Teknologiateollisuus: Kasvun jatkuminen vaatii merkittävästi lisää uusia investointeja

Teknologiateollisuuden suhdanteet ovat vahvistuneet selvästi kevään ja alkukesän aikana. Liikevaihto on kasvanut, tilauskanta vahvistunut ja henkilöstön määrä kehittynyt suotuisasti. Jotta kasvu voisi jatkua vahvana myös pidemmällä aikavälillä ja työllisyys saataisiin paremmaksi, tarvitaan kiireesti uusia investointeja.

– Meillä on lupaavat kortit käsissä, mutta ne on pelattava oikein. Viennin virkoamista on odotettu vuosia, eikä vauhtia saa nyt hyydyttää alkutaipaleen virheisiin. On syytä pitää jalat maassa, sillä ennusteiden mukaan talouden rakenteelliset ongelmat painavat kasvua jo ensi vuonna. Valttikortit ovat hallituksella ja työmarkkinajärjestöillä, tähdensi Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen tiistaina alan Talousnäkymät-raportin julkistamistilaisuudessa.

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi tammi–huhtikuussa 11 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Tilauskantatiedusteluun vastanneet yritykset saivat huhti–kesäkuussa uusia tilauksia euromääräisesti 25 prosenttia enemmän kuin tammi–maaliskuussa ja peräti 47 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2016. Tilauksia vauhdittivat muun muassa suuret laivatilaukset.

Toisaalta noin 40 prosenttia vastaajista raportoi tilausten ja tilauskannan vähentyneen kevään ja alkukesän aikana. Lisäksi noin puolet teknologiateollisuuden jäsenyrityksistä tekee Suomessa joko tappiota tai on heikosti kannattavia.

Teknologiateollisuudessa on nyt tarjolla töitä, sillä myös rekrytoinnit ovat vilkastuneet alkuvuonna. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa 296 000 eli noin 6 000 enemmän kuin viime vuonna keskimäärin.

Pula investoinneista on uhka hyvinvoinnille

Turunen piti huolestuttavana, mutta odotettuna, Elinkeinoelämän keskusliiton kokoamaa tietoa, jonka mukaan suuri osa teollisuusyrityksistä käy jo täydellä kapasiteetilla.

– Tämä on myönteinen, mutta samalla hälyttävä uutinen näin lyhyen nousukauden jälkeen. Jos kasvu uhkaa sakata kapasiteettipulaan heti alkumetreillä, se ei lupaa hyvää hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle ja työllisyydelle. Taustalla vaikuttaa tunnettu tosiasia: teollisuuden tuotantokapasiteetti on vähentynyt noin viidenneksen taloustaantuman jälkeen, Turunen sanoi.

­– Kunnianhimon tasoa on nostettava merkittävästi. Uusia investointeja tarvitaan laajalla rintamalla ja ripeään tahtiin. On tehtävä kaikki mahdollinen, jotta Suomi on kilpailukykyinen investointikohde. Takamatka on tässäkin suuri, sillä kilpailijamaissa investoinnit ovat jo ylittäneet vuoden 2008 tason.

Työllisyys työmarkkinakierroksen ykköskysymys

Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtajan Eeva-Liisa Inkeroisen mukaan työllisyys ja kilpailukyvyn parantaminen ovat syksyn työmarkkinakierroksen ehdottomia ykkösasioita.

– Kaikki tietävät talouden takamatkan. Kyse on siitä, miten vastuuta kannetaan uudessa tilanteessa, kasvun vihdoin alettua. Nyt tarvitaan malttia. Kilpailukykysopimus paransi jonkin verran kilpailukykyä, mutta Suomen Pankissa tehtyjen laskelmien mukaan takamatkaa kauppakumppaneihin on edelleen 5–10 prosenttia. Keskustelu jakovarasta on vaarallista ja ennenaikaista eikä tuo vastausta siihen, miten kestävää kasvua saadaan jatkossa, Inkeroinen painotti.

– Vientivetoinen työmarkkinamalli kariutui, mutta toivottavasti työmarkkinajärjestöt pystyvät silti tämän ajattelutavan mukaiseen toimintaan. Viennin pärjääminen on kaikkien yhteinen etu. Palkkakilpailu olisi pahinta, mitä työllisyydelle voi nyt tapahtua. Yrityskohtaisen sopimisen puolesta puhuu vahvasti se, että tuoreen tilauskantatiedustelun mukaan yritysten tilanteet vaihtelevat edelleen huomattavasti suhdanteiden yleisestä parantumisesta huolimatta.

Terveiset budjettiriiheen: merkittävä satsaus t&k:hon

Toimitusjohtaja Turunen lähetti ajankohtaisia terveisiä myös hallituksen budjettiriiheen.

– Yritysten saama julkinen t&k-rahoitus suhteessa bruttokansantuotteeseen on Suomessa vain puolet siitä, miten esimerkiksi Ruotsi tukee elinkeinoelämänsä uudistumista. Lisäsatsauksia tarvitaan, sillä hallituksen keväällä tekemät päätökset eivät riitä kompensoimaan edes viime vuosina tehtyjä leikkauksia.

Turusen mukaan vuosittaista t&k-rahoitusta tulisi kasvattaa 200 miljoonalla eurolla vuoden 2016 tasoon verrattuna. Samoin tulee jatkaa yliopistojen pääomittamista sekä huolehtia osaavan työvoiman saatavuudesta ja ammatillisen koulutuksen korkeasta tasosta. Työvoiman täydennys- ja muuntokoulutusta sekä työperäistä maahanmuuttoa on myös lisättävä.

Yritysten investointikykyä on nyt tuettava kaikin mahdollisin keinoin. Lisäksi on pidettävä kiinni hallitusohjelman lupauksesta olla lisäämättä teollisuuden kustannuksia.

Mainokset

LVM: Rautateiden henkilöliikenteen kilpailu avautuu

Hallitus on päättänyt avata rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle. Käytännössä VR:n yksinoikeudesta liikennöidä Suomen rataverkolla luovutaan ensi vuosikymmenellä, jolloin rautateiden henkilöliikennemarkkinoille voi tulla muitakin toimijoita. Uudistus toteutetaan hallitusti, vaiheittain sekä hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen.

Hallituksen päätöksestä kertoivat liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja elinkeinoministeri Mika Lintilä Helsingissä 9. elokuuta.

– Suomen henkilö- ja tavaraliikenteessä kilpailu toimii maalla, merellä ja ilmassa, mutta ei kiskoilla. Uudistuksen tavoitteena on parantaa rautatieliikenteen palvelutasoa ja asiakaslähtöisyyttä sekä kasvattaa junaliikenteen osuutta henkilöliikenteessä. Kilpailun avaaminen edistää myös lippujen hintakilpailua ja alentaa tavaraliikenteen kuljetuskustannuksia kaluston saatavuuden helpottuessa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Rautatiekilpailun avaaminen henkilöliikenteessä antaa myös maakunnille, suurille kaupungeille ja kaupunkiseuduille mahdollisuuden järjestää alueellaan alueellista tai paikallista junaliikennettä. Siksi maakunnat kytketään alusta asti tiiviisti mukaan valtakunnalliseen kilpailutukseen.

– Jatkossa maakunnat ja kaupungit voivat järjestää alueellista junaliikennettä, joka parantaa mahdollisuuksia ottaa vastaan työtä kauempaakin. Yksi talouskasvun pullonkauloista on ollut ongelmat työvoiman liikkuvuudessa, ministeri Berner korostaa.

Kilpailun avaamiseen velvoittaa joulukuussa 2016 hyväksytty EU:n neljännen rautatiepaketin täytäntöönpano, jonka tavoitteena on edistää kilpailua rautateiden henkilöliikenteessä. Valtaosassa EU-jäsenmaita rautateiden kotimaan henkilöliikenne on jo avattu kilpailulle.

Kilpailu avataan vaiheittain tiiviissä yhteistyössä HSL:n kanssa

Rautateiden henkilöliikennepalvelut avataan kilpailulle vaiheittain. Liikennöinti on tarkoitus kilpailuttaa käyttöoikeussopimusmallilla, jolla turvataan rautateiden henkilöliikennepalvelujen saatavuus koko maassa.

Sopimuksissa yrityksille asetetaan velvoitteita tietyn palvelutason varmistamiseksi. Tällä taataan palvelut jatkossakin niillä alueilla, joiden liikenne tällä hetkellä perustuu ostoliikenteeseen ja velvoiteliikenteeseen.

Kilpailun avaaminen aloitetaan Etelä-Suomen taajamaliikenteestä. Aikataulu yhteensovitetaan Helsingin seudun liikenteen (HSL:n) lähijunaliikenteen kilpailutuksen kanssa. Tavoitteena on, että Etelä-Suomen taajamajunaliikenteen kilpailutettu liikennöinti alkaa 2020-luvun alkupuolella. Tarkempi aikataulu määräytyy valmistelun kuluessa. Tarkoituksena on, että uusien sopimusten mukainen liikenne koko maassa olisi käynnistynyt vaiheittain kesäkuuhun 2026 mennessä.

Kilpailutuksen yhteydessä varmistetaan myös se, että lippuyhteistyö HSL:n kanssa jatkuu

Raideliikenteen turvallisuudesta ei tingitä jatkossakaan

Rautateiden turvallisuustason säilyminen varmistetaan sillä, että kaikkien rautatieliikenteen harjoittajien on noudatettava kansallista ja EU-lainsäädäntöä rautatieturvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Toimijoiden on haettava Liikenteen turvallisuusvirastolta turvallisuustodistusta rautatieliikenteen harjoittamista varten. Sillä rautatieliikenteen harjoittaja osoittaa, että se on ottanut käyttöön turvallisuusjohtamisjärjestelmän ja että se pystyy noudattamaan raideliikenteeseen liittyviä turvallisuussäädöksiä ja -määräyksiä.

VR-Yhtymästä eriytetään valtionyhtiöitä

Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaaminen edellyttää tasapuolisten ja kilpailuneutraalien olosuhteiden luomista rautatiemarkkinoille siten, että kaikki junaliikennöintiin liittyvät palvelut ovat toimijoiden käytettävissä tasapuolisin ehdoin. Tämä on myös EU-sääntelyn tavoitteiden mukaista, joka edellyttää syrjimätöntä pääsyä rautatieliikenteen tukipalveluihin.

– Markkinoillepääsyn varmistamiseksi VR-Yhtymä Oy:stä eriytetään kolme erillistä valtionyhtiötä: kalustoyhtiö, kunnossapitoyhtiö sekä kiinteistöyhtiö. VR-Yhtymä Oy:n rooli ja kilpailukyky valtion omistamana junaliikennöintiyhtiönä turvataan järjestelyjen yhteydessä, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Valtioneuvoston kanslia ja liikenne- ja viestintäministeriö toteuttavat yhtiöjärjestelyt yhteistyössä VR-Yhtymä Oy:n kanssa. Tavoitteena on, että yhtiöjärjestelyt toteutetaan mahdollisimman pian. Valtion kokonaan omistamien perustettavien erityistehtäväyhtiöiden omistajaohjaus tulee liikenne- ja viestintäministeriön vastuulle.

Kalusto siirretään kalustoyhtiöön vaiheittain siinä järjestyksessä, kun kalustoa tarvitaan kilpailutetun liikenteen operoimista varten. Tavaraliikenteen kalustoa siirretään kalustoyhtiöön tavarakuljetusten häiriintymättä huomioiden VR-Yhtymä Oy:n kuljetussopimukset. Rautateiden tavaraliikenteessä kaluston paremman saatavuuden tavoitteena on vauhdittaa kilpailua ja lisätä logistiikkapalveluiden tarjontaa. Se tukee myös biotalouden kuljetusten järjestämistä Suomessa alentamalla tavaraliikenteen kuljetuskustannuksia.

Liikenne- ja viestintäministeriön ja VR-Yhtymä Oy:n välinen nykyinen sopimuskokonaisuus henkilöjunaliikenteen yksinoikeudesta on voimassa vuoden 2024 loppuun saakka. Kilpailun avaaminen edellyttää tämän sopimuksen uudelleen neuvottelua.

Pienten ja keskisuurten vientiyritysten osuus on kasvanut

Neljännen vuosittaisen UPS tutkimuksen mukaan yhä useampi pk-yritys vie ulkomaille ja raportoi liikevaihtonsa kasvavan yli keskiarvon. Pienten ja keskisuurten vientiyritysten osuus on kasvanut kaikilla markkinoilla, myös Britanniassa, jossa vientivarmuus tosin laski merkittävästi alkuvuoden tuloksista EU-jäsenyydestä päättäneen ”Brexit”-kansanäänestyksen jälkeisinä kuukausina. 36 % Britannian pk-yrityksistä ennusti viennin kasvua ennen äänestystä ja 20 % äänestyksen jälkeen.

EU on edelleen tärkein vientimarkkina eurooppalaisille pk-yrityksille Yhdysvaltojen seuratessa toisella sijalla. Muualle vievien yritysten osuus kasvaa kaikilla markkinoilla, paitsi Italiassa ja Britanniassa. “Vuoden 2016 tutkimus osoittaa, että yli puolet pk-vientiyritysten johtajista näkivät liikevaihdon kasvavan viimeisen kolmen vuoden aikana. Kuitenkin vain 31 % sellaisten pk-yritysten omistajista, jotka eivät tehneet vientiä näkivät kasvua”, sanoo Nando Cesarone, President of UPS Europe.

