Someammattilaisen tapahtuma CMADFI etsii uusia keinoja palvella yhteisöjä

Verkon yhteisöpalveluja paimentavat viestintäammattilaiset hakevat Tampereella 23. tammikuuta joukolla uusia keinoja palvella yleisöjään yhä paremmin. Oikeiden ihmisten tavoittaminen sosiaalisen median palveluissa vaatii entistä enemmän osaamista, sillä moni somen käyttäjä arvostaa omia pienempiä piirejään ja kaihtaa ammattimaisia kaupallisia tai muita vaikutuspyrkimyksiä.

CMADFI-päivä kokosi viime vuonna Jyväskylään noin 250 osanottajaa. Tällä kertaa Tampereelle on ilmoittautunut yli 300 kiinnostunutta.

Vaikka entistä useampi yhteisömanageri työskentelee jo päätoimisesti sosiaalisen median parissa, yli puolet toimii yhä sivutoimisena vaihtelevilla ammattinimikkeillä ja muiden tehtäviensä ohella, selviää tuoreesta kyselystä. Yhteisömanageritutkimus 2016 julkistetaan CMADFI-päivässä Tampereella 23.1.2017. Siihen voi jo tutustua verkossa Piilotettu aarre -sivustolla.

– Yhteisömanagerin rooli on aika tuore ja sosiaalinen media toimintaympäristönä on jatkuvassa muutoksessa. Ammattilaiset haluavat työlleen lisää aikaa ja arvostusta omissa organisaatioissaan. He haluavat kehittää laadukkaita sisältöjä ja käyttää aikaa myös uuden opetteluun, kertoo tuloksista kyselyn toteuttanut some-asiantuntija ja tapahtuman primus motor Johanna Janhonen.

Kuudetta kertaa Suomessa järjestettävä CMADFI (Community Manager Appreciation Day Finland) on kasvanut merkittäväksi yli 300 someammattilaisen tapahtumaksi, jossa käsitellään kasvavan uuden ammattikunnan ajankohtaisia kysymyksiä. Vapaaehtoisvoimin ja sponsoreiden tuella järjestettävän päivän ohjelma on suunniteltu yhteisöllisesti verkossa.

Pitääkö yllä vai puhkoako somekuplia?

Tällä kertaa teemapäivässä selvitetään, miten somenhallintaohjelmistot voivat helpottaa yhteisömanagerin työtä. Lisäksi mietitään, mikä verkkoyhteisöjen jäseniä innostaa toimimaan, tai miten työpaikoilla kannustetaan ihmisiä osallistumaan niiden omissa sisäisissä yhteisöissä.

Paneelikeskustelun aiheena ovat sosiaalisen median kaventuvat yhteisöt. Kun varsinkin nuoret tuntuvat hakeutuvan verkossa entistä rajatumpiin yhteisöihin, someammattilaisia kiinnostaa, miten heidän kanssaan pääsee vuorovaikutukseen. Voivatko ihmiset ongelmitta valita todellisuutensa mielensä mukaan?

CMADFI-päivän 2017 pääyhteistyökumppaneita ovat DigiSyke-hanke, Meltwater, Tampereen yliopisto ja Tekesin Liideri-ohjelma. Tapahtumaa tukee myös joukko pienempiä yhteistyökumppaneita.

Lisätietoja tapahtuman verkkosivuilta

www.CMAD.fi

Mainokset

MTK avasi ruuan verkkokaupan

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on omistamansa Viestilehdet Oy:n kautta lähtenyt rahoittamaan ja kehittämään ruuan verkkokauppaa, jonka kautta kuluttajat voivat ostaa ruokaa suoraan suomalaisilta maatiloilta ja pk-elintarvikeyrityksiltä. Kaupoissa nyt vallalla oleva ruuan halpuuttaminen on supistanut tuottajan osuutta ruuan hinnasta ja laskenut tuottajahinnat hälyttävälle tasolle. Uusi verkkokauppa tuo tuottajille ja pk-elintarvikeyrityksille mahdollisuuden myydä ruokaa ohi päivittäistavarakauppojen ja saada näin suurempi osuus ruuan hinnasta.

Helsingin Rautatientorilla Herkkujen Suomi -lähiruokatapahtumassa 18.8. lanseerattiin Ruokaasuomesta.fi -palvelu, jossa kullakin yrittäjällä on oma verkkokauppansa. Kukin yrittäjä vastaa itse ruokatoimituksista ja tavaran tuoreudesta. Ruokaa voidaan toimittaa yrittäjästä riippuen kotiinkuljetuksena, Matkahuollon, Postin tai suoramyyntipaikkojen kautta. Uusia logistisia ratkaisuja etenkin kylmäkuljetuksiin kehitetään parhaillaan lisää ja niistä neuvotellaan syksyn aikana.

Verkkokaupan on kehittänyt start-up yritys LähiPro Oy, jonka osakekannasta MTK:n omistuksessa oleva Viestilehdet Oy omistaa tällä hetkellä 49 prosenttia.

– Uusien ruuan markkinakanavien kehittäminen on tarpeen, koska kiinnostus ostaa suomalaista lähiruokaa suoraan maatiloilta on vahvassa kasvussa. Myös entistä useampi tuottaja harkitsee ruuan suoramyynnin aloittamista, sanoo LähiPro Oy:n toimitusjohtaja Eero Kananen.

– Tällä hetkellä verkkokaupassa mukana on hieman yli 70 maatilayritystä, mutta palvelu tulee syksyn aikana kasvamaan merkittävästi, Kananen jatkaa.

Merkittävä syy suoramyynnin kiinnostuksen kasvuun tuottajien parissa on maatalouden kannattavuuden voimakas heikkeneminen ruuan halpuuttamisen ja vaikean markkinatilanteen takia. Kuluttajia palvelussa kiinnostavat erikoistuotteet, tuoreus ja mahdollisuus antaa palautetta tuotteista suoraan tuottajalle.

– Ruuan alkuperä ja tuoreus kiinnostavat kuluttajia enemmän kuin koskaan. Myös kotimaisuuden arvostus on nousussa, sanoo MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi.

– Verkkokaupan ja maatilamyynnin osuus ruokamyynnistä on vielä hyvin pientä, mutta siellä ovat tulevaisuuden kasvunäkymät, jotka sosiaalinen media ja digitalisaatio jo mahdollistavat. Jos me emme tätä asiaa nyt ota vakavasti, niin sen tekee joku isompi kansainvälinen toimija, johon me emme voi vaikuttaa. Palvelun kautta tuottajien on mahdollista ohittaa päivittäistavarakauppa näin halutessaan, Syväniemi jatkaa.

MTK ei näe suoramyynnin olevan sinällään pois jalostavalta elintarviketeollisuudelta, koska verkkokaupan myyntimäärät ovat vielä pieniä.

Tiedonhallinnasta tulee liiketoiminnan tulevaisuuden kilpailuvaltti

Kaikissa organisaatioissa kerätään tietoa tuotteista, asiakkaista, markkinoista sekä liiketoiminnan eri osioista ja prosesseista. Menestyvissä organisaatioissa tietoa osataan käyttää oikein, se on saatavilla käyttökelpoisessa muodossa ja sen yhteys liiketoimintaan ymmärretään laajasti. Tulevaisuudessa tiedonhallinnan ratkaisut ja valjastaminen liiketoiminnan kehittämiseen ovat yhä kriittisempiä kilpailuvaltteja kaikilla toimialoilla.

Edistyksellisiä tiedonhallintaratkaisuja tarjoava M-Files isännöi keskiviikkona Helsingissä yhtä Euroopan suurimmista tiedonhallinnan tapahtumista. Seminaariin osallistui noin 500 liiketoiminnan päättäjää ja vaikuttajaa. Seminaariesiintyjien anti liiketoiminnan näkökulmasta oli laaja.

IT-ratkaisut eivät vastaa liiketoiminnan vaatimuksia

Digitalisaatio avaa mahdollisuuksia jo käynnissä olevaan työelämän murrokseen ja totuttujen työtapojen muutokseen. Työ ei ole enää sidoksissa aikaan, paikkaan tai työvälineeseen. Ihmiset ovat tottuneet käyttämään mobiililaitteita ja haluavat hyödyntää niitä ketterästi myös työssään. Tätä kehitystä vauhdittaa pilvipalveluiden nopea yleistyminen. Gartnerin arvion mukaan jopa puolet liiketoimintatiedosta tallennetaan pilveen vuonna 2018.

”Monessa yrityksessä tunnustetaan avoimesti, etteivät käytössä olevat IT-ratkaisut vastaa nykypäivän liiketoiminnan ja markkinoiden vaatimuksia. Tieto on ja pysyy, mutta tiedon jakamisen, hallinnan ja hyödyntämisen välineet muuttuvat”, kiteytti Gartnerin tutkimusjohtaja Hanns Köhler-Krüner seminaarissa.

Digitalisaatio ja sen myötä tiedonhallinta on nykypäivänä yrityksissä vahvasti läsnä, mutta sitä ei osata kunnolla hyödyntää liiketoiminnassa. Suunnitelmallinen, pitkän tähtäimen kehitys voi kuitenkin tarjota yritykselle todellisen kilpailuvaltin silloin, kun koko henkilöstö on siihen sitoutunut ja tiedonhallinta muodostaa koko yrityksen liiketoiminnan läpi leikkaavan kokonaisuuden.

Päätöksiä oikea-aikaisen tiedon pohjalta

Myös Aalto-yliopiston tutkimusjohtaja Mika Helenius painotti M-Filesin seminaarissa tiedonhallinnan merkitystä yritysmaailmassa. ”Nykypäivänä maailma pyörii nollien ja ykkösten ympärillä. Meidän on pysyttävä mukana informaatiopolulla taataksemme kilpailukykymme. Koko informaatiopalvelutalouden kasvu perustuu ohjelmistojen avulla rakennettuihin järjestelmiin”, Helenius totesi.

