Kotitaloussähkö kallistui

Kotitaloussähkö kallistui 2,9 prosenttia viime vuonna

Kotitaloussähkö maksaa tammikuussa 2012 siirtoineen ja veroineen 2,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Sähköenergian hinta nousi viime vuonna loppukesään saakka, mutta syksyllä hinnan käänsi laskuun tukkusähkön hinnan aleneminen. Vuodessa kotitalouksien maksamat verottomat sähkön siirtohinnat ovat nousseet keskimäärin 2,8 prosenttia.

Tarkastelujaksolla 1.1.2011 – 1.1.2012 sähkölaskun loppusumma sähköenergioineen, siirtoineen ja veroineen kasvoi kotitalouskäyttäjälle keskimäärin 2,9 prosenttia ja sähkölämmittäjille 2,2 prosenttia. Euroiksi muutettuna tämä tekee vuositasolla kotitalouksille suurin piirtein 23 euron ja sähkölämmittäjille 48 euron lisälaskua.

Sähköenergian toimitusvelvollisuushinta nousi kotitalouskäyttäjälle keskimäärin 3,8 prosenttia ja sähkölämmittäjälle 2,7 prosenttia. Sähkön veroton siirtohinta maksoi tämän vuoden alussa ko-titalouksille 2,8 ja sähkölämmittäjälle 2,3 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vuoden 2011 alun jälkeen sähköverot eivät ole muuttuneet.

Sähkön siirtohintojen korotusten taustalla ovat muun muassa verkostoon tehtävät investoinnit. Kantaverkkoyhtiö Fingrid korotti tämän vuoden alussa kantaverkkomaksuja 30 prosentilla kantaverkon ikääntyneiden osien korvaamiseksi ja uuden tuotannon liittämiseksi kantaverkkoon. Lisäksi jakeluverkonhaltijat ovat investoineet uusiin etäluettaviin mittareihin.

Kuluttajien maksamaan sähköenergian hintaan vaikuttivat muutokset sähkön tukkumarkkinoilla. Vuoden 2011 loppuvuoden aikana tukkuhinnan käänsi laskuun parantunut vesitilanne Norjassa ja Ruotsissa sekä päästöoikeuksien hintojen romahtaminen. Kesällä ja alkusyksyllä riittämätön siirtokapasiteetti haittasi edullisemman vesisähkön tuontia muista Pohjoismaista, jolloin Suomen ja Ruotsin tukkuhinnat erosivat merkittävästi Nord Poolin Elspot-markkinalla. Fenno-Skan 2 -kaapelin käyttöönotto marraskuussa lisäsi siirtokapasiteettia. Nyt Suomen ja Ruotsin hinnat tukkumarkkinoilla ovat likimain samat.

Uusien määräaikaisten sähkösopimusten hinnat ovat reagoineet toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia nopeammin tukkuhintojen laskuun. Uudet, kahden vuoden määräaikaiset sopimukset ovat halventuneet vuodessa 4,1 – 5,8 prosenttia. Nyt ne ovatkin keskimäärin edullisempia kuin toistaiseksi voimassa olevat sopimukset.

Kotitalousasiakkaat vertailevat edelleen innokkaasti sähkön hintaa Energiamarkkinaviraston www.sahkonhinta.fi-palvelussa. Myyjää heistä vaihtoi viimeisten 12 kuukauden aikana (1.9.2010 – 31.8.2011) 230 000 eli 7,3 prosenttia asiakkaista.

Designpääkaupunki pääsi osaksi kansainvälistä suunnittelukilpailua

Kansainvälinen digitaaliseen 2D-, 3D-, ja animaatiosuunnitteluun keskittyvä kilpailu Cut&Paste ilmoittaa vuoden 2012 designpääkaupungin Helsingin olevan yksi kilpailupaikoista. Kulttuuritehdas Korjaamossa helmikuun 4. päivänä parhaiten pärjänneet suunnittelijat lentävät New Yorkissa järjestettävään loppukilpailuun.

Cut&Paste on liveyleisön edessä käytävä suunnittelukilpailu. Kilpailuasetelmassa syntyvällä innovaatiolla on muotoilumaailmassa vahvat perinteet.

”Kilpailu ja yhteistyö eivät sulje toisiaan pois. Itse asiassa näiden elementtien yhdistäminen on välttämätöntä muotoilun kehityksen kannalta”, painottaa WDC Helsingin tuottaja Antti Kirjalainen.

Kilpailun järjestävät digitaalisen palvelumuotoiluun erikoistunut yritys Fjord, Cut&Paste-kilpailuja aikaisemminkin tuottanut PLATOON sekä World Design Capital Helsinki. Cut&Pasten erikoisalana on kuvataiteiden innovaatio, joten se täydentää loistavasti kuvataiteeseen ja graafiseen alaan keskittyvän designpääkaupunki Helsingin ohjelmatarjontaa.

Designpääkaupunki Helsinki on ideaalinen yhteistyökumppani

Cut&Paste on laajentunut kansainvälisesti jo kuudetta vuotta, ja designpääkaupunkihankkeeseen osallistuminen on kasvun luonnollinen jatke. Cut&Pasten perustaja John Fiorelli on innoissaan uudesta yhteistyökumppanista.

”Helsingin kulttuuri ja historia ovat uskomattoman monipuolisia, ja kaupungin asukkaat ovat nuorekkaita ja luovia. Kaupunki tarjoaa täydellisen luovan kehyksen sekä WDC-organisaation että Cut&Pasten pyrkimyksille tarkastella muotoilua luovan ongelmanratkaisun osana”, Fiorelli toteaa.

PLATOONin ja Cut&Pasten yhteistyö alkoi vuoden 2010 kiertueella Etelä-Koreassa, jossa tuotantoyrityksen Aasian pääkonttori sijaitsee. Koska Soul oli vuoden 2010 designpääkaupunki ja PLATOON osallistui designpääkaupunkivuoden tapahtumien järjestelyihin, sillä oli selvä visio Cut&Pasten ja Helsingin designpääkaupunkivuoden yhdistämisestä.

”John on kehittänyt Cut&Pastesta ideaalisen ympäristön muotoilijoiden, muotoilun ja luovan prosessin esille tuomiseksi. WDC-projekti on erinomainen keino näyttää, miten muotoilu muokkaa ympäristöämme laajassa mittakaavassa, mutta Cut&Pasten tapainen kilpailu tuo esille myös yksittäisten muotoilijoiden osaamisen”, sanoo PLATOON-verkoston jäsen Ksenia Avetisova.

Tapahtuman kolmas järjestäjä Fjord lähti mukaan Helsingin designpääkaupunkivuoteen, koska yritys ja designpääkaupunkiorganisaatio jakoivat perinteistä laajemman näkemyksen muotoilusta. Fjordin palvelut takaavat, että ihmiset voivat kokea Cut&Pasten ja WDC Helsingin digitaalisesti matkapuhelinten, taulutietokoneiden, verkon ja eri puolilla kaupunkia olevien infonäyttöjen kautta. Palvelu kertoo, mitä, missä ja milloin tapahtuu.

