Euroopan investointirahasto ja Teollisuussijoitus rahoittavat suomalaisyritysten kansainvälistä kasvua

Euroopan investointirahasto (EIF) on sijoittanut merkittäviä määriä suomalaisiin rahastoihin yhdessä Suomen Teollisuussijoituksen kanssa. Tähän mennessä EIF on antanut sijoitussitoumuksia suomalaisiin pääomasijoitusrahastoihin lähes 300 miljoonalla eurolla.

Euroopan investointirahasto (EIF) tarjoaa riskipääomaa pk-yrityksille, erityisesti uusille yrityksille ja teknologiayrityksille. EIF ei investoi suoraan yrityksiin, vaan toimii muun muassa pankkien ja pääomasijoitusrahastojen kautta. Sijoituksiin käytetään rahaston omien varojen ohella Euroopan investointipankin tai Euroopan unionin sille luovuttamia varoja.

”Euroopan investointirahaston resurssit ovat kasvaneet komission uuden rahoituskauden ja Euroopan investointipankin myöntämiin varoihin perustuen. Sijoitamme nykyään vuosittain noin 1,6 miljardia euroa eurooppalaisiin pääomasijoitusrahastoihin, jotka rahoittavat eurooppalaisten pk-yritysten innovaatioita ja kasvua ”, kertoo Euroopan investointirahaston varatoimitusjohtaja Marjut Santoni , joka esiintyy tänään Helsingissä järjestettävässä kansainvälisessä seminaarissa ”Supporting Innovation in Finland”. Tapahtumassa esitellään muun muassa Euroopan unionin uuden rahoituskauden InnovFin-rahoitustuotteita.

Teollisuussijoitus tarjoaa yrityksille pääomaa, osaamista ja verkostoja, joiden avulla yritys voi kasvaa kansainvälisillä markkinoilla. Merkittävä osa Teollisuussijoituksen rahoituksesta kasvuyrityksille kanavoituu pääomasijoitusrahastojen kautta. Euroopan investointirahasto ja Teollisuussijoitus, joko suoraan tai hallinnoimiensa Kasvurahastojen Rahasto I-II kautta, ovat olleet katalysoimassa markkinaan noin 20 suomalaista venture capital- ja kasvurahastoa. Nämä rahastot ovat keränneet kaiken kaikkiaan 1,2 miljardin euron pääomat, jotka on sijoitettu tai sijoitetaan kasvuyrityksiin.

”Olemme erittäin iloisia Euroopan investointirahaston merkittävästä panostuksesta suomalaiseen pääomasijoitusmarkkinaan. Hyvässä yhteistyössä EIF:n kanssa markkinoille on saatu uusia toimijoita ja toimintamalleja, ja toisaalta olemassa olevien toimijoiden uusien pääomarahastojen keskikokoa on saatu vähitellen suuremmaksi. Näillä resursseilla edistetään suomalaisten yritysten kasvurahoitusta”, kertoo johtaja Anne Riekki Teollisuussijoituksesta.

STTK: Talouspolitiikassa pitää panostaa kysynnän kasvuun

Suomen on siirrettävä talouspolitiikkansa painopistettä sopeuttamisesta elvyttämiseen. Molempia kuitenkin tarvitaan, mutta toimien ajoittamisessa elvytystä tulisi korostaa.

– Päätökset rakenneuudistuksista tarvitaan heti hallituskauden alkuun, mutta niiden tulisi ajoittua alkavaksi vasta vuosina 2017 – 2019. Sen sijaan tarvitsemme pikaisesti kokonaiskysyntää lisäävää elvytyspolitiikkaa jo hallituskauden alkuun. Automaattisten vakauttajien lisäksi tarvitsemme myös päätösperäistä elvytystä, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korostaa.

– Elvytyspolitiikan ajoitusta tukee myös matala korkotaso sekä energian halpa hinta. Elvytyksessä tulisikin korostua sen oikea-aikaisuus, väliaikaisuus ja oikea kohdennus.

Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu ja siihen liittyvä syrjäytyminen on sekä lyhyen aikavälin että erityisesti pitkän aikavälin ongelma. Tällä hallituskaudella pitkäaikaistyöttömyydestä on tulossa miljardin lisälasku kestävyysvajeeseen. Tämä kehitys pitää saada katkaistua.

– Kaikki se mitä on mahdollista tehdä pitkäaikaistyöttömyyden kasvun hillitsemiseksi, on syytä tehdä heti. Rakenneuudistusten osana tulisi katsoa työttömyysturvan kehittämistä, mutta uudistusten pitää täyttää oikeudenmukaisuuden kriteerit. Mahdolliset uudistukset tulee tehdä työllistymistä tukien, ei työttömiä syyllistäen.

Palkansaajat ovat omalta osaltaan sopimustoiminnassaan valmiita tukemaan kasvua ja talouspolitiikan suunnanmuutosta.

– Eduskuntavaalien jälkeen olisi mahdollisuus neuvotella kokonaan uusi, pidempiaikainen työmarkkinaratkaisu. Palkkojen ja verotuksen ohella siinä pitäisi huomioida työelämän kehittämiseen liittyvät asiat. Esimerkiksi viime syksynä saavutettu eläkeuudistus vaatii tuekseen panostusta vanhempiin työntekijöihin, Palola painottaa.

– Lisäksi tulisi harkita kasvuhakuisten ja työllistävien pk-yritysten verotuksen keventämistä jos ne jättävät voitot yrityksen kehittämiseen, Palola lisää.

Suomen Yrittäjät: Maksuaikojen kohtuullisuus on kaikkien etu

Hallitus antoi 22.1. eduskunnalle lakiesityksen, jolla pyritään rajoittamaan yritysten välisiä maksuaikoja 30 päivään. Suomen Yrittäjien mukaan muutos tarvitaan. Nyt ylipitkät maksuajat ovat ajaneet pienyrityksiä taloudellisiin vaikeuksiin.

Lakia kaupallisten sopimusten maksuehdoista ollaan muuttamassa siten, että maksuaika elinkeinonharjoittajien välisissä saatavissa saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Nykyisin aikaraja on 60 päivää.

— Tämä on erittäin tervetullut muutos. On hyvä, että esitys ehdittiin antaa jo nykyiselle eduskunnalle, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo.

Suomen Yrittäjät teki loppuvuodesta 2013 oikeusministeriölle aloitteen maksuehtolain muuttamisesta niin, että kaupallisten sopimusten maksuajat saisivat olla korkeintaan 30 päivää. Samoihin aikoihin eduskunnassa tehtiin suunnilleen saman sisältöinen lakialoite, jonka allekirjoitti yli sata kansanedustajaa.

Järventauksen mukaan lakiesitys osoittaa selvästi, että 30 päivää on lain lähtökohta hyväksyttäväksi maksuajaksi, vaikka mahdollisuus sopia pidemmästä maksuajasta jääkin.

— Sopimista ei ole se, että toinen osapuoli vain ilmoittaa maksuehtojen pidentyneen.

Vaikutukset varmistettava

— Eduskunnan hyväksyttyä lain on tärkeä seurata, että sopimuksenvaraisuutta ei käytetä väärin. Jos käytetään, on pidettävä avoimena mahdollisuus tiukentaa lainsäädäntöä, Järventaus sanoo.

Suomen Yrittäjät seuraa asiaa ja nostaa esille epäkohtia, jos havaitaan, että pieniltä yrityksiltä edellytetään kohtuuttomia maksuehtoja kauppojen saamiseksi.

Pk-yritykset vastaavat yli 60 prosentista yksityisen sektorin työpaikoista, joten niiden maksuvalmiutta kannattaa Järventauksen mukaan ehdottomasti tukea myös lainsäädännöllä.

— On kaikkien etu, että raha kiertää yhteiskunnassa nopeammin. Se lisää taloudellista toimeliaisuutta.

Pitkät maksuajat ajavat pienyrityksiä talousvaikeuksiin

Yritysten väliset maksuajat ovat venyneet kohtuuttomiksi. Syksyn 2013 Pk-yritysbarometrissa 44 prosenttia vastaajista kertoi, että oli joutunut hyväksymään yli 30 päivän maksuajan. Näistä lähes viidennes oli joutunut hyväksymään 60 päivän maksuajan ja 36 prosenttia yli 60 päivän maksuajan. Valtaosa maksuaikoja koskeviin kyselyihin vastanneista yrittäjistä ei ole ollut tyytyväisiä nykyiseen maksuaikojen sääntelyyn, vaan on halunnut muutosta.

Kun pk-yritys ei saa ajoissa maksua toimittamastaan palvelusta tai tuotteesta, se joutuu helposti itse vaikeuksiin, kun maksua odottavan yrityksen pitää löytää korvaavaa käyttöpääomarahoitusta. Pahimmillaan yritys ei saa lyhytaikaista käyttöpääomarahoitusta, ja se joutuu maksuvaikeuksiin.

Pitkien maksuaikojen aiheuttamat kustannukset heijastuvat hintoihin, mikä puolestaan heikentää yritysten kilpailukykyä. Kohtuullisten maksuehtojen varmistaminen lisää rahan kiertonopeutta yhteiskunnassa.

3D-tulostus luo uudenlaista palveluiden markkinaa

Tehokkuus, tieto ja turvallisuus ovat suomalaisen teollisuuden kulmakivet ja siksi myös Kunnossapitoforumin pääteemat. Maaliskuun 25.–26. päivinä Tampereella pidettävä kunnossapitoalan messutapahtuma ja asiantuntijakongressi kokoavat yhteen Suomen teollisuuden kunnossapidon ammattilaiset sekä esittelevät alan uusimman tiedon ja tuotetarjonnan.

“Tehokkuus on välttämätöntä, jotta Suomen teollisuus voi pärjätä muuttuvassa ympäristössä. Tiedon käsittely ja hyödyntäminen ovat mahdollisuuksia uudenlaisen kilpailukyvyn löytämiselle. Turvallisuudesta taas ei yksikään yritys voi tinkiä. Verkostoituminen näiden teemojen ympärillä on todettu hyödylliseksi niin tehtaiden johtoportaalle, asiantuntijoille kuin työntekijätasolle”, kertoo Expomarkin kehityspäällikkö Juha Nyholm KunnossapitoForumista. Tapahtuma pidetään nyt 16. kertaa. Se on kunnossapitoalan merkittävin vuosittainen kotimainen tapahtuma.

Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n kongressi alan messujen yhteydessä vie keskustelun pintaa syvemmälle alan huippuosaajien ja -yritysten puheenvuoroilla. Kongressipuhujina ovat muun muassa Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan projektijohtaja Timo Merikallio, Stora Enso tehtaanjohtaja Juha Mäkimattila, Neste Oilin kunnossapitopäällikkö Vesa Moilanen ja Outotecin kunnossapitojohtaja Jari Ala-Nikkola. Luentoja ja tietoiskuja kuullaan myös messuohjelmassa.

3D-tulostus luo uudenlaista palveluiden markkinaa

3D-tulostus on kunnossapitoalan tulevaisuuden teknologia, joka ylittää perinteisen valmistusteknologian rajat ja tuo uudenlaista kilpailukykyä teollisuuteen. Kunnossapitoforumin 3D-tulostuksen ratkaisuklinikka antaa aiheesta parhaan mahdollisen tiedon. Paikalla on laitetoimittajien ja palveluntarjoajien lisäksi tutkimus- ja kehittäjien edustajia.

“Jos vastauksia kysymyksiin ei löydy 3D-tulostuksen ratkaisuklinikalta, niin niitä ei todennäköisesti ole vielä olemassa”, toteaa Suomen Pikavalmistusyhdistys FIRPA ry:n puheenjohtaja ja Aalto Yliopiston tutkimuspäällikkö Jukka Tuomi. Hän on tutkinut 3D-tulostusta 1980-luvulta lähtien.

Tuomi arvioi 3D-tulostuksen olevan tulevaisuudessa olennainen osa muun muassa laitteiden varaosahuoltoa ja uudistamista. Teknologia tulee mahdollistamaan arvokkaiden varaosavarastojen pienentämisen sekä nopean ja paikallisen varaosavalmistuksen.
“Nyt on kehittymässä kokonaan uudenlainen markkina. 3D-tulostuksen teknologioihin erikoistuneista palveluyrityksistä tulee teollisuusyritysten kumppaneita”, Tuomi arvioi.

3D-ratkaisuklinikalla Aalto Yliopisto tulee käytännössä toteuttamaan muun muassa robottitarraimen täydellisen kopion, joka voitaisiin tulostuksen jälkeen ottaa käyttöön automatisoidussa tuotannossa. Robottitarrain 3D-skannataan, 3D-mallinnetaan ja tulostetaan molempina messupäivinä yleisön edessä.
Laitteiden elinkaari haltuun oikeaa tietoa hyödyntäen

“Ennakoinnin kehittyminen on korostanut kunnossapidon merkitystä teollisuuden tuloksessa. Isossa yrityksessä käyttöseisokki voi tarkoittaa kymmenien, joskus jopa sadan miljoonan euron kuluja”, toteaa Promaint ry:n kongressissa kunnossapitojärjestelmien kehittymisestä puhuva asiantuntijayritys Ramsen konsultti Petri Kata.