”Tieto on bisneksen ydin – kaikki yrityksen päätökset tehdään saatavilla olevan informaation pohjalta. Siksi on tärkeää, että olemassa oleva tieto on aina ajan tasalla ja järjestelmät toimivat moitteetta. Tiedonhallinnan ongelmat paitsi heikentävät työn tehokkuutta, voivat johtaa myös vääriin toimenpiteisiin ja aiheuttaa menetettyjä bisnesmahdollisuuksia”, seminaarissa esiintynyt Caverionin tietohallintojohtaja Olle Jonsson muistutti. Caverion hyödyntää M-Filesia tiedonhallintansa kehittämisessä.

Tiedonhallinta on koko yrityksen yhteinen asia, ja se vaatii koko henkilöstön sitoutumista.

”Ei riitä, että järjestelmä on valmis ja testattu, jos henkilöstö ei ole. Ilman henkilöstön sitoutumista tiedonhallintajärjestelmästä ei vain saada irti kaikkea sen tarjoamaa hyötyä”, kiteytti SSAB:n Enterprise Architect Sami Haapanen, joka esitteli seminaarissa, kuinka M-Files on mahdollistanut standardien mukaisen tehokkaan digitalisoidun materiaalisertifikaattien prosessin SSAB:llä.

Viestintävirasto avaa ovea kilpailulle tv- ja radiolähetysmarkkinoilla

Viestintäviraston mukaan Digita Networks Oy:llä on huomattava markkinavoima (HMV) antennipaikkaan ja -kapasiteettiin pääsyn, televisiolähetyspalvelujen ja valtakunnallisten radiolähetyspalvelujen tarjoamisessa. Virasto on antanut 24.4.2015 Digitalle HMV-päätöksen televisio- ja radiopalvelujen tukkumarkkinoilla.

Viraston päätöksen myötä sääntelyn painopiste siirtyy televisio- ja radiolähetyspalvelujen sääntelystä lähetysverkon sääntelyyn. ”Olemassa olevan, koko maan kattavan lähetysverkon antennipaikkoihin ja -kapasiteettiin pääsy ovat kilpailevan toimijan kannalta kaikista kriittisimpiä palveluja”, toteaa Viestintäviraston pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka. Siksi näiden ennakkosääntelyn tarve on suurin.

Antennipaikkaan ja antennikapasiteettiin pääsyn sääntely tehostuu

Asta Sihvonen-Punkan mukaan lähetysverkon kriittisten palvelujen ennakkosääntelyllä mahdollistetaan uusille markkinoille tuleville yrityksille kilpaileva televisio- ja radiolähetyspalvelujen tarjoaminen ohjelmistotoimijoille. Toisaalta sääntely mahdollistaa verkkopeiton laajentamisen myös markkinoilla jo toimiville yrityksille. ”Sääntelyllä edistetään kilpailtua lähetyspalveluiden tarjontaa, joka parantaa kuluttajien valinnanvapautta monipuolisten ohjelmistojen vastaanottamisessa”, sanoo pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka.

Televisiolähetyspalvelujen sääntely edelleen tarpeellista

HMV-sääntely on edelleen tarpeellista myös UHF-verkon televisiolähetyspalveluille. Vaikka televisionkatselu on monipuolistunut viime vuosien aikana, eivät muut televisio-ohjelmistojen vastaanottotavat kuten IPTV:n katselu, vielä muodosta täysin korvaavaa palvelua. UHF-lähetyspalvelun sääntelyllä pyritään turvaamaan ohjelmistotarjoajien toimintaedellytykset ja kuluttajien saama monipuolinen ja laadukas ohjelmasisältö.

Radiolähetyspalvelujen sääntely kevenee

Valtakunnallisten radiolähetyspalvelujen tarjonnassa Digita Networks Oy:lle asetettiin ainoastaan velvollisuus hinnaston ja toimitusehtojen julkaisemiseen. Digitalta poistuu näin ollen velvollisuus valtakunnallisten radiolähetyspalvelujen syrjimättömään hinnoitteluun. Vaikka Digitan FM-verkon valtakunnallisille lähetyksille ei tällä hetkellä olekaan löydettävissä täysin korvaavia palveluita, antennien tehokas ennakkosääntely mahdollistaa kilpailevan palveluntarjonnan myös valtakunnallisissa radiolähetyspalveluissa. Valtakunnallisiin radiolähetyspalveluihin kohdistuu jo nyt kilpailupainetta, joka rajoittaa Digitan mahdollisuuksia käyttää huomattavaa markkinavoimaansa ja toimia kilpailijoista riippumattomasti.

Suomessa on tehty yli kymmenen miljardia Google hakua vuoden aikana

Robin ja Cheek edelleen haetuimmat suomalaiset, Anna Abreu noussut. Urheilu ja televisio-ohjelmat mutta myös ebola puhuttivat. Suomessa on tehty yli kymmenen miljardia hakua vuoden aikana.

“Suomessa on tehty yli kymmenen miljardia hakua kuluneen vuoden aikana. Siksi hakua voi pitää maan suurimpana galluppina joka kertoo mikä meitä suomalaisia kiinnostaa”, sanoo Googlen maajohtaja Anni Ronkainen .

“Entistä useammin haku tehdään tietokoneen sijaan mobiililaitteilla. Mobiilissa erityispiirteenä on äänihakujen merkittävä kasvu. Nämä hakumäärät ovat tuplaantuneet. Tämä kertoo siitä, miten kuluttajakäyttäytyminen monimuotoistuu jatkuvana trendinä.”

Google Zeitgeist sisältää kahdenlaisia listauksia – top ja trending. Top-listat sisältävät haetuimmat sanat jotka on listattu hakumäärien mukaan. Trending-listat sisältävät nopeimmin nousseet haut eli ne hakusanat jotka ovat kasvattaneet suhteellisesti eniten hakuja edelliseen vuoteen verrattuna. Siinä missä haetuimpien sanojen listat muuttuvat hitaammin, listat nopeimmin nousseista sanoista kuvaavat vuoden puheenaiheiksi nousseita ilmiöitä.

Vuoden kymmenen haetuimman sanan lista ei sisällä yllätyksiä aikaisempiin vuosiin verrattuna ja trending-lista kertookin paremmin mikä Suomessa on kuluneen vuoden aikana kiinnostanut. Ainakin urheilu, sillä kärkikolmikko – liiga, jääkiekon mm sekä Sotshi – viittaavat kaikki urheiluun. Kärkisana liiga voi kuitenkin tarkoittaa urheilun lisäksi myös esimerkiksi muusikko Cheekin perustamaa levy-yhtiötä Liiga Music.

Urheilun jälkeen eniten ovat puhuttaneet huolta ja kiinnostusta herättänyt ebola sekä ilmiöksi noussut televisiosarja Vain elämää.

Edellä mainittu Cheek on viimevuotiseen tapaan toiseksi haetuin suomalainen, samoin ykkössijaa pitää edelleen muusikko Robin . Kolmoseksi on kivunnut viime vuoden kuudenneksi haetuin suomalainen Anna Abreu . Abreu on muutenkin nosteessa – hänen tähdittämä JVG:n Huominen on huomenna on kuluneen vuoden katsotuin musiikkivideo YouTubessa.

Neljänneksi haetuimpien suomalaisten listalla kipuaa suosittua Life of Silja -blogia pitävä Silja Sundberg ja viidenneksi jääkiekkoilija Teemu Selänne .

Ulkomaisista henkilöistä trending-listan kakkoseksi nousi euroviisuvoittaja ja muusikko Thomas Neuwirth , taiteiljanimeltään Conchita Wurst, jonka esitys herätti runsaasti keskustelua ympäri Euroopan. Ykkösenä on edesmennyt näyttelijä Robin Williams .

Vuoden eniten noussut resepti on tällä kertaa pihlajanmarja ja siitä tehtävät erilaiset hyytelöt, hillot ja marmeladit. Viimevuotisen ykkösen pulled porkin – nyhtöpossun – jälkeen kolmanneksi suosituimmaksi nousi amerikantuliainen red velvet -kakku.

Hakujen joukkoon mahtuu paljon kysymyksiä ihmisiä askarruttaviin arjen ongelmiin. Tällaisia ovat esimerkiksi “kuinka päästä tvseen” tai “mikä on orgasmi” – kaikkea ei aina kehtaa kysyä ääneen.

Tänä vuonna suosituimpia hakuja listattiin 17 kategoriassa viihteestä urheiluun ja taloudesta yhteiskuntaan. Listat löytyvät alta.