UPS:n teettämän tutkimustulosten mukaan kolme tärkeintä osa-aluetta, joihin yritysten tulee keskittyä viennin aloittamiseksi, ovat verkkokaupan hyödyntäminen, tuntemattomilla markkinoilla kasvamisen oppiminen ja markkinatietouden kasvattaminen. Tutkimukseen osallistui 12 815 pk-yrityksen omistajaa ja johtajaa kahdeksasta Euroopan maasta (Belgia, Ranka, Saksa, Italia, Alankomaat, Puola, Espanja ja Britannia).

Teollinen internet on laajentumassa yritysten liiketoimintaan

VTT on analysoinut suomalaisyritysten teollisen internetin käyttöä ja sen vaikutuksia. Tuoreen barometrin mukaan yritykset tarttuvat teollisen internetin mahdollisuuksiin alati kiihtyvällä tahdilla. Vain muutama yritys arvioi tilanteen pysyvän ennallaan, kun suurin osa uskoi hyödyntämisen kasvavan yrityksensä liiketoiminnassa lähivuosina.

”Yli puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti jo hyödyntävänsä teollisen internetin teknologioita liiketoiminnassaan, koska se on mahdollistanut uusien palvelu- ja tuotekonseptien sekä kokonaan uuden liiketoiminnan kehittämisen tai olemassa olevan toiminnan laajentamisen”, kertoo erikoistutkija Maarit Tihinen VTT:ltä.

”Teollisen internetin myötä yritykset ovat myös voineet luoda uusia asiakkuuksia ja vallata täysin uusia asiakassegmenttejä.”

Suurimpana syynä, miksi kyselyyn vastanneet yritykset eivät vielä ole hyödyntäneet teollista internetiä, oli tiedonpuute sen tuomista mahdollisuuksista. Tästä ryhmästä kuitenkin yli puolet arvioi ottavansa teollisen internetin hyödyt käyttöön liiketoiminnassaan lähimmän kolmen vuoden kuluessa.

Teollinen internet yhdistää älykkäät koneet, laitteet ja niitä käyttävät ihmiset, jolloin päätöksentekoa voidaan parantaa edistyneen tiedon analysoinnin avulla ja siten tehostaa ja luoda uutta liiketoimintaa.

Teollista internetiä hyödyntävät yritykset aikovatkin lähivuosina mm. suunnitella uusia kaupallisia palveluja, visioita ja roadmapeja, joissa teollinen internet on osana, sekä tunnistaa potentiaalisia kumppaneita ja yhteistyöverkostoja.

Niissä yrityksissä, joissa teollista internetiä ei vielä ole hyödynnetty, aiotaan lisätä tietoisuutta ja osaamista digitalisaatiosta ja teollisen internetin vaikutuksista ja mahdollisuuksista sekä tunnistaa sopivat yhteistyökumppanit ja -verkostot.

”Muutos kannattaa tehdä huolellisesti suunnitellen, punniten vaihtoehtoja. Juuri tähän liittyen tarvitaan osaamista sekä systematiikkaa, eli kuinka teollisen internetin – ja laajemminkin digitalisaation – tuomaa muutosta organisaatiolle voidaan hallita ja helpottaa”, Tihinen ehdottaa.

Barometriin osallistui 58 yritystä, joista kiinnostuneimpia kyselystä olivat hyvin pienet, alle 10 henkilön yritykset, sekä vastaavasti suuryritykset, yli 1000 henkilöä.

Kysely toteutettiin osana Tekesin tukemaa Teollinen Internet, TINTTI-hanketta, jonka tavoitteena on luoda edellytyksiä suomalaisille IT-taloille teolliseen internetiin perustuvalle liiketoiminnalle. Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, ettemme jää muuta maailmaa jälkeen. Teollisen internetin murrokseen ollaan jo kovaa vauhtia siirtymässä maailmalla.

Teolliseen internetiin liittyvien ratkaisujen teknologinen valmius on jo olemassa. Komponenttien kustannukset ovat myös tulleet sille tasolle, että kustannustehokkaita ratkaisuja eri toimialoille voidaan tarjota. Tuotteissa ja palveluissa siirrytään yhä enemmän kokonaisratkaisuihin. Teollinen internet tuo mukanaan mittavia muutoksia julkisen talouden ja yritysten tuottavuuteen, johtamisen eri käytäntöihin, liiketoimintamalleihin sekä yleiseen kilpailuun uusista markkinoista ja asiakkuuksista.

TINTTI-kokonaisuus koostuu tutkimushankkeesta ja rinnakkaisista yrityshankkeista, jotka muodostavat yhdessä TINTTI-konsortion. Hankkeessa ovat tutkimusosapuolina Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu sekä yrityspartnereina Absent, F-Secure, HiQ ja IoLiving.

Biotalous kasvattaa puutuotealaa

Biotalousyhteiskunta tarvitsee uusiutuvia luonnonvaroja ja niiden kestävää käyttöä. Puutuoteala tarjoaa tähän huiman mahdollisuuden terveellisillä ja turvallisilla tuotteilla, ylivertaisella raaka-ainekestävyydellä, pienellä hiilijalanjäljellä ja tulevaisuuden asiakkaita palvelevilla innovatiivisilla ratkaisuilla.

Luonnonvarakeskus (Luke) järjesti Lahdessa 7.–8.4.2016 kansainvälisen symposiumin puutuotealan uusien mahdollisuuksien ja haasteiden arvioimiseksi. Kuultujen asiantuntijapuheenvuorojen ja keskustelujen perusteella Luke laati kuuden kohdan julkilausuman, jonka avulla halutaan vaikuttaa elinkeinoelämää ja tutkimusohjelmia koskevaan päätöksentekoon Euroopassa ja Suomessa.

Biotalous kasvattaa puutuotealaa, puutuoteala hyödyttää yhteiskuntaa

Biotalous tarjoaa puutuoteteollisuudelle ainutlaatuisen tilaisuuden profiilin nostamiseen, uusiutumiseen ja liiketoiminnan kasvattamiseen. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöllä on tässä tärkeä rooli, myös kilpailukyvyn lisäämisessä. Valtiovallan viestin symposiumiin tuonut eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen muistutti siitä, että Eurooppa tarvitsee uutta taloudellista toimeliaisuutta ja työpaikkoja. Mallia voidaan ottaa myös amerikkalaisesta innovaatiotoiminnasta.

Johtaja Jaakko Kuusisaari Tieto Oyj:stä toi esille liiketoiminnan hyödyt digitalisaatiosta, jota on mahdollista soveltaa puutuoteteollisuudessa paljon nykyistä laajemmin.

Puutuotteiden arvo sekä yhteiskunnan että teollisuuden kannalta kävi yksiselitteisesti ilmi puheenvuoroista.

– Kaikki, mikä tehdään tänään fossiilisista raaka-aineista, voidaan huomenna tehdä puusta. Tässä tarvitaan globaalia markkina- ja asiakasnäkemystä sekä uudenlaista kuluttajasuuntautumista, totesi johtaja Miikka Pesonen Stora Enso Oyj:stä.

Puun ekologisuus, hyvinvointivaikutukset ja tekninen etevyys halutaan hyödyntää

Puu on vuosisadan monipuolisin ja vihrein raaka-aine rakentamiseen, asumiseen ja logistiikkaratkaisuihin. Puu herättää kiinnostusta kerrostalorakentamisessa silloin, kun keskustellaan sisäilman laadusta tai rakentamisen nopeudesta ja muunneltavuudesta. Modernissa sisustamisessa puhuttelee mahdollisuus yhdistää materiaalin esteettisyys ja korkealaatuinen design. Kuljetus- ja varastointijärjestelmissä sekä ajoneuvoissa puupohjainen biomuovi on korvaamassa petrokemiasta ja metalliteollisuudesta peräisin olevia tuotteita.

Useissa puheenvuoroissa tuotiin esille myös puun psykofyysiset hyvinvointivaikutukset, jotka ovat todennäköisesti suuremmat kuin tiedämme.
– Kestävyyden määrittelyyn on aika tuoda uusi taso – ihmisten hyvinvoinnin määrittelemä kestävyys, ehdottivat Henrik Heräjärvi ja Susanne Heiska Lukesta.

Asiantuntijat Euroopan yhteisellä asialla

Puutuotealan näkyvyydestä eurooppalaisessa päätöksenteossa kannettiin yhteinen huoli.
– Alan näkyvyyttä eurooppalaisissa päätöksentekokoneistoissa sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmissa on parannettava selvästi ja puualan on pystyttävä esittämään yhteinen viesti päättäjille, korosti tutkimusjohtaja Andreas Kleinschmit Ranskan teknologiainstituutista.
Samoilla linjoilla oli myös eurooppalaisen metsäalan teknologiayhteisön toimitusjohtaja Johan Elvnert, jonka mukaan innovaatioyhteisöt voisivat tarjota vision eurooppalaisille päättäjille.

Euroopan unionissa on europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin mukaan tahtotila biotalouden edistämiseksi.
– EU:ssa halutaan edistää tiedepohjaisia politiikkatoimenpiteitä, lainsäädännön yhdenmukaistamista ja ennustettavuutta markkinatoimijoille. Esimerkiksi puurakentaminen tulisi saada osaksi biotaloutta, jolloin sitä voitaisiin tuoda esille julkisten hankintojen säädöksissä, Kumpula-Natri totesi.

Puutuoteteollisuus vahvaksi eurooppalaisen biotalouden brändiksi -julkilausuma – kuusi pääkohtaa:

Huomio puualaan Eurooppa-tason elinkeinopolitiikassa sekä tutkimus- ja innovaatio-ohjelmissa
Kasvuhakuisista yrityksistä ja yritysverkostoista potkua puualan toimintamallien uudistamiseen
Poliittisilta päättäjiltä lisää tukea liiketoiminnan ja tutkimuksen vuoropuheluun
Puualan koulutus vastaamaan ajan vaatimuksia
Monitieteistä tutkimusta puutuotteiden käytön terveys- ja hyvinvointivaikutuksiin
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyö tuottamaan biotalouden ratkaisuja puualan uudistumiseksi

Tavallinen suola sai uuden kilpailijan maitosuolasta

Elintarviketeollisuudelta on pitkään odotettu ratkaisuja suolan vähentämiseksi. Valion uudella Valio ValSa® maitosuolainnovaatiolla elintarvikkeiden suolapitoisuutta voidaan laskea merkittävästi mausta tinkimättä.

– Suolan vähentäminen tuotteista olisi helppoa, jos mausta ei tarvitsisi välittää. Mutta kuluttajat haluavat terveellisiä ja silti hyvänmakuisia tuotteita. Maito on ehtymätön innovaatioiden lähde. Olemme tehneet vuosia tuotekehitystyötä maitosuolan parissa ja esittelemme nyt ainutlaatuisen ratkaisun suolan vähentämiseksi, Valion tuotekehityksestä ja tuoteryhmistä vastaava johtaja Tuomas Salusjärvi sanoo.

Valio ValSa® maitosuolalla voidaan korvata osa elintarvikkeiden valmistuksessa käytettävästä tavallisesta, runsaasti natriumia sisältävästä ruokasuolasta, ja samalla tuotteiden suolapitoisuus laskee merkittävästi – mausta tinkimättä.

Kaikki alkoi terveysjuustosta

Valio on vuosikymmeniä tutkinut juustonvalmistuksen oheistuotteena syntyvää heraa. Jo pitkään herasta on osattu hyödyntää hyvälaatuinen maidon heraproteiini. Nyt myös heran arvokkaille maidon luontaisille mineraaleille on löytynyt tarkoitus – Valio ValSa® maitosuola.

Valio tuo toukokuussa kauppoihin uuden Valio Polar® 15 vähemmän suolaa juuston ja Valio Oivariini® vähemmän suolaa levitteen, joiden valmistuksessa on käytetty Valio ValSa® maitosuolainnovaatiota – näin tuotteissa on puolet vähemmän suolaa kuin tavanomaisissa rasvaseoksissa ja juustoissa, mutta mausta ei ole tingitty.

– Hyvänmakuisten tuotteiden valmistaminen maitosuolaa hyödyntämällä ei ole helppo tehtävä, vaan se on vaatinut tuotekehittäjiltämme innovatiivisuutta ja tarkkaa reseptioptimointia. Valio ValSa® innovaation ydin piilee siinä, miten maitosuola ja esimerkiksi juuston maku saadaan pelaamaan täydellisesti yhteen. Tuotekehityksessä on esimerkiksi testattu erilaisia hapateyhdistelmiä, rasvapitoisuuksia ja suolaustapoja, Tuomas Salusjärvi selvittää.

Valio ValSa® innovaation kehitystyö on kestänyt lähes kymmenen vuotta. Alun perin tavoitteena oli kehittää todellinen terveysjuusto, ja maitosuolaa oli tarkoitus käyttää vain juustossa.

– Pian ymmärsimme, että ainoastaan juuston suolapitoisuutta vähentämällä vaikutus suolan kokonaissaantimäärään jää aika pieneksi. Aloimme ajatella isommin. Näin syntyi ajatus maitosuolan hyödyntämisestä myös levitteessä ja leivässä, Tuomas Salusjärvi kertoo.

Fazer lanseeraa toukokuussa Oululainen Reilu futissämpylät, joiden valmistuksessa on käytetty Valio ValSa® maitosuolainnovaatiota.

Suuntana kansainväliset markkinat

Toukokuussa kauppoihin tulevat uutuudet ovat vasta alkua. Valion tavoitteena on vähentää 60 000 kg suolaa suomalaisten lautaselta seuraavan kolmen vuoden aikana. Luvassa on siis lisää tuotteita, joissa on loistava maku mutta vähemmän suolaa.

