Pienten ja keskisuurten vientiyritysten osuus on kasvanut

Neljännen vuosittaisen UPS tutkimuksen mukaan yhä useampi pk-yritys vie ulkomaille ja raportoi liikevaihtonsa kasvavan yli keskiarvon. Pienten ja keskisuurten vientiyritysten osuus on kasvanut kaikilla markkinoilla, myös Britanniassa, jossa vientivarmuus tosin laski merkittävästi alkuvuoden tuloksista EU-jäsenyydestä päättäneen ”Brexit”-kansanäänestyksen jälkeisinä kuukausina. 36 % Britannian pk-yrityksistä ennusti viennin kasvua ennen äänestystä ja 20 % äänestyksen jälkeen.

EU on edelleen tärkein vientimarkkina eurooppalaisille pk-yrityksille Yhdysvaltojen seuratessa toisella sijalla. Muualle vievien yritysten osuus kasvaa kaikilla markkinoilla, paitsi Italiassa ja Britanniassa. “Vuoden 2016 tutkimus osoittaa, että yli puolet pk-vientiyritysten johtajista näkivät liikevaihdon kasvavan viimeisen kolmen vuoden aikana. Kuitenkin vain 31 % sellaisten pk-yritysten omistajista, jotka eivät tehneet vientiä näkivät kasvua”, sanoo Nando Cesarone, President of UPS Europe.

UPS:n teettämän tutkimustulosten mukaan kolme tärkeintä osa-aluetta, joihin yritysten tulee keskittyä viennin aloittamiseksi, ovat verkkokaupan hyödyntäminen, tuntemattomilla markkinoilla kasvamisen oppiminen ja markkinatietouden kasvattaminen. Tutkimukseen osallistui 12 815 pk-yrityksen omistajaa ja johtajaa kahdeksasta Euroopan maasta (Belgia, Ranka, Saksa, Italia, Alankomaat, Puola, Espanja ja Britannia).

Mainokset

Puukauppaa käytiin lähes ennätystahtiin viime vuonna

Puukauppaa käytiin lähes ennätystahtiin vuonna 2016. Puuta ostettiin yksityismetsistä yhdeksän prosenttia 10 vuoden keskiarvoa enemmän. Kotimaiseen puuhun perustuvan biotalouden kasvun edellytys on, että kaikki metsänomistajatahot aktivoituvat metsien hoitoon ja niiden puukaupallisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen.

Puukauppa käynnistyi hyvin heti alkuvuodesta ja kauppa kävi tasaisena vuoden loppuun asti. Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat vuonna 2016 yksityismetsistä puuta 32,9 miljoonaa kuutiota. Määrä oli yhdeksän prosenttia suurempi sekä edelliseen vuoteen että 10 vuoden keskiarvoon verrattuna.

Tukkeja ostettiin yhteensä 14 miljoonaa kuutiota, joka oli kymmenen prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuitupuuta ostettiin yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuonna 2015, eli 17,8 miljoonaa kuutiota.

Kanto- ja hankintahinnoissa ei suuria muutoksia

Mäntytukin vuoden 2016 keskimääräinen kantohinta laski kaksi prosenttia edellisvuodesta. Kuusitukin kantohinta nousi yhden prosentin ja koivutukin kantohinta laski yhden prosentin. Mänty- ja koivukuidun kantohinta laski prosentin ja kuusikuidun hinta pysyi ennallaan.

Joulukuussa 2016 mäntytukista maksettiin keskimäärin 54 euroa kuutiolta, mutta hinta vaihteli alueittain ja hakkuutavoittain 43 ja 58 euron välillä. Kuusitukin keskihinta oli 56 euroa kuutiolta vaihdellen 43 ja 58 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 41 euroa kuutiolta ja vaihteli 34 ja 45 euron välillä. Mänty- ja koivukuidun keskikantohinta oli 15 euroa ja kuusikuidun 17 euroa kuutiolta. Kuitupuiden hinta vaihteli 9 ja 19 euron välillä.

Kantohintojen vaihteluun on useita syitä. Hintatasoon vaikuttavat korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto sekä korjuuajankohta. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä kohteilla.

Hankintakauppoina puuta ostettiin vuonna 2016 yhteensä 5,3 miljoonaa kuutiota. Hankintakauppojen osuus laski 18 prosentista 16 prosenttiin. Lähes neljä viidesosaa niiden ostoista oli kuitupuuta. Hankintakaupoissa metsänomistaja toimittaa puut kuljetusreitin varrelle.

Puumarkkinoiden toimivuus avainasemassa

Kotimainen yksityismetsien puu on ratkaisevassa asemassa puun kysynnän kasvaessa. Puun tarjontaan kaivataan ennakoitavuutta, määrällistä lisäystä ja tasaisuutta.

”Metsien käyttöön ja hoitoon tarvitaan lisää aktiivisuutta, jotta tarvittavat lisäpuumäärät saadaan tehtaille. Metsänomistajia kannattaa motivoida myymään puuta enemmän ja suurempina kokonaisuuksina sekä hoitamaan metsiään paremmin. Näin turvataan investointien toteutuminen sekä maksimoidaan kantorahatulot metsänomistajille ja suomalaisten hyvinvointi kasvavien vientitulojen kautta”, sanoo metsäjohtaja Tomi Salo Metsäteollisuus ry:stä.

Tarjonnan vahvistamisen kehitysodotukset kohdistuvat edelleen vahvasti Sipilän hallitusohjelman Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihankkeeseen. Sen toteutusta tulee nyt voimaperäisesti jatkaa, mikäli kasvun halutaan pohjautuvan erityisesti kotimaiseen puuhun.

”Julkisin varoin kerätyn metsävaratiedon hyödyntäminen on saatava nopeasti nykyistä paremmalle tasolle – siten taataan metsänomistajille paras mahdollinen palvelujen tarjonta. Puukaupan nopea sähköistyminen luo perustan entistä sujuvammalle kaupankäynnille ja sen tuomat mahdollisuudet tulee hyödyntää täysimääräisesti. Nyt on aika hakea ratkaisu kuolinpesäkysymykseen. Kuolinpesien omistuksessa on peräti 10 prosenttia yksityismetsien pinta-alasta – hakkuumahdollisuuksista vielä enemmän. Suomella ja sen hallituksella ei ole yksinkertaisesti varaa ummistaa silmiä tälle suurelle potentiaalille. Kuolinpesien omistuksessa olevat metsät tulee saada pikaisesti aktiivisen ja ammattimaisen metsätalouden piiriin eikä jäädä roikkumaan vuosikymmeniksi vaille toimenpiteitä”, Salo jatkaa.

Uusi aktiivinen kauppa- ja talouspolitiikka voi yllättää markkinat

Maailmantalouden näkymät ovat epävakaat, vaikka ne aavistuksen parantuivat kesästä, osoittaa tuore Ifo World Economic Survey -kysely. Lokakuussa tehdyn, yli tuhat kansainvälisen talouden asiantuntijaa kattavan Ifo-kyselyn mukaan Donald Trumpin valinnan USA:n presidentiksi pelätään lisäävän maailmantalouden epävarmuutta. Huolena on epäselvyys USA:n politiikan ja talouden uudesta suunnasta. Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtajan Timo Vuoren mukaan Trumpin politiikasta voi olla hyötyä ja haittaa vientivetoisen Suomen taloudelle. Maailmantalouden pitkittyvä epävarmuus on huono uutinen hitaasti toipuvalle Suomelle.

Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja ja Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuoren mukaan USA:n uuden presidentin ohella ajattelemisen aihetta aiheuttaa Kiinan talouden suunta ja Euroopassa hautuva pankkikriisi.

“Vientimme nyrkkinä toimivat isot investointituotteet ovat hyvin herkkiä talouden ja politiikan turbulenssille. Toisaalta Trump on luvannut USA:han massiivista elvytystä tuotantoon ja infrastruktuuriin, mistä voi avautua aivan uusia markkinoita myös suomalaistuotteille ja palveluille”, Vuori sanoo.

Piristyvän Euroopan uhkana maailmantalous ja pankkikriisi

Lokakuussa 2016 tehdyn Ifo-kyselyn mukaan Euroopan taloustilanteessa on nähtävissä kehitystä parempaan. Ifo-indeksin pistemäärä oli kesällä 101. Lukema nousi tuoreimmassa kyselyssa 106,8:aan, mikä on pitkän ajan keskiarvon 104,1 yläpuolella. Ifon arvion mukaan Euroopassa on kuitenkin edelleen rakenteellisia ongelmia, jäykät työmarkkinat ja pankkikriisin riskit Italiassa ja Portugalissa. Lisäksi akuutit ongelmat, kuten Brexit, luovat epävarmuutta Euroopan unioniin.

Saksa jatkaa Euroopan talouden veturina Irlannin, Luxemburgin, Liettuan ja Slovakian seuratessa vanavedessä. Sen sijaan Suomen, Ranskan ja Italian talouteen liittyy yhä huolia.

Euroalueen heikompien suorittajiin yhä kuuluvan Suomen talouteen Ifo-selvitys ennakoi lievää parantumista.

“Maailmantalouden poliittinen ja taloudellinen epävarmuus ei valitettavasti vauhdita Suomen talouden toipumista”, toteaa Timo Vuori.

USA odottaa tulevaa, Kiinan talouden kuva yhä utuinen

USA:n talous on kehittynyt suotuisasti, sillä Ifo-indeksi nousi 91,2:sta 97,1:een. Ifon mukaan maan tulevaa kehitystä leimaa kuitenkin huoli tulevista poliittisista ja taloudellisista linjauksista uuden presidentin aikakaudella. Trumpin lupaama aktiivinen kauppa- ja talouspolitiikka voi yllättää markkinat – myönteisesti ja kielteisesti.

Kiinan vanavedessä koko Aasian talousodotukset ja Ifo-indeksi 78,1 ovat yhä alueen pitkän ajan keskiarvon 92,5 alapuolella. Kiinan talousvaikeudet heijastuvat laajasti muihin alueen maihin. Sen sijaan Intiassa talousnäkymät ovat aavistuksen myönteisemmät ja usko maan poliittiseen vakauteen on vahvistumassa.

“Mikäli Trump USA:n presidenttinä sytyttää kauppasodan Kiinan kanssa, ei se lupaa hyvää lyhyellä aikavälillä maailmantaloudelle. Mutta jos se johtaa tasavertaisempiin kaupan pelisääntöihin läntisten teollisuusmaiden ja nousevien talouksien kesken, hyötyy siitä pitkällä aikavälillä myös Suomi”, toteaa Vuori.

Venäjän talous hitaasti piristymässä

Venäjän talouden nykytila on Ifon mukaan yhä heikko. Yllättävää on kuitenkin Venäjän ja IVY-maiden selvästi vahvistuneet talousodotukset. Näiden maiden Ifo-indikaattori ponnahti 70,4:sta 73,7:ään. Venäjällä suhdanneodotukset seuraavien kuuden kuukauden osalta ovat muuttuneet myönteiseksi.

“Myös Venäjällä toimivat suomalaisyritykset näkevät maan taloudessa tasaantumisen merkkejä parin vuoden synkän talouslaskun jälkeen”, sanoo Timo Vuori.

Dollari vahvistuu, korot ja inflaatio alhaiset

Ifo ennakoi lyhyiden korkojen säilyvän ennallaan ja pitkien korkojen aavistuksen nousevan. USA:n dollarin uskotaan edelleen vahvistuvan suhteessa muihin valuuttoihin. Inflaation arvioidaan olevan 3,7 prosenttia maailmanlaajuisesti, euroalueella 1,0 prosenttia.

Hypo: Brexit ajaa Suomen hetkelliseen taantumaan

Suomen talous kääntyy Ison-Britannian Brexitin vuoksi hetkelliseen taantumaan kevään kohtuullisen kasvun jälkeen. Täystyrmäyksestä ei ole kyse, vaikka epävarmuus leikkaa vientiä, investointeja ja kulutusta. Talouden nousu lepää yhä vahvemmin kotimarkkinoiden harteilla.