Suosituimpia hakuja voi tarkastella myös kesken vuotta kaikille avoimella ja ilmaisella työkalulla Google Trends osoitteessa http://www.google.fi/trends/

uosituimmat Suomessa tehdyt haut

Top – kaikki hakusanat

iltalehti

facebook

youtube

ilta sanomat

google

gmail

veikkaus

nettiauto

tori

iltasanomat

Trending – kaikki hakusanat

liiga

jääkiekon mm

sotshi

ebola

vain elämää

pins

iphone 6

nordean verkkopankki

euroviisut

vaalikone

Top-henkilöt

robin

cheek

anna abreu

life of silja

teemu selänne

johanna tukiainen

annika o

jenni vartiainen

iina kuustonen

martina aitolehti

Trending-henkilöt – suomalaiset

miina maasola

samuli edelmann

jukka salmela

marjo loukkola

paula vesala

iina kuustonen

antti holma

johanna loiri

sara maria forsberg

kaj kunnas

Trending-henkilöt – muut

robin williams

conchita wurst

jennifer lawrence

philip seymour hoffman

michael schumacher

teresa fidalgo

jared leto

jules bianchi

renee zellweger

dan bilzerian

Trending-urheilijat

teemu selänne

enni rukajärvi

tuukka rask

pekka rinne

iivo niskanen

erik haula

kerttu niskanen

olli jokinen

jere karalahti

sami jauhojärvi

Trending-reseptit

pihlajanmarja

pulled pork

red velvet kakku

lohimedaljonki

raakakakku

tattikeitto

porkkanaletut

kylmäsavulohipiirakka

helpot muffinssit

parhaat mokkapalat

Trending “Mikä on” -haut

mikä on siion

mikä on resitaali

mikä on totuus

mikä on tpk

mikä on viitesiirto

mikä on hamas

mikä on mittausyhde

mikä on kojamo

mikä on toimintasuunnitelma

mikä on orgasmi

Trending “Kuinka”-haut

kuinka päästä tvseen

kuinka rakkaus alkoi

kuinka cheek olet

kuinka oppia englantia

kuinka kaukana ukkonen

kuinka vanhaksi elän

kuinka lisätä seksihaluja

kuinka saada sairaslomaa

kuinka louhia bitcoineja

kuinka säästää rahaa

Trending – viihdeaiheiset haut

flappy bird

tinder

pixwords

happypancake

tubecon

nhl 15

ice bucket challenge

lankkuhaaste

selfie

slaavikyykky

Trending – yhteiskuntaan liittyvät haut

ebola

ukraina

eurovaalit

seurakuntavaalit

eurovaaliehdokkaat

sikainfluenssa

isis

finnbay

äitiyspakkaus

malaysia airlines

Trending – haut tapahtumiin ja tilaisuuksiin liittyen

Euroviisut

Hullut päivät

Sonisphere

Matkamessut

Asuntomessut

Oscars

Tangomarkkinat

Melodifestivalen

Tour de sky

Taitaja

Trending – haut elokuviin liittyen

american hustle

mielensäpahoittaja

leijonasydän

kesäkaverit

vadelmavenepakolainen

dallas buyers club

ei kiitos elokuva

22 jump street

lego elokuva

tummien perhosten koti

Trending – haut televisiosarjoihin liittyen

vain elämää

big brother

maajussille morsian

putous

mustat lesket

tähdet tähdet

under the dome

posse

nymfit

iholla

Trending – haut musiikkiin liittyen

cheek feat sanni & villegalle flexaa

uusi lastensairaala 2017 lohtu

arttu wiskari sirpa

kasmir vadelmavene

robin kesärenkaat

elastinen naurava kulkuri

robin boom kah

a great big world & christina aguilera say something

apulanta armo

jvg feat anna abreu huominen on huomenna

Trending – haut urheiluun liittyen

liiga

jääkiekon mm

sotshi

jalkapallon mm-kisat

jukolan viesti

kalevan kisat

formula 1

neste ralli

super bowl

susijengi

Trending – haut kauppaan ja laitteisiin liittyen

pins

iphone 6

xxl

ios 8

iphone 5s

miniinthebox

veikon kone

samsung galaxy trend

norwegian lennot
nike air max

©Cision

VTT: 3D-tulostuksesta uutta liiketoimintaa

VTT käynnistää yhdessä yritysten kanssa laajan kaksivuotisen hankekokonaisuuden, jonka päätavoitteena on synnyttää Suomeen uutta liiketoimintaa 3D-tulostuksen eli materiaalia lisäävän valmistuksen (AM-teknologian) ympärille. Isot kansainväliset yritykset investoivat jo merkittäviä summia AM-laitteistoihin. Nyt myös Suomessa on kiinnostuttu teknologian laajemmasta hyödyntämisestä. Yrityshankkeissa tavoitteena ovat kilpailukykyisemmät uudet tuotteet ja palvelut sekä joustavampi ja tehokkaampi tuotanto.

Hankekokonaisuus muodostuu yritysten omista projekteista sekä VTT:n tutkimushankkeesta, johon myös yritysosapuolet osallistuvat. Kokonaisbudjetti on noin kolme miljoonaa euroa, jonka rahoittavat Tekes, osallistuvat yritykset ja VTT.

Additive Manufacturing eli AM-teknologia on valmistustekniikka, jossa tuote syntyy CAD-mallin pohjalta lisäämällä materiaalia kappaleeseen kerros kerrokselta. Materiaalina voidaan käyttää esimerkiksi muovia, metallia tai keraamia. Menetelmä mahdollistaa yksilölliset tuotteet sekä monimutkaisten ja käyttötarkoitukseen optimoitujen rakenteiden käytön.

”AM-teknologia tulee olemaan keskeinen tekijä valmistavan teollisuuden digitalisoitumisen murroksessa. Tulevaisuudessa tuotteet, komponentit ja niissä käytettävät materiaalit suunnitellaan virtuaalisesti hyödyntäen mallinnuksen ja simuloinnin työkaluja. Tuotteet sisältävät enenevässä määrin sensoreita, antureita ja muita komponentteja, jotka mahdollistavat tuotteiden välisen kommunikoinnin eli teollisen internetin hyödyntämisen. AM-teknologia toimii mahdollistajana, jonka avulla digitalisoitumiseen liittyvät mahdollisuudet voidaan realisoida”, visioi Pasi Puukko , tutkimustiimin vetäjä ja projektin vastuullinen johtaja VTT:ltä.

Suomessa AM:n teollinen hyödyntäminen on rajoittunut lähinnä pikamallinnuksen käyttöön tuotekehityksessä, mutta kiinnostus teknologian laajempaan hyödyntämiseen on vähitellen heräämässä. Hankekokonaisuudella, jossa on VTT:n lisäksi mukana useita teknologiateollisuuden yrityksiä kuten Valtra Oy, Vacon Oyj, Nurmi Cylinders Oy, Meconet Oy, Hollmén & Co ja Logistic TKT Systems Oy, halutaan vauhdittaa uuden liiketoiminnan syntymistä Suomeen. Osapuolet haluavat selvittää AM-teknologian tarjoamia mahdollisuuksia yritysten kilpailukyvyn kehittämiseksi ja liiketoiminnan uudistamiseksi.

Maailman suurin kaapelinvalmistaja investoi Suomeen

Kaapelivalmistaja Prysmian Group laajentaa tuotantoaan Suomessa. Konserni on päättänyt sijoittaa 40 miljoonaa euroa Pikkalan merikaapelitehtaaseen uuden vaativan kaapelityypin valmistamiseksi; kyseessä ovat suuren poikkipinnan 3-vaiheiset jopa 400 kV jännitetason kaapelit.

Konserni on myös ostanut käytössään olleen tehdaskiinteistön maa-alueineen Pikkalassa itselleen. Kiinteistö oli aikaisemmin Nokian omistuksessa.

Investointia edelsi Prysmian Groupin keväällä saama 730 miljoonan euron sopimus voimakaapelijärjestelmän suunnittelusta, valmistamisesta ja toimittamisesta Itämerelle saksalaiseen Westlich Adlergrund -merituulipuistoon.

Kaksi vuotta sitten konserni sijoitti jo noin 40 miljoonaa euroa Suomeen merikaapelitehtaan laajennukseen, joka rakennettiin ennätysajassa. Nyt tehty päätös nostaa kokonaisinvestoinnin 80 miljoonaan euroon. Uuden laajennusosan rakentaminen alkaa tammikuussa ja tuotanto käynnistyy vuoden 2015 puolivälissä.

”Sijaintimme on erinomainen ajatellen toimituksia Pohjois-Euroopan suuriin merituulipuistoihin. Lisäksi täällä on vahva kokemus suurjännitekaapeleiden valmistuksesta”, kertoo Prysmian Finland Oy:n toimitusjohtaja Javier Arata.

Suomen tehtaan lisäksi konsernilla on kaksi muuta merikaapeleihin erikoistunutta tuotantolaitosta, Norjassa ja Italiassa. Toinen investointi kohdistuu italialaiseen Arco Felicen merikaapelitehtaaseen.

”Merikaapelin valmistus on erittäin vaativa prosessi ja konserni ja asiakkaat luottavat suomalaiseen tuotanto-osaamiseen. Nykysuhdanteissa näin mittava teollinen investointi on harvinainen uutinen, ja siksi olemme erityisen tyytyväisiä sen kohdistumisesta Suomeen”, Javier Arata sanoo.

Prysmian Groupilla on Suomessa myös toinen tehdas, joka valmistaa asennus- ja tietoliikennekaapeleita sekä tarvikkeita Oulun Ruskossa. Sinne on viime vuosina siirretty tuotantoa konsernin muilta pohjoismaisilta tehtailta. Oulun tehdas on merkittävä toimittaja sekä suomalaisille että pohjoismaisille kaapelimarkkinoille.

Väitös: Uusi tekniikka tuo netin yhteisölliset sisällöt julkisille näytöille

Internetin suosittuja yhteisöpalveluita ja niiden sisältöä voidaan nyt hyödyntää interaktiivisilla julkisilla näytöillä. Väitöskirjatyössä kehitetty menetelmä koostuu useista eri ohjelmistokomponenteista. Komponenttien avulla voidaan esimerkiksi siirtää käyttäjien luomaa sisältöä näytöille helposti. Käyttäjät voivat myös olla yhteydessä toisiinsa sekä muihin organisaatioihin eri tavoin.

Menetelmän lisäksi väitöskirjatyössä on kehitetty siihen pohjautuvia sovelluksia, joita testattiin aidossa kaupunkiympäristössä Oulussa. Käyttäjien luoma sisältö havaittiin houkuttelevaksi elementiksi julkisessa tilassa. Yleisessä käytössä olevat näytöt eivät kuitenkaan sovellu ongelmattomasti kaupungin ja kaupunkilaisten väliseen yhteydenpitoon. Osa sovelluksista kehitettiin yhteistyössä mm. Oulun Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden sekä Nuorisoasiainkeskuksen kanssa.

