Metsäteollisuus: Suomen kustannuskilpailukykyä täytyy parantaa

Suomen talouden kasvu on vahvistunut ja laajentunut vientiin, mikä näkyy myös metsäteollisuudessa. Kilpailukyvyn merkitystä kuitenkin korostaa kustannuspaineiden lisääntyminen ja paperin kysynnän trendilaskun jatkuminen.

Vaikka talouskasvu piristyi alkuvuonna, Suomen taloudessa on takana menetetty vuosikymmen. Suomi pääsi liian myöhään mukaan muun euroalueen tahtiin. Nyt nähtävä talouskasvu ei mahdollista talouspolitiikan löysäämistä, sillä kasvu on hyytymässä talousennusteiden mukaan jo tulevina vuosina keskipitkän aikavälin hitaampaan tahtiin.

”Suomen viennin elpymistä tukee juuri nyt esimerkiksi Venäjän talouden pudotuksen päättyminen ja Kiinan sekä Yhdysvaltojen viennin vahvistuminen. Kansainvälistä talouskehitystä kuitenkin varjostaa taloussuhteisiin ja kauppapolitiikkaan liittyvä epävarmuus. Lisääntyvä protektionismi voi hidastaa maailmankauppaa odotettua enemmän”, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

”Euroopassa erityisesti Britannian päätös erota EU:sta kasvattaa poliittisia riskejä. Britannian markkinat ovat metsäyhtiöille merkittävät. Siksi Brexit-neuvotteluissa yritysten tarpeet ja kansainvälisen kaupan sujuvuus tulee huomioida tarkasti”, Jaatinen jatkaa.

Metsäteollisuuden toisen vuosineljänneksen tuotantoluvut kertovat kohtalaisesta suhdannetilanteesta ja kysynnästä metsäyhtiöiden tuotteille Euroopassa sekä Aasiassa. Myös uudet investoinnit näkyvät kartongin tuotannossa, joka oli 0,9 miljoonaa tonnia eli yhdeksän prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2016. Pakkausmateriaalien kysyntää lisää esimerkiksi verkkokaupan kasvu.

Tuoteryhmien väliset erot säilyvät suurina

Havusahatavaran tuotanto oli vuoden toisella neljänneksellä 3,2 miljoonaa kuutiometriä, jossa on rakentamisen ansiosta kasvua edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna kolme prosenttia. Vanerin tuotanto pysyi yhtä suurena kuin vuonna 2016 ja oli näin 0,3 miljoonaa kuutiometriä. Sellun tuotanto oli 1,8 miljoonaa tonnia eli pysyi niin ikään samalla tasolla verrattuna edellisen vuoden huhti–kesäkuuhun. Paperin tuotanto puolestaan supistui prosentin 1,6 miljoonaan tonniin.

”Suomen kustannuskilpailukykyä täytyy parantaa. Erityisesti syksyn työmarkkinakierroksella tulee tehdä tuottavuutta parantavia uudistuksia, jotta yritykset voivat vastata kovenevaan kilpailuun ja toimia haastavassa markkinaympäristössä aiempaa ketterämmin”, Jaatinen toteaa.

”Korkean tuottavuuden teollisia työpaikkoja tarvitaan Suomessa kipeästi kestävän talouskasvun vahvistamiseksi ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Siksi päättäjien tulee huolehtia siitä, että yritysten toimintaympäristö on kilpailukykyinen. Hallituksen on syksyn budjettiriihessä pidettävä kiinni lupauksestaan olla lisäämättä teollisuuden kustannuksia”, Jaatinen sanoo.

Metsäteollisuus hyödyntää uusiutuvaa raaka-ainetta globaalien asiakaslähtöisten tuotteiden valmistamiseen ja kehittämiseen. Lisäksi alan rooli on keskeinen myös uusiutuvan energian tavoitteiden täyttämisessä.

”Tästä syytä myös EU:n pitää tehdä johdonmukaisempaa energia- ja ilmastopolitiikkaa. EU ei saa hidastaa bio- ja kiertotalouden kasvua rajoittamalla Suomen kestäviä hakkuumahdollisuuksia”, Jaatinen painottaa.

Puupohjaiset bioyhdisteet mahdollistavat luonnollisten lääkeaineiden tuotannon

Metsäteollisuuden sivuvirroista saatavat terveyttä edistävät tuotteet ovat tulossa tutkimus- ja kehitystyön tuloksena markkinoille. Esimerkiksi puun uuteaineet ja hemiselluloosa ovat kasvavassa määrin lääke-, kosmetiikka- ja elintarviketeollisuuden käytössä ja tuotteissa. Yhteistyössä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa on kehitetty puupohjaisia, korkean jalostusasteen tuotteita markkinoille.

Kuusen uutteesta terveyttä edistäviä tuotteita

Turussa toimiva vuonna 2012 perustettu lääkekehitysyhtiö Montisera on patentoinut metsäteollisuuden sivuvirrasta, kuusen sahanpurusta, terveyttä edistävän bioaktiivisen uutteen, jota voidaan käyttää terveyttä edistävänä ainesosana esimerkiksi elintarvikkeissa ja ravintolisissä.

Uusi puu 2017 -kilpailussa Väestörakenteen muutokset -kategorian voittaneella, alavirtsatievaivoja ehkäisevällä ja hoitavalla kuusiuutteella on selkeä kysyntä ja taloudellinen potentiaali, sillä jopa 90 prosentilla yli 80-vuotiaista miehistä on eturauhasvaivoja.

– Ikääntyvän väestön sairauksien yleistymisen seurauksena uusille luonnollisille lääkeaineille on kasvava kysyntä. Tämä on voitto sille pitkäjänteiselle työlle mitä Suomessa biotalouden ja kiertotalouden, ennen kaikkea terveyttä edistävien tuotteiden äärellä tehdään, muistuttaa yrityksen perustaja ja liiketoiminnan kehittämisjohtaja Heikki Vuorikoski.

Kuumavesiuutolla saatavan kuusen hemiselluloosan on jo osoitettu eläinkokeissa helpottavan alavirtsatieoireita. Turvallisuustutkimusten seuraavassa vaiheessa aloitetaan tuotteen testaaminen todellisessa ihmiskäytössä vuoden 2018 aikana.
Tavoitteena bioaktiivisten yhdisteiden kaupallistaminen

Innovaatiorahoituskeskus Tekes on myöntänyt hallituksen kärkihankerahasta Montiseralle tuotekehitystuen yrityksen kuusen hemiselluloosan pilottituotannon aloittamiseksi.

– Elintarviketeollisuus hakee jatkuvasti uusia raaka-aineita, joilla saada nostettua lopputuotteen arvoa. Kun lopputuotteen arvo nousee, tuotteen kannattavuus paranee ja se mahdollistaa kasvua koko elintarvikeketjuun, muistuttaa Vuorikoski.

Vuorikosken mukaan elintarvike- tai ravintolisävalmistajat saavat puusta tuoteaihion, jonka funktionaalisuus on todettu ja todistettu. -Terveysvaikutteiset tuotteet tuovat elintarvike- ja ravintolisävalmistajille mahdollisuuden erilaistua sekä merkittävää ekologista ja eettistä kilpailuetua elintarvike- ja ravintolisämarkkinoille, joissa kuluttajan kiinnostus ruuan alkuperään korostuu yhä enemmän.

Montisera kehittää myös kahta muuta eri vaiheessa olevaa bioaktiivista yhdistettä alkoholismin ja Parkinsonin taudin oireiden hoitoon. Kehitysyrityksellä on maailmanlaajuinen kumppaniverkosto, johon kuuluu muun muassa yliopistoja, tiedeyhtiöitä, laboratorioita ja sopimuspohjaisia tutkimuslaitoksia, joiden tavoitteena on bioaktiivisten yhdisteiden kehittäminen ja kaupallistaminen.

Montisera on suomalainen, yksityinen bioaktiivisia molekyylejä kehittävä yritys. Montisera ei itse tee keksintöjä, vaan ostaa tutkimustyön ja innovaatioita kaupallistettaviksi. Sen tavoitteena ei myöskään ole itse valmistaa tuotteita, vaan kehitystyön tietyssä vaiheessa tuote lisensoidaan tai myydään edelleen.

Puukauppaa käytiin lähes ennätystahtiin viime vuonna

Puukauppaa käytiin lähes ennätystahtiin vuonna 2016. Puuta ostettiin yksityismetsistä yhdeksän prosenttia 10 vuoden keskiarvoa enemmän. Kotimaiseen puuhun perustuvan biotalouden kasvun edellytys on, että kaikki metsänomistajatahot aktivoituvat metsien hoitoon ja niiden puukaupallisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen.

Puukauppa käynnistyi hyvin heti alkuvuodesta ja kauppa kävi tasaisena vuoden loppuun asti. Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat vuonna 2016 yksityismetsistä puuta 32,9 miljoonaa kuutiota. Määrä oli yhdeksän prosenttia suurempi sekä edelliseen vuoteen että 10 vuoden keskiarvoon verrattuna.

Tukkeja ostettiin yhteensä 14 miljoonaa kuutiota, joka oli kymmenen prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuitupuuta ostettiin yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuonna 2015, eli 17,8 miljoonaa kuutiota.

Kanto- ja hankintahinnoissa ei suuria muutoksia

Mäntytukin vuoden 2016 keskimääräinen kantohinta laski kaksi prosenttia edellisvuodesta. Kuusitukin kantohinta nousi yhden prosentin ja koivutukin kantohinta laski yhden prosentin. Mänty- ja koivukuidun kantohinta laski prosentin ja kuusikuidun hinta pysyi ennallaan.

Joulukuussa 2016 mäntytukista maksettiin keskimäärin 54 euroa kuutiolta, mutta hinta vaihteli alueittain ja hakkuutavoittain 43 ja 58 euron välillä. Kuusitukin keskihinta oli 56 euroa kuutiolta vaihdellen 43 ja 58 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 41 euroa kuutiolta ja vaihteli 34 ja 45 euron välillä. Mänty- ja koivukuidun keskikantohinta oli 15 euroa ja kuusikuidun 17 euroa kuutiolta. Kuitupuiden hinta vaihteli 9 ja 19 euron välillä.

Kantohintojen vaihteluun on useita syitä. Hintatasoon vaikuttavat korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto sekä korjuuajankohta. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä kohteilla.

Hankintakauppoina puuta ostettiin vuonna 2016 yhteensä 5,3 miljoonaa kuutiota. Hankintakauppojen osuus laski 18 prosentista 16 prosenttiin. Lähes neljä viidesosaa niiden ostoista oli kuitupuuta. Hankintakaupoissa metsänomistaja toimittaa puut kuljetusreitin varrelle.

Puumarkkinoiden toimivuus avainasemassa

Kotimainen yksityismetsien puu on ratkaisevassa asemassa puun kysynnän kasvaessa. Puun tarjontaan kaivataan ennakoitavuutta, määrällistä lisäystä ja tasaisuutta.

”Metsien käyttöön ja hoitoon tarvitaan lisää aktiivisuutta, jotta tarvittavat lisäpuumäärät saadaan tehtaille. Metsänomistajia kannattaa motivoida myymään puuta enemmän ja suurempina kokonaisuuksina sekä hoitamaan metsiään paremmin. Näin turvataan investointien toteutuminen sekä maksimoidaan kantorahatulot metsänomistajille ja suomalaisten hyvinvointi kasvavien vientitulojen kautta”, sanoo metsäjohtaja Tomi Salo Metsäteollisuus ry:stä.

Tarjonnan vahvistamisen kehitysodotukset kohdistuvat edelleen vahvasti Sipilän hallitusohjelman Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihankkeeseen. Sen toteutusta tulee nyt voimaperäisesti jatkaa, mikäli kasvun halutaan pohjautuvan erityisesti kotimaiseen puuhun.

”Julkisin varoin kerätyn metsävaratiedon hyödyntäminen on saatava nopeasti nykyistä paremmalle tasolle – siten taataan metsänomistajille paras mahdollinen palvelujen tarjonta. Puukaupan nopea sähköistyminen luo perustan entistä sujuvammalle kaupankäynnille ja sen tuomat mahdollisuudet tulee hyödyntää täysimääräisesti. Nyt on aika hakea ratkaisu kuolinpesäkysymykseen. Kuolinpesien omistuksessa on peräti 10 prosenttia yksityismetsien pinta-alasta – hakkuumahdollisuuksista vielä enemmän. Suomella ja sen hallituksella ei ole yksinkertaisesti varaa ummistaa silmiä tälle suurelle potentiaalille. Kuolinpesien omistuksessa olevat metsät tulee saada pikaisesti aktiivisen ja ammattimaisen metsätalouden piiriin eikä jäädä roikkumaan vuosikymmeniksi vaille toimenpiteitä”, Salo jatkaa.

