MTK avasi ruuan verkkokaupan

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on omistamansa Viestilehdet Oy:n kautta lähtenyt rahoittamaan ja kehittämään ruuan verkkokauppaa, jonka kautta kuluttajat voivat ostaa ruokaa suoraan suomalaisilta maatiloilta ja pk-elintarvikeyrityksiltä. Kaupoissa nyt vallalla oleva ruuan halpuuttaminen on supistanut tuottajan osuutta ruuan hinnasta ja laskenut tuottajahinnat hälyttävälle tasolle. Uusi verkkokauppa tuo tuottajille ja pk-elintarvikeyrityksille mahdollisuuden myydä ruokaa ohi päivittäistavarakauppojen ja saada näin suurempi osuus ruuan hinnasta.

Helsingin Rautatientorilla Herkkujen Suomi -lähiruokatapahtumassa 18.8. lanseerattiin Ruokaasuomesta.fi -palvelu, jossa kullakin yrittäjällä on oma verkkokauppansa. Kukin yrittäjä vastaa itse ruokatoimituksista ja tavaran tuoreudesta. Ruokaa voidaan toimittaa yrittäjästä riippuen kotiinkuljetuksena, Matkahuollon, Postin tai suoramyyntipaikkojen kautta. Uusia logistisia ratkaisuja etenkin kylmäkuljetuksiin kehitetään parhaillaan lisää ja niistä neuvotellaan syksyn aikana.

Verkkokaupan on kehittänyt start-up yritys LähiPro Oy, jonka osakekannasta MTK:n omistuksessa oleva Viestilehdet Oy omistaa tällä hetkellä 49 prosenttia.

– Uusien ruuan markkinakanavien kehittäminen on tarpeen, koska kiinnostus ostaa suomalaista lähiruokaa suoraan maatiloilta on vahvassa kasvussa. Myös entistä useampi tuottaja harkitsee ruuan suoramyynnin aloittamista, sanoo LähiPro Oy:n toimitusjohtaja Eero Kananen.

– Tällä hetkellä verkkokaupassa mukana on hieman yli 70 maatilayritystä, mutta palvelu tulee syksyn aikana kasvamaan merkittävästi, Kananen jatkaa.

Merkittävä syy suoramyynnin kiinnostuksen kasvuun tuottajien parissa on maatalouden kannattavuuden voimakas heikkeneminen ruuan halpuuttamisen ja vaikean markkinatilanteen takia. Kuluttajia palvelussa kiinnostavat erikoistuotteet, tuoreus ja mahdollisuus antaa palautetta tuotteista suoraan tuottajalle.

– Ruuan alkuperä ja tuoreus kiinnostavat kuluttajia enemmän kuin koskaan. Myös kotimaisuuden arvostus on nousussa, sanoo MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi.

– Verkkokaupan ja maatilamyynnin osuus ruokamyynnistä on vielä hyvin pientä, mutta siellä ovat tulevaisuuden kasvunäkymät, jotka sosiaalinen media ja digitalisaatio jo mahdollistavat. Jos me emme tätä asiaa nyt ota vakavasti, niin sen tekee joku isompi kansainvälinen toimija, johon me emme voi vaikuttaa. Palvelun kautta tuottajien on mahdollista ohittaa päivittäistavarakauppa näin halutessaan, Syväniemi jatkaa.

MTK ei näe suoramyynnin olevan sinällään pois jalostavalta elintarviketeollisuudelta, koska verkkokaupan myyntimäärät ovat vielä pieniä.

Suomen veneteollisuuden vienti on selvästi piristynyt

Suomen veneteollisuuden vienti on hurjassa kasvussa: alkuvuoden aikana viennin arvo kasvoi peräti 68 prosenttia. Tullitilastojen mukaan suomalaiset venevalmistajat veivät yhä enemmän ja yhä arvokkaampia veneitä. Syksyn veneuutuuksia esitellään loppuviikon ajan Helsingin Uivassa venenäyttelyssä Lauttasaaressa.

Suomen veneviennin arvo kasvoi tullilaston mukaan tämän vuoden tammi–toukokuussa peräti 68 prosenttia ja kappalemääräinen venevienti 53 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Suomen veneala on selvästi vientiteollisuutta: alkuvuoden aikana viennin arvo oli reilut 125 miljoonaa euroa ja tuonnin alle 30 miljoonaa. Veneala työllistää Suomessa noin 3500 henkilöä.

”Suomalaisten venevalmistajien kasvuvauhti ja aktiivinen tuotekehitys näkyvät myös Lauttasaaressa järjestettävässä Helsingin Uivassa venenäyttelyssä, jossa on viikonlopun ajan esillä peräti 259 venettä”, venealan keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jouko Huju kertoo.
Ruotsin ja Norjan markkinat vetävät veneitä

Venevientiä vauhditti etenkin hyvin sujunut venekauppa suurimmissa vientimaissa Ruotsissa ja Norjassa. Euroissa mitattuna vienti Ruotsiin lisääntyi alkuvuoden aikana yli 31 prosenttia ja vienti Norjaan 17 prosenttia. Ruotsiin vietiin yli 3100 venettä yhteisarvoltaan 37,8 miljoonaa euroa, Norjaan reilut 2800 venettä ja viennin arvo oli 36,6 miljoonaa.

Kolmanneksi suurin vientimaa oli Malta. Sinne vietiin vain kaksi Suomessa valmistettua venettä, mutta niiden yhteisarvo oli 30,9 miljoonaa euroa.

Veneteollisuuden koko viennin arvo oli alkuvuoden aikana 125,1 miljoonaa euroa. Kappalemääräisesti kokonaisvienti nousi 53 prosenttia ja tullitilastojen mukaan veneitä vietiin yli 6500 kappaletta.

Myös venetuonti on vahvassa kasvussa: tuonti lisääntyi tammi–toukokuussa peräti 84 prosenttia. Tuonnin arvolla mitattuna eniten veneitä tuotiin Puolasta (3,9 miljoonaa euroa, 107 kappaletta). Seuraavana ovat USA (1,6 milj. €, 171 kpl) sekä Italia (1,1 milj. €, 4 kpl). Kaikkiaan tuonnin arvo oli vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana 29,4 miljoonaa.
Kotimaassa ennakoidaan pientä kasvua

Kotimaassa uusien veneiden myynti on pysynyt kutakuinkin viime vuoden tasolla. Rekisteröitäviä, eli yli 20 hevosvoiman moottorilla varustettuja tai yli 5,5 metriä pitkiä veneitä rekisteröitiin heinäkuun loppuun mennessä reilut 3000 kappaletta, 1,2 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Uusien purjeveneiden rekisteröinnit sen sijaan nousivat viime vuoden 12 kappaleesta 20 veneeseen.

”Suunta on kuitenkin ollut useamman vuoden ylöspäin. Uskon, että vuoden lopussa päädytään edeltävien vuosien tapaan pieneen, 1–4 prosentin kasvuun. Suomalaiset eivät ole lopettaneet veneilyä, mutta hankintoja on siirretty”, Jouko Huju arvioi.

Kaikista rekisteröidyistä veneistä 63 prosenttia oli alle 5,5 metrin pituisia.

Kotimaan markkinatilanteesta kertoo myös perämoottoreiden myynti, joka laski viime vuodesta 0,5 %. Tammi-kesäkuussa suomalaisten maahantuojien kautta toimitettiin kotimaan myyntiin ja vientiin reilut 17 000 konetta. Kotimaahan näistä myytiin reilut 8000 konetta, 5,6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Uivassa venenäyttelyssä laiturit täynnä

Suomalainen veneteollisuus ja maahantuojat esiintyvät Finnboatin Uivassa venenäyttelyssä jo 39. kerran. Lauttasaaressa HSK:n kerhosatamassa näyttely järjestetään 19. kertaa.

Uivassa on nähtävänä kaikkiaan 259 venettä, joista purjeveneitä on 20. Näytteilleasettajia on yhteensä 119. Uiva venenäyttely on auki Lauttasaaressa sunnuntai-iltaan 21. elokuuta saakka.

”Syksyn näyttelyssä myytävät veneet ovat tyypillisesti hieman suurempia retki- ja yhteysveneitä, joita tilataan seuraavalle veneilykaudelle. Tyypillisesti ne ovat daycruiser-kokoluokan 6–8 metriä pitkiä veneitä, jotka ovat suuri ryhmä myös rekisteröintitilastossa”, Huju sanoo.

Lyhytaikaisvuokraus tuo helpotusta asuntopulaan

Pääkaupunkiseudun majoitusmarkkinoilla on nyt valtava ruuhka. Etenkin Helsingissä opiskelijat suorastaan taistelevat asunnoista. Kaikki eivät millään ehdi saada pitkäaikaista asuntoa heti lukuvuoden alkuun, joten väliaikaisistakin ratkaisuista kilpaillaan.

”Asuntojen löytäminen asiakkaidemme tarpeisiin on tällä hetkellä kiven takana. Tarvitsemme apua yksityisiltä asunnonomistajilta, sillä oma kapasiteettimme on jo käytetty. Toivommekin, että saamme kaikki edes osittain tyhjänä seisovat asunnot niitä tarvitseville”, Forenomin vuokrauspäällikkö Jaakko Ihalainen toivoo.

Laita asuntosi vuokralle netissä

Forenom osti keväällä 2016 Friday Flats -verkkoalustan, jonka kautta on helppo ilmoittaa oma asunto vuokralle lyhyeksi tai pidemmäksi aikaa. Ilmoituksen tekeminen ei maksa mitään ja asunnonomistaja saa itse päättää, mitkä varaukset hän ottaa vastaan. Omistajan ei siis tarvitse sitoutua asunnon vuokraamisen yhtään sen pidemmäksi aikaa kuin haluaa, ja suunnitelmien muuttaminen on joustavaa.

Friday Flats toimii lyhytaikaisvuokran periaatteella. Tämä tarkoittaa kaikkea yhdestä yöstä viikonloppuun, viikkoon tai vaikka vuoteen. Kynnys vuokraukseen on kuitenkin selkeästi matalampi, kun asuntoa ei tarvitse luovuttaa vuokrauskäyttöön pidemmäksi aikaa kuin mikä itselle sopii. Palvelu mahdollistaa ansaitsemisen tyhjillään olevalla asunnolla vaivattomasti ja turvallisesti.

Lentoliikenteen matkustajamäärät ovat olleet kasvussa

Tukholma säilytti ykkössijansa reittilentomatkustajien suosituimpana kohteena touko–heinäkuussa. Tilauslennoilla eniten lomamatkailijoita lensi samalla ajanjaksolla Turkin Antalyaan, jonka suosio kuitenkin romahti edellisvuodesta, ilmenee Finavian matkustajatilastoista.

– Lentoliikenteen matkustajamäärät ovat olleet tänä vuonna hyvässä kasvussa, ja tämä näkyy myös kesälomamatkailijoiden määrässä. Euroopan suuret pääkaupungit vetävät liikematkustajien lisäksi myös vapaa-ajan matkailijoita kesästä toiseen. Yhä useampi menee lomakohteeseensa reittilennolla, kun taas tilauslentojen matkustajamäärät ovat vähentyneet, kertoo viestintäjohtaja Mikko Saariaho Finaviasta.

