LVM: Rautateiden henkilöliikenteen kilpailu avautuu

Hallitus on päättänyt avata rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle. Käytännössä VR:n yksinoikeudesta liikennöidä Suomen rataverkolla luovutaan ensi vuosikymmenellä, jolloin rautateiden henkilöliikennemarkkinoille voi tulla muitakin toimijoita. Uudistus toteutetaan hallitusti, vaiheittain sekä hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen.

Hallituksen päätöksestä kertoivat liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja elinkeinoministeri Mika Lintilä Helsingissä 9. elokuuta.

– Suomen henkilö- ja tavaraliikenteessä kilpailu toimii maalla, merellä ja ilmassa, mutta ei kiskoilla. Uudistuksen tavoitteena on parantaa rautatieliikenteen palvelutasoa ja asiakaslähtöisyyttä sekä kasvattaa junaliikenteen osuutta henkilöliikenteessä. Kilpailun avaaminen edistää myös lippujen hintakilpailua ja alentaa tavaraliikenteen kuljetuskustannuksia kaluston saatavuuden helpottuessa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Rautatiekilpailun avaaminen henkilöliikenteessä antaa myös maakunnille, suurille kaupungeille ja kaupunkiseuduille mahdollisuuden järjestää alueellaan alueellista tai paikallista junaliikennettä. Siksi maakunnat kytketään alusta asti tiiviisti mukaan valtakunnalliseen kilpailutukseen.

– Jatkossa maakunnat ja kaupungit voivat järjestää alueellista junaliikennettä, joka parantaa mahdollisuuksia ottaa vastaan työtä kauempaakin. Yksi talouskasvun pullonkauloista on ollut ongelmat työvoiman liikkuvuudessa, ministeri Berner korostaa.

Kilpailun avaamiseen velvoittaa joulukuussa 2016 hyväksytty EU:n neljännen rautatiepaketin täytäntöönpano, jonka tavoitteena on edistää kilpailua rautateiden henkilöliikenteessä. Valtaosassa EU-jäsenmaita rautateiden kotimaan henkilöliikenne on jo avattu kilpailulle.

Kilpailu avataan vaiheittain tiiviissä yhteistyössä HSL:n kanssa

Rautateiden henkilöliikennepalvelut avataan kilpailulle vaiheittain. Liikennöinti on tarkoitus kilpailuttaa käyttöoikeussopimusmallilla, jolla turvataan rautateiden henkilöliikennepalvelujen saatavuus koko maassa.

Sopimuksissa yrityksille asetetaan velvoitteita tietyn palvelutason varmistamiseksi. Tällä taataan palvelut jatkossakin niillä alueilla, joiden liikenne tällä hetkellä perustuu ostoliikenteeseen ja velvoiteliikenteeseen.

Kilpailun avaaminen aloitetaan Etelä-Suomen taajamaliikenteestä. Aikataulu yhteensovitetaan Helsingin seudun liikenteen (HSL:n) lähijunaliikenteen kilpailutuksen kanssa. Tavoitteena on, että Etelä-Suomen taajamajunaliikenteen kilpailutettu liikennöinti alkaa 2020-luvun alkupuolella. Tarkempi aikataulu määräytyy valmistelun kuluessa. Tarkoituksena on, että uusien sopimusten mukainen liikenne koko maassa olisi käynnistynyt vaiheittain kesäkuuhun 2026 mennessä.

Kilpailutuksen yhteydessä varmistetaan myös se, että lippuyhteistyö HSL:n kanssa jatkuu

Raideliikenteen turvallisuudesta ei tingitä jatkossakaan

Rautateiden turvallisuustason säilyminen varmistetaan sillä, että kaikkien rautatieliikenteen harjoittajien on noudatettava kansallista ja EU-lainsäädäntöä rautatieturvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Toimijoiden on haettava Liikenteen turvallisuusvirastolta turvallisuustodistusta rautatieliikenteen harjoittamista varten. Sillä rautatieliikenteen harjoittaja osoittaa, että se on ottanut käyttöön turvallisuusjohtamisjärjestelmän ja että se pystyy noudattamaan raideliikenteeseen liittyviä turvallisuussäädöksiä ja -määräyksiä.

VR-Yhtymästä eriytetään valtionyhtiöitä

Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaaminen edellyttää tasapuolisten ja kilpailuneutraalien olosuhteiden luomista rautatiemarkkinoille siten, että kaikki junaliikennöintiin liittyvät palvelut ovat toimijoiden käytettävissä tasapuolisin ehdoin. Tämä on myös EU-sääntelyn tavoitteiden mukaista, joka edellyttää syrjimätöntä pääsyä rautatieliikenteen tukipalveluihin.

– Markkinoillepääsyn varmistamiseksi VR-Yhtymä Oy:stä eriytetään kolme erillistä valtionyhtiötä: kalustoyhtiö, kunnossapitoyhtiö sekä kiinteistöyhtiö. VR-Yhtymä Oy:n rooli ja kilpailukyky valtion omistamana junaliikennöintiyhtiönä turvataan järjestelyjen yhteydessä, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Valtioneuvoston kanslia ja liikenne- ja viestintäministeriö toteuttavat yhtiöjärjestelyt yhteistyössä VR-Yhtymä Oy:n kanssa. Tavoitteena on, että yhtiöjärjestelyt toteutetaan mahdollisimman pian. Valtion kokonaan omistamien perustettavien erityistehtäväyhtiöiden omistajaohjaus tulee liikenne- ja viestintäministeriön vastuulle.

Kalusto siirretään kalustoyhtiöön vaiheittain siinä järjestyksessä, kun kalustoa tarvitaan kilpailutetun liikenteen operoimista varten. Tavaraliikenteen kalustoa siirretään kalustoyhtiöön tavarakuljetusten häiriintymättä huomioiden VR-Yhtymä Oy:n kuljetussopimukset. Rautateiden tavaraliikenteessä kaluston paremman saatavuuden tavoitteena on vauhdittaa kilpailua ja lisätä logistiikkapalveluiden tarjontaa. Se tukee myös biotalouden kuljetusten järjestämistä Suomessa alentamalla tavaraliikenteen kuljetuskustannuksia.

Liikenne- ja viestintäministeriön ja VR-Yhtymä Oy:n välinen nykyinen sopimuskokonaisuus henkilöjunaliikenteen yksinoikeudesta on voimassa vuoden 2024 loppuun saakka. Kilpailun avaaminen edellyttää tämän sopimuksen uudelleen neuvottelua.

Mainokset

Asiakaslähtöinen toimintamalli toimii parhaiten julkisissa digitaalisissa palveluissa

Asiakaslähtöisten sähköisten asiointipalveluiden ja niiden käytön lisääminen julkisessa hallinnossa on ollut jo pitkään poliittisena tavoitteena. Niin ikään pyrkimyksenä on ollut tehostaa palvelutoimintaa ja saada samalla aikaan kustannussäästöjä. Toteutuneita julkisen hallinnon säästöjä ei ole kuitenkaan pystytty osoittamaan. Myös asiointipalveluiden asiakaslähtöisyydessä on vielä kehitettävää.

Valtiovarainministeriön vetämissä sähköisen asioinnin kehittämisohjelmissa ja -hankkeissa on sidottu määrärahoja palveluiden kehittämiseen viimeisen 10 vuoden aikana yhteensä noin 200 miljoonan euron arvosta. Tämän lisäksi kukin virasto ja laitos on kehittänyt sähköistä asiointia omien toimintamäärärahojensa puitteissa.

”Kustannuksia ja hyötyjä ei ole arvioitu luotettavasti tarkastamiemme palveluiden osalta. Kustannus-hyötyanalyyseista ei ole osoitettavissa, että kehitetyt sähköiset palvelut toisivat julkiselle hallinnolle merkittäviä kustannussäästöjä”, toteaa tuloksellisuustarkastuspäällikkö Teemu Kalijärvi.

Esimerkiksi vuonna 2011 käyttöönotetulta Kansalaisen asiointitililtä lähetetyn yhden viestin hinta oli noin 17 euroa ja yhden asiointitilin hinta 30 euroa vuosien 2011–2014 kustannusten perusteella.

Tarkastuksessa havaittiin myös riskejä siinä, että palveluiden tuottamisen taloudellisia edellytyksiä ei varmisteta siinä vaiheessa, kun kehittämistyö käynnistyy. Mikäli kehittämisvaiheen jälkeisiä kustannuksia ei osata ennakoida, voi se johtaa koko palvelutuotannon alasajoon.

Tietohallintolaissa säädetyssä valtiovarainministeriön lausuntomenettelyssä ei arvioida suunniteltujen palvelutuotantorakenteiden toiminnallisia, taloudellisia ja juridisia edellytyksiä riittävästi.

”Nämä ovat kulmakiviä, jotka koskevat nimenomaan tietohallinnon hankintojen toteuttamista ja joiden arviointi kuuluu tietohallintolain mukaan valtiovarainministeriön tehtäviin”, Kalijärvi painottaa.

Tietohallintolain mukainen lausuntomenettely tulisikin uudistaa sekä varmistaa, että se tuottaa kattavan ja luotettavan tietopohjan ICT-investointien tueksi sekä palveluiden tuotantoedellytysten varmistamiseksi.

Ministeriövetoisten digitaalisten palvelujen kehittämistä vaivaa myös teknologialähtöisyys. Sähköisiä palveluita kehitetään siilomaisesti, hallinnon omista tarpeista lähtien. Lopputuloksena on syntynyt viranomaisten palvelutoiminnasta erillisiä teknisiä palveluita, joille ei ole löytynyt luontevaa alkuperäistä tarkoitusta vastaavaa käyttöä.

Joissakin tapauksissa asiakaslähtöisillä kehittämismalleilla on saatu aikaiseksi palveluita, jotka ovat nopeasti osoittautuneet paljon käytetyiksi. Näissä tapauksissa kehitystyö on tehty lähellä asiakkaita ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Myös palvelutuotantomallit ovat tällöin olleet selkeitä.

Tarkastelujen kohteena olivat mm. Kansalaisten asiointitili, Lausuntopalvelu.fi, Kansalaisaloite.fi, Kuntalaisaloite.fi, Opintopolku.fi, Rakentamisen lupa-asiointipalvelu, Lupapiste.fi

Väitös: Rajaturvallisuus rakentuu päivittäistoiminnassa

Suomen Rajavartiolaitosta on nyt ensimmäistä kertaa tutkittu etnografisiin kenttätöihin eli tutkijan mukanaoloon perustuvin keinoin. Tutkimus tekee näkyväksi merivartioasemilla, vartiolaivoilla ja rajanylityspaikoilla työskentelevien rajavartiomiesten arjen. Rajaturvallisuus rakentuu ruohonjuuritason teoista ja valinnoista.

FM Miia-Leena Tiili selvitti väitöstutkimuksessaan Suomenlahden merivartiostossa sotilasviroissa työskentelevien virkamiesten toimintaa ja kokemuksia työtehtävistä eri yksiköissä. Kun Rajavartiolaitos 1990-luvulla aloitti rajatarkastukset Helsingin matkustajasatamissa ja lentoasemilla, yhä useampi työntekijä siirtyi työskentelemään passintarkastuslinjastoilla saariston merivartioasemien ja vartiolaivojen sijaan.

Uusiin ympäristöihin ja rooleihin sopeutuminen ei ollut helppoa. Tiili pureutuu murrosvaiheeseen tarkastelemalla merivartioyhteisön kulttuurista tietoa operatiivisen toiminnan tasolla.
Rajaturvallisuus rakentuu päivittäistoiminnassa

Yhteisön toimintatavat muodostuvat virallisia ja epävirallisia tietosisältöjä heijastavien vaikutteiden kohdatessa.

– Rajaturvallisuus tapahtuu viime kädessä ruohonjuuritasolla toimivien virkamiesten teoissa ja valinnoissa, joiden vaikuttimet voivat olla hyvin moninaisia, Miia-Leena Tiili toteaa.

Viranomaisorganisaation kulttuurinen todellisuus ei ole selvärajainen tai helposti ennakoitava.

– Säädeltyjen käytäntöjen katveeseen mahtui niin lieveilmiöitä kuin organisaation tavoitteita palvelevaa omaehtoista sitoutumista ja luovuutta.
Työpaikoilla syntyy epävirallisia käytäntöjä

Tutkimus lisää tietoa työpaikkojen epävirallisiin käytäntöihin vaikuttavista tekijöistä sekä muutosten ja jatkuvuuksien välisestä dynamiikasta.