Puun kysynnän arvioidaan kasvavan merkittävästi lähivuosina

Metsiemme vuotuinen kasvu on liki kaksinkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana. Mitkä ovat mahdollisuutemme lisätä metsien kasvua edelleen? Onko 150 miljoonan kuutiometrin vuotuinen kasvu mahdollista?

− Suomella on kaikki mahdollisuudet olla metsäbiotalouden globaali Eldorado. Tähän tarvitaan innovatiivista ja kestävää puuntuotantoa sekä vahvaa teknologiakehitystä. Myös investointeja tarvitaan, ja ne tulevat osaamisen ja kestävän raaka-aineen luo, toteaa tutkimusylijohtaja Johanna Buchert Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Puun kysynnän arvioidaan kasvavan merkittävästi jo lähivuosina uusien biotalouden investointien myötä. Luken Metsä 150 -projektissa tutkitaan, miten talousmetsien kasvua ja puuntuotantoa voidaan lisätä ja tehostaa kannattavasti ja kestävästi.

− Tavoitteena on tunnistaa kannattavimmat, kustannustehokkaimmat ja ympäristömyönteisimmät keinot lisätä metsien kasvua erilaisilla kasvupaikoilla maan eri osissa, kertoo tutkimusprofessori Jari Hynynen Lukesta.

Metsä 150 kokoaa yhteen tiedon kasvatusmenetelmistä, joilla puubiomassojen tuotantoa voidaan lisätä metsissä ja turvetuotannosta vapautuneilla suopohjilla.

Metsien kasvun ja biomassatuotannon lisäämiseen on tehokkaita ja kestäviä keinoja.

− Metsänhoitoa tehostamalla voidaan hakkuumääriä tulevaisuudessa tuntuvasti lisätä nykyisestä vähentämättä silti puuston määrää ja metsien hiilensidontaa, toteaa Hynynen.

Suomen metsien kasvu on lähes kaksinkertaistunut 1970-luvun alusta nykypäivään. Kangasmetsissä noin kaksi kolmasosaa kasvunlisäyksestä on metsänhoidon ja metsien käsittelyn seurausta.

− Noin kolmannes kangasmetsien kasvunlisäyksestä liittyy ympäristömuutoksiin, erityisesti aiempaa lämpimämpiin kasvukausiin, kertoo erikoistutkija Pekka Nöjd Lukesta.

UEF: Metsätieteiden osasto koordinoi uutta Erasmus Mundus -maisteriohjelmaa

Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto koordinoi uutta Master of Science in European Forestry -maisteriohjelmaa. Erasmus+ -ohjelman (2014–2020) yhteiset maisteriohjelmat ovat jatkoa Erasmus Mundus -ohjelman vastaavalle toiminnolle (2004–2013).

Maisteriohjelmat suunnittelee ja toteuttaa korkeakoulujen yhteenliittymä eli konsortio, jossa on jäseniä vähintään kolme Erasmus+ -ohjelmaan osallistuvasta maasta. Konsortiossa voi lisäksi olla mukana korkeakouluja Euroopan ulkopuolelta.

Nyt alkavan hankkeen partnerit ovat Itävallasta, Saksasta, Espanjasta, Ranskasta ja Romaniasta. Ohjelma on yksi harvoista Suomesta koordinoituja hankkeita ja tukee metsätieteen osaston kansainvälistä profiilia. Maisteriohjelman opiskelijat suorittavat opintojaan vähintään kahdessa eri maassa, ja suurin osa heistä tulee Euroopan ulkopuolelta.

Ohjelma on saanut aiemmin Erasmus Mundus -rahoitusta, ja nyt uutta rahoitusta myönnettiin yhteisten maisteriohjelmien toteuttamiseen ja opiskelijoiden apurahoihin yhteensä kolmeksi vuodeksi. Rahoitus on kokonaisuudessaan 2 592 500 euroa.

Biotalous kasvattaa puutuotealaa

Biotalousyhteiskunta tarvitsee uusiutuvia luonnonvaroja ja niiden kestävää käyttöä. Puutuoteala tarjoaa tähän huiman mahdollisuuden terveellisillä ja turvallisilla tuotteilla, ylivertaisella raaka-ainekestävyydellä, pienellä hiilijalanjäljellä ja tulevaisuuden asiakkaita palvelevilla innovatiivisilla ratkaisuilla.

Luonnonvarakeskus (Luke) järjesti Lahdessa 7.–8.4.2016 kansainvälisen symposiumin puutuotealan uusien mahdollisuuksien ja haasteiden arvioimiseksi. Kuultujen asiantuntijapuheenvuorojen ja keskustelujen perusteella Luke laati kuuden kohdan julkilausuman, jonka avulla halutaan vaikuttaa elinkeinoelämää ja tutkimusohjelmia koskevaan päätöksentekoon Euroopassa ja Suomessa.

Biotalous kasvattaa puutuotealaa, puutuoteala hyödyttää yhteiskuntaa

Biotalous tarjoaa puutuoteteollisuudelle ainutlaatuisen tilaisuuden profiilin nostamiseen, uusiutumiseen ja liiketoiminnan kasvattamiseen. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöllä on tässä tärkeä rooli, myös kilpailukyvyn lisäämisessä. Valtiovallan viestin symposiumiin tuonut eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen muistutti siitä, että Eurooppa tarvitsee uutta taloudellista toimeliaisuutta ja työpaikkoja. Mallia voidaan ottaa myös amerikkalaisesta innovaatiotoiminnasta.

Johtaja Jaakko Kuusisaari Tieto Oyj:stä toi esille liiketoiminnan hyödyt digitalisaatiosta, jota on mahdollista soveltaa puutuoteteollisuudessa paljon nykyistä laajemmin.

Puutuotteiden arvo sekä yhteiskunnan että teollisuuden kannalta kävi yksiselitteisesti ilmi puheenvuoroista.

– Kaikki, mikä tehdään tänään fossiilisista raaka-aineista, voidaan huomenna tehdä puusta. Tässä tarvitaan globaalia markkina- ja asiakasnäkemystä sekä uudenlaista kuluttajasuuntautumista, totesi johtaja Miikka Pesonen Stora Enso Oyj:stä.

Puun ekologisuus, hyvinvointivaikutukset ja tekninen etevyys halutaan hyödyntää

Puu on vuosisadan monipuolisin ja vihrein raaka-aine rakentamiseen, asumiseen ja logistiikkaratkaisuihin. Puu herättää kiinnostusta kerrostalorakentamisessa silloin, kun keskustellaan sisäilman laadusta tai rakentamisen nopeudesta ja muunneltavuudesta. Modernissa sisustamisessa puhuttelee mahdollisuus yhdistää materiaalin esteettisyys ja korkealaatuinen design. Kuljetus- ja varastointijärjestelmissä sekä ajoneuvoissa puupohjainen biomuovi on korvaamassa petrokemiasta ja metalliteollisuudesta peräisin olevia tuotteita.

Useissa puheenvuoroissa tuotiin esille myös puun psykofyysiset hyvinvointivaikutukset, jotka ovat todennäköisesti suuremmat kuin tiedämme.
– Kestävyyden määrittelyyn on aika tuoda uusi taso – ihmisten hyvinvoinnin määrittelemä kestävyys, ehdottivat Henrik Heräjärvi ja Susanne Heiska Lukesta.

Asiantuntijat Euroopan yhteisellä asialla

Puutuotealan näkyvyydestä eurooppalaisessa päätöksenteossa kannettiin yhteinen huoli.
– Alan näkyvyyttä eurooppalaisissa päätöksentekokoneistoissa sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmissa on parannettava selvästi ja puualan on pystyttävä esittämään yhteinen viesti päättäjille, korosti tutkimusjohtaja Andreas Kleinschmit Ranskan teknologiainstituutista.
Samoilla linjoilla oli myös eurooppalaisen metsäalan teknologiayhteisön toimitusjohtaja Johan Elvnert, jonka mukaan innovaatioyhteisöt voisivat tarjota vision eurooppalaisille päättäjille.

Euroopan unionissa on europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin mukaan tahtotila biotalouden edistämiseksi.
– EU:ssa halutaan edistää tiedepohjaisia politiikkatoimenpiteitä, lainsäädännön yhdenmukaistamista ja ennustettavuutta markkinatoimijoille. Esimerkiksi puurakentaminen tulisi saada osaksi biotaloutta, jolloin sitä voitaisiin tuoda esille julkisten hankintojen säädöksissä, Kumpula-Natri totesi.

Puutuoteteollisuus vahvaksi eurooppalaisen biotalouden brändiksi -julkilausuma – kuusi pääkohtaa:

Huomio puualaan Eurooppa-tason elinkeinopolitiikassa sekä tutkimus- ja innovaatio-ohjelmissa
Kasvuhakuisista yrityksistä ja yritysverkostoista potkua puualan toimintamallien uudistamiseen
Poliittisilta päättäjiltä lisää tukea liiketoiminnan ja tutkimuksen vuoropuheluun
Puualan koulutus vastaamaan ajan vaatimuksia
Monitieteistä tutkimusta puutuotteiden käytön terveys- ja hyvinvointivaikutuksiin
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyö tuottamaan biotalouden ratkaisuja puualan uudistumiseksi

Arktiset olosuhteet halutaan kilpailuvaltiksi kansainvälisillä markkinoilla

Luonnonvarakeskus (Luke) selvittää yrittäjien ja yhteistyökumppaneiden kanssa, miten haasteelliset pohjoiset olosuhteet ja niiden tuomat lisäarvotekijät voidaan valjastaa kilpailuvalteiksi kansainvälisillä markkinoilla.

Luken, Ruokatieto Yhdistyksen ja Reilua.fi:n hankkeessa arktisella ruoantuotannolla tarkoitetaan 60. leveysasteen pohjoispuolella tapahtuvaa tuotantoa. Raja kulkee Helsingin korkeudella, joten arktisen tuotannon alue kattaa käytännössä koko maan. Suomi on arktinen maa globaalista näkökulmasta, ja asia todetaan myös valtioneuvoston vuonna 2013 vahvistamassa Suomen arktinen strategia 2013 -periaatepäätöksessä.

Suomessa ruokaa tuotetaan poikkeuksellisissa olosuhteissa. Esimerkiksi pitkä, kylmä talvi pakkasineen ja routineen, kesän runsas valo, puhdas maaperä ja puhdas ilma sekä käytännössä rajoittamattomat puhtaan veden varat ovat globaalisti ainutlaatuisia tekijöitä, joita elintarvikeviennin viestinnässä ei ole vielä täysimittaisesti hyödynnetty.

– Luken selvitysten mukaan pohjoinen tapa tuottaa ruokaa tarkoittaa muun muassa vähempää antibioottien käyttöä tuotantoeläimillä, jäljitettäviä ja turvallisia tuotteita sekä joidenkin luonnontuotteiden erityisiä laatutekijöitä. Esimerkiksi luonnonmarjojen, mustikan, puolukan ja hillan flavonoidipitoisuus on arktisilla alueilla korkea, Luken vanhempi tutkija Jaana Kotro kertoo.

Hankkeessa käydään aktiivista keskustelua toimialan edustajien ja sidosryhmien kanssa, jotta voidaan tuottaa tietoa yritysten tarpeisiin. Selvitysten pohjalta rakennetaan arktisuuteen pohjautuvaa viestintäsisältöä ja -materiaalia, jota yritykset voivat omassa viestinnässään ja markkinoinnissaan hyödyntää. Viestintätyökalujen on tarkoitus palvella sekä toimialan viestintää yleisesti että eri tuotantosuuntien viestintää.

Viennissä on elintarviketeollisuuden kasvuvara

Suomalaisia elintarvikkeita viedään jo nyt, mutta kasvuvaraa on. Tarvetta on koko ruoantuotannon kannattavuuden ja kauppataseen parantamiselle.

– Hanke lähti liikkeelle tarpeesta lisätä ruoantuotannon kilpailukykyä sekä tavoitteesta kasvattaa kotimaisen ruoan vientiä. Nyt ruokaa tuodaan noin 4,5 miljardin ja viedään 1,5 miljardin arvosta, Kotro sanoo.