Teollisuuden kunnossapito on ottanut edistysaskeleita seurannassa, ennakoinnissa ja ongelmakohtiin reagoimisen nopeudessa. Se on tuonut tehokkuutta, vähentänyt huoltoseisokkeja ja parantanut investointien suunnitelmallisuutta.

“Tietojärjestelmien olisi pitänyt vaikuttaa teollisuuden tehokkuuteen enemmän kuin ne ovat vaikuttaneet. Järjestelmiä hankitaan suurin odotuksin, mutta jalkauttaminen käytäntöön jää usein puolitiehen. Järjestelmän oikea käyttö parantaa laitteiden käyttövarmuutta ja lisää tuotannon kustannustehokkuutta”, Kata sanoo.

Konecranesin tuotekehitysjohtaja Tuomo Härkönen kertoo kongressissa teollisen internetin vaatimuksista ja mahdollisuuksista. Toisella puolen maailmaa havaittu ongelmatilanne Konecranesin teollista internetiä hyödyntävässä laitteessa voidaan parhaassa tapauksessa ratkaista vartissa, kun se muutoin vaatisi asiantuntijan matkustamisen paikan päälle ja mahdollisesti viikkojen tauon koneen käyttöön.

“Olemme Konecranesissa seitsemän vuoden ajan kehittäneet sinnikkäästi asiakkaalle arvoa tuottavia etäpalveluita ja muokanneet tuotteitamme teollisen internetin suuntaan. Se edellyttää uudenlaista infraa ja huolellista analytiikkaa. Jos laitteesta on oikea data käytössä sataprosenttisesti, sen elinkaari pystytään optimoimaan lähes täydellisesti”, Härkönen kertoo.

Messu- ja kongressiohjelma sekä muun muassa asiantuntijablogi löytyvät Kunnossapitoforumin verkkosivuilta.

Verkkokauppa vilkastui loppuvuonna

Talouden taantuma ei hyydyttänyt joulun pakettiliikennettä. Itella Posti toimitti joulukuussa yhdeksän prosenttia enemmän paketteja kuin edellisvuonna samaan aikaan. Postin koko vuoden pakettivolyymi oli 32,6 miljoonaa, ja se kasvoi noin 800 000 paketilla viime vuodesta.

Postin pakettiautomaatit ovat yhä suositumpia verkkokauppaostosten noutopaikkoja ja vakiinnuttaneet asemansa osana verkkokauppojen toimitustapoja. Pakettiautomaattien kautta kulki tänä vuonna puolet enemmän lähetyksiä kuin viime vuonna. Postin palvelupisteverkostoa kasvatettiin vuoden aikana, yli 1 450 palvelupisteen verkostoon kuuluu postien lisäksi 460 pakettiautomaattia.

Kiireisimpänä joulukuun viikkona Posti toimitti noin miljoona pakettia, mikä oli kaikkien aikojen ennätys. Ennätysvolyymiä hoidettiin lisäämällä henkilökuntaa, postien hyllytilaa, pakettiautomaattien täyttöjä ja pakettien kotiinkuljetuksia.

– Verkkokaupat ovat suurelle osalle kuluttajista luonteva ostospaikka, tutkimuksemme mukaan yli puolet kuluttajista aikoi tehdä jouluostoksia verkossa. Verkkokauppa on kasvanut noin 5-10 prosenttia tänä vuonna. Me kehitämme yhä monipuolisempia palveluja verkkokauppaostamisen ja asiakkaiden arjen helpottamiseksi. Postiasioita voi hoitaa erilaisissa palvelupisteissä, jotka tarjoavat laajat aukioloajat. Postin uudesta mobiilisovelluksesta saa muun muassa arvioin paketin saapumisajasta, ja panostamme myös jatkossa mobiili- ja verkkopalvelujen kehittämiseen, Itella Postin liiketoimintajohtaja Anders Falck kertoo.

Alkuvuoden aikana uusia pakettiautomaatteja asennetaan yli kymmenen. Itellan tutkimuksen mukaan Postin on kuluttajien eniten suosittelema pakettitoimittaja.

Kymmenet miljoonat joulukortit levittivät joulumieltä

Suomessa lähetettiin tänä jouluna joulutervehdyksiä noin 34 miljoonan kortin voimin. Kolme neljästä kuluttajasta aikoi muistaa tuttavapiiriään joulukorteilla. Itellan tekemän tutkimuksen mukaan 64 % kuluttajista on sitä mieltä, ettei joulu tunnu joululta ilman perinteisiä joulukortteja. Juuri tunteen välittäjänä joulukorttia pidetäänkin sähköistä tervehdystä parempana. Paperinen joulukortti ilahduttaa lähes kaikkia vastaajaryhmiä selvästi sähköistä tervehdystä enemmän. Korttien lähettämisen lisäksi suurin osa toivottaa hyvää joulua myös sosiaalisessa mediassa tai tekstiviesteillä.

Posti palkkasi jouluksi 3 300 kausiapulaista, joista suuri osa työskenteli joulukorttien lajittelussa, jota tehdään valtaosin käsityönä.

Suomalaiseen joulukorttiperinteeseen kuuluvat olennaisesti joulupostimerkit. Posti ja Kuvittajat ry ovat käynnistäneet kuvituskilpailun vuoden 2016 joulupostimerkistä. Kilpailu on avoin Kuvittajat ry:n jäsenille 31.3.2015 asti. Kilpailussa haetaan postimerkkikoossa toimivaa, suomalaista joulua ja joulutunnelmaa kuvaavaa teosta.

DNA:n vuoden kestosuosikit löytyvät Samsungilta

DNA:n joulukuun myydyimpien puhelimien listalla oli jonkin verran vaihtuvuutta edelliseen kuukauteen verrattuna, mutta itse kärkikolmikossa muuttui vain laitteiden keskinäinen järjestys. Vuoden kestosuosikit löytyvät Samsungilta, jonka puhelimista peräti kolme mallia pysyi Top10-listalla koko vuoden.

Joulukuun kymmenen myydyimmän puhelimen listalla on viisi Samsungin puhelinta, kaksi laitetta Nokialta ja Applelta sekä yksi Sonylta. Sony on nyt ensimmäistä kertaa suosituimpien laitteiden listalla ja näyttää siltä, että Sony tyylikkäillä puhelimillaan tulee näkymään listalla jatkossa yhä useammin.

Kärkiviisikoon mahtui kaikkiaan neljä Samsungin puhelinta, joista jokainen nosti sijoitustaan yhden pykälän. Ykkössijalle nousi Samsung Galaxy Trend Plus, ja sitä seurasi kolme 4G-puhelinta: Samsung Galaxy S4 Mini, edullinen Samsung Galaxy Ace 4 ja jo klassikon maineessa oleva Samsung Galaxy S4 4G+. Samsungien lomassa kolmatta sijaa hallussaan pitää Apple iPhone 6.

Koko vuoden kestosuosikeiksi nousivat Samsung Galaxy Trend Plus, Samsung Galaxy S4 4G+ ja Samsung Galaxy S4 Mini, jotka pysyivät myydyimpien Top10-listalla kaikki 12 kuukautta. Samsung Galaxy Trend Plus otti myös ylivoimaisesti ykkössijoja, peräti seitsemän. Nokian laitteista eniten listakuukausia keräsi Lumia 520, ja Applen laitteista iPhone 5s, jotka molemmat olivat vuoden aikana listalla kymmenen kuukautta. Tulokset eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia, sillä eri mallit ovat tulleet myyntiin keskenään eri aikoihin eivätkä kaikki puhelimet ole olleet myynnissä koko vuotta.

4G-verkkojen nopea kasvu ja uudet palvelut lisänneet edullisten 4G-puhelinten myyntiä

”Edulliset ja tehokkaat 4G-puhelimet ovat nousemassa käytännössä koko kansan suosikeiksi, mutta niitä hankitaan aivan erityisesti lasten ja nuorten käyttöön. Suosiota siivittävät toisaalta 4G-verkkojen nopea kasvu ja toisaalta mobiililaitteisiin yhä kattavammin tarjolla olevat erinomaiset viihdepalvelut. Perheen pitkät automatkatkin helpottuvat, kun kännykän ja tabletin kautta on ilman verkko-ongelmia tarjolla runsaasti ajanvietettä myös takapenkille”, kertoo DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko.

Mobiilidatan käyttömäärät ovat kasvaneet kaikissa asiakasryhmissä sekä yritys- että kuluttaja-asiakkailla, mutta käytön kasvu on selvästi suurinta kahdenkymmenen ikävuoden molemmin puolin olevilla käyttäjillä. DNA:n selvityksen mukaan 18–24-vuotiaat käyttävät mobiilidataa lähes 120 prosenttia enemmän kuin 35–44-vuotiaat ja noin 350 prosenttia enemmän kuin 55–64-vuotiaat.

”Monipuolisia ja hyvin tehokkaita älylaitteita hankitaan yhä nuoremmille käyttäjille. On hyvä, että lapsilla ja nuorilla on älylaitteita, sillä ne parantavat osaltaan myös heidän turvallisuuttaan. Koska haluamme auttaa vanhempia ymmärtämään lasten ja nuorten älylaitteiden käyttöön liittyviä tarpeita ja käyttötottumuksia, olemme avanneet tätä tarkoitusta palvelevan sivuston, joka kannustaa myös vanhempia tutustumaan verkossa tapahtuvaan elämään.”, Aavikko kertoo.

Elämä verkossa -sivustolta löytyy tietoja ja käyttövinkkejä alle kouluikäisten, jo koulunsa aloittaneiden sekä nuorison netin ja älypuhelimen käyttöön. Sivuston tarkoituksena on myös auttaa vanhempia valvomaan lapsensa elämää verkossa sekä opastamaan lapsia laitteiden ja palvelujen turvallisessa käytössä. Sivusto auttaa vanhempia tekemään tarvittaessa myös rajoituksia ja estoja ikävien yllätysten ehkäisemiseksi. Sivusto löytyy osoitteesta http://www.dna.fi/elama-verkossa .

DNA:n myydyimmät puhelimet joulukuussa 2014

1. Samsung Galaxy Trend Plus
2. Samsung Galaxy S4 Mini
3. Apple iPhone 6
4. Samsung Galaxy Ace 4
5. Samsung Galaxy S4 4G+
6. Nokia Lumia 530
7. Nokia Lumia 630
8. Apple iPhone 5s
9. Samsung Galaxy S5
10. Sony Xperia Z3 Compact

Velkajärjestely tuli mahdolliseksi myös pienyrittäjille

Merkittävä muutos varmistui: Velkajärjestely mahdolliseksi myös pienyrittäjille

Presidentti Sauli Niinistö vahvisti perjantaina yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisen. 1.1.2015 lähtien velkaongelmiin joutuneen toiminimiyrittäjän yksityiset ja elinkeinotoiminnan velat voidaan järjestellä ja kannattava yritystoiminta voi jatkua. Suomen Yrittäjien vahvasti ajama muutos on vaikeuksiin joutuneille yrittäjille todella merkittävä.

Velkaongelmiin joutuneen toiminimiyrittäjän yksityiset ja elinkeinotoiminnan velat voidaan ensi vuoden alusta lähtien järjestellä, jos yritystoiminta on melko pienimuotoista ja perustuu pääasiassa yrittäjän työpanokseen.

– Näin säilytetään yrittäjän oma ja mahdollisten työntekijöiden työpaikat, lainsäädäntäasioiden päällikkö Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo.

– Tässä on esimerkki sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti erittäin merkittävästä lakimuutoksesta. Sillä ehkäistään tarpeettomia konkursseja, yritysten lopettamista ja ihmisten syrjäytymistä.

Suomen Yrittäjät on ajanut nyt toteutuvaa mallia pitkään.

Yrittäjä tasa-arvoiseen asemaan palkansaajan kanssa

Kun laki astuu voimaan, toiminimiyrittäjät ovat vihdoin tasa-arvoisia palkansaajien kanssa. Nykylain mukaan velkajärjestelyssä ei voi järjestellä elinkeinotoimintaan liittyviä velkoja, vaan yrittäjän on joko lopetettava elinkeinotoiminta velkajärjestelyyn pääsemiseksi tai hakeuduttava yrityssaneeraukseen.

– Tilanne on ollut sama, kuin jos ylivelkaantuneen palkansaajan pitäisi irtisanoutua ja jäädä tahallaan työttömäksi päästäkseen velkajärjestelyyn. Yrityssaneeraus taas on pienyrittäjälle usein liian kallis ja raskas, Janne Makkula sanoo.

