Suomalaisten terveysalan yritysten huippuosaaminen kiinnosti Lähi-Idässä

FinlandCare yritykset Arabiemiraateissa

Suomalaisten terveysalan yritysten huippuosaaminen sai innostuneen vastaanoton Yhdistyneiden Arabiemiraattien terveysviranomaisilta sekä julkisilta ja yksityisiltä palvelutuottajilta 29–30.10.2013 järjestetyn vienninedistämismatkan aikana.

Abu Dhabissa järjestetyssä FinlandCare-seminaarissa, samoin kuin Arabiemiraattien terveysministeriön ja Abu Dhabin terveysviraston kanssa käydyissä neuvotteluissa, todettiin suomalaisyritysten kansainvälisesti korkea osaaminen.

– Suomalaisyritykset pystyvät tarjoamaan osaamistaan ja yhteistyötä alueen terveydenhuollon kehittämisen ydintavoitteissa, aikuistyypin diabeteksen ennaltaehkäisyssä, erityisesti syöpäseulonnoissa, syövän ja sydäntautien hoidossa, modernin teknologian ja potilaslähtöisten hoitomallien käyttöönotossa ja terveysalan koulutuksessa, kertoo kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Arabiemiraateissa väestön terveyspalvelujen tarve ja kysyntä kasvaa. Vaurauden kasvun ja siihen liittyvien elämäntapamuutosten seurauksena esimerkiksi kakkostyypin diabeteksen yleistyminen on muodostumassa suureksi kansanterveydelliseksi ongelmaksi.

– Emiraatit lähettävät edelleen valtion kustannuksella huomattavan määrän potilaita ulkomaille vaativiin hoitoihin. Tämä siitäkin huolimatta, että valtion panostukset korkeatasoisten sairaaloiden ja terveyskeskusten rakentamiseen ovat kasvaneet vuosi vuodelta, kertoo FinlandCare-ohjelmajohtaja Pirkko Autio Finprosta.

Terveysministeriön alivaltiosihteeri, tohtori Mohammad Salim Al Olama piti Suomea erittäin varteenotettavana kohdemaana myös ulkomailta hankittavissa hoidoissa. FinlandCare -ohjelman puitteissa koottuun yritysvaltuuskuntaan osallistuivat muun muassa Syöpäkeskus Docrates, Tays Sydänkeskus, Metropolia ammattikorkeakoulu, Commit Oy ja Aino Health Oy. Vierailun aikana Työ- ja elinkeinoministeriö esitti Yhdistyneiden Arabiemiraattien terveysministeriölle kutsun Suomeen. Tarkoituksena on jatkaa yhteistyökeskusteluja ja esitellä vaativia erikoissairaanhoidon palveluja tuottavien yritysten toimintaa ja toimintaympäristöjä Emiraattien edustajille.

Terveydenhuollon moninaisuutta tarvitaan jatkossakin

Terveydenhuollon tulevaisuus on poliittisen päätöksenteon kuuma peruna, ja syystä.
– Yli 80 prosenttia suomalaisista asuu alueella, jolla lääkäriin ei pääse kahdessa viikossa, muistutti Terveyspalvelualan Liiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen tänään Majvikissa järjestetyssä Terveyspalvelualan syysseminaarissa.

– Terveydenhuoltoa täytyy kehittää niin, että laadukas palvelu on jokaisen suomalaisen saatavilla ja rahoitus on kestävällä pohjalla. Pitkäjänteinen kehittäminen vaatii kykyä nähdä yli päivänpoliittisten kysymysten. Potilaan valinnanvapaus ja tuottajakunnan monipuolistaminen, joka muissa Pohjoismaissa on jo tehty, olisi hyvä ratkaisu Suomessakin, toteaa Hirvonen.

Terveydenhuollon monikanavainen rahoitus on jatkuvasti tapetilla. Yhteinen analyysi monikanavaisuuden ongelmista kuitenkin puuttuu.
– Monikanavaisuutta halutaan purkaa miettimättä mitä sen takana on. Monikanavaisuudesta luopuminen tarkoittaisi luopumista nykymuotoisesta kuntoutuksesta, työterveyshuollosta tai opiskelijaterveydenhuollosta. Tätäkö todella halutaan, Hirvonen kyseenalaistaa.

Hirvosen mielestä on selvää, että suomalainen terveydenhuolto tarvitsee jatkossakin useita rahoittajia, jotta palvelutarpeen kasvuun voidaan vastata. Terveydenhuoltoa rahoitetaan tällä hetkellä verovarojen lisäksi mm. työnantajien ja palkansaajien varoin sekä asiakasmaksuin.
– Nyt kannattaa etsiä kokonaisuuden näkökulmasta viisaimpia ratkaisuja. Monet rahoittajat ovat Suomen nykymallin vahvuuksia. Ei kannata purkaa toimivaa, linjaa Hirvonen.

Helsinkiin perustetaan vaativan kirurgian yksityissairaala

Helsinkiin perustetaan vuoden 2014 alussa vaativaan kirurgiaan keskittyvä sairaala Helsinki Hospital. Uudessa sairaalassa tehdään neurokirurgisia leikkauksia, rekonstruktiivista eli korjaavaa plastiikkakirurgiaa, pään ja kaulan alueen kirurgiaa, syöpäkirurgiaa sekä kilpirauhasleikkauksia. Näiden alojen kirurgisten sairauksien vaativan tason hoitoa ei ole aiemmin pystytty tarjoamaan yliopistosairaaloiden ulkopuolella. Helsinki Hospital on suomalainen, lääkäriomisteinen sairaala, jonka perustajat ovat kokeneita vaativan kirurgian osaajia.

”Haluamme koota yhteen suomalaisia erikoisasiantuntijoita ja tuoda korkeatasoista ja yksilöllistä kirurgisten sairauksien vaativan tason hoitoa myös yksityissektorille. Varaudumme myös potilaan valinnanvapauden lisääntymiseen, muuttuviin terveydenhuollon markkinoihin ja mahdollistamme osaltamme suomalaisen vaativan erikoissairaanhoidon osaamisen vientiä ulkomaille. Yksityisillä sairaaloilla ei aiemmin ole ollut käytössään sellaisia leikkaussaleja ja tehovalvontatason osastoja, joissa esimerkiksi vaativia neurokirurgisia ja korjaavan plastiikkakirurgian leikkauksia voitaisiin tehdä”, Helsinki Hospitalin johtava lääkäri, neurokirurgi Esa-Pekka Pälvimäki sanoo.

Uuden sairaalan palveluihin kuuluvat aivokirurgia, selkärankakirurgia, kroonisen kivun kirurginen hoito, syöpäkirurgia, suu-, leuka- ja kasvokirurgia, kilpirauhaskirurgia sekä korjaavat plastiikkakirurgiset leikkaukset, kuten synnynnäisten kehityshäiriöiden sekä vammojen ja sairauksien aiheuttamien kudospuutosten korjaukset. Uuteen sairaalaan tulee myös tehovalvontaosasto, vuodeosasto ja poliklinikka.

”Helsinki Hospitalissa paras osaaminen on potilaan etu. Potilaiden hoidosta vastaavat erikoisosaajat, joilla on laaja-alainen kokemus ja ammattitaito sekä käytössään viimeisin teknologia. Sairaala rakennetaan potilaskeskeisen suunnittelun periaattein, jolloin potilas on kaiken toiminnan keskiössä. Hoitoketjut johdetaan tehokkaasti ja toiminnan tuloksellisuutta seurataan tarkasti ja läpinäkyvästi”, Pälvimäki jatkaa.

Uuden sairaalan kirurgitiimiin liittyvät perustamisvaiheessa Pälvimäen lisäksi neurokirurgit Juha Hernesniemi , Juha Pohjola , Jari Siironen , Jussi Antinheimo , Leena Kivipelto ja Juri Kivelev , plastiikkakirurgit Patrik Lassus ja Maija Kolehmainen , plastiikkakirurgi, ortopedi Vesa Juutilainen , plastiikkakirurgi, leukakirurgi Junnu Leikola , vatsaelin- ja yleiskirurgi Antti Hietaranta ja leukakirurgi Jyrki Törnwall sekä anestesialääkäri Tomi Niemi .

Helsinki Hospital aloittaa toimintansa Helsingin keskustassa Bulevardilla vuoden 2014 alkupuolella. Sairaalan suunnittelutyö on jo pitkällä, ja rakennusurakka alkaa lähiviikkoina. Hankkeeseen haetaan aktiivisesti myös ulkopuolisia rahoittajia.

Harvinaisten sairauksien kansallista ohjelmaa ehdotetaan SOTE-pilotiksi

Harvinaissairaiden kansallinen ohjelma voisi toimia SOTE-uudistuksen pilottina, ehdotti HARSO ry:n puheenjohtaja Katri Karlsson Harvinaiset Sairaudet -päivässä. Harvinaissairauksien kansallisen ohjelman keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että harvinaissairaat saavat sosiaali- ja terveydenhuolto-järjestelmässä laadultaan samanlaisia palveluja kuin muut potilaat.

Jotta harvinaissairaiden oikeus laadukkaisiin palveluihin toteutuisi yhdenvertaisesti, se edellyttää joissain tapauksissa erityistoimia palvelujärjestelmässä. Ohjelmalla pyritään viime kädessä parantamaan harvinaissairaiden elämänlaatua. Harvinaissairaiden ja heitä edustavien järjestöjen osallistamista heitä koskevien päätösten tekoon pidetään hyvin tärkeänä.

Harvinaiset Siraudet 2013 -päivä kokosi yhteen harvinaissairauksien hoidon onnistumisen ja sosiaalisen tuen kannalta tärkeät tahot Helsinkiin jo viidettä kertaa.

Harvinaissairauksien kansallinen ohjelma valmistuu vuoden loppuun mennessä

Euroopan unionin neuvosto antoi vuonna 2009 harvinaisia sairauksia koskevan suosituksen, jonka tavoitteena on kansallisten ohjelmien aikaansaaminen jäsenvaltiossa vuoteen 2013 loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriön nimeämä Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä on valmistellut Suomen kansallista ohjelmaa ja se on valmistumassa aikataulussaan.
Potilasjärjestö Harso ry:n puheenjohtaja Katri Karlsson näkee, että pitäisi puhua kaikkien sote-asiakkaiden sujuvasta hoidosta ja palvelujärjestelmästä, jossa tieto kulkee.
– Keskeisenä tavoitteena pitää olla toimintakykyinen kansalainen, olipa kyseessä tavallisempi diagnoosi tai harvinainen potilas, sanoo Karlsson.
Sairauksien harvinaisuuden vuoksi oikean diagnoosin löytymiseen voi mennä vuosia. Mitä harvinaisemmasta sairaudesta tai vammasta on kyse, sitä vaikeampaa asiantuntijoiden tai kokemusperäisen tiedon löytäminen on tällä hetkellä.
– Aika ennen diagnoosia on usein kriittinen. Harvinaisten sairauksien tunnistaminen on haastavaa ja se osataanko potilas ohjata oikealle hoitoreitille , kuvailee Karlsson. – Tiedonkulussa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on parannettavaa, lisäksi perusterveydenhuoltoon tarvitaan ehdottomasti lisää tietoisuutta harvinaisista sairauksista, jatkaa Karlsson.

Kokonaisvaltainen ote hoitamiseen

Harvinaissairauksien ohjelmaluonnoksessa esitetään erilaisten osaamiskeskusten perustamista. Ohjausryhmä mm. ehdottaa, että jokaiseen yliopistolliseen sairaalaan perustettaisiin harvinaissairauksiin keskittyvä yksikkö vastaamaan niistä harvinaissairaista, joiden tarpeisiin nykyinen erikoissairaanhoito ei vastaa tyydyttävästi.
– Osaamiskeskuksissa ja harvinaisten sairauksien yksiköissä otettaisiin kokonaisvaltainen ote harvinaissairaiden hoidosta. Esimerkiksi kuntoutuksen ja sosiaalipuolen prosessit käynnistettäisiin myös osaamiskeskuksessa , kertoo Jaakko Yrjö-Koskinen, kansallisen ohjelman valmistelusta vastaavan työryhmän varapuheenjohtaja.

– Tällä hetkellä kokonaisvastuun ottaminen harvinaista sairautta sairastavan potilaan tilanteesta puuttuu , sanoo Karlsson.
Resursseja Karlssonin mukaan olisi riittävästi, kunhan ne käytettäisiin järkevästi. Monikanavainen rahoitus tuo Karlssonin mukaan epätasa-arvoa ja on hoidon sekä kuntoutuksen järjestämisen hajanaisuuden lähde.
– Harvinaissairaiden kansallinen ohjelma voisi toimia SOTE-järjestelmän pilottina, ehdotti Karlsson Harvinaiset sairaudet -päivässä pitämässään puheessa. – Tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että hoitopolku perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon määritellään tarkasti. Hoidon ja kuntoutuksen järjestäminen pitäisi erottaa rahoituksesta – se toisi tasa-arvoa kaikille potilaille, jatkaa Karlsson.

Harvinaiset sairaudet -päivä 2013
Kansallinen Harvinaiset sairaudet -päivä kokoaa yhteen harvinaissairauksien hoidon onnistumisen ja sosiaalisen tuen kannalta tärkeät tahot. Järjestäjinä mukana ovat Suomen Reumatologinen yhdistys, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Lääketieteellisen Genetiikan Yhdistys, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry, HARSO ry, Orphanet Finland, Perinnöllisyysklinikka, Väestöliitto, Suomen Metabolinen Klubi ry ja Oy Swedish Orphan Biovitrum Ab.