Elintarvikealan pk-yrityksistä 12 prosenttia toimii kansainvälisillä markkinoilla. Elintarvikealan Team Finland -vientiohjelma Food from Finlandin tavoite on viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä.

Arktisuus elintarvikeviennin kärkenä -hanke jatkuu vuoteen 2018 saakka. Luken, Ruokatieto Yhdistys Ry:n ja Reilua.fi:n hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

Metsäteollisuuden tuotanto supistui kolmannella vuosineljänneksellä

Ainoastaan kartongin tuotanto pysyi heinä–syyskuussa vakaana. Tammikuun alusta alkaen sellun ja kartongin tuotanto on kasvanut, mutta sahatavaran ja paperin tuotanto vastaavasti pienentyi kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Vaikka alan investoinnit ovat samaan aikaan kääntyneet kasvuun, kustannuspaineet säilyvät kovina. Siksi yritysten kustannuskilpailukykyä pitää parantaa.

Tuotanto supistui kolmannella vuosineljänneksellä koko metsäteollisuudessa lukuun ottamatta kartonkia. Sen tuotanto säilyi yhtä suurena kuin vuoden 2014 heinä–syyskuussa eli 720 000 tonnissa. Havusahatavaraa tuotettiin 2,4 miljoonaa kuutiometriä, joka jää viime vuoden kolmannen neljänneksen tuotannosta kolme prosenttia. Sellun tuotanto oli niin ikään kolme prosenttia vuoden 2014 heinä–syyskuuta pienempi ja jäi näin 1,7 miljoonaan tonniin. Paperin tuotanto taas pieneni neljä prosenttia 1,8 miljoonaan tonniin.

”Suomen kustannuskilpailukykyä pitää tukea toimilla, jotka purevat nopeasti. Lisäksi tulevien vuosien palkkaratkaisujen täytyy olla maltillisia. Jäykät työehtosopimukset käytännössä estävät tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamisen paikallisesti”, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

Tammikuun alusta alkaen sellun tuotanto on kasvanut prosentin ja kartongin kolme prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Havusahatavaran tuotanto sen sijaan pienentyi tammi–syyskuussa neljä prosenttia ja paperin tuotanto kolme prosenttia.

Jaatisen mukaan alan myönteiset uutiset sekoittuvat kustannuspaineisiin ja toimintaympäristön haasteisiin.

”Koska alan investoinnit ovat kääntyneet kasvuun, päättäjien täytyy kiinnittää entistä enemmän huomiota biotalouden mahdollisuuksiin. Puu pitäisi saada liikkeelle kannustamalla metsänomistajia aktiivisuuteen. Lisäksi koulutetun työvoiman saatavuudesta tulee huolehtia. Myös päästökauppakompensaatio on otettava käyttöön täysimääräisenä”, Jaatinen toteaa.

Lakko rumensi syyskuun lukuja

Paperin ja kartongin tuotanto pieneni syyskuussa 10,8 prosenttia verrattuna vuoden 2014 vastaavaan ajanjaksoon. Tuotanto jäi syyskuussa 780 000 tonniin, mihin on syynä erityisesti Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksiä rasittanut poliittinen lakko.

Paperiliiton ja Puuliiton irtiotto maksoi yrityksille arviolta 42 miljoonaa euroa. Metsäteollisuudessa oli 18.9. lakossa liittojen päätöksellä 80 prosenttia työntekijöistä, kun taas teknologiateollisuudessa lakkoon meni alle 10 prosenttia työntekijöistä.

”Kilpailijamaissa hallituksen toimintaan kohdistuvat lakot eivät ole mahdollisia. Koska toimitusvarmuus on keskeinen kilpailutekijä, Suomen maine koki jälleen kolauksen. Työrauhajärjestelmän uudistaminen on välttämätöntä. Poliittiset ja laittomat lakot ovat Suomessa valtiovallan erityisessä suojeluksessa”, Jaatinen muistuttaa.

Metsämessuilla pohditaan biotalauden mahdollisuuksia

Biotalouden innovaatioita, startup-yrityksiä ja jo olemassa olevaa liiketoimintaa esittelevä Metsämessujen erikoisalue Tulevaisuuden tori näyttää konkreettisin tuote-esimerkein sen, mistä biotaloudessa pohjimmiltaan on kyse. Mukana on näyttelyn yhteistyökumppanin UPM:n lisäksi 14 startup- tai kasvuyritystä ja kaksi erikoisnäyttelyä. Metsämessujen ohjelmassa biotalous on esillä monesta eri näkökulmasta.

Kaikki Tulevaisuuden torilla esillä olevat yritykset ovat suomalaisia ja alansa huippuosaajia. Yrityksiä yhdistää biotalouden monipuolinen hyödyntäminen, ekologisuus ja luonnonmukaisuus, suomalaisen osaamisen ja metsän hyödyntäminen sekä innovatiivisuus materiaalien käytössä.

Tulevaisuuden tori on Metsämessujen ja sijoittajatapahtuma Slushin biotaloutta edistävä yhteisprojekti, jonka päärahoittaja on Suomen Metsäsäätiö ja yhteistyökumppaneina Metsäteollisuus ry ja UPM. Metsämessujen ja Slushin ainutlaatuisen yhteistyön tuloksena marraskuun alku on biotalouden superviikko, sillä molemmissa tapahtumissa biotaloutta käsitellään harvinaisen monipuolisesti.

Ministeri keskustelee lasten kanssa biotaloudesta

Slushin ja Metsämessujen yhteisellä ohjelmalavalla useat puheenvuorot käsittelevät biotaloutta. Maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen (Kesk.) osallistuu lasten kyselytuntiin biotaloudesta. Biotalouden työllistävästä vaikutuksesta keskustelevat Luonnonvarakeskuksen tutkija Olli Lehtonen, Metsäteollisuus ry:n metsäasioiden päällikkö Jouni Väkevä sekä metsäyhtiön edustaja. Onko hallituksen työpaikkaennuste täysin tuulesta temmattu, vai voiko biotalous tuoda 100 000 uutta työpaikkaa Suomeen? Metsäbiotalous tuo näkökulman fossiilisten raaka-aineiden vähentämiseen biotalouden keinoin.

Lisätiedot www.helsinginmetsamessut.fi

Mobiilin tietoturvaan toivotaan lisäpanostusta

IBM Securityn ja Ponemon-instituutin julkaisema “The State of Mobile Application Insecurity” -raportti kertoo mobiilisovellusten tietoturvan huolestuttavasta tilasta. Lähes 40 prosenttia tutkimukseen osallistuneista mobiilisovelluksia kehittävistä yrityksistä ei panosta riittävästi tuotteidensa tietoturvaan. Keskiverto tutkimukseen osallistunut yritys testasi vain alle puolet kehittämistään sovelluksista ja 33 prosenttia yrityksistä ilmoitti, etteivät koskaan testaa sovelluksiaan ennen markkinoille tuontia. Raporttia varten kerättiin tietoa tietoturvakäytännöistä yli 400 mobiilisovelluksia kehittävästä organisaatiosta kyselytutkimuksen avulla.

Tutkimukseen osallistuneet organisaatiot käyttivät keskimäärin 34 miljoona dollaria vuosittain mobiilisovellusten kehitystyöhön, mutta vain 5,5 prosenttia tästä budjetista suunnattiin käytettäväksi tietoturvan varmistamiseen ennen tuotteiden tuomista markkinoille. Jopa 50 prosenttia yrityksistä ei käytä ollenkaan rahaa tuotteidensa tietoturvaan. Raportin mukaan monet tutkimuksen yrityksistä tarkistavat sovelluksensa haavoittuvuuksien varalta harvoin tai tuskin koskaan. Etusijalla on markkinoille tuonnin nopeus ja käyttäjäkokemus. 65 prosenttia vastanneista kertoo asiakkaiden tarpeiden ja kysynnän menevät tietoturvan edelle ja 77 prosenttia mainitsee ”julkaisukiireen” olevan pääasiallisena syynä mobiilisovellusten haavoittuvuuksiin.

Mobiilisovellusten tukkimatta jätetyt haavoittuvuudet tarjoavat kyberrikollisille mahdollisuuden päästä käsiksi luottamukselliseen yritys- ja henkilötietoon työkäyttöön tarkoitettujen omien mobiililaitteiden tai yrityskäyttöön tarkoitettujen mobiililaitteiden avulla. Viimeisin IBM X-Force -raportti osoittaa, että vuonna 2014 yli miljardi henkilötietoa vaarantui tietoturvahyökkäyksen seurauksena.

IBM Securityn ja Ponemon-instituutin raportin mukaan yritykset suojaavat mobiililaitteitaan kehnosti kyberuhkia vastaan. Omien mobiililaitteiden hyödyntäminen työkäytössä (BYOD) on yleistynyt voimakkaasti ja ongelmia syntyy, kun työntekijät liittyvät avoimeen verkkoon tai lataavat testaamattomia sovelluksia epäluotettavista lähteistä altistaen laitteet haittaohjelmille. Raportti paljastaa, että jopa luotettuina pidettyjen yritysten mobiilisovellusten lataaminen perinteisistä sovelluskaupoista pitävät sisällään suuren riskin. Yli puolet (55 %) organisaatioista kertoi ettei heillä ole olemassa olevaa käytäntöä, joka määrittelisi hyväksyttävän tavan käyttää mobiilisovelluksia työpaikalla. Suurin osa yrityksistä (67 %) sallii työntekijöidensä ladata hyväksymättömiä sovelluksia työkäyttöön tarkoitettuihin laitteisiin. Lisäksi 55 % organisaatioista sallii työntekijöiden ladata ja käyttää työntekoon liittyviä sovelluksia omalle mobiililaitteelle.

IBM on julkaissut uuden mobiiliuhkien hallintaan tarkoitetun ja IBM MobileFirst Protect -tarjoomaan kuuluvan IBM MobileFirst Protect Threat Management -ratkaisun. Sen avulla on mahdollista havaita mobiililaitteessa tapahtuva epäilyttävä toiminta ja estää haittaohjelmien toiminta laitteessa. Ratkaisussa yhdistyy pilvipohjaisen jakelun mukanaan tuoma joustavuus ja kokonaisvaltainen mobiililaitteiden hallinta yritysympäristössä.

Metsämessuilla esitellään biometsätalouden innovaatioita

Tulevaisuuden tori tarjoaa biotalouden ratkaisuja arkipäivän tuotteisiin
0
Metsämessujen Tulevaisuuden tori -näyttelyosastolla esitellään biometsätalouden innovaatioita. Puuta ja puupohjaisia materiaaleja käytetään tuotteissa, joissa ei sitä tule ajatelleeksikaan: päivittäiskosmetiikassa, lääketieteellisissä valmisteissa, henkilöautoissa ja vaatteissa. Tulevaisuuden tori esittelee näitä innovaatioita, ja kertoo, miksi tulevaisuus tehdään puusta. Tulevaisuuden torin päärahoittaja on Suomen Metsäsäätiö ja yhteistyökumppanit ovat Metsäteollisuus ry, työ- ja elinkeinoministeriö, Metsä Group, Stora Enso, UPM.

Stora Enso tuo Tulevaisuuden torille Marimekon Allu-mekon, joka on valmistettu liukosellusta. Samaista liukosellua käytetään myös monissa muissa päivittäisissä tuotteissa. Liukosellun lisäksi Stora Enson puuelementeistä syntyy kerrostaloja ja kartongista brändituotteiden pakkauksia.

Metsä Groupin interaktiivinen juliste näyttää puun lukemattomat mahdollisuudet. Metsä Group kertoo, miten nykyisten ja tulevaisuuden biotuotteiden jäljet vievät sellutehtaille ja muutaman vuoden päästä muun muassa Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaalle.

UPM tuo Tulevaisuuden torille muun muassa puupohjaisia biomateriaaleja hyödyntävän ja uusiutuvaa dieseliä polttoaineena käyttävän Biofore-konseptiauton. Auto on toteutettu yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa.

Marita Huurinaisen suunnittelemien Wave-kenkien valmistuksessa hyödynnetään traditionaalista puuntaivutustekniikkaa ja tuloksena on kevyt ja joustava puupohjainen kenkä. Skandinaavisen luonnon inspiroima kenkä yhdistää ajatonta designia, suunnitteluperinnettä ja tulevaisuutta.

