Someammattilaisen tapahtuma CMADFI etsii uusia keinoja palvella yhteisöjä

Verkon yhteisöpalveluja paimentavat viestintäammattilaiset hakevat Tampereella 23. tammikuuta joukolla uusia keinoja palvella yleisöjään yhä paremmin. Oikeiden ihmisten tavoittaminen sosiaalisen median palveluissa vaatii entistä enemmän osaamista, sillä moni somen käyttäjä arvostaa omia pienempiä piirejään ja kaihtaa ammattimaisia kaupallisia tai muita vaikutuspyrkimyksiä.

CMADFI-päivä kokosi viime vuonna Jyväskylään noin 250 osanottajaa. Tällä kertaa Tampereelle on ilmoittautunut yli 300 kiinnostunutta.

Vaikka entistä useampi yhteisömanageri työskentelee jo päätoimisesti sosiaalisen median parissa, yli puolet toimii yhä sivutoimisena vaihtelevilla ammattinimikkeillä ja muiden tehtäviensä ohella, selviää tuoreesta kyselystä. Yhteisömanageritutkimus 2016 julkistetaan CMADFI-päivässä Tampereella 23.1.2017. Siihen voi jo tutustua verkossa Piilotettu aarre -sivustolla.

– Yhteisömanagerin rooli on aika tuore ja sosiaalinen media toimintaympäristönä on jatkuvassa muutoksessa. Ammattilaiset haluavat työlleen lisää aikaa ja arvostusta omissa organisaatioissaan. He haluavat kehittää laadukkaita sisältöjä ja käyttää aikaa myös uuden opetteluun, kertoo tuloksista kyselyn toteuttanut some-asiantuntija ja tapahtuman primus motor Johanna Janhonen.

Kuudetta kertaa Suomessa järjestettävä CMADFI (Community Manager Appreciation Day Finland) on kasvanut merkittäväksi yli 300 someammattilaisen tapahtumaksi, jossa käsitellään kasvavan uuden ammattikunnan ajankohtaisia kysymyksiä. Vapaaehtoisvoimin ja sponsoreiden tuella järjestettävän päivän ohjelma on suunniteltu yhteisöllisesti verkossa.

Pitääkö yllä vai puhkoako somekuplia?

Tällä kertaa teemapäivässä selvitetään, miten somenhallintaohjelmistot voivat helpottaa yhteisömanagerin työtä. Lisäksi mietitään, mikä verkkoyhteisöjen jäseniä innostaa toimimaan, tai miten työpaikoilla kannustetaan ihmisiä osallistumaan niiden omissa sisäisissä yhteisöissä.

Paneelikeskustelun aiheena ovat sosiaalisen median kaventuvat yhteisöt. Kun varsinkin nuoret tuntuvat hakeutuvan verkossa entistä rajatumpiin yhteisöihin, someammattilaisia kiinnostaa, miten heidän kanssaan pääsee vuorovaikutukseen. Voivatko ihmiset ongelmitta valita todellisuutensa mielensä mukaan?

CMADFI-päivän 2017 pääyhteistyökumppaneita ovat DigiSyke-hanke, Meltwater, Tampereen yliopisto ja Tekesin Liideri-ohjelma. Tapahtumaa tukee myös joukko pienempiä yhteistyökumppaneita.

Lisätietoja tapahtuman verkkosivuilta

www.CMAD.fi

Tutkimus: Pelaamisesta on tullut vakavasti otettava harrastus

Muropaketti.comin tutkimus osoittaa, että pelaamisesta on tullut vakavasti otettava harrastus Suomessa. Aiemman käyttäjätutkimuksen mukaan 92 prosenttia sivuston kävijöistä on kiinnostunut peleistä. Tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 49 prosenttia kertoo pelaavansa yli 10 tuntia viikossa ja 81 prosentilla pelaamisharrastus on jatkunut jo yli 10 vuotta.

Pelikulttuuria tutkinut Tampereen yliopiston professori ja pelitutkimusryhmän vetäjä Frans Mäyrä kertoo, että digitaalinen pelaaminen on asettumassa osaksi muita kulttuurisia toimintoja ja harrastusten kirjoa.

– Pelikulttuuri on monimuotoistunut ja laajentunut Suomessa. Vähitellen aletaan hahmottaa, mitä kaikenlaisia sisältöjä sieltä löytyy ja miten siihen voi osallistua eri tavoin. Pelit ovat monimuotoista toimintaa – niiden kautta on mahdollista osallistua toimintaviihteeseen, mutta niiden kautta haetaan myös sosiaalista vuorovaikutusta. Peleistä on tullut kohtaamispaikka, johon mennään tapaamaan kavereita, Mäyrä sanoo.

Pelaajat panostavat aikaa ja rahaa

Peleihin panostetaan sekä ajallisesti että rahallisesti. Nyt toteutetun kyselytutkimuksen mukaan 32 prosenttia vastaajista kertoo kuluttavansa 50–100 euroa rahaa peleihin vuodessa, ja 31 prosenttia kuluttaa 100–200 euroa vuodessa. Jopa 20 prosenttia vastaajista käyttää peleihin yli 200 euroa vuosittain. Myös pelaamisen oheislaitteisiin, kuten näytönohjaimiin ja pelikonsoliin, panostetaan. Vastaajista jopa 72 prosenttia vastasi olevansa valmis panostamaan näytönohjaimeen.

Peleihin käytetään reippaasti aikaa viikoittain. 32 prosenttia vastaajista pelaa 5–10 tuntia viikossa, 26 prosenttia yli 16 tuntia ja 23 prosenttia 11–15 tuntia viikossa.

Tutkimuksessa tutkittiin myös verkon vaikutusta pelihankintoihin. Verkon vaikutus on suuri, sillä jopa 63 prosenttia vastaajista ostaa pelit nykyään verkosta, mutta myös kivijalka sinnittelee edelleen. Kyselyyn vastanneista 33 prosenttia hankkii pelinsä edelleen joko pelikaupasta, tavaratalosta tai tietokonekaupasta.

Muropaketin vastaajat ovat keskimääräistä väestöä aktiivisempia peliharrastajia.

Elektroninen urheilu kasvattaa suosiotaan

Tutkimuksen mukaan elektroninen urheilu eli eSports on Suomessakin matkalla kohti tunnistettavaa urheilua. Esimerkiksi Twitch-sivustoa käyttää jopa 64 prosenttia tutkimukseen vastanneista – Twitchiä käytetään etenkin muiden pelaajien videolähetysten katsomiseen. Kansainväliset eSports-sivustot ovat tutkimuksen mukaan kuitenkin vielä toistaiseksi vähemmän käytössä.

– Pelikulttuuri hakee paikkaansa myös mediassa. Turnajaistapahtumia televisioidaan ja lehdissä alkaa näkyä juttuja, jotka kommentoivat pelialaa, Mäyrä toteaa.

Mäyrän mukaan suomalaisen pelaamiskulttuurin ominaispiirre on se, että pienestä maasta löytyy erittäin paljon kokemusta ja onnistumisia.

– Suomessa osataan taiteellisesti ja teknisesti monia asioita hyvin. Myös kaupallisista läpimurroista on vahvoja näyttöjä. Suomessa on lähdetty rohkeasti kokeilemaan erilaisia pelisisältöjä, ja Suomessa kehitetyt pelit ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia ja persoonallisia.

Sähköautojen latausjärjestelmät ovat EU:ssa vihdoin yhtenäistymässä

Autoteollisuus on ohjaamassa sähköautojen latausta kiinteistöissä erikseen sähköauton lataukseen tarkoitettuihin latauslaitteisiin. Latauslaite mahdollistaa nopean ja turvallisen latauksen sekä toimii alustana älykkäille energiapalvelulle.

Sähköautojen latausjärjestelmät ovat EU:ssa vihdoin yhtenäistymässä, kun jäsenvaltiot vievät direktiiviä 2014/94/EU omaan lainsäädäntöönsä. EU:ssa jo viime vuonna hyväksytty direktiivi määrittää sähköautoille yhtenäisen lataustavan ja pistokkeen koko Euroopassa. Direktiivi tulee osaksi Suomen lainsäädäntöä lähiviikkoina. Yhtenäinen lataustapa mahdollistaa sähköautoille jopa 22 kW latausvirran, kun käytetään direktiivin mukaista pistoketta. Samaan aikaan esitelty uusi sähköstandardi rajaa kotitalouspistokkeista ladattavan virran määrän 8 ampeeriin (1,85 kW).

Sähköautojen latausta kotitalouspistokkeesta ei suositella jokapäiväiseksi lataustavaksi

Sähköautoja voidaan edelleen ladata tilapäisesti kotitalouspistorasiasta, jos varsinaista sähköauton latauspistettä ei ole saatavilla. Tällöin sähkövirta kotitalouspistorasiaan tulee rajata 8 ampeeriin uuden standardin SFS-EN 62752 mukaisesti. Käytännössä kahdeksan ampeerin virta nostaa pienenkin sähköauton latausajan lähes vuorokauden mittaiseksi, eikä mahdollista esimerkiksi sisälämmittimen käyttöä lataustapahtuman aikana.

Suositeltavampaa on käyttää sähköautojen lataukseen tarkoitettuja latausjärjestelmiä. Yleiseurooppalainen sähköautojen lataustapa mahdollistaa myös älykkäiden latausjärjestelmien hyödyntämisen laajalti kaikessa sähköautojen latauksessa. Latauksen turvallisuus nousee huomattavasti, kun laitteet varmistavat johdon ja kytkennän automaattisesti ennen lataustapahtumaa. Turvallisuutta voidaan lisätä automaattisella kuormantasauksella, jos asuinkiinteistössä on useampi latauslaite. Lisäksi älykkäällä järjestelmällä varmistetaan, että laitteiden käyttöä voidaan rajoittaa oikeille henkilöille. Tätä kautta latauksesta syntyvät kustannukset veloitetaan käytön mukaan ja tilitetään suoraan asuinkiinteistön tilille.

Älykkäästä latauslaitteesta merkittävää lisäarvoa kotilataukseen

Virta esitteli joulukuun alussa maailman älykkäimmän kotilatauspalvelun. Sähköautolle tarkoitettu latauslaite mahdollistaa palvelussa kolme merkittävää luontoa, aikaa ja rahaa säästävää ominaisuutta.

Ensinnäkin palvelu ohjaa lataustapahtuman automaattisesti vuorokauden edullisimpaan latausajankohtaan sähkön SPOT-markkinahinnan perusteella. Toiseksi palvelu mahdollistaa oman kotilatauspisteen käyttöoikeuden jakamisen haluamilleen tahoille ilmaiseksi tai maksua vastaan. Kolmanneksi työsuhdeautoilijan elämän helpottamiseksi palvelu raportoi sekä julkisen että kotilatauksen kustannukset työnantajalle automaattisesti.

Virran palvelupaketit sisältävät palvelun 36 kuukauden ajaksi sekä esiohjelmoidun käyttövalmiin latauslaitteen, jonka tavallinen sähköasentaja voi helposti kytkeä sähköverkkoon ilman erityisosaamista. Palvelut ovat tilattavissa Virran verkkokaupasta.

Mikä älykäs lataus?