”Fjord ja PLATOON ovat juuri oikeat kumppanit Cut&Pasten ja WDC Helsingin visioiden yhdistämiseen. PLATOONilla on vahvaa kokemusta Cut&Paste- ja WDC-tapahtumien tuottamisesta, ja Helsingissä huomattavalla tavalla näkyvä Fjord pystyy tarjoamaan erinomaisen ympäristön yhteisten tapahtumiemme jakamiseen laajalle digitaaliselle yhteisölle”, Fiorelli toteaa.


Cut&Paste on sosiaalinen areena muotoilun edistämiseen ja esille nostamiseen. Cut&Paste tukee tapahtumien ja online-ohjelmien avulla taiteilijoita, yrityksiä ja mediaa luovien verkostojen vahvistamisessa. New Yorkissa marraskuussa 2005 perustetun Cut&Pasten tunnetuin tapahtuma on digitaalinen suunnittelukilpailu, joka kiertää vuosittain ympäri maailman. Vuoden 2011 kiertueeseen kuului 12 kaupunkia eri puolilla maailmaa. Cut&Paste järjestää lisäksi muotoiluun liittyviä kilpailuja ja tapahtumia alan kumppaneiden kanssa kaikkialla maailmassa. Lisätietoja Cut&Pastesta: http://www.cutandpaste.com.

Soneran 4G-verkko laajenee Tampereelle

Soneran huippunopea liikkuva laajakaistapalvelu laajenee 4G-verkon avautuessa tamperelaisten käytettäväksi. Uudet nettitikut tarjoavat liikkuvaa laajakaistaa 4G-ja 3G-verkossa jopa 100 Mbit/s nopeudella.

”Liikkuvan laajakaistan uusi sukupolvi etenee, kun voimme tarjota kaikkialla 4G- ja 3G-verkoissamme toimivia nettitikkuja asiakkaillemme. Samalla päätelaitteella voi käyttää aina nopeinta tarjolla olevaa palvelua. Langattoman kaistan kysyntä kasvaa rajattomasti, ja 4G tarjoaa enemmän nopeutta ja kapasiteettia liikkuvaan tiedonsiirtoon,” sanoo Soneran mobiilipalveluista vastaava johtaja Marek Hintze.

4G-verkkoa käytetään huippunopeaan langattomaan tiedonsiirtoon kannettavalla tietokoneella ja nettitikulla. Nopeuden ja alhaisen vasteajan ansiosta seuraavan sukupolven matkaviestinverkko mahdollistaa mm. liikkuvan kuvan, vuorovaikutteisten tv-palveluiden ja monien ammattisovellusten vaivattoman käytön liikkeessä.

Soneran 4G-verkko toimii ensi vaiheessa mm. keskustan, Messukylän ja Hervannan alueella sekä Ylöjärven, Kangasalan ja Nokian keskustassa. Tampereen alueen lisäksi Suomen laajin 4G-verkko toimii Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Keravalla, Turussa ja Oulussa.

”Suomalaiset ovat tottuneet olemaan verkossa ajasta ja paikasta riippumatta, olipa sitten kyse uutisista, viihteestä, sosiaalisesta mediasta tai työasioiden joustavasta hoitamisesta. Soneran huippunopean 4G-verkon ja Suomen kattavimman ja koko ajan nopeutuvan 3G-verkon ansiosta mobiili-internetin käyttö on entistäkin sujuvampaa,” sanoo Marek Hintze.

Soneran Täysnetti 4G-tiedonsiirtopalveluun sisältyy 4G-nettitikku, joka toimii kaikilla Suomessa käytössä olevilla 4G- ja 3G-taajuuksilla sekä myös gsm-verkossa. Tiedonsiirtopalvelu ja nettitikku maksavat 39,90 €/kk.

Faktoja

Sonera avasi Suomen ensimmäisen 4G-verkon esikaupalliseen käyttöön Turussa 2.6.2010 ja lanseerasi ensimmäisenä Suomessa kaupalliset 4G-palvelut 30.11.2010.

4G-tekniikka tarjoaa nopeaa liikkuvaa laajakaistapalvelua matkaviestinverkossa. 4G perustuu matkaviestinnän LTE-standardiin.

4G-verkon maksiminopeus on 100 Mbit/s. Normaalitilanteessa verkko yltää 20 – 80 Mbit/s nopeuksiin.

Suomessa 4G-verkoille on käytössä kaksi taajuutta, 1,8 GHz ja 2,6 GHz.

Nyt rakennettavan 4G-radioverkon toimittaja on Nokia Siemens Networks. Ericsson toimittaa TeliaSoneran 4G-core-verkon Pohjoismaissa ja Baltiassa.

Suomessa tarjottavat 4G-nettitikut ovat ZTE:n 4G/3G/2G -modeemeja

http://www.sonera.fi/4G

Sonera tarjoaa tietoliikenne- viestintä- ja televisiopalveluja kuluttajille, yrityksille ja yhteisöille Suomessa. Palvelumme yhdistävät ihmiset heille tärkeisiin yhteisöihin ja asioihin sekä lisäävät jokapäiväisen elämän mukavuutta ja laatua. Yrityksille luomme kestävää kehitystä tukevia viestintäratkaisuja, jotka vapauttavat aikaa ja energiaa tuottavaan työhön ja kasvuun. Soneralla oli vuoden 2010 lopussa 4,3 miljoonaa kiinteän ja matkaviestinverkon liittymäasiakasta. Soneran palveluksessa työskentelee 4 600 henkilöä, ja yhtiö toimii noin 50 paikkakunnalla ympäri Suomea. http://www.sonera.fi

Sonera on osa TeliaSonera-konsernia, joka toimii Pohjoismaissa, Baltian maissa, Euraasian kehittyvillä markkinoilla Venäjä ja Turkki mukaan lukien, sekä Espanjassa. http://www.teliasonera.fi

Tabletit ja älypuhelimet olivat joulun suosituimpia lahjoja

Teknologian kysyntä uhmaa talouden alamäkeä – kodin elektroniikasta tulossa uusi statussymboli

Deloitte ennustaa kulutuselektroniikan kysynnän lisääntyvän entisestään vuonna 2012. Tablettimarkkinoiden räjähdysmäinen kasvu jatkuu, kun kotitalouksiin hankitaan useita uusia tabletteja jo olemassa olevien lisäksi. Lisäksi alle 80 euron älypuhelinten myynti saavuttanee puolen miljardin kappaleen rajan.

Tiedot käyvät ilmi Deloitten kansainvälisestä, vuosittain julkaistavasta teknologia-, media- ja telekommunikaatioalaa luotaavasta TMT Predictions 2012 -selvityksestä.

Deloitte ennustaa erityisesti tableteille ja älypuhelimille ennätysmyyntiä – myös Suomessa.

”Myynnin volyymin kasvusta huolimatta teknologiamarkkinoiden kokonaisarvo pysyy ennallaan, koska globaali kysyntä on kovinta juuri alhaisen hintaluokan tuotteissa. Kuluttajille tärkeintä on hyvä hinta-laatusuhde”, Suomen Deloitten toimitusjohtaja Teppo Rantanen kertoo.

Teknologian hinta on romahtanut viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana, ja tablettien ja televisioiden hintakehitys on edullinen suhteessa esimerkiksi autoihin, ulkomaanmatkoihin tai urheilutapahtumiin. Siinä missä auton tai asunnon osto merkitsi ennen perheen siirtymäriittiä varallisuusluokasta toiseen, tiukemman talouden kuluttajat saattavat sijoittaa tulevaisuudessa rahansa kulutuselektroniikkaan – jopa lomamatkojen kustannuksella.