Yrittäjä voi säilyttää kotinsa, ja veloille tulee lopullinen vanhentumisaika

Uutta ovat myös säännökset velan lopullisesta vanhentumisesta, joka lasketaan velan erääntymisestä. Velka vanhentuu 20 vuodessa. Jos velkojana on luonnollinen henkilö, vanhentumisaika on 25 vuotta.

Yrittäjän omistusasunnon suoja paranee, sillä velkajärjestelyssä omistusasunnon voi säilyttää tietyin edellytyksin, yrityssaneerauksessa taas ei.

Lisärahoitus varmistui

Suomen Yrittäjät vaati kesällä, että jotta uudistus onnistuu, talous- ja velkaneuvonnan määrärahoja pitää korottaa valtion vuoden 2015 talousarviossa. Näin kävi. Valtion talousarvioon tehtävissä muutoksissa on mukana miljoonan euron lisäraha velkaneuvontaan, jota saavat nyt myös yrittäjät.

Öljyalan Keskusliitto päivittää nimensä

Öljyalan Keskusliitto päivittää nimensä kuvaamaan paremmin järjestön jäsenistön nykyistä toimintaa ja käyttää ensi vuoden alusta alkaen nimeä Öljy- ja biopolttoaineala ry.

-Monet jäsenyrityksemme ovat jo pitkään olleet merkittäviä kestävästi tuotettujen biopolttoaineiden valmistajia ja jakelijoita, ja Suomessa kaikki liikenteen polttonesteet sisältävät nykyisin biokomponentteja. Biopolttoaineilla on näin jo vuosia ollut tärkeä osa järjestön työssä, joten on luontevaa päivittää myös nimi vastaamaan toiminnan sisältöä, toteaa toimitusjohtaja Helena Vänskä.

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n tavoitteena on edistää nestemäisten polttoaineiden vastuullista käyttöä ja osallistua kestävän energiatulevaisuuden kehittämiseen sekä rakentaa puitteita alan kannattavalle toiminnalle.

Etu- ja yhteistyöjärjestö edustaa alaa ja toimii asiantuntijana yhteisissä alaa koskevissa energia-, ilmasto-, liikenne- ja ympäristöpoliittisissa asioissa. Järjestö ei ota kantaa jäsentensä väliseen kilpailuun eikä työmarkkinakysymyksiin.

Järjestön jäseniä ovat Neste Oil Oyj ja Neste Markkinointi Oy, St1 Oy, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK, Oy Teboil Ab sekä laite-, järjestelmä- ja palvelutoimittajien yhdistys Öljy- ja Kaasutekniikka ry.

Nimipäivityksen yhteydessä järjestö ottaa käyttöön myös uuden tunnuksen.

Öljy- ja biopolttoaineala ry käyttää ruotsiksi nimeä Olje- och biodrivmedelsbranschen rf ja englanniksi nimeä Finnish Petroleum and Biofuels Association.

Patenttien nopeutettua käsittelyä pilotoidaan

Nopeutetussa käsittelyssä patentinhakija saa PRH:lta ensimmäisen teknisen välipäätöksen neljässä kuukaudessa patenttihakemuksen tekemispäivästä. Kirjettä kutsutaan välipäätökseksi, koska kyseessä on hakemuskäsittelyn aikana annettu päätös.

Ensimmäinen tekninen välipäätös tarvitaan yleensä vuoden kuluessa, koska sen avulla hakija voi päättää, kannattaako patentointia jatkaa ulkomaille.Esimerkiksi maailmalle pyrkivät IT- ja cleantech-startup-yritykset tarvitsevat kuitenkin paljon nopeampaa palvelua.

Edellytykset nopeutetun käsittelyn saamiseen

Pilottivaiheessa nopeutettu käsittely on maksuton, mutta emme tietenkään voi myöntää nopeutettua käsittelyä jokaiselle patenttihakemukselle. Hakemuksen on täytettävä seuraavat edellytykset:

• hakemus on jätetty PRH:een 1.12.2014 tai sen jälkeen
• hakemus on muodollisesti kunnossa
• hakija on suomalainen
• hakemus on suomalainen ensihakemus

Suomalainen ensihakemus

Suomalainen ensihakemus tarkoittaa sitä, että hakija ei ole jo hakenut kyseiselle keksinnölle patenttia muualla. Toisin sanoen patentoiminen aloitetaan Suomesta.

PPH- eli Patent Prosecution Highway -järjestelmä

PPH-järjestelmää kannattaa hyödyntää, jos patentointia jatketaan ulkomailla. PPH-järjestelmä mahdollistaa nopeutetun käsittelyn pyytämisen myös muissa patenttivirastoissa, joiden kanssa PRH:lla on sopimus. Tällä hetkellä suomalaishakijoilla on mahdollisuus hakea nopeutettua PPH-käsittelyä 21 ulkomaisessa virastossa, esimerkiksi Saksassa, USA:ssa ja Kiinassa.

Lue lisää nopeutetusta käsittelystä
http://www.prh.fi/fi/patentit/patentointi_suome…ly-pilotti.html

Finavia palkittiin vastuullisuusraportoinnista

Finavia Oyj:n vastuullisuusraportti 2013 voitti julkisten toimijoiden sarjan FIBSin järjestämässä vastuullisuusraportointikilpailussa. Raportti on osa vuosikertomusta.

Finavian vastuullisuusraportti palkittiin nyt ensimmäistä kertaa. Finavia on kehittänyt vastuullisuusraportointiaan määrätietoisesti vuodesta 2011 lähtien, kun erilliset ympäristö- ja HR-raportit sekä toimintakertomus yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Finavia kehittää raportointiaan edelleen myös tänä vuonna.

Tuomaristo kiitteli arvioissaan Finavian raportointia muun muassa lentoasemien ympäristövaikutuksista sekä toimenpiteistä näiden vaikutusten vähentämiseksi. Myös lentoturvallisuuden varmistamisen käsittelemistä kiitettiin. Arvion mukaan raportoinnissa on myös kuvattu selkeästi sidosryhmävuorovaikutuksen muotoja sekä sitä, miten Finavia pyrki raportointikaudella vastaamaan sidosryhmien esille nostamiin asioihin. Arviossa kiitettiin myös raportissa esitettyjä pidemmän aikavälin vertailutietoja.

– Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä tuodaksemme toiminnastamme esille sidosryhmien meiltä odottamia seikkoja. Saamamme tunnustus on hieno palaute koko yhtiölle. Meille on ensiarvoisen tärkeää tuottaa asiakkaidemme tarvitsemat palvelut laadukkaasti ja tehokkaasti sekä hoitaa yhteiskunnallinen roolimme vastuullisesti. Kun toimimme taloudellisesti kestävällä tavalla, voimme kantaa vastuumme sidosryhmiämme kohtaan, sanoo Finavian viestintäjohtaja Mikko Saariaho .

– Finavialta odotetaan avoimuutta ympäristöasioiden lisäksi muun muassa henkilöstöasioissa ja siinä, miten laadukkaasti ja kustannustehokkaasti lentoasemamme tukevat lentoliikenteen toimintaedellytyksiä Suomessa. Perustehtävämme on luoda edellytykset Suomen väkilukuun suhteutettuna ylivertaisille lentoyhteyksille, toteaa Saariaho.

Finavia raportoi vastuullisuudestaan GRI 3 -suositusten mukaisesti tasolla B. Lisäksi raportoinnissa on käytetty lentokenttäoperaattoreille tarkoitetun lisäosan (Airport Operators Sector Supplement, AOSS) tunnuslukuja sekä huomioitu Suomen valtion omistajapolitiikkaa ohjaavat vaatimukset valtionyhtiöiden yritysvastuuraportoinnille.

Finavian vuosikertomus on julkaistu verkkosivuilla, jolta voi tulostaa myös erikseen vastuullisuusraportin pdf-versiona. Raportti löytyy osoitteesta: http://vuosikertomus.finavia.fi/fi/2013

Yrityspörssin verkosto laajenee

Pieniä ja keskisuuria yrityksiä myydään vuosittain vain pari tuhatta, kun kauppoja pitäisi tehdä pelkästään yrittäjien ikääntymisestä johtuen yli tuplasti enemmän. Kyse on tuhansista työpaikoista. Yrityskauppojen vauhdittamiseen tarvitaan asiantuntija-apua ja kauppapaikkoja. Suomen Yrittäjien Yrityspörssi.fi -palvelu on yksi keino vauhdittaa ostajien ja myyjien kohtaamista.

Lähes kaikki yksityisen sektorin uudet työpaikat ovat jo kymmenen vuoden ajan syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vuosittain Suomessa tuhansia yrityksiä ja työpaikkoja uhkaa loppua sen takia, että yrittäjän jäädessä eläkkeelle yritykselle ei löydy jatkajaa.

Suomen Yrittäjien Yrityspörssi-palvelu auttaa yrityksen ostajia ja myyjiä löytämään toisensa. Valtakunnallisena palveluna alkanut Yrityspörssi laajenee alueellisesti. Etelä-Pohjanmaalla, Hämeessä, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa Yrityspörssit ovat jo käytössä. Ensi viikolla käynnistyy Etelä-Savon Yrityspörssi.

– Keskustelemme lisäksi useiden muiden kumppaneiden kanssa alueellisen Yrityspörssin käynnistämisestä, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala kertoo.

Kujala puhui yrityskaupoista avatessaan Omistajanvaihdos 2014 -konferenssin Helsingissä tiistaiaamuna.

Kujalan mukaan alueellisilla pörsseillä on tärkeä rooli seudullisen yritysmarkkinan kehittämisessä ja vauhdittamisessa.

– Yrityskauppaa käydään alueellisesti, ja myyjä ja ostaja löytävätkin toisensa usein lähiseudulta. Näiden omistajanvaihdosten onnistuminen turvaa työpaikkoja.

Valmiin yrityksen ostaminen on hyvä vaihtoehto uudelle yrittäjälle

Kujalan mukaan olisi hyvä, että yritykset vaihtaisivat omistajaa useammin, sillä yrityksen eri elinkaaren vaiheisiin tarvitaan erilaisia yrittäjiä.

– Suomeen tarvitaan paljon uusia yrittäjiä jatkamaan jo toimivien yritysten toimintaa, jottei haaskattaisi työpaikkoja, osaamista, asiakassuhteita, kumppanuuksia ja varallisuutta, hänsanoo.

– Uuden yrityksen perustajan kannattaa pohtia, ostaisiko jo toimivan yrityksen. Valmiin yrityksen jatkaminen on sujuvampaa ja riskittömämpää kuin uuden perustaminen, koska ostaja pääsee heti kehittämään jo toiminnassa olevaa yritystä.

Suomen Rakennusasiantuntijat teki kuntotarkastuksesta vientituotteen

Kiinteistöjen hintojen nousu ja asuntokappoihin liittyvien riitatapausten yleistyminen ovat lisänneet kysyntää kuntotarkastustoiminnalle Eestissä. Suomen Rakennusasiantuntijat Oy, SUORAA, tarttui haasteeseen ja ryhtyi tarjoamaan osaamistaan ja monivuotista kuntotarkastusalan kehittämiskokemustaan myös naapurimaamme tarpeisiin.

Asuntokauppariidat lisänneet kuntotarkastusten kysyntää Eestissä

Kiinteistöjen hintojen nousu ja asuntokappoihin liittyvien riitatapausten yleistyminen ovat lisänneet kysyntää kuntotarkastustoiminnalle Eestissä. Samoin kuin Suomessa, vastaa eestiläinen omakotitalon myyjä kiinteistönsä piilevistä virheistä 5 vuotta kaupan teosta.

Suomen Rakennusasiantuntijat Oy, SUORAA, tarttui haasteeseen ja perusti tytäryhtiön, Eesti Ehitusasjatundjad Oü:n, tarjotakseen osaamistaan ja monivuotista kuntotarkastusalan kehittämiskokemustaan myös naapurimaamme tarpeisiin.

Yhteistyö Eesti Ehituskeskuksen kanssa

Eestiläisiin kiinteistöihin ja lainsäädäntöön sopeutettujen palveluiden, kuten kuntotarkastuksten, kuntoarvioiden ja TDD-palveluiden (Technical Due Diligence) tarjonnan lisäksi tarkoituksena on kattava yhteistyö alan asiantuntijaorganisaatioiden ja viranomaisten kanssa.

Eesti Ehitusasjatundjad Oü on jo sopinut Tallinnassa sijaitsevan Eesti Ehituskeskusen, Viron rakennuskeskuksen, kanssa kuntotarkastukseen liittyvien KH- korttien kääntämiseksi eestiksi. ”Tavoitteena tällä toiminnalla Eestissä on yhtenäistää alan pelisäännöt ja lisätä tietämystä kuntotarkastuksen sisältöjen ja mm. riskirakenteiden tutkimisen tarpeellisuudesta ennen kiinteistön kauppaa” -kertoo Eesti Ehitusasjatundjad Oü:n maajohtaja Olavi Pilk.