Väitöstutkimus: Ankara työstressi kiristää hermoja unessakin

Kova työstressi nostaa stressihormonin hälytystasolle heti heräämisen jälkeen ja estää autonomisen hermoston rentoutumisen unessakin, osoittaa Helsingin yliopistossa 18.10. tarkastettava väitöstutkimus. Nykypäivän 24/7 työelämässä tulisikin kiinnittää erityistä huomiota siihen, että työntekijöillä on mahdollisuus palautua stressipiikkien jälkeen.

Erikoislääkäri Harri Lindholm Työterveyslaitoksesta selvitti väitöstutkimuksessaan, miten stressiä ja siitä palautumista voidaan luotettavasti arvioida ja kuinka hyvin työntekijöiden oma kokemus stressistä osui yksiin niiden tulosten kanssa, joita saatiin mittaamalla stressiin liittyviä fysiologisia reaktioita.

– Sekä stressin että siitä palautumisen tarkasteleminen on tärkeää, kun seurataan työntekijän terveyttä ja hyvinvointia nykypäivän 24/7-työelämässä, Lindholm toteaa.

Sopiva määrä stressiä sopivina annoksina ei ole haitaksi, päinvastoin. Haitalliseksi stressi muuttuu, jos siitä ei pysty palautumaan. Kokemus jatkuvasti ylimitoitetuista vaatimuksista ja työn hallitsemattomuudesta ovat haitallisen työstressin perusaineksia. Lisäpotkua stressikierteeseen syntyy, jos työntekijä ei koe saavansa tukea muilta työyhteisön jäseniltä ja jos työsuhdetta leimaa epävarmuus.

Liian pitkään jatkuva stressi kostautuu: ensin tulevat uniongelmat, uupumus, heikentynyt suorituskyky, työtapaturmat. Pidemmällä aikavälillä seurauksena on ylipainoa, rintasyöpää, sydän- ja verisuonisairauksia, ongelmia ruoansulatuskanavan kanssa, masennusta.

Lindholmin tutkimukseen kutsuttiin mukaan 1 500 Ylen työntekijää, joista puolet teki epäsäännöllistä vuorotyötä ja puolet säännöllistä päivittäistä työaikaa. Mukana oli sekä toimittajia että tuotannossa, tekniikassa ja hallinnossa työskenteleviä.

– Yle on hyvä esimerkki nykyaikaisesta 24/7-työpaikasta, ja radiotyössä epäsäännöllinen vuorotyö on tavallista, Lindholm perustelee tutkimuskohteen valintaa.

Työntekijöille lähetettiin ensin työn piirteitä, stressiä, terveyttä ja elintapoja kartoittava kysely; kyselyyn vastasi epäsäännöllistä vuorotyötä tehneistä yli 80 prosenttia ja päivätyötä tehneistä noin 35 prosenttia.

Molemmista ryhmistä satunnaistettiin 70 työntekijää fysiologisiin mittauksiin. Sylkinäytteistä mitattiin stressihormoni kortisolin sekä vuorokausirytmiä säätelevän melatoniinin pitoisuuksia, ja lisäksi työntekijöiden sykevaihtelua mitattiin 24 tunnin ajan mukana pidettävällä EKG-laitteella. Ranteeseen kiinnitetty liikeanturi tallensi tiedot kehon liikkeistä ja unesta.


Kireänä unessakin, hälytystilassa heti heräämisen jälkeen

Hyvin stressaantuneiksi itsensä tuntevilla työntekijöillä syljen kortisolitaso nousi voimakkaasti välittömästi heräämisen jälkeen. Korostunut stressihormonitason nousu pian heräämisen jälkeen oli yhteydessä myös lyhyeen yöuneen ja epäsäännölliseen vuorotyöhön.

Kohonnut verenpaine ja huonoksi koettu terveys sekä erityisesti masennus lisäsivät unihäiriöiden riskiä. Tyypillisin unihäiriö oli toistuva yöllinen heräily.

Epäsäännöllistä vuorotyötä tekevillä esiintyi lähes kaksi kertaa enemmän päiväaikaista väsymystä kuin säännöllistä päivätyötä tekevillä – eroa eivät selittäneet sukupuoli, ikä, painoindeksi, alkoholinkäyttö tai tupakointi. Unenaikainen seuranta osoitti, että päiväväsymyksestä kärsivien autonominen hermosto ei rentoutunut kunnolla unen aikana.

Autonomisen hermoston huono rentoutumiskyky liittyi työvuorotyypistä riippumatta myös työnhallintaan; rentoutuminen onnistui paremmin niillä, jotka kokivat hallitsevansa hyvin omaa työtään. Työntekijöistä noin 40 prosenttia koki työnhallintansa hyväksi ja 40 prosenttia huonoksi. Vanhemmissa ikäluokissa työnhallinta koettiin paremmaksi kuin nuoremmissa.

Lindholm korostaa, että nykypäivän työelämässä työntekijän terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa on tärkeää seurata paitsi stressin määrää myös siitä palautumista.

– Stressi ja siitä palautuminen näkyvät autonomisen hermoston toiminnassa sekä stressihormonin ja vuorokausirytmiä säätelevän hormonin erityksessä, ja näissä tapahtuvia muutoksia voidaan mitata. Sykevaihtelun seurannalla ja hormonianalyyseilla on mahdollisuus koota monipuolisesti tietoa työntekijän kokemasta stressistä ja siitä palautumisesta normaalissa elinympäristössä.

Parasta ruokavalion ja liikunnan yhdistelmäää haetaan diabeteksen ehkäisyyn

Kakkostyypin diabetestä sairastaa 21 miljoonaa eurooppalaista. Suomessakin diabeetikoita on jopa puoli miljoonaa ja määrä on kasvussa. Taudin ennaltaehkäisyssä avainroolissa ovat ruokavalio ja liikunta. Helsingin yliopiston ravitsemustieteilijät ovat mukana kahdeksan maata käsittävässä PREVIEW-tutkimuksessa, jossa etsitään parasta mahdollista ruokavalio- ja liikuntasuositusta kakkostyypin diabeteksen ehkäisyyn.

Tällä hetkellä diabeteksen ehkäisyssä suositaan ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota. Tutkijoita kuitenkin kiinnostaa voiko toisissa, lyhytkestoisemmissa tutkimuksissa painonhallinnassa hyviä tuloksia tuottanut ruokavalio olla tehokkaampi myös diabeteksen ehkäisyssä.

– Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio on diabeteksen hallinnassa hyvä, mutta nyt testataan proteiinin määrän lisäämisen ja glykemiaindeksin pienentämisen eli käytännössä esimerkiksi viljatuotteiden maltillisen vähentämisen vaikutuksia, ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm elintarvike- ja ympäristötieteiden laitokselta kertoo.

Vasta julkistetuissa uusissa pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa pyritään lihankäytön vähentämiseen ja viljatuotteiden lisäämiseen. Päälinjana se onkin hyvä, mutta Fogelholmia ja muuta kansainvälistä tutkijaryhmää kiinnostaa teoria proteiinin lisäyksen ja glykemiaindeksin pienentämisen vaikutuksista.

– Tutkimuksessa haettava proteiinin lisäys ei tarkoita punaisen lihan syönnin lisäämistä, vaan palkokasveja, kalaa, maitotuotteita ja siipikarjaa, hän painottaa.

– Proteiinin määrän ja glykemiaindeksin merkitys diabeteksen ehkäisyssä on kysymys, josta asiantuntijoillakin on erilaisia mielipiteitä. On hyvin kiinnostavaa nähdä, millaisiksi tulokset muodostuvat.

Glykemiaindeksi on suomalaisia koskettava asia siksikin, että useimmilla täkäläisillä viljatuotteilla se on korkea. Hieman haastavaa tuleekin olemaan löytää sellaisia viljoja, joiden avulla ruokavalion glykemiaindeksi saadaan tutkimuksen edellyttämälle matalammalle tasolle.

Osallistujat ryhmiin ruokavalion ja liikunnan mukaan

Preview-hankkeeseen osallistuu tutkijoita Suomen lisäksi Hollannista, Iso-Britanniasta, Espanjasta, Bulgariasta, Australiasta, Uudesta Seelannista ja Tanskasta. Satunnaiseen interventiotutkimukseen osallistuu yhteensä 2500 vapaaehtoista, jotka seuraavat saamiaan ruokavalio- ja liikuntaohjeita kolmen vuoden ajan. Suurin osa osallistujista on 25- 45-vuotiaita ja 55 – 70-vuotiaita aikuisia. Mukana on myös 200 nuorta, 12 – 18-vuotiasta tutkittavaa, mutta nämä tulevat Suomen ulkopuolelta.

– Etsimme nyt osallistujia Suomessa. Mukaan otetaan runsas 300 henkilöä, joilla on riski sairastua kakkostyypin diabetekseen, Fogelholm sanoo.

Osallistujat jaetaan ruokavalion suhteen ravitsemussuositusten mukaan syöviin sekä enemmän proteiinia sisältävää ravintoa syöviin. Kumpikin ryhmä jaetaan edelleen kahteen osaan niin, että toiset harrastavat kevyempää liikuntaa, kuten reipasta kävelyä, ja toiset harjoittelevat hieman rankemmin, mutta vähemmän aikaa viikossa.

– Näin saadaan selville tehokkain kombinaatio ruokavaliota ja liikuntaohjeistusta. Molemmat käytetyt ruokavaliot ovat terveellisiä, joten osallistujat saavat joka tapauksessa erinomaista hoitoa, Fogelholm painottaa.

PREVIEW-tutkimus on saanut vuonna 2012 EU:n 7. puiteohjelmasta 9 miljoonan euron määrärahan.

Ihosyöpälääke Erivedge sai myyntiluvan

Tyvisolusyöpälääke Erivedge sai myyntiluvan

Roche on saanut Euroopan komissiolta myyntiluvan Erivedgelle (vismodegibi). Erivedge on tarkoitettu aikuisille potilaille, joilla on oireinen etäpesäkkeinen tyvisolusyöpä tai paikallisesti levinnyt tyvisolusyöpä, jota ei voida hoitaa leikkauksella eikä sädehoidolla. Aiemmin näiden potilaiden hoitoon ei ollut käytännössä olemassa mitään hoitomuotoja.

Basaliooma, eli tyvisolusyöpä, on Suomen yleisin ihosyöpä. Auringonvalo on merkittävä riskitekijä tyvisolusyövän synnyssä. Myös ikääntymisen myötä immuunipuolustuskyvyn heikkeneminen on riskitekijä. Basalioomaa raportoidaan vuosittain n. 5 000 tapausta, mutta todellisuudessa basalioomaa on noin kolminkertainen eli n. 15 000 uutta tapausta vuodessa.

Basalioomat ovat yleensä paikallisia ihosyöpiä. Paikallisesti levinneitä tai etäpesäkkeisiä tapauksia on esiintyy erittäin harvoin. Paikalliset ihosyövät voidaan hoitaa pääosin parantavasti.

Paikallisesti levinneellä basalioomalla tarkoitetaan alkuperäisen basaliooman karkaamista ympärillä oleviin kudoksiin kuten rasvakudoksiin, jänteisiin, lihaksiin ja luihin, jolloin kirurgiset hoidot tuhoavat anatomisia rakenteita vaihtelevalla laajuudella. Lisäksi haavautuvilla basalioomilla on infektoitumisen riski paikallisesti, mikä voi johtaa laajempiin paikallisiin ja jopa sairaalahoitoa vaativiin infektioihin.

– Paikallisesti levinnyttä basalioomaa esiintyy arviolta 40 – 50 tapausta vuodessa, joista kuitenkin vielä leikkauksella hoidettavia on noin 80 % eli ongelmapotilaita on Suomessa 8 – 10 potilasta vuodessa. Suomessa kuolee basalioomaan vuodessa arviolta 10 – 20 potilasta, sanoo Rauno Harvima Ihotautien ja allergologian dosentti – KYS, Ihotautien klinikka.

Erivedge

Vismodegibi on suun kautta otettava pienimolekyylinen Hedgehog-signalointireitin estäjä. Hedgehog-signalointireitti, joka kulkee solukalvon läpäisevän smoothened-proteiinin (SMO) kautta, saa aikaan GLI (Glioma-Associated Oncogene) -transkriptiotekijöiden aktivoitumisen ja niiden siirtymisen tumaan sekä Hedgehog-kohdegeenien aktivoitumisen. Monet näistä geeneistä osallistuvat jakautumiseen, eloonjäämiseen ja erilaistumiseen. Vismodegibi sitoutuu SMO-proteiiniin ja estää sen toimintaa ja pysäyttää näin myös Hedgehog-signaalin etemisen johtaen basalioomien erittäin tehokkaaseen hoitovasteeseen.

Terveyttä ja hyvinvointia halutaan edistää

Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020.

Väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyys aiheuttaa merkittäviä ja yhä kasvavia haasteita suomalaiselle yhteiskunnalle. Liikkumaton elämäntapa lisää monia kansansairauksia, ikääntymisestä aiheutuvia ongelmia ja kansantalouden kustannuksia, heikentää työelämän tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä on yhteydessä väestöryhmien välisiin terveys- ja hyvinvointieroihin. Jo pitkään on tiedetty liikunnan myönteisistä vaikutuksista lihavuuteen, tyypin 2 diabetekseen, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin sekä masennukseen ja niiden ehkäisyyn.

Vaikka ihmiset harrastavat melko aktiivisesti liikuntaa vapaa-ajallaan, on muu osa päivästä paljolti istumista varhaiskasvatuksessa, koulussa, työssä, laitoksissa, kulkuneuvoissa ja kotona. Jo varhaiskasvatuksessa lapset ovat paikallaan 60 prosenttia ajastaan. Aikuisilla vastaava luku on 80 prosenttia. Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiselle sekä istumisen vähentämiselle suomalaisessa yhteiskunnassa on siis suuri tarve.

Terveyttä edistävän liikunnan kehittämisessä on 2000-luvun alussa saavutettu tiivis ja toimiva poikkihallinnollinen yhteistyö, joka tämän linjaustyön avulla vahvistuu entisestään. Terveyttä edistävän liikunnan periaatepäätökset (2002 ja 2008) ovat toimineet hyvänä pohjana valtakunnalliselle terveysliikunnan edistämistyölle. Tässä linjaustyössä on pyritty vielä syvempään ja konkreettisempaan otteeseen, ja toimijoiden vahvaan sitouttamiseen jo työn aikana.

Linjausten visio vuoteen 2020 on, että suomalaiset liikkuvat enemmän ja istuvat vähemmän koko elämänkulun aikana. Visiossa keskeisiä ovat seuraavat näkökulmat: 1) Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitys ymmärretään yksilön ja yhteiskunnan terveyden, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusedellytyksenä. 2) Eri hallinnonaloilla ja organisaatioissa luodaan mahdollisuudet fyysisesti aktiiviseen elämään. 3) Fyysisen aktiivisuuden edistäminen perustuu sidosryhmien välisiin kumppanuuksiin, toimiviin rakenteisiin ja hyvään johtamiseen. 4) Sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tekijät tunnistetaan ja niihin vaikutetaan tehokkaasti. 5) Yksilöt tarttuvat parantuneisiin mahdollisuuksiin lisätä jokapäiväistä liikettään. 6) Suomi on entistä vahvempi fyysisesti aktiivisen kulttuurin mallimaa Euroopassa.

Linjaukset kohdentuvat erityisesti terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittämättömästi liikkuvien aktivoimiseen sekä organisaatioiden toimintakulttuurien liikunnallistamiseen elämänkulun eri vaiheissa. Lisäksi kohdennettuja toimia suunnataan sellaisiin kohderyhmiin, joiden liikkumisesta on syytä olla eniten huolissaan, ja joiden osalta kehittämistoimenpiteet ovat olleet vähäisiä.

Suomen väestö tarvitsee kaikissa ikävaiheissa läpäisyperiaatteella, kaikkien hallinnonalojen myötävaikutuksella ja kumppanuudella fyysisen aktiivisuuden edistämistä ja liikkumattomuuden vähentämistä terveytensä ja hyvinvointinsa parantamiseksi. Yhteiskunnan sekä sen organisaatioiden ja päätöksentekijöiden tulee kannustaa, tukea ja ohjata yksilöitä ja yhteisöjä liikunnalliseen ja terveelliseen elämäntapaan.

Pohjoismaiset ravitsemus suositukset uudistettiin

Uusituissa pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa (NNR 2012) kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota yksittäisten ravintoaineiden sijaan ruokavalion kokonaisuuteen, eri ruoka-aineiden laatuun ja merkitykseen ravintoaineiden lähteenä sekä yhteyttä terveyteen. Yli sadan asiantuntijan yhteistyönä syntyneet suositukset sisältävät myös ravintoainekohtaiset saantisuositukset.

Lisäksi annetaan suositukset riittäväksi fyysiseksi aktiivisuudeksi, joka vähentää elintavoista johtuvia sairauksia. Pohjoismaisten suositusten perustana on vahva tutkimusnäyttö ja niiden tarkoituksena on edistää terveyttä ja vähentää tauteja, joihin ravitsemuksella voidaan vaikuttaa.

Uusien pohjoismaisten ravitsemussuositusten keskeiset kohdat julkistettiin 3.10.2013 Pohjoismaisen Ministerineuvoston järjestämässä tilaisuudessa Kööpenhaminassa. Suositukset muodostavat pohjan kaikkien Pohjoismaiden kansallisille ravitsemussuosituksille ja toimivat ravitsemustieteen opetuksen perustana. Uudistustyötä on ohjannut Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen työryhmä.

D-vitamiinin ja seleenin saantisuositukset nousivat hieman, hiilihydraattien ja rasvojen saannissa painottuu laatu

Lajissaan viidensien suositusten sisällössä ei ole suuria muutoksia aikaisempaan suositukseen. D-vitamiinin saantisuositusta on hieman nostettu yli 2-vuotiailla ja aikuisilla sekä iäkkäillä henkilöillä. Myös seleenin päivittäistä saantisuositusta on hieman nostettu. Rasvan osuuden vaihteluvälin ylärajaa päivittäisestä energiansaannista on nostettu ja hiilihydraattien päivittäisen saantisuosituksen vaihteluvälin alarajaa on puolestaan hieman laskettu. Rasvan ja hiilihydraattien laatuun kiinnitetään entistä enemmän huomiota.

Tyydyttymättömien rasvojen osuutta edelleen korostetaan ja hiilihydraatit tulisi saada pääosin kuitupitoisista ruoka-aineista.

Sitra: Terveyspelit tarvitsevat investointeja

Suomalaista peliteollisuutta edustava Neogames on laatinut Sitran toimeksiannosta selvityksen terveys- ja hyvinvointipelien eri markkina-alueiden tilasta ja erityispiirteistä. Julkisen sektorin markkinoiden hajanaisuus ja pitkäjänteisten julkisten investointien puute tunnistetaan selvityksessä suurimmiksi esteiksi vasta kehittyvillä, mutta houkuttelevilla markkinoilla. Pääjakelukanavissa terveyspelit ovat lisäksi kovassa kilpailussa yleisöstä viihdepelien kanssa.

”Terveydestä huolehtimien saa olla hauskaa, ja pelilliset keinot voivat toimia kermavaahtona pakkopullan välissä. Terveys- ja hyvinvointipelit ovat parhaimmillaan osa sitä ratkaisua, jolla terveydenhuollon painopistettä muutetaan sairauksien hoitamisesta terveyden edistämiseen”, johtaja Antti Kivelä Sitrasta toteaa. ”Mutta markkinoillepääsyn esteet on syytä tunnistaa nyt, kun globaalit terveyspelien markkinat ovat vasta syntymässä.”

Vaikka Suomi on noussut viihdepelien kehittäjänä maailman kärkimaiden joukkoon, samaa menestystarinaa ei ole syntynyt terveys- ja hyvinvointipelien piirissä. Tänään julkaistu selvitys vastaa kysymykseen, miksi monet terveyspelejä kehittävät pelistudiot eivät menesty, vaikka tieteellinen näyttö terveyttä edistävien pelien myönteisistä kuntoutusvaikutuksista kasvaa nopeasti – ja vaikka globaalit terveysongelmat avaavat terveyspeliyrityksille periaatteessa globaalit markkinat.

Terveyspeleihin kohdennettu julkinen kehitysrahoitus tuottaa Suomessa toistaiseksi heikosti tuloksia, koska rahoitusta ei ole samanaikaisesti kohdennettu uusien ja innovatiivisten kokonaisvaltaisten terveysratkaisujen hankkimiseen.

”Pelit ja pelillisyys on jo tunnistettu keskeiseksi osaksi Suomen digitaalista taloutta. Suomessa on valtavasti pelillisyyden osaamista, jota terveyden ja hyvinvoinnin toimialoilla tulisi hyödyntää. Terveyspelien markkinat ovat kuitenkin erilaiset kuin viihdepeleillä, ja haluamme lisätä ymmärrystä alasta, jossa suuryritykset odottavat vielä perustajiaan”, Antti Kivelä kertoo.

Selvitys sisältää toimenpide-ehdotuksia niin peliyrityksille, urheilu- ja lääketeollisuuden laitevalmistajille kuin julkishallinnon eri tasoille markkinoillepääsyn esteiden purkamiseksi.

”Varsinkin viihdepelien kanssa kilpailevien main stream –jakelukanavien kautta jaeltavien terveyspelien on menestyäkseen oltava myös viihdyttäviä pelejä. Pelien kehittäjien on kiinnitettävä huomiota liiketoimintamallien kestävyyteen ja sisältöjen aitoon pelinomaisuuteen teknologisten ongelmien ja terveysvaikutteisten sisältöjen lisäksi”, KooPee Hiltunen Neogamesilta huomauttaa.

Hiltunen uskoo, että pelilliset sovellukset voivat myös aidosti tehostaa resurssipulasta kärsivää terveydenhuoltoa esimerkiksi kuntoutuksen ja elämäntapavalistuksen saralla. Yhtenä toimenpide-ehdotuksena hän kannustaa kuntia miettimään mahdollisuutta investoida pitkäjänteisesti 1-2 % terveydenhuollon menoistaan uusiin ja innovatiivisiin palveluihin.

”Jos Suomeen halutaan kestävä terveyspelien ekosysteemi, julkisen sektorin panostusten on oltava pitkäjänteisiä ja systemaattisia. Uudet palvelut on integroitava osaksi terveydenhuollon kokonaisjärjestelmää.”

Terveydellä saa leikkiä

Sitran Gesundheit 2013 –terveyspelikilpailun voittajat Johannes Koponen , Ville Sundberg ja Samuli Viitasaari uskovat terveyspelien markkinoiden syntyvän etenkin hyvinvointipalveluiden puolelle. Terveyspeli on yrittäjien mielestä ratkaisu, ei tavoite – ja monien markkinoilla jo olevien pelien ongelma on ulkoisen motivaation pakottaminen.

”Pelejä ei tehdä pelaajille, vaan ne ovat usein vain sellainen huijaus, jolla saadaan aikaan jokin ulkoinen tavoite. Ihmiset eivät ole niin tyhmiä. Tavoitteen on oltava yhtäältä hauskanpito, toisaalta terveys”, Sundberg uskoo.

”Pelillistämistä ei välttämättä tarvitse ajatella konkreettisen mobiilipelin tai muun vastaavan pelaamisena, vaan peleistä tuttujen välittömien kannusteiden tuomisena jonkin pidemmän tähtäimen ”tylsän” tavoitteen tueksi”, Viitasaari jatkaa.

Sitran Gesundheit 2013 –terveyspelikilpailun tavoitteena oli synnyttää hauskoja ja toteuttamiskelpoisia pelejä tai sovelluksia, jotka koukuttavat terveisiin elämäntapoihin. Kilpailun pelisarjaan tuli yhteensä 25 osallistujaa ja ideasarjaan 112. Koponen ja Sundberg voittivat kilpailun pelisarjan Herring -kuulontutkimuspelillä. Samuli Viitasaaren Ravintoguru valittiin Gesundheit 2013:n ideasarjan parhaaksi.

Sitran ja Neogamesin selvitys ”Mapping the full potential of the emerging health game markets” on ladattavissa täältä:
http://www.sitra.fi/en/julkaisu/2013/mapping-full-potential-emerging-health-game-markets

Rintasyövän tutkimukseen tarvitaan tukea

Rintasyöpätutkimukseen tarvitaan lisää varoja, sillä rintasyöpään sairastuneiden määrä kasvaa jatkuvasti ja sairauden ehkäisyssä, hoidoissa ja sairastuneiden tukemisessa on vielä paljon kehitettävää.

Nykyistä tarkempaa tietoa tarvitaan etenkin rintasyöpäriskiä vähentävistä ja lisäävistä elämäntavoista. Lisää tietoa tarvitaan myös niiden potilaiden tunnistamisessa, joilla sairauden uusiutumisen riski on suuri.

Rintasyöpätutkimuksen edistämiseen tarvitaan rahaa

Yhä useampi rintasyöpään sairastunut parantuu. Sairastuneiden määrä kuitenkin kasvaa jatkuvasti, ja joka kahdeksas suomalainen nainen sairastuu rintasyöpään jossain vaiheessa elämäänsä

Tällä hetkellä tutkimusvaroin olisi tärkeää paneutua entistä tarkemmin rintasyövän riskiä lisääviin ja vähentäviin tekijöihin niin elämäntavoissa kuin elinympäristössä. Potilaan tai syöpäkasvaimen ominaispiirteiden syvempi ymmärtäminen puolestaan auttaisi oikeiden hoitovalintojen valitsemisessa sekä ennusteen arvioinnissa.

Syöpäsäätiön hallituksen puheenjohtaja, professori Seija Grénman pitää tärkeänä myös sairastuneen elämänlaadun parantamista raskaiden hoitojen aikana:

”Hoitoja tulisi kehittää sairastuneen elämänlaatua silmälläpitäen siten, että hoitojen sivuvaikutukset olisivat vähäisemmät, kuitenkin niin, että hoitojen vaikutus säilyisi yhtä tehokkaana.”
Aloita oma keräys valtakunnallisen Roosan nauha -päivän kunniaksi

Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräyksellä kerätään varoja rintasyövän vastaiseen taisteluun lokakuun ajan. Valtakunnallista Roosa nauha -päivää vietetään perjantaina 4.10. pukeutumalla pinkkiin sekä perustamalla ja kartuttamalla Oma keräys –lahjoituspotteja, joita tänä vuonna jokaisella on mahdollisuus perustaa Roosa nauha –verkkosivuilla.