Tablettien leviäminen markkinoille historian nopeinta

Viime vuonna Deloitte ennusti tablettien ja älypuhelinten läpimurtoa vuodelle 2011. Räjähtävän kehityksen ennakoidaan jatkuvan tänäkin vuonna. Nykyisen arvion mukaan noin 5 miljoonaa tablettia, yhteenlasketulta myynniltään lähes 1,6 miljardia euroa, myydään vuonna 2012 ihmisille, jotka omistavat sellaisen jo ennestään.

Tablettien nopeaa leviämistä kuvastaa se, että kotitalouksilta meni useampi vuosikymmen ennen kuin niihin hankittiin useampi auto, puhelin, radio tai televisio. Tietokone- ja matkapuhelinmarkkinat yltivät vuosikymmenessä samaan laajuuteen kuin mihin tablettien ennustetaan pääsevän kahdessa vuodessa.

”Kansainvälinen trendi näkyy myös Suomessa, sillä tabletit ja älypuhelimet olivat meillä joulun suosituimpia lahjoja. Pelkästään tablettien myynti lisääntyi loppuvuodesta useilla sadoilla prosenteilla”, huomauttaa Suomen Deloitten TMT-toimialajohtaja Jukka-Petteri Suortti.

Edulliset älypuhelimet menestyvät

Deloitten arvion mukaan yli puoli miljardia edullisen hintaluokan – alle 80 euron – älypuhelinta on käytössä maailmanlaajuisesti vuoden 2012 loppuun mennessä. Peruspuhelimia, joissa on tietokoneen kaltaisia ominaisuuksia, kysytään entistä enemmän jatkossa. Vastaavaa kasvua odotetaan netbookeille eli alhaisen hinnan ja tehon kannettaville tietokoneille. Näitä hankitaan, kun kuluttajat ostavat uusia koneita vanhojen tilalle, mutta eivät koe tarvitsevansa kalliimpien laitteiden tehoja ja tai ominaisuuksia.

Edullisemmat älypuhelimet tulevat menestymään, koska niille on kysyntää niin kehittyvillä kuin kypsemmilläkin markkinoilla. Länsimaissa niitä hankitaan nuorison ensimmäiseksi älypuhelimeksi.

”Koska hinnat halutaan pitää alhaisina, tuotantoketjulle tulee paineita leikata komponenttien hintaa. Halvat älypuhelimet ovat haaste myös sovelluskehittäjille, koska näiden puhelinten käyttäjät eivät halua todennäköisesti juuri maksaa latauksistaan”, toteaa Suortti.

Sovellusten määrä saavutti miljoonan rajapyykin joulukuussa 2011, ja määrän odotetaan tuplaantuvan tämän vuoden loppuun mennessä. Moni sovellus jää kuitenkin ilman laajempaa huomiota – vain viidennes ylittää tuhannen latauksen rajan. Kun tablettien ja älypuhelinten valikoima laajenee entisestään, yhdestä sovelluksesta saatetaan tarvita jopa 360 versiota globaalien tavoitemarkkinoiden kattamiseksi.

Deloitten kansainvälinen vuosittainen tutkimus toteutettiin nyt jo 11. kertaa.

TMT Predictions on Deloitten globaali vuosittainen tutkimus, joka luotaa teknologia-, media- ja telekommunikaatioalan kehitystrendejä ja tulevaisuudennäkymiä. Se toteutettiin loppuvuodesta 2011 jo yhdettätoista kertaa. Tutkimus pohjautuu Deloitten toimialalla työskentelevien asiantuntijoiden sekä toimiala-analyytikkojen näkemyksiin, alan johtavien yritysten ylimmän johdon haastatteluihin sekä muuhun aineistoon. Tutkimukseen osallistui tuhansia alan vaikuttajia eri puolilta maailmaa.

Deloitte on maailman johtavia asiantuntijapalveluorganisaatioita. Palveluksessamme on noin 182 000 asiantuntijaa yli 150 maassa. Tarjoamme asiakkaillemme tilintarkastukseen, verotukseen, konsultointiin ja yritysjärjestelyihin liittyviä palveluita. Asiakkainamme on yli puolet maailman suurimmista yrityksistä sekä lukuisa määrä kansallisia yrityksiä, julkisia organisaatioita ja kansainvälisiä kasvuyrityksiä. Suomessa palveluksessamme on yli 400 asiantuntijaa, jotka toimivat 7 aluetoimistossa ympäri Suomen. http://www.deloitte.fi

Sosiaalisen median ohjeissa ei ole huomioitu riskejä

Organisaatiot eivät huomioi sosiaalisen median riskejä

Sosiaalisen median riskien käsittely puuttuu lähes täysin monien organisaatioiden ohjeistuksista. Tämä käy ilmi VTT:n tuoreesta katsauksesta, jossa selvitettiin sosiaalisen median ohjeistusta erityisesti turvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvissä organisaatioissa. Sosiaalisen median mahdollisuudet sen sijaan tunnetaan ja halutaan hyödyntää.

VTT:n tekemä tutkimus rajattiin organisaatioiden netissä julkaisemiin suomen- ja englanninkielisiin sosiaalisen median ohjeisiin. Yhteensä näitä löytyi 182.

Eri organisaatioiden ohjeet sosiaalisen median käyttöön vaihtelevat tutkimuksen mukaan suuresti. Yhteisenä tekijänä niissä on kuitenkin, että kaikissa on puutteita riskien käsittelyssä. – Riskien hallintaa koskeva ohje on yleensä vain ohje olla käsittelemättä salaista, luottamuksellista, asiakkaita koskevaa tai organisaation sisäisiä asioita käsittelevää tietoa, sanoo VTT:n tutkija Jouko Heikkilä.

Riskienhallinnan keskeisin tekijä on ymmärtää sosiaalisen median välineiden ja palveluiden toimintatapoja ja edetä suhteellisen varovasti, ainakin niin kauan, kun toimintaympäristö on vielä outo.

Tutkimuksen mukaan sosiaalisen median käyttö työajalla rajataan organisaatioissa lähes poikkeuksetta työasioihin. Ohjeistuksissa käsitellään sosiaalisen median työkäyttöä, mutta myös sitä, miten tuoda esille organisaationsa silloin, kun esiintyy yksityishenkilönä.

VTT:n tutkijoiden mielestä katsaus kuitenkin näyttää, että organisaatiotasolla ollaan kiinnostuneita sosiaalisesta mediasta.

– Vahvuutena voidaan sinänsä pitää sitä, että nämä ohjeet on laadittu, ne ovat julkisia ja siten alttiita palautteelle ja kehittämiselle sekä myös sitä, että niissä suhtaudutaan myönteisesti sosiaalisen median käyttöön, sanoo Heikkilä.

Heikkilän mukaan organisaatioiden ei tule vähätellä sosiaalisen median roolia, sillä se tulee koskettamaan niitä joka tapauksessa heidän henkilöstönsä toimiessa sosiaalisessa mediassa yhä enenevissä määrin. Organisaatioiden, jotka haluavat omassa toiminnassaan hyödyntää sosiaalista mediaa, on syytä edetä suunnitelmallisesti. Ohjeistuksen laatiminen on osa tätä suunnitelmallista etenemistä.

