Puukauppaa käytiin lähes ennätystahtiin vuonna 2016. Puuta ostettiin yksityismetsistä yhdeksän prosenttia 10 vuoden keskiarvoa enemmän. Kotimaiseen puuhun perustuvan biotalouden kasvun edellytys on, että kaikki metsänomistajatahot aktivoituvat metsien hoitoon ja niiden puukaupallisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen.
Puukauppa käynnistyi hyvin heti alkuvuodesta ja kauppa kävi tasaisena vuoden loppuun asti. Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat vuonna 2016 yksityismetsistä puuta 32,9 miljoonaa kuutiota. Määrä oli yhdeksän prosenttia suurempi sekä edelliseen vuoteen että 10 vuoden keskiarvoon verrattuna.
Tukkeja ostettiin yhteensä 14 miljoonaa kuutiota, joka oli kymmenen prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuitupuuta ostettiin yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuonna 2015, eli 17,8 miljoonaa kuutiota.
Kanto- ja hankintahinnoissa ei suuria muutoksia
Mäntytukin vuoden 2016 keskimääräinen kantohinta laski kaksi prosenttia edellisvuodesta. Kuusitukin kantohinta nousi yhden prosentin ja koivutukin kantohinta laski yhden prosentin. Mänty- ja koivukuidun kantohinta laski prosentin ja kuusikuidun hinta pysyi ennallaan.
Joulukuussa 2016 mäntytukista maksettiin keskimäärin 54 euroa kuutiolta, mutta hinta vaihteli alueittain ja hakkuutavoittain 43 ja 58 euron välillä. Kuusitukin keskihinta oli 56 euroa kuutiolta vaihdellen 43 ja 58 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 41 euroa kuutiolta ja vaihteli 34 ja 45 euron välillä. Mänty- ja koivukuidun keskikantohinta oli 15 euroa ja kuusikuidun 17 euroa kuutiolta. Kuitupuiden hinta vaihteli 9 ja 19 euron välillä.
Kantohintojen vaihteluun on useita syitä. Hintatasoon vaikuttavat korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto sekä korjuuajankohta. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä kohteilla.
Hankintakauppoina puuta ostettiin vuonna 2016 yhteensä 5,3 miljoonaa kuutiota. Hankintakauppojen osuus laski 18 prosentista 16 prosenttiin. Lähes neljä viidesosaa niiden ostoista oli kuitupuuta. Hankintakaupoissa metsänomistaja toimittaa puut kuljetusreitin varrelle.
Puumarkkinoiden toimivuus avainasemassa
Kotimainen yksityismetsien puu on ratkaisevassa asemassa puun kysynnän kasvaessa. Puun tarjontaan kaivataan ennakoitavuutta, määrällistä lisäystä ja tasaisuutta.
”Metsien käyttöön ja hoitoon tarvitaan lisää aktiivisuutta, jotta tarvittavat lisäpuumäärät saadaan tehtaille. Metsänomistajia kannattaa motivoida myymään puuta enemmän ja suurempina kokonaisuuksina sekä hoitamaan metsiään paremmin. Näin turvataan investointien toteutuminen sekä maksimoidaan kantorahatulot metsänomistajille ja suomalaisten hyvinvointi kasvavien vientitulojen kautta”, sanoo metsäjohtaja Tomi Salo Metsäteollisuus ry:stä.
Tarjonnan vahvistamisen kehitysodotukset kohdistuvat edelleen vahvasti Sipilän hallitusohjelman Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihankkeeseen. Sen toteutusta tulee nyt voimaperäisesti jatkaa, mikäli kasvun halutaan pohjautuvan erityisesti kotimaiseen puuhun.
”Julkisin varoin kerätyn metsävaratiedon hyödyntäminen on saatava nopeasti nykyistä paremmalle tasolle – siten taataan metsänomistajille paras mahdollinen palvelujen tarjonta. Puukaupan nopea sähköistyminen luo perustan entistä sujuvammalle kaupankäynnille ja sen tuomat mahdollisuudet tulee hyödyntää täysimääräisesti. Nyt on aika hakea ratkaisu kuolinpesäkysymykseen. Kuolinpesien omistuksessa on peräti 10 prosenttia yksityismetsien pinta-alasta – hakkuumahdollisuuksista vielä enemmän. Suomella ja sen hallituksella ei ole yksinkertaisesti varaa ummistaa silmiä tälle suurelle potentiaalille. Kuolinpesien omistuksessa olevat metsät tulee saada pikaisesti aktiivisen ja ammattimaisen metsätalouden piiriin eikä jäädä roikkumaan vuosikymmeniksi vaille toimenpiteitä”, Salo jatkaa.
uutisverkko 