– Minkä tahansa organisaation toiminnan kehittäminen vaatii, että huomioidaan kulttuuriset tekijät ja ymmärretään yksilöllisen ja yhteisöllisen vuoropuhelu näissä prosesseissa, Tiili sanoo.
Tutkija seurasi läheltä rajavalvonnan arkea

Tutkimustaan varten Tiili osallistui vuosina 2007–2009 merivartioasemien ja vartiolaivojen partioiden mukana hälytys- ja valvontatehtäviin, huoltotöihin, varallaoloon ja koulutuksiin sekä seurasi rajatarkastajien ja rajatarkastusosastossa toimivien ryhmien toimintaa. Lisäksi hän haastatteli merivartioston virkamiehiä, siviilityöntekijöitä ja työntekijöiden perheenjäseniä. Tutkimusaineisto kattaa kaikkiaan keskustelut noin 170 merivartioston työntekijän kanssa.

Miia-Leena Tiilin väitöskirja Ammattilaisuuden ankkuripaikat – Kinesteettinen ja kulttuurinen tieto Suomenlahden merivartiostossa tarkastetaan Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 8.4.2016. Lisätietoja väitöstilaisuudesta

Maataloustukia maksetaan kaikkialla maailmassa

Maataloustukien avulla turvataan suomalainen ruoantuotanto, elintarviketeollisuus ja huoltovarmuus. Tukien avulla suomalaiset viljelijät ovat voineet tuottaa korkealaatuista, puhdasta, turvallista ja tuoretta ruokaa, jota kuluttaja saa kaupasta kohtuuhinnoin. EU-maataloustukien kautta osa maksamistamme EU:n jäsenmaksuista myös kanavoituu takaisin Suomeen.

Maataloustukia tarvitaan, koska viljelijät eivät saa markkinoiden kautta riittävää korvausta tuotannon korkean laadun, eläinten hyvinvoinnin ja tuoteturvallisuuden eteen tekemästään työstä. Suomalaiselle tuotannolle asetetut tiukat tuotantovaatimukset ja pohjoinen sijaintimme johtavat väistämättä korkeampiin tuotantokustannuksiin kuin muissa EU-maissa. Maataloustuilla korvataan osa näistä kustannuksista. Suomessa on salmonellavapaus, sioilla on saparot ja antibiootteja käytetään eläinlääkinnässä vain sairauksiin toisin kuin yleisesti Keski-Euroopassa. Myös torjunta- ja kasvinsuojeluaineita käytämme vähän.

Viljelijöiden taloustilanne on todella vaikea. Viime aikoina maksetut tuet ja maataloustuotteiden myyntitulot eivät ole tiloilla enää riittäneet kattamaan tuotantokustannuksia, vaan tuotantoa ja viljelijäperheen yksityistaloutta on jouduttu pyörittämään lainarahalla. Kohonneet tuotantokustannukset, markkinakriisi ja halpuutetut tuottajahinnat ovat johtaneet tähän tilanteeseen.

Maataloustuotannon alasajo johtaisi vaikeuksiin myös elintarviketeollisuudessa raaka-ainepulan takia. Joutuisimme turvautumaan yhä enemmän ruoan tuontiin, mikä heikentäisi kauppatasetta ja vaarantaisi elintarviketeollisuuden ja koko ruokaketjun työpaikat.

Maataloustukia maksetaan kaikkialla maailmassa. Yksikään itsenäinen ja tulevaisuuden riskejä ennakoiva maa ei jättäydy tilanteeseen, jossa ruokahuolto kyseenalaistetaan. Jokainen kansalainen haluaa syödä omassa maassaan tuotettua ruokaa. Myös me suomalaiset.

Nuoret haluavat kirjastolta arkielämää tukevia palveluita

Nuoret haluavat kirjastolta arkielämää tukevia palveluita, ystävällisempää ja avoimempaa asennetta sekä ”överielementtejä”, kuten luovuutta ja energisempää tunnelmaa. Tämä käy ilmi Helsingin kaupunginkirjaston ja Demos Helsingin toteuttamassa projektissa, jonka kohteena olivat 15-29-vuotiaat nuoret.

Kirjasto updated -palvelujen yhteiskehittämisprojektin tavoitteena oli tunnistaa mahdollisia nousevia palvelutarpeita, tutkia nuorten mielikuvaa kirjastosta sekä kehittää palveluita paremmin nuorten odotuksia vastaaviksi. Projekti toteutettiin marras-joulukuussa 2015 verkkokyselyin, ryhmähaastatteluin ja työpajoin. Siihen osallistui 120 helsinkiläistä nuorta, jotka edustivat moniarvoisesti eri sosiaaliryhmiä. Projekti oli osa Helsingin kaupunginkirjaston Kirjasto treenaa nuoria -hanketta.

Toiveissa luovuutta, energisyyttä ja tukea arkeen

Tuloksista kävi ilmi, että nuoret kokivat kirjaston palvelukulttuurin usein negatiivisena ja heidän mielikuvissaan kirjastoon liittyi hyssyttelevyys ja laitosmaisuus.

– Tarvittaisiin överielementtejä asiakkaiden suuntaan – verkossa ja tilassa. Överiys on luovaa, inspiroivaa, erilaista. Että olis vähän energisempi tunnelma, totesi palautetta antanut nuori nainen.

Lisäksi toivottiin konkreettisia apua esimerkiksi työpaikan ja koulutuspaikan etsintään, neuvoja siitä, kuinka vaikuttaa yhteiskunnassa ja olla osallinen omassa kaupungissa. Myös tieto harrastuksista ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksista sekä omien projektien toteuttamisesta olisi osallistuneiden mukaan tervetullutta.

– Kirjasto ei ole nuorille virasto tai kauppakeskus vaan ovi inspiroivaan kohtaamispaikkaan, josta voi löytää vertaistukea ja sparrausta. Nuorten kanssa yhdessä tekeminen on kiitollista puuhaa. He eivät ole vielä oppineet aikuisten huolipuhetta, ja kumppaneina he ovat kirjastopalveluja uudistettaessa korvaamattomia, tiivistää vuorovaikutussuunnittelija Virve Miettinen Helsingin kaupunginkirjastosta.

Monipuolisia työskentelytiloja kaivataan

Monet nuorista kertoivat tulevansa kirjastoon luovan tekemisen vuoksi. He kaipasivat enemmän tekemisen tiloja ja välineitä: studioita, työvälineitä, ryhmätyötiloja, lainattavia harrastusvälineitä ja verstashuoneita. He eivät odottaneet kirjastolta niinkään valmista ohjelmaa, vaan oman luovan tekemisen mahdollistamista.

Opiskelemaan ja työskentelemään tulleet toivoivat monipuolisia työskentely- ja opiskelumahdollisuuksia. Tähän tarpeeseen ei perinteinen lukusali-malli heidän mielestään vastaa. Nuoret odottavat voivansa työskennellä kahvilamaisessa ja mukavassa ympäristössä, ja he haluaisivat mahdollisuuksia työskennellä muuten kuin istuen. Tärkeintä heille on työskentelytilojen laaja monipuolisuus, joista voi valita tarpeen mukaan sopivan.

Vastaajien mielestä kirjaston tulisi niin ikään olla aiempaa näkyvämpi tekijä verkkomaailmassa ja somessa. Lisäksi he toivoivat mahdollisuutta käyttää kirjaston palveluita mobiilisti

Eläkeuudistus hyväksyttiin eduskunnassa

Eduskunnan perjantaina 20.11.2015 hyväksymä eläkeuudistus tuo monia muutoksia eläkkeisiin. Eläkeuudistus tulee voimaan vuoden 2017 alusta. Erityisesti yrittäjien kannattaa nyt olla tarkkana – YEL-työtulon pitäminen ajan tasalla koko työuran ajan on entistä tärkeämpää.

Moni yrittäjä on parantanut eläkkeensä määrää korottamalla YEL-työtulonsa oikealle tasolle vasta työuran loppuvuosina. Nykyinen yli 63-vuotiaiden 4,5 % superkarttuma poistuu ilman siirtymäaikaa vuonna 2017. Kun superkarttuma poistuu, ei eläkkeen parantaminen työuran loppuvuosina välttämättä onnistu yhtä hyvin kuin nykyisin. Tämä muutos koskettaa yrittäjiä keskimäärin enemmän kuin työntekijöitä.

– Yrittäjän eläkevakuutuksen YEL-työtulon pitäminen riittävän suuruisena koko työuran ajan on vastaisuudessa entistä tärkeämpää. Eläkeuudistuksen jälkeinen lykkäyskorotus lasketaan koko työuran aikaisesta karttuneesta eläkkeestä eikä senhetkisestä YEL-työtulosta, kuten superkarttuma nykyisin, kertoo työeläkeyhtiö Elon eläke- ja vakuutuspalveluista vastaava johtaja Keijo Kouvonen.

Yrittäjillä karttuneet eläkkeet ovat keskimäärin palkansaajia pienemmät. Tämä johtuu siitä, että yritystoiminnan alussa YEL-työtulo on usein mitoitettu pieneksi, jotta vakuutusmaksutkin olisivat matalat.

– Tilastojen valossa eläkeasiat alkavat kiinnostaa vasta lähempänä eläkeikää, noin 50–60-vuotiaana. Samoihin aikoihin yrittäjät alkavat nostaa YEL-työtuloaan lähemmäksi oikeaa tasoa, muistuttaa Kouvonen.

YEL-työtulo kannattaa pitää oikean suuruisena koko ajan myös siksi, että monet yrittäjän sosiaalietuudet, kuten työttömyysturva ja sairaus- ja vanhempainpäiväraha määräytyvät YEL-työtulon mukaan.
Pidempään työskentelystä palkitaan

Eläkeuudistuksen jälkeenkin pidempään työskentelystä palkitaan. Lykkäyskorotus tuo euroja eläkkeeseen, jos henkilö jatkaa työskentelyä yli alimman vanhuuseläkeiän. Lykkäyskorotus on 0,4 % jokaiselta lykätyltä kuukaudelta. Esimerkiksi, jos henkilö lykkää vanhuuseläkkeen alkamista vuodella, saa karttuneeseen eläkkeeseen yhteensä 4,8 % korotuksen. Lykkäyskorotuksen lisäksi yli 63-vuotiaana tehdystä työstä karttuu eläkettä 1,5 % senhetkisestä YEL-työtulosta tai työansioista.

53–62-vuotiaille karttuu eläkettä 1,7 prosenttia siirtymäaikana vuosina 2017–2025. Heille tulee myös 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi työeläkemaksu kuin muilla.

Eläkeuudistuksen myötä eläkettä alkaa karttua yrittäjille 18-vuotiaana ja työntekijöille 17-vuotiaana.

Eläkeuudistus nostaa myös eläkeikää asteittain sekä tuo kaksi uutta eläkelajia, osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ja työuraeläkkeen. Tutustu eläkeuudistukseen tarkemmin osoitteessa http://www.elo.fi/elakeuudistus.

Automaation avulla voidaan parantaa rajaturvallisuutta

ABC4EU-hanke yhdenmukaistaa rajatarkastusautomatiikkaa Euroopassa. Automaation avulla voidaan sekä nopeuttaa rajatarkastuksia että parantaa rajaturvallisuutta.

Eurooppalaisen Automated Border Control Gates for Europe eli ABC4EU -hankkeen tarkoituksena on sujuvoittaa rajatarkastuksia yhdenmukaistamalla automatisoidut rajatarkastukset Euroopan unionin ulkorajoilla käyttäjäystävällisiksi. Automatisoitua rajatarkastusta on kehitetty EU:n alueella 2000-luvulla, mutta käytössä olleet automaatit ja etenkin niiden toiminnallisuudet ovat olleet erilaisia Euroopan eri ulkorajanylityspaikoilla.

Automaattien yhdenmukaistamisella ja käyttäjäystävällisyyden lisäämisellä tavoitellaan yhä suurempaa osaa alati kasvavasta matkustajavirrasta käyttämään automatiikkaa. Tällöin viranomaiset voivat käyttää tehokkaammin rajallisia resurssejaan matkustajaliikenteestä poimittavien mahdollisten laittomuuksien ennaltaehkäisemiseen ja paljastamiseen, Suomen ja samalla koko Schengen-alueen sisäinen turvallisuuden parantuessa.