Ainakin seuraavia asioita tulisi miettiä ohjeiden laatimisessa:

Mitä ei tule kommentoida tai kirjoittaa sosiaalisessa mediassa
Mitä voi kirjoittaa sosiaalisessa mediassa
Missä roolissa toimin sosiaalisessa mediassa
Ohjeet yrityksen nimen, brändin tai kuvan käytöstä
Kannustus tutustumaan sosiaaliseen mediaan

Heikkilä muistuttaa kuitenkin, että kunkin organisaation on muokattava ohjeistuksensa oman tilanteensa ja tavoitteidensa mukaiseksi. Ohjeistuksellaan organisaatiot voivat osaltaan vaikuttaa myös yleiseen toimintakulttuuriin sosiaalisessa mediassa.

VTT – 70 vuotta teknologiaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän hyväksi

VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT) on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. VTT:llä työskentelee 3100 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 290 M€. VTT:n päätoimipisteet ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.

Yritysten välinen verkkolaskutus kasvoi

Yritysten välinen verkkolaskutus kasvoi 20 prosentilla vuonna 2011

Hankinnasta maksuun -ratkaisuja tarjoava Basware sekä tutkimusyhtiö Billentis arvioivat yritysten välisen verkkolaskutuksen lisääntyneen maailmanlaajuisesti noin 20 prosentilla vuonna 2011. Kehitystä ovat vauhdittaneet suuret ja merkittävät markkina-alueet, kuten Saksa, Meksiko sekä Ranska.

Lainsäädännölliset muutokset sekä verkkolaskun ja elektronisten materiaalien asemaa vahvistavat säädökset selittävät osaltaan merkittävää maailmanlaajuista kasvua. Näitä ovat esimerkiksi:

Meksiko määritteli lainsäädännölliset vaatimukset uudelleen ja valtuutti suuryritykset hyödyntämään verkkolaskua, mikäli laskun summa ylittää tietyn rajan tai jos yhtiön liikevaihto ylittää neljä miljoonaa Meksikon pesoa, joka vastaa noin 270 000 euroa.

Saksa, Pohjoismaat ja Benelux-maat kohtuullistivat säädöksiään lisätäkseen verkkolaskun yleistymistä. Kasvu johtui kuitenkin suurelta osin yritysten entistä paremmasta automaatiotietoisuudesta sekä sen mukanaan tuomista eduista ja hyödyistä.

Valtiokonttori ilmoitti Suomessa vuonna 2010 asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen vastaanottavansa ainoastaan verkkolaskuja.

USA:n valtiovarainministeriö ilmoitti vuonna 2011 ottavansa vuoden 2012 loppuun mennessä käyttöön verkkolaskuratkaisun osana presidentti Obaman jätteenvähennyskampanjaa parantaakseen ministeriön tehokkuutta sekä leikatakseen veronmaksajille aiheutuvia kustannuksia.

Vuonna 2012 Kreikka, Kazakstan, Norja sekä Espanja uudistavat verkkolaskun mahdollistavia säädöksiään.

Laskua säätelevät säädökset vaihtelevat suuresti

Eri maat ovat ottaneet verkkolaskun käyttöön hyvin eriasteisesti. Esimerkkinä voidaan mainita Aasian alue. Japanissa ja Kiinassa sähköinen lasku hyväksytään ainoastaan kopioksi ja paperiversio vaaditaan aina virallisia tarkoituksia varten. Käytäntö on kuitenkin päinvastainen kuin Malesiassa, Singaporessa, Taiwanissa ja Etelä-Koreassa, missä sähköinen lasku on yleisesti käytössä ja verkkolasku hyväksytään myös virallisena asiakirjana.

”Säädökset ja vaatimukset vaihtelevat suuresti eri talousalueiden kesken. Nämä erot tulee huomioida globaalissa kaupankäynnissä. Yhä useammat yritykset ymmärtävät prosessien automatisoinnin tuomat hyödyt, vaikka jotkut alueet ovatkin vielä varovaisia luopumaan paperilaskuista. Mitä useampi maa omaksuu sähköisen laskun, sitä enemmän yritykset pääsevät hyötymään laskuautomaation eduista”, toteaa Baswaren toimitusjohtaja Esa Tihilä.

Baswaren teettämä ja vuoden 2011 lopussa julkaistu Cost of Control1-raportti kertoi, että 52 prosenttia vastaajista aikoi nyt investoida verkkolaskuteknologiaan parantaakseen tuottavuuttaan ja tehokkuuttaan. Lisäyksenä muihin tuottavuutta parantaviin etuihin, makroekonominen ympäristö on omiaan lisäämään sekä suurten että myös pienten ja keskisuurten yritysten verkkolaskuun siirtymistä. Erityisesti huomio keskittyy kassavirran hallintaan sekä ennustamiseen. Näiden onnistumiseksi tarvitaan entistä parempaa läpinäkyvyyttä, joka taas voidaan saavuttaa verkkolaskun avulla.

”Taloudellinen tilanne tullee jatkumaan epävakaisena ja näin ollen kassavirran hallinta on kriittisen tärkeässä asemassa yritysten etsiessä kustannussäästöjä. Verkkolasku tuo yrityksille mahdollisuuden parantaa kassavirran läpinäkyvyyttä reaaliaikaisesti. Viime vuoden verkkolaskun kasvuluvut osoittavat, että yritykset ovat myös ymmärtäneet nämä hyödyt”, lisää Tihilä.

Paperilaskun museointiin on vielä matkaa

”Maailma on selvästi jakautunut kahtia verkkolaskun omaksumisessa. Osa näkee ja ymmärtää verkkolaskun ja sähköisyyden hyödyt, mutta osa arvostaa edelleen paperilaskua virallisena asiakirjana. Verkkolaskun aseman vahvistamisesta on erilaisia näkemyksiä, mutta esimerkiksi Brasilian malli nojaa vahvasti pakottamiseen. Onnistumiseen vaikuttavat vahvasti myös erilaiset kulttuurisidonnaiset asenteet. Meillä on vielä pitkä matka siihen, että verkkolasku olisi maailmanlaajuinen standardi. Uusia maita liittyy kuitenkin mukaan jatkuvasti ja tämä laajentaa laskuautomaation voittokulkua”, toteaa Billentiksen verkkolaskukonsultti Bruno Koch.

1 Cost of Control -tutkimus tehtiin nyt kolmantena peräkkäisenä vuotena. Tutkimukseen osallistu 550 taloushallinnon ammattilaista sekä toimitusjohtajaa USA:sta (100), Iso-Britanniasta (100), Pohjoismaista (100), Saksasta (100), Autraliasta (50), Benelux-maista (50) sekä Ranskasta (50). Vastaajaorganisaatioissa oli vähintään 1000 työntekijää ja heillä oli organisaation päätös- ja budjettivastuu. Vastaajat valikoitiin puhelimitse ja he vastasivat kyselyyn verkossa. Tutkimus toteutettiin lokakuussa 2011.

