Arktiset olosuhteet halutaan kilpailuvaltiksi kansainvälisillä markkinoilla

Luonnonvarakeskus (Luke) selvittää yrittäjien ja yhteistyökumppaneiden kanssa, miten haasteelliset pohjoiset olosuhteet ja niiden tuomat lisäarvotekijät voidaan valjastaa kilpailuvalteiksi kansainvälisillä markkinoilla.

Luken, Ruokatieto Yhdistyksen ja Reilua.fi:n hankkeessa arktisella ruoantuotannolla tarkoitetaan 60. leveysasteen pohjoispuolella tapahtuvaa tuotantoa. Raja kulkee Helsingin korkeudella, joten arktisen tuotannon alue kattaa käytännössä koko maan. Suomi on arktinen maa globaalista näkökulmasta, ja asia todetaan myös valtioneuvoston vuonna 2013 vahvistamassa Suomen arktinen strategia 2013 -periaatepäätöksessä.

Suomessa ruokaa tuotetaan poikkeuksellisissa olosuhteissa. Esimerkiksi pitkä, kylmä talvi pakkasineen ja routineen, kesän runsas valo, puhdas maaperä ja puhdas ilma sekä käytännössä rajoittamattomat puhtaan veden varat ovat globaalisti ainutlaatuisia tekijöitä, joita elintarvikeviennin viestinnässä ei ole vielä täysimittaisesti hyödynnetty.

– Luken selvitysten mukaan pohjoinen tapa tuottaa ruokaa tarkoittaa muun muassa vähempää antibioottien käyttöä tuotantoeläimillä, jäljitettäviä ja turvallisia tuotteita sekä joidenkin luonnontuotteiden erityisiä laatutekijöitä. Esimerkiksi luonnonmarjojen, mustikan, puolukan ja hillan flavonoidipitoisuus on arktisilla alueilla korkea, Luken vanhempi tutkija Jaana Kotro kertoo.

Hankkeessa käydään aktiivista keskustelua toimialan edustajien ja sidosryhmien kanssa, jotta voidaan tuottaa tietoa yritysten tarpeisiin. Selvitysten pohjalta rakennetaan arktisuuteen pohjautuvaa viestintäsisältöä ja -materiaalia, jota yritykset voivat omassa viestinnässään ja markkinoinnissaan hyödyntää. Viestintätyökalujen on tarkoitus palvella sekä toimialan viestintää yleisesti että eri tuotantosuuntien viestintää.

Viennissä on elintarviketeollisuuden kasvuvara

Suomalaisia elintarvikkeita viedään jo nyt, mutta kasvuvaraa on. Tarvetta on koko ruoantuotannon kannattavuuden ja kauppataseen parantamiselle.

– Hanke lähti liikkeelle tarpeesta lisätä ruoantuotannon kilpailukykyä sekä tavoitteesta kasvattaa kotimaisen ruoan vientiä. Nyt ruokaa tuodaan noin 4,5 miljardin ja viedään 1,5 miljardin arvosta, Kotro sanoo.

Elintarvikealan pk-yrityksistä 12 prosenttia toimii kansainvälisillä markkinoilla. Elintarvikealan Team Finland -vientiohjelma Food from Finlandin tavoite on viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä.

Arktisuus elintarvikeviennin kärkenä -hanke jatkuu vuoteen 2018 saakka. Luken, Ruokatieto Yhdistys Ry:n ja Reilua.fi:n hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

Maataloustukia maksetaan kaikkialla maailmassa

Maataloustukien avulla turvataan suomalainen ruoantuotanto, elintarviketeollisuus ja huoltovarmuus. Tukien avulla suomalaiset viljelijät ovat voineet tuottaa korkealaatuista, puhdasta, turvallista ja tuoretta ruokaa, jota kuluttaja saa kaupasta kohtuuhinnoin. EU-maataloustukien kautta osa maksamistamme EU:n jäsenmaksuista myös kanavoituu takaisin Suomeen.

Maataloustukia tarvitaan, koska viljelijät eivät saa markkinoiden kautta riittävää korvausta tuotannon korkean laadun, eläinten hyvinvoinnin ja tuoteturvallisuuden eteen tekemästään työstä. Suomalaiselle tuotannolle asetetut tiukat tuotantovaatimukset ja pohjoinen sijaintimme johtavat väistämättä korkeampiin tuotantokustannuksiin kuin muissa EU-maissa. Maataloustuilla korvataan osa näistä kustannuksista. Suomessa on salmonellavapaus, sioilla on saparot ja antibiootteja käytetään eläinlääkinnässä vain sairauksiin toisin kuin yleisesti Keski-Euroopassa. Myös torjunta- ja kasvinsuojeluaineita käytämme vähän.

Viljelijöiden taloustilanne on todella vaikea. Viime aikoina maksetut tuet ja maataloustuotteiden myyntitulot eivät ole tiloilla enää riittäneet kattamaan tuotantokustannuksia, vaan tuotantoa ja viljelijäperheen yksityistaloutta on jouduttu pyörittämään lainarahalla. Kohonneet tuotantokustannukset, markkinakriisi ja halpuutetut tuottajahinnat ovat johtaneet tähän tilanteeseen.

Maataloustuotannon alasajo johtaisi vaikeuksiin myös elintarviketeollisuudessa raaka-ainepulan takia. Joutuisimme turvautumaan yhä enemmän ruoan tuontiin, mikä heikentäisi kauppatasetta ja vaarantaisi elintarviketeollisuuden ja koko ruokaketjun työpaikat.

Maataloustukia maksetaan kaikkialla maailmassa. Yksikään itsenäinen ja tulevaisuuden riskejä ennakoiva maa ei jättäydy tilanteeseen, jossa ruokahuolto kyseenalaistetaan. Jokainen kansalainen haluaa syödä omassa maassaan tuotettua ruokaa. Myös me suomalaiset.

Ilmarisen Ritakallio: Suomi tarvitsee lisää kasvua ja kasvuyrityksiä

Pk-yritysten rooli Suomen kasvussa ja työllistämisessä tulee entisestäänkin kasvamaan, ennustaa Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio. Ritakallion mielestä yritysten mahdollisuuksia kasvaa ja työllistää tulisi tukea entistä voimallisemmin. − Tarvitsemme lisää keskisuuria yrityksiä. Liian harva pk-yritys pääsee koskaan kasvamaan keskisuurten sarjaan, Ritakallio sanoo Ilmarisen uutishuoneen haastattelussa

Ritakallio pohtii Ilmarisen haastattelussa mm. millaiset yritykset menestyvät tulevaisuudessa. Tulevaisuuden aloiksi hän nostaa erityisesti ohjelmistokehityksen ja terveydenhuoltoalan. Perinteisemmän teollisuudenkin tulevaisuudenkuvassa Ritakallio näkee mahdollisuuksia, mikäli nämä pystyvät hyödyntämään uudet, verkottuneet työskentelytavat.

− Esimerkiksi suuret konepajayritykset voisivat entistäkin tehokkaammin hyödyntää pk-yritysten ketteryyttä ja innovatiivisuutta. Näin yrityskentästä muodostuisi verkottunut, toisiaan tukeva ekosysteemi, jossa asioita tehdään yhdessä.

Menestys edellyttää, että yritys jaksaa jatkuvasti kehittää toimintaansa ja hakea kasvua – myös Suomen rajojen ulkopuolelta.

− Kaukainen sijaintimme ei ole este. Mutta ideoiden ja osaamisen pitää olla huippuluokkaa!

Ritakallio sanoo, että perinteisten vientiyritysten lisäksi myös palvelusektorin tulisi suunnata ulkomaille.

− Tähän asti palveluyritykset ovat tulleet muualta meidän markkinoille. Tämä kehitys pitäisi pystyä kääntämään toisin päin.

Ritakallio analysoi haastattelussa myös Suomen hallituksen toimia kilpailukyvyn parantamiseksi. Hänen mielestään Suomessa tulisi voimakkaammin kannustaa jättämään pääomia yritykseen, ottamaan riskejä ja investoimaan.

− Se parantaisi kasvumahdollisuuksia ja loisi uusia työpaikkoja.Liian harva pk-yritys pääsee koskaan kasvamaan keskisuurten sarjaan.

Lähes kuusi kymmenestä haluaisi tukeutua yhä vahvemmin kotimaiseen pilvi-kumppaniin

Tuoreen kyselyn mukaan lähes 90 prosenttia yritysten IT-päälliköistä pitää tärkeänä, että globaalien pilvipalveluiden ostaminen olisi IT-yksikön kontrollissa. Oman organisaation pilviosaamisessa näkee puutteita 57 prosenttia, ja yli puolet ostaisi globaaleja pilvipalveluita mieluiten kotimaisen kumppanin tuella.

Pilvipalveluiden hankinta 2015 -kysely toteutettiin maalis-huhtikuussa 2015, ja siihen vastasi 74 IT-päällikköä yli 50 henkilöä työllistävistä suomalaisyrityksistä.

”Selvitimme IT-päälliköiden kokemuksia ja näkemyksiä pilvipalveluiden ostamisesta. Lähes kuusi kymmenestä haluaisi tukeutua yhä vahvemmin kotimaiseen pilvi-kumppaniin ostaessaan globaaleja pilvipalveluita. IT-yksiköissä ei ole riittävästi asiantuntemusta pilvestä ostamiseen, ja monet ovat tehneet vääriä valintoja. Yli puolet tekee ostopäätöksen verkosta saatavan tiedon pohjalta”, kertoo Pilven perustaja Lassi Virtanen. ”Parhaana hankintatapana pidetään pilvipalveluiden ostamista kotimaisen kumppanin tukemana, säilyttäen kuitenkin Itsepalvelu ja oma kontrolli.”

61 prosenttia IT-päälliköistä kokee henkilökohtaisen palvelun puuttumisen haasteena. Pilvipalveluiden hinnoittelun toteaa monimutkaiseksi 63,5 prosenttia vastaajista, ja melkein kolmannes on kokenut näin usein tai jatkuvasti. Joka viides on tunnistanut IT-yksikön tarpeen toimia pilvipalveluiden jakelijana (internal broker) omassa organisaatiossa.

”Tietohallinnossa ei ole vielä tunnistettu laajasti tarvetta toimia pilvipalveluiden sisäisenä jakelijana, eli brokerina, vaikka IT:n ohi ostamista pidetään haittana. Tulokset tukevat näkemystä, ettei yritysten tarpeisiin parhaiten soveltuvien pilvipalveluiden valinta ole helppoa. Pilvipalveluita on tarjolla valtavasti, ja eri palveluiden vertailu edellyttää ammattitaitoa. Omaan pilviosaamiseen liittyvät puutteet on tunnistettu yrityksissä”, sanoo Virtanen.

Noin 70 prosentilla vastaajista ei ollut organisaatiossa varsinaista pilvistrategiaa.

”Yli 50 henkilön yrityksissä lähes kuusi kymmenestä hyödyntää useampaa julkista pilveä privaattipilven rinnalla. Kustannustehokas ja joustava IT-ympäristö sisältää yhä useammin useita globaaleja sekä kotimaisia pilvipalveluita”, sanoo Virtanen. ”Yksityiseen pilveen haluaa panostaa joka neljäs, ja runsaat kymmenen prosenttia ei aio hyödyntää pilveä lainkaan. Yksityisen pilven roolin uskon laskevan yritysten oppiessa hyödyntämään globaaleja pilvipalveluita.”

Pohjoismaissa tehtiin ennätysmäärä yrityskauppoja viime vuonna

Viime vuosi oli pohjoismaisten yrityskauppojen osalta ennätyksellinen. Yrityskauppoihin erikoistuneen tietopalvelu Mergermarketin mukaan kauppojen kokonaisarvo nousi edellisvuodesta peräti 40,6 prosenttia.

Vuonna 2014 Pohjoismaissa tehtiin Mergermarketin tilastojen mukaan ennätysmäärä yrityskauppoja. Yhteensä 864 kaupan kokonaisarvo oli 61,7 miljardia euroa. Näistä kansainvälisten yritysten Pohjoismaihin tekemät investoinnit olivat 30,6 miljardia euroa, joka oli peräti 47,6 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Mergermarketin Pohjoismaiden edustajan Christel Thunellin mukaan vuoden 2014 luvut todistavat, että Pohjoismaat nähdään verrattain vakaana ja houkuttelevana sijoituskohteena vallitsevassa epävakaassa taloustilanteessa.

– Korkeasta kustannustasosta huolimatta Pohjoismaiset alat ovat toistuvasti osoittaneet kansainvälistä kilpailukykyä. Kilpailukyky pohjautuu erityisesti innovaatioihin ja teknologiaan, Thunell sanoo.

Alkanut vuosi ei yhtä lupaava

Mergermarket julkaisi vuoden 2015 alun tilannetta yrityskauppojen osalta kuvaavan raportin tänään Tukholmassa järjestetyssä seminaarissa. Seminaarissa analysoitiin myös alkaneen vuoden 2015 odotettavissa olevia trendejä.

Kuluvan vuoden osalta alku on ollut hidas yrityskauppojen osalta. Vuoden alun kauppojen yhteenlaskettu arvo on 23,9 prosenttia viime vuoden vastaavaa jaksoa vähemmän. Mergermarketin seminaarin pääpuhujan, Swedbankin pääekonomisti Harald Magnus Andreassenin näkemyksen mukaan vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen liittyy myös tiettyjä uhkia.