Useita ystävien tai yritysten jakamia keräyspotteja on jo perustettu, joista yhtenä entisten rintasyöpäpotilaiden Minnan ja Sirpan Rintasyöpää karkuun -keräys. Naisten tavoitteena on juosta puolimaraton ja he haastavat muutkin treenaamaan maratonia varten sekä osallistumaan heidän Roosa nauha -pottinsa kartuttamiseen.

Perjantaina 4.10. liikkeellä ovat myös Roosa nauha -lipaskerääjät eri puolilla Suomea.

Lisätietoja paikallisista keräyksistä http://www.cancer.fi/roosanauha/kerays-2013/tapahtumat/

Maailman Sydänpäivänä muistutetaan terveellisestä elämästä

sydanpaiva2013

Kehittyvissä maissa näkyvät samat sydänterveyden uhat, joita vastaan Suomessa on työskennelty 1950-luvulta lähtien. Vauraus tuo mukanaan epäterveelliset elintavat, kuten tupakoinnin, liikunnan puutteen ja epäterveellisen ravinnon.

Lapsuudessa opituilla tottumuksilla on taipumus juurtua elinikäiseksi elämäntavoiksi. Liikunnan ilo, savuttomuus ja terve asenne syömiseen vahvistuvat lapsuuden myönteisten muistojen ja kokemusten avulla.

Suomalaisen STRIP-projektin tulokset osoittavat, että koko perheen ravitsemus- ja elämäntapaohjaus on välttämätöntä pyrittäessä tulevaisuudessa vähentämään sairastuvuutta sydän- ja verisuonisairauksiin. Tulosten mukaan lasten terveysarvot paranevat, kun jo imeväisiässä aloitetaan pehmeää rasvaa suosiva ruokavalio.

Varhaislapsuudessa aikuiset ovat lasten sankareita, joiden elämäntapoja matkitaan ja joista otetaan mallia. Suomen Sydänliiton tuottamalla videolla lapset kertovat, miten heidän vanhempansa voisivat hyvin. Jo viisivuotias tietää, että tärkeintä on liikkua riittävästi, syödä laadukkaasti – ja halata.

 

Maailman Sydänpäivän teema on tänä vuonna Terveet elintavat pienestä pitäen, ja sen kohderyhmänä ovat lapsiperheet. Teemapäivää on vuodesta 1999 saakka koordinoinut kansainvälisesti Maailman Sydänjärjestö. Paikallisesti Maailman Sydänpäivää toteuttavat Sydänliiton 17 sydänpiiriä ja 237 yhdistystä.

Suomalaiset toivovat nopeampaa Kela -korvattavuutta uusille lääkkeille

Tutkimus: Suomalaiset haluavat lääkkeet nopeammin Kela-korvauksen piiriin

Suomalaiset toivovat nopeampaa Kela-korvattavuutta uusille lääkkeille. Uusien lääkkeiden hinnasta korvataan tällä hetkellä potilaalle vain 35 %. Lähes puolet suomalaisista pitää käytäntöä epäoikeudenmukaisena, ja kolmannes haluaisi lääkkeet mahdollisimman nopeasti Kela-korvauksen piiriin. Lääkkeiden hinnoitteluun liittyy myös vääriä uskomuksia, kuten luulo korkeista tukkuhinnoista.

Amgenin ja tutkimusyhtiö Cintin toteuttaman tutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista pitää lääkkeiden tämän hetkistä korvauskäytäntöä epäoikeudenmukaisena. Uudet lääkkeet saavat peruskorvattavuuden aikaisintaan noin kahdeksan kuukauden kuluttua markkinoille tulosta, ja aluksi niiden hinnasta korvataan vain 35 prosenttia. Vasta kahden vuoden markkinoilla olon jälkeen lääkkeen korvausmäärä on mahdollista nostaa pidempään markkinoilla olleiden lääkkeiden tasolle, jolloin korvattavuus on sairaudesta riippuen 65–100 prosenttia. Tutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista eli 47 % pitää kahden vuoden aikarajan poistoa suositeltavana toimenpiteenä.

”Myös me kannatamme aikarajan poistoa. Nykyinen järjestelmä asettaa potilaat eriarvoiseen asemaan heidän maksukykynsä mukaan, ja käytäntö on tältäkin osin aikansa elänyt”, toteaa Amgenin maajohtaja Matti Arvela.

Tutkimukseen vastanneista yli 77 % on sitä mieltä, että syöpäpotilaiden tulisi saada tehokkaimmat mahdolliset hoidot yhteiskunnan korvaamana jo siksikin, että mahdollisimman moni parantuisi ja palaisi työelämään. Myös kolesteroli- ja diabeteslääkkeisiin tulisi vähän yli 50 %:n mielestä panostaa enemmän.

Lääkkeiden hinnoittelussa epätietoisuutta

Tuore tutkimus osoittaa myös, että lähes kaksi kolmasosa suomalaisista uskoo lääkkeiden tukkuhintojen olevan Suomessa muuta Euroopan Unionia kalliimpia. 65 % ajattelee, että myös lääkkeiden apteekkihinnat ovat korkeampia.

”Jälkimmäinen väittämä pitää paikkansa: Suomessa korkeampi hinta näkyy nimenomaan apteekissa lääkkeen loppukäyttäjälle. Sen sijaan tukkuhinnat, eli lääkevalmistajien suomalaisilta veloittamat hinnat, ovat Euroopan Unionin häntäpäätä”, toteaa Arvela.

26 % vastaajista näkee, että taloudelliset ja säästönäkökohdat vaikuttavat usein siihen, mitä hoitoja on tarjolla. Noin kolmannes suomalaisista (32 %) onkin sitä mieltä, että Suomessa on hyviä hoitovaihtoehtoja, mutta niitä ei räätälöidä yksilöllisesti.

Lääketeollisuus Suomen vientiveturiksi?

Tutkimuksen mukaan vain 4,7 % suomalaisista uskoo, ettei kotimaassa ole edellytyksiä mittavalle lääketeollisuudelle eikä sitä edes tarvita. Lähes puolet (44 %) suomalaisista näkeekin, että Suomeen pitäisi saada ulkomaisia investointeja kasvattamaan lääketieteen huippututkimuksen pohjalta syntyvää lääketeollisuutta. 29 % vastaajista kokee, että valtion tulisi tukea lääketieteellisen huippututkimuksen pohjalta syntyvää lääketeollisuutta Suomessa.

Suomalainen lääketutkimus ja lääkealan osaaminen ovat maailman huippua, mutta innovaatiot eivät kehity huipputuotteiksi ilman investointeja.

”Suomessa on panostettava enemmän Suomea ja suomalaisia hyödyttäviin huipputuotteisiin ja saatava myös ulkomailta investointeja. Muuten suomalainen tutkimus ja lääkealan osaaminen menevät hukkaan ja investoinnit valuvat ulkomaille”, Arvela jatkaa.

Amgenin ja tutkimusyhtiö Cintin toteuttamaan verkkopaneelikyselyyn vastasi 1027 suomalaista kesällä 2013.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa eri sektoreiden välille tarvitaan yhteistyötä

Sosiaali- ja terveyspalveluissa eri sektoreiden väliselle yhteistyölle entistä enemmän tarvetta

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan jäseninä olemme tottuneet siihen, että yhteiskunta huolehtii meistä iäkkäinäkin, silloin kun apua tarvitsemme. Kotikunnallahan on lain mukaan vanhuspalveluiden järjestämisvastuu. Vanhuspalvelulaissa (4 §) säädetään nyt myös siitä, että kunnan on tehtävä yhteistyötä alueensa julkisten tahojen, yritysten sekä ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.

Tämä luo uudenlaista tarvetta sektoreiden väliselle yhteistyölle. Esimerkkejä tällaisesta toiminnasta löysimme ESR-rahoitteisessa CarePrise-projektissa, jossa kartoitettiin ikääntyviin kohdistuvaa hoivayrittäjyyttä Saksassa, Itävallassa, Puolassa, Hollannissa ja Suomessa.


Ympäristön fyysiset ja sosiaaliset tekijät

Ikääntyneen väestön hyvinvointia tukeva elinympäristö muodostuu monenlaisista asioista: erilaiset asumisen vaihtoehdot, palvelurakenteet sekä fyysisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön tekijät. Kokonaisuus jakautuu useille eri toteuttajatahoille. Kunta vaikuttaa yhdyskuntasuunnittelun kautta alueiden rakentumiseen ja esimerkiksi asuinalueiden palvelumahdollisuuksiin ja liikkumiseen. Itsenäistä liikkumista tukevat lyhyet etäisyydet palveluihin, hyvät kulku- ja liikenneyhteydet, esteettömät reitit, valaistus, riittävät levähdyspaikat (esim. penkit) ja talvella hyvä lumien raivaus ja hiekoitus. Toimivan kokonaisuuden aikaansaaminen vaatii eri sektoreiden välistä koordinointia ja yhteistyötä.

Palvelutalot voivat olla ikääntyneiden palvelujen solmukohtia. Itävallassa ja Hollannissa palvelutalojen tyyliset yksiköt toimivat avoimina kohtaamispaikkoina. Niiden tiloissa järjestetään tapaamisia ja erilaista harrastetoimintaa. Toiminta suunnataan pääsääntöisesti ikäihmisille, mutta sieltä löytyy myös ”60+”-ryhmiä jotka saavat käyttää tiloja kokoontumisiinsa. Päämääränä on kannustaa oman toimintakyvyn ylläpitämiseen jo hyvissä ajoin ja ehkä saada myös vapaaehtoisia mukaan toimintaan.

Osallistujat puolestaan saavat tapaamisilleen tilan käyttöön korvauksetta. Hollannissa kahvilakulttuuri on vahva osa elämää ja palvelutalon ruokasalin yhteydestä voi löytää kaikille avoimen kahvilan. Lähiympäristössä asuvia ikääntyneitä houkutellaan kahvilaan, osallistumaan toimintaan ja nuorempia kävijöitä toivotetaan tervetulleeksi toimimaan myös vapaaehtoisina.

Palvelutalojen toiminnan avaaminen ulkopuolisille on toiminnan organisoijan ja maksajan käsissä. Usein se tarkoittaa järjestöjä tai julkista sektoria. Harrastepiirien järjestäminen tuskin on mahdollista ilman vapaaehtoisia vetäjiä. Näin ollen palveluiden laajentamisessa on hyvin pian kyse eri sektoreiden välisestä yhteistyöstä. Itävallassa ja Hollannissa omaisten ja vapaaehtoisten aktiivisuus vapaaehtoistoiminnan järjestämisessä on huomattava.

Ammattilaisten ja epävirallisen sektorin antaman hoivan yhdistäminen

Kolme neljästä yli 75-vuotiaasta pärjää ilman arkea tukevia palveluita. Hoivaa ja hoitoa voimme kotona asuessamme saada läheisiltämme, omaishoitajaltamme, julkisesta kotihoidosta, yksityissektorilta tai järjestöjen kautta. Hollannissa on kotihoidon työntekijöitä, joiden tehtävänä on ammatillisen hoidon antamisen lisäksi aktivoida apua tarvitsevan omaa tukiverkostoa (mm. omaiset, naapurit, vapaaehtoiset).

Vapaaehtoistyön rooli ikääntyneiden kotona asumisen turvaamisessa on saamiemme tietojen mukaan paljon suurempi Puolassa, Itävallassa, Saksassa ja Hollannissa. Meillä apu on oikeastaan joko perhepiirin tai ammattilaisten antamaa, vapaaehtoisuutta on suhteellisen vähän. Saksassa vapaaehtoistyöstä voidaan maksaa korvausta. Maksettava korvaus houkuttelee myös nuoria mukaan vapaaehtoistyön tekemiseen. Kun henkilö on aktiivinen ja vaikka pienen korvauksen houkuttelemana tekee vapaaehtoistyötä, hän saa siitä sosiaalista osallisuutta, taloudellista korvausta tekemästään työstä, ja tekee samalla yhteiskunnallisesti arvokasta työtä. Tällä hetkellä Suomen lainsäädäntö ei kuitenkaan mahdollista edellä kuvattua toimintamallia. Valtiovarainministeriö on vuoden 2014 talousarviossa esittänyt, että työttömät saisivat hankkia 400 euroa/ kk etuuksiaan menettämättä. Syksyn aikana näemme millaisen tuen esitys saa.

Ulkomaiset esimerkit herättivät ajatuksia siitä, kuinka omaisten ja ammattilaisten yhteistyötä voisi kehittää. Mainituista malleista palvelutalo antaa parhaat mahdollisuudet siihen, että omaiset voivat halutessaan tuottaa osan hoivasta (esim. siivous, pyykit, peseytyminen). Hoitokodeissa ja laitoksissa omaisten rooli voisi olla enemmän ulkoiluttamisen, lehtien lukemisen, juttuseurana olemisen tai muun ”harrastetoiminnan” järjestämisessä. Suomesta kuitenkin paljolti puuttuu kulttuuri, jossa eri sektoreiden toimijat toimisivat aktiivisesti yhteistyössä. Vaikka yhteistyön koordinointi vaatii panostusta, on se yksi varteenotettava keino turvata asiakkaille vapaa-ajan toimintaa tilanteessa, jossa hoidettavia on yhä enemmän hoitajiin nähden. Ammattihoitajien aikaa menee yhä enemmän perustarpeista huolehtiessa. Mikäli asukkaille halutaan tulevaisuudessa muutakin toimintaa, tarvitaan omaisten ja muiden vapaaehtoisten panosta.