Älykkäällä latauksella tarkoitetaan latausjärjestelmää, joka sisältää tietoliikenneyhteyden ajoneuvon ja latauslaitteen välillä sekä tietoliikenneyhteyden latauslaitteen ja latauspalveluntuottajan välillä mahdollistaen lataustapahtuman reaaliaikaisen ohjauksen ilman että lataustapahtuma katkeaa.

Julkiseksi lataukseksi katsotaan latauspisteet, jotka ovat kaikkien sähköautoilijoiden käytettävissä veloituksetta tai maksua vastaan joko asiakkuuteen tai kertamaksuun perustuen. Julkista latausta voi tarjota julkisten paikkojen lisäksi yksityisellä alueella, ja vastaavasti yksityistä latausta voi tarjota julkisella alueella. Siitä, onko latauslaite yksityinen vai julkinen, päättää latauspisteen omistaja.

Liikennekäytöstä poistetulla ajoneuvolla ajamisesta jää yhä useammin kiinni

Liikennekäytöstäpoiston tekeminen on nykyään mahdollista kaikille rekisteröidyille ajoneuvoille. Uuden 1.1.2017 voimaan tulevan liikennevakuutuslain myötä ajoneuvon liikennevakuutuksen voi irtisanoa siksi ajaksi, kun ajoneuvo on poistettuna liikennekäytöstä. Jos ajoneuvolla ajamista kuitenkin edelleen jatketaan, se voi tulla kalliiksi.

Liikennekäytöstä poistetulla ajoneuvolla ei saa ajaa. Jatkossa myös liikennevakuuttamaton ajoneuvo on käyttökiellossa. Kummassakin tapauksessa poliisi poistaa ajoneuvosta kilvet havaitessaan sen liikenteessä. Lisäksi ajoneuvovero ja vakuuttamattomuusmaksu on maksettava takautuvasti. Vakuuttamattomuusmaksu muodostuu vakuutusmaksua vastaavasta maksusta sekä laiminlyöntimaksusta, joka voi olla jopa kolminkertainen tavalliseen vakuutusmaksuun nähden.

– Valvontateknologia kehittyy, joten on yhä todennäköisempää jäädä kiinni liikennekäytöstä poistetulla ajoneuvolla ajamisesta. Vuosittain näin käy noin 2 500 kertaa. Vakuuttamattomia ajoneuvoja jää kiinni eri tavoin noin 40 000, kertoo korvauspäällikkö Antti Tuulensuu Liikennevakuutuskeskuksesta.

Jos vakuuttamattomalla ajoneuvolla joutuu onnettomuuteen, ajoneuvon omistaja ei saa korvauksia omista henkilövahingoistaan. Liikennevakuutuskeskus korvaa kuitenkin syyttömälle osapuolelle vakuuttamattoman ajoneuvon aiheuttamat vahingot.

– Jos poistat ajoneuvosi liikennekäytöstä ja irtisanot sen liikennevakuutuksen, muista ottaa vakuutus uudelleen, kun otat ajoneuvon jälleen käyttöön. Kannattaa myös huomata, että kausiluonteisiakaan ajoneuvoja, kuten moottorikelkkoja, ei ole välttämätöntä poistaa hiljaisen kauden ajaksi liikennekäytöstä. Kausiluonteisuus voidaan ottaa huomioon ajoneuvon liikennevakuutusmaksuissa, Tuulensuu huomauttaa.

Suomalainen antibioottikeksintö on edennyt ensimmäisiin kliinisiin kokeisiin

Satoja tuhansia ihmisiä vuodessa kuolee antibiooteille vastustuskykyisiksi tulleiden bakteerien aikaansaamiin infektioihin. Vastustuskykyisten taudinaiheuttajabakteerien esiinmarssia on verrattu aikaan ennen penisilliinin keksimistä. Tämä on Davosin talousfoorumissakin nostettu esiin yhtenä kymmenestä suurimmasta ihmiskuntaa uhkaavasta vaarasta. Uusien antibioottien kehittäminen on haastavaa, ja viime vuosina vain muutama on yltänyt lääkekäyttöön asti.

Mittavan kehitystyön ja vaatimusten mukaisten, koe-eläimillä suoritettujen turvallisuuskokeiden jälkeen amerikkalainen Spero Therapeutics -yhtiö on nyt edennyt ensimmäisiin kliinisiin kokeisiin SPR741-molekyylillä, jolla on täysin uusi vaikutusmekanismi. Se herkistää useita merkittäviä taudinaiheuttajabakteeriryhmiä antibiooteille, joille ne ovat luonnostaan vastustuskykyisiä. Alun perin molekyyli on kehitetty Suomessa Northern Antibiotics Oy:ssä.

Tom Parr, Spero Therapeutics -yhtiön tutkimusjohtaja toteaa: ”Vuoden 2015 helmikuussa lisensoimme keksinnön Northern Antibiotics Oy:ltä. Se edustaa kokonaan uutta lähestymistapaa taistelussa antibiooteille vastustuskykyisiksi tulleita taudinaiheuttajabakteereita vastaan. Olemme panostaneet todella paljon SPR741-molekyylin saattamiseksi kliinisiin kokeisiin, ja tässä olemme nyt onnistuneet. Tie on vielä pitkä ja mutkikas ennen mahdollista hyväksyntää lääkekäyttöön, mutta olemme nyt hyvässä alussa, ja toimintasuunnitelmamme tästä eteenpäin on valmis”.

Spero Therapeutics (Cambridge, Massachusetts) perustettiin vuonna 2014. Se on kerännyt riskirahaa 44 miljoonaa dollaria, ja SPR741 on yksi kolmesta ohjelmasta, jotka yhtiön aikomuksen mukaan ovat kliinisessä vaiheessa vuonna 2017. Näin Sperolla on vahva valikoima ohjelmia, jotka ovat prekliinisisessä tai kliinisessä vaiheessa.

”On hienoa, että keksintömme etenee nyt amerikkalaisin voimin. Suomessa ei tällaiseen löydy resursseja. Kymmenisen vuotta sitten kehitystyömme pääsi alkamaan kahden pienen, mutta valistuneen, suomalaisen pääomasijoittajan voimin, ja läpimurtomme mahdollistui joukkorahoituksella, eli nyt meillä on yli sata pienomistajaa. Näinä aikoina on todella lohdullista nähdä, kuinka ”tavalliset” ihmiset arvostavat tällaisiakin asioita kuin taistelu vastustuskykyisiä taudinaiheuttajabakteereita vastaan”, toteaa professori Martti Vaara, Northern Antibiotics Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Vaaralla on takanaan pitkä ura Helsingin yliopistossa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS), jonka kliinisen mikrobiologian vastuualuejohtajan virasta hän siirtyi eläkkeelle vuoden 2016 alussa.

”Yhtiössämme on kehitetty myös toinen antibioottimolekyyli, ja sen suhteen olemme solmineet yhteistyön erään eurooppalaisen antibioottiyrityksen kanssa. Täälläpäin rahoituksen saaminen näyttää olevan todella tuskallista, mutta yritämme nyt yhdessä saada rahoituksen järjestymään”, jatkaa Vaara.

Liikennevakuutuslaki muuttuu

Uusi liikennevakuutuslaki astuu voimaan 1.1.2017. Suomessa on yli viisi miljoonaa liikennevakuutusta, joten asia koskettaa monia. Kuluttajan kannalta laki tuo muutamia muutoksia, joista on hyvä olla tietoinen. Vakuutuksenottajien ei kuitenkaan tarvitse vuodenvaihteessa tehdä mitään.

Nykyinen vuodelta 1960 peräisin oleva liikennevakuutuslaki kumotaan kokonaisuudessaan ja korvataan vuoden alussa uudella lailla.

Lakisääteisen liikennevakuutuksen laiminlyönnistä tulee aiempaa kovemmat sanktiot. ”Jatkossa vakuuttamaton ajoneuvo on käyttökiellossa ja poliisi voi ottaa kilvet pois, jos tällainen ajoneuvo tulee vastaan. Lisäksi vakuutuksen laiminlyöntimaksuja korotetaan vuoden alusta. Kannattaa siis huolehtia liikennevakuutuksen ottamisesta ajoissa”, korvauspäällikkö Antti Tuulensuu kertoo.

Vahinkojen käsittelyyn on tulossa määräaika, joten käsittelyajat tulevat lyhenemään. Vakuutusyhtiön on aloitettava korvaushakemuksen käsittely seitsemän päivän kuluessa korvaushakemuksen saapumisesta eli asian vireille tulosta. Korvauspäätös on annettava asiakkaalle kuukauden kuluessa. Muussa tapauksessa korvauksenhakijalle maksetaan viivästyskorkoa.

Lisäksi uusi laki tarjoaa vakuutusyhtiöille mahdollisuuden huomioida asiakkaan vakuutus- ja vahinkohistoria aiempaa joustavammin. Tämän ansiosta yhtiöt pystyvät kehittämään uudenlaisia tuotteita.

Modernimmassa laissa on varauduttu ajoneuvojen automatisaatioon ja älyliikenteeseen. ”Vakuutuksenottajaan tai vahingonkärsineeseen tällä ei ole käytännössä vaikutusta, sillä he saavat joka tapauksessa korvauksen ensisijaisesti liikennevakuutuksesta”, johtaja Janne Jumppanen toteaa.

Ulkomaille matkustavan on hyvä tietää, että ns. vihreän kortin voimassaoloalue ei muutu. Vakuutusyhtiö voi kuitenkin jatkossa rajata vakuutuksen voimassaoloaluetta ETA-alueen ulkopuolisten maiden osalta. Näin ollen vakuutusturva kannattaa tarkistaa omasta yhtiöstä ennen matkaa.

Vakuuttamisvelvollisuuteen uusi laki ei tuo juurikaan muutoksia. Liikennekäytöstä poistettua ajoneuvoa ei tarvitse enää liikennevakuuttaa. On kuitenkin hyvä huomata, että vakuutus pitää tällöin erikseen irtisanoa. Jos liikennevakuutus on irtisanottu, se on otettava uudelleen ennen Trafille ilmoitettavaa liikennekäyttöönottoa.

Sähkön keskeytymätön saanti on entistä tärkeämpää

Huoltovarmuuskeskus: Nykyaikainen yhteiskunta on erittäin riippuvainen sähkön keskeytymättömästä saannista. Sähkön saatavuus on perusedellytys yhteiskunnan kriittisille toiminnoille, kuten vesi- ja jätehuolto, elintarvikehuolto, pankit ja maksuliikenne, liikenne ja polttoainehuolto, tele- ja tietoliikenne, lämmitys, päiväkodit ja koulut, sairaalat, terveyskeskukset, maatalous sekä pelastus- ja turvallisuustoimi.

Kulutushuipun aikaisen sähkönkulutuksen voidaan tulevalla talvikaudella arvioida olevan noin 3400 MW suurempi kuin käytettävissä oleva tuotantokapasiteetti.Suomi on siis etenkin huippukulutuksen aikana riippuvainen sähkön tuonnista.

Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat toistaiseksi varmistaneet sähkötehon riittävyyden Suomessa. On kuitenkin mahdollista, että tuotanto- tai siirtokapasiteetin merkittävät häiriöt huippukysynnän aikana johtavat väliaikaiseen tehovajeeseen. Tämä voisi merkitä tilapäisiä sähkönkulutuksen rajoituksia osalle sähkönkäyttäjistä.