Tallinnan toimistoa luotsaava maajohtaja Pilk on ollut useamman vuoden perehtymässä kuntotarkastustoimintaan Suomessa, jossa tarkastuksia on tehty jo 1990-luvun loppupuolelta alkaen. Pilk on opiskellut Tallinnan Ammattikorkeakoulun teollisuus- ja asuinrakennusten opintolinjalla ja hän valmistui vuonna 1986.

Metsämessuilla esitellään biometsätalouden innovaatioita

Tulevaisuuden tori tarjoaa biotalouden ratkaisuja arkipäivän tuotteisiin
0
Metsämessujen Tulevaisuuden tori -näyttelyosastolla esitellään biometsätalouden innovaatioita. Puuta ja puupohjaisia materiaaleja käytetään tuotteissa, joissa ei sitä tule ajatelleeksikaan: päivittäiskosmetiikassa, lääketieteellisissä valmisteissa, henkilöautoissa ja vaatteissa. Tulevaisuuden tori esittelee näitä innovaatioita, ja kertoo, miksi tulevaisuus tehdään puusta. Tulevaisuuden torin päärahoittaja on Suomen Metsäsäätiö ja yhteistyökumppanit ovat Metsäteollisuus ry, työ- ja elinkeinoministeriö, Metsä Group, Stora Enso, UPM.

Stora Enso tuo Tulevaisuuden torille Marimekon Allu-mekon, joka on valmistettu liukosellusta. Samaista liukosellua käytetään myös monissa muissa päivittäisissä tuotteissa. Liukosellun lisäksi Stora Enson puuelementeistä syntyy kerrostaloja ja kartongista brändituotteiden pakkauksia.

Metsä Groupin interaktiivinen juliste näyttää puun lukemattomat mahdollisuudet. Metsä Group kertoo, miten nykyisten ja tulevaisuuden biotuotteiden jäljet vievät sellutehtaille ja muutaman vuoden päästä muun muassa Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaalle.

UPM tuo Tulevaisuuden torille muun muassa puupohjaisia biomateriaaleja hyödyntävän ja uusiutuvaa dieseliä polttoaineena käyttävän Biofore-konseptiauton. Auto on toteutettu yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa.

Marita Huurinaisen suunnittelemien Wave-kenkien valmistuksessa hyödynnetään traditionaalista puuntaivutustekniikkaa ja tuloksena on kevyt ja joustava puupohjainen kenkä. Skandinaavisen luonnon inspiroima kenkä yhdistää ajatonta designia, suunnitteluperinnettä ja tulevaisuutta.

Droplet Hitech Design Oy / Lastu -tuotteet on valmistettu Suomessa ja palkittu Design from Finland -palkinnolla. Puiset mobiililaitteiden oheistuotteet, kuten kännykänkuoret edustavat ainutlaatuista puumuotoilua markkinoiden erikoisimmilla materiaaleilla.

Flaxwood Oy:n puukuitukomposiitista valmistetut sähkökitarat ja musiikki-instrumenttien komponentit tarjoavat innovatiivisen, korkealaatuisen ja ekologisen vaihtoehdon soitinvalmistukseen. Tuotteissa yhdistyvät puukuitukomposiitin edut ja perinteisen puun ominaisuudet.

Kraa Kraa Eyewear Oy valmistaa puisia silmä- ja aurinkolasinkehyksiä. Kehykset ovat sekoitus ennakkoluulotonta suunnittelua, modernia käsityöläisyyttä ja tinkimätöntä laatua ja ne valmistetaan Suomessa.

Max Joacim Cosmetics Oy on ainoa suomalainen hienoparfyymeja kehittävä ja tuottava yhtiö. Tuoksujen luomisessa merkittävässä osassa on kotimaan luonto ja uutuustuoksu pohjautuu suomalaiseen koivuun.

OnBone Oy/ Woodcast on puusta ja biohajoavasta muovista valmistettu kipsausmateriaali, jota voi työstää ilman vettä ja ilman kumihanskoja. Myrkytön ja täydellisesti muotoutuva kipsausmateriaali muotoillaan lämmitettynä ja jäähtyessään siitä tulee puumaisen kestävää. Käytetyt kipsit voi hävittää joko energia- tai biojätteenä.

Apteekeissa myytävien Repolar Oy:n hoitotuotteiden kehityksen perustana on kuusen runkopihkan ominaisuuksien asiantuntemus. Repolar tutkii ja kehittää valmisteita haavan- ja ihonhoitoon, kynsien ja ihon sienisairauksiin sekä lemmikkieläinten akuutteihin ja kroonisiin korvaongelmiin. Repolar edistää suomalaista lääketieteellistä tuotekehitystä yhdistämällä vanhan suomalaisen kansanperinteen havainnot sekä modernin lääketieteen vaatimukset.

Trestima Oy mittaa metsän puumäärän valokuvista. Metsä kuvataan Trestima-sovelluksella ja järjestelmä tunnistaa kuvista automaattisesti mm. puulajit ja runkojen läpimitat. Tuloksena on tarkka arvio metsän pohjapinta-alasta ja tilavuudesta runkolukusarjoineen.

Tulevaisuuden tori -näyttelyn järjestää Messukeskus. Päärahoittaja on Suomen Metsäsäätiö ja yhteistyökumppanit ovat Metsäteollisuus ry, työ- ja elinkeinoministeriö, Metsä Group, Stora Enso, UPM.

Pääomasijoittajat kasvattivat yritysten arvoa pörssiä tehokkaammin

Eurooppalaisten pääomasijoittajien yritysmyynnit piristyivät vuonna 2013 ja erityisesti listautumisia toteutettiin eniten sitten vuoden 2006. EY:n vuosittainen raportti osoittaa pääomasijoittajien lyövän julkisesti noteeratut yhtiöt yritysten arvon kasvattamisessa.

Taloudellisen tilanteen kohentuminen Euroopassa, luottomarkkinoiden parantuminen ja listautumisille otolliset markkinat tukivat pääomasijoittajien tekemien yritysmyyntien kasvua vuoden 2013 aikana. EY:n vuosittaisen European PE exit study -raportin mukaan viime vuonna yritysmyyntien määrä kasvoi 77:ään edellisen vuoden 61:stä. Raportti käsittelee pääomasijoittajien suurista eurooppalaisista yhtiöistä tekemien yritysmyyntien tuloksia ja omistaja-arvon kasvattamiseen vaikuttavia tekijöitä.

Vuonna 2013 pääomasijoittajien listautumisten kautta toteuttamat yritysmyynnit nousivat korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2006. Listautumiset vastaavat 17 prosenttia kokonaisuudesta ja tutkimuksen mukaan pääomasijoittajien portfolioista löytyy lisäksi edelleen useita listautumiskelpoisia yhtiöitä.

Parantuneet luottomarkkinat tukivat myös pääomasijoittajien välisten yrityskauppojen kasvua, joiden osuus toteutuneista myyneistä oli viime vuonna 55 prosenttia. Osuus kasvoi selvästi edellisen vuoden 38 prosentista ja on korkein sitten vuoden 2007, mikä kertoo ostajien uskovan yritysten kasvupotentiaaliin seuraavassakin liiketoiminnan kehityksen vaiheessa.

– Positiivista kehitystä on myös luotonantajien toteuttamien irtautumisten määrän putoaminen matalimmalle tasolleen sitten vuoden 2008. Yrityksille tehdyt myynnit kuitenkin odottavat vielä vilkastumistaan, sillä viime vuonna ne vähenivät edellisen vuoden 25 kaupasta 16:een, kommentoi partner Mikko Äijälä EY:n yritysjärjestelypalveluista.

Pääomasijoittajat lyövät markkinat tuloksia kasvattamalla

Tutkimuksen mukaan suurin osa myytyjen yritysten arvon kasvusta ja siten sijoituksille saadusta tuotosta on pääomasijoittajien omistuksen ansiota.

– Sekä velkavipu että yleinen osakemarkkinoiden kehitys selittävät vain osan pääomasijoittajien saavuttamista tuotoista. Pääomasijoittajien onnistuminen näkyy juuri siinä, että heidän omistamiensa yritysten tulokset ovat kasvaneet vastaavia listayrityksiä enemmän, Äijälä toteaa.

Tulosten kasvu on tutkimuksen mukaan ollut liikevaihtoa kasvattavien toimenpiteiden, kuten uusien tuotteiden, brändien ja markkinointistrategioiden, sekä toiminnallisen tehokkuuden parantamisen ansiota. Tutkimuksessa mukana olleiden pääomasijoittajien omistamien yritysten käyttökatteet kasvoivat vuosittain keskimäärin yli 8 prosenttia vuosien 2005–2013 aikana.

Listautumiset ja pääomasijoittajien väliset ostot yleistyvät

Eurooppalainen listautumismarkkina heräsi viime vuonna pitkästä horroksesta ja positiivinen kehitys on jatkunut vuonna 2014 pääomasijoittajien toteuttamien listausten tukemana. Euroopan luottomarkkinoiden koheneminen tukee myös pääomasijoittajien välisten kauppojen lisääntymistä, ja pääomasijoittajien menestys lisää niiden houkuttelevuutta luotonantajien näkökulmasta. Tutkimuksen mukaan eurooppalainen pääomasijoittamisen malli on näyttänyt selviävänsä hyvin heikossakin taloudellisessa ympäristössä ja pystyvänsä luomaan arvoa julkisen kaupankäynnin kohteena olevia yrityksiä paremmin.

Tutkimuksesta

EY:n raportti Taking stock: How do private equity investors create value? A study of 2013 European exits käsittelee pääomasijoittajien omistamien suurten eurooppalaisten yhtiöiden myyntien (exitien) tuloksia ja toteuttamistapoja. Raportti perustuu tietoihin vuosina 2005–2013 toteutetuista yritysmyynneistä, joissa yritysten velaton arvo (enterprise value) on ollut ostohetkellä vähintään 150 miljoonaa euroa. Lisätietoja tutkimuksen käytännön toteutuksesta löytyy raportin sivulta 14.

Finnet lisensioi Supermatrix-hankkeen tulokset perustettavalle yhtiölle

Supermatrixin kehitys jatkuu. Finnet-liitto ry lisensioi Supermatrix-kehitystyön tulokset perustettavalle yhtiölle.

Supermatrix-hanke aloitettiin keväällä 2009 tutkimushankkeena, jossa oli mukana suuri joukko Finnet-yhtiöitä sekä muita merkittäviä IT-toimijoita. Viimeiset kaksi vuotta Supermatrixin tutkimushankkeen tuloksia on jatkokehitetty Finnet-liiton sisäisenä hankkeena.

Supermatrix perustuu virtuaaliseen Linux-työpöytään. Sen tarkoitus on tarjota vaihtoehto perinteiselle tietokoneelle. Supermatrix soveltuu myös alustaksi pilvestä tarjottaville sovelluksille.

– Tutkimushankkeen jälkeen tehdyt pilotit ovat osoittaneet, että pilvestä tarjotulle edulliselle henkilökohtaiselle virtuaalikoneelle on potentiaalia ja että palvelun pitää toimia eri operaattoreiden verkossa. Sen vuoksi olemme päättäneet lisensioida hankkeen tulokset kehittäjätiimille, jotta he voivat jatkaa tuotteistamista startup-tyyppisessä kasvuyrityksessä. Kaikki operaattorit ja palveluntuottajat voivat olla siten potentiaalisia yhteistyökumppaneita yhtiön tuottamille palveluille, toteaa toimitusjohtaja Jarmo Matilainen Finnet-liitosta.

Supermatrix on kustannustehokas, turvallinen ja luotettava vaihtoehto

– Supermatrix on markkinoiden edullisimpia tapoja tuoda digitaaliset palvelut ja Internet käyttäjän ulottuville, kertoo Jarmo Harju , joka edustaa perustettavaa yritystä. Lisäksi Supermatrix on avoimeen lähdekoodin ja kotimaisuuden ansiosta erittäin turvallinen ja luotettava, Harju jatkaa. Hän on aiemmin toiminut Supermatrixin kehityksestä vastaavana johtajana.

Harjun mukaan mahdollisia asiakassegmenttejä on useita.

– Kaikki organisaatiot, joilla on tarve säästää perustietotekniikan kustannuksia ovat potentiaalisia asiakkaitamme. Etsimme kumppaniksemme ennakkoluulotonta organisaatiota, Harju summaa.

