG:n projektikoordinaattori Aria Etemad .

EU:n Horisontti 2020 -ohjelmaan kuuluvassa L3Pilotissa on mukana 34 organisaatiota, jotka ovat sitoutuneet testaamaan ja arvioimaan automaattisten ajojärjestelmien vaikutuksia. Ajoneuvovalmistajista hankkeessa ovat mukana AUDI AG, BMW Group, Centro Ricerche Fiat SCPA, Daimler AG, Ford, Groupe PSA, Honda R&D Europe, Jaguar Land Rover, Opel Automobile GmbH, Renault, Toyota Motor Europe, Volkswagen AG ja Volvo Car Corporation.

VTT:n lisäksi tutkimusosapuolina ovat German Aerospace Center DLR; ika RWTH Aachen University; Institute of Communication and Computer Systems ICCS; SAFER at Chalmers; SNF – Centre for Applied Research at NHH; The Federal Highway Research Institute BASt; TNO – Netherlands Organisation for Applied Scientific Research; University of Genoa; University of Leeds; WMG, University of Warwick ja Würzburg Institute for Traffic Sciences WIVW.

Hankkeen kokonaisbudjetti on 68 miljoonaa euroa, josta EU:n osuus on 36 miljoonaa.

Lisää hankkeesta:
http://www.l3pilot.eu

Puukuitu tulee tekstiili- ja vaateteollisuuteen

Nopeasti kasvavan tekstiiliteollisuuden raaka-aineen tarpeen ja tekstiilijätteen määrän kasvun seurauksena puukuidusta on tulossa vaihtoehto puuvillalle tekstiili- ja vaateteollisuuden raaka-aineena. Aalto – ja Helsingin yliopistoissa on kehitetty selluloosamuuntokuitua IONCELL-F -teknologian avulla, missä ei käytetä haitallisia kemikaaleja, ja joka on ympäristöystävällinen vaihtoehto runsaasti vettä kuluttavalle puuvillan tuotannolle. Stora Enso ja Marimekko ovat mukana uusiutuvan, kierrätettävän ja ympäristöä säästävän puukuidun kehitystyössä.

Metsien ja ilmastonmuutoksen tutkimus on saanut merkittävän EU-rahoituksen

Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Katja Rinne-Garmston on saanut Euroopan tutkimusneuvostolta (ERC) merkittävän 1,8 miljoonan euron rahoituksen. Hänen tutkimuksensa avulla pyritään ymmärtämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia Euraasian boreaalisille metsille.

Towards Understanding the Impact of Climate Change on Eurasian Boreal Forests: a Novel Stable Isotope Approach (ISOBOREAL) -hankkeessa tutkitaan boreaalisia metsiä, joiden oletetaan olevan erityisen herkkiä ilmastonmuutokselle. Nämä ekosysteemit sijaitsevat leveysasteilla, joilla globaaliin ilmastonmuutokseen liittyvä lämpötilan nousu on merkittävin.

Boreaaliset metsät vaikuttavat ilmastoon hiilen kiertokulun ja maapallon säteilytasapainon kautta.
– Kohoava lämpötila sekä ilmakehän kasvava hiilidioksidipitoisuus voivat tulevaisuudessa muuttaa metsien kasvua ja siten metsien merkitystä hiilinieluina, Katja Rinne-Garmston taustoittaa.

– Jos voimakkaasti säteilyä absorboivat boreaaliset metsät leviävät tundravyöhykkeelle, saattaa planeetan pidättämän lämmön määrää kasvaa entisestään.
Ilmastosignaalit löytyvät isotoopeista uusilla menetelmillä

Uudessa projektissa tutkitaan muuttuvien olosuhteiden vaikutusta metsien kasvuun analysoimalla puiden hiilen (δ13C) ja hapen (δ18O) stabiileja isotooppeja. Niiden arvojen vaihtelu indikoi ympäristössä tapahtuvia muutoksia, kuten lämpötilaa ja kuivuutta sekä näiden vaikutusta yhteyttämiseen ja transpiraatioon. Puiden vuosilustoihin tallentuneen ilmastosignaalin avulla voidaan tarkastella, miten ympäristön muutokset ovat vaikuttaneet muun muassa puun kasvuun sen eliniän aikana.

Päätavoitteena on uuden tyyppisten analyysimenetelmien avulla nykyistä parempi vuosilustojen ilmastosignaalin tulkinta. Muun muassa vuosiluston sisäistä δ13C- ja δ18O-vaihtelua tutkitaan 100 µm spatiaalisella tarkkuudella tavanomaisen vuotuisen resoluution sijaan.

– Voimme siten selvittää, miten esimerkiksi voimistuva maaperän kuivuus kasvukauden edetessä muuttaa vuosiluston sisäistä hiilen ja hapen isotooppien koostumusta. Projektin tulosten avulla voimme tehdä ennusteita boreaalisten metsien tulevaisuudesta muuttuvassa ilmastossa, Rinne-Garmston sanoo.
ERC-apurahat ovat huippuarvostettuja

Euroopan tutkimusneuvoston (ERC, European Research Council) myöntämät apurahat ovat arvostetuimpia eurooppalaisia apurahoja, joita voivat hakea kaikkien alojen tutkijat. ERC jakaa vuosittain huippututkijoille ja heidän tutkimusryhmilleen apurahoja kolmessa eri kategoriassa tukemaan uraauurtavaa tutkimusta.

Valinnassa keskeistä oli apurahaa hakeneiden tutkimusten uraauurtavuus sekä innovatiivisuus. Rahoitusmalli antaa mahdollisuuden aloittaa jotain täysin uutta ja kunnianhimoista. Apurahojen tavoitteena on lujittaa eurooppalaisen tutkimuksen huippuosaamista, dynaamisuutta ja luovuutta.

Suomi osallistuu Naton CMX17-kriisinhallintaharjoitukseen

UM: Suomi osallistuu Naton kumppanimaana 4.-11.10. järjestettävään CMX17-kriisinhallintaharjoitukseen (Crisis Management Exercise 2017). CMX on Naton säännöllinen konsultaatio- ja päätöksentekoharjoitus. Harjoitus perustuu kuvitteelliseen skenaarioon, eikä siihen osallistu joukkoja. Suomi on osallistunut CMX-harjoituksiin vuodesta 1998 lähtien aina silloin, kun harjoitus on ollut kumppanimaana Suomelle avoin. Vuonna 2017 Suomi osallistuu harjoitukseen yhdeksättä kertaa.

Tänä vuonna harjoitukseen osallistuvat Naton jäsenmaiden lisäksi Suomi ja Ruotsi sekä Euroopan unioni. CMX17-harjoitukseen osallistuu Naton päämajan ja strategisen tason sotilasesikuntien lisäksi siviili- ja sotilashenkilökuntaa harjoitukseen osallistuvien maiden Nato-edustustoista ja pääkaupungeista. Suomesta harjoitukseen osallistuvat mm. ulkoasiainministeriö, puolustusministeriö, pääesikunta sekä Suomen Nato-edustusto Brysselissä. Harjoitus tukee Suomen ja Ruotsin Naton kanssa tehtävää kumppanuusyhteistyötä.

EU järjestää CMX17 –harjoituksen yhteydessä ns. samanaikaisen, koordinoidun harjoituksen nimeltään EU PACE 17. Tämä on osa EU:n ja Naton välisen yhteistyön kehittämistä.

Metsänomistajien palvelua uusittu

Suomen metsäkeskus on uudistanut Metsään.fi-palvelunsa verkkosivut ja parantanut palvelun käytettävyyttä pienillä muutoksilla. Metsänomistajat voivat nyt kirjautua palveluun pankkitunnusten ja mobiilivarmenteen lisäksi myös varmennekortilla.

Metsään.fi-palvelun verkkosivut ovat uudistuneet. Sivu-uudistuksen tavoitteena ovat olleet mahdollisimman selkeät sivut, joilta palvelun käyttäjien on helppo löytää oleelliset asiat. Metsään.fi-palvelun etusivulle on esimerkiksi nostettu opasvideoita ja usein kysyttyjä kysymyksiä, joista metsänomistajat ja toimijat voivat saada apua palvelun käyttöön.

Uudistetut sivut ovat ulkoasultaan samankaltaiset kuin Metsäkeskuksen verkkosivut.

– Metsään.fi-palvelua ja verkkosivuja kehitetään asiakkaiden palautteen pohjalta. Toivommekin asiakkailta palautetta, kuinka sivujen uudistuksessa on onnistuttu ja mitä voisi vielä kehittää, sanoo metsänomistajapalvelujen asiantuntija Kaisa Laitinen Suomen metsäkeskuksesta.

Kirjautuminen onnistuu nyt myös varmennekortilla

Metsään.fi-palvelun http://www.metsaan.fi kirjautumispainikkeet metsänomistajille ja toimijoille ovat uusilla verkkosivuilla näkyvällä paikalla, etusivun yläreunassa.

Metsänomistajat voivat kirjautua Metsään.fi-palveluun pankkitunnusten ja mobiilivarmenteen lisäksi nyt myös henkilökohtaisella varmennekortilla, johon on liitetty sähköinen kansalaisvarmenne.

– Metsäkeskus hyödyntää Suomi.fi-verkkopalvelun mahdollisuuksia. Palvelumme ovat jo kuvattuina palvelutietovarantoon, nyt otamme käyttöön Suomi.fi-tunnistautumisen. Näemme, että julkisena palveluntarjoajana on hyvä, että palvelumme ovat näkyvillä monissa kanavissa, jotta reilut 600 000 metsänomistajaa löytävät ne helposti, sanoo metsänomistajien palvelupäällikkö Veikko Iittainen Suomen metsäkeskuksesta.

Metsään.fi-palvelu tarjoaa metsänomistajalle ajantasaisen metsävaratiedon omista metsistä. Palvelussa voi hoitaa kätevästi metsäasioita ja löytää metsätöille tekijöitä.

Teknologiateollisuus: Kasvun jatkuminen vaatii merkittävästi lisää uusia investointeja

Teknologiateollisuuden suhdanteet ovat vahvistuneet selvästi kevään ja alkukesän aikana. Liikevaihto on kasvanut, tilauskanta vahvistunut ja henkilöstön määrä kehittynyt suotuisasti. Jotta kasvu voisi jatkua vahvana myös pidemmällä aikavälillä ja työllisyys saataisiin paremmaksi, tarvitaan kiireesti uusia investointeja.