Droplet Hitech Design Oy / Lastu -tuotteet on valmistettu Suomessa ja palkittu Design from Finland -palkinnolla. Puiset mobiililaitteiden oheistuotteet, kuten kännykänkuoret edustavat ainutlaatuista puumuotoilua markkinoiden erikoisimmilla materiaaleilla.

Flaxwood Oy:n puukuitukomposiitista valmistetut sähkökitarat ja musiikki-instrumenttien komponentit tarjoavat innovatiivisen, korkealaatuisen ja ekologisen vaihtoehdon soitinvalmistukseen. Tuotteissa yhdistyvät puukuitukomposiitin edut ja perinteisen puun ominaisuudet.

Kraa Kraa Eyewear Oy valmistaa puisia silmä- ja aurinkolasinkehyksiä. Kehykset ovat sekoitus ennakkoluulotonta suunnittelua, modernia käsityöläisyyttä ja tinkimätöntä laatua ja ne valmistetaan Suomessa.

Max Joacim Cosmetics Oy on ainoa suomalainen hienoparfyymeja kehittävä ja tuottava yhtiö. Tuoksujen luomisessa merkittävässä osassa on kotimaan luonto ja uutuustuoksu pohjautuu suomalaiseen koivuun.

OnBone Oy/ Woodcast on puusta ja biohajoavasta muovista valmistettu kipsausmateriaali, jota voi työstää ilman vettä ja ilman kumihanskoja. Myrkytön ja täydellisesti muotoutuva kipsausmateriaali muotoillaan lämmitettynä ja jäähtyessään siitä tulee puumaisen kestävää. Käytetyt kipsit voi hävittää joko energia- tai biojätteenä.

Apteekeissa myytävien Repolar Oy:n hoitotuotteiden kehityksen perustana on kuusen runkopihkan ominaisuuksien asiantuntemus. Repolar tutkii ja kehittää valmisteita haavan- ja ihonhoitoon, kynsien ja ihon sienisairauksiin sekä lemmikkieläinten akuutteihin ja kroonisiin korvaongelmiin. Repolar edistää suomalaista lääketieteellistä tuotekehitystä yhdistämällä vanhan suomalaisen kansanperinteen havainnot sekä modernin lääketieteen vaatimukset.

Trestima Oy mittaa metsän puumäärän valokuvista. Metsä kuvataan Trestima-sovelluksella ja järjestelmä tunnistaa kuvista automaattisesti mm. puulajit ja runkojen läpimitat. Tuloksena on tarkka arvio metsän pohjapinta-alasta ja tilavuudesta runkolukusarjoineen.

Tulevaisuuden tori -näyttelyn järjestää Messukeskus. Päärahoittaja on Suomen Metsäsäätiö ja yhteistyökumppanit ovat Metsäteollisuus ry, työ- ja elinkeinoministeriö, Metsä Group, Stora Enso, UPM.

Metsähallitus suojelee yli 50 miljoonan euron arvosta talousmetsiä

Metsähallitus siirtää yli 13 000 hehtaaria talousmetsiä suojelualueiksi. Kyseessä on suurin yksittäinen METSO-ohjelman suojelupäätös.

Metsähallitus siirtää pysyvästi suojeluun 150 talousmetsäkohdetta. Kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on 14 780 hehtaaria, josta noin 1500 hehtaaria on muun muassa rajausten sisälle jääviä joutomaita ja vesiä. Pinta-ala vastaa noin Lahden kaupungin laajuista aluetta. Suurin osa alueista sijaitsee Oulu-Kuhmo -linjan eteläpuolella, mutta kohteita on aina Etelä-Lappia myöten.

Suojelupäätöksen taustalla on Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan METSO-suojelualueen laajentamista jatketaan osoittamalla valtion, kuntien ja julkisyhteisöjen mailla uusia suojeltavia kohteita yhteensä 20 000 hehtaaria. Tästä Metsähallituksen osuudeksi tuli kevään 2014 kehysriihessä 13 000 hehtaaria.

– Toteutamme hallitusohjelman ja kehysriihen päätöksiä, vaikka valtion talousmetsien arvokkaimmat kohteet on jo aiemmissa prosesseissa siirretty metsätaloustoimien ulkopuolelle, kertoo metsätalouden kehitys- ja ympäristöpäällikkö Antti Otsamo .

Suojeltavat kohteet on valittu Metsähallituksen metsätalouden ja luontopalvelujen asiantuntijoiden yhteistyönä. Kohteiden valinnassa on hyödynnetty Metsähallituksen paikkatietojärjestelmää, maastoinventointeja, Zonation-analyysejä sekä luontojärjestöjen suojeluesityksiä.

Suojeluun pyrittiin valitsemaan yhtenäisiä, monimuotoisuuden kannalta tärkeitä kohteita.

– Pääosa kohteista sijoittuu nykyisten suojelualueiden läheisyyteen, mikä lisää ajan myötä suojelualueiden kytkeytyvyyttä. Myönteisiä monimuotoisuusvaikutuksia on odotettavissa, mutta ne realisoituvat vasta pitkällä aikavälillä, toteaa projektipäällikkö Jussi Päivinen .

Suojeltavien kohteiden markkina-arvo alueita ostettaessa tai myytäessä olisi yli 50 miljoonaa euroa.

– Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen mukaisesti tasesiirto toteutetaan kuitenkin vastikkeettomasti – alue siirtyy pois metsätalouden resursseista ilman korvausta, kertoo Otsamo.

– Jatkossa METSO-ohjelman kannattaa keskittyä Etelä-Suomessa muiden metsänomistajaryhmien vapaaehtoisesti tarjoamiin, monimuotoisuudeltaan arvokkaisiin kohteisiin. Valtion mailta ei monimuotoisuuden tilaa nopeasti parantavia suojelukohteita helposti löydy, toteaa Otsamo.

Metsähallitus hoitaa ja käyttää valtion maa- ja vesialueita kestävästi ja vastuullisesti. Toimintamme perustuu uusiutuvien luonnonvarojen asiantuntevaan hyödyntämiseen, luonnon monimuotoisuuden edistämiseen ja yhteistyöhön alueellisten toimijoiden kanssa. Liiketoimintamme tulouttaa vuosittain valtiolle yli sata miljoonaa euroa. Luontopalvelujen julkisin varoin hoitamilla kansallispuistoilla ja retkeilyalueilla on merkittävä aluetaloudellinen vaikutus.

Selvitys: Pääkaupunkiseutu voisi kasvaa cleantech-metropoliksi

Selvitys: Pääkaupunkiseudulla hyvät edellytykset johtavaksi cleantech-metropoliksi

Pääkaupunkiseudulla on hyvät edellytykset tulla johtavaksi kansainväliseksi cleantech-metropoliksi. Tämä selviää Sitran Ramboll Finland Oy:lla teettämästä selvityksestä: Pääkaupunkiseutu kansainvälisen tason cleantech-veturiksi. Selvityksessä asemoitiin pääkaupunkiseutu suhteessa maailman johtaviin kaupunkeihin kestävyyden eri näkökulmista. Johtavana cleantech-metropolina pääkaupunkiseutu houkuttelisi aivan eri tavalla ulkomaisia osaajia ja investointeja Suomeen.

Selvityksessä tehdyn vertailun perusteella pääkaupunkiseudun voimakkainta kehitystä tulisi kohdistaa energiajärjestelmään, liikkumiseen ja liikenteeseen sekä cleantech-liiketoiminnan kehittämiseen. Tämä viesti on lähes yhtäpitävä Climate Leadership Counciliin kuuluvien suuryritysten johdon huolenaiheiden ja valtioneuvoston cleantech-strategian painotusten kanssa, jossa Suomen tavoitteena on nousta cleantechin suurvallaksi ja biotalouden edelläkävijäksi vuoteen 2020 mennessä.

”Satsaamalla rajat ylittävään yhteistyöhön ja yhdenmukaisiin hyviin käytäntöihin voidaan cleantech-liiketoiminnan kehittämisen puitteet saada kuntoon. Kunnianhimoiset tavoitteet on asetettava yhdessä, jonka jälkeen käytännön toteutus voidaan tehdä parhaalla mahdollisella tavalla,” toteaa johtava asiantuntija Tiina Kähö Sitrasta.

Voimakkaan kehittämisen alueiksi selvitys ehdottaa yhteistä kehittämisalustaa cleantech-liiketoiminnalle, joka johtaa kohti laajamittaista ja tehokasta kiertotaloutta sekä lisää yritysten liiketoimintaa ja vientiä merkittävästi. Tämä tiikerinloikka rakentuu nykyisille vahvuuksille – kansalaisten ja yhteisöjen aktiiviselle toiminnalle, avoimen datan ja integroivan ICT:n hyödyntämiselle sekä kestävyyden huomioivalle rakennetulle ympäristölle.

”Käytännön tasolla tämä tarkoittaisi selvityksen mukaan esimerkiksi valtion saamista mukaan keskeisiin seudullisiin energiaratkaisuihin, yhteiskäyttöajoneuvojen tarjonnan lisäämistä ja käytön edistämistä sekä digitaalisuuden ja avoimen datan hyödyntämistä. Kaupunkien tulisi myös soveltaa resurssitehokkuuteen liittyviä tavoitteita julkisissa hankinnoissa sekä helpottaa uuden liiketoiminnan käynnistämistä, edistää ekologisuutta kaavoituksessa, lisätä täydennysrakentamista sekä parantaa vanhojen kaupunginosien materiaali- ja energiatehokkuutta,” Kähö jatkaa.

Selvitys ehdottaa, että samanaikaisesti yhteisten tavoitteiden kristallisoinnin kanssa tulee luoda rakenteita ja toimintamalleja pääkaupunkiseudun yhtenäisyydelle ja yhteistyölle puhtaan energian ja cleantech-liiketoiminnan edistämisessä. Kaupunkien johtajat haluavat keskustella tämäntapaisesta yhteistyöstä, jota nyt kehitellään Sitran johdolla.

Kaupungistuminen ja teollistuminen aiheuttavat maailmanlaajuisesti laajoja ympäristöongelmia. Etenkin nousevien ja kehittyvien maiden markkinoilla kestävää kehitystä edistäville ratkaisuille on valtava bisnespotentiaali. Tämän potentiaalin realisoimiseksi Suomeen tarvitaan maailmanluokan referenssialue, jossa yritykset voivat kehittää ja esitellä vähähiilisiä ratkaisujaan. Pääkaupunkiseudulla tämä olisi mahdollista. Näin yritykset saavat ponnahduslaudan maailman kasvaville cleantech-markkinoille.

Maailmalla on viime vuosina käynnistetty useita merkittäviä yhteistyöaloitteita ilmasto- ja ympäristöhaasteiden ratkaisemiseen, kuten New Yorkin entisen pormestarin Michael Bloombergin vetämä C40-kaupunkiverkosto (Climate Leadership Group), jonka 69 kaupunkiseutua muodostavat jo lähes viidenneksen (18 %) maailman bruttokansantuotteesta.

Pääkaupunkiseudun kehittäminen puhtaan energian ja cleantechin osalta kansainvälisen parhaimmiston joukkoon onkin noussut viime aikoina erityisesti suomalaisten suuryritysten johdon agendalle. Myös pk-yritysten valmiudet ovat hyvät. Tuoreessa, erittäin arvostetussa vertailussa (Global Cleantech Innovation -indeksi) Suomi sai hopeasijan cleantech-innovaatioiden tuottajana.

”Sitra on valmis tukemaan pääkaupunkiseudun kaupunkeja ja yrityksiä kokeiluissa, jotka vahvistavat merkittävän kotimarkkinaedun aikaansaamista Suomeen”, Kähö sanoo.

Kehittyminen johtavaksi puhtaan energian ja cleantechin metropoliksi vaatii pääkaupunkiseudulta ennen kaikkea kunnianhimoista yhteistä tavoiteasetantaa. Tavoitteiden tulisi olla sen verran korkealla, että pääkaupunkiseutu voisi liittyä muiden pohjoismaisten pääkaupunkien tavoin C40-kaupunkiverkostoon innovaatiokaupungiksi. Tavoitteena voisi myös olla esimerkiksi sijoittua kolmen parhaan joukkoon valituilla alueilla vuosilta 2020–2030 tehdyissä vertailuissa maailman metropoliseutujen joukossa.