– Pohjoismaat ovat viime aikoina alentaneet korkotasoaan ja odotettavissa on, että korkotaso laskee edelleen. Tämä saattaa johtaa pidemmällä aikavälillä siihen, että sijoittajat lykkäävät investointejaan alempien hintojen toivossa, luoden näin negatiivisen kierteen. Myös öljyn hinnan laskuun liittyvät vaikutukset hiertävät taloutta, Andreassen arvioi.

OECD: Kotimarkkinoissa ja palveluissa on liikaa rajoituksia Suomessa

Palveluiden ja kaupan vapauttaminen tukisi vientiä ja loisi Suomeen työtä

Ulkoasiainministeriö järjesti 5.3.2015 yhdessä Elinkeinoelämän Keskusliiton kanssa keskustelutilaisuuden palveluliiketoiminnan edellytyksistä. ”Ei vain paitoja pesten” – Palvelujen kasvava merkitys Suomen taloudelle -tilaisuuden pääpuhujina olivat eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka ja OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi.

”OECD:n suositus kasvun tielle on lisätä kauppaa ja vähentää protektionismia. Ei löydy nimittäin yhtään tutkimusta joka osoittaisi, että protektionismi johtaisi pitkällä tähtäimellä talouskasvuun. Suomen palvelumarkkinat ovat verrattain hyvin raskaasti säädellyt myös muihin Pohjoismaihin ja Hollantiin verrattuna,” totesi tilaisuudessa OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi.

Palvelut työllistävät Suomessa noin 70 % työvoimasta.

”Toimivat palvelumarkkinat ovat kilpailukykyisen vientiteollisuutemme edellytys. Kotimarkkinamme ovat kuitenkin nyt OECD:nkin mukaan sujetut ja raskaasti rajoitetut. Poistamalla sääntelyä ja avaamalla kauppaa kotimaassa sekä ulkomailla vapaakauppasopimusten muodossa, parantaisimme viennin edellytyksiä ja loisimme Suomeen uutta työtä. Näin voisimme myös entistä paremmin hyötyä kansainvälisen palvelukaupan kasvusta,” eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka päättää.

Suomen Yrittäjät: Maksuaikojen kohtuullisuus on kaikkien etu

Hallitus antoi 22.1. eduskunnalle lakiesityksen, jolla pyritään rajoittamaan yritysten välisiä maksuaikoja 30 päivään. Suomen Yrittäjien mukaan muutos tarvitaan. Nyt ylipitkät maksuajat ovat ajaneet pienyrityksiä taloudellisiin vaikeuksiin.

Lakia kaupallisten sopimusten maksuehdoista ollaan muuttamassa siten, että maksuaika elinkeinonharjoittajien välisissä saatavissa saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Nykyisin aikaraja on 60 päivää.

— Tämä on erittäin tervetullut muutos. On hyvä, että esitys ehdittiin antaa jo nykyiselle eduskunnalle, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo.

Suomen Yrittäjät teki loppuvuodesta 2013 oikeusministeriölle aloitteen maksuehtolain muuttamisesta niin, että kaupallisten sopimusten maksuajat saisivat olla korkeintaan 30 päivää. Samoihin aikoihin eduskunnassa tehtiin suunnilleen saman sisältöinen lakialoite, jonka allekirjoitti yli sata kansanedustajaa.

Järventauksen mukaan lakiesitys osoittaa selvästi, että 30 päivää on lain lähtökohta hyväksyttäväksi maksuajaksi, vaikka mahdollisuus sopia pidemmästä maksuajasta jääkin.

— Sopimista ei ole se, että toinen osapuoli vain ilmoittaa maksuehtojen pidentyneen.

Vaikutukset varmistettava

— Eduskunnan hyväksyttyä lain on tärkeä seurata, että sopimuksenvaraisuutta ei käytetä väärin. Jos käytetään, on pidettävä avoimena mahdollisuus tiukentaa lainsäädäntöä, Järventaus sanoo.

Suomen Yrittäjät seuraa asiaa ja nostaa esille epäkohtia, jos havaitaan, että pieniltä yrityksiltä edellytetään kohtuuttomia maksuehtoja kauppojen saamiseksi.

Pk-yritykset vastaavat yli 60 prosentista yksityisen sektorin työpaikoista, joten niiden maksuvalmiutta kannattaa Järventauksen mukaan ehdottomasti tukea myös lainsäädännöllä.

— On kaikkien etu, että raha kiertää yhteiskunnassa nopeammin. Se lisää taloudellista toimeliaisuutta.

Pitkät maksuajat ajavat pienyrityksiä talousvaikeuksiin

Yritysten väliset maksuajat ovat venyneet kohtuuttomiksi. Syksyn 2013 Pk-yritysbarometrissa 44 prosenttia vastaajista kertoi, että oli joutunut hyväksymään yli 30 päivän maksuajan. Näistä lähes viidennes oli joutunut hyväksymään 60 päivän maksuajan ja 36 prosenttia yli 60 päivän maksuajan. Valtaosa maksuaikoja koskeviin kyselyihin vastanneista yrittäjistä ei ole ollut tyytyväisiä nykyiseen maksuaikojen sääntelyyn, vaan on halunnut muutosta.

Kun pk-yritys ei saa ajoissa maksua toimittamastaan palvelusta tai tuotteesta, se joutuu helposti itse vaikeuksiin, kun maksua odottavan yrityksen pitää löytää korvaavaa käyttöpääomarahoitusta. Pahimmillaan yritys ei saa lyhytaikaista käyttöpääomarahoitusta, ja se joutuu maksuvaikeuksiin.

Pitkien maksuaikojen aiheuttamat kustannukset heijastuvat hintoihin, mikä puolestaan heikentää yritysten kilpailukykyä. Kohtuullisten maksuehtojen varmistaminen lisää rahan kiertonopeutta yhteiskunnassa.

Velkajärjestely tuli mahdolliseksi myös pienyrittäjille

Merkittävä muutos varmistui: Velkajärjestely mahdolliseksi myös pienyrittäjille

Presidentti Sauli Niinistö vahvisti perjantaina yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisen. 1.1.2015 lähtien velkaongelmiin joutuneen toiminimiyrittäjän yksityiset ja elinkeinotoiminnan velat voidaan järjestellä ja kannattava yritystoiminta voi jatkua. Suomen Yrittäjien vahvasti ajama muutos on vaikeuksiin joutuneille yrittäjille todella merkittävä.

Velkaongelmiin joutuneen toiminimiyrittäjän yksityiset ja elinkeinotoiminnan velat voidaan ensi vuoden alusta lähtien järjestellä, jos yritystoiminta on melko pienimuotoista ja perustuu pääasiassa yrittäjän työpanokseen.

– Näin säilytetään yrittäjän oma ja mahdollisten työntekijöiden työpaikat, lainsäädäntäasioiden päällikkö Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo.

– Tässä on esimerkki sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti erittäin merkittävästä lakimuutoksesta. Sillä ehkäistään tarpeettomia konkursseja, yritysten lopettamista ja ihmisten syrjäytymistä.

Suomen Yrittäjät on ajanut nyt toteutuvaa mallia pitkään.

Yrittäjä tasa-arvoiseen asemaan palkansaajan kanssa

Kun laki astuu voimaan, toiminimiyrittäjät ovat vihdoin tasa-arvoisia palkansaajien kanssa. Nykylain mukaan velkajärjestelyssä ei voi järjestellä elinkeinotoimintaan liittyviä velkoja, vaan yrittäjän on joko lopetettava elinkeinotoiminta velkajärjestelyyn pääsemiseksi tai hakeuduttava yrityssaneeraukseen.

– Tilanne on ollut sama, kuin jos ylivelkaantuneen palkansaajan pitäisi irtisanoutua ja jäädä tahallaan työttömäksi päästäkseen velkajärjestelyyn. Yrityssaneeraus taas on pienyrittäjälle usein liian kallis ja raskas, Janne Makkula sanoo.

Yrittäjä voi säilyttää kotinsa, ja veloille tulee lopullinen vanhentumisaika

Uutta ovat myös säännökset velan lopullisesta vanhentumisesta, joka lasketaan velan erääntymisestä. Velka vanhentuu 20 vuodessa. Jos velkojana on luonnollinen henkilö, vanhentumisaika on 25 vuotta.

Yrittäjän omistusasunnon suoja paranee, sillä velkajärjestelyssä omistusasunnon voi säilyttää tietyin edellytyksin, yrityssaneerauksessa taas ei.

Lisärahoitus varmistui

Suomen Yrittäjät vaati kesällä, että jotta uudistus onnistuu, talous- ja velkaneuvonnan määrärahoja pitää korottaa valtion vuoden 2015 talousarviossa. Näin kävi. Valtion talousarvioon tehtävissä muutoksissa on mukana miljoonan euron lisäraha velkaneuvontaan, jota saavat nyt myös yrittäjät.

Yrityspörssin verkosto laajenee

Pieniä ja keskisuuria yrityksiä myydään vuosittain vain pari tuhatta, kun kauppoja pitäisi tehdä pelkästään yrittäjien ikääntymisestä johtuen yli tuplasti enemmän. Kyse on tuhansista työpaikoista. Yrityskauppojen vauhdittamiseen tarvitaan asiantuntija-apua ja kauppapaikkoja. Suomen Yrittäjien Yrityspörssi.fi -palvelu on yksi keino vauhdittaa ostajien ja myyjien kohtaamista.

Lähes kaikki yksityisen sektorin uudet työpaikat ovat jo kymmenen vuoden ajan syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vuosittain Suomessa tuhansia yrityksiä ja työpaikkoja uhkaa loppua sen takia, että yrittäjän jäädessä eläkkeelle yritykselle ei löydy jatkajaa.

Suomen Yrittäjien Yrityspörssi-palvelu auttaa yrityksen ostajia ja myyjiä löytämään toisensa. Valtakunnallisena palveluna alkanut Yrityspörssi laajenee alueellisesti. Etelä-Pohjanmaalla, Hämeessä, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa Yrityspörssit ovat jo käytössä. Ensi viikolla käynnistyy Etelä-Savon Yrityspörssi.

– Keskustelemme lisäksi useiden muiden kumppaneiden kanssa alueellisen Yrityspörssin käynnistämisestä, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala kertoo.

Kujala puhui yrityskaupoista avatessaan Omistajanvaihdos 2014 -konferenssin Helsingissä tiistaiaamuna.

Kujalan mukaan alueellisilla pörsseillä on tärkeä rooli seudullisen yritysmarkkinan kehittämisessä ja vauhdittamisessa.

– Yrityskauppaa käydään alueellisesti, ja myyjä ja ostaja löytävätkin toisensa usein lähiseudulta. Näiden omistajanvaihdosten onnistuminen turvaa työpaikkoja.

Valmiin yrityksen ostaminen on hyvä vaihtoehto uudelle yrittäjälle

Kujalan mukaan olisi hyvä, että yritykset vaihtaisivat omistajaa useammin, sillä yrityksen eri elinkaaren vaiheisiin tarvitaan erilaisia yrittäjiä.

– Suomeen tarvitaan paljon uusia yrittäjiä jatkamaan jo toimivien yritysten toimintaa, jottei haaskattaisi työpaikkoja, osaamista, asiakassuhteita, kumppanuuksia ja varallisuutta, hänsanoo.

– Uuden yrityksen perustajan kannattaa pohtia, ostaisiko jo toimivan yrityksen. Valmiin yrityksen jatkaminen on sujuvampaa ja riskittömämpää kuin uuden perustaminen, koska ostaja pääsee heti kehittämään jo toiminnassa olevaa yritystä.

Suomen Rakennusasiantuntijat teki kuntotarkastuksesta vientituotteen

Kiinteistöjen hintojen nousu ja asuntokappoihin liittyvien riitatapausten yleistyminen ovat lisänneet kysyntää kuntotarkastustoiminnalle Eestissä. Suomen Rakennusasiantuntijat Oy, SUORAA, tarttui haasteeseen ja ryhtyi tarjoamaan osaamistaan ja monivuotista kuntotarkastusalan kehittämiskokemustaan myös naapurimaamme tarpeisiin.

Asuntokauppariidat lisänneet kuntotarkastusten kysyntää Eestissä

Kiinteistöjen hintojen nousu ja asuntokappoihin liittyvien riitatapausten yleistyminen ovat lisänneet kysyntää kuntotarkastustoiminnalle Eestissä. Samoin kuin Suomessa, vastaa eestiläinen omakotitalon myyjä kiinteistönsä piilevistä virheistä 5 vuotta kaupan teosta.

Suomen Rakennusasiantuntijat Oy, SUORAA, tarttui haasteeseen ja perusti tytäryhtiön, Eesti Ehitusasjatundjad Oü:n, tarjotakseen osaamistaan ja monivuotista kuntotarkastusalan kehittämiskokemustaan myös naapurimaamme tarpeisiin.

Yhteistyö Eesti Ehituskeskuksen kanssa

Eestiläisiin kiinteistöihin ja lainsäädäntöön sopeutettujen palveluiden, kuten kuntotarkastuksten, kuntoarvioiden ja TDD-palveluiden (Technical Due Diligence) tarjonnan lisäksi tarkoituksena on kattava yhteistyö alan asiantuntijaorganisaatioiden ja viranomaisten kanssa.