– Suola on maailmanlaajuinen haaste. Osa EU-maista on Suomen ohella alkanut panostaa suolan vähentämiseen kansallisten ohjelmien kautta. Esimerkiksi Iso-Britanniassa suola puhututtaa paljon. Myös Yhdysvalloissa suolan vähentämiseen on etsitty ratkaisuja. Valio ValSa® maitosuolainnovaatiolle on siis mahdollisia vientimarkkinoita ympäri maailman, myös muissa kuin meijerituotteissa, kategoriapäällikkö Teea Björklund Valiolta uskoo.

Mikä maitosuola?

Maitosuola koostuu maidon luontaisista mineraaleista: kaliumista, jodista, magnesiumista, kalsiumista sekä natriumista. Maidon sisältämät mineraalit ovat peräisin lehmien syömästä rehusta. Tavallinen ruokasuola on koostumukseltaan lähes kokonaan natriumkloridia. Maitosuolassa on natriumia lähes 80 % vähemmän kuin tavallisessa ruokasuolassa. Natriumin sijaan suolaista makua antaa erityisesti maidon luontaisesti sisältämä kalium.

Arktiset olosuhteet halutaan kilpailuvaltiksi kansainvälisillä markkinoilla

Luonnonvarakeskus (Luke) selvittää yrittäjien ja yhteistyökumppaneiden kanssa, miten haasteelliset pohjoiset olosuhteet ja niiden tuomat lisäarvotekijät voidaan valjastaa kilpailuvalteiksi kansainvälisillä markkinoilla.

Luken, Ruokatieto Yhdistyksen ja Reilua.fi:n hankkeessa arktisella ruoantuotannolla tarkoitetaan 60. leveysasteen pohjoispuolella tapahtuvaa tuotantoa. Raja kulkee Helsingin korkeudella, joten arktisen tuotannon alue kattaa käytännössä koko maan. Suomi on arktinen maa globaalista näkökulmasta, ja asia todetaan myös valtioneuvoston vuonna 2013 vahvistamassa Suomen arktinen strategia 2013 -periaatepäätöksessä.

Suomessa ruokaa tuotetaan poikkeuksellisissa olosuhteissa. Esimerkiksi pitkä, kylmä talvi pakkasineen ja routineen, kesän runsas valo, puhdas maaperä ja puhdas ilma sekä käytännössä rajoittamattomat puhtaan veden varat ovat globaalisti ainutlaatuisia tekijöitä, joita elintarvikeviennin viestinnässä ei ole vielä täysimittaisesti hyödynnetty.

– Luken selvitysten mukaan pohjoinen tapa tuottaa ruokaa tarkoittaa muun muassa vähempää antibioottien käyttöä tuotantoeläimillä, jäljitettäviä ja turvallisia tuotteita sekä joidenkin luonnontuotteiden erityisiä laatutekijöitä. Esimerkiksi luonnonmarjojen, mustikan, puolukan ja hillan flavonoidipitoisuus on arktisilla alueilla korkea, Luken vanhempi tutkija Jaana Kotro kertoo.

Hankkeessa käydään aktiivista keskustelua toimialan edustajien ja sidosryhmien kanssa, jotta voidaan tuottaa tietoa yritysten tarpeisiin. Selvitysten pohjalta rakennetaan arktisuuteen pohjautuvaa viestintäsisältöä ja -materiaalia, jota yritykset voivat omassa viestinnässään ja markkinoinnissaan hyödyntää. Viestintätyökalujen on tarkoitus palvella sekä toimialan viestintää yleisesti että eri tuotantosuuntien viestintää.

Viennissä on elintarviketeollisuuden kasvuvara

Suomalaisia elintarvikkeita viedään jo nyt, mutta kasvuvaraa on. Tarvetta on koko ruoantuotannon kannattavuuden ja kauppataseen parantamiselle.

– Hanke lähti liikkeelle tarpeesta lisätä ruoantuotannon kilpailukykyä sekä tavoitteesta kasvattaa kotimaisen ruoan vientiä. Nyt ruokaa tuodaan noin 4,5 miljardin ja viedään 1,5 miljardin arvosta, Kotro sanoo.

Elintarvikealan pk-yrityksistä 12 prosenttia toimii kansainvälisillä markkinoilla. Elintarvikealan Team Finland -vientiohjelma Food from Finlandin tavoite on viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä.

Arktisuus elintarvikeviennin kärkenä -hanke jatkuu vuoteen 2018 saakka. Luken, Ruokatieto Yhdistys Ry:n ja Reilua.fi:n hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

Joka toinen suomalainen verkkokauppa-asiakas teki verkko-ostoksia ulkomailta

9 prosenttia suomalaisista kuluttajista teki verkko-ostoksia yhteensä 2,6 miljardilla eurolla vuoden 2015 aikana. Verkkokauppa Pohjoismaissa 2016 -raportin mukaan lähes joka toinen suomalainen verkkokauppa-asiakas teki viime vuonna verkko-ostoksia ulkomailta.

Neljä kymmenestä suomalaisesta tekee verkko-ostoksia vähintään kerran kolmessa kuukaudessa. Tärkeimmät verkkokauppojen edut suomalaisten kuluttajien mukaan ovat halvemmat hinnat (27 %), ostosten tekeminen itselle sopivana ajankohtana (26 %) ja suurempi ja parempi valikoima (22 %).

– Tämän päivän kuluttajat asettavat samat vaatimukset fyysiselle ja digitaaliselle kaupalle. Siksi näiden kanavien yhteispeliä on kehitettävä. Asiakkaan pitäisi saada sama kokemus riippumatta siitä, tekeekö hän ostokset puhelimella, tietokoneella vai myymälässä, toteaa Jouni Lamberg , Suomen PostNordin Sales, Marketing & eCommerce -johtaja.

Lähes puolet (45 %) verkko-ostoksia tehneistä suomalaisista kertoi keskimääräisen vuosineljänneksen aikana tutkineensa verkossa tuotetta ja ostaneensa sen myöhemmin myymälästä. On epätavallisempaa, että ostoprosessi menee toisinpäin, eli että kuluttaja kokeilee tuotetta myymälässä ja ostaa sen sitten verkosta. Vain 9 prosenttia suomalaisista verkkokauppa-asiakkaista oli toiminut näin keskimääräisen vuosineljänneksen aikana.

Suomalaisten verkkokauppa-asiakkaiden suosimia tuoteryhmiä ovat vaatteet/kengät (41 %), media (37 %), viihde-elektroniikka (33 %), kauneuden- ja terveydenhoitotuotteet (19 %) sekä urheilu/vapaa-aika (15 %).

– Suomalaiset ostavat verkosta periaatteessa samojen tuoteryhmien tuotteita kuin muutkin pohjoismaalaiset. Autoiluun, veneilyyn ja moottoripyöräilyyn liittyviä tavaroita he kuitenkin ostavat internetistä pohjoismaisia naapureitaan enemmän. Verkkokaupan kypsyessä myös esimerkiksi päivittäistavaroita ja apteekkituotteita aletaan ostaa verkosta entistä enemmän, Jouni Lamberg kertoo.

Suomalaiset verkkokauppa-asiakkaat maksavat ostoksensa mieluiten pankkikortilla (36 %) tai laskulla (29 %). Toimitusta suomalaiset ovat valmiita odottamaan keskimäärin 4,4 arkipäivää. Jopa 19 prosenttia suomalaisista verkkokauppa-asiakkaista on valmis odottamaan toimitusta kuusi arkipäivää tai enemmän, mikä tekee heistä Pohjoismaiden kärsivällisimpiä verkkokauppa-asiakkaita.

Tietoa tutkimuksesta

Raportti perustuu verkossa tehtyihin haastatteluihin, jotka TNS Sifo toteutti vuoden 2015 jokaisena vuosineljänneksenä. Verkkohaastatteluun valittiin kutakin maata edustava joukko 18–79-vuotiaita yksityishenkilöitä Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Suomesta.

Reserviläisliitto: Uudistukset lisäisivät puolustusjärjestelmämme toimivuutta

Reserviläisliitto kannattaa asevelvollisuuslain muuttamista niin, että reserviläisiä voitaisiin kutsua kertausharjoituksiin nykyistä paljon nopeammin. Puheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Savolan mukaan lain muutosesitys on oikeanlainen vastaus siihen haasteeseen, jonka sodankäynnin viimeaikainen kehitys on asettanut puolustusjärjestelmällemme.

– Toteutuessaan uudistukset lisäävät sekä puolustusjärjestelmämme toimivuutta että sen uskottavuutta nykypäivän toimintaympäristössä, jota leimaavat hybridisodankäynti, sotilaallisen voiman näyttö ja osin sillä uhkaaminen, nopea tilanteenkehitys sekä sodan ja rauhan välisen rajan hämärtyminen.

Reserviläisliitto antoi viime viikolla lakiesityksestä lausunnon puolustusministeriölle ja korosti siinä, että uudistusta tulee kuitenkin tarkastella myös yksittäisen reserviläisen näkökulmasta.

– Ne sodan ajan yksiköt, jotka on näissä tilanteissa kaavailtu kutsuttavaksi nopeasti harjoituksiin, on muodostettava niistä reserviläisistä, joille välitön palvelukseen astuminen ei tuota ylivoimaisia ongelmia ja, jotka ovat varmuudella kykeneviä irtaantumaan siviityötään hoitamaan sodan ajan tehtävänsä.

Alajärven Reserviläisten 60-vuotisjuhlassa puhunut Mikko Savola muisteli myös yhteistyötään paikkakunnan toimijoiden kanssa ja kiitti yhdistystä poikkeuksellisesta aktiivisuudesta.

– Monien teidän kanssa olen saanut olla yhdessä maakuntajoukoissa. Kun meitä muualta maakunnasta tuli harjoituksiin muutama henkilöauto, teiltä tultiin aina vähintään muutamalla pikkubussilla. Aktiivisuus, toiminta, vapaaehtoisuus ja isänmaallisuus on täällä ollut aina korkeassa arvossa. Kiitos siitä.

Toimivia ratkaisuja suomalaisilta työpaikoilta kootaan tietopankkiin

TEPSIvät teot työelämään -tietopankki on kanava työelämän hyvien käytäntöjen levittämiseen. Tietopankkiin kootuista vinkeistä voi saada uusia ideoita oman työpaikan toimintaan toimialasta riippumatta.

TEPSIvät teot työelämään -tietopankki kokoaa yhteen toimivia ratkaisuja suomalaisilta työpaikoilta. Tietopankki julkaistiin 1.3.2016 Yrityssuomi.fi -verkkosivustolla ja siitä vastaa Työterveyslaitos.

Tietopankissa on lyhyitä ja tiiviitä kuvauksia hyvistä käytännöistä, joista voi saada virittäviä ideoita omaan työhön. Tietopankki on toimialasta ja henkilön asemasta riippumaton tiedon levityskanava. Hyviä käytäntöjä kootaan sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta, kaikilta yrittäjiltä ja palkansaajilta.

Tietopankista löytyy helposti toteutettavia arjen pieniä ideoita sekä työkulttuuriin liittyviä pidemmällä aikavälillä kehitettäviä käytäntöjä, tutkija Sari Käpykangas Työterveyslaitoksesta kertoo.

Työpaikan tavoitteena voi olla esimerkiksi parantaa esimiesten ja alaisten välejä, helpottaa työn tekemistä tai lisätä yhteishenkeä ja jaksamista. Työhyvinvointia on voitu parantaa yksinkertaisuudessaan tehostamalla tiedonkulkua infotaululla, parantamalla koulutuksen tasapuolisuutta, vähentämällä häiriöihin käytettyä työaikaa ja antamalla enemmän kiitosta ja palautetta.

Verkkosivusto on rakennettu arjen tarpeisiin. Sivustossa on hakutoiminto, jonka avulla voi etsiä omia kiinnostuksen kohteita. Oman työpaikan hyvän käytännön voi tallentaa sivustolle rekisteröitymisen jälkeen.

─ Hyvien käytäntöjen tietopankki on käytännönläheinen matalan kynnyksen foorumi ja ideoiden jakamisen alusta. Tietopankkiin on helppo tulla ja selata hyvät käytännöt työn lomassa. Teoista voi ottaa mallia, niitä voi muokata ja räätälöidä omaan arkeen sopivaksi, Käpykangas kuvaa.

Hyvä suomalainen yritys- ja palvelutoiminta ansaitsee tulla jaetuksi. Käpykangas usuttaa yleisöä kertomaan sivustolla, mikä omalla työpaikalla toimii.

─ Kaikki pienetkin ponnistelut ja kehittämistoimenpiteet työpaikan arjen kehittämiseksi kannattaa jakaa toisillekin, hän kannustaa.

Tietopankin ylläpitämisestä vastaa Työterveyslaitos. Yhteistyössä ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriö, Yritys-Suomi sekä Työturvallisuuskeskus.

Suomalaisille yrityksille myönnettyjen patenttien määrä kasvoi

Euroopan patenttiviraston (EPO) suomalaisille yrityksille ja tutkijoille myöntämien patenttien määrä kasvoi viime vuonna 17,5 %. Patentteja myönnettiin vuoden 2015 aikana yhteensä 744 kappaletta. Kasvu oli suurinta kymmeneen vuoteen. Samalla kuitenkin Suomesta jätettyjen patenttihakemusten määrä laski 8,3 %. (2015: 2000 vs. 2014: 2182).

