Viidakon salaisuudet paljastettu
Uusi tutkimus paljastaa sademetsän lajirunsauden kattavan näytteenoton ja lajitunnistuksen avulla.
Suurin osa maapallon monisoluisista lajeista on trooppisissa metsissä eläviä niveljalkaisia. Tähän mennessä niiden tarkkaa määrää on ollut vaikea selvittää, edes yksittäisen metsän osalta.
Nyt kansainvälinen tutkijaryhmä on onnistunut selvittämään panamalaisen sademetsän lajirunsauden. Tutkimuksen tulokset on julkaistu Science-lehdessä.
”Mukana olleet tutkijat ovat ryömineet, kiipeilleet ja ottaneet näytteitä 60 neliökilometrin laajuisesta trooppisesta metsästä”, kertoo yliopistonlehtori Tomas Roslin Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.
Kahdessatoista yksityiskohtaisesti tutkitussa näytteenottokohdassa tehtyjen havaintojen perusteella tutkijaryhmä arvioi, että sademetsässä on noin 25 000 niveljalkaislajia. Niiden määrä on huomattavasti suurempi kuin tarkemmin tutkittujen eliöryhmien.
”Onnistuimme selvittämään yksittäisen trooppisen metsän lajien monimuotoisuuden ja kehittämään menetelmät sen tutkimista varten. Siksi maailmanlaajuiseen lajirunsauteen liittyvien kysymysten selvittäminen on nyt entistä helpompaa”, Roslin sanoo.
Aiemmat arviot niveljalkaisten monimuotoisuudesta ovat keskittyneet rajalliseen lajimäärään, ja tutkimuksissa on käytetty vain muutamia näytteenottomenetelmiä.
”Tässä tutkimuksessa otimme näytteitä niveljalkaisista mahdollisimman monella tavalla maaperästä ja maan pinnalta aina puiden latvustoon saakka”, Roslin kertoo.
Tutkimuksen tekemiseen osallistui 102 tutkijaa 21 maasta. Puiden latvustosta otettiin näytteitä nostureiden, ilmatäytteisten alustojen, ilmapallojen ja kiipeilyköysien avulla. Tutkijat etsivät niveljalkaisia myös maassa ryömien. Näytteenottoon arvioidaan kuluneen 70 henkilötyövuotta. Suurin työ oli kuitenkin sademetsästä löytyneiden noin 130 000 niveljalkaisen erottelu ja tunnistaminen. Aineistosta paljastui lopulta yli 6 000 lajia.
Tutkijat suhteuttivat kahdestatoista paikasta otettujen näytteiden määrän metsän kokoon ja vaihtelevuuteen. Näin päädyttiin arvioon, jonka mukaan koko metsässä elää noin 25 000 niveljalkaislajia.
”Määrä on valtava. Metsän jokaista nisäkäslajia kohden on noin 312 niveljalkaislajia, lintulajia kohden noin 83 niveljalkaislajia ja putkilokasvilajia kohden noin 20 niveljalkaislajia”, Roslin sanoo. ”Niinpä maapallon elämän monimuotoisuuden säilyttäminen tulisi aloittaa miettimällä, mikä on paras tapa säilyttää niveljalkaiset.”
Tutkijoiden yllätykseksi suuri osa metsän kaikista lajeista löytyi pieniltä näytealoilta.
”Se on hyvä uutinen! Sehän tarkoittaa, että trooppisen sademetsän lajien monimuotoisuuden selvittäminen ei edellytä näytteiden ottamista valtavilta alueilta. Alle hehtaaria tutkimalla saa jo hyvän yleiskuvan – kunhan tämä hehtaari kootaan harkitusti ympäri metsää muodostetuista koealoista.”
Tutkimuksen mukaan niveljalkaisten lajirunsaus heijastaa myös kasvien lajirunsautta.
”Luonnonsuojelun näkökulmasta tämä tarkoittaa, että voimme pelastaa suuren määrän niveljalkaisia keskittymällä runsaan kasviston alueisiin”, Roslin sanoo.
Hän korostaa, että eri alojen asiantuntijoiden yhteistyö oli ratkaisevan tärkeää tutkimuksen onnistumisen kannalta.
”Me ihmiset olemme käyttäneet valtavasti resursseja geeniemme ja atomirakenteiden kartoittamiseen. Olemme olleet huomattavasti vähemmän kiinnostuneita eliöistä, joiden kanssa jaamme tämän maapallon. En ymmärrä, miksi niin tärkeään kysymykseen liikenee vain pikkurahaa”, Roslin ihmettelee.
uutisverkko 