Menetelmä sopii myös muunlaiseen käyttöön julkisissa tiloissa, esimerkiksi julkisten näyttöjen personointiin sekä mainonnan tehostamiseen. Mainonnan käyttäjäkohtaiselle kohdentamiselle myös internetin ulkopuolella on suuri kysyntä.

– – –

Diplomi-insinööri Simo Hosio väittelee Oulun yliopistossa 5.9.2014. Tietotekniikan alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Leveraging Social Networking Services on Multipurpose Public Displays (Yhteisöpalveluiden hyödyntäminen monikäyttöisissä julkisissa näytöissä). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Rui José (University of Minho, Portugal) ja kustoksena professori Jukka Riekki.

Standardiehdotusten kommentointi on nyt entistä helpompaa

Kesäkuussa on otettu käyttöön Suomen Standardisoimisliitto SFS:n Lausuntopyyntöpalvelu-verkkosivu, joka mahdollistaa lausuntovaiheessa oleviin standardiehdotuksiin tutustumisen ja niiden sisällön kommentoimisen suoraan palvelun kautta. Kuka tahansa voi lukea lausuntokierroksella olevia standardiehdotuksia ja vaikuttaa niiden sisältöön antamalla oman mielipiteensä ja muutosehdotuksensa.

Lausuntopyyntökierroksella olevat standardiehdotukset on mahdollista hakea joko tunnuksen tai nimen avulla. Ehdotuksia voi myös selata aloittain lajiteltuna. Eniten lukijoita kiinnostaneet standardiehdotukset näkyvät sivun alalaidassa. Lausuntopyyntöpalvelusta voi tilata sähköpostiin ilmoituksen tietyn toimialayhteisön uusista lausuntokierrokselle tulleista standardiehdotuksista – tai vaikka kaikista. Voi myös lähettää palvelun kautta vinkin kollegalle kiinnostavasta standardiehdotuksesta ja pyytää häntä kommentoimaan sitä.

Standardiehdotuksesta kiinnostuneen lukijan täytyy rekisteröityä Lausuntopyyntöpalvelun käyttäjäksi. Rekisteröitynyt käyttäjä voi tallentaa omia kommentteja ja palata myöhemmin jatkamaan kommenttiensa kirjaamista . Muiden antamia kommentteja ei voi nähdä.

Linkki palveluun on SFS:n kotisivun http://www.sfs.fi kohdassa Lausuntopyynnöt. Palvelu on www-osoitteessa http://lausunto.sfs.fi

Tutkimus: verkkokauppa ja logistiikka kasvavat maailmanlaajuisesti

Seuraavien 10 vuoden aikana nettikaupan merkitys tulee kasvamaan vielä enemmän kuin tähän asti on arveltu – ei pelkästään teollisuusmaissa, vaan myös kehittyvillä alueilla. Logistiikan rooli tulee olemaan keskeinen: se tuo yrityksille tärkeitä kilpailuetuja, esimerkiksi toimitukset muutaman tunnin kuluessa tilauksesta, joustavat vastaanotto- ja palautusajat sekä ketterät logistiikka- ja lisäarvopalvelut kehittyvillä markkina-alueilla.

Tämä on yksi Global E-Tailing 2025 -tutkimuksen keskeisiä havaintoja. Selvityksen käynnisti Deutsche Post DHL ja siihen osallistuivat trenditutkimukseen erikoistuneet Z_punkt ja See More sekä useat kaupan, logistiikan ja tutkimuksen asiantuntijat. Kyseessä on ensimmäinen maailmanlaajuinen skenaariotutkimus kansainvälisestä verkkokaupasta ja sen vaikutuksista logistiikka-alalle.

Tutkimuksen neljässä skenaariossa kuvataan, millaista verkkokaupankäynti voisi olla kuluttajien ja yritysten kannalta lähitulevaisuudessa. Skenaariot pohjautuvat tärkeimpien vaikuttavien tekijöiden yksityiskohtaiseen analyysiin – energian ja raaka-aineiden hinnoista teknologisiin, poliittisiin ja sosiaalisiin tekijöihin sekä kulutusmalleihin. Skenaarioissa hahmotellaan myös yhteiskunnan arvojen muutosten mahdollisia vaikutuksia. Tutkimuksen kohteina oli joukko teollisuusmaita sekä kehittyviä markkina-alueita eri puolilta maailmaa. Lisäksi ”trendinuuskijat” tutkailivat osto- ja logistiikkatrendejä 12 kansainvälisessä metropolissa, mm. New Yorkissa, Moskovassa, Bangaloressa, Jakartassa ja Lagosissa. Kuluttajaläheisyys kytkee skenaariot nykypäivään ja lisää niiden luotettavuutta.

Jo tällä hetkellä verkkokaupan osuus on noin 8 prosenttia kaupan kokonaisvolyymista Euroopassa ja tutkimus päättelee sen edelleen kasvavan – skenaariosta riippuen aina 40:ään prosenttiin teollisuusmaissa ja 30:een prosenttiin nykyisillä kehittyvillä alueilla. ”Tulevaisuudessa logistiikan merkitys verkkokauppiaiden toiminnan mahdollistajana ja menestystekijänä tulee olemaan vieläkin suurempi kuin tällä hetkellä”, totesi Jürgen Gerdes, Deutsche Post DHL:n posti-, verkkokauppa- ja pakettitoiminnoista vastaava konsernijohdon jäsen, tutkimuksen julkistustilaisuudessa Berliinissä. ”Kansainvälisenä logistiikkatoimijana meillä on hyvä yleiskuva eri toimialojen yrityksistä lähes kaikissa maailman maissa. Siksi voimme auttaa yrityksiä sekä neuvonantajan että yhteistyökumppanin roolissa.”

Kehittynyt digikulttuuri vai tee-se-itse?

Ensimmäisen skenaarion mukaan nykyiset kehittyvät markkinat ovat kasvun moottori seuraavien 11 vuoden ajan ja verkkokaupasta on vahvan globaalin talouden sekä keskiluokan ostovoiman myötä kehittynyt todellinen “Everywhere Commerce”. Kuluttajat saavat ostoksensa nykyistä huomattavasti nopeammin: alle 24 tunnin pikakuljetukset ovat standardi ja niiden onnistumista mitataan minuuteissa. Toinen skenaario hahmottelee erittäin kehittynyttä digitaalista kulttuuria, jossa lähes kaikki tuotteet myydään verkossa ja kuluttajat käyttävät avattaria apuna ostoksissaan. Logistiikkayritykset tarjoavat valmistajille suojattuja toimitusketjuja tuoteväärennösten torjumiseksi.

Tutkimus ei kuitenkaan tarjoa ainoastaan positiivisia ennusteita maailmanlaajuisesta verkkokaupasta, vaan mukana on myös mahdollisia kriisiskenaarioita. Neljäs skenaario kuvaa maailmanlaajuisen kulutuskäyttäytymisen kehityspolkua sen jälkeen kun maailmantalous on käynyt läpi uusia taloudellisia kriisejä, joiden johdosta energian ja raaka-aineiden hinnat ovat nousseet huikeasti. Tällaisissa olosuhteissa vallitsevana trendinä voisi olla pikemminkin tee-se-itse sekä vaihtotalous kuin uuden hankkiminen.

Kuluttajakäyttäytymisen muutokset vaikuttavat vähittäiskauppaan

Skenaarioanalyysiä täydentävät useiden maineikkaiden logistiikka-asiantuntijoiden kirjoitukset. Professori Dirk Moschett Fribourgin yliopistosta Sveitsistä korostaa kokonaistaloudellista tarvetta yhdistää yhteiskunnan toimitusvirrat entistä tehokkaammin. Professori Geritt Heinemann Niederrheinin yliopistosta Saksasta käsittelee “E-Pace”-esseessään yksityiskohtaisesti ajoituksen merkitystä verkkokaupalle. Professori Shashi Matta Ohion yliopistosta analysoi, miten kuluttajakäyttäytymisen muutokset – esimerkiksi kestävän kehityksen trendi tai crowd-shaping – vaikuttavat verkkokauppaan.

Kaikille skenaarioille ja kirjoituksille on yhteistä näkemys, että kilpailu tulee kiristymään sähköisessä kaupankäynnissä niin globaalilla, kansallisella kuin alueellisellakin tasolla. Jürgen Gerdes: “Emme voi tietää varmasti, miltä maailma näyttää vuonna 2025. Tutkimuksen eri skenaariot kuitenkin osoittavat, miten nopeasti maailmanlaajuinen vähittäiskauppa muuttuu – sekä verkossa että muualla – ja että logistiikka tulee olemaan muutosprosessien keskiössä.”

Tutkimus kokonaisuudessaan sekä muuta materiaalia – mm. video sekä kuvia eri skenaarioista – englanninkielisellä sivustolla http://www.dpdhl.com/e-tailing

Yritysjohtajat: Tietohallinnon liiketoimintaosaamisessa on kehitettävää

Suomalaiset yritysjohtajat: Tietohallinnon liiketoimintaosaamisessa kehitettävää

Jopa 78 prosenttia liiketoimintajohtajista uskoo tekevänsä teknologiapäätökset paremmin ja nopeammin ilman tietohallintoa.