Samanaikaisesti säädöspohjan tarkastustyön kanssa hankkeessa kehitetään uutta rajatarkastusautomaattia. Prototyypit on kehitetty projektin pohjatyön tuottaman tiedon mukaisiksi, jolloin muun muassa niiden käytännöllisyys, toiminnallisuus sekä informaatioturvallisuus on mietitty uusiksi – matkustajan ja viranomaisen näkökulmasta. Vuosien 2015–2016 aikana uusittua tekniikkaa testataan erikseen valituilla rajanylityspaikoilla Euroopassa. Aidosta matkustusympäristöstä saatujen käyttäjäkokemusten myötä tekniikkaa kehitetään edelleen vastaamaan nykypäivän tarpeita ja sujuvoittamaan edelleen matkustamista.

Automaatiosta huolimatta automatisoitu rajatarkastus ei ole monimutkaista, eikä automatiikka myöskään tingi turvallisuudesta ja tarkkuudesta. Matkustaja luetuttaa käyttämänsä rajatarkastusautomaatissa matkustusasiakirjan, esimerkiksi passin, kuvasivun laitteen lukijassa. Lukija tarkastaa taustarekisterin, turvatekijät ja passin mikrosirulla olevivat tunnistetiedot, kuten kasvokuvani. Mikäli tunnistus on luotettava, matkustaja läpäisee automaatin portit ja jatkaa matkaansa.

Automatisoitu rajatarkastus on käytössä Euroopan unionin, Euroopan talousalueen ja Sveitsin kansalaisille, joilla on käytössään biometrinen passi. Vuoteen 2017 mennessä EU-kansalaisten käytössä tulee olemaan ainoastaan biometrisiä passeja, joten automaattien määrä tulee lisääntymään Euroopassa.

ABC4EU-hanke on EU:n seitsemännestä puiteohjelmasta rahoitettu nelivuotinen hanke, joka toteutetaan vuosina 2014 – 2017. Projektin hankekonsortioon kuuluu kolmetoista toimijaa seitsemästä unionin jäsenvaltiosta ja sen kokonaisbudjetti on noin 17 miljoonaa euroa. Laurea-ammattikorkeakoulu vastaa hankkeen loppukäyttäjäkoordinaatiosta sekä tiedotus- ja markkinointitoiminnasta.

Suomeen on lyhyessä ajassa saapunut ennätysmäärä pakolaisia Lähi-idästä

Helsingin Yliopisto: Suomeen on lyhyessä ajassa saapunut ennätysmäärä pakolaisia Lähi-idästä samaan aikaan, kun maamme joutuu selviytymään vaikeista taloudellisista ongelmista. Monet kansalaiset ylintä poliittista johtoamme myöten ovat vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta osoittaneet tukensa pakolaisille. Kuitenkin pakolaiset herättävät myös vastustusta, mikä voi vaikeuttaa heidän integroitumistaan yhteiskuntaamme. Suomen johtavat sosiaalipsykologian asiantuntijat ilmaisevat tutkimustietonsa pohjalta näkemyksensä tilanteesta.

Tässä tilanteessa on aiempaakin tärkeämpää tuoda alalla syntynyttä tutkimustietoa sekä päätöksentekijöiden että laajempaan yleiseen käyttöön. Valtaväestön suhtautuminen maahan tuleviin pakolaisiin ja laajemmin ryhmien väliset suhteet kuuluvat ilmiöihin, joita sosiaalipsykologit ovat tutkineet jo vuosikymmeniä. Toisilleen tuntemattomien ihmisryhmien kohtaamisessa syntyvät jännitteet, niiden hillinnän ja purkamisen keinot samoin kuin keinot muuttaa kohtaaminen molemminpuoliseksi hyödyksi ovat sosiaalipsykologian ydinaluetta.

Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan dekaani Liisa Laakso ja maamme sosiaalipsykologian professorit Inga Jasinskaja-Lahti (HY), Karmela Liebkind (HY), Anna-Maija Pirttilä-Backman (HY), Vilma Hänninen (UEF) ja Johanna Ruusuvuori (TaY) lähettivät 2.11.2015 avoimen kirjeen Suomen eduskunnalle ja pääministeri Juha Sipilälle, jossa he tutkimustiedon pohjalta toteavat seuraavaa:

Poliitikkojen ja mielipidejohtajien on annettava selviä vastauksia ja ratkaisuja epävarmuuden ja vihan vähentämiseksi. Suomelta tarvitaan myös selkeitä kannanottoja sotiin ja vainoihin turvapaikanhakijoiden kotimaissa. Suomeen tulevien turvapaikkahakemukset on käsiteltävä ripeästi.

Kaikilla ihmisillä on tarve kokea elävänsä oikeudenmukaisessa maailmassa, ja siksi syytämme helposti uhreja itseään, jos näemme heidän joutuvan jatkuvasti epäoikeudenmukaisuuden, syrjinnän ja väkivallan kohteeksi. Poliittisten päättäjien selvät vastaukset kysymyksiin ja kannanotot ongelmiin voivat vähentää uhrien syyttämistä ja lisätä myötätuntoa heitä kohtaan.

Pakolaiskeskustelun hajanaisuudesta yritetään hyötyä poliittisesti. Kauhukuvia lietsomalla lisätään suomalaisten kielteistä suhtautumista pakolaisiin. Kielteiset tunteet, torjunta, syrjintä ja väkivalta nousevat mielikuvasta, että toiset ottavat jotakin pois ”meiltä” tai uhkaavat keskeisiä arvojamme tai elämäntapaamme. Näiden mielikuvien vahvistamista pitää kaikin keinoin välttää.

Suomalaisten tutkimusten mukaan asenteet maahanmuuttoon ovat olleet kielteisimpiä niillä alueilla, joilla on ollut vähiten kokemusta maahanmuuttajista. Pakolaisten sijoittelussa eri puolille maata pitää siksi pyrkiä siihen, että suomalaiset näilläkin alueilla pääsevät kokemaan maahanmuuton tuottamia hyötyjä. Erityisesti pienet maaseutukunnat voivat kehittyä maahanmuuton avulla.

Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä maahanmuutto on eduksi kaikille osapuolille. Tutkijoiden mielestä tätä ei ole riittävästi pohdittu. Väestön ikäjakauma muuttuu paremmaksi ja nuorten ihmisten lukumäärän lisääntyminen turvaa eläkkeiden maksun. Siksi maahanmuuttajien kotouttamiseen on panostettava voimakkaasti: menestyminen tai epäonnistuminen heidän kotouttamisessaan vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen.

Ennakkoluulojen ilmaiseminen on saanut uusia muotoja. Vaikka ne eivät näkyisi avoimen vihamielisenä käyttäytymisenä, niitä näkyy syrjintänä työelämässä. Syrjintä estää maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja lisää ryhmien välisiä konflikteja. Konfliktien välttämiseksi on tärkeää, että maahanmuuttajat kotoutuvat ja että panostetaan valtaväestön ennakkoluulojen vähentämiseen ja syrjinnän ehkäisemiseen.

Lapset ja nuoret ovat avainasemassa tulevaisuuden ryhmien välisten suhteiden luomisessa. Peruskoulussa kohtaavat eri kulttuureista tulevat oppilaat, heidän vanhempansa, opettajat ja muu henkilökunta. Koululla on hyvät mahdollisuudet kehittää hyviä ryhmienvälisiä suhteita, sillä siellä opetellaan yhdessä sosiaalisia normeja ja vuorovaikutustaitoja. Koululla pitää olla riittävät resurssit suoriutua tärkeästä tehtävästään lasten ja nuorten kotouttamisessa.

Kyselytutkimus: Myös suomalaisten turvallisuudesta pitää huolehtia

Kansalaisten mielestä eduskunta keskittyy liikaa ulkomaiden ongelmien ratkaisemiseen eikä huolehdi riittävästi suomalaisten turvallisuudesta. Tämä ilmenee Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tutkimuksesta, jossa on kartoitettu kansalaisten turvallisuuden tunnetta. Epävarmuus Suomen valtion kyvystä huolehtia kansalaisten toimeentulosta ja fyysisestä turvallisuudesta voi selittää kielteistä suhtautumista turvapaikanhakijoihin.

Kyselytutkimuksen vastaajista 51 % oli sitä mieltä, että eduskunta panostaa liikaa muiden maiden asioista ja ongelmista huolehtimiseen. Vain reilun kolmanneksen (36 %) mielestä eduskunta huolehtii riittävästi Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta. SPEKin tutkimus perustuu 3000 ihmisen puhelinhaastatteluihin, jotka Suomen Kyselytutkimus Oy teki helmi-huhtikuussa 2015. Tutkimuksen rahoittaa valtioneuvoston kanslia, ja se julkaistaan kokonaisuudessaan loppuvuodesta.

Haastatteluissa ilmeni myös, että joka kolmas (31 %) vastaajista arveli, että valtiolla on jatkossa entistä vähemmän mahdollisuuksia taata kansalaisten fyysinen turvallisuus. Samoin runsas kolmasosa (36 %) vastaajista arveli, että valtiolla on jatkossa entistä vähemmän mahdollisuuksia turvata kansalaisten riittävä toimeentulo.

Epäluuloinen ja kielteinen suhtautuminen turvapaikanhakijoita kohtaan voi osaltaan johtua siitä, että kansalaisilla on epävarma käsitys valtion kyvystä ja halusta huolehtia heidän omasta toimeentulostaan ja fyysisestä turvallisuudestaan. Ainoastaan vajaa kolmasosa (30 %) keväällä haastatelluista oli sitä mieltä, että Suomessa asuviin ulkomaalaisiin voi luottaa. Tutkimusaineisto osoittaa tosin myös, että keskimäärin joka kolmas ei ole samaa eikä eri mieltä edellä mainituista asioista.

Suomalaiset luottavat kuitenkin toisiinsa. Valtaosa (92 %) vastaajista ilmoitti olevansa säännöllisesti yhteydessä muihin ihmisiin, ja 89 % arvioi esimerkiksi saavansa läheisiltään tukea, mikäli kohtaisi jonkin vaikean henkilökohtaisen kriisin. Myös muissa aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että kansalaiset luottavat viranomaisiin, instituutioihin ja toisiinsa.

Lahti käynnistää turvapaikanhakijoiden kotouttamisen

Lahden kaupunki (29.9.) on aloittanut valmistelut turvapaikanhakijoiden kotouttamiseksi. Ensi viikolla kaupunki käynnistää yhteiset neuvottelut mm. Suomen Punaisesta Ristin, maahanmuuttoviraston, TE-toimiston ja ELY-keskuksen kesken. Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran mukaan Lahti on ryhtynyt ripeästi käytännön toimenpiteisiin kotouttamisessa.

– Turvapaikanhakijoiden, oleskeluluvan saaneiden ja kiintiöpakolaisten kotouttaminen, heidän saamisensa mukaan suomalaiseen yhteiskuntana ja lahtelaiseen elämään on kaikkien yhteinen etu, sanoo kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta. Uudet asukkaat ovat voimavara taustasta riippumatta.

Lahtelaiset yritykset ovat olleet aktiivisia maahanmuuttajien työllistämiseksi. Lahden työllisyysasioiden päällikkö Sami Kuikan mukaan kaupungilla on mahdollisuus edistää työllistymistä yrityksiin Lahti-lisän avulla sekä tarjota työhönvalmentajien palveluja. Tämän lisäksi kaupunki rahoittaa erityisesti maahanmuuttajille suunnattavia työllistymishankkeita.

Turvapaikanhakijoiden peruspalvelut valmisteilla

Perusopetuspalveluissa valmisteilla on esi- ja peruskouluikäisten turvapaikanhakijoiden opetusryhmien perustaminen. Tällä hetkellä turvapaikanhakijoiden joukossa on 6-16 -vuotiaita oppivelvollisuusikäisiä lapsia 50-60.

– Käytännössä tämä tarkoittaa viiden valmistavan opetusryhmän perustamistarvetta ja viittä opettajaa. Asia menee yhdistymishallituksen käsittelyyn maanantaina, kertoo perusopetuspalveluista maahanmuuttajakoordinaattori Pasi Salmi.

Hennalan hätämajoitusyksikkö ei kuormita perusterveydenhuoltoa, sillä valtio hankkii terveydenhuoltopalvelut yksityiseltä palveluntarjoajalta. Sosiaali- ja terveystoimiala seuraa tilannetta aktiivisesti ja äkilliset terveydenhoitoon liittyvät ongelmat hoidetaan Akuutti 24:ssä.