Basware on maailman johtava hankinnasta maksuun ja talousohjauksen ratkaisujen toimittaja, jonka palveluilla on yli miljoona käyttäjää yli 60 maassa. Baswaren avoin verkko yhdistää yli 320 000 verkkolaskuja tai hankintasanomia lähettävää yritystä maailmanlaajuisesti. Baswaren avulla organisaatiot voivat alentaa

tuotteiden ja palveluiden hankinnasta ja maksamisesta syntyviä kustannuksia sekä saavuttaa läpinäkyvyyden koko hankinnasta maksuun -prosessiin. Automatisoimalla manuaalisia prosesseja tehostetaan muun muassa hankintaa, sopimustenhallintaa, toimittajayhteistyötä, laskuautomaatiota ja talousohjausta. Baswaren ratkaisujen ja palvelujen avulla yritykset parantavat kassavirran hallintaa, tehostavat ennustamista sekä varmistavat taloushallintonsa ketteryyden. Ratkaisut ovat saatavilla Baswaren tai sen laajan kumppaniverkoston toimipisteissä Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Baswaren osake noteerataan Helsingin Pörssissä.

http://www.basware.fi

Teknologiatuotteiden uusiokäytön edistämiseen uusi palvelu

Ympäristön kannalta paras ratkaisu on tuotteiden uusiokäyttö

Timeless Concept on aloittanut uuden teknologiatuotteiden uusiokäytön edistämiseen toteutetun palvelun. Timeless Concept etsii ammattimaisesti käytöstä poistuneille tai poistuville käyttökunnossa oleville laitteille ja järjestelmille uudet käyttäjät sekä uuden käyttökohteen. Näin laitteet ja osat hyödynnetään uudelleen vähiten luontoa kuormittaen.Tämä on myös kustannustehokasta niin laitteen myyjälle kuin myös uudelle käyttäjälle, sillä se tukee ympäristövastuullisuutta, mikä on tänä päivänä osa ammattimaista yritystoimintaa.

Palvelumme mahdollistaa lisäksi yrityksille nopean teknologiakehityksen monesti edellyttämän laitekannan uusimisen kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti.

Osana teknologiatuotteiden elinkaarihallintaa – tavoitteenamme uusiokäyttö

Tavoitteenamme on jälleenmyydä toimeksiantajalle tarpeettomat tuotteet nopeasti ja mahdollisimman oikealla markkinahinnalla niin, että myynti on toimeksiantajalle tehokasta, vaivatonta ja riskitöntä. Uudelle asiakkaalle kierrätetyn tuotteen hankinta on taas selkeästi sekä taloudellinen että ympäristöystävällinen valinta.

Pääsääntöisenä myyntikanavana toimii verkkokauppamme, jonka lisäksi teemme suoramarkkinointia niin kotimaisille kuin ulkomaisille yrityksille.

Yritykset voivat myös lahjoittaa heille tarpeettomat käyttökelpoiset tuotteet jälleenmyyntiimme ja näin tukea Itämeren suojelua. Kaikista lahjoitusten kautta tulleista teknologiatuotteiden myynneistä lahjoitamme 10% arvolisäverottomasta myyntihinnasta Itämeren suojeluyhdistykselle.

Teemme myös yhteistyötä teknisten tuotteiden maahantuojien ja myyntiyritysten kanssa, jolloin myyntitili-palvelumme mahdollistaa heille vaihtolaitteiden käytön kaupankäynnissä hyvittämällä osa uuden laitteen ostohintaa vaihdossa tulleen laitteen hinnalla. Vaihtolaite myydään sitten meidän kauttamme uusiokäyttöön, eikä se jää rasittamaan maahantuojan tai myyntiyrityksen varastoa.

Timeless Concept

Timeless Concept on keskittynyt teknologiatuotteiden uusiokäytön edistämiseen etsimällä käytöstä poistuneille tai poistuville käyttökunnossa oleville laitteille ja järjestelmille uudet käyttäjät sekä uuden käyttö-kohteen. Näin laitteet ja osat hyödynnetään uudelleen vähiten luontoa kuormittaen. Tämä on myös kustannustehokasta niin laitteen myyjälle kuin myös uudelle käyttäjälle, sillä se tukee ympäristövastuullisuutta, mikä on tänä päivänä osa ammattimaista yritystoimintaa.

Palvelumme mahdollistaa lisäksi yrityksille nopean teknologiakehityksen monesti edellyttämän laitekannan uusimisen kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti.

Lisätietoja: www.timelesstech.fi

Eurooppalaisten asiantuntijoiden tietotaito avuksi

EU:n kilpailukykyyn haetaan vahvistusta ikääntyvistä työntekijöistä

65–80-vuotiaiden määrä Euroopassa kasvaa lähes 40 % vuodesta 2010 vuoteen 2030, ja samalla työmarkkinoiden ulkopuolella olevien määrä lisääntyy. Tähän ongelmaan etsitään nyt ratkaisua yhteiseurooppalaisella Goldenworkers-hankkeella, jonka tarkoituksena on löytää uusia keinoja pidentää työuria ja soveltaa uusia teknologioita. Suomesta projektiryhmässä mukana ovat VTT ja Adecco Finland Oy.


Euroopan väestö ikääntyy vauhdilla. Keskimääräinen elinikä on noussut yli 80 vuoteen, kun se vielä vuonna 1920 oli 55 vuotta. Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle, ja 65–80-vuotiaiden määrä tulee kasvamaan lähes 40 % vuodesta 2010 vuoteen 2030. Lisäksi jokaisen hyvinvointivaltion rakenteita rahoittava uusi sukupolvi on entistä pienempi, sen sijaan työmarkkinoiden ulkopuolella olevien määrä kasvaa. Nämä yhdessä voivat johtaa Euroopan maiden kilpailukyvyn ja sosiaaliturvajärjestelmien voimakkaaseen heikentymiseen.

Yhteiseurooppalainen hanke etsii keinoja työkyvyn ylläpitoon

Yhteiseurooppalainen Goldenworkers-projekti etsii uusia ratkaisuja tähän ongelmaan. Projektissa etsitään uusia malleja työurien pidentämiseksi sekä tietotekniikan sovelluksia, jotka edistävät ikääntyvien työkyvyn ylläpitoa. Goldenworkers-projektin tavoitteena on kehittää täysin uudenlaisia ratkaisuja tietotekniikan hyödyntämiseen työelämässä. Ohjelmaan kuuluu erilaisia työpajoja ja tiedonjakoa eri puolilla Eurooppaa.

Projektiryhmä koostuu useista eurooppalaisista toimijoista Saksasta, Espanjasta, Belgiasta, Iso-Britanniasta, Italiasta ja Adecco Groupista. Suomesta projektissa ovat mukana VTT ja Adecco Finland Oy.

Projekti käynnistettiin lokakuussa Barcelonassa, ja sitä seurasi Helsingissä järjestetty, VTT:n isännöimä projektikokous marraskuun lopussa. Seuraava projektiryhmän tapaaminen on maaliskuussa Saksassa. Projekti päättyy joulukuussa 2012, ja se saa rahoitusta Euroopan komissiolta.

Eurooppalaisten asiantuntijoiden tietotaito avuksi

Goldenworkers-projektissa kootaan asiantuntijayhteisöjä, joihin kuuluu lainsäätäjiä, tieteentekijöitä, IT-alan sekä pk-yritysten edustajia, jotta he voivat jakaa käytännön tietämystään sekä laatia yhteisiä tutkimus- ja kehitysstrategioita.