Eesti Ehitusasjatundjad Oü on jo sopinut Tallinnassa sijaitsevan Eesti Ehituskeskusen, Viron rakennuskeskuksen, kanssa kuntotarkastukseen liittyvien KH- korttien kääntämiseksi eestiksi. ”Tavoitteena tällä toiminnalla Eestissä on yhtenäistää alan pelisäännöt ja lisätä tietämystä kuntotarkastuksen sisältöjen ja mm. riskirakenteiden tutkimisen tarpeellisuudesta ennen kiinteistön kauppaa” -kertoo Eesti Ehitusasjatundjad Oü:n maajohtaja Olavi Pilk.

Tallinnan toimistoa luotsaava maajohtaja Pilk on ollut useamman vuoden perehtymässä kuntotarkastustoimintaan Suomessa, jossa tarkastuksia on tehty jo 1990-luvun loppupuolelta alkaen. Pilk on opiskellut Tallinnan Ammattikorkeakoulun teollisuus- ja asuinrakennusten opintolinjalla ja hän valmistui vuonna 1986.

Paremmat edellytykset yrittäjyydelle loisi miljoonia uusia työpaikkoja

Oikeanlaisen osaamisen löytäminen on haaste yrityksille

Yrittäjät voisivat luoda nuorille 10 miljoonaa uutta työpaikkaa G20-maissa, jos yrittäjyyden rajoituksia poistettaisiin. Toisaalta monet yrittäjistä kokevat osaamisen puutteen hidastavan työpaikkojen luomista. Tiedot käyvät ilmi Accenturen tuoreesta tutkimuksesta, joka kartoittaa yli tuhannen yrittäjän näkemyksiä nuorten työllistämisestä sekä työpaikkojen luomisen ja talouskasvun mahdollisuuksista G20-maissa.

Jopa 85 prosenttia tutkimukseen osallistuneista yrittäjistä uskoo olevansa ratkaisevassa asemassa nuorten työllistämisessä ja 74 prosenttia suunnittelee rekrytoivansa nuoria tänä vuonna. Nuorten työllistämistä kuitenkin hidastavat moninaiset haasteet, kuten rahoituksen saaminen, innovaation ylläpitäminen ja sopeuttaminen liiketoimintaan, laajentuminen ulkomaille ja oikean osaamisen löytäminen.

Tutkimuksen mukaan monet yrittäjät toivovat valtion luovan paremmat edellytykset nuorten työllistämiselle. Vain neljännes vastaajista (26 prosenttia) pitää valtion toimia nuorten työpaikkojen luomiseksi tehokkaina ja merkityksellisinä. Yli puolet (54 prosenttia) huomauttaa, ettei valtio tarjoa tarpeeksi kannustimia nuorten palkkaamiseen.

”Vaikka nuorisotyöttömyyteen ei ole yksinkertaista ratkaisua, tutkimus osoittaa yrittäjien olevan avainasemassa nuorten työllistymisen elvyttämiseksi”, sanoo Jani Kelloniemi, Accenturen strategiakonsultoinnista vastaava johtaja Suomessa. ”Päättäjät ymmärtävät yrittäjien merkityksen. Yhteiskunnan digitalisoituminen luo kuitenkin yrittäjyydelle uusia mahdollisuuksia, eivätkä lait ja säädökset pysy kehityksen perässä. Yrittäjyyttä tukevilla ja edistävillä valtioilla on myös paremmat valmiudet luoda uusia työpaikkoja, tukea talouskasvua ja parantaa kansalaistensa elämänlaatua.”

Osaamisesta puutetta
Oikeanlaisen osaamisen puute on yrittäjien ensisijainen huoli yrityksen koosta riippumatta. Yli kolme neljäsosaa vastaajista (78 prosenttia) kokee soveltuvan osaamisen löytämisen vaikeaksi, ja 62 prosenttia mainitsee osaamisen puutteen yhtenä kolmesta suurimmasta rekrytoinnin ongelmasta. Huoli on yhteinen yrittäjille kaikilla toimialoilla yrityksen iästä riippumatta.

”Tilanne on Suomessa samanlainen. Viime keväisen tutkimuksemme mukaan 66 prosenttia johtajista kokee, että heidän organisaatiossaan on pulaa osaajista nyt tai seuraavien 12–24 kuukauden aikana”, Kelloniemi jatkaa.

Vaikeuksia yrittäjille aiheuttaa myös rahoituksen saaminen. 32 prosenttia kansainvälistä laajentumista suunnittelevista yrittäjistä listasi rahoituksen puutteen yhdeksi suurimmista huolistaan. Ongelmat eivät rajoitu vain uusiin yrityksiin. Yli puolet yrityksistä, jotka kokevat rahoituksen ja osaamisen puutteen ongelmaksi, on ollut toiminnassa yli kolme vuotta.

Innovaatioon keskittyvät yritykset luovat työpaikkoja
Tutkimuksesta käy ilmi, että innovaatioihin ja vientiin keskittyvät yritykset luovat todennäköisimmin uusia työpaikkoja. Lähes kaikki (91 prosenttia) innovaatioon keskittyvistä yrittäjistä uskovat luovansa uusia työpaikkoja. Sitä vastoin yrittäjistä, jotka eivät pidä innovaatiota tärkeänä, vain 61 prosenttia uskoo luovansa työpaikkoja. 76 prosenttia yrittäjistä näkee avoimen innovaation tärkeänä yritykselleen ja 86 prosenttia kertoo kehittävänsä tarjontaa yhdessä asiakkaiden kanssa. Avoimen innovaation merkitystä korostavista yrittäjistä 91 prosenttia odottaa yrityksensä liikevaihdon kasvavan, kun taas yrittäjistä, jotka eivät pidä avointa innovaatiota tärkeänä, hieman yli puolet (54 prosenttia) uskoo liikevaihdon kasvuun.

”Yrittäjät joutuvat etsimään uusia toimintamaita, tuotteita ja palveluita pyrkiessään kasvuun”, Kelloniemi jatkaa. ”Tämä korostaa riskejä ja yrittäjyyttä tukevien kansallisten toimenpiteiden tärkeyttä talouden elpymisessä. Useissa maissa on jo otettu käyttöön yrittäjyyttä tukevia käytänteitä, mutta ne ovat usein pirstoutuneita ja riittämättömiä. Yrittäjät kaipaavat yksinkertaisia säännöksiä, jotka rohkaisevat avoimeen innovaatioon sekä tarjoavat verokannustimia ja joustavampaa rahoitusta.”

Tutkimus: Start-up-yritysten kasvaessa verkostojen merkitys lisääntyy

Kansainvälistyvien start-up-yritysten kasvaessa verkostojen merkitys lisääntyy, motivaation alenee

Tuore tutkimus osoittaa, että nuorten, nopeasti kansainvälistyvien yritysten (INV) kannattaa panostaa kansainvälistymiskulttuurissaan eri tekijöihin eri kasvuvaiheissa. Arvostetussa Management International Review -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että muun muassa yritysten motivaatio kansainvälistymiseen, innovaatiosuuntautuneisuus, riskinotto sekä markkinasuuntautuneisuus vaikuttivat positiivisesti erityisesti niiden varhaisessa kasvuvaiheessa. Yritysten kasvaessa näiden tekijöiden vaikutus pieneni ja muuttui jopa negatiiviseksi, kun samalla kansainvälisten verkostojen ja oppimisen merkitys kasvun vauhdittajina lisääntyi.

Tutkimuksessa syvennyttiin ensimmäistä kertaa nuorten, nopeasti kansainvälistyvien yritysten kansainvälisen kulttuurin muutokseen yrityksen perustamisesta aina siihen saakka, kun siitä tulee monikansallinen yritys.

– Nopeaa kansainvälistymistä käsittelevässä tutkimuksessa on aiemmin lähes yksinomaan keskitytty yritysten alkuvaiheisiin. Kysymys siitä, mitä näistä globaaleiksi syntyneistä yrityksistä tulee aikuisina, on jäänyt kokonaan tarkastelematta, professori Mika Gabrielsson Itä-Suomen yliopistosta sanoo.

Hänen mukaansa Suomen näkökulmasta on erittäin tärkeätä, että yhä useampi pieni start-up-yritys saadaan luotsattua onnistuneesti kansainvälisille markkinoille ja kasvatettua osasta niistä täysverisiä monikansallisia yrityksiä.

– Tämä on elintärkeää nykyisessä liiketoimintaympäristössä, kun monet aiemmista isoista monikansallisista yrityksistä ovat vaikeuksissa ja joutuvat vähentämään henkilökuntaa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin neljää suomalaista INV-yritystä, joissa tehtiin kaikkiaan 21 haastattelua.

Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella toimivassa kansainvälisen liiketoiminnan ja myynninjohtamisen yksikössä tutkimusta on suunnattu globaaleiksi syntyneiden yritysten koko elinkaaren ymmärtämiseen.

Mika Gabrielssonin, Peter Gabrielssonin ja Pavlos Dimitratoksen tutkimus International Entrepreneutial Culture and Growth of Intervational New Ventures julkaistiin Management International Review -lehdessä elokuussa.

EU suunnittelee muutoksia maatalousyrittäjien sosiaaliturvaan

EU-komissio on puuttumassa suomalaisten maatalousyrittäjien sosiaaliturvaan

Komissio uhkaa rapauttaa suomalaista sosiaaliturvaa ottamalla lomituspalvelut ensimmäistä kertaa valtiontukitarkasteluun. Lomitus on maatalousyrittäjille elintärkeä työhyvinvointipalvelu, jota on kehitetty osana suomalaista sosiaaliturvaa. Komission linjausten myötä maatalousyrittäjien äitiysloma on vaarassa lyhentyä muutamaan kuukauteen.

Tämä tarkoittaisi, että Suomesta tulisi maatalousyrittäjien sosiaaliturvan osalta takapajula. Myös sairauslomiin ollaan puuttumassa yhtä radikaalilla tavalla. MTK vaatii, että hallituksen on puolustettava maatalousyrittäjien lomituspalveluja käyttämällä täysimääräisesti komission mahdollistamat poikkeussäännökset.

MTK:n hyvinvointivaliokunta peräänkuuluttaa lomituspalvelujen turvaamista. Komission kesäkuun linjaukset koskien maatalousalan valtiontukia uhkaavat suomalaista ruokaturvaa ja elintarvikeketjua. Tämän lisäksi lomitusjärjestelmään kohdistuu jo toistamiseen hallituksen kehysriihen leikkauspäätökset. Nämä yhdessä uhkaavat romuttaa kotimaisten ruuantuottajien työhyvinvointipalvelun.

Maatalousyrittäjien työssäjaksaminen ja työurien pidentyminen vaativat toimivat lomituspalvelut, jotta eläinten hoitoon seitsemän päivää viikossa sidonnaiset yrittäjät voivat pitää lakisääteiset vuosilomansa ja sijaisapu järjestyy sairauden, perhevapaiden ja muiden tarpeellisten syiden johdosta. MTK:n hyvinvointivaliokunnan mukaan lomitusjärjestelmän puolustamista tarvitaan nyt yhtenä rintamana, sillä Suomella ei ole varaa vaarantaa kotimaista ruokaketjua.

Tutkimus: verkkokauppa ja logistiikka kasvavat maailmanlaajuisesti

Seuraavien 10 vuoden aikana nettikaupan merkitys tulee kasvamaan vielä enemmän kuin tähän asti on arveltu – ei pelkästään teollisuusmaissa, vaan myös kehittyvillä alueilla. Logistiikan rooli tulee olemaan keskeinen: se tuo yrityksille tärkeitä kilpailuetuja, esimerkiksi toimitukset muutaman tunnin kuluessa tilauksesta, joustavat vastaanotto- ja palautusajat sekä ketterät logistiikka- ja lisäarvopalvelut kehittyvillä markkina-alueilla.

Tämä on yksi Global E-Tailing 2025 -tutkimuksen keskeisiä havaintoja. Selvityksen käynnisti Deutsche Post DHL ja siihen osallistuivat trenditutkimukseen erikoistuneet Z_punkt ja See More sekä useat kaupan, logistiikan ja tutkimuksen asiantuntijat. Kyseessä on ensimmäinen maailmanlaajuinen skenaariotutkimus kansainvälisestä verkkokaupasta ja sen vaikutuksista logistiikka-alalle.

Tutkimuksen neljässä skenaariossa kuvataan, millaista verkkokaupankäynti voisi olla kuluttajien ja yritysten kannalta lähitulevaisuudessa. Skenaariot pohjautuvat tärkeimpien vaikuttavien tekijöiden yksityiskohtaiseen analyysiin – energian ja raaka-aineiden hinnoista teknologisiin, poliittisiin ja sosiaalisiin tekijöihin sekä kulutusmalleihin. Skenaarioissa hahmotellaan myös yhteiskunnan arvojen muutosten mahdollisia vaikutuksia. Tutkimuksen kohteina oli joukko teollisuusmaita sekä kehittyviä markkina-alueita eri puolilta maailmaa. Lisäksi ”trendinuuskijat” tutkailivat osto- ja logistiikkatrendejä 12 kansainvälisessä metropolissa, mm. New Yorkissa, Moskovassa, Bangaloressa, Jakartassa ja Lagosissa. Kuluttajaläheisyys kytkee skenaariot nykypäivään ja lisää niiden luotettavuutta.