Palveluja voi tuottaa useilla eri tavoilla

Olemme tottuneet ajattelemaan, että julkinen sektori organisoi ja tuottaa suurimman osan palveluista. Organisointivastuu ei näillä näkymin ole siirtymässä pois. Hoivaa tuottavat tai rahoittavat jossakin määrin neljä eri sektoria: julkinen, yksityinen, vapaaehtois- ja epävirallinen sektori. Ajatellaan rahoittamisen ja tuottamisen ulottuvuuksia. Neljästä tahosta saadaan näin ollen 16 eri yhdistelmää kuinka palveluja voidaan järjestää. Mahdollisuuksia on enemmän kuin olemme tottuneet ajattelemaan, vaikka kaikki vaihtoehdot eivät olekaan realistisia suomalaista järjestelmää ajatellen. Uudenlaiset yhdistelmät ovat ajankohtaisia Vanhuspalvelulain sekä muuttuvan kysynnän ja tarjonnan vuoksi.

Muitstiliitto järjestää kävelytapahtuman

Muistiliiton Välitä! -kävely kerää satoja kävelijöitä ympäri Suomen

Suomessa muistisairaita on jo yli 130.000 ja välillisesti sairaus koskettaa yli miljoonaa suomalaista. Kun muistisairas saa diagnoosin on hän itse ja hänen lähipiirinsä uuden tilanteen edessä. Päällimmäisiä kysymyksiä ovat etenkin se, miten elämä jatkuu sairaudesta huolimatta ja miten sairastuneen arjesta rakennetaan turvallinen. Muistin heikentyessä arjessa syntyy paljon riskitilanteita, joihin tulee varautua. Liikkuminen tutuillakin reiteillä voi koitua kohtaloksi kun sairastunut eksyy. Kertue päättyy lauantaina Helsinkiin.

Oikeus aktiiviseen arkeen ei lopu muistisairausdiagnoosiin. Tästä näkökulmasta ihmisoikeuksien toteutuminen on olennainen kysymys sairauden eri vaiheissa. MEP Sirpa Pietikäinen puhuu Helsingin kävelytapahtumassa muistisairaiden perusoikeuksien puolesta:

– Muistisairaiden perusoikeuksia loukataan joka päivä hiljaisen leimaamisen kautta. Leimaaminen on aina yksilön arvon riistämistä ja ihmisten typistämistä sekä karkeaa määrittelemistä. Lakkaamme silloin antamasta toiselle yksilön arvoa ja kunnioitusta, emme anna hänen itsensä määrittää itseään.

Muistiliitto ja sen jäsenyhdistykset järjestävät Muistiviikon aikana useilla paikkakunnilla Välitä! -kävelyjä. Kävelytapahtuman aikana ja ohessa on paljon muutakin ohjelmaa sekä tietoa saatavilla muistisairauksista. Kävelytapahtumat käynnistettiin maanantaina Rovaniemellä ja tapahtumat etenevät kohti etelää päättyen lauantaina Helsinkiin.

Helsingin Välitä! –kävelytapahtuma järjestetään Kampin Narinkkatorilla la 21.9. klo 15 alkaen ja tapahtumaan on vapaa pääsy. Paikalle odotetaan satoja kävelijöitä, jotka kävelevät vajaan 2 kilometrin reitin Helsingin keskustassa. Narinkkatorilla ovat mukana Muistiliiton ja jäsenyhdistysten lisäksi myös Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Helsingin Pelastusliitto, Vapepan etsintäkoirat sekä poliisi. Tapahtumassa jaetaan tietoa muistisairauksista sekä sekä turvallisuudesta.

Eric Topol: ”Mobiiliteknologia mullistaa tavan hoitaa ja ehkäistä sairauksia”

Noin 600 terveysalan vaikuttajaa kokoontui Sitran ja Kelan seminaariin visiomaan terveydenhuollon tulevaisuutta.

Älypuhelimet ja uusi teknologia tekevät sairaalat tarpeettomiksi, nostavat potilaat lääkärien kumppaneiksi hoitotyöhön ja mahdollistavat uudenlaisen syvällisen terveydenhuollon, jossa väestötason sijasta keskitytään jokaiseen potilaaseen yksilöllisesti.

Näin uskoo amerikkalainen huippututkija, sähköisen terveydenhuollon pioneeri Eric Topol, jonka ajatuksia kuultiin tiistaina Sitran ja Kelan järjestämässä huippuseminaarissa Finlandia-talossa Helsingissä. Suomalaisen terveydenhuollon tulevaisuutta kokoontui seminaariin visioimaan noin 600 terveydenhuollon alan ammattilaista ja päätöksentekijää.

”Lääketieteessä on edessä historian suurin murros, kun digitalisaatiota aletaan hyödyntää laajasti terveydenhuollossa. Enää ei ole kysymystä siitä, josko murros todella tapahtuu, vaan lähinnä kysymys siitä, missä ja milloin tämä tapahtuu”, Topol sanoi.

Topolin vision mukaan tulevaisuudessa emme tarvitse enää nykyistä määrää sairaaloita emmekä lääkäreitä. Kun potilaat tarkkailevat itse omaa terveyttään esimerkiksi älypuhelimen avulla, lääkäriä tarvitaan lähinnä konsultiksi, kumppaniksi ja tiedon tulkitsijaksi. Potilaat omistavat omat terveystietonsa ja voivat osallistua aktiivisesti omaan hoitoonsa. Rutiininomaiset terveydenhoidon toimenpiteet siirtyvät entistä enemmän potilaille, potilasjonot lyhenevät ja terveydenhoidon ammattilaisten aikaa vapautuu todellista asiantuntemusta vaativaan hoitotyöhön. Tarkempi tieto potilaan geeneistä mahdollistaa entistä yksilöllisemmän terveydenhoidon.

”Ja mikä tärkeintä, näin saadaan entistä parempia hoitotuloksia. Jo nyt tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi potilaat, jotka tarkkailevat ja hoitavat itse omaa verenpainettaan, saavat aikaan parempia hoitotuloksia kuin perinteisessä lääkärihoidossa olevat potilaat”, Topol sanoi. Seminaarissa hän näytti, miten esimerkiksi verenpaineen mittaus, verensokerin tarkkailu, korvatulehduksen diagnosointi, unitutkimus tai EKG:n tekeminen onnistuu ilman kalliita suuria tutkimuslaitteita älypuhelimeen liitettävien lisälaitteiden avulla.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko oli Topolin kanssa yhtä mieltä siitä, että terveydenhuoltoon on löydettävä uusia ratkaisuja ja että omahoito on tulevaisuutta.

”Monenko ministerin olette kuulleet puhuvan terveydestä keinona ratkaista kestävyysvajetta? Ei kenenkään, vaikka se on erittäin tärkeä ja merkittävä asia.

Jos emme jotain keinoa saa tähän tautitaakkaan, joka meillä on, emme selviä. Tarvitsemme sitä, että asiakas osallistuu entistä enemmän omaan hoitoonsa. On toki potilaita, jotka eivät itse siihen pysty, jolloin heistä pitää tietysti huolehtia”, Risikko sanoi seminaarissa.

Sitran yliasiamies Mikko Kosonen peräänkuulutti terveydenhuoltoon kokonaisvaltaista remonttia, joka ulottuu hoitokäytännöistä terveydenhuollon rahoitukseen ja organisointiin.

”Suomalainen terveydenhuolto on pitkään toiminut esimerkkinä muulle maailmalle sekä kustannustehokkuudessa että sosiaalisessa oikeudenmukaisuudessa. Viime vuosina nämä vahvuudet ovat kuitenkin nopeasti rapautuneet ja olemme luisumassa kohti parjattua, epätasa-arvoista Amerikan mallia, jossa hyvää hoitoa nopeasti saavat vain työssäkäyvät ja vakuutetut. Verovaroin kustannettu julkinen terveydenhuoltomme vuotaa yksityiselle sektorille – eikä tämä suinkaan ole yksityisen sektorin vika vaan valuvika systeemissämme”, Kosonen sanoi seminaarin avaussanoissaan.

Sitra tekee parhaillaan työtä terveydenhuollon sähköisten ratkaisujen parissa ja kokeilee uusia omahoitomalleja eri puolilla Suomea. Sitra julkisti oman mallinsa terveydenhuollon rahoituksen uudistamiseksi vuonna 2010.

”Meidän tehtävänämme on miettiä tulevaisuuden Suomea – ja tämä teema on sen ytimessä niin hyvinvoinnin kuin taloudenkin näkökulmasta. Mutta vaikka meillä on paljon ajatuksia terveydenhuollon kehityssuunnista, meille on tärkeintä, että aloitamme nyt laajapohjaisen keskustelun Suomen terveydenhoidon kehittämisestä puhtaalta pöydältä”, Kosonen sanoi.

Lue Eric Topolin tuore haastattelu Sitran verkkosivuilta osoitteesta

http://www.sitra.fi/artikkelit/tulevaisuus/stetoskooppi-historiaa

Neuroteknologia -alan investointi tapahtuma pidetään Helsingissä

Neuroteknologia-alan investointitapahtuma toistamiseen Helsingissä

2nd European Neurotech Investing and Partnering Summit tuo alan ykkösketjun Eurooppaan
Neuroteknologia-alan huipputoimijat ja sijoittajat ovat tänään 4.9. koolla Helsingissä, kun toista kertaa Euroopassa järjestettävä investointifoorumi alkaa Scandic Grand Marinassa.

Alan globaalit huippuyritykset kuten Merck, Medtronic, GlaxoSmithKline, Genentech, Boehringer Ingelheim, Johnson & Johnson ja UCB Pharma tulevat Suomeen kaksipäiväiseen tapahtumaan kuulemaan alan viimeisimmistä tutkimuksista ja liiketoimintamahdollisuuksista Euroopassa. Tapahtumassa esitellään ajankohtaisia hoitomenetelmiä sekä terapia- ja diagnostiikkaratkaisuja aivo- ja hermostoperäisiin sairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin, masennukseen, epilepsiaan, Parkinsonin tautiin ja skitsofreniaan.

Suomalaisista toimijoista tapahtumaan osallistuvat mm. ulkomaista pääomaa jo keränneet Hermo Pharma ja Neurotar, sekä BioCrea, Xemet, Helsingin yliopisto ja VTT.

“Tapahtumaan osallistuu tänä vuonna huomattava joukko uusia julkisia ja yksityisiä sijoittajia, mm. Action Potential Venture Capital, LundbeckFond, Novo Seeds ja Sofinnova Partners. Lisäksi Euroopan merkittävimpiin sijoittajiin lukeutuvat Early Bird Ventures, HealthCap, Oxford Finance ja TVM Capital osallistuvat myös tällä kertaa”, tapahtuman järjestävän NeuroInsightsin toimitusjohtaja Casey Lynch kertoo.

Keskushermostoon liittyvät sairaudet koskettavat arviolta kahta miljardia ihmistä, joista vain osa saa tällä hetkellä tehokasta hoitoa. Neuroteknologia-ala on globaalisti suuri ja nopeasti kasvava liiketoiminta-ala, lääkkeitä, apuvälineitä ja diagnostiikkaa kehitetään jatkuvasti. Alalla toimii arviolta 800 yritystä ja sen globaali liikevaihto on n. 116 miljardia euroa vuonna 2012.

”Helsinki on selvästi nousemassa yhdeksi life science -alan keskeisistä kaupungeista Euroopassa. Seudulle on tehty viimeisen kolmen vuoden aikana yli 40 life science -alan ulkomaista investointia. Alkuviikosta Helsingissä järjestettiin myös toinen alan kansainvälinen seminaari, MedTech Nordic Investing & Partnering”, kertoo toimitusjohtaja Micah Gland ulkomaisia investointeja Helsingin seudulle hakevasta Greater Helsinki Promotionista, joka on molempien tapahtumien partneri.

Neurotech Investing & Partnering -tapahtuman ohjelma löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.neurotecheu2013.com

Läheisen ihmisen vaaran uhkaan reagoidaan voimakkaasti


Uusi Suomi: Sähköshokki uhkaa: Ihmisen aivoille ystävä = minä – Ihmiset ovat henkisesti yhteydessä toisiinsa niin vahvasti, että aivot eläytyvät läheisten kokemuksiin kuin ne tapahtuisivat itselle, kertoo Virginian yliopiston uusi tutkimus.

Tutkimuksen mukaan aivomme eivät merkittävästi erittele, kohdistuuko esimerkiksi vaaran uhka ihmiseen itseensä vai toiseen, hänelle läheiseen ihmiseen. Vaikuttaa siltä, että ihminen ei neurologisesti kykene vastaavaan empatiaan, kun uhattuna on vieras ihminen, kertoo tutkimuksesta raportoiva Forbes.