Suosikkikohde Tukholma kasvatti matkustajamääräänsä viime kesästä 7 prosenttia. Finavian lentoasemien ja Tukholman välisillä reiteillä lensi touko-heinäkuussa yhteensä 376 179 matkustajaa. Seuraavaksi suosituimpia kohteita Suomesta olivat viime vuoden tapaan Lontoo (-1 %) ja Kööpenhamina (+3 %).

Yksi eniten suosiotaan kasvattaneista kohteista on edullisuudellaan ja kauneudellaan suomalaiset hurmannut Praha (+29 %). Trendikaupungit Berliini (+11 %) ja Amsterdam (+9 %) pysyivät pinnalla, ja myös Oktoberfestistään tunnettu München houkutteli yli kymmenen prosenttia edellisvuotta enemmän matkailijoita. Euroopan ulkopuolella suosituin kohde oli Tokio. Sen ja Helsingin välisellä reitillä matkusti touko-heinäkuussa 71 311 ihmistä (-2 %).

Helsinki-Vantaan reittiliikenteen matkustajista enemmistö on muita kuin suomalaisia. Suurimmat ulkomaiset matkustajaryhmät tulevat Ruotsista, Saksasta, Britanniasta ja Kiinasta.

Matkustajamääriltään suurimmat reittilentokohteet touko–heinäkuussa 2016*

Tukholma, 376 179 matkustajaa (kasvua +7 % verrattuna vuoden 2015 touko – heinäkuuhun)
Lontoo, 244 122 matkustajaa (-1 %)
Kööpenhamina, 230 884 matkustajaa (+3 %)
Amsterdam, 149 861 matkustajaa (+9 %)
München, 138 771 matkustajaa (+12 %)
Frankfurt, 134 893 matkustajaa (-10 %)
Berliini, 131 282 matkustajaa (+11 %)
Pariisi, 131 154 matkustajaa (-4 %)
Oslo, 103 809 matkustajaa (+3 %)
Barcelona, 91 638 matkustajaa (+2 %)

Kreikka on lomailijoiden suosikki

Turkin Antalya piti edelleen pintansa kesäkuukausien suosituimpana tilauslentokohteena, vaikka sen suosio laski rajusti viime kesästä.

– Tilauslentojen kohdalla maailmanpolitiikan epävakaus on näkynyt selvästi kesän matkustajatilastoissa. Erityisesti Turkin lomakohteista Antalyan suosio on ollut tilauslentoliikenteen matkustajamäärillä mitattuna laskussa, Saariaho sanoo.

Kun vuoden 2015 touko-heinäkuussa Antalyan ja Suomen välillä matkusti yhteen laskien 61 669 henkilöä, tänä kesänä luku oli enää 35 967 henkilöä. Laskua on siis tullut jopa 42 prosenttia.

Aurinkoisen Kreikan kohteet sen sijaan kasvattivat suosiotaan, ja Rodos, Hania ja Kos valtasivat kolme seuraavaksi suosituimman kohteen titteliä. Rodoksen suosio kasvoi 22 prosenttia, Hanian 11 prosenttia ja Kosin peräti 81 prosenttia.

Uutena tulokkaana kymmenen kärkeen nousi trendikkään Kroatian suurin kaupunki Split, jonne matkustavien määrä moninkertaistui viime vuodesta. Myös Mallorcan saaren pääkaupunki Palma houkutti entistä enemmän lomailijoita. Kulttuuria ja rantaelämää Mallorcalta etsi tänä kesänä 19 prosenttia enemmän matkustajia kuin vuotta aiemmin.

Eniten tilauslentomatkustajia houkutelleet kohteet touko–heinäkuussa 2016*

Antalya, 35 967 matkustajaa (laskua -42 % verrattuna vuoden 2015 touko – heinäkuuhun)
Rodos, 33 476 matkustajaa (+22 %)
Hania, 20 042 matkustajaa (+11 %)
Kos, 10 513 matkustajaa (+81 %)
Larnaka, 10 441 matkustajaa (+4 %)
Palma de Mallorca, 9 037 matkustajaa (+19 %)
Split, 7 985 matkustajaa (+291 %)
Dalaman, 7 666 matkustajaa (-1 %)
Burgas, 6 957 matkustajaa (-5 %)
Preveza, 4 787 matkustajaa (-63 %)

* kaikilta Finavian lentoasemilta yhteensä, sisältää saapuvat ja lähtevät

UEF: Metsätieteiden osasto koordinoi uutta Erasmus Mundus -maisteriohjelmaa

Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto koordinoi uutta Master of Science in European Forestry -maisteriohjelmaa. Erasmus+ -ohjelman (2014–2020) yhteiset maisteriohjelmat ovat jatkoa Erasmus Mundus -ohjelman vastaavalle toiminnolle (2004–2013).

Maisteriohjelmat suunnittelee ja toteuttaa korkeakoulujen yhteenliittymä eli konsortio, jossa on jäseniä vähintään kolme Erasmus+ -ohjelmaan osallistuvasta maasta. Konsortiossa voi lisäksi olla mukana korkeakouluja Euroopan ulkopuolelta.

Nyt alkavan hankkeen partnerit ovat Itävallasta, Saksasta, Espanjasta, Ranskasta ja Romaniasta. Ohjelma on yksi harvoista Suomesta koordinoituja hankkeita ja tukee metsätieteen osaston kansainvälistä profiilia. Maisteriohjelman opiskelijat suorittavat opintojaan vähintään kahdessa eri maassa, ja suurin osa heistä tulee Euroopan ulkopuolelta.

Ohjelma on saanut aiemmin Erasmus Mundus -rahoitusta, ja nyt uutta rahoitusta myönnettiin yhteisten maisteriohjelmien toteuttamiseen ja opiskelijoiden apurahoihin yhteensä kolmeksi vuodeksi. Rahoitus on kokonaisuudessaan 2 592 500 euroa.

Suomen sähköjärjestelmän toimitusvarmuus paranee

Kantaverkkoyhtiö Fingrid on tehnyt investointipäätöksen Olkiluodon sähköaseman 1970-luvulla rakennetun kytkinlaitoksen uusimisesta. Investoinnin arvo on 17 miljoonaa euroa ja se valmistuu vuonna 2019. Sähköasema palvelee jatkossa kolmea Olkiluodon ydinvoimayksikköä. Uutta tekniikkaa hyödyntävällä investoinnilla varmistetaan Suomen sähköjärjestelmän käyttövarmuutta sekä nykyisissä että tulevissa olosuhteissa.

Fingridin omistama Olkiluodon sähköasema liittää Olkiluodon kolme ydinvoimalaitosyksikköä kantaverkkoon. Sähköasema muodostuu kahdesta 400 kV kytkinlaitoksesta, joista vanhempaan liittyvät Olkiluodon 1 ja 2 -yksiköt ja uudempaan vuonna 2008 valmistuneeseen liittyy rakenteilla oleva kolmas voimalaitosyksikkö. Vanhempi 1970-luvulla valmistunut kytkinlaitos on ikääntynyt eikä sen käytettävyys ja käyttövarmuus enää vastaa nykypäivän vaatimuksia.

Olkiluodon sähköasemalle rakennettava uusi kytkinlaitos on rakenteeltaan uuteen tekniikkaan perustuva duplex- eli kaksoiskatkaisijajärjestelmä. Laajentaminen liittyy Fingridin mittavaan hankekokonaisuuteen, jossa kantaverkon ikääntyneet 400 kV kytkinlaitokset korvataan uudella entistä luotettavammalla laitosrakenteella. Duplex-järjestelmä on ratkaisu, jossa uusi tekniikka varmistaa sen, etteivät laitosten mahdolliset häiriöt aiheuta käyttökeskeytyksiä voimajohdoille eikä sähköaseman muuntajille. Uusi kytkinlaitosrakenne mahdollistaa monipuoliset kytkennät erilaisissa häiriö- ja huoltokeskeytystilanteissa ja parantaa huomattavasti käyttövarmuutta.

Kokonaiskustannuksiltaan 17 miljoonan euron kytkinlaitos valmistuu vuonna 2019.

Motivan on avannut sivuston energiatehokkaan valaistuksen suunnittelun ja hankinnan tueksi

Motiva on avannut uuden valaistustieto.fi sivuston, joka tarjoaa tietoa ja työkaluja energiatehokkaan valaistuksen suunnittelun ja hankinnan tueksi. Sivustolle tuotetulla laskurilla voi vertailla erilaisten ratkaisujen elinkaarikustannuksia. Tavoitteena on ollut läpinäkyvyyden lisääminen ja tarjousten vertailun helpottaminen.

Valaistustieto.fi on puolueettomaan tietoon perustuva tietopankki sisä-, ulko- tai katuvalaistushankintoja suunnittelevien avuksi. Sivustolta löytyy muun muassa tuoreita esimerkkejä valaistusuusinnoista, joilla on saavutettu kustannussäästöjä ja samalla parannettu valaistuksen laatua. Sivusto on tuotettu yhteistyössä valaistusta hankkivien kaupunkien, kuntien, kiinteistöjen ylläpidosta vastaavien toimijoiden sekä valaistusalan yritysten ja yhteisöjen kanssa. Sivustoa ylläpitää Motiva.

Valaistuksen energiatehokkuuden parantamisessa merkittävä säästöpotentiaali
Kiinteistöjen energiankulutuksesta valaistus haukkaa lämmityksen jälkeen suurimman osan ja kuntien sähkönkulutuksesta jopa kolmasosan. Investointeina valaistushankinnoilla on verrattain lyhyet takaisinmaksuajat ja niillä voidaan säästää yrityksen tai toimipaikan energiakuluissa jopa satoja tuhansia euroja vuosittain.

Siirtymä energiatehokkaampaan valaistukseen on paraikaa käynnissä erityisesti ulkovalaistuksessa, kun elohopeahöyrylamppujen ja niitä korvaavien suurpainenatriumlamppujen tuonti myyntiin Euroopan unionin alueelle päättyi vuoden 2015 huhtikuussa. Valaistushankinnat ovatkin ajankohtaisia monessa kaupungissa, kunnassa, taloyhtiöissä ja kiinteistöissä, joissa on piha-valaistusta käytössä.

Entistä parempi valaistus voidaan saavuttaa aiempaa pienemmillä käyttökustannuksilla ja samalla säästetään energiakustannuksissa. Hyvä valaistussuunnittelu, energiatehokkaat valaisimet ja valaistuksen ohjaus yhdessä takaavat sekä laadukkaan valaistuksen että energiansäästön.

EU:lta lisätukea maitomarkkinoiden vakauttamiseen

Euroopan komissio esitteli 18.7.2017 uuden 500 miljoonan euron tukipaketin Euroopan maitomarkkinoiden vakauttamiseksi. Toimet ovat jatkoa aiemmille tukipaketeille, jotka hyväksyttiin syyskuussa 2015 ja maaliskuussa 2016. Maatalouskomissaari Phil Hogan kertoi paketin yksityiskohdat tänään pidetyssä maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa Brysselissä. Suomea kokouksessa edusti ministeri Kimmo Tiilikainen.

– Maatalouden eurooppalainen kriisi on jatkunut jo kolmatta vuotta. Tukipaketti olisi tarvittu jo aiemmin, mutta hyvä että se saatiin edes nyt. Markkinahintojen elvyttäminen on ainoa kestävä tapa palauttaa tilojen kannattavuus. Uusi maidontuotannon vähentämistuki johtaa toivottavasti hintojen elpymiseen EU-markkinoilla, sanoo Tiilikainen.