Koulut lisäävät suvaitsevaisuuskasvatusta

Suvaitsevaisuutta käsitellään niin esiopetuksessa, peruskouluissa kuin lukioissakin monissa eri oppiaineissa osana opetussuunnitelmaa. Sivistystoimiala välittää koulujen työn tueksi ja hyödynnettäväksi SPR:n monipuolista materiaalia.

– Oppilaitoksissa käsitellään suvaitsevaisuutta keskusteluin ja teematunnein. Asia on esillä myös päivänavauksissa ja erilaisissa oppilaskunnan tempauksissa, kertovat opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen sekä lukiojohtaja Heikki Turunen

Kulttuurilla kotouttamisesta tuloksia

EFEKTI -lastenkulttuurikeskus ulottaa toimintansa myös Hennalan hätämajoituskeskukseen. Hennalaan sijoitetuista turvapaikanhakijoista suuri osa on perheitä, lapsia ja nuoria on tällä hetkellä lähes 100. Kulttuuriasiainpäällikkö Matti Karhos sanoo, että kulttuurilla kotouttamisesta on lastenkulttuurikeskusten verkostossa hyviä kokemuksia. Karhoksen mukaan Hennalan hätämajoituskeskuksessa asuville perheille järjestetään ainakin musiikki- ja teatteriesityksiä samalla tavalla kuin päijäthämäläisissä kouluissa ja päiväkodeissa.

Hennalaan haetaan työntekijöitä

SPR:n Hämeen piiri on aloittanut työntekijöiden hakemisen Hennalan hätämajoitusyksikköön. Valmiuspäällikkö Ari Saarisen mukaan nyt haetaan yksikönjohtaja, apulaisjohtajaa, terveydenhoitajia tai sairaanhoitajia sekä sosiaalityöntekijöitä ja 3-15 ohjaajaa. Yhteensä rekrytoidaan 20 työntekijää mol.fi palvelun kautta.

Hennalan hätämajoituskeskuksessa on tällä hetkellä noin 500 turvapaikanhakijaa, joista alaikäisiä on 100

Ilmarisen Ritakallio: Suomi tarvitsee lisää kasvua ja kasvuyrityksiä

Pk-yritysten rooli Suomen kasvussa ja työllistämisessä tulee entisestäänkin kasvamaan, ennustaa Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio. Ritakallion mielestä yritysten mahdollisuuksia kasvaa ja työllistää tulisi tukea entistä voimallisemmin. − Tarvitsemme lisää keskisuuria yrityksiä. Liian harva pk-yritys pääsee koskaan kasvamaan keskisuurten sarjaan, Ritakallio sanoo Ilmarisen uutishuoneen haastattelussa

Ritakallio pohtii Ilmarisen haastattelussa mm. millaiset yritykset menestyvät tulevaisuudessa. Tulevaisuuden aloiksi hän nostaa erityisesti ohjelmistokehityksen ja terveydenhuoltoalan. Perinteisemmän teollisuudenkin tulevaisuudenkuvassa Ritakallio näkee mahdollisuuksia, mikäli nämä pystyvät hyödyntämään uudet, verkottuneet työskentelytavat.

− Esimerkiksi suuret konepajayritykset voisivat entistäkin tehokkaammin hyödyntää pk-yritysten ketteryyttä ja innovatiivisuutta. Näin yrityskentästä muodostuisi verkottunut, toisiaan tukeva ekosysteemi, jossa asioita tehdään yhdessä.

Menestys edellyttää, että yritys jaksaa jatkuvasti kehittää toimintaansa ja hakea kasvua – myös Suomen rajojen ulkopuolelta.

− Kaukainen sijaintimme ei ole este. Mutta ideoiden ja osaamisen pitää olla huippuluokkaa!

Ritakallio sanoo, että perinteisten vientiyritysten lisäksi myös palvelusektorin tulisi suunnata ulkomaille.

− Tähän asti palveluyritykset ovat tulleet muualta meidän markkinoille. Tämä kehitys pitäisi pystyä kääntämään toisin päin.

Ritakallio analysoi haastattelussa myös Suomen hallituksen toimia kilpailukyvyn parantamiseksi. Hänen mielestään Suomessa tulisi voimakkaammin kannustaa jättämään pääomia yritykseen, ottamaan riskejä ja investoimaan.

− Se parantaisi kasvumahdollisuuksia ja loisi uusia työpaikkoja.Liian harva pk-yritys pääsee koskaan kasvamaan keskisuurten sarjaan.

Maistraattien asunto-osakeyhtiötehtävät siirtyvät Patentti- ja rekisterihallitukselle

Maistraattien ja ELY-keskusten paikallisviranomaistoiminta kauppa- ja yhdistysrekisteriasioissa loppuu ja maistraattien asunto-osakeyhtiötehtävät siirtyvät Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) syyskuun alussa.

Asunto-osakeyhtiön perustamis- sekä muutosilmoitukset on tähän asti käsitelty pääasiassa asunto-osakeyhtiön kotipaikan maistraatissa, ja PRH on hoitanut osakepääoman alentamisia sekä muita asunto-osakeyhtiöiden erityistilanteita.

Kauppa- ja yhdistysrekisteriasioissa palveluja on PRH:n lisäksi saanut aiemmin myös maistraateista ja ELY-keskuksista. Nyt nämä palvelut keskitetään PRH:lle. Paikallisviranomaistoiminnan loppuminen ei koske Ahvenanmaan valtionvirastoa, jossa voi jatkossakin asioida kauppa- ja yhdistysrekisteriasioissa.

Tehtävien siirrosta johtuen käsittelyajat voivat loppukesän ja syksyn aikana olla hieman tavanomaista pidempiä.

Jos maistraattiin tai ELY-keskukseen jätettyä hakemusta tai ilmoitusta ei ehditä käsitellä ennen elokuun loppua, siirtyy se automaattisesti PRH:n käsiteltäväksi.

Syyskuun alusta alkaen kauppa- ja yhdistysrekisteriasioissa sekä asunto-osakeyhtiöasioissa voi asioida seuraavilla tavoilla:

Kaupparekisteriasiat

• Sähköisesti: yritysten yhteystietojen muutokset sekä osakeyhtiön perustaminen ja vastuuhenkilöiden muutokset tehdään YTJ-palvelussa (www.ytj.fi). Sähköisen kaupparekisteriotteen saa PRH:n Virre-palvelusta (www.virre.fi)
• Postitse: kaupparekisteri-ilmoitukset postitetaan osoitteella: PRH-Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, 00231 Helsinki.
• Ohjeistusta asioimisen tueksi: Ohjeet ilmoittamiseen ovat Prh.fi –sivuilla https://www.prh.fi/fi/index.html, lisätietoja Kaupparekisterin neuvonta, p. 029 509 5900

Yhdistysrekisteriasiat

• Sähköisesti: kaikki yhdistysrekisteriin liittyvät asiat voi hoitaa sähköisesti prh.fi-sivuilla
• Postitse: yhdistysrekisteri-ilmoitukset postitetaan osoitteella: PRH, yhdistys- ja säätiöasiat, PL 1190, 00101 HELSINKI
• Ohjeistusta asioimisen tueksi: Ohjeet ilmoittamiseen ovat Prh.fi –sivuilla, lisätietoja Yhdistysrekisterin neuvonta, p. 029 509 5959

Asunto-osakeyhtiöasiat

• Sähköisesti: asunto-osakeyhtiöiden yhteystietojen sekä vastuuhenkilöiden muutokset tehdään YTJ-palvelussa (www.ytj.fi). Asunto-osakeyhtiön sähköisen kaupparekisteriotteen saa PRH:n Virre-palvelusta (www.virre.fi)
• Postitse: kaupparekisteri-ilmoitukset postitetaan osoitteella: PRH-Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, 00231 Helsinki.
• Ohjeistusta asioimisen tueksi: Ohjeet ilmoittamiseen ovat Prh.fi –sivuilla, lisätietoja Kaupparekisterin neuvonta, p. 029 509 5900

Kaupparekisteri-ilmoituksia voi jatkossakin jättää Verohallinnon 59 eri toimipisteeseen. Ilmoituksia ei kuitenkaan voi maksaa eikä niitä kirjata jätettäessä Verohallinnon pisteissä ja siksi mm. uuden yrityksen Y-tunnusta ei saa heti. Paperiset ilmoitukset kannattaakin käsittelyyn ottamisen nopeuttamiseksi postittaa suoraan osoitteeseen:
PRH-Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, 00231 Helsinki.

Martat tiedottavat kotivarasta

Martat kannustavat kaikkia pohtimaan kotivaran merkitystä arjen poikkeustilanteissa. Viikolla 36 martat kertovatkin monipuolisesti kotivarasta. Marttapiirit ympäri Suomen järjestävät kaikille avoimia Kauha & Kukkaro -tapahtumia, joiden teemana on kotitalouksien varautuminen. Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan, millä tavalla poikkeustilanteisiin, esimerkiksi sähkökatkoon voisi etukäteen varautua.

Kotivara on kotona oleva varasto poikkeuspäivän varalle. Kotivaralla tarkoitetaan paitsi ruokaa ja juomaa, myös muita kodin päivittäistarvikkeita. Kotivara on osa laajempaa omatoimista varautumista, jossa hankitaan tietoja ja taitoja poikkeustilannetta varten. Kotivaraa tarvitaan esimerkiksi, jos sähköt ovat poikki myrskyn jälkeen tai kauppaan ei pääse sairastumisen vuoksi.

Marttojen vinkkejä kotivaraa varten http://www.martat.fi/ruoka/kotivara/

THL: Työllistymisen esteet on poistettava vaikeassa työmarkkina-asemassa olevilta

Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä on parannettava poistamalla heihin kohdistuva syrjintä, käyttämällä anonyymia rekrytointia ja kiintiöitä sekä asettamalla julkisille hankinnoille työllistämisehtoja.

Näillä toimenpiteillä voidaan luoda työpaikkoja pitkäaikaistyöttömille, maahanmuuttajille, vammaisille ja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkojulkaisu Osallistavan työllisyyspolitiikan elementtejä. Selvityksessä on analysoitu EU:n osallisuus- ja työllisyyspoliittisia suosituksia ja niiden toteutumista EU-maissa. Julkaisussa vertaillaan Alankomaiden, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Irlannin ja Suomen käytäntöjä ja keinoja lisätä vaikeasti työllistyvien ja vammaisten henkilöiden työllisyyttä.

Selvitys osallistavan työllisyyspolitiikan (inclusive employment policy) käytännöistä ja suuntaviivoista Euroopassa on tuotettu osana Työelämäosallisuuden hyvät käytännöt Euroopassa (TOHKE) -kehittämishankkeen työskentelyä vuosina 2011–2015.
Osallistava työllisyyspolitiikka jakaantuu kahdeksi erilliseksi suuntaukseksi

Vammaispoliittisessa, sosiaalisia perus- ja ihmisoikeuksia painottavassa suuntauksessa keskeisiksi nousevat oikeus työhön ja yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua työmarkkinoilla tuottavaan toimintaan.

Työttömien aktivointia painottava suuntaus puolestaan korostaa pyrkimyksiä sosiaali- ja työttömyysturvaetuuksien vastikkeellistamiseen työn teon kannusteiden lisäämiseksi. Puhuttaessa syrjäytymisvaarassa olevista nuorista, maahanmuuttajista tai pitkäaikaistyöttömistä työtä vailla olemista ei nähdä ihmisoikeuskysymyksenä.

Lähtökohtana niin palveluiden kuin työmarkkinoidenkin kehittämiselle tulee selvityksen mukaan olla ihmisoikeuksien, sosiaalisten oikeuksien ja työoikeuden näkökulmien huomioiminen kaikissa asiakastilanteissa sekä sosiaali- ja työllisyyspalveluissa. Yhdenvertaisuus, perus- ja ihmisoikeudet sekä ihmisarvon kunnioittaminen eivät voi vaihdella eri ihmisryhmien kohdalla.

Osallistavat työmarkkinat osallistavat kaikkia

Osallistavaa työllisyyspolitiikkaa tulee kehittää osana osallistavia työmarkkinoita. Näin tuodaan näkyväksi yhteys työmarkkinoiden omien toimintatapojen sekä vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien työllistymisen kysymysten ja kynnysten välillä.

Osallistava työllisyyspolitiikka tarkoittaa mekanismeja, joilla työmarkkinoiden toimintaa säädellään niin, että myös vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työvoimalle löytyy kysyntää. Toisaalta osallistavassa työllisyyspolitiikassa on kyse myös palvelujärjestelmän kehittämisestä niin, että palvelut parhaiten tukevat työllistymistä avoimille työmarkkinoille.