Lue uutinen Uusi Suomi lehden sivuilta

Tulevaisuuden terveydenhuolto tarjoaa asiakkaalle enemmän valinnanvapautta

Asiakkaan valinnanvapaus on terveydenhuollon tulevaisuutta

– Terveydenhuolto on mittavien haasteiden edessä, sanoo Terveyspalvelualan Liiton elinkeinopoliittisen valiokunnan puheenjohtaja, terveystalon johtava ylilääkäri Juha Tuominen.

Väestö ikääntyy ja palvelutarve kasvaa samaan aikaan kun veronmaksajien määrä vähenee.

– Julkisen talouden kestävyysvaje on mahdollista ratkaista heikentämättä terveydenhuollon laatua. Myös nyt heikosti saatavilla olevien terveyspalveluiden saatavuutta voidaan parantaa ilman että vaarannetaan rahoituksen kestävyyttä, sanoo Tuominen.

– Julkista perusterveydenhuoltoa voidaan tehostaa lisäämällä asiakkaan valinnanvapautta, toteaa Tuominen.

– Valmisteilla oleva potilasdirektiivin voimaansaattaminen on osoittanut, että terveydenhuoltojärjestelmämme on jäljessä eurooppalaisesta kehityksestä, jossa asiakkaan valinnanvapaudella on paljon suurempi merkitys. Valinnanvapautta tulee hyödyntää myös Suomen uudistuksissa, koska se ohjaa järjestelmää ja kaikkia palveluntuottajia tehostamaan toimintaansa asiakaslähtöisempään suuntaan, Tuominen sanoo.

Valinnanvapautta järjestelmässämme tukee tällä hetkellä yksityisten lääkärikäyntien Kela-korvaus. Kela-korvauksen poistoa on tarjottu lääkkeeksi julkisen perusterveydenhuollon ongelmiin.

– Kela-korvausten leikkaaminen ilman, että tilalle tuodaan korvaavaa elementtiä, on vain perusterveydenhuollon kurjistamista, sanoo Tuominen.

Yli 80 % suomalaisista ei tälläkään hetkellä pääse kahden viikon sisällä julkiseen perusterveydenhuoltoon. Kela-korvausten poistaminen johtaisi julkisen perusterveydenhuollon kuormittumiseen entisestään.

– On kuitenkin selvää, että nykyinen järjestelmämme ei kestä tulevia haasteita. On löydettävä ratkaisuja, jotka mahdollistavat toimivat ja laadukkaat terveyspalvelut, joita on saatavilla ja jotka ovat myös rahoituksellisesti kestävällä pohjalla. Muun muassa naapurimaassamme Ruotsissa on julkiseen perusterveydenhuoltoon tuotu asiakkaan valinnanvapautta ja saatu hyviä tuloksia.

Juha Tuominen puhui tänään asiakkaan valinnanvapautta terveydenhuollossa käsitelleessä seminaarissa, jonka järjestivät Työ- ja elinkeinoministeriö, Terveyspalvelualan Liitto ja Finanssialan Keskusliitto

VTT:n kehitti pikatestin fenolin löytämiseen juomavedestä

VTT:n kehittämä pikatesti löytää fenolin juomavedestä

Vesien haitalliset fenoliyhdisteet teollisuusmaiden ongelmana

Puhdas juomavesi on hupeneva luonnonvara sekä kehittyvissä maissa että useissa teollisuusmaissa. VTT on kehittänyt markkinoiden ensimmäisen helpon ja edullisen pikatestin, joka paljastaa veden sisältämät fenoliyhdisteet. Juomaveteen voi päätyä fenoliyhdisteitä muun muassa teollisuuden jätevesistä, lääkejäämistä tai putkistoista. Tietyt fenoliyhdisteet ovat terveydelle haitallisia ja voivat aiheuttaa muun muassa syöpää. Suomessa juomavesien laatu on kuitenkin yleisesti ottaen hyvä.

VTT:n kehittämä fenoliyhdisteiden testausmenetelmä perustuu kemialliseen reaktioon. Pienikokoinen testipuikko löytää vesinäytteestä terveydelle haitalliset fenoliyhdisteet muutamassa minuutissa ja ilmaisee testituloksen värimuutoksella. Vastaavanlaista nopeaa, helppoa ja edullista vedenlaadun testiä ei ole tähän asti ollut saatavilla. VTT:n kehittämä testi saadaan markkinoille noin 2-3 vuoden kuluttua.

Vesien korkeat fenolipitoisuudet ovat ongelma etenkin teollisuusmaissa, joissa edullisella pikatestillä on markkinapotentiaalia muun muassa teollisuuden, maatalouden, terveystarkastajien, vesilaitosten ja mahdollisesti myös kuluttajien käytössä.

Vedenlaadun pikatesteille on kasvavat markkinat myös kehittyvissä maissa. Hupenevat vesivarannot, vedenhinnan nousu, puutteellinen viemäröinti sekä pitkät etäisyydet mittauspaikan ja mahdollisen analyysilaboratorion välillä lisäävät kysyntää helpoille ja edullisille analysointimenetelmille, joita voidaan käyttää kenttäolosuhteissa.

Fenolit kuuluvat teollisten jätevesien haitallisimpiin yhdisteisiin hajoamattomuuden, myrkyllisyyden ja ekologisten vaikutustensa puolesta. Esimerkiksi kloorifenoleilla on karsinogeenisia eli syöpäriskiä lisääviä vaikutuksia sekä vaikutuksia maksan ja munuaisten toimintaan. Kloorifenolien yhteenlasketulle pitoisuudelle (tri-, tetra- ja pentakloorifenolit) on asetettu terveysperusteinen laatuvaatimuksen raja-arvo 10 mikrogrammaa litraa kohden. Suomessa talousvedet täyttävät hyvinkin talousvesiasetuksen vaatimuksen kloorifenolien osalta. Sen sijaan teollisista lähteistä jätevesiin voi joutua jopa useita satoja milligrammoja fenoliyhdisteitä litraa kohden. VTT:n kehittämä testi havaitsee vedestä 0,1 mg/l fenolipitoisuudet ja testin tarkkuutta kehitetään edelleen.

Erilaisia fenoliyhdisteitä käytetään kemianteollisuuden raaka-aineina mm. polymeerien, fenolihartsien, räjähteiden, väriaineiden ja lääkkeiden valmistuksessa. Jätevesiin fenoleja saattaa joutua öljynjalostuksen, petrokemian teollisuuden, metsäteollisuuden, muovi-, kumi-, tekstiili-, maali- ja nahkateollisuuden prosesseista.

VTT ja Helsingin yliopisto kehittivät vedenlaadun pikatestejä yhdessä teollisuuspartnereiden kanssa Tekesin osarahoittamassa WATERCHIP-projektissa. Projekti oli osa Tekesin Vesi-ohjelmaa.

Työn epävarmuus lisää sydäntaudin riskiä

Kokemus työn epävarmuudesta voi lisätä sydäntaudin riskiä

Työsuhteensa epävarmaksi kokevilla on 19 prosenttia suurempi riski sairastua sydäntautiin kuin työsuhteensa varmaksi kokevilla. Tulos saatiin analyysissä, jossa koottiin yhteen seitsemässä maassa tehtyjen 17 pitkittäistutkimuksen tulokset. Tutkimuksissa seurattiin yli 170 000 työntekijän terveyttä keskimäärin 10 vuoden ajan. Työterveyslaitoksen ja Lontoon yliopiston koordinoima tutkimus julkaistiin British Medical Journalissa.

− Tulokset osoittivat, että seurannan alussa työnsä epävarmaksi kokeneiden riski sairastua sydäntautiin oli korkeampi verrattuna työntekijöihin, jotka olivat kokeneet työsuhteensa turvalliseksi, kertoo päätutkijana toiminut tutkimusprofessori, akatemiatutkija Marianna Virtanen Työterveyslaitoksesta.

− Riski on melko vähäinen, mikä voi osin johtua siitä, että epävarmuuden kokemus voi olla ohimenevä. Tutkimusaineiston perusteella ei tiedetä, keiden kohdalla epävarmuus johti todelliseen työn menetykseen ja pitkäaikaiseen työttömyyteen, Virtanen jatkaa.

Epävarmuuden kokemus yleisempää alemmassa ammattiasemassa olevilla

Epävarmoiksi työsuhteensa kokevista 22,6 prosenttia oli työntekijäasemassa, 66,9 prosenttia alempia toimihenkilöitä ja 10,5 prosenttia korkeassa ammattiasemassa. Varmaksi työsuhteensa kokeneista puolestaan 19,2 prosenttia oli työntekijäasemassa, 64,3 prosenttia alempia toimihenkilöitä ja 16,5 proenttia korkeassa ammattiasemassa. Mahdollinen sairastuminen sydäntautiin selittyy osin työnsä epävarmaksi kokeneiden heikommalla sosioekonomisella asemalla.

Epävarmaksi työnsä kokeneilla muita enemmän sydäntaudin riskitekijöitä

Analyysissä selvisi myös, että epävarmaksi työsuhteensa kokeneilla oli hieman muita enemmän sydäntaudin riskitekijöitä, kuten kohonneet verenpaine- ja kolesteroliarvot. Työsuhteensa varmaksi kokeneet myös liikkuivat vapaa-aikanaan aktiivisemmin kuin epävarmaksi kokeneet.

− Nämä seurannan alussa kyselyin ja laboratoriokokein selvitetyt sydäntaudin riskitekijät voivat olla osasyy havaittuun yhteyteen koetun työn epävarmuuden ja sydäntaudin välillä. Terveelliset elintavat ja riskitekijöiden vähentäminen ovat tärkeitä, kun halutaan ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja. Epävarmassa työtilanteessa on erityisen tärkeää huolehtia omasta terveydestä, sanoo IPD-Work -konsortiota johtava professori Mika Kivimäki Lontoon yliopistosta.

Tutkimuksessa koottiin yhteen kaikki saatavilla oleva tieto

Systemaattiseen katsaukseen ja meta-analyysiin kerättiin jo julkaistu tieto, joka yhdistettiin IPD-Work konsortion 13:een tutkimusaineistoon. Tutkimuksen 174 438 osallistujaa olivat Suomesta (3 aineistoa), Ruotsista (2 aineistoa), Tanskasta (6 aineistoa), Saksasta (2 aineistoa), Belgiasta (1 aineisto), Iso-Britanniasta (1 aineisto) ja Yhdysvalloista (2 aineistoa). Uusia, rekistereihin perustuvia sydäntautitapauksia vajaan 10 vuoden keskimääräisenä seuranta-aikana ilmaantui 1892. Koettua työn epävarmuutta selvitettiin seurannan alussa tehdyissä kyselyissä, yleisimmin kokemuksena irtisanomisen tai työttömyyden uhasta.

Tutkimuksen koordinoi Työterveyslaitos ja University College London. Yhteistyössä oli mukana useita yliopistoja ja tutkimuslaitoksia Suomesta, Ruotsista, Iso-Britanniasta, Tanskasta, Saksasta, Belgiasta, Ranskasta ja Yhdysvalloista.

Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, Työsuojelurahasto, Swedish Research Council for Working Life and Social Research, German Social Accident Insurance, Danish Work Environment Research Fund ja BUPA Foundation (Iso-Britannia).

Hypnoosi mahdollistaa todellisia hallusinaatioita

Hypnoosin aikana annettu suggestio voi vaikuttaa aivoihin jo esitietoisessa vaiheessa. Hyvin automaattista värien havaitsemista on mahdollista muuttaa hypnoosin aikana annetun suggestion avulla. Tämä kävi ilmi Turun, Helsingin ja ruotsalaisen Skövden yliopistojen yhteistutkimuksessa. Suomen Akatemia on rahoittanut Suomen osuutta.

Hypnoosiin liittyvät hallusinaatiot ovat olleet kiistelty aihe jo hypnoosin historian varhaisajoilta. Keskeisten nykyisten hypnoosia selittävien teorioiden mukaan kaikki hypnoosin avulla aikaansaadut muuttuneet kokemukset ovat henkilöiden omien ja aktiivisesti tuotettujen mielikuvien seurauksia. Esimerkiksi visuaalisten hallusinaatioiden kokeminen vaatii tietoista eläytymistä annettuun mielikuvaan ja tähän kykenevät jotkut henkilöt myös ilman hypnoosia.

PLoS ONE -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa oli mukana kaksi hyvin hypnoosiherkkää koehenkilöä ja heiltä rekisteröitiin EEG-aivosähkökäyrää tutkimuksen ajan. Koehenkilöille näytettiin lyhyesti erilaisia kuvioita kuten neliö, ympyrä tai kolmio, joiden väri vaihteli sinisestä punaiseen. Koehenkilöiden tuli tunnistaa kuvioiden värit. Toisessa vaiheessa koehenkilöt suggestoitiin hypnoosin aikana, että tietyn muotoiset kuviot ovat aina tietyn värisiä: esimerkiksi ”kolmiot ovat aina punaisia”.