Koko vuoden 2015 aikana Euroopan patenttivirastolta haettiin yhteensä 160 000 patenttia (2014: 153 000, +4,8 %). ( Kaavio: Patenttihakemusten määrän kasvu ). Hakemusten määrä kasvoi etenkin yhdysvaltalaisten (+16,4 %) ja kiinalaisten (+22,2 %) yritysten hakemusten myötä. EPO:n 38:sta jäsenmaasta haettujen patenttien määrä pysyi entisellä tasolla (+0,7 %, EU 28: +0,3 %). Eniten hakemuksia jätettiin Yhdysvalloista, Saksasta, Japanista, Ranskasta ja Alankomaista. Suomi oli kaikista hakijamaista patenttien määrällä mitattuna 13. suurin.

”Hakemusten määrän huomattava kasvu osoittaa, että Eurooppa on keskeinen paikka innovaattoreille eri puolilta maailmaa ja samalla myös houkutteleva teknologiamarkkina”, sanoo EPO:n pääjohtaja Benoît Battistelli. ”Se kertoo yritysten ja keksijöiden kiinnostuksesta suojata kehitystyönsä Euroopan markkinoilla.”

”Euroopan ulkopuolelta saapuneiden hakemusten merkittävästä kasvusta huolimatta eurooppalaisten yritysten muualta hakemien patenttien määrä on selvästi suurempi. Tämä on osoitus Euroopan talouden innovaatiopotentiaalista”, Battistelli lisää.

Lääketeknologia kasvoi eniten Suomessa

Patenttihakemusten määrällä mitattuna Suomessa kasvoivat keskeisistä teknologia-aloista eniten lääketeknologia (+20,4 %), sähkökoneet, laitteet ja energia (+19,6 %) sekä tekstiili- ja paperikoneet (+16,3 %). Kaikkiaan Suomesta haettiin eniten patentteja digitaalisen viestinnän (389 hakemusta, laskua -32 %) ja tietoteknologian aloilla (217 hakemusta, -16 %).

Nokia, Kone ja UPM-Kymmene olivat suurimmat suomalaiset patentinhakijat

Suomessa selvästi aktiivisin patentinhakija oli viime vuonna Nokia yhteensä 866 hakemuksella (edellisenä vuonna 986). Nokian perässä tulivat Kone (121), UPM-Kymmene (53), Outotec (50) ja Wärtsilä (45). Nokia oli maailmanlaajuisesti kuudenneksi aktiivisin hakija digitaalisessa viestinnässä. Sen edellä olivat Huawei, Ericsson, Qualcomm, ZTE ja Samsung, mutta taakse jäivät Intel, LG ja Sony.

Etelä-Suomessa eniten patentinhakijoita

Suomen aluetilastoa johtaa tällä hetkellä Etelä-Suomi, jonka osuus kaikista patenttihakemuksista oli 84 %. Sen jälkeen eniten hakemuksia jätettiin Länsi-Suomessa (9 %), Pohjois-Suomessa (4 %), Itä-Suomessa (2,6 %) ja Ahvenanmaalla (0,1 %). Voimakkain kasvu nähtiin Itä- (+24 %) ja Pohjois-Suomessa (+19 %). Yksittäisistä kaupungeista selvästi eniten hakemuksia tuli Espoosta – sen osuus kaikista patenttihakemuksista oli yli puolet (51 %). Hakemuksia jätettiin kuitenkin 15 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suur-Helsingin osuus oli Espoon jälkeen toiseksi suurin, 20 %.

Vaihtelevia trendejä eri puolilla Eurooppaa

Hakemuksissa oli myös merkittäviä eroja maittain: Italia käänsi neljä vuotta jatkuneen laskusuuntauksen voitolliseksi ja hakemuksia jätettiin viime vuonna 9 % enemmän. Myös Espanjan suunta kääntyi ylöspäin (+3,8 %). Kasvu jatkui edelleen Belgiassa (+5,9 %), Isossa-Britanniassa (+5,7 %), Alankomaissa (+3,3 %) ja Sveitsissä (+2,6 %). Hakemuksia jätettiin lähes yhtä paljon kuin ennenkin Ranskassa (+1,6 %), Itävallassa (+1,4 %) ja Ruotsissa (-0,9 %). Hakemusten määrä laski Suomen tapaan Saksassa (-3,2 %) ja Tanskassa (-2,7 %).

Lääketeknologia, digitaalinen viestintä ja tietokoneet ovat tärkeimmät alat

EPO sai eniten patenttihakemuksia jälleen kerran lääketeknologia-alalla. Hakemusten määrä jatkoi myös kasvuaan, jota tuli nyt 11 % enemmän vuoteen 2014 verrattuna. Vahvaa kasvua osoittivat myös sellaiset alat kuin moottorit, pumput ja turbiinit (+18 %), lääkeaineet (+10 %), mittauslaitteet (+8%) ja tietokoneet (+8 %).

Philips johtaa tilastoja

Hollantilainen elektroniikkayhtiö Philips jätti tällä kertaa eniten patenttihakemuksia – perässään Samsung, LG, Huawei ja Siemens. Top 10 -kärkeen mahtui neljä yhtiötä Euroopasta, kolme Yhdysvalloista, kaksi Koreasta ja yksi Kiinasta. Nokia oli listan sijalla 18.
Suomi neljäs asukasmäärään suhteutettuna

Euroopan innovatiopotentiaalista kertoo se, kuinka monta patenttihakemusta eri maista on jätetty asukaslukuun suhteutettuna. Sveitsi johti tilastoa tälläkin kertaa, sillä siellä jätettiin vuoden aikana 873 patenttihakemusta miljoonaa asukasta kohden. Toiseksi sijoittui Alankomaat (419), jonka jälkeen tulivat Ruotsi (392), Suomi (365) ja Tanska (346). Ensimmäinen Euroopan ulkopuolinen maa oli jälleen Japani, joka sijoittui yhdeksänneksi (169).

ABC testaa ensimmäisenä Suomessa mobiilitankkausta

S-Pankki helppouttaa tankkaamisen tuomalla mobiilitankkauksen ensimmäisenä Suomeen ABC-asemille. Pumpulla ei enää tarvitse kaivella sormet jäässä maksukorttia, kun tankkauksen voi maksaa oman auton lämmössä. Mobiilitankkaamiseen tarvitaan vain älypuhelin, jonka S-mobiili-sovellukseen on rekisteröity S-Etukortti Visan tiedot.

Auton tankkaaminen helpottuu, kun kansainvälisesti palkittu S-mobiili-sovellus saa uuden ominaisuuden. S-mobiililla voi nyt myös tankata ABC:lla. Sovellus tunnistaa auton sijainnin ABC-asemalla, jolloin tankkaajan tarvitsee vain valita sovelluksesta mittari ja tankata. Maksaminen hoituu automaattisesti maksukortilta. Tankkaus vaatii yhteensä vain kolme painallusta älypuhelimella.

Sovellus on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Toista ostamisen, maksamisen ja pankkiasioinnin vastaavalla tavalla yhdistävää sovellusta ei maailmasta löydy.

– ABC-mobiilitankkaus poistaa tankkaamisesta yhden vaiheen, kun automaatilla ei tarvitse enää käyttää maksukorttia. Me S-Pankissa haluamme helppouttaa suomalaisten arkea tällaisilla konkreettisilla asioilla. Mobiilitankkaus on osa tulevaisuudenvisiotamme helpommasta arjesta, jonka S-ryhmän uniikki toimintamalli mahdollistaa, sanoo S-Pankin toimitusjohtaja Pekka Ylihurula.

Mobiilitankkausta pääsee aluksi käyttämään viidellä HOK-Elannon ABC-asemalla pääkaupunkiseudulla: ABC Deli Konalassa, ABC Deli Mechelininkadulla, ABC Automaatti Kannelmäessä, ABC Automaatti Otaniemessä sekä ABC Deli Pohjois-Tapiolassa. Muille ABC-asemille mobiilitankkausmahdollisuus laajenee vähitellen.

– ABC-mobiilitankkaus on ensimmäinen vaihe matkallamme, jossa digitalisaatiota hyödyntämällä teemme asiakkaidemme asioinnista entistä miellyttävämpää. Jo nyt voimme ylpeinä sanoa, että tankkaaminen ABC:llä on S-mobiilin ansiosta maailman helpointa, toteaa ABC-ketjun kehitysjohtaja Antti Erikivi.

S-mobiili-sovellus löytyy jo valmiiksi yli 600 000 suomalaisesta kännykästä ja tabletista. ABC-mobiilitankkauksen sisältävä päivitys S-mobiiliin julkaistaan App Storessa tämän viikon aikana ja on sen jälkeen ladattavissa iPhone-laitteille. Android- ja Windows-puhelimiin mobiilitankkaus tulee vielä ennen kesää. Päivityksessä S-mobiili saa uuden ABC-välilehden, jolta tankkaustoiminto löytyy. Mobiilitankkauksen voivat ottaa käyttöön kaikki S-Etukortti Visan käyttäjät. Maksukortti on kaikille S-ryhmän asiakasomistajille ilmainen.

Uusi Pocopay haastaa perinteiset pankkipalvelut

Pocopay on uusi päivittäisasiointia helpottava, koko euroalueen kattavaksi lanseerattava pankkisovellus. Se tarjoaa käyttäjilleen paitsi uudenlaiset pankkipalvelut, myös pankkimaailman edistyksellisimmän käyttökokemuksen. Uuden pankkipalvelun perustajina ovat Viron Hansapakin entinen pääjohtaja Indrek Neivelt ja Viron johtaviin ICT-visionääreihin kuuluva Linnar Viik. Pocopay tulee haastamaan perinteiset eurooppalaiset pankit ketteryydellä ja rajat ylittävällä käytettävyydellään.

Uusi pankkisovellus paitsi sähköistää kaiken euroalueella tapahtuvan päivittäisasioinnin, tuo rahankäytön ja -vastaanottamisen puhtaasti mobiiliin ympäristöön. Pocopayn innovaation ytimessä ovat uusiksi mietityt pankkipalvelut ja niille helppo, mukava ja turvallinen käytettävyys. Uudet pankkipalveluominaisuudet myös auttavat kuluttajaa pitämään parempaa huolta rahankäytöstään. Sovelluksen avulla voi esimerkiksi kimppaostosten maksut jakaa reaaliajassa sekä lisätä tapahtumatietoihin henkilökohtaista kirjanpitoa helpottavia kuvia, tehdä tilisiirtoja yksinkertaisesti sormella näyttöä pyyhkäisemällä ja seurata rahankäyttöä selkeän infografiikan avulla.

“Olemme rakentaneet Pocopayn vastaamaan niitä odotuksia, joita tulevaisuuden pankkipalveluilta itse odotamme. Palvelu on paitsi käyttöominaisuuksiltaan ja -mukavuudeltaan edelläkävijä, myös turvallinen ja uskottava päivittäisasioinnin kumppani”, kertoo Pocopayn perustaja Indrek Neivelt. Hänen mukaansa Pocopay tekee tilisiirrot yhtä helpoksi kuin kännykällä viestittelyn.

Älypuhelimella tapahtuvan rekisteröitymisen yhteydessä Pocopayn käyttäjä saa sovellukseensa henkilökohtaisen IBAN-pankkitunnuksen, tilisiirtoja helpottavan QR-koodin ja halutessaan myös etäluettavan kansainvälisen Mastercard-maksukortin. Pocopay-käyttäjien väliset tilisiirrot tapahtuvat sovelluksessa reaaliajassa ilman siirtopalkkiota myös maiden välisessä rahaliikenteessä. Aluksi Android ja iOS-käyttöjärjestelmissä toimivan Pocopay-sovelluksen kiinteä kuukausimaksu on 2.90 euroa ja se sisältää 30 maksutonta, pankkien välistä tilisiirtoa kuukaudessa. Pocopay-käyttäjien väliset tilisiirrot ovat aina maksuttomia ja toimivat vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä.

Pocopay otettiin helmikuun alussa käyttöön Virossa, Hollannissa ja Espanjassa. Helmikuun loppuun mennessä palvelu laajenee myös suomalaisten kuluttajien käytettäväksi. Vuoden 2017 loppuun mennessä Pocopay tulee kattamaan koko euroalueen, jossa uuden päivittäispankkipalvelun odotetaan saavuttavan merkittävän markkinaosuuden erityisesti 18-35 -vuotiaiden kuluttajien keskuudessa.

Tausta: Indrek Neivelt

Indrek Neivelt on Viron pankkimaailman raskaan sarjan vaikuttaja, joka toimi virolaisen Hansapankin pääjohtajana vuosina 1999-2005. Hansapankin ja ruotsalaisen Swedbankin yhdistyttyä hän siirtyi Pietarilaisen Sankt Petersburg Bankin pääjohtajaksi. Venäjällä Indrek Neivelt toimi vuoteen 2014, jonka jälkeen hän palasi Viroon rakentamaan uudenlaista rahoitusalan palvelua. Pocopay työllistää Tallinnassa 50 pankki- ja tietojärjestelmäalan asiantuntijaa. Yhtiö on kerännyt lanseerausvaiheessaan 3,4 miljoonan euron rahoituksen.

Tiedonhallinnasta tulee liiketoiminnan tulevaisuuden kilpailuvaltti

Kaikissa organisaatioissa kerätään tietoa tuotteista, asiakkaista, markkinoista sekä liiketoiminnan eri osioista ja prosesseista. Menestyvissä organisaatioissa tietoa osataan käyttää oikein, se on saatavilla käyttökelpoisessa muodossa ja sen yhteys liiketoimintaan ymmärretään laajasti. Tulevaisuudessa tiedonhallinnan ratkaisut ja valjastaminen liiketoiminnan kehittämiseen ovat yhä kriittisempiä kilpailuvaltteja kaikilla toimialoilla.