Teknologiabudjettien hallinta ja päätöksenteko ovat siirtymässä tietohallinnolta yritysten muihin liiketoimintayksiköihin. Toisaalta tietohallinnolta vaaditaan yhä konsultoivampaa roolia ja kykyä ymmärtää yritysten sisäiset sekä kumppanien ja toimittajien toimintaperiaatteet entistä paremmin. Tämä ilmenee liiketoimintaa tukevien teknologiaratkaisujen ja -palvelujen tarjoajan Avanaden toteuttamasta tutkimuksesta, johon haastateltiin 1003:a johtajatason asiantuntijaa 19 maassa.

Globaalisti lähes kahdeksan kymmenestä (79 prosenttia) C-tason johtajasta uskoo osaavansa tehdä parempia ja nopeampia päätöksiä ilman tietohallinnon osallistumista. 37 prosenttia teknologiabudjeteista käytetäänkin globaalisti IT-osaston ulkopuolella. Sama trendi pätee Suomeen ja muihin Pohjoismaihin: budjeteista tietohallinnon ulkopuolelle valuu Pohjoismaissa 31 prosenttia ja Suomessa 28 prosenttia. Samoin liiketoimintajohtajista 72 prosenttia Pohjoismaissa ja 78 prosenttia Suomessa arvostaa omat päätöksentekotaitonsa tietohallintoa korkeammalle.

Muualle karkaavien määrärahojen ja päätöksenteon keskellä tietohallinnolle on kuitenkin muotoutumassa uusi palvelujen välittäjän rooli. Tässä roolissa IT-osastot tarjoavat muille liiketoimintayksiköille konsultointia tietohallinnon parhaista käytännöistä ja teknologian käyttötavoista sekä välittävät yksiköille niiden tarpeita vastaavia IT-palveluita. Globaalisti yli kolmannes, 35 prosenttia, vastanneista johtajista kertoi IT-osastojensa toimivan ensisijaisesti palvelujen välittäjinä. Pohjoismaissa vastaava luku oli huomattavasti korkeampi: keskimäärin lähes puolet, 47 prosenttia, vastanneista luokitteli IT-osastonsa palvelujen välittäjäksi.

Pohjoismaissa IT-osastot uuden ja vanhan ristipaineessa
Avanaden tutkimuksessa mukana olleista yrityksistä 58 prosenttia kertoi aikovansa laajentaa IT-osastonsa roolia palvelujen välittäjänä seuraavien 12 kuukauden aikana. Pohjoismaissa puolestaan kehitys on tasoittumassa: vain reilu kolmannes, 37 prosenttia, yrityksistä aikoo laajentaa IT-osaston roolia. Lisäksi Pohjoismaissa ainoastaan 43 prosenttia vastanneista sanoi IT-osastonsa auttavan nyt enemmän liiketoimintatavoitteiden saavuttamisessa kuin kolme vuotta sitten, kun globaalisti tätä mieltä oli yli kaksi kolmannesta, 68 prosenttia, vastaajista.

”Teknologisen päätäntävallan ja budjettien uusjako on saanut aikaan jännitteitä yritysten tietohallinnon ja muiden liiketoimintayksikköjen välille. Tietohallinnon täytyy etsiä uusia toimintatapoja, omaksua uusia taitoja sekä kehittää vaikutustapoja”, kertoo Petri Ketola, Avanaden maajohtaja Suomessa. ”Tulevaisuuteen suuntautuvat yritykset hyödyntävät IT-henkilöstöä strategisina neuvonantajina. Näissä yrityksissä tietohallinto osallistuu ja vaikuttaa liiketoimintatavoitteiden saavuttamiseen aiempaa enemmän.”

Tietohallinnon uuden roolin ja uusien teknologioiden omaksumista hidastavat myös vanhat tietojärjestelmät, joiden ylläpitoon kuluu globaalisti jopa 36 prosenttia IT-henkilöstön työajasta ja Pohjoismaissakin keskimäärin lähes kolmannes, 29 prosenttia, työajasta. Tietohallintoa turhauttaa myös päätäntävallan puute. Yli kaksi kolmannesta, 68 prosenttia, tutkimukseen osallistuneista IT-päättäjistä koki, että tietohallinto on vastuussa teknologian käytöstä, määrärahoista ja tietoturvasta mutta ei omaa riittävästi valtaa hallita niiden käyttöä tehokkaasti koko organisaatiossa. Pohjoismaissa luku oli lähes sama, 71 prosenttia.

Tietoa tutkimuksesta
Avanaden globaalin tutkimuksen toteutti helmikuun 2014 aikana riippumaton tutkimusyhtiö Wakefield Research (www.wakefieldresearch.com). Tutkimukseen osallistui 1 003 liiketoimintajohtajaa, yksikönpäällikköä ja IT-osaston päätöksentekijää 19 maasta: Alankomaat, Australia, Belgia, Brasilia, Espanja, Etelä-Afrikka, Iso-Britannia, Italia, Kanada, Malesia, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Singapore, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Yhdysvallat.

Lue lisää Avanaden IT Without Boundaries -tutkimuksesta.

SAP: b-to-b yritysten investoinnit verkkoihin lisääntymässä

Suomeen odotettavissa 250 miljoonaan euron investoinnit B2B-verkkokauppoihin

Maailman suurin yritysohjelmistojen valmistaja SAP ja sähköisenkaupan ratkaisuja tarjoava suomalainen Smilehouse arvioivat, että suomalaiset b-to-b-toimialan yritykset investoivat lähivuosina noin 250 miljoonaa euroa verkkokauppojen rakentamiseen.

Maailman suurin yritysohjelmistojen valmistaja SAP ja sähköisenkaupan ratkaisuja tarjoava suomalainen Smilehouse arvioivat, että suomalaiset b-to-b-toimialan yritykset investoivat lähivuosina noin 250 miljoonaa euroa verkkokauppojen rakentamiseen.

”Viimeaikainen verkkokaupoista käyty julkinen keskustelu on keskittynyt pääsääntöisesti vähittäiskaupan ja siten kuluttajille suunnattujen verkkokauppojen ympärille. Vähälle huomiolle on jäänyt se, että Suomessa b-to-b-yritykset tulevat tekemään tai niiden täytyy tehdä merkittäviä investointeja verkkokauppojen rakentamiseen lähivuosina säilyttääkseen kilpailukykynsä globaalissa kilpailussa”, sanoo Smilehousen johtava konsultti Jaakko Hallavo.

”Arviomme 250 miljoonan euron investoinnista perustuu siihen, että sadan suurimman suomalaisen yrityksen joukosta noin 60 on jo investoinut tai investoimassa verkkokauppaan. Investoinnin koko on tyypillisesti noin 2-4 miljoonaa euroa sisältäen tarvittavat teknologiahankinnat sekä kustannukset liittyen yrityksen sisäisten prosessien muutoksenhallintaan ja henkilöstön koulutukseen”, Hallavo summaa.

SAP Finlandin toimitusjohtajan Marika Auramon mukaan osa suomalaisista teollisuuden alan yrityksistä on jo tehnyt tarvittavat muutokset sisäisiin prosesseihinsa ja ovat jo tehneet tai suunnittelevat investointeja verkkokauppaan. Osa yrityksistä on kuitenkin vielä lähtökuopissa ja jotkut eivät ole edes vielä heränneet tilanteeseen. ”Myöhästyminen verkkokaupan hyödyntämisessä liiketoiminnassa tulee väistämättä aiheuttamaan osalle suomalaisista b-to-b-yrityksistä suuria vaikeuksia kansainvälistyvässä kilpailussa. Suomen kannalta tämä on huolestuttavaa, koska vientiteollisuudella on niin merkittävä asema kansantalouden ja työllisyyden perustana”, sanoo Auramo.

Palvelu vie verkkoon

Digitaalisuuden muutosajureita on useita, mutta taustalla on b-to-b-asiakkaiden vaatimus parempaan palveluun. Asiakkaat haluavat paremman näkyvyyden yritysten tuotteisiin, niiden saatavuuteen ja hinnoitteluun sekä yrityksen toimituskykyyn. Myös entistä globaalimpi liiketoiminta ja kilpailu sekä panostus palveluliiketoimintaan pakottavat b-to-b-yrityksiä korvaamaan perinteisiä kanavia digitaalisilla.

Digitaalisuus muuttaa b-to-b-markkinan kilpailutilanteen. Tavarantoimittajien vaihtaminen ja uusien toimijoiden tulo markkinoille helpottuu. Nopeat ja ketterät toimijat saavat kilpailuetua ja valtaavat markkinaa. Kun toimittajan vaihtaminen helpottuu, helpoin ja nopein palvelu- ja toimitusketju voittavat.

”B-to-b-yritysten kyky vastata digitaalisuuden aiheuttamaan kilpailun kiristymiseen edellyttää isoja muutoksia niiden toiminnassa. Kyse ei ole vain verkkoratkaisun toteuttamisesta, vaan yritysten on pakko miettiä koko liiketoimintamallinsa ja -prosessinsa uudelleen”, sanoo Hallavo

Tuotteiden palautus on kasvava haaste ja mahdollisuus verkkokaupalle

Vuonna 2013 yli 3 miljoonaa suomalaista osti tavaroita verkkokaupasta. Kasvava verkkokauppa asettaa vaatimuksia kaupoille vastata asiakkaan odotuksiin yksittäisissä tuotepalautuksissa. Viime vuonna Suomessa palautettiin 2,1 miljoonaa verkkokaupoista ostettua tavaraa, joista suuri osa oli vaatteita, ilmenee PostNordin hiljattain tekemästä tutkimuksesta.

– Vaatteet kuuluvat tavallisimpiin tavaroihin, joita palautetaan koon tai istuvuuden vaihtelun vuoksi. Palautuksia tekevät asiakkaat ovat yritykselle tärkeitä, sillä he ovat usein lojaaleja ja palaavat asioimaan. Ketterä palautusten käsittely on yhtä tärkeää ja itsestään selvää kuin avokaupan tekeminen fyysisessä vaatekaupassa. Tämä asettaa tietysti vaatimuksia verkkokaupoille, sanoo PostNordin verkkokauppa-asiantuntija Jouni Lamberg .