Selvityksessä annetaan suosituksia myös työnantajille. EU on muun muassa kehottanut jäsenmaita karsimaan määräaikaisten työsuhteiden käyttöä. Unioni suosittaa määräaikaisten työsopimusten käytön rajoittamista, niiden katsotaan olevan haitallisia niin kasvulle, tuottavuudelle kuin kilpailukyvylle. Sosiaalisesti vastuulliset, osallistavat työmarkkinat kannustavat ja aktivoivat työtä hakevia tai tekeviä yksilöitä, minkä lisäksi ne velvoittavat kaikkia osapuolia.

Raivio H, Nykänen N. Osallistavan työllisyyspolitiikan elementtejä -yhdenvertaisuutta vai aktivointia? Sosiaalisten oikeuksien ja vastikkeellisuuden ristivetoa vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistämisessä, Työpaperi 14/2014, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2015.

(THL 25.6.2015)

Pron tutkimus: Pitkät työajat alentavat työpaikan tuottavuutta

Yksilön pitkät työajat alentavat tuottavuutta työtuntia kohden ja näkyvät tuottavuustappiona koko organisaation tasolla. Pitkillä työajoilla on selkeä työtyytyväisyyttä heikentävä vaikutus. Tiedot käyvät ilmi Ammattiliitto Pron laajasta työmarkkinatutkimusaineistosta (TMT), jota on kerätty vuodesta 2008 alkaen.

Toimihenkilötyöhön kuuluu monesti runsaasti rutiinityötä ja pakollisia suoritteita, kuten asiakkaiden kohtaamista ja aikataulutettuja tehtäviä. Työ vaatii tarkkuutta ja työtuntien venyessä työn laatu alkaa heikentyä. Samoin pitkittyvät työajat vähentävät työn tuloksellisuutta erilaisten häiriötekijöiden lisääntyessä.

– Ihmiset eivät ole koneita, joita voi ajaa täysillä maksimikapasiteettiin asti. Työntekijän jaksamisessa on leikkauskohta, jonka jälkeen ylikuormitetun työntekijän hyöty koko organisaation näkökulmasta alentuu voimakkaasti. Tästä syystä kannattaisi todellakin ottaa ennemmin työtön töihin, kuin kuormittaa yhtä osaajaa liikaa, Pron tutkija Petri Palmu kertoo.

Pron mukaan riittävä vapaa-aika on arvokasta myös työnantajan kannalta.

– Jokaisella on omakohtaisia kokemuksia liian pitkistä työrupeamista: ajatukset eivät enää kulje ja työnjälki heikkenee. Riittävä vapaa-aika ja lepo ovat välttämättömiä elimistömme ja aivojemme palautumiseksi. On taloudellisesti tuottavampaa teettää työ virkeillä työntekijöillä, jolloin laatu ja määrä voivat kohdata, Palmu painottaa.

TMT-aineiston valossa työnantajajärjestöjen ja pääministeri Juha Sipilän esittämä viikkotyötuntimäärän lisääminen ei kannata.

Avain sairauspoissaoloihin löytyy johtamisesta ja työkuormituksesta

Pron työmarkkinatutkimuksen perusteella tuottavuutta voidaan parantaa muuttamalla työnteon tapoja fiksummiksi ilman mekaanisia ratkaisuja. Palmun mukaan työntekopaikkojen ja tekemisen ajankohtien joustaessa oikein, työntekijä voi suunnata energiansa tulokselliseen työhön.

– Etätyö luo tähän hyviä mahdollisuuksia. Odotuksista huolimatta sen tekemisen edellytykset ovat toimihenkilöillä edelleen erittäin vaatimattomat. Jostain syystä moni työnantaja ei halua edistää etätyötä, Petri Palmu sanoo.

TMT-aineiston mukaan ihmiset kokevat voivansa periaatteessa tehdä pitempää työaikaa, jos johtaminen olisi parempaa, työsisällöt kiinnostavampia, eikä työn määrä käytettävään aikaan nähden olisi jatkuvasti liian suuri. Huono johtamiskulttuuri ja työn kuormittavuus ovatkin suurimpia syitä sairastavuuden taustalla.

– Töiden lisääminen edellyttäisi dramaattisesti parempaa johtamista, mitä on vaikea kuvitella tutkimusfaktojen valossa. Tällä hetkellä vain seitsemän prosenttia kokee, että työpaikan johtaminen on laadullisesti hyvää. Näin on, vaikka johtamisen merkitys on nykyisin hyvin tiedostettu, Palmu toteaa.

Harmaat ylityöt pidentävät jo työpäivää

Työnantajat ovat esittäneet työajan pidentämistä. Tutkimustilastojen mukaan toimihenkilöt tekevät jo nyt töitä työnantajalle ilman korvausta ns. harmaina ylitöinä.

Työnantajan vähennettyä useissa yrityksissä henkilöstöä yt-neuvottelujen kautta, työtehtävät eivät monesti ole vähentyneet, vaan siirtyneet lisäämään muiden työtaakkaa.

– Jos toteutunutta 40 tunnin työviikkoa verrataan määriteltyyn 37,5 tunnin perustyöaikaan, niin keskiverto prolainen tekee tällä hetkellä noin kymmenen prosenttia seuraavan toimihenkilön töistä, Petri Palmu summaa.

Suomen Akatemia: Neljää teema-aluetta ehdotetaan ensi vuodean tutkimusteemoiksi

Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) ehdottaa valtioneuvostolle neljää teema-aluetta 2016 tutkimusteemoiksi. STN:n lähtökohtana oli tunnistaa teemoja, jotka ovat riittävän horisontaalisia ja ulottuvat usealle hallinnonalalle, ovat keskenään riittävän erilaisia, ja jotka ovat Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiä haasteita. Tavoitteena oli myös muodostaa teema-alueita, jotka edellyttävät uuden tiedon hankinnassa monitieteistä tutkimusta.

Tavoitteena on, että valtioneuvosto tekee päätökset teemoista syksyllä, ja valtioneuvoston päättämiin teemoihin perustuen strategisen tutkimuksen neuvosto suunnittelee tutkimusohjelmat loppuvuoden aikana.

Ehdotukset tutkimusteemoiksi ovat:

– Osaaminen ja muuttuva työelämä
– Terveys ja elämäntapojen muuttaminen
– Kokonaisturvallisuus globaalissa ympäristössä
– Kaupungistumisen dynamiikka

STN on lisäksi tunnistanut kolme kaikki teema-alueet läpileikkaavaa horisontaalista painopistealuetta:

– Kansainvälisyys
– Digitaalisuus
– Elämänkaari

”Suomi on osa globaalia keskinäisverkottunutta maailmaa, jossa valtiot ovat yhä vahvemmin verkottuneet toisiinsa taloudellisesti, kriisien hallinnassa ja turvallisuuden näkökulmasta. Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus alkavat kietoutua toisiinsa uudella tavalla. Työelämän muutokset ovat puolestaan nopeita ja merkittäviä esimerkiksi robotiikan ja digitalisaation vaikutusten takia. Teollistumisen ajan rakenteet eivät vastaa tulevaisuuden tarpeita. Mitä ovat tulevaisuuden ammatit ja niiden työntekijälle asettamat osaamistarpeet? Näistä ilmiöistä tarvitaan ajantasaista tutkimustietoa”, strategisen tutkimuksen neuvosto perustelee ehdotettuja teemoja.

Tiedon tuottamiseen ja tiedon vastaanottamiseen liittyvät muutokset vaativat strategisen tutkimuksen neuvoston mielestä uutta tutkimustietoa. Perinteinen autoritäärinen, yksikanavainen lähestymistapa ei enää toimi kulttuurissa, jossa jokainen voi seurata itselleen sopivinta asiantuntijaa, asiantuntijana esiintyvää tahoa tai informaatiolähdettä verkossa. ”Erilaisten väestöryhmien tarpeet, motivaatiot, tiedon omaksumistavat ja -kyvyt vaihtelevat suuresti. Siksi tiedon tuotannon, välittämisen ja etenkin erilaisten valistustoimien tulisi mukautua tähän kehitykseen. Tällä muutoksella on merkitystä esimerkiksi terveyden edistämisessä ja elämäntapojen muuttamista tavoiteltaessa”, STN linjaa.

Kaupungistumisen strategisen tutkimuksen neuvosto nostaa yhdeksi tutkimuksen teemaksi. Kaupunkimme kasvavat ihmisten muuttaessa niihin työn, toimeentulon, kulttuurin, opiskelun ja elämäntapavalintojen takia. ”Tarvitsemme tietoa siitä, miten moninaisina kasvukeskuksina toimivat kaupungit voisivat levittää elinvoimaisuutta laajalti ympäröiville alueille. Tähän tarvitaan aktiivista vuoropuhelua eri alueiden kesken”, strategisen tutkimuksen neuvosto toteaa.

Kansalaisten luottamus eläketurvaan heikentynyt

Suomalaisten luottamus eläketurvan riittävyyteen ja oikeudenmukaisuuteen on laskenut selvästi. Eläketurvakeskuksen tekemän Luottamus eläketurvaan -tutkimuksen mukaan vain puolet kansalaisista uskoi eläkkeen takaavan kohtuullisen toimeentulon vanhuudessa ja vielä harvempi luotti työkyvyttömyyseläkkeen riittävyyteen.

Kansalaisten luottamusta eläketurvaa ja eläkejärjestelmää kohtaan on tutkittu aiemmin vuonna 2011 ja nyt vuonna 2014 kerätyllä kyselyaineistolla. Lähes kaikilla mittareilla mitattuna suomalaisten luottamus eläketurvaa ja eläkejärjestelmää kohtaan on tällä välillä laskenut.

Erikoistutkija Mervi Takalan mukaan taustalla voi vaikuttaa epätietoisuus eläkeuudistuksesta, jonka sisällöstä ei kyselyn aikaan ollut vielä sovittu. Myös yleinen taloustilanne ja keskustelu kestävyysvajeesta ovat saattaneet rapauttaa luottamusta eläketurvaan ja tulevaisuuteen.

– Toisaalta ihmisillä näyttää olevan varsin realistinen käsitys omasta taloudestaan. Ymmärretään, että pienistä tuloista ei kerry suurta eläkettä, Takala toteaa.

Kansalaisilta tyydyttävä arvosana eläkejärjestelmälle

Asteikolla yhdestä kymmeneen kansalaiset antoivat eläkejärjestelmälle arvosanan 6,5 eli tyydyttävä. Vuodelta 2011 ei vastaavaa lukua ole käytössä.

Eläkkeen tuomaan kohtuulliseen vanhuudenturvaan luotti 54 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2011 luku oli 62 prosenttia. Naisista alle puolet (49 %) arveli, että eläke takaa kohtuullisen toimeentulon vanhuudessa.

Väitteen ”eläke takaa kohtuullisen toimeentulon, jos henkilö tulee työkyvyttömäksi” allekirjoitti 37 prosenttia vastaajista, pudotusta samaa mieltä olevien osuudessa on peräti 10 prosenttiyksikköä.

Joka kolmas luotti siihen, että luvatut eläkkeet kyetään tulevaisuudessa maksamaan, tässä pudotusta on noin viisi prosenttiyksikköä. Jo eläkkeellä olevat luottivat eläkelupauksen toteutumiseen enemmän kuin työssäkäyvät, työttömät ja työelämän ulkopuolella olevat.

Johtaja Mikko Kauton mukaan tutkimuksen tulokset kertovat taloudellisten huolien kasvusta.

– Heikommassa asemassa olevien käsitykset tulevasta kehityksestä, eläketurvasta ja sen riittävyydestä ovat pessimistisemmät, Kautto sanoo.

Oikeudenmukaisena eläkejärjestelmää piti joka kolmas vastaaja, tosin epävarmoja oli nyt aiempaa enemmän. 63 prosenttia vastaajista ei pitänyt oikeudenmukaisena vanhuuseläkkeen alaikärajan sitomista eliniän pidentymiseen. Eläkeuudistuksessa sovittiin, että eläkeikäraja seuraa jatkossa eliniän pitenemistä.

Vuoden 2014 Luottamus eläketurvaan -kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 2032 henkilöä, jotka olivat 18–68-vuotiaita, eri koulutustasoja edustavia kansalaisia.

Viestintävirasto avaa ovea kilpailulle tv- ja radiolähetysmarkkinoilla

Viestintäviraston mukaan Digita Networks Oy:llä on huomattava markkinavoima (HMV) antennipaikkaan ja -kapasiteettiin pääsyn, televisiolähetyspalvelujen ja valtakunnallisten radiolähetyspalvelujen tarjoamisessa. Virasto on antanut 24.4.2015 Digitalle HMV-päätöksen televisio- ja radiopalvelujen tukkumarkkinoilla.

Viraston päätöksen myötä sääntelyn painopiste siirtyy televisio- ja radiolähetyspalvelujen sääntelystä lähetysverkon sääntelyyn. ”Olemassa olevan, koko maan kattavan lähetysverkon antennipaikkoihin ja -kapasiteettiin pääsy ovat kilpailevan toimijan kannalta kaikista kriittisimpiä palveluja”, toteaa Viestintäviraston pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka. Siksi näiden ennakkosääntelyn tarve on suurin.

Antennipaikkaan ja antennikapasiteettiin pääsyn sääntely tehostuu

Asta Sihvonen-Punkan mukaan lähetysverkon kriittisten palvelujen ennakkosääntelyllä mahdollistetaan uusille markkinoille tuleville yrityksille kilpaileva televisio- ja radiolähetyspalvelujen tarjoaminen ohjelmistotoimijoille. Toisaalta sääntely mahdollistaa verkkopeiton laajentamisen myös markkinoilla jo toimiville yrityksille. ”Sääntelyllä edistetään kilpailtua lähetyspalveluiden tarjontaa, joka parantaa kuluttajien valinnanvapautta monipuolisten ohjelmistojen vastaanottamisessa”, sanoo pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka.

Televisiolähetyspalvelujen sääntely edelleen tarpeellista

HMV-sääntely on edelleen tarpeellista myös UHF-verkon televisiolähetyspalveluille. Vaikka televisionkatselu on monipuolistunut viime vuosien aikana, eivät muut televisio-ohjelmistojen vastaanottotavat kuten IPTV:n katselu, vielä muodosta täysin korvaavaa palvelua. UHF-lähetyspalvelun sääntelyllä pyritään turvaamaan ohjelmistotarjoajien toimintaedellytykset ja kuluttajien saama monipuolinen ja laadukas ohjelmasisältö.

Radiolähetyspalvelujen sääntely kevenee

Valtakunnallisten radiolähetyspalvelujen tarjonnassa Digita Networks Oy:lle asetettiin ainoastaan velvollisuus hinnaston ja toimitusehtojen julkaisemiseen. Digitalta poistuu näin ollen velvollisuus valtakunnallisten radiolähetyspalvelujen syrjimättömään hinnoitteluun. Vaikka Digitan FM-verkon valtakunnallisille lähetyksille ei tällä hetkellä olekaan löydettävissä täysin korvaavia palveluita, antennien tehokas ennakkosääntely mahdollistaa kilpailevan palveluntarjonnan myös valtakunnallisissa radiolähetyspalveluissa. Valtakunnallisiin radiolähetyspalveluihin kohdistuu jo nyt kilpailupainetta, joka rajoittaa Digitan mahdollisuuksia käyttää huomattavaa markkinavoimaansa ja toimia kilpailijoista riippumattomasti.

Lähes kolmannes äänioikeutetuista äänesti ennakkoon

Eduskuntavaalien ennakkoäänestyksessä annettiin alustavien tietojen mukaan yli 1 346 000 ääntä, joten ennakkoon äänesti noin 31,9 prosenttia äänioikeutetuista.

Edellisissä eduskuntavaaleissa vuonna 2011 vastaava luku heti ennakkoäänestyksen päätyttyä oli noin 31,2 prosenttia äänioikeutetuista ja lopullinen ennakkoäänestysprosentti oli 31,7.

Suomen ulkomaanedustustoissa kävi eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen aikana antamassa äänensä lisäksi yhteensä 35 521 henkilöä. Äänestäjiä oli hieman enemmän kuin vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, jolloin äänestäneitä oli 35 049.

Kaiken kaikkiaan ulkomailla vakinaisesti asuvia äänioikeutettuja on väestörekisterikeskuksen mukaan tänä vuonna noin 242 000 henkilöä. Heidän lisäkseen edustustoissa saivat äänestää myös ulkomailla tilapäisesti oleskelevat äänioikeutetut.

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys järjestettiin tänä vuonna 89 maassa, joissa oli yhteensä 233 äänestyspaikkaa. Joillakin suomalaisilla aluksilla järjestettiin aluksen henkilökunnalle ennakkoäänestys. Laivoilla äänesti yhteensä parisataa miehistön jäsentä.

Ennakkoäänestyspaikoissa Ruotsissa kävi perinteiseen tapaan eniten äänestäjiä, yhteensä 8 196. Toiseksi eniten äänioikeutta käytettiin Espanjassa, jossa äänesti 5 452 henkilöä. Seuraavaksi vilkkaimmin äänestettiin Saksassa: 2 592, Yhdysvalloissa: 2 481, Isossa-Britanniassa: 2 060, Ranskassa: 1 097 ja Belgiassa: 1 064 äänestäjää.

Eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on 19.4.2015

Lisätietoja vaaleista http://www.vaalit.fi

Suomi hyväksyi naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan sopimuksen

Naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus (ns. Istanbulin sopimus) tulee Suomen osalta voimaan 1.8.2015.

Istanbulin sopimus on ensimmäinen eurooppalainen naisia koskeva ihmisoikeussopimus. Sen tarkoituksena on naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja poistaminen, väkivallan uhrien suojeleminen sekä väkivallan tekijöiden saattaminen teoistaan edesvastuuseen. Lisäksi sopimuksen tavoitteena on edistää kaikkien naisiin kohdistuvan syrjinnän muotojen poistamista sekä naisten ja miesten välistä tosiasiallista tasa-arvoa.

Istanbulin sopimuksessa tarkastellaan naisiin kohdistuvaa ja perheväkivaltaa ihmisoikeusnäkökulmasta. Sopimuksen päämäärien toteuttaminen edellyttää kattavia, kokonaisvaltaisia ja koordinoituja poikkihallinnollisia toimintaohjelmia. Sopimuksen tavoitteena on myös tukea ja auttaa lainkäyttöviranomaisia ja järjestöjä toimimaan tehokkaasti yhteistyössä yhtenäisen lähestymistavan omaksumiseksi pyrittäessä poistamaan naisiin kohdistuvaa sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Yleissopimuksen nojalla perustetaan myös kansainvälinen seurantajärjestelmä sopimusmääräysten täytäntöönpanon seurantaa varten. Seurantajärjestelmän puitteissa tehdään myös maavierailuja sopimuspuoliin. Yleissopimus pyrkii osallistamaan myös kansalliset kansanedustuslaitokset seurantaprosessiin. Lisäksi yleissopimus velvoittaa sopimuspuolia kansalliseen koordinointiin naisiin kohdistuvan ja perheväkivallan ehkäisemisessä ja torjumisessa. Yhteensovittamistehtävää varten valtioneuvosto perustaa erityisen koordinaatioelimen.

Kansainvälinen tutkimus: 70 % yrityksistä tietomurron kohteena vuonna 2014

Kansainvälinen tutkimus: 70 % yrityksistä tietomurron kohteena vuonna 2014 – 52 % uskoo joutuvansa onnistuneen kyberhyökkäyksen kohteeksi vuonna 2015

Yritysten sekä organisaatioiden tietoturva-ammattilaisten keskuudessa toteutetun kansainvälisen Cyberthreat Defense Report -tutkimuksen mukaan yritykset joutuvat yhä useammin kyberhyökkäysten, kuten tietomurtojen, kohteeksi. CyberEdge Groupin ja NetIQ:n tutkimukseen vastanneista yli 800 asiantuntijasta 70 prosenttia kertoi edustamansa organisaation joutuneen tietomurron kohteeksi vuonna 2014. Yritysten työntekijät, erityisesti laajat käyttöoikeudet omaavat henkilöt, muodostavat vastaajien mukaan suurimman yksittäisen haavoittuvuuden.

Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa toimivien yritysten sekä organisaatioiden tietoturva-asiantuntijoiden keskuudessa tehty Cyberthreat Defense Report -tutkimus osoittaa, että yrityksiin kohdistuu yhä enemmän tietoturvauhkia. 70 prosenttia vastaajista kertoi edustamansa organisaation joutuneen vuonna 2014 tietomurron kohteeksi. Joka viides (20 %) vastaaja kertoi tietomurtoja olleen vuonna 2014 kuusi tai enemmän. Tietomurtojen määrä on kasvanut vuoteen 2013 verrattuna, jolloin 62 prosenttia vastaajista sanoi joutuneensa tietomurron kohteeksi.

Yli puolet (52 %) tutkimukseen osallistuneista tietoturva-asiantuntijoista uskoo heidän edustaman organisaation joutuvan onnistuneen kyberhyökkäyksen kohteeksi vuonna 2015, vastaavan luvun ollessa vuotta aiemmin 39 prosenttia. He nimesivät merkittävimmäksi haavoittuvuudeksi työntekijöiden heikon tietoisuuden kyberturvallisuudesta. Suurimman haavoittuvuuden muodostavat henkilöt, joilla on laajat käyttöoikeudet yrityksen tietojärjestelmiin.

Tutkimukseen vastanneista yli 800 tietoturva-asiantuntijasta:

– 70 % – tietomurron kohteena vuonna 2014
– 20 % – vähintään kuuden tietomurron kohteena vuonna 2014
– 52 % – uskoo organisaationsa joutuvan onnistuneen kyberhyökkäyksen kohteeksi vuonna 2015
– 59 % – sanoo mobiililaitteisiin liittyvien tietoturvauhkien lisääntyneen vuonna 2014
– 23 % – ei kykene tehokkaasti valvomaan laajat käyttöoikeudet omaavia henkilöitä
– 61 % – uskoo organisaation tietoturvabudjetin kasvavan vuonna 2015

“Yrityksiin kohdistuneet tietomurrot, palvelunestohyökkäykset ja älykkäät verkkohyökkäykset ovat lisääntyneet. On huolestuttavaa, että samaan aikaan organisaatioiden tietoturva-asiantuntijat uskovat yhä vähemmän organisaation omaan kykyyn torjua kyberhyökkäyksiä. Asiantuntijat nimesivät merkittävimmäksi haavoittuvuudeksi työntekijöiden puutteellisen tietoisuuden kyberturvallisuudesta, eli suurin haaste löytyy yritysten sisältä. Käyttäjät eivät tunnista kaikkia riskejä ja tapoja, joilla tietoa voidaan nykyään varastaa”, sanoo NetIQ:n liiketoimintajohtaja Pekka Lindqvist. ”Tietoturva-ammattilaiset tiedostavat, että kyberturvallisuuteen tarvitaan uudenlaista lähestymistapaa niin suurissa kuin pienissä yrityksissä ja kaikilla toimialoilla.”

Kyberturvallisuutta aiotaan parantaa investoimalla tietoturva-analytiikkaan, järjestelmien reaaliaikaiseen seurantaan sekä lokitietojen ja tietoturvatapahtumien käsittelyyn.

Kansanedustajaehdokkaat: Paikallisen sopimisen lisääminen toisi lisää työpaikkoja

Huomattava enemmistö kansanedustajaehdokkaista on sitä mieltä, että paikallisen sopimisen laajentaminen auttaisi lisäämään työpaikkoja.

Suomen Yrittäjien vaalikoneessa esitettiin väite: ”Työpaikkoja syntyisi enemmän, jos työntekijät ja työnantajat voisivat sopia työehdoista ja palkoista suoraan keskenään nykyistä laajemmin.” Peräti 72 prosenttia vaalikoneeseen vastanneista yli tuhannesta kansanedustajaehdokkaasta on väitteen kanssa samaa mieltä. Eri mieltä oli 27 prosenttia vastaajista. Yhdellä prosentilla vastaajista ei ollut mielipidettä asiaan.

Paikallisen sopimisen lisääminen auttaisi parantamaan kilpailukykyä

Lähes kaikki yksityisen sektorin uuden työpaikat ovat viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Näitä yrityksiä edustavan Suomen Yrittäjien tekemä tuore selvitys paljasti, että teknologiateollisuutta lukuun ottamatta työehtosopimuksissa on vain vähän mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen. Lisäksi näillä sopimismahdollisuuksilla ei ole vaikutusta yritysten kilpailukykyyn. Tässäkin poikkeus on teknologiateollisuus.