– Meillä on lupaavat kortit käsissä, mutta ne on pelattava oikein. Viennin virkoamista on odotettu vuosia, eikä vauhtia saa nyt hyydyttää alkutaipaleen virheisiin. On syytä pitää jalat maassa, sillä ennusteiden mukaan talouden rakenteelliset ongelmat painavat kasvua jo ensi vuonna. Valttikortit ovat hallituksella ja työmarkkinajärjestöillä, tähdensi Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen tiistaina alan Talousnäkymät-raportin julkistamistilaisuudessa.

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi tammi–huhtikuussa 11 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Tilauskantatiedusteluun vastanneet yritykset saivat huhti–kesäkuussa uusia tilauksia euromääräisesti 25 prosenttia enemmän kuin tammi–maaliskuussa ja peräti 47 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2016. Tilauksia vauhdittivat muun muassa suuret laivatilaukset.

Toisaalta noin 40 prosenttia vastaajista raportoi tilausten ja tilauskannan vähentyneen kevään ja alkukesän aikana. Lisäksi noin puolet teknologiateollisuuden jäsenyrityksistä tekee Suomessa joko tappiota tai on heikosti kannattavia.

Teknologiateollisuudessa on nyt tarjolla töitä, sillä myös rekrytoinnit ovat vilkastuneet alkuvuonna. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa 296 000 eli noin 6 000 enemmän kuin viime vuonna keskimäärin.

Pula investoinneista on uhka hyvinvoinnille

Turunen piti huolestuttavana, mutta odotettuna, Elinkeinoelämän keskusliiton kokoamaa tietoa, jonka mukaan suuri osa teollisuusyrityksistä käy jo täydellä kapasiteetilla.

– Tämä on myönteinen, mutta samalla hälyttävä uutinen näin lyhyen nousukauden jälkeen. Jos kasvu uhkaa sakata kapasiteettipulaan heti alkumetreillä, se ei lupaa hyvää hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle ja työllisyydelle. Taustalla vaikuttaa tunnettu tosiasia: teollisuuden tuotantokapasiteetti on vähentynyt noin viidenneksen taloustaantuman jälkeen, Turunen sanoi.

­– Kunnianhimon tasoa on nostettava merkittävästi. Uusia investointeja tarvitaan laajalla rintamalla ja ripeään tahtiin. On tehtävä kaikki mahdollinen, jotta Suomi on kilpailukykyinen investointikohde. Takamatka on tässäkin suuri, sillä kilpailijamaissa investoinnit ovat jo ylittäneet vuoden 2008 tason.

Työllisyys työmarkkinakierroksen ykköskysymys

Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtajan Eeva-Liisa Inkeroisen mukaan työllisyys ja kilpailukyvyn parantaminen ovat syksyn työmarkkinakierroksen ehdottomia ykkösasioita.

– Kaikki tietävät talouden takamatkan. Kyse on siitä, miten vastuuta kannetaan uudessa tilanteessa, kasvun vihdoin alettua. Nyt tarvitaan malttia. Kilpailukykysopimus paransi jonkin verran kilpailukykyä, mutta Suomen Pankissa tehtyjen laskelmien mukaan takamatkaa kauppakumppaneihin on edelleen 5–10 prosenttia. Keskustelu jakovarasta on vaarallista ja ennenaikaista eikä tuo vastausta siihen, miten kestävää kasvua saadaan jatkossa, Inkeroinen painotti.

– Vientivetoinen työmarkkinamalli kariutui, mutta toivottavasti työmarkkinajärjestöt pystyvät silti tämän ajattelutavan mukaiseen toimintaan. Viennin pärjääminen on kaikkien yhteinen etu. Palkkakilpailu olisi pahinta, mitä työllisyydelle voi nyt tapahtua. Yrityskohtaisen sopimisen puolesta puhuu vahvasti se, että tuoreen tilauskantatiedustelun mukaan yritysten tilanteet vaihtelevat edelleen huomattavasti suhdanteiden yleisestä parantumisesta huolimatta.

Terveiset budjettiriiheen: merkittävä satsaus t&k:hon

Toimitusjohtaja Turunen lähetti ajankohtaisia terveisiä myös hallituksen budjettiriiheen.

– Yritysten saama julkinen t&k-rahoitus suhteessa bruttokansantuotteeseen on Suomessa vain puolet siitä, miten esimerkiksi Ruotsi tukee elinkeinoelämänsä uudistumista. Lisäsatsauksia tarvitaan, sillä hallituksen keväällä tekemät päätökset eivät riitä kompensoimaan edes viime vuosina tehtyjä leikkauksia.

Turusen mukaan vuosittaista t&k-rahoitusta tulisi kasvattaa 200 miljoonalla eurolla vuoden 2016 tasoon verrattuna. Samoin tulee jatkaa yliopistojen pääomittamista sekä huolehtia osaavan työvoiman saatavuudesta ja ammatillisen koulutuksen korkeasta tasosta. Työvoiman täydennys- ja muuntokoulutusta sekä työperäistä maahanmuuttoa on myös lisättävä.

Yritysten investointikykyä on nyt tuettava kaikin mahdollisin keinoin. Lisäksi on pidettävä kiinni hallitusohjelman lupauksesta olla lisäämättä teollisuuden kustannuksia.

LVM: Rautateiden henkilöliikenteen kilpailu avautuu

Hallitus on päättänyt avata rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle. Käytännössä VR:n yksinoikeudesta liikennöidä Suomen rataverkolla luovutaan ensi vuosikymmenellä, jolloin rautateiden henkilöliikennemarkkinoille voi tulla muitakin toimijoita. Uudistus toteutetaan hallitusti, vaiheittain sekä hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen.

Hallituksen päätöksestä kertoivat liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja elinkeinoministeri Mika Lintilä Helsingissä 9. elokuuta.

– Suomen henkilö- ja tavaraliikenteessä kilpailu toimii maalla, merellä ja ilmassa, mutta ei kiskoilla. Uudistuksen tavoitteena on parantaa rautatieliikenteen palvelutasoa ja asiakaslähtöisyyttä sekä kasvattaa junaliikenteen osuutta henkilöliikenteessä. Kilpailun avaaminen edistää myös lippujen hintakilpailua ja alentaa tavaraliikenteen kuljetuskustannuksia kaluston saatavuuden helpottuessa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Rautatiekilpailun avaaminen henkilöliikenteessä antaa myös maakunnille, suurille kaupungeille ja kaupunkiseuduille mahdollisuuden järjestää alueellaan alueellista tai paikallista junaliikennettä. Siksi maakunnat kytketään alusta asti tiiviisti mukaan valtakunnalliseen kilpailutukseen.

– Jatkossa maakunnat ja kaupungit voivat järjestää alueellista junaliikennettä, joka parantaa mahdollisuuksia ottaa vastaan työtä kauempaakin. Yksi talouskasvun pullonkauloista on ollut ongelmat työvoiman liikkuvuudessa, ministeri Berner korostaa.

Kilpailun avaamiseen velvoittaa joulukuussa 2016 hyväksytty EU:n neljännen rautatiepaketin täytäntöönpano, jonka tavoitteena on edistää kilpailua rautateiden henkilöliikenteessä. Valtaosassa EU-jäsenmaita rautateiden kotimaan henkilöliikenne on jo avattu kilpailulle.

Kilpailu avataan vaiheittain tiiviissä yhteistyössä HSL:n kanssa

Rautateiden henkilöliikennepalvelut avataan kilpailulle vaiheittain. Liikennöinti on tarkoitus kilpailuttaa käyttöoikeussopimusmallilla, jolla turvataan rautateiden henkilöliikennepalvelujen saatavuus koko maassa.

Sopimuksissa yrityksille asetetaan velvoitteita tietyn palvelutason varmistamiseksi. Tällä taataan palvelut jatkossakin niillä alueilla, joiden liikenne tällä hetkellä perustuu ostoliikenteeseen ja velvoiteliikenteeseen.

Kilpailun avaaminen aloitetaan Etelä-Suomen taajamaliikenteestä. Aikataulu yhteensovitetaan Helsingin seudun liikenteen (HSL:n) lähijunaliikenteen kilpailutuksen kanssa. Tavoitteena on, että Etelä-Suomen taajamajunaliikenteen kilpailutettu liikennöinti alkaa 2020-luvun alkupuolella. Tarkempi aikataulu määräytyy valmistelun kuluessa. Tarkoituksena on, että uusien sopimusten mukainen liikenne koko maassa olisi käynnistynyt vaiheittain kesäkuuhun 2026 mennessä.

Kilpailutuksen yhteydessä varmistetaan myös se, että lippuyhteistyö HSL:n kanssa jatkuu

Raideliikenteen turvallisuudesta ei tingitä jatkossakaan

Rautateiden turvallisuustason säilyminen varmistetaan sillä, että kaikkien rautatieliikenteen harjoittajien on noudatettava kansallista ja EU-lainsäädäntöä rautatieturvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Toimijoiden on haettava Liikenteen turvallisuusvirastolta turvallisuustodistusta rautatieliikenteen harjoittamista varten. Sillä rautatieliikenteen harjoittaja osoittaa, että se on ottanut käyttöön turvallisuusjohtamisjärjestelmän ja että se pystyy noudattamaan raideliikenteeseen liittyviä turvallisuussäädöksiä ja -määräyksiä.

VR-Yhtymästä eriytetään valtionyhtiöitä

Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaaminen edellyttää tasapuolisten ja kilpailuneutraalien olosuhteiden luomista rautatiemarkkinoille siten, että kaikki junaliikennöintiin liittyvät palvelut ovat toimijoiden käytettävissä tasapuolisin ehdoin. Tämä on myös EU-sääntelyn tavoitteiden mukaista, joka edellyttää syrjimätöntä pääsyä rautatieliikenteen tukipalveluihin.

– Markkinoillepääsyn varmistamiseksi VR-Yhtymä Oy:stä eriytetään kolme erillistä valtionyhtiötä: kalustoyhtiö, kunnossapitoyhtiö sekä kiinteistöyhtiö. VR-Yhtymä Oy:n rooli ja kilpailukyky valtion omistamana junaliikennöintiyhtiönä turvataan järjestelyjen yhteydessä, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Valtioneuvoston kanslia ja liikenne- ja viestintäministeriö toteuttavat yhtiöjärjestelyt yhteistyössä VR-Yhtymä Oy:n kanssa. Tavoitteena on, että yhtiöjärjestelyt toteutetaan mahdollisimman pian. Valtion kokonaan omistamien perustettavien erityistehtäväyhtiöiden omistajaohjaus tulee liikenne- ja viestintäministeriön vastuulle.