Huoltovarmuusneuvosto katsoo, että huoltovarmuuden kannalta on tärkeä turvata kotimaisen sähköntuotantokapasiteetin riittävyys – mukaan lukien riittävä tehoreservi – samoin kuin tehokkaat sähkön tuontiyhteydet.

Kotimaan markkinoilla tulee olla käytettävissä riittävästi tuotantokapasiteettia. Tähän vaikuttavat paitsi yhteispohjoismaisilla sähkömarkkinoilla tehtävät investointipäätökset myös kotimaiset vero-, tuki- ja teollisuuspoliittiset linjaukset.

Riittävän suuri rajasiirtokapasiteetti varmistaa tehon ja energian saatavuuden myös mahdollisen häiriön aikana. Tehokkaat siirtokapasiteetit Ruotsiin ja Viroon tukevat samalla EU:n energiaunionin keskeistä tavoitetta energiaturvallisuuden lujittamiseksi.

Huoltovarmuusneuvosto katsoo, että huoltovarmuusnäkökohta on otettava huomioon poliittisessa päätöksenteossa kotimaisen sähköntuotannon riittävyyden ja luotettavien siirtoyhteyksien varmistamiseksi. Suomen sähköntuotannon kokonaiskapasiteetti ei saa laskea nykyisestä. Syvempään tuontiriippuvuuteen ei ole syytä ajautua.

Suomen sähköjärjestelmä tulee kohtaamaansuuria haasteita, kun eurooppalaisen sähköjärjestelmän tuotantorakenne muuttuu. Huoltovarmuusneuvosto katsoo, että Suomen tulevan energia- ja ilmastopolitiikan tulee ottaa huomioon tämän merkittävän rakenteellisen muutoksen vaikutukset sähkömarkkinoiden toimintaan, sähkötehon riittävyyteen ja sitä kautta Suomen huoltovarmuuteen.

Tutkijat löysivät matemaattisen rakenteen, jonka ei uskottu olevan olemassa

Parhaasta mahdollisesta q-analogista voi olla hyötyä tehokkaammassa tiedonsiirrossa.

1970-luvulla joukko matemaatikkoja kehitti teorian, jonka mukaan koodit voitaisiin nollien ja ykkösten muodostamien jonojen sijaan esittää astetta korkeammalla tasolla: q-analogeiksi nimettyinä matemaattisina aliavaruuksina.

Teorialle ei pitkään löydetty – tai edes etsitty – sovelluksia, kunnes kymmenen vuotta sitten ymmärrettiin, että niille olisi käyttöä modernien tietoverkkojen vaatimassa tehokkaassa tiedonsiirrossa. Haasteena oli, ettei teorian kuvaamia parhaita mahdollisia koodeja oltu löydetty lukuisista yrityksistä huolimatta, eikä niiden siksi uskottu olevan edes olemassa.

Kansainvälinen tutkijaryhmä oli kuitenkin toista mieltä.

”Me ajattelimme, että se oli hyvinkin mahdollista”, hymyilee Aalto-yliopiston professori Patric Östergård.

”Haastavaa etsimisestä teki se, että rakenteet ovat niin valtavia, että jopa todella isolla tietokonekapasiteetilla niiden etsiminen on jättimäinen operaatio. Siksi meidän piti hyödyntää algebran tekniikoiden ja tietokoneiden lisäksi kokemustamme ja arvata, mistä suunnasta lähteä etsimään ja näin rajata haku-urakkaa.”

Sitkeys palkittiin, kun viiden tutkijan ryhmä löysi teorian mukaisen suurimman mahdollisen rakenteen. Tulokset esiteltiin äskettäin Forum of Mathematics. Pi -tiedejulkaisussa, joka julkaisee ainoastaan kymmenisen tarkoin valikoitua artikkelia vuodessa.

Tutkimuksessa olivat mukana Aalto-yliopisto, Technion (Israel), University of Bayreuth (Saksa), Darmstadt University of Applied Sciences (Saksa), University of California San Diego (USA) ja Nanyang Technological University (Singapore).

Uusi aktiivinen kauppa- ja talouspolitiikka voi yllättää markkinat

Maailmantalouden näkymät ovat epävakaat, vaikka ne aavistuksen parantuivat kesästä, osoittaa tuore Ifo World Economic Survey -kysely. Lokakuussa tehdyn, yli tuhat kansainvälisen talouden asiantuntijaa kattavan Ifo-kyselyn mukaan Donald Trumpin valinnan USA:n presidentiksi pelätään lisäävän maailmantalouden epävarmuutta. Huolena on epäselvyys USA:n politiikan ja talouden uudesta suunnasta. Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtajan Timo Vuoren mukaan Trumpin politiikasta voi olla hyötyä ja haittaa vientivetoisen Suomen taloudelle. Maailmantalouden pitkittyvä epävarmuus on huono uutinen hitaasti toipuvalle Suomelle.

Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja ja Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuoren mukaan USA:n uuden presidentin ohella ajattelemisen aihetta aiheuttaa Kiinan talouden suunta ja Euroopassa hautuva pankkikriisi.

“Vientimme nyrkkinä toimivat isot investointituotteet ovat hyvin herkkiä talouden ja politiikan turbulenssille. Toisaalta Trump on luvannut USA:han massiivista elvytystä tuotantoon ja infrastruktuuriin, mistä voi avautua aivan uusia markkinoita myös suomalaistuotteille ja palveluille”, Vuori sanoo.

Piristyvän Euroopan uhkana maailmantalous ja pankkikriisi

Lokakuussa 2016 tehdyn Ifo-kyselyn mukaan Euroopan taloustilanteessa on nähtävissä kehitystä parempaan. Ifo-indeksin pistemäärä oli kesällä 101. Lukema nousi tuoreimmassa kyselyssa 106,8:aan, mikä on pitkän ajan keskiarvon 104,1 yläpuolella. Ifon arvion mukaan Euroopassa on kuitenkin edelleen rakenteellisia ongelmia, jäykät työmarkkinat ja pankkikriisin riskit Italiassa ja Portugalissa. Lisäksi akuutit ongelmat, kuten Brexit, luovat epävarmuutta Euroopan unioniin.

Saksa jatkaa Euroopan talouden veturina Irlannin, Luxemburgin, Liettuan ja Slovakian seuratessa vanavedessä. Sen sijaan Suomen, Ranskan ja Italian talouteen liittyy yhä huolia.

Euroalueen heikompien suorittajiin yhä kuuluvan Suomen talouteen Ifo-selvitys ennakoi lievää parantumista.

“Maailmantalouden poliittinen ja taloudellinen epävarmuus ei valitettavasti vauhdita Suomen talouden toipumista”, toteaa Timo Vuori.

USA odottaa tulevaa, Kiinan talouden kuva yhä utuinen

USA:n talous on kehittynyt suotuisasti, sillä Ifo-indeksi nousi 91,2:sta 97,1:een. Ifon mukaan maan tulevaa kehitystä leimaa kuitenkin huoli tulevista poliittisista ja taloudellisista linjauksista uuden presidentin aikakaudella. Trumpin lupaama aktiivinen kauppa- ja talouspolitiikka voi yllättää markkinat – myönteisesti ja kielteisesti.

Kiinan vanavedessä koko Aasian talousodotukset ja Ifo-indeksi 78,1 ovat yhä alueen pitkän ajan keskiarvon 92,5 alapuolella. Kiinan talousvaikeudet heijastuvat laajasti muihin alueen maihin. Sen sijaan Intiassa talousnäkymät ovat aavistuksen myönteisemmät ja usko maan poliittiseen vakauteen on vahvistumassa.

“Mikäli Trump USA:n presidenttinä sytyttää kauppasodan Kiinan kanssa, ei se lupaa hyvää lyhyellä aikavälillä maailmantaloudelle. Mutta jos se johtaa tasavertaisempiin kaupan pelisääntöihin läntisten teollisuusmaiden ja nousevien talouksien kesken, hyötyy siitä pitkällä aikavälillä myös Suomi”, toteaa Vuori.

Venäjän talous hitaasti piristymässä

Venäjän talouden nykytila on Ifon mukaan yhä heikko. Yllättävää on kuitenkin Venäjän ja IVY-maiden selvästi vahvistuneet talousodotukset. Näiden maiden Ifo-indikaattori ponnahti 70,4:sta 73,7:ään. Venäjällä suhdanneodotukset seuraavien kuuden kuukauden osalta ovat muuttuneet myönteiseksi.

“Myös Venäjällä toimivat suomalaisyritykset näkevät maan taloudessa tasaantumisen merkkejä parin vuoden synkän talouslaskun jälkeen”, sanoo Timo Vuori.

Dollari vahvistuu, korot ja inflaatio alhaiset

Ifo ennakoi lyhyiden korkojen säilyvän ennallaan ja pitkien korkojen aavistuksen nousevan. USA:n dollarin uskotaan edelleen vahvistuvan suhteessa muihin valuuttoihin. Inflaation arvioidaan olevan 3,7 prosenttia maailmanlaajuisesti, euroalueella 1,0 prosenttia.

Puun kysynnän arvioidaan kasvavan merkittävästi lähivuosina

Metsiemme vuotuinen kasvu on liki kaksinkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana. Mitkä ovat mahdollisuutemme lisätä metsien kasvua edelleen? Onko 150 miljoonan kuutiometrin vuotuinen kasvu mahdollista?

− Suomella on kaikki mahdollisuudet olla metsäbiotalouden globaali Eldorado. Tähän tarvitaan innovatiivista ja kestävää puuntuotantoa sekä vahvaa teknologiakehitystä. Myös investointeja tarvitaan, ja ne tulevat osaamisen ja kestävän raaka-aineen luo, toteaa tutkimusylijohtaja Johanna Buchert Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Puun kysynnän arvioidaan kasvavan merkittävästi jo lähivuosina uusien biotalouden investointien myötä. Luken Metsä 150 -projektissa tutkitaan, miten talousmetsien kasvua ja puuntuotantoa voidaan lisätä ja tehostaa kannattavasti ja kestävästi.

− Tavoitteena on tunnistaa kannattavimmat, kustannustehokkaimmat ja ympäristömyönteisimmät keinot lisätä metsien kasvua erilaisilla kasvupaikoilla maan eri osissa, kertoo tutkimusprofessori Jari Hynynen Lukesta.

Metsä 150 kokoaa yhteen tiedon kasvatusmenetelmistä, joilla puubiomassojen tuotantoa voidaan lisätä metsissä ja turvetuotannosta vapautuneilla suopohjilla.

Metsien kasvun ja biomassatuotannon lisäämiseen on tehokkaita ja kestäviä keinoja.

− Metsänhoitoa tehostamalla voidaan hakkuumääriä tulevaisuudessa tuntuvasti lisätä nykyisestä vähentämättä silti puuston määrää ja metsien hiilensidontaa, toteaa Hynynen.

Suomen metsien kasvu on lähes kaksinkertaistunut 1970-luvun alusta nykypäivään. Kangasmetsissä noin kaksi kolmasosaa kasvunlisäyksestä on metsänhoidon ja metsien käsittelyn seurausta.