Edistyksellisiä tiedonhallintaratkaisuja tarjoava M-Files isännöi keskiviikkona Helsingissä yhtä Euroopan suurimmista tiedonhallinnan tapahtumista. Seminaariin osallistui noin 500 liiketoiminnan päättäjää ja vaikuttajaa. Seminaariesiintyjien anti liiketoiminnan näkökulmasta oli laaja.

IT-ratkaisut eivät vastaa liiketoiminnan vaatimuksia

Digitalisaatio avaa mahdollisuuksia jo käynnissä olevaan työelämän murrokseen ja totuttujen työtapojen muutokseen. Työ ei ole enää sidoksissa aikaan, paikkaan tai työvälineeseen. Ihmiset ovat tottuneet käyttämään mobiililaitteita ja haluavat hyödyntää niitä ketterästi myös työssään. Tätä kehitystä vauhdittaa pilvipalveluiden nopea yleistyminen. Gartnerin arvion mukaan jopa puolet liiketoimintatiedosta tallennetaan pilveen vuonna 2018.

”Monessa yrityksessä tunnustetaan avoimesti, etteivät käytössä olevat IT-ratkaisut vastaa nykypäivän liiketoiminnan ja markkinoiden vaatimuksia. Tieto on ja pysyy, mutta tiedon jakamisen, hallinnan ja hyödyntämisen välineet muuttuvat”, kiteytti Gartnerin tutkimusjohtaja Hanns Köhler-Krüner seminaarissa.

Digitalisaatio ja sen myötä tiedonhallinta on nykypäivänä yrityksissä vahvasti läsnä, mutta sitä ei osata kunnolla hyödyntää liiketoiminnassa. Suunnitelmallinen, pitkän tähtäimen kehitys voi kuitenkin tarjota yritykselle todellisen kilpailuvaltin silloin, kun koko henkilöstö on siihen sitoutunut ja tiedonhallinta muodostaa koko yrityksen liiketoiminnan läpi leikkaavan kokonaisuuden.

Päätöksiä oikea-aikaisen tiedon pohjalta

Myös Aalto-yliopiston tutkimusjohtaja Mika Helenius painotti M-Filesin seminaarissa tiedonhallinnan merkitystä yritysmaailmassa. ”Nykypäivänä maailma pyörii nollien ja ykkösten ympärillä. Meidän on pysyttävä mukana informaatiopolulla taataksemme kilpailukykymme. Koko informaatiopalvelutalouden kasvu perustuu ohjelmistojen avulla rakennettuihin järjestelmiin”, Helenius totesi.

”Tieto on bisneksen ydin – kaikki yrityksen päätökset tehdään saatavilla olevan informaation pohjalta. Siksi on tärkeää, että olemassa oleva tieto on aina ajan tasalla ja järjestelmät toimivat moitteetta. Tiedonhallinnan ongelmat paitsi heikentävät työn tehokkuutta, voivat johtaa myös vääriin toimenpiteisiin ja aiheuttaa menetettyjä bisnesmahdollisuuksia”, seminaarissa esiintynyt Caverionin tietohallintojohtaja Olle Jonsson muistutti. Caverion hyödyntää M-Filesia tiedonhallintansa kehittämisessä.

Tiedonhallinta on koko yrityksen yhteinen asia, ja se vaatii koko henkilöstön sitoutumista.

”Ei riitä, että järjestelmä on valmis ja testattu, jos henkilöstö ei ole. Ilman henkilöstön sitoutumista tiedonhallintajärjestelmästä ei vain saada irti kaikkea sen tarjoamaa hyötyä”, kiteytti SSAB:n Enterprise Architect Sami Haapanen, joka esitteli seminaarissa, kuinka M-Files on mahdollistanut standardien mukaisen tehokkaan digitalisoidun materiaalisertifikaattien prosessin SSAB:llä.

Ilmarisen Ritakallio: Suomi tarvitsee lisää kasvua ja kasvuyrityksiä

Pk-yritysten rooli Suomen kasvussa ja työllistämisessä tulee entisestäänkin kasvamaan, ennustaa Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio. Ritakallion mielestä yritysten mahdollisuuksia kasvaa ja työllistää tulisi tukea entistä voimallisemmin. − Tarvitsemme lisää keskisuuria yrityksiä. Liian harva pk-yritys pääsee koskaan kasvamaan keskisuurten sarjaan, Ritakallio sanoo Ilmarisen uutishuoneen haastattelussa

Ritakallio pohtii Ilmarisen haastattelussa mm. millaiset yritykset menestyvät tulevaisuudessa. Tulevaisuuden aloiksi hän nostaa erityisesti ohjelmistokehityksen ja terveydenhuoltoalan. Perinteisemmän teollisuudenkin tulevaisuudenkuvassa Ritakallio näkee mahdollisuuksia, mikäli nämä pystyvät hyödyntämään uudet, verkottuneet työskentelytavat.

− Esimerkiksi suuret konepajayritykset voisivat entistäkin tehokkaammin hyödyntää pk-yritysten ketteryyttä ja innovatiivisuutta. Näin yrityskentästä muodostuisi verkottunut, toisiaan tukeva ekosysteemi, jossa asioita tehdään yhdessä.

Menestys edellyttää, että yritys jaksaa jatkuvasti kehittää toimintaansa ja hakea kasvua – myös Suomen rajojen ulkopuolelta.

− Kaukainen sijaintimme ei ole este. Mutta ideoiden ja osaamisen pitää olla huippuluokkaa!

Ritakallio sanoo, että perinteisten vientiyritysten lisäksi myös palvelusektorin tulisi suunnata ulkomaille.

− Tähän asti palveluyritykset ovat tulleet muualta meidän markkinoille. Tämä kehitys pitäisi pystyä kääntämään toisin päin.

Ritakallio analysoi haastattelussa myös Suomen hallituksen toimia kilpailukyvyn parantamiseksi. Hänen mielestään Suomessa tulisi voimakkaammin kannustaa jättämään pääomia yritykseen, ottamaan riskejä ja investoimaan.

− Se parantaisi kasvumahdollisuuksia ja loisi uusia työpaikkoja.Liian harva pk-yritys pääsee koskaan kasvamaan keskisuurten sarjaan.

Nettijooga lisää suosiotaan

Nettijoogastudio Yoogaia on saanut 3 miljoonan dollarin siemenrahoituksen Nokia Growth Partnersilta, Inventurelta, SanomaVenturesilta ja Point Nine Capitalilta. Uusi rahoitus auttaa Yoogaiaa jatkamaan kansainvälistä laajentumistaan, rekrytoimaan huippuosaamista ja parantamaan asiakaskokemusta mobiililaitteissa.

Vuonna 2013 perustettu Yoogaia on kasvanut nopeasti ja tavoittaa jo 50 000 käyttäjää yli 50 maassa. Yoogaia on avannut aikaisemmin studionsa Helsingissä, Lontoossa ja Hong Kongissa. Syyskuussa Yoogaia alkaa tarjota joogatunteja saksaksi.

“Yoogaian innovatiivinen, reaaliaikainen mobiiliratkaisu auttaa kuluttajia elämään terveellisemmin ja vastaa suureen kansainväliseen kysyntään. Mikko Petäjä tiimeineen on nopeasti saanut aikaan laajan ja kasvavan käyttäjäkunnan digitaalisen terveyden palveluille, jotka ovat yksi Nokia Growth Partnersin investointien painopistealueista”, sanoo osakas Bo Ilsoe Nokia Growth Partnersilta.

”Yoogaian lähestymistapa on todella ainutlaatuinen. Se on ainoa nettipalvelu, jossa voi olla vuorovaikutuksessa joogaopettajan kanssa. Yoogaialla on paljon yhteistyömahdollisuuksia Sanoman lifestyle-brändien kanssa Suomessa ja muissa Sanoman toimintamaissa”, SanomaVenturesin Investment Manager Jussi Kallasvuo sanoo.

”Yoogaia on luonut hienon tuotteen, joka todella erottuu edukseen kuntoilumarkkinoilla. Luvut osoittavat, että käyttäjät ovat olleet todella tyytyväisiä palveluun. Olemme vaikuttuneita siitä, mitä tiimi on saanut aikaan ja olemme innoissamme saadessamme olla mukana edistämässä palvelun laajentumista”, sanoo Nicolas Wittenborn Point Nine Capitalista.

Sen lisäksi, että käyttäjä voi kuntoilla missä tahansa, Yoogaia haluaa tarjota asiakkailleen parasta palvelua.

”Asiakaskuntamme on erittäin uskollinen. Asiakkaat osallistuvat tunneillemme keskimäärin useita kertoja viikossa. Käyttäjämme myös arvostavat sitä, että he voivat osallistua joogatunneille omalla kielellään. Tämä sijoitus auttaa meitä tuomaan arjen hyvinvointia kaikkien ulottuville, ajasta ja paikasta riippumatta”, sanoo Yoogaian toimitusjohtaja Mikko Petäjä.

Maistraattien asunto-osakeyhtiötehtävät siirtyvät Patentti- ja rekisterihallitukselle

Maistraattien ja ELY-keskusten paikallisviranomaistoiminta kauppa- ja yhdistysrekisteriasioissa loppuu ja maistraattien asunto-osakeyhtiötehtävät siirtyvät Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) syyskuun alussa.

Asunto-osakeyhtiön perustamis- sekä muutosilmoitukset on tähän asti käsitelty pääasiassa asunto-osakeyhtiön kotipaikan maistraatissa, ja PRH on hoitanut osakepääoman alentamisia sekä muita asunto-osakeyhtiöiden erityistilanteita.

Kauppa- ja yhdistysrekisteriasioissa palveluja on PRH:n lisäksi saanut aiemmin myös maistraateista ja ELY-keskuksista. Nyt nämä palvelut keskitetään PRH:lle. Paikallisviranomaistoiminnan loppuminen ei koske Ahvenanmaan valtionvirastoa, jossa voi jatkossakin asioida kauppa- ja yhdistysrekisteriasioissa.

Tehtävien siirrosta johtuen käsittelyajat voivat loppukesän ja syksyn aikana olla hieman tavanomaista pidempiä.

Jos maistraattiin tai ELY-keskukseen jätettyä hakemusta tai ilmoitusta ei ehditä käsitellä ennen elokuun loppua, siirtyy se automaattisesti PRH:n käsiteltäväksi.

Syyskuun alusta alkaen kauppa- ja yhdistysrekisteriasioissa sekä asunto-osakeyhtiöasioissa voi asioida seuraavilla tavoilla:

Kaupparekisteriasiat

• Sähköisesti: yritysten yhteystietojen muutokset sekä osakeyhtiön perustaminen ja vastuuhenkilöiden muutokset tehdään YTJ-palvelussa (www.ytj.fi). Sähköisen kaupparekisteriotteen saa PRH:n Virre-palvelusta (www.virre.fi)
• Postitse: kaupparekisteri-ilmoitukset postitetaan osoitteella: PRH-Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, 00231 Helsinki.
• Ohjeistusta asioimisen tueksi: Ohjeet ilmoittamiseen ovat Prh.fi –sivuilla https://www.prh.fi/fi/index.html, lisätietoja Kaupparekisterin neuvonta, p. 029 509 5900

Yhdistysrekisteriasiat

• Sähköisesti: kaikki yhdistysrekisteriin liittyvät asiat voi hoitaa sähköisesti prh.fi-sivuilla
• Postitse: yhdistysrekisteri-ilmoitukset postitetaan osoitteella: PRH, yhdistys- ja säätiöasiat, PL 1190, 00101 HELSINKI
• Ohjeistusta asioimisen tueksi: Ohjeet ilmoittamiseen ovat Prh.fi –sivuilla, lisätietoja Yhdistysrekisterin neuvonta, p. 029 509 5959

Asunto-osakeyhtiöasiat

• Sähköisesti: asunto-osakeyhtiöiden yhteystietojen sekä vastuuhenkilöiden muutokset tehdään YTJ-palvelussa (www.ytj.fi). Asunto-osakeyhtiön sähköisen kaupparekisteriotteen saa PRH:n Virre-palvelusta (www.virre.fi)
• Postitse: kaupparekisteri-ilmoitukset postitetaan osoitteella: PRH-Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, 00231 Helsinki.
• Ohjeistusta asioimisen tueksi: Ohjeet ilmoittamiseen ovat Prh.fi –sivuilla, lisätietoja Kaupparekisterin neuvonta, p. 029 509 5900

Kaupparekisteri-ilmoituksia voi jatkossakin jättää Verohallinnon 59 eri toimipisteeseen. Ilmoituksia ei kuitenkaan voi maksaa eikä niitä kirjata jätettäessä Verohallinnon pisteissä ja siksi mm. uuden yrityksen Y-tunnusta ei saa heti. Paperiset ilmoitukset kannattaakin käsittelyyn ottamisen nopeuttamiseksi postittaa suoraan osoitteeseen:
PRH-Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, 00231 Helsinki.

IBM julkaisee kaksi Linux-suurkonetta

IBM panostaa avoimuuteen suurkonestrategiassaan julkaisemalla kaksi Linux-suurkonetta, LinuxONE-portfolion. Lisäksi IBM syventää avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ja kehitysvälineiden hyödyntämistä sekä tukee suurkoneympäristön avointa ohjelmistokehitystä luovuttamalla avoimen kehittäjäyhteisön käyttöön huomattavan määrän lähdekoodia.