Vaatekauppa käsittää suurimman osan kaikista palautetuista tuotteista. Lähes puoli miljoonaa suomalaista palautti vähintään yhden vaatekappaleen vuonna 2013. 90 prosenttia tuotteita palauttaneista asiakkaista oli tyytyväisiä palautuskäsittelyyn.
Lambergin mukaan suomalaiset yritykset voivat kuitenkin yhä parantaa tuotteiden palautusten käsittelyä.

– Uudet verkkokaupat keskittyvät usein myynnin maksimoimiseen ja unohtavat palautusten merkityksen. Tuotteiden palauttaminen on kallista, ja nämä kulut pitää sisällyttää tarkasti liiketoiminnan laskelmiin. Monet yritykset voisivat olla nykyistä asiakasystävällisempiä, jos ne tarkastelisivat turhan monimutkaisia palautuskäsittelyn rutiinejaan. Verkkokauppojen asiakkaat arvostavat usein helppoutta, ja siksi palautuksen pitäisi olla yksinkertaista, selkeää ja osa positiivista ostokokemusta, kertoo Lamberg.

Samalla, kun yhä useampi suomalainen ostaa vaatteita verkosta, vuorovaikutus fyysisten ja digitaalisten kauppojen välillä muuttuu entistä tärkeämmäksi. Vuoden 2013 aikana kolme prosenttia kaikista verkkokauppojen asiakkaista kokeili vaatetta ensin kaupassa ja tilasi sen sitten netistä. Vastaavasti 15 prosenttia verkkokaupan asiakkaista tutki vaatetta ensin netissä ja kävi sen jälkeen ostamassa sen kaupasta.

Selvä merkki verkkokauppojen ja perinteisten kauppojen lähenemisestä on se, että perinteiset kauppaketjut satsaavat verkkokauppoihin ja verkkokauppaketjut ovat suunnitelleet jopa fyysisen kaupan avaamista.

– Asiakaskontaktit fyysisissä kaupoissa tulevat entistä tärkeämmäksi vähittäiskaupan toimijoille. Samalla voidaan tarjota tuotteiden parasta mahdollista saatavuutta ja ostomukavuutta digitaalisen myynnin kautta. Tämä asettaa korkeat odotukset meille logistiikkapalvelujen toimittajana. Logistiikkayritykselle tulee yhä tärkeämmäksi tarjota nopea ja joustava toimitus riippumatta siitä, toimitetaanko tuote kotiin, lähimpään postitoimistoon, työpaikalle tai kauppaan, sanoo Lamberg.

Tutkimustulokset ovat otteita tulevasta raportista, joka selvitti verkkokauppaa Pohjoismaissa. Raportti julkistetaan kokonaisuudessaan 8. toukokuuta. Tutkimus toteutettiin tammikuussa 2014 TNS Sifos -nettipaneelissa, jossa oli mukana 2434 pohjoismaalaista. Tutkimuksen suorittaminen verkkokyselynä tarkoittaa, että tulokset edustavat vain vastaajia, joilla on pääsy internetiin. Tutkimustuloksissa on huomioitu kunkin maan nettipenetraatio ja laskettu tulokset niiden mukaan.

FinChi auttaa erityisesti IT- ja muiden teknologia-alojen suomalaisyrityksiä Kiinassa

FinChi laajentaa toimintaansa suomalaisyritysten edistämiseksi Kiinassa

Finpron hallinnoiman innovaatiokeskus FinChin toimisto aukeaa Pekingissä toukokuussa 2014. FinChi auttaa erityisesti IT- ja muiden teknologia-alojen suomalaisyrityksiä liiketoiminnan aloittamisessa Kiinan markkinoilla.

FinChi-toimisto aukeaa toukokuussa 2014 Pekingiin Zhonguangcunin-alueelle ZPark-ohjelmistokehityspuistoon. Alue on IT-sektorin ja muiden korkean teknologian alojen yritysten keskittymä, jossa toimii jopa yli 20 000 kansainvälistä ja kiinalaista alan yritystä.

– Tarkoituksemme on helpottaa ja nopeuttaa etenkin pienten ja keskisuurten yritysten liiketoiminnan aloittamista Kiinan ja varsinkin Pekingin markkinoilla. Olemme olleet yhteydessä jo monen kiinnostuneen suomalaisyrityksen kanssa. Erityisesti IT- ja teknologia-alan yritykset ovat osoittaneet kiinnostusta FinChiin, kertoo Finpron Pekingin vientikeskuksen päällikkö Seppo Selkälä .

FinChi tarjoaa suomalaisyrityksille muun muassa liiketoimintaan liittyvää käytännön apua, paikallistuntemusta, kontakteja ja toimitiloja.

– Suomalainen asiakasyrityksemme voi helpommin käynnistää Kiinassa liiketoimintaansa ja säästää investoinneissaan, koska yrityksen ei tarvitse perustaa omaa tytäryhtiötä, vaan se voi toimia FinChin kautta. Esimerkiksi työluvan saaminen ja henkilökunnan palkkaaminen ja maksuliikenteen hoitaminen ovat mahdollisia meidän kauttamme. Lisäksi tarjoamme vuokralle toimitiloja 200 neliön toimistostamme, jatkaa Selkälä.

Menestys vaatii läsnäoloa kohdemarkkinoilla

FinChi toimii avattavan Pekingin-toimiston lisäksi Shanghaissa ja Shenzhenissä. Sen pääinnovaatiokeskus sijaitsee Shanghaissa. Yhteensä FinChillä on 32 suomalaista yhteistyöyritystä Kiinassa. Sopimus FinChin toiminnan aloittamisesta Pekingissä allekirjoitettiin viime vuonna osana presidentti Sauli Niinistön vierailua Pekingissä.

– Suomalaisyritykset ovat menestyneet esimerkiksi Shanghaissa FinChin avustuksella. Muun muassa Rovio kasvatti liiketoimintaansa aluksi Finchin kanssa ja perusti sitten oman yrityksen toimitiloineen.

– Läsnäolo kohdemarkkinoilla ja liiketoimintamallien ymmärtäminen ovat edellytyksiä menestymiselle. Seuraammekin jatkuvasti heikkoja signaaleja markkinoilla suomalaisyritysten innovaatioiden kaupallistamiseksi, summaa Selkälä.

Suomalaiset ostivat tavaroita ulkomaisista verkkokaupoista sadoilla mijoonilla

Suomalaiset ostivat tavaroita ulkomaisista verkkokaupoista 415 miljoonalla eurolla viime vuonna

Pohjoismaalaiset kuluttajat tekevät paljon ostoksia ulkomaisista verkkokaupoista. Useampi kuin joka kolmas pohjoismaalainen teki vähintään yhden ostoksen ulkomaiselta sivustolta viime vuonna. Yhteensä ulkomaisiin verkkokauppaostoksiin käytettiin 2,1 miljardia euroa. Suhteellisen harvat kuitenkin käyttivät ostoksissaan pohjoismaisten naapureidensa verkkokauppojen palveluita. Tiedot selviävät PostNordin teettämästä tutkimuksesta, johon osallistui yli 5 000 pohjoismaalaista kuluttajaa.

Vuonna 2013 noin 1,3 miljoonaa suomalaista eli kolmannes kaikista 15–79-vuotiaista osti tavaroita ulkomaalaisilta sivustoilta. Yhteensä he käyttivät rahaa noin 415 miljoonaa euroa. Eniten suomalaiset hyödyntävät brittiläisiä, yhdysvaltalaisia, saksalaisia ja ruotsalaisia kauppapaikkoja. Sen sijaan tanskalaisista tai norjalaisista verkkokaupoista suomalainen ostaa vain harvoin.

– Suomalaisilla verkkokaupoilla on paljon ulkomaista kilpailua. Suomalaisten verkkokauppojen tulisikin vahvistaa kilpailukykyään tunnistamalla entistä paremmin suomalaisten kuluttajien motivaattorit ja mukauttamalla oma tarjoomansa ja sivustonsa niiden mukaisiksi, sanoo PostNordin verkkokauppa-asiantuntija Jouni Lamberg.

Myös muut pohjoismaalaiset tekevät paljon ostoksia ulkomaalaisilla sivustoilla. Norjassa näin teki viime vuonna lähes puolet (46 prosenttia) kuluttajista. Tanskassa vastaava luku oli 39 prosenttia ja Ruotsissa 31 prosenttia. Jokaista Pohjoismaata yhdistää se, että eniten ostoksia tehdään brittiläisissä verkkokaupoissa. Vuonna 2013 peräti 2,9 miljoonaa ruotsalaista, norjalaista ja tanskalaista teki ostoksia brittiläisissä verkkokaupoissa, mutta vain 70 000 osti tuotteita suomalaisilta sivustoilta.

– Pohjoismaiden välisessä verkkokaupassa on valtava kasvupotentiaali. Maiden infrastruktuuri ja logistiikkapalvelut ovat hyvin kehittyneitä, ja niiden kulttuurit ovat samankaltaisia. Mutta tässäkin asiassa avainasemassa on kunkin maan kuluttajien ostokäyttäytymisen ja motivaattoreiden tuntemus sekä oman kauppapaikan ja sen tarjooman kehittäminen vastaamaan kuluttajien tarpeita, Jouni Lamberg sanoo.

Verkkokaupan volyymi kasvoi erittäin voimakkaasti vuoden 2013 aikana. Kasvu näkyi myös PostNordissa, jonka B2C-pakettitoimitukset Pohjoismaissa lisääntyivät 12 prosentilla. PostNord on kehittänyt pohjoismaista tarjoomaansa aktiivisesti viime vuosina, ja sillä on Pohjoismaissa kattava, 5 300 noutopisteen jakeluverkosto.