Jo tällä hetkellä verkkokaupan osuus on noin 8 prosenttia kaupan kokonaisvolyymista Euroopassa ja tutkimus päättelee sen edelleen kasvavan – skenaariosta riippuen aina 40:ään prosenttiin teollisuusmaissa ja 30:een prosenttiin nykyisillä kehittyvillä alueilla. ”Tulevaisuudessa logistiikan merkitys verkkokauppiaiden toiminnan mahdollistajana ja menestystekijänä tulee olemaan vieläkin suurempi kuin tällä hetkellä”, totesi Jürgen Gerdes, Deutsche Post DHL:n posti-, verkkokauppa- ja pakettitoiminnoista vastaava konsernijohdon jäsen, tutkimuksen julkistustilaisuudessa Berliinissä. ”Kansainvälisenä logistiikkatoimijana meillä on hyvä yleiskuva eri toimialojen yrityksistä lähes kaikissa maailman maissa. Siksi voimme auttaa yrityksiä sekä neuvonantajan että yhteistyökumppanin roolissa.”

Kehittynyt digikulttuuri vai tee-se-itse?

Ensimmäisen skenaarion mukaan nykyiset kehittyvät markkinat ovat kasvun moottori seuraavien 11 vuoden ajan ja verkkokaupasta on vahvan globaalin talouden sekä keskiluokan ostovoiman myötä kehittynyt todellinen “Everywhere Commerce”. Kuluttajat saavat ostoksensa nykyistä huomattavasti nopeammin: alle 24 tunnin pikakuljetukset ovat standardi ja niiden onnistumista mitataan minuuteissa. Toinen skenaario hahmottelee erittäin kehittynyttä digitaalista kulttuuria, jossa lähes kaikki tuotteet myydään verkossa ja kuluttajat käyttävät avattaria apuna ostoksissaan. Logistiikkayritykset tarjoavat valmistajille suojattuja toimitusketjuja tuoteväärennösten torjumiseksi.

Tutkimus ei kuitenkaan tarjoa ainoastaan positiivisia ennusteita maailmanlaajuisesta verkkokaupasta, vaan mukana on myös mahdollisia kriisiskenaarioita. Neljäs skenaario kuvaa maailmanlaajuisen kulutuskäyttäytymisen kehityspolkua sen jälkeen kun maailmantalous on käynyt läpi uusia taloudellisia kriisejä, joiden johdosta energian ja raaka-aineiden hinnat ovat nousseet huikeasti. Tällaisissa olosuhteissa vallitsevana trendinä voisi olla pikemminkin tee-se-itse sekä vaihtotalous kuin uuden hankkiminen.

Kuluttajakäyttäytymisen muutokset vaikuttavat vähittäiskauppaan

Skenaarioanalyysiä täydentävät useiden maineikkaiden logistiikka-asiantuntijoiden kirjoitukset. Professori Dirk Moschett Fribourgin yliopistosta Sveitsistä korostaa kokonaistaloudellista tarvetta yhdistää yhteiskunnan toimitusvirrat entistä tehokkaammin. Professori Geritt Heinemann Niederrheinin yliopistosta Saksasta käsittelee “E-Pace”-esseessään yksityiskohtaisesti ajoituksen merkitystä verkkokaupalle. Professori Shashi Matta Ohion yliopistosta analysoi, miten kuluttajakäyttäytymisen muutokset – esimerkiksi kestävän kehityksen trendi tai crowd-shaping – vaikuttavat verkkokauppaan.

Kaikille skenaarioille ja kirjoituksille on yhteistä näkemys, että kilpailu tulee kiristymään sähköisessä kaupankäynnissä niin globaalilla, kansallisella kuin alueellisellakin tasolla. Jürgen Gerdes: “Emme voi tietää varmasti, miltä maailma näyttää vuonna 2025. Tutkimuksen eri skenaariot kuitenkin osoittavat, miten nopeasti maailmanlaajuinen vähittäiskauppa muuttuu – sekä verkossa että muualla – ja että logistiikka tulee olemaan muutosprosessien keskiössä.”

Tutkimus kokonaisuudessaan sekä muuta materiaalia – mm. video sekä kuvia eri skenaarioista – englanninkielisellä sivustolla http://www.dpdhl.com/e-tailing

Syksyn alihankintapahtuma luo läpileikkauksen alan tarjonnasta

Tampereella 16.–18.9.2014 järjestettävien kansainvälisten Alihankinta-messujen ohjelma on julkistettu. Kolmen messupäivän aikana on luvassa korkeatasoisia seminaareja, joissa nostetaan laajasti esille teollisuuteen, talouteen, tulevaisuuteen ja alihankintayritysten menestystekijöihin liittyviä aiheita. Alihankinnan teemana on tänä vuonna koneenrakennus, joka näkyy vahvasti ohjelmassa. Koneenrakennus koskettaa myös valtaosaa messujen tuhannesta näytteilleasettajasta.

– Alihankinnassa on esillä koko Suomen teollisuus ja sen kärkiyritykset. Tapahtuma luo läpileikkauksen alihankintateollisuuden tuotteisiin, palveluihin ja ratkaisuihin. Joka vuosi näytteilleasettajamme kehittävät noin 2000 uutta innovaatiota, joten yhtä tuoretta katsausta teollisuuden tarjonnasta ja näkymistä on suorastaan mahdotonta saada muualta. Näyttelytilat äärimmilleen täyttävä tapahtuma myytiin loppuun jo alkuvuodesta. Kuumimpia keskustelunaiheita ovat ilman muuta talousnäkymät, yritysten kilpailukykyä parantavat keinot ja kansainvälistymiseen liittyvät kysymykset. Koneenrakentamisen teema näkyy ohjelmassa, joka on nyt kokonaisuutena entistä monipuolisempi. Markkinoinnin tärkeys nousee myös esille uudella tavalla. Suomalaisilla teollisuusyrityksillä on olemassa hienoa osaamista ja upeita tuotteita, mutta ne pitää osata myös myydä, sanoo tuoteryhmäpäällikkö Jani Maja Tampereen Messut Oy:stä.

Suomen johtavan teollisuuden messutapahtuman avaa Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen. Teemapuhujana toimii Ponsse Oyj:n toimitusjohtaja Juho Nummela. Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry palkitsee avajaisissa vuoden 2014 alihankkijan ja päähankkijan. Avajaiset on tiistaina 16.9. klo 10.

Vuoden strategiateko –palkinto Slush 2013 –tapahtumalle

Suomen Strategisen Johtamisen Seura (SSJS) jakaa ensimmäistä kertaa Vuoden strategiateko –palkinnon. Vuoden strategiateko on näkyvä, strategiaa elävöittävä teko, joka on osaltaan vaikuttanut positiivisesti Suomen, yksittäisen yrityksen, toimialan tai yhteisön kehitykseen. Palkinto luovutettiin SSJS:n vuosittaisessa strategiaseminaarissa 4.6.

Jäsenten lähettämien ehdotusten joukosta Vuoden strategiateoksi valittiin Slush 2013 –tapahtuma. Valintaperusteina olivat tapahtuman poikkeuksellinen ambitiotaso suomalaisessa yrityselämässä ja sen korkea profiili, joka hyödyttää suomalaista yrityselämää.

Aalto-yliopiston Startup Saunan järjestämä Slush 2013 oli teknologia- ja kasvuyritys-tapahtuma, joka kokosi nuoret teknologiayritykset tapaamaan sijoittajia, asiakkaita ja mediaa. Helsingissä järjestetyssä tapahtumassa oli 1200 yritystä, 7000 yksittäistä kävijää yli 70 maasta, yli 100 kansainvälistä pääomasijoitusrahastoa, 450 toimittajaa eri puolilta maailmaa sekä 750 työntekijää, joista 600 vapaaehtoisia opiskelijoita. Tapahtuman tarkoitus oli eritoten kansainvälisen rahoituksen, mediahuomion ja työpaikkojen luominen Suomeen.

Vuoden strategiateko –palkinnon kaksi muuta finalistia ja kunniamaininnan saajia olivat:

Helkama Velox Oy, joka siirsi Jopon tuotannon takaisin Suomeen sen oltua aikaisemmin Taiwanissa. Jopo on Suomen ja Pohjoismaiden myydyin pyörä.

Kutsuplus-älybussipalvelu, jonka toteuttajana on HSL (Helsingin Seudun Liikenne). Perusteluissa mainittiin konseptin helppous: bussikuljetukset tarpeen mukaan ja helposti edullisuutta haluaville. Positiivisena asiana pidettiin sitäkin, että kyseessä on julkisen puolen konsepti.

Suomen Strategisen Johtamisen Seura valitsi ensimmäistä kertaa vuoden strategia-teon. ”SSJS haluaa tehdä strategiasta organisaation käytännön voimavaran, joka elää sekä arjessa että muokkaa tulevaisuutta. Tähän liittyen jäsenistö aktivoitiin ehdottamaan tekoja, jotka ovat merkittävästi edistäneet organisaation, toimialan tai koko Suomen kilpailuetua”, perustelee SSJS.n puheenjohtaja Ville Saarikoski vuoden strategiateon valitsemista.

Suomen Strategisen Johtamisen Seura on akateemisten, liikkeenjohdon, konsulttien ja kehittäjien foorumi, joka edistää strategista ajattelua ja johtamista. Seura on perustettu 25 vuotta sitten vuonna 1989, ja siinä on vajaa 500 jäsentä.

Yritysjohtajat: Tietohallinnon liiketoimintaosaamisessa on kehitettävää

Suomalaiset yritysjohtajat: Tietohallinnon liiketoimintaosaamisessa kehitettävää

Jopa 78 prosenttia liiketoimintajohtajista uskoo tekevänsä teknologiapäätökset paremmin ja nopeammin ilman tietohallintoa.

Teknologiabudjettien hallinta ja päätöksenteko ovat siirtymässä tietohallinnolta yritysten muihin liiketoimintayksiköihin. Toisaalta tietohallinnolta vaaditaan yhä konsultoivampaa roolia ja kykyä ymmärtää yritysten sisäiset sekä kumppanien ja toimittajien toimintaperiaatteet entistä paremmin. Tämä ilmenee liiketoimintaa tukevien teknologiaratkaisujen ja -palvelujen tarjoajan Avanaden toteuttamasta tutkimuksesta, johon haastateltiin 1003:a johtajatason asiantuntijaa 19 maassa.

Globaalisti lähes kahdeksan kymmenestä (79 prosenttia) C-tason johtajasta uskoo osaavansa tehdä parempia ja nopeampia päätöksiä ilman tietohallinnon osallistumista. 37 prosenttia teknologiabudjeteista käytetäänkin globaalisti IT-osaston ulkopuolella. Sama trendi pätee Suomeen ja muihin Pohjoismaihin: budjeteista tietohallinnon ulkopuolelle valuu Pohjoismaissa 31 prosenttia ja Suomessa 28 prosenttia. Samoin liiketoimintajohtajista 72 prosenttia Pohjoismaissa ja 78 prosenttia Suomessa arvostaa omat päätöksentekotaitonsa tietohallintoa korkeammalle.

Muualle karkaavien määrärahojen ja päätöksenteon keskellä tietohallinnolle on kuitenkin muotoutumassa uusi palvelujen välittäjän rooli. Tässä roolissa IT-osastot tarjoavat muille liiketoimintayksiköille konsultointia tietohallinnon parhaista käytännöistä ja teknologian käyttötavoista sekä välittävät yksiköille niiden tarpeita vastaavia IT-palveluita. Globaalisti yli kolmannes, 35 prosenttia, vastanneista johtajista kertoi IT-osastojensa toimivan ensisijaisesti palvelujen välittäjinä. Pohjoismaissa vastaava luku oli huomattavasti korkeampi: keskimäärin lähes puolet, 47 prosenttia, vastanneista luokitteli IT-osastonsa palvelujen välittäjäksi.

Pohjoismaissa IT-osastot uuden ja vanhan ristipaineessa
Avanaden tutkimuksessa mukana olleista yrityksistä 58 prosenttia kertoi aikovansa laajentaa IT-osastonsa roolia palvelujen välittäjänä seuraavien 12 kuukauden aikana. Pohjoismaissa puolestaan kehitys on tasoittumassa: vain reilu kolmannes, 37 prosenttia, yrityksistä aikoo laajentaa IT-osaston roolia. Lisäksi Pohjoismaissa ainoastaan 43 prosenttia vastanneista sanoi IT-osastonsa auttavan nyt enemmän liiketoimintatavoitteiden saavuttamisessa kuin kolme vuotta sitten, kun globaalisti tätä mieltä oli yli kaksi kolmannesta, 68 prosenttia, vastaajista.

”Teknologisen päätäntävallan ja budjettien uusjako on saanut aikaan jännitteitä yritysten tietohallinnon ja muiden liiketoimintayksikköjen välille. Tietohallinnon täytyy etsiä uusia toimintatapoja, omaksua uusia taitoja sekä kehittää vaikutustapoja”, kertoo Petri Ketola, Avanaden maajohtaja Suomessa. ”Tulevaisuuteen suuntautuvat yritykset hyödyntävät IT-henkilöstöä strategisina neuvonantajina. Näissä yrityksissä tietohallinto osallistuu ja vaikuttaa liiketoimintatavoitteiden saavuttamiseen aiempaa enemmän.”