Toinen koehenkilöistä raportoi aina näkevänsä kuvioiden värit suggestion mukaisesti. Tutkijat havaitsivat, että kun suggestiossa mainittu kuvio tuli näkyviin, ilmaantui piikki aivojen korkeataajuisessa aktiviteetissa vain kymmenesosa sekunnissa tämän jälkeen. Ilmiö oli havaittavissa ainoastaan silloin, kun suggestiossa mainittu kuvio ilmestyi näkyviin. Toinen koehenkilö ei kokenut suggestiossa mainittua värimuutosta, mutta suggestiossa mainitun kuvion ilmestyessä hän kertoi kokevansa kummallisen ilmiön: ”Joidenkin kuvioiden ilmestyessä minun silmäni sanovat, että se on tietynvärinen, mutta aivoni sanovat sen olevan toisenvärinen.” Tällä koehenkilöllä ei näkynyt aktiviteettimuutosta aivoissa.

Korkeataajuisen aktiviteettimuutoksen on oletettu olevan yhteydessä tilanteeseen, jossa aivot vertaavat tulevaa informaatiota jo olemassa oleviin muistijälkiin. Tässä kokeessa hypnoosin aikana annettu suggestio tuotti muistijäljen, joka aktivoitui kun suggestiossa mainittu kuvio ilmestyi. Tämän vertailuprosessin on tapahduttava täysin automaattisesti ja koehenkilön sitä tiedostamatta, sillä aktiviteettimuutos näkyi jo kymmenesosa sekunnin kuluttua kuvion ilmestymisen jälkeen.

International Journal of Clinical and Experimental Hypnosis tiedelehdessä julkaistavassa tutkimuksessa tehtiin tunnistamis- ja reaktioaikatehtäviä käyttäen samantyyppistä hypnoottista suggestiota. Tässä kokeessa oli vain yksi hypnoosiherkkä koehenkilö, ja tulokset osoittavat, että hänen kokemansa hallusinaatiot olivat todellisia ja automaattisia. Kontrollikoehenkilöt sekä ilman hypnoosia ollut hypnoosiherkkä koehenkilö yrittivät simuloida hallusinaatiotilannetta mutta eivät kyenneet tuottamaan vastaavia tuloksia.

Joihinkin henkilöihin hypnoosi vaikuttaa siten, että he muuttuvat jähmeiksi ja jopa keskusteleminen saattaa olla hypnoosin aikana hankalaa. Näissä tutkimuksissa suggestiot annettiin hypnoosin aikana, mutta koehenkilöt olivat tehtäviä tehdessään täysin normaalissa valvetilassaan. Tämä oli mahdollista, koska suggestiot olivat posthypnoottisia, eli ne on tähdätty toimimaan silloin, kun hypnoositila on jo ohi. Hypnoosin aikana koehenkilöille annettiin myös suggestio siitä, etteivät he herättyään muista saamiaan suggestioita.

Nämä tulokset kyseenalaistavat monet keskeiset hypnoositeoriat, sillä saatuja tuloksia ei voi selittää aktiivisella ja tietoisella mielikuviin eläytymisellä. Hypnoosin avulla kyettiin tuottamaan erityisen voimakas muistijälki, joka aktivoitui ennen kuin koehenkilö oli edes tietoinen näytetystä ärsykkeestä. Tuloksilla on merkitystä psykologian ja kognitiivisen neurotieteen alueille ja erityisesti havaintojen-, muistin- ja tajunnantutkimuksessa.

Kuntoutus tukee näkövammaisen nuoren itsenäistymistä

Uudenlainen kuntoutuskurssi vahvisti näkövammaisten nuorten itsenäisen elämän taitoja.

Näkövamma on nuorelle syrjäytymisriski. Vammaisten nuorten sosiaalinen osallistuminen on tutkimusten mukaan ikätovereita vähäisempää ja ikätoverit eivät hyväksy heitä joukkoonsa yhtä helposti kuin näkeviä.

Kelan rahoittamassa ja Näkövammaisten Keskusliiton toteuttamassa Meikäläistä metsästämässä -hankkeessa (2011–2012) pyrittiin kehittämään uudenlaista kuntoutusmallia, jonka avulla voidaan vahvistaa nuorten sosiaalisia ja itsenäisen elämän taitoja sekä kasvattaa nuorten osallisuutta ja vastuullisuutta omasta elämästään. Kuntoutus kesti vuoden ja siihen osallistui 15 nuorta.

Arviointitutkimuksen perusteella jokainen kurssille osallistuneista nuorista oppi joitakin itsenäisen elämän ja arjessa selviytymisen taitoja. Suurin osa nuorista rohkaistui jollakin tavalla omien asioidensa hoitamiseen tai oman elämänsä suunnittelemiseen.

Nuorten tavoitteiden toteutumista tukevan alueverkoston löytäminen ja aktivoiminen onnistui vaihtelevasti. Osa nuorten vanhemmista jäi tahtomattaan ilman kaipaamaansa tukea ja koki jääneensä nuoren kuntoutuksen ulkopuolelle.

Kuntoutusmallina Meikäläistä metsästämässä -kurssi on toimiva, joskin kehitettävää on mallin rakenteessa, verkkokuntoutuksessa ja vanhemmille tarjottavassa osuudessa. Oleellista on se, että kuntoutuksen sisältöjä ohjaavat nuorten omalle kuntoutukselleen ja elämälleen asettamat tavoitteet eivätkä kuntoutusmallille annetut yleiset tavoitteet ja etukäteen suunnitellut sisällöt.

Näkövammaiset nuoret, siinä missä muutkin nuoret, joilla on toimintakyvyn rajoitteita, tarvitsevat tukitoimia niin koulussa kuin muussa elämässään. Meikäläistä metsästämässä -kurssi on osoittanut, että näkövammaisten nuorten voimaantumista voidaan tukea ja heidän syrjäytymiskehitykseensä voidaan puuttua varsin pienin toimin.

Pieni puutos kromosomissa 22 lisää skitsofrenian riskiä

Tutkijat ovat löytäneet skitsofrenialle ja älyllisen kehityksen häiriöille altistavan geneettisen muutoksen, joka on Suomessa kymmenen kertaa yleisempi kuin muualla maailmassa; muutosta kantaa lähes prosentti suomalaisista. Erityisen paljon geneettisen muutoksen kantajia on Koillismaalla.

Pieni puutos kromosomissa 22 kaksinkertaistaa skitsofrenian ja nelinkertaistaa kognitiivisten eli tiedollisten ja älyllisten toimintojen häiriöiden riskin, osoittaa arvostetussa Nature Neuroscience -lehdessä vastikään julkaistu tutkimus. Tutkimuksen ovat tehneet Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM), Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijat yhteistyössä Würzburgin yliopiston tutkijoiden kanssa.

Suomessa nyt tunnistettu geneettinen muutos on kymmenen kertaa yleisempi kuin muissa väestöissä; sitä kantaa 0,5-1 prosenttia suomalaisista. Muutoksen esiintyvyys vaihtelee kuitenkin myös maan sisällä.

”Suomen asutushistorian vuoksi jotkut geneettiset muutokset saattavat olla paikallisesti yleisempiä. Tämän skitsofrenialle altistavan muutoksen todettiin olevan erityisen yleinen Koillismaalla, missä sitä on 3-5 prosentilla väestöstä”, kertoo väitöskirjaa aiheesta valmisteleva tutkija Olli Pietiläinen Helsingin yliopistosta.

Geenimuutosta kantavilla henkilöillä on kaksinkertainen riski sairastua skitsofreniaan ja nelinkertainen riski älyllisen kehityksen häiriöihin ja lievempiin oppimisvaikeuksiin. Tutkimuksessa oli mukana yli 30 000 henkilöä, ja heistä neljän todettiin perineen muutoksen molemmilta vanhemmiltaan. Jokaisella näistä neljästä henkilöstä oli diagnosoitu skitsofrenia ja/tai älyllisen kehityksen häiriö.

”Niilläkin alueilla, joiden väestössä geenimuutoksen esiintyvyys on suurin, vain kahdesta kolmeen henkilöä tuhannesta on perinyt sen molemmilta vanhemmiltaan”, kertoo tutkimuksesta vastannut professori Aarno Palotie FIMMistä.

Ainutlaatuisen väestöhistoriansa ansiosta Suomeen on rikastunut geenimuotoja, jotka ovat muualla maailmassa harvinaisia. Osa näistä muutoksista voi olla joidenkin kansantautien tai harvinaisten geneettisten sairauksien taustalla. ”Tietyn geenimuodon suhteellisen osuuden kasvu väestössä auttaa muutoksen ja siihen liittyvien ominaisuuksien välisen yhteyden osoittamisessa tilastollisesti, kuten tässä tutkimuksessa”, Palotie sanoo.

Tutkimusprofessori Jaana Suvisaari THL:sta toteaa, että löydös on uusi ja mielenkiintoinen palanen skitsofrenian syntyyn johtavassa palapelissä ja lisää ymmärrystä sairauden perusmekanismeista. ”On kuitenkin vielä liian varhaista arvioida löydöksen diagnostista tai kliinistä merkitystä edes niissä tapauksissa, joissa henkilö on perinnyt kyseisen geenimuutoksen molemmilta vanhemmiltaan”, hän sanoo.

Geenimuutoksen kantajilta puuttuu TOP3β- niminen geeni, joka vaikuttaa proteiinien valmistuksen säätelyyn hermosoluissa. TOP3β-geenin tuottama proteiini vuorovaikuttaa fragiili-X-oireyhtymään liittyvän proteiinin (FMRP1) kanssa. Kehitysvammaisuutta aiheuttavaa fragiili-X-oireyhtymää sairastaa yksi jokaista 1000 – 2500 lasta kohden, ja se on yleisin kehitysvammaisuuden syy Downin oireyhtymän jälkeen. Tutkimuksen löydökset viittaavatkin siihen, että fragiili- X-syndrooman syntyyn johtavat biologiset mekanismit ovat osin yhteisiä myös muiden älyllisen kehityksen häiriöiden ja skitsofrenian kanssa.

Uusi mekanismi löydetty autoimmuunin säätämiseen

Tutkijat löysivät uuden autoimmuunitaudeille altistavan mekanismin

Suomen Akatemian huippuyksikön tutkijat ovat löytäneet uuden mekanismin, joka säätelee immuunivastetta ja voi altistaa autoimmuunitaudeille. Turun Biotekniikan keskuksen ja Aalto-yliopiston tutkimus raportoi ensimmäisenä uuden mekanismin, joka säätelee ihmisen valkosolun kehittymistä tulehdusta aiheuttavaksi. Yhdistämällä uuden polven syväsekvensointia ja laskennallisia tiedonlouhintamenetelmiä löydettiin uusia solun toimintaa sääteleviä tekijöitä.

“Erityisen mielenkiintoista oli, että näissä säätelyalueissa oli usein sellaisia geneettisiä muutoksia, jotka altistavat tulehduksellisille autoimmuunitaudeille kuten tyypin 1 diabetes, nivelreuma ja tulehduksellinen suolistotauti”, kertoo professori Riitta Lahesmaa. Hän vastaa Suomen Akatemian Molekulaarisen systeemi-immunologian ja fysiologian huippuyksikössä molekulaarisen systeemibiologian tutkimuksesta yhdessä akatemiatutkija Harri Lähdesmäen kanssa. Tutkijoiden mukaan löydökset avaavat uusia näkymiä ja luovat uuden pohjan immuunivälitteisten sairauksien syntymekanismien tutkimiseksi.

Diabetes, reuma, astma ja allergia johtuvat häiriöistä immuunipuolustusmekanismeissa. Lahesmaan johtaman tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaisia geenejä ja soluviestintäreittejä ihmisen valkosolu käyttää kehittyessään tulehdusta aiheuttavaksi. Nyt julkaistussa tutkimuksessa löydettiin aivan uusi valkosolujen toimintaa säätelevä mekanismi. Uuden polven syväsekvensointia ja laskennallisia tiedonlouhintamenetelmiä yhdistämällä löydettiin ja varmistettiin uusia tekijöitä, jotka säätelevät solun toimintaa. Nämä geenien aktivoitumista säätelevät kohdat sijaitsevat genomin alueilla, joilla ei aikaisemmin ajateltu olevan merkitystä. Nyt havaittiin, että kyseisissä kohdissa on usein immuunivälitteisiin sairauksiin altistavia geneettisiä muutoksia, jotka voivat vaikuttaa taudin syntyyn muokkaamalla ihmisen immuunivastetta.

Tutkimus on julkaistu arvostetussa kansainvälisessä Immunity-julkaisusarjassa: Hawkins et al., Global Chromatin State Analysis Reveals Lineage-Specific Enhancers during the Initiation of Human T helper 1 and T helper 2 Cell Polarization, Immunity (2013) http://dx.doi.org/10.1016/j.immuni.2013.05.011

Terveysalan tutkimusta ja innovaatioita tuetaan

Terveysalan tutkimus ja innovaatiot kasvuun yhteisellä toimintaohjelmalla

Terveysala on maailman nopeimmin kasvavia toimialoja. Suomessa alalla on erittäin vankkaa osaamista, jota voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Ministeriöt ja terveysalan toimijat valmistelevat yhteistä kasvustrategiaa ja toimintaohjelmaa.

Terveysalan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiaa valmistelemaan on perustettu valmisteluryhmä, jossa on työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, Tekesin ja Suomen Akatemian edustajat. Valmistelutyötä avustamaan kootaan laajapohjainen asiantuntijaryhmä. Valmisteluryhmän tavoitteena on esitellä alustava strategia lokakuussa sidosryhmille ja vuodenvaihteessa tutkimus- ja innovaationeuvostolle. Yhteistyö tähtää strategisesti tärkeiden valintojen määrittelyyn ja resurssien koordinoimiseen näiden valintojen toimeenpanossa.