Projektityö muuttaa työnteon vakiintuneita tapoja

Projektityö vaatii aiempaa tarkempaa töiden suunnittelua ja luotsausta eli ohjaavaa otetta johtamiseen. Yksi keskeinen osa projektin suunnittelua on varautuminen muutoksiin, kuten henkilövaihdoksiin. Projektipäällikön on osattava ohjata projekti maaliin muutosten läpi. Työterveyslaitoksen tutkimus Rajoja rikkova työ tarjoaa neuvoja projektityön sujuvoittamiseksi.

Projektityö pitää suunnitella hyvin. Kaikille projektin jäsenille pitää olla selvää, mikä on projektin tavoite, ja jokaisen tulee tietää oma roolinsa projektissa.

– Yllättävän usein projekteja aletaan vain tehdä ilman kunnollista suunnittelua. Se aiheuttaa töiden sujumattomuutta. Jos vaikkapa tehtävien järjestystä ei pohdita etukäteen, yksi ei saa töitään edistettyä, koska toinen ei ole vielä hoitanut omaa osuuttaan, kuvaa projektityön ongelmakohtia erikoistutkija Minna Janhonen Työterveyslaitoksesta.

Projektityölle on leimallista päällekkäisyys: harvoin kenelläkään on vain yksi projekti kerrallaan. Niinpä yhden ihmisen myöhästyminen yhdessä projektissa vaikuttaa pahimmillaan lukuisiin ihmisiin lukuisissa projekteissa, kun työntekijöiden työkuormitus käy viivästysten aiheuttaman töiden kasautumisen vuoksi liian korkealla.

Huono aikataulutus onkin Rajoja rikkova työ -tutkimuksen mukaan yksi keskeisiä projektityön stressitekijöitä. Myös projektin sujumattomuus, huono johtaminen, aliresursointi sekä tiedonkulun puutteet aiheuttavat paljon stressiä.

Projekti ei mene koskaan niin kuin Strömsössä

Kun projektien aikatauluja tehdään, muutoksiin on varauduttava, sillä lähes aina jokin muuttuu matkan varrella: henkilöt vaihtuvat tai projektin sisältö tai toimintaympäristö muuttuvat. Väljyyttä pitää saada myös omaan ajatteluun: kun on varautunut henkisesti myöhästymisiin, niihin on helpompi suhtautua ja ne aiheuttavat vähemmän stressiä.

– On inhimillistä kuvitella, että asiat sujuvat suunnitellusti. Työt eivät kuitenkaan juuri koskaan mene niin kuin Strömsössä. Projektien aikatauluihin pitää jättää väljyyttä, muistuttaa tutkija Minna Toivanen Työterveyslaitoksesta.

Johtajan tehtävä on luotsata

Projektinjohtajan rooli poikkeaa vanhasta tavasta johtaa. Johtajan on osattava ennen kaikkea luotsata eli ohjata projektia kohti maalia. Johtaja huolehtii siitä, että projektin toimintatavat, työnjako, tehtävät ja aikataulut on määritelty yhdessä ja että ne ovat selkeitä kaikille. Hänen tehtävänsä on reagoida ja toimia, kun esimerkiksi projektin henkilöstö vaihtuu tai asiakkaalta tulee muutostoive.

– Projektityössä yksi tärkeimpiä johtamisen keinoja on valtuutus. Johtajan on sallittava projektin jäsenten hoitaa omat työnsä ja luotettava, että ne tulevat tehdyiksi. Jokainen projektin jäsen on vastuussa omasta osastaan, mutta tukea on oltava tarjolla tarvittaessa, Janhonen tähdentää.

Tietoa tutkimuksesta

Työterveyslaitoksen Rajoja rikkova työ -tutkimus- ja kehittämishanke selvittää, miten työpaikkojen sisäisten ja ulkoisten rajapintojen rikkoutuminen muuttaa sujuvan toiminnan edellytyksiä. Työsuojelurahaston rahoittama hanke alkoi vuonna 2012 ja se jatkuu vuoden 2014 loppuun. Case-tutkimuksen tutkimus- ja kehittämiskohteina ovat Vahanen-yhtiöt ja Tays Ensiapu Acuta.

Verkkomaailman aktiiviset tubettajat vierailevat DigiExpossa

DigiExpossa pyhäinpäivän viikonloppuna 31.10 – 2.11.2014 Messukeskuksessa sukelletaan pelaamisen, kuvaamisen ja viihde-elektroniikan maailmaan nyt jo 11. kerran. Tänä vuonna avajaispäivän kunniavieraana on tietoturvasta luennoiva Mikko Hyppönen ja viikonlopun aikana messuilla vierailevat verkkomaailman aktiiviset tubettajat.

Perjantaina 31.10 tietoturvaguru Mikko Hyppönen kertoo tulevaisuuden tietoturvariskeistä. DigiExpon 4K-alueella pääsee tutustumaan huipputelevisioihin, kuvaan ja sisältöön. Uusinta 4K-tekniikkaa esittelevät Optovertex, Panasonic, Sony, Samsung ja Philips. 3D-alueella nähdään huikeita 3D-tulostuksia ja skannataan 3D-tekniikalla.

Kamerat ovat tänä vuonna kattavasti mukana omalla alueellaan, jossa esitellään Canonin, Fokan, Fujin, Leican, Nikonin, Olympuksen, Panasonicin, Samsungin ja Sonyn uutuudet. DigiExpossa näkee hienoja kuvia ja kuulee tunnettujen valokuvaajien vinkkejä kuvaukseen. Digilavan juontaja on Marianna Bruno.

Elektronista urheilua, pelimusiikkikonsertti ja tubettajat

DigiExpossa pääsee testaamaan uusimpia pelejä, mukana ovat mm. PlayStation, Xbox One, Nintendo, EA, PanVision, VPD ja Nordic Game. Pelilavan ohjelmaa vetää ja uusia pelejä esittelee jättiscreeniltä Thomas Puha.

Elektroninen urheilu on entistä laajemmin esillä omalla alueellaan RCTIC’S eSports loungessa. Aluetta isännöivä RCTIC on vuonna 2008 perustettu suomalaisen elektronisen urheilun organisaatio, joka tukee nuoria suomalaisia pelaajia ja tuo esille elektronista urheilua viihteellisesti. DigiExpoon tulee organisaation edustajia niin henkilökunnasta, RCTIC TV:stä kuin pelaajistakin.

Avajaispäivänä DigiExpossa palkitaan innovatiivisuudesta Vuoden suomalainen pelikehittäjä. Innovatiivisuutta löytyy myös takuulla indie-peleistä, joiden suosio on kasvussa. Sitoutumattomat yksityisten henkilöiden tai pienien ryhmien kehittämät indie-pelit ovat näyttävästi mukana messuilla omalla alueellaan.

Lauantaina 1.11. ohjelman kruunaa Videogame Blast -pelimusiikkikonsertti, jossa esiintyy kuusihenkinen vaski- ja lyömäsoitinkokoonpano Quinsonitus sekä pianisti Saana Iljin.

Pelilavan paneelikeskusteluissa tuodaan pelialaa esille monesta näkökulmasta. DigiExpossa kuullaan peliteollisuuden näkymistä, pelialalla työskentelystä ja pelien kehittämisestä. Tämän päivän julkkikset, suositut ja seuratut tubettajat tulevat messuille keskustelemaan pelivideoiden tekemisestä sunnuntaina 2.11.

DigiExpo järjestetään 31.10 – 2.11.2014
Messukeskuksessa samanaikaisesti HifiExpon, Skiexpon, BoardExpon ja Lätkä & Säbä -messujen kanssa. Kaikkiin tapahtumiin pääsee samalla pääsylipulla.

Teknologiainnovaatiot edellyttävät yrityksiltä riskinottokykyä

Yritykset ympäri maailmaa hakevat kasvumahdollisuuksia yhä useammin investoimalla uusiin teknologioihin. Vaikka yli puolet tietohallintojohtajista pitää innovointia tärkeänä asiana, niiden osuus teknologiainvestoinneista on pieni. Yritykset ovat kiinnostuneita uudesta teknologiasta, mutta eivät halua investoida siihen riskien pelossa. Suomalainen tietohallintojohto keskittyy kasvun etsimisen sijasta kustannusten karsimiseen ja monitoimittajaympäristön hallintaan.

Innovaatio- ja kasvuhakuiset teknologiainvestoinnit kompastuvat useammin yritysjohdon asenteeseen kuin tietohallinnon budjetin suuruuteen. Vaikka tietohallintojohtajat ovat itse halukkaita riskinottoon, halukkuus ei käänny todellisiksi hankkeiksi. Suomessa riskien välttely näkyy kansainvälistä vertailuryhmää enemmän. Deloitten globaali CIO Survey 2014 keräsi näkemyksiä yli 900 tietohallinto- ja IT-johtajalta 49 eri maasta.

”Uusi teknologia koetaan välttämättömänä asiakkaiden sitouttamiseksi, mutta innovointiin panostetaan kuitenkin yllättävän vähän. Tyypillisesti myös yrityksen innovaatiobudjettia ohjataan organisaatiossa muualle kuin tietohallintoon. Tässä tilanteessa tietohallintojohtajien pitää ottaa enemmän vastuuta teknologiaan liittyvien innovaatioiden hyödyntämisessä organisaation kasvun mahdollistamiseksi. Koska tietohallinto- ja IT-johtajien rooli yhdistetään edelleen useimmiten perustietotekniikkaan ja IT-järjestelmien ylläpitoon, heidän haasteenaan on pystyä vakuuttamaan yritysten johto omista kyvyistään jakaa ja hyödyntää uutta teknologiaa”, toteaa Suomen Deloitten konsultointipalveluista vastaava osakas Seppo Kokko.

Haasteista huolimatta tietohallintojohtajien rooli liiketoiminnan kumppanina on parantunut selvästi viime vuodesta. Suomessa yhteistyö liiketoiminnan kanssa koetaan kansainvälistä vertailuryhmää hieman heikompana.

Arvioitaessa yhteistyösuhdetta muuhun johtoon, kehitettävää löytyy kuitenkin edelleen. Neljä viidestä tietohallintojohtajasta (79 %) pitää heidän suhdettaan toimitusjohtajan kanssa erittäin tärkeänä, mutta vain 42 % kokee nykyisen suhteen erittäin hyväksi. Uuden sukupolven digitaalijohtajien ja tietojohtajien merkitys liiketoiminnan kehittämisessä on niin ikään nousussa. ”On oleellista, että tietohallintojohtajat rakentavat ja vaalivat vahvoja suhteita myös kehittyvien liiketoiminta-alueiden johtajiin, jotka ovat tyypillisesti edelläkävijöitä uusien kehityssuuntauksien hyödyntämisessä”, sanoo Deloitten johtaja Markku Viitanen.

”Vahvemmat suhteet liiketoimintajohdon kanssa avaavat enemmän mahdollisuuksia ja tuovat vastuuta innovaatioiden kehittämisessä ja hyödyntämisessä. Tietohallintojohtajien on nyt aika valita, pitäytyvätkö he perustietotekniikan pyörittämisessä vai tuleeko heistä yritysten kasvun mahdollistajia teknologisten innovaatioiden kautta”, Viitanen huomauttaa.

Teollisen internetin ratkaisuissa on huikeat tuottomahdollisuudet

Digitaalisia palveluja sisältävät tuotteet ovat avain kasvuun

Teollinen internet tarjoaa yrityksille kertaluokkaa suurempia mahdollisuuksia tehostaa toimintaansa ja parantaa tulostaan liittämällä tuotteisiinsa uusia digitaalisia palveluja, todetaan Accenturen uudessa teollisen internetin mahdollisuuksia kartoittavassa raportissa Driving Unconventional Growth through the Industrial Internet of Things.

Teollinen internet, englanniksi Industrial Internet of Things (IIoT), yhdistää sensoreihin perustuvan tietojenkäsittelyn, teollisen analytiikan ja älykkäät laitesovellukset yhdeksi toisiinsa kytkettyjen älykkäiden teollisten tuotteiden, prosessien ja palvelujen kokonaisuudeksi. Teollisen internetin järjestelmät tuottavat tietoa, joka auttaa yrityksiä tehostamaan toimintaansa. Samalla yritykset voivat myös kasvattaa liikevaihtoaan tuomalla nopeasti laajeneville markkinoille uusia ja innovatiivisia palveluja.

Uudet palvelut parantavat tuottavuutta ja pienentävät operatiivisia kustannuksia
Teollisen internetin kaupallinen potentiaali on merkittävä. Riippumattomat lähteet ennustavat, että globaalien teollisen internetin investointien ennakoidaan nousevan jopa 5 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuoteen 2020 mennessä1. Luvussa on kasvua 2400 prosenttia vuodesta 2012, jolloin investointeja tehtiin yhteensä noin 20 miljardin dollarin arvosta. Yritykset, jotka automatisoivat tuotantoaan ja ottavat käyttöön joustavampia tuotantotekniikoita, voivat lisätä tuottavuuttaan jopa 30 prosenttia2. Lisäksi esimerkiksi laitteiston sensoriteknologiaan perustuva ennakoiva huolto voi tuoda yrityksille jopa 12 prosentin säästöt määräaikaishuoltoihin verrattuna sekä vähentää ylläpitokustannuksia jopa 30 prosenttia ja konerikkoja 70 prosenttia3.