– Kun kilpailukyky on kunnossa ja yritykset menestyvät, ne voivat myös työllistää enemmän. Paikallisen sopimisen lisäämistä siis tarvitaan. Hienoa, että kansanedustajaehdokkaat tunnistavat tämän, johtaja Rauno Vanhanen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Näin kysyttiin ja vastattiin

Suomen Yrittäjien vaalikoneeseen vastasi 1082 kansanedustajaehdokasta eli 50,4 prosenttia kaikista ehdokkaista.

Vastaajat jakautuivat puolueittain näin:

Itsenäisyyspuolue 5 %
Kansallinen kokoomus 15 %
Muutos 2011 3 %
Perussuomalaiset 13 %
Piraattipuolue 5 %
Suomen Keskusta 15 %
Suomen Kommunistinen Puolue 3 %
Suomen Kristillisdemokraatit 10 %
Suomen ruotsalainen kansanpuolue 4 %
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 9 %
Vasemmistoliitto 8 %
Vihreä liitto 9 %
Muut 1 %

Helsinki siirtyy sähköiseen arkistointiin

Helsinki siirtyy sähköiseen arkistointiin – säästö puoli miljoonaa vuodessa

Helsingin kaupunki on saanut Arkistolaitokselta luvan arkistoida kaupungin pysyvästi säilytettävät asiakirjatiedot vain sähköisessä muodossa. Sähköiseen arkistointiin siirtymisen arvioidaan säästävän kaupungille lähes puoli miljoonaa euroa vuodessa.

Helsinki otti jo vuonna 2011 käyttöön sähköisen asianhallintajärjestelmän Ahjon, ja kaupungin koko päätöksenteko muuttui silloin sähköiseksi. Tällä hetkellä asiakirjat arkistoidaan sähköisesti, mutta sen lisäksi pysyvästi säilytettävät asiakirjat on tulostettava paperille.

Paperiarkistoa on kertynyt joka vuosi noin 800 hyllymetrin verran kaupunginarkiston Meritalon toimipisteeseen. Arkistolaitokselta saadun luvan jälkeen paperille tulostamista ei enää tarvitse jatkaa.

Muutos edellyttää kaupungilla vielä viranhaltijoiden sähköisen allekirjoituksen käyttöönottoa. Sitä viimeistellään parhaillaan.

Pelkästään sähköiseen arkistointiin on määrä siirtyä vielä tänä vuonna. Sen jälkeen kaupungin koko päätöksenteko alusta loppuun toteutuu ilman paperia.

Sähköinen säilyttäminen helpottaa asiakirjojen löytämistä ja arkiston käyttöä. Kaupungin tavoite on, että julkinen tieto on maksuttomasti, laajasti ja kätevästi kansalaisten ja yritysten käytettävissä.

Samalla muutos tuo kustannussäästöjä. Tilavuokrissa ja henkilöstökustannuksissa välittömät säästöt ovat noin 430000 euroa vuodessa. Nykyisin väliarkistossa työskentelee neljä henkilöä, joille kaupunginarkisto osoittaa uudet tehtävät ja järjestää koulutusta ja muuta tukea.

Helsinki on sähköisen päätöksenteon edelläkävijöitä. Kaupungeista vain Lahti on aikaisemmin saanut Arkistolaitokselta luvan säilyttää asiakirjat pelkästään sähköisesti. Helsinki on eri yhteyksissä ehdottanut, että Suomen julkishallinnolle rakennettaisiin yhteinen kansallinen sähköinen pysyväissäilytysjärjestelmä.

Sitra toteuttaa koulutukseen liittyviä kokeiluja ympäri Suomea

Uusi koulutus -foorumin kokeilujen avulla selvitetään tulevaisuuden koulutukseen liittyviä haasteita ja tutkitaan, kuinka suomalaista koulutusta voidaan parantaa käytännössä. Esimerkkejä erityyppisistä kokeiluista ovat Living lab lukioon sekä ilmiölähtöisen oppimisen viikko.

Yhteiskunnalliset haasteet kuten työelämän murros, digitalisaatio, eriarvoistuminen ja monikulttuurisuuden kasvu sekä globalisaatio haastavat myös koulutuskenttää. Ongelmat ovat moniulotteisia, ja niitä on vaikea ratkaista ainoastaan suunnittelemalla ja suunnitelmia toteuttamalla. Rinnalle tarvitaan ketterää kokeilemista.

”Testaamme kokeilujen avulla, pätevätkö foorumin keskusteluissa syntyneet oivallukset käytännössä. Kokeiluista saadut opit tullaan peilaamaan takaisin foorumin työhön. Näin käsitys uudesta koulutuksesta syntyy sekä teoriasta että käytännön kokeiluista yhdessä”, Sitran kokeilukulttuurin asiantuntija Kalle Nieminen kertoo.

Sitran kokoama poikkiyhteiskunnallinen Uusi koulutus -foorumi on pohtinut viime joulukuusta lähtien, mitä ovat tämän päivän koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet. Kaikille avoin ideahaku tuotti 135 koulutukseen liittyvää ideaa. Näistä sekä foorumilaisten omista ideoista foorumilaiset valitsivat kokeiltavaksi 11.

Ilmiölähtöisen oppimisen viikon ja Living lab lukioon -kokeilun lisäksi kokeillaan muun muassa OPE Talks -videonjakopalvelua opettajille, Education Model Canvas -työkalua, Digitaalisia osaamismerkkejä ja Unelmaklubia.

Kokeiluja toteutetaan muun muassa Helsingissä, Oulussa ja Nurmijärvellä yhteistyössä julkisen hallinnon, kaupunkien, kuntien sekä yliopistojen ja yritysten kanssa.

Oppilaat mukana opetuksen suunnittelussa

Kaksi kokeiluista liittyy uusiin toimintatapoihin, joissa oppilaat pääsevät mukaan opetuksen suunnitteluun.

Living lab lukioon -idean takana on malli, jossa rehtori, opettajat ja oppilaat yhdessä suunnittelevat tapoja parantaa oppimisen edellytyksiä. Tämä tapahtuu valikoidun ryhmän viikoittaisissa työpajoissa. Kokeilu toteutetaan yhteistyössä Nurmijärven Yhteiskoulun lukion kanssa.

”Opettajan tulisi olla opiskelijan saattaja ja mahdollistaja, joka tukee opiskelijaa rakentamaan omaa elämäänsä ja samalla toimimaan yhteisössä. Tätä voidaan toteuttaa ottamalla opiskelijat mukaan opetuksen suunnitteluun,” kertoo Nurmijärven Yhteiskoulun lukion rehtori Mikko Jordman.

”Opiskelijoiden täytyy kokea tekemisensä merkityksellisesi juuri nyt,” jatkaa Jordman.

Työpajoissa pohditaan koulun haasteita, ideoidaan uutta ja muotoillaan pieniä kokeiluja seuraavalle viikolle. Tavoitteena on kehittää toimintakulttuuri, joka vastaa oppimisen kehittämisen tarpeisiin. Kokeilut toteutetaan kolmen työpajan sarjana (19.3., 31.3. ja kolmas myöhemmin keväällä), joiden välissä tiimit toteuttavat nopeita käytännön kokeiluja. Kokeilun suunnittelun taustalla on Aalto-yliopiston Media Lab Helsingin suunnittelema osallistavan muotoilun prosessi Edukata.

Toisen kokeilun, ilmiölähtöisen oppimisen viikon ideana on kokeilla yläkoulussa uusia toimintamalleja, jotka vaativat toimintakulttuurin muutosta. Samalla oppilas pääsee suunnittelemaan omaa oppimistaan. Kokeilussa keskitytään ilmiöpohjaiseen oppimiseen ja yhdessä tekemiseen. Kokeilu toteutetaan yhteistyössä Oulun Ritaharjun koulun kanssa.

”Odotamme, että kokeilu vie edelleen muuttuvan oppimisen prosessia eteenpäin. Uskomme, että tämä tulee ennen kaikkea lisäämään oppilaiden motivaatiota oppimista kohtaan,” kertoo Ritaharjun koulun rehtori Pertti Parpala.

Ritaharjun koulun yläluokkalaiset opiskelevat toukokuussa viikon luokkarajat ylittävissä ryhmissä ilmiöpohjaisesti. Viikko koostuu tiedollisista ja taidollisista osuuksista. Oppilaat ovat itse saaneet vaikuttaa viikolla käsiteltäviin aiheisiin. Aiheiksi on noussut mm. rahankäyttö, yhteinen maapallo, Eurooppa sekä jatko-opinnot ja työelämä.

Hyvät käytännöt jakoon OPE Talksilla

Nykyisellä koulutuskentällä ideoidaan ja toteutetaan jo paljon uusia opetusratkaisuja, joiden opit eivät leviä muiden tietoon. Yksi kokeiluista vastaa tähän haasteeseen. OPE Talksin takana on idea ketterästä tavasta jakaa opettamisen ja oppimisen parhaita käytäntöjä. Tarkoituksena on edistää jakamisen kulttuuria ja levittää parhaat käytännöt kaikkien saataville.

”Meillä on valtava määrä tietotaitoa, joka jää luokkahuoneisiin ja yksittäisille opettajille,” kertoo Lauri Järvilehto Filosofian Akatemiasta.

Kokeilussa luotiin OPE Talks verkkosivu http://www.opetalks.com, jossa kuka tahansa voi jakaa opettamisen ja oppimisen parhaita käytänteitä videon muodossa. Video voi olla puheenvuoro, oppitunti, uudenlaisen menetelmän tai työkalun esittely tai mitä tahansa oppimiseen liittyvää.

”Ajatuksena on myös selvittää, voisiko videonjakopalvelusta tulla käyttövoima uuden ajan oppimiselle, jota opettajat voivat käyttää ympäri Suomen”, Järvilehto jatkaa.

Kokeilut tarkentavat tulevaisuuden koulutuksen haasteita

Foorumin 31 hengen joukko koostuu vaikuttajista yhteiskunnan eri sektoreilta: tieteestä ja koulutuksesta, elinkeinoelämästä, mediasta, julkishallinnosta, politiikasta, kulttuurialalta ja järjestöistä.

Koulutusta on foorumilla käsitelty eri teemojen näkökulmasta; uudistuva ja ketterä koulutusjärjestelmä, digiajan koulutus, koulutuksen tasa-arvo, koulutusvienti ja johtaminen.

Kokeilujen jälkeen foorumin työ jatkuu uuden koulutuksen kiteyttämisen parissa.

Reilu Peili: Muuttuvat olosuhteet vaativat liikkuvaa yhteiskuntaa

Liikkeen lisäämisellä on ratkaiseva merkitys Suomen tulevaisuudelle, näkee Reilu Peili –raati. Raati antaa liikkeen lisäämiselle painoarvon 84 (asteikolla 0-100) paremman Suomen rakentamisessa. Lisää liikettä tarvitsee niin yksilö kuin yhteiskuntakin, raati toteaa perusteluissaan. Suomen julkinen talous on ollut jo vuosia alijäämäinen, työmarkkinatilanne on vaikea, vienti ei vedä, ikääntyvä väestö kasvattaa menoja eikä heikosta talouskasvusta ole talouden epätasapainon korjaajaksi. Suomi tarvitsee kipeästi uusia ratkaisuja haasteisiin. Reilu Peili –raati näkeekin liikettä tarvittavan lisää paitsi ihmisiin ja organisaatioihin, myös mielentilaamme. Edessä ovat ajat, joissa tarvitaan aktiivista toimintaa ja päätöksentekoa.

Uudistunut Reilu Peili –juttusarja kysyi nyt ensimmäistä kertaa mielipidettä vaikuttajaraadin lisäksi urheilukansalta. Viikon ajan kuka tahansa saattoi käydä sport.fi-sivulla antamassa anonyymin kannanottonsa aiheeseen. Kokeilu tuotti hedelmää, vaikkei sato ole vielä runsas. Kysymykseen tuli 58 kannanottoa. Urheilukansan näkemys oli samansuuntainen raadin kanssa: Liikkeen lisäämisen painoarvo Suomen tulevaisuudelle sijoittui luvun 85 kohdalle (asteikolla 0-100). ”Nokka on saatava nousuun”, perustelee yksi vastaajista.

Liikettä tulee saada lisää, jos Suomen parempi huomen kiinnostaa

Liikkeellä on iso merkitys yhteiskunnalle. Liikkumattomuuden osuus vuotuisista terveydenhoitomenoista Suomessa on asiantuntijoiden mukaan jopa 1-2 miljardia. Eikä ihme – tutkimusten mukaan suomalaiset viettävät kolme neljäsosaa valveillaoloajastaan paikallaan. Asukasta kohden terveydenhuoltomenot Suomessa ovat nousseet 2000-luvulla 1 844 eurosta 3 229 euroon.