Suurimmat riskit liittyvät EU:n ja euron yhtenäisyyteen. Keskeistä on rahapolitiikan riittävä mitoitus, ja EKP:n pääjohtajalta Mario Draghilta kaivataan nyt voimakasta ulostuloa. Ison-Britannian EU-eroon liittyy valtavia epävarmuuksia, joten Draghin ”What ever it takes, volume 2”-puheelle on kova tarve.

Korkotaso pysyy matalana vielä pitkään, mikä tukee kotimarkkinoita. Kääntöpuolena se kertoo kuitenkin talouskasvun yskimisestä kautta Euroopan. Suomessa on merkkejä kotitalouksien vaikeuksista, sillä asuntolainoissa lyhennysvapaissa on siirrytty piilomainontaan samalla, kun ostovoima junnaa paikallaan. Ylivelkaantuminen on selvä uhka.

Suomessa rakennusbuumi vetää huteraa nousua kaupungistumisen voimistuessa, ja talouskasvu nojaa kaupunkien tiiviiden osaamiskeskittymien palveluyrityksiin. Helsinki-Tampere-akseli ei saa katketa, vaan sidettä tulee vaalia. Kilpailukykysopimuksen jälkeen katse kääntyy kustannustasosta rakenteisiin: työmarkkinat, kilpailun esteet ja sote tulevat olemaan suurennuslasin alla.

Joka toinen suomalainen verkkokauppa-asiakas teki verkko-ostoksia ulkomailta

9 prosenttia suomalaisista kuluttajista teki verkko-ostoksia yhteensä 2,6 miljardilla eurolla vuoden 2015 aikana. Verkkokauppa Pohjoismaissa 2016 -raportin mukaan lähes joka toinen suomalainen verkkokauppa-asiakas teki viime vuonna verkko-ostoksia ulkomailta.

Neljä kymmenestä suomalaisesta tekee verkko-ostoksia vähintään kerran kolmessa kuukaudessa. Tärkeimmät verkkokauppojen edut suomalaisten kuluttajien mukaan ovat halvemmat hinnat (27 %), ostosten tekeminen itselle sopivana ajankohtana (26 %) ja suurempi ja parempi valikoima (22 %).

– Tämän päivän kuluttajat asettavat samat vaatimukset fyysiselle ja digitaaliselle kaupalle. Siksi näiden kanavien yhteispeliä on kehitettävä. Asiakkaan pitäisi saada sama kokemus riippumatta siitä, tekeekö hän ostokset puhelimella, tietokoneella vai myymälässä, toteaa Jouni Lamberg , Suomen PostNordin Sales, Marketing & eCommerce -johtaja.

Lähes puolet (45 %) verkko-ostoksia tehneistä suomalaisista kertoi keskimääräisen vuosineljänneksen aikana tutkineensa verkossa tuotetta ja ostaneensa sen myöhemmin myymälästä. On epätavallisempaa, että ostoprosessi menee toisinpäin, eli että kuluttaja kokeilee tuotetta myymälässä ja ostaa sen sitten verkosta. Vain 9 prosenttia suomalaisista verkkokauppa-asiakkaista oli toiminut näin keskimääräisen vuosineljänneksen aikana.

Suomalaisten verkkokauppa-asiakkaiden suosimia tuoteryhmiä ovat vaatteet/kengät (41 %), media (37 %), viihde-elektroniikka (33 %), kauneuden- ja terveydenhoitotuotteet (19 %) sekä urheilu/vapaa-aika (15 %).

– Suomalaiset ostavat verkosta periaatteessa samojen tuoteryhmien tuotteita kuin muutkin pohjoismaalaiset. Autoiluun, veneilyyn ja moottoripyöräilyyn liittyviä tavaroita he kuitenkin ostavat internetistä pohjoismaisia naapureitaan enemmän. Verkkokaupan kypsyessä myös esimerkiksi päivittäistavaroita ja apteekkituotteita aletaan ostaa verkosta entistä enemmän, Jouni Lamberg kertoo.

Suomalaiset verkkokauppa-asiakkaat maksavat ostoksensa mieluiten pankkikortilla (36 %) tai laskulla (29 %). Toimitusta suomalaiset ovat valmiita odottamaan keskimäärin 4,4 arkipäivää. Jopa 19 prosenttia suomalaisista verkkokauppa-asiakkaista on valmis odottamaan toimitusta kuusi arkipäivää tai enemmän, mikä tekee heistä Pohjoismaiden kärsivällisimpiä verkkokauppa-asiakkaita.

Tietoa tutkimuksesta

Raportti perustuu verkossa tehtyihin haastatteluihin, jotka TNS Sifo toteutti vuoden 2015 jokaisena vuosineljänneksenä. Verkkohaastatteluun valittiin kutakin maata edustava joukko 18–79-vuotiaita yksityishenkilöitä Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Suomesta.

Viidennes kiinalaisista tekee päivittäin ostoksia verkossa

Kiinalaiset kuluttajat ovat maailmanlaajuisesti edelläkävijöitä verkko- ja mobiiliostoksissa. Jo lähes 20 % kiinalaisista tekee päivittäin ostoksia verkossa, ilmenee PwC:n kuluttajakäyttäytymisen trendejä luotaavasta Total Retail -selvityksestä. Kyselyyn vastasi lähes 23 000 vähittäiskaupan asiakasta 25 eri maasta.

Kiinassa verkko-ostosten määrä on noussut nopeasti: vielä vuonna 2012 kiinalaisista 4,3 % teki päivittäin ostoksia verkossa. Muu maailma kulkee perässä: globaalisti päivittäin ostoksia tekee verkossa 7,1 % kuluttajista, kun luku vuonna 2012 oli vielä 2,9 %.

’’Nopeasti kehittyvissä talouksissa otetaan suoraan käyttöön uusimmat tekniset ratkaisut. Kuluttajat hylkäävät vanhat toimimattomat ratkaisut nopeasti. Kiinan edelläkävijyyttä tukee myös nopeasti kasvanut keskiluokka: markkinoille on jatkuvasti tullut uusia ostokykyisiä kuluttajia’’, sanoo PwC:n vähittäis- ja kuluttajakauppa -toimialasta vastaava Enel Sintonen .

”Kiinan verkkokaupan toimijat ovat saavuttaneet merkittävän etumatkan muuhun maailmaan verrattuna. Heillä on käytössä valtava määrä dataa, jota hyödyntäen he pystyvät tarjoamaan yhä yksilöllisempää markkinointia ja palveluja”, Sintonen jatkaa.

Mobiililaitteiden voittokulku jatkuu

Myös älypuhelimella ostamisessa kiinalaiset ovat edelläkävijöitä: Kiinassa jo reilusti yli puolet kuluttajista on valmis käyttämään älypuhelinta maksuvälineenä. Globaalisti tähän on valmis kolmasosa vastanneista. Kiinalaisista kuluttajista 65 % kertoo tekevänsä ostoksia älypuhelimilla vähintään kerran kuukaudessa, kun globaalisti luku on 28 %.

”Mobiililaitteiden merkitys maksuvälineenä Suomessa ja muualla Euroopassa vahvistuu jatkuvasti, mutta ero Kiinaan on kasvanut erittäin merkittäväksi. Mobiilimaksamisen yleistymistä ovat jarruttaneet muun muassa maksukorttien pitkäaikainen käyttöhistoria sekä huoli tietoturvasta”, sanoo Enel Sintonen.

Asiakaspalvelua arvostetaan, mutta hinta ratkaisee

Kivijalkakaupassa myyjän on syytä tuntea tuotevalikoima, sillä peräti 40 % vastaajista nimesi sen tärkeimmäksi ostotyytyväisyyteen vaikuttavaksi tekijäksi kaupassa vierailtaessa. Asiakkaat arvostavat myös sitä, että tuotteen saatavuutta toisessa liikkeessä tai verkkokaupassa voidaan selvittää nopeasti.

Henkilökunnan rooli korostuu tarkasteltaessa kuluttajien viihtymistä myymälässä. Neljä viidestä vastaajasta oli sitä mieltä, että on valmis vaihtamaan ostopaikkaa, jos kilpailevalla yrityksellä on parempi asiakaspalvelu tai henkilökohtaisempi palvelu. Omassa lähikaupassa arvostetaan paikallisten tuotteiden valikoimaa ja sitä, että kauppa työllistää paikallisia.

”Suomessa käydään vilkasta keskustelua hinnan merkityksestä ostopäätöksen teossa. Hinta puhuttaa myös globaalisti: 60 % kyselyyn vastanneista kertoo, että sopiva hintataso on tärkein kauppapaikan valintakriteeri. Toiseksi tärkeimpiä ovat brändin luotettavuus ja tavaran saatavuus”, Sintonen toteaa.

Kanta-asiakkuus kannattaa

Peräti 91 % kyselyyn vastanneista kertoi kuuluvansa ainakin yhteen kanta-asiakasohjelmaan. Kanta-asiakkuuteen houkuttelevat etenkin jäsenalennukset (70 %), asiakaspisteiden kertyminen (61 %) sekä ilmainen toimitus (58 %). Myös henkilökohtaisempi palvelu on syy olla jäsen; 23 % vastaajista oli sitä mieltä, että kanta-asiakkuuden paras etu on räätälöidyt tarjoukset sekä jäsentapahtumat (18 %).

Sosiaalisen median merkitys asiakaskokemusten jakamisessa ja tiedon hakemisessa on suuri: jo 45 % vastanneista kertoi lukevansa sosiaalisesta mediasta arvosteluja ja palautteita.

”Luvun olisi toisaalta odottanut olevan vieläkin korkeampi, kun ottaa huomioon sosiaalisen median käyttöasteen”, Sintonen sanoo.

Suomalaisille yrityksille myönnettyjen patenttien määrä kasvoi

Euroopan patenttiviraston (EPO) suomalaisille yrityksille ja tutkijoille myöntämien patenttien määrä kasvoi viime vuonna 17,5 %. Patentteja myönnettiin vuoden 2015 aikana yhteensä 744 kappaletta. Kasvu oli suurinta kymmeneen vuoteen. Samalla kuitenkin Suomesta jätettyjen patenttihakemusten määrä laski 8,3 %. (2015: 2000 vs. 2014: 2182).

Koko vuoden 2015 aikana Euroopan patenttivirastolta haettiin yhteensä 160 000 patenttia (2014: 153 000, +4,8 %). ( Kaavio: Patenttihakemusten määrän kasvu ). Hakemusten määrä kasvoi etenkin yhdysvaltalaisten (+16,4 %) ja kiinalaisten (+22,2 %) yritysten hakemusten myötä. EPO:n 38:sta jäsenmaasta haettujen patenttien määrä pysyi entisellä tasolla (+0,7 %, EU 28: +0,3 %). Eniten hakemuksia jätettiin Yhdysvalloista, Saksasta, Japanista, Ranskasta ja Alankomaista. Suomi oli kaikista hakijamaista patenttien määrällä mitattuna 13. suurin.

”Hakemusten määrän huomattava kasvu osoittaa, että Eurooppa on keskeinen paikka innovaattoreille eri puolilta maailmaa ja samalla myös houkutteleva teknologiamarkkina”, sanoo EPO:n pääjohtaja Benoît Battistelli. ”Se kertoo yritysten ja keksijöiden kiinnostuksesta suojata kehitystyönsä Euroopan markkinoilla.”

”Euroopan ulkopuolelta saapuneiden hakemusten merkittävästä kasvusta huolimatta eurooppalaisten yritysten muualta hakemien patenttien määrä on selvästi suurempi. Tämä on osoitus Euroopan talouden innovaatiopotentiaalista”, Battistelli lisää.

Lääketeknologia kasvoi eniten Suomessa

Patenttihakemusten määrällä mitattuna Suomessa kasvoivat keskeisistä teknologia-aloista eniten lääketeknologia (+20,4 %), sähkökoneet, laitteet ja energia (+19,6 %) sekä tekstiili- ja paperikoneet (+16,3 %). Kaikkiaan Suomesta haettiin eniten patentteja digitaalisen viestinnän (389 hakemusta, laskua -32 %) ja tietoteknologian aloilla (217 hakemusta, -16 %).

Nokia, Kone ja UPM-Kymmene olivat suurimmat suomalaiset patentinhakijat

Suomessa selvästi aktiivisin patentinhakija oli viime vuonna Nokia yhteensä 866 hakemuksella (edellisenä vuonna 986). Nokian perässä tulivat Kone (121), UPM-Kymmene (53), Outotec (50) ja Wärtsilä (45). Nokia oli maailmanlaajuisesti kuudenneksi aktiivisin hakija digitaalisessa viestinnässä. Sen edellä olivat Huawei, Ericsson, Qualcomm, ZTE ja Samsung, mutta taakse jäivät Intel, LG ja Sony.

Etelä-Suomessa eniten patentinhakijoita

Suomen aluetilastoa johtaa tällä hetkellä Etelä-Suomi, jonka osuus kaikista patenttihakemuksista oli 84 %. Sen jälkeen eniten hakemuksia jätettiin Länsi-Suomessa (9 %), Pohjois-Suomessa (4 %), Itä-Suomessa (2,6 %) ja Ahvenanmaalla (0,1 %). Voimakkain kasvu nähtiin Itä- (+24 %) ja Pohjois-Suomessa (+19 %). Yksittäisistä kaupungeista selvästi eniten hakemuksia tuli Espoosta – sen osuus kaikista patenttihakemuksista oli yli puolet (51 %). Hakemuksia jätettiin kuitenkin 15 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suur-Helsingin osuus oli Espoon jälkeen toiseksi suurin, 20 %.

Vaihtelevia trendejä eri puolilla Eurooppaa

Hakemuksissa oli myös merkittäviä eroja maittain: Italia käänsi neljä vuotta jatkuneen laskusuuntauksen voitolliseksi ja hakemuksia jätettiin viime vuonna 9 % enemmän. Myös Espanjan suunta kääntyi ylöspäin (+3,8 %). Kasvu jatkui edelleen Belgiassa (+5,9 %), Isossa-Britanniassa (+5,7 %), Alankomaissa (+3,3 %) ja Sveitsissä (+2,6 %). Hakemuksia jätettiin lähes yhtä paljon kuin ennenkin Ranskassa (+1,6 %), Itävallassa (+1,4 %) ja Ruotsissa (-0,9 %). Hakemusten määrä laski Suomen tapaan Saksassa (-3,2 %) ja Tanskassa (-2,7 %).

Lääketeknologia, digitaalinen viestintä ja tietokoneet ovat tärkeimmät alat

EPO sai eniten patenttihakemuksia jälleen kerran lääketeknologia-alalla. Hakemusten määrä jatkoi myös kasvuaan, jota tuli nyt 11 % enemmän vuoteen 2014 verrattuna. Vahvaa kasvua osoittivat myös sellaiset alat kuin moottorit, pumput ja turbiinit (+18 %), lääkeaineet (+10 %), mittauslaitteet (+8%) ja tietokoneet (+8 %).

Philips johtaa tilastoja

Hollantilainen elektroniikkayhtiö Philips jätti tällä kertaa eniten patenttihakemuksia – perässään Samsung, LG, Huawei ja Siemens. Top 10 -kärkeen mahtui neljä yhtiötä Euroopasta, kolme Yhdysvalloista, kaksi Koreasta ja yksi Kiinasta. Nokia oli listan sijalla 18.
Suomi neljäs asukasmäärään suhteutettuna

Euroopan innovatiopotentiaalista kertoo se, kuinka monta patenttihakemusta eri maista on jätetty asukaslukuun suhteutettuna. Sveitsi johti tilastoa tälläkin kertaa, sillä siellä jätettiin vuoden aikana 873 patenttihakemusta miljoonaa asukasta kohden. Toiseksi sijoittui Alankomaat (419), jonka jälkeen tulivat Ruotsi (392), Suomi (365) ja Tanska (346). Ensimmäinen Euroopan ulkopuolinen maa oli jälleen Japani, joka sijoittui yhdeksänneksi (169).

Mobiilia virtuaalitodellisuutta kokeillaan simulaattorilla

DNA:n helmikuun 2016 myydyimpien puhelinten listaa hallitsevat Samsung ja Huawei, joilta kummaltakin mahtui kärkikymmenikköön neljä puhelinmallia. Apple ja Microsoft ovat molemmat listalla yhdellä puhelimella. Yhtä vaille kaikki Top 10 -listan laitteet ovat 4G-puhelimia.

Samsung Galaxy J5 ja Huawei Honor 7 pitivät sijoituksensa helmikuun myydyimpien puhelinten listan kärjessä, ja Apple iPhone 6s nousi takaisin kolmannelle sijalle. Jo tuttuun tapaan helmikuun ’kymmenen kärjessä’ -listan puhelimista yhdeksän hyödyntää nopeita 4G-verkkoja.

Barcelonan Mobile World Congress 2016 -tapahtumassa julkistettiin juuri yksi kevään kuumimmista matkapuhelinuutuuksista, Samsung Galaxy S7. Puhelimen ennakkomyynti käynnistyi DNA:lla jo, ja varsinainen myynti alkaa 11. maaliskuuta.

”Mobiili virtuaalitodellisuus on viimeistään nyt lähdössä todelliseen kasvuun, kun kaikki Galaxy S7 -puhelimen ennakkotilaajat saavat Samsung Gear VR -virtuaalilasit mukaan ja Samsungilta tulee myyntiin myös kuluttajakäyttöön tarkoitettu 360 asteen action-kamera. Uuden puhelimen ennakkomyynti on alkanut erittäin vilkkaana”, kertoo DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko.

Virtuaalitodellisuutta pääsee kokeilemaan maksutta DNA:n Alppisimulaattorissa, jossa voi laskea sekä Super-G:tä eli supersuurpujottelua että freestyle-laji skicrossia hyppyineen. Simulaattorin 360°:n videomateriaali on kuvattu Hintertuxin jäätiköllä Itävallassa. Demolaskijana toimi alppimaajoukkueen freestyle-laskija Niki Lehikoinen. Samsung Gear VR -virtuaalilaseilla ja äänillä luodaan paikan ja liikkeen tunne, ja tärinämatto ja tuulikone tekevät laskusta fyysisesti todellisemman. DNA Alppisimulaattorin kauppakeskuskiertue saapuu maaliskuussa Kouvolaan (3.-5.3.), Raisioon (10.-12.3.), Kuopioon (17.-19.3.) ja Ouluun (22.-24.3.).

DNA:n myydyimmät puhelimet helmikuussa 2016

1. Samsung Galaxy J5 *)
2. Huawei Honor 7 *)
3. Apple iPhone 6s *)
4. Huawei Y360
5. Samsung Galaxy S5 Neo *)
6. Huawei P8 Lite *)
7. Huawei Y5 *)
8. Microsoft Lumia 550 *)
9. Samsung Galaxy S6 Edge *)
10. Samsung Galaxy A3 (2016) *)

*) 4G-puhelin

DNA julkaisee myydyimmät-seurannan kuukausittain. Tiedot perustuvat DNA:n eri myyntikanavissa kerättyihin myyntilukuihin

Farfetch tuo verkon brändeja offline-kivijalkamyymälään

American Express Offline on keväällä 2015 lanseerattu vähittäiskaupan konsepti, jossa yhdessä kivijalkamyymälässä nähdään brändejä, jotka ovat ennen olleet suomalaisille saatavilla pääosin ainoastaan verkosta. Konsepti on toisin sanoen huippubrändien verkkokauppa, johon voit kävellä sisään. American Express esittelee nyt ylpeänä kolmannen Offline-kaupassa nähtävän brändinsä, joka on yli 300 persoonallisesta ja itsenäisestä muotiliikkeestä koostuva verkkoyhteisö Farfetch.

Offline-liikkeessä on kevään aikana voinut tulla sovittamaan adidas Originalsin erikoismallistoja ja kokeilemaan meikkejä ja hiustuotteita verkossa toimivalta kosmetiikkajätti feelunique.comilta. Lokakuussa kaupasta tulee kahden viikon ajaksi todellinen huippumuodin kehto, kun Farfetch tuo osan laajasta valikoimastaan Offline-kivijalkamyymälään.

Kaupassa nähtävä huippumuodin mallisto koostuu miesten ja naisten vaatteista ja asusteista, joita on ollut mukana valitsemassa Offline-konseptin kuraattori, stylisti Minttu Vesala. Inspiraatiota talvipukeutumiseen voi nyt tulla hakemaan sellaisilta Farfetchin verkkoyhteisön merkeiltä kuten Givenchy, Rick Owens ja Stella McCartney.

Persoonallisten kivijalkakauppojen laaja yhteisö

Farfetch on perustettu vuonna 2008 ja se koostuu yli 300:sta omaa näkemystään toteuttavasta huippumuodin liikkeestä. Verkkoyhteisöön kuuluvia myymälöitä on yhteensä 32 maassa, Tokyosta New Yorkiin ja Milanoon. Yhteisön tavoitteena on tarjota asiakkailleen maailman parhaiden sisäänostajien avulla luotu ainutlaatuinen verkko-ostamisen kokemus. Kivijalkakaupoista koostuvan liiketoimintamallin ansiosta Farfetchin on mahdollista luoda asiakkailleen perinteistä verkkokauppaa monipuolisempi ja persoonallisempi kokonaisuus.

American Express Offline sijaitsee osoitteessa Uudenmaankatu 4–6. Farfetch.com nähdään Offlinessa 13.–24.10. ja liike on avoinna maanantaista perjantaihin klo 11–19 ja lauantaisin klo 11–15.

Metsämessuilla pohditaan biotalauden mahdollisuuksia

Biotalouden innovaatioita, startup-yrityksiä ja jo olemassa olevaa liiketoimintaa esittelevä Metsämessujen erikoisalue Tulevaisuuden tori näyttää konkreettisin tuote-esimerkein sen, mistä biotaloudessa pohjimmiltaan on kyse. Mukana on näyttelyn yhteistyökumppanin UPM:n lisäksi 14 startup- tai kasvuyritystä ja kaksi erikoisnäyttelyä. Metsämessujen ohjelmassa biotalous on esillä monesta eri näkökulmasta.

Kaikki Tulevaisuuden torilla esillä olevat yritykset ovat suomalaisia ja alansa huippuosaajia. Yrityksiä yhdistää biotalouden monipuolinen hyödyntäminen, ekologisuus ja luonnonmukaisuus, suomalaisen osaamisen ja metsän hyödyntäminen sekä innovatiivisuus materiaalien käytössä.

Tulevaisuuden tori on Metsämessujen ja sijoittajatapahtuma Slushin biotaloutta edistävä yhteisprojekti, jonka päärahoittaja on Suomen Metsäsäätiö ja yhteistyökumppaneina Metsäteollisuus ry ja UPM. Metsämessujen ja Slushin ainutlaatuisen yhteistyön tuloksena marraskuun alku on biotalouden superviikko, sillä molemmissa tapahtumissa biotaloutta käsitellään harvinaisen monipuolisesti.

Ministeri keskustelee lasten kanssa biotaloudesta

Slushin ja Metsämessujen yhteisellä ohjelmalavalla useat puheenvuorot käsittelevät biotaloutta. Maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen (Kesk.) osallistuu lasten kyselytuntiin biotaloudesta. Biotalouden työllistävästä vaikutuksesta keskustelevat Luonnonvarakeskuksen tutkija Olli Lehtonen, Metsäteollisuus ry:n metsäasioiden päällikkö Jouni Väkevä sekä metsäyhtiön edustaja. Onko hallituksen työpaikkaennuste täysin tuulesta temmattu, vai voiko biotalous tuoda 100 000 uutta työpaikkaa Suomeen? Metsäbiotalous tuo näkökulman fossiilisten raaka-aineiden vähentämiseen biotalouden keinoin.

Lisätiedot www.helsinginmetsamessut.fi

Tiedonhallinnasta tulee liiketoiminnan tulevaisuuden kilpailuvaltti

Kaikissa organisaatioissa kerätään tietoa tuotteista, asiakkaista, markkinoista sekä liiketoiminnan eri osioista ja prosesseista. Menestyvissä organisaatioissa tietoa osataan käyttää oikein, se on saatavilla käyttökelpoisessa muodossa ja sen yhteys liiketoimintaan ymmärretään laajasti. Tulevaisuudessa tiedonhallinnan ratkaisut ja valjastaminen liiketoiminnan kehittämiseen ovat yhä kriittisempiä kilpailuvaltteja kaikilla toimialoilla.

Edistyksellisiä tiedonhallintaratkaisuja tarjoava M-Files isännöi keskiviikkona Helsingissä yhtä Euroopan suurimmista tiedonhallinnan tapahtumista. Seminaariin osallistui noin 500 liiketoiminnan päättäjää ja vaikuttajaa. Seminaariesiintyjien anti liiketoiminnan näkökulmasta oli laaja.

IT-ratkaisut eivät vastaa liiketoiminnan vaatimuksia

Digitalisaatio avaa mahdollisuuksia jo käynnissä olevaan työelämän murrokseen ja totuttujen työtapojen muutokseen. Työ ei ole enää sidoksissa aikaan, paikkaan tai työvälineeseen. Ihmiset ovat tottuneet käyttämään mobiililaitteita ja haluavat hyödyntää niitä ketterästi myös työssään. Tätä kehitystä vauhdittaa pilvipalveluiden nopea yleistyminen. Gartnerin arvion mukaan jopa puolet liiketoimintatiedosta tallennetaan pilveen vuonna 2018.

”Monessa yrityksessä tunnustetaan avoimesti, etteivät käytössä olevat IT-ratkaisut vastaa nykypäivän liiketoiminnan ja markkinoiden vaatimuksia. Tieto on ja pysyy, mutta tiedon jakamisen, hallinnan ja hyödyntämisen välineet muuttuvat”, kiteytti Gartnerin tutkimusjohtaja Hanns Köhler-Krüner seminaarissa.

Digitalisaatio ja sen myötä tiedonhallinta on nykypäivänä yrityksissä vahvasti läsnä, mutta sitä ei osata kunnolla hyödyntää liiketoiminnassa. Suunnitelmallinen, pitkän tähtäimen kehitys voi kuitenkin tarjota yritykselle todellisen kilpailuvaltin silloin, kun koko henkilöstö on siihen sitoutunut ja tiedonhallinta muodostaa koko yrityksen liiketoiminnan läpi leikkaavan kokonaisuuden.

Päätöksiä oikea-aikaisen tiedon pohjalta

Myös Aalto-yliopiston tutkimusjohtaja Mika Helenius painotti M-Filesin seminaarissa tiedonhallinnan merkitystä yritysmaailmassa. ”Nykypäivänä maailma pyörii nollien ja ykkösten ympärillä. Meidän on pysyttävä mukana informaatiopolulla taataksemme kilpailukykymme. Koko informaatiopalvelutalouden kasvu perustuu ohjelmistojen avulla rakennettuihin järjestelmiin”, Helenius totesi.

”Tieto on bisneksen ydin – kaikki yrityksen päätökset tehdään saatavilla olevan informaation pohjalta. Siksi on tärkeää, että olemassa oleva tieto on aina ajan tasalla ja järjestelmät toimivat moitteetta. Tiedonhallinnan ongelmat paitsi heikentävät työn tehokkuutta, voivat johtaa myös vääriin toimenpiteisiin ja aiheuttaa menetettyjä bisnesmahdollisuuksia”, seminaarissa esiintynyt Caverionin tietohallintojohtaja Olle Jonsson muistutti. Caverion hyödyntää M-Filesia tiedonhallintansa kehittämisessä.

Tiedonhallinta on koko yrityksen yhteinen asia, ja se vaatii koko henkilöstön sitoutumista.

”Ei riitä, että järjestelmä on valmis ja testattu, jos henkilöstö ei ole. Ilman henkilöstön sitoutumista tiedonhallintajärjestelmästä ei vain saada irti kaikkea sen tarjoamaa hyötyä”, kiteytti SSAB:n Enterprise Architect Sami Haapanen, joka esitteli seminaarissa, kuinka M-Files on mahdollistanut standardien mukaisen tehokkaan digitalisoidun materiaalisertifikaattien prosessin SSAB:llä.

Ilmarisen Ritakallio: Suomi tarvitsee lisää kasvua ja kasvuyrityksiä

Pk-yritysten rooli Suomen kasvussa ja työllistämisessä tulee entisestäänkin kasvamaan, ennustaa Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio. Ritakallion mielestä yritysten mahdollisuuksia kasvaa ja työllistää tulisi tukea entistä voimallisemmin. − Tarvitsemme lisää keskisuuria yrityksiä. Liian harva pk-yritys pääsee koskaan kasvamaan keskisuurten sarjaan, Ritakallio sanoo Ilmarisen uutishuoneen haastattelussa

Ritakallio pohtii Ilmarisen haastattelussa mm. millaiset yritykset menestyvät tulevaisuudessa. Tulevaisuuden aloiksi hän nostaa erityisesti ohjelmistokehityksen ja terveydenhuoltoalan. Perinteisemmän teollisuudenkin tulevaisuudenkuvassa Ritakallio näkee mahdollisuuksia, mikäli nämä pystyvät hyödyntämään uudet, verkottuneet työskentelytavat.

− Esimerkiksi suuret konepajayritykset voisivat entistäkin tehokkaammin hyödyntää pk-yritysten ketteryyttä ja innovatiivisuutta. Näin yrityskentästä muodostuisi verkottunut, toisiaan tukeva ekosysteemi, jossa asioita tehdään yhdessä.

Menestys edellyttää, että yritys jaksaa jatkuvasti kehittää toimintaansa ja hakea kasvua – myös Suomen rajojen ulkopuolelta.

− Kaukainen sijaintimme ei ole este. Mutta ideoiden ja osaamisen pitää olla huippuluokkaa!

Ritakallio sanoo, että perinteisten vientiyritysten lisäksi myös palvelusektorin tulisi suunnata ulkomaille.

− Tähän asti palveluyritykset ovat tulleet muualta meidän markkinoille. Tämä kehitys pitäisi pystyä kääntämään toisin päin.

Ritakallio analysoi haastattelussa myös Suomen hallituksen toimia kilpailukyvyn parantamiseksi. Hänen mielestään Suomessa tulisi voimakkaammin kannustaa jättämään pääomia yritykseen, ottamaan riskejä ja investoimaan.

− Se parantaisi kasvumahdollisuuksia ja loisi uusia työpaikkoja.Liian harva pk-yritys pääsee koskaan kasvamaan keskisuurten sarjaan.

Nexans sopi sähkökaapelien toimittamisesta Cestasin aurinkovoimapuistoon Ranskaan

Nexans on solminut sopimuksen Eiffage Energien kanssa Clemessyn toimeksiannosta erityisten fotosähköisten kaapelien ja sähkökaapelien toimittamiseksi Cestasin aurinkovoimapuistoon Ranskaan

Euroopan suurin aurinkovoimapuisto liitetään Nexansin fotosähköisillä EnergyflexÒ-kaapeleilla Nexansin solmittua sopimuksen Eiffage Energien kanssa, ja 90 % kaapeleista toimitetaan Cestasin aurinkovoimapuistoon Ranskaan. Sopimuksen mukaisesti Nexans valmistaa ja toimittaa noin 5.000 kilometriä keski- ja pienjännitteisiä fotosähköisiä (PV) ja datakaapeleita (valokuitu).

Bordeaux’n lähellä Ranskan lounaisosassa sijaitsevan aurinkovoimapuiston tuotanto on yli 350 GWh vuodessa huippukapasiteetin ollessa 300 MW. Eiffage Energie toimii Clemessyn toimeksiannosta, joka on Neoen mukaan lukien useiden sijoittajien konsortio ja muodostettu puiston rakentamista, käyttöä ja ylläpitoa varten.

Noin miljoona aurinkopaneelia peittää 250 hehtaaria maata, ja ne on jaettu 25 aurinkoenergiavoimalaksi. Puisto liitetään sähköverkkoon lokakuussa 2015.

Nexansin Energyflex®-kaapelit muodostavat kestäviä ja suorituskykyisiä kenttäyhteyksiä aurinkopaneelien ja aurinkoenergian käyttökelpoiseksi vaihtovirraksi muuntavien invertterien välille. Nexans on kehittänyt EnergyflexÒ-kaapelit tyydyttämään luotettavien ja tehokkaiden kaapelien kasvavaa tarvetta erikoistuneilla aurinkopaneelimarkkinoilla.

Fernando Dos Santos, fotosähköisten projektien päällikkö Eiffage Energieltä sanoi: ” Eiffage Energie valitsi Nexansin, koska sen täysi tuotevalikoima kattaa kaiken pien- ja keskijännitekaapeleista fotosähköisiin kaapeleihin saakka tätä hanketta silmällä pitäen. Toisena tärkeänä tekijä oli se, että Nexans tarjoaa erityisiä hankintaketjuratkaisuja ja suorat toimitukset paikan päälle.”

Kaapelit valmistetaan Bourg-en-Bressen, Jeumontin ja Andrézieux’n tehtailla Ranskassa. Asennuksen on määrä olla valmis kesään 2015 mennessä.

ITA-sopimuksen neuvotteluissa edistystä

Informaatioteknologiasopimuksen (niin kutsuttu ITA-sopimus) laajennusta koskevissa useankeskisissä neuvotteluissa on saatu aikaan ratkaisu uusien tuotenimikkeiden lisäämisestä sopimuksen katteeseen Genevessä 24. heinäkuuta 2015. Tuotekatteesta sopiminen on keskeinen askel laajennussopimuksen viimeistelemiseksi. Suomi toivoo, että viimeistelytyö saataisiin valmiiksi mahdollisimman pian, jotta teollisuus pääsee hyötymään uusista tullienalennuksista mahdollisimman pian.

”Suomen kannalta ITA-sopimuksen syntyminen on tärkeää”, korostaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka. Suomi on kannattanut neuvotteluissa mahdollisimman laajaa tuotekatetta, sillä kansainvälinen kaupankäynti pohjautuu yhä enemmän erilaisiin globaaleihin arvoketjuihin. ”Sopimuksen syntyminen tulee olemaan positiivista myös monenkeskiselle kauppajärjestelmälle, jonka toimivuus on vientivetoiselle Suomelle tärkeää. Suomi pitää tärkeänä, että sopimus saadaan toimeenpantua mahdollisimman pian, ja että sopimukseen saataisiin myös uusia jäseniä”, kertoo ministeri Toivakka. Ratkaisun syntyminen Informaatioteknologiasopimuksen laajennuksesta toivotaan samalla tukevan Maailmankauppajärjestö WTO:n käynnissä olevia neuvotteluita Dohan kierroksen päättämiseksi.

Suomen korkean teknologian alan vienti oli Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan vuonna 2014 3,8 miljardia euroa. Tämän tuoteryhmän osuus Suomen kokonaisviennistä oli vuonna 2014 noin seitsemän prosenttia, enimmillään viime vuosikymmenellä osuus oli yli 20 prosenttia.

Laajennuksen piiriin lukeutuu 201 tullinimikettä, joiden tullit laskevat nollaan, kun laajennus astuu voimaan. Vuositasolla näiden kansainvälisen kaupan arvo on noin 1 000 miljardia euroa, mikä vastaa noin neljännestä ICT-tuotteiden maailmankaupan arvosta. Osaan nimikkeistä odotetaan kohdistuvan 3-5 vuoden siirtymäaikoja. Tuotekatteen piirissä on mm. uuden sukupolven puolijohteita, lääkinnällisiä laitteita, videopelikonsoleita sekä erilaisia kojeita ja laitteita. Suomen viennin kannalta merkittävimpiä tuotteita sopimuksen tuotekatteessa ovat staattiset muuntajat ja eräät lääketieteessä käytettävät koneet ja laitteet.

Maailman kauppajärjestön WTO:n puitteissa solmittu Informaatioteknologiasopimus astui voimaan vuonna 1997, ja sillä on nykyisin 81 jäsentä. Sopimuksen piirissä olevat tuotteet ovat tietokoneita ja niiden oheislaitteita, telekommunikaatiolaitteita, puolijohteita sekä niiden valmistukseen käytettäviä laitteita, tietokoneohjelmistoja ja tieteellisiä laitteita. Alan teknologinen kehitys on ollut kuitenkin nopeaa, minkä vuoksi tuotekatteen laajentaminen osoittautui tarpeelliseksi.

Neuvottelut aloitettiin toukokuussa 2012. Tuotekatelistan laajennuksesta sovittiin ITA-laajennusneuvotteluihin osallistuvien jäsenten kesken, joita on 54, näiden joukossa EU jäsenvaltioineen. Sopimus on määrä viimeistellä WTO:n joulukuussa 2015 Nairobissa järjestettävään ministerikokoukseen mennessä.

Suomen Akatemia: Neljää teema-aluetta ehdotetaan ensi vuodean tutkimusteemoiksi

Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) ehdottaa valtioneuvostolle neljää teema-aluetta 2016 tutkimusteemoiksi. STN:n lähtökohtana oli tunnistaa teemoja, jotka ovat riittävän horisontaalisia ja ulottuvat usealle hallinnonalalle, ovat keskenään riittävän erilaisia, ja jotka ovat Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiä haasteita. Tavoitteena oli myös muodostaa teema-alueita, jotka edellyttävät uuden tiedon hankinnassa monitieteistä tutkimusta.

Tavoitteena on, että valtioneuvosto tekee päätökset teemoista syksyllä, ja valtioneuvoston päättämiin teemoihin perustuen strategisen tutkimuksen neuvosto suunnittelee tutkimusohjelmat loppuvuoden aikana.

Ehdotukset tutkimusteemoiksi ovat:

– Osaaminen ja muuttuva työelämä
– Terveys ja elämäntapojen muuttaminen
– Kokonaisturvallisuus globaalissa ympäristössä
– Kaupungistumisen dynamiikka

STN on lisäksi tunnistanut kolme kaikki teema-alueet läpileikkaavaa horisontaalista painopistealuetta:

– Kansainvälisyys
– Digitaalisuus
– Elämänkaari

”Suomi on osa globaalia keskinäisverkottunutta maailmaa, jossa valtiot ovat yhä vahvemmin verkottuneet toisiinsa taloudellisesti, kriisien hallinnassa ja turvallisuuden näkökulmasta. Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus alkavat kietoutua toisiinsa uudella tavalla. Työelämän muutokset ovat puolestaan nopeita ja merkittäviä esimerkiksi robotiikan ja digitalisaation vaikutusten takia. Teollistumisen ajan rakenteet eivät vastaa tulevaisuuden tarpeita. Mitä ovat tulevaisuuden ammatit ja niiden työntekijälle asettamat osaamistarpeet? Näistä ilmiöistä tarvitaan ajantasaista tutkimustietoa”, strategisen tutkimuksen neuvosto perustelee ehdotettuja teemoja.

Tiedon tuottamiseen ja tiedon vastaanottamiseen liittyvät muutokset vaativat strategisen tutkimuksen neuvoston mielestä uutta tutkimustietoa. Perinteinen autoritäärinen, yksikanavainen lähestymistapa ei enää toimi kulttuurissa, jossa jokainen voi seurata itselleen sopivinta asiantuntijaa, asiantuntijana esiintyvää tahoa tai informaatiolähdettä verkossa. ”Erilaisten väestöryhmien tarpeet, motivaatiot, tiedon omaksumistavat ja -kyvyt vaihtelevat suuresti. Siksi tiedon tuotannon, välittämisen ja etenkin erilaisten valistustoimien tulisi mukautua tähän kehitykseen. Tällä muutoksella on merkitystä esimerkiksi terveyden edistämisessä ja elämäntapojen muuttamista tavoiteltaessa”, STN linjaa.

Kaupungistumisen strategisen tutkimuksen neuvosto nostaa yhdeksi tutkimuksen teemaksi. Kaupunkimme kasvavat ihmisten muuttaessa niihin työn, toimeentulon, kulttuurin, opiskelun ja elämäntapavalintojen takia. ”Tarvitsemme tietoa siitä, miten moninaisina kasvukeskuksina toimivat kaupungit voisivat levittää elinvoimaisuutta laajalti ympäröiville alueille. Tähän tarvitaan aktiivista vuoropuhelua eri alueiden kesken”, strategisen tutkimuksen neuvosto toteaa.

Verkko-ostoksista halutaan enemmän kanta-asiakasetuja

58 % suomalaisista 15-24-vuotiaista on sitä mieltä, että verkko-ostoksista tulisi saada nykyistä enemmän kanta-asiakasetuja. Toive korostuu etenkin tässä nuorimmassa ikäryhmässä, mutta kokonaisuudessaan alle 44-vuotiaista suomalaisista yli puolet ovat asiasta samaa mieltä.

Tiedot käyvät ilmi Fonectan ja IROResearchin huhti-toukokuussa 2015 toteuttamasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin, haluaisivatko suomalaiset enemmän kanta-asiakasetuja verkko-ostoksistaan. Tutkimuksessa haastateltiin tuhatta suomalaista.

”TNS Gallup teetti juuri oman Kanta-asiakkuus-tutkimuksensa, jonka mukaan 67 % suomalaisista pitää kanta-asiakasohjelmia erittäin tai melko tärkeinä. Kun TNS:n tutkimustulosta peilaa juuri saamiimme tuloksiin, voi arvioida kanta-asiakasetuja tarjoavien verkkokauppojen olevan varsin vahvoilla suomalaisten kuluttajien silmissä”, kommentoi Fonectan kanta-asiakasohjelmiin erikoistunut tuotepäällikkö Marika Punkka tutkimuksen tuloksia.

”Kuluttajien ostokäyttäytymisen siirtyessä yhä vahvemmin verkkoon, vaaditaan sielläkin entistä enemmän palveluita ja etuja ostostenteon yhteydessä. Enää ei riitä, että verkkokauppa toimii, sillä valinnanvaraa on runsaasti, ja kuluttajat ”äänestävät luottokorteillaan” hanakastikin jos verkkokaupan palvelu tai edut eivät kohtaa tarpeita. Tämän päivän kanta-asiakasohjelmassa kuluttajien ostokäyttäytymisen muutos on huomioitu siis myös verkon osalta”, jatkaa Punkka.

Tällä hetkellä Suomen kattavimman valikoiman verkkokauppoja (400 kpl), joista kaikista kuluttaja voi saada kanta-asiakasetuja, tarjoaa PINS. Ohjelmassa mukana ovat verkkokaupoista muun muassa Verkkokauppa.com, Boozt, Zalando, Asos, Nelly ja Hotels.com.

Tutkimuksen toteutti Fonectalle IROResearch osana Tuhat Suomalaista –tutkimustahuhti-toukokuussa 2015. Tutkimuksen otos vastaa iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä läänin mukaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti.

Suomen elintarviketuonti on kolminkertaistunut EU-jäsenyyden aikana

Suomen elintarviketuonti on paisunut yli kolminkertaiseksi EU-jäsenyyden aikana, yli 4,7 miljardiin euroon vuonna 2014. Viimeisen viiden vuoden aikana kaikkein voimakkaimmin on kasvanut elintarviketuonti Saksasta. Tuonti on kasvanut voimakkaasti myös muista Pohjoismaista, Alankomaista sekä Virosta ja Puolasta.

Vuonna 2014 saksalaiselintarvikkeita tuotiin Suomeen yli 700 miljoonan euron arvosta, mikä oli 15 prosenttia koko elintarviketuonnista. Elintarviketuonnin kasvu Saksasta jatkui, vaikka tuonti lähes kaikista muista maista laski tai pysyi ennallaan. Tiedot selviävät Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisemasta Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2015 -vuosikatsauksesta.

Saksassa on Euroopan kovin kilpailu elintarvikemarkkinoilla

Saksan elintarvikemarkkinat ovat kilpailluimmat koko Euroopassa, joten sieltä virtaa edullisia peruselintarvikkeita Suomen markkinoille. Tämä on ollut valttikorttina taloustaantuman aikana kuluttajien muuttuessa yhä hintatietoisemmiksi. Myös jakelukanavat, etenkin Lidlin voimakas nousu vähittäiskaupassa, ovat mahdollistaneet saksalaistuotteiden menestystä.

– Saksalaiselintarviketuonnin vuoden 2009 jälkeinen jyrkkä kasvu ei ole johtunut yksin Lidlin toiminnasta. Myös suuret suomalaiset vähittäiskauppaketjut ovat hankkineet kasvavissa määrin saksalaistuotteita, useimmiten omien merkkiensä laajenevaan tarjontaan.Suomen elintarviketuottajien on kilpailtava yhä kiivaammin ulkomaisten tuottajien kanssa säilyttääkseen asemiaan kotimaan markkinoilla ja pärjätäkseen kansainvälisessä kilpajuoksussa, sanoo erikoistutkija Csaba JansikLuonnonvarakeskuksesta.

Suomi tuo reilusti enemmän ruokaa kuin vie

Suomen maatalous- ja elintarviketuotteiden ulkomaankauppatase on ollut negatiivinen koko EU-jäsenyyden ajan. Nykyinen yli kolmen miljardiin euron vaje ei johdu enää pelkästään hedelmien, kahvin, mausteiden ja viinin tuonnista. Vajeen tuplaantuminen kymmenen viime vuoden aikana selittyy peruselintarvikkeiden kuten leivän, juuston, lihan ja kalan tuonnin jyrkällä kasvulla.

Viime vuonna elintarvikkeiden ulkomaankauppavaje kaventui hieman ensimmäisen kerran vuoden 2001 jälkeen. Vuonna 2014 elintarvikkeita vietiin 1,56 miljardin euron ja tuotiin 4,77 milj. euron arvosta. Molemmat luvut laskivat liki 2 prosenttia edellisvuodesta, mikä pienensi vajetta 56 miljoonalla eurolla 3,2 miljardiin euroon.
Tavoitteena on viennin kaksinkertaistaminen

Suomen elintarvikkeiden ulkomaankaupassa meijerituotteet ovat olleet ainoa tuoteryhmä, jonka kauppatase on pysynyt koko EU- jäsenyyden ajan positiivisena. Meijerituotteiden vienti on keskittynyt kahteen maahan. Vuonna 2014 jo yli kaksi kolmasosaa vietiin Venäjälle (49 %) ja Ruotsiin (19 %).

– Moni tekijä selittää Suomen elintarvikeviennin maltillista kasvua. Pohjoisen ja merentakaisen sijaintinsa vuoksi Suomi on erillään Keski-Euroopan vilkkaista kaupankäyntialueista. Lisäksi Suomesta puuttuu sellaisia elintarvikeviennin perinteitä, taustatukea ja vahvoja esimerkkejä, joihin nojaten pienetkin yritykset esimerkiksi Hollannista, Tanskasta ja Saksasta rohkenevat lähteä vientimarkkinoille. Suomen elintarvikeviennin edistämistä ei ole myöskään pidetty ensisijaisena kehityskohteena, Luonnonvarakeskuksen professori Jyrki Niemi sanoo.

Nyttemmin elintarvikkeiden viennin edistäminen on nostettu eri ohjelmissa tärkeäksi tavoitteeksi. Viimeksi syyskuussa 2014 startannut Team Finland –vientiohjelma tavoittelee elintarvikevientimme kaksinkertaistamista vuoteen 2020 mennessä. Elintarvikkeiden ulkomaankauppataseen merkitykseen on kiinnittynyt entistä enemmän huomiota myös muualla Euroopassa. Vastaavia vienninedistämisohjelmia on luotu hiljattain useissa muissakin EU:n jäsenmaissa.

Viennin hyvä vire Helsingin satamassa jatkui

Syvä vire Helsingin sataman vientiliikenteessä jatkui huhtikuussa. Tavaraliikenteen kokonaismäärä oli lähes 1,0 miljoonaa tonnia, 9 % enemmän viime vuoden huhtikuuhun verrattuna. Yksiköityä kappaletavaraliikennettä oli 860 000 tonnia, kasvua viime vuoden huhtikuuhun nähden oli 1 %. Siitä oli tuonnin osuus runsas 390 000 tonnia ja viennin osuus lähes 470 000 tonnia. Vienti kasvoi 5 %, tuonti jäi 4 % viime vuoden tasosta.

Ensimmäisellä vuosikolmanneksella tammi-huhtikuussa tavaraliikenteen määrä kohosi 3,8 miljoonaan tonniin, kasvua viime vuoteen verrattuna oli 6 %.Koko tavaraliikenteestä 3,4 miljoonaa tonnia oli yksiköityä kappaletavaraliikennettä, kasvua oli 3 % viime vuoden vertailujaksoon nähden. Tästä tuonnin osuus oli lähes 1,6 miljoonaa tonnia, vähennystä oli 1 % viime vuoden tasosta, ja viennin osuus oli 1,8 miljoonaa tonnia, vienti kasvoi kaikkiaan 6 %.

Laivamatkustajia oli huhtikuussa 840 000, 1 % vähemmän kuin viime huhtikuussa. Tammi-huhtikuun matkustajamäärä oli viime vuoden tasolla, matkustajia oli lähes 3,0 miljoonaa.

Helsingin sataman hyvän vientikehityksen taustalla on useita tekijöitä. Baltian maiden halki kulkeva tie on parantunut ja sitä myöten tullut suositummaksi. Kuljetusala on ottanut etenkin Vuosaaren satamasta vuoden alussa avautuneen uuden roro-linjan Tallinnaan hyvin vastaan.

Tullinimike.fi -palveluun on koottu kaikki tullinimikkeet

Solutions Oy on julkaissut uuden palvelun, joka helpottaa merkittävästi vienti- ja tuontiyritysten sekä huolintaliikkeiden tariffointiin liittyviä prosesseja.

Tullinimike.fi -palveluun on koottu kaikki tullinimikkeet sekä niihin liittyvät tiedot yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka avulla tietojen haku on nopeaa ja helppoa. Tällä hetkellä yritykset käyttävät nimikehakuun (tariffointiin) Euroopan Komission ja Tullin ylläpitämiä sivustoja, joissa tiedot ovat hajallaan ja niiden löytäminen on usein työlästä.

Samex Solutions Oy:n liiketoiminnan johtaja Hannu Roine kertoo, että yritys lähti kehittämään Tullinimike.fi -palvelua nykyisten asiakkaiden antaman palautteen pohjalta. Useat asiakkaat kokivat oikean tullinimikkeen hakemisen eri lähteistä hitaaksi ja vaivalloiseksi.

”Palautteen perusteella lähdimme kehittämään uutta internet-pohjaista palvelua, joka keräisi tullinimikkeen valintaan liittyvät tiedot yhdeksi kokonaisuudeksi”, jatkaa Hannu Roine.

Pilottivaiheessa saatu positiivinen palaute on osoittanut, että ajatus oli toimiva ja palvelulle on tarvetta.

Samex Solutions Oy tarjoaa yrityksille edistyneitä SaaS-perusteisia internet-ratkaisuja sanomapohjaiseen asiointiin Tullin kanssa.

SAM-e – palvelu tarjoaa valmiit ja helposti integroitavat sähköisen asioinnin ratkaisut viennin, tuonnin, passituksen ja EMCS-ilmoitusten tekoon suoraan Tullin eri järjestelmiin.

Pohjoismaissa tehtiin ennätysmäärä yrityskauppoja viime vuonna

Viime vuosi oli pohjoismaisten yrityskauppojen osalta ennätyksellinen. Yrityskauppoihin erikoistuneen tietopalvelu Mergermarketin mukaan kauppojen kokonaisarvo nousi edellisvuodesta peräti 40,6 prosenttia.

Vuonna 2014 Pohjoismaissa tehtiin Mergermarketin tilastojen mukaan ennätysmäärä yrityskauppoja. Yhteensä 864 kaupan kokonaisarvo oli 61,7 miljardia euroa. Näistä kansainvälisten yritysten Pohjoismaihin tekemät investoinnit olivat 30,6 miljardia euroa, joka oli peräti 47,6 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Mergermarketin Pohjoismaiden edustajan Christel Thunellin mukaan vuoden 2014 luvut todistavat, että Pohjoismaat nähdään verrattain vakaana ja houkuttelevana sijoituskohteena vallitsevassa epävakaassa taloustilanteessa.

– Korkeasta kustannustasosta huolimatta Pohjoismaiset alat ovat toistuvasti osoittaneet kansainvälistä kilpailukykyä. Kilpailukyky pohjautuu erityisesti innovaatioihin ja teknologiaan, Thunell sanoo.

Alkanut vuosi ei yhtä lupaava

Mergermarket julkaisi vuoden 2015 alun tilannetta yrityskauppojen osalta kuvaavan raportin tänään Tukholmassa järjestetyssä seminaarissa. Seminaarissa analysoitiin myös alkaneen vuoden 2015 odotettavissa olevia trendejä.

Kuluvan vuoden osalta alku on ollut hidas yrityskauppojen osalta. Vuoden alun kauppojen yhteenlaskettu arvo on 23,9 prosenttia viime vuoden vastaavaa jaksoa vähemmän. Mergermarketin seminaarin pääpuhujan, Swedbankin pääekonomisti Harald Magnus Andreassenin näkemyksen mukaan vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen liittyy myös tiettyjä uhkia.

– Pohjoismaat ovat viime aikoina alentaneet korkotasoaan ja odotettavissa on, että korkotaso laskee edelleen. Tämä saattaa johtaa pidemmällä aikavälillä siihen, että sijoittajat lykkäävät investointejaan alempien hintojen toivossa, luoden näin negatiivisen kierteen. Myös öljyn hinnan laskuun liittyvät vaikutukset hiertävät taloutta, Andreassen arvioi.

FK:n Kauppi: Kohtuuttomilla veroilla ei pidä ajaa työtä pois Suomesta

”Talous- ja veropoliittinen keskustelu on parhaillaan kiihtymässä, kun puolueet julkistavat omia vaaliohjelmiaan. Lisää eväitä keskusteluun antaa varmasti Ruotsin ex-valtiovarainministeri Anders Borgin ja VATT:in ylijohtaja Juhana Vartiaisen raportti Suomen talouspolitiikan tulevaisuudesta, joka julkistetaan keskiviikkona”, Finanssialan Keskusliiton (FK) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi arvioi.

Veroratkaisuilla on Kaupin mukaan ratkaiseva rooli siinä, miten Suomen talous saadaan kasvu-uralle. ”Tulevan hallituksen on sovittava verolinjauksista ennakoivasti ja pitkäjänteisesti. Yhteisvaluutan alueella veroratkaisujen merkitys taloutta ohjaavana tekijänä on kansallisesti entisestään korostunut. Verotuksella on merkittävä vaikutus Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn. Verojärjestelmän on edistettävä työllisyyttä, kasvua ja yrittäjyyttä.”

Kauppi muistuttaa, että Suomessa on viime vuosina tehty useita kansallisia ratkaisuja, joilla on hyydytetty uuden kasvun ja hyvin­voinnin moottoria. ”Räikeänä esimerkkinä on vuosina 2013 ja 2014 voimas­sa ollut kansallinen pankkivero, joka otettiin käyttöön samaan aikaan, kun EU:ssa vasta valmisteltiin yhteistä vakausmaksua.”

Veroratkaisuissa on huomioitava Kaupin mukaan muutosten vaikutukset rahoitus- ja pääomamarkkinoihin, lakisääteiseen vakuutusturvaan sekä sitä täydentävään yksityiseen säästämiseen ja varautumiseen.

”Kohtuuttomalla verotuksella ei pidä ajaa yritysten toimintoja, työpaikkoja tai tase-eriä pois Suomesta. Yhteisöverokanta on pidettävä kilpailukykyisenä ja selvitettävä tarve sen edelleen alentamiseksi. Rahoitussektorille ei pidä asettaa uusia eril­lisveroja, jotka heikentävät suomalaisen finanssialan toimintaedellytyksiä ja kilpailumahdollisuuksia.”

Vakuutusmaksuveron asteittaisesta poistamisesta on Kaupin mukaan laadittava suunnitelma. ”Aluksi se tulee irrottaa arvonlisäverokannan kehityksestä. Vakuutusmaksuvero ei ole arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoinen, joten se aiheuttaa verotuksen kertaantumista.”

Lisätiedot:

OECD: Kotimarkkinoissa ja palveluissa on liikaa rajoituksia Suomessa

Palveluiden ja kaupan vapauttaminen tukisi vientiä ja loisi Suomeen työtä

Ulkoasiainministeriö järjesti 5.3.2015 yhdessä Elinkeinoelämän Keskusliiton kanssa keskustelutilaisuuden palveluliiketoiminnan edellytyksistä. ”Ei vain paitoja pesten” – Palvelujen kasvava merkitys Suomen taloudelle -tilaisuuden pääpuhujina olivat eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka ja OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi.

”OECD:n suositus kasvun tielle on lisätä kauppaa ja vähentää protektionismia. Ei löydy nimittäin yhtään tutkimusta joka osoittaisi, että protektionismi johtaisi pitkällä tähtäimellä talouskasvuun. Suomen palvelumarkkinat ovat verrattain hyvin raskaasti säädellyt myös muihin Pohjoismaihin ja Hollantiin verrattuna,” totesi tilaisuudessa OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi.

Palvelut työllistävät Suomessa noin 70 % työvoimasta.

”Toimivat palvelumarkkinat ovat kilpailukykyisen vientiteollisuutemme edellytys. Kotimarkkinamme ovat kuitenkin nyt OECD:nkin mukaan sujetut ja raskaasti rajoitetut. Poistamalla sääntelyä ja avaamalla kauppaa kotimaassa sekä ulkomailla vapaakauppasopimusten muodossa, parantaisimme viennin edellytyksiä ja loisimme Suomeen uutta työtä. Näin voisimme myös entistä paremmin hyötyä kansainvälisen palvelukaupan kasvusta,” eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka päättää.

Kauppakamari: Vientiteollisuus hyötyisi TTIP kauppa- ja investointikumppanuudesta

EU–USA-kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP) hyötyisi ennen kaikkea vientiteollisuus, osoittaa kauppakamarien tekemä valtakunnallinen kysely, johon vastasi helmikuussa lähes 1700 yritystä eri puolilta Suomea. Yli kolmannes (36 prosenttia) vastanneista yrityksistä ei kuitenkaan osaa sanoa, olisiko neuvoteltavana olevasta kauppakumppanuudesta niille hyötyä. Keskuskauppakamari ja Kansainvälinen kauppakamari aikovat vastata yritysten tiedontarpeeseen TTIP-tietoiskujen avulla.

”Vientiteollisuus olisi suurin hyötyjä EU:n ja USA:n kauppakumppanuudesta”, toteaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä . Kyselyyn vastanneista teollisuusyrityksistä 37 prosenttia näki TTIP:n tuovan suoria tai epäsuoria hyötyä. Kaikkien alojen yrityksissä vastaava luku on 28 prosenttia.

Penttilä uskoo, että Venäjän ja Kiinan talouksien epävarmuuden vahvistuessa USA:n kasvumarkkinoilta löytyy kysyntää myös suomalaisille teollisuustuotteille.

”EU:n ja USA:n tiiviimpi kauppakumppanuus olisi luonteva askel globaalissa taloudessa hetkellä, jolloin idän talouksien uhkakuvat ovat selvästi kasvaneet. TTIP vahvistaisi myös EU-maa Suomen mainetta investointikohteena”, arvioi Penttilä.

Yli kolmannes yrityksistä kaipaa tietoa TTIP:sta

Yritysten resurssit seurata pitkällä aikavälillä markkinoiden pelisääntöihin vaikuttavaa kauppapolitiikkaa ovat varsin rajalliset. Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori huomauttaa, että isojen yritysten edunvalvontaresursseja on leikattu taantumassa eikä pk-yrityksillä niitä varsinaisesti koskaan ole ollutkaan.

”Suomalaisyritykset odottavat, että valtiovalta ja yritysjärjestöt pitävät ne tietoisina kauppapoliittisista muutoksista. Tähän haasteeseen tartumme tarjoamalla jatkossa kauppakamarien jäsenyrityksille tuoreita ja tiiviitä TTIP-tietoiskuja”, kertoo Vuori.

Ensimmäinen TTIP-tietoisku yrityksille pidettiin 2.3.2015 Helsingissä Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin yhteistyöllä. Tietoiskuun osallistui lähes 30 yrityselämän edustajaa.

Kauppakamarien kyselyyn vastasi lähes 1700 yritystä eri puolilta Suomea. Kysely lähetettiin 17 000 yrityksen toimitusjohtajalle tai vastaavalle henkilölle. Kyselyn vastausprosentti oli 10 prosenttia. Kysely toteutettiin 6.–11.2.2015 Kauppakamarien Venäjän talous ja pakotteet -kyselyn yhteydessä. Kauppakamarien jäsenyritykset edustavat kaiken kokoisia yrityksiä kaikilla toimialoilla ympäri Suomea.

Verkkokauppa vilkastui loppuvuonna

Talouden taantuma ei hyydyttänyt joulun pakettiliikennettä. Itella Posti toimitti joulukuussa yhdeksän prosenttia enemmän paketteja kuin edellisvuonna samaan aikaan. Postin koko vuoden pakettivolyymi oli 32,6 miljoonaa, ja se kasvoi noin 800 000 paketilla viime vuodesta.

Postin pakettiautomaatit ovat yhä suositumpia verkkokauppaostosten noutopaikkoja ja vakiinnuttaneet asemansa osana verkkokauppojen toimitustapoja. Pakettiautomaattien kautta kulki tänä vuonna puolet enemmän lähetyksiä kuin viime vuonna. Postin palvelupisteverkostoa kasvatettiin vuoden aikana, yli 1 450 palvelupisteen verkostoon kuuluu postien lisäksi 460 pakettiautomaattia.

Kiireisimpänä joulukuun viikkona Posti toimitti noin miljoona pakettia, mikä oli kaikkien aikojen ennätys. Ennätysvolyymiä hoidettiin lisäämällä henkilökuntaa, postien hyllytilaa, pakettiautomaattien täyttöjä ja pakettien kotiinkuljetuksia.

– Verkkokaupat ovat suurelle osalle kuluttajista luonteva ostospaikka, tutkimuksemme mukaan yli puolet kuluttajista aikoi tehdä jouluostoksia verkossa. Verkkokauppa on kasvanut noin 5-10 prosenttia tänä vuonna. Me kehitämme yhä monipuolisempia palveluja verkkokauppaostamisen ja asiakkaiden arjen helpottamiseksi. Postiasioita voi hoitaa erilaisissa palvelupisteissä, jotka tarjoavat laajat aukioloajat. Postin uudesta mobiilisovelluksesta saa muun muassa arvioin paketin saapumisajasta, ja panostamme myös jatkossa mobiili- ja verkkopalvelujen kehittämiseen, Itella Postin liiketoimintajohtaja Anders Falck kertoo.

Alkuvuoden aikana uusia pakettiautomaatteja asennetaan yli kymmenen. Itellan tutkimuksen mukaan Postin on kuluttajien eniten suosittelema pakettitoimittaja.

Kymmenet miljoonat joulukortit levittivät joulumieltä

Suomessa lähetettiin tänä jouluna joulutervehdyksiä noin 34 miljoonan kortin voimin. Kolme neljästä kuluttajasta aikoi muistaa tuttavapiiriään joulukorteilla. Itellan tekemän tutkimuksen mukaan 64 % kuluttajista on sitä mieltä, ettei joulu tunnu joululta ilman perinteisiä joulukortteja. Juuri tunteen välittäjänä joulukorttia pidetäänkin sähköistä tervehdystä parempana. Paperinen joulukortti ilahduttaa lähes kaikkia vastaajaryhmiä selvästi sähköistä tervehdystä enemmän. Korttien lähettämisen lisäksi suurin osa toivottaa hyvää joulua myös sosiaalisessa mediassa tai tekstiviesteillä.

Posti palkkasi jouluksi 3 300 kausiapulaista, joista suuri osa työskenteli joulukorttien lajittelussa, jota tehdään valtaosin käsityönä.

Suomalaiseen joulukorttiperinteeseen kuuluvat olennaisesti joulupostimerkit. Posti ja Kuvittajat ry ovat käynnistäneet kuvituskilpailun vuoden 2016 joulupostimerkistä. Kilpailu on avoin Kuvittajat ry:n jäsenille 31.3.2015 asti. Kilpailussa haetaan postimerkkikoossa toimivaa, suomalaista joulua ja joulutunnelmaa kuvaavaa teosta.

DNA:n vuoden kestosuosikit löytyvät Samsungilta

DNA:n joulukuun myydyimpien puhelimien listalla oli jonkin verran vaihtuvuutta edelliseen kuukauteen verrattuna, mutta itse kärkikolmikossa muuttui vain laitteiden keskinäinen järjestys. Vuoden kestosuosikit löytyvät Samsungilta, jonka puhelimista peräti kolme mallia pysyi Top10-listalla koko vuoden.

Joulukuun kymmenen myydyimmän puhelimen listalla on viisi Samsungin puhelinta, kaksi laitetta Nokialta ja Applelta sekä yksi Sonylta. Sony on nyt ensimmäistä kertaa suosituimpien laitteiden listalla ja näyttää siltä, että Sony tyylikkäillä puhelimillaan tulee näkymään listalla jatkossa yhä useammin.

Kärkiviisikoon mahtui kaikkiaan neljä Samsungin puhelinta, joista jokainen nosti sijoitustaan yhden pykälän. Ykkössijalle nousi Samsung Galaxy Trend Plus, ja sitä seurasi kolme 4G-puhelinta: Samsung Galaxy S4 Mini, edullinen Samsung Galaxy Ace 4 ja jo klassikon maineessa oleva Samsung Galaxy S4 4G+. Samsungien lomassa kolmatta sijaa hallussaan pitää Apple iPhone 6.

Koko vuoden kestosuosikeiksi nousivat Samsung Galaxy Trend Plus, Samsung Galaxy S4 4G+ ja Samsung Galaxy S4 Mini, jotka pysyivät myydyimpien Top10-listalla kaikki 12 kuukautta. Samsung Galaxy Trend Plus otti myös ylivoimaisesti ykkössijoja, peräti seitsemän. Nokian laitteista eniten listakuukausia keräsi Lumia 520, ja Applen laitteista iPhone 5s, jotka molemmat olivat vuoden aikana listalla kymmenen kuukautta. Tulokset eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia, sillä eri mallit ovat tulleet myyntiin keskenään eri aikoihin eivätkä kaikki puhelimet ole olleet myynnissä koko vuotta.

4G-verkkojen nopea kasvu ja uudet palvelut lisänneet edullisten 4G-puhelinten myyntiä

”Edulliset ja tehokkaat 4G-puhelimet ovat nousemassa käytännössä koko kansan suosikeiksi, mutta niitä hankitaan aivan erityisesti lasten ja nuorten käyttöön. Suosiota siivittävät toisaalta 4G-verkkojen nopea kasvu ja toisaalta mobiililaitteisiin yhä kattavammin tarjolla olevat erinomaiset viihdepalvelut. Perheen pitkät automatkatkin helpottuvat, kun kännykän ja tabletin kautta on ilman verkko-ongelmia tarjolla runsaasti ajanvietettä myös takapenkille”, kertoo DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko.

Mobiilidatan käyttömäärät ovat kasvaneet kaikissa asiakasryhmissä sekä yritys- että kuluttaja-asiakkailla, mutta käytön kasvu on selvästi suurinta kahdenkymmenen ikävuoden molemmin puolin olevilla käyttäjillä. DNA:n selvityksen mukaan 18–24-vuotiaat käyttävät mobiilidataa lähes 120 prosenttia enemmän kuin 35–44-vuotiaat ja noin 350 prosenttia enemmän kuin 55–64-vuotiaat.

”Monipuolisia ja hyvin tehokkaita älylaitteita hankitaan yhä nuoremmille käyttäjille. On hyvä, että lapsilla ja nuorilla on älylaitteita, sillä ne parantavat osaltaan myös heidän turvallisuuttaan. Koska haluamme auttaa vanhempia ymmärtämään lasten ja nuorten älylaitteiden käyttöön liittyviä tarpeita ja käyttötottumuksia, olemme avanneet tätä tarkoitusta palvelevan sivuston, joka kannustaa myös vanhempia tutustumaan verkossa tapahtuvaan elämään.”, Aavikko kertoo.

Elämä verkossa -sivustolta löytyy tietoja ja käyttövinkkejä alle kouluikäisten, jo koulunsa aloittaneiden sekä nuorison netin ja älypuhelimen käyttöön. Sivuston tarkoituksena on myös auttaa vanhempia valvomaan lapsensa elämää verkossa sekä opastamaan lapsia laitteiden ja palvelujen turvallisessa käytössä. Sivusto auttaa vanhempia tekemään tarvittaessa myös rajoituksia ja estoja ikävien yllätysten ehkäisemiseksi. Sivusto löytyy osoitteesta http://www.dna.fi/elama-verkossa .

DNA:n myydyimmät puhelimet joulukuussa 2014

1. Samsung Galaxy Trend Plus
2. Samsung Galaxy S4 Mini
3. Apple iPhone 6
4. Samsung Galaxy Ace 4
5. Samsung Galaxy S4 4G+
6. Nokia Lumia 530
7. Nokia Lumia 630
8. Apple iPhone 5s
9. Samsung Galaxy S5
10. Sony Xperia Z3 Compact

Luottamus yritysostoihin on globaalisti kasvussa

Keskisuuret yrityskaupat lisääntyvät ja luottamus yritysostoihin globaalisti kasvussa

EY:n yrityskauppabarometrin mukaan kauppojen määrä sekä arvo ovat palaamassa kriisiä edeltävälle tasolle. Tekeillä olevien kauppojen määrä on kasvanut voimakkaasti ja kuluneen vuoden megakauppojen jälkeen on tulossa keskisuurten yrityskauppojen aalto.

EY:n puolivuosittain julkaistavan Global Capital Confidence Barometer -raportin mukaan neljäkymmentä prosenttia yrityksistä uskoo tekevänsä yritysostoja seuraavan 12 kuukauden aikana. Odotukset ovat korkeimmillaan kolmeen vuoteen, ja yrityskauppojen määrän sekä arvon odotetaan palaavan globaalisti kriisiä edeltäneelle vuoden 2006 tasolle. Lähes kaksi kolmesta barometriin haastatellusta odottaa kauppojen määrän lisääntyvän seuraavan 12 kuukauden aikana.

– EY:n aiempi raportti ennusti oikein vuoden 2014 megakauppojen aallon. Nämä useiden miljardien arvoiset kaupat vaikuttavat edelleen yrityskauppojen markkinaan, sillä ne lisäävät luottamusta kauppojen tekoon ja aktivoivat uusia kauppoja, EY:n yritysjärjestelypalveluiden globaali johtaja Pip McCrostie toteaa.

Raportti odottaa seuraavan aallon nousevan erityisesti alle 200 miljoonan euron arvoisista kaupoista, joita ajaa yritysten tarve sekä vahvistaa että laajentaa ydinliiketoimintaansa.

Kauppojen valmistelu kasvoi kolmanneksella alkuvuodesta

Valmisteilla olevien kauppojen määrä on kasvanut 30 prosenttia viime huhtikuun jälkeen. Lisäksi kaksi kolmesta yritysjohtajasta odottaa suunniteltavien kauppojen määrän kasvavan lisää seuraavan vuoden aikana. Yli puolet vastaajista uskoo myös yritysvaltaukseen pyrkivien kauppojen lisääntyvän.

– Myyjien ja ostajien näkemykset valuaatiosta ovat tasaantuneet, ja puolet vastaajista näkee vain pienen eron myyjien ja ostajien hintaodotuksissa. Se helpottaa tekeillä olevien kauppojen toteutumista, partner Mikko Äijälä EY:n yritysjärjestelypalveluista toteaa.

Suurin osa yrityksistä aikoo keskittyä ydinliiketoimintaansa tukeviin ostoihin markkinaosuuden lisäämiseksi, kulujen karsimiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi. Yritysten toimintaympäristö pysyy samalla suotuisana myös suurten kauppojen toteuttamiselle ja yli kolmanneksella on edelleen aikeita rakenteellisiin kauppoihin, erityisesti Yhdysvalloissa.

Ostoaikeiltaan aktiivisimmat sektorit ovat autoteollisuus, teknologia, bio- ja lääketiede, telekommunikaatio ja kuluttajatuotteet. Viisi houkuttelevinta kohdemaata yritysostoille olivat Brasilia, Kiina, Intia, Iso-Britannia ja Yhdysvallat.

Tutkimuksesta

EY Capital Confidence Barometer kuvaa yritysten operatiivisen johdon ja hallitusten luottamusta maailman talouteen, pääomamarkkinoihin ja yrityskauppoihin. Tutkimus perustuu yli 1 600 yritysjohtajan haastatteluihin yli 60 maassa. Tutkimus on toteutettu puolivuosittain syksystä 2009 lähtien.

VTT: 3D-tulostuksesta uutta liiketoimintaa

VTT käynnistää yhdessä yritysten kanssa laajan kaksivuotisen hankekokonaisuuden, jonka päätavoitteena on synnyttää Suomeen uutta liiketoimintaa 3D-tulostuksen eli materiaalia lisäävän valmistuksen (AM-teknologian) ympärille. Isot kansainväliset yritykset investoivat jo merkittäviä summia AM-laitteistoihin. Nyt myös Suomessa on kiinnostuttu teknologian laajemmasta hyödyntämisestä. Yrityshankkeissa tavoitteena ovat kilpailukykyisemmät uudet tuotteet ja palvelut sekä joustavampi ja tehokkaampi tuotanto.

Hankekokonaisuus muodostuu yritysten omista projekteista sekä VTT:n tutkimushankkeesta, johon myös yritysosapuolet osallistuvat. Kokonaisbudjetti on noin kolme miljoonaa euroa, jonka rahoittavat Tekes, osallistuvat yritykset ja VTT.

Additive Manufacturing eli AM-teknologia on valmistustekniikka, jossa tuote syntyy CAD-mallin pohjalta lisäämällä materiaalia kappaleeseen kerros kerrokselta. Materiaalina voidaan käyttää esimerkiksi muovia, metallia tai keraamia. Menetelmä mahdollistaa yksilölliset tuotteet sekä monimutkaisten ja käyttötarkoitukseen optimoitujen rakenteiden käytön.

”AM-teknologia tulee olemaan keskeinen tekijä valmistavan teollisuuden digitalisoitumisen murroksessa. Tulevaisuudessa tuotteet, komponentit ja niissä käytettävät materiaalit suunnitellaan virtuaalisesti hyödyntäen mallinnuksen ja simuloinnin työkaluja. Tuotteet sisältävät enenevässä määrin sensoreita, antureita ja muita komponentteja, jotka mahdollistavat tuotteiden välisen kommunikoinnin eli teollisen internetin hyödyntämisen. AM-teknologia toimii mahdollistajana, jonka avulla digitalisoitumiseen liittyvät mahdollisuudet voidaan realisoida”, visioi Pasi Puukko , tutkimustiimin vetäjä ja projektin vastuullinen johtaja VTT:ltä.

Suomessa AM:n teollinen hyödyntäminen on rajoittunut lähinnä pikamallinnuksen käyttöön tuotekehityksessä, mutta kiinnostus teknologian laajempaan hyödyntämiseen on vähitellen heräämässä. Hankekokonaisuudella, jossa on VTT:n lisäksi mukana useita teknologiateollisuuden yrityksiä kuten Valtra Oy, Vacon Oyj, Nurmi Cylinders Oy, Meconet Oy, Hollmén & Co ja Logistic TKT Systems Oy, halutaan vauhdittaa uuden liiketoiminnan syntymistä Suomeen. Osapuolet haluavat selvittää AM-teknologian tarjoamia mahdollisuuksia yritysten kilpailukyvyn kehittämiseksi ja liiketoiminnan uudistamiseksi.

Maailman suurin kaapelinvalmistaja investoi Suomeen

Kaapelivalmistaja Prysmian Group laajentaa tuotantoaan Suomessa. Konserni on päättänyt sijoittaa 40 miljoonaa euroa Pikkalan merikaapelitehtaaseen uuden vaativan kaapelityypin valmistamiseksi; kyseessä ovat suuren poikkipinnan 3-vaiheiset jopa 400 kV jännitetason kaapelit.

Konserni on myös ostanut käytössään olleen tehdaskiinteistön maa-alueineen Pikkalassa itselleen. Kiinteistö oli aikaisemmin Nokian omistuksessa.

Investointia edelsi Prysmian Groupin keväällä saama 730 miljoonan euron sopimus voimakaapelijärjestelmän suunnittelusta, valmistamisesta ja toimittamisesta Itämerelle saksalaiseen Westlich Adlergrund -merituulipuistoon.

Kaksi vuotta sitten konserni sijoitti jo noin 40 miljoonaa euroa Suomeen merikaapelitehtaan laajennukseen, joka rakennettiin ennätysajassa. Nyt tehty päätös nostaa kokonaisinvestoinnin 80 miljoonaan euroon. Uuden laajennusosan rakentaminen alkaa tammikuussa ja tuotanto käynnistyy vuoden 2015 puolivälissä.

”Sijaintimme on erinomainen ajatellen toimituksia Pohjois-Euroopan suuriin merituulipuistoihin. Lisäksi täällä on vahva kokemus suurjännitekaapeleiden valmistuksesta”, kertoo Prysmian Finland Oy:n toimitusjohtaja Javier Arata.

Suomen tehtaan lisäksi konsernilla on kaksi muuta merikaapeleihin erikoistunutta tuotantolaitosta, Norjassa ja Italiassa. Toinen investointi kohdistuu italialaiseen Arco Felicen merikaapelitehtaaseen.

”Merikaapelin valmistus on erittäin vaativa prosessi ja konserni ja asiakkaat luottavat suomalaiseen tuotanto-osaamiseen. Nykysuhdanteissa näin mittava teollinen investointi on harvinainen uutinen, ja siksi olemme erityisen tyytyväisiä sen kohdistumisesta Suomeen”, Javier Arata sanoo.

Prysmian Groupilla on Suomessa myös toinen tehdas, joka valmistaa asennus- ja tietoliikennekaapeleita sekä tarvikkeita Oulun Ruskossa. Sinne on viime vuosina siirretty tuotantoa konsernin muilta pohjoismaisilta tehtailta. Oulun tehdas on merkittävä toimittaja sekä suomalaisille että pohjoismaisille kaapelimarkkinoille.

Yrityspörssin verkosto laajenee

Pieniä ja keskisuuria yrityksiä myydään vuosittain vain pari tuhatta, kun kauppoja pitäisi tehdä pelkästään yrittäjien ikääntymisestä johtuen yli tuplasti enemmän. Kyse on tuhansista työpaikoista. Yrityskauppojen vauhdittamiseen tarvitaan asiantuntija-apua ja kauppapaikkoja. Suomen Yrittäjien Yrityspörssi.fi -palvelu on yksi keino vauhdittaa ostajien ja myyjien kohtaamista.

Lähes kaikki yksityisen sektorin uudet työpaikat ovat jo kymmenen vuoden ajan syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vuosittain Suomessa tuhansia yrityksiä ja työpaikkoja uhkaa loppua sen takia, että yrittäjän jäädessä eläkkeelle yritykselle ei löydy jatkajaa.

Suomen Yrittäjien Yrityspörssi-palvelu auttaa yrityksen ostajia ja myyjiä löytämään toisensa. Valtakunnallisena palveluna alkanut Yrityspörssi laajenee alueellisesti. Etelä-Pohjanmaalla, Hämeessä, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa Yrityspörssit ovat jo käytössä. Ensi viikolla käynnistyy Etelä-Savon Yrityspörssi.

– Keskustelemme lisäksi useiden muiden kumppaneiden kanssa alueellisen Yrityspörssin käynnistämisestä, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala kertoo.

Kujala puhui yrityskaupoista avatessaan Omistajanvaihdos 2014 -konferenssin Helsingissä tiistaiaamuna.

Kujalan mukaan alueellisilla pörsseillä on tärkeä rooli seudullisen yritysmarkkinan kehittämisessä ja vauhdittamisessa.

– Yrityskauppaa käydään alueellisesti, ja myyjä ja ostaja löytävätkin toisensa usein lähiseudulta. Näiden omistajanvaihdosten onnistuminen turvaa työpaikkoja.

Valmiin yrityksen ostaminen on hyvä vaihtoehto uudelle yrittäjälle

Kujalan mukaan olisi hyvä, että yritykset vaihtaisivat omistajaa useammin, sillä yrityksen eri elinkaaren vaiheisiin tarvitaan erilaisia yrittäjiä.

– Suomeen tarvitaan paljon uusia yrittäjiä jatkamaan jo toimivien yritysten toimintaa, jottei haaskattaisi työpaikkoja, osaamista, asiakassuhteita, kumppanuuksia ja varallisuutta, hänsanoo.

– Uuden yrityksen perustajan kannattaa pohtia, ostaisiko jo toimivan yrityksen. Valmiin yrityksen jatkaminen on sujuvampaa ja riskittömämpää kuin uuden perustaminen, koska ostaja pääsee heti kehittämään jo toiminnassa olevaa yritystä.

Seitsemän kymmenestä pohjoismaalaisesta teki verkko-ostoksia viime kesänä

Vuoden toisella neljänneksellä seitsemän kymmenestä pohjoismaalaisesta teki verkko-ostoksia, joiden yhteisarvo oli noin 33 miljardia Ruotsin kruunua. Verkkokaupan voimakas kehitys näkyy myös pakettimäärissä. PostNordin verkkokauppaan liittyvien B2C-pakettien määrä lisääntyi 12 prosenttia vuoden toisella neljänneksellä.

PostNordin raportista Verkkokauppa Pohjoismaissa – vuoden 2014 toinen neljännes käy ilmi, että verkkokauppa on voimissaan koko Pohjolassa: aktiivisimpia verkkoasiakkaita olivat norjalaiset, joista 71 prosenttia osti edellisen vuosineljänneksen aikana jotain verkosta. Suomessa verkko-ostoksia tehneiden osuus oli Pohjoismaista pienin, ja heitä oli vain 59 prosenttia väestöstä. Ruotsissa ja Tanskassa 70 prosenttia väestöstä teki verkko-ostoksia.

Samaan aikaan verkko-ostoksia tehdään paljon Pohjoismaiden ulkopuolelta. Suomalaiset verkkoasiakkaat tekivät eniten verkko-ostoksia ulkomaisissa verkkokaupoissa edellisellä vuosineljänneksellä. Suomalaisten kuluttajien verkko-ostosten kokonaisarvosta 43 prosenttia meni ulkomaisiin verkkokauppoihin. Vastaavat osuudet olivat Ruotsissa 23, Tanskassa 26 ja Norjassa 32 prosenttia.

– Ulkomaisista verkkokaupoista ostoksia tehneiden kuluttajien osuus lisääntyi hieman kuluneen neljänneksen aikana. Entistä useampi kansallinen verkkokauppa panostaa toimintansa laajentamiseen muihin Pohjoismaihin samalla, kun muut Pohjoismaiden ulkopuoliset toimijat laajentavat toimintaansa niin ikään Pohjoismaiden markkinoille. Se tarkoittaa sitä, että kuluttajilla on helposti saatavilla laajempi tarjonta edullisemmin hinnoin, mikä puolestaan edistää verkkokaupan kasvua, PostNordin myyntijohtaja Kimmo Hyttinen sanoo.

Puolet kaikista verkkokauppa-asiakkaista pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä mahdollisuutta valita itse logistiikkatoimija, ja seitsemän kymmenestä pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä mahdollisuutta valita itse toimitustapa.

Vastatakseen verkkoasiakkaiden toiveeseen valita itse toimitustapa PostNord kokeilee pakettiautomaatteja pohjoismaisissa pääkaupungeissa Tukholmassa, Oslossa ja Helsingissä. Tanskassa PostNordilla on jo entuudestaan käytössä pakettiautomaatteja.

– Pakettiautomaattien myötä pakettien noutaminen käy entistä helpommin ja joustavammin, minkä tiedämme olevan verkkokauppa-asiakkaiden mieleen. Syksyllä kokeilemme pakettiautomaatteja verkkokauppa-asiakkaidemme kanssa parissa valitussa kauppakeskuksessa Helsingin alueella, Kimmo Hyttinen sanoo.