Goldenworkers-projektin verkkosivusto http://www.goldenworkers.org on suunnattu suurelle yleisölle, työmarkkina-asiantuntijoille, henkilöstöhallinnon ammattilaisille, päätöksentekijöille, ikääntyville suunniteltujen tietoteknisten ratkaisujen toimittajille yms. käyttäjille.

Projekti vahvistaa Euroopan komission vuoden 2012 teemaa ”European Year of Active Ageing and Solidarity between Generations”, jonka tarkoitus on lisätä tietoisuutta aiheesta, tunnistaa hyviä toimintatapoja sekä rohkaista päätöksentekijöitä ja edistää ikääntyvien työssä jaksamista.

– Työurien pidentämiseen ei riitä se, että lätkäistään eläkkellepääsyikä korkeammaksi, vaan ikääntyvien työllisten työkyky ja motivaatio työntekoon täytyy olla kunnossa. Goldenworkers-projektissa etsitään ratkaisuja myös näihin käytännön ongelmiin, kertoo Adecco Finland Oy:n toimitusjohtaja Tommi Törmälä.

Goldenworkers-projektin kotisivu: www.goldenworkers.org

Adecco on maailman johtava henkilöstöpalveluyritys, jolla on 5500 toimipaikkaa yli 60 maassa. Adecco Finland Oy on toiminut Suomessa vuodesta 1997. Adecco on Henkilöstöpalveluyritysten liiton auktorisoima yritys, jonka kautta työllistyy päivittäin satoja eri alojen osaajia. Adeccon toimipisteet sijaitsevat Helsingissä, Hyvinkäällä, Lohjalla, Kotkassa, Turussa, Raumalla, Tampereella, Jyväskylässä, Vaasassa ja Oulussa. Lisätietoja http://www.adecco.fi

Suomen Yrittäjien jäsenmäärä kasvoi

Suomen Yrittäjien jäsenmäärä on jo yli 115 000 yritystä. Yrittäjäjärjestön jäsenmäärä kasvoi viime vuonna noin kolmella tuhannella yrityksellä. Kasvu oli selkeästi edellisvuotta nopeampaa, vaikka yritysten kokonaismäärän kasvu Suomessa notkahti hieman.
– Jäsenyrittäjien tyytyväisyydestä Suomen Yrittäjien palveluihin ja tehtyyn edunvalvontaan kertoo myös pienentynyt jäsenpoistuma, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala toteaa.

Suomen Yrittäjät tarjoaa konkreettista tukea ja tietoa pienille ja keskisuurille yrityksille. Esimerkiksi vuonna 2011 järjestön asiantuntijaverkosto vastasi noin 50 000 neuvontapuheluun. Kujalan mukaan palvelu koetaan siis toimivaksi ja tarpeelliseksi.

– Edustamiemme pk-yritysten merkitys Suomessa korostuu. Pk-yritysten työntekijämäärä kasvoi vuosina 2001-2010 yli 77 000 henkilöllä, kun taas suuryritysten väkimäärä laski 300:lla, Kujala muistuttaa.

Suomen Yrittäjien 115 000 jäsenyrityksessä on mukana yrityksiä kaupan, liikenteen, palvelujen, teollisuuden ja urakoinnin toimialoilta. Jäsenrakenne vastaa suomalaista yritysrakennetta.

Jäsenyrityksistä puolet on yksinyrittäjiä ja puolet työnantajayrityksiä.
Suomen Yrittäjillä on yli 400 paikallisyhdistystä, 21 aluejärjestöä ja 52 toimialajärjestöä.

Ahvenanmaan merenkulkumuseo avataan jälleen keväällä

Ahvenanmaan merenkulkumuseo avataan jälleen keväällä 2012

Ahvenanmaan merenkulkumuseo avaa ovensa 26. huhtikuuta 2012, yli kaksi vuotta kestäneiden rakennustöiden jälkeen. Museon tilat ovat kasvaneet 1600 neliömetrillä. Aiempaan verrattuna kaksinkertaiseksi kasvaneiden näyttelytilojen lisäksi museo tarjoaa nyt myös upean auditorion ja kirjaston, josta on Ahvenanmaan kaunein näköala, lukunurkkauksia, tutkijanhuoneita, pienoismallipajan ja aivan oman huoneen lapsille. Uutta on myös se, että samalla lipulla voi tutustua sekä merenkulkumuseoon että museolaiva Pommerniin.

Museossa on erilaisia asemia, joissa voi tutustua laivatöihin – kiivetä mastoon, lastata kappaletavara-alus, sovittaa pelastusliivejä, pelastuslautassa tai yrittää suoriutua aluksen kiinnittämisestä laituriin simulaattorin avulla. Jos joku haluaa sukeltaa mielikuvitusmatkalle matkustajalaivan karaokebaariin, sekin onnistuu vaivatta. Museon näyttelytiloissa on istumapaikkoja, jotka on varustettu lukulevyillä, joiden avulla voi syventyä lukemaan lisää merenkulusta.

Aivan kaikki ei ole kuitenkaan uutta: museossa on edelleenkin esillä Viktor Anderssonin upea pienoismallikokoelma, joka on saanut uudet tilat. Myös ainutlaatuinen merirosvolippu on palannut takaisin kotiin entisöitynä ja saanut erityisvalmisteisen vitriinin. Herzogin Cecilien maailmankuulu kapteeninsalonki sekä Helmi-laivan skanssi ovat entisissä tiloissaan ja laivojen keulakuvilla on seinillä ansaitut paikkansa. Vierailu museolaiva Pommernin kannelle tarjoaa ainutlaatuisia elämyksiä ja lisäulottuvuutta museokäynnille.

Merenkulkumuseo on avoinna 2012:

26.4-31.8. päivittäin 10-17,

1.9.-31.12.päivittäin 11-16.

Museolaiva Pommern on avoinna 2012:

1.5.-31.8.päivittäin 10-17,

1.-30.9.päivittäin 11-16.

Lisätietoja ja kuvia

Visit Åland

http://www.visitaland.com

Storagatan 8

AX-22100 Åland, Finland

http://www.visitaland.com

Lundian valaisimet Kölnin huonekalumessuilla

Lundian valaisimet valtaavat Saksan!

Kalusteyritys Lundian valaisimet valtaavat Saksan markkinat, ja lanseeraus tapahtuu Kölnin maineikkailla huonekalumessuilla IMM 16-22.1.2012.
Suunnittelija Jukka Korpihete on suunnitellut Lundialle jo kymmenen valaisinta, jotka ulkomailla toimivat LND Design-nimen alla. Korpihete on saanut paljon huomiota osakseen valaisimien johdosta. Hän on muun muassa saanut Ilmari Tapiovaara-palkinnon vuonna 2011, Soihtu-seinävalaisin on voittanut Good Design-palkinnon The Chicago Athenaeum Award 2009 ja Kajo-valaisin löytyy tulevasta Finnish Design Yearbook 2012-2013 kirjasta.

Lundian valaisimet loistivat myös Japanissa Tokyo Designers Week:llä 1-6.11.2011, missä ne saivat hyvän vastaanoton.

Valaisimia myy Suomessa Lundian omat myymälät, Lundian jälleenmyyjät sekä Helsingin keskustan Stockmann.