− Noin kolmannes kangasmetsien kasvunlisäyksestä liittyy ympäristömuutoksiin, erityisesti aiempaa lämpimämpiin kasvukausiin, kertoo erikoistutkija Pekka Nöjd Lukesta.

Tiedebarometri 2016: suomalaiset luottavat tieteeseen

Tiede nauttii sekä instituutiona että nimettyinä organisaatioina suomalaisten suurta luottamusta. Suomen tieteen ja tutkimuksen taso nähdään hyväksi ja tieteen kykyyn tuottaa luotettavia ja paikkansa pitäviä tuloksia uskotaan laajasti.

Tiedot ilmenevät Tiedebarometri 2016 -tutkimuksesta, jossa selvitetään suomalaisten suhtautumista tieteeseen ja tieteellis-tekniseen kehitykseen. Tiedebarometri 2016 on vuonna 2001 käynnistetyn tutkimussarjan kuudes osa. Tänään julkistetun tutkimuksen on teettänyt Tieteen tiedotus ry.

Aihepiireistä kiinnostavimpia ovat ympäristö ja luonto, joita koskevia asioita seuraa neljä viidestä (81 % ilmoittaa olevansa hyvin tai melko kiinnostunut). Ympäristöön ja luontoon liittyvä kiinnostus on kasvanut edellisen eli vuoden 2013 Tiedebarometrin kiinnostusluvuista (76 %). Kakkossijan saavuttavat yhteiskunnalliset asiat yleensä (74 %, 2013: 72 %). Myös tieteeseen ja tutkimukseen yleisesti liittyvä kiinnostus (68 %, 2013: 65 %) sekä politiikkaan kohdistuva kiinnostus (51 %, 2013: 47 %) ovat kasvaneet vuodesta 2013. Näiden alapuolelle painuvat kiinnostavuuttaan menettäneet viihde (51 %, 2013: 60 %) sekä talous ja siihen liittyvät teemat (39 %, 2013: 41 %).

Tieteen kiinnostavuuden kasvu (+3 %) sopii huonosti julkisuudessa esitettyihin huoliin ja käsityksiin, joiden mukaan kansa olisi alkanut väheksyä tiedetietoa.

Aihepiirien seuraaminen on sukupuolisidonnaista. Naiset seuraavat miehiä enemmän kulttuuria ja viihdettä, miehet puolestaan naisia enemmän urheilua ja talousasioita. Ympäristö ja yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat laajasti molempia sukupuolia. Tiedettä, tutkimusta ja teknologiaa käsittelevät aiheet kiinnostavat erityisesti miehiä.

Tutkimuksen mukaan tieteestä kiinnostuneimman ikäryhmän muodostavat nuorehkot, 26-35-vuotiaat aikuiset. Akateemisesti koulutetut ovat kaikkein kiinnostuneimpia tieteestä, sillä yli neljä viidestä (85 %, 2013: 82 %) ilmoittaa seuraavansa tiedeasioita. Koulutusaloittain korkeinta kiinnostus on teknis-luonnontieteellisen sekä humanistisen koulutuksen saaneilla.

Kansa luottaa poliisiin, puolustusvoimiin ja yliopistoihin

Erityisen suurta luottamusta nauttivat yhteiskunnan sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta vastaavat organisaatiot eli poliisi (85 % tuntee hyvin tai melko suurta luottamusta, 2013: 86 %) ja puolustusvoimat (77 %, 2013: 74 %). Myös yliopistoihin ja korkeakouluihin luotetaan, ja näitä laitoksia kohtaan tunnettu luottamus on myös noussut edellisestä mittauksesta (75 %, 2013: 72 %).

Nimetyistä tiede‐ ja tutkimusorganisaatioista ylimmäksi nousee VTT (59 %, 2013: 62 %) perässään Tekes (50 %, 2013: 49 %) ja Suomen Akatemia (50 %, 2013: 47 %). Kokoava ja hieman yleisempi arviointikohde ”tiedeyhteisö” (tiede ja tutkimus, tiedeyhteisö yleisesti ottaen) sijoittuu merkittävän korkealle, heti yliopistojen ja korkeakoulujen jälkeen (66 %, 2013: 61 %).

Lääketiede kiinnostavin tieteenala

Kiinnostavimmaksi ja aiemmasta mittauksesta selvästi kiinnostavuuttaan lisänneeksi tieteenalaksi koetaan lääketiede. Kolme neljästä (75 %, 2013: 68 %) ilmoittaa seuraavansa sitä. Tieteen kehitystä, keksintöjä ja uusia tutkimustuloksia seurataan myös aiempaa enemmän (73 %, 2013: 70 %). Ympäristön tilaa koskeva tutkimustieto kiinnostaa (68 %, 2013: 66 %). Kyselyyn vastanneista noin puolet oli kiinnostuneita historian- ja kulttuurintutkimuksesta, tietotekniikasta sekä geenitutkimuksesta ja bioteknologiasta. Avaruustutkimus kiinnostaa joka kolmatta.

Myös vähemmän kiinnostava tiedepolitiikka kiinnostaa aiempaa tutkimusta enemmän (30 %, 2013: 24 %) ja suomalaisen tieteen kansainvälinen menestys kiinnostaa neljää kymmenestä (42 %, 2013: 36 %).

Tiedettä koskevan tiedon lähteistä televisio ja radio ovat tärkeimmät (81 %, 2013: 84 %). Seuraavana keskeisenä tietolähteenä mainitaan sanomalehdet (71 %, 2013: 75 %).

Internetin tietolähteekseen nimeävien kasvu on tasaantunut, mutta netti on saavuttanut sanomalehdet tiedon lähteenä (70 %, 2013: 69 %). Internet on tärkeä väline molemmille sukupuolille, kaikille ikäryhmille ja erilaisen koulutuksen omaaville.

AIV-rehu, mobiiliteknologian sovellukset ja ksylitoli tunnetuimpia tieteemme saavutuksia

Tieteen tiedotus ry:n tilaamassa tutkimuksessa selvitettiin myös, miten suomalaiset tuntevat tieteemme saavutuksia ja suomalaisia tieteenharjoittajia. Laajimmin tunnistettu saavutus on AIV-rehu. Kakkoseksi sijoittuvat matkapuhelimiin, mobiiliteknologiaan ja Nokiaan kytkeytyvät ilmaukset. Kolmantena aivan kännykkäkategorian kannoilla seuraa ksylitoli. Lähelle kärkeä kohoavat myös geenitutkimus ja -teknologia. Paljon mainintoja saavat myös Linux sekä syöpätutkimus, -hoidot ja -lääkkeet.

Merkittäväksi tieteenharjoittajaksi nimetään useimmin Esko Valtaoja ja toisena Jaakko Hämeen-Anttila. Useita viittauksia saavat myös muun muassa Linus Torvalds, Kari Alitalo ja Kari Enqvist.

Edesmenneistä tutkijoista merkittäväksi nimetään useimmin ainoa Nobel-palkittu tutkijamme A. I. Virtanen. Hänen kannoillaan seuraa Leena Palotie niin ikään suurella äänimäärällä. Kolmannen sijan saavuttaa Arvo Ylppö.

Sote- ja maakuntauudistukseen tarvitaan alueellista joustovaraa

Kuntaliitto suhtautuu sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteisiin myönteisesti, mutta rahoitusmallien keskeneräisyys vaikeuttaa lopputuloksen arviointia. Sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauden laajentamisen riskinä ovat alustavien esitysten perusteella kustannusten nousu ja palvelujen yhteensovittamisen vaikeus, todetaan liiton lausunnossa.

Kuntaliiton hallitus antoi torstaina lausuntonsa laajasta sote- ja maakuntalakipaketista. Lausunnossa on huomioitu kuntakentältä saatu palaute Kuntaliiton aiemmin julkaisemaan lausuntoluonnokseen. Lisäksi on huomioitu lausuntokierroksen alkamisen jälkeen julkaistut alustavat linjaukset valinnanvapauden toteuttamisesta sote-uudistuksessa.

Kuntaliitto huomauttaa, että uudistuksessa on kyse erityisesti suuresta kuntia koskevasta muutoksesta. Uudistuksen toimeenpanon onnistuminen ja laaja sitoutuminen edellyttää, että kentän parannusehdotukset huomioidaan laajasti. Lausuntokierros päättyy 9. marraskuuta.

Kuntaliitto toteaa, että valinnanvapauden linjauksissa ei ole tarpeeksi tarkkaan kuvattu palvelujen tuottajille maksettavan rahoituksen perusteita. Tämä vaikuttaa olennaisesti siihen, saavutetaanko valinnanvapaudella tavoiteltua kustannusten hillintää. Lisäksi palvelujen yhteensovittaminen saattaa vaikeutua.

Kuntaliitto on huolissaan kuntien ja tulevien maakuntien taloudesta, sillä laskelmat kuntien talouden kestävyydestä uudessa tilanteessa puuttuvat. Kuntaliitto vastustaa rajoituksia kuntien oikeuteen päättää veroprosentistaan. Maakunnille ei ole tulossa verotusoikeutta lainkaan, mikä puolestaan heikentää niiden itsehallintoa ja mahdollisuuksia talouden tasapainottamiseen.

Kolmen miljardin euron kustannusten hillitsemistavoitteen lukkoon lyöminen rahoituslaissa on Kuntaliiton arvion mukaan ongelmallista. Kustannusten kasvun hillinnän kannalta keskeistä on tulevaisuuden palvelulupauksen sisältö: ketä hoidetaan, millä omavastuuosuudella ja mitä hoitoja, lääkkeitä ja menetelmiä julkisen palvelutarjonnan piiriin kuuluu. Jos maakuntien rahoituksen taso on oikeassa suhteessa palvelulupaukseen, kustannuskehityksen taittaminen on mahdollista.

Valtion oikeutta ohjata päätöksentekoa maakunnissa olisi Kuntaliiton mielestä rajoitettava. Lainsäädännön tulisi antaa joustoa alueellisiin ratkaisuihin esimerkiksi suurilla kaupunkiseuduilla ja harvaan asutuilla alueilla. Maakuntalain tulee olla kuntalain tapaan joustava niin, että kuntien ja maakuntien yhteistyö ja mahdollisuus sopia palvelujen hoitamisesta turvataan.

Uudistus sinänsä on Kuntaliiton hallituksen näkemyksen mukaan välttämätön ja sitä tulee määrätietoisesti viedä eteenpäin. Uudistuksen jälkeen kunnilla on edelleen vahva rooli suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kauppatieteellisten yliopistojen Harvard-yhteistyö tiivistyy

Suomalaiset tutkijat pääsevät nyt SCANCOR-verkoston kautta Harvardiin tekemään yhteistyötä amerikkalaisten huippututkijoiden kanssa.

”Yhteistyötä Stanfordin kanssa on tehty jo parikymmentä vuotta, ja nyt mukaan tulee Harvard. Tämä on todella merkittävä asia suomalaisille kauppatieteiden ja tuotantotalouden tutkijoille”, kuvaa professori Eero Vaara Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Suomalaiset kauppatieteellisen alan yliopistot tekevät yhteistyötä amerikkalaisten huippuyliopistojen kanssa pohjoismaisen Scandinavia Consortium for Organizational Research (SCANCOR) -verkoston kautta. Verkostolla on ollut vuodesta 1989 tilat Stanfordin yliopiston kampuksella, ja Harvardin tilat avataan 19. lokakuuta 2016.