Tietohallinnon uuden roolin ja uusien teknologioiden omaksumista hidastavat myös vanhat tietojärjestelmät, joiden ylläpitoon kuluu globaalisti jopa 36 prosenttia IT-henkilöstön työajasta ja Pohjoismaissakin keskimäärin lähes kolmannes, 29 prosenttia, työajasta. Tietohallintoa turhauttaa myös päätäntävallan puute. Yli kaksi kolmannesta, 68 prosenttia, tutkimukseen osallistuneista IT-päättäjistä koki, että tietohallinto on vastuussa teknologian käytöstä, määrärahoista ja tietoturvasta mutta ei omaa riittävästi valtaa hallita niiden käyttöä tehokkaasti koko organisaatiossa. Pohjoismaissa luku oli lähes sama, 71 prosenttia.

Tietoa tutkimuksesta
Avanaden globaalin tutkimuksen toteutti helmikuun 2014 aikana riippumaton tutkimusyhtiö Wakefield Research (www.wakefieldresearch.com). Tutkimukseen osallistui 1 003 liiketoimintajohtajaa, yksikönpäällikköä ja IT-osaston päätöksentekijää 19 maasta: Alankomaat, Australia, Belgia, Brasilia, Espanja, Etelä-Afrikka, Iso-Britannia, Italia, Kanada, Malesia, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Singapore, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Yhdysvallat.

Lue lisää Avanaden IT Without Boundaries -tutkimuksesta.

SAP: b-to-b yritysten investoinnit verkkoihin lisääntymässä

Suomeen odotettavissa 250 miljoonaan euron investoinnit B2B-verkkokauppoihin

Maailman suurin yritysohjelmistojen valmistaja SAP ja sähköisenkaupan ratkaisuja tarjoava suomalainen Smilehouse arvioivat, että suomalaiset b-to-b-toimialan yritykset investoivat lähivuosina noin 250 miljoonaa euroa verkkokauppojen rakentamiseen.

Maailman suurin yritysohjelmistojen valmistaja SAP ja sähköisenkaupan ratkaisuja tarjoava suomalainen Smilehouse arvioivat, että suomalaiset b-to-b-toimialan yritykset investoivat lähivuosina noin 250 miljoonaa euroa verkkokauppojen rakentamiseen.

”Viimeaikainen verkkokaupoista käyty julkinen keskustelu on keskittynyt pääsääntöisesti vähittäiskaupan ja siten kuluttajille suunnattujen verkkokauppojen ympärille. Vähälle huomiolle on jäänyt se, että Suomessa b-to-b-yritykset tulevat tekemään tai niiden täytyy tehdä merkittäviä investointeja verkkokauppojen rakentamiseen lähivuosina säilyttääkseen kilpailukykynsä globaalissa kilpailussa”, sanoo Smilehousen johtava konsultti Jaakko Hallavo.

”Arviomme 250 miljoonan euron investoinnista perustuu siihen, että sadan suurimman suomalaisen yrityksen joukosta noin 60 on jo investoinut tai investoimassa verkkokauppaan. Investoinnin koko on tyypillisesti noin 2-4 miljoonaa euroa sisältäen tarvittavat teknologiahankinnat sekä kustannukset liittyen yrityksen sisäisten prosessien muutoksenhallintaan ja henkilöstön koulutukseen”, Hallavo summaa.

SAP Finlandin toimitusjohtajan Marika Auramon mukaan osa suomalaisista teollisuuden alan yrityksistä on jo tehnyt tarvittavat muutokset sisäisiin prosesseihinsa ja ovat jo tehneet tai suunnittelevat investointeja verkkokauppaan. Osa yrityksistä on kuitenkin vielä lähtökuopissa ja jotkut eivät ole edes vielä heränneet tilanteeseen. ”Myöhästyminen verkkokaupan hyödyntämisessä liiketoiminnassa tulee väistämättä aiheuttamaan osalle suomalaisista b-to-b-yrityksistä suuria vaikeuksia kansainvälistyvässä kilpailussa. Suomen kannalta tämä on huolestuttavaa, koska vientiteollisuudella on niin merkittävä asema kansantalouden ja työllisyyden perustana”, sanoo Auramo.

Palvelu vie verkkoon

Digitaalisuuden muutosajureita on useita, mutta taustalla on b-to-b-asiakkaiden vaatimus parempaan palveluun. Asiakkaat haluavat paremman näkyvyyden yritysten tuotteisiin, niiden saatavuuteen ja hinnoitteluun sekä yrityksen toimituskykyyn. Myös entistä globaalimpi liiketoiminta ja kilpailu sekä panostus palveluliiketoimintaan pakottavat b-to-b-yrityksiä korvaamaan perinteisiä kanavia digitaalisilla.

Digitaalisuus muuttaa b-to-b-markkinan kilpailutilanteen. Tavarantoimittajien vaihtaminen ja uusien toimijoiden tulo markkinoille helpottuu. Nopeat ja ketterät toimijat saavat kilpailuetua ja valtaavat markkinaa. Kun toimittajan vaihtaminen helpottuu, helpoin ja nopein palvelu- ja toimitusketju voittavat.

”B-to-b-yritysten kyky vastata digitaalisuuden aiheuttamaan kilpailun kiristymiseen edellyttää isoja muutoksia niiden toiminnassa. Kyse ei ole vain verkkoratkaisun toteuttamisesta, vaan yritysten on pakko miettiä koko liiketoimintamallinsa ja -prosessinsa uudelleen”, sanoo Hallavo

Tuotteiden palautus on kasvava haaste ja mahdollisuus verkkokaupalle

Vuonna 2013 yli 3 miljoonaa suomalaista osti tavaroita verkkokaupasta. Kasvava verkkokauppa asettaa vaatimuksia kaupoille vastata asiakkaan odotuksiin yksittäisissä tuotepalautuksissa. Viime vuonna Suomessa palautettiin 2,1 miljoonaa verkkokaupoista ostettua tavaraa, joista suuri osa oli vaatteita, ilmenee PostNordin hiljattain tekemästä tutkimuksesta.

– Vaatteet kuuluvat tavallisimpiin tavaroihin, joita palautetaan koon tai istuvuuden vaihtelun vuoksi. Palautuksia tekevät asiakkaat ovat yritykselle tärkeitä, sillä he ovat usein lojaaleja ja palaavat asioimaan. Ketterä palautusten käsittely on yhtä tärkeää ja itsestään selvää kuin avokaupan tekeminen fyysisessä vaatekaupassa. Tämä asettaa tietysti vaatimuksia verkkokaupoille, sanoo PostNordin verkkokauppa-asiantuntija Jouni Lamberg .

Vaatekauppa käsittää suurimman osan kaikista palautetuista tuotteista. Lähes puoli miljoonaa suomalaista palautti vähintään yhden vaatekappaleen vuonna 2013. 90 prosenttia tuotteita palauttaneista asiakkaista oli tyytyväisiä palautuskäsittelyyn.
Lambergin mukaan suomalaiset yritykset voivat kuitenkin yhä parantaa tuotteiden palautusten käsittelyä.

– Uudet verkkokaupat keskittyvät usein myynnin maksimoimiseen ja unohtavat palautusten merkityksen. Tuotteiden palauttaminen on kallista, ja nämä kulut pitää sisällyttää tarkasti liiketoiminnan laskelmiin. Monet yritykset voisivat olla nykyistä asiakasystävällisempiä, jos ne tarkastelisivat turhan monimutkaisia palautuskäsittelyn rutiinejaan. Verkkokauppojen asiakkaat arvostavat usein helppoutta, ja siksi palautuksen pitäisi olla yksinkertaista, selkeää ja osa positiivista ostokokemusta, kertoo Lamberg.

Samalla, kun yhä useampi suomalainen ostaa vaatteita verkosta, vuorovaikutus fyysisten ja digitaalisten kauppojen välillä muuttuu entistä tärkeämmäksi. Vuoden 2013 aikana kolme prosenttia kaikista verkkokauppojen asiakkaista kokeili vaatetta ensin kaupassa ja tilasi sen sitten netistä. Vastaavasti 15 prosenttia verkkokaupan asiakkaista tutki vaatetta ensin netissä ja kävi sen jälkeen ostamassa sen kaupasta.

Selvä merkki verkkokauppojen ja perinteisten kauppojen lähenemisestä on se, että perinteiset kauppaketjut satsaavat verkkokauppoihin ja verkkokauppaketjut ovat suunnitelleet jopa fyysisen kaupan avaamista.

– Asiakaskontaktit fyysisissä kaupoissa tulevat entistä tärkeämmäksi vähittäiskaupan toimijoille. Samalla voidaan tarjota tuotteiden parasta mahdollista saatavuutta ja ostomukavuutta digitaalisen myynnin kautta. Tämä asettaa korkeat odotukset meille logistiikkapalvelujen toimittajana. Logistiikkayritykselle tulee yhä tärkeämmäksi tarjota nopea ja joustava toimitus riippumatta siitä, toimitetaanko tuote kotiin, lähimpään postitoimistoon, työpaikalle tai kauppaan, sanoo Lamberg.

Tutkimustulokset ovat otteita tulevasta raportista, joka selvitti verkkokauppaa Pohjoismaissa. Raportti julkistetaan kokonaisuudessaan 8. toukokuuta. Tutkimus toteutettiin tammikuussa 2014 TNS Sifos -nettipaneelissa, jossa oli mukana 2434 pohjoismaalaista. Tutkimuksen suorittaminen verkkokyselynä tarkoittaa, että tulokset edustavat vain vastaajia, joilla on pääsy internetiin. Tutkimustuloksissa on huomioitu kunkin maan nettipenetraatio ja laskettu tulokset niiden mukaan.

FinChi auttaa erityisesti IT- ja muiden teknologia-alojen suomalaisyrityksiä Kiinassa

FinChi laajentaa toimintaansa suomalaisyritysten edistämiseksi Kiinassa

Finpron hallinnoiman innovaatiokeskus FinChin toimisto aukeaa Pekingissä toukokuussa 2014. FinChi auttaa erityisesti IT- ja muiden teknologia-alojen suomalaisyrityksiä liiketoiminnan aloittamisessa Kiinan markkinoilla.

FinChi-toimisto aukeaa toukokuussa 2014 Pekingiin Zhonguangcunin-alueelle ZPark-ohjelmistokehityspuistoon. Alue on IT-sektorin ja muiden korkean teknologian alojen yritysten keskittymä, jossa toimii jopa yli 20 000 kansainvälistä ja kiinalaista alan yritystä.

– Tarkoituksemme on helpottaa ja nopeuttaa etenkin pienten ja keskisuurten yritysten liiketoiminnan aloittamista Kiinan ja varsinkin Pekingin markkinoilla. Olemme olleet yhteydessä jo monen kiinnostuneen suomalaisyrityksen kanssa. Erityisesti IT- ja teknologia-alan yritykset ovat osoittaneet kiinnostusta FinChiin, kertoo Finpron Pekingin vientikeskuksen päällikkö Seppo Selkälä .

FinChi tarjoaa suomalaisyrityksille muun muassa liiketoimintaan liittyvää käytännön apua, paikallistuntemusta, kontakteja ja toimitiloja.

– Suomalainen asiakasyrityksemme voi helpommin käynnistää Kiinassa liiketoimintaansa ja säästää investoinneissaan, koska yrityksen ei tarvitse perustaa omaa tytäryhtiötä, vaan se voi toimia FinChin kautta. Esimerkiksi työluvan saaminen ja henkilökunnan palkkaaminen ja maksuliikenteen hoitaminen ovat mahdollisia meidän kauttamme. Lisäksi tarjoamme vuokralle toimitiloja 200 neliön toimistostamme, jatkaa Selkälä.

Menestys vaatii läsnäoloa kohdemarkkinoilla

FinChi toimii avattavan Pekingin-toimiston lisäksi Shanghaissa ja Shenzhenissä. Sen pääinnovaatiokeskus sijaitsee Shanghaissa. Yhteensä FinChillä on 32 suomalaista yhteistyöyritystä Kiinassa. Sopimus FinChin toiminnan aloittamisesta Pekingissä allekirjoitettiin viime vuonna osana presidentti Sauli Niinistön vierailua Pekingissä.

– Suomalaisyritykset ovat menestyneet esimerkiksi Shanghaissa FinChin avustuksella. Muun muassa Rovio kasvatti liiketoimintaansa aluksi Finchin kanssa ja perusti sitten oman yrityksen toimitiloineen.

– Läsnäolo kohdemarkkinoilla ja liiketoimintamallien ymmärtäminen ovat edellytyksiä menestymiselle. Seuraammekin jatkuvasti heikkoja signaaleja markkinoilla suomalaisyritysten innovaatioiden kaupallistamiseksi, summaa Selkälä.

Tutkimus: Yrittäjät tekevät noin kaksi tuntia pidempää työpäivää kuin tavalliset palkansaajat

Mobiililaitteet tuovat joustoa yrittäjän kiireiseen arkeen: lähes joka toinen yrittäjä stressaa viikoittain

Soneran Yrittäjäkyselyn mukaan suomalaiset yrittäjät tekevät pitkää päivää. Keskimäärin yrittäjät työskentelevät 51 tuntia viikossa, kun palkansaajien keskimääräinen työaika on 37,8 tuntia*. Nuorempi yrittäjäsukupolvi tekee lyhyempää päivää, mutta stressaa enemmän. Nuoremmat yrittäjät kuitenkin kokevat mobiililaitteiden tuovan joustoa työn ja muun elämän yhteensovittamiseen.