”Teollisuusyritykset ovat jo pitkään ymmärtäneet palveluiden merkityksen ja täydentäneet tuotteista saamiaan tuloja palveluilla”, kertoo Juha Turunen, Accenturen teollisen internetin ratkaisuista Suomessa vastaava johtaja. ”Innovatiivisimmat yritykset, jotka ymmärtävät digitaalisuuden merkityksen liiketoiminnalle, luovat digitaalisten teknologioiden avulla tuotteen ja palvelun hybridejä, jotka tarjoavat uusia kasvumahdollisuuksia ja avaavat tietä seuraavan sukupolven teollisuustuotteille.”

Raportin mukaan innovatiiviset teollisuusyritykset voivat tehostaa kasvuaan kolmella tavalla:

– kasvattamalla liikevaihtoa, lisäämällä asiakkaidensa tuotantoa, luomalla tuotteen ja palvelun yhdistäviä liiketoimintamalleja: Etenkin kaivos- ja öljy-yhtiöt sekä prosessiteollisuus hyötyvät uusista, koko toimitusketjun toimintaa tehostavista ratkaisuista.
– kehittämällä uusia innovaatioita älykkäiden teknologioiden avulla: Laitteisiin ja koneisiin liitetyt älykkäät teknologiat tuottavat tietoa, jota hyödyntämällä yritykset voivat luoda uusia ansaintamahdollisuuksia, kuten tuotteiden ja ylläpidon tarjoaminen yhtenä palveluna.
– auttamalla työvoimaa omaksumaan teolliseen internetiin liittyvien työtehtävien edellyttämät uudet taidot sekä rekrytoimalla teollisen internetin teknologioiden erityisosaajia.

”Yritysasiakkaat arvostavat aina uusia tuotteita ja palveluita, jotka tuottavat asiakkaille lisäarvoa”, sanoo Turunen. ”Esimerkiksi Michelin käyttää renkaissaan antureita, jotka analytiikkaan yhdistettynä auttavat kuorma-auton kuljettajia säästämään polttoainetta. Autonvalmistaja Daimler on luonut Car2Go-vuokrauspalvelun, joka on luopunut keskitettyjen toimipisteiden mallista. Palvelu käyttää sen sijaan ladattavaa älypuhelinsovellusta, jonka avulla asiakkaat voivat ottaa autot käyttöönsä suoraan niiden pysäköintipaikalta.”

”Suomen teolllisuudessa on ymmärretty hyvin teollisen internetin potentiaali ja merkitys. Sen mahdollistamat palvelut ovat kuitenkin vasta suunnittelupöydällä, koska teollisen internetin edellyttämät digitaaliset ja kehittyneet ennustavat analyyttiset kyvykkyydet ovat rajallisia. Myös etenemisen kaupalliseen hyödyntämiseen tulisi olla suoraviivaisempaa. Viive aikomuksesta tekoihin on liian pitkä. Yritysten, jotka haluavat kehittää oman toimintansa tai koko toimialan mullistavia tuotteen ja palvelun muodostamia kokonaisuuksia, kannattaa toimia nyt. Teollisen internetin tarjoamat kasvumahdollisuudet odottavat toteuttajia”, Turunen rohkaisee.

Lue alkuperäinen englanninkielinen tiedote.

Seitsemän kymmenestä pohjoismaalaisesta teki verkko-ostoksia viime kesänä

Vuoden toisella neljänneksellä seitsemän kymmenestä pohjoismaalaisesta teki verkko-ostoksia, joiden yhteisarvo oli noin 33 miljardia Ruotsin kruunua. Verkkokaupan voimakas kehitys näkyy myös pakettimäärissä. PostNordin verkkokauppaan liittyvien B2C-pakettien määrä lisääntyi 12 prosenttia vuoden toisella neljänneksellä.

PostNordin raportista Verkkokauppa Pohjoismaissa – vuoden 2014 toinen neljännes käy ilmi, että verkkokauppa on voimissaan koko Pohjolassa: aktiivisimpia verkkoasiakkaita olivat norjalaiset, joista 71 prosenttia osti edellisen vuosineljänneksen aikana jotain verkosta. Suomessa verkko-ostoksia tehneiden osuus oli Pohjoismaista pienin, ja heitä oli vain 59 prosenttia väestöstä. Ruotsissa ja Tanskassa 70 prosenttia väestöstä teki verkko-ostoksia.

Samaan aikaan verkko-ostoksia tehdään paljon Pohjoismaiden ulkopuolelta. Suomalaiset verkkoasiakkaat tekivät eniten verkko-ostoksia ulkomaisissa verkkokaupoissa edellisellä vuosineljänneksellä. Suomalaisten kuluttajien verkko-ostosten kokonaisarvosta 43 prosenttia meni ulkomaisiin verkkokauppoihin. Vastaavat osuudet olivat Ruotsissa 23, Tanskassa 26 ja Norjassa 32 prosenttia.

– Ulkomaisista verkkokaupoista ostoksia tehneiden kuluttajien osuus lisääntyi hieman kuluneen neljänneksen aikana. Entistä useampi kansallinen verkkokauppa panostaa toimintansa laajentamiseen muihin Pohjoismaihin samalla, kun muut Pohjoismaiden ulkopuoliset toimijat laajentavat toimintaansa niin ikään Pohjoismaiden markkinoille. Se tarkoittaa sitä, että kuluttajilla on helposti saatavilla laajempi tarjonta edullisemmin hinnoin, mikä puolestaan edistää verkkokaupan kasvua, PostNordin myyntijohtaja Kimmo Hyttinen sanoo.

Puolet kaikista verkkokauppa-asiakkaista pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä mahdollisuutta valita itse logistiikkatoimija, ja seitsemän kymmenestä pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä mahdollisuutta valita itse toimitustapa.

Vastatakseen verkkoasiakkaiden toiveeseen valita itse toimitustapa PostNord kokeilee pakettiautomaatteja pohjoismaisissa pääkaupungeissa Tukholmassa, Oslossa ja Helsingissä. Tanskassa PostNordilla on jo entuudestaan käytössä pakettiautomaatteja.

– Pakettiautomaattien myötä pakettien noutaminen käy entistä helpommin ja joustavammin, minkä tiedämme olevan verkkokauppa-asiakkaiden mieleen. Syksyllä kokeilemme pakettiautomaatteja verkkokauppa-asiakkaidemme kanssa parissa valitussa kauppakeskuksessa Helsingin alueella, Kimmo Hyttinen sanoo.

Maailmankuulu someguru vierailee Suomessa

Australialainen sosiaalisen median guru Jeff Bullas saapuu Suomeen marraskuussa. Tunnettu talousalan julkaisu Forbes on listannut Bullasin maailman 8:nneksi vaikutusvaltaisimmaksi sosiaalisen markkinoinnin ekspertiksi. Harvinaislaatuisen vierailun syynä on Helsingissä järjestettävä SomeAwards-gaala, johon Bullas osallistuu kutsuvieraana ja luennoitsijana.

Bullas on tunnettu räväkästä esiintymistyylistään, sosiaalisen median tuntemuksestaan sekä sosiaalisen markkinoinnin ja digitaalisen myynnin kirkkaista visioistaan. Hän on julkaissut näkemyksiään mm. New York Timesissa ja hänen omaa nimeään kantavalla sosiaalisen markkinoinnin blogilla (jeffbullas.com) on yli neljä miljoonaa lukijaa vuodessa.

Vuoden 2014 Some Awards –tapahtuma sisältää kolme yrityksille tarkoitettua workshopia, joiden aiheina ovat sosiaalinen myynti, yritys sosiaalisessa mediassa sekä sosiaalisen median mittaaminen. Seminaarit kruunaa SomeAwards –gaala, jossa palkitaan vuonna 2014 merkittäviksi kasvaneet ilmiöt ja aktiivisimmat somettajat. Gaalaan osallistuu on koko Suomen kovin somekärki sosiaalisen median vaikuttajista yritysten edustajiin ja julkisuuden henkilöihin.

http://www.someawards.fi/

MTK: Maitoalalla tarvitaan merkittäviä investointeja

Suomi tarvitsee investoivia yrittäjiä tuottamaan maailman parasta maitoa

Maatalouden rakennemuutos on rajua, tuotannosta luopujia on paljon. Suomen Gallup Elintarviketiedon tekemän Maatalouden kehitysnäkymät 2020 -selvityksen mukaan vuonna 2020 on Suomessa enää noin 5500 maitotilaa, tiloja on nyt 8700. Luopuvat tilat tuottavat noin viidenneksen maidosta. Jotta sama määrää maitoa tuotetaan tulevaisuudessa, tarvitaan maitoalalla merkittäviä investointeja, muistuttaa MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila 19.9.2014 Päivi ja Kari Hännisen robottinavetan avajaisissa Hankasalmella.

Suomalainen maitosektori on toiminut taitavasti. Tuotteita on tullut tasaiseen tahtiin markkinoille ja ne ovat kehittyneet laatu edellä sekä pitäneet kuluttajien luottamuksen. Laatumaidon jalostus korkealuokkaisiksi kuluttajatuotteiksi on tuonut merkittävää lisäarvoa myös maidontuottajille.

Epävakaat kauppakumppanit ja poliittiset kriisit ovat kuitenkin kärjistäneen maitosektorin tilannetta Venäjäpakotteiden seurauksena.

– On väärin, että maidontuottajat joutuisivat yksin kantamaan puhtaasti poliittista alkuperää olevan riskin. Teemme MTK:ssa hartiavoimin töitä kompensaatioiden saamiseksi joko EU:sta tai kansallisesti, vakuuttaa Lunttila.

EU:n maatalouskomissaari Ciolos saapuu ensi viikolla vierailulle Suomeen ja tutustuu elintarvikkeiden tuontikiellon aiheuttamiin ongelmiin.

– Vetoamme maatalouskomissaariin, jotta Suomi saisi riittävän osuuden mahdollisista EU-tason kompensaatioista ja kriisiavusta suoraan tuottajille, sanoo Lunttila.

Suomen hallituksen päätös 20 miljoonan euron lisäbudjettivaroista on pikkuinen kädenojennus, muttei missään nimessä riittävä. Tämän jakamisesta MTK neuvottelee maa- ja metsätalousministeriön kanssa ensi viikolla.

Väestönkasvu, kulutustottumusten muutokset ja ruokavalioiden monipuolistuminen lisäävät ruoan kysyntää maailmanlaajuisesti. Ruokaa tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän, lähivuosikymmeninä lähes 70 prosenttia nykyistä enemmän. Ruoka ja ruoantuottaminen ovat äärimmäisen tärkeitä yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä.

Samanaikaisesti maailmanlaajuiset ympäristö- ja ilmastokysymykset sekä hyvin epävakaat ruokamarkkinat tuovat alalle kovia haasteita. Ruoan tuottamiseen tarvittavasta maa-alasta käydään maapallolla kovaa kilpailua. Joillakin alueilla tuotanto-olosuhteet muuttuvat lähes mahdottomiksi epäedullisten sääolosuhteiden vuoksi.

– Myös Suomen luonnonolosuhteet ovat vaikeat, mutta meidän valtteina ovat ekologisesti ja eettisesti kestävä tuotantotapa sekä erittäin korkealaatuiset ja turvalliset elintarvikkeet, muistuttaa Lunttila

Lunttilan mukaan avainasemassa ovat kuitenkin suomalaiset kuluttajat ja heidän ostokäyttäytymisensä.

– Mitä enemmän he ostavat suomalaisia elintarvikkeita, sitä pienemmiksi haitat jäävät. Nyt on jokaisella kaupassa käyvällä mahdollisuus tehdä kansallinen arvovalinta ja ostaa suomalaista ja samalla nostaa Suomi suosta, neuvoo Lunttila

– Maatalous on merkittävä osa suomalaista yrittäjyyttä ja se tulee olemaan sitä myös tulevaisuudessa. Suomalaisella ruoalla on valoisat tulevaisuuden näkymät.

Suomi tarvitsee tuotannollisia investointeja ja tulevaisuuteen uskovia yrittäjiä.

Teollisuus ja yliopistot tiivistävät yhteistyötään

Teollisuus ja yliopistot lähtivät tekemään yhteistä tulevaisuutta kemian alalle

Yliopistot ja teollisuus rakentavat kemian alalle kansallisen toimintasuunnitelman. Mukana ovat kaikki yliopistojen kemian laitokset Suomessa sekä Kemianteollisuus ry. Työ on aloitettu, ja sen jatkuvuutta vaalitaan huolella.