Verkosto mahdollistaa tutkijavierailuja, rahoittaa postdoc-tutkijoita, järjestää workshopeja ja seminaareja. Se välittää myös muita yhteistyömahdollisuuksia pohjoismaisten yliopistojen ja Harvardin ja Stanfordin yliopistojen välillä. Suomesta mukana ovat Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Hanken sekä Turun yliopisto. Verkostossa on Suomen lisäksi korkeakouluja Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta.

”Tutkijavierailut SCANCOR-verkoston kautta tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden työskennellä ja rakentaa tutkimusyhteistyötä amerikkalaisissa huippuyliopistoissa. Meiltä on lähtenyt viimeisen viiden vuoden aikana kymmenen ihmistä tutkijavaihtoon”, professori Kirsimarja Blomqvist Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sanoo.

Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö on myöntänyt tukea SCANCORin Harvard-yhteistyölle kolmeksi vuodeksi.

”Säätiön tuki mahdollistaa tutkijoidemme pitkäjänteisen yhteistyön maailman huippuyliopistojen tutkijoiden kanssa”, sanoo professori Sören Kock Hankenilta.

Myös Suomen Liikesivistysrahasto tukee SCANCORin toimintaa.

Sähköinen rakennuslupa-asiointi on kasvussa

Rakentamiseen liittyvä sähköinen lupa-asiointi kasvaa kovaa vauhtia Suomessa. Jo yli 80 kuntaa on avannut verkossa Lupapiste-palvelun käyttöön rakennusluvan hakijoille ja useat kymmenet kunnat ovat avaamassa palvelun käyttöön luvanhakijoille vuoden 2016 aikana. Kaikkiaan sähköisessä hakemuspalvelussa on mukana yli 140 kuntaa ja käyttäjiä palvelulla on yli 42 000.

Suurista kaupungeista pitkällä ovat esimerkiksi Vantaa ja Tampere. Tampereella enää alle kymmenen prosenttia lupahakemuksista tulee paperisina. Kaupungin tavoitteena on, että sähköisen arkistoinnin myötä paperiliikenne loppuu kokonaan vuonna 2017. Tämä nopeuttaa jatkossa tiedonhakua sekä säästää merkittävästi kustannuksia sekä asiakkaalta että kunnalta, kun piirustusten tulostus jää täysin pois.

”Kyseessä on suurin muutos tietokoneen käyttöönoton jälkeen”, kuvailee Tampereen lupa-arkkitehti Esa Perttunen sähköisen asioinnin merkitystä.

Lupapisteessä voidaan hakea rakennetun ympäristön lupia sekä hoitaa luvanhakuun liittyvä viranomaisasiointi sähköisesti – ajasta ja paikasta riippumatta. Lupapisteen tuottaa digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijayritys Solita Oy ja palvelu on kehitetty yhteistyössä ympäristöministeriön sekä käyttäjäkuntien kanssa.

Ydinvoimaloiden turvallisuus paranee mallinnustekniikan avulla

Ydinvoimaloiden turva-automaatiojärjestelmien varmentaminen on erittäin haastavaa, eikä perinteisillä menetelmillä, kuten testauksella ja simuloinnilla, useinkaan saavuteta täydellistä kattavuutta. VTT:n tutkija Jussi Lahtinen tutki väitöstyössään laskennallisesti vaativaa mallintarkastusta, jolla löydetään tehokkaasti piilevät suunnitteluvirheet.

Ydinvoimaloissa käytetyt turva-automaatiojärjestelmät perustuvat useimmiten digitaaliseen tekniikkaan. Lahtinen kehitti väitöstyössään digitaalisten turvajärjestelmien mallintamiseen ja testaukseen liittyviä menetelmiä sekä tekniikkaa laajojen modulaaristen järjestelmien automaattiseen oikeellisuuden varmentamiseen.

Väitöstyössä kehitettiin myös mallinnustekniikkaa, joka mahdollistaa järjestelmän vikasietoisuuteen liittyvien ominaisuuksien tarkastelemisen laajoissa järjestelmissä. Tekniikka on askel kohti todennäköisyysperusteisen riskianalyysiin ja mallintarkastuksen integraatiota.

Väitöstyön tulokset ovat merkittäviä ydinvoimaloiden turvallisuuden kannalta, sillä kehitettyjä tekniikoita voidaan käyttää varmistamaan turva-automaatiojärjestelmien suunnittelun virheettömyys.

Mallintarkastusta käytetään jo suomalaisten ydinvoimaloiden turva-automaatiojärjestelmien varmentamisessa. Väitöstyön myötä mallintarkastuksen skaalautuvuus ja käyttökelpoisuus ovat myös parantuneet. Työn voi nähdä osana jatkumoa kohti yhä suurempia laitostason malleja ja uusia kokonaisvaltaisia tapoja analysoida turvallisuutta.

Jussi Lahtisen väitöstyö laajojen ydinvoimaloiden turva-automaatiojärjestelmien mallintarkastuksesta tarkastetaan 7.10. Aalto-yliopistossa.

Equinix avaa Suomeen uuden internetin solmukohdan

Verkko- ja palvelinkeskusyritys Equinix avaa Helsinkiin uuden internetin yhdysliikennepisteen, joka aloittaa toimintansa vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Eri puolilla maailmaa on nyt 22 Equinix Internet Exchange -yhdysliikennepistettä, jotka hyödyntävät yli 145 palvelinkeskuksen maailmanlaajuista verkostoa.

Yhdysliikennepisteet ovat internetin solmukohtia, jotka yhdistävät erilliset verkot keskenään ja mahdollistavat liikenteen niiden välillä. Niiden käyttö alentaa yritysten IP-liikenteen kustannuksia sekä tarjoaa entistä suorituskykyisemmän, nopeamman ja luotettavamman yhteyden verkkojen välille.

Helsingin uusi yhdysliikennepiste tuo suomalaisille yrityksille ja organisaatioille entistä paremmat kansainväliset verkkoyhteydet sekä lisää valinnanvaraa markkinoilla.

Verkottuneessa maailmassa menestyminen vaatii yhä enemmän yhteyksiä asiakkaiden, kumppanien ja työntekijöiden välillä. Equinixin palvelinkeskukset ja yhdysliikennepisteet mahdollistavat tehokkaat yhteydet ja edistävät merkittävästi digitaalista taloutta.

MTK avasi ruuan verkkokaupan

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on omistamansa Viestilehdet Oy:n kautta lähtenyt rahoittamaan ja kehittämään ruuan verkkokauppaa, jonka kautta kuluttajat voivat ostaa ruokaa suoraan suomalaisilta maatiloilta ja pk-elintarvikeyrityksiltä. Kaupoissa nyt vallalla oleva ruuan halpuuttaminen on supistanut tuottajan osuutta ruuan hinnasta ja laskenut tuottajahinnat hälyttävälle tasolle. Uusi verkkokauppa tuo tuottajille ja pk-elintarvikeyrityksille mahdollisuuden myydä ruokaa ohi päivittäistavarakauppojen ja saada näin suurempi osuus ruuan hinnasta.

Helsingin Rautatientorilla Herkkujen Suomi -lähiruokatapahtumassa 18.8. lanseerattiin Ruokaasuomesta.fi -palvelu, jossa kullakin yrittäjällä on oma verkkokauppansa. Kukin yrittäjä vastaa itse ruokatoimituksista ja tavaran tuoreudesta. Ruokaa voidaan toimittaa yrittäjästä riippuen kotiinkuljetuksena, Matkahuollon, Postin tai suoramyyntipaikkojen kautta. Uusia logistisia ratkaisuja etenkin kylmäkuljetuksiin kehitetään parhaillaan lisää ja niistä neuvotellaan syksyn aikana.

Verkkokaupan on kehittänyt start-up yritys LähiPro Oy, jonka osakekannasta MTK:n omistuksessa oleva Viestilehdet Oy omistaa tällä hetkellä 49 prosenttia.

– Uusien ruuan markkinakanavien kehittäminen on tarpeen, koska kiinnostus ostaa suomalaista lähiruokaa suoraan maatiloilta on vahvassa kasvussa. Myös entistä useampi tuottaja harkitsee ruuan suoramyynnin aloittamista, sanoo LähiPro Oy:n toimitusjohtaja Eero Kananen.

– Tällä hetkellä verkkokaupassa mukana on hieman yli 70 maatilayritystä, mutta palvelu tulee syksyn aikana kasvamaan merkittävästi, Kananen jatkaa.

Merkittävä syy suoramyynnin kiinnostuksen kasvuun tuottajien parissa on maatalouden kannattavuuden voimakas heikkeneminen ruuan halpuuttamisen ja vaikean markkinatilanteen takia. Kuluttajia palvelussa kiinnostavat erikoistuotteet, tuoreus ja mahdollisuus antaa palautetta tuotteista suoraan tuottajalle.

– Ruuan alkuperä ja tuoreus kiinnostavat kuluttajia enemmän kuin koskaan. Myös kotimaisuuden arvostus on nousussa, sanoo MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi.

– Verkkokaupan ja maatilamyynnin osuus ruokamyynnistä on vielä hyvin pientä, mutta siellä ovat tulevaisuuden kasvunäkymät, jotka sosiaalinen media ja digitalisaatio jo mahdollistavat. Jos me emme tätä asiaa nyt ota vakavasti, niin sen tekee joku isompi kansainvälinen toimija, johon me emme voi vaikuttaa. Palvelun kautta tuottajien on mahdollista ohittaa päivittäistavarakauppa näin halutessaan, Syväniemi jatkaa.

MTK ei näe suoramyynnin olevan sinällään pois jalostavalta elintarviketeollisuudelta, koska verkkokaupan myyntimäärät ovat vielä pieniä.

Suomen veneteollisuuden vienti on selvästi piristynyt

Suomen veneteollisuuden vienti on hurjassa kasvussa: alkuvuoden aikana viennin arvo kasvoi peräti 68 prosenttia. Tullitilastojen mukaan suomalaiset venevalmistajat veivät yhä enemmän ja yhä arvokkaampia veneitä. Syksyn veneuutuuksia esitellään loppuviikon ajan Helsingin Uivassa venenäyttelyssä Lauttasaaressa.

Suomen veneviennin arvo kasvoi tullilaston mukaan tämän vuoden tammi–toukokuussa peräti 68 prosenttia ja kappalemääräinen venevienti 53 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Suomen veneala on selvästi vientiteollisuutta: alkuvuoden aikana viennin arvo oli reilut 125 miljoonaa euroa ja tuonnin alle 30 miljoonaa. Veneala työllistää Suomessa noin 3500 henkilöä.

”Suomalaisten venevalmistajien kasvuvauhti ja aktiivinen tuotekehitys näkyvät myös Lauttasaaressa järjestettävässä Helsingin Uivassa venenäyttelyssä, jossa on viikonlopun ajan esillä peräti 259 venettä”, venealan keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jouko Huju kertoo.
Ruotsin ja Norjan markkinat vetävät veneitä

Venevientiä vauhditti etenkin hyvin sujunut venekauppa suurimmissa vientimaissa Ruotsissa ja Norjassa. Euroissa mitattuna vienti Ruotsiin lisääntyi alkuvuoden aikana yli 31 prosenttia ja vienti Norjaan 17 prosenttia. Ruotsiin vietiin yli 3100 venettä yhteisarvoltaan 37,8 miljoonaa euroa, Norjaan reilut 2800 venettä ja viennin arvo oli 36,6 miljoonaa.