Suomessa on kansainvälisesti kilpailukykyistä osaamista ja kehitysmahdollisuuksia esimerkiksi terveysteknologiassa, lääketieteellisessä tutkimuksessa, yksilöllistetyssä terveyden edistämisessä ja sairauksien hoidossa sekä terveysalan palveluinnovaatioissa.

Lue lisää Teksin sivuilta.

Työtä haittaava kipu ennustaa riskiä

Työtä haittaava kipu ennustaa työkyvyttömyyseläkkeen riskiä

Työtä haittaava tuki- ja liikuntaelimistön kipu ennustaa kohonnutta riskiä joutua työkyvyttömyyseläkkeelle, osoittaa suomalainen kaksostutkimus. Tutkimuksessa seurattiin yli 11 000 kaksosta 23 vuoden ajan. Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Pain-lehdessä.

Työkyvyttömyyseläkeriskiä ennustavien seikkojen tunnistamisella on tärkeä merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle. Jokainen työkyvyttömyyseläke, joka voidaan välttää, säästää verovaroja ja inhimillisiä kärsimyksiä. Työtä haittaaviin kipuihin tuleekin suhtautua vakavasti ja niihin tulee puuttua ajoissa.

– Tuki- ja liikuntaelinvaivat kuten selkäkipu ja olkavaivat ovat yleinen sairauspoissaolojen syy. Tutkimuksemme osoitti, että yksinkertaisella kyselyllä voidaan selvittää tehokkaasti eläköitymisriskiä, kertoo kertoo erikoistutkija Annina Ropponen Työterveyslaitoksesta.

Työtä haittaavaa tuki- ja liikuntaelimistön kipua selvitettiin kysymällä, oliko tutkittavalla ollut kyselyä edeltävänä vuonna selkä-, hartia- tai niskakipuja, jotka olivat haitanneet työntekoa. Tutkittavat vastasivat kyllä tai ei erikseen selkää, niskaa ja hartioita koskien.

– Vaikka kivun arviointitapa oli varsin yksinkertainen, se osoittautui vahvaksi tuki- ja liikuntaelindiagnoosien perusteella myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden ennustajaksi. Työterveyshuollot voisivat ottaa kysymyksen osaksi työhöntulotarkastusta. Näin tunnistettaisiin mahdollisimman aikaisin ne, joilla on riski eläköityä ennenaikaisesti sairauden vuoksi, sanoo Ropponen.

Kivun paikka ei vaikuttanut eläkeriskiin

Tutkimuksen mukaan riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle oli kohonnut riippumatta siitä, oliko kipua yhdessä vai useammassa kohtaa tai oliko työkyvyttömyyseläke myönnetty selkä- tai nivelrikkodiagnoosin perusteella. Työkyvyttömyysriskiin ei vaikuttanut myöskään se, oliko työtä haittaavaa kipua kerran vai toistuvasti.

Perheittäisyydellä, eli perimän ja yhteisen ympäristön vaikutuksella ei ollut vaikutusta yhteyteen. Myöskään muilla taustatekijöillä kuten päänsäryllä, kipu- tai rauhoittavien lääkkeiden käytöllä, tyytyväisyydellä elämään, koulutuksella tai siviilisäädyllä ei ollut vaikutusta havaittuun yhteyteen.

Tietoa tutkimuksesta

Työterveyslaitoksen erikoistutkija Annina Ropponen toimi vastuullisena tutkijana Helsingin yliopiston Kansanterveystieteen laitoksen ja Kansaneläkelaitoksen tutkimuksessa, jonka tulokset perustuvat suomalaisen kaksoskohortin kaksosiin. Kaksosista on koottu kattavat kyselytiedot vuosina 1975 ja 1981. Kaksoskohorttiaineistoon on yhdistetty valtakunnalliset työkyvyttömyyseläketilastot vuosilta 1975–2004, ja ne muodostavat TwinKela-aineiston. Tutkimuksen otos oli 11 224 kaksosta, joista 1 159 oli identtisiä ja 2 086 epäidenttisiä kaksospareja sekä 4 734 kaksosta, joiden sisarus ei täyttänyt tutkimuksen mukaanottokriteereitä. Maksimiseuranta-aika oli 23 vuotta.

Myoomi: Kromosomien uudelleen järjestäytyminen aiheuttaa solumuutoksia

Uusi tieto kohdun kasvainten synnystä avaa mahdollisuuksia hoidon kehittämiselle

Suomalaistutkimus on paljastanut yleisten kohdun lihaskasvainten, myoomien, syntymekanismin. Myoomat ovat tällä hetkellä yleisin kohdunpoistoleikkauksen syy; tieto kasvainten syntymekanismista voi auttaa kehittämään niihin lääkkeellistä hoitoa.

Kohdun hyvänlaatuiset lihaskasvaimet, myoomat, ovat yksi yleisimmistä naisten terveysongelmista. Kasvaimet voivat aiheuttaa esimerkiksi kipuja ja ylimääräisiä vuotoja sekä lapsettomuutta. Myoomat ovat yleisin syy kohdunpoistoleikkauksiin, joita Suomessakin tehdään vuosittain noin 8 000.

Suomen Akatemian Syöpägenetiikan huippuyksikön tutkimuksessa on päästy perille näiden yleisten lihaskasvainten syntymekanismeista. Tutkimustulokset on julkaistu lääketieteen tutkimuksen huippulehdessä New England Journal of Medicinessä tällä viikolla.

”Uusi tieto on välttämätön edellytys tämän kasvaintyypin lääkehoitojen kehitykselle”, sanoo Helsingin yliopistossa toimivaa huippuyksikköä johtava akatemiaprofessori Lauri Aaltonen.

Aaltosen johtama tutkimus osoitti, millä tavalla kohdun hyvänlaatuisten kasvaimien perimäaines poikkeaa normaalista kohtukudoksesta. Ennen huippuyksikön tutkimusta myoomien syistä tiedettiin varsin vähän. Ryhmä on jo aikaisemmin löytänyt geenivirheen, joka selittää yli puolet näistä kasvaimista. Nyt loppuun saatettu koko perimän kartoitus osoitti, että suurin osa jäljelle jäävistä kasvaimista syntyy kromosomien pirstoutumisen ja uudelleen järjestäytymisen seurauksena.

”Tämä kromosomien monimutkainen uudelleen järjestäytyminen aiheuttaa solumuutoksia, jotka johtavat kohdun hyvänlaatuisen kasvaimen syntyyn”, Aaltonen toteaa.

Samankaltaisia kromosomien uudelleen järjestäytymisestä johtuvia muutoksia havaitaan yleensä pahanlaatuisten syöpien yhteydessä. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella sama mekanismi näyttäisi olevan myös mahdollinen myös hyvänlaatuisten kasvainten muodostumisen.

”Tutkimus antaa osviittaa myös siihen, mitkä mekanismit estävät hyvänlaatuista kasvainta muuttumista pahanlaatuiseksi”, Aaltonen lisää.

Lyhyt yöuni on yhteydessä lasten masennukseen

Kuinka paljon suomalaislapset nukkuvat nykyään? Entä mitä seurauksia vähäisellä yöunella voi olla? Avoimen yliopiston erityispedagogiikan lehtorit Juhani E. Lehto ja Lotta Uusitalo-Malmivaara selvittivät tutkimuksessaan lasten nukkumista ja yöunen määrän yhteyttä mm. masennukseen.

Lapsilla univajetta kouluviikon aikana

Lehto ja Uusitalo-Malmivaara aloittivat oman tutkimuksensa vuoden 2010 toukokuussa ja keräsivät aineistoa suomalaisten viidesluokkalaisten nukkumisesta. Viidettä luokkaa käyvät valikoituivat mukaan tutkimukseen siksi, että puberteetissa hormonaaliset muutokset siirtävät vuorokausirytmiä myöhemmäksi. Viidesluokkalaisilla tätä vaikutusta ei vielä ole. He ovat kuitenkin tarpeeksi vanhoja osatakseen vastata luotettavasti omaan nukkumiseensa liittyviin kysymyksiin – joskus jopa luotettavammin kuin vanhempansa.

Kysymykseen vastanneet viidesluokkalaiset nukkuivat kouluviikkoisin keskimäärin 9 tuntia 5 minuuttia yössä. Aika ei ole hälyttävän lyhyt, mutta samat lapset nukkuvat viikonloppuisin yli tunnin enemmän. Viikolla heillä on siis jonkinasteista univajetta.

Suomessa on seurattu lasten ja nuorten nukkumista 1930-luvulta lähtien. Keskimääräinen yöunen määrä on ollut lyhimmillään 90-luvulla ja 2000-luvulla se on hieman pidentynyt sekä ala- että yläkouluikäisillä. Syytä tähän ei tiedetä. Varmaa kuitenkin on, että nykylapset nukkuvat huomattavasti vähemmän kuin isoisovanhempansa aikoinaan. Vielä 1930-luvulla lapset nukkuivat yli kymmenen tuntia yössä.

Väsymyksen kokeminen yhteydessä päiväongelmiin

Lehdon ja Uusitalo-Malmivaaran tutkimuksessa selvisi, että lyhyt yöuni on suhteessa viidesluokkalaisten masennukseen sekä itse koettuun tarkkaavaisuuteen. Tulokset olivat Lehdon mukaan odotusten mukaisia. Aiemmassa suomalaisessa tutkimuksessa on päädytty samansuuntaisiin tuloksiin ja todettu muun muassa, että kroonisesti lyhyitä yöunia nukkuvat lapset ovat hyperaktiivisia koulussa.

Sen sijaan yllättävämpi tulos oli, että lasten kokema väsymys selitti masennusta ja tarkkaavaisuuden häiriöitä enemmän kuin lyhyt yöuni. Väsymys ei kuitenkaan ollut yhteydessä lyhyeen yöuneen. Lehdon mukaan tulosta voi selittää monikin asia. Masentuneisuus voi vähentää yöunta tai lyhyt yöuni voi lisätä masennusta.

On myös mahdollista, että päivisin hyperaktiiviset lapset eivät pysty rauhoittumaan iltaisin tarpeeksi unen saamiseksi ja siksi he nukkuvat liian vähän.

Lehdon mukaan tutkimusten pohjalta voi kuitenkin suositella, että lasten riittävä yöuni pitäisi turvata.

Yli miljoona suomalaista kärsii erilaisista vatsavaivoista

Vatsa on yhä useamman vaiva

Yli miljoona suomalaista kärsii erilaisista vatsavaivoista ja vatsasairauksista. Vaikka vaivat olisivat vaarattomia, ne heikentävät elämänlaatua ja pahimmillaan myös työkykyä.

Kehitys näyttää myös johtavan vatsasairauksien ja vatsavaivojen lisääntymiseen edelleen.

– Länsimainen elämäntapa ruokailutottumuksineen on osasyy vatsaongelmien lisääntymiseen myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi painonnousu pahentaa refluksitaudin oireita, joita kansankielellä kutsutaan närästykseksi. Myös esimerkiksi keliakia on lisääntynyt, vaikka tarkkaa syytä sille ei tiedetä. Arvellaan että ainoastaan noin puolet keliakiaa sairastavista on saanut diagnoosin, kertoo Terveystalon gastroenterologian erikoislääkäri Olli-Pekka Koivurova.

Toiminnallisiksi vatsavaivoiksi kutsutaan useita erilaisia maha-suolikanavan oireita joihin ei ole elimellistä syytä. Esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymä ja ummetus ovat yhä useamman kiusana. Niiden oireet ovat vaarattomia, mutta usein kiusallisia ja elämänlaatuun vaikuttavia.

– Pahimmillaan vatsavaivat vaikuttavat työkykyä heikentävästi ja aiheuttavat paljon sairauspoissaoloja. Tällä on jo koko yhteiskunnan kannalta merkittäviä vaikutuksia, kertoo Koivurova.

Potilas ansaitsee tulla huomioiduksi ja kuulluksi

Vatsavaivoista kärsivä ei välttämättä saa oireisiinsa apua helposti. Lääketieteellinen terminologia on vaikeasti ymmärrettävää ja tästä syystä alan asiantuntijan löytäminen on vaikeaa. Ylikuormitetussa julkisessa terveydenhuollossa vaarattomista vatsavaivoista ja -sairauksista kärsivien potilaiden saattaa olla vaikeaa tai jopa mahdotonta päästä erikoislääkärin vastaanotolle.

– Valitettavasti näin on, vaikka potilaat näissä tilanteissa usein hyötyisivät erikoislääkärin hoidosta ja toivoisivat sitä, Koivurova pahoittelee.

Myös vatsan tutkimiseen liittyvät toimenpiteet ovat usein epämiellyttäviä.

– Terveystalon VatsaKlinikka-toiminta käynnistyy Oulussa touko-kesäkuun vaihteessa ja palvelee vatsaongelmaisia juuri nämä erityispiirteet huomioiden. Ajanmukaiset ja korkeatasoiset laitteet sekä kokeneet erikoislääkärit auttavat vähentämään toimenpide- ja tutkimustilanteiden epämukavuutta, samoin kuin tarvittaessa käytettävä tehokas esilääkitys ja kivunlievitys, Koivurova summaa.