Suomen yliopistojen kemian laitosten edustajat ja Kemianteollisuus ry ovat ensimmäistä kertaa olleet koolla pohtimassa kemian kansallista asemaa. Kemian teollisuus on noussut maamme teollisuusalojen kärkeen, ja yliopistojen kemian laitosten vastuulla on tuottaa maailmanluokan osaajia ja uusia innovaatioita alalle.

– Ihmiskunnan suuria haasteita, kuten energia, terveys, ympäristö ja puhdas vesi, ei voi ratkaista ilman osaamista kemiassa, sanoo Helsingin yliopiston kemian laitoksen johtaja Markku Räsänen.

Lähiajan tavoitteena on kemian tehokkuuden lisääminen koordinoimalla kansallisia laitehankintoja niin, että myös Suomen Akatemian kemian arvioinnin suositukset otetaan huomioon. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön asettamat profilointitavoitteet yliopistoille tullaan huomioimaan.

Toimenpiteitä valmistelee työryhmä, johon kutsutaan edustajat kaikilta kemian laitoksilta. Sen tehtävänä on luoda kemian kansallinen toimintasuunnitelma, joka varmistaa yhteisen näkökulman kun alalla tehdään uusia avauksia tutkimuksessa, koulutuksessa tai opetuksessa.

Suomessa kemiaa tutkitaan ja opetetaan kymmenessä yliopistossa.

Alan edustajien ensimmäinen kokoontuminen oli Helsingin yliopiston kemian laitoksella 15.9.2014.

Pekingin Pure Finland -tapahtumat vahvistavat Suomen maakuvaa Kiinassa

Pekingin Pure Finland -tapahtumat vahvistavat Suomen maakuvaa Kiinassa ja houkuttelevat kiinalaisia Suomeen

Pekingissä käynnistyi 18.9.2014 sarja Pure Finland -tapahtumia, jotka esittelevät Suomea laaja-alaisesti kiinalaisille kohderyhmille. Ensimmäisessä tilaisuudessa ovat mukana Fiskars (Iittala), Marja Kurki, Reima ja Suunto.

Kiinalaisten kuluttajien kasvava vaatimustaso tuotteiden laadun suhteen ja yhä useampien kiinalaisten kiinnostus elämänlaatunsa parantamiseen luovat otollisen pohjan suomalaisbrändeille. Kiinassa toimii jo yli 300 suomalaista yritystä, mutta vain harvat suomalaiset kuluttajabrändit ovat siellä tunnettuja.

”Kilpailu Kiinan markkinoilla on kovaa. Brändin rakentaminen Kiinan kokoisessa maassa ei ole millekään yksittäiselle organisaatiolle helppoa. Pyrimmekin rakentamaan Suomen maakuvaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa niin, että se entistä paremmin tukee yritysten ja muiden suomalaisorganisaatioiden ponnisteluja Kiinassa”, toteaa Suomen Kiinan-suurlähettiläs Jari Gustafsson.

Pure Finlandin tavoitteena on vahvistaa Suomen maakuvaa ja suomalaisten organisaatioiden brändiä Kiinassa, erityisesti Pekingissä. Tapahtumilla esitellään Suomi matkailun, investointien ja opiskelun kohdemaana, Suomen luova teollisuus, musiikki ja design sekä suomalaiset kuluttajabrändit, innovaatiot ja startup-yritykset. Hankkeen suojelijana toimii pääministeri Alexander Stubb ja sen taustalla on lähes 30:en suomalaisorganisaation joukko, jossa on mukana muun muassa ministeriöitä, yrityksiä, yliopistoja ja kulttuuritoimijoita.

”Kiinassa ulkomaisten viranomaisten ja yksityisten toimijoiden välinen yhteistyö on tärkeää. Se vahvistaa kiinalaisten luottamusta yksityisiä ulkomaisia toimijoita, kuten yrityksiä kohtaan.” Gustafsson sanoo.

Pure Finland -hankkeen pääkumppaneita ovat Finnair, KONE, Nokia, Helsingin yliopisto ja Matkailun edistämiskeskus. Hankkeen muita kumppaneita ovat Fiskars (Iittala), Marja Kurki, Metso, Reima, Stora Enso, Tekes, Suunto, TLD Registry ja UPM.

Hankkeen yhteistyötahoja ovat ulkoministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö, Aalto-yliopisto, CIMO, Finpro (Cleantech Finland), Digile, Finnish Business Council Beijing, Golden Bridge, Helsinki Arts Initiative, Invest in Finland, Rovio ja Slush. Myös paikallisen suomalaisyhteisön vapaaehtoisjäsenillä on merkittävä rooli tapahtumien järjestelyissä.

Pure Finland on Team Finland -hanke, joka rahoitetaan noin puoleksi julkista ja puoleksi yksityisistä varoista. Lisätietoja löytyy osoitteesta: http://www.purefinland.cn

Suomen tulisi sijoittaa hyvään hallintoon

Suomi tarvitsee uusia innovaatioita pysyäkseen kilpailukykyisenä. Tieteeseen ja perustutkimukseen sijoitettu julkinen rahoitus on pystyttävä kanavoimaan käytännön hyödyksi. Lainvalmistelun tietoperustaa olisi tarpeen vahvistaa.

Kun talouskehitys on heikkoa, tulisi pystyä vaikuttamaan kilpailukykyyn ja työmarkkinoiden rakenteeseen. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettyä rahoitusta ei ole saatu kanavoitua riittävän hyvin käytännön hyödyksi. Lähes puolet tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta, noin 900 miljoonaa euroa, kohdistuu yleiseen tieteelliseen tutkimukseen. Tutkimustulosten hyödyntäminen yhteistyössä yritysten kanssa on vähäistä. On löydettävä uudenlaisia ajattelu- ja toimintamalleja, joiden avulla saadaan tutkimus- ja kehittämisrahoitus muutettua valtiontaloutta hyödyttäviksi innovaatioiksi.

Tarkastusten perusteella hallituksen rakennepoliittisen ohjelman työmarkkinoihin kohdistuvat toimenpiteet ovat perusteltujaja toteuttamiskelpoisia, mutta toteutuskeinojen suppeus voi haitata tavoitteiden saavuttamista.

Laadukas lainvalmistelu parantaa edellytyksiä pärjätä rakennemuutoksessa

Jotta julkinen hallinto voi olla tuloksellista, sitä on johdettava tavoitteellisesti ja ohjattava tehokkaasti. Tarkastusten perusteella hallinnonalojen ohjausjärjestelmät ovat kokonaisuutena arvioiden kohtuullisen hyvällä tasolla. Hallinnonalojen strategisen ja taloudellisen suunnittelun tulisi kuitenkin olla selvemmin kytköksissä toisiinsa. Tulosohjaus toimii vain noin puolessa kirjanpitoyksiköistä.

Rakennemuutos muokkaa myös julkista hallintoa uuteen muotoon. Hallinnolla on oltava valmiudet uudistua, jotta se voi sekä hoitaa perinteiset perustehtävänsä että vastata kansalaisten muuttuviin odotuksiin. Esimerkiksi lainsäädännön vaikutuksia on pystyttävä aiempaa paremmin arvioimaan.

”Suomen tulisi sijoittaa hyvän hallinnon vahvistamiseen”, sanoo VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöysti. ”Hallinnon ohjausta sävyttää liikaa yksityiskohtaisen normiohjauksen sekä tuloksellisuuden ajattelumallien välinen ristiriita. Erityisesti lainvalmistelussa tietoon perustuvaa päätöksentekoa tulisi parantaa. Koska hallinto tulee olemaan pitkälti informaatiohallintoa, tulisi myös avoimen datan toteuttamiseen panostaa.”

Tarkastusvirasto on arvioinut säädösvalmistelua kolmessa ministeriössä ja tehnyt johtopäätöksiä siitä, minkälaista säädösjohtamisen tulisi valtioneuvostossa olla. Säädösvalmistelu olisi tunnistettava yhdeksi valtioneuvoston ydintehtäväksi. Johdon tulisi sitoutua hyvän säädösvalmistelun periaatteisiin, säädösvalmistelun laadunvarmistuksen tulisi olla kunnossa ja valmistelijoiden välisen yhteistyön saumatonta. Valtioneuvostoon tulisi tarkastusviraston näkemyksen mukaan perustaa yksikkö, joka valvoisi lakien vaikutusarviointien laatua ja arvioisi, ovatko tarkoitetut tavoitteet saavutettavissa ehdotetuilla ohjauskeinoilla.

Valtiontalouden tarkastusvirasto luovutti tänään maanantaina 15. syyskuuta eduskunnalle vuosikertomuksen vuoden 2014 valtiopäiville. Siinä esitetään katsaus valtion taloudenhoidon ja hallinnon tilaan sekä tehdään yhteenveto eduskunnan kannalta tärkeimmistä tarkastushavainnoista. Vuosikertomuksessa korostuu tänä vuonna kaksi teemaa: hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon edellytykset ja hyvä hallinto.

Itella Posti nopeuttaa ulkomailta tulevien tullattavien pakettien kulkua

Suomeen saapuvat, EU:n ulkopuolelta tilatut verkkokauppaostokset kulkevat tullitarkastuksen kautta. Osa näistä pysäytetään Tullin toimesta odottamaan vastaanottajan tekemää tulliselvitystä. Tämä pidentää usein lähetysten toimitusaikaa.

Tullattavan lähetyksen saa jatkossa nopeammin ottamalla käyttöön Postin maksuttoman Netpostin ( http://www.netposti.fi ). Postin uudessa prosessissa Tullin saapumisilmoitus ohjataan suoraan Netpostiin, mikä nopeuttaa sen toimitusta. Muutoin Tullin saapumisilmoitus tulee kirjeitse postinjakelun mukana.

Lähetyksen toimitusta voidaan nopeuttaa myös toimitusvaiheessa antamalla vastaanottajan puhelinnumero tulliselvityksen yhteydessä. Näin vastaanottaja saa varsinaisen lähetyksen saapumisilmoituksen tekstiviestinä, kun lähetys on noudettavissa Postin palvelupisteestä. Kotiin jaettaviin lähetyksiin muutos ei vaikuta. Jos puhelinnumeroa ei ilmoiteta, Itella Postin saapumisilmoitus tulee vanhaan malliin kirjeitse päiväpostin mukana.

– Tullaus tuo lisää vaiheita lähetysten kulkuun, joten kehitimme ratkaisuja, joilla saisimme nipistettyä tullattavien lähetysten kulkuaikaa. Sähköinen postilaatikko Netposti ja tekstiviestisaapumisilmoitus voivat nopeuttaa kahdella vuorokaudella tullattavan lähetyksen kulkua. Asiakkaat toivovat verkkokaupalta nopeutta, ja näillä ratkaisuilla parannamme sitä osaltamme, tuotepäällikkö Janne Virtala Itella Postista sanoo.

Ulkomaisissa verkkokaupoissa tehdään ostoksia yhä useammin. Itellan käsittelemistä paketeista joka neljäs tulee ulkomailta.

–Tullattavia lähetyksiä saapuu etenkin amerikkalaisista ja aasialaisista verkkokaupoista. Tullattavia kirje- ja tavaralähetyksiä on vuositasolla noin neljännesmiljoona ja määrä on kasvussa, Itella Postin liiketoimintajohtaja Anders Falck kertoo.

Paremmat edellytykset yrittäjyydelle loisi miljoonia uusia työpaikkoja

Oikeanlaisen osaamisen löytäminen on haaste yrityksille

Yrittäjät voisivat luoda nuorille 10 miljoonaa uutta työpaikkaa G20-maissa, jos yrittäjyyden rajoituksia poistettaisiin. Toisaalta monet yrittäjistä kokevat osaamisen puutteen hidastavan työpaikkojen luomista. Tiedot käyvät ilmi Accenturen tuoreesta tutkimuksesta, joka kartoittaa yli tuhannen yrittäjän näkemyksiä nuorten työllistämisestä sekä työpaikkojen luomisen ja talouskasvun mahdollisuuksista G20-maissa.

Jopa 85 prosenttia tutkimukseen osallistuneista yrittäjistä uskoo olevansa ratkaisevassa asemassa nuorten työllistämisessä ja 74 prosenttia suunnittelee rekrytoivansa nuoria tänä vuonna. Nuorten työllistämistä kuitenkin hidastavat moninaiset haasteet, kuten rahoituksen saaminen, innovaation ylläpitäminen ja sopeuttaminen liiketoimintaan, laajentuminen ulkomaille ja oikean osaamisen löytäminen.

Tutkimuksen mukaan monet yrittäjät toivovat valtion luovan paremmat edellytykset nuorten työllistämiselle. Vain neljännes vastaajista (26 prosenttia) pitää valtion toimia nuorten työpaikkojen luomiseksi tehokkaina ja merkityksellisinä. Yli puolet (54 prosenttia) huomauttaa, ettei valtio tarjoa tarpeeksi kannustimia nuorten palkkaamiseen.