IBM tuo markkinoille z13-suurkoneeseen perustuvat LinuxONE Emperor ja LinuxONE Rockhopper -järjestelmät, jotka on suunnattu suurille ja keskisuurille yrityksille vastaamaan analytiikka- ja hybridipilviaikakauden haasteisiin. LinuxONE Emperor on malliston kehittynein Linux-järjestelmä kätkien sisäänsä luokkansa nopeimman suorittimen ja edistyneimmät tietoturvateknologiat. Järjestelmä kykenee analysoimaan tapahtumia ”reaaliajassa” ja se voidaan esimerkiksi skaalata aina 8000 virtuaalikoneeseen asti. LinuxONE Emperor pitää sisällään myös kehittyneimmät ohjelmisto- ja rautapohjaiset tietoturvaratkaisut. Pienempi LinuxONE Rockhopper on suunnattu kasvaville markkinoille ja asiakkaille, jotka arvostavat nopeutta, saatavuutta ja tietoturvaa pienemmässä paketissa.

Osana julkistusta IBM syventää avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ja työkalujen hyödyntämistä z-järjestelmissä. Apache Spark, Node.js, MongoDB, MariaDB, PostgreSQL, Chef ja Docker -teknologiat antavat asiakkaalle lisää vaihtoehtoja ja tuovat joustavuutta hybridipilviympäristöön. Lisäksi IBM avaa vapaan pääsyn sen kehittäjäyhteisöön perustettavan LinuxONE Developer cloud -ympäristön kautta. Pilvialusta toimii virtuaalisena testaus- ja kehitysympäristönä uusille sovelluksille.

IBM myös luovuttaa avoimen kehittäjäyhteisön käyttöön huomattavan määrän suurkoneteknologian lähdekoodia. Teknologioiden, kuten esimerkiksi ennakoivan analytiikan, avulla yritysten on mahdollista tunnistaa ongelmat ja ehkäistä vikatilanteet sekä parantaa ympäristöjen suoritus- ja integrointikykyä. Koodin avulla sovelluskehittäjät voivat rakentaa vastaavanlaisia ominaisuuksia muihin järjestelmiin. Lähdekoodin luovuttaminen myös vauhdittaa Linux Foundation -järjestön käynnistämää ”Open Mainframe Project” -projektia, jota IBM tukee yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa.

Yrittäjän veroaste on viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin palkansaajan

Yrittäjää veroaste on viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin palkansaajan. Lisäksi yrittäjien tulot jakautuvat Suomessa hyvin epätasaisesti. Nämä asiat paljastuvat tänään julkistetusta Yrittäjän tulot ja verot -selvityksestä.

Yrittäjän veroaste on tasan viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin palkansaajan, jolla on sama tulotaso. Tähän tulokseen päädytään, kun otetaan huomioon ansio- ja pääomatuloista maksettavat verot sekä lakisääteiset vakuutusmaksut. Tulotasona on käytetty yrittäjien keskimääräisiä veronalaisia tuloja, jotka olivat 46 141 euroa vuonna 2013.

Tällä tulotasolla yrittäjän veroaste oli 33,8 prosenttia ja palkansaajan 28,8 prosenttia.

— Lopputulokseen vaikuttavat muun muassa tulojen rakenne ja erot sosiaaliturvamaksuissa, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Tiedot ilmenevät Suomen Yrittäjien laatimasta Yrittäjien tulot ja verot -selvityksestä, joka perustuu verohallinnon keräämiin tietoihin YEL-vakuutettujen yrittäjien ja palkansaajien tuloista ja veroista viimeksi valmistuneessa, vuoden 2013 verotuksessa.

— Verokeskustelussa unohdetaan usein yrittäjän tulojen verotuksen kokonaisuus ja keskustelu rajataan vain tiettyyn osaan tuloja, Malinen huomauttaa.

Yrittäjien tulot hyvin epätasaisia – lähes kaksi kolmasosaa ansaitsee alle keskipalkan

Yrittäjien tulot eivät jakaudu tasaisesti. Vuonna 2013 keskipalkka Suomessa oli 3284 euroa kuukaudessa. Lähes kaksi kolmasosaa yrittäjistä ansaitsi alle keskipalkan. Hieman yli viidenneksellä yrittäjistä tulot jäivät toissa vuonna alle 15 000 euroon. Alle 15 000 euron vuositulot kertovat, että osa yritystoiminnasta lienee osapäiväistä tai sivutoimista. Vain noin viidennes yrittäjistä ansaitsi yli 55 000 euroa, heistä osa huomattavasti enemmän.

— Yrittäjät siis venyttävät tuloerohaitaria, mutta aivan eri suuntaan kuin usein kuvitellaan, Malinen viittaa keskusteluun tuloerojen kasvusta.

Osinkotulojen jakauma on vino

Vaikka suurin osa yrittäjien tuloista on ansiotuloa, on myös pääomatuloilla oleellinen merkitys. Yrittäjälle ansio- ja pääomatulot muodostavat kiinteän kokonaisuuden.

— Osinkotulot ovat tulos onnistuneesta yritysriskin kantamisesta ja yritystoiminnan laajentamisesta. Siksi listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkotulojen verotus on pidettävä kannustavana, Malinen sanoo.

Listaamattomista osakeyhtiöistä yrittäjät saivat vuonna 2013 yhteensä 1,4 miljardin euron osingot. Keskimääräinen osinko oli vajaat 18 000 euroa. Valtaosalla yrittäjistä osingot olivat kuitenkin melko pieniä: 80 prosentilla yrittäjistä osinkotulot jäivät alle 5 000 euron.

MTL:n nimi muuttui

Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL ry:n ylimääräinen liittokokous päätti 17.6. liiton nimen ja sääntöjen muuttamisesta. Uusi nimi on Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL ry.

– MTL:n jäsenliitot tekevät jo nyt markkinointiviestintää luovalla tavalla ja teknologiaa hyödyntäen. Siksi niitä edustavan liiton nimenkin tulee kuvastaa alan liiketoimintaa, sanoo MTL:n toimitusjohtaja Tarja Virmala.

– Nimenmuutos antaa suunnan myös liiton strategiselle uudistumiselle. Hallitus päättää, kuinka muutos näkyy sen strategiassa jatkossa. Selvää on, että liiton tehtävä on edelleen tehdä Suomesta markkinoinnin osaajamaa, se ei tule muuttumaan, sanoo hallituksen puheenjohtaja Jussi Liimatainen.

Uudistuva MTL tulee hyödyntämään teknologian ja luovuuden yhdistämistä, lobbaamaan digitalisaation synnyttämien liiketoimintaesteiden poistamiseksi ja edistämään markkinoinnin ymmärrystä teknisillä aloilla.

Liiton toiminnan tarkoitus kirjattiin uusiin sääntöihin siten, että se voi edustaa markkinointiin ja viestintään erikoistuneita asiantuntijayrityksiä ja yhteisöjä – aiemmin se edusti vain markkinointiviestintään erikoistuneita yrityksiä. Uudeksi sidosryhmäksi linjattiin myös poliittiset päättäjät, ja mainostajat korjattiin markkinoijiksi.

– Tarkoituksen muuttaminen antaa vapaammat kädet liitolle laajentumiseen ja vuoropuheluun entistä suuremman joukon kanssa, sanoo Virmala.

Nimi otetaan virallisesti käyttöön, kun sääntömuutos on rekisteröity. Liiton tunnus, logo ja ilme säilyvät nykyisellään.

Lähes kuusi kymmenestä haluaisi tukeutua yhä vahvemmin kotimaiseen pilvi-kumppaniin

Tuoreen kyselyn mukaan lähes 90 prosenttia yritysten IT-päälliköistä pitää tärkeänä, että globaalien pilvipalveluiden ostaminen olisi IT-yksikön kontrollissa. Oman organisaation pilviosaamisessa näkee puutteita 57 prosenttia, ja yli puolet ostaisi globaaleja pilvipalveluita mieluiten kotimaisen kumppanin tuella.

Pilvipalveluiden hankinta 2015 -kysely toteutettiin maalis-huhtikuussa 2015, ja siihen vastasi 74 IT-päällikköä yli 50 henkilöä työllistävistä suomalaisyrityksistä.

”Selvitimme IT-päälliköiden kokemuksia ja näkemyksiä pilvipalveluiden ostamisesta. Lähes kuusi kymmenestä haluaisi tukeutua yhä vahvemmin kotimaiseen pilvi-kumppaniin ostaessaan globaaleja pilvipalveluita. IT-yksiköissä ei ole riittävästi asiantuntemusta pilvestä ostamiseen, ja monet ovat tehneet vääriä valintoja. Yli puolet tekee ostopäätöksen verkosta saatavan tiedon pohjalta”, kertoo Pilven perustaja Lassi Virtanen. ”Parhaana hankintatapana pidetään pilvipalveluiden ostamista kotimaisen kumppanin tukemana, säilyttäen kuitenkin Itsepalvelu ja oma kontrolli.”

61 prosenttia IT-päälliköistä kokee henkilökohtaisen palvelun puuttumisen haasteena. Pilvipalveluiden hinnoittelun toteaa monimutkaiseksi 63,5 prosenttia vastaajista, ja melkein kolmannes on kokenut näin usein tai jatkuvasti. Joka viides on tunnistanut IT-yksikön tarpeen toimia pilvipalveluiden jakelijana (internal broker) omassa organisaatiossa.

”Tietohallinnossa ei ole vielä tunnistettu laajasti tarvetta toimia pilvipalveluiden sisäisenä jakelijana, eli brokerina, vaikka IT:n ohi ostamista pidetään haittana. Tulokset tukevat näkemystä, ettei yritysten tarpeisiin parhaiten soveltuvien pilvipalveluiden valinta ole helppoa. Pilvipalveluita on tarjolla valtavasti, ja eri palveluiden vertailu edellyttää ammattitaitoa. Omaan pilviosaamiseen liittyvät puutteet on tunnistettu yrityksissä”, sanoo Virtanen.

Noin 70 prosentilla vastaajista ei ollut organisaatiossa varsinaista pilvistrategiaa.

”Yli 50 henkilön yrityksissä lähes kuusi kymmenestä hyödyntää useampaa julkista pilveä privaattipilven rinnalla. Kustannustehokas ja joustava IT-ympäristö sisältää yhä useammin useita globaaleja sekä kotimaisia pilvipalveluita”, sanoo Virtanen. ”Yksityiseen pilveen haluaa panostaa joka neljäs, ja runsaat kymmenen prosenttia ei aio hyödyntää pilveä lainkaan. Yksityisen pilven roolin uskon laskevan yritysten oppiessa hyödyntämään globaaleja pilvipalveluita.”

Kansainvälinen tutkimus: 70 % yrityksistä tietomurron kohteena vuonna 2014

Kansainvälinen tutkimus: 70 % yrityksistä tietomurron kohteena vuonna 2014 – 52 % uskoo joutuvansa onnistuneen kyberhyökkäyksen kohteeksi vuonna 2015

Yritysten sekä organisaatioiden tietoturva-ammattilaisten keskuudessa toteutetun kansainvälisen Cyberthreat Defense Report -tutkimuksen mukaan yritykset joutuvat yhä useammin kyberhyökkäysten, kuten tietomurtojen, kohteeksi. CyberEdge Groupin ja NetIQ:n tutkimukseen vastanneista yli 800 asiantuntijasta 70 prosenttia kertoi edustamansa organisaation joutuneen tietomurron kohteeksi vuonna 2014. Yritysten työntekijät, erityisesti laajat käyttöoikeudet omaavat henkilöt, muodostavat vastaajien mukaan suurimman yksittäisen haavoittuvuuden.

Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa toimivien yritysten sekä organisaatioiden tietoturva-asiantuntijoiden keskuudessa tehty Cyberthreat Defense Report -tutkimus osoittaa, että yrityksiin kohdistuu yhä enemmän tietoturvauhkia. 70 prosenttia vastaajista kertoi edustamansa organisaation joutuneen vuonna 2014 tietomurron kohteeksi. Joka viides (20 %) vastaaja kertoi tietomurtoja olleen vuonna 2014 kuusi tai enemmän. Tietomurtojen määrä on kasvanut vuoteen 2013 verrattuna, jolloin 62 prosenttia vastaajista sanoi joutuneensa tietomurron kohteeksi.

Yli puolet (52 %) tutkimukseen osallistuneista tietoturva-asiantuntijoista uskoo heidän edustaman organisaation joutuvan onnistuneen kyberhyökkäyksen kohteeksi vuonna 2015, vastaavan luvun ollessa vuotta aiemmin 39 prosenttia. He nimesivät merkittävimmäksi haavoittuvuudeksi työntekijöiden heikon tietoisuuden kyberturvallisuudesta. Suurimman haavoittuvuuden muodostavat henkilöt, joilla on laajat käyttöoikeudet yrityksen tietojärjestelmiin.

Tutkimukseen vastanneista yli 800 tietoturva-asiantuntijasta:

– 70 % – tietomurron kohteena vuonna 2014
– 20 % – vähintään kuuden tietomurron kohteena vuonna 2014
– 52 % – uskoo organisaationsa joutuvan onnistuneen kyberhyökkäyksen kohteeksi vuonna 2015
– 59 % – sanoo mobiililaitteisiin liittyvien tietoturvauhkien lisääntyneen vuonna 2014
– 23 % – ei kykene tehokkaasti valvomaan laajat käyttöoikeudet omaavia henkilöitä
– 61 % – uskoo organisaation tietoturvabudjetin kasvavan vuonna 2015

“Yrityksiin kohdistuneet tietomurrot, palvelunestohyökkäykset ja älykkäät verkkohyökkäykset ovat lisääntyneet. On huolestuttavaa, että samaan aikaan organisaatioiden tietoturva-asiantuntijat uskovat yhä vähemmän organisaation omaan kykyyn torjua kyberhyökkäyksiä. Asiantuntijat nimesivät merkittävimmäksi haavoittuvuudeksi työntekijöiden puutteellisen tietoisuuden kyberturvallisuudesta, eli suurin haaste löytyy yritysten sisältä. Käyttäjät eivät tunnista kaikkia riskejä ja tapoja, joilla tietoa voidaan nykyään varastaa”, sanoo NetIQ:n liiketoimintajohtaja Pekka Lindqvist. ”Tietoturva-ammattilaiset tiedostavat, että kyberturvallisuuteen tarvitaan uudenlaista lähestymistapaa niin suurissa kuin pienissä yrityksissä ja kaikilla toimialoilla.”

Kyberturvallisuutta aiotaan parantaa investoimalla tietoturva-analytiikkaan, järjestelmien reaaliaikaiseen seurantaan sekä lokitietojen ja tietoturvatapahtumien käsittelyyn.

Vientiteollisuus on merkittävä työllistäjä

Keskeiset vientialat – kemian- metsä- ja teknologiateollisuus – tarjoavat koululaisille ja opiskelijoille työssäoppimis-, harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja ympäri Suomea. Palkkaamalla harjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä yritykset antavat nuorille arvokasta kokemusta työelämästä.

Nuoret muodostavat ensimmäiset käsityksensä työnantajasta ja toimialasta kesätöistä saaduista kokemuksistaan. Tulevana kesänä vientiteollisuusyrityksillä on mahdollisuus antaa yli 20 000 nuorelle hyvä kesätyökokemus ja jättää itsestään positiivinen mielikuva työpaikkana. Näin yritykset varmistavat sen, että kiinnostusta ja osaamista alan töihin löytyy jatkossakin.

Vientiteollisuus on merkittävä työllistäjä ja hyvinvoinnin turvaaja

Vientiteollisuudella on suuri kansantaloudellinen merkitys hyvinvoinnin turvaajana, sillä merkittävä osa julkisen sektorin rahoituksesta syntyy teollisesta toiminnasta ja palveluista. Kokonaisuudessaan teollisuus työllistää suoraan ja välillisesti lähes miljoona suomalaista.

Vientiteollisuudessa tehdään merkittävää työtä, ja osaava henkilöstö on yksi yritysten tärkeimmistä kilpailukykytekijöistä. Kemian-, Metsä- ja Teknologiateollisuus sekä Ammattiliitto Pro, Metalliliitto, Paperiliitto, Puuliitto, TEAM ja YTN pitävät tärkeänä, että hyvien kesätyökokemusten avulla nuoret saadaan kiinnostumaan teollisuuden töistä. Nuorille työharjoittelut ja kesätyöt ovat arvokasta kokemusta työelämää varten.

Riittävä tieto tehostaa teollisuuden tuottavuutta tulevaisuudessa

“Kehittyneet ennakoinnin mahdollisuudet korostavat kunnossapidon merkitystä teollisuuden kilpailukyvyn ja tuottavuuden tekijänä. Ala on reagoinut muutoksiin herkästi, ja tarjolla on kovaa osaamista”, sanoo kehityspäällikkö Juha Nyholm KunnossapitoForumista.

– Neste Oilissa jalostamon kunnossapitoseisokin hintalappu on noin 100 miljoonaa euroa. Kunnossapitoseisokin valmistelu aloitetaan pari vuotta ennen toteutuksen ajankohtaa. Suunnittelun taustana ovat muun muassa tieto laitteiston kunnosta, tavoitteet tulevalle käyntijaksolle ja kehittämisideat, kuvaa Neste Oilin kunnossapitopäällikkö Vesa Moilanen. Hän puhui KunnossapitoForumissa pidetyssä Promaint ry:n asiantuntijakongressissa.

Tänä keväänä Porvoon jalostamon kunnossapitoseisokissa huolletaan muun muassa yli viisisataa säiliötä ja kaksi tuhatta venttiiliä. Seisokkiin liittyy merkittäviä investointeja. Kunnossapidon laadun, turvallisuuden ja aikataulussa pysymisen on oltava kunnossa.

Kunnossapitoseisokkien aikana tehtävillä toimenpiteillä luodaan käyttövarmuus seuraavan käyntijakson ajaksi. Yllättävät huoltoseisokit halutaan välttää.

– Kunnossapito on hyvin toimiessaan tukitoiminto, joka varmistaa prosessilaitosten turvallisen toiminnan ja siten mahdollistaa laitosten hyvän tuottavuuden, Moilanen sanoo.
Tieto tulee arvokkaaksi analysoimalla

Tieto ja sen analysointi ovat teollisuuden tulevaisuutta, toteaa IBM:n ennakoivan kunnossapidon ratkaisujen asiantuntija Patrick Couch messujen puheenvuorossaan. Painopiste kunnossapidossa siirtyy reaktiivisesta toiminnasta proaktiiviseen. Korjaukset tehdään jo ennen kuin ongelmia aiheutuu. Laitteistosta saatava tieto mahdollistaa nyt ja tulevaisuudessa uudella tavalla tuotannon riskien pienentämisen ja kustannustehokkuuden.

– Valtava määrä tietoa ei muuta mitään. Vasta kun tieto analysoidaan ja siitä saadaan irti juuri toimintaan vaikuttavat faktat, se mahdollistaa kunnossapidon toimenpiteiden optimoinnin. Näin tieto tulee arvokkaaksi, Couch toteaa.

Tulevaisuudessa tuotannon kunnossapidon optimoivat ratkaisut ja teollinen internet muuttavat alan liiketoimintamalleja.
– Palvelubisnes tekee hyvästä tuotteesta vielä paremman. Sitoutuminen laitteen ylläpitoon tuo korkeampaa asiakastyytyväisyyttä, Couch sanoo.

IBM on investoinut yhteensä 24 miljardia dollaria big datan analysoinnin ja hyödyntämisen ratkaisuihin.
– Tiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ovat valtavat. Esimerkiksi perinteinen teollisuus on vasta heräämässä näihin kysymyksiin. Kaikki tärkeät palaset, eli yrityksen tarpeet, tieto ja teknologia, ovat jo paikoillaan. Nyt on aika toimia, Couch sanoo.
Työturvallisuus rakennetaan yhteistyöllä

Turvallisuus on teollisuuden menestyksen avaintekijä, jota yksikään yritys ei voi ohittaa. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) äskettäisen tilaston mukaan tapaturmat vähenivät viime vuonna verrattuna vuoteen 2013.

– Suhtautuminen työturvallisuusasioihin on parantunut suomalaisissa teollisuusyrityksissä. Turvallisuus ja suojautuminen on usein nostettu tärkeäksi strategisella tasolla. Kehittämisen paikkoja silti riittää, arvioi Suojalaite Oy:n toimitusjohtaja Martti Humppila.
Muun muassa työturvallisuusnäytökset tarjosivat KunnossapitoForumissa konkreettisia keinoja turvallisuuden edistämiseen.

Himalajan vuoriston huiput valloittanut Veikka Gustafsson puhui esityksessään riskien ottamisesta ja turvallisuuden tärkeydestä. Turvallisuus rakennetaan pitkälti yhteistyöllä. Se on osa yhteistä kulttuuria, niin vuorille tähtäävässä porukassa kuin yrityksessäkin.

– Ylös pääseminen on tärkeää. Vielä tärkeämpää on päästä sieltä takaisin. Moni asia lähtee asenteesta. Tilanteita ei saa takaisin. On todellista rohkeutta muuttaa tekemisen tapoja turvallisemmiksi ajoissa, sanoi Gustafsson.
Ammattitapahtuma alan suunnannäyttäjänä

KunnossapitoForumin messut, tietoiskut ja kongressi kokosivat alan uusimmat ratkaisut ja tuoreimman tiedon yhteen tapahtumaan 2000 kävijän ulottuville 25.–26.3. Alan kotimaista ykköstapahtumaa on kehitetty yhä asiapitoisemmaksi. Jo KunnossapitoForumin messuohjelman seuraaminen on ammattilaisille keino päivittää osaamistaan.

– KunnossapitoForumin kaltaiset ammattitapahtumat ovat alansa huippukohtaamisia. Niissä on tarjolla kovaa sisältöä, joka auttaa koko alaa kehittymään ja luomaan tulevaisuuskuvaa. Ne ovat verkottumisen tapahtumia, joihin tullaan tavoitehakuisesti kouluttautumaan tai luomaan kontakteja, kertoo Expomarkin toimitusjohtaja Tomi Niemi.

Verkostoitumisen merkitys korostuu ammattitapahtumissa. Se on juuri oikeiden kontaktien kohtaamista. Usein kiinnostavat kontaktit etsitään jo ennen tapahtumaa, jolloin kohtaamisiin on mahdollista valmistautua.

– KunnossapitoForumissa oli käytössä Brella-verkostoitumispalvelu, joka yhdistää ratkaisut ja niitä etsivät tahot sekä mahdollistaa tapaamisen sopimisen. Tämäntyyppinen match-making tehostaa messukäyntiä, Niemi sanoo.

Pohjoismaissa tehtiin ennätysmäärä yrityskauppoja viime vuonna

Viime vuosi oli pohjoismaisten yrityskauppojen osalta ennätyksellinen. Yrityskauppoihin erikoistuneen tietopalvelu Mergermarketin mukaan kauppojen kokonaisarvo nousi edellisvuodesta peräti 40,6 prosenttia.

Vuonna 2014 Pohjoismaissa tehtiin Mergermarketin tilastojen mukaan ennätysmäärä yrityskauppoja. Yhteensä 864 kaupan kokonaisarvo oli 61,7 miljardia euroa. Näistä kansainvälisten yritysten Pohjoismaihin tekemät investoinnit olivat 30,6 miljardia euroa, joka oli peräti 47,6 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Mergermarketin Pohjoismaiden edustajan Christel Thunellin mukaan vuoden 2014 luvut todistavat, että Pohjoismaat nähdään verrattain vakaana ja houkuttelevana sijoituskohteena vallitsevassa epävakaassa taloustilanteessa.

– Korkeasta kustannustasosta huolimatta Pohjoismaiset alat ovat toistuvasti osoittaneet kansainvälistä kilpailukykyä. Kilpailukyky pohjautuu erityisesti innovaatioihin ja teknologiaan, Thunell sanoo.

Alkanut vuosi ei yhtä lupaava

Mergermarket julkaisi vuoden 2015 alun tilannetta yrityskauppojen osalta kuvaavan raportin tänään Tukholmassa järjestetyssä seminaarissa. Seminaarissa analysoitiin myös alkaneen vuoden 2015 odotettavissa olevia trendejä.

Kuluvan vuoden osalta alku on ollut hidas yrityskauppojen osalta. Vuoden alun kauppojen yhteenlaskettu arvo on 23,9 prosenttia viime vuoden vastaavaa jaksoa vähemmän. Mergermarketin seminaarin pääpuhujan, Swedbankin pääekonomisti Harald Magnus Andreassenin näkemyksen mukaan vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen liittyy myös tiettyjä uhkia.

– Pohjoismaat ovat viime aikoina alentaneet korkotasoaan ja odotettavissa on, että korkotaso laskee edelleen. Tämä saattaa johtaa pidemmällä aikavälillä siihen, että sijoittajat lykkäävät investointejaan alempien hintojen toivossa, luoden näin negatiivisen kierteen. Myös öljyn hinnan laskuun liittyvät vaikutukset hiertävät taloutta, Andreassen arvioi.

Suomen Yrittäjät odottaa puolueilta realistisempia sopeutussuunnitelmia

Kaikki suuret puolueet ovat nyt julkistaneet eduskuntavaalien talousohjelmansa. Suomen Yrittäjät odotti puolueilta realistisempia sopeutussuunnitelmia. – Huonon taloustilanteen takia tulevan hallituksen on oltava yhtenäinen ja katsottava kokonaisuutta yli oman hallituskauden, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala sanoo.

Suomen talouden tila on osoittautunut oletettua heikommaksi. Valtiovarainministeriön mukaan julkisen talouden sopeutustarve on kohonnut kuuteen miljardiin euroon ja kestävyysvaje revennyt kymmeneksi miljardiksi euroksi. Suurimpien puolueiden leikkauslistat jäävät kaikki pienemmiksi kuin tarve arvioidaan olevan. Puolueiden esittämien sopeutustarpeiden haarukka on 2–5 miljardia euroa.

Suomen Yrittäjien mukaan puolueiden odotukset talouskasvun kyvystä ratkaista ongelma ovat epärealistisia.

– Vaikuttaa siltä, ettei Suomen tilanteen vakavuutta ymmärretä täysin, varatoimitusjohtaja Antti Neimala sanoo.

Säästöt voimaan heti, jotta toimintaympäristö selkeytyy ja yritykset uskaltavat investoida

Neimalan mukaan julkista taloutta pitää sopeuttaa menoja leikkaamalla, sillä verotuksen kiristäminen kutistaisi entisestään vaatimatonta talouskasvua. Olisi tärkeää, että julkisen talouden vakauttamisen edellyttämät säästöt saatettaisiin voimaan heti vaalikauden alussa ja toteutettaisiin mahdollisimman etupainotteisesti.

– Tämä selkeyttäisi toimintaympäristön. Työllisyyden, kasvun ja investointien näkökulmasta löysässä hirressä roikkuminen on yrittäjälle pahinta.

Rakennemuutoksista mahdollista pelivaraa

Neimala korostaa, että julkisen talouden sopeuttaminen ei poista rakenteellisten uudistusten tarvetta, päinvastoin.

– Ilman niitä julkisen talouden pitkän aikavälin tasapaino on mahdotonta saavuttaa.

Rakennemuutosten kiirehtimisen puolesta puhuu se, että jos ne vähentävät menoja tai lisäävät tuloja jo alkavalla vaalikaudella, ne pienentävät tarvetta muihin välittömiin sopeutustoimiin.

– Niiden myönteisiä vaikutuksia ei kuitenkaan voi ulosmitata etukäteen.

FK:n Kauppi: Kohtuuttomilla veroilla ei pidä ajaa työtä pois Suomesta

”Talous- ja veropoliittinen keskustelu on parhaillaan kiihtymässä, kun puolueet julkistavat omia vaaliohjelmiaan. Lisää eväitä keskusteluun antaa varmasti Ruotsin ex-valtiovarainministeri Anders Borgin ja VATT:in ylijohtaja Juhana Vartiaisen raportti Suomen talouspolitiikan tulevaisuudesta, joka julkistetaan keskiviikkona”, Finanssialan Keskusliiton (FK) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi arvioi.

Veroratkaisuilla on Kaupin mukaan ratkaiseva rooli siinä, miten Suomen talous saadaan kasvu-uralle. ”Tulevan hallituksen on sovittava verolinjauksista ennakoivasti ja pitkäjänteisesti. Yhteisvaluutan alueella veroratkaisujen merkitys taloutta ohjaavana tekijänä on kansallisesti entisestään korostunut. Verotuksella on merkittävä vaikutus Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn. Verojärjestelmän on edistettävä työllisyyttä, kasvua ja yrittäjyyttä.”

Kauppi muistuttaa, että Suomessa on viime vuosina tehty useita kansallisia ratkaisuja, joilla on hyydytetty uuden kasvun ja hyvin­voinnin moottoria. ”Räikeänä esimerkkinä on vuosina 2013 ja 2014 voimas­sa ollut kansallinen pankkivero, joka otettiin käyttöön samaan aikaan, kun EU:ssa vasta valmisteltiin yhteistä vakausmaksua.”

Veroratkaisuissa on huomioitava Kaupin mukaan muutosten vaikutukset rahoitus- ja pääomamarkkinoihin, lakisääteiseen vakuutusturvaan sekä sitä täydentävään yksityiseen säästämiseen ja varautumiseen.

”Kohtuuttomalla verotuksella ei pidä ajaa yritysten toimintoja, työpaikkoja tai tase-eriä pois Suomesta. Yhteisöverokanta on pidettävä kilpailukykyisenä ja selvitettävä tarve sen edelleen alentamiseksi. Rahoitussektorille ei pidä asettaa uusia eril­lisveroja, jotka heikentävät suomalaisen finanssialan toimintaedellytyksiä ja kilpailumahdollisuuksia.”

Vakuutusmaksuveron asteittaisesta poistamisesta on Kaupin mukaan laadittava suunnitelma. ”Aluksi se tulee irrottaa arvonlisäverokannan kehityksestä. Vakuutusmaksuvero ei ole arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoinen, joten se aiheuttaa verotuksen kertaantumista.”

Lisätiedot:

Soneran 4G-verkko laajenee kattamaan yli 90 prosenttia suomalaisista

Soneran 4G-verkko laajenee Ahvenanmaalla. Huippunopea mobiilinetti tulee yhä useamman ulottuville, kun verkonrakennus 800 MHz:n taajuudella käynnistyy maaliskuussa.

4G-verkko avattiin Ahvenanmaalla jo kesällä 2012, kun Maarianhamina sai Soneran 4G-palvelut ensimmäisten suomalaisten kaupunkien joukossa. Nyt Ahvenanmaalla käyttöönotettava uusi 800 MHz:n taajuusalue mahdollistaa verkon rakentamisen myös harvemmin asutuilla alueilla ja saaristossa. Uusien taajuuksien käyttöönotto perustuu valtioneuvoston joulukuussa Ahvenanmaalle myöntämään toimilupaan.

Soneran 4G-verkko laajenee tänä vuonna kattamaan yli 90 prosenttia suomalaisista. 4G-palvelut eivät lopu Suomen rajalle, sillä Sonera avasi vuonna 2014 ensimmäisenä suomalaisena operaattorina 4G-verkkovierailun Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Liettuassa ja Espanjassa.

Suomessa v erkkoa rakennetaan 800 MHz:n, 1800 MHz:n ja 2600 MHz:n taajuuksilla.

4G-verkkoa käytetään huippunopeaan langattomaan tiedonsiirtoon matkapuhelimella, tabletilla tai nettitikulla ja tietokoneella. LTE-tekniikalla rakennettavan aidon 4G-verkon alhaisen vasteajan ja jopa 150 Mbit/s:iin nousevan nopeuden ansiosta verkko mahdollistaa mm. liikkuvan kuvan, vuorovaikutteisten tv-palveluiden ja monien ammattisovellusten vaivattoman käytön liikkeessä.

Huippunopeudet uusilla palveluilla ja päätelaitteilla

Nopeimpien yhteyksien hyödyntäminen edellyttää 4G-verkossa toimivaa puhelinta, tablettia, nettitikkua tai reititintä sekä 4G-liittymää. Soneran liittymävalikoimasta löytyy 4G-vaihtoehtoja sekä puhelimiin tarkoitetuista Sonera Sopiva – liittymistä että Liikkuva Netti –mobiililaajakaistaliittymistä. Perheen matkaviestinliittymät yhteen kokoavassa Sonera Yhdessä -palvelussa kaikki puhe- ja nettiliittymät toimivat myös 4G-verkossa. Sonera Sopiva-, Sonera Sopiva Pro- ja Sonera Yhdessä – asiakkaat käyttävät pohjolassa ja Baltiassa 4G-nopeuksia samaan hintaan kuin kotimaassakin.

800 MHz:n taajuusalueella käyttöönotettava 4G-verkko voi aiheuttaa häiriöitä joidenkin antennitalouksien TV-vastaanotolle. Operaattoreiden yhteinen Taajuustalkoot-hanke korjaa mahdolliset televisiokuvan häiriöt veloituksetta. Ahvenanmaa liitettiin omalla palvelunumerolla mukaan palveluun maaliskuun alussa. Lisätietoja: http://www.taajuustalkoot.fi

Kauppakamari: Vientiteollisuus hyötyisi TTIP kauppa- ja investointikumppanuudesta

EU–USA-kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP) hyötyisi ennen kaikkea vientiteollisuus, osoittaa kauppakamarien tekemä valtakunnallinen kysely, johon vastasi helmikuussa lähes 1700 yritystä eri puolilta Suomea. Yli kolmannes (36 prosenttia) vastanneista yrityksistä ei kuitenkaan osaa sanoa, olisiko neuvoteltavana olevasta kauppakumppanuudesta niille hyötyä. Keskuskauppakamari ja Kansainvälinen kauppakamari aikovat vastata yritysten tiedontarpeeseen TTIP-tietoiskujen avulla.

”Vientiteollisuus olisi suurin hyötyjä EU:n ja USA:n kauppakumppanuudesta”, toteaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä . Kyselyyn vastanneista teollisuusyrityksistä 37 prosenttia näki TTIP:n tuovan suoria tai epäsuoria hyötyä. Kaikkien alojen yrityksissä vastaava luku on 28 prosenttia.

Penttilä uskoo, että Venäjän ja Kiinan talouksien epävarmuuden vahvistuessa USA:n kasvumarkkinoilta löytyy kysyntää myös suomalaisille teollisuustuotteille.

”EU:n ja USA:n tiiviimpi kauppakumppanuus olisi luonteva askel globaalissa taloudessa hetkellä, jolloin idän talouksien uhkakuvat ovat selvästi kasvaneet. TTIP vahvistaisi myös EU-maa Suomen mainetta investointikohteena”, arvioi Penttilä.

Yli kolmannes yrityksistä kaipaa tietoa TTIP:sta

Yritysten resurssit seurata pitkällä aikavälillä markkinoiden pelisääntöihin vaikuttavaa kauppapolitiikkaa ovat varsin rajalliset. Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori huomauttaa, että isojen yritysten edunvalvontaresursseja on leikattu taantumassa eikä pk-yrityksillä niitä varsinaisesti koskaan ole ollutkaan.

”Suomalaisyritykset odottavat, että valtiovalta ja yritysjärjestöt pitävät ne tietoisina kauppapoliittisista muutoksista. Tähän haasteeseen tartumme tarjoamalla jatkossa kauppakamarien jäsenyrityksille tuoreita ja tiiviitä TTIP-tietoiskuja”, kertoo Vuori.

Ensimmäinen TTIP-tietoisku yrityksille pidettiin 2.3.2015 Helsingissä Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin yhteistyöllä. Tietoiskuun osallistui lähes 30 yrityselämän edustajaa.

Kauppakamarien kyselyyn vastasi lähes 1700 yritystä eri puolilta Suomea. Kysely lähetettiin 17 000 yrityksen toimitusjohtajalle tai vastaavalle henkilölle. Kyselyn vastausprosentti oli 10 prosenttia. Kysely toteutettiin 6.–11.2.2015 Kauppakamarien Venäjän talous ja pakotteet -kyselyn yhteydessä. Kauppakamarien jäsenyritykset edustavat kaiken kokoisia yrityksiä kaikilla toimialoilla ympäri Suomea.

Suomen parhaat työpaikat kasvoivat viime vuonna jopa yli 15 prosenttia

Great Place to Work on julkistanut Suomen parhaat työpaikat. Kolmeen eri sarjaan jakautuva lista julkistetaan nyt 13:tta kertaa. Viime vuonna listaykkösiksi sijoittuneet Alko, Vincit ja Amgen pitivät kiinni listan kärkipaikoista.

Suomen parhaat työpaikat kasvoivat viime vuonna jopa yli 15 prosenttia. Kasvua tukemaan nämä 50 työpaikkaa saivat lähes 70 000 työhakemusta (lähes +8 prosenttia edellisvuodesta), minkä lisäksi lähtövaihtuvuus oli niissä vain 6,9 prosentin tasoa ja sairauspoissaolot jäivät keskimäärin 2,3 prosenttiin.

”Suomen parhaita työpaikkoja kuvaavat luvut osoittavat, että johto voi rakentaa hyvää liiketoimintaa vaikeinakin aikoina henkilöstöä arvostavalla tavalla. Menestymisen taustalla on johdon humaani arvomaailma, joka näkyy yrityskulttuurissa ja henkilöstön ja johdon välisessä luottamuksessa. Tällaisessa ilmapiirissä työntekijät haluavat antaa parhaansa”, Great Place to Work Finlandin toimitusjohtaja Mona Rundberg sanoo.

Suomen parhaat työpaikat -tutkimusta on toteutettu vuodesta 2002 lähtien. Tutkimuksessa selvitetään osallistuvien organisaatioiden työntekijöiden kokemukset työpaikastaan sekä arvioidaan organisaatioiden keskeisimmät johtamiskäytännöt. Tutkimuksen pisteytyksestä 2/3 koostuu työntekijöiden kokemuksesta ja 1/3 johtamiskäytännöistä. Great Place to Workin tutkimukseen osallistui viime vuonna Suomessa ennätykselliset 153 organisaatiota, jotka työllistivät noin 46 000 työntekijää.

Suomen parhaat työpaikat 2015 -listalla on peräti 14 yritystä, jotka ovat sijoittuneet parhaiden työpaikkojen joukkoon vähintään viisi kertaa (Vincit, Pipelife Finland, Solita, ComIQ, Novo Nordisk Farma, 3 Step IT, SBS Discovery Radio, Mandatum Life, Saanio & Riekkola, Scandinavian Marketing Gainer, Newsec, Boco IP, SICK ja Mars Finland). Mukaan mahtui myös joukko uusia tulokkaita, joista esimerkkeinä listan kärkisijoja kolkuttelevat IT-alan yritykset Gofore ja Nitor sekä monikansallinen vähittäiskauppaketju H&M.

Kuilu suomalaisen työelämän ja Suomen parhaiden työpaikkojen välillä kasvanut

Suomen parhaissa työpaikoissa keskimäärin 87 prosenttia henkilöstöstä kokee työpaikkansa positiivisesti, kun vastaava luku koko suomalaisen työelämän tilaa kartoittavassa tutkimuksessa on 54 prosenttia. Suomen parhaiden työpaikkojen taso on korkea myös eurooppalaisessa vertailussa. Jo viime vuonna Suomen parhaat työpaikat olivat tasoltaan kovempia, kuin parhaiden työpaikkojen kärki missään muussa tutkituista 18 Euroopan maasta.

”Oppimisen kannalta Suomen parhaiden työpaikkojen korkea taso tarjoaa meille edun, kun tähtäämme kansakuntana Euroopan parhaaksi työelämäksi vuoteen 2020 mennessä. Suomalaiset johtajat voivat ottaa mallia siitä, miksi ja miten johto rakentaa parhaissa työpaikoissa luottamusta johdon ja henkilöstön välille”, Mona Rundberg toteaa.

Lista Suomen parhaista työpaikoista 2015 sekä Suomalaisen työelämän tila -tutkimus löytyy osoitteesta http://www.greatplacetowork.fi