Kölnin messuilla LND Design löytyy hallista 11.1, osasto D 033.

Nourish!-ehdotuksessa oli innovatiivisin rakenne Sibben ja Borgin kaksoiskaupungille

WSP voitti Sipoon Sibbesborgin kestävän yhdyskuntasuunnittelun kilpailun

Suomen kestävän yhdyskuntasuunnittelun kunnianhimoisin kilpailu on ratkennut. WSP Finlandin ehdotus ”Nourish!” voitti kilpailun, jossa haettiin suuntaa Sibbesborgin alueen rakentamiseen Sipoossa. Kyseessä on ensimmäinen näin suurelle alueelle tehty kestävyyteen tähtäävä aluesuunnitelma Suomessa, sanoo WSP:n työryhmää vetänyt Katriina Rosengren.

Sipoon kunnan, Suomen Arkkitehtiliitto Safan ja Aalto-yliopiston järjestämässä ja Tekesin, Sitran ja RYM-SHOK Oy:n tukemassa suunnittelukilpailussa haettiin ratkaisua, jolla nykyisen Söderkullan ympäristöön, Helsingin rajan tuntumaan, rakennetaan kestävän kehityksen mukainen yhdyskunta 70 000–100 000 asukasta varten. Alueen keskeisiä piirteitä ovat pääkaupunkiseudun läheisyys, Turku–Pietari-valtatie, meren ja saariston läheisyys sekä maatalous.

”Tuomariston mukaan Nourish!-ehdotuksessa oli innovatiivisin rakenne Sibben ja Borgin kaksoiskaupungille. Siinä lyhyet välimatkat houkuttelevat kävelemään ja pyöräilemään, ja tehokas joukkoliikenne edistää kestävyyttä. Asumisessa painottuvat nollaenergiatalot. Tuomaristo arvosti myös WSP:n tapaa hyödyntää paikallisia vahvuuksia ja kehittää Sibbesborgista aikanaan suomalaisen lähiruoan brändiä”, sanoo Sipoon kunnan kehitysjohtaja Mikko Aho.

Paikalliset vahvuudet voimavaraksi kestävissä kaupunkikylissä

WSP:n ehdotus ”Nourish!” perustuu kaupunkikyliin, jotka muodostavat verkoston Sibben ja Borgin kaksoiskeskustan ympärille. Palvelut on sijoitettu tiiviille alueelle, asuminen perustuu pääosin rivi- ja pienkerrostaloihin, liikkuminen sekä lähelle että kauas on ratkaistu jatkamalla metrolinja Sibbesborgiin, ja työpaikkaomavaraisuus on korkea.

”Ratkaisumme kulmakiviä ovat paikallisten vahvuuksien hyödyntäminen ja kytkeminen metron avulla Sibben ja Borgin kaksoiskeskustasta Helsinkiin saakka. Energiamallin tulee olla realistinen ja lähialueiden kehittyviä laajoja energiaratkaisuja huomioiva, sekä monipuolisesti uusiutuvien energianlähteiden käyttöön taipuva. Täällä voidaan tuottaa puhdasta, laadukasta lähiruokaa Etelä-Suomea varten ja tämän osaamisen ympärille kehittyisi elinkeinojen ja palvelujen keskittymä”, kertoo WSP:n kestävän yhdyskuntasuunnittelun projektipäällikkö Katriina Rosengren.

Rosengrenin mukaan kestävä yhdyskunta ei voi olla nukkumalähiö. ”Nopeat julkisen liikenteen yhteydet kytkevät Sibbesborgin pääkaupunkiseutuun. Pienten kuntien kuten Sipoon kestävälle kasvulle tällainen symbioosi on elintärkeä”, hän painottaa.

”Alueella on vahva identiteetti ja yhteisöllisyyden tunne, jota halusimme vaalia. Tulevaisuuden Sibbesborgin haaste on loikata kestävän elämäntyylin edelläkävijäksi niin, että yhteys kulttuurisiin juuriin säilyy. Kestävyys tarkoittaa paitsi pientä hiilijalanjälkeä, myös luonnonympäristön, sosioekonomisten ja kulttuuristen voimavarojen ja arvojen säilyttämistä ja kehittämistä tuleville sukupolville”, Katriina Rosengren arvioi.

Kestävien yhdyskuntien suunnittelu vaatii ohjausta ja eri osaamisten yhdistämistä

Sibbesborgin ratkaisuissa on paljon hyödynnettävää muidenkin kuntien kestävälle kehitykselle, kertoo WSP:n Ympäristö ja Arkkitehtuuri -toimialan johtaja Terhi Tikkanen-Lindström.

”Kunnat ovat avainasemassa, koska niillä on mahdollisuus vaikuttaa suunnittelun tavoitteisiin. Toivomme, että tällaisen kunnianhimoisen kilpailun parhaista töistä poimitaan malleja, joilla suomalaisesta asumisesta ja yhdyskuntasuunnittelusta tehdään kestävämpää. Tekesin, Sitran ja RYM-SHOKin kaltaisten organisaatioiden tuotekehitystuella ja ympäristöministeriön voimin voidaan alan ohjeistusta ja lainsäädäntöä viedä eteenpäin. Suunnittelun uudistumiselle on lisäksi välttämätöntä katsoa perinteisten ammattialojen yli. Kun monialaiset työryhmät tottuvat työskentelemään yhdessä, ne tuottavat paitsi innovatiivisia, myös toteuttamiskelpoisia ratkaisuja”, Tikkanen-Lindström sanoo.

WSP:llä on useita palkintosijoja kestävän yhdyskuntasuunnittelun kilpailuista (pääkaupunkiseudun Greater Helsinki Vision 2050, Orimattilan Hennan kaupunginosan suunnittelu, Low2No-korttelisuunnittelu ja Riihimäen Peltosaaren lähiöuudistuksen suunnittelu) sekä laajasti käytännön kokemusta (Espoon Finnoo-visio, Tampereen Niemenrannan suunnittelu LEED-kriteeristöön sopivaksi). Katriina Rosengren on lisäksi toiminut pitkään Foster+ Partnersin ja WSP Groupin projektissa matalahiilisen Masdarin kaupungin suunnittelussa Abu Dhabissa.

WSP Finland on monialainen suunnitteluyritys, joka tarjoaa kestäviä tutkimus-, suunnittelu-, konsultointi- ja muotoilupalveluita Suomessa ja kansainvälisesti. Meillä työskentelee 350 asiantuntijaa Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Jyväskylässä.

Tuoreita suunnittelukohteitamme pääkaupunkiseudulla ovat muun muassa Crusellin silta, Kirkkonummi–Kivenlahti -moottoritie, Hakamäentie, Viikin matalaenergiatalo, Meilahden kolmiosairaala sekä useimmat metropolialueen raideliikennehankkeet. Muualla Suomessa kohteitamme ovat Metsähallituksen puurakenteinen Pilke-talo Rovaniemellä, Tampereen Niemenrannan alue, Turun Myllysilta, Olkiluodon ydinvoimalaitos sekä lukuisat tuulivoimahankkeet. Kansainvälisestä suunnittelusta esimerkkejä ovat kattilansuunnitteluprojektit sellutehtaille ja voimalaitoksiin Chileen, Brasiliaan, Koreaan ja useisiin Euroopan maihin sekä lukuisat sillansuunnitteluprojektit Euroopassa ja Aasiassa.

WSP Finland kuuluu kansainväliseen WSP Groupiin, jossa työskentelee 9 000 asiantuntijaa 200 toimistossa kuudessa eri maanosassa ja 35 eri maassa. WSP Group on perustettu 1969 ja se on listattu Lontoon pörssiin.www.wspgroup.com

HUS muuttaa it-ympäristöään

HP ja HUS solmivat it-palvelusopimuksen

HYKS, Meilahden sairaala
HP kertoi 16.1, että Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiri (HUS) muuttaa it-ympäristönsä HP:n it-palveluilla. Palvelut ovat työasema- ja Service Desk -palveluita, palvelimien valvontaa ja hallintaa sekä palvelinkapasiteetin toimittamista palveluna. Työasemapalvelut ovat pc:iden koko elinkaaren kattavia palveluita; HP:n Service Desk toimii 24/7-periaatteella. Palvelimien valvonta, hallinta sekä niiden toimittaminen palveluna ovat osa IaaS-palveluita (Infrastructure as a Service). Tällöin palveluista maksetaan käytön mukaan. Seuraavan kolmen vuoden aikana HP toimittaa liiketoimintakriittisiä it-palveluita HUS:n 21 000 terveydenhuollon ammattilaisen käyttöön kuntayhtymän alueella.

Suomen suurimpaan sairaanhoitopiiriin, HUS-kuntayhtymään, kuuluu 21 sairaalaa Uudellamaalla mukaan lukien Helsingin yliopistollinen keskussairaala, joka on Suomen suurin sairaala ja kolmanneksi suurin akuuttiin hoitoon keskittynyt sairaala Euroopassa*. HUS on erikoistunut elinsiirtoihin, gynekologiaan, neurokirurgiaan, ihotauteihin ja harvinaisiin sairauksiin. Sairaala antaa lääketieteellistä hoitoa vuosittain 460 000 potilaalle.

”HUS:n tärkeimpänä tavoitteena on tarjota ajanmukaista ja tasa-arvoista hoitoon pääsyä potilaille kaikissa jäsenkunnissamme”, sanoo Pertti Mäkelä, Tietohallinnon taseyksikön va. ICT-johtaja. ”Perusinfrastruktuurin muuttaminen tarpeeksi nopeasti niin, että se tukee uusia hoitojärjestelmiä ja sairaaloiden sisäistä viestintää, asettaa it-ympäristömme kuitenkin suurten haasteiden eteen. HP toimittaa meille mukautuvan ja luotettavan ratkaisun, joka mahdollistaa potilaiden hoitamisen kustannustehokkaasti ja innovatiivisella tavalla. Valitsimme HP:n, koska heillä on ammattitaitoisia ja sitoutuneita ihmisiä ja he ymmärtävät sairaalan kriittisen it-ympäristön luonteen.”

Virtaviivaistetun ja tehokkaan it-ympäristön avulla sairaala voi tehostaa toimintaansa ja prosessejaan sekä samalla vähentää kustannuksia. HP:n laitteistohallinta ja suorituskyvyn optimointipalvelut takaavat, että työntekijät pääsevät käsiksi kaikkeen tarvitsemaansa tietoon nopeasti, yksinkertaisesti ja turvallisesti.

”Käytön mukaan laskutettavien it-palveluiden avulla HUS voi vastata potilaidensa terveydenhuollon tarpeisiin kustannustehokkaasti”, sanoo Mika Sipilä, HP Suomen Teknologiapalveluiden johtaja. ”HP on jo viimeiset neljä vuotta toiminut HUS:n palvelutoimittajana. Palveluilla sairaalat voivat hyödyntää tulevia, edistyksellisiä teknologioita ja tehostaa toimintaa alueella”, Sipilä jatkaa.

HP toimittaa täyden valikoiman infrastruktuurin ulkoistuspalveluja, joilla nykyaikaistetaan ja uusitaan HUSin teknologista ympäristöä. HP Data Center -palvelut auttavat HUS:ia varmistamaan it-palveluiden korkean käytettävyyden ja luotettavuuden. Tietoturvapalveluiden avulla saadaan kokonaiskuva hallinnoidun ympäristön tietoturvasta. HP toimittaa työasemapalveluita kaikille HUS-kuntaryhmille. Muutosprosessin aikana HP varmistaa HUS:n sairaaloiden sujuvan toiminnan.

Toimeentulovaikeuksissa olevien eläkeläistalouksien määrä kasvaa


Maamme valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt esittävät syvän huolestumisensa toimeentulovaikeuksissa elävien eläkeläistalouksien lukumäärän kasvusta.
Tuoreen Tilastokeskuksen Tulonjakotilasto 2010 -selvityksen mukaan maassamme on toimeentulovaikeuksissa 200 000 eläkeläistaloutta. Lukumäärä on kasvanut edellisvuodesta 26 000 taloudella.

– Erityistä huolta kannamme siitä, että vakava-asteisemmat toimeentulovaikeudet ovat lisääntyneet huomattavasti, ne kääntyivät kasvu-uralle jo vuonna 2009. Kun suurissa toimeentulovaikeuksissa vuonna 2008 oli maassamme 50 000 eläkeläistaloutta, oli luku vuonna 2010 jo 65 000 eläkeläistaloutta, kertoo eläkeläisjärjestöjen yhteistyöelin EETU ry:n sihteeri, Eläkkeensaajien Keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Kokko.

– Takuueläke ei riitä ratkaisemaan tätä ongelmaa. Eläkkeensaajan perusturvaan eli kansaneläkkeeseen on myös saatava reilu tasokorotus. Tästä hyötyisivät myös pientä työeläkettä saavat eläkkeensaajat maassamme, jatkaa Kokko.

Eläkeläisliittojen etujärjestön puheenjohtajana EKL:n Matti Hellsten

Kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön, Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n puheenjohtajana vuoden 2012 alusta aloittanut EKL:n puheenjohtaja Matti Hellsten on samoilla linjoilla.

– Maamme eläkkeensaajien toimeentulo on keskeinen asia, johon tulee kiinnittää huomiota. Nykymenolla yhä useampi eläkeläinen uhkaa vajota eläkeläisköyhyyteen. Tämä on ongelma, johon on etsittävä kestävä ratkaisu.

– Toinen kysymys, joka tulee yhä useammin esille, on arjen vaikeutuminen palvelujen saatavuuden heikentyessä ja niiden hintojen noustessa. Yhteiskunnan tulee taata peruspalvelut myös niille kansalaisille, joilla ei esimerkiksi ole käytettävissä nettiyhteyttä.

Vuonna 2012 toimii maassamme eläkkeensaajien kannalta kaksi erittäin merkittävää, STM:n asettamaa työryhmää, joissa molemmissa on EETU ry:n edustus; ohjausryhmä vanhuspalvelulain valmistelemiseksi sekä työeläkkeiden indeksityöryhmä.

– Toivon, että työryhmät työskentelevät ennakkoluulottomalla asenteella ja löytävät laadukkaat ratkaisut eläkeläisköyhyyteen sekä ikäihmisten terveyspalvelujen turvaamiseen tulevaisuudessa, toteaa puheenjohtaja Hellsten.