”Vaikka nuorisotyöttömyyteen ei ole yksinkertaista ratkaisua, tutkimus osoittaa yrittäjien olevan avainasemassa nuorten työllistymisen elvyttämiseksi”, sanoo Jani Kelloniemi, Accenturen strategiakonsultoinnista vastaava johtaja Suomessa. ”Päättäjät ymmärtävät yrittäjien merkityksen. Yhteiskunnan digitalisoituminen luo kuitenkin yrittäjyydelle uusia mahdollisuuksia, eivätkä lait ja säädökset pysy kehityksen perässä. Yrittäjyyttä tukevilla ja edistävillä valtioilla on myös paremmat valmiudet luoda uusia työpaikkoja, tukea talouskasvua ja parantaa kansalaistensa elämänlaatua.”

Osaamisesta puutetta
Oikeanlaisen osaamisen puute on yrittäjien ensisijainen huoli yrityksen koosta riippumatta. Yli kolme neljäsosaa vastaajista (78 prosenttia) kokee soveltuvan osaamisen löytämisen vaikeaksi, ja 62 prosenttia mainitsee osaamisen puutteen yhtenä kolmesta suurimmasta rekrytoinnin ongelmasta. Huoli on yhteinen yrittäjille kaikilla toimialoilla yrityksen iästä riippumatta.

”Tilanne on Suomessa samanlainen. Viime keväisen tutkimuksemme mukaan 66 prosenttia johtajista kokee, että heidän organisaatiossaan on pulaa osaajista nyt tai seuraavien 12–24 kuukauden aikana”, Kelloniemi jatkaa.

Vaikeuksia yrittäjille aiheuttaa myös rahoituksen saaminen. 32 prosenttia kansainvälistä laajentumista suunnittelevista yrittäjistä listasi rahoituksen puutteen yhdeksi suurimmista huolistaan. Ongelmat eivät rajoitu vain uusiin yrityksiin. Yli puolet yrityksistä, jotka kokevat rahoituksen ja osaamisen puutteen ongelmaksi, on ollut toiminnassa yli kolme vuotta.

Innovaatioon keskittyvät yritykset luovat työpaikkoja
Tutkimuksesta käy ilmi, että innovaatioihin ja vientiin keskittyvät yritykset luovat todennäköisimmin uusia työpaikkoja. Lähes kaikki (91 prosenttia) innovaatioon keskittyvistä yrittäjistä uskovat luovansa uusia työpaikkoja. Sitä vastoin yrittäjistä, jotka eivät pidä innovaatiota tärkeänä, vain 61 prosenttia uskoo luovansa työpaikkoja. 76 prosenttia yrittäjistä näkee avoimen innovaation tärkeänä yritykselleen ja 86 prosenttia kertoo kehittävänsä tarjontaa yhdessä asiakkaiden kanssa. Avoimen innovaation merkitystä korostavista yrittäjistä 91 prosenttia odottaa yrityksensä liikevaihdon kasvavan, kun taas yrittäjistä, jotka eivät pidä avointa innovaatiota tärkeänä, hieman yli puolet (54 prosenttia) uskoo liikevaihdon kasvuun.

”Yrittäjät joutuvat etsimään uusia toimintamaita, tuotteita ja palveluita pyrkiessään kasvuun”, Kelloniemi jatkaa. ”Tämä korostaa riskejä ja yrittäjyyttä tukevien kansallisten toimenpiteiden tärkeyttä talouden elpymisessä. Useissa maissa on jo otettu käyttöön yrittäjyyttä tukevia käytänteitä, mutta ne ovat usein pirstoutuneita ja riittämättömiä. Yrittäjät kaipaavat yksinkertaisia säännöksiä, jotka rohkaisevat avoimeen innovaatioon sekä tarjoavat verokannustimia ja joustavampaa rahoitusta.”

Tutkimus: Start-up-yritysten kasvaessa verkostojen merkitys lisääntyy

Kansainvälistyvien start-up-yritysten kasvaessa verkostojen merkitys lisääntyy, motivaation alenee

Tuore tutkimus osoittaa, että nuorten, nopeasti kansainvälistyvien yritysten (INV) kannattaa panostaa kansainvälistymiskulttuurissaan eri tekijöihin eri kasvuvaiheissa. Arvostetussa Management International Review -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että muun muassa yritysten motivaatio kansainvälistymiseen, innovaatiosuuntautuneisuus, riskinotto sekä markkinasuuntautuneisuus vaikuttivat positiivisesti erityisesti niiden varhaisessa kasvuvaiheessa. Yritysten kasvaessa näiden tekijöiden vaikutus pieneni ja muuttui jopa negatiiviseksi, kun samalla kansainvälisten verkostojen ja oppimisen merkitys kasvun vauhdittajina lisääntyi.

Tutkimuksessa syvennyttiin ensimmäistä kertaa nuorten, nopeasti kansainvälistyvien yritysten kansainvälisen kulttuurin muutokseen yrityksen perustamisesta aina siihen saakka, kun siitä tulee monikansallinen yritys.

– Nopeaa kansainvälistymistä käsittelevässä tutkimuksessa on aiemmin lähes yksinomaan keskitytty yritysten alkuvaiheisiin. Kysymys siitä, mitä näistä globaaleiksi syntyneistä yrityksistä tulee aikuisina, on jäänyt kokonaan tarkastelematta, professori Mika Gabrielsson Itä-Suomen yliopistosta sanoo.

Hänen mukaansa Suomen näkökulmasta on erittäin tärkeätä, että yhä useampi pieni start-up-yritys saadaan luotsattua onnistuneesti kansainvälisille markkinoille ja kasvatettua osasta niistä täysverisiä monikansallisia yrityksiä.

– Tämä on elintärkeää nykyisessä liiketoimintaympäristössä, kun monet aiemmista isoista monikansallisista yrityksistä ovat vaikeuksissa ja joutuvat vähentämään henkilökuntaa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin neljää suomalaista INV-yritystä, joissa tehtiin kaikkiaan 21 haastattelua.

Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella toimivassa kansainvälisen liiketoiminnan ja myynninjohtamisen yksikössä tutkimusta on suunnattu globaaleiksi syntyneiden yritysten koko elinkaaren ymmärtämiseen.

Mika Gabrielssonin, Peter Gabrielssonin ja Pavlos Dimitratoksen tutkimus International Entrepreneutial Culture and Growth of Intervational New Ventures julkaistiin Management International Review -lehdessä elokuussa.

Vaihtoehtoiset yhteistyömallit alueellisesta LNG-terminaalista EU-komission arvioitaviksi

Suomalainen energiayhtiö Gasum Oy sekä virolainen energiayhtiö AS Alexela Energia ovat 18.8.2014 esitelleet EU-komissiolle vaihtoehtoiset yhteistyömallinsa Suomenlahdelle suunnitellusta nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontiterminaaliratkaisusta.

Gasum ja Alexela allekirjoittivat helmikuussa EU-komission pyynnöstä muistion alueellisen LNG-terminaalihankkeen jatkoselvityksistä, joiden tarkoituksena oli selvittää toukokuun loppuun mennessä mahdollisia yhteistyön muotoja. Yhtiöt esittelivät suunnitelmansa kesäkuussa, jotka eivät EU-komission näkökulmasta olleet tukikelpoisia ja siksi osapuolet ovat tämän jälkeen komission pyynnöstä suunnitelleet useita vaihtoehtoisia yhteistyömalleja tuontiterminaalin toteuttamiseksi.

Vaihtoehtoiset yhteistyömallit, joissa olisi toimintoja Suomenlahden molemmin puolin, esiteltiin eilen EU-komissiolle Brysselissä ja yhtiöt jäivät odottamaan EU-komission kannanottoa esitettyihin yhteistyömalleihin.

”Neuvottelut käytiin hyvässä yhteishengessä ja jäämme odottamaan komission kannanottoa esitettyihin malleihin. Koemme tärkeäksi Suomenlahden LNG-infrastruktuurin kehittämisen, jolla pystytään varmistamaan ja monipuolistamaan nesteytetyn maakaasun saatavuutta”, toteavat Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen ja Alexelan toimitusjohtaja Marti Hääl.

Finavia valmistelee Helsinki-Vantaan terminaalilaajennusta

 

Helsinki-Vantaa on valmis ottamaan vastaan uusia konetyyppejä. Tämä todettiin tiistaina, kun Airbusin uusin laajarunkomalli A350 saapui lentoasemalle vierailulla

– Airbus A350:n vierailu oli meille paitsi iloinen tapahtuma, myös hyödyllinen testin paikka. Visiitti vahvisti, että olemme valmiita uusille laajarunkokoneille. Liikennöinti A350:llä käynnistyy ensi vuonna, sanoo Helsinki-Vantaan lentoasemajohtaja Ville Haapasaari Finaviasta.

Finavian vuosille 2014–2020 ajoittuvan kehitysohjelman yhtenä päätavoitteena on kehittää Helsinki-Vantaan vaihtoliikennekapasiteettia. Tarkoituksena on rakentaa muun muassa lisää laajarunkokoneiden pysäköintipaikkoja.

Haapasaaren mukaan kehitysohjelma etenee aikataulussa. Nyt on käynnissä laaja suunnitteluvaihe. Terminaali- ja liikennealueiden laajennuksia valmistelevat purkutyöt käynnistyvät elo-syyskuussa. Varsinaisten uudisrakennustöiden on suunniteltu alkavan vuonna 2016.

Ensimmäisinä purkutyöt kohdistuvat muun muassa entiseen lämpövoimalaan ja vesitorniin. Syksyn aikana aloitetaan louhintatyöt, jotka purkutöiden tavoin luovat pohjaa alueen uudisrakentamiselle.

– Kehitysohjelma toteutetaan vaiheittain, mikä mahdollistaa joustavan reagoinnin mahdollisiin markkinatilanteen muutoksiin, Haapasaari toteaa.

Finavian kehitysohjelman tavoitteena on varmistaa Helsinki-Vantaan vahva kilpailuasema erityisesti Euroopan ja Aasian välisessä vaihtoliikenteessä. Matkustajamäärät Helsingin ja Aasian välillä ovat kasvaneet tasaisesti jo vuosia.

– Helsinki-Vantaa on jo nyt yksi merkittävimmistä vaihtokentistä Euroopassa. Esimerkiksi Euroopan ja Japanin välisessä liikenteessä se on neljänneksi tärkein, Haapasaari sanoo.

Seitsemän vuoden mittainen kehitysohjelma kohdistuu vaihtoliikenteen kapasiteetin kasvattamisen lisäksi Helsinki-Vantaan lähtöselvityksen kehittämiseen ja maaliikennejärjestelyjen parantamiseen. Ratkaisut ja aikataulut terminaalilaajennuksen osalta selviävät vuoden 2014 aikana.

Kehitysohjelman ensimmäinen vaihe on valmistunut

Kehitysohjelman ensimmäisessä, toukokuussa 2014 valmistuneessa vaiheessa Helsinki-Vantaan turvatarkastus- ja lähtöselvityskapasiteettia kasvatettiin merkittävästi. Terminaali 2:n turvatarkastuskapasiteetti nousi 40 prosenttia. Uudet lähtöselvitys- ja bag drop -automaatit tuovat joustavuutta lähtöselvitysaikoihin, tasoittavat ruuhkahuippuja ja kasvattavat terminaalin kapasiteettia.

Finavia toteuttaa Helsinki-Vantaalla myös kaikkien aikojen laajinta kerralla tehtyä palvelu-uudistusta, jonka myötä lentoasemalla avataan lähivuosina lähes 70 uutta tai uudistuvaa palvelupistettä.

Finavian kehitysohjelma tähtää kilpailukyvyn vahvistamiseen

Finavian käynnistämä liki miljardin euron kehitysohjelma valmistaa Helsinki-Vantaata palvelemaan 20 miljoonaa vuosittaista matkustajaa vuoteen 2020 mennessä. Sen arvioidaan tarjoavan työtä noin 14 000 henkilötyövuoden verran, ja matkustajamäärän nousun tuovan alueelle noin 5 000 uutta, pysyvää työpaikkaa.

Finavia investoi myös verkostolentoasemiinsa. Merkittäviä kunnostus- ja laajennustöitä toteutetaan tänä vuonna Turun, Tampereen, Ivalon ja Rovaniemen lentoasemilla. Verkostolentoasemiin investoidaan tänä vuonna yhteensä noin 35 miljoonaa euroa.

Kehitysohjelman tavoitteena on säilyttää Suomen hyvät lentoyhteydet ja parantaa Helsinki-Vantaan kilpailukykyä kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa, etenkin Euroopan ja Aasian välisessä vaihtoliikenteessä.