– Panostamme entistä enemmän verkkokauppaan myös jatkossa. Kattava verkosto on vahva alusta innovatiivisten palveluiden kehittämiselle pohjoismaisille markkinoille niin fyysisissä tavarantoimituksissa kuin asiakastuntemukseen ja -viestintään liittyen, Jouni Lamberg sanoo.

Suomalaiset avoimia verkko-ostoksistaan

Suomalaiset avoimia verkko-ostoksistaan – nuoret ostavat kansainvälisiltä markkinoilta, iäkkäämmät kuluttajat panostavat kotimaisuuteen

Matkahuolto selvitti, miten suomalaiset kokevat verkkokaupassa asioimisen. Suomalaiset käyttävät verkkokauppoja niiden laajan tuotevalikoiman sekä ostamisen helppouden takia. Kaikenikäiset kuluttajat ostavat tuotteita verkosta, mutta verkkokaupan valintaan vaikuttavat eri tekijät. Enemmistö nuorista kuluttajista tekee ostoksia riippumatta verkkokaupan kotimaasta, kun taas varttuneemmat ostajat panostavat useammin verkkokauppaa valitessaan kotimaisuuteen.

Verkkokaupasta tuotteita hankkivat yhtä ahkerasti niin miehet kuin naisetkin, mutta tietyt stereotypiat ostotottumuksissa tuntuvat edelleen pitävän paikkansa. Miehet ostavat verkkokaupoista eniten elokuvia, viihde-elektroniikkaa ja pelejä, naiset taas hygieniatuotteita, apteekkituotteita ja vaatteita. Suomalaiset asioivat verkkokaupoissa avoimesti, mutta kyselyyn vastanneet kertoivat arvostavansa myös verkkokauppojen mahdollistamaa yksityisyyttä. Verkkokauppa käy vilkkaana ympäri Suomen – kaikista tutkimukseen osallistuneista suomalaisista ainoastaan 9,2 prosenttia kieltää tekevänsä ostoksia verkossa.

Maaliskuussa toteutettuun kyselyyn vastasi 1036 iältään 15–70-vuotiasta suomalaista eri puolilta maata.

Ostamisen vaivattomuus vetää verkkokauppaan

Ostohelppous sekä valinnanvara houkuttelevat: 28,2 prosenttia kyselyyn vastanneista pitää ostamisen helppoutta verkkokaupan vahvuutena. 21,7 prosenttia vastaajista arvostaa myös verkkokaupan mahdollistamaa hintojen ja tuotteiden ominaisuuksien vertailua. Lisäksi verkkokauppojen koetaan tarjoavan paljon valinnanvaraa.

Eteläsuomalaiset tyytyväisimpiä paikalliseen tarjontaan: Keskimäärin 15 prosenttia Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomessa asuvista ostavat verkkokaupoista tuotteita, joita he eivät löydä omalta paikkakunnaltaan. Eteläsuomalaisista vain 5,7 prosenttia mainitsi paikallisen tarjonnan puutteen syyksi ostaa verkkokaupasta.

Verkkokaupassa vältytään kiusallisilta tilanteilta: Vaikka valtaosa, 69 prosenttia, kyselyyn vastanneista ei pidä ostotilanteen kiusallisuutta syynä hankkia tuotteita verkkokaupasta, suomalaisten ostoslistoilta löytyy kuitenkin tuotteita, jotka hankitaan mieluummin verkkokaupoista. 11,9 prosenttia kyselyyn vastanneista kokee seksuaaliterveystuotteiden ostamisen kiusalliseksi ja päättää siksi hankkia ne verkkokaupoista. Seksuaaliterveystuotteet ovat suosituin tuoteryhmä kyselyyn vastanneiden miesten ja naisten verkko-ostoissa ikäryhmästä riippumatta ympäri Suomen. Osa kyselyyn vastanneista kuluttajista kertoo ostavansa myös vaatteita, apteekkituotteita ja hygieniatuotteita verkosta välttääkseen kiusallisia tilanteita kaupassa.

Verkossa huolestuttaa eniten turvallisuus

Tuotteen laatu ja palvelun turvallisuus huolestuttavat verkko-ostamisessa: 49,7 prosenttia kyselyyn vastanneista huolehtii siitä, vastaako tilattu tuote verkkokaupan tuotekuvausta. Myös verkko-ostamisen turvallisuus huolettaa suomalaisia, sillä 48,5 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi turvallisuuden huolestuttavan heitä.

Tuotteiden palauttaminen askarruttaa: Ahkerasti verkko-ostoja tekevät joutuvat toisinaan myös palauttamaan tuotteita. Miehistä 23,5 prosenttia ja naisista 32,6 prosenttia huolehtivat tuotteiden palautusmahdollisuuksista. Pohjois-Suomessa 34,4 prosenttia vastaajista huolestuttaa verkko-ostojen palautusmahdollisuudet, kun taas Etelä-Suomessa vastaava lukema on 25,3 prosenttia. Verkko-ostaminen huolettaa miehiä keskimäärin vähemmän kuin naisia. Ainoastaan tilatun tuotteen toimitusaika huoletti miehiä naisia enemmän.

Vanhemmat kuluttajat panostavat kotimaisuuteen

Nuorimmille kuluttajille verkkokaupan kotimaalla ei ole merkitystä: Kyselyyn vastanneista 15–22-vuotiaista kuluttajista 9,2 prosenttia asioi ainoastaan kotimaisissa verkkokaupoissa. Nuorista kuluttajista 52,6 prosenttia pitää verkkokaupan kotimaata yhdentekevänä seikkana ostopäätöstä tehdessä.

Iäkkäämmät kuluttajat valitsevat kotimaisen: Tutkimuksen perustella iäkkäämmät kuluttajat keskittävät ostoksiaan enemmän kotimaan verkkokauppoihin. 56–70-vuotiaista 31 prosenttia tekee verkko-ostoksia ainoastaan suomalaisissa verkkokaupoissa, kun taas vastaava lukema 39–55-vuotiaille on 23,6 prosenttia ja 23–35-vuotiaille 12,7 prosenttia. Tilanne on vastaava suomenkielisen palvelun tärkeyttä mitattaessa – iäkkäämmät kuluttajat arvostavat suomenkielistä palvelua verkko-ostamisen yhteydessä, kun taas nuoremmat kuluttajat pitävät verkkokaupan palvelukieltä useammin yhdentekevänä seikkana ostopaikan valinnassa.

Kuluttajat tyytyväisiä verkkokaupan tarjontaan

Verkkokaupoissa laaja tarjonta: Valtaosa kyselyyn vastanneista, 67,4 prosenttia, kokee löytävänsä verkkokaupoista useimmiten etsimänsä tuotteen. Eniten hankaluuksia koettiin vaatteiden hankinnassa, sillä 5,6 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista kertoo kohdanneensa vaikeuksia etsiessään tiettyä vaatekappaletta verkosta. Erityisesti Pohjois-Suomessa vaatteet nousevat eniten päänvaivaa aiheuttaneiden tuotteiden kärkeen, sillä pohjoissuomalaisista vastaajista 9,8 prosenttia kertoo, ettei aina löydä etsimäänsä vaatekappaletta verkkokauppojen tarjonnasta. Määrältään suppeampien tuoteryhmien kohdalla taas hyvin harva kyselyyn vastanneista kertoo joutuneensa pettymään verkkokauppojen valikoimaan.

Miehet odottavat toimitusta lyhyemmässä ajassa

Paketti perille muutamassa päivässä: Valtaosa, 72,3 prosenttia, suomalaisista odottaa saavansa kotimaisesta verkkokaupasta tilaamansa tuotteen 2–4 arkipäivän kuluessa tilauksen tekemisestä. 9,4 prosenttia miehistä toivoisi kotimaisista verkkokaupoista tilattujen tuotteiden saapuvan tilausta seuraavana arkipäivänä, kun taas 24 prosenttia naisista kokee viikon toimitusajan riittävän kotimaan tilauksille.

Ulkomailta paketit halutaan perille viikossa: Noin 60 prosenttia miehistä ja naisista pitää viikkoa sopivana toimitusaikana ulkomailta tilattujen tuotteiden toimitukselle. 18,7 prosenttia miehistä kokee 2–4 arkipäivän olevan reilu toimitusaika ulkomaan tilauksille, naisista 30,5 prosenttia taas olisi valmiita odottamaan kaksi viikkoa ulkomaan tilausten toimitusta.

Matkahuolto on suurin yksityinen kotimainen paketinkuljettaja, joka vastaa merkittävästä osuudesta Suomen verkkokauppojen kuljetuksia. Matkahuolto kuljetti verkkokaupan paketteja joulukuussa 2013 15 % enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Kaikkineen Matkahuollon kokonaispakettimäärä on runsaat 10 miljoonaa pakettia. Matkahuolto on asiakkaalle myös turvallinen vaihtoehto, sillä kaikki lähetykset, palautukset mukaan lukien, kulkevat kirjattuina ilman erillistä lisämaksua ja vastaanottajan henkilöllisyys tarkistetaan aina. Huolellisen käsittelyn ja tarkan seurannan ansiosta kuljetusvahinkoja sattuu äärimmäisen vähän. Matkahuollon yhteistyöverkkokaupoilla on käytössään Suomen laajin henkilökohtaisesti palveleva pakettiverkosto. Verkkokaupan ja etämyynnin pakettipalveluja saa Matkahuollon omien toimipaikkojen ja asiamiespisteiden lisäksi Suomen Lähikauppa Oy:n toimipaikoista, kuten Siwoista ja Valintataloista.

