Pienten ja keskisuurten vientiyritysten osuus on kasvanut

Neljännen vuosittaisen UPS tutkimuksen mukaan yhä useampi pk-yritys vie ulkomaille ja raportoi liikevaihtonsa kasvavan yli keskiarvon. Pienten ja keskisuurten vientiyritysten osuus on kasvanut kaikilla markkinoilla, myös Britanniassa, jossa vientivarmuus tosin laski merkittävästi alkuvuoden tuloksista EU-jäsenyydestä päättäneen ”Brexit”-kansanäänestyksen jälkeisinä kuukausina. 36 % Britannian pk-yrityksistä ennusti viennin kasvua ennen äänestystä ja 20 % äänestyksen jälkeen.

EU on edelleen tärkein vientimarkkina eurooppalaisille pk-yrityksille Yhdysvaltojen seuratessa toisella sijalla. Muualle vievien yritysten osuus kasvaa kaikilla markkinoilla, paitsi Italiassa ja Britanniassa. “Vuoden 2016 tutkimus osoittaa, että yli puolet pk-vientiyritysten johtajista näkivät liikevaihdon kasvavan viimeisen kolmen vuoden aikana. Kuitenkin vain 31 % sellaisten pk-yritysten omistajista, jotka eivät tehneet vientiä näkivät kasvua”, sanoo Nando Cesarone, President of UPS Europe.

UPS:n teettämän tutkimustulosten mukaan kolme tärkeintä osa-aluetta, joihin yritysten tulee keskittyä viennin aloittamiseksi, ovat verkkokaupan hyödyntäminen, tuntemattomilla markkinoilla kasvamisen oppiminen ja markkinatietouden kasvattaminen. Tutkimukseen osallistui 12 815 pk-yrityksen omistajaa ja johtajaa kahdeksasta Euroopan maasta (Belgia, Ranka, Saksa, Italia, Alankomaat, Puola, Espanja ja Britannia).

Suomen veneteollisuuden vienti on selvästi piristynyt

Suomen veneteollisuuden vienti on hurjassa kasvussa: alkuvuoden aikana viennin arvo kasvoi peräti 68 prosenttia. Tullitilastojen mukaan suomalaiset venevalmistajat veivät yhä enemmän ja yhä arvokkaampia veneitä. Syksyn veneuutuuksia esitellään loppuviikon ajan Helsingin Uivassa venenäyttelyssä Lauttasaaressa.

Suomen veneviennin arvo kasvoi tullilaston mukaan tämän vuoden tammi–toukokuussa peräti 68 prosenttia ja kappalemääräinen venevienti 53 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Suomen veneala on selvästi vientiteollisuutta: alkuvuoden aikana viennin arvo oli reilut 125 miljoonaa euroa ja tuonnin alle 30 miljoonaa. Veneala työllistää Suomessa noin 3500 henkilöä.

”Suomalaisten venevalmistajien kasvuvauhti ja aktiivinen tuotekehitys näkyvät myös Lauttasaaressa järjestettävässä Helsingin Uivassa venenäyttelyssä, jossa on viikonlopun ajan esillä peräti 259 venettä”, venealan keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jouko Huju kertoo.
Ruotsin ja Norjan markkinat vetävät veneitä

Venevientiä vauhditti etenkin hyvin sujunut venekauppa suurimmissa vientimaissa Ruotsissa ja Norjassa. Euroissa mitattuna vienti Ruotsiin lisääntyi alkuvuoden aikana yli 31 prosenttia ja vienti Norjaan 17 prosenttia. Ruotsiin vietiin yli 3100 venettä yhteisarvoltaan 37,8 miljoonaa euroa, Norjaan reilut 2800 venettä ja viennin arvo oli 36,6 miljoonaa.

Kolmanneksi suurin vientimaa oli Malta. Sinne vietiin vain kaksi Suomessa valmistettua venettä, mutta niiden yhteisarvo oli 30,9 miljoonaa euroa.

Veneteollisuuden koko viennin arvo oli alkuvuoden aikana 125,1 miljoonaa euroa. Kappalemääräisesti kokonaisvienti nousi 53 prosenttia ja tullitilastojen mukaan veneitä vietiin yli 6500 kappaletta.

Myös venetuonti on vahvassa kasvussa: tuonti lisääntyi tammi–toukokuussa peräti 84 prosenttia. Tuonnin arvolla mitattuna eniten veneitä tuotiin Puolasta (3,9 miljoonaa euroa, 107 kappaletta). Seuraavana ovat USA (1,6 milj. €, 171 kpl) sekä Italia (1,1 milj. €, 4 kpl). Kaikkiaan tuonnin arvo oli vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana 29,4 miljoonaa.
Kotimaassa ennakoidaan pientä kasvua

Kotimaassa uusien veneiden myynti on pysynyt kutakuinkin viime vuoden tasolla. Rekisteröitäviä, eli yli 20 hevosvoiman moottorilla varustettuja tai yli 5,5 metriä pitkiä veneitä rekisteröitiin heinäkuun loppuun mennessä reilut 3000 kappaletta, 1,2 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Uusien purjeveneiden rekisteröinnit sen sijaan nousivat viime vuoden 12 kappaleesta 20 veneeseen.

”Suunta on kuitenkin ollut useamman vuoden ylöspäin. Uskon, että vuoden lopussa päädytään edeltävien vuosien tapaan pieneen, 1–4 prosentin kasvuun. Suomalaiset eivät ole lopettaneet veneilyä, mutta hankintoja on siirretty”, Jouko Huju arvioi.

Kaikista rekisteröidyistä veneistä 63 prosenttia oli alle 5,5 metrin pituisia.

Kotimaan markkinatilanteesta kertoo myös perämoottoreiden myynti, joka laski viime vuodesta 0,5 %. Tammi-kesäkuussa suomalaisten maahantuojien kautta toimitettiin kotimaan myyntiin ja vientiin reilut 17 000 konetta. Kotimaahan näistä myytiin reilut 8000 konetta, 5,6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Uivassa venenäyttelyssä laiturit täynnä

Suomalainen veneteollisuus ja maahantuojat esiintyvät Finnboatin Uivassa venenäyttelyssä jo 39. kerran. Lauttasaaressa HSK:n kerhosatamassa näyttely järjestetään 19. kertaa.

Uivassa on nähtävänä kaikkiaan 259 venettä, joista purjeveneitä on 20. Näytteilleasettajia on yhteensä 119. Uiva venenäyttely on auki Lauttasaaressa sunnuntai-iltaan 21. elokuuta saakka.

”Syksyn näyttelyssä myytävät veneet ovat tyypillisesti hieman suurempia retki- ja yhteysveneitä, joita tilataan seuraavalle veneilykaudelle. Tyypillisesti ne ovat daycruiser-kokoluokan 6–8 metriä pitkiä veneitä, jotka ovat suuri ryhmä myös rekisteröintitilastossa”, Huju sanoo.

Viennin hyvä vire Helsingin satamassa jatkui

Syvä vire Helsingin sataman vientiliikenteessä jatkui huhtikuussa. Tavaraliikenteen kokonaismäärä oli lähes 1,0 miljoonaa tonnia, 9 % enemmän viime vuoden huhtikuuhun verrattuna. Yksiköityä kappaletavaraliikennettä oli 860 000 tonnia, kasvua viime vuoden huhtikuuhun nähden oli 1 %. Siitä oli tuonnin osuus runsas 390 000 tonnia ja viennin osuus lähes 470 000 tonnia. Vienti kasvoi 5 %, tuonti jäi 4 % viime vuoden tasosta.

Ensimmäisellä vuosikolmanneksella tammi-huhtikuussa tavaraliikenteen määrä kohosi 3,8 miljoonaan tonniin, kasvua viime vuoteen verrattuna oli 6 %.Koko tavaraliikenteestä 3,4 miljoonaa tonnia oli yksiköityä kappaletavaraliikennettä, kasvua oli 3 % viime vuoden vertailujaksoon nähden. Tästä tuonnin osuus oli lähes 1,6 miljoonaa tonnia, vähennystä oli 1 % viime vuoden tasosta, ja viennin osuus oli 1,8 miljoonaa tonnia, vienti kasvoi kaikkiaan 6 %.

Laivamatkustajia oli huhtikuussa 840 000, 1 % vähemmän kuin viime huhtikuussa. Tammi-huhtikuun matkustajamäärä oli viime vuoden tasolla, matkustajia oli lähes 3,0 miljoonaa.

Helsingin sataman hyvän vientikehityksen taustalla on useita tekijöitä. Baltian maiden halki kulkeva tie on parantunut ja sitä myöten tullut suositummaksi. Kuljetusala on ottanut etenkin Vuosaaren satamasta vuoden alussa avautuneen uuden roro-linjan Tallinnaan hyvin vastaan.

Tullinimike.fi -palveluun on koottu kaikki tullinimikkeet

Solutions Oy on julkaissut uuden palvelun, joka helpottaa merkittävästi vienti- ja tuontiyritysten sekä huolintaliikkeiden tariffointiin liittyviä prosesseja.

Tullinimike.fi -palveluun on koottu kaikki tullinimikkeet sekä niihin liittyvät tiedot yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka avulla tietojen haku on nopeaa ja helppoa. Tällä hetkellä yritykset käyttävät nimikehakuun (tariffointiin) Euroopan Komission ja Tullin ylläpitämiä sivustoja, joissa tiedot ovat hajallaan ja niiden löytäminen on usein työlästä.

Samex Solutions Oy:n liiketoiminnan johtaja Hannu Roine kertoo, että yritys lähti kehittämään Tullinimike.fi -palvelua nykyisten asiakkaiden antaman palautteen pohjalta. Useat asiakkaat kokivat oikean tullinimikkeen hakemisen eri lähteistä hitaaksi ja vaivalloiseksi.

”Palautteen perusteella lähdimme kehittämään uutta internet-pohjaista palvelua, joka keräisi tullinimikkeen valintaan liittyvät tiedot yhdeksi kokonaisuudeksi”, jatkaa Hannu Roine.

Pilottivaiheessa saatu positiivinen palaute on osoittanut, että ajatus oli toimiva ja palvelulle on tarvetta.

Samex Solutions Oy tarjoaa yrityksille edistyneitä SaaS-perusteisia internet-ratkaisuja sanomapohjaiseen asiointiin Tullin kanssa.

SAM-e – palvelu tarjoaa valmiit ja helposti integroitavat sähköisen asioinnin ratkaisut viennin, tuonnin, passituksen ja EMCS-ilmoitusten tekoon suoraan Tullin eri järjestelmiin.

Vientiteollisuus on merkittävä työllistäjä

Keskeiset vientialat – kemian- metsä- ja teknologiateollisuus – tarjoavat koululaisille ja opiskelijoille työssäoppimis-, harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja ympäri Suomea. Palkkaamalla harjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä yritykset antavat nuorille arvokasta kokemusta työelämästä.

Nuoret muodostavat ensimmäiset käsityksensä työnantajasta ja toimialasta kesätöistä saaduista kokemuksistaan. Tulevana kesänä vientiteollisuusyrityksillä on mahdollisuus antaa yli 20 000 nuorelle hyvä kesätyökokemus ja jättää itsestään positiivinen mielikuva työpaikkana. Näin yritykset varmistavat sen, että kiinnostusta ja osaamista alan töihin löytyy jatkossakin.

Vientiteollisuus on merkittävä työllistäjä ja hyvinvoinnin turvaaja

Vientiteollisuudella on suuri kansantaloudellinen merkitys hyvinvoinnin turvaajana, sillä merkittävä osa julkisen sektorin rahoituksesta syntyy teollisesta toiminnasta ja palveluista. Kokonaisuudessaan teollisuus työllistää suoraan ja välillisesti lähes miljoona suomalaista.

Vientiteollisuudessa tehdään merkittävää työtä, ja osaava henkilöstö on yksi yritysten tärkeimmistä kilpailukykytekijöistä. Kemian-, Metsä- ja Teknologiateollisuus sekä Ammattiliitto Pro, Metalliliitto, Paperiliitto, Puuliitto, TEAM ja YTN pitävät tärkeänä, että hyvien kesätyökokemusten avulla nuoret saadaan kiinnostumaan teollisuuden töistä. Nuorille työharjoittelut ja kesätyöt ovat arvokasta kokemusta työelämää varten.

OECD: Kotimarkkinoissa ja palveluissa on liikaa rajoituksia Suomessa

Palveluiden ja kaupan vapauttaminen tukisi vientiä ja loisi Suomeen työtä

Ulkoasiainministeriö järjesti 5.3.2015 yhdessä Elinkeinoelämän Keskusliiton kanssa keskustelutilaisuuden palveluliiketoiminnan edellytyksistä. ”Ei vain paitoja pesten” – Palvelujen kasvava merkitys Suomen taloudelle -tilaisuuden pääpuhujina olivat eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka ja OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi.

”OECD:n suositus kasvun tielle on lisätä kauppaa ja vähentää protektionismia. Ei löydy nimittäin yhtään tutkimusta joka osoittaisi, että protektionismi johtaisi pitkällä tähtäimellä talouskasvuun. Suomen palvelumarkkinat ovat verrattain hyvin raskaasti säädellyt myös muihin Pohjoismaihin ja Hollantiin verrattuna,” totesi tilaisuudessa OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi.

Palvelut työllistävät Suomessa noin 70 % työvoimasta.

”Toimivat palvelumarkkinat ovat kilpailukykyisen vientiteollisuutemme edellytys. Kotimarkkinamme ovat kuitenkin nyt OECD:nkin mukaan sujetut ja raskaasti rajoitetut. Poistamalla sääntelyä ja avaamalla kauppaa kotimaassa sekä ulkomailla vapaakauppasopimusten muodossa, parantaisimme viennin edellytyksiä ja loisimme Suomeen uutta työtä. Näin voisimme myös entistä paremmin hyötyä kansainvälisen palvelukaupan kasvusta,” eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka päättää.

Kauttakulkuliikenteessä vienti Suomen satamien kautta lisääntyi

Raaka-aineiden vienti meritse ja rautateiden tavarakuljetukset lisääntyivät

Ulkomaille vietiin vuonna 2014 meritse hieman enemmän tavaraa kuin vuotta aiemmin. Erityisesti raakamineraalien, malmien, metallien ja sahatavaran vienti lisääntyi. Rautateillä tavaraliikenne kasvoi jo kolmatta vuotta, mutta matkustajamäärät supistuivat. Tieliikenteen muutokset pääteillä olivat vähäisiä. Tiedot käyvät ilmi Liikenneviraston juuri valmistuneista vuositilastoista.

Ulkomaan meriliikenteessä kuljetettiin tavaraa vuonna 2014 yhteensä hieman yli 96 miljoonaa tonnia. Vientiä siitä oli reilut 48 miljoonaa tonnia, mikä oli 2,4 prosenttia edellistä vuotta enemmän. Tuonnin osuus kuljetuksista oli lähes yhtä suuri, vain hieman alle 48 miljoonaa tonnia. Tuonti supistui 2,8 prosenttia vuoden takaisesta.

Viennissä lisääntyivät erityisesti raakamineraalien, malmien, metallien ja sahatavaran kuljetukset. Paperin ja sellun vienti sen sijaan väheni edellisestä vuodesta muutamalla prosentilla.

Tuonti kokonaisuudessaan väheni – pääasiassa koska teollisuus tarvitsi viime vuonna raakapuuta, raakaöljyä ja raakamineraaleja edellistä vuotta vähemmän.

Suomalaisten alusten osuus lisääntyi

Laivaliikenne ulkomailta säilyi lähes ennallaan, Suomen satamiin saapui koko viime vuoden aikana yhteensä runsaat 29 700 alusta. Suomalaisten alusten osuus nousi noin 7 prosentilla, niitä saapui yhteensä 10 300.

Kauttakulkuliikenteessä vienti Suomen satamien kautta lisääntyi 13,4 prosenttia ja tuonti väheni 18,6 prosenttia. Transitoliikenteen kokonaismäärä lisääntyi 6 prosenttia.

Matkustajia ulkomaan liikenteessä kuljetettiin kaikkiaan runsaat 18 miljoonaa, eli liki saman verran kuin edellisenä vuonna. Ruotsinliikenteessä matkustajia oli 8,7 miljoonaa, joka on 48 prosenttia kokonaisliikenteestä, 2,6 prosenttia aiempaa vähemmän. Viron liikenne taas lisääntyi noin 4 prosentilla runsaaseen 8 miljoonaan matkustajaan, määrä on 45 prosenttia kokonaisliikenteestä.

Yksityiskohtaisemmat tiedot löytyvät Liikenneviraston ulkomaan meriliikenteen kuukausitilastosta .

Rautateiden tavaraliikenteen kasvu jatkui

Rautateiden tavaraliikenne lisääntyi jo kolmantena vuotena peräkkäin. Rautateillä kuljetettiin tavaraa 37 miljoonaa tonnia eli kaksi prosenttia edellisvuotta enemmän. Kasvu selittyy edellisvuoden tavoin kansainvälisen liikenteen vilkastumisella, kun taas kotimaan kuljetukset pysyivät vuoden 2013 tasolla. Tavaraliikenteessä lisääntyivät lähinnä metalli- ja kemian teollisuuden kuljetukset. Rautateiden osuus kaikista kotimaan tavaraliikennekuljetuksista on kasvanut viime vuosina.

Rautateiden henkilöliikenne sen sijaan supistui edellisvuodesta. Laskua oli erityisesti kaukoliikenteen matkoissa, jotka vähenivät viidellä prosentilla. Lähiliikenteen matkat vähenivät vajaan prosentin ja Venäjän matkat noin 14 prosenttia. Kaikkiaan rautateiden henkilöliikenteessä tehtiin 68,3 miljoonaa matkaa, josta 12,9 miljoonaa kaukoliikenteessä ja 55,4 miljoonaa lähiliikenteessä.

Pääteiden liikenne edelleen hienoisessa kasvussa

Muutokset pääteiden liikennemäärissä olivat Kaakkois-Suomea lukuun ottamatta vähäisiä. Venäjän liikenteen taantuminen vähensi alueen raskasta liikennettä 5,4 prosenttia.

Kokonaisuudessaan pääteiden liikenne lisääntyi vuonna 2014 puolella prosentilla. Alueellisesti tarkasteltuna erot ovat pieniä. Pohjois-Pohjanmaalla liikenne kasvoi selvimmin, vajaat puolitoista prosenttia. Ainoastaan Kaakkois-Suomessa pääteiden liikenne väheni prosentilla edellisestä vuodesta.

Henkilö- ja pakettiautoliikenne kasvoi koko maassa vajaan prosentin. Raskas liikenne koko maan pääteillä supistui kaksi ja puoli prosenttia, lukuun ottamatta Lapin aivan hienoista lisäystä.

Tiedot pääteiden liikenteestä saadaan liikenteen automaattisilta mittausasemilta (LAM).

Kauppakamari: Vientiteollisuus hyötyisi TTIP kauppa- ja investointikumppanuudesta

EU–USA-kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP) hyötyisi ennen kaikkea vientiteollisuus, osoittaa kauppakamarien tekemä valtakunnallinen kysely, johon vastasi helmikuussa lähes 1700 yritystä eri puolilta Suomea. Yli kolmannes (36 prosenttia) vastanneista yrityksistä ei kuitenkaan osaa sanoa, olisiko neuvoteltavana olevasta kauppakumppanuudesta niille hyötyä. Keskuskauppakamari ja Kansainvälinen kauppakamari aikovat vastata yritysten tiedontarpeeseen TTIP-tietoiskujen avulla.

”Vientiteollisuus olisi suurin hyötyjä EU:n ja USA:n kauppakumppanuudesta”, toteaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä . Kyselyyn vastanneista teollisuusyrityksistä 37 prosenttia näki TTIP:n tuovan suoria tai epäsuoria hyötyä. Kaikkien alojen yrityksissä vastaava luku on 28 prosenttia.

Penttilä uskoo, että Venäjän ja Kiinan talouksien epävarmuuden vahvistuessa USA:n kasvumarkkinoilta löytyy kysyntää myös suomalaisille teollisuustuotteille.

”EU:n ja USA:n tiiviimpi kauppakumppanuus olisi luonteva askel globaalissa taloudessa hetkellä, jolloin idän talouksien uhkakuvat ovat selvästi kasvaneet. TTIP vahvistaisi myös EU-maa Suomen mainetta investointikohteena”, arvioi Penttilä.

Yli kolmannes yrityksistä kaipaa tietoa TTIP:sta

Yritysten resurssit seurata pitkällä aikavälillä markkinoiden pelisääntöihin vaikuttavaa kauppapolitiikkaa ovat varsin rajalliset. Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori huomauttaa, että isojen yritysten edunvalvontaresursseja on leikattu taantumassa eikä pk-yrityksillä niitä varsinaisesti koskaan ole ollutkaan.

”Suomalaisyritykset odottavat, että valtiovalta ja yritysjärjestöt pitävät ne tietoisina kauppapoliittisista muutoksista. Tähän haasteeseen tartumme tarjoamalla jatkossa kauppakamarien jäsenyrityksille tuoreita ja tiiviitä TTIP-tietoiskuja”, kertoo Vuori.

Ensimmäinen TTIP-tietoisku yrityksille pidettiin 2.3.2015 Helsingissä Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin yhteistyöllä. Tietoiskuun osallistui lähes 30 yrityselämän edustajaa.

Kauppakamarien kyselyyn vastasi lähes 1700 yritystä eri puolilta Suomea. Kysely lähetettiin 17 000 yrityksen toimitusjohtajalle tai vastaavalle henkilölle. Kyselyn vastausprosentti oli 10 prosenttia. Kysely toteutettiin 6.–11.2.2015 Kauppakamarien Venäjän talous ja pakotteet -kyselyn yhteydessä. Kauppakamarien jäsenyritykset edustavat kaiken kokoisia yrityksiä kaikilla toimialoilla ympäri Suomea.

YTN: Olemassa olevan teollisuuden toimintaedellytykset on turvattava

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtajan Pertti Porokarin mielestä Suomen metsäteollisuuden toistuvat irtisanomiset osoittavat, että kilpailijamaissa kuunnellaan teollisuutta herkemmällä korvalla kuin Suomessa.

– UPM-Kymmene -konsernin rajut työpaikkojen leikkaukset paperiliiketoiminnassaan Suomessa ja Isossa-Britanniassa korostaa teollisuuspolitiikan terävöittämisen merkitystä tulevalla hallituskaudella, hän sanoo.

Porokarin mukaan globaalissa taantumassa teollisista työpaikoista käydään entistä kireämpää kilpailua. Tässä kisassa Suomen keskeiset kilpailijamaat Ruotsi ja Saksa vaikuttavat menestyvän Suomea paremmin.

– Tämä johtuu kyseisten maiden aktiivisesta teollisuuspolitiikasta ja maansa elinkeinoelämän tarpeiden Suomea aktiivisemmasta ymmärtämisestä, Porokari toteaa.
Hänen mielestään uuden teollisuuden syntyä on vauhditettava t&k- ja koulutuspoliittisin panoksin.

– Olemassa olevan teollisuuden toimintaedellytykset on turvattava. Teollisuudelle ei saa kohdentaa uusia lisärasitteita, Porokari vaatii.

– Vientiteollisuuden liitot toivat eilen julki viestinsä Suomen kilpailukyvyn parantamisen välttämättömyydestä. Tulevalla hallituskaudella Suomen hallituksen tulee parantaa toimintaansa teollisuutemme kehittämiseksi ja työpaikkojen säilyttämiseksi Suomessa, hän jatkaa.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä tuli osakeyhtiö

Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Mittatekniikan keskus MIKES yhdistyivät 1.1.2015. Samassa yhteydessä VTT:stä tuli osakeyhtiö. VTT Oy:n toimitusjohtaja on Erkki KM Leppävuori.

Yhtiön toimialana on teknologian soveltava tutkimus ja tutkimustulosten vieminen käytännön hyödyksi. Yhtiö toimii myös kansallisena metrologialaitoksena. VTT Oy tuottaa tutkimuksen ja tiedon kautta asiantuntijapalveluja kotimaisille ja kansainvälisille asiakkaille, kumppaneille, liike-elämälle ja julkiselle sektorille. VTT Oy on Suomen suurin soveltavaa tutkimusta tekevä tutkimuskeskittymä ja samalla Pohjoismaiden johtava tutkimus- ja teknologiayhtiö.

Yhtiö tuo isää tehoa huippututkimukseen ja innovaatiotoimintaan

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on nykyään palvelujen tuottamista avoimilla markkinoilla ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. VTT yhtiönä tuo lisää dynamiikkaa Suomen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan sekä kytkee asiakkaitaan ja tutkimusta aiempaa tehokkaammin kansainvälisille markkinoille. Yhtiömuotoinen VTT kykenee myös herkemmin reagoimaan asiakkaiden sekä ympäristön muutoksiin ja toimimaan vapaammin rahoitusmarkkinoilla. Yhtiön hallitukseen kuuluvat puheenjohtajana Aaro Cantell ja varapuheenjohtajana Matti Hietanen. Muina jäseninä ovat Kari Knuutila, Harri Leiviskä, Petra Lundström, Anneli Pauli ja Kaija Pehu-Lehtonen.

VTT:n nimi

Valtion kokonaan omistaman ja erityistehtävää toteuttavan non-profit-yhtiön nimi on Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Ruotsiksi nimi on Teknologiska forskningscentralen VTT Ab. VTT:n englanninkielinen nimi on VTT Technical Research Centre of Finland Ltd.

Tekstiyhteyksissä ja puhekielessä nimestä voi käyttää muotoa VTT tai VTT Oy, jos on tarpeen korostaa VTT:n yhtiömuotoista toimintaa. Mikes säilyy omana aputoiminimenä.

VTT Oy lyhyesti:

VTT kehittää uusia, älykkäitä teknologioita, tuloksellisia ratkaisuja ja innovatiivisia palveluja. Yhteistyössä asiakkaidensa kanssa se tekee teknologiasta tulosta ja rakentaa menestystä sekä hyvinvointia ihmisten parhaaksi. Käytämme yli neljä miljoonaa aivotyötuntia vuodessa teknologisten edistysaskelien kehittämiseen. VTT on osa Suomen innovaatiojärjestelmää ja kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan.

Teknologiainnovaatiot edellyttävät yrityksiltä riskinottokykyä

Yritykset ympäri maailmaa hakevat kasvumahdollisuuksia yhä useammin investoimalla uusiin teknologioihin. Vaikka yli puolet tietohallintojohtajista pitää innovointia tärkeänä asiana, niiden osuus teknologiainvestoinneista on pieni. Yritykset ovat kiinnostuneita uudesta teknologiasta, mutta eivät halua investoida siihen riskien pelossa. Suomalainen tietohallintojohto keskittyy kasvun etsimisen sijasta kustannusten karsimiseen ja monitoimittajaympäristön hallintaan.

Innovaatio- ja kasvuhakuiset teknologiainvestoinnit kompastuvat useammin yritysjohdon asenteeseen kuin tietohallinnon budjetin suuruuteen. Vaikka tietohallintojohtajat ovat itse halukkaita riskinottoon, halukkuus ei käänny todellisiksi hankkeiksi. Suomessa riskien välttely näkyy kansainvälistä vertailuryhmää enemmän. Deloitten globaali CIO Survey 2014 keräsi näkemyksiä yli 900 tietohallinto- ja IT-johtajalta 49 eri maasta.

”Uusi teknologia koetaan välttämättömänä asiakkaiden sitouttamiseksi, mutta innovointiin panostetaan kuitenkin yllättävän vähän. Tyypillisesti myös yrityksen innovaatiobudjettia ohjataan organisaatiossa muualle kuin tietohallintoon. Tässä tilanteessa tietohallintojohtajien pitää ottaa enemmän vastuuta teknologiaan liittyvien innovaatioiden hyödyntämisessä organisaation kasvun mahdollistamiseksi. Koska tietohallinto- ja IT-johtajien rooli yhdistetään edelleen useimmiten perustietotekniikkaan ja IT-järjestelmien ylläpitoon, heidän haasteenaan on pystyä vakuuttamaan yritysten johto omista kyvyistään jakaa ja hyödyntää uutta teknologiaa”, toteaa Suomen Deloitten konsultointipalveluista vastaava osakas Seppo Kokko.

Haasteista huolimatta tietohallintojohtajien rooli liiketoiminnan kumppanina on parantunut selvästi viime vuodesta. Suomessa yhteistyö liiketoiminnan kanssa koetaan kansainvälistä vertailuryhmää hieman heikompana.

Arvioitaessa yhteistyösuhdetta muuhun johtoon, kehitettävää löytyy kuitenkin edelleen. Neljä viidestä tietohallintojohtajasta (79 %) pitää heidän suhdettaan toimitusjohtajan kanssa erittäin tärkeänä, mutta vain 42 % kokee nykyisen suhteen erittäin hyväksi. Uuden sukupolven digitaalijohtajien ja tietojohtajien merkitys liiketoiminnan kehittämisessä on niin ikään nousussa. ”On oleellista, että tietohallintojohtajat rakentavat ja vaalivat vahvoja suhteita myös kehittyvien liiketoiminta-alueiden johtajiin, jotka ovat tyypillisesti edelläkävijöitä uusien kehityssuuntauksien hyödyntämisessä”, sanoo Deloitten johtaja Markku Viitanen.

”Vahvemmat suhteet liiketoimintajohdon kanssa avaavat enemmän mahdollisuuksia ja tuovat vastuuta innovaatioiden kehittämisessä ja hyödyntämisessä. Tietohallintojohtajien on nyt aika valita, pitäytyvätkö he perustietotekniikan pyörittämisessä vai tuleeko heistä yritysten kasvun mahdollistajia teknologisten innovaatioiden kautta”, Viitanen huomauttaa.

Tutkimus: verkkokauppa ja logistiikka kasvavat maailmanlaajuisesti

Seuraavien 10 vuoden aikana nettikaupan merkitys tulee kasvamaan vielä enemmän kuin tähän asti on arveltu – ei pelkästään teollisuusmaissa, vaan myös kehittyvillä alueilla. Logistiikan rooli tulee olemaan keskeinen: se tuo yrityksille tärkeitä kilpailuetuja, esimerkiksi toimitukset muutaman tunnin kuluessa tilauksesta, joustavat vastaanotto- ja palautusajat sekä ketterät logistiikka- ja lisäarvopalvelut kehittyvillä markkina-alueilla.

Tämä on yksi Global E-Tailing 2025 -tutkimuksen keskeisiä havaintoja. Selvityksen käynnisti Deutsche Post DHL ja siihen osallistuivat trenditutkimukseen erikoistuneet Z_punkt ja See More sekä useat kaupan, logistiikan ja tutkimuksen asiantuntijat. Kyseessä on ensimmäinen maailmanlaajuinen skenaariotutkimus kansainvälisestä verkkokaupasta ja sen vaikutuksista logistiikka-alalle.

Tutkimuksen neljässä skenaariossa kuvataan, millaista verkkokaupankäynti voisi olla kuluttajien ja yritysten kannalta lähitulevaisuudessa. Skenaariot pohjautuvat tärkeimpien vaikuttavien tekijöiden yksityiskohtaiseen analyysiin – energian ja raaka-aineiden hinnoista teknologisiin, poliittisiin ja sosiaalisiin tekijöihin sekä kulutusmalleihin. Skenaarioissa hahmotellaan myös yhteiskunnan arvojen muutosten mahdollisia vaikutuksia. Tutkimuksen kohteina oli joukko teollisuusmaita sekä kehittyviä markkina-alueita eri puolilta maailmaa. Lisäksi ”trendinuuskijat” tutkailivat osto- ja logistiikkatrendejä 12 kansainvälisessä metropolissa, mm. New Yorkissa, Moskovassa, Bangaloressa, Jakartassa ja Lagosissa. Kuluttajaläheisyys kytkee skenaariot nykypäivään ja lisää niiden luotettavuutta.

Jo tällä hetkellä verkkokaupan osuus on noin 8 prosenttia kaupan kokonaisvolyymista Euroopassa ja tutkimus päättelee sen edelleen kasvavan – skenaariosta riippuen aina 40:ään prosenttiin teollisuusmaissa ja 30:een prosenttiin nykyisillä kehittyvillä alueilla. ”Tulevaisuudessa logistiikan merkitys verkkokauppiaiden toiminnan mahdollistajana ja menestystekijänä tulee olemaan vieläkin suurempi kuin tällä hetkellä”, totesi Jürgen Gerdes, Deutsche Post DHL:n posti-, verkkokauppa- ja pakettitoiminnoista vastaava konsernijohdon jäsen, tutkimuksen julkistustilaisuudessa Berliinissä. ”Kansainvälisenä logistiikkatoimijana meillä on hyvä yleiskuva eri toimialojen yrityksistä lähes kaikissa maailman maissa. Siksi voimme auttaa yrityksiä sekä neuvonantajan että yhteistyökumppanin roolissa.”

Kehittynyt digikulttuuri vai tee-se-itse?

Ensimmäisen skenaarion mukaan nykyiset kehittyvät markkinat ovat kasvun moottori seuraavien 11 vuoden ajan ja verkkokaupasta on vahvan globaalin talouden sekä keskiluokan ostovoiman myötä kehittynyt todellinen “Everywhere Commerce”. Kuluttajat saavat ostoksensa nykyistä huomattavasti nopeammin: alle 24 tunnin pikakuljetukset ovat standardi ja niiden onnistumista mitataan minuuteissa. Toinen skenaario hahmottelee erittäin kehittynyttä digitaalista kulttuuria, jossa lähes kaikki tuotteet myydään verkossa ja kuluttajat käyttävät avattaria apuna ostoksissaan. Logistiikkayritykset tarjoavat valmistajille suojattuja toimitusketjuja tuoteväärennösten torjumiseksi.

Tutkimus ei kuitenkaan tarjoa ainoastaan positiivisia ennusteita maailmanlaajuisesta verkkokaupasta, vaan mukana on myös mahdollisia kriisiskenaarioita. Neljäs skenaario kuvaa maailmanlaajuisen kulutuskäyttäytymisen kehityspolkua sen jälkeen kun maailmantalous on käynyt läpi uusia taloudellisia kriisejä, joiden johdosta energian ja raaka-aineiden hinnat ovat nousseet huikeasti. Tällaisissa olosuhteissa vallitsevana trendinä voisi olla pikemminkin tee-se-itse sekä vaihtotalous kuin uuden hankkiminen.

Kuluttajakäyttäytymisen muutokset vaikuttavat vähittäiskauppaan

Skenaarioanalyysiä täydentävät useiden maineikkaiden logistiikka-asiantuntijoiden kirjoitukset. Professori Dirk Moschett Fribourgin yliopistosta Sveitsistä korostaa kokonaistaloudellista tarvetta yhdistää yhteiskunnan toimitusvirrat entistä tehokkaammin. Professori Geritt Heinemann Niederrheinin yliopistosta Saksasta käsittelee “E-Pace”-esseessään yksityiskohtaisesti ajoituksen merkitystä verkkokaupalle. Professori Shashi Matta Ohion yliopistosta analysoi, miten kuluttajakäyttäytymisen muutokset – esimerkiksi kestävän kehityksen trendi tai crowd-shaping – vaikuttavat verkkokauppaan.

Kaikille skenaarioille ja kirjoituksille on yhteistä näkemys, että kilpailu tulee kiristymään sähköisessä kaupankäynnissä niin globaalilla, kansallisella kuin alueellisellakin tasolla. Jürgen Gerdes: “Emme voi tietää varmasti, miltä maailma näyttää vuonna 2025. Tutkimuksen eri skenaariot kuitenkin osoittavat, miten nopeasti maailmanlaajuinen vähittäiskauppa muuttuu – sekä verkossa että muualla – ja että logistiikka tulee olemaan muutosprosessien keskiössä.”

Tutkimus kokonaisuudessaan sekä muuta materiaalia – mm. video sekä kuvia eri skenaarioista – englanninkielisellä sivustolla http://www.dpdhl.com/e-tailing

Syksyn alihankintapahtuma luo läpileikkauksen alan tarjonnasta

Tampereella 16.–18.9.2014 järjestettävien kansainvälisten Alihankinta-messujen ohjelma on julkistettu. Kolmen messupäivän aikana on luvassa korkeatasoisia seminaareja, joissa nostetaan laajasti esille teollisuuteen, talouteen, tulevaisuuteen ja alihankintayritysten menestystekijöihin liittyviä aiheita. Alihankinnan teemana on tänä vuonna koneenrakennus, joka näkyy vahvasti ohjelmassa. Koneenrakennus koskettaa myös valtaosaa messujen tuhannesta näytteilleasettajasta.

– Alihankinnassa on esillä koko Suomen teollisuus ja sen kärkiyritykset. Tapahtuma luo läpileikkauksen alihankintateollisuuden tuotteisiin, palveluihin ja ratkaisuihin. Joka vuosi näytteilleasettajamme kehittävät noin 2000 uutta innovaatiota, joten yhtä tuoretta katsausta teollisuuden tarjonnasta ja näkymistä on suorastaan mahdotonta saada muualta. Näyttelytilat äärimmilleen täyttävä tapahtuma myytiin loppuun jo alkuvuodesta. Kuumimpia keskustelunaiheita ovat ilman muuta talousnäkymät, yritysten kilpailukykyä parantavat keinot ja kansainvälistymiseen liittyvät kysymykset. Koneenrakentamisen teema näkyy ohjelmassa, joka on nyt kokonaisuutena entistä monipuolisempi. Markkinoinnin tärkeys nousee myös esille uudella tavalla. Suomalaisilla teollisuusyrityksillä on olemassa hienoa osaamista ja upeita tuotteita, mutta ne pitää osata myös myydä, sanoo tuoteryhmäpäällikkö Jani Maja Tampereen Messut Oy:stä.

Suomen johtavan teollisuuden messutapahtuman avaa Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen. Teemapuhujana toimii Ponsse Oyj:n toimitusjohtaja Juho Nummela. Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry palkitsee avajaisissa vuoden 2014 alihankkijan ja päähankkijan. Avajaiset on tiistaina 16.9. klo 10.

Valmistavan teollisuuden hintakilpailukyky murroksessa

The Boston Consulting Groupin valmistavan teollisuuden hintakilpailukykyä ja sen muutoksia vuosina 2004–2014 selvittänyt tutkimus haastaa perinteiset käsitykset halpatuotantomaista. Esimerkiksi Kiina on menettänyt teollisuutensa hintakilpailukykyä Yhdysvaltoihin verrattuna.

– Verrattaessa eri maiden valmistavan teollisuuden hintakilpailukykyä esimerkiksi Kiinassa, Brasiliassa ja Itä-Euroopan maissa kustannustaso on noussut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan erityisesti USA ja Meksiko ovat onnistuneet parantamaan teollisuutensa kilpailukykyä, kertoo the Boston Consulting Groupin Pohjoismaiden teollisuussektorista vastaava partneri Pekka Vanne .

Kiinassa työvoimakustannukset suhteutettuna tuottavuuteen ovat nousseet lähes 200 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan maan teollisuuden hintakilpailukykyä rapistavat nousseet energiakustannukset.

The Boston Consulting Groupin (BCG) tutkimuksessa tarkasteltiin 25 suurimman teollisuustuotteiden vientimaan teollisuuden hintakilpailukykyä 2004–2014. Maat vastaavat yhdessä lähes 90 prosentista maailman valmistavan teollisuuden tuotteiden viennistä. Vertailu toteutettiin valmistavan teollisuuden hintakilpailukykyindeksillä, joka huomioi palkkojen, tuottavuuden, energiakustannusten ja valuuttakurssien kehityksen. Tutkimuksessa verrattiin myös Pohjoismaita muihin maihin.

Teollisuus palaa Yhdysvaltoihin

– Yhdysvaltain piristynyt kysyntä kotimarkkinoilla ja parantunut kilpailukyky houkuttelevat jälleen teollisuusyrityksiä siirtämään tuotantoaan takaisin Yhdysvaltoihin esimerkiksi Kiinasta. Pohjoismaihin verrattuna Yhdysvaltain vahvuutena ovat suurten kotimarkkinoiden ja edullisen energian lisäksi joustavat palkkaus- ja irtisanomiskäytännöt ja alhaisemmat työvoimakustannukset.

BCG:n arvion mukaan Yhdysvaltoihin on syntymässä 2,5–5 miljoonaa uutta työpaikkaa valmistavan teollisuuden ympärille vuoteen 2020 mennessä. Myös naapurimaa Meksiko on parantanut hintakilpailukykyään valmistavan teollisuuden kotimaana. Tutkimuksessa tarkastelluista merkittävistä teollisuusmaista Indonesia oli kustannuksiltaan edullisin.

Valmistavan teollisuuden työpaikat ovat kansantaloudellisesti tärkeitä, koska niiden kerrannaisvaikutukset työllistymiselle ovat merkittävät. Arvioiden mukaan yhden valmistavan teollisuuden työpaikan ympärille syntyy keskimäärin 2,2 uutta työpaikkaa erityisesti palvelusektorille.

Pohjoismaat takamatkalla kansainvälisessä vertailussa

Tutkimuksen mukaan Pohjoismaiden valmistavan teollisuuden hintakilpailukyky on samaa luokkaa Keski-Euroopan maiden, kuten Saksan ja Ranskan kanssa. Euroopan maita verrattaessa Iso-Britannia on Länsi-Euroopan kilpailukykyisin teollisuusmaa.

– Suomen vahvuuksia kansainvälisessä kilpailussa ovat koulutettu työvoima, kohtuuhintainen energia, luonnonvarojen saatavuus sekä vahva tutkimus- ja kehitysyhteistyö teollisuuden, yliopistojen ja valtion rahoittamien tutkimuslaitosten välillä. Tuotannon kotimaata valitessaan yritykset arvioivat pelkkien suorien kustannusten lisäksi myös esimerkiksi liiketoimintaympäristön toimivuutta, työlainsäädäntöä, koulutustasoa, verotusta ja poliittista vakautta. Näihin asioihin Suomella on mahdollisuus vaikuttaa, Vanne kertoo.

BCG:n vuonna 2013 julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja ovat vaarassa menettää arviolta yhteensä 200 000 valmistavan teollisuuden työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Suomea uhkaa arviolta 40 000 valmistavan teollisuuden työpaikan menettäminen.

Indeksi: kymmenen suurimman teollisuuden vientimaan teollisuuden hintakilpailukyky USA:han verrattuna (USA=100)*

Kiina 96
Saksa 121
USA 100
Japani 111
Etelä-Korea 102
Ranska 124
Italia 123
Alankomaat 111
Belgia 123
Iso-Britannia 109

*) Valmistavan teollisuuden hintakilpailukykyindeksi perustuu palkkojen, tuottavuuden, energiakustannusten ja valuuttakurssien kehitykseen. Maat ovat suuruusjärjestyksessä viennin koon mukaan.

Metsäteollisuus: Biotaloudesta syntyy uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja

Biotalouden toteutuminen edellyttää kilpailukykyistä metsäteollisuutta

Tänään julkistettu Suomen ensimmäinen kansallinen biotalousstrategia on askel kohti kestävämpää taloutta ja vähähiilisen yhteiskunnan toteutumista. Metsäteollisuus on yksi keskeisistä biotalouden toimijoista, sillä sen koko toiminta pohjaa uusiutuvista ja kierrätettävistä luonnonvaroista valmistettuihin tuotteisiin.

”Biotalous on Suomelle erinomainen mahdollisuus lisätä talouskasvua ja hyvinvointia. Kansallisen biotalousstrategian toteuttaminen vaatii rohkeiden poliittisten päätösten lisäksi vahvaa yhteistä tahtotilaa ja konkreettisia tekoja. Hiljattain tehdyt miljardiluokan investointipäätökset osoittavat, että alalla on voimakas halu uusiutua, kasvaa ja vahvistaa asemaansa biotalousmarkkinoilla”, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

Biotaloudesta syntyy Suomeen kipeästi kaivattua uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja sekä metsäteollisuuteen että yli toimialarajojen. Biotalouden ja sen ympärille rakentuvan ekosysteemin kehittyminen edellyttää kuitenkin, että nykyinen metsäteollisuus on kilpailukykyinen ja liiketoiminta- ja investointiympäristö tukee biotalouden kasvua. Tulevaisuuden biotalous rakentuu nykyisen jalostuksen pohjalle ja osin sen rinnalle.

”Päättäjien on aktiivisesti edistettävä biotalouden toteutumista Suomessa ja EU:ssa, jotta biotaloudelle syntyy suotuisat toimintaedellytykset. Vain menestyvä ja kilpailukykyinen teollisuus pystyy rahoittamaan uuden liiketoiminnan kehittämistä. Teollisuus ja uudet investoinnit hakeutuvat sinne, missä kustannuskilpailukyky on kunnossa ja toimintaympäristö vakaa ja ennustettavissa”, painottaa Jaatinen.

Raaka-ainenäkökulmasta Suomella on erinomaiset kasvun lähtökohdat, sillä biotaloutemme perustuu metsiin. Suomessa on panostettava metsänhoitoon, puuraaka-aineen saatavuuteen ja puubiomassan monipuolisempaan hyödyntämiseen. Metsien taloudellista käyttöä tulee lisätä, mikä tuo mukanaan myös ympäristöhyötyjä.
Uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä tuotannossa ja kulutuksessa lisättävä

Biotalouden tuotteita yhdistää kierrätettävyys ja uusiokäyttö, jotka ohjaavat yhä enemmän myös kuluttajien valintoja ja ratkaisevat osaltaan biotalouden menestyksen. Metsäteollisuuden uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuvat tuotteet toimivat ilmastonmuutoksen torjujina, kun pyritään saavuttamaan vähähiilinen yhteiskunta.

Metsäteollisuus kehittää ja valmistaa jo nyt uusia, kokonaan biopohjaisia tuotteita, joiden osuuden arvioidaan biotalousstrategiassa nousevan puoleen alan vientituloista vuoteen 2030 mennessä. Uudet tuotteet täydentävät pakkaus- ja hygieniatuotteiden sekä puurakentamisen kasvavaa tarvetta. Uusia aluevaltauksia syntyy mikrofibrillisellusta, biomuoveista, komposiittimateriaaleista, vihreistä kemikaaleista ja lääketeollisuuden raaka-aineista sekä biopolttoaineista.

Suomen energiankäytöstä vajaat 30 % on uusiutuvaa energiaa ja myös sen osuutta voi lisätä metsien kestävällä käytöllä. Metsäteollisuus tuottaa jo nyt noin 70 % Suomen uusiutuvasta energiasta.

FinChi auttaa erityisesti IT- ja muiden teknologia-alojen suomalaisyrityksiä Kiinassa

FinChi laajentaa toimintaansa suomalaisyritysten edistämiseksi Kiinassa

Finpron hallinnoiman innovaatiokeskus FinChin toimisto aukeaa Pekingissä toukokuussa 2014. FinChi auttaa erityisesti IT- ja muiden teknologia-alojen suomalaisyrityksiä liiketoiminnan aloittamisessa Kiinan markkinoilla.

FinChi-toimisto aukeaa toukokuussa 2014 Pekingiin Zhonguangcunin-alueelle ZPark-ohjelmistokehityspuistoon. Alue on IT-sektorin ja muiden korkean teknologian alojen yritysten keskittymä, jossa toimii jopa yli 20 000 kansainvälistä ja kiinalaista alan yritystä.

– Tarkoituksemme on helpottaa ja nopeuttaa etenkin pienten ja keskisuurten yritysten liiketoiminnan aloittamista Kiinan ja varsinkin Pekingin markkinoilla. Olemme olleet yhteydessä jo monen kiinnostuneen suomalaisyrityksen kanssa. Erityisesti IT- ja teknologia-alan yritykset ovat osoittaneet kiinnostusta FinChiin, kertoo Finpron Pekingin vientikeskuksen päällikkö Seppo Selkälä .

FinChi tarjoaa suomalaisyrityksille muun muassa liiketoimintaan liittyvää käytännön apua, paikallistuntemusta, kontakteja ja toimitiloja.

– Suomalainen asiakasyrityksemme voi helpommin käynnistää Kiinassa liiketoimintaansa ja säästää investoinneissaan, koska yrityksen ei tarvitse perustaa omaa tytäryhtiötä, vaan se voi toimia FinChin kautta. Esimerkiksi työluvan saaminen ja henkilökunnan palkkaaminen ja maksuliikenteen hoitaminen ovat mahdollisia meidän kauttamme. Lisäksi tarjoamme vuokralle toimitiloja 200 neliön toimistostamme, jatkaa Selkälä.

Menestys vaatii läsnäoloa kohdemarkkinoilla

FinChi toimii avattavan Pekingin-toimiston lisäksi Shanghaissa ja Shenzhenissä. Sen pääinnovaatiokeskus sijaitsee Shanghaissa. Yhteensä FinChillä on 32 suomalaista yhteistyöyritystä Kiinassa. Sopimus FinChin toiminnan aloittamisesta Pekingissä allekirjoitettiin viime vuonna osana presidentti Sauli Niinistön vierailua Pekingissä.

– Suomalaisyritykset ovat menestyneet esimerkiksi Shanghaissa FinChin avustuksella. Muun muassa Rovio kasvatti liiketoimintaansa aluksi Finchin kanssa ja perusti sitten oman yrityksen toimitiloineen.

– Läsnäolo kohdemarkkinoilla ja liiketoimintamallien ymmärtäminen ovat edellytyksiä menestymiselle. Seuraammekin jatkuvasti heikkoja signaaleja markkinoilla suomalaisyritysten innovaatioiden kaupallistamiseksi, summaa Selkälä.

Graniitin vienti vetää

Graniitin vienti ylsi vuonna 2013 lähes huippulukuihin. Viennin arvo oli 46 miljoonaa euroa, joka on vain noin 3 % vähemmän kuin graniitin viennin ennätysvuonna 2012. Muu kivi­vienti koostuu pääasiassa vuolukivituotteista.

Luonnonkiven kokonaisviennin arvo oli 73,5 miljoonaa euroa kun se edellisenä vuonna oli 80 miljoonaa euroa. Viennin osuus on kiviteollisuuden liikevaihdosta noin 35 %. Kivituot­teita tuotiin viime vuonna 14 miljoonan euron arvosta, joka on lähes 7 % vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Vienti- ja tuontimaista Kiina on ehdoton ykkönen. Muita tärkeitä vientimaita ovat Saksa, Ranska, Ruotsi, Italia, Belgia, Venäjä ja Puola.

Kiviteollisuusliiton toimitusjohtajan Pekka Jauhiaisen mukaan luonnonkiviteollisuuden kuluvan vuoden näkymät ovat kaksijakoiset. Graniitin vienti erityisesti Kiinaan pysyy hy­vällä tasolla ellei mitään erityisempiä markkinahäiriöitä esiinny. Kotimaassa ympäristöra­kentamiseen liittyvä kivituotteiden kysyntä näyttäisi olevan edelleen kohtuullista. Sen si­jaan mm. sisustuskivituotteiden kysyntä ei osoita elpymistä ellei rakentaminen piristy.

Kiviteollisuusliiton hallituksen puheenjohtajan ja Vientikivi Oy:n toimitusjohtajan Ilkka Yli­talon mielestä yksi keskeisimpiä kysynnän kasvun hidastajia suomalaisille kivituotteiden valmistajille on ollut julkisten hankintojen ohjau­tuminen usein tuontikiviin. Julkisten hank­kijoiden soisi miettivän tarkemmin kivi­hankintojensa ympäristövaikutuksia puhumattakaan hankintojen työllisyys – ja laajemmin­kin aluetaloudellisista vaikutuksista. Ylitalo odottaa uudistuvan hankintalainsäädännön tarjoavan paremmat edellytykset julkisille hankkijoille asettaa hankinnan perusteeksi halvimman hinnan sijaan laatu- ja ympäristökriteerit.

Helsingissä 20.3. pidetyssä Kiviteollisuusliiton vuosikokouksessa valittiin toisen kerran Vuoden kivimies. Tunnustuksen sai Suomen Graniittikeskus Oy:stä rakennusinsinööri Pauli Immonen.

Kiviteollisuusliiton hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen toimitusjohtaja Ilkka Yli­talo Vientikivi Oy Finland – yrityksestä ja hallituksen varapuheenjohtajaksi Palin Granit Oy:n toimitusjohtaja Heikki Palin.
– See more at: https://www.sttinfo.fi/release?releaseId=12367084#sthash.jXfzH7Eg.dpuf

Vientikuljetukset kääntyivät nousuun


Pitkään jatkuneeseen taantumaan toi merkin paremmasta ulkomaan merikuljetusten vilkastuminen. Vientiä kasvattivat muun muassa metsäteollisuuden kuljetukset. Myös rautateiden tavarakuljetukset lisääntyivät. Maanteillä sen sijaan raskas liikenne on edelleen vähentynyt, muu liikenne kasvanut. Tiedot käyvät ilmi Liikenneviraston vuositilastoista.

Ulkomaan meriliikenteen vienti lisääntyi erityisesti vuoden jälkipuoliskolla, yhteensä 47 miljoonaan tonniin eli 5,7 prosenttia edellisestä vuodesta. Heinäkuun jälkeen myös tuonti kääntyi kasvuun. Meritse tuotiin viime vuonna 1,2 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, kaikkiaan 49,3 miljoonaa tonnia. Tavaraa ulkomaan meriliikenteessä kuljetettiin vuonna 2013 yhteensä 96,3 miljoonaa tonnia.

Viennissä lisääntyivät erityisesti sellun ja sahatavaran, öljytuotteiden sekä raakamineraalien ja malmien kuljetusmäärät. Kemikaalien ja metallien vienti sen sijaan väheni.

Ulkomailta Suomen satamiin saapui 29 706 alusta. Määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 3,7 prosenttia. Suomalaisten alusten osuus tästä oli 9 152, joka oli 6,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012.

Kauttakulkuliikenteen vuosittaiset heilahtelut ovat tyypillisesti olleet suuria, niin myös nyt. Vienti Suomen satamien kautta lisääntyi 13,4 prosenttia ja tuonti väheni 13 prosenttia. Kokonaistransitoliikenne lisääntyi 6,2 prosenttia.

Vesiliikenteen matkustajamäärät kasvavat edelleen

Ulkomaan matkustajaliikenne jatkoi kasvuaan, kokonaismäärä ylitti vajaalla puolellatoista prosentilla vuoden takaisen määrän. Tarjonta ja kysyntä ovat molemmat kasvaneet: on tullut uusia aluksia ja taantuma lisäsi lähialuematkailua. Viron ja Ruotsin liikenne ovat jo lähes tasoissa.

Kasvu tuli lähinnä Viron liikenteen reilut neljän prosentin lisäyksestä. Vaikka liikenne Ruotsiin väheni 1,4 prosenttia, oli Ruotsin liikenteen osuus koko ulkomaan matkustajaliikenteestä yli 49 prosenttia. Matkustajaliikenteestä 43,3 prosenttia suuntautui Viroon.

Yksityiskohtaisemman tiedot löytyvät Liikenneviraston ulkomaan meriliikenteen kuukausitilastosta .

Rautateiden tavaraliikenteen kasvu jatkui

Rautateillä kuljetettiin tavaraa 36,4 miljoonaa tonnia eli kolme prosenttia edellisvuotta enemmän. Kasvu selittyy kansainvälisen liikenteen vilkastumisella. Sen sijaan kotimaan kuljetukset vähenivät. Eniten lisääntyivät mekaanisen metsäteollisuuden ja metalliteollisuuden kuljetukset. Rautatiekuljetusten keskimääräinen kuljetusmatka lyheni hieman, mutta tonnikilometrit lisääntyivät kaksi prosenttia.

Henkilöliikenteessä rautateillä matkustettiin samaan tapaan kuin edellisenäkin vuonna, yhteensä 69,3 miljoonaa matkaa. Keskimäärin matkat olivat hieman pidempiä, henkeä kohden kilometrejä kertyi puolisen prosenttia aiempaa enemmän. Kotimaan kaukoliikenteen matkat kuitenkin vähenivät määrältään puolellatoista prosentilla, tasan 13 miljoonaan matkaan. Lähiliikenteessä matkustettiin edellisen vuoden tapaan.

Venäjän matkat sen sijaan lisääntyivät jälleen reippaasti, yli 20 prosentilla. Nyt tehtiin yhteensä 598 000 matkaa.

Pääteiden liikenne hienoisessa kasvussa

Maanteillä taantuma edelleen näkyy jossain määrin raskaassa liikenteessä. Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Kaakkois-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa raskas liikenne väheni, muualla hieman lisääntyi. Henkilö- ja pakettiautoliikenne kasvoi koko maassa.

Sinänsä liikenteen muutokset pääteillä olivat hyvin pieniä. Kokonaisuudessaan pääteiden liikenne lisääntyi viime vuonna noin prosentin. Koko maan henkilö- ja pakettiautoliikenne lisääntyi lievästi, 1,2 prosenttia, kun taas raskas liikenne väheni puolella prosentilla.

Tiedot pääteiden liikenteestä saadaan liikenteen automaattisilta mittausasemilta (LAM).

Kiinan markkinat kiinnostavat suomalaisyrityksiä

Kiinan markkinat kiinnostavat suomalaisyrityksiä: Ministeri Jari Koskinen vierailee laajan yritysdelegaation kanssa Kiinassa

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen matkustaa viralliselle vierailulle Kiinaan 24.–28.2.2014 maatalousministeri Han Changfu:n kutsusta. Kyseessä on vastavierailu Han Changfu:n Suomen vierailulle syyskuussa 2012.

Koskisen matkassa on mukana yritysdelegaatio, jossa on jäseniä 19 suomalaisesta yrityksestä. Maa- ja metsätalousministerin ensimmäisellä Team Finland -vienninedistämiskonseptin mukaisella matkalla on mukana maatalouskonealan ja elintarviketeollisuuden lisäksi edustajia mm. vesi- ja metsäosaamisen aloilta.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan pitkäaikaista yhteistyötä kiinalaisten kanssa on viime vuosina kehitetty aktiivisesti suomalaisten yritysten toivomusten mukaisesti kaupallisten tavoitteiden suuntaan.

Kiinan maatalousministerin lisäksi Koskinen tapaa matkallaan Kiinan vesiministerin, metsäministerin ja tuonnin- ja laadunvalvonnasta vastaavan viraston varaministerin. Tutkimusyhteistyön puitteissa keskusteluja käydään myös Kiinan maatalousakatemian varapääjohtajan sekä Pekingin metsäyliopiston rehtorin kanssa.

Ministeri Koskisen matkaan sisältyy myös tutustuminen Tianjinin maakuntaan n. 150 kilometrin päässä Pekingistä. Ohjelmassa on mm. keskustelut maatalouden ympäristöasioita käsittelevässä instituutissa sekä vierailut sikatilalla ja meijerialan yrityksessä.

Vierailun päätavoitteena on vahvistaa jo olemassa olevaa toimivaa yhteistyötä suomalaisten ja kiinalaisten viranomaisten ja yritysten välillä. Lisäksi vierailulla luodaan pohjaa uusien kaupallisten suhteiden solmimiselle Team Finland -vienninedistämistoimien hengen mukaisesti.

Kemianteollisuuden talouskatsaus: Suomen kemianteollisuuden vienti jatkoi kasvuaan

Kemianteollisuuden talouskatsaus: vienti ja kotimainen kysyntä eri teille

Suomen kemianteollisuuden vienti jatkoi kasvuaan loppuvuonna. Kemianteollisuuden vienti kasvoi vuonna 2013 lähes neljä prosenttia, mutta heikentyneen kotimaisen kysynnän myötä tuotanto laski runsaat kaksi prosenttia. Helmikuussa 2014 suhdannetilanne ja -odotukset ovat normaalia heikommalla tasolla.

Kemianteollisuuden viennin arvo oli vuonna 2013 neljä prosenttia vuoden takaista suurempi samaan aikaan kun Suomen koko tavaraviennin arvo on ollut laskussa. Eniten kasvua on tullut öljytuotteista. Syys-marraskuussa kemianteollisuuden vienti kasvoi seitsemän prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Kemianteollisuuden viennin osuus on 25 prosenttia Suomen koko tavaraviennistä.

Kemianteollisuuden tuotanto laski 2,4 prosenttia vuonna 2013 edellisestä vuodesta samaan aikaan kun Suomen koko työpäiväkorjattu teollisuustuotanto laski noin 3,7 prosenttia. Kotimaisen kysynnän hiipuminen selittää laskua, sillä vienti vetää yhä.

Kemianteollisuuden suhdannetilanne ja -odotukset ovat normaalia heikommalla tasolla. Tilauskanta on hieman normaalia pienempi ja henkilökunnan määrän odotetaan supistuvan. Myyntihintojen arvioidaan laskeneen lievästi alkusyksyn aikana ja kannattavuus on jäänyt vuoden takaista heikommaksi. Tuotantokapasiteetti on kuitenkin ollut yhä kohtalaisessa käytössä ja tuotannon odotetaan lisääntyvän hieman.

”Heikentynyt kotimainen kysyntä heijastui loppuvuonna myös kemianteollisuuden tuotantoon Suomessa. Vienti vetää yhä hyvin, mutta myyntihinnat ovat laskeneet. Kemianteollisuuden osuus viennistä on jo neljännes ja sen merkitys Suomen kansantaloudelle kasvaa”, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä.

”Ulkomaankaupasta riippuvaisen kemianteollisuuden toimintaedellytyksiä varjostavat edelleen työvoiman, energian ja logistiikan kustannusten nousu. Uusille kustannuksia lisääville veroille ja maksuille ei ole työllisyyttä vaarantamatta tilaa”, jatkaa Timo Leppä.

”Kemialle on kysyntää ja se on globaalisti kasvava ala. Euroopassa kemianteollisuuden tuotanto piristyi loppuvuonna, ja tähän orastavaan imuun myös Suomen tulisi päästä mukaan”, jatkaa Timo Leppä.

Suomen tavaraviennin arvo laski

Vienti laski hieman vuonna 2013 – Vienti EU-maihin piristyi loppuvuodesta

Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 2013 Tullin ennakkotietojen mukaan kaksi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vienti oli arvoltaan lähes 55,9 miljardia euroa. Tuonnin arvo väheni myös kaksi prosenttia ja jäi 58,1 miljardiin euroon.

Kauppataseen alijäämä pieneni jonkin verran edellisvuoteen verrattuna. Kauppatase jäi ennakkotietojen mukaan 2,2 miljardia euroa alijäämäiseksi vuonna 2013. Vuonna 2012 vajetta kertyi 2,6 miljardia euroa. Alijäämä EU-maiden kanssa käydyssä kaupassa oli hieman yli kaksi miljardia euroa ja ulkokaupassa 195 miljoonaa euroa vuonna 2013. Vuotta aiemmin ulkokaupan alijäämä oli 1,4 miljardia euroa ja EU-kaupan 1,2 miljardia euroa.

Koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen sekä sähkö- ja elektroniikkatuotteiden vienti laski viime vuonna ja veti kokonaisviennin miinukselle. Kemianteollisuuden vienti oli sen sijaan kasvussa vuonna 2013. Öljytuotteet olivat viennin tärkein kasvuala, mutta myös kemian perusteollisuuden tuotteiden vienti nousi hieman. Metsä-teollisuuden tuotteiden vienti lisääntyi myös lukuun ottamatta paperiteollisuuden tuotteiden vientiä.

Raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden sekä investointitavaroiden tuonnin laskun johdosta kokonaistuonti päätyi kahden prosentin laskuun viime vuonna. Energiatuotteiden tuonti sen sijaan kasvoi jonkin verran. Kulutustavaroiden tuonti pysyi lähes edellisvuoden tasolla.

EU:n ulkopuolisiin maihin suuntautuneen ulkomaankaupan väheneminen veti sekä kokonaisviennin että kokonaistuonnin laskuun vuonna 2013. Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin laski viisi prosenttia ja tuonti yhdek-sän prosenttia. Vienti EU-maihin kasvoi noin prosentin vuonna 2013. Loppuvuodesta 2013 vienti EU-maihin kuitenkin nousi selvästi alkuvuoteen verrattuna. Vienti euroalueelle nousi hieman enemmän kuin vienti koko EU-alueelle viime vuonna. Vuonna 2012 vienti EU-maihin laski neljä prosenttia, mutta vienti EU:n ulkopuolisiin maihin kasvoi viisi prosenttia. Tuonti kaikista EU-maista kasvoi hieman enemmän kuin tuonti euroalueelta vuonna 2013.

Lahtelainen terveysteknologia ja koulutus esillä Dubaissa

Fysralle merkittävä vientisopimus

Lahtelainen fysioterapian hoitokalusteita valmistava Fysra Oy solmi merkittävän yhteistyösopimuksen saudiarabialaisen kumppanin kanssa Dubaissa. Sopimuksen myötä Fysra toimittaa tänä vuonna 500 hoitopöytää Saudi-Arabiassa sijaitseviin hoitolaitoksiin.

Dubaissa torstaina päättynyt maailman suurimpiin lukeutuva terveysalan messutapahtuma Arab Health oli menestys myös muille messuilla esillä olleille lahtelaisyrityksille Oy Neurosonic Finlandille ja Nordic Simulators Oy:lle, jotka sopivat useista pienemmistä toimituksista sekä jälleenmyyntikontakteista Lähi-Idän ja Aasian alueella.

”Lähi-Idän terveydenhuoltomarkkinat ovat voimakkaassa kasvussa, josta Lahden seudun yritykset ovat pitkäjänteisen työn myötä vihdoin saamassa oman osansa. Nyt solmitut sopimukset ovat vasta alku suuremmille yhteistyökuvioille”, kertoo Fysra Oy:n toimitusjohtaja Mika Ora.

Yritysten lisäksi delegaatiovierailulle osallistunut Lahden ammattikorkeakoulu solmi yhteistyösopimukset sosiaali- ja terveysalan koulutuksesta Arabiemiirikunnissa sijaitsevien Sharjahin yliopiston ja Fatima Collegen kanssa. Sopimukset mahdollistavat pitkäjänteisen koulutusyhteistyön käynnistämisen korkeakoulujen välillä.

Lahden Seudun Kehitys LADEC on usean vuoden ajan aktiivisesti rakentanut yhteistyöverkostoa lahtelaisten ja eri puolilla Suomea toimivien suomalaisten hyvinvointi- ja kuntoutusalan yritysten kanssa, jotka voivat yhdessä tuottaa laajempia tuote- ja palveluratkaisuja Gulfin alueen asiakkaiden tarpeisiin.

Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n järjestämälle ja maakuntajohtaja Jari Parkkosen johtamalle delegaatiolle antoi tukensa myös Suomen Abu Dhabin suurlähettiläs Ilkka-Pekka Similä, joka vieraili yritysten yhteisosastolla ja osallistui yhteistyöneuvotteluihin.

Team Finland edistää vientiä Turkissa

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) kuljettaa kauppakaravaanissaan terveysteknologiaa. Risikko Ankaraan 13.–15. tammikuuta tavatakseen Turkin perhe- ja sosiaaliministerin sekä terveysministerin. Osana matkaa on myös vienninedistäminen Team Finland -verkoston kautta. Tavoitteena on vahvistaa Suomen profiilia laadukkaan terveysteknologian maana sekä edistää suomalaista terveys- ja hoivavientiä.

Ohjemassa on muun muassa Ankarassa järjestettävä FinlandCare -seminaari, jossa suomalaiset terveysalan yritykset esittäytyvät potentiaalisille yhteistyökumppaneille. FinlandCare on hallituksen vienninedistämisohjelma terveydenhuollon yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämiseksi. Ministerin matkaan osallistuu monia lääkelaitteisiin, terveyspalveluihin, bioteknologiaan ja kuntoutukseen erikoistuneita suomalaisyrityksiä.

Turkki on Suomelle tärkeä nouseva markkina-alue, jonka merkitys kauppakumppanina on kasvanut 2000-luvulla.

Lue artikkeli Suomen Yrittäjät sivuilta.

PwC: Euroopan listautumisantimarkkinat elpymässä

PwC: Euroopan listautumisantimarkkinoiden kehitys lupaava

Euroopan listautumisantimarkkinat keräsivät 10,3 miljardia euroa loka–marraskuussa 2013. Tulos päihittää mennen tullen saman vuoden kolmannen kvartaalin tuoton, 3 miljardia euroa ja myös edellisvuoden eli Q4/2012:n 7,6 miljardin euron potin, kertoo PwC:n listautumisantimittari IPO Watch.

Loka–marraskuun 62 listautumisannilla kerättiin 47 % koko vuoden tähänastisesta tuotosta. Q4/2013 oli kaikkein menestynein kvartaali sitten Q2/2011:n, joka sisälsi Glencoren 7 miljardin euron listautumisannin.

Lontoossa 26 listautumisantia tuottivat 7,4 miljardia euroa eli yli 70 % koko Euroopan loka–marraskuun listautumisantituotosta. Muualla Euroopassa Ranskan pörssillä oli kiireisin kvartaali vuoden 2010 jälkeen: 6 antia tuotti 1,2 miljardia euroa. Sveitsissä nähtiin suurin yksittäinen anti sitten vuoden 2008.

Pääomasijoitusten ja yksityistämisten avulla toteutetut listautumisannit kirittivät kvartaalin tulosta: pääomasijoitusten avulla toteutetut annit keräsivät 4,3 miljardia euroa ja yksityistämisten kautta saatiin 3,9 miljardia euroa.

Odotukset ensi vuodelle edelleen positiiviset

”Listautumisantien menestys vuonna 2013 on merkki sijoittajien luottamuksen kasvusta, jota auttoi myös alentunut volatiliteetti ja yritysten vahvempi listautumisantien jälkeinen suorituskyky. Markkinoiden tämänhetkisen vakauden perusteella voi ennustaa listautumisantien jatkavan hyvää kehitystä myös ensi vuoden puolella”, PwC Suomen yritysjärjestelypalveluiden johtaja Kauko Storbacka toteaa.

“Listautumisantimarkkinoiden vahvuus on innostanut monia yrityksiä ja pääomasijoitusomistajia arvioimaan uudelleen suunnitelmiaan ja joissain tapauksissa nopeuttamaan aikataulujaan julkiselle listautumiselle. Suomessa erityisesti pääomasijoittajat näyttäisivät pitävän salkkuyhtiöidensä listautumista taas todellisena vaihtoehtona, koska ovat huomanneet listautumisesta saatavan hinnan nyt suhteellisen järkeväksi perinteiseen yrityksen myyntiin verrattuna. Esimerkkinä tästä trendistä mainittakoon Sanitecin listautuminen Tukholmaan pörssiin joulukuussa 2013. Avainkysymys on, kuinka vakaana nykyolosuhteet jatkuvat vuonna 2014. On tärkeää valmistautua listautumiseen niin, että annin järjestämisessä ollaan myös valmiita mahdollisimman suureen joustavuuteen”, Storbacka toteaa.

Tilastotietoa Euroopan listautumisanneista vuodelta 2013

Euroopan komissio esti Viestintäviraston ehdottaman sääntelyn purkamisen

Euroopan komissio on estänyt Viestintäviraston aikeet poistaa Suomesta ennakkosääntely kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilta*. Sääntelyn poistaminen olisi ollut ennakkotapaus Euroopassa.

Viestintävirasto esitti alkusyksystä Euroopan komissiolle ehdotuksen sääntelyn purkamisesta kiinteään verkkoon laskevan puhelinliikenteen tukkumarkkinoilla. Virasto katsoi, ettei sääntelylle ole enää tarvetta, koska teleyritykset eivät voi asettaa tukkuhintojaan muista toimijoista ja loppuasiakkaista riippumattomasti. Tämä johtuu siitä, että Suomessa matkapuhelinliittymät ovat lankapuhelinliittymiä huomattavasti halvempia ja houkuttelevampia käyttää, ja kuluttajat voivat soittaa lähes aina lankapuhelimen sijasta matkapuhelinliittymään.

Suurin osa suomalaisista on siirtynyt käyttämään ainoastaan matkapuhelinliittymiä jo kauan sitten. Suomen tilanne on poikkeuksellinen, sillä lankapuhelinliittymät ovat edelleen yleisiä suurimmassa osassa Eurooppaa.

Markkinoiden taloudellisen ennakkosääntelyn tulisi olla poikkeuksellista ja väliaikaista. Sääntely tulisi poistaa silloin, kun sen poistamisesta ei ole suurimmalle osalle loppuasiakkaista haittaa. – Näyttää siltä, ettei komissio ymmärrä Suomen muusta Euroopasta poikkeavaa markkinatilannetta ja sen vaikutuksia sääntelytarpeeseen, sanoo Viestintäviraston pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka.

Euroopan komission julkaisee päätöksensä verkkosivuillaan lähiaikoina.

Vapaavuori tapasi STX:n pääjohtajan Koreassa

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori tapasi STX-telakkayhtiön ylintä johtoa Koreassa tiistaina 22.10.2013. Vapaavuori keskusteli STX:n tilanteesta yhtiön hiljattain valitun pääjohtajan Jung-Hyung Lyun kanssa. Tapaamisessa oli mukana myös muuta yhtiön johtoa.

– Pääjohtaja Lyu kertoi, että yhtiö parhaillaan arvioi toimintojaan niin Euroopassa kuin muuallakin, varsinaiset johtopäätökset ovat kuitenkin vielä ennenaikaisia. Keskustelimme myös pääjohtaja Lyun aloitteesta vierailla Suomessa loppuvuoden aikana, Vapaavuori kertoo.

Maanantaina Vapaavuori tapasi Soulissa myös Etelä-Korean kauppa-, teollisuus- ja energiaministerin Yoon Sang-Jickin, jonka kanssa keskusteltiin laajasti paitsi meriteollisuuden näkymistä myös energia-asioista, cleantechista ja luovan talouden kysymyksistä.

– Suomen merkittävä arktinen osaaminen samoin kun arktisella alueella avautuvat suuret liiketoimintamahdollisuudet ovat olleet esillä käytännössä kaikissa matkan lukuisissa tapaamisissa, Vapaavuori toteaa.

– Sekä STX:n että ministerin tapaamisessa tuli hyvin selväksi että Suomea pidetään arktisen osaamisen vahvana erikoisosaajana. Arktisen merenkulun liiketoimintamahdollisuuksia pidettiin erittäin lupaavina, vaikka laivanrakennusalalla muuten onkin vaikeaa, Vapaavuori kertoo

Vapaavuori vieraili tiistaina myös laajan yritysvaltuuskunnan kanssa Kormarine-meriteollisuusmessuilla Pusanissa. Päivään sisältyy lisäksi vierailut Korean suurimman alan yhtiön Samsungin telakalla ja Wärtsilän huoltokeskuksessa.

Tiistai-iltana Vapaavuoren matka jatkuu Singaporeen Aasian suurimmille matkamessuille. Torstaina ja perjantaina Vapaavuori johtaa yritysvaltuuskunnan vienninedistämismatkaa Indonesiassa. Lauantaina matkan päättää Puijang-innovaatiofoorumi Shanghaissa, missä Suomi on erikseen valittu foorumin teemamaaksi.

Helsingin sataman vienti jatkaa kasvua

Helsingin sataman yksiköity tavaraliikenne kääntyi kasvuun alkuvuoden heikon kehityksen jälkeen. Yksiköidyn tavaraliikenteen määrä oli syyskuussa 825 000 tonnia, kasvua oli 2 % viime syyskuuhun verrattuna. Määrä jakaantui puoliksi tuontiin ja vientiin. Viennin määrä kasvoi 3 % vuoden takaisesta ja tuonti oli viime vuoden tasolla.

Tammi–syyskuun yksiköidyn tavaraliikenteen määrä oli 7,2 miljoonaa tonnia, mikä on 3 % vähemmän kuin viime vuoden vertailukaudella.

Konttiliikenne kasvoi alkuvuonna 2 %. Kaikkiaan 34 % yksiköidystä tavaraliikenteestä kuljetettiin konteissa. Tavaraliikenteestä 63 % kuljetettiin kumipyörillä, määrä väheni 5 % viime vuodesta.

Laivamatkustajia oli syyskuussa 810 000, mikä on saman verran kuin vuosi sitten.

Tammi–syyskuun matkustajamäärä ylitti hieman (0,3 %) viime vuoden määrän. Kokonaismäärä oli 8,2 miljoonaa matkustajaa. Tallinnan linjoilla matkusti 73 % matkustajista ja linjojen matkailijamäärä oli edelleen 3 %:n kasvussa.

Kansainvälisiä risteilymatkustajia kävi Helsingissä kesäkaudella syyskuun loppuun mennessä 420 000 matkustajaa, mikä on 60 000 matkustajaa (15 %) enemmän kuin viime vuonna.

EU:n ja itäisten kumppanuus maiden oikeusministerit kokoontuivat

EU:n ja itäisten kumppanuusmaiden oikeusministerit koolla ensimmäistä kertaa

Itäisen kumppanuuden oikeusministerikokous pidettiin ensimmäisen kerran EU:n oikeus- ja sisäasiainneuvoston kokouksen yhteydessä 7. lokakuuta Luxemburgissa.

Mukana olivat EU-maiden oikeusministerit sekä Armenian, Azerbaidzhanin, Georgian, Moldovan ja Ukrainan oikeusministerit ja Valko-Venäjän varaoikeusministeri. Suomesta kokoukseen osallistui oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Oikeusministerit keskustelivat itäisen kumppanuuden maiden oikeusreformeista sekä sitoutumisesta ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion edistämiseen. Kaikki kokoukseen osallistuvat maat Valko-Venäjää lukuunottamatta ovat Euroopan neuvoston jäsenmaita ja ovat liittyneet Euroopan ihmisoikeussopimukseen.

– Suomi pitää itäistä kumppanuutta hyvin tärkeänä oikeudellisen yhteistyön foorumina EU:n ja sen itäisten naapurivaltioiden välillä. Yhteinen sitoutuminen ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen on perusta kaikelle yhteistyölle, oikeusministeri Henriksson korostaa.

– Erityisen tärkeää kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön kehityksessä on hyödyntää hyvin toimivia monenvälisiä sopimuksia, kuten YK:n ja Euroopan neuvoston sekä Haagin sopimukset. Juuri ne ovat kokemuksemme mukaan olleet tehokkaimpia välineitä yhteistyössä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa sekä siviili- että rikosoikeuden alalla, toteaa Henriksson.

EU:n itäinen kumppanuuspolitiikka käynnistettiin vuonna 2009. Kumppanuuden tavoitteena on tukea EU:n itäisten naapureiden poliittisia ja taloudellisia

Suomalaiset verkkokaupat koetaan luotettaviksi Venäjällä

Matkahuolto julkistaa uudenlaisen palvelukonseptin suomalaisille verkkokauppiaille. Yhdessä BusinessVERCCO Oy:n ja Mediatalo Toimeliaan kanssa toteutettu konsepti tuo suomalaiset verkkokaupat venäläisten kuluttajien ulottuville. Kokonaisvaltainen palveluratkaisu kattaa sähköiset järjestelmät, markkinoinnin ja logistiikkaketjun.

Matkahuolto, BusinessVERCCO ja Mediatalo Toimelias auttavat suomalaisyrityksiä valtaamaan alaa Venäjän huimassa kasvussa olevasta verkkokaupasta. Länsimaiset verkkokaupat houkuttavat laatutietoisia venäläisiä ostoksille vaikka internetin käännösohjelmia käyttäen, mutta heikko toimitusketju tuottaa usein kuluttajille päänvaivaa. Suomessa ostoksia tekemään tottuneet ostovoimaiset venäläiset törmäävät suomalaisissakin verkkokaupoissa usein kielimuuriin ja toimitusrajoituksiin.

Vastauksena ongelmaan Matkahuolto, verkkokaupparatkaisuja tarjoava BusinessVERCCO Oy sekä sähköiseen markkinointiin Venäjän markkinoilla erikoistunut Mediatalo Toimelias Oy ovat kehittäneet kattavan palveluratkaisun, jonka avulla kotimaiset verkkokauppiaat voivat laajentaa toimintaansa maan rajojen ulkopuolelle. Palvelukonseptissa BusinessVERCCO Oy auttaa suomalaisia verkkokauppiaita rakentamaan sähköisen liiketoiminnan ratkaisun, Mediatalo Toimelias vastaa asiakkaiden tavoittamisesta ja Matkahuolto tarjoaa logistiikkaverkoston. Kaikki toiminnot medianäkyvyyttä lukuun ottamatta tapahtuvat Suomessa.

Luotettavina pidetyt suomalaiset verkkokaupat keräävät yhä enemmän asiakkaita Venäjältä. Venäläiskuluttajien tarpeisiin ei ole kuitenkaan aiemmin pystytty vastaamaan riittävällä tavalla, vaan esimerkiksi kieli- ja toimitusrajoitukset ovat tuottaneet ongelmia. Kysyntä on kuitenkin kovaa. Venäläisten tekemien verkkokauppaostosten arvioidaan yltävän 21 miljardiin euroon vuonna 2014, kun vuonna 2011 ostokset jäivät 6 miljardiin euroon. Onnistuessaan konsepti voi tuottaa moninkertaista tulosta kotimaisille verkkokaupoille ja piristää Suomen vientilukuja.

– Itärajan tuntumassa asuvat venäläiset ovat tottuneet asioimaan Suomessa ostoksilla. Nyt yhä useampi venäläinen käyttää myös verkkokauppoja ja suomalaiset verkkokaupat koetaan luotettaviksi. Venäläisten asiakkaiden ostopotentiaali on erittäin suuri, joten suomalaisilla verkkokaupoilla on mahdollisuus moninkertaiseen kasvuun idässä, Matkahuollon myyntipäällikkö Erkki Vehman kertoo.

Ensimmäinen vaihe käyntiin syksyllä

Konseptia toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kohderyhmänä ovat rajan tuntumassa asuvat venäläiset kuluttajat, jotka osin jo käyttävät Matkahuollon kuljetuspalveluita. Matkahuollon noin sadasta itärajalla sijaitsevasta toimituspisteestä on koottu venäläisiä asiakkaita palveleva verkosto ja heitä varten on luotu oma noutopistehaku. Jatkossa toimintaa on tarkoitus laajentaa kuljetuksiin suoraan venäläisille asiakkaille.

– Meillä on jo paljon asiakaskuntaa Venäjällä. Paketteja noudetaan meiltä samalla kun rajan tuntumassa olevat asiakkaat asioivat muutenkin Suomessa. Venäläiset asiakkaamme ovat kokeneet noudot rajan läheisyydessä olevista pisteistä helpoiksi ja kuljetukset turvallisiksi. Tavaroiden maahan vientiä helpottaa entisestään laki, joka mahdollistaa 1000 euron verovapaat kuukausittaiset ostot Suomesta. Pidämme mahdollisuuksia kasvuun erittäin lupaavina, Vehman jatkaa.

Palvelutarjoaman kokoaa yhteen sivusto www.verkkokauppaVenäjälle.fi, josta verkkokauppias löytää lisätietoa ja yhteystiedot.

Pääministeri ja ympäristöministeri markkinoivat Suomen ympäristöosaamista Kiinassa

Pääministeri Jyrki Katainen ja ympäristöministeri Ville Niinistö osallistuivat 10. syyskuuta Pekingissä 30 suomalaisen cleantech-yrityksen edustajan kanssa seminaariin, jossa pohdittiin keinoja Kiinan valtavien ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Ministereiden Team Finland -matkan keskeinen tavoite on esitellä kiinalaisille Suomen puhtaan teknologian erityisosaamista ja markkinoida suomalaisinnovaatioita ongelmien hillitsemiseen ja poistamiseen.

”Kiinan ympäristöongelmat aiheuttavat mittavia kustannuksia ja vaarantavat maan talouskasvun. Kiinalaiset aikovat investoida vuoteen 2015 mennessä peräti 1000 miljardia dollaria ympäristön tilaa parantaviin toimiin. Tämä on suomalaisille yrityksille merkittävä mahdollisuus ja pohja suomalais-kiinalaiselle yhteistyölle tällä alalla on jo olemassa. Maidemme välisen cleantech-kaupan arvo on nykyisin jo lähes miljardi euroa”, pääministeri Katainen totesi Pekingissä.

Pääministeri Katainen ja ympäristöministeri Niinistö keskustelevat matkansa aikana kiinalaisviranomaisten kanssa myös Beautiful Beijing -hankkeesta, joka synnyttää konkreettisia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille Pekingin ympäristöongelmien ratkaisemisessa. Keväällä käynnistetty Beautiful Beijing -projekti tähtää Pekingin ilmanlaadun merkittävään parantamiseen. Suomalaisyritysten odotetaan saavan tilauksia kiinalaisilta toimijoilta vuoden 2014 alussa.

”Olemme ministeri Niinistön kanssa kertoneet kiinalaisille isännillemme myös Team Finland -verkoston puitteissa toteutettavasta Clean Day -konseptista, josta tehdään Kiinassakin jokavuotinen tapahtuma. Tämä ympäristönsuojelun ja teknologian yhdistävä tapahtuma järjestetään Pekingissä ensimmäisen kerran syksyllä 2014”, pääministeri Katainen kertoi.