Soneran TNS Gallupilla tammikuussa 2014 teettämän kyselyn mukaan yrittäjät (yrityksen koko alle 50 työntekijää) tekevät noin kaksi tuntia pidempää työpäivää kuin tavalliset palkansaajat. Lähes joka toinen heistä (40 %) kokee myös stressiä vähintään viikoittain.

Joka viides 36–45-vuotias yrittäjä stressaa päivittäin

Kyselyn mukaan työasioihin liittyvä stressi näyttää linkittyvän vahvasti ikään. Alle 45-vuotiaiden ikäryhmässä työasioihin liittyvää stressiä kokee viikoittain 41 % yrittäjistä. Erityisesti stressiä ilmoittavat kokevansa ruuhkavuosiaan elävät 36–45-vuotiaat, joista 19 % kokee stressiä joka päivä.

Vaikka nuorempi yrittäjäsukupolvi stressaa enemmän, he tekevät kuitenkin vanhempaa yrittäjäsukupolvea lyhyempää päivää. Alle 45-vuotiaista vain joka kymmenes (11 %) tekee yli 60 tuntia töitä viikossa kun vastaava luku yli 46-vuotiaiden yrittäjien keskuudessa on 16 %.

Mobiililaitteet nopeuttaneet yhteydenpitoa ja asioiden hoitoa

Nuoremmat yrittäjät käyttävät vanhempia enemmän mobiililaitteita. Alle 45-vuotiaista yrittäjistä 88 % omistaa älypuhelimen ja 57 % tabletin. Vanhemmasta, 46–60-vuotiaiden yrittäjäsukupolvesta älypuhelimen omistaa 70 % ja tabletin 47 %.

Sekä nuoremmat että vanhemmat yrittäjät ovat samaa mieltä siitä, että mobiililaitteiden myötä yhteydenpito ja asioiden hoito on nopeutunut.

”Mobiililaitteiden avulla yrittäjien on helpompi elää omannäköistään arkea. Nyt iltapäivän tunnit on mahdollista viettää esimerkiksi perheen tai harrastusten parissa ja töiden pariin voi palata myöhemmin illalla” , kuvailee Soneran yritysliiketoiminnan johtaja Pasi Mehtonen .

Parempi tavoitettavuus on myös lisännyt tuottavuutta. Kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista yrittäjistä (58 %) on sitä mieltä, että mobiililaitteilla ja tietoliikenneratkaisuilla on huomattava vaikutus yritysten liiketoimintaan.

” Joustavasta työnteosta on tullut uusi normi, ja se on kenties jopa auttanut nuorempaa yrittäjäsukupolvea vähentämään työtuntien määrää” , jatkaa Mehtonen .

Nuorempien yrittäjien usko tulevaisuuteen selvästi vanhempia suurempi

Nuorempien yrittäjien tulevaisuuden näkymät näyttivät selvästi positiivisemmilta kuin vanhempien yrittäjien. Alle 45-vuotiaista yrittäjistä 56 % arvioi liiketoimintansa kasvavan ja 52 % yritykseensä syntyvän uusia työpaikkoja seuraavan 12 kuukauden aikana.

Kaikista kyselyyn vastanneista yrittäjistä 40 % arvioi liiketoimintansa kasvavan ja 34 % ilmoitti yritykseensä syntyvän uusia työpaikkoja seuraavan 12 kuukauden aikana.

Soneran Yrittäjäkysely toteutettiin tammikuussa 2014. Kyselyn avulla haluttiin kartoittaa, miten mobiililaitteet ja tietoliikenneratkaisut vaikuttavat yrittäjän arjen sujuvuuteen ja hyvinvointiin. TNS Gallup haastatteli puhelimitse 850 yrittäjää eri toimialoilta ympäri Suomea. Yrittäjien keski-ikä oli 49 vuotta. Vastaajiksi valittujen kriteereinä olivat yrityksen koko (alle 50 henkilöä) ja se, että vastaajat työskentelivät omistamassaan yrityksessä.

*(Eurofound 2012). Eurofound eli Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö on 1975 perustettu EU:n elin, joka kerää ja antaa tietoa Euroopan maiden elin- ja työoloista.

Tutkimus: Ruotsalaiset pk-yrittäjät optimistisempia kuin suomalaiset

Suuri Yrittäjätutkimus: Ruotsalaiset pk-yrittäjät optimistisempia kuin suomalaiset

Rahoitusyhtiö Collectorin jo toista kertaa teettämä pk-yrityksiä käsittelevä tutkimus [1] osoittaa selvän eron suomalaisten ja ruotsalaisten yrittäjien näkemyksissä. Jopa yhdeksän kymmenestä ruotsalaisesta pk-yrityksestä odottaa liikevaihdon kasvua vuodelle 2014, kun suomalaisyrityksistä vain 60 % luottaa kasvuun.

Suuren yrittäjätutkimuksen mukaan ruotsalaisyritykset ovat positiivisempia tulevaisuutensa suhteen kuin suomalaiset. Yli kolme neljästä (77 %) suomalaisesta pk-yrityksestä näkee toimintaympäristönsä heikentyneen viimeisen viiden vuoden aikana. Vastaava luku Ruotsissa on 14 %. Kuvaavaa on, että jopa 40 % suomalaisista, mutta vain 17 % ruotsalaisista yrittäjistä pitää toimintaympäristöään heikkona ja välttävänä. Näkymät toimintaympäristön paranemiseksi eivät myöskään ole suomalaisyrityksillä valoisat, sillä lähes puolet vastaajista (46 %) uskoo toimintaympäristön pysyvän samana tulevan vuoden aikana.

Sen sijaan oman yrityksen kilpailukyky koetaan huomattavasti toimintaympäristöä positiivisempana: 42 % suomalaisista ja 45 % ruotsalaisista yrityksistä kuvailee kilpailukykyään vähintään hyväksi.

Suomalaisyritysten talouden suunnittelu ja seuranta edelleen retuperällä

Tutkimus osoittaa viime vuoden tavoin, että yli puolet pk-yritysten hyvästä taloudellisesta suorituskyvystä on selitettävissä taloushallinnon hyvillä käytännöillä. Tästä huolimatta vain 67 % tutkituista suomalaisyrityksistä tekee budjettinsa kirjallisena, kun Ruotsissa vastaava luku on 89 %. Suomalaisyritykset jättävät yhä useammin myös kassavirtalaskelmansa tekemättä. Jopa 57 prosentilta

vastanneista yrityksistä puuttui kirjallinen kassavirtalaskelma. Luku on noussut vuoden 2013 tutkimuksesta, jolloin kassavirtalaskelman laiminlöi 52 % vastaajista.

Haasteita suomalaisten pk-yritysten taloudelle aiheuttavat tulevaisuudessa myös eurooppalaistuvat maksuehtokäytännöt yritysten välisessä kaupankäynnissä. Tulevaisuudessa alle 30 päivän maksuehtoja ei käytännössä tunneta. ”Pidentyvät maksuehdot vaativat liikevaihdoltaan 2 miljoonan euron suomalaisyritysten kassoihin käytännössä yli 80 000 euroa lisää. Mikäli myös maksuviiveet eurooppalaistuvat, tilanne muuttuu vielä heikommaksi”, laskeskelee Collectorin toimitusjohtaja Miika Engström. Jotta yritykset voisivat parantaa omaa toimintaympäristöään, on kassavirtaa pyrittävä tehostamaan.

Pk-yritysten rahoitustilanne on viime vuoden tutkimukseen nähden edelleen haastava ja rahoitusvaihtoehtojen tunteminen huono. 30 % suomalaisvastaajista kertoo, että heidän yrityksensä kassa kestää tulovirran katkeamisen 30 päiväksi vain heikosti ja 15 %:lla kassa kestää vajeen välttävästi. Samalla 30 % vastaajista koki, että eri rahoitusvaihtoehtoja ei ole helposti ja ymmärrettävästi saatavilla.

”Kuten jo viime vuonna havaittiin, ei niukoin resurssein toimiville pk-yrityksille riitä, että tarjoaa hyviä tuotteita tai palveluita. Menestyäkseen suomalaisten pk-yritysten johtaminen on vietävä entistä ammattimaisemmaksi. Tässä ruotsalaiset ovat meitä jonkin verran edellä, vaikka parannettavaa löytyy sieltäkin suunnalta”, toteaa Vaasan yliopiston tuotantotalouden professori Josu Takala.

Haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta tutkimus antaa myös joitain lupaavia merkkejä talouden elpymisestä. Vientiä yli 50 prosenttia liikevaihdostaan harjoittavista yhtiöstä yli 80 prosenttia arvioi liikevaihtonsa kasvavan kuluvana vuonna. Lisäksi 82 prosentilla ruotsalaisista yli 2 miljoonaa vaihtavista yrityksistä on investointisuunnitelmia. Suomalaisyrittäjien keskuudessa vastaava osuus on 75 %. Vuonna 2013 investointeja suunnitteli 71 % vastanneista, joten suomalaisten yrittäjien investointisuunnitelmat ovat jopa lievässä nousussa.

Euroopan teollisuuden kilpailukyky on tulevien EU-päättäjien käsissä

Metsäteollisuus odottaa tänä vuonna valittavilta uusilta EU-päättäjiltä nopeita toimia Euroopan rapautuneen kilpailukyvyn palauttamiseksi. Teollisuuden näkökulmasta EU on keskittynyt liikaa luomaan uutta sääntelyä.

Euroopan komissio on asettanut tavoitteeksi nostaa teollisuuden osuuden 20 prosenttiin EU:n bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä. Kehitys on ollut jo pitkään päinvastainen, vaikka päättäjillä olisi kaikki edellytykset teollisuusmyönteisen politiikan luomiseksi Eurooppaan.

”Euroopan unionista on tullut eniten säännelty teollinen toimintaympäristö maailmassa samalla kun aloitteet kilpailukyvyn parantamiseksi ovat jääneet vaille konkreettisia toimenpiteitä.
EU:n on varmistettava vakaa, ennustettava ja kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö teollisuudelle, jotta teollisuus saadaan jälleen kukoistamaan Euroopassa”, korosti Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja Jussi Pesonen tänään Helsingissä pidetyssä metsäteollisuuden EU-seminaarissa.

EU:n tulee tähdätä maailmanlaajuiseen ja tasapuoliseen ilmastosopimukseen. Jos EU jatkaa yksipuolista ilmasto- ja muuta ympäristösääntelyä, uhkaa tuotantoa ja työpaikkoja siirtyä kiihtyvällä vauhdilla muille talousalueille. Myös Yhdysvaltain halpa energia ja maan uudelleenteollistuminen asettavat Euroopan ahtaalle, kun yritykset päättävät tuotannon ja uusien investointien sijoittumisesta. EU:n tuleekin varmistaa riittävä ja kohtuuhintainen energian saanti Euroopassa toimivalle teollisuudelle.

Metsäasioissa päätösvalta säilytettävä omissa käsissä

EU:n uusi metsästrategia nostaa esiin puun uusiutuvana, kierrätettävänä sekä ilmasto- ja ympäristöystävällisenä raaka-aineena, jonka kestävää käyttöä tulee lisätä. Metsäasioissa päätösvalta tulee säilyttää kansallisella tasolla. Metsiä koskevia kansallisia tavoitteita on edistettävä aktiivisesti EU:ssa, jotta vältytään ristiriitaisilta ja kestävästi tuotetun puun hankintaa rajoittavilta säädöksiltä. Nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin ja suunnata kulutusta ja tuotantoa uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseen.

”Suomella on runsaat metsävarat ja vahvaa osaamista, ja siten erinomaiset mahdollisuudet profiloitua biotalouden edelläkävijäksi ja osaajaksi sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti. Metsissä kasvaa Suomen tulevaisuus ja metsäteollisuus haluaa toimia uuden liiketoiminnan veturina”, sanoo Pesonen.

Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnot jaettiin Supercellille, Vexvelle ja Ledilille

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt vuoden 2013 kansainvälistymispalkinnot peliyritys Supercellille, kaukolämpöventtiilejä valmistavalle Vexvelle ja led-valaisinoptiikkaan erikoistuneelle Ledilille.

– Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinto on tunnustus suomalaisten yritysten ja niiden henkilöstön tekemästä työstä. Yritysten menestyksen taustalta löytyy huippuluokan osaamista, kykyä tarttua muuttuvien markkinoiden mahdollisuuksiin ja valmiutta riskinottoon. Suomen hyvinvointi nojaa yhä vahvemmin pk-yritysten kykyyn kasvaa kansainvälisesti ja tuottaa yhä uusia menestystarinoita. Nyt palkittavat yritykset näyttävät tietä kymmenille muille kasvuyrityksille, Finpron toimitusjohtaja Kari Häyrinen sanoo.

Finpro kokoaa vuosittain laajasti jäsen- ja sidosryhmäverkostostaan ehdotuksia kansainvälistymispalkinnon saajista. Arvioituaan ehdotukset Finpron hallitus tekee palkinnon saajista ehdotuksen presidentille yhteistyössä Suomalaisen Työn Liiton kanssa. Tasavallan presidentti valitsee kansainvälistymispalkinnon saajat ehdotusten pohjalta. Tänään Helsingissä jaetut palkinnot lahjoittaa Suomen Messusäätiö. Palkinto jaetaan 46. kerran.

Supercellin räjähdysmäinen kasvu

Vuonna 2012 hittipelinsä Clash of Clansin ja Hay Dayn markkinoille tuonut peliyhtiö on kasvanut räjähdysmäisesti. Älypuhelimilla ja tablettitietokoneilla pelattavat ilmaispelit ovat keränneet kymmeniä miljoonia pelaajia eri puolilta maailmaa. Monet ovat valmiita maksamaan pelimenestyksestä ja pienistä puroista on muodostunut Supercellille liikevaihtoa jo yli 650 miljoonaa euroa viime vuonna. Kasvu on ennätysnopeaa, sillä vielä vuonna 2011 yritys teki vain 150 000 euron liikevaihdon.

– Pelaajille pitää pystyä tarjoamaan joka päivä uusia kokemuksia ja parempaa pelattavaa. Maaliskuun aikana julkaistava uusi pelimme Boom Beach on saanut Kanadassa ja Australiassa beta-testausvaiheessa todella positiivista palautetta pelaajilta, kertoo Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen

– Suomi on ylivoimainen toimintaympäristö yrittämiselle ja olemme olleet onnekkaita. On hienoa päästä antamaan takaisin menestyksestämme. Tavoitteenamme on luoda yritys, josta voimme olla ylpeitä myös sadan vuoden päästä, Paananen jatkaa.

Supercellin tavoitteita tukee suomalaisen pelialan suurin yrityskauppa lokakuulta 2013, jolloin japanilaisyritykset SoftBank ja GungHo ostivat 51 prosenttia Supercellin osakkeista 1,1 miljardilla eurolla. Uudet kumppanit tuovat yrityksen kehitykseen pitkäjänteisyyttä sekä uusia jakelukanavia.

Vexve lämmittää miljoonia koteja

Sastamalalaisen perheyritys Vexven kaukolämpöventtiilit turvaavat satojen miljoonien kotien lämmityksen ja asuinmukavuuden. Yrityksen yli 30 vientimaasta suurimmat ovat Kiina ja Venäjä. Uusimmat avaukset löytyvät kaukokylmäventtiileistä, joita menee muun muassa Lähi-idän maihin.

– Entisen Neuvostoliiton alueella olemme olleet jo kahden vuosikymmenen ajan modernisoimassa tiensä päähän tulevia kaukolämpöjärjestelmiä. Persianlahden alueella kaukokylmän kysyntä on kasvanut viime vuosina. Kansainvälisen kasvumme ovat mahdollistaneet henkilöstömme kasvutarinat. Palkinto on tunnustus heidän tekemästään työstä, Vexven toimitusjohtaja Lasse Mannola sanoo.

Teollisuuden valtavirtaa vastaan uiva yritys on keskittänyt kaiken tuotantonsa Suomeen. Sastamalan ja Liperin tehtailta valmistuu noin puoli miljoonaa venttiiliä vuosittain. Tuotannosta noin 90 prosenttia menee vientiin. Vexven kasvu on jatkunut 20 vuoden aikana tasaisesti yrityksen laajentaessa tuotevalikoimaansa ja toimintaansa jatkuvasti uusille markkinoille. Venttiileiden ohella liiketoimintaa on laajennettu vedenmittausjärjestelmiin ja muihin energiaa säästäviin ratkaisuihin.

LEDiL valaisee ympäri maailmaa

Led-valaisimien korkealaatuisiin komponentteihin erikoistunut salolaisyritys LEDiL on kapean erikoisalansa suurimpia yrityksiä maailmassa ja sen lähes koko liikevaihto tulee kansainvälisiltä markkinoilta. LEDiL on kasvanut viimeiset vuodet jopa 60 prosentin vuosivauhtia, kun led-valaisimet ovat lyöneet itsensä läpi.

– Tavoitteemme on pysyä led-valaisinten vallankumouksessa aallonharjalla, jatkaa voimakasta kasvua ja toimia alan suunnannäyttäjänä. Energiaa säästävien led- valaisimien käytön ennustetaan kasvavan edelleen. Joidenkin arvioiden mukaan vuonna 2020 yleisvalaistuksesta jopa 70 prosenttia on led-pohjaista, kertoo LEDiL:in toimitusjohtaja Rami Huovinen .

LEDiL:in valmistamien optisten komponenttien eli linssien ja heijastajien avulla ledistä tuleva valo kerätään ja suunnataan kontrolloidusti haluttuun kohteeseen. Laadukkaiden optiikoiden avulla saavutetaan energiansäästöä ohjaamalla valo vain haluttuun kohteeseen sekä lisätään esimerkiksi julkisten tilojen viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta. LEDiL:in suunnittelemia ja valmistamia optiikoita käytetään muun muassa myymälätilojen ja katujen valaistuksessa ympäri maailmaa.

Tutkimus: Miten eurooppalaiset yritykset selviävät muutoksista

Sopeutuvatko eurooppalaiset yritykset muutoksiin riittävän nopeasti?

Nopeat kulttuuriset ja teknologiset muutokset ovat saattaneet vaikuttaa siihen, että eurooppalaisilla yrityksillä on turhankin ruusuinen kuva omasta muutosnopeudestaan, käy ilmi Ricoh Europen tilaamasta ja Economist Intelligence Unit -tutkimusyhtiön toteuttamasta uudesta tutkimuksesta. Yritysjohtajat pitävät kolme kertaa todennäköisemmin omaa yritystään pikaveneenä kuin tankkerina – ja uskovat kilpailijoistaan täsmälleen päinvastaista.

Lähes kaikki vastaajat pitivät nopeutta olennaisena osana yrityskulttuuriaan. Silti kolme neljäsosaa vastaajista kertoi, ettei heidän yrityksensä pysty reagoimaan muutoksiin riittävän nopeasti, ja vain yksi neljäsosa vastaajista sanoi pystyvänsä hyödyntämään uusia mahdollisuuksia ja mukautumaan odottamattomiin muutoksiin ripeästi.

Pyrkiessään lisäämään nopeuttaan eurooppalaisten yritysten on selvittävä kolmesta muustakin haasteesta : muuttuvasta työvoimasta, teknologisen kehityksen aiheuttamista muutoksista ja prosessiensa toimivuuden varmistamisesta muutosten keskellä. Vielä ei olla selvillä vesillä, kuten World Economic Forumin vastikään julkaisemasta, taloudellista kilpailukykyä käsittelevästä raportista käy ilmi. Eurooppalaiset yritykset ovat jääneet jälkeen niin Yhdysvalloista, Japanista kuin Kanadastakin melko laajalla taloudellista tilannetta seuraavien mittareiden skaalalla.

Economist Intelligence Unitin The Challenge of Speed –tutkimusraportista selviää, että nopeimmat eurooppalaiset yritykset suoriutuvat erinomaisesti kolmella tärkeällä alueella – tuote- ja palveluinnovoinnissa, uuden teknologian käyttöönotossa ja prosessiensa tehostamisessa. Vaikka alueet liittyvät vahvasti toisiinsa, harva yritys selviää kunnialla kaikista kolmesta. Vain joka kolmas yritys pystyy tarvittaessa muuttamaan prosessejaan nopeasti. Nopeissa yrityksissä onnistuneet muutosaloitteet tulevat linjaesimiehiltä ja osastojen johtajilta yrityksen korkeimman johdon sijaan. Silloin kun muutokset ovat lähtöisin etupäässä korkeimmalta johdolta, yritykset jäävät herkästi jälkeen kilpailijoitaan. Näistä yrityksistä yli puolet vastasi, että niiden on kyettävä muuttumaan jonkin verran tai erittäin paljon nopeammin seuraavan kolmen vuoden aikana.

“Perinteisten työtapojen päivittäminen digiaikaan tuntuu monista yritysjohtajista raskaalta ja vaikealtakin hankkeelta, jonka onnistumista voi olla hankala määritellä. Kuten uudesta tutkimuksesta käy ilmi , nopea sopeutuminen ja sen mukanaan tuomien etujen hyödyntäminen edellyttää, että innovointi, optimoidut liiketoimintaprosessit ja henkilöstön sitouttaminen pystytään toteuttamaan samanaikaisesti. Samoin on selvää, että kun kiireinen korkein johto jakaa vastuuta laajemmalle, pystytään myös toimimaan ketterämmin ja toteuttamaan muutoshankkeita menestyksekkäästi”, toteaa David Mills , COO, Ricoh Europe.

Vaikeudet muutosvauhdin todellisen nopeuden tunnistamisessa saattavat johtua myös yritysten sisäisistä haasteista ja pullonkauloista. Yksi suurimmista hankaluuksista on kyvyttömyys yhdistää eri teknologia-alustoja ja järjestelmiä tehokkaasti , jolloin t iedon siiloutuminen voi estää yritysjohtoa näkemästä kokonaistilannetta. Toinen haaste on kulttuurinen. Yritysten johtajilla on vaikeuksia saada työntekijöitä ja yksiköitä sitoutumaan yrityksen toimintasuunnitelmaan, ja vain yksi kymmenestä sanoo, että johdolla ja työntekijöillä on sama näkemys muutoksen suunnasta. Yhteisen suunnan löytäminen voikin olla hankalaa diginatiiveille ja heidän perinteisempää näkemystä edustaville esimiehilleen, eivätkä byrokraattiset prosessit helpota tilannetta. Reilusti alle puolet vastaajista kertoo yrityksensä poistaneen turhia hyväksyntä- ja hallintaprosesseja nopeuttaakseen toimintaansa.

“Ketteryys on yrityksille elintärkeää, kun nopeasti kehittyvä teknologia aiheuttaa muutoksia markkinoissa ja asiakassuhteissa. Nopeat yritykset eivät ole vain innovatiivisia ja innokkaita uuden teknologian hyödyntäjiä, vaan ne pystyvät myös tekemään tarvittavia muutoksia prosesseihinsa ja sitouttamaan työntekijänsä muutoksiin . Yritysjohtajien on tarkasteltava jokaista näistä osa-alueista kyetäkseen arvioimaan liiketoimintaansa kokonaisuutena ja toteamaan, että nopeus on todella osa heidän yrityskulttuuriaan. Se on olennaista tulevaisuuden menestyksen kannalta”, sanoo Mills.

Lue lisää nopeiden muutosten vaikutuksista eurooppalaisiin yrityksiin osoitteessa http://thoughtleadership.ricoh-europe.com/fi/

Lupabyrokratia vie Suomen taloudelta miljardeja

Yritysten investointikykyä vahvistettava

Yritysten investointiaste jatkoi laskuaan viime vuonna. ”Kauppakamarin yritysjohtajakyselyn mukaan investointien hidastumiseen vaikuttavat rahoituksen saatavuuden kiristyminen ja byrokratia viranomaisluvissa”, kertoo Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Kirsi Aaltio. ”Yritysten investointikykyä pitää vahvistaa, jotta saadaan yritystoiminta kasvuun”, rohkaisee Aaltio.

Yritysten investointiaste jatkoi Tilastokeskuksen tietojen mukaan laskuaan viime vuonna ja putosi vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä kahdella prosenttiyksiköllä 22 prosenttiin edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

”Yritysten kokonaisrahoituskysyntä on pienentynyt, vaikka pk-yritysten suhdanneodotukset ovat valoisammat, toteaa Finnvera Oyj:n Lahden aluejohtaja Pasi Pirinen . ”Investointihalukkuus näyttäisi hieman piristyneen mekaanisen puujalostuksen toimialalla ja myös korvausinvestoinnit ovat elpymässä.”

Finnvera tarjoaa rahoitusta myös erilaisiin kansainvälistyvän yrityksen rahoitustarpeisiin. ”Pk-sektorin vienti näyttää odottavan toiveikkaalta tarjouskannan kasvaessa, mutta tarjoukset eivät ole vielä merkittävässä määrin konkretisoituneet tilauksiksi eivätkä näy rahoitushakemusten määrässä”, Pirinen kertoo.

“Suomen talouden näkymät ovat synkistyneet viimeisen vuoden aikana, mikä aiheuttaa suuria haasteita yritysten investointikyvylle. Sen päälle ei kaivattaisi lisäesteitä. Kasvua on turha odottaa, elleivät yritykset voi ja uskalla investoida kotimaahan. Rahoitusmarkkinoiden kiristynyt sääntely ja toimimattomat lupamenettelyt näivettävät investointeja ja talouden pitkäaikaisia kasvunäkymiä”, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa .

Kiristynyt rahoituksen saatavuus estää investointeja

Yli neljännes kyselyyn vastanneista yritysjohtajista kertoo yrityksensä rahoituksen saatavuuden kiristyneen viime vuonna. Suunniteltu investointi on viivästynyt tai kokonaan peruuntunut rahoitusongelman vuoksi 14 prosentilla vastaajista. Suurimmassa osassa (72 prosenttia) rahoitusvaikeuksien takia toteuttamatta jääneen investoinnin arvo olisi ollut 500 000–5 000 000 euroa.

“Yritysten on jatkuvasti tehtävä investointeja, jotta ne pärjäisivät kovenevassa kilpailussa. Rahoituksen saanti on edellytys yritysten kilpailukyvylle ja kasvulle, painottaa Linnainmaa ja jatkaa, että finanssisektorin ylisääntely kiristää nimenomaan yritysrahoitusta”.

Lupabyrokratia vie Suomen taloudelta miljardeja

Viranomaislupiin liittyvät syyt vaikeuttavat yritysten investointeja. Yli viidennes vastaajista kertoo lupabyrokratian viivästyttäneen suunniteltua investointia tai estäneen sen ilman perusteltua syytä.

“Luku on huolestuttava. Lupaprosesseihin tarvitaan selkeät ja läpinäkyvät pelisäännöt, joita sovelletaan johdonmukaisesti. Tilanteen vakavuudesta kertoo, että kyselyn vastaajista 36 % kertoo viranomaislupien takia peruuntuneiden investointien olevan arvoltaan yli viiden miljoonan euron hankkeita. Perusteeton byrokratia vie Suomen taloudelta miljardeja“, sanoo Linnainmaa.

Viivästyksien ykkössyyksi viranomaisasioissa vastaajat mainitsevat kaavoituksen. Ongelmia tuovat myös rakennuslupiin ja ympäristölupiin liittyvät syyt.

“Tehottomat viranomaisprosessit ja laajat valitusoikeudet venyttävät prosessit kestämättömän pituisiksi. Etenkin kaavoituksessa yksittäisen virkamiehen valta on päässyt muodostumaan liian suureksi, ja lain tulkinnat ja soveltaminen vaihtelevat”, katsoo Linnainmaa.

Poliittinen riski kasvanut

Avoimissa vastauksissa moni yritysjohtaja nostaa lisäksi esiin ongelmat poliittisen ympäristön ennustettavuudessa. ”Epävarman sisäpoliittisen tilanteen takia investoinnit ovat jäissä. Ei tiedä, mitä veroja ja äkkimuutoksia on tulossa”, kirjoittaa yksi vastaajista. “Poliitikot ovat toimillaan aiheuttaneet sen, että emme uskalla enää investoida kotimaahan”, jatkaa toinen.

“Tuloksellinen yritystoiminta vaatii pitkän aikavälin suunnittelua ja sääntely-ympäristön ennustettavuutta. Äkkinäiset muutokset ovat yritystoiminnalle myrkkyä, ja yritykset kokevat poliittisen riskin Suomessa kasvaneen”, toteaa Linnainmaa.

Yli neljännes osakeyhtiöistä perustettiin verkossa 2013

PRH:n ja Verohallinnon yhteinen palvelu osakeyhtiön sähköiseen perustamiseen on ollut suosittu: 3 398 osakeyhtiötä vuonna 2013. Määrä on noin 26 % kaikista perustetuista osakeyhtiöistä.

Palvelua voivat käyttää yrityksen perustajat sekä edustajat ja asiamiehet, kuten tilitoimistot ja asianajotoimistot. Palvelu vastaa tietosisällöltään paperista perustamispakettia ja se on osa YTJ:n asiointipalvelua. Verohallinto ja PRH ovat yhteistyössä toteuttaneet palvelun.

Osakeyhtiön perustaminen sähköisesti edullisempaa

Palvelu ohjaa asiakasta antamaan oikeat ja riittävät tiedot ilmoituksen käsittelemiseksi. Palvelussa tarkistetaan kaikki pakolliset henkilöitä ja yritystä koskevat tiedot, mikä nopeuttaa ilmoituksen käsittelyä. Ainoastaan yrityksen nimi ja toimiala tarkistetaan PRH:ssa.

Palveluun kirjautuvalla henkilöllä täytyy olla suomalainen henkilötunnus ja verkkopankkitunnukset. Myös osakeyhtiön perustamissopimuksen allekirjoittaminen sähköisesti vaatii suomalaisen henkilötunnuksen ja verkkopankkitunnukset.

Sähköinen perustamisilmoitus on osakeyhtiöille 50 euroa edullisempi kuin perinteinen ilmoitus, sillä perinteinen ilmoitus maksaa 380 euroa ja sähköinen 330 euroa.

Osakeyhtiöiden sähköisten palvelujen kehittäminen jatkuu

Seuraavaksi Verohallinto ja Patentti- ja rekisterihallitus toteuttavat asiointipalvelun, jossa osakeyhtiöt voivat ilmoittaa yleisimmät yrityksen muutos- ja lopettamistilanteisiin liittyvät tiedot. Näitä ovat esimerkiksi muutokset toimielimissä sekä Verohallinnon rekistereihin liittyvät aloittamiset ja lopettamiset. Uusi palvelu on tarkoitus saada käyttöön vuoden 2014 aikana.

Osakeyhtiöiden sähköinen perustaminen -palvelu on osoitteessa http://www.ytj.fi/palvelut/asiointi

Yrittäjät toivoisivat julkisista tarjouskilpailuista yksinkertaisimpia

Varsinais-Suomen Maakuntaennuste 2014: Yrittäjät toivoisivat julkisista tarjouskilpailuista yksinkertaisempia ja pienempiä

Varsinaissuomalaiset yrittäjät osallistuvat vähäisessä määrin julkisiin tarjouskilpailuihin, kun vain joka kolmas yritys on osallistunut niihin. Tarjousmenettelyjen yksinkertaistaminen lisäisi pk-yritysten intoa osallistua tarjouskilpailuihin. Yrittäjät kohtaavat kilpailua julkisten toimijoiden kanssa eniten rakennusalalla ja palvelualoilla. Tulokset selviävät Varsinais-Suomen OP-liiton ja Varsinais-Suomen Yrittäjien 27.1.2014 Turussa järjestetyssä Varsinais-Suomi Kasvuun 2014 -seminaarissa, jossa julkistettiin Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen 2014 lisäkysymysten tulokset.

Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen noin 1.200 varsinaissuomalaiselta yrittäjältä keräämän tiedon pohjalta viidennes yrittäjistä arvioi kunnan tai kaupungin kilpailevan samalla toimialalla kuin vastaajan oma yritys. Eniten kilpailua yrittäjät arvioivat olevan rakennustoimialalla ja palvelualoilla, joissa runsas neljännes yrittäjistä arvioi yrityksensä kilpailevan julkisen toimijan kanssa. Vähiten kilpailua Maakuntaennusteen tulosten pohjalta on teollisuudessa, jossa 98 prosenttia vastaajista ilmoittaa, etteivät kaupungit tai kunnat kilpaile samalla toimialalla heidän edustamansa yrityksen kanssa.

Varsinaissuomalaisista yrityksistä noin kolmannes (32 %) on Maakuntaennusteen vastausten pohjalta osallistunut julkisiin tarjouskilpailuihin. Tarjouskilpailuihin osallistuneista reilusti yli puolet eli 62 prosenttia kertoo saaneensa tilauksen julkisten tarjouspyyntöjen kautta. Eniten julkisiin tarjouskilpailuihin ovat osallistuneet rakennusalalla toimivat yritykset, joista 46 prosenttia kertoo osallistuneensa niihin. Myös kuljetus ja tietotekniikka -aloilla julkiset tarjouskilpailut kiinnostavat, kun 42 prosenttia vastaajista ilmoittaa osallistuneensa niihin.

Vastaajista vain 14 prosenttia pitää kuntien tarjouspyyntöjä selkeinä ja yksiselitteisinä, kun samalla noin kolmannes pitää niitä epäselvinä. Yli puolet vastaajista ei osaa arvioida tarjouspyyntöjen selkeyttä. Erityisesti pienemmän kokoluokan yrityksissä tästä ei ole kokemusta. Kokoluokittain tarkasteltuna, mitä suuremmasta yrityksestä on kyse, sen selkeämmältä tarjouspyynnöt yrityksestä tuntuvat.

Yrityksistä viidennes arvioi, että yksinkertaisempi hankintamenettely kannustaisi heidän edustamaansa yritystä osallistumaan julkisiin tarjouskilpailuin. Vajaa viidennes arvioi osallistuvansa niihin, jos hankintojen koko olisi pienempi.

Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen lisäkysymyksissä yrittäjiä pyydettiin arvioimaan myös rahoitusmarkkinoiden sääntelyn kiristymisen vaikutuksia yritystoiminnan kehittämiseen. Lähes puolet yrittäjistä arvioi, että sääntely on vaikuttanut vastaajan oman yritystoiminnan kehittämiseen. Suurimmaksi vaikutukseksi yrittäjät ilmoittavat rahoituksen saatavuuden vaikeutumisen. Eniten rahoituksen saatavuus on vaikeutunut vähintään 50 työntekijää työllistävissä yrityksissä, joista noin joka kolmas arvioi rahoituksen saatavuuden vaikeutuneen.

Varsinais-Suomi Kasvuun 2014 -seminaarissa julkistettujen lisäkysymysten tuloksista selviää myös, että reilu puolet vastaajista arvioi, ettei yhteisöveron laskulla 20 prosenttiin ole vaikutusta yritystoiminnan laajentamiseen. Aiemmin Maakuntaennusteen raportissa julkistetun mukaisesti mahdollisella Viron veromallin soveltamisella olisi pk-yrittäjien mielestä selvästi merkittävämpiä vaikutuksia yritystoiminnan kasvuun kuin yhteisöveron laskulla, sillä lähes puolet vastaajista arvioi, että mahdollinen Viron veromallin soveltaminen lisäisi oman yrityksen kasvua.

Team Finland edistää vientiä Turkissa

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) kuljettaa kauppakaravaanissaan terveysteknologiaa. Risikko Ankaraan 13.–15. tammikuuta tavatakseen Turkin perhe- ja sosiaaliministerin sekä terveysministerin. Osana matkaa on myös vienninedistäminen Team Finland -verkoston kautta. Tavoitteena on vahvistaa Suomen profiilia laadukkaan terveysteknologian maana sekä edistää suomalaista terveys- ja hoivavientiä.

Ohjemassa on muun muassa Ankarassa järjestettävä FinlandCare -seminaari, jossa suomalaiset terveysalan yritykset esittäytyvät potentiaalisille yhteistyökumppaneille. FinlandCare on hallituksen vienninedistämisohjelma terveydenhuollon yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämiseksi. Ministerin matkaan osallistuu monia lääkelaitteisiin, terveyspalveluihin, bioteknologiaan ja kuntoutukseen erikoistuneita suomalaisyrityksiä.

Turkki on Suomelle tärkeä nouseva markkina-alue, jonka merkitys kauppakumppanina on kasvanut 2000-luvulla.

Lue artikkeli Suomen Yrittäjät sivuilta.

Suomi on edellä muuta Eurooppaa SEPA-siirtymässä

Euroopan komissio antoi torstaina 9. tammikuuta EU parlamentille ja neuvostolle muutosehdotuksen, jonka mukaan euroalueen pankeilla olisi mahdollisuus jatkaa kansallisten tilisiirtojen ja suoraveloitusten vastaanottamista ilman sanktioita 1. elokuuta 2014 saakka. Asetuksen alkuperäinen takaraja 31.1.2014 ei muutu

Finanssialan Keskusliiton johtava asiantuntija Inkeri Tolvanen toteaa, että komission esitys tuli kaikille yllätyksenä. Tähän asti komissio on painokkaasti viestinyt, että asetettu takaraja ei jousta. Lähes kaksi vuotta sitten voimaan tullut asetus kieltää kansallisten tilisiirtojen ja suoraveloitusten käytön helmikuun alusta 2014.

Komissio perustelee esitystään sillä, että kaikki euroalueen yritykset eivät ole varautuneet riittävän hyvin muutokseen. Marraskuussa 2013 euroalueen tilisiirroista 64,1 prosenttia ja suoraveloituksista 26 prosenttia oli SEPA-muotoisia.

Suomessa siirtyminen SEPA-maksamiseen on pääosin jo tapahtunut

Suomessa kaikki tilisiirrot, palkat mukaan lukien, on välitetty SEPA-tilisiirtoina jo marraskuusta 2011 alkaen.

”Myös kotimaisia suoraveloituksia koskeva muutos on loppusuoralla”, Inkeri Tolvanen toteaa.

”Yli puolet suoraveloituksia käyttävistä yrityksistä käytti viime vuonna pankkien tarjoamaa mahdollisuutta muuntaa suoraveloitukset automaattisesti joko e-laskuiksi tai suoramaksuiksi. Muunnossa ovat mukana isot laskuttajat, joten tapahtumista muunto kattaa selvästi vielä suuremman osan”.

Merkittävä osa niistä laskuttajista, jotka eivät osallistuneet muuntoon, ovat tehneet päätökset siirtyä tai ovat jo siirtyneet paperilaskun käyttöön. Yritykset ovat kertoneet muutoksesta asiakkailleen.

Komission ehdotuksen vaikutukset selvitettävä

Pankit ja Finanssialan Keskusliitto selvittävät komission ehdotuksen vaikutuksia. Inkeri Tolvasen arvion mukaan ehdotuksella ei välttämättä ole vaikutusta suoraveloitusten päättymisaikatauluun Suomessa.

”Komission esitys tuli erittäin myöhään. Järjestelmämuutokset on jo tehty, suoraveloitussopimukset irtisanottu ja laskuttaja- ja maksaja-asiakkaita informoitu muutoksesta. Aikataulun muuttaminen aiheuttaisi todennäköisesti enemmän hankaluuksia kuin siinä pysyminen”, Inkeri Tolvanen toteaa.