Kalusto siirretään kalustoyhtiöön vaiheittain siinä järjestyksessä, kun kalustoa tarvitaan kilpailutetun liikenteen operoimista varten. Tavaraliikenteen kalustoa siirretään kalustoyhtiöön tavarakuljetusten häiriintymättä huomioiden VR-Yhtymä Oy:n kuljetussopimukset. Rautateiden tavaraliikenteessä kaluston paremman saatavuuden tavoitteena on vauhdittaa kilpailua ja lisätä logistiikkapalveluiden tarjontaa. Se tukee myös biotalouden kuljetusten järjestämistä Suomessa alentamalla tavaraliikenteen kuljetuskustannuksia.

Liikenne- ja viestintäministeriön ja VR-Yhtymä Oy:n välinen nykyinen sopimuskokonaisuus henkilöjunaliikenteen yksinoikeudesta on voimassa vuoden 2024 loppuun saakka. Kilpailun avaaminen edellyttää tämän sopimuksen uudelleen neuvottelua.

Metsäteollisuus: Suomen kustannuskilpailukykyä täytyy parantaa

Suomen talouden kasvu on vahvistunut ja laajentunut vientiin, mikä näkyy myös metsäteollisuudessa. Kilpailukyvyn merkitystä kuitenkin korostaa kustannuspaineiden lisääntyminen ja paperin kysynnän trendilaskun jatkuminen.

Vaikka talouskasvu piristyi alkuvuonna, Suomen taloudessa on takana menetetty vuosikymmen. Suomi pääsi liian myöhään mukaan muun euroalueen tahtiin. Nyt nähtävä talouskasvu ei mahdollista talouspolitiikan löysäämistä, sillä kasvu on hyytymässä talousennusteiden mukaan jo tulevina vuosina keskipitkän aikavälin hitaampaan tahtiin.

”Suomen viennin elpymistä tukee juuri nyt esimerkiksi Venäjän talouden pudotuksen päättyminen ja Kiinan sekä Yhdysvaltojen viennin vahvistuminen. Kansainvälistä talouskehitystä kuitenkin varjostaa taloussuhteisiin ja kauppapolitiikkaan liittyvä epävarmuus. Lisääntyvä protektionismi voi hidastaa maailmankauppaa odotettua enemmän”, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

”Euroopassa erityisesti Britannian päätös erota EU:sta kasvattaa poliittisia riskejä. Britannian markkinat ovat metsäyhtiöille merkittävät. Siksi Brexit-neuvotteluissa yritysten tarpeet ja kansainvälisen kaupan sujuvuus tulee huomioida tarkasti”, Jaatinen jatkaa.

Metsäteollisuuden toisen vuosineljänneksen tuotantoluvut kertovat kohtalaisesta suhdannetilanteesta ja kysynnästä metsäyhtiöiden tuotteille Euroopassa sekä Aasiassa. Myös uudet investoinnit näkyvät kartongin tuotannossa, joka oli 0,9 miljoonaa tonnia eli yhdeksän prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2016. Pakkausmateriaalien kysyntää lisää esimerkiksi verkkokaupan kasvu.

Tuoteryhmien väliset erot säilyvät suurina

Havusahatavaran tuotanto oli vuoden toisella neljänneksellä 3,2 miljoonaa kuutiometriä, jossa on rakentamisen ansiosta kasvua edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna kolme prosenttia. Vanerin tuotanto pysyi yhtä suurena kuin vuonna 2016 ja oli näin 0,3 miljoonaa kuutiometriä. Sellun tuotanto oli 1,8 miljoonaa tonnia eli pysyi niin ikään samalla tasolla verrattuna edellisen vuoden huhti–kesäkuuhun. Paperin tuotanto puolestaan supistui prosentin 1,6 miljoonaan tonniin.

”Suomen kustannuskilpailukykyä täytyy parantaa. Erityisesti syksyn työmarkkinakierroksella tulee tehdä tuottavuutta parantavia uudistuksia, jotta yritykset voivat vastata kovenevaan kilpailuun ja toimia haastavassa markkinaympäristössä aiempaa ketterämmin”, Jaatinen toteaa.

”Korkean tuottavuuden teollisia työpaikkoja tarvitaan Suomessa kipeästi kestävän talouskasvun vahvistamiseksi ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Siksi päättäjien tulee huolehtia siitä, että yritysten toimintaympäristö on kilpailukykyinen. Hallituksen on syksyn budjettiriihessä pidettävä kiinni lupauksestaan olla lisäämättä teollisuuden kustannuksia”, Jaatinen sanoo.

Metsäteollisuus hyödyntää uusiutuvaa raaka-ainetta globaalien asiakaslähtöisten tuotteiden valmistamiseen ja kehittämiseen. Lisäksi alan rooli on keskeinen myös uusiutuvan energian tavoitteiden täyttämisessä.

”Tästä syytä myös EU:n pitää tehdä johdonmukaisempaa energia- ja ilmastopolitiikkaa. EU ei saa hidastaa bio- ja kiertotalouden kasvua rajoittamalla Suomen kestäviä hakkuumahdollisuuksia”, Jaatinen painottaa.

Kiinteistöliitto: Taloyhtiöiden mahdollisuuksia varautua kalliisiin korjaushankkeisiin parannettava

Kiinteistöliiton mielestä taloyhtiöiden tulisi nykyistä paremmin pystyä taloudellisesti varautumaan suuriin korjaushankkeisiin. Kiinteistöliitto on jättänyt valtiovarainministeriölle esityksen toimenpiteistä, joilla varautumista voitaisiin helpottaa.

Taloyhtiöt voivat nykyisin etukäteen varautua korjaushankkeiden kustannuksiin esimerkiksi asuintalovarauksen, ennakkorahastoinnin sekä osakkaiden henkilökohtaisen varautumisen avulla.

Asuintalovaraus tarkoittaa käytännössä sitä, että taloyhtiö voi kerätä kymmenen vuoden ajan rahaa tuleviin hankkeisiin joutumatta maksamaan veroja tämän johdosta syntyneestä positiivisesta tuloksesta. Asuintalovarauksen määrää on rajoitettu vuosittaisella ylä- ja alarajalla. Asuintalovaraus on menetelmänä erittäin joustava ja ominaisuuksiensa puolesta neutraali menettely erilaisten osakastyyppien kannalta.

Vuonna 1986 käyttöön tulleen asuintalovarauksen ehdot eivät kuitenkaan enää vastaa nykytilannetta, sillä korjaus- ja rakennuskustannukset ovat sen jälkeen kasvaneet merkittävästi. Tämän vuoksi Kiinteistöliitto esittää, että varauksen enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 68 eurosta 120 euroon vuodessa asuinrakennuksen pinta-alan neliömetriä kohden, ja että varauksen alaraja poistetaan. Lisäksi jatkossa koko kymmenen vuoden ajanjakson enimmäisvaraus tulisi voida tehdä myös yhdessä vuodessa, jotta asunto-osakeyhtiöt pystyisivät nykyistä joustavammin rahoittamaan suuria korjaushankkeitaan.

Ennakkovarautuminen välttämätöntä

Suuri osa kansallisvarallisuudestamme on kiinni kiinteistöissä. Peruskorjausten tarve on tulevien 20 vuoden aikana suurta erityisesti 1960- ja 1970-lukujen kerrostaloissa, ja ensi vuosikymmeneltä alkaen yhä enemmän myös 1980-luvun rivitaloyhtiöissä.

Suuret korjaushankkeet merkitsevät taloyhtiöille usein miljoonien eurojen kustannuksia. Varautumisella ja huolellisella suunnitellulla taloyhtiöt voivat toteuttaa tarpeelliset remonttinsa ylikuormittamatta osakkaiden ja yhtiön taloutta.

”On tärkeää, että taloyhtiöitä kannustetaan suunnittelemaan talouttaan useiksi vuosiksi eteenpäin. Tässä ennakkovarautumisen keinot, kuten asuintalovaraus, ovat hyviä kannustimia”, sanoo Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.

Kiinteistöliiton muutosehdotuksilla ei olisi vaikutusta asunto-osakeyhtiöiden maksamiin veroihin.

”Sen sijaan lisääntyvä korjausrakentaminen tukisi kansantalouden kasvua samalla, kun suomalaisten kiinteistöjen kunto kohenisi. Ennakkovarautumisen lisääntyminen tukisi osaltaan myös velkaantumisen hillintää”, Järvinen huomauttaa.

Avaruus on nouseva kansainvälinen trendi

Professori Minna Palmroth peräänkuuluttaa kestävää avaruuden hyötykäyttöä. Uudessa tutkimuksen huippuyksikössä se tarkoittaa säteilynsietoa ja avaruusromun torjuntaa.

Avaruus on nouseva kansainvälinen trendi, ja kaupalliset piensatelliitit ovat nopeasti yleistymässä. Moni tekninen yksityiskohta on tässä avaruuden uusvalloituksessa silti vielä avoinna. Avaruuteen tällä hetkellä lähetettävä teknologia on usein melko vanhaa ja painavaa. Turha massa maksaa laukaisussa ja näkyy romuna kiertoradalla, ellei satelliitteja tuoda alas tehtävän päätyttyä. Tällä hetkellä kiertorataromua on jo yli 5000 tonnia.

Yksi ongelma on säteilynkestävyyden ratkaiseminen.

­–Eurooppalaisille avaruuslennoille ja niiden laitteille säteilynsuojaus on ongelma, koska säteilynkestävää teknologiaa ei usein ole omasta takaa ja Yhdysvalloista tuotua tekniikkaa rasittaa hinta ja tiukka vientikontrolli, sanoo huippuyksikön johtaja, laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth Helsingin yliopistosta.

Suomen Akatemia teki vastikään tutkimuksen huippuyksiköistä rahoituspäätöksen vuosiksi 2018–2025, ja Minna Palmrothin johtama Kestävää avaruustiedettä ja -tekniikkaa tutkiva konsortio kuuluu huippuyksiköksi nimettyihin. Huippuyksikkö kokoaa saman katon alle Suomen ykkösosaajat avaruustieteessä ja -teknologiassa ja aikoo mullistaa kokeellisen avaruusfysiikan nanosatelliittien avulla. Samalla se haluaa suojata kiertoradat niitä uhkaavalta avaruusromulta.
Tulossa säteilyä sietäviä piensatelliitteja

Uusi huippuyksikkö keskittyy avaruuden hyötykäytön kannalta kahteen tärkeimpään tekijään: piensatelliittien säteilynkestävyyteen ja avaruusromun hallintaan.

Säteilynkestävyyttä lisätään kahdella tapaa. Ensinnäkin professori Palmroth haluaa tietää säteilyolosuhteista enemmän. Lisäksi huippuyksikkö kehittää älykkäitä teknologioita, joissa säteilysuojaus tehdään ohjelmistopohjaisesti käyttäen hyväksi teollisuusturvallisuutta ja esineiden internetiä varten luotuja teknologioita.

–Vanha tapa säteilysuojata satelliitteja avaruudessa perustuu kalliisiin erikoiskomponentteihin ja herkimpien osien panssarointiin. Me kehitämme kaupallisten komponenttien pohjalta aktiivisen, mutta kustannustehokkaan tavan suojautua säteilyltä, sanoo professori Rami Vainio Turun yliopistosta.
Romun torjuntaa kustannustehokkaasti

Avaruusromun hallintaa varten huippuyksikkö kehittää plasmajarruteknologiaa, joka tuo satelliitin alas kustannustehokkaasti ja turvallisesti sen tehtävän päätyttyä.

–Osoitimme hiljattain, että muutaman kilon painoisella plasmajarrumoduulilla voidaan tuoda alas jopa 800 kilon painoinen satelliitti 850 kilometrin korkeudelta, jarruteknologiaa huippuyksikössä kehittävä Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen sanoo.

–Romun määrä kasvaa nopeasti, ja joka viikko tapahtuu 13 000 läheltä piti -tilannetta. Tämä vaarantaa satelliittien hoitamia toimintoja kuten kommunikaatiota ja navigaatiota. Kiertoratojen hyötykäytön periaatteet on uudistettava, jotta voimme säilyttää ne käyttökelpoisena myös tuleville sukupolville, Minna Palmroth sanoo.
Konsortion ensimmäinen yhteistyöprojekti on Aalto-1

Huippuyksikön tiimi on tehnyt yhteistyötä pitkään ja ollut mukana esimerkiksi Aalto-1 -opiskelijasatelliittihankkeessa. Aalto-1 -satelliitti laukaistaan kiertoradalle juhannuksena.

–Aalto-1 on pitkälti opiskelijaprojekti, mutta jo siinä on mukana Turussa rakennettu säteilymonitori ja Ilmatieteen laitoksen plasmajarrukoe, sanoo Aalto-1 -satelliittiprojektin vetäjä professori Jaan Praks Aalto-yliopistosta.

Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikössä ovat mukana Helsingin yliopistosta säteily-ympäristön tiede, havaintoja tutkiva apulaisprofessori Emilia Kilpua ja tietokonemallinnusta tekevä Minna Palmroth. Aalto-yliopistossa professori Jaan Praksin johtama ryhmä keskittyy satelliittien rakentamiseen ja säteilynsuojaukseen ja Turun yliopistossa professori Rami Vainion ryhmä tutkii instrumenttikehitystä ja uusia suojausmenetelmiä. Ilmatieteen laitoksella tutkimuspäällikkö Pekka Janhusen johtama ryhmä tutkii plasmajarrua ja sähköpurjetta.

Nuoria osallistetaan tietotekniikan suunnitteluun tutkimuksella

Oulun yliopiston INTERACT-tutkimusyksikkö tutkii ja rakentaa yhteistyössä Oulun alueen koulujen kanssa toimintamallia lasten valtaistamiseksi tietotekniikan kehittäjiksi ja muokkaajiksi. Tarkoituksena on tuoda ”making”-filosofia ja työskentelymalli osaksi koulujen normaalia opetusta ja lasten elämää laajemminkin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää koko Suomen kouluissa.

”Olemme työskennelleet jo lähes kymmenen vuotta osallistavan monitieteisen teknologiatutkimuksen parissa teemoina lasten ja nuorten osallistuminen, voimaannuttaminen ja aktiivinen kansalaisuus teknologian kautta ja sen tukemina”, kertoo tutkimusyksikön johtaja, tietojärjestelmätieteen professori Netta Iivari.

Digitaalinen pienvalmistus ja making eli ajattelu, että kuka tahansa voi suunnitella ja valmistaa mitä tahansa, ja niiden tulo kouluihin kiinteäksi osaksi opetusta on uusi tärkeä opetukseen liittyvä trendi maailmalla. Making-filosofia nähdään hyödyllisenä ajattelu- ja suunnittelutaitojen kehittymisen kannalta.

Making tukee myös teknologioiden haltuunottoa, estää siten digitaalista kahtiajakoa ja edesauttaa lasten ja nuorten pärjäämistä digitaalistuvassa maailmassa. Oulun yliopistossa toimiva digitaalisen pienvalmistuksen tila Fab Lab tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kokeilla makingiä koululaisten kanssa.

Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto on myöntänyt tutkimukselle vuoden mittaisen 40 000 euron kärkihankeapurahan. Työryhmään kuuluvat professori Iivarin lisäksi professori Marianne Kinnula, FM Leena Ventä-Olkkonen ja FL Heidi Hartikainen.

”Apuraha tulee erittäin hyvään vaiheeseen, sillä Suomessa ollaan jäljessä monia Euroopan maita makingin integroimisessa opetukseen, mutta toisaalta ohjelmoinnin tulo osaksi suomalaista opetussuunnitelmaa tarjoaa kiinnostavan mahdollisuuden yhdistää siihen making-filosofian opettaminen”, sanoo Netta Iivari.

INTERACT-tutkimusyksikkö kuuluu Oulun yliopiston tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaan, jossa työskentelee lähes 500 sähkötekniikan, tietojenkäsittelytieteen, tietotekniikan ja tietoliikennetekniikan asiantuntijaa, opettajaa ja tutkijaa. INTERACT-tutkimusyksikkö keskittyy opetuksessa ja tutkimuksessa ymmärtämään ja tukemaan käyttäjäkeskeistä ja arvoperustaista lähestymistä teknologian suunnitteluun.

Tutkimus: Suomen teollisuustuotannon uudistuminen ennätystasolla

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja ja Jyväskylän yliopiston professori Mika Maliranta sekä Etlan tutkija Nelli Valmari ovat tuoreessa tutkimuksessaan selvittäneet Suomen teollisuustuotannon uudistumista tuotantolinjatasolla vuosina 2006-2015. Tulokset kertovat, että laman iskettyä tuoterakenteen uudistuminen lamaantui ja uudistumistahdin toipumiseen meni Suomessa vuosia.

Tulokset ovat linjassa työmarkkinakirjallisuudessa tehtyjen havaintojen kanssa, joiden mukaan taantumilla on välitön negatiivinen vaikutus talouden uudistumiseen mikrotasolla. Tutkijat eivät myöskään löytäneet merkkejä siitä, että heti laman jälkeen uudistuminen olisi erityisen intensiivistä.

– Lamat pikemminkin vähentävät talouden pitkän aikavälin kasvun kannalta tarpeellista ”luovaa tuhoa” ja aiheuttavat yhteiskunnallisia hyvinvointitappioita myös tätä kautta, toteaa Mika Maliranta.

Tutkimuksen mukaan laman jälkeen tuotantolinjatason uudistumisen intensiteetti on toimipaikoissa kasvanut kiihtyvään tahtiin vuodesta 2010 vuoteen 2015 saakka. Tutkimuksen viimeisenä tarkasteluvuotena 2015 Suomen tehdasteollisuuden tuoterakenteen uudistuminen olikin kiivaampaa kuin koskaan vuoden 2006 jälkeen.

– Tuotantotoiminnan uudistuminen on lisääntynyt toimipaikoilla laman jälkeen ja vieläpä kiihtyvään tahtiin. Vuonna 2015 tuotannon uudistumisen intensiivisyys oli jo ennätyskorkealla tasolla, vahvistaa Nelli Valmari.

Tutkimuksen laskelmat on tehty Tilastokeskuksen teollisuustuotanto- eli hyödyketilastoaineiston avulla ja analyysissä on käytetty tietoja vuosilta 2005-2015. Tutkimus perustuu TT-säätiön rahoittamaan hankkeeseen.

Maliranta, Mika & Valmari, Nelli: Suomen teollisuustuotannon uudistuminen tuotantolinjatasolla, 29.5.2017

Suomen ensimmäisen 5G-testiverkon toiminta laajenee

Suomen ensimmäisen 5G-testiverkon toiminta laajenee Oulussa. Jatkossa VTT:n, Oulun yliopiston ja Centria-ammattikorkeakoulun 5G-kehitysympäristö 5GTN valjastetaan erityisesti liiketoiminnan käyttöön. Mukana on jo suuri joukko suomalaisyrityksiä, joiden kanssa 5G-teknologiaa tullaan testaamaan usealla sovellusalueella. Ensimmäiset uutuustuotteet pyritään saamaan kenttäkokeisiin vielä tämän vuoden aikana.

Teknologian tutkimuskeskus VTT, Oulun yliopisto ja Centria-ammattikorkeakoulu vievät 5G-testiympäristönsä uuteen vaiheeseen yhdessä yritysten kanssa. Pääosin Tekesin rahoittamassa testiverkon 5GTN+jatkoprojektissa 5G-teknologiaa sovelletaan tuotteisiin ja palveluihin jo ennen kaupallisten verkkojen syntyä. Näin 5G-teknologian tarjoamat mahdollisuudet otetaan hyötykäyttöön mahdollisimman aikaisin. Yritykset saavat mahdollisuuden kokeilla teknologiaa omille sovellusalueilleen.

Potkua tuotekehitykseen

5GTN+ vahvistaa suomalaisen teollisuuden asemaa uusien 5G-teknologioiden ja sovellusten kehittäjänä. Hanke keskittyy hakemaan kumppaniyrityksille selkeitä bisneshyötyjä.

”5G-testiympäristö tukee yritysten tuotekehitystä. Sen hyödyt näkyvät käytännössä muun muassa huippunopeina ja luotettavina yhteyksinä, lyhyenä viiveenä, energiansäästönä ja liitettävyytenä”, sanoo projektipäällikkö Atso Hekkala VTT:ltä.

”Tarjoamme testiverkkoa ja siihen liittyvää osaamista kaikkien käyttöön. Tervetulleita ovat myös hankkeen ulkopuoliset yritykset, jotka ovat kiinnostuneita hyödyntämään uutta teknologiaa liiketoiminnassaan ensimmäisten joukossa”, toteaa projektipäällikkö Olli Liinamaa Oulun yliopistosta.

Avustetun asumisen ja TV-lähetysten tueksi

Yksi projektiin valittu sovellusalue on avustetun asumisen ja hoivapalveluiden tehostaminen sensoreiden ja 5G-teknologian avulla.

”Kehitämme liiketoimintaamme kokonaisvaltaisemmaksi huomioiden niin terveet kuin sairauksista kärsivät ikäihmiset. 5G-testiverkko antaa mahdollisuuden kokeilla, mihin teknologia pystyy. Samalla saamme omat tarpeemme välitettyä palvelunkehittäjille”, kertoo Caritas Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Timo Kaukonen.

Toinen 5G-testiverkon hyödyntäjä on Yle, jonka ensisijaisena tavoitteena on tutkia, onko 5G-verkoilla ja -teknologioilla mahdollista korvata nykyiset maanpäälliset tv- ja radiojakeluteknologiat. Yle on jo tutkinut LTE Broadcastingin ja eMBMS:n mahdollisuuksia ja haluaa nyt siirtyä käytännön testaamiseen.

”Samalla haluamme selvittää, miten 5G soveltuu eri tyyppisiin tuotantoihin, joissa edellytetään suurta kapasiteettiä, lyhyttä viivettä, skaalautuvuutta monen kokoisiin tapahtumiin ja joustavuutta ratkaisujen saatavuuteen”, sanoo Ylen jakeluteknologioista vastaava Olli Sipilä .

Hankkeessa ovat mukana VTT:n, Oulun yliopiston ja Centrian lisäksi Bittium, Caritas, Elisa, Eltel Networks, Esju, EXFO, Haltian, Hartela, Indalgo, Jutel, Kaltiot, Keysight, MediaTek, Nokia, PehuTec, Polar, Sarokal, Verkotan, Viestintävirasto, Yleisradio sekä Oulun kaupunki ja Oulun ammattikorkeakoulu. Hankkeeseen otetaan edelleen mukaan uusia kumppaneita ja testiverkon hyödyntäjiä.

5G:n kolme kärkeä

Laajakaista, joka tarjoaa useiden gigabittien sekuntinopeuksia datan siirtoon.
Massiivinen määrä keskenään kommunikoivia laitteita eli esineiden internet.
Kriittinen kommunikaatio, johon tarvitaan erittäin luotettavia ja pieniviiveisiä yhteyksiä.

Lisätietoja:

http://www.5gtn.fi

Pk-yritykset tarvitsevat lisää kasvun rahoitusta

Pk-yritykset tarvitsevat merkittävästi nykyistä enemmän kasvun rahoitusta ja apua omistajanvaihdoksiin. Niihin kannattaa panostaa kunnianhimoisesti, sillä pk-yrityksillä on paljon kasvu-, kansainvälistymis- ja työllistämispotentiaalia, sanoo Aumentor Oy:n Managing Partner Jouni Karvo.

”Suomessa on elinvoimainen pk-yrityskanta, josta löytyy paljon potentiaalia kotimaiseen ja kansainväliseen kasvuun, vaurauden luontiin ja työllistämiseen. Pk-yritysten kehittämiseen olisi kuitenkin panostettava yhtä kunnianhimoisesti kuin startup-yrityksiin tai innovaatiotoimintaan”, Managing Partner Jouni Karvo toteaa. Hän on yksi perustajaosakkaista Aumentor Oy:ssä, joka on erikoistunut pk-yritysten kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja omistajanvaihdoksiin.

Tukea kasvun rahoituksen hankkimiseen ja omistajanvaihdoksiin

Karvon mukaan pk-yritysten suurimpia haasteita on ollut jo pitkään kasvun rahoittaminen. ”Meidän pitää kyetä luomaan Suomeen merkittävästi suurempi joukko terveesti kasvavia, kannattavia ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä keskisuuria yrityksiä. Se rakentaa vaurautta, hyvinvointia ja parempaa tulevaisuutta myös nuorille ja tuleville sukupolville. Valitettavan monet pk-yritykset jäävät ilman kipeästi kaipaamaansa riskirahoitusta.”

”Suomessa myös hylätään valtaosa Euroopan investointipankin ESIR-rahoitushakemuksista. Syyt hylkäyksille vaihtelevat heikosti laadituista hakemuksista liiketoimintamallin tai ansaintalogiikan epäselvyyteen, haettavan rahoituksen vaikuttavuusarvioinnin ohuuteen, puutteellisiin tietoihin markkina- ja kilpailutilanteesta ja laskelmien epätäsmällisyyteen. Faktapohjan pettäessä ei yrityksellä ole mahdollisuuksia lisärahoitukseen”, Karvo toteaa.

80 000 pk-yrityksen omistajaa yli 55-vuotiaita

Panostuksen tarpeessa ovat myös yritysten omistajanvaihdokset. Niiden ennakoidaan tuplaantuvan lähivuosina. Syy tähän on se, että lähes 80 000 yrityksen omistajat ovat jo yli 55-vuotiaita, joten eläkkeelle siirtyminen alkaa olla heillä ajatuksissa.

”Omistajavaihdosten lisääntyminen kasvattaa myös yrityskauppojen rahoitustarvetta. Kotimaasta ei välttämättä löydy pääomia kaikille kaupoille. Siksi etenkin voimakkaasti kasvavien ja suurempien pk-yritysten kannattaa ajoissa pohtia, löytyisikö ulkomailta yrityskaupan rahoittajiksi luotettavia sijoittajia. Kansainväliset kontaktit voivat tuoda myös uusia asiakkaita ja yhteiskumppaneita, jotka lisäävät yrityksen arvoa omistajavaihdoksessa”, Aumentorin Tarmo Hahto sanoo.

Suomalainen peli- ja VR-osaaminen kiinnostaa maailmalla

Virtuaalitodellisuus VR on tietokoneella luotu keinotekoinen maailma, jota voidaan katsoa virtuaalilasien avulla. VR-ala kehittyy kovaa vauhtia ja erilaisia sovelluksia kokeillaan.

Suomalainen peli- ja VR-osaaminen eivät ole jääneet huomiotta maailmalla. Pörssinoteerattu japanilainen peliyhtiö gumi Inc. ja Nordisk Film ovat yhdessä kertomassa Arctic 15 ja X Reality Day -kasvuyritystapahtumissa kansainvälisillä areenoilla jo julkistamastaan yhteisyrityksestään, joka hakee kehitysohjelmaansa pohjoismaisia VR/AR-startupeja. Ohjelman alkuvaiheen investointi on 2 miljoonaa euroa.

gumi Inc. ja Nordisk Film julkistivat maaliskuussa perustavansa Helsinkiin sijoittuvan yhteisyrityksen sekä VR /AR-teknologiayhtiöitä kiihdyttävän kehitysohjelman. Nordic VR Startupsin tavoitteena on löytää lupaavia pohjoismaisia VR:ään ja AR:ään erikoistuneita kasvuyrityksiä, tarjota näille rahoitusta ja auttaa näitä saavuttamaan globaalit markkinat.

gumi Incin ja Nordisk Filmin yhteisyrityksen sijoittaminen Suomeen oli strateginen valinta. Suomesta on hyvät yhteydet sekä Aasiaan että muihin Pohjoismaihin. ”Meillä on ollut vastaavat Aasian markkinoille suuntautuneet ohjelmat Tokiossa ja Soulissa. Tämän menestyksen rohkaisemana haluamme laajentaa Eurooppaan. Pohjoismaista on tullut alalle paljon luovaa ja teknistä osaamista. Ohjelman sijoittaminen Helsinkiin oli loogista VR- ja AR-osaamiseen nähden”, sanoo gumi Incin toimitusjohtaja ja yksi Nordic VR Startups -ohjelman perustajista Hironao Kunimitsu.

”Haluamme auttaa potentiaalisia VR-alan yrityksiä saavuttamaan seuraavan tason. Uskomme, että tukemalla startupeja koko pohjoismainen VR-ekosysteemi kehittyy ruokkien lisää uusia VR-innovaatioita”, toteaa yhteisyrityksen toista osapuolta, Nordisk Filmiä edustava Senior Vice President Suman Rath.

Nordic VR Startups sijoittaa, mentoroi ja avaa yhteyksiä maailmalle

Nordic VR Startups sijoittaa ohjelmaan valituille yrityksille pääomaa 100 000 euroon asti, ja lisäksi tukee näitä niin työtilojen kuin mentoroinnin osalta. Mentorit edustavat pelialan ohella rahoitus-, markkinointi- ja kansainvälistymisosaamista. Mukana ovat muun muassa Supercellin Mikko Kodisoja , Slushin Peter Vesterbacka , NF Gamesin Martin Walfisz ja Umbran Sampo Lappalainen .

Yritykset voivat lisäksi hakea tukea ohjelman viralliselta partnerilta Tekesiltä. Nordic VR Startups järjestää myös tapahtumia ja tapaamisia yhdessä yhteistyökumppaninsa FIVR:n (Finnish Virtual Reality Association) kanssa.

Ohjelmahaku on käynnistynyt, Program Manager nimitetty

Nordic VR Startups jalkautuu Suomeen vauhdilla. Yhtiön johtajina toimivat gumi Inc.in toimitusjohtaja Hironao Kunimitsu , pelialan sarjayrittäjä ja -sijoittaja Harri Manninen sekä Nordisk Filmin Senior Vice President ja Playstationista vastaava Suman Rath . Ohjelman Program Manageriksi on nimitetty 2.5.2017 Jenni Ahlapuro , joka on aiemmin toiminut teknologiayhtiö Umbran viestintäjohtajana. Nordic VR Startups osallistuu Helsingissä 3.-4.5.2017 järjestettävään Arctic 15 ja 5.5.2017 pidettävään X Reality Day -tapahtumaan esittelemällä ohjelmaa ja tavaten kumppaneita.

Nordic VR Startups -ohjelman haku on avattu ohjelman kotisivuilla http://www.nordicvrstartups.com . Hakuaika kestää toukokuun loppuun saakka. Ohjelma käynnistyy kesän aikana ja kulminoituu Slushin yhteydessä järjestettävään demopäivään, jonka myötä Nordic VR Startupsissa liiketoimintaoppinsa hioneet yritykset haastetaan hakemaan jalansijansa markkinoilta.

Jollan Sailfish China -yhteenliittymän projekti siirtyy toteutusvaiheeseen

Sailfish OS -käyttöjärjestelmää kehittävä Jolla julkisti 5.4.2017, että Sailfish China -yhteenliittymän käyttöjärjestelmäprojekti siirtyy toteutusvaiheeseen. Jolla arvioi, että noin kuuden kuukauden kuluessa Kiinalla on oma itsenäinen Sailfish OS -pohjainen mobiilikäyttöjärjestelmä.

Aikaisemmin tänä vuonna Jolla kertoi antaneensa Sailfish China -yhteenliittymälle yksinoikeudellisen lisenssin Sailfish OS -käyttöjärjestelmälle Kiinassa. Lisenssin myös sillä on oikeus kehittää Kiinalle räätälöityä käyttöjärjestelmää Sailfish OS:n pohjalle.

Tavoitteena on kehittää Sailfish OS -pohjaisia ratkaisuja muun muassa tietoturvallisille älypuhelimille, autoteollisuudelle, sekä TV-, IoT- ja älykelloympäristöihin. Sailfish China -yhteenliittymän tavoitteena on sijoittaa 250 miljoonaa dollaria ratkaisujen kehittämiseen Kiinassa.

“Kiinan presidentin Suomen vierailun kunniaksi meillä on ilo kertoa, että Sailfish China -projekti on hyvässä vauhdissa ja se on siirtynyt nyt julkistusta seuraavaan vaiheeseen”, kertoo Antti Saarnio, Jollan hallituksen puheenjohtaja. “Projektisuunnitelman mukaan Kiinalla on oma itsenäinen mobiilikäyttöjärjestelmä käytössään noin puolen vuoden päästä.”

Sailfish OS on ainoa mobiilikäyttöjärjestelmä, jonka eri maat pystyvät lisensoimaan käyttöönsä. Sen juuret ulottuvat Nokian MeeGo-käytttöjärjestelmään, jonka pohjalta Jollan start-up-tiimi on kehittänyt Sailfish OS:n.

“Sailfish China -projekti on loistava esimerkki Suomen ja Kiinan välisestä teknologia-yhteistyöstä ja uskon, että näemme tulevaisuudessa monia muita vastaanlaisia projekteja”, Saarnio jatkaa. “Monet kiinalaiset käyttöjärjestelmäprojektit ovat epäonnistuneet – toimivan käyttöjärjestelmän rakentaminen vaatii vuosia ja uuden rakentaminen kannattaa ehdottomasti tehdä olemassa olevan teknologian pohjalta.”

“Henkilökohtaisesti uskon, että Suomi ja Kiina hyötyvät suuresti teknologioiden jakamisesta. Voisimme yhdessä rakentaa tutkimus- ja tuotekehityskeskuksia tärkeille alueille, kuten mobiiliteknologiaan, clean techiin ja energiateknologiaan.”

Sailfish OS on tällä hetkellä lisensoitu Venäjälle ja Kiinaan. Jolla neuvottelee tällä hetkellä muidenkin maiden kanssa projektien aloittamisesta.

“Odotamme, että vuoteen 2022 mennessä 10-20 maata on seurannut Venäjän ja Kiinan esimerkkiä ja aloittaneet rakentamaan omaa itsenäistä ja turvallista mobiiliekosysteemiä Sailfish OS:n pohjalta”, Saarnio kiteyttää.

Puupohjaiset bioyhdisteet mahdollistavat luonnollisten lääkeaineiden tuotannon

Metsäteollisuuden sivuvirroista saatavat terveyttä edistävät tuotteet ovat tulossa tutkimus- ja kehitystyön tuloksena markkinoille. Esimerkiksi puun uuteaineet ja hemiselluloosa ovat kasvavassa määrin lääke-, kosmetiikka- ja elintarviketeollisuuden käytössä ja tuotteissa. Yhteistyössä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa on kehitetty puupohjaisia, korkean jalostusasteen tuotteita markkinoille.

Kuusen uutteesta terveyttä edistäviä tuotteita

Turussa toimiva vuonna 2012 perustettu lääkekehitysyhtiö Montisera on patentoinut metsäteollisuuden sivuvirrasta, kuusen sahanpurusta, terveyttä edistävän bioaktiivisen uutteen, jota voidaan käyttää terveyttä edistävänä ainesosana esimerkiksi elintarvikkeissa ja ravintolisissä.

Uusi puu 2017 -kilpailussa Väestörakenteen muutokset -kategorian voittaneella, alavirtsatievaivoja ehkäisevällä ja hoitavalla kuusiuutteella on selkeä kysyntä ja taloudellinen potentiaali, sillä jopa 90 prosentilla yli 80-vuotiaista miehistä on eturauhasvaivoja.

– Ikääntyvän väestön sairauksien yleistymisen seurauksena uusille luonnollisille lääkeaineille on kasvava kysyntä. Tämä on voitto sille pitkäjänteiselle työlle mitä Suomessa biotalouden ja kiertotalouden, ennen kaikkea terveyttä edistävien tuotteiden äärellä tehdään, muistuttaa yrityksen perustaja ja liiketoiminnan kehittämisjohtaja Heikki Vuorikoski.

Kuumavesiuutolla saatavan kuusen hemiselluloosan on jo osoitettu eläinkokeissa helpottavan alavirtsatieoireita. Turvallisuustutkimusten seuraavassa vaiheessa aloitetaan tuotteen testaaminen todellisessa ihmiskäytössä vuoden 2018 aikana.
Tavoitteena bioaktiivisten yhdisteiden kaupallistaminen

Innovaatiorahoituskeskus Tekes on myöntänyt hallituksen kärkihankerahasta Montiseralle tuotekehitystuen yrityksen kuusen hemiselluloosan pilottituotannon aloittamiseksi.

– Elintarviketeollisuus hakee jatkuvasti uusia raaka-aineita, joilla saada nostettua lopputuotteen arvoa. Kun lopputuotteen arvo nousee, tuotteen kannattavuus paranee ja se mahdollistaa kasvua koko elintarvikeketjuun, muistuttaa Vuorikoski.

Vuorikosken mukaan elintarvike- tai ravintolisävalmistajat saavat puusta tuoteaihion, jonka funktionaalisuus on todettu ja todistettu. -Terveysvaikutteiset tuotteet tuovat elintarvike- ja ravintolisävalmistajille mahdollisuuden erilaistua sekä merkittävää ekologista ja eettistä kilpailuetua elintarvike- ja ravintolisämarkkinoille, joissa kuluttajan kiinnostus ruuan alkuperään korostuu yhä enemmän.

Montisera kehittää myös kahta muuta eri vaiheessa olevaa bioaktiivista yhdistettä alkoholismin ja Parkinsonin taudin oireiden hoitoon. Kehitysyrityksellä on maailmanlaajuinen kumppaniverkosto, johon kuuluu muun muassa yliopistoja, tiedeyhtiöitä, laboratorioita ja sopimuspohjaisia tutkimuslaitoksia, joiden tavoitteena on bioaktiivisten yhdisteiden kehittäminen ja kaupallistaminen.

Montisera on suomalainen, yksityinen bioaktiivisia molekyylejä kehittävä yritys. Montisera ei itse tee keksintöjä, vaan ostaa tutkimustyön ja innovaatioita kaupallistettaviksi. Sen tavoitteena ei myöskään ole itse valmistaa tuotteita, vaan kehitystyön tietyssä vaiheessa tuote lisensoidaan tai myydään edelleen.

IR-UWB vastaanotinrakenteiden suorituskykyä parannellaan

Tutkimuksessa kehitettiin olemassa olevien standardien ratkaisuihin liittyviä parannusehdotuksia, joita esitettiin muutamissa tähän väitöskirjaan sisällytetyissä artikkeleissa. Yhdestä ehdotuksesta tehtiin myös PCT-sopimuksen alainen patentointihakemus. Lisäksi yhdessä tähän väitöskirjaan sisällytetyssä artikkelissa on paitsi laaja kirjallisuuskatsaus, sisältäen katsauksen muiden tekemiin IR-UWB-tutkimuksiin, myös olemassa olevien standardien fyysisten kerroksien määritykset, koskien IR-UWB-teknologiaa ja tärkeimmät maailmanlaajuiset UWB-tekniikkaa koskevat signaalin tehotiheysmääräykset.

Erittäin laajakaistainen impulssiradioteknologia (IR-UWB) tarjoaa potentiaalisen vaihtoehdon yksinkertaisille, edullisille ja matalan tehonkulutuksen omaaville lähetin–vastaanotin-ratkaisuille, jotka soveltuvat lyhyen kantaman sensoriverkkoihin. Nämä sensoriverkot ovat monikäyttöisiä soveltuen esimerkiksi tulevaisuuden esineiden internetin (IoT) tiedonsiirtoratkaisuiksi. Esimerkiksi sairaanhoidon ja terveydenhuollon asiayhteyksissä käytetään monesti termiä langaton kehoverkko (WBAN), joka voidaan asentaa monenlaisiin eri sovelluskohteisiin, kuten autoon tai vaikkapa robotin ”keholle”.

Tässä väitöskirjassa on tutkittu tietokonesimulaatioiden avulla erilaisten IR-UWB vastaanotinrakenteiden suorituskykyä sairaalaympäristöä mallintavissa radiokanavissa. Tutkimuksen painopiste on vastaanottimissa, jotka kykenevät vastaanottamaan joko IEEE 802.15.4-2015- tai IEEE 802.15.6-2012-standardeissa määritellyn signaalin. Sairaalaympäristöä mallintavat radiokanavat perustuvat kahden toisistaan riippumattoman tutkijaryhmän mallinnuksiin, jotka sisältävät sekä keholta–keholle että keholta–kehon ulkopuolelle -radiokanavamallit.

– – –

Diplomi-insinööri Ville Niemelä väittelee Oulun yliopistossa 10.3.2017. Tietoliikennetekniikan alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Evaluations and analysis of IR-UWB receivers for personal medical communications (IR-UWB vastaanottimien arviointi ja analysointi henkilökohtaista lääketieteellistä tiedonsiirtoa varten).

Kiinteistökustannukset huolettavat kiinteistönomistajia

Kiinteistönomistajat kehottavat kuntapäättäjiä kiinnittämään huomiota kiinteistökustannusten alentamiseen, ikääntyvien asumiseen ja katujen kuntoon. Tämä käy ilmi Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton toteuttamasta kuntavaalikyselystä, johon vastasi yli 3700 kiinteistönomistajaa.

Kiinteistönomistajien mielestä kuntien tulisi panostaa nykyistä enemmän kiinteistö- ja asumiskustannusten alentamiseen, ikääntyvien asumiseen omassa kodissa mahdollisimman pitkään sekä katuverkoston kuntoon ja katujen kunnossapitoon. Myös palvelujen saatavuuteen sekä korjausrakentamisen tukemiseen toivotaan parannusta.

Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton toteuttamasta kyselystä. Kyselyllä kartoitettiin kiinteistönomistajien mielipiteitä sellaisista asumisasioista, joihin kunta vaikuttaa. Kysely toteutettiin tammikuussa 2017, ja siihen vastasi 3724 ihmistä. Vastaajista 92% oli kiinteistönomistajia joko omakoti- tai kerrostalossa, minkä lisäksi kyselyyn vastasi isännöitsijöitä ja vuokralaisia.

”Kyselyn tulokset antavat paljon arvokasta tietoa kuntapäättäjille siitä, mitä kiinteistönomistajat ajattelevat asumiseen liittyvistä teemoista. Suosittelemme kuntavaaliehdokkaille tutustumista näihin tuloksiin”, kannustaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Kuntatalous kuntoon kaavoittamalla ja menoja leikkaamalla

Kaksi kolmasosaa kyselyn vastaajista ehdottaa kunnallisten menojen leikkaamista ja kaavoituksen tehostamista lääkkeeksi kuntatalouden epätasapainoon.

”Asunnonomistajien mielestä kunnallisten menojen leikkaaminen on parempi vaihtoehto kuin esimerkiksi kunnallis- tai kiinteistöverotuksen korottaminen. Tämä tuo hyvin esiin sen, että kiinteistöveron korotukset koskisivat laajaa joukkoa suomalaisia asunnonomistajia ja eivät saa kannatusta. Kiinteistöveron tai muiden kunnallisten maksujen korotukset koetaan epäoikeudenmukaisiksi, koska ne eivät huomioi kotitalouden käytettävissä olevia tuloja”, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.

Kiinteistönomistajien halukkuus hyödyntää kaavoittamista yllätti myös Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton asiantuntijat. Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero kehottaa kuntia tarttumaan tähän keskustelunavaukseen: ”Vastaajilla on kanava auki kuntien suuntaan – tämä kannattaa kunnissa hyödyntää. Tässä on mahdollista luoda myös uutta elinvoimaa kuntiin.”

DNA on päässyt sopimukseen Nelosen ja MTV:n kanssa kanavien jakelusta

Nelosen ja MTV:n vapaasti vastaanotettavien kanavien jakelua ei jouduta keskeyttämään DNA:n kaapeliverkossa maaliskuun alussa, sillä DNA on päässyt sopimukseen tv-yhtiöiden kanssa kanavien jakelun jatkumisesta. Jakelun keskeytysuhka koski seuraavia kanavia: Ava (MTV) sekä Hero, Jim ja Liv (Nelonen Media).

Nyt solmitut sopimukset tv-yhtiöiden kanssa mahdollistavat kanavien jakelun 30.9.2017 saakka. Neuvottelut kanavien jakelusta myös tämän jälkeen jatkuvat edelleen. Jakeluun liittyviä tekijänoikeuskysymyksiä käsitellään yhteisessä työryhmässä televisioyhtiöiden, kaapelitelevisio-operaattoreiden ja televisio-ohjelmien oikeudenhaltijoita edustavien järjestöjen kanssa.

”Olemme tyytyväisiä, että pääsimme jatkosopimukseen tv-yhtiöiden kanssa ja pystymme toimittamaan suositut kanavat kaapeliverkkomme koteihin ilman keskeytystä”, sanoo DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen.

DNA on Suomen suurin kaapelioperaattori. Sen kaapeliverkkoon kuuluu kaikkiaan yli 600 000 taloutta.

Ajoneuvon rekisteröinti onnistuu vakuutuspalvelun kautta

Ajoneuvon vakuuttaminen ja rekisteröinti onnistuvat nykyään helposti. Velvollisuudet voi hoitaa kerralla kuntoon silloinkin, kun ostaa ajoneuvon toiselta yksityishenkilöltä. Tämä onnistuu ajasta ja paikasta riippumatta oman vakuutusyhtiön sähköisessä palvelussa.

– Suuri osa ajoneuvon vaihtajista tekee rekisteröinnin erikseen Trafin palveluissa otettuaan ajoneuvolle ensin liikennevakuutuksen. Kannattaa kuitenkin huomata, että nykyään kaikkien vakuutusyhtiöiden palveluissa on mahdollista hoitaa myös rekisteröinti samalla, kun hoitaa liikennevakuutuksen kuntoon, vinkkaa vakuutuspäällikkö Lauri Linna Liikennevakuutuskeskuksesta.

Sähköinen rekisteröinti on tehnyt ajoneuvojen rekisteröinnistä paitsi helpompaa ja nopeampaa, myös edullisempaa.

Paperista rekisteröintitodistusta ei enää tarvita kotimaan liikenteessä, sillä ajoneuvon omistaja ja viranomaiset saavat tiedot Trafin järjestelmästä.

Siirtyminen sähköiseen rekisteröintiin ei ole kuitenkaan poistanut mahdollisuutta henkilökohtaiseen asiointiin, vaan rekisteröinnin voi yhä halutessaan hoitaa myös rekisteröintejä vastaanottavassa vakuutusyhtiössä, autoliikkeissä tai katsastustoimipaikoissa.

Liikennevakuutuskeskus (LVK) ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja Finanssialan Keskusliitto (FK) ovat tehneet yhdessä sähköisen rekisteröinnin mahdollistaneesta hankkeesta Kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen, jolla uutta toimintatapaa halutaan edistää ja samalla vähentää rekisteröinnistä syntyvää hiilijalanjälkeä.

Pienten ja keskisuurten vientiyritysten osuus on kasvanut

Neljännen vuosittaisen UPS tutkimuksen mukaan yhä useampi pk-yritys vie ulkomaille ja raportoi liikevaihtonsa kasvavan yli keskiarvon. Pienten ja keskisuurten vientiyritysten osuus on kasvanut kaikilla markkinoilla, myös Britanniassa, jossa vientivarmuus tosin laski merkittävästi alkuvuoden tuloksista EU-jäsenyydestä päättäneen ”Brexit”-kansanäänestyksen jälkeisinä kuukausina. 36 % Britannian pk-yrityksistä ennusti viennin kasvua ennen äänestystä ja 20 % äänestyksen jälkeen.

EU on edelleen tärkein vientimarkkina eurooppalaisille pk-yrityksille Yhdysvaltojen seuratessa toisella sijalla. Muualle vievien yritysten osuus kasvaa kaikilla markkinoilla, paitsi Italiassa ja Britanniassa. “Vuoden 2016 tutkimus osoittaa, että yli puolet pk-vientiyritysten johtajista näkivät liikevaihdon kasvavan viimeisen kolmen vuoden aikana. Kuitenkin vain 31 % sellaisten pk-yritysten omistajista, jotka eivät tehneet vientiä näkivät kasvua”, sanoo Nando Cesarone, President of UPS Europe.

UPS:n teettämän tutkimustulosten mukaan kolme tärkeintä osa-aluetta, joihin yritysten tulee keskittyä viennin aloittamiseksi, ovat verkkokaupan hyödyntäminen, tuntemattomilla markkinoilla kasvamisen oppiminen ja markkinatietouden kasvattaminen. Tutkimukseen osallistui 12 815 pk-yrityksen omistajaa ja johtajaa kahdeksasta Euroopan maasta (Belgia, Ranka, Saksa, Italia, Alankomaat, Puola, Espanja ja Britannia).

Väitös: Virushoito voi tuoda lisää tehoa levinneiden syöpien hoitoihin

Virusterapian yhdistäminen muihin syövän hoitomuotoihin – kuten kemoterapiaan ja T-solusiirtoihin – voi parantaa hoitotuloksia, osoittaa Helsingin yliopistossa 20.1. tarkastettava väitöstutkimus.

Levinneen syövän uusista hoitokeinoista lupaavimpia on syövän immunoterapia, jossa elimistön immuunisolut aktivoidaan hyökkäämään syöpäkasvaimia vastaan. Onkolyyttisessa eli syöpäsoluja hajottavassa immunoterapiassa käytetään immuunisolujen aktivointiin geneettisesti muokattuja viruksia. Erityisesti adenovirukset ovat osoittautuneet tässä lupaaviksi, sillä niiden turvallisuusprofiili on erinomainen ja niiden genomiin voidaan lisätä immuunivastetta stimuloivia transgeenejä.

FM Mikko Siurala tutki väitöstyössään onkolyyttisen adenovirushoidon yhdistämistä muihin syöpähoitoihin.

Ensimmäisessä osatyössään Siurala tutki eläinmalleissa, miten kemoterapian ja onkolyyttisen adenovirusterapian yhdistelmähoito tehosi pehmytkudossarkoomiin ja totesi, että yhdistelmähoito esti tehokkaasti ihonalaisten syöpäkasvaimien kasvua eläimissä eikä vakavia sivuvaikutuksia ilmennyt. Lisääntyneen tehokkuuden taustalla havaittiin olevan kaksi mekanismia: kemoterapia tehosti immunogeenista solukuolemaa ja adenoviruksen replikaatiota.

Toisessa osatyössään Siurala tutki onkolyyttisen viroterapian ja adoptiivisen T-solusiirron yhdistämistä kultahamstereissa ja havaitsi, että yhdistelmähoito oli tehokkaampi kuin T-soluhoito tai adenovirushoito yksinään.

Kolmannessa osatyössä tutkittiin melanooman hoitoa adenoviruksilla ja adoptiivisella T-solusiirrolla. Hiirimalleissa havaittiin, että immuunivastetta stimuloivia sytokiineja – solujen välisen viestinnän välittäjäaineita – koodaavat adenovirusvektorit tehostivat T-solusiirtoa, kun viruksia injektoitiin melanoomakasvaimiin. Kasvainspesifiset T-solut kulkeutuivat tehokkaimmin kasvaimiin, joihin oli injektoitu molempia sytokiinejä koodaavia adenoviruksia. Lisäksi adenovirushoidon havaittiin muokkaavan kasvaimen mikroympäristöä T-solusiirteelle suotuisammaksi, toisin sanoen vähemmän immunosuppressiiviseksi.

Väitöstutkimuksen viimeisessä osatyössä Siurala rakensi ihmisen kudoksissa aktiivisia sytokiinejä koodaavan onkolyyttisen adenoviruksen. Uusi virus tehosti T-soluhoitoa hamsterimallissa merkittävästi; yhdistelmähoito paransi suuren osan kasvaimia kantaneista hamstereista ja tuotti niille immuniteetin kasvaintyyppiä vastaan.

– Nämä tulokset tukevat adenovirushoidon yhdistämistä muihin syövän hoitomuotoihin ja luovat pohjan kliinisten kokeiden suunnitellulle potilaissa, joiden levinneeseen syöpään ei ole muita hoitokeinoja, Siurala sanoo.

FM Mikko Siurala väittelee 20.1.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Improving adenovirus-based immunotherapies for treatment of solid tumors”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartman-instituutti, Luentosali 2, Haartmaninkatu 3. Vastaväittäjänä on professori John Haanen, Netherlands Cancer Institute, ja kustoksena on professori Akseli Hemminki. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/172667

Liikenneverkkoselvitys vaatii perusteellista arviointia

Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti tänään selvityksen liikenneverkon kehittämisestä. Ehdotus tulee olemaan keskeinen aihe politiikan piirissä tänä keväänä, ja hallitus päättää aikanaan suhtautumisesta selvityksen ehdotuksiin.

-Selvitys sisältää runsaasti yksityiskohtia, joihin tulee tutustua perusteellisesti. Keskusteluissa pohditaan varmasti ehdotettua mallia monelta eri kannalta ja arvioidaan sen järkevyyttä, tarkoituksenmukaisuutta ja toteuttamiskelpoisuutta. Nythän ei ole vielä päätetty mitään, toteaa Öljy- ja biopolttoainealan toimitusjohtaja Helena Vänskä.

-Malliin sisältyy veronkevennyksiä, muun muassa ehdotus hienoisesta kevennyksestä polttoaineveroihin. Toisaalta autoilijoille tulisi tienkäytön vuosimaksu. Ensivaikutelman perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, etteivät autoilijoiden kokonaiskustannukset ainakaan alenisi. Autoveron poistohan hyödyttäisi vain niitä, jotka olisivat ostamassa uutta autoa, toteaa Vänskä.

-Suomessa on melko vanha autokanta, ja autoveron poistolla voitaisiin nopeuttaa autokannan uusiutumista. Tämä kysymys voitaisiin kuitenkin ratkaista erikseen, eikä sitä ole välttämätöntä kytkeä liikenneverkkohankkeeseen, painottaa Vänskä.

-Minä tulkitsen ehdotuksen niin, että ministeri Anne Berner ei ole tyytyväinen nykyiseen malliin rahoittaa tienpito budjetin kautta. Ehdotuksella tavoitellaankin tierahoituksen merkittävää nostoa, mikä toteutettaisiin kansalaisilta suoraan kerättävällä maksulla. Vaikka esityksen tavoitteena on liikenteen kokonaiskustannusten pitäminen ennallaan, yksittäiset kansalaiset vaikuttaisivat kuitenkin olevan hyvin eriarvoisessa asemassa keskenään veroetujen ja uusien maksujen kannalta, Vänskä pohtii.

Polttoaineverotus on kaiken kaikkiaan merkittävä tulolähde valtiolle. Vuonna 2015 nestemäisistä polttoaineista kerättiin valmisteveroja yhteensä 2,91 miljardia euroa. Määrä muodosti suurimman tuoton tullin kantamissa veroissa. Tähän määrään suhteutettuna liikenneverkkoselvityksessä ehdotettu 200 miljoonan euron veronalennus ei olisi merkittävä. Esimerkiksi kuluvan vuoden alussa toteutetut, yhteensä noin 100 miljoonan euron veronkorotukset merkitsevät valtiovarainministeriön laskelmien mukaan keskimääräiselle henkilöautoilijalle 30-35 euron lisämenoa vuodessa.

Ruokamatkailu kiinnostaa suomalaisia

Joka kolmas suomalainen valitsee ulkomaan matkakohteen ruokatarjonnan perusteella. Matkakohteen ruokatarjonnan perusteella valitsevat erityisesti nuoret, opiskelijat, liikematkustajat, johtavassa asemassa olevat ja pääkaupunkiseudulla asuvat. Kotimaan kohteen ruokatarjonnan perusteella valitsee 27 % suomalaisista. Matka 2017 -messuilla ruokamatkailua esitellään muun muassa Tasty Travel -alueella 20.–22.1.2017.

Ruokamatkailu kiinnostaa noin kolmannesta suomalaisia. Ulkomailla ruoan perässä matkustetaan hiukan enemmän kuin kotimaassa. Tiedot ilmenevät Matkamessujen Kantar TNS:lta tilaamasta tutkimuksesta, jonka tulokset edustavat Suomen väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Suomalaiset suosittelevat ulkomaisia ruokamatkailukohteita useammin kuin kotimaisia kohteita. Reilu kolmannes suomalaisista (35 %) on suositellut usein tai silloin tällöin ulkomaan matkakohdetta ruokatarjonnan perusteella. Hyvinä ruokamatkailukohteina mainitaan muun muassa Barcelona, Berliini, Praha, Budapest, Lontoo, Tallinna sekä Peking.

Kotimaan ruokamatkakohteista nousevat esiin Helsinki, Tampere, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Naantali, Rovaniemi ja Porvoo. Kotimaan matkakohteita ruokatarjonnan perusteella suosittelee 29 % suomalaisista.

Vastanneista lähes kaikki ovat matkustaneet vuoden 2016 aikana. 87 % oli matkustanut kotimaassa ja 68 % ulkomailla. Vaikka kolmannes suomalaisista on tehnyt päätöksen kohteesta ruoan perustella, kuitenkin toiselle kolmannekselle suomalaisia (34 %) ruoka ei ole tärkeä asia matkakohteen valinnassa ja kolmas kolmannes (32 %) ei koskaan suosittele kohteita ruokatarjonnan perusteella.

Kotimaan herkkuja ja ruokamatkakohteita

Matkamessujen Tasty travel -ruokamatkailualueella esitellään kotimaista ja ulkomaista ruokatarjontaa.

Ruokaretki Suomeen esittelee kiinnostavimmat ruokamatkailukohteet eri puolilta Suomea: Saimaan rannalla sijaitseva, lähiruoan puolestapuhuja Anttolanhovi, Rukalla sijaitsevan boutique-hotellin Chalet Ruka Peakin ravintola Peak, Suomi 100 -vuotta -juhlamenua tarjoava Tuusulan Krapi-hotellin Krapihovi ja Pohjois-Karjalassa sijaitseva poroihin erikoistunut Majatalosta majataloon -tila Laitalan lomat. Food & Fun Turun pisteellä voi tutustua kansainväliseen hyvän ruoan festivaaliin, joka järjestetään syksyisin Turussa.

Tutkimustulokset:
Kantar TNS: Matkamessujen ennakkotutkimus ja lomamatkaennuste, web-kysely Gallup Forumissa loppuvuodesta 2016. Vastaajia 1 081 henkilöä.

Puukauppaa käytiin lähes ennätystahtiin viime vuonna

Puukauppaa käytiin lähes ennätystahtiin vuonna 2016. Puuta ostettiin yksityismetsistä yhdeksän prosenttia 10 vuoden keskiarvoa enemmän. Kotimaiseen puuhun perustuvan biotalouden kasvun edellytys on, että kaikki metsänomistajatahot aktivoituvat metsien hoitoon ja niiden puukaupallisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen.

Puukauppa käynnistyi hyvin heti alkuvuodesta ja kauppa kävi tasaisena vuoden loppuun asti. Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat vuonna 2016 yksityismetsistä puuta 32,9 miljoonaa kuutiota. Määrä oli yhdeksän prosenttia suurempi sekä edelliseen vuoteen että 10 vuoden keskiarvoon verrattuna.

Tukkeja ostettiin yhteensä 14 miljoonaa kuutiota, joka oli kymmenen prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuitupuuta ostettiin yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuonna 2015, eli 17,8 miljoonaa kuutiota.

Kanto- ja hankintahinnoissa ei suuria muutoksia

Mäntytukin vuoden 2016 keskimääräinen kantohinta laski kaksi prosenttia edellisvuodesta. Kuusitukin kantohinta nousi yhden prosentin ja koivutukin kantohinta laski yhden prosentin. Mänty- ja koivukuidun kantohinta laski prosentin ja kuusikuidun hinta pysyi ennallaan.

Joulukuussa 2016 mäntytukista maksettiin keskimäärin 54 euroa kuutiolta, mutta hinta vaihteli alueittain ja hakkuutavoittain 43 ja 58 euron välillä. Kuusitukin keskihinta oli 56 euroa kuutiolta vaihdellen 43 ja 58 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 41 euroa kuutiolta ja vaihteli 34 ja 45 euron välillä. Mänty- ja koivukuidun keskikantohinta oli 15 euroa ja kuusikuidun 17 euroa kuutiolta. Kuitupuiden hinta vaihteli 9 ja 19 euron välillä.

Kantohintojen vaihteluun on useita syitä. Hintatasoon vaikuttavat korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto sekä korjuuajankohta. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä kohteilla.

Hankintakauppoina puuta ostettiin vuonna 2016 yhteensä 5,3 miljoonaa kuutiota. Hankintakauppojen osuus laski 18 prosentista 16 prosenttiin. Lähes neljä viidesosaa niiden ostoista oli kuitupuuta. Hankintakaupoissa metsänomistaja toimittaa puut kuljetusreitin varrelle.

Puumarkkinoiden toimivuus avainasemassa

Kotimainen yksityismetsien puu on ratkaisevassa asemassa puun kysynnän kasvaessa. Puun tarjontaan kaivataan ennakoitavuutta, määrällistä lisäystä ja tasaisuutta.

”Metsien käyttöön ja hoitoon tarvitaan lisää aktiivisuutta, jotta tarvittavat lisäpuumäärät saadaan tehtaille. Metsänomistajia kannattaa motivoida myymään puuta enemmän ja suurempina kokonaisuuksina sekä hoitamaan metsiään paremmin. Näin turvataan investointien toteutuminen sekä maksimoidaan kantorahatulot metsänomistajille ja suomalaisten hyvinvointi kasvavien vientitulojen kautta”, sanoo metsäjohtaja Tomi Salo Metsäteollisuus ry:stä.

Tarjonnan vahvistamisen kehitysodotukset kohdistuvat edelleen vahvasti Sipilän hallitusohjelman Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihankkeeseen. Sen toteutusta tulee nyt voimaperäisesti jatkaa, mikäli kasvun halutaan pohjautuvan erityisesti kotimaiseen puuhun.

”Julkisin varoin kerätyn metsävaratiedon hyödyntäminen on saatava nopeasti nykyistä paremmalle tasolle – siten taataan metsänomistajille paras mahdollinen palvelujen tarjonta. Puukaupan nopea sähköistyminen luo perustan entistä sujuvammalle kaupankäynnille ja sen tuomat mahdollisuudet tulee hyödyntää täysimääräisesti. Nyt on aika hakea ratkaisu kuolinpesäkysymykseen. Kuolinpesien omistuksessa on peräti 10 prosenttia yksityismetsien pinta-alasta – hakkuumahdollisuuksista vielä enemmän. Suomella ja sen hallituksella ei ole yksinkertaisesti varaa ummistaa silmiä tälle suurelle potentiaalille. Kuolinpesien omistuksessa olevat metsät tulee saada pikaisesti aktiivisen ja ammattimaisen metsätalouden piiriin eikä jäädä roikkumaan vuosikymmeniksi vaille toimenpiteitä”, Salo jatkaa.