Yksilöiden liikkumista ei kuitenkaan lisätä taloudellisin argumentein. Syitä liikkua on monia, ja hyötyjä yhä useampia. Niin raati kuin urheilukansa nostavat molempia kiitettävästi esiin. Liikunnan avulla työhyvinvointi lisääntyy ja työurat pitenevät. Suomen urheilumenestys on taattu tulevaisuudessakin, kun kaikki lapset ja nuoret löytävät liikunnan riemun ja osan innostus kantaa urheilijan polulle.

Vastauksia kysymykseen saapui 43. Vastaajien joukossa ovat muun muassa yrittäjä ja entinen taitoluistelija Laura Lepistö , UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari , kansanedustaja Leena Harkimo ja urheilutoimittaja Kaj Kunnas

FK:n Kauppi: Kohtuuttomilla veroilla ei pidä ajaa työtä pois Suomesta

”Talous- ja veropoliittinen keskustelu on parhaillaan kiihtymässä, kun puolueet julkistavat omia vaaliohjelmiaan. Lisää eväitä keskusteluun antaa varmasti Ruotsin ex-valtiovarainministeri Anders Borgin ja VATT:in ylijohtaja Juhana Vartiaisen raportti Suomen talouspolitiikan tulevaisuudesta, joka julkistetaan keskiviikkona”, Finanssialan Keskusliiton (FK) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi arvioi.

Veroratkaisuilla on Kaupin mukaan ratkaiseva rooli siinä, miten Suomen talous saadaan kasvu-uralle. ”Tulevan hallituksen on sovittava verolinjauksista ennakoivasti ja pitkäjänteisesti. Yhteisvaluutan alueella veroratkaisujen merkitys taloutta ohjaavana tekijänä on kansallisesti entisestään korostunut. Verotuksella on merkittävä vaikutus Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn. Verojärjestelmän on edistettävä työllisyyttä, kasvua ja yrittäjyyttä.”

Kauppi muistuttaa, että Suomessa on viime vuosina tehty useita kansallisia ratkaisuja, joilla on hyydytetty uuden kasvun ja hyvin­voinnin moottoria. ”Räikeänä esimerkkinä on vuosina 2013 ja 2014 voimas­sa ollut kansallinen pankkivero, joka otettiin käyttöön samaan aikaan, kun EU:ssa vasta valmisteltiin yhteistä vakausmaksua.”

Veroratkaisuissa on huomioitava Kaupin mukaan muutosten vaikutukset rahoitus- ja pääomamarkkinoihin, lakisääteiseen vakuutusturvaan sekä sitä täydentävään yksityiseen säästämiseen ja varautumiseen.

”Kohtuuttomalla verotuksella ei pidä ajaa yritysten toimintoja, työpaikkoja tai tase-eriä pois Suomesta. Yhteisöverokanta on pidettävä kilpailukykyisenä ja selvitettävä tarve sen edelleen alentamiseksi. Rahoitussektorille ei pidä asettaa uusia eril­lisveroja, jotka heikentävät suomalaisen finanssialan toimintaedellytyksiä ja kilpailumahdollisuuksia.”

Vakuutusmaksuveron asteittaisesta poistamisesta on Kaupin mukaan laadittava suunnitelma. ”Aluksi se tulee irrottaa arvonlisäverokannan kehityksestä. Vakuutusmaksuvero ei ole arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoinen, joten se aiheuttaa verotuksen kertaantumista.”

Lisätiedot:

Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset helpottuvat

1.1.2016 alkaen vaikeavammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen pääsy ei enää riipu vammaisetuuden saamisesta. Samassa yhteydessä kuntoutuksen nimeksi tulee vaativa lääkinnällinen kuntoutus.

Ensi vuoden alusta vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisperusteet muuttuvat. Jatkossa kuntoutukseen pääsy ei enää edellytä, että hakija saisi korotettua tai ylintä vammaistukea. Muutoksen ansiosta kuntoutus voi alkaa oikea-aikaisemmin.

-Kelan jo pitkään ehdottaman lakimuutoksen voimaantulolla on iso merkitys monelle kuntoutusta tarvitsevalle. Kun kuntoutuksen edellytyksenä ei ole enää vähintään korotettu vammaisetuus, kuntoutus voi jatkua keskeytyksettä vammaisetuudessa tapahtuvista muutoksista huolimatta.

Jatkossa Kela pystyy myös tukemaan aikaisempaa paremmin työelämässä olevien henkilöiden työssä jatkamista silloin, kun henkilö tarvitsee vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, sanoo lakimies Lyyti Harju Kelan terveysosastolta.

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisperusteena on sairaus tai vamma sekä sairauteen tai vammaan liittyvä suoritus- ja osallistumisrajoite. Kuntoutujalla tulee myös olla huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa. Lisäksi kuntoutuksen tulee olla kuntoutujalle tarpeen mahdollistamaan arjen toiminnoista suoriutumista ja osallistumista. Kuntoutustarpeen arvioinnissa otetaan mahdollisimman laajasti huomioon henkilön toimintakykyyn vaikuttavat tekijät.

Vuonna 2014 Kelan järjestämää vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta sai 24 070 kuntoutujaa. Lakimuutoksen on arvioitu lisäävän kuntoutukseen oikeutettujen henkilöiden määrää noin 7 700 henkilöllä vuoteen 2017 mennessä.

Vammaisten henkilöiden perusoikeuksia halutaan edistää

Ministerit Tuomioja ja Huovinen korostavat YK:n vammaissopimuksen välittömän ratifioinnin tärkeyttä

Ulkoministeri Erkki Tuomioja ja peruspalveluministeri Susanna Huovinen ovat sitoutuneet työskentelemään yhdessä sen eteen, että YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen ratifiointia koskevan hallituksen esityksen käsittely saadaan päätökseen ja yleissopimus hyväksyttyä eduskunnassa tällä vaalikaudella.

YK:n vammaissopimuksen ratifiointi edellyttää itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevien säännösten uudistamista. Tätä lainsäädäntöä koskevan hallituksen esityksen käsittely eduskunnassa on vielä kesken. Tässä prosessissa itsemääräämisoikeuslain valmistuminen on tärkeää.

Jos tämän lain valmistelu jää osittain kesken, näemme kuitenkin, että valiokuntakäsittelyssä on mahdollisuus löytää valiokunnan mietintöön kirjattava tapa, jolla vammaissopimus voidaan hyväksyä eduskunnassa vielä ennen istuntokauden päättymistä.

Kysymys on ennen kaikkea vammaisten henkilöiden perusoikeuksien toteutumisen edistämisestä, mutta myös Suomen kansainvälisistä sitoumuksista.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on käsitellyt ratifiointia kuluneella viikolla eduskunnassa olevan hallituksen esityksen pohjalta. Valiokunta on kuullut asioista keskiviikkona asiantuntijoita ja valmistelu on kesken.

STTK: Talouspolitiikassa pitää panostaa kysynnän kasvuun

Suomen on siirrettävä talouspolitiikkansa painopistettä sopeuttamisesta elvyttämiseen. Molempia kuitenkin tarvitaan, mutta toimien ajoittamisessa elvytystä tulisi korostaa.

– Päätökset rakenneuudistuksista tarvitaan heti hallituskauden alkuun, mutta niiden tulisi ajoittua alkavaksi vasta vuosina 2017 – 2019. Sen sijaan tarvitsemme pikaisesti kokonaiskysyntää lisäävää elvytyspolitiikkaa jo hallituskauden alkuun. Automaattisten vakauttajien lisäksi tarvitsemme myös päätösperäistä elvytystä, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korostaa.

– Elvytyspolitiikan ajoitusta tukee myös matala korkotaso sekä energian halpa hinta. Elvytyksessä tulisikin korostua sen oikea-aikaisuus, väliaikaisuus ja oikea kohdennus.

Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu ja siihen liittyvä syrjäytyminen on sekä lyhyen aikavälin että erityisesti pitkän aikavälin ongelma. Tällä hallituskaudella pitkäaikaistyöttömyydestä on tulossa miljardin lisälasku kestävyysvajeeseen. Tämä kehitys pitää saada katkaistua.

– Kaikki se mitä on mahdollista tehdä pitkäaikaistyöttömyyden kasvun hillitsemiseksi, on syytä tehdä heti. Rakenneuudistusten osana tulisi katsoa työttömyysturvan kehittämistä, mutta uudistusten pitää täyttää oikeudenmukaisuuden kriteerit. Mahdolliset uudistukset tulee tehdä työllistymistä tukien, ei työttömiä syyllistäen.

Palkansaajat ovat omalta osaltaan sopimustoiminnassaan valmiita tukemaan kasvua ja talouspolitiikan suunnanmuutosta.

– Eduskuntavaalien jälkeen olisi mahdollisuus neuvotella kokonaan uusi, pidempiaikainen työmarkkinaratkaisu. Palkkojen ja verotuksen ohella siinä pitäisi huomioida työelämän kehittämiseen liittyvät asiat. Esimerkiksi viime syksynä saavutettu eläkeuudistus vaatii tuekseen panostusta vanhempiin työntekijöihin, Palola painottaa.

– Lisäksi tulisi harkita kasvuhakuisten ja työllistävien pk-yritysten verotuksen keventämistä jos ne jättävät voitot yrityksen kehittämiseen, Palola lisää.

Geodeettinen laitos ja osa Tikestä yhdistyivät Maanmittauslaitokseen

Geodeettinen laitos ja osa Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tikestä yhdistyivät Maanmittauslaitokseen vuodenvaihteessa. Yhdistymisellä tehostetaan toimintaa ja luodaan entistä parempia mahdollisuuksia tietotekniikan ja paikkatietoaineistojen hyödyntämiselle.

”Paikkatiedon tutkimuksen ja sen soveltajan yhdistyminen avaa tietä uusille innovaatioille ja niiden käytännön sovelluksille”, sanoo Maanmittauslaitoksen viestintäjohtaja Pirkko Yliselä. ”Kun valtionhallinnon tietotekniikkaa järkeistetään ja ohjataan kohti yhteen toimivia järjestelmiä, säästämme näin myös veronmaksajien rahoja.”

Asiakkaan näkökulmasta toiminta ei käytännössä muutu, mutta Geodeettisen laitoksen ja Tiken postilokero-osoitteet poistuvat käytöstä, 029-alkuiset puhelinnumerot vaihtuvat ja sähköpostiosoitteet muuttuvat maanmittauslaitos.fi-loppuisiksi. Matkapuhelinnumerot säilyvät ennallaan.

Henkilöstöä ei yhdistymisen yhteydessä irtisanota eikä toimitilamuutoksia käytännössä tule.

”Yhdistyminen luo erinomaiset mahdollisuudet myös uusien palveluiden kehittämiselle”, kertoo projektia johtava Ari Tella Maanmittauslaitoksesta. ”Sen myötä kansalaiset voivat saada entistä parempia sähköisiä palveluja. Maanmittauslaitoksen perustehtävät eli maasto-, kiinteistö- ja kirjaamisjärjestelmien ylläpito säilyvät ennallaan.”

Tiken tarjoamat palvelut löytyvät jatkossa Maanmittauslaitoksen etusivulta kohdasta ”Digitaaliset palvelut”. Geodeettisen laitoksen verkkosivut siirtyvät osoitteeseen fgi.maanmittauslaitos.fi.

Asiantuntijuutta ympäri maata

Yli 200-vuotiaalla Maanmittauslaitoksella on toimipaikkoja 37 paikkakunnalla ympäri Suomen, Maarianhaminasta Ivaloon. Työntekijöitä on yhteensä noin 2 000. Maanmittauslaitos tekee erilaisia maanmittaustoimituksia kuten esimerkiksi lohkomisia ja tilusjärjestelyjä sekä tuottaa kartta-aineistoja ja edistää niiden yhteiskäyttöä.

Maanmittauslaitos turvaa maanomistuksen ja luototusjärjestelmän ylläpitämällä kiinteistöjen lainhuutoja ja kiinnityksiä sekä muita kiinteistöjen tietoja rekistereissään.

Muita Maanmittauslaitoksen keskeisiä tehtäviä ovat paikkatiedon tutkimus ja soveltaminen sekä tietojärjestelmien kehittämistehtävät.