Teleyritykset alentavat matkapuheluiden yhdysliikennemaksuja

DNA Oy, Elisa Oyj ja TeliaSonera Finland Oyj ovat päässeet yhteisymmärrykseen yritysten toisilleen maksamien matkapuheluiden yhdysliikennemaksujen eli terminointihintojen alentamisesta. Nykyinen 2,8 sentin yhdysliikennemaksu alenee syyskuun 2014 alussa 1,87 senttiin minuutissa.

Yhdysliikennemaksu on teleyritysten toisilleen maksama korvaus kilpailijan verkkoon soitetuista puheluista. Teleyritysten välinen yhdysliikenne on edellytys kahden eri operaattorin asiakkaan väliselle viestinnälle. Yhdysliikennemaksujen kohtuullisuus on tärkeää, jotta viestintäverkkoja ja -palveluita olisi kaikkien teleyritysten ja käyttäjien saatavilla ja jotta yritysten kilpailuedellytykset olisivat tasapuolisia.

Virasto katsoo, että matkapuheluiden yhdysliikennemaksujen alennus edistää teleyritysten välistä kilpailua ja siten mahdollistaa jatkossakin edulliset matkapuheluiden hinnat.

– Pidän operaattoreiden saavuttamaa neuvottelutulosta ja hintojen alenemista jopa kolmanneksella erittäin myönteisenä. Suomen yhdysliikennemaksut ylittävät kuitenkin alennuksen jälkeenkin EU:n keskimääräisen hintatason merkittävästi ja siksi edellytämme hinnanalennuksia myös jatkossa, toteaa Viestintäviraston Markkinat-toimialan apulaisjohtaja Marja Lehtimäki .

EU:ssa keskimääräinen matkapuheluiden yhdysliikennemaksu on 1,46 senttiä minuutissa (tieto heinäkuulta 2013).

Digiratkaisujen hyödyntämisessä Suomi seitsemännellä sijalla

Suomen Digibarometri 2014: Huipputason edellytyksillä keskinkertaisia tuloksia

Digitalisaation astetta mittaava Digibarometri 2014 -selvitys rankkaa Suomen kärkisijalle digitalisaation edellytyksissä 22 maan vertailussa. Digiratkaisujen hyödyntämisessä Suomi kuitenkin tipahtaa sijalle seitsemän. Edellytysten ja käytön epäsuhta on silmiinpistävä erityisesti digitaalisuuden edelläkävijänä pidetyllä yrityssektorilla. Kuinka huippuedellytyksistä saataisiin enemmän irti?

Digibarometri 2014 julkaistiin tänään ensimmäistä kertaa Digitaalinen Suomi -seminaarissa. Vertailun perusteella Suomella on maailman parhaat edellytykset hyötyä digitalisoitumisesta. Silmiinpistävää kuitenkin on, että kun mitataan digitaalisuuden käyttöä, Suomi repsahtaa kauaksi kärjestä. Mittaus toteutettiin kolmella pääsektorilla: yrityksissä, kansalaisten keskuudessa ja julkisella sektorilla.

– Edellytyksiinsä nähden Suomi alisuoriutuu rankasti, Digibarometrin toteuttaneen Etlatiedon toimitusjohtaja Petri Rouvinen kiteyttää.

Erityisen selkeäksi edellytysten ja käytön epäsuhta nousee yrityssektorilla, jota on aiemmin pidetty ICT:n soveltamisen airuena.

Barometrin tilaajat DIGILE Oy, Teknologiateollisuus ry ja Verkkoteollisuus ry peräänkuuluttavat asennekulttuurin muutosta ja politiikkatason toimia: Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa olla jättää hyödyntämättä hyviä edellytyksiään. Valtaosa maan kasvumahdollisuuksista liittyy juuri digitaalisuuden hyödyntämiseen läpi toimialojen ja sektoreiden.

Etlatiedon aiemman tutkimuksen mukaan jopa kolmasosa nykyisistä työpaikoista on katoamassa digitalisaation murroksessa. Sama vääjäämätön kehityssuunta tulee kuitenkin luomaan lukuisia uusia mahdollisuuksia ja työpaikkoja. Siksi Suomen on kuljettava digitalisaation eturintamassa.

Digibarometri nostaa esiin kahdeksan kohdan listan epäsuhdan korjaamiseksi:

-Tieto- ja viestintäteknologian saatavuus, luotettavuus ja nopeus on turvattava kaikkialla.

-Julkisen sektorin on digitalisoiduttava läpikotaisin, tämä tarkoittaa mm. kaikkien julkisten palvelujen tarjoamista verkossa.

-Digitaalisia perustaitoja on kasvatettava.

-Kyberuhkien torjuminen ja tietoturvallisuus on otettava vakavasti, sillä yritysten, kansalaisten ja julkisten toimijoiden digitaalisuuteen liittyvän luottamuksen ansaitseminen ja ylläpitäminen on ensiarvoisen tärkeää.

-Selkeät ja pitävät periaatteet yksityisyyden suojasta tulee asettaa ylimmällä poliittisella tasolla kansalaisten edun mukaisesti.

-Digimarkkinat ylittävät maiden rajat, mikä synnyttää paljon kysymyksiä esimerkiksi verotuksesta ja markkinoiden säätelystä. On hyvä varautua siihen, että lainsäädännöstä tulee osin globaalia.

-Sääntöjen ja rakenteiden on elettävä ajassa, koska digitaalisuus haastaa vanhat käytännöt ja instituutiot.

– On pohdittava, mitä voidaan tehdä kotimaisen digikysynnän ruokkimiseksi.

Suomen Digibarometri -raportti ladattavissa osoitteessa: digibarometri.fi

Uusi sisäverkkomääräys monipuolistaa kiinteistöjen tiedonsiirtoverkkoja

Viestintäviraston uusi sisäverkkomääräys 65/2013 M yhdistää ja uudistaa aiemmat määräykset sisäjohtoverkoista (25E/2008 M) ja yhteisantenniverkoista (21E/2007 M). 1.1.2014 voimaan astuneen määräyksen vaikutus tulee näkymään etenkin asuinkiinteistöissä tiedonsiirtoverkkojen monipuolistumisena. Uutta on myös vaatimus kuituverkon rakentamisesta huoneistoihin asti. Kuidulla voidaan myös täydentää yhteisantenniverkkoja ja laajakaistaista parikaapeliverkkoa rakennusten välillä.

Yleiskaapelointi myös asuinkiinteistöihin

Toimistorakentamisesta tuttu kategoriakaapeleiden ja kuidun käyttöön perustuva yleiskaapelointijärjestelmä yleistyy asuinkiinteistöissä. Lähtökohtana on, että kiinteistöissä tarvitaan aina myös laajakaistaiset galvaaniset yhteydet kuitujen lisäksi. Operaattoreiden tekniikka perustuu yhä usein kuparikaapelointeihin. Tilaajilla on oltava mahdollisuus valita palveluja siirtotekniikasta riippumatta.

– Sisäverkon siirtomediavalikoima on suuri, onhan asennettava parikaapelit, koaksiaalikaapelit ja kuidut, sanoo tuoteryhmäpäällikkö Hannu Väätämöinen Prysmian Groupista. Kaapelivalintaan vaikuttavat sisäkaapeleiden paloturvallisuusvaatimukset sekä sopivien ulkokaapeleiden valinta. Myös häiriösuojaukset on otettava huomioon.

Sisällä huomiota palosuojaukseen

Sisälle asennettavan kaapelin on oltava vähintään itsestään sammuva (SFS-EN 60332-1). Laitetiloihin asennettavaksi suositellaan halogeenittomia kaapeleita.

Paloturvallisuuden kannalta erityistiloja ovat rappukäytävät ja poistumistiet. Niihin asennettavien kaapelien on täytettävä nippupolttokokeen vaatimukset (SFS-EN 60332-3) ja niiden on oltava vähän savuavia (EN 61034) ja halogeenittomia (EN 50267), ellei kaapelointia haluta suojata El 30 –paloluokituksen mukaisesti.

Kaapeli sekä sisälle että ulos

Useista rakennuksista koostuvien kiinteistöjen kaapelivalinta on erityisen haasteellista.

– Verkon toteuttajan on osattava valita kaapelit kolmelle verkolle ja kahteen käyttöympäristöön eli sisälle ja ulos. Sisäasennusten palosuojaukseen liittyvien ominaisuuksien ohella on huomioitava, että ulos asennettavien kaapeleiden pitää kestää kosteutta, niissä tulee olla myös pituusuuntainen vedenesto ja niiden tulee kestää UV-säteilyä, Hannu Väätämöinen muistuttaa.

Rakennusten väliseen kaapelointiin onkin järkevää valita monikäyttöisiä kaapeleita, jotka voidaan asentaa sekä sisälle että ulos. Monikäyttöisiksi Prysmian Groupin kaapeleista soveltuvat erityisesti kuparikaapelit Tellu 7 GHF ja SuperCat 7 S/FTP, joissa on lisäksi hyvä sähköinen suojaus. Valokaapeleista monikäyttöisiä ovat FYORMSU 4-kuituisena sekä FY2RMSU-FT eli ns. FlexTube®-kaapeli jakamoiden väliin. Pelkästään ulosasennettavia kategoriakaapeleita vuorostaan ovat SuperCat 6 ja SuperCat 6 ALPE.

Cloud Solutions panostaa pilven tietoturvaan


Riippumaton pilvenrakentaja Cloud Solutions vahvistaa asiantuntijatiimiään kahdella huippuluokan tietoturvaosaajalla. Tavoitteena on varmistaa, että pilvitoteutuksia hyödyntävät asiakkaat pääsevät nauttimaan pilvipalvelujen eduista mahdollisimman turