Suomalaisilla hyvinvointialan yrityksillä on positiivisia kokemuksia Venäjällä

Finnmedi: Suomalaisten hyvinvointialan yritysten kokemukset Venäjällä positiivisia

Venäjän taloudelliset ja poliittiset muutokset, keskiluokan kasvu, kaupan vapautuminen ja laajat investointiohjelmat bio- ja lääkealoilla ovat avanneet kiinnostavia mahdollisuuksia myös suomalaisille hyvinvointialan toimijoille Venäjällä. Tämän vuoksi moni suomalainen hyvinvointialan yritys harkitsee laajentumista Venäjälle tai yhteistyötä venäläisten yritysten kanssa. Yleiset harhakuvitelmat usein kuitenkin vähentävät suomalaisten yritysten halukkuutta tehdä Venäjän kauppaa.

Usein ajatellaan Venäjän markkinoille pääsemisen olevan kallista, aikaa vievää ja hankalaa. Ilman sopivaa kumppania se voi olla niin, mutta viimeisimmässä Tekesin teettämässä FinnMedi Oy:n toteuttamassa selvityksessä käy ilmi, että Venäjän markkinoilla nykyisin toimivien hyvinvointialan yritysten kokemukset ovat pääosin hyviä.

Venäjän terveydenhuollon taso kehittyy ja markkinat kasvavat tällä hetkellä nopeasti ja monen Venäjällä toimivan yrityksen liikevaihto Venäjän myynnin osalta on kasvanut. Haasteista huolimatta Suomella on Venäjän kaupan suhteen paremmat edellytykset kuin monella muulla maalla (EU, USA), koska Suomessa on perinteet Venäjän kauppaan, hyvät kulku- ja logistiikkayhteydet ja paljon venäjän kielen osaamista.

”Yleisimmin Venäjällä kohdatut haasteet liittyvät alkuvaiheen asioihin. Kun alkuvaiheen haasteet, kuten esimerkiksi partneri, sertifikaatit ja maahantuontiin liittyvät seikat on selvitetty, asiat sujuvat yleensä todella hyvin ja harvalla hyvinvointialan yrityksellä oli huonoa sanottavaa Venäjällä toimimisesta”, kertoo projektipäällikkö Niko Lönn, FinnMedi Oy:stä.

Oikea partneri avainkysymys Venäjän markkinoilla

Monet hyvät kokemukset perustuvat yhteistyöhön hyvän partnerin kanssa. Monesti yksi partneri on onnistunut hoitamaan kaikki Venäjän haasteet, kuten sertifikaatit, luvat, maahantuonnin ja myynnin. Oikean partnerin löytäminen onkin avainkysymys Venäjän markkinoille pääsemisessä.

”Hyvän kumppanin tärkeys korostuu Venäjällä. Paikallinen partneri on erittäin tärkeä, on kyseessä sitten Venäjällä jo toimiva tai sinne vasta pyrkivä yritys. Esimerkiksi venäläisistä yrityksistä, säädöksistä ja tapahtumista on todella vähän informaatiota tarjolla englanniksi Venäjän ulkopuolella. Oman haasteensa luo myös se, että säädökset muuttuvat jatkuvasti”, Lönn jatkaa.

Erityisesti liiketoiminnan alkuvaiheessa partnerin merkitys on suuri. Kun toiminta saadaan vakiinnutettua, partnerin merkitys pienenee hieman. Partneria hyödynnetään yleensä monin eri keinoin, yleisimmät keinot ovat regulaatio-, jälleenmyynti- ja maahantuonti-aktiviteetit.

Sertifikaatit, tuotteiden vienti, tulli- ja rajamuodollisuudet haastavimpia

Venäjän sertifikaatit poikkeavat EU:n ja USA:n standardeista, joten ne eivät ole monelle ennalta tuttuja. Yritysten Venäjän aktiviteeteista sertifikaattien saaminen on vienyt eniten yrityksien aikaa ja resursseja. Käytännössä kaikkien yritysten saamissa sertifikaateissa on hyödynnetty paikallisen yhteistyökumppanin tai jälleenmyyntikanavan apua.

Lisäksi tuotteiden vienti Venäjälle, tullimaksut ja muut rajamuodollisuudet tuottavat usein yrityksille ongelmia. ”Osalle toimijoista korkea tullimaksu on merkinnyt sitä, että kate Venäjällä on muita markkinoita pienempi. Moni toimija koki paikallisen kumppanin myös tässä tärkeäksi ja vain todella harva vei omin voimin tuotteita Venäjälle. Suurin osa yrityksistä hyödyntää yhtä partneria, joka vastaa myynnin lisäksi myös sertifikaateista ja maahantuonnista. Moni myös koki, että maahantuonti Venäjälle on helpompaa venäläiselle toimijalle kuin ulkomaalaiselle toimijalle, siksi venäläisen partnerin käyttäminen on suositeltavaa, varsinkin toimintaa aloitettaessa”, Lönn kertoo.

Selvityksen mukaan Suomalaiset yritykset etsivät Venäjältä pääasiassa myyntiä ja kiinnostus muuhun yhteistyöhön, kuten esimerkiksi tuotekehitykseen tai lokalisointiin oli melko vähäistä. ”Selvityksestä voi tulkita, että suomalaisten yritysten suurimmat tarpeet Venäjän markkinoiden suhteen ovat apu hyvän partnerin etsimiseen ja tuki liiketoiminnan kehittämiseen. Me FinnMedillä olemme tehneet yhteistyötä ja rakentaneet hyvinvointialan verkostoja pietarilaisten kanssa viime vuosina. Tiedämme mitä kentällä tällä hetkellä tapahtuu ja osaamme kertoa, miten venäläisten kanssa kannattaa edetä”, Lönn toteaa.

Kuntoutussäätiö laati oppaan vuokratyövoiman käytöstä

Työhyvinvointia ei voi ulkoistaa, vaan sitä edistetään yrityksissä, koska vuokratyötä hankaloittaa jaettu työsuojeluvastuu. Kuntoutussäätiö laati oppaan, joka auttaa rakentamaan ja hyödyntämään sopivia työkyvyn malleja. Työkyvyn tuki vuokratyössä -oppaaseen on koottu sekä henkilöstöpalveluyritysten että niiden asiakasyritysten esimiesten päätehtävät. Työsuojelurahasto toimi oppaan tekemisen päärahoittajana.

Opas on rakennettu Työkyvyn tuki vuokratyössä -kehittämishankkeessa. Hanke herättelee henkilöstöpalveluyrityksiä ottamaan paremmin huomioon työkyky- ja työturvallisuusasioita. Kun vuokratyössä saadaan työterveyshuolto ja esimiestyö mahdollisimman toimiviksi, parannetaan työntekijöiden asemaa.

Vuokraajayrityksen työkyvyn johtamisen avuksi

Opas sisältää muun muassa riskien kartoituslomakkeen, jolla henkilöstöpalveluyritys voi asiakasyrityksen kanssa kartoittaa työoloja. Oppaassa on myös perusteet vuokratyön työterveyshuollosta ja työsuojelusta sekä asiakassopimuksen huomiot työsuojelusta ja työkyvystä.

Henkilöstöpalveluyritys saa oppaassa mallin työkyvyn tukemiseksi. Siitä selviävät ensinnäkin sairauspoissaolojen ilmoitus- ja seurantakäytännöt sekä kartoituslista työkyvyn tuen tarpeiksi.

Malliin kuuluvat myös pitkän sairauspoissaolon jälkeisen työhön paluun tuki ja tietosuoja-asiat. Mallista pitää myös viestiä, ja malli edellyttää siihen kouluttautumista.

Vuokratyöntekijä kaipaa tietoa

Mukana on oma osio myös vuokratyöntekijälle, johon on koottu keskeiset työhyvinvointi-, työkyky- ja työturvallisuusasiat.

Vuokratyöntekijän työturvallisuuden varmistamiseksi kaikkien osapuolten yhteistyö on tärkeää. Yhteistyötä tarvitaan jo silloin, kun kirjoitetaan asiakassopimusta.

Vuokratyö on kolmen kauppa

Vuokratyö on vakiintunut suomalaiseen työelämään. Henkilöstöpalveluyritysten liitto arvioi, että yli prosentti Suomessa tehtävästä työstä on vuokratyötä. Tilastokeskus ennakoi lokakuussa 2012, että vuonna 2012 vuokratyön määrä lisääntyi selvästi.

Vuokratyössä on kolme osapuolta: vuokratyöntekijä, henkilöstöpalveluyritys ja käyttäjäyritys. Tämä vuokratyön erityisluonne hankaloittaa esimiestyötä ja työterveyshuollon järjestämistä.

Työterveys syntyy työpaikoilla

Työkyky ei synny rakenteista

Työterveyshuollon tehtävä on yksinkertainen: edistää työterveyttä ja ehkäistä työhön liittyviä sairauksia. Mutta työn luonne on muuttunut, raskaista fyysisistä töistä on siirrytty toimisto- ja etätöihin – myös työterveyshuollon rakenteiden olisi aika muuttua, kerrotaan uuden Telman laajassa teemajutussa.

Atrialla Nurmossa toteutettiin työterveyden hanke, jonka tuloksena sairauspoissaolojen määrä putosi yli kolmanneksen. Yhteisillä toimilla ja omalla työterveyshuollolla säästöä on saatu vuosittain jopa kahdeksan miljoonaa euroa.

Työterveyshuolto laajassa mitassa on kuitenkin kirjavaa, ja kaikkialla ei mene yhtä hyvin. Työterveyslaitoksen Vaikuttava työterveyshuolto -teeman johtaja Kari-Pekka Martimon mukaan työterveyshuollon suurimpia ongelmia on painopisteen lipuminen sairaanhoidon puolelle.

– Sairaanhoidosta on tullut henkilöstöetu, joka vie resursseja lakisääteisiltä toiminnoilta. Sairaanhoidon korostuessa ongelmat työpaikoilla ja työyhteisöissä voivat jäädä hoitamatta, työlääketieteen erikoislääkäri sanoo.

Asennemuutoksen lisäksi Martimo kaipaa luottamuksen lisäämistä. Hänen mukaansa sairauslomalla pitäisi voida olla viikko omalla ilmoituksella ilman todistusta. Se myös säästäisi lääkärien aikaa.

– Todistusten vaatiminen ylläpitää epäluottamuksen ilmapiiriä ja on työntekijän turhaa juoksuttamista.

Työterveyshuollon professori Kimmo Räsäsen mukaan ulkoa ostetun työterveyshuollon ongelmana on puolestaan kokonaisuuden ostamisen taito. Palveluntarjoajat sisällyttävät paketteihin elementtejä, joita työpaikka ei välttämättä tarvitse.

– Lääkäriasemien tarkoitus on voiton tuottaminen. Sairaanhoidon osuuden lisääminen on helpoin tapa saada lääkärin ovi käymään.

Kun yritys on ostanut pakolliset palvelut, se jää helposti passiivisesti odottamaan, että palveluntarjoaja hoitaa työterveyden kuntoon. Usein unohtuu, että työterveys syntyy työpaikoilla, koko työyhteisön voimin, ei työterveyshuollossa.

Työterveyshuollon merkitystä perustellaan usein sillä, että se on yritykselle kannattavaa. Itä-Suomen yliopiston Eila Kankaanpään väitöskirjassa kuitenkin yllättäen todettiin, ettei ehkäisevällä työterveyshuollolla ollut positiivista vaikutusta yrityksen talouteen.

Invalidiliitto: Avustajakoiria tarvitaan lisää

Invalidiliiton mielestä julkisen terveydenhuollon myöntämiskäytäntöjä tulisi uudistaa siten, että opas- ja avustajakoirien käyttäjät olisivat yhtäläisessä asemassa koirien saatavuuden ja rahoituksen suhteen.

– Avustajakoirien tarve on merkittävästi suurempi kuin mitä nykyisin käytössä olevilla varoilla voidaan tarjota. Nykyisen rahoitusmallin mukaan avustajakoira pystytään luovuttamaan vain murto-osalle hakijoista. Jonossa olevien lukuisten avustajakoiraa tarvitsevien lisäksi käytössä oleva koirakanta tarvitsee säännöllistä uudistamista. Nykytilanteessa avustajakoiratoiminta rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen sekä yritysten ja yksityisten ihmisten tuella, kertoo Invalidiliiton avustajakoira-asiantuntija Paula Müller.

Avustajakoira on fyysisesti toimintarajoitteisten käyttäjien yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi koulutettu apuväline. Koira avustaa käyttäjäänsä päivittäisissä toimissa sekä edistää ja ylläpitää käyttäjänsä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Avustajakoira muun muassa avaa ja sulkee ovia, sytyttää ja sammuttaa valoja, tilaa hissin, siirtää ja noutaa tavaroita, kantaa ostoksia selkärepussa sekä avustaa pukeutumisessa.

Parhaillaan Lahdessa on käynnissä ryhmämuotoinen vastavalmistuneiden avustajakoirien käyttöönluovutusjakso. Jakson aikana avustajakoiratoiminnan asiantuntijat käyvät läpi käyttäjien kanssa koiran käyttäytymiseen, hoitoon, ruokintaan ja hyvinvointiin liittyviä asioita. Käyttäjät oppivat avustajakoirien kouluttamisen perusteita ja avustajakoiran taitojen ylläpitämistä tulevaisuudessa sekä harjoittelevat koiran ohjaamista.

– Käyttöönluovutusjakson aikana avustajakoira ja asiakas saatetaan yhteen ja koiran taitoja vielä hiotaan, jotta ne vastaavat varmasti täysin käyttäjän yksilöllisiä tarpeita. Todellinen käyttäjän ja koiran yhteenhioutuminen tapahtuu kuitenkin jakson jälkeen yhteisen arjen mukana, summaa Paula Müller.

Invalidiliiton avustajakoiratoiminta on auditoitu kansainvälisin kriteerein sen laadullisen ja eettisen korkeatasoisuuden varmistamiseksi. Saadakseen virallisen avustajakoirastatuksen koiran on läpäistävä kansainväliset kriteerit täyttävä ominaisuus- ja taitoarviokokonaisuus. Säännöllisen seurannan ja tuen avulla varmistetaan, että avustajakoira vastaa käyttäjänsä tarpeita läpi koiran työuran.

Tule tutustumaan avustajakoiratoimintaan lähemmin Helppo liikkua -viikon päättävään Esteetön KesäMäsä -tapahtumaan Lahdessa lauantaina 18.5 klo 12-17. Paikan päällä on mahdollisuus tavata koirakkoja ja kuulla lisää avustajakoiratoiminnasta.

Omaishoitajien jaksamista halutaan tukea

Kansallista omaishoidon kehittämisohjelmaa laativa työryhmä ehdottaa, että sopimusomaishoidosta säädetään laki, jossa määritellään muun muassa omaishoitajan hoitopalkkiot ja niiden myöntämisperusteet. Palkkioluokkia olisi 2-3, ja palkkioiden tasoa korotettaisiin nykyisestä.

Työryhmä on saanut valmiiksi ohjelmaluonnoksen, josta voi antaa lausuntoja kesäkuun loppuun saakka. Myös muut kuin lausuntopyynnöt saaneet voivat toimittaa lausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriölle.
Erityinen painotus omaishoitajien jaksamisen tukemiseen

Omaishoito mahdollistaa iäkkäiden sekä kaikenikäisten vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden kotona asumisen paitsi rahallisen palkkion myös tarkoituksenmukaisten palvelujen avulla.

Ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota omaishoitajien aseman vahvistamiseen ja jaksamisen tukemiseen. Omaishoitoa tukevia palveluja kehitetään muun muassa lainsäädännöllä, ohjauksella ja valvonnalla.

Lisäksi parannetaan palveluohjausta, nimetään vastuuhenkilö omaishoitajien tueksi, kehitetään omaishoitajien terveydenhuoltoa sekä turvataan kaikille sopimusomaishoitajille oikeus lakisääteiseen vapaaseen.
Omaishoito vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvupaineita

Suurin kustannusten kasvu, arviolta runsaat 264 miljoonaa euroa, aiheutuu sopimusomaishoitajien määrän lisäämisestä nykyisestä noin 40 000 henkilöstä60 000 henkilöön. Toisaalta omaishoidon kehittämisen oletetaan tuovan säästöjä muissa palvelumenoissa. Noin 20 000 uutta sopimusomaishoitajaa merkitsisi julkisissa palveluissa merkittäviä säästöjä. Tällä hetkellä omaishoitajien tekemä hoitotyö säästää kuntien menoja arviolta 1,1 miljardia euroa.

Kustannuksia ja säästöjä koskevia arvioita täsmennetään lopullisessa ohjelmassa. Omaishoidon järjestämis- ja rahoitusvastuun jakautumiseen valtion ja kuntien kesken esitetään ohjelmaluonnoksessa kolme uutta vaihtoehtoista mallia.

Ohjelma valmistuu vuoden loppuun mennessä

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma on vuosina 2014 – 2020 toteutettava ohjelma, jossa määritellään omaishoidon kehittämisen strategiset tavoitteet sekä lainsäädännölliset ja muut kehittämistoimenpiteet. Ohjelma kattaa toimeksiantosopimukseen perustuvan omaishoidon (ns. sopimusomaishoidon), muun omaishoidon ja läheisavun. Ohjelma on suunnattu valtion, kuntien, kuntayhtymien, työelämän, järjestöjen ja seurakuntien päätöksentekijöille.

Lausuntoja toivotaan erityisesti omaishoidon määritelmästä ja omaishoidon eri muodoista, omaishoidon strategisiin tavoitteista ja sopimusomaishoidon vaihtoehtoisista järjestämis- ja rahoitusmalleista. Omaishoidon kehittämisohjelma on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2013 loppuun mennessä.

Potilasvahingoista korvattiin noin kolmannes

Viime vuonna korvattiin 2 084 potilasvahinkoa

Potilasvakuutuskeskukselle tehtiin viime vuonna lakisääteisen potilasvakuutuksen perusteella yhteensä 7 746 vahinkoilmoitusta, saman verran kuin edellisvuonna.

Korvausratkaisun Potilasvakuutuskeskus teki 6 692 tapauksesta. Niistä korvattaviksi potilasvahingoiksi todettiin 2 084 tapausta. Korvausprosentti oli 31,1 prosenttia, joka on hieman edellisvuosia korkeampi, mutta vuosivaihtelujen rajoissa.

Korvatuista vahingoista 92 prosenttia oli hoitovahinkoja. Infektiovahinkoja oli 6 prosenttia ja muita vahinkoja 2 prosenttia.

Kaikista korvatuista vahingoista 73 prosenttia oli tapahtunut julkisen sektorin terveydenhuollossa ja muut yksityisellä sektorilla, johon lasketaan myös mm. julkisen sektorin vuokratyövoima.

Yleisimmät korvattavat potilasvahingot olivat sattuneet lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa sekä ranteen ja nilkan murtumien ja hampaiston hoidossa.

Korvauksia eri vuosina sattuneista potilasvahingoista suoritettiin viime vuonna kaikkiaan 35,3 miljoonaa euroa. Siitä tilapäisen ja pysyvän haitan korvauksien osuus oli 37 prosenttia ja ansionmenetyskorvauksia oli kolmannes.

Viime vuonna keskimääräinen käsittelyaika oli 5,6 kuukautta. Puolet tapauksista ratkaistiin 4,9 kuukaudessa.

Yksityiskohtaisemmat tilastot löytyvät kotisivuiltamme http://www.pvk.fi

Keinotekoisia verisuonia ja kudoksia valmistetaan 3D-tulostimen avulla

Aalto-yliopisto:Keinotekoisia verisuonia ja kudoksia 3D-tulostimen avulla

Kemian tekniikan korkeakoulu ja BIT-tutkimuskeskus ovat mukana EU:n 7. puiteohjelmaan liittyvässä hankkeessa nimeltä ArtiVasc 3D. Kunnianhimoisessa projektissa on tavoitteena valmistaa verisuonitettua keinoihoa 3D-tulostustekniikoita hyödyntäen.

Keinoihoa on tarkoitus ensisijaisesti käyttää apuna farmasia- ja kosmetiikkateollisuudessa eläinkokeita korvaamaan. Lisäksi sitä voidaan hyödyntää kehitettäessä ihosiirteitä palovammojen ja niistä aiheutuneiden traumojen hoitoihin.

Keinokudos koostuu polymeereistä

Keskeisessä roolissa ovat uudet polymeeripohjaiset materiaalit, joista keinotekoiset kudokset koostuvat. Aalto-yliopiston akatemiaprofessori Jukka Seppälä on materiaaleja koskevan työpaketin vetäjä.

– Tavoitteemme on kehittää biopolymeerejä, joissa voidaan tuottaa ihonkaltaisia kudoksia, hän kertoo.

Suuri haaste materiaalien kehittämisessä on saada niihin halutut ominaisuudet. Jotta niitä voidaan tulostaa 3D-tekniikoilla, niiden on oltava nestemäisiä mutta nopeasti kovettuvia. Lisäksi niistä valmistetun kudoksen on oltava elastinen ja sovelluttava elimistöön.

– Kehitettävät materiaalit jaetaan kolmeen pääryhmään, joita ovat valon vaikutuksesta kovettuvat polymeerit, lämmön tai paineen avulla työstettävät termoplastit sekä hydrogeelit. Jokaisella on oma roolinsa suunnitellussa kudosmallissa, projektissa työskentelevä Minna Malin biotekniikan ja kemian tekniikan laitokselta kertoo.
Suonia tulostetaan inkjet-tekniikalla

Aalto-yliopiston BIT-tutkimuskeskuksen johtaja Jouni Partanen on maailman johtavia 3D-tekniikoiden kehittäjiä. Niiden avulla polymeeristä on mahdollista valmistaa alkuperäisiä kudoksia tai verisuonia muistuttava kudosmalli.

Toimivan verisuonituksen suunnittelu ja tuottaminen on haastavaa. Halkaisijaltaan sata mikrometriä olevat suonet valmistetaan inkjet- eli mustesuihkutekniikalla, sitä pienemmät hiussuonet korkean resoluution kaksifotonilaser-tekniikalla.

Sen jälkeen verisuonirakenne ympäröidään hydrogeelillä ja nanokuiduista muodostetulla verkkorakenteella, jotka toimivat erityyppisten solujen kasvualustoina. Verisuonirakenteella mahdollistetaan keinoihon optimaalinen aineenvaihdunta ja ravinteiden saanti.

Projekti on alkanut vuonna 2011 ja sen on määrä päättyä lokakuussa 2015. Monitieteellisessä hankkeessa on mukana kaikkiaan 16 osapuolta Euroopasta. Aalto-yliopisto osallistuu yhteensä viiteen projektiin kuuluvaan työpakettiin. Aalto-yliopiston suurin rooli on uusien materiaalien kehittämisessä, karakterisoinnissa ja suonimallitiedostojen luomisessa.

Erityiskorvattujen lääkkeiden kustannukset kasvavat

Sairausvakuutuksen lääkekorvauksia maksettiin viime vuonna yhteensä 1,3 miljardia euroa, mikä on 3 % enemmän kuin vuonna 2011.

Peruskorvausten määrä pysyi lähes ennallaan, mutta vaikeiden pitkäaikaissairauksien lääkkeistä maksettavat erityiskorvaukset kasvoivat 8 %. Peruskorvauksia maksettiin 354 miljoonaa euroa ja erityiskorvauksia 842 miljoonaa euroa. Potilaan vuotuisen omavastuun ylittäviä lisäkorvauksia maksettiin 106 miljoonaa euroa, joka on 26 % vähemmän kuin vuonna 2011.

Suhteellisesti eniten kasvoivat veritautien lääkkeiden kustannukset. Euromääräisesti eniten kasvoivat syöpälääkkeiden ja immuunivasteen muuntajien sekä diabeteslääkkeiden kustannukset. Näihin lääkeryhmiin on viime vuosina tullut useita uusia lääkkeitä.

Uni- ja rauhoittavien lääkkeiden käyttö vähenee edelleen, mutta psykoosi- ja masennuslääkkeiden käyttäjämäärä on kasvussa. Edellisvuonna ensimmäistä kertaa laskuun kääntynyt kolesterolilääkkeiden käyttäjämäärä kasvoi jälleen hieman.

Kustannusten kasvua viitehintajärjestelmän lääkkeissä

Joidenkin viitehintajärjestelmään kuuluvien lääkkeiden hinnat ovat nousseet siitä, mitä ne ovat alhaisimmillaan olleet. Hintojen noususta johtuva lääkekorvausten kasvu oli arviolta 21 miljoonaa euroa vuonna 2012. Tästä huolimatta viitehintajärjestelmään kuuluvien lääkkeiden hinnat ovat edelleen huomattavasti alhaisempia kuin ennen lääkevaihtoon siirtymistä. Esimerkiksi kolesterolilääke atorvastatiinin 20 mg:n vahvuuden 100 tabletin pakkauksen hinta ennen lääkevaihtoon siirtymistä vuoden 2009 alussa oli 163,31 euroa, ja vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä sen viitehinta oli 25,64 euroa.

Sairaanhoitajat määräsivät mikrobilääkkeitä

Sairaanhoitajat kirjoittivat ensimmäiset sairausvakuutuksesta korvatut lääkemääräykset vuonna 2012. Sairaanhoitajat määräsivät yhteensä 1 124 sairausvakuutuksesta korvattua lääkemääräystä, joista kolme neljästä oli infektiotauteihin. Sairaanhoitajat saivat rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden heinäkuun 2010 alusta voimaan tulleella lailla. Lääkkeitä määräävällä sairaanhoitajalla tulee olla rajatun lääkkeenmääräämisen edellyttämä erikoispätevyys ja kirjallinen määräys reseptinkirjoitusoikeudesta terveyskeskuksen tai sairaanhoitopiirin vastaavalta lääkäriltä.

Tietoja lääkekorvausten saajista ja lääkekustannuksista löytyy Kelan verkkosivuilta http://www.kela.fi/kelasto > Sairastaminen > Lääkkeet.

Terveysteknologian vienti veti ennätyslukemat

Terveysteknologian vienti ja kauppatase ennätyslukemiin

Suomen terveysteknologian teollisuuden vienti vuonna 2012 kasvoi 22,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ja oli arvoltaan yhteensä 1,65 miljardia euroa. Kauppataseen ylijäämä kasvoi 735 miljoonaan euroon, mikä on 44 prosenttia edellisvuotta enemmän. Näillä luvuilla terveysteknologia tuottaa nyt 38 prosenttia Suomen korkean teknologian viennistä ja on jo jonkin aikaa ollut Suomen toiseksi suurin korkean teknologian vientiala telekommunikaation jälkeen.

Terveysteknologian Liitto ry FiHTAn toiminnanjohtaja Terhi Kajaste sanoo, että terveysteknologia on tällä hetkellä suomalaiselle teollisuudelle ja kansantaloudelle vieläkin tärkeämpi kuin numerot osoittavat.

”Tarvitsemme tällaista vahvasti kasvavaa toimialaa nyt, kun lähes koko muu teollisuus sukeltaa ja kauppatase on kääntynyt negatiiviseksi. Terveysteknologia edustaa kaikkea sitä, mitä Suomessa olevalta, tänne syntyvältä ja tänne tulevalta yritystoiminnalta toivotaan: kasvua, kansainvälisyyttä, innovatiivisuutta, huippuosaamista ja pysyvyyttä”, Kajaste sanoo.

”Terveysteknologia on myös siitä harvinainen ala, että tuotteita kannattaa valmistaa ja koota Suomessa. Monilla muilla aloilla tuotanto siirtyy enenevässä määrin Suomesta pois. Terveysteknologia työllistääkin jo yli 10.000 henkeä.”

FiHTAn puheenjohtaja, Innokas Medical Oy:n toimitusjohtaja Jouni Ihme kertoo, että FiHTA on julkaissut hiljattain kannanoton, jossa esitellään toimenpiteitä terveysteknologian toimintaedellytysten kehittämiseksi. Julkilausuma on luovutettu työ- ja elinkeinoministeriölle otettavaksi huomioon, kun maamme teollisuuspoliittisia linjanvetoja tehdään.

”Kiinnitämme julkilausumassa huomiota muun muassa rahoituksen turvaamiseen, sillä terveysteknologian tuotteiden kehittäminen kaupallisiksi tuotteiksi kestää poikkeuksellisen kauan. Haluamme myös kehittää yhteistyötä yliopistollisten sairaaloiden kanssa. Uhkana on, että kun hoitopuolen resurssien tarve kasvaa, yo-sairaaloiden resursseja aletaan ohjata tutkimuksesta ja kehittämisestä hoitotyöhön”, Jouni Ihme sanoo.

Terveysteknologia kasvoi vuonna 2012 kaikilla osa-alueilla. Erityisen voimakasta kasvu oli sähkökäyttöisissä terveydenhuollon laitteissa ja kuvantamislaitteissa. Maantieteellisesti vienti kasvoi eniten USA:han, Venäjälle ja Aasiaan. Euroopassa kasvua oli jonkin verran.

Terveysteknologian vienti on kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana keskimäärin 8,1 prosenttia ja kauppataseen ylijäämä keskimäärin 13,6 prosenttia. Kauppataseen ylijäämä nousi vuonna 2012 ennätykselliseksi siitä huolimatta, että terveysteknologian tuonti Suomeen kasvoi voimakkaasti.

Suomen terveysteknologian teollisuus jakautuu selvästi muutamaan globaaliin suureen yritykseen sekä lukuisiin pieniin ja keskisuuriin kasvuyrityksiin. Suurimmat toimijat ovat usein kansainvälisten konsernien Suomessa toimivia tytäryhtiötä. Poikkeuksen muodostaa edelleen vahvasti suomalaisessa omistuksessa oleva Planmeca Group.

”Ala ei siis ole homogeeninen ja kasvun haasteet ovat yrityksissä erilaisia. Yritykset pitävät kuitenkin tulevaisuuden näkymiä hyvinä, sillä markkinat kasvavat edelleen. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta pidetään merkittävimpänä uhkana kasvulle”, Terhi Kajaste sanoo.

Sotepalvelujen kilpailuttaminen ei välttämättä tuo säästöjä

Kuntien kokemukset sotepalvelujen kilpailuttamisesta: Laadussa ongelmia, kustannussäästöjä ei saatukaan

Sosiaalibarometri 2013 selvitti kuntien sosiaali- ja terveysjohtajien kokemukset alan palvelujen kilpailuttamisesta. Peräti 86 % sosiaalijohdosta ja 81 % terveyskeskusjohdosta pitää ostopalvelujen laatua vähintään melko hyvänä. Silti yli puolet kertoo laatuun liittyvistä ongelmista ja kolmannes on palauttanut ostopalveluja takaisin omaksi tuotannoksi.

”Sotepalvelujen yhdenvertaisen saatavuuden kannalta järkevintä saattaisi olla säätää alan palveluille kokonaan oma hankintalaki.” Pääsihteeri Vertti Kiukas, SOSTE

Sosiaalijohtajat ja terveyskeskusjohtajat luottavat paitsi yleisellä tasolla ostopalvelujen laatuun, myös mm. asiakkaiden oikeusturvan toteutumiseen. Kuitenkin 57 % sosiaali- ja 55 % terveyskeskusjohtajista ilmoittaa kohdanneensa puutteita ostopalvelun laadussa. Yleisimpiä puutteet ovat yli 30 000 asukkaan kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla.

Yleisin peruste palauttaa ostopalveluja kunnan tai kuntayhtymän tuotettaviksi ovat laatu- ja kustannushyödyt. Yleisimpiä palautettuja palveluja ovat sosiaalipalveluista vammaisten, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sekä vanhusten asumispalvelut ja terveyspalveluista lääkäri- ja terveysasemapalvelut.

Lähes puolet terveyskeskusten johtajista ja joka kolmas sosiaalijohtaja kertoo oman alansa palveluissa tapahtuneen keskittymistä suurille yksityisille palveluntuottajille. Toimet keskittymisen estämiseksi eivät kuitenkaan ole kovin yleisiä.

Kustannuksia vaikea arvioida

Noin puolet sosiaali- ja terveysjohtajista toteaa palvelujen ostamisen lisänneen kustannuksia neljän viime vuoden aikana. Runsaan kymmenesosan mukaan ostopalvelujen avulla on säästetty. 13 % ilmoittaa ostopalvelujen aluksi tuottaneen säästöjä ja myöhemmin nostaneen palvelukustannuksia.

Vain harvat sosiaali- ja terveysjohtajat osaavat sanoa, mitkä olivat palvelujen hankintaprosessin liitännäiskustannukset viime vuonna.

– Sosiaalibarometrin mukaan sotepalvelujen kilpailuttaminen ei ole tuottanut kaikkia odotettuja hyötyjä. On myös huolestuttavaa, ettei kilpailuttamisen kokonaiskustannuksia juuri osata arvioida, toteaa pääsihteeri Vertti Kiukas SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:stä.

– Jos tulevaisuudessa aiotaan aidosti verrata erilaisten palveluratkaisujen kustannuksia ja vaikutuksia, tarvitaan kuntatasoisten seuranta-, arviointi- ja laskentavälineiden kehittämistä, Kiukas sanoo.

– Kilpailuttamista ohjaavan hankintalain uudistuksessa on lisäksi pidettävä huoli siitä, ettei kilpailutus vaaranna erityisen haavoittuvien asiakasryhmien kuten vammaisten, vanhusten tai lasten palveluja. Sotepalvelujen yhdenvertaisen saatavuuden kannalta järkevintä saattaisi olla jopa säätää alan palveluille kokonaan oma hankintalaki.

Hätäkeskuslaitos selvittää hätäpuheluiden kiireellisyyttä

Hätäkeskuslaitos: Useissa medioissa on noussut esiin tapaus, jossa meningokokkibakteerin aiheuttamaan hengenvaaralliseen aivokalvontulehdukseen ja verenmyrkytykseen sairastunut 3,5-vuotias tyttö joutui odottamaan ambulanssia 45 minuuttia. Helsingin hätäkeskus vastaanotti maaliskuussa kyseessä olevaan tapahtumaan liittyen useita hätäpuheluita.

Hätäkeskuslaitoksen laillisuusvalvontayksikkö otti tapauksen oma-aloitteisesti selvitettäväksi. Kuunneltujen puhelutallenteiden perusteella voidaan todeta, että hätäpuheluissa tehdyissä riskinarvioissa ei tunnistettu sitä, että kyseessä oli korkeariskinen tehtävä, vaan päivystäjät päätyivät kirjaamaan tehtävän D-kiireelliseksi. Lisäksi osassa hätäpuheluista tilannetta ja sen muuttumista ei selvitetty riittävällä huolellisuudella.

– Riskinarvio on hätäkeskuspäivystäjän tärkein tehtävä. Hätäpuhelun sisällön perusteella päivystäjä arvioi, millaista apua ja kuinka nopeasti apua paikalle lähetetään. On erittäin valitettavaa, että tässä tilanteessa riskinarvossa ei tunnistettu tehtävää korkeariskiseksi, sanoo Hätäkeskuslaitoksen lakimies Anna Alarautalahti.

Hätäkeskuksen tehtävä on hätäpuhelussa saatujen tietojen perusteella suorittaa riskinarvio kunkin toimialan vastuuviranomaisen antaman ohjeistuksen mukaisesti, määrittää tehtävän kiireellisyys ja välittää tehtävä oikealle viranomaiselle. Terveystoimen riskinarvio-ohjeistuksen laatiminen on sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vastuulla. Hätäkeskuslaitoksen, HUS:n ja STM:n välisessä keskustelussa on ko. tapauksen johdosta nostettu esiin epäkohtana se, että nykyinen riskinarvio-ohjeistus ei ohjaa tunnistamaan sepsiksen eli yleisinfektion oireita. Lisäksi nykyinen ohjeistus ei riittävästi huomioi sitä, että potilas on lapsi. Riskinarvio-ohjeistuksen kehittäminen on jatkuvaa ja tapahtuu viranomaisten yhteistyönä.

Tapahtuman vaatimien toimenpiteiden selvittäminen on Hätäkeskuslaitoksessa vielä kesken.

Tämän jälkeen harkitaan, mihin toimenpiteisiin asiassa on syytä ryhtyä.

Unitutkimus: Lyhytunisten määrä kaksinkertaistui

Ympäristötekijöillä perintötekijöitä suurempi vaikutus unen pituuteen

Juuri julkaistu tutkimus perintötekijöiden ja ympäristötekijöiden vaikutuksesta unen pituuteen työikäisillä antaa viitteitä siitä, että se ei ole tiukasti perintötekijöiden määrittelemä ja että siten yksilölliseen unen pituuteen voidaan vaikuttaa.

Tutkimuksen tulosten mukaan ympäristötekijöiden vaikutus unen pituuteen on noin kaksinkertainen perintötekijöiden vaikutukseen verrattuna. Lääketieteellisesti tämä merkitsee sitä, että hoidoilla on mahdollista pidentää unta esimerkiksi unettomuudesta kärsivillä, jotka ovat suuri lyhytunisten ryhmä.

– Tämä on ensimmäinen tiedossamme oleva pitkäaikaistutkimus, jossa tuotettiin tietoa perimän vaikutuksesta unen pituuteen pitkällä aikavälillä. Käytössämme oli laaja kaksosaineisto ja kolme mittauspistettä (vuosina 1975, 1981 ja 1990), kertoo apulaisylilääkäri Christer Hublin Työterveyslaitoksesta. Aiemmin perimän vaikutusta unen pituuteen on tutkittu kertakyselyllä unen pituudesta ja tietyllä ikäryhmällä, mutta tällainen pitkittäistutkimus lisää tulosten luotettavuutta.

– Perintötekijöiden osuus unen pituuden vaihtelussa pysyi tutkimusaikana suunnilleen samana (30 %) eri mittauspisteissä ja perintötekijät olivat hyvin pysyviä, kertoo Hublin. Vaikka ei-geneettisten ympäristötekijöiden vaikutus unen pituuteen oli suuri (n. 70 %), ne vaihtelivat suuresti eri mittauspisteiden välillä.

Lyhytunisten määrä kaksinkertaistui

15 vuoden aikana tapahtui selvä muutos unen pituudessa: lyhytunisten (alle 7 tuntia nukkuvien) osuus yli kaksinkertaistui, kun taas pitkäunisten (yli 8 tuntia nukkuvien) osuudessa ei tapahtunut suuria muutoksia. Muutos selittyy pitkälti ikääntymisellä, sillä iän myötä keskimääräinen unen pituus lyhenee.

Unen pituuden vaikutuksesta terveyteen on julkaistu monia tutkimuksia. Niiden tulosten mukaan pienin terveysriski on noin 7-8 tuntia nukkuvilla. Unen pituus vaihtelee kuitenkin yksilön kohdalla lyhyelläkin aikavälillä. Olisi mielenkiintoista tutkia, vaikuttavatko vaihtelut unen pituudessa terveysriskeihin, pohtivat artikkelin kirjoittajat.

Tutkimusaineistona oli suomalainen kaksoskohortti (Finnish Twin Cohort). Kyselytutkimus toteutettiin vuosina 1975 (11041 kaksosparia iältään 18 vuotta tai enemmän), 1981 (9323 kaksosparia iältään 24 vuotta tai enemmän) ja 1990 (4507 kaksosparia iältään 33 – 60 vuotta). Unen pituus luokiteltiin lyhyeksi (alle 7 tuntia) ja keskimittaiseksi (7-8 tuntia) tai pitkäksi (yli 8 tuntia). Tutkimuksessa katsottiin identtisten ja epäidenttisten kaksosparien tulokset ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan.

Vuosiloman sairauskarenssi poistuu

Vuosiloman sairauskarenssi poistuu, loma-ajan palkkaan muutoksia

Lomansa aikana sairastuneella työntekijällä on oikeus saada vuosilomaa siirrettyä jo ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien. Lisäksi kuukausipalkkaisten työntekijöiden ja virkamiesten loma-ajan palkka lasketaan vastaisuudessa lomanmääräytymisvuoden ansioiden mukaan, jos heidän viikoittainen työaikansa on muuttunut. Siksi joidenkin työntekijöiden on mahdollista saada loma-ajalta nykyistä suurempaa palkkaa.

Valtioneuvosto esitti 11.4.2013, että presidentti vahvistaisi lain.

Työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaa ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien, jos hän on vuosiloman alkaessa tai sen aikana työkyvytön sairauden, tapaturman tai synnytyksen vuoksi. Työntekijän tulee esittää työnantajalle viivytyksettä pyyntö loman siirtämisestä sekä luotettava selvitys työkyvyttömyydestä. Nykyisin lomalla sairastunut työntekijä saa vuosilomaansa siirrettyä vasta seitsemän sairauspäivän eli niin sanotun karenssiajan jälkeen.

Siirto-oikeus koskee lakisääteistä vuosilomaa. Se tarkoittaa enintään 24 päivän lomaa alle vuoden jatkuneissa työsuhteissa ja 30 päivän lomaa yli vuoden jatkuneissa työsuhteissa. Siirto-oikeus ei sen sijaan koske lakisääteisen loman ylittäviä loman osia, joista on sovittu työ- ja virkaehtosopimuksessa. Näiden osalta työehtosopimuksen osapuolilla on oikeus sopia karenssipäivistä.

Loma-ajan palkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden mukaan

Lomapalkan laskemisen muutos koskee kuukausipalkkaisia työntekijöitä ja virkamiehiä, jotka ovat esimerkiksi siirtyneet osittaiselle hoitovapaalle tai osa-aikaeläkkeelle ennen lomaansa. Käytännössä tällaisten työntekijöiden on mahdollista saada loma-ajalta nykyistä suurempaa palkkaa, sillä palkkaa ei enää lasketa lomallelähtöhetken osa-aikatyön palkan perusteella. Näissä tapauksissa lomapalkka perustuu lomanmääräytymisvuoden työajan mukaan määräytyvään palkkaan. Lomanmääräytymisvuodella tarkoitetaan vuoden pituista aikaa välillä 1.4.–31.3.

Jos henkilön työaika ja vastaavasti palkka muuttuvat sen sijaan lomamääräytymisvuoden aikana, lomapalkka lasketaan prosenttiperusteisella laskentasäännöllä. Tällöin lomapalkka on 9 prosenttia lomanmääräytymisvuoden ansioista alle vuoden jatkuneissa palvelussuhteissa ja sen jälkeen 11,5 prosenttia. Laskentasäännön muutos koskee myös osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön siirtyneitä, jolloin loma-ajan palkka vastaavasti pienenee.

Presidentin on tarkoitus vahvistaa laki 12.4.2013. Karenssipäivien poistoa koskeva lainmuutos tulee voimaan 1.10.2013. Jos voimassa olevassa työ- tai virkaehtosopimuksessa on lomanpalkan laskemista tai karenssipäiviä koskevia määräyksiä, näitä määräyksiä saa kuitenkin soveltaa voimassa olevan sopimuskauden loppuun, ellei määräyksiä sitä ennen muuteta. Vuosilomapalkan laskentasäännön muutos koskee 1.4.2013 alkaneen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittuja vuosilomia.

Muutosten taustalla ovat EU-tuomioistuimen ratkaisut.

Suomalais-japanilainen lääketieteellinen teknologian tutkimus sai tukea

Miljoonarahoitus suomalais-japanilaiselle lääketieteellisen teknologian tutkimukselle

Suomen Akatemia on myöntänyt yhdessä Japan Science and Technology Agencyn (JST) kanssa rahoitusta kolmelle suomalais-japanilaiselle tutkimushankkeelle lääketieteen tieto- ja viestintäteknologian sovellusten alalta. Akatemian osuus rahoituksesta on noin 1,1 miljoonaa euroa.

Rahoitus on osa laajempaa tieto- ja viestintäteknologian rahoitusohjelmaa terveys- ja lääketieteissä vuosina 2012 – 2014. Ohjelmassa ovat mukana Suomen Akatemia, Tekes ja JST.

Rahoitetut hankkeet

Professorit Juhani Knuuti ja Hidehiro Iida kehittävät uusia diagnostisia menetelmiä ja työkaluja verenkierron mittaamiseen ja hoidon seurantaan. Hankkeessa sovelletaan positroniemissiotomografiaa (PET) verenkierron tarkkaan mittaamiseen ja sen muutoksiin esimerkiksi sydän- ja aivoverenkiertosairauksissa sekä syövässä.

Professorit Jari Iinatti ja Ruyji Kohno tutkivat langattoman kehoverkon (WBAN) hyödyntämistä terveydenhuollossa. Langatonta kehoverkkoa käytetään ihmisen elintoimintojen mittaamisessa. Langaton kehoverkko luo myös uusia mahdollisuuksia implantoitujen antureiden ja laitteiden käyttöön sekä tiedonsiirtoon ihmiskehon välittömässä läheisyydessä.

Professorit Petri Pulli ja Kato Hirokazu kehittävät älypuhelimiin navigointijärjestelmää muistisairaille ikäihmisille itsenäisen liikkumisen apuvälineeksi sekä järjestelmää tukevia internet-sovelluksia omaishoitajien avuksi. Järjestelmä helpottaa ikäihmisten terveydentilan seurantaa ja edistää heidän sosiaalista kanssakäymistään langattoman teknologian avulla. Suomalais-japanilainen yhteistyö mahdollistaa järjestelmän kehittämisen ja testaamisen kahdessa eri maassa loppukäyttäjien kanssa.

Rintasyövän tutkimukseen etsitään uutta tietoa

Laaja kansainvälinen tutkimusyhteistyö paljasti huomattavan määrän perimässä esiintyviä geenien muunnoksia, jotka nostavat rintasyövän riskiä. Tuloksista on hyötyä muun muassa uusien, entistä tarkemmin kohdennettujen seulontatutkimusten kehittämisessä.

Suomalaiset tutkijat ovat olleet mukana laajimmassa tähän mennessä tehdyssä kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa on etsitty rinta-, eturauhas- ja munasarjasyövälle altistavia geenimuunnoksia. Ne voivat vaikuttaa geenien toimintaan ja siten lisätä riskiä sairastua syöpään. Osan muunnoksista havaittiin esiintyvän vain erityisen aggressiivisissa rintasyövän muodoissa.

Lue lisää Itä-Suomen yliopiston sivuilta

Tupakkatuotteiden esilläpitokielto ei ole vaikuttanut kaupassa asiointiin

Uhkakuvat turhia: Tupakkatuotteiden esilläpitokielto ei ole vaikuttanut suomalaisten kaupassa asiointiin

Tupakkatuotteiden esilläpitokiellolla ei ole ollut vaikutusta Suomesta ostettujen tupakkatuotteiden ostomääriin tai ostopaikan valintaan. Naisilla tupakkatuotteiden ostomäärät ovat kuitenkin jonkin verran vähentyneet miehiä enemmän. Naiset ovat myös vähentäneet omaa tupakointiaan miehiä useammin. Suomalaiset pitävät tupakkatuotteiden esilläpitokieltoa hyvänä asiana.

Tämä kaikki selviää kansanterveysjärjestö Suomen ASH:n Taloustutkimuksella teettämästä kyselytutkimuksesta. Tutkimuksessa kartoitettiin väestön kokemuksia, mielipiteitä ja näkemyksiä tupakkatuotteiden esilläpitokiellosta.

─ Päivittäistavarakauppasektorilla on pelätty, että esilläpitokielto heikentäisi pienten lähikauppojen ja kioskien kilpailuasemaa. Tämä on osoittautunut turhaksi peloksi. Tuloksista selvisi, että hyvin harva (10 %) muutti ostopaikkaa esilläpitokiellon jälkeen. Reilusti yli puolet (58 %) oli sitä mieltä, ettei esilläpitokiellolla ollut vaikutusta asiointiin tupakkatuotteita myyvissä paikoissa, kertoo toiminnanjohtaja Mervi Hara.

– Kassa-asioinnin hidastumisesta mainitsi kuitenkin 30 % vastanneista. Selvästi useimmiten tätä mieltä olivat tupakoivat tai nuuskaa käyttävät henkilöt, Hara täsmentää.

Kaikista tutkimukseen vastanneista (n=997) tupakoi 21 % ja nuuskaa käytti 3 %. Reilu neljännes (29 %) kaikista vastanneista ja 92 % tupakoijista oli ostanut Suomesta tupakkatuotteita viimeksi kuluneen vuoden aikana. Ennen esilläpitokieltoa tupakkatuotteita ostettiin pääasiallisesti keskikokoisesta tai isosta ruokakaupasta eikä ostopaikka muuttunut esilläpitokiellon jälkeenkään. Ostospaikkaa muuttaneiden pieni joukko kertoi ostavansa tupakkatuotteita pääasiallisesti tupakkakaupasta, laivalta tai Internetistä.

Suomalaiset pitävät tupakkatuotteiden esilläpitokieltoa hyvänä asiana

Suurin osa haastatelluista (60 %) oli sitä mieltä, että tupakkatuotteiden esilläpitokielto on hyvä asia. Etenkin naiset, 25 – 34-vuotiaat sekä 50 – 79-vuotiaat ja ne, jotka eivät tupakoi tai käytä nuuskaa pitivät esilläpitokieltoa hyvänä asiana. Vain harva kaikista haastatelluista (13 %) koki sen huonona asiana, tupakoijista sitä mieltä oli 27 % ja nuuskan käyttäjistä 28 %.

Esilläpitokiellolla oli kansalaisten ja kansanedustajien tuki jo ennen lain voimaantuloa. Vuonna 2009 tehdyn kyselyn mukaan kansanedustajista yli 90 % kannatti esilläpitokieltoa keinona ehkäistä nuorten tupakointia. Kolme neljästä kansanedustajasta oli sitä mieltä, että esilläpitokielto tukee aikuisia tupakoinnin lopettamisessa. Samoin kansalaisista 70 % kannatti vuonna 2009 tupakkatuotteiden esilläpitokieltoa lasten tupakoinnin ehkäisemiseksi.

Tulokset näkyvät pitkällä aikavälillä

Toistaiseksi vielä harvalle (12 %) tupakoinnin lopettaneelle esilläpitokiellosta on ollut apua. Useimmiten
25-49-vuotiaat ja naiset kertoivat esilläpitokiellosta olleen apua lopettamispäätöksessä pysymisessä.

Suomen tupakkalain tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön loppuminen tukemalla tupakoinnin lopettamista ja ehkäisemällä erityisesti lasten ja nuorten tupakoinnin aloittamista.

─ Tupakkatuotteiden esilläpitokielto on ollut voimassa vasta vuoden eikä näin lyhyen ajan kuluessa vielä ehdi paljon tapahtua. Tulokset alkavat näkyä tällaisissa lakimuutoksissa vasta pidemmällä aikavälillä, vakuuttaa toiminnanjohtaja Mervi Hara.

Tupakkatuotteiden esilläpitokielto tuli voimaan 1.1.2012 tarkoituksena ehkäistä erityisesti nuorten tupakointikokeiluja.

Ministeri Risikko: Päivystyksissä tarvitaan korkeatasoista osaamista

”Päivystyksellä on keskeinen rooli pyrittäessä hallitsemaan terveyspalvelujen oikeaa ja tehokasta käyttöä”, sanoi sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin uuden T-sairaalan yhteispäivystyksen avajaisissa 22. maaliskuuta Turussa.

Noin 80 prosenttia potilaista tulee sairaalaan päivystyspoliklinikoiden kautta.”Hyvä akuuttihoito on tärkeää paitsi potilaiden hyvinvoinnille, myös kuntien taloudelle. Päivystyksen osuus kuntarahoitteisten sairaaloiden kustannuksista on jopa 40 prosenttia”, ministeri Risikko totesi.

”Akuuttilääketieteen erikoisalan perustaminen on yksi esimerkki siitä, että päivystyksen merkitys on huomattu”, sanoi Risikko. Hallitus hyväksyi viime vuonna asetuksen, jolla perustettiin erikoislääkärikoulutukseen uusi akuuttilääketieteen erikoisala.

”Akuuttilääketieteen erikoislääkärien saaminen etulinjaan on potilasturvallisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Tämän erikoisosaamisen koulutusta pitää saada myös sairaanhoitajille ja lähihoitajille, katsoi ministeri Risikko.

Ministeri Risikon mukaan ammatillisesti korkeatasoista päivystystä ei voida järjestää pienissä yksiköissä. Ympärivuorokautisille yhteispäivystyksille on tyypillistä lääketieteellisesti vaativa etupäivystys, jolla on tukenaan monialainen takapäivystys ja diagnostiset tukipalvelut.

”Päivystyksen pitää taata korkealaatuinen, oikea-aikainen, yhdenvertainen ja vaikuttava hoito ja hoitoon pääsy. Tämä edellyttää riittävää asiantuntemusta ja voimavaroja. Hoidon korkealaatuisuuden varmistamiseksi päivystykseen tarvitaan kokenut, osaava ja alueen olosuhteet tunteva henkilöstö. Riittävää osaamista tarvitaan myös puhelimitse tehtävään hoidon arviointiin.”

Päivystystoiminta on ollut monen maakunnan alueella pitkään kehittämisen kohde. Ensimmäinen laaja yhteispäivystys tuli Ouluun yliopistosairaalan yhteyteen. Toimintamallia on sitten kehitetty muun muassa Jyväskylässä, Hämeenlinnassa ja Seinäjoella.

Syöpään sairastuvien määrä on lisääntynyt

Syöpään sairastuneita ensi kerran yli 30 000 vuodessa

Vuosittain syöpään sairastuvien määrä on ylittänyt 30 000 ensimmäistä kertaa Suomen Syöpärekisterin yli 60-vuotisen historian aikana.

Miesten syöpätapausten määrä ylitti 2011 ensimmäistä kertaa 15 000 rajan, kun syöpädiagnoosin sai 15 181 miestä. Naisia sairastui 14 951. Syöpään sairastuneita oli yhteensä yli 30 000 vuodessa. Suomen Syöpärekisterin tiedot perustuvat ilmoituksiin syöpädiagnooseista, jotka rekisteri vastaanottaa ja muokkaa tietokannaksi tilasto- ja tutkimuskäyttöä varten. Suomen Syöpärekisterin tutkimusjohtaja Eero Pukkala esitteli juuri valmistuneita 2011 tilastotietoja tiistaina Helsingissä.

Rintasyöpä on Suomessa yleisin syöpä, johon vuonna 2011 sairastui 4 865 naista ja 17 miestä. Eturauhasen syöpä on lähes yhtä yleinen – sitä sai tietää sairastavansa 4 719 miestä.

Suolistosyöpiin sairastui 2 809 suomalaista. Myös keuhkosyöpä oli yleinen tauti, 2 394 tapausta, vaikka miesten keuhkosyöpä on vähentynyt huippuvuosista. Yleisin syöpäkuoleman syy oli edelleen keuhkosyöpä, johon kuoli 2 100 suomalaista vuonna 2011. Näistä syövistä 90 prosenttia johtuu tupakasta, joten valtaosa keuhkosyöpäkuolemista olisi ehkäistävissä.

Monet syövät yleistyvät iän myötä. Suurten ikäluokkien ikääntyminen voi johtaa uusien syöpien lukumäärän kasvuun siinäkin tapauksessa, että syöpään sairastumisen todennäköisyys pienenisi kaikissa ikäluokissa. Todellisemman kuvan syöpäriskin kehittymisestä saa tarkastelemalla ikävakioituja syövän ilmaantuvuuslukuja, jotka kertovat, millainen syöpäriskin muutos olisi, jos väestön määrä ja ikärakenne olisivat olleet vuodesta toiseen samanlaiset.

Koska osa syöpätapausmäärästä johtuu siitä, että nykyään löydetään enemmän oireettomina piileviä syöpiä kuin aikaisempina vuosikymmeninä, syövän ilmaantuvuuslukujen rinnalla on hyvä katsoa myös syöpään kuolleisuuden kehitystä. Miehillä syöpäkuolleisuus on pienempi kuin koskaan ennen. Suurin syy miesten syöpäkuolleisuuden laskuun on keuhkosyövän väheneminen kolmasosaan 1970-luvun alun huippuvuosista.

Naisilla keuhkosyöpäkuolleisuus ei ole vieläkään kääntynyt laskuun, mutta kuolleisuus muihin syöpätauteihin laskee. Esimerkiksi rintasyövän kuolleisuus vuonna 2011 on pienin luku kautta aikojen.

Suomalaisten tiedoista korkeatasoista tutkimusta

Suomen Syöpärekisteri on Suomen Syöpäyhdistyksen tutkimuslaitos, joka ylläpitää lakisääteistä syöpärekisteriä. Lääkärit, hammaslääkärit, sairaalat sekä laboratoriot ovat velvollisia ilmoittamaan syöpärekisteriin jokaisesta Suomessa todetusta syöpätautitapauksesta ja myös sellaiseksi epäillystä tapauksesta. Lisäksi Tilastokeskuksesta saadaan kuolintodistustiedot, joissa myös usein esiintyy syöpädiagnooseja. Kun tietoa tulee monesta lähteestä, niiden perusteella on mahdollista koostaa kattava ja täsmällinen tilastointiin ja tieteelliseen tutkimukseen soveltuva aineisto. Syöpärekisterin tietokanta sisältää tiedot vuodesta 1953 lähtien Suomessa todetuista syövistä ja syöpäkuolemista.

Korkeatasoinen koulutus on edellytys vaikuttavalle hoidolle

Korkeatasoinen koulutus on edellytys vaikuttavalle hoidolle

Terveydenhuollossa on käynnissä merkittäviä rakenteiden ja toimintatapojen muutoksia, jotka asettavat uusia vaatimuksia henkilöstön osaamiselle. Palveluiden edellytetään olevan laadukkaita, vaikuttavia, oikea-aikaisia ja henkilöstön osaamisen tulee vastaa työelämän ja väestön tarpeita. Asiakkaiden on myös pystyttävä luottamaan siihen, että terveydenhuollon toimintayksikössä on asianmukaisesti koulutettua henkilökuntaa.

– Korkeatasoinen koulutus on edellytys korkean tason hoidolle. Ilman näitä ei ole jokaiselle ulottuvaa korkeatasoista sairaan- ja terveydenhoitoa. Sairaanhoitajien koulutuksella on siten myös merkittävä rooli kansalaisten perusoikeuksien vahvistamisessa, sanoi Sairaanhoitajapäivien avajaisissa puhunut Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen.

EU:ssa on parhaillaan käynnissä direktiiviuudistus, joka vaikuttaa myös suomalaisten sairaanhoitajien ammattikorkeakoulututkinnon sisältöihin.
– Ammattipätevyysdirektiivin toimeenpanossa on pidettävä huolta, että jatkossakin Suomessa koulutetaan asiakaslähtöistä ja kielitaitoista henkilökuntaa. Pietikäinen sanoi.

Oman haasteensa osaamiselle asettaa terveydenhuollon henkilöstön ja potilaiden liikkuvuuden yleistyminen Euroopan unionissa.

– Yksi strategia vastata tähän on kehittää koulutuksen yhtenäisyyttä Euroopassa. Suomessa tähän on jo ryhdytty yhteistyössä terveydenhuollon alan toimijoiden ja kouluttajien kanssa. Yhteisen hankkeen tavoitteena on luoda Suomeen yhtenäinen, EU:n kriteerit täyttävä yleissairaanhoitajakoulutus, joka pystyy vastaamaan sosiaali- ja terveysalan tarpeisiin ja haasteisiin sekä tulevaisuuden osaamisvaatimuksiin, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Merja Merasto kertoi avajaisyleisölle.

Merasto nosti puheessaan esiin myös sairaanhoitajakoulutuksen empiirisen opinnäytetyöhön mielekkyyden.

– Meillä on hoitotieteissä jo erittäin aktiivista ja korkeatasoista tutkimustoimintaa. Myös tästä syystä suomalaista sairaanhoitajakoulutusta arvostetaan maailmalla. Tulevaisuuden osaamisen kannalta saattaisi olla vaikuttavampaa, että sairaanhoitajaopiskelijat toteuttaisivat teoreettisen opinnäytetyön asemesta jonkin työelämälähtöisen kehittämistehtävän, jossa painottuisi tutkimustiedon arviointi ja soveltaminen käytännön toimintaan. Teorian soveltaminen käytäntöön on tulevaisuuden sairaanhoitajien ydinosaamista.

Sairaanhoitajapäivät on suurin sairaanhoitajille suunnattu koulutus- ja verkostoitumistapahtuma, joka kerää yhteen yli 6000 alan ammattilaista. Päivät järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 14.-15.3.2013. Lisätietoa päivistä: http://www.sairaanhoitajaliitto.fi/sairaanhoitajapaivat

Syöpätutkimuksesta syntynyt suomalainen keksintö markkinoille

Syöpätutkimuksesta syntynyt suomalaiskeksintö matkalla markkinoille

Helsingin yliopiston tutkijaryhmä on saanut Euroopan tutkimusneuvostolta 150 000 euron rahoituksen yleistä perinnöllistä syöpäalttiutta, Lynch syndroomaa, koskevan laboratoriotestin tuotteistamiseksi.

Professori Päivi Peltomäen (vastuullinen tutkija) ja professori Minna Nyströmin johtama Helsingin yliopiston tutkijaryhmä on saanut Euroopan tutkimusneuvostolta 150 000 euron rahoituksen perinnöllistä syöpäalttiutta koskevan laboratoriotestin tuotteistamiseksi. Tavoitteena on saada markkinoille testi, jolla voidaan tutkia ihmisen normaalista kudoksesta – esimerkiksi ihonäytteestä – yleiseen paksusuolisyöpäoireyhtymään, Lynchin syndroomaan, liittyvä DNA:n korjausmekanismin puute.

Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) tukee vuonna 2011 avatulla Proof of Concept (PoC) -rahoitusohjelmalla neuvoston rahoittamista tutkimushankkeista syntyneiden tulosten tuotteistamista ja saattamista markkinoille.

– PoC-rahoitus on tarkoitettu tieteellisen keksinnön ja sen kaupallistamisen väliin jäävään kriittiseen vaiheeseen, johon on vaikea saada taloudellista tukea. Rahoituksen saaminen edellyttää kuitenkin varsin pitkälle kehiteltyä tuoteideaa, Peltomäki ja Nyström kertovat.

Nyströmin tutkimusryhmän DiagMMR-testiin johtavan keksinnön patentointiprosessi käynnistyi pari vuotta sitten, ja tällä hetkellä tutkijat etsivät yrityskumppania tuotteen saattamiseksi markkinoille. – ERC-PoC rahoitus tuli kreivin aikaan, Nyström sanoo.

Lynch syndrooma, joka aikaisemmin tunnettiin nimellä HNPCC, on vallitsevasti periytyvä oireyhtymä, joka altistaa erityisesti suolistosyöville. Oireyhtymän esiintyvyys on 1:1000 -2000. Lynch syndrooman kantajalla on jopa 80 prosentin alttius sairastua elinaikanaan paksusuolisyöpään. Oireyhtymän aiheuttaa DNA:n korjausmekanismin (DNA mismatch repair, MMR) puutteellinen toiminta, mikä voi johtua usean eri geenin virheistä.

Tällä hetkellä käytössä olevilla geenitesteillä löydetään noin kaksi kolmasosaa sellaisista Lynch syndrooma -suvuista, joita voidaan pitää oireyhtymälle tyypillisinä vahvan suvussa kulkevan syöpätaipumuksen perusteella. Geenitestejä tarjotaan sellaisten perheiden ja sukujen jäsenille, joissa esiintyy normaalia enemmän perinnöllistä suolistosyöpää. Alttiusgeenien kantajat ohjataan kliiniseen seurantaan, ja sairastuminen voidaan estää poistamalla ajoissa syövän hyvänlaatuiset esiasteet.

Nykyisellä diagnostiikalla kuitenkin yli kolmasosa Lynch syndrooman suvuista jää tunnistamatta ja siten ohjaamatta seurantaan.

Peltomäen ja Nyströmin johtamassa tutkimuksessa käytetään uudella tavalla hyväksi syöpäalttiuden taustalla olevaa häiriötä, DNA:n puutteellista korjauskykyä, Lynchin syndrooman kantajien tunnistamiseksi.

– Olemme kehittäneet diagnostisen menetelmän, jolla tämä korjausmekanismin puute pystytään tunnistamaan. Nyt olemme hiomassa menetelmää lopulliseen muotoonsa sekä tuotteistamassa tähän menetelmään liittyvää DiagMMR-laboratoriotestiä, Nyström kertoo.

DiagMMR-testi soveltuu seulontatestiksi, koska se tehdään terveestä kudoksesta; testi paljastaa siis perinnöllisen syöpäalttiuden jo ennen kuin sairastumista on tapahtunut.

– Kun ottaa huomioon, miten yleinen tämä DNA:n korjausvirhe on – arvioidaan, että pelkästään Euroopassa juuri tämän virheen kantajia on yli kolme miljoonaa – ja miten suuri riski sen kantajilla on sairastua, voi tulla sekä eettisesti että taloudellisesti kannattavaksi seuloa sen kantajia sopivista kohderyhmistä. Testille olisi maailmanlaajuiset markkinat, Peltomäki toteaa.

Peltomäen ja Nyströmin johtamassa hankkeessa ovat mukana myös tutkijat Jukka Kantelinen, Minttu Kansikas ja Mariann Kasela Helsingin yliopistosta ja IP-johtaja Kirsty Hewitson Helsingin yliopiston innovaatiotoimintaa hoitavasta HIS Oy:sta. – Kirurgian professorit Heikki Järvinen HYKS:sta ja Jukka-Pekka Mecklin Keski-Suomen keskussairaalasta ovat erityisen tärkeitä yhteistyökumppaneitamme kliinisellä puolella, Peltomäki korostaa ja muistuttaa, että juuri kirurgit käynnistivät Suomessa perinnöllisten suolistosyöpien tutkimuksen ryhtyessään kokoamaan tietoja suvuista, joissa näitä syöpiä esiintyi poikkeuksellisen paljon.

Terveyden ja hyvinvoinnin tulevaisuus pohjaa avoimeen dataan

Terveyden ja hyvinvoinnin kehittämisessä on yhä enenevissä määrin kyse datasta. Tiedon avaaminen ja avoin data mahdollistavat perustavanlaatuisia muutoksia terveyden ja hyvinvoinnin saralla.

Terveydenhuollon kehitys, uusien lääkkeiden kehittäminen – kuten myös meidän kaikkien hyvinvointimme – on mitä suuremmissä määrin riippuvainen datasta: olemme keskellä informaatiovallankumousta.

Avoin data edesauttaa uudenlaista läpinäkyvyyttä ja innovaatioita. Yksittäiset ihmiset haluavat jakaa omaan hyvinvointiinsa liittyvää tietoa, julkishallinnolliset organisaatiot avaavat dataa ja luovat näin liiketoimintamahdollisuuksia sekä parempia palveluja kansalaisille. ICT-alan toimijat räätälöivät toimintaansa, jotta kykenevät hyödyntämään avoimen datan tarjoamat mahdollisuudet.

– Jatkuvasti kasvavat vaatimukset laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseen aiheuttavat muutoksia terveydenhuoltoon. Yhä enemmän näyttöön perustuva, aiempaa asiakaslähtöisempi ja ehkäisevämpi toimintatapa pohjaavat jatkossa yhä enemmän informaatioteknologiaan ja datan analysointiin, uskoo Misha Pavel, yksi Data-driven Medicine 2013 -seminaarin pääpuhujista. Pavel toimii Yhdysvaltain kansallisen tiedesäätiön (NSF) ohjelmajohtajana ja vastaa Yhdysvaltain terveysviraston ja NSF:n yhteisrahoittamasta ”Smart and Connected Health” -ohjelmasta.

Tampere kokoaa alan osaajia yhteen

Tampereen seudulla on merkittävää osaamista sekä ICT-alalla että terveys- ja hyvinvointisektorilla. Data-driven Medicine 2013 -seminaari kokoaa Tampereelle 12. maaliskuuta kolmannen kerran alojen osaajia kansallisesti ja kansainvälisesti.

Tänä vuonna seminaarin teemana on Avoin data terveyden ja hyvinvoinnin saralla. Misha Pavelin lisäksi seminaarin pääpuhujia ovat Joan Guanyabens iCalvet, PricewaterhouseCoopers -yrityksen Espanjan IT Health -osaston johtaja ja Nick Seddon. Nick Seddon on Westminsterissä toimivan riippumattoman ajatushautomon Reformin apulaisjohtaja. Hän on julkaissut useita terveydenhuoltoon liittyviä kirjoja ja raportteja. Lisäksi hän on kirjoittanut vieraskynäkirjoituksia ja erikoisartikkeleita eri lehtiin, esimerkkeinä The Times, The Daily Telegraph, The Guardian ja The Economist.

Joan Guanyabens i Calvetin esityksen otsikkona on: Health Open and Big Data. Catalonia approach. Nick Seddonin esityksen aiheena on: Tulevaisuus on avoin – miksi läpinäkyvyys on 2000-luvun julkisten palvelujen ohjaava periaate.

Seminaarin muita puhujia ovat mm. Sakari Karhuvaara, CGI, Marcus Dobrinkat, X-akseli ja Tuomas Teuri, Taltioni cooperative.

Data-driven Medicine 2013 -seminaariin Tampere-talolle odotetaan tiistaina 12. maaliskuuta yli sataa terveys- ja hyvinvointisektorin, bio- ja informaatioteknologian, yritysten ja tutkimuslaitosten edustajaa.

Viime vuonna Data-driven Medicine -seminaarin teemana oli Terveydenhuollon tuottaminen globaalisti mobiilisovellusten keinoin. Vuonna 2011, kun seminaari järjestettiin ensimmäisen kerran, pureuduttiin aiheeseen: Miten loistavista tutkimustuloksista luodaan menestyvää liiketoimintaa?

Sydänliitolle uusi yhteistyökumppani

Sydänliitto ja Apu-lehti yhdessä sydämen asialle

Apu ja Sydänliitto ovat sopineet yhteistyöstä vuoden 2012 alusta alkaen. Yhteistyön painopiste on sydänterveyden edistämisessä ja terveisiin elintapoihin kannustamisessa. Sydänliitto edustaa yli 80 000 sydänjärjestöihin kuuluvaa, eri puolilla Suomea asuvaa kansalaista. Apu-lehti on suomalaisten rakastama klassikkolehti, joka tavoittaa viikoittain yli 500.000 lukijaa.

”Yhteistyömme näkyy ensimmäiseksi Sydämen asialla -juttusarjana, joka ilmestyy Avussa tämän vuoden aikana kymmenen kertaa. Teemme myös sydänterveyttä koskevia kyselyitä ja järjestämme yhdessä tapahtumia. Avun lukijat ovat erittäin kiinnostuneita terveysjutuista, joten yhteistyö Sydänliiton kanssa on meille luontevaa”, Avun päätoimittaja Marja Aarnipuro kertoo.

”Apu-lehti on Sydänliitolle erittäin sopiva yhteistyökumppani, sillä olemme molemmat vakiintuneita toimijoita, emmekä rehentele sensaatioilla. Avun ja Sydänliiton arvojen johdattelemana yhteistyömme tuottaa luotettavia ja viihdyttäviä lukukokemuksia”, Sydänliiton viestintäjohtaja Eeva-Riitta Piispanen sanoo.

Suomalaisten sydänterveys on parempi kuin koskaan, mutta siitä huolimatta Suomessa sairastutaan ja kuollaan sydän- ja verisuonisairauksiin yleisemmin kuin muualla Euroopassa tai maailmassa. Vaikka sairastumiseen ei aina voi itse vaikuttaa, toipumista voi itse edistää ja elää mahdollisimman täyttä elämää sydänsairaudesta huolimatta. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan 80 prosenttia yleisimmästä sydänsairaudesta, sepelvaltimotaudista, on ehkäistävissä terveillä elintavoilla. Mitä aiemmin ne tulevat elämäntavaksi, sen parempi.

Sydänliitto on tehnyt työtä sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisemiseksi ja sairastuneiden hyväksi jo lähes 60 vuotta. Järjestö aloitti työnsä maailman toisena ja Euroopan ensimmäisenä sydänjärjestönä vuonna 1955, jolloin maassamme havahduttiin sydäntautiepidemiaan.

Sydänliiton tavoittelemassa tulevaisuudessa ihmiset ottavat kykyjensä mukaan vastuun omasta ja läheistensä terveydestä. Jotta ihmiset voisivat itse toimia oman terveytensä hyväksi, ympäröivästä yhteiskunnasta pitää löytyä mahdollisuudet valita terveyden ehdoilla. Ihmiset itse valitsevat elämäntapansa toivottavasti niin, etteivät ne kohtuuttomasti kuormita terveyttä. Kaikilla ihmisillä on oikeus elää terveyttä edistävässä elinympäristössä.

Apu kuuluu A-lehdet Oy:hyn, jonka muita julkaisuja ovat Avotakka, Demi, Eeva, Image, Kaikkien aikojen Joulu, Kauneus & Terveys, Lily.fi, Maku, Meidän Mökki, Meidän Talo, Mondo, Mondon Ruoka & Matka, Soundi, Tuulilasi, Urheilulehti, ViherPiha, Voi hyvin, ApuKrypto ja ApuRistikot.