Kolmanneksi suurin vientimaa oli Malta. Sinne vietiin vain kaksi Suomessa valmistettua venettä, mutta niiden yhteisarvo oli 30,9 miljoonaa euroa.

Veneteollisuuden koko viennin arvo oli alkuvuoden aikana 125,1 miljoonaa euroa. Kappalemääräisesti kokonaisvienti nousi 53 prosenttia ja tullitilastojen mukaan veneitä vietiin yli 6500 kappaletta.

Myös venetuonti on vahvassa kasvussa: tuonti lisääntyi tammi–toukokuussa peräti 84 prosenttia. Tuonnin arvolla mitattuna eniten veneitä tuotiin Puolasta (3,9 miljoonaa euroa, 107 kappaletta). Seuraavana ovat USA (1,6 milj. €, 171 kpl) sekä Italia (1,1 milj. €, 4 kpl). Kaikkiaan tuonnin arvo oli vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana 29,4 miljoonaa.
Kotimaassa ennakoidaan pientä kasvua

Kotimaassa uusien veneiden myynti on pysynyt kutakuinkin viime vuoden tasolla. Rekisteröitäviä, eli yli 20 hevosvoiman moottorilla varustettuja tai yli 5,5 metriä pitkiä veneitä rekisteröitiin heinäkuun loppuun mennessä reilut 3000 kappaletta, 1,2 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Uusien purjeveneiden rekisteröinnit sen sijaan nousivat viime vuoden 12 kappaleesta 20 veneeseen.

”Suunta on kuitenkin ollut useamman vuoden ylöspäin. Uskon, että vuoden lopussa päädytään edeltävien vuosien tapaan pieneen, 1–4 prosentin kasvuun. Suomalaiset eivät ole lopettaneet veneilyä, mutta hankintoja on siirretty”, Jouko Huju arvioi.

Kaikista rekisteröidyistä veneistä 63 prosenttia oli alle 5,5 metrin pituisia.

Kotimaan markkinatilanteesta kertoo myös perämoottoreiden myynti, joka laski viime vuodesta 0,5 %. Tammi-kesäkuussa suomalaisten maahantuojien kautta toimitettiin kotimaan myyntiin ja vientiin reilut 17 000 konetta. Kotimaahan näistä myytiin reilut 8000 konetta, 5,6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Uivassa venenäyttelyssä laiturit täynnä

Suomalainen veneteollisuus ja maahantuojat esiintyvät Finnboatin Uivassa venenäyttelyssä jo 39. kerran. Lauttasaaressa HSK:n kerhosatamassa näyttely järjestetään 19. kertaa.

Uivassa on nähtävänä kaikkiaan 259 venettä, joista purjeveneitä on 20. Näytteilleasettajia on yhteensä 119. Uiva venenäyttely on auki Lauttasaaressa sunnuntai-iltaan 21. elokuuta saakka.

”Syksyn näyttelyssä myytävät veneet ovat tyypillisesti hieman suurempia retki- ja yhteysveneitä, joita tilataan seuraavalle veneilykaudelle. Tyypillisesti ne ovat daycruiser-kokoluokan 6–8 metriä pitkiä veneitä, jotka ovat suuri ryhmä myös rekisteröintitilastossa”, Huju sanoo.

Lyhytaikaisvuokraus tuo helpotusta asuntopulaan

Pääkaupunkiseudun majoitusmarkkinoilla on nyt valtava ruuhka. Etenkin Helsingissä opiskelijat suorastaan taistelevat asunnoista. Kaikki eivät millään ehdi saada pitkäaikaista asuntoa heti lukuvuoden alkuun, joten väliaikaisistakin ratkaisuista kilpaillaan.

”Asuntojen löytäminen asiakkaidemme tarpeisiin on tällä hetkellä kiven takana. Tarvitsemme apua yksityisiltä asunnonomistajilta, sillä oma kapasiteettimme on jo käytetty. Toivommekin, että saamme kaikki edes osittain tyhjänä seisovat asunnot niitä tarvitseville”, Forenomin vuokrauspäällikkö Jaakko Ihalainen toivoo.

Laita asuntosi vuokralle netissä

Forenom osti keväällä 2016 Friday Flats -verkkoalustan, jonka kautta on helppo ilmoittaa oma asunto vuokralle lyhyeksi tai pidemmäksi aikaa. Ilmoituksen tekeminen ei maksa mitään ja asunnonomistaja saa itse päättää, mitkä varaukset hän ottaa vastaan. Omistajan ei siis tarvitse sitoutua asunnon vuokraamisen yhtään sen pidemmäksi aikaa kuin haluaa, ja suunnitelmien muuttaminen on joustavaa.

Friday Flats toimii lyhytaikaisvuokran periaatteella. Tämä tarkoittaa kaikkea yhdestä yöstä viikonloppuun, viikkoon tai vaikka vuoteen. Kynnys vuokraukseen on kuitenkin selkeästi matalampi, kun asuntoa ei tarvitse luovuttaa vuokrauskäyttöön pidemmäksi aikaa kuin mikä itselle sopii. Palvelu mahdollistaa ansaitsemisen tyhjillään olevalla asunnolla vaivattomasti ja turvallisesti.

Lentoliikenteen matkustajamäärät ovat olleet kasvussa

Tukholma säilytti ykkössijansa reittilentomatkustajien suosituimpana kohteena touko–heinäkuussa. Tilauslennoilla eniten lomamatkailijoita lensi samalla ajanjaksolla Turkin Antalyaan, jonka suosio kuitenkin romahti edellisvuodesta, ilmenee Finavian matkustajatilastoista.

– Lentoliikenteen matkustajamäärät ovat olleet tänä vuonna hyvässä kasvussa, ja tämä näkyy myös kesälomamatkailijoiden määrässä. Euroopan suuret pääkaupungit vetävät liikematkustajien lisäksi myös vapaa-ajan matkailijoita kesästä toiseen. Yhä useampi menee lomakohteeseensa reittilennolla, kun taas tilauslentojen matkustajamäärät ovat vähentyneet, kertoo viestintäjohtaja Mikko Saariaho Finaviasta.

Suosikkikohde Tukholma kasvatti matkustajamääräänsä viime kesästä 7 prosenttia. Finavian lentoasemien ja Tukholman välisillä reiteillä lensi touko-heinäkuussa yhteensä 376 179 matkustajaa. Seuraavaksi suosituimpia kohteita Suomesta olivat viime vuoden tapaan Lontoo (-1 %) ja Kööpenhamina (+3 %).

Yksi eniten suosiotaan kasvattaneista kohteista on edullisuudellaan ja kauneudellaan suomalaiset hurmannut Praha (+29 %). Trendikaupungit Berliini (+11 %) ja Amsterdam (+9 %) pysyivät pinnalla, ja myös Oktoberfestistään tunnettu München houkutteli yli kymmenen prosenttia edellisvuotta enemmän matkailijoita. Euroopan ulkopuolella suosituin kohde oli Tokio. Sen ja Helsingin välisellä reitillä matkusti touko-heinäkuussa 71 311 ihmistä (-2 %).

Helsinki-Vantaan reittiliikenteen matkustajista enemmistö on muita kuin suomalaisia. Suurimmat ulkomaiset matkustajaryhmät tulevat Ruotsista, Saksasta, Britanniasta ja Kiinasta.

Matkustajamääriltään suurimmat reittilentokohteet touko–heinäkuussa 2016*

Tukholma, 376 179 matkustajaa (kasvua +7 % verrattuna vuoden 2015 touko – heinäkuuhun)
Lontoo, 244 122 matkustajaa (-1 %)
Kööpenhamina, 230 884 matkustajaa (+3 %)
Amsterdam, 149 861 matkustajaa (+9 %)
München, 138 771 matkustajaa (+12 %)
Frankfurt, 134 893 matkustajaa (-10 %)
Berliini, 131 282 matkustajaa (+11 %)
Pariisi, 131 154 matkustajaa (-4 %)
Oslo, 103 809 matkustajaa (+3 %)
Barcelona, 91 638 matkustajaa (+2 %)

Kreikka on lomailijoiden suosikki

Turkin Antalya piti edelleen pintansa kesäkuukausien suosituimpana tilauslentokohteena, vaikka sen suosio laski rajusti viime kesästä.

– Tilauslentojen kohdalla maailmanpolitiikan epävakaus on näkynyt selvästi kesän matkustajatilastoissa. Erityisesti Turkin lomakohteista Antalyan suosio on ollut tilauslentoliikenteen matkustajamäärillä mitattuna laskussa, Saariaho sanoo.

Kun vuoden 2015 touko-heinäkuussa Antalyan ja Suomen välillä matkusti yhteen laskien 61 669 henkilöä, tänä kesänä luku oli enää 35 967 henkilöä. Laskua on siis tullut jopa 42 prosenttia.

Aurinkoisen Kreikan kohteet sen sijaan kasvattivat suosiotaan, ja Rodos, Hania ja Kos valtasivat kolme seuraavaksi suosituimman kohteen titteliä. Rodoksen suosio kasvoi 22 prosenttia, Hanian 11 prosenttia ja Kosin peräti 81 prosenttia.

Uutena tulokkaana kymmenen kärkeen nousi trendikkään Kroatian suurin kaupunki Split, jonne matkustavien määrä moninkertaistui viime vuodesta. Myös Mallorcan saaren pääkaupunki Palma houkutti entistä enemmän lomailijoita. Kulttuuria ja rantaelämää Mallorcalta etsi tänä kesänä 19 prosenttia enemmän matkustajia kuin vuotta aiemmin.

Eniten tilauslentomatkustajia houkutelleet kohteet touko–heinäkuussa 2016*

Antalya, 35 967 matkustajaa (laskua -42 % verrattuna vuoden 2015 touko – heinäkuuhun)
Rodos, 33 476 matkustajaa (+22 %)
Hania, 20 042 matkustajaa (+11 %)
Kos, 10 513 matkustajaa (+81 %)
Larnaka, 10 441 matkustajaa (+4 %)
Palma de Mallorca, 9 037 matkustajaa (+19 %)
Split, 7 985 matkustajaa (+291 %)
Dalaman, 7 666 matkustajaa (-1 %)
Burgas, 6 957 matkustajaa (-5 %)
Preveza, 4 787 matkustajaa (-63 %)

* kaikilta Finavian lentoasemilta yhteensä, sisältää saapuvat ja lähtevät

UEF: Metsätieteiden osasto koordinoi uutta Erasmus Mundus -maisteriohjelmaa

Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto koordinoi uutta Master of Science in European Forestry -maisteriohjelmaa. Erasmus+ -ohjelman (2014–2020) yhteiset maisteriohjelmat ovat jatkoa Erasmus Mundus -ohjelman vastaavalle toiminnolle (2004–2013).