Paketti koostuu kahdesta osasta: vapaaehtoisesta maidontuotannon vähentämistuesta (n. 150 miljoonaa euroa) ja jäsenmaakohtaisesta tuesta tilojen maksuvalmiusongelmien auttamiseen (n. 350 miljoonaa euroa). Suomen osuus jäsenmaakohtaisesta tuesta on n. 7,5 miljoonaa euroa. Lisäksi tukipaketti mahdollistaa kansallisen lisärahoituksen myöntämisen sekä aikaistettujen ja korotettujen normaalien tukien ennakkomaksujen maksamisen viime vuoden tapaan.

Suomen osuus jäsenmaakohtaisista tuista on suhteellisesti samaa luokkaa kuin syksyn 2015 paketissa. Tukipaketin salliman kansallisen lisärahoituksen osuudesta päätetään syksyn budjettiriihen yhteydessä.

Ministeri Tiilikaisen mukaan tukien ennakkomaksujen korotus- ja aikaistamismahdollisuus tullaan Suomessa käyttämään hyväksi täysimääräisesti maaseudun kehittämistukien osalta. Sen ansiosta arviolta 60 – 70 miljoonaa euroa tukia voidaan maksaa joulukuun sijaan jo lokakuussa.

Tukitoimien lisäksi maatalous- ja kalastusneuvosto keskusteli viherryttämisen yksinkertaistamisesta, maataloustuotteiden kansainvälisestä kaupasta sekä uuden neuvoston puheenjohtajamaan Slovakian kauden työohjelmasta.

Insinööreistä alkaa pian olla pulaa – koulutukseen toivotaan lisää hakijoita

Kevään yhteishaussa ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutukseen haki noin 1 500 opiskelijaa vähemmän kuin viime vuonna. Luku on hälyttävä, sillä Suomea uhkaa jo nyt insinööripula.

Insinööriopintonsa syksyllä aloittava saa valmistuessaan todennäköisesti kilpailuttaa työpaikkansa. Lähivuosina insinöörejä jää paljon eläkkeelle ja jo nyt työpaikkoja on enemmän tarjolla kuin valmistuvia insinöörejä. Arvion mukaan insinöörejä valmistuu avoimiin työpaikkoihin nähden vuosittain yli 200 liian vähän.

Varman työpaikan lupauksesta huolimatta kevään yhteishaussa hakijoita oli insinöörikoulutukseen hieman alle 17 000, joka on noin 1 500 hakijaa vähemmän kuin viime keväänä.

– Hakijamäärä on pettymys, koska odotimme selkeää nousua. Vetovoimaan vaikuttaa varmasti se, että edelleen insinöörikoulutusta pidetään puhtaasti matemaattisena alana ja laskemisena, sanoo oppimisjohtaja Tapani Martti Metropolia Ammattikorkeakoulusta.

– Todellisuudessa insinöörityö on soveltamista ja ongelmien ratkaisemista. Laskeminen on hyvin pieni osa työtä ja siitäkin tietokoneet hoitavat suurimman osan, Martti lisää.

Hakijamäärän kokonaislaskusta huolimatta esimerkiksi Metropolia Ammattikorkeakoulun koulutusohjelmiin hakijoita oli viime vuotta enemmän sähkö- ja automaatiotekniikkaan, rakennustekniikkaan sekä energia- ja ympäristötekniikkaan.

Digiosaajista tarvetta myös insinöörialoilla

Martin mukaan kovaa vauhtia kehittyvä digitalisaatio on kasvattanut digiosaajien kysyntää myös perinteisillä insinöörialoilla. Wärtsilän energiaratkaisuliiketoiminnan henkilöstöjohtaja Minna Blomqvist vahvistaa kehityksen.

– Vaikka Wärtsilä edustaa raskasta teollisuutta, digitalisaatio avaa uudenlaisia mahdollisuuksia ja sen alan osaajia tarvitsemme tulevaisuudessa ehdottomasti lisää, Blomqvist sanoo.

Mielikuva insinööristä yksin tekemässä laskelmia onkin jäämässä historiaan.

– Kommunikaatio- ja yhteistyötaidot sekä johtaminen nousevat yhä enemmän esiin myös perinteisissä insinööritöissä, Blomqvist linjaa.

Blomqvist toivoo, että erityisesti naiset innostuisivat hakemaan alalle aikaisempaa innokkaammin.

Finnair lisää langattoman verkkoyhteyden tarjontaa

Finnair kertoi viime vuonna tuovansa langattoman verkkoyhteyden valtaosaan laaja- ja kapearunkokoneitansa.

Ensimmäiset langattomat palvelut Finnairin koneissa otettiin käyttöön viime vuoden lopussa uusien Airbus A350 XWB – koneiden myötä. Tämän vuoden lokakuussa Finnair aloittaa Wi-Fi- asennukset kaukoliikenteen Airbus A330 -koneisiinsa, ja asennusten arvioidaan olevan valmiit toukokuussa 2017.

”Toukokuussa 2017 asiakkaamme voivat nauttia langattomasta verkkoyhteydestä koko kaukolaivastossamme. Internet-yhteyden lisäksi tarjoamme laajan valikoiman lennonaikaista viihdettä, ostosmahdollisuuksia, reaaliaikaista uutissisältöä ja muita lisäpalveluita Finnairin maksuttomassa Nordic Sky -portaalissa,” sanoo Finnairin asiakaskokemuksen kehittämisestä vastaava johtaja Piia Karhu .

Airbus A330 -koneiden langattoman yhteyden toimittajaksi on valittu Panasonic Avionics Corporation (PAC Panasonic), joka toimittaa myös A350-laivaston yhteyden. Yhteys toteutetaan kattavalla KU-band-satelliittiteknologialla, joka takaa toimivat globaalit verkkoyhteydet lennon aikana.

Teollinen internet on laajentumassa yritysten liiketoimintaan

VTT on analysoinut suomalaisyritysten teollisen internetin käyttöä ja sen vaikutuksia. Tuoreen barometrin mukaan yritykset tarttuvat teollisen internetin mahdollisuuksiin alati kiihtyvällä tahdilla. Vain muutama yritys arvioi tilanteen pysyvän ennallaan, kun suurin osa uskoi hyödyntämisen kasvavan yrityksensä liiketoiminnassa lähivuosina.

”Yli puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti jo hyödyntävänsä teollisen internetin teknologioita liiketoiminnassaan, koska se on mahdollistanut uusien palvelu- ja tuotekonseptien sekä kokonaan uuden liiketoiminnan kehittämisen tai olemassa olevan toiminnan laajentamisen”, kertoo erikoistutkija Maarit Tihinen VTT:ltä.

”Teollisen internetin myötä yritykset ovat myös voineet luoda uusia asiakkuuksia ja vallata täysin uusia asiakassegmenttejä.”

Suurimpana syynä, miksi kyselyyn vastanneet yritykset eivät vielä ole hyödyntäneet teollista internetiä, oli tiedonpuute sen tuomista mahdollisuuksista. Tästä ryhmästä kuitenkin yli puolet arvioi ottavansa teollisen internetin hyödyt käyttöön liiketoiminnassaan lähimmän kolmen vuoden kuluessa.

Teollinen internet yhdistää älykkäät koneet, laitteet ja niitä käyttävät ihmiset, jolloin päätöksentekoa voidaan parantaa edistyneen tiedon analysoinnin avulla ja siten tehostaa ja luoda uutta liiketoimintaa.

Teollista internetiä hyödyntävät yritykset aikovatkin lähivuosina mm. suunnitella uusia kaupallisia palveluja, visioita ja roadmapeja, joissa teollinen internet on osana, sekä tunnistaa potentiaalisia kumppaneita ja yhteistyöverkostoja.

Niissä yrityksissä, joissa teollista internetiä ei vielä ole hyödynnetty, aiotaan lisätä tietoisuutta ja osaamista digitalisaatiosta ja teollisen internetin vaikutuksista ja mahdollisuuksista sekä tunnistaa sopivat yhteistyökumppanit ja -verkostot.

”Muutos kannattaa tehdä huolellisesti suunnitellen, punniten vaihtoehtoja. Juuri tähän liittyen tarvitaan osaamista sekä systematiikkaa, eli kuinka teollisen internetin – ja laajemminkin digitalisaation – tuomaa muutosta organisaatiolle voidaan hallita ja helpottaa”, Tihinen ehdottaa.

Barometriin osallistui 58 yritystä, joista kiinnostuneimpia kyselystä olivat hyvin pienet, alle 10 henkilön yritykset, sekä vastaavasti suuryritykset, yli 1000 henkilöä.

Kysely toteutettiin osana Tekesin tukemaa Teollinen Internet, TINTTI-hanketta, jonka tavoitteena on luoda edellytyksiä suomalaisille IT-taloille teolliseen internetiin perustuvalle liiketoiminnalle. Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, ettemme jää muuta maailmaa jälkeen. Teollisen internetin murrokseen ollaan jo kovaa vauhtia siirtymässä maailmalla.

Teolliseen internetiin liittyvien ratkaisujen teknologinen valmius on jo olemassa. Komponenttien kustannukset ovat myös tulleet sille tasolle, että kustannustehokkaita ratkaisuja eri toimialoille voidaan tarjota. Tuotteissa ja palveluissa siirrytään yhä enemmän kokonaisratkaisuihin. Teollinen internet tuo mukanaan mittavia muutoksia julkisen talouden ja yritysten tuottavuuteen, johtamisen eri käytäntöihin, liiketoimintamalleihin sekä yleiseen kilpailuun uusista markkinoista ja asiakkuuksista.

TINTTI-kokonaisuus koostuu tutkimushankkeesta ja rinnakkaisista yrityshankkeista, jotka muodostavat yhdessä TINTTI-konsortion. Hankkeessa ovat tutkimusosapuolina Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu sekä yrityspartnereina Absent, F-Secure, HiQ ja IoLiving.

Kesämökkiläiset kaksinkertaistavat kauppojen asiakasmäärät suosituilla mökkipaikkakunnilla

Heinäkuu ei hiljennä kauppoja Suomen kesäpaikkakunnilla. Suosituilla mökkipaikkakunnilla heinäkuun viikot kaksinkertaistavat asiakasmäärät ja asiakaskunnan muutos muuttaa kauppojen valikoimia. Erityisen kysyttyjä ovat paikalliset leipomotuotteet sekä lähituottajien vihannekset.

Suosituilla kesämökkipaikkakunnilla on käynnissä vuoden kiireisimmät viikot. Kesäasukkaat jopa kaksinkertaistavat K-supermarket-ketjun kauppojen asiakasmäärät esimerkiksi Mäntyharjulla, Paraisilla ja Nilsiässä, Tahkon lomakeskuksen kupeessa.

”Tammikuun ja heinäkuun ero on kuin yöllä ja päivällä. Asiakasmäärät lähes tuplaantuvat ja valikoimat muuttuvat. Kesäviikkoina kaupan valikoimassa on satoja tuotteita enemmän kuin talvella. Kesämökkiläiset ostavat erilaisia asioita kuin paikkakuntalaiset, joten valikoimaa on muokattava tämän mukaan”, kertoo K-supermarket Mäntyharjun kauppias Hannu Tuononen.

K-supermarket Mäntyharjulla esimerkiksi juhannusaatonaattona kauppaa käydään yhtä paljon kuin keskiverto talviviikkona yhteensä. Suosittuina kesälomaviikkoina myydyimpien tuotteiden joukossa korostuvat lähituottajien leivät, vihannekset ja grillattavista broileri. Punaista lihaa taas ostetaan vähemmän suhteessa talvikuukausiin.

Länsi-Suomessa, Paraisilla, kesäkauppaan vaikuttaa eniten sää.

”Saaristossa auringolla on iso vaikutus kesäpäivien asiakasmääriin ja asiakkaiden ostoksiin. Talven huonoimman ja kesän parhaimman viikon välillä ero myynnissä onkin sitten 100 %”, toteaa kauppias Kim Mattsson K-supermarket Reimarista Paraisilta.

Saaristossa suosittuja tuotteita kesällä ovat vihannekset, lähituottajien tuotteet – erityisesti leipomotuotteet – sekä kalat ja grillattavat lihat. Myydyimmät tuotteet muuttuvatkin selvästi vuodenajan myötä. Kun tammikuussa myydyimpiä tuotteita ovat kahvi, klementiinit ja kurkut, niin heinäkuussa myyntilistojen kärkeen nousevat varhaisperunat, olut ja paikallistuottajan tomaatit.

Myös Kuopion Nilsiässä, Tahkon lomakeskuksen kupeessa kesälomalaiset aiheuttavat muutoksia kaupassa.

”Kauppaa täytyy aina virittää kesäkuntoon. Valikoiman laajuus kasvaakin kesäksi muutamalla sadalla tuotteella. Kesälomalaiset ovat kiinnostuneet erityisesti paikallisista tuotteista, mutta myös merkki- ja luomutuotteet ovat myydyimpien tuotteiden joukossa”, kuvailee Nilsiän K-supermarket Artomarketin kauppias Jarmo Ruotsalainen.

Myydyimmät tuotteet muuttuvat myös Nilsiässä kesän viikkoina. Tammikuussa myydyimpiä tuotteita ovat kurkku, tomaatti, kahvi ja ruisleipä. Kesä-heinäkuussa taas korostuvat marjat, juomat, vihannekset ja jäätelöt. Tänä vuonna kysytyimpiä uutuustuotteita asiakkaiden keskuudessa ovat olleet kookosvesi, nyhtökaura ja puhtikaura.

Toistuva stimulaatiohoito palautti liikuntakykyä halvaantuneisiin lihaksiin

Helsingin yliopistollisessa sairaalassa BioMag-laboratoriossa tehty potilastutkimus voi avata uuden mahdollisuuden selkäydinvaurioista kärsivien potilaiden kuntoutukseen.

Neurologiaan erikoistuva lääkäri, LT Anastasia Shulgan johtamassa tutkimuksessa kahdelle selkäydinvammapotilaalle kokeiltiin hoitoa, jossa yhdistettiin transkraniaalinen magneettistimulaatio ja samanaikainen raajahermojen stimulaatio, ja hoitoa annettiin potilaille toistuvasti lähes puolen vuoden ajan. Tämä oli ensimmäinen kerta, jolloin selkäydinvaurion seurauksena halvaantuneita potilaita yritettiin kuntouttaa pitkän ajan kuluessa toistuvasti annetulla tämän tyyppisellä stimulaatiohoidolla.

Molemmilla hoitotutkimukseen osallistuneilla potilailla oli tapaturman aiheuttama selkäydinvaurio. Toisen potilaan jalat olivat halvaantuneet polvista alaspäin. Toisella potilaalla oli neliraajahalvaus; hän pystyi liikuttamaan jonkun verran käsiään, mutta ei esimerkiksi tarttumaan esineisiin. Kummankin potilaan onnettomuudesta oli aikaa yli kaksi vuotta, ja he olivat saaneet toipumisestaan lähtien tavanomaista kuntoutusta, joka jatkui myös stimulaatiohoidon aikana.

Noin puoli vuotta kestäneen stimulaatiohoidon jälkeen alaraajahalvauspotilas pystyi taivuttamaan molempia nilkkojaan, ja neliraajahalvauspotilas pystyi tarttumaan esineeseen käsillään.

– Potilailla havaittiin hermoyhteyksien vahvistumista ja osittaista liikuntakyvyn palaamista lihaksiin, joita he eivät aikaisemmin kyenneet lainkaan käyttämään, Anastasia Shulga kertoo.

Hoidon aikana palautunut liikuntakyky oli tallella ainakin vielä kuukauden kuluttua stimulaatiohoidon päättymisestä. Toinen potilaista osallistuu uuteen tutkimukseen jossa stimulaatiota annetaan laajemmin ja jatketaan vielä pidempään.

BioMag-laboratorion johtaja, dosentti Jyrki Mäkelä muistuttaa, että kroonisten selkäydinvammapotilaiden kuntoutus on hyvin haasteellista ja uusia hoitokeinoja kaivataan kipeästi.

– Tässä on kysymys vain kahta potilasta koskevasta tapaustutkimuksesta, mutta tulokset ovat mielestämme lupaavia. Tarvitaan lisää tutkimusta sen selvittämiseksi, voiko tällaista pitkäkestoista kahden stimulaatiohoidon yhdistelmää hyödyntää selkäydinvammapotilaiden kuntoutuksessa – joko sellaisenaan tai muihin hoitoihin yhdistettynä.

Helsingin yliopiston, HUS:n ja Aalto-yliopiston yhteinen BioMag-tutkimuslaboratorio toimii HUS-Kuvantamisen yhteydessä Meilahden kampuksella.

Nesteytettyä maakaasua toimitettiin ensimmäistä kertaa laivalla Suomeen

Nesteytettyä maakaasua (LNG) toimitettiin sunnuntaina 10.7.2016 ensimmäistä kertaa laivalla Gasumin tytäryhtiön Skangasin LNG-tuontiterminaaliin Poriin. LNG tuotiin terminaalille Skangasin aikarahdatulla LNG-laivalla Coral Energyllä. Elokuussa valmistuva terminaali on Suomen ensimmäinen LNG-tuontiterminaali. Terminaalissa on käyttöönotto meneillään ja kaupalliset toimitukset asiakkaille alkavat syyskuussa. Suomen energiamarkkinat monipuolistuvat LNG:n myötä. LNG mahdollistaa toimitukset teollisuudelle kaasuverkoston ulkopuolella, meriliikenteelle ja raskaalle liikenteelle

Porin tuontiterminaalin rakennustyöt ovat sujuneet suunnitellun aikataulun mukaisesti ilman poissaoloon johtaneita tapaturmia. Porin terminaalin hankkeen työllistämisvaikutus on ollut 320 henkilötyövuotta ja parhaimmillaan työmaalla on työskennellyt samanaikaisesti 230 henkeä. Terminaalin käyttöönoton jälkeen se työllistää suoraan 10 henkeä ja välillisesti noin 50 henkeä. Hankkeen kokonaisinvestointi on yhteensä 81 miljoonaa euroa ja työ- ja elinkeinoministeriö myönsi terminaalihankkeelle energiatukea 23 miljoonaa euroa.

Suomen energiamarkkinat monipuolistuvat syyskuussa 2016, kun ensimmäiset LNG:n kaupalliset toimitukset asiakkaille alkavat. LNG mahdollistaa toimitukset teollisuudelle kaasuverkoston ulkopuolella, meriliikenteelle ja raskaalle liikenteelle. Maakaasun saatavuus on tärkeä kilpailukykytekijä alueen nykyiselle teollisuudelle ja Porin satamalle mm. Porin Prosessivoimalle, Hunstman Pigments and Additives Oy:lle ja Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle.

“Siirtyessämme kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, pystymme nyt parantamaan energiatehokkaan ja puhtaan LNG:n saatavuutta energiavaihtoehtona. LNG:n avulla voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä ja auttaa samalla suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyvyn säilymistä. Coral Energy-laivan saavuttua turvallisesti Suomeen voimme aloittaa LNG-toimitukset asiakkaillemme sovitussa aikataulussa. Olen erittäin tyytyväinen, että strategiamme etenee ja vahvistamme asemaamme Pohjoismaiden johtavana LNG-toimijana”, Gasumin toimitusjohtaja ja Skangasin hallituksen puheenjohtajaJohanna Lamminen kertoo.

LNG täyttää meriliikenteen rikkidirektiivin vaatimukset ja myös tulevaisuuden tiukemmat päästörajoitukset. LNG:n avulla voidaan korvata öljypohjaisten polttoaineiden käyttöä myös teollisuudessa, energiantuotannossa ja raskaassa maantieliikenteessä. LNG:n käyttö öljyn sijaan vähentää merkittävästi niistä aiheutuvia hiukkas-, sekä rikkidioksidi-, hiilidioksidi- ja typenoksidipäästöjä. LNG:n käyttö mahdollistaa nesteytetyn biokaasun (LBG) käyttöön siirtymisen ilman lisäinvestointeja.

Skangas toimitti vuonna 2015 Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa LNG:tä yhteensä 376 700 tonnia (5,2 TWh:ta). Skangasilla on LNG-tuotantolaitos ja -terminaali Norjan Risavikassa, LNG-terminaalit Norjan Ørassa, Ruotsin Lysekilissä ja Porin terminaali avataan elokuussa 2016. TornioMangaLNG-yhteishankkeen rakentaminen etenee suunnitellusti ja terminaali valmistuu vuonna 2018 Tornioon.

Tutkimus: Asuntosijoittaminen kannattaa edelleen

Suomen Vuokranantajien Pellervon taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan yksityinen asuntosijoittaja saa vuokraustoiminnasta vakaata tuottoa. Talouden heilahtelut eivät ole vaikuttaneet asuntosijoittamisen kannattavuuteen ja asuntojen kysyntä on kasvanut tasaisesti kasvukeskuksissa. Tutkimuksesta selviää, että asuntomarkkinoilla on merkittäviä alueellisia eroja. Kaupunki ja kohteen sijainti vaikuttavat merkittävästi saatavaan vuokratuottoon. Parhaimpien sijoituskaupunkien joukkoon sijoittuivat Vaasa, Jyväskylä, Oulu, Helsinki ja Kokkola.

Asuntosijoittaminen tuottaa kuukausittaisen rahavirran lisäksi myös mahdollisen arvonnousun pitkällä aikavälillä. Sijoittajan ei kannata tuijottaa pelkästään bruttovuokratuottoa tai asunnon arvonnousupotentiaalia, koska tutkimuksen mukaan myös kaupunkikohtaisilla erityispiirteillä on suuri vaikutus tuottoon. Asuntosijoittajan kannattaa tutustua kaupunkien kehitysnäkymiin huolellisesti.

-Bruttovuokratuotto on parempi matalan hintatason kaupungeissa. Kaupungeissa, joissa asuntojen hinnat ovat selvästi edullisempia kuin esimerkiksi Helsingissä, ei vuokrataso ole vastaavassa suhteessa edullisempi. Suuremmissa kaupungeissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla arvonnousupotentiaali on kuitenkin parempi, selventää Koro-Kanerva.
Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2016-2020

Pellervon taloustutkimuksen tekemässä tutkimuksessa vertailtiin eri kaupunkien kokonaisvuokratuottoja ja alueellisia kehitystekijöitä vuoteen 2020 asti. Kokonaisvuokratuoton muodostavat bruttovuokratuotto sekä asunnon odotettu arvonnousu.

Hypo: Brexit ajaa Suomen hetkelliseen taantumaan

Suomen talous kääntyy Ison-Britannian Brexitin vuoksi hetkelliseen taantumaan kevään kohtuullisen kasvun jälkeen. Täystyrmäyksestä ei ole kyse, vaikka epävarmuus leikkaa vientiä, investointeja ja kulutusta. Talouden nousu lepää yhä vahvemmin kotimarkkinoiden harteilla.

Suurimmat riskit liittyvät EU:n ja euron yhtenäisyyteen. Keskeistä on rahapolitiikan riittävä mitoitus, ja EKP:n pääjohtajalta Mario Draghilta kaivataan nyt voimakasta ulostuloa. Ison-Britannian EU-eroon liittyy valtavia epävarmuuksia, joten Draghin ”What ever it takes, volume 2”-puheelle on kova tarve.

Korkotaso pysyy matalana vielä pitkään, mikä tukee kotimarkkinoita. Kääntöpuolena se kertoo kuitenkin talouskasvun yskimisestä kautta Euroopan. Suomessa on merkkejä kotitalouksien vaikeuksista, sillä asuntolainoissa lyhennysvapaissa on siirrytty piilomainontaan samalla, kun ostovoima junnaa paikallaan. Ylivelkaantuminen on selvä uhka.

Suomessa rakennusbuumi vetää huteraa nousua kaupungistumisen voimistuessa, ja talouskasvu nojaa kaupunkien tiiviiden osaamiskeskittymien palveluyrityksiin. Helsinki-Tampere-akseli ei saa katketa, vaan sidettä tulee vaalia. Kilpailukykysopimuksen jälkeen katse kääntyy kustannustasosta rakenteisiin: työmarkkinat, kilpailun esteet ja sote tulevat olemaan suurennuslasin alla.

Yleisradio ja Digita jatkavat yhteistyötään

Yle on julkistanut 6.4.2016 päätöksensä televisiojakelupalveluiden kilpailutuksessa. Digita valikoitui Ylen kumppaniksi valtakunnallisten televisiopalveluiden jakelussa.

“Digitan verkon kautta Yle tavoittaa sisällöillään kaikki suomalaiset. Näin varmistamme julkisen palvelun yleisradiotoiminnan peruspalvelun laadukkaasti koko maahan. Myös Digitan hinnoittelu on kehittynyt Ylen kannalta positiiviseen suuntaan”, sanoo Ylen tuotantojohtaja Janne Yli-Äyhö.

”Digita on erittäin tyytyväinen Ylen päätökseen jatkaa pitkäaikaista strategista yhteistyötä Digitan kanssa. Televisiojakelupalveluiden lisäksi Digita vastaa myös Ylen radiopalveluiden jakelusta. Digitan valtakunnallinen antenni-tv-verkko tarjoaa Ylelle tavoittavuudeltaan kustannustehokkaimman jakeluratkaisun”, kertoo toimitusjohtaja Juha-Pekka Weckström.

Yle ja Digita tekevät yhteistyötä myös antennitelevision ja internetin yhdistävässä hybriditelevisiossa. Kokeiluvaiheessa oleva Yle Areena –hybridi-tv-palvelu käytettävissä kanavilla Yle TV1, Yle TV2, Yle Teema ja Yle Fem. Digitan antenni-tv-verkko palvelee myös Ylen monipuolista alueellista sisältötuotantoa.

Kansainvälinen FinnBuild kokoaa yhteen koko rakennusalan toimijat

Kansainvälinen FinnBuild järjestetään 12.–14.10., nyt 22. kertaa. Esillä ovat alan uusimmat tuotteet, palvelut, työmenetelmät ja ratkaisut sekä ennätysmäärä laadukasta ohjelmaa, seminaareja ja asiantuntijoiden tietoiskuja.

Tapahtuma kokoaa yhteen koko rakennusalan toimijat, sillä mukana ovat niin suuret ja tunnetut kansainväliset yritykset kuin uudet, innovatiiviset yrittäjät. Tapahtuman ohjelma koostuu asiantuntijapuheenvuoroista, keskusteluista, tietoiskuista ja seminaareista, jotka jakautuvat kolmen pääteeman alle: digitalisaation mahdollisuudet rakennusalalla, tuottavuus ja kilpailukyky sekä rakennetun ympäristön tulevaisuus. Ohjelmaa on ennätysmäärä, sillä pelkästään FinnBuild-messujen neljässä ohjelmapisteessä on kolmen päivän ajan nyt vahvistettuja esityksiä yhteensä yli 100. FinnBuild-messujen ohjelmatarjontaa täydentävät samanaikaisten tapahtumien ohjelmat omilla lavoillaan sekä kymmenet eri seminaarit. Perjantaina on ohjelmaa erityisesti opiskelijoille.

Päälavan ohjelmia täydentävät Tietokahviloiden puheenvuorot, joissa käsitellään muun muassa matkapuhelinten kuulumattomuutta uusissa rakennuksissa, teollisen korjausrakentamisen mahdollisuuksia, kosteusteknisesti vikasietoisia rakenneratkaisuja ja sitä, miksi purkaa, kun korjaamalla saat enemmän.

Messujen asiantuntijaohjelmien lisäksi messuilla kilpaillaan SPAN-puusiltakilpailussa sekä esitellään Finnbuild Highlights -kokonaisuudessa FinnBuildin sekä sen sisartapahtumien mielenkiintoisimmat tuotteet, järjestelmät, menetelmät ja palvelut. Tapahtumakokonaisuuden iltajuhlassa, FinnBuild Awards Partyssa, palkitaan rakennusalan merkittäviä toimijoita ja hankkeita. Juhlan juontavat näyttelijä Niina Lahtinen ja päätoimittaja Veijo Käyhty Rakennuslehdestä. Iltajuhlassa esiintyy rokkibändi Eppu Normaali.

Katso koko ohjelma: http://www.finnbuild.fi.

FinnBuild -tapahtumakokonaisuus järjestetään joka toinen vuosi. Vuonna 2014 tapahtumassa messuilla vieraili lähes 25 000 kävijää. FinnBuild on alan suurin tapahtuma Suomessa niin osallistuvien yritysten ja kävijöiden lukumäärällä sekä näyttelypinta-alalla mitattuna.

Led-lamppujen hinta-laatusuhde on parantunut

Ledi on loistava valinta useimpiin kodin valaisimiin ja valaistuskohteisiin. Viimeaikaisten eurooppalaisten tutkimusten mukaan ledien ominaisuudet ja laatu ovat kehittyneet odotuksia nopeammin.

Ledilamput ovat olleet jo useamman vuoden tarjolla vaihtoehdoksi kotien valaistustarpeisiin. Halogeenilamput ovat kuitenkin olleet viime vuosina myydyimpiä lamppuja, vaikka ledilamppu olisi energiatehokas ja pitkäikäinen vaihtoehto.

– Positiivista ledien kehityksessä on erityisesti se, että lamppujen energiatehokkuus on entisestään parantunut ja hinnat ovat merkittävästi laskeneet. Toivottavasti entistä useampi kuluttaja valitsee ledilampun, asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta sanoo.

Ledilamput pääosin vaatimusten mukaisia

Suomessa sähkötuotteiden markkinavalvontaa tekevä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on testannut markkinoilla myytäviä ledilamppuja.

– Testeissä ledilamput ja lamppujen pakkaukset ovat vastanneet ekosuunnittelu- ja energiamerkintäasetusten vaatimuksia, eikä vakavia puutteita näiltä osin ole ilmennyt. Valmistuserästä riippuen löytyy jonkin verran vaihtelua teknisissä arvoissa, mutta keskiarvot pysyvät sallituissa rajoissa, Marika Keskinen Tukesilta kertoo.

Asia, josta Tukes saa edelleen palautetta, on ledien pakkauksessa ilmoitettua lyhyempi kestoikä, joka usein johtuu ledien heikosta lämmönkestävyydestä. Umpinaisissa valaisimissa lämpö ei pääse haihtumaan, käyttölämpötila nousee ja lamppu rikkoutuu ennenaikaisesti.

Vaihda heti vikaantunut lamppu

Sekä led- että energiansäästölamput ovat elektroniikkalaitteita. Valon tuottonsa lopettanut tai viallinen välkkyvä lamppu on poistettava valaisimesta mahdollisimman pian ja korvata toimivalla lampulla. Vikaantunut lamppu voi olla jännitteellinen, vaikka siihen ei syttyisikään valo, mikä on turha palo- ja sähköturvallisuusriski.

Aalto-yliopistolle myönnettiin laatuleima

Kansainvälinen auditointiryhmä arvosti laatujärjestelmän toimivuutta.

Aalto-yliopisto on onnistunut kehittämään kokonaisvaltaisen ja hyvin toimivan laatujärjestelmän, joka on suunniteltu tukemaan yliopiston strategisia tavoitteita. Näin luonnehtii Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi, joka toteutti Aalto-yliopistossa laatujärjestelmän auditoinnin. Karvi myönsi Aallolle laatuleiman, joka on voimassa kuusi vuotta 13.6.2016 alkaen.
Aalto-yliopisto on hyvällä tiellä

Kansainvälinen auditointiryhmä näki Aallon vahvuutena edistyneen laatujärjestelmän, jonka valmisteluun ovat osallistuneet sekä Aalto-yhteisö että sidosryhmät.

– Auditointiryhmän mukaan Aalto-yliopiston kaikki kolme perustehtävää ovat hyvin tasapainossa. Yliopistojen yhdistymisprosessi on ollut menestyksekäs ja Aalto-yliopisto on nyt hyvällä tiellä, toteaa kansainvälisen auditointiryhmän puheenjohtaja Andrée Sursock.

Auditointiryhmä myös katsoi, että tutkintoon johtavan koulutuksen laadunhallinta on hyvin vakiintunutta.

– Kaiken kattava toiminnan korkea laatu on Aalto-yliopiston strategian ytimessä ja yksi kärkitavoitteistamme. Myös henkilöstömme on vahvasti mukana laatutyössä, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin hyväksymä auditointi merkitsee, että yliopiston laatujärjestelmä täyttää korkeakoulujen laadunhallinnan kansalliset kriteerit ja vastaa eurooppalaisia periaatteita ja suosituksia

WB Week-tapahtuma esitteli bioenergian uusimmat tuotteet ja puupohjaiset innovaatiot

WB Week -tapahtuma järjestettiin Tukholmassa 24.-26.5.2016. Kolmipäiväinen tapahtuma lunasti paikkansa biojalostusteollisuuden ykköstapahtumana ja esitteli puu- ja selluteollisuuden sekä bioenergian uusimmat tuotteet ja puupohjaiset innovaatiot. Tapahtumassa jaettiin tietoa ja ideoita, verkostoiduttiin ja tietysti tehtiin kauppaa.

Kestävyysjohtaja Nella Baerents Arizona Chemicalsista, maailman johtavasta raakamäntyöljyn biojalostuksen yrityksestä, summaa tapahtuman kokemukset näin: ”On hyvä, että IWB Week keskittyy älykkääseen ja kestävään biotalouteen. Meille tapahtuma tarjosi loistavan tilaisuuden levittää sanaa raakamäntyöljyn jalostuksesta biopohjaisiksi kemikaaleiksi. Näitä kemikaaleja hyödynnetään tuhansien päivittäistavaroiden valmistuksessa. Puhuimme aktiivisesti älykkään ja kestävän biotalouden puolesta sekä avajaistilaisuudessa että tapahtuman viimeisessä tilaisuudessa, ja tietysti myös omalla osastollamme.”

IWB Week -tapahtumassa vieraili kolmen päivän aikana 1425 alan ammattilaista. Vieraat edustivat 50 maata ympäri maailman tehden tapahtumasta myös kansainvälisesti merkittävän. Tapahtumassa oli mukana 170 näytteilleasettajaa 23 maasta.

IWB Week -tapahtuman oleellisena osana oli alan huippukonferenssi, jossa käsiteltiin 22 puupohjaiseen biojalostukseen liittyvää eri aihetta. Näyttelyn ja konferenssin lisäksi tapahtuman aikana järjestettiin myös paljon muuta ohjelmaa. Esimerkiksi tiistaina 24.5. Innventia julkaisi kolmannen Global Outlook Report -raportin ja keskiviikkona 25.5. vieraat rentoutuivat ja verkostoituivat BBQ illassa Hotelli Hasselbackenissa kauniissa Djurgårdenissa.

”Sekä näytteilleasettajilta että kävijöiltä saatu palaute on ollut myönteistä”, kertoo toimitusjohtaja Marcus Bergström tapahtumajärjestäjä Adforumista. ”Pohjoismainen metsäteollisuus on jo pitkään kaivannut tapahtumaa, jossa käsitellään kattavasti puu- ja selluteollisuuden lisäksi energia-asioita sekä tulevaisuuden puupohjaisia tuotteita.”

”Meillä oli upeat kolme konferenssipäivää! Useat puhujat ottivat esille fossiilisten materiaalien korvaamisen biopohjaisilla tuotteilla, joskus tuottoisasti ja joskus fossiilisten aineiden korkeampien kustannusten avulla. Kuten toimme esiin konferenssinkin aikana, maailmasta ei tarvitse yrittää tehdä hiiletöntä mutta tuotteiden koostumukseen voidaan tuoda lisää vihreyttä biopohjaisilla ratkaisuilla”, kertoo toimitusjohtaja Gustav Melin, Swedish Bioenergy Associationista. Keskusteluissa tuli myös selväksi, että energiateollisuutta ei tule sekoittaa liiallisilla tukitoimilla. Poliitikkojen tulee tehdä käytännönläheisiä aloitteita ja toimia, jotka kohdistuvat esimerkiksi hiilidioksidin hinnoitteluun ja NOx maksuihin, eikä markkinatilannetta liikaa häiritseviä toimia.

Tapahtuma tarjosi hyvän foorumin uusien ideoiden, ratkaisujen sekä innovaatioiden esittelyyn. Aiheita olivat mm. RME:stä ja oktanolista tehdyn biodieselin käyttö junien polttoaineena kylmillä alueilla sekä uudentyyppiset paperisäkit pellettien kuljetuksessa nykyisten muovisten sijaan.

Aurinkolämpöä kannattaisi käyttää enemmän

Aurinkolämpöä voitaisiin käyttää hyödyksi nykyistä enemmän Suomessakin, sillä meillä saadaan auringonsäteilyä vuositasolla lähes yhtä paljon kuin Pohjois-Saksassa. Motiva on koonnut yhdessä alan toimijoiden kanssa laajan tietoaineiston aurinkolämmöstä.

”Aurinkolämpökeräimet yleistyvät varmasti aurinkosähköpaneeleiden vanavedessä”, vakuuttaa Motivan asiantuntija Sami Seuna.

Useimmiten aurinkolämpöä käytetään käyttöveden lämmitykseen ja myös tilojen esilämmitykseen. Aurinkolämmöllä on myös paljon muita mahdollisia käyttökohteita. Se sopii esimerkiksi hyvin leikkaamaan vesikiertoisten lämmitysjärjestelmien käyttökuluja. Sen avulla kannattaisi tehostaa maalämpöpumpun toimintaa lisälämmittämällä lämmönkeruupiiriä tai vaihtoehtoisesti varastoimalla aurinkolämpöä lämpökaivon kautta kallioperään.

Hyviä esimerkkejä tarvitaan

”Olemme koonneet esimerkkejä hyvistä aurinkolämmön toteutuksista Motivan aurinkolämpösivuille. Aurinkolämmön hyödyntäminen lämpöpumppujen hyötysuhteen parantamisessa ja aurinkolämmön varastointi ovat vielä suurelta osin pioneerien toteutuksien varassa. Kunhan niiden kaupalliset sovellukset lisääntyvät markkinoilla, ne varmasti lisäävät aurinkolämmön kysyntää.”

Verkkosivustolla käsitellään myös aurinkolämmön passiivista hyödyntämistä, jolloin käytössä ei ole varsinaisia lämpökeräimiä. ”Passiiviseenkin aurinkolämmön hyödyntämiseen on olemassa hyviä suunnitteluratkaisuja, joissa on otettu huomioon keskikesän liiallinen lämpö. Niistäkin on nyt koottu tietoa sivuillemme”, Seuna mainostaa.

Motivan aurinkolämpösivuston tietoaineiston toteutus onnistui Energiaviraston, työ- ja elinkeinoministeriön ja yritysten tuen sekä laajan asiantuntijajoukon avulla.

Asiantuntijaorganisaatiot aurinkolämpöaineiston taustalla

Aurinkoteknillinen yhdistys ry, Energiateollisuus ry, Energiavirasto, Green Building Council Finland, Greenes Oy, Helen Oy, Jodat Ympäristöenergia Oy, Lämmitysenergiayhdistys ry, Omakotiliitto ry, Onninen Oy, Ruukki Construction Ltd, Sundial Finland Oy, Savo-Solar Oy, Tekes, työ- ja elinkeinoministeriö ja Öljyalan Palvelukeskus Oy.

Aalto-1 nanosatelliitti sisältää suomalaista huipputekniikkaa

Satelliittia on rakennettu ja testattu lähes viiden vuoden ajan Otaniemessä. Viimeiset testit tehdään vielä Hollannissa.

– Satelliitti on monimutkainen ja herkkä laite, joka on koottu puhdastilassa. Ennen Otaniemestä lähtöä Aalto-1-satelliitista poistettiin kosteus, ja se pakattiin erityisturvallisesti kuljetusta varten. Näin pystyimme varmistamaan, ettei satelliitin mukana lähde mitään ylimääräisiä aineita, jotka voisivat aiheuttaa ongelmia satelliitille tai raketille, Aalto-yliopiston professori ja projektin vetäjä Jaan Praks kertoo.

Satelliitti integroitiin Hollannissa Innovative Solution in Space -yhtiön puhdastilassa kiinnityssäiliöön, jossa se kuljetetaan avaruuteen yhdessä muiden pienten satelliittien kanssa. Aalto-1 tiimi, Antti Kestilä, Tuomas Tikka ja Nemanja Jovanović, ovat paikan päällä Hollannissa, jossa he tekivät viimeiset tarkistukset satelliitin järjestelmille. Säiliö satelliitteineen kiinnitetään myöhemmin Yhdysvalloissa SHERPA- järjestelmään, joka mahdollistaa useiden satelliittien kuljettamisen samalla raketilla. SHERPA- järjestelmä ja sen kantamat kymmenet satelliitit liitetään Falcon-9-rakettiin myöhemmin kesä- tai heinäkuussa.

Falcon-9-raketin laukaisun on määrä tapahtua heinäkuussa, mutta viivästykset eivät ole tällä alalla epätavallisia.

– Työ ei pääty laukaisuun, sillä avaruuteen päästyään satelliitti aloittaa tieteelliset mittaukset. Missiota ja mittauksia ohjataan Otaniemestä arviolta kahden vuoden ajan, Praks toteaa.
Nanosatelliitti on opiskelijoiden taidonnäyte

Aalto-1 on moderni CubeSat-standardin mukainen nanosatelliitti, joka sisältää suomalaista huipputekniikkaa. Satelliitin kyydissä on kolme tutkimuslaitetta: VTT:n rakentama spektrikamera, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston yhteinen säteilyilmaisin ja Ilmatieteen laitoksen kehittämä plasmajarru, joka perustuu sähköisen aurinkopurjeen ideaan ja tähtää avaruusromun vähentämiseen.

Projektissa on ollut mukana yhteensä yli 80 opiskelijaa, ja sen parissa on tehty kymmeniä diplomi- ja kanditöitä, useita konferenssijulkaisuja sekä tiedejulkaisuja. Opiskelijat ovat suunnitelleet satelliitin kokonaisuuden ja useita alijärjestelmiä, esimerkiksi radiot, rungon, antennit ja aurinkopaneelit, jotka tuottavat satelliitin tarvitseman sähkön. Satelliitin aivot, eli päätietokone, välittää kaiken tarvittavan tiedon avaruudesta radiolinkin kautta Otaniemen maa-asemalle.

Seuraavana lähtövuoroa odottaa Aalto-2 -satelliitti. Myös Aalto-2 on Aalto-yliopiston avaruustekniikan opiskelijaprojektina toteutettava CubeSat-satelliitti, jonka kehittäminen alkoi vuonna 2012. Aalto-2 kuuluu eurooppalaiseen QB50-hankkeeseen, jonka suunnitelmana on laukaista 50 CubeSat-satelliittia matalalle maan kiertoradalle.

Satelliitin kantamien tutkimuslaitteiden kehitystyön lisäksi yhteistyössä ovat olleet mukana SpaceSystems Finland, RSI Solutions, IBS Berlin Space Technologies, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Aboa Space Research Asro, Tarton observatorio, Clyde Space, Hyperion Technologies ja Turun ammattikorkeakoulu. Satelliitin laukaisua tukevat SpaceSystems Finland ja Nokia sekä Turun yliopisto ja RUAG.

Biotalous kasvattaa puutuotealaa

Biotalousyhteiskunta tarvitsee uusiutuvia luonnonvaroja ja niiden kestävää käyttöä. Puutuoteala tarjoaa tähän huiman mahdollisuuden terveellisillä ja turvallisilla tuotteilla, ylivertaisella raaka-ainekestävyydellä, pienellä hiilijalanjäljellä ja tulevaisuuden asiakkaita palvelevilla innovatiivisilla ratkaisuilla.

Luonnonvarakeskus (Luke) järjesti Lahdessa 7.–8.4.2016 kansainvälisen symposiumin puutuotealan uusien mahdollisuuksien ja haasteiden arvioimiseksi. Kuultujen asiantuntijapuheenvuorojen ja keskustelujen perusteella Luke laati kuuden kohdan julkilausuman, jonka avulla halutaan vaikuttaa elinkeinoelämää ja tutkimusohjelmia koskevaan päätöksentekoon Euroopassa ja Suomessa.

Biotalous kasvattaa puutuotealaa, puutuoteala hyödyttää yhteiskuntaa

Biotalous tarjoaa puutuoteteollisuudelle ainutlaatuisen tilaisuuden profiilin nostamiseen, uusiutumiseen ja liiketoiminnan kasvattamiseen. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöllä on tässä tärkeä rooli, myös kilpailukyvyn lisäämisessä. Valtiovallan viestin symposiumiin tuonut eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen muistutti siitä, että Eurooppa tarvitsee uutta taloudellista toimeliaisuutta ja työpaikkoja. Mallia voidaan ottaa myös amerikkalaisesta innovaatiotoiminnasta.

Johtaja Jaakko Kuusisaari Tieto Oyj:stä toi esille liiketoiminnan hyödyt digitalisaatiosta, jota on mahdollista soveltaa puutuoteteollisuudessa paljon nykyistä laajemmin.

Puutuotteiden arvo sekä yhteiskunnan että teollisuuden kannalta kävi yksiselitteisesti ilmi puheenvuoroista.

– Kaikki, mikä tehdään tänään fossiilisista raaka-aineista, voidaan huomenna tehdä puusta. Tässä tarvitaan globaalia markkina- ja asiakasnäkemystä sekä uudenlaista kuluttajasuuntautumista, totesi johtaja Miikka Pesonen Stora Enso Oyj:stä.

Puun ekologisuus, hyvinvointivaikutukset ja tekninen etevyys halutaan hyödyntää

Puu on vuosisadan monipuolisin ja vihrein raaka-aine rakentamiseen, asumiseen ja logistiikkaratkaisuihin. Puu herättää kiinnostusta kerrostalorakentamisessa silloin, kun keskustellaan sisäilman laadusta tai rakentamisen nopeudesta ja muunneltavuudesta. Modernissa sisustamisessa puhuttelee mahdollisuus yhdistää materiaalin esteettisyys ja korkealaatuinen design. Kuljetus- ja varastointijärjestelmissä sekä ajoneuvoissa puupohjainen biomuovi on korvaamassa petrokemiasta ja metalliteollisuudesta peräisin olevia tuotteita.

Useissa puheenvuoroissa tuotiin esille myös puun psykofyysiset hyvinvointivaikutukset, jotka ovat todennäköisesti suuremmat kuin tiedämme.
– Kestävyyden määrittelyyn on aika tuoda uusi taso – ihmisten hyvinvoinnin määrittelemä kestävyys, ehdottivat Henrik Heräjärvi ja Susanne Heiska Lukesta.

Asiantuntijat Euroopan yhteisellä asialla

Puutuotealan näkyvyydestä eurooppalaisessa päätöksenteossa kannettiin yhteinen huoli.
– Alan näkyvyyttä eurooppalaisissa päätöksentekokoneistoissa sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmissa on parannettava selvästi ja puualan on pystyttävä esittämään yhteinen viesti päättäjille, korosti tutkimusjohtaja Andreas Kleinschmit Ranskan teknologiainstituutista.
Samoilla linjoilla oli myös eurooppalaisen metsäalan teknologiayhteisön toimitusjohtaja Johan Elvnert, jonka mukaan innovaatioyhteisöt voisivat tarjota vision eurooppalaisille päättäjille.

Euroopan unionissa on europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin mukaan tahtotila biotalouden edistämiseksi.
– EU:ssa halutaan edistää tiedepohjaisia politiikkatoimenpiteitä, lainsäädännön yhdenmukaistamista ja ennustettavuutta markkinatoimijoille. Esimerkiksi puurakentaminen tulisi saada osaksi biotaloutta, jolloin sitä voitaisiin tuoda esille julkisten hankintojen säädöksissä, Kumpula-Natri totesi.

Puutuoteteollisuus vahvaksi eurooppalaisen biotalouden brändiksi -julkilausuma – kuusi pääkohtaa:

Huomio puualaan Eurooppa-tason elinkeinopolitiikassa sekä tutkimus- ja innovaatio-ohjelmissa
Kasvuhakuisista yrityksistä ja yritysverkostoista potkua puualan toimintamallien uudistamiseen
Poliittisilta päättäjiltä lisää tukea liiketoiminnan ja tutkimuksen vuoropuheluun
Puualan koulutus vastaamaan ajan vaatimuksia
Monitieteistä tutkimusta puutuotteiden käytön terveys- ja hyvinvointivaikutuksiin
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyö tuottamaan biotalouden ratkaisuja puualan uudistumiseksi

Asiakaslähtöinen toimintamalli toimii parhaiten julkisissa digitaalisissa palveluissa

Asiakaslähtöisten sähköisten asiointipalveluiden ja niiden käytön lisääminen julkisessa hallinnossa on ollut jo pitkään poliittisena tavoitteena. Niin ikään pyrkimyksenä on ollut tehostaa palvelutoimintaa ja saada samalla aikaan kustannussäästöjä. Toteutuneita julkisen hallinnon säästöjä ei ole kuitenkaan pystytty osoittamaan. Myös asiointipalveluiden asiakaslähtöisyydessä on vielä kehitettävää.

Valtiovarainministeriön vetämissä sähköisen asioinnin kehittämisohjelmissa ja -hankkeissa on sidottu määrärahoja palveluiden kehittämiseen viimeisen 10 vuoden aikana yhteensä noin 200 miljoonan euron arvosta. Tämän lisäksi kukin virasto ja laitos on kehittänyt sähköistä asiointia omien toimintamäärärahojensa puitteissa.

”Kustannuksia ja hyötyjä ei ole arvioitu luotettavasti tarkastamiemme palveluiden osalta. Kustannus-hyötyanalyyseista ei ole osoitettavissa, että kehitetyt sähköiset palvelut toisivat julkiselle hallinnolle merkittäviä kustannussäästöjä”, toteaa tuloksellisuustarkastuspäällikkö Teemu Kalijärvi.

Esimerkiksi vuonna 2011 käyttöönotetulta Kansalaisen asiointitililtä lähetetyn yhden viestin hinta oli noin 17 euroa ja yhden asiointitilin hinta 30 euroa vuosien 2011–2014 kustannusten perusteella.

Tarkastuksessa havaittiin myös riskejä siinä, että palveluiden tuottamisen taloudellisia edellytyksiä ei varmisteta siinä vaiheessa, kun kehittämistyö käynnistyy. Mikäli kehittämisvaiheen jälkeisiä kustannuksia ei osata ennakoida, voi se johtaa koko palvelutuotannon alasajoon.

Tietohallintolaissa säädetyssä valtiovarainministeriön lausuntomenettelyssä ei arvioida suunniteltujen palvelutuotantorakenteiden toiminnallisia, taloudellisia ja juridisia edellytyksiä riittävästi.

”Nämä ovat kulmakiviä, jotka koskevat nimenomaan tietohallinnon hankintojen toteuttamista ja joiden arviointi kuuluu tietohallintolain mukaan valtiovarainministeriön tehtäviin”, Kalijärvi painottaa.

Tietohallintolain mukainen lausuntomenettely tulisikin uudistaa sekä varmistaa, että se tuottaa kattavan ja luotettavan tietopohjan ICT-investointien tueksi sekä palveluiden tuotantoedellytysten varmistamiseksi.

Ministeriövetoisten digitaalisten palvelujen kehittämistä vaivaa myös teknologialähtöisyys. Sähköisiä palveluita kehitetään siilomaisesti, hallinnon omista tarpeista lähtien. Lopputuloksena on syntynyt viranomaisten palvelutoiminnasta erillisiä teknisiä palveluita, joille ei ole löytynyt luontevaa alkuperäistä tarkoitusta vastaavaa käyttöä.

Joissakin tapauksissa asiakaslähtöisillä kehittämismalleilla on saatu aikaiseksi palveluita, jotka ovat nopeasti osoittautuneet paljon käytetyiksi. Näissä tapauksissa kehitystyö on tehty lähellä asiakkaita ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Myös palvelutuotantomallit ovat tällöin olleet selkeitä.

Tarkastelujen kohteena olivat mm. Kansalaisten asiointitili, Lausuntopalvelu.fi, Kansalaisaloite.fi, Kuntalaisaloite.fi, Opintopolku.fi, Rakentamisen lupa-asiointipalvelu, Lupapiste.fi

Tavallinen suola sai uuden kilpailijan maitosuolasta

Elintarviketeollisuudelta on pitkään odotettu ratkaisuja suolan vähentämiseksi. Valion uudella Valio ValSa® maitosuolainnovaatiolla elintarvikkeiden suolapitoisuutta voidaan laskea merkittävästi mausta tinkimättä.

– Suolan vähentäminen tuotteista olisi helppoa, jos mausta ei tarvitsisi välittää. Mutta kuluttajat haluavat terveellisiä ja silti hyvänmakuisia tuotteita. Maito on ehtymätön innovaatioiden lähde. Olemme tehneet vuosia tuotekehitystyötä maitosuolan parissa ja esittelemme nyt ainutlaatuisen ratkaisun suolan vähentämiseksi, Valion tuotekehityksestä ja tuoteryhmistä vastaava johtaja Tuomas Salusjärvi sanoo.

Valio ValSa® maitosuolalla voidaan korvata osa elintarvikkeiden valmistuksessa käytettävästä tavallisesta, runsaasti natriumia sisältävästä ruokasuolasta, ja samalla tuotteiden suolapitoisuus laskee merkittävästi – mausta tinkimättä.

Kaikki alkoi terveysjuustosta

Valio on vuosikymmeniä tutkinut juustonvalmistuksen oheistuotteena syntyvää heraa. Jo pitkään herasta on osattu hyödyntää hyvälaatuinen maidon heraproteiini. Nyt myös heran arvokkaille maidon luontaisille mineraaleille on löytynyt tarkoitus – Valio ValSa® maitosuola.

Valio tuo toukokuussa kauppoihin uuden Valio Polar® 15 vähemmän suolaa juuston ja Valio Oivariini® vähemmän suolaa levitteen, joiden valmistuksessa on käytetty Valio ValSa® maitosuolainnovaatiota – näin tuotteissa on puolet vähemmän suolaa kuin tavanomaisissa rasvaseoksissa ja juustoissa, mutta mausta ei ole tingitty.

– Hyvänmakuisten tuotteiden valmistaminen maitosuolaa hyödyntämällä ei ole helppo tehtävä, vaan se on vaatinut tuotekehittäjiltämme innovatiivisuutta ja tarkkaa reseptioptimointia. Valio ValSa® innovaation ydin piilee siinä, miten maitosuola ja esimerkiksi juuston maku saadaan pelaamaan täydellisesti yhteen. Tuotekehityksessä on esimerkiksi testattu erilaisia hapateyhdistelmiä, rasvapitoisuuksia ja suolaustapoja, Tuomas Salusjärvi selvittää.

Valio ValSa® innovaation kehitystyö on kestänyt lähes kymmenen vuotta. Alun perin tavoitteena oli kehittää todellinen terveysjuusto, ja maitosuolaa oli tarkoitus käyttää vain juustossa.

– Pian ymmärsimme, että ainoastaan juuston suolapitoisuutta vähentämällä vaikutus suolan kokonaissaantimäärään jää aika pieneksi. Aloimme ajatella isommin. Näin syntyi ajatus maitosuolan hyödyntämisestä myös levitteessä ja leivässä, Tuomas Salusjärvi kertoo.

Fazer lanseeraa toukokuussa Oululainen Reilu futissämpylät, joiden valmistuksessa on käytetty Valio ValSa® maitosuolainnovaatiota.

Suuntana kansainväliset markkinat

Toukokuussa kauppoihin tulevat uutuudet ovat vasta alkua. Valion tavoitteena on vähentää 60 000 kg suolaa suomalaisten lautaselta seuraavan kolmen vuoden aikana. Luvassa on siis lisää tuotteita, joissa on loistava maku mutta vähemmän suolaa.

– Suola on maailmanlaajuinen haaste. Osa EU-maista on Suomen ohella alkanut panostaa suolan vähentämiseen kansallisten ohjelmien kautta. Esimerkiksi Iso-Britanniassa suola puhututtaa paljon. Myös Yhdysvalloissa suolan vähentämiseen on etsitty ratkaisuja. Valio ValSa® maitosuolainnovaatiolle on siis mahdollisia vientimarkkinoita ympäri maailman, myös muissa kuin meijerituotteissa, kategoriapäällikkö Teea Björklund Valiolta uskoo.

Mikä maitosuola?

Maitosuola koostuu maidon luontaisista mineraaleista: kaliumista, jodista, magnesiumista, kalsiumista sekä natriumista. Maidon sisältämät mineraalit ovat peräisin lehmien syömästä rehusta. Tavallinen ruokasuola on koostumukseltaan lähes kokonaan natriumkloridia. Maitosuolassa on natriumia lähes 80 % vähemmän kuin tavallisessa ruokasuolassa. Natriumin sijaan suolaista makua antaa erityisesti maidon luontaisesti sisältämä kalium.

Arktiset olosuhteet halutaan kilpailuvaltiksi kansainvälisillä markkinoilla

Luonnonvarakeskus (Luke) selvittää yrittäjien ja yhteistyökumppaneiden kanssa, miten haasteelliset pohjoiset olosuhteet ja niiden tuomat lisäarvotekijät voidaan valjastaa kilpailuvalteiksi kansainvälisillä markkinoilla.

Luken, Ruokatieto Yhdistyksen ja Reilua.fi:n hankkeessa arktisella ruoantuotannolla tarkoitetaan 60. leveysasteen pohjoispuolella tapahtuvaa tuotantoa. Raja kulkee Helsingin korkeudella, joten arktisen tuotannon alue kattaa käytännössä koko maan. Suomi on arktinen maa globaalista näkökulmasta, ja asia todetaan myös valtioneuvoston vuonna 2013 vahvistamassa Suomen arktinen strategia 2013 -periaatepäätöksessä.

Suomessa ruokaa tuotetaan poikkeuksellisissa olosuhteissa. Esimerkiksi pitkä, kylmä talvi pakkasineen ja routineen, kesän runsas valo, puhdas maaperä ja puhdas ilma sekä käytännössä rajoittamattomat puhtaan veden varat ovat globaalisti ainutlaatuisia tekijöitä, joita elintarvikeviennin viestinnässä ei ole vielä täysimittaisesti hyödynnetty.

– Luken selvitysten mukaan pohjoinen tapa tuottaa ruokaa tarkoittaa muun muassa vähempää antibioottien käyttöä tuotantoeläimillä, jäljitettäviä ja turvallisia tuotteita sekä joidenkin luonnontuotteiden erityisiä laatutekijöitä. Esimerkiksi luonnonmarjojen, mustikan, puolukan ja hillan flavonoidipitoisuus on arktisilla alueilla korkea, Luken vanhempi tutkija Jaana Kotro kertoo.

Hankkeessa käydään aktiivista keskustelua toimialan edustajien ja sidosryhmien kanssa, jotta voidaan tuottaa tietoa yritysten tarpeisiin. Selvitysten pohjalta rakennetaan arktisuuteen pohjautuvaa viestintäsisältöä ja -materiaalia, jota yritykset voivat omassa viestinnässään ja markkinoinnissaan hyödyntää. Viestintätyökalujen on tarkoitus palvella sekä toimialan viestintää yleisesti että eri tuotantosuuntien viestintää.

Viennissä on elintarviketeollisuuden kasvuvara

Suomalaisia elintarvikkeita viedään jo nyt, mutta kasvuvaraa on. Tarvetta on koko ruoantuotannon kannattavuuden ja kauppataseen parantamiselle.

– Hanke lähti liikkeelle tarpeesta lisätä ruoantuotannon kilpailukykyä sekä tavoitteesta kasvattaa kotimaisen ruoan vientiä. Nyt ruokaa tuodaan noin 4,5 miljardin ja viedään 1,5 miljardin arvosta, Kotro sanoo.

Elintarvikealan pk-yrityksistä 12 prosenttia toimii kansainvälisillä markkinoilla. Elintarvikealan Team Finland -vientiohjelma Food from Finlandin tavoite on viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä.

Arktisuus elintarvikeviennin kärkenä -hanke jatkuu vuoteen 2018 saakka. Luken, Ruokatieto Yhdistys Ry:n ja Reilua.fi:n hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

Aalto-yliopistoa arvostettiin nuorten yliopistojen joukossa

Times Higher Education listasi yliopistojen 150 nousevaa tähteä.

Aalto-yliopisto on sijoittunut Times Higher Education -lehden alle 50-vuotiaita yliopistoja vertailevalla ranking-listalla sijalle 28 maailmassa.

Rankingissa arvioidaan yliopistojen tutkimusta, opetusta, julkaisuja, kansainvälisyyttä ja yritysyhteistyötä. Listalla on mukana 150 nuorehkoa yliopistoa.
– Tämä on hieno osoitus siitä, että vahvan mission siivittämänä ja kovalla työllä saavuttamamme tulokset on nyt huomattu maailmallakin, iloitsee Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

Times Higher Education julkaisee useita ranking-listoja. Laajemmassa THE World University Rankingissa on huomioitu 800 yliopistoa ympäri maailman, ja tässä vertailussa Aalto-yliopisto sijoitus oli viime syksynä välillä 251–300. Nyt julkaistu nuorten yliopistojen ranking on laadittu samaa aineistoa käyttäen mutta hieman erilaisin painotuksin.

Väitös: Rajaturvallisuus rakentuu päivittäistoiminnassa

Suomen Rajavartiolaitosta on nyt ensimmäistä kertaa tutkittu etnografisiin kenttätöihin eli tutkijan mukanaoloon perustuvin keinoin. Tutkimus tekee näkyväksi merivartioasemilla, vartiolaivoilla ja rajanylityspaikoilla työskentelevien rajavartiomiesten arjen. Rajaturvallisuus rakentuu ruohonjuuritason teoista ja valinnoista.

FM Miia-Leena Tiili selvitti väitöstutkimuksessaan Suomenlahden merivartiostossa sotilasviroissa työskentelevien virkamiesten toimintaa ja kokemuksia työtehtävistä eri yksiköissä. Kun Rajavartiolaitos 1990-luvulla aloitti rajatarkastukset Helsingin matkustajasatamissa ja lentoasemilla, yhä useampi työntekijä siirtyi työskentelemään passintarkastuslinjastoilla saariston merivartioasemien ja vartiolaivojen sijaan.

Uusiin ympäristöihin ja rooleihin sopeutuminen ei ollut helppoa. Tiili pureutuu murrosvaiheeseen tarkastelemalla merivartioyhteisön kulttuurista tietoa operatiivisen toiminnan tasolla.
Rajaturvallisuus rakentuu päivittäistoiminnassa

Yhteisön toimintatavat muodostuvat virallisia ja epävirallisia tietosisältöjä heijastavien vaikutteiden kohdatessa.

– Rajaturvallisuus tapahtuu viime kädessä ruohonjuuritasolla toimivien virkamiesten teoissa ja valinnoissa, joiden vaikuttimet voivat olla hyvin moninaisia, Miia-Leena Tiili toteaa.

Viranomaisorganisaation kulttuurinen todellisuus ei ole selvärajainen tai helposti ennakoitava.

– Säädeltyjen käytäntöjen katveeseen mahtui niin lieveilmiöitä kuin organisaation tavoitteita palvelevaa omaehtoista sitoutumista ja luovuutta.
Työpaikoilla syntyy epävirallisia käytäntöjä

Tutkimus lisää tietoa työpaikkojen epävirallisiin käytäntöihin vaikuttavista tekijöistä sekä muutosten ja jatkuvuuksien välisestä dynamiikasta.

– Minkä tahansa organisaation toiminnan kehittäminen vaatii, että huomioidaan kulttuuriset tekijät ja ymmärretään yksilöllisen ja yhteisöllisen vuoropuhelu näissä prosesseissa, Tiili sanoo.
Tutkija seurasi läheltä rajavalvonnan arkea

Tutkimustaan varten Tiili osallistui vuosina 2007–2009 merivartioasemien ja vartiolaivojen partioiden mukana hälytys- ja valvontatehtäviin, huoltotöihin, varallaoloon ja koulutuksiin sekä seurasi rajatarkastajien ja rajatarkastusosastossa toimivien ryhmien toimintaa. Lisäksi hän haastatteli merivartioston virkamiehiä, siviilityöntekijöitä ja työntekijöiden perheenjäseniä. Tutkimusaineisto kattaa kaikkiaan keskustelut noin 170 merivartioston työntekijän kanssa.

Miia-Leena Tiilin väitöskirja Ammattilaisuuden ankkuripaikat – Kinesteettinen ja kulttuurinen tieto Suomenlahden merivartiostossa tarkastetaan Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 8.4.2016. Lisätietoja väitöstilaisuudesta

Elinkeinoelämä listasi tärkeimmät liikennehankkeet

Kauppakamarit ovat laatineet listan Suomen tärkeimmistä liikenteen korjaus- ja kehittämiskohteista. Liikenneväylien kunnolla ja sujuvuudella on suora vaikutus yritysten kilpailukykyyn ja investointipäätöksiin.

Kauppakamarit ovat yhdessä jäsenyritystensä kanssa tuoneet listalle hankkeita, joilla yritysten kilpailukykyä parannetaan liikenneyhteyksien osalta. “Kauppakamarien esittämillä toimilla voidaan poistaa kuljetusten pullonkauloja ja parantaa väylien kapasiteettia, sujuvuutta sekä liikenneverkon toimivuutta”, arvioi Keskuskauppakamarin liikenneasiantuntija Kaisa Saario.

Hallitus päätti helmikuun alussa ylimääräisen 600 miljoonan euron panostuksesta liikenteen korjausvelkaan. Korjaukset kohdistuvat huonokuntoisten tieosuuksien peruskorjauksiin, ja toimenpiteillä on tarkoitus katkaista tieverkoston rapautuminen. Hallitus päätti tämän lisäksi 364 miljoonan lisäpanostuksesta liikenneväylien korjauksiin ja pienimuotoisiin investointeihin, kuten risteysjärjestelyihin.

“Kauppakamarien listalta löytyy tärkeimmät liikennehankkeet alueittain. Konkreettinen lista on hyvä työkalu, kun liikenteen rahoituksesta päätetään”, sanoo Saario. Keskuskauppakamarilla on ollut listan laadinnassa vetovastuu.

Pienempien korjauskohteiden ohella kauppakamarit ovat esittäneet joitakin isompia väylän parannus- tai muutostoimia, jotka edellyttävät eduskunnan myöntämää lisärahoitusta ja myös uusien rahoitusmallien tutkimusta.

“Kauppakamarien priorisoitua listausta voidaan hyödyntää, kun hallitus listaa pidemmän aikavälin investointiohjelman väylähankkeet. Tällä varmistetaan, että rajalliset resurssit käytetään elinkeinoelämän kilpailukykyä lisääviin investointeihin”, sanoo Saario.

Kauppakamarien listalla on isoina hankkeina erityisesti maan läpileikkaavien väylien sujuvuuden ja kapasiteetin parantaminen. Kaikkia hankkeita ei voida rahoittaa kerralla, mutta listaa on Saarion mukaan mahdollista hyödyntää liikennettä koskevassa päätöksenteossa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Listalta näkyy selkeästi esimerkiksi ne hankkeet, joita pidetään tärkeänä usealla alueella. Isojen hankkeiden osina on myös tunnistettu pieniä sujuvuutta parantavia täsmätoimia, joihin rahoitusta löytyy helpommin.

“Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Harkituilla investoinneilla parannetaan liikenneverkon toimivuutta”, Saario kommentoi.