Tiivis seudullinen yhteistyö, jossa kaupungit, yritykset ja yhteisöt yhdessä rakentavat kansainvälisesti merkittävän referenssialueen kotimarkkinoille, edistää sekä yritysten liiketoimintaa ja vientiä että tekee pääkaupunkiseudusta entistä vetovoimaisemman. Seudullisesta yhteistyöstä on pääkaupunkiseudulla jo rutkasti hyviä esimerkkejä mm. jätehuollon, liikenteen ja terveydenhuollon järjestämisessä.

Karhun kannanhoidolliset poikkeusluvat myönnetty


Suomen riistakeskus on myöntänyt karhun kannanhoidolliset poikkeusluvat 20.8. alkavalle metsästyskaudelle. Poikkeuslupia myönnettiin yhteensä 73 karhun metsästykseen. Poronhoitoalueella karhun pyynti tapahtuu maa- ja metsätalousministeriön asettamin kiintiöin. Kiintiö on yhteensä 42 karhua, josta itäiselle poronhoitoalueelle on asetettu 30 karhun kiintiö ja läntiselle 12.

Itä-Suomen vakiintuneen karhukannan hoitoalueella Suomen riistakeskus myönsi poikkeusluvat 49 karhun metsästämiseen. Poikkeuslupia on painotettu Pohjois-Karjalaan ja Kaakkois-Suomeen, joissa karhukanta on tiheämpi kuin muualla hoitoalueella. Tavoitteena on palauttaa hoitoalueen karhujen määrä samalle tasolle, mitä se on ollut parin viime vuoden aikana. Viime metsästyskaudella tältä alueelta saatiin saaliiksi 45 karhua.

Levittäytymisvyöhykkeellä Suomen riistakeskus myönsi poikkeusluvat 18 karhun metsästykseen. Poikkeuslupia on kohdennettu Keski- ja Kaakkois-Suomen karhutihentymäalueille. Tavoitteena on, että karhukanta kasvaa maltillisesti, jotta alueelta siirtyisi yksilöitä myös harvemman kannan alueille. Levittäytymisvyöhykkeeltä saatiin saaliiksi viime metsästyskaudella 32 karhua.

Kehittyvän kannan hoitoalueelle eli Etelä- ja Länsi-Suomeen Suomen riistakeskus myönsi poikkeusluvat 6 karhun metsästämiseen. Maa- ja metsätalousministeriön asetus mahdollistaa karhun metsästyksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Pirkanmaan maakunnissa. Poikkeusluvat on myönnetty Etelä- ja Keski-Pohjanmaan itäosien ja Pirkanmaan pohjoisosien muodostamalle alueelle, jossa karhuja esiintyy paikoin yhtä runsaasti kuin Keski-Suomen alueella. Tämän lupamäärän ei arvioida hidastavan merkittävästi tavoiteltua kannan kasvua ja levittäytymistä, mutta se mahdollistaa karhun ihmisarkuuden lisäämisen ja konfliktien vähentämisen alueella. Kehittyvän kannan hoitoalueella saatiin saaliiksi viime metsästyskaudella 9 karhua.

Poronhoitoalueen kiintiöissä ei tapahtunut muutosta. Viime metsästyskaudella itäiseltä poronhoitoalueelta saatiin saaliiksi 27 karhua ja läntiseltä 12 karhua. Karhun aiheuttamista vahingoista suurin osa aiheutuu porotaloudelle, joten metsästyksen avulla pyritään vähentämään karhun porotaloudelle aiheuttamia vahinkoja.

Metsäteollisuuden päästöt vähentyneet merkittävästi

Metsäteollisuuden juuri julkaistut massa- ja paperiteollisuuden ympäristötilastot vuodelta 2013 kertovat hyvästä kehityksestä ympäristövastuun osalta.

Metsäteollisuuden tavoite on vähentää päästöjä ja jätteitä entisestään sekä olla myös jatkossa johtava uusiutuvan energian tuottaja ja käyttäjä. Tilastot osoittavat, että kehitys on tavoitteiden mukaista. Hyvä esimerkki on kaatopaikalle sijoitettujen jätteiden määrä. Se väheni vuonna 2013 edellisvuoteen verrattuna 23 prosenttia. Hyvän tuloksen mahdollisti erityisesti se, että sivuvirtoja voitiin hyödyntää entistä enemmän energian tuotannossa.

Materiaalitehokkuus näkyy jätemäärän vähenemisen lisäksi myös paperin kierrätysasteessa, joka oli vuonna 2013 ennätyksellisesti 80 prosenttia. Vaikka paperin kulutus Suomessa on edellisvuoteen verrattuna vähentynyt, sen talteenottomäärä on pysynyt ennallaan reilussa 700 000 tonnissa. Metsäteollisuus kierrättää Suomessa kaiken talteen otetun paperin. Tilastojen valossa suomalaiset ovat entistä aktiivisempia paperinkierrättäjiä.
Tuotanto kasvoi, päästöt vähenivät

Vuonna 2013 massa- ja paperiteollisuuden tuotantoon suhteutetut ilmaan kohdistuvat päästöt vähenivät ja veteen kohdistuvat päästöt pysyivät samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna.

Ilmaan suuntautuvista päästöistä merkittävin lyhyen ajan muutos on saavutettu hiukkaspäästöjen osalta. Tuotantoon suhteutettuna ne ovat vähentyneet viimeisen viiden vuoden aikana yli 11 prosenttia. Hyvän kehityksen ovat mahdollistaneet investoinnit entistä tehokkaampiin savukaasuja puhdistaviin laitteistoihin.

Vuosittain kerättävät tilastot sisältävät tietoa metsäteollisuuden ympäristötunnuslukujen kehityksestä sekä vuoden aikana tehdyistä ympäristötoimista. Tilastojulkaisu ja yksittäiset tilastot löytyvät Metsäteollisuus ry:n nettisivulta.

Metsäteollisuus: Biotaloudesta syntyy uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja

Biotalouden toteutuminen edellyttää kilpailukykyistä metsäteollisuutta

Tänään julkistettu Suomen ensimmäinen kansallinen biotalousstrategia on askel kohti kestävämpää taloutta ja vähähiilisen yhteiskunnan toteutumista. Metsäteollisuus on yksi keskeisistä biotalouden toimijoista, sillä sen koko toiminta pohjaa uusiutuvista ja kierrätettävistä luonnonvaroista valmistettuihin tuotteisiin.

”Biotalous on Suomelle erinomainen mahdollisuus lisätä talouskasvua ja hyvinvointia. Kansallisen biotalousstrategian toteuttaminen vaatii rohkeiden poliittisten päätösten lisäksi vahvaa yhteistä tahtotilaa ja konkreettisia tekoja. Hiljattain tehdyt miljardiluokan investointipäätökset osoittavat, että alalla on voimakas halu uusiutua, kasvaa ja vahvistaa asemaansa biotalousmarkkinoilla”, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

Biotaloudesta syntyy Suomeen kipeästi kaivattua uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja sekä metsäteollisuuteen että yli toimialarajojen. Biotalouden ja sen ympärille rakentuvan ekosysteemin kehittyminen edellyttää kuitenkin, että nykyinen metsäteollisuus on kilpailukykyinen ja liiketoiminta- ja investointiympäristö tukee biotalouden kasvua. Tulevaisuuden biotalous rakentuu nykyisen jalostuksen pohjalle ja osin sen rinnalle.

”Päättäjien on aktiivisesti edistettävä biotalouden toteutumista Suomessa ja EU:ssa, jotta biotaloudelle syntyy suotuisat toimintaedellytykset. Vain menestyvä ja kilpailukykyinen teollisuus pystyy rahoittamaan uuden liiketoiminnan kehittämistä. Teollisuus ja uudet investoinnit hakeutuvat sinne, missä kustannuskilpailukyky on kunnossa ja toimintaympäristö vakaa ja ennustettavissa”, painottaa Jaatinen.

Raaka-ainenäkökulmasta Suomella on erinomaiset kasvun lähtökohdat, sillä biotaloutemme perustuu metsiin. Suomessa on panostettava metsänhoitoon, puuraaka-aineen saatavuuteen ja puubiomassan monipuolisempaan hyödyntämiseen. Metsien taloudellista käyttöä tulee lisätä, mikä tuo mukanaan myös ympäristöhyötyjä.
Uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä tuotannossa ja kulutuksessa lisättävä

Biotalouden tuotteita yhdistää kierrätettävyys ja uusiokäyttö, jotka ohjaavat yhä enemmän myös kuluttajien valintoja ja ratkaisevat osaltaan biotalouden menestyksen. Metsäteollisuuden uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuvat tuotteet toimivat ilmastonmuutoksen torjujina, kun pyritään saavuttamaan vähähiilinen yhteiskunta.

Metsäteollisuus kehittää ja valmistaa jo nyt uusia, kokonaan biopohjaisia tuotteita, joiden osuuden arvioidaan biotalousstrategiassa nousevan puoleen alan vientituloista vuoteen 2030 mennessä. Uudet tuotteet täydentävät pakkaus- ja hygieniatuotteiden sekä puurakentamisen kasvavaa tarvetta. Uusia aluevaltauksia syntyy mikrofibrillisellusta, biomuoveista, komposiittimateriaaleista, vihreistä kemikaaleista ja lääketeollisuuden raaka-aineista sekä biopolttoaineista.

Suomen energiankäytöstä vajaat 30 % on uusiutuvaa energiaa ja myös sen osuutta voi lisätä metsien kestävällä käytöllä. Metsäteollisuus tuottaa jo nyt noin 70 % Suomen uusiutuvasta energiasta.

Valtakunnalliset METSO-hankkeet kohentavat talousmetsien luontoarvoja

Yksityiset metsänomistajat voivat turvata metsien monimuotoisuutta METSO-ohjelman avulla. Myös talousmetsissä voidaan toteuttaa luonnonhoitoa eli täyssuojelu ei ole ainut vaihtoehto.

Maa- ja metsätalousministeriö myönsi rahoitusta kolmelle uudelle valtakunnalliselle luonnonhoidon kehittämishankkeelle ja yhdelle jatkohankkeelle. Hankkeet kestävät kahdesta kolmeen vuotta ja niissä keskitytään muun muassa riistaan, talousmetsien luonnonhoitoon ja luontomatkailuun.

Kanalintuja ja hyvinvointipolkuja

Askel riistametsään -hankkeessa kohennetaan riistaeläinten elinympäristöjä. Keinona on muun muassa ojitettujen, vähäpuustoisten soiden kunnostaminen. Hanketta koordinoi Suomen Riistakeskus ja pääyhteistyökumppanina on Suomen metsäkeskus.

”Meillä on tiedossa useita maanomistajia, joita tällainen vapaaehtoinen toiminta kiinnostaa. Etenkin riekko ja muut soiden reunamilla viihtyvät metsäkanalinnut motivoivat metsästäviä maanomistajia mukaan luonnonhoitoon”, hanketta suunnitellut Marko Svensberg Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Toinen uusista hankkeista edistää luontomatkailua. Tavoitteena on laatia METSOn periaatteiden mukainen konsepti hyvinvointipolulle sekä metsäluonnonhoidon suositus matkailuyrittäjille ja kyläyhteisöille. Idean takana on Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta.

”Hankkeessa yritetään saada METSOsta yksi laatukriteeri talousmetsissä toteutettavalle luontomatkailulle”, Matila summaa.

Lisää neuvontaa metsänomistajille
Kolmas uusi hanke pyrkii luomaan kasvua ja vaikuttavuutta METSO-ohjelman luonnonhoitoon alueellisten toteutusohjelmien avulla. Hankkeessa lisätään myös luonnonhoidon parissa työskentelevien osaamista sekä jaetaan metsänomistajille tietoa luonnonhoidosta.

”Tavoitteena on järjestää jokaiseen maakuntaan luonnonhoidon tutustumiskohteita, joilla metsänomistajat voivat saada neuvontaa ja tietoa luonnonhoidon keinoista ja rahoitusmahdollisuuksista”, kuvailevat hanketta koordinoivat Lauri Saaristo Tapiosta ja Matti Seppälä Suomen metsäkeskuksesta.

Lisäksi rahoitusta sai jatkohanke, jossa kehitetään paikkatietotyökaluja tukemaan Suomen metsäkeskuksen toteuttamaa luonnonhoidon suunnittelua. Tavoitteena on muun muassa toteuttaa väline luonnonhoidon maastosuunnitteluun. Hanketta koordinoi Jouni Rantala Suomen metsäkeskuksesta.

Kuluvana vuonna valtakunnallisia luonnonhoidon kehittämishankkeita rahoitetaan yhteensä noin 450 000 eurolla. Lisäksi metsäkeskuksen paikkatietotyökaluja kehitetään noin 250 000 eurolla.

Riistakolmioiden talvilaskennat käynnissä

Riistakolmioiden talvilaskennoissa ”metsästetään” nyt ajankohtaista riistatietoa. Laskennoissa kerättävää tietoa hyödynnetään kestävän käytön periaatteella metsästyksen suunnittelussa.

Talvilaskennat on suositeltu tehtäväksi Etelä- ja Keski-Suomessa 15.1. – 28.2. ja maan pohjoisosissa 15.1. – 15.3.välisinä aikoina. Koko kolmio lasketaan yhden päivän aikana, ja se voidaan tehdä useamman laskijan yhteistyönä. Hyvällä kaveriporukalla laskenta antaa huvia ja hyötyä samana päivänä.

Hyvien laskentasäiden sattuessa laskenta kannattaa tehdä mahdollisimman pian, sillä laskenta on hyvin altis sään vaihteluille ja lumioloille. Sopivia laskentapäiviä on varsin vähän, kuten tänä talvena on jo nähty.

Talvilaskennassa lasketaan tasasivuisen kolmiolinjan (4x4x4km) ylittävien lumijälkien lukumäärä seuraavien 25 lajin osalta: metsäjänis, rusakko, orava, liito-orava, majava, piisami, susi, kettu, naali, supikoira, karhu, kärppä, lumikko, minkki, hilleri, näätä, ahma, mäyrä, saukko, ilves, villisika, valkohäntäpeura, hirvi, metsäpeura ja metsäkauris. Lisäksi kirjataan ja merkitään kartalle linjalta tehdyt näköhavainnot metsosta, teerestä, pyystä, riekosta, peltopyystä, fasaanista, kanahaukasta ja korpista riippumatta siitä, kuinka kaukana laskentalinjasta ne on nähty.

Laskijat lähettävät laskentatiedot Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle (RKTL) laskennan jälkeen. RKTL kokoaa tiedot ja julkaisee saatujen tietojen perusteella laskettujen eläinten jälki-indeksin. Jälki-indeksi on laskentalinjan ylittävien jälkien lukumäärä kymmentä kolmiolinjan kilometriä ja vuorokautta kohti. Laskennoilla on saatu hyvin selville eri eläinkantojen kehityssuunnat.

Viime talvena laskettiin kaikkiaan 639 kolmiota. Suomen riistakeskus kannustaa lisäämään laskettujen kolmioiden määrää edelleen.

EU-komissio hyväksyi esityksen Etelä-Suomen kansallisista maataloustuista

Euroopan komissio on virallisesti hyväksynyt Suomen ohjelmaesityksen Etelä-Suomen kansallisista tuista vuosille 2014-2020. Suomi toimitti ohjelmaesityksensä komissiolle viime lokakuussa, jonka jälkeen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ja maatalouskomissaari Dacian Cioloș sopivat Suomen esityksen mukaiset ratkaisun pääkohdat marraskuun lopulla.

Ministeri Koskinen on tyytyväinen, että tukiratkaisulle saatiin sinetti komissiolta. Työtä on yhä edessä kotimaassa, kun saavutetun ratkaisun toteuttamisen yksityiskohtia hiotaan. − Yhdessä tuottajajärjestöjen kanssa ratkaistaan vielä joitakin viljelijätukien periaatteita ja rahoituselementtejä, joilla luodaan pitkäaikainen, ennustettava, tehokas ja hallinnoltaan järkevä tukikokonaisuus, ministeri Koskinen sanoo.

Etelä-Suomessa maksetun kansallisen ns. 141-tuen vuonna 2008 alkanut kausi päättyi vuoden 2013 lopussa. Tämän takia Suomi toimitti komissiolle lokakuussa 2013 esityksen Etelä-Suomen kansallisen tuen jatkosta. Komission nyt antama päätös Suomen esityksen mukaisesta kansallisesta tuesta kattaa poikkeuksellisen pitkän jakson eli koko EU:n maatalouspolitiikan ohjelma- ja rahoituskauden 2014-2020.

Tuen jatkossa on otettu huomioon uudistuva EU-maatalouspolitiikka ja Suomelle aiempaa paremmin sopivat EU-tukivälineet. Viime kesänä hyväksyttiin EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, CAP:n, uudistuksen päälinjaukset. Uudistuksessa esimerkiksi EU:n tuotantosidonnaiset tuet ovat aiempaa laajemmin käytettävissä eri tuotantosuuntien suoraan tukemiseen. Pääosa uudistetuista EU-tukivälineistä otetaan käyttöön vuodesta 2015 alkaen, jolloin Suomikin hyödyntää uudet mahdollisuudet koko maassa ja erityisesti Etelä-Suomessa.

CAP-uudistuksen yhteydessä EU-säädöksiin on lisätty komissiolle mahdollisuus antaa Suomelle lupa maksaa kansallisia maataloustukia Etelä-Suomessa kaudella 2014-2020. Tämä EU-säädöspohja korvaa Suomen EU-liittymissopimuksen artiklaan 141 perustuvan vanhan oikeusperustan. Tukiratkaisuista vuoden 2020 jälkeen Suomi neuvottelee aikanaan osana seuraavan EU:n ohjelma- ja rahoituskauden maatalouspolitiikan valmistelua.

Tänä vuonna kansallisia tulotukia maksetaan Etelä-Suomessa samalla tukirakenteella ja rahoituksella kuin vuonna 2013. Tuen kokonaismäärä on noin 63 miljoonaa euroa. Vuodesta 2015 alkaen Suomi siirtää merkittävän osan tuotekohtaisista Etelä-Suomen tuista osaksi EU:n kokonaan rahoittamia suoria tukia. Etelä-Suomen maidon- ja naudanlihatuotantoa, lammas- ja vuohitaloutta sekä tärkkelysperunan ja avomaanvihannesten viljelyä tuetaan jatkossa nykyistä selkeämmällä ja tehokkaammalla EU-tukiin pohjautuvalla järjestelmällä. Samalla puutarhataloutta ja sika- ja siipikarjatalouden tuki jatkuu nykymuotoisena alenevana kansallisena tukena vuosina 2015-2020.

Marraskuussa Etelä-Suomen kansallisen tuen ratkaisun yhteydessä komission kanssa sovittiin myös eräistä maatalouden rakennetta koko maassa parantavista toimenpiteistä. Komissio voi valtiontukimenettelyssä hyväksyä Suomen ehdotukset tuotantorakennusten peruskorjausten helpottamisesta ja usean viljelijän yhteishankkeen korotetusta investointituesta. Nuorille viljelijöille voidaan kohdistaa nykyistä enemmän aloitustukea, ja Suomi voi jatkaa nykyistä luopumistukijärjestelmää vuoden 2018 loppuun saakka.

Natura 2000 -verkostoa täydennetään ja -tietokanta päivitetään

Natura 2000 -verkoston täydentämisen ja tietokantapäivityksen valmistelu on alkanut Suomen ympäristökeskuksessa, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa sekä Metsähallituksessa. Työtä johtaa ympäristöministeriö.

Euroopan luonnon monimuotoisuutta turvaava Natura-verkosto on Suomessa pääpiirteissään valmis. Mahdollisten täydentämistarpeiden selvittäminen on kuitenkin tullut ajankohtaiseksi Euroopan unionin laajentumisen myötä. Tietokannan päivityksessä Natura-alueiden lajeja ja luontotyyppejä koskevat tiedot saatetaan ajantasaisen ja tarkentuneen tiedon mukaisiksi.

Täydennystarpeita selvitetään erityisesti avomeren vedenalaisen luonnon sekä perhoslajin luhtakultasiiven, kovakuoriaislajin kaskikeijun ja kasvilajin serpentiiniraunioisen esiintymisalueiden osalta. Näiden kolmen harvinaisen ja uhanalaisen lajin suojelun tarve Natura 2000-verkostossa on tullut Suomea velvoittavaksi EU:n laajentumisen myötä.

Luontotyyppien ja -lajien esiintymistä koskevia tietoja on myös säännöllisesti päivitettävä. Natura-tietokantaa tullaan päivittämään luontotyyppien osalta pääosin Metsähallituksen toteuttamien luontotyyppi-inventointien perusteella sekä lajien osalta useista eri lähteistä kertyneen uuden ja tarkentuneen tiedon perusteella.
Täydennysehdotuksista kuullaan 2014 lopulla ja päätetään 2015

Ympäristöministeriö kokoaa käynnissä olevan selvitystyön perusteella löydetyt aluekohtaiset lisäystarpeet yhteen ja laatii niiden pohjalta ehdotuksen tarvittavista Natura 2000 -verkoston ja sitä koskevan tietokannan täydennyksistä.

Täydennysehdotuksesta kuullaan asianosaisia ja sidosryhmiä syksyllä 2014. Valtioneuvoston päätökset täydennyksistä on tarkoitus tehdä vuonna 2015.

Euroopan unioni pyrkii pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden kadon alueellaan. Yksi tärkeimmistä keinoista päästä tavoitteeseen on Natura 2000 -verkosto.

Puukauppa kävi vilkkaasti

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat vuonna 2013 yksityismetsistä puuta 33,4 miljoonaa kuutiota. Määrä oli 10 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden keskimääräistä ostomäärää suurempi. Puun kantohinnat nousivat edellisvuodesta ja korkeat raakapuukustannukset heikensivät teollisuuden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla hyydyttäen puun lisäkäytön mahdollisuuksia.

Puukauppa käynnistyi alkuvuodesta hieman paremmin kuin aikaisempina vuosina. Tahti kiihtyi kesää kohti ja toukokuussa kauppa kävi vilkkaimmin. Hiljaisen kesälomakauden jälkeen puukauppa piristyi jälleen ja jatkui loppuvuoden edellisiä vuosia tasaisempana. Joulukuun myrskyt eivät siten merkittävästi nostaneet puukauppamääriä.

Raakapuukustannukset kohosivat viime vuodesta

Vuonna 2013 puuta ostettiin 18 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Tukkien ostomäärä nousi 26 ja kuitupuun 12 prosenttia edellisvuodesta. Tukkeja ostettiin yhteensä 15,1 ja kuitupuuta 17,1 miljoonaa kuutiota. Havutukkien kantohinnat nousivat keskimäärin 3-4 prosenttia, koivutukin hinta laski yhden prosentin, mänty- ja koivukuidun hinta nousi 1-2 prosenttia. Kuusikuidun hinta pysyi ennallaan.

Joulukuussa 2013 mäntytukista maksettiin keskimäärin 55 euroa kuutiolta, mutta hinta vaihteli alueittain ja hakkuutavoittain 45 ja 58 euron välillä. Kuusitukin keskihinta oli 56 euroa kuutiolta vaihdellen 46 ja 58 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 40 euroa kuutiolta ja vaihteli 29 ja 43 euron välillä. Mänty- ja koivukuidun keskikantohinta oli 16 euroa ja kuusikuidun 17 euroa kuutiolta. Kuitupuiden hinta vaihteli 13 ja 19 euron välillä.

Hankintakauppoina puuta ostettiin vuonna 2013 yhteensä 5 miljoonaa kuutiota ja niiden osuus laski edellisen vuoden 18 prosentista 15 prosenttiin. Noin kolme neljäsosaa hankintakauppojen ostoista oli kuitupuuta. Hankintakaupoissa metsänomistaja toimittaa puut kuljetusreitin varrelle.

Puumarkkinoiden toimintaa vauhditettava rakenteellisilla uudistuksilla

Suomella ei ole varaa jättää metsiään hyödyntämättä. Puusto kasvaa vuosittain lähes kaksinkertaisesti hakkuisiin verrattuna, ja kestävistä hakkuumahdollisuuksistakin jää vuosittain lähes neljännes käyttämättä.

”Ongelmana on, että suuri osa suomalaisesta puusta ei ole aktiivisen markkinatarjonnan piirissä ja metsät jäävät hoitamatta. Tarjonnan niukkuus pitää kustannustason korkealla, heikentää kotimaiseen puuhun perustuvia investointiedellytyksiä eikä tue kansantalouden kasvua. Puumarkkinoiden toimintaa on parannettava viipymättä rakenteellisilla ja metsätaloutta aktivoivilla uudistuksilla, joista veroratkaisut ovat tärkein kokonaisuus”, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo.

Uusi metsälaki parantaa metsänomistajien valinnanvapautta

Metsälakien kokonaisuudistus voimaan vuoden alusta

Vuoden alusta astui voimaan laaja metsälakipaketti asetuksineen. Uudistus on laajin vuosikymmeniin. Paketti käsittää muutokset metsälakiin ja metsänhoitoyhdistyslakiin, uuden metsätuholain, lain puutavaran ja puutuotteiden markkinoille saattamisesta sekä puutavaran mittauslain energiapuun mittausta koskevat osiot.

Metsälain muutoksella edistetään metsänomistajien valinnanvapautta oman metsäomaisuutensa hoidossa, parannetaan metsätalouden kannattavuutta ja puuta jalostavan teollisuuden toimintaedellytyksiä sekä metsäluonnon monimuotoisuutta. Lakiuudistuksen keskeinen tavoite on vähentää yksityiskohtaista metsien käsittelyn sääntelyä ja selkiyttää lainsäädäntöä. Suurimmat muutokset ovat erirakenteisen metsänkasvatuksen salliminen, uudistamisen ikä- ja läpimittarajoista luopuminen, puulajivalinnan monipuolistuminen sekä erityisen tärkeiden elinympäristöjen (ns. 10 §) määrän lisääminen. Taimikon perustamisilmoituksesta luovutaan ja valvonta suunnataan uudistamisen tuloksiin, joille säädetään uudet vähimmäisrajat.

Metsänhoitoyhdistyslain muutos lisää metsänomistajien valinnanvapautta edunvalvonnassa ja metsäpalveluiden hankinnassa sekä parantaa metsätalouselinkeinon kilpailukykyä ja kannattavuutta. Laki tulee voimaan kokonaisuudessaan vasta vuoden 2015 alussa, mutta veroluonteisesta metsänhoitomaksusta luovutaan siten, että vuonna 2014 ja sen jälkeen metsänhoitomaksua ei enää määrätä. Vuoden 2013 maksu jää siis viimeiseksi, ja se kannetaan vuoden 2014 lopulla. Metsänhoitoyhdistykset rahoittavat toimintansa jatkossa yhdistyksiin kuuluvien metsänomistajien jäsenmaksuilla sekä liiketoimintansa tuotoilla. Myös yhdistysten omaa liiketoimintaa koskevat rajoitukset poistuvat ja metsänhoitoyhdistykset voivat jatkossa tuottaa jäsentensä haluamia metsätalouden ja puukaupan palveluja.

Metsätuholain tehtävä on turvata metsien hyvä terveys erityisesti hyönteistuhoja torjumalla. Uusi laki vastaa pitkälti edeltäjäänsä eli lakia metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta. Tärkeimmät muutokset koskevat kuusipuutavaran poiskuljetuksen aikaistamista Etelä-Suomessa, energiapuun sisällyttämistä lakiin, kantojen poiskuljetukselle asetettavaa määräaikaa ja metsistä poistettavan vahingoittuneen puun määritelmää. Lailla yksinkertaistetaan hallintoa siirtymällä maastovalvonnasta pääosin toimijoiden omavalvontaan.

Puutavaran mittauslaki astui voimaan jo 1.7.2013, mutta lakiin uutena mukaan tullut energiapuun mittaus vaati siirtymäajan vuoden loppuun. Muiden puutavaralajien tapaan nyt myös energiapuuta koskevat vuoden alusta säädökset, joilla varmistetaan erityyppisten mittausmenetelmien luotettavuus.

Lailla puutavaran ja puutuotteiden markkinoille saattamisesta pannaan täytäntöön EU:n puutavara-asetus N:o 995/2010 Suomessa. Lain tarkoituksena on estää laittomasti tuotetun puutavaran päätyminen Suomen markkinoille. Toimivaltaisena viranomaisena Maaseutuvirasto valvoo maahan tuodun puutavaran ja puutuotteiden toimituksia yhteistyössä tullin kanssa ja kotimaassa tuotetun puutavaran laillisuutta yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen kanssa.

Lait valmisteltiin laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Monipuolinen valmistelu vaikutti osaltaan siihen, että lakiesityksiin tehtiin eduskuntakäsittelyn aikana vain joitakin tarkentavia muutoksia.

Seija-Myrsky kaatoi puita

Myrsky kaatoi puita – tuhansia ilmoituksia hätänumeroon

Seija-myrsky aiheutti vahinkoja etenkin maan etelä- ja länsi-osissa. Myrsky riehui kovimmillaan yön ja aamuyön aikana, ja se näkyi myös hätänumeroon tehtyjen ilmoitusten määrässä.

Hätänumeroon 112 ilmoitettiin yön ja aamun aikana yli 2000 vahingontorjuntatehtävää, jotka koskivat pääosin kaatuneita puita. Näiden lisäksi hätäkeskuksiin tuli suuri määrä sähkökatkoista johtuvia automaattisia vikailmoituksia palo- ja rikosilmoitinlaitteisiin liittyen.

Hätäkeskuksen näkökulmasta myrsky riehui voimakkaimmin Itä- ja Keski-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla. Pelkästään Varsinais-Suomen hätäkeskukseen ilmoitettiin lähes 450 puihin liittyvää vahingontorjuntatehtävää.

Hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Nieminen muistuttaa, että kaatunut puu ei ole kiireellinen pelastustoimen tehtävä, ellei se aiheuta lisävahinkojen vaaraa. Esimerkiksi omalle tontille kaatuneen puun voi siirtää omatoimisesti noudattamalla erityistä varovaisuutta.

– Erilaisiin häiriötilanteisiin, kuten myrskyihin, liittyvät ilmoitukset ja tiedustelusoitot saattavat ruuhkauttaa hätänumeron, kun ihmiset soittavat 112:een samanaikaisesti. Ruuhka voi pahimmillaan viivästyttää todellisessa hädässä olevan avunsaantia, hän muistuttaa.

Hätänumeroon tulee soittaa vain todellisissa hätätilanteissa, kun henki, terveys, ympäristö tai omaisuus on uhattuna tai vaarassa.

Myrskystä huolimatta hätäliikenteen häiriötilanteilta ja suuremmilta hätäpuheluruuhkilta vältyttiin. Myrskyllä ei ollut myöskään vaikutuksia viranomaisverkon toimivuuteen. Hätäkeskukset varautuivat myrskyyn nostamalla työvuorovahvuuksia

Vapaaehtoisella suojelukaupalla voi suojata myrskyn tuhoamaa metsää

Suomen luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että suojelualueen perustaminen myrskytuhokohteelle voi olla hyvä vaihtoehto metsänomistajalle. Osa myrskytuhokohteista on mahdollista suojella vapaaehtoisella suojelukaupalla Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO:n kautta. Maanomistaja saa tällöin korvauksen taloudellisista menetyksistä. Alue on myös mahdollista säilyttää omassa omistuksessaan.



Myrskytuhot ovat olleet monelle alueella suuria ja korjuutyöt ovat vaativia. Kaatuneiden puiden taloudellinen arvo on laskenut ja runsas tarjonta voi edelleen polkea puun hintoja alas.

”Pysyvää suojelualuetta perustettaessa METSO-suojelukorvaus lasketaan puuston määrän mukaan ja edellisten vuosien keskihinnalla. Korvaus on maanomistajalle verotonta tuloa. Kun samalla välttää myrskytuhoalueen vaikeat puunkorjuuolot ja uudistamisen kulut, on korvaushinta usein varsin kilpailukykyinen vaihtoehto. Luonnon monimuotoisuuden kannalta kaatuneiden puiden arvo vain kasvaa vuosi vuodelta”, kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.



Suojelukohteiksi sopivat erityisen hyvin suojelualueiden tai arvokkaiden elinympäristöjen läheisyydessä sijaitsevat kohteet, joilta aivan koko metsä ei ole myrskyssä kaatunut. Suojeluun soveltuvat myös sellaiset tuhoalueet, jotka ovat laajoja, sisältävät useita metsätyyppejä tai jo ennalta lahopuuta.

Metsänomistaja voi kysyä alueensa METSO-yhteyshenkilöltä eri vaihtoehdoista. Yhteyshenkilö löytyy Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (ELY) tai Metsäkeskuksesta. Myös useimmista Suomen luonnonsuojeluliiton piireistä löytyy METSO-asiantuntija, joka kykenee nopeaankin tilannearvioon ja voi auttaa sopimusbyrokratiassa.

”Metsänomistajien etu edellyttää, että niin metsänhoitoyhdistykset, yhtiöiden ammattilaiset kuin viranomaisetkin tarjoavat sopivien metsien omistajille tasapuolisesti myös suojelun mahdollisuutta. Myrskytuhon jälkeisessä ikävässä tilanteessa on yhteisen edun siemen, jota ei saisi asenteellisuuttaan jättää maanomistajalle kertomatta. Suojeluvaihtoehto voi olla taloudellisesti kannattava, maanomistaja pääsee heikkotuottoisista korjuutöistä ja samalla valtio saa kurottua METSO-ohjelman tavoitteita kiinni”, muistuttaa Sulkava.

Ammattilainen arvioi nopeastikin myrskytuhokohteen soveltuvuuden METSO-ohjelmaan. Jos alueelta on olemassa esimerkiksi metsätaloussuunnitelma, josta puustomäärä on arvioitu, voi korvaussumman suuruudenkin arvioida nopeasti. Metsänomistaja voi kuitenkin aina harkita itse, hyväksyykö suojelusta tehdyn tarjouksen vai myykö sittenkin myrskypuut muualle.

Kaikkien myrskytuhojen raivaaminen ei ole välttämätöntä tavallisessa talousmetsässäkään, vaan metsään voi jättää pieniä määriä kaatunutta puustoa. Kaatuneet lehtipuut tai männyt eivät aiheuta hyönteis- tai sienituhojen riskiä. Maanomistajaa ei myöskään saa velvoittaa toimenpiteisiin, joiden kustannukset muodostuvat kohtuuttomiksi. Lahopuiden väheneminen talousmetsissä on metsälajiston uhanalaistumisen tärkein syy. Myrskytuhot lisäävät tuhansien lajien tarvitsemaa lahopuuta.



Metsäpoliittinen selonteko lähti lausunnoille

Metsillä on monia käyttömuotoja ja merkityksiä, mutta mitkä niistä nostetaan politiikan keskiöön? Tähän vastaa metsäpoliittinen selonteko, joka lähti lausunnoille 11.11. Selonteossa määritellään pitkän aikavälin tahtotila ja linjaukset metsiemme käytölle vuoteen 2050 asti. Työn laatii maa- ja metsätalousministeriö, mutta sen tekemisessä on mukana myös monia muita tahoja. Selontekoa varten on myös kuultu useita eri sidosryhmiä. Ehdotettu visio on:

”Metsien kestävä käyttö on kasvavan hyvinvoinnin lähde”

Visio kuvaa metsien yhteiskunnalle tarjoamia mahdollisuuksia. Metsäpolitiikalla halutaan luoda edellytyksiä biotalouden kasvulle ja muulle metsistä syntyvälle hyvinvoinnille. Kasvavaan hyvinvointiin kuuluvat muun muassa metsiemme tuotteisiin perustuvat kasvavat kansantalouden tulot, työllisyyden ja yrittäjyyden kasvu, terveys ja virkistäytyminen sekä tietysti monimuotoiset ja hyvinvoivat metsät. Metsiemme kasvu on hyvän metsänhoidon ansiosta yli 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja hakkuumäärät ovat olleet viime vuosina 50-55 miljoonaa kuutiometriä. Meillä on siis runsaat metsävarat, joiden monipuolinen hyödyntäminen antaa hyvät mahdollisuudet biotalouden kasvuun.

Suomen metsäsektori elää suurinta murrosta yli sataan vuoteen. Myllerrystä aiheuttaa muun muassa globalisaatio, ilmaston muutos, ICT-teknologian nopea kehitys ja väestörakenteen muutos. Nämä muutokset voivat olla metsäalalle uhka tai mahdollisuus, riippuen siitä kuinka hyvin ja kuinka ajoissa niihin varaudutaan. Joustavat rakenteet tukevat metsiin perustuvien elinkeinojen uudistumista.

Selonteon strategiset päämäärät kertovat, miten vision hyvinvointia lähdetään tavoittelemaan. Metsäpolitiikan keskeisiksi päämääriksi ehdotetaan seuraavia:

  • Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille.
  • Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat.
  • Metsät ovat aktiivisessa, kestävässä ja monipuolisessa käytössä.

Puukauppa hidastui kesäkuussa

Metsäteollisuus osti kesäkuussa yksityismetsistä 3,2 miljoonaa kuutiota puuta. Ostomäärä laski neljänneksen toukokuusta. Puun epätasainen tarjonta ja korkeat raaka-ainekustannukset ovat uhka puuta käyttävän teollisuuden toimintaedellytyksille.

Tammi-kesäkuun ostomäärä, 16,2 miljoonaa kuutiota, oli 8 prosenttia suurempi kuin vuoden 2012 vastaavana aikana. Tukkien ostomäärä oli 7,3 ja kuitupuun 8,3 miljoonaa kuutiota.

Kantohintojen nousu taittui

Keväällä alkanut puun kantohintojen nousu talttui kesäkuussa. Puun hinta on edelleen korkealla, mikä lisää metsäteollisuuden kustannustaakkaa ja heikentää teollisuuden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.

Mänty- ja kuusitukin kantohinnat laskivat toukokuusta 1 prosentin. Koivutukin hinta laski 2 prosenttia. Kuitupuiden hinnat laskivat 2-3 prosenttia.

Kesäkuussa mänty- ja kuusitukista maksettiin keskimäärin 56–57 euroa kuutiolta ja hinta vaihteli alueittain ja hakkuutavoittain 40 ja 59 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 42 euroa kuutiolta ja vaihteli vastaavasti 31 ja 45 euron välillä. Kuitupuiden keskihinta oli 16–18 euroa kuutiolta ja se vaihteli 12 ja 20 euron välillä.

Kantohintoihin vaikuttavat korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto ja korjuuajankohta. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä kohteilla.

Kesä on hyvää aikaa tehdä puukauppaa

Puulla on edelleen hyvä kysyntä. Kesällä on helppo käydä metsässä tarkastamassa mahdolliset hakkuu- ja hoitotarpeet. Metsänhoidolliset hakkuut kannattaa tehdä ajallaan, sillä oikea-aikaiset hoitotoimenpiteet kohentavat puuston kasvua ja metsän arvon kehittymistä.

EU:n maatalousasioista vastaava pääjohtaja vierailee Farmarissa

EU:n maatalousasioista vastaava pääjohtaja Farmarissa

Maatalousyrittäjillä on hyvä mahdollisuus kysyä Euroopan unionin yhteisestä maatalouspolitiikasta EU:n maatalousasioista vastaavalta pääjohtajalta Jerzy Plewalta, kun hän vierailee Farmari-messuilla 3. heinäkuuta.

Keskustelutilaisuus viljelijöille järjestetään heti messujen ensimmäisenä päivänä. Paikalla on myös maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen.

– Hienoa, että saamme Plewan vastaamaan maatalousyrittäjien mieltä polttaviin kysymyksiin. Koko EU:n laajuinen päätös yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta on saatu ratkaistua, mikä tarkoittaa kansallisen tuen 141-valmistelun tiivistymistä kotimaassa. Artikla 141 lähtee siitä, että unionin tuet pitää ensin hyödyntää täysimääräisesti ennen kuin kansalliset tuet otetaan käyttöön, Koskinen sanoo.

Maa- ja metsätalousministeriö tuo vahvasti esille luomu- ja lähiruokaa sekä jäljitettävyyttä ensi keskiviikkona alkavassa maatalousnäyttelyssä. MMM:n ohjelmaa voi seurata Seinäjoki-areenalla Luonnonvarat-osastolla ja grillauspisteellä Ruokaprovinssissa. Ruokaketjun yhteinen, uusi ”Tiedä mitä syöt” -kampanja näkyy Luonnonvarat-osastolla. Tiedä mitä syöt –pikaopas auttaa kuluttajaa tekemään kestäviä ruokavalintoja.

Vierailijat voivat tutustua erilaisiin tietoiskuihin esimerkiksi viljelijän Vipu-palvelusta, tulvatorjunnasta ja tilusjärjestelyistä. Asiantuntijat keskustelevat lähi- ja luomuruuasta, CAP-uudistuksesta sekä ruuan jäljitettävyydestä.

Ruokaprovinssissa muusikot ja poliitikot tutustuvat luomu- ja lähiruokaan grillauksen merkeissä ja katsojat saavat maistiaisia. Esimerkiksi muusikko ja the Voice of Finland -finalisti Osku Ketola seuraa naudanlihapihvien valmistumista ja ministerit Paula Risikko ja Anna-Maja Henriksson herkuttelevat broilerilla.

Luonnonvarat-osastolla ovat mukana MMM:n lisäksi yhteistyökumppanit Elinkeino- , liikenne- ja ympäristökeskus, Maaseutuvirasto, Riistakeskus, Maanmittauslaitos ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus.

Kohokohtia ohjelmastamme messuilla:

Suomenkielinen CAP-tilaisuus Seinäjoki-areenalla keskiviikkona klo 12
Ruotsinkielinen CAP-tilaisuus Seinäjoen lukiolla torstaina klo 14
MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Ruokaprovinssissa torstaina klo 11.30
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen Ruokaprovinssissa torstaina klo 13.00

SLL: Metsien monimuotoisuutta ei ole turvattu

Uusi metsälaki ei turvaa talousmetsien monimuotoisuutta

Suomen luonnonsuojeluliitto ei ole tyytyväinen hallituksen esitykseen uudeksi metsälaiksi.

”Lakiuudistukselle asetettiin tavoite turvata metsäluonnon monimuotoisuus nykyistä paremmin. Se ei esityksessä toteudu”, toteaa Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Risto Mustonen.

Lakiesitys esimerkiksi sallii varovaiset poimintahakkuut talousmetsien erityisen tärkeissä elinympäristöissä eli METE-kohteissa, vaikka niiden ensisijainen tarkoitus on nimenomaan turvata vaateliaiden eliölajien säilyminen.

”Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä on ylipäätään todella vähän, ja ne ovat kooltaan jo valmiiksi pieniä, keskimäärin noin 0,6 hehtaaria. Niissä ei ole mahdollista tehdä edes varovaisia hakkuita muuttamatta kohteiden arvokkaita ominaispiirteitä”, Mustonen sanoo. ”Uudessa laissa puuntuotanto ja hakkaaminen ovat siis normi myös arvokkaissa elinympäristöissä.”

Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan lakiehdotuksessa ei huomioida uusia elinympäristötyyppejä riittävästi. Esimerkiksi useat talousmetsien korpityypit jäävät vaille lain suojaa jatkossakin.

Lakiesitys ei myöskään säätele millään tavalla jatkuvasti lisääntyvää energiapuun korjuuta. Laajamittaisella hakkuutähteiden korjuulla ja kantojen nostolla on merkittäviä ja pitkälti vielä tutkimattomia vaikutuksia metsäluonnolle ja maaperälle.

Myönteisenä Suomen luonnonsuojeluliitto pitää metsänuudistamisvelvoitteen poistamista aikoinaan ojitetuilta soilta, jotka ovat osoittautuneet puuntuotantoon kelpaamattomaksi. Myös avohakkuisiin perustuvalle metsätaloudelle uusi lakiesitys tuo joitain tervetulleita vaihtoehtoja.

Metsälaki uudistuu

Valtioneuvosto antoi 13.6. eduskunnalle esityksen laiksi metsälain uudistamisesta. Metsälakiin tehdään merkittäviä muutoksia, jotta se vastaisi nykyistä paremmin metsänomistajien tavoitteissa, metsäsektorin toimintaympäristössä sekä koko yhteiskunnassa tapahtuneisiin muutoksiin. Uudistus toteuttaa myös pääministeri Kataisen hallitusohjelmaa ja lakiesitys on tärkeä osa käynnissä olevaa metsälainsäädännön kokonaisuudistusta.

– Metsälain muutoksella halutaan edistää nykyistä monipuolisempaa metsänhoitoa ja kannustaa metsänomistajia hoitamaan metsäomaisuuttaan nykyistä aktiivisemmin. Uusi metsälaki lisää metsänomistajien valinnanvapautta ja edistää luonnon monimuotoisuutta laajoilla alueilla, ministeri Jari Koskinen toteaa.

Esitys sisältää merkittäviä sisällöllisiä muutoksia nykyiseen metsälakiin. Muutoksien avulla metsänomistajat voivat ottaa huomioon entistä paremmin monipuoliset tavoitteensa omaisuutensa hoidossa. Muutoksilla pyritään myös parantamaan metsätalouden kannattavuutta ja luomaan parempia toimintaedellytyksiä puuta jalostavalle teollisuudelle. Uudistuksen tavoitteena on myös vähentää yksityiskohtaista säätelyä ja lisätä metsänomistajien valinnanvapautta ja vastuuta metsäomaisuutensa hoidossa.

Hallituksen esitys noudattaa päälinjoiltaan metsälain muuttamista valmistelleen laajan työryhmän lähes yksimielistä esitystä. Jatkovalmistelussa työryhmän esitykseen tehtiin joitakin pieniä muutoksia ja tarkennuksia muun muassa kevään aikana toteutetun lausuntokierroksen johdosta.

– Muutoksen valmistelu on ollut pitkä ja osallistava prosessi, jota on tehty yhdessä tärkeimpien sidosryhmien kanssa jo vuodesta 2010 lähtien. On hienoa, että ala on vahvasti päälinjausten tukena. Esityksen toteutuessa on helpompi edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä, ministeri Koskinen toteaa.

Metsälain tarkoituksena on ohjata metsiemme hoitoa ja käyttöä. Metsätalous ja puuta jalostava teollisuus työllistävät lähes 100 000 työntekijää kotimaassa ja tuovat noin 20 prosenttia koko Suomen tavaraviennin arvosta. Kestävästi tuotettu ja uusiutuva puu on tärkeä raaka-aine myös biopolttoaineille, biokemikaaleille ja bioenergialle.

Metsänhakkuista luopumista toivotaan lintujen pesimäaikaan keväällä ja kesällä

Suomen luonnonsuojeluliitto esittää kesähakkuista luopumista 



Suomen luonnonsuojeluliitto esittää metsänhakkuista luopumista lintujen pesimäaikaan keväällä ja kesällä. Suomen lainsäädäntö ei käytännössä aseta minkäänlaisia rajoitteita lintujen herkimpänä lisääntymisaikana tehtäville metsänhakkuille. Vaikka luonnonsuojelulaki kieltää rauhoitettujen eläinten tappamisen, lintujen munien keruun ja erikseen lisääntymisaikaisen häirinnän, niin saman lain poikkeuspykälä sallii kesähakkuut.

”Kiihkeimpään lisääntymisaikaan tehtävät hakkuut eivät ole ekologisesti eivätkä etenkään eettisesti kestävää metsätaloutta. Vaikka mitään tarkkaa määrää ei voida sanoa, niin on arvioitu, että metsäkoneiden kourissa tuhoutuu vuosittain Suomessa kymmeniä tuhansia lintujen pesiä, munia ja poikasia”, kertoo suojeluasiantuntija Risto Mustonen Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Luonnonsuojeluliiton mukaan pesimäaikaisille hakkuille ja metsämaan muokkauksille tulee asettaa selkeät rajat, jotka takaavat pesimärauhan luonnonvaraisille linnuille. Hakkuita tulisi nykyistä tiukemmin rajoittaa huhtikuun ja heinäkuun välisenä aikana. Pesinnän kannalta erityisen herkkiä elinympäristöjä ovat lehtipuuvaltaiset metsät ja rantametsät, koska niissä linnunpesien määrä hehtaarilla on suurin.

Nykyinen talousmetsien hoitoa säätelevä metsälaki ei huomioi pesintärauhaa lainkaan. Myös nykyiset metsänhoidonsuositukset ainoastaan kehottavat välttämään hakkuita mahdollisuuksien mukaan tietyissä metsätyypeissä. Metsäsertifikaateista ainoastaan FSC asettaa pesimäaikaisille hakkuille joitain selviä rajoituksia, yleisempi PEFC -sertifikaatti ei säätele kesähakkuita millään tavalla.

Luonnonsuojeluliiton mielestä valtion maita hallinnoiva Metsähallitus voisi toimia asiassa vastuullisena tiennäyttäjänä ja luopua kesähakkuista.

Kesähakkuista luopumisella on taloudellisia hyötyjä metsänomistajalle, koska samalla vähennetään maaperälle ja puustolle aiheutuvia korjuuvaurioita ja ehkäistään talousmetsissä haitallisen juurikäävän leviämistä.