Maisteriohjelmat suunnittelee ja toteuttaa korkeakoulujen yhteenliittymä eli konsortio, jossa on jäseniä vähintään kolme Erasmus+ -ohjelmaan osallistuvasta maasta. Konsortiossa voi lisäksi olla mukana korkeakouluja Euroopan ulkopuolelta.

Nyt alkavan hankkeen partnerit ovat Itävallasta, Saksasta, Espanjasta, Ranskasta ja Romaniasta. Ohjelma on yksi harvoista Suomesta koordinoituja hankkeita ja tukee metsätieteen osaston kansainvälistä profiilia. Maisteriohjelman opiskelijat suorittavat opintojaan vähintään kahdessa eri maassa, ja suurin osa heistä tulee Euroopan ulkopuolelta.

Ohjelma on saanut aiemmin Erasmus Mundus -rahoitusta, ja nyt uutta rahoitusta myönnettiin yhteisten maisteriohjelmien toteuttamiseen ja opiskelijoiden apurahoihin yhteensä kolmeksi vuodeksi. Rahoitus on kokonaisuudessaan 2 592 500 euroa.

Suomen sähköjärjestelmän toimitusvarmuus paranee

Kantaverkkoyhtiö Fingrid on tehnyt investointipäätöksen Olkiluodon sähköaseman 1970-luvulla rakennetun kytkinlaitoksen uusimisesta. Investoinnin arvo on 17 miljoonaa euroa ja se valmistuu vuonna 2019. Sähköasema palvelee jatkossa kolmea Olkiluodon ydinvoimayksikköä. Uutta tekniikkaa hyödyntävällä investoinnilla varmistetaan Suomen sähköjärjestelmän käyttövarmuutta sekä nykyisissä että tulevissa olosuhteissa.

Fingridin omistama Olkiluodon sähköasema liittää Olkiluodon kolme ydinvoimalaitosyksikköä kantaverkkoon. Sähköasema muodostuu kahdesta 400 kV kytkinlaitoksesta, joista vanhempaan liittyvät Olkiluodon 1 ja 2 -yksiköt ja uudempaan vuonna 2008 valmistuneeseen liittyy rakenteilla oleva kolmas voimalaitosyksikkö. Vanhempi 1970-luvulla valmistunut kytkinlaitos on ikääntynyt eikä sen käytettävyys ja käyttövarmuus enää vastaa nykypäivän vaatimuksia.

Olkiluodon sähköasemalle rakennettava uusi kytkinlaitos on rakenteeltaan uuteen tekniikkaan perustuva duplex- eli kaksoiskatkaisijajärjestelmä. Laajentaminen liittyy Fingridin mittavaan hankekokonaisuuteen, jossa kantaverkon ikääntyneet 400 kV kytkinlaitokset korvataan uudella entistä luotettavammalla laitosrakenteella. Duplex-järjestelmä on ratkaisu, jossa uusi tekniikka varmistaa sen, etteivät laitosten mahdolliset häiriöt aiheuta käyttökeskeytyksiä voimajohdoille eikä sähköaseman muuntajille. Uusi kytkinlaitosrakenne mahdollistaa monipuoliset kytkennät erilaisissa häiriö- ja huoltokeskeytystilanteissa ja parantaa huomattavasti käyttövarmuutta.

Kokonaiskustannuksiltaan 17 miljoonan euron kytkinlaitos valmistuu vuonna 2019.

EU:lta lisätukea maitomarkkinoiden vakauttamiseen

Euroopan komissio esitteli 18.7.2017 uuden 500 miljoonan euron tukipaketin Euroopan maitomarkkinoiden vakauttamiseksi. Toimet ovat jatkoa aiemmille tukipaketeille, jotka hyväksyttiin syyskuussa 2015 ja maaliskuussa 2016. Maatalouskomissaari Phil Hogan kertoi paketin yksityiskohdat tänään pidetyssä maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa Brysselissä. Suomea kokouksessa edusti ministeri Kimmo Tiilikainen.

– Maatalouden eurooppalainen kriisi on jatkunut jo kolmatta vuotta. Tukipaketti olisi tarvittu jo aiemmin, mutta hyvä että se saatiin edes nyt. Markkinahintojen elvyttäminen on ainoa kestävä tapa palauttaa tilojen kannattavuus. Uusi maidontuotannon vähentämistuki johtaa toivottavasti hintojen elpymiseen EU-markkinoilla, sanoo Tiilikainen.

Paketti koostuu kahdesta osasta: vapaaehtoisesta maidontuotannon vähentämistuesta (n. 150 miljoonaa euroa) ja jäsenmaakohtaisesta tuesta tilojen maksuvalmiusongelmien auttamiseen (n. 350 miljoonaa euroa). Suomen osuus jäsenmaakohtaisesta tuesta on n. 7,5 miljoonaa euroa. Lisäksi tukipaketti mahdollistaa kansallisen lisärahoituksen myöntämisen sekä aikaistettujen ja korotettujen normaalien tukien ennakkomaksujen maksamisen viime vuoden tapaan.

Suomen osuus jäsenmaakohtaisista tuista on suhteellisesti samaa luokkaa kuin syksyn 2015 paketissa. Tukipaketin salliman kansallisen lisärahoituksen osuudesta päätetään syksyn budjettiriihen yhteydessä.

Ministeri Tiilikaisen mukaan tukien ennakkomaksujen korotus- ja aikaistamismahdollisuus tullaan Suomessa käyttämään hyväksi täysimääräisesti maaseudun kehittämistukien osalta. Sen ansiosta arviolta 60 – 70 miljoonaa euroa tukia voidaan maksaa joulukuun sijaan jo lokakuussa.

Tukitoimien lisäksi maatalous- ja kalastusneuvosto keskusteli viherryttämisen yksinkertaistamisesta, maataloustuotteiden kansainvälisestä kaupasta sekä uuden neuvoston puheenjohtajamaan Slovakian kauden työohjelmasta.

Insinööreistä alkaa pian olla pulaa – koulutukseen toivotaan lisää hakijoita

Kevään yhteishaussa ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutukseen haki noin 1 500 opiskelijaa vähemmän kuin viime vuonna. Luku on hälyttävä, sillä Suomea uhkaa jo nyt insinööripula.

Insinööriopintonsa syksyllä aloittava saa valmistuessaan todennäköisesti kilpailuttaa työpaikkansa. Lähivuosina insinöörejä jää paljon eläkkeelle ja jo nyt työpaikkoja on enemmän tarjolla kuin valmistuvia insinöörejä. Arvion mukaan insinöörejä valmistuu avoimiin työpaikkoihin nähden vuosittain yli 200 liian vähän.

Varman työpaikan lupauksesta huolimatta kevään yhteishaussa hakijoita oli insinöörikoulutukseen hieman alle 17 000, joka on noin 1 500 hakijaa vähemmän kuin viime keväänä.

– Hakijamäärä on pettymys, koska odotimme selkeää nousua. Vetovoimaan vaikuttaa varmasti se, että edelleen insinöörikoulutusta pidetään puhtaasti matemaattisena alana ja laskemisena, sanoo oppimisjohtaja Tapani Martti Metropolia Ammattikorkeakoulusta.

– Todellisuudessa insinöörityö on soveltamista ja ongelmien ratkaisemista. Laskeminen on hyvin pieni osa työtä ja siitäkin tietokoneet hoitavat suurimman osan, Martti lisää.

Hakijamäärän kokonaislaskusta huolimatta esimerkiksi Metropolia Ammattikorkeakoulun koulutusohjelmiin hakijoita oli viime vuotta enemmän sähkö- ja automaatiotekniikkaan, rakennustekniikkaan sekä energia- ja ympäristötekniikkaan.

Digiosaajista tarvetta myös insinöörialoilla

Martin mukaan kovaa vauhtia kehittyvä digitalisaatio on kasvattanut digiosaajien kysyntää myös perinteisillä insinöörialoilla. Wärtsilän energiaratkaisuliiketoiminnan henkilöstöjohtaja Minna Blomqvist vahvistaa kehityksen.

– Vaikka Wärtsilä edustaa raskasta teollisuutta, digitalisaatio avaa uudenlaisia mahdollisuuksia ja sen alan osaajia tarvitsemme tulevaisuudessa ehdottomasti lisää, Blomqvist sanoo.

Mielikuva insinööristä yksin tekemässä laskelmia onkin jäämässä historiaan.

– Kommunikaatio- ja yhteistyötaidot sekä johtaminen nousevat yhä enemmän esiin myös perinteisissä insinööritöissä, Blomqvist linjaa.

Blomqvist toivoo, että erityisesti naiset innostuisivat hakemaan alalle aikaisempaa innokkaammin.

Finnair lisää langattoman verkkoyhteyden tarjontaa

Finnair kertoi viime vuonna tuovansa langattoman verkkoyhteyden valtaosaan laaja- ja kapearunkokoneitansa.

Ensimmäiset langattomat palvelut Finnairin koneissa otettiin käyttöön viime vuoden lopussa uusien Airbus A350 XWB – koneiden myötä. Tämän vuoden lokakuussa Finnair aloittaa Wi-Fi- asennukset kaukoliikenteen Airbus A330 -koneisiinsa, ja asennusten arvioidaan olevan valmiit toukokuussa 2017.

”Toukokuussa 2017 asiakkaamme voivat nauttia langattomasta verkkoyhteydestä koko kaukolaivastossamme. Internet-yhteyden lisäksi tarjoamme laajan valikoiman lennonaikaista viihdettä, ostosmahdollisuuksia, reaaliaikaista uutissisältöä ja muita lisäpalveluita Finnairin maksuttomassa Nordic Sky -portaalissa,” sanoo Finnairin asiakaskokemuksen kehittämisestä vastaava johtaja Piia Karhu .

Airbus A330 -koneiden langattoman yhteyden toimittajaksi on valittu Panasonic Avionics Corporation (PAC Panasonic), joka toimittaa myös A350-laivaston yhteyden. Yhteys toteutetaan kattavalla KU-band-satelliittiteknologialla, joka takaa toimivat globaalit verkkoyhteydet lennon aikana.

Toistuva stimulaatiohoito palautti liikuntakykyä halvaantuneisiin lihaksiin

Helsingin yliopistollisessa sairaalassa BioMag-laboratoriossa tehty potilastutkimus voi avata uuden mahdollisuuden selkäydinvaurioista kärsivien potilaiden kuntoutukseen.

Neurologiaan erikoistuva lääkäri, LT Anastasia Shulgan johtamassa tutkimuksessa kahdelle selkäydinvammapotilaalle kokeiltiin hoitoa, jossa yhdistettiin transkraniaalinen magneettistimulaatio ja samanaikainen raajahermojen stimulaatio, ja hoitoa annettiin potilaille toistuvasti lähes puolen vuoden ajan. Tämä oli ensimmäinen kerta, jolloin selkäydinvaurion seurauksena halvaantuneita potilaita yritettiin kuntouttaa pitkän ajan kuluessa toistuvasti annetulla tämän tyyppisellä stimulaatiohoidolla.

Molemmilla hoitotutkimukseen osallistuneilla potilailla oli tapaturman aiheuttama selkäydinvaurio. Toisen potilaan jalat olivat halvaantuneet polvista alaspäin. Toisella potilaalla oli neliraajahalvaus; hän pystyi liikuttamaan jonkun verran käsiään, mutta ei esimerkiksi tarttumaan esineisiin. Kummankin potilaan onnettomuudesta oli aikaa yli kaksi vuotta, ja he olivat saaneet toipumisestaan lähtien tavanomaista kuntoutusta, joka jatkui myös stimulaatiohoidon aikana.

Noin puoli vuotta kestäneen stimulaatiohoidon jälkeen alaraajahalvauspotilas pystyi taivuttamaan molempia nilkkojaan, ja neliraajahalvauspotilas pystyi tarttumaan esineeseen käsillään.

– Potilailla havaittiin hermoyhteyksien vahvistumista ja osittaista liikuntakyvyn palaamista lihaksiin, joita he eivät aikaisemmin kyenneet lainkaan käyttämään, Anastasia Shulga kertoo.

Hoidon aikana palautunut liikuntakyky oli tallella ainakin vielä kuukauden kuluttua stimulaatiohoidon päättymisestä. Toinen potilaista osallistuu uuteen tutkimukseen jossa stimulaatiota annetaan laajemmin ja jatketaan vielä pidempään.

BioMag-laboratorion johtaja, dosentti Jyrki Mäkelä muistuttaa, että kroonisten selkäydinvammapotilaiden kuntoutus on hyvin haasteellista ja uusia hoitokeinoja kaivataan kipeästi.

– Tässä on kysymys vain kahta potilasta koskevasta tapaustutkimuksesta, mutta tulokset ovat mielestämme lupaavia. Tarvitaan lisää tutkimusta sen selvittämiseksi, voiko tällaista pitkäkestoista kahden stimulaatiohoidon yhdistelmää hyödyntää selkäydinvammapotilaiden kuntoutuksessa – joko sellaisenaan tai muihin hoitoihin yhdistettynä.

Helsingin yliopiston, HUS:n ja Aalto-yliopiston yhteinen BioMag-tutkimuslaboratorio toimii HUS-Kuvantamisen yhteydessä Meilahden kampuksella.

Nesteytettyä maakaasua toimitettiin ensimmäistä kertaa laivalla Suomeen

Nesteytettyä maakaasua (LNG) toimitettiin sunnuntaina 10.7.2016 ensimmäistä kertaa laivalla Gasumin tytäryhtiön Skangasin LNG-tuontiterminaaliin Poriin. LNG tuotiin terminaalille Skangasin aikarahdatulla LNG-laivalla Coral Energyllä. Elokuussa valmistuva terminaali on Suomen ensimmäinen LNG-tuontiterminaali. Terminaalissa on käyttöönotto meneillään ja kaupalliset toimitukset asiakkaille alkavat syyskuussa. Suomen energiamarkkinat monipuolistuvat LNG:n myötä. LNG mahdollistaa toimitukset teollisuudelle kaasuverkoston ulkopuolella, meriliikenteelle ja raskaalle liikenteelle

Porin tuontiterminaalin rakennustyöt ovat sujuneet suunnitellun aikataulun mukaisesti ilman poissaoloon johtaneita tapaturmia. Porin terminaalin hankkeen työllistämisvaikutus on ollut 320 henkilötyövuotta ja parhaimmillaan työmaalla on työskennellyt samanaikaisesti 230 henkeä. Terminaalin käyttöönoton jälkeen se työllistää suoraan 10 henkeä ja välillisesti noin 50 henkeä. Hankkeen kokonaisinvestointi on yhteensä 81 miljoonaa euroa ja työ- ja elinkeinoministeriö myönsi terminaalihankkeelle energiatukea 23 miljoonaa euroa.

Suomen energiamarkkinat monipuolistuvat syyskuussa 2016, kun ensimmäiset LNG:n kaupalliset toimitukset asiakkaille alkavat. LNG mahdollistaa toimitukset teollisuudelle kaasuverkoston ulkopuolella, meriliikenteelle ja raskaalle liikenteelle. Maakaasun saatavuus on tärkeä kilpailukykytekijä alueen nykyiselle teollisuudelle ja Porin satamalle mm. Porin Prosessivoimalle, Hunstman Pigments and Additives Oy:lle ja Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle.

“Siirtyessämme kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, pystymme nyt parantamaan energiatehokkaan ja puhtaan LNG:n saatavuutta energiavaihtoehtona. LNG:n avulla voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä ja auttaa samalla suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyvyn säilymistä. Coral Energy-laivan saavuttua turvallisesti Suomeen voimme aloittaa LNG-toimitukset asiakkaillemme sovitussa aikataulussa. Olen erittäin tyytyväinen, että strategiamme etenee ja vahvistamme asemaamme Pohjoismaiden johtavana LNG-toimijana”, Gasumin toimitusjohtaja ja Skangasin hallituksen puheenjohtajaJohanna Lamminen kertoo.

LNG täyttää meriliikenteen rikkidirektiivin vaatimukset ja myös tulevaisuuden tiukemmat päästörajoitukset. LNG:n avulla voidaan korvata öljypohjaisten polttoaineiden käyttöä myös teollisuudessa, energiantuotannossa ja raskaassa maantieliikenteessä. LNG:n käyttö öljyn sijaan vähentää merkittävästi niistä aiheutuvia hiukkas-, sekä rikkidioksidi-, hiilidioksidi- ja typenoksidipäästöjä. LNG:n käyttö mahdollistaa nesteytetyn biokaasun (LBG) käyttöön siirtymisen ilman lisäinvestointeja.

Skangas toimitti vuonna 2015 Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa LNG:tä yhteensä 376 700 tonnia (5,2 TWh:ta). Skangasilla on LNG-tuotantolaitos ja -terminaali Norjan Risavikassa, LNG-terminaalit Norjan Ørassa, Ruotsin Lysekilissä ja Porin terminaali avataan elokuussa 2016. TornioMangaLNG-yhteishankkeen rakentaminen etenee suunnitellusti ja terminaali valmistuu vuonna 2018 Tornioon.

Tutkimus: Asuntosijoittaminen kannattaa edelleen

Suomen Vuokranantajien Pellervon taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan yksityinen asuntosijoittaja saa vuokraustoiminnasta vakaata tuottoa. Talouden heilahtelut eivät ole vaikuttaneet asuntosijoittamisen kannattavuuteen ja asuntojen kysyntä on kasvanut tasaisesti kasvukeskuksissa. Tutkimuksesta selviää, että asuntomarkkinoilla on merkittäviä alueellisia eroja. Kaupunki ja kohteen sijainti vaikuttavat merkittävästi saatavaan vuokratuottoon. Parhaimpien sijoituskaupunkien joukkoon sijoittuivat Vaasa, Jyväskylä, Oulu, Helsinki ja Kokkola.

Asuntosijoittaminen tuottaa kuukausittaisen rahavirran lisäksi myös mahdollisen arvonnousun pitkällä aikavälillä. Sijoittajan ei kannata tuijottaa pelkästään bruttovuokratuottoa tai asunnon arvonnousupotentiaalia, koska tutkimuksen mukaan myös kaupunkikohtaisilla erityispiirteillä on suuri vaikutus tuottoon. Asuntosijoittajan kannattaa tutustua kaupunkien kehitysnäkymiin huolellisesti.

-Bruttovuokratuotto on parempi matalan hintatason kaupungeissa. Kaupungeissa, joissa asuntojen hinnat ovat selvästi edullisempia kuin esimerkiksi Helsingissä, ei vuokrataso ole vastaavassa suhteessa edullisempi. Suuremmissa kaupungeissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla arvonnousupotentiaali on kuitenkin parempi, selventää Koro-Kanerva.
Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2016-2020

Pellervon taloustutkimuksen tekemässä tutkimuksessa vertailtiin eri kaupunkien kokonaisvuokratuottoja ja alueellisia kehitystekijöitä vuoteen 2020 asti. Kokonaisvuokratuoton muodostavat bruttovuokratuotto sekä asunnon odotettu arvonnousu.

Hypo: Brexit ajaa Suomen hetkelliseen taantumaan

Suomen talous kääntyy Ison-Britannian Brexitin vuoksi hetkelliseen taantumaan kevään kohtuullisen kasvun jälkeen. Täystyrmäyksestä ei ole kyse, vaikka epävarmuus leikkaa vientiä, investointeja ja kulutusta. Talouden nousu lepää yhä vahvemmin kotimarkkinoiden harteilla.

Suurimmat riskit liittyvät EU:n ja euron yhtenäisyyteen. Keskeistä on rahapolitiikan riittävä mitoitus, ja EKP:n pääjohtajalta Mario Draghilta kaivataan nyt voimakasta ulostuloa. Ison-Britannian EU-eroon liittyy valtavia epävarmuuksia, joten Draghin ”What ever it takes, volume 2”-puheelle on kova tarve.

Korkotaso pysyy matalana vielä pitkään, mikä tukee kotimarkkinoita. Kääntöpuolena se kertoo kuitenkin talouskasvun yskimisestä kautta Euroopan. Suomessa on merkkejä kotitalouksien vaikeuksista, sillä asuntolainoissa lyhennysvapaissa on siirrytty piilomainontaan samalla, kun ostovoima junnaa paikallaan. Ylivelkaantuminen on selvä uhka.

Suomessa rakennusbuumi vetää huteraa nousua kaupungistumisen voimistuessa, ja talouskasvu nojaa kaupunkien tiiviiden osaamiskeskittymien palveluyrityksiin. Helsinki-Tampere-akseli ei saa katketa, vaan sidettä tulee vaalia. Kilpailukykysopimuksen jälkeen katse kääntyy kustannustasosta rakenteisiin: työmarkkinat, kilpailun esteet ja sote tulevat olemaan suurennuslasin alla.

Yleisradio ja Digita jatkavat yhteistyötään

Yle on julkistanut 6.4.2016 päätöksensä televisiojakelupalveluiden kilpailutuksessa. Digita valikoitui Ylen kumppaniksi valtakunnallisten televisiopalveluiden jakelussa.

“Digitan verkon kautta Yle tavoittaa sisällöillään kaikki suomalaiset. Näin varmistamme julkisen palvelun yleisradiotoiminnan peruspalvelun laadukkaasti koko maahan. Myös Digitan hinnoittelu on kehittynyt Ylen kannalta positiiviseen suuntaan”, sanoo Ylen tuotantojohtaja Janne Yli-Äyhö.

”Digita on erittäin tyytyväinen Ylen päätökseen jatkaa pitkäaikaista strategista yhteistyötä Digitan kanssa. Televisiojakelupalveluiden lisäksi Digita vastaa myös Ylen radiopalveluiden jakelusta. Digitan valtakunnallinen antenni-tv-verkko tarjoaa Ylelle tavoittavuudeltaan kustannustehokkaimman jakeluratkaisun”, kertoo toimitusjohtaja Juha-Pekka Weckström.

Yle ja Digita tekevät yhteistyötä myös antennitelevision ja internetin yhdistävässä hybriditelevisiossa. Kokeiluvaiheessa oleva Yle Areena –hybridi-tv-palvelu käytettävissä kanavilla Yle TV1, Yle TV2, Yle Teema ja Yle Fem. Digitan antenni-tv-verkko palvelee myös Ylen monipuolista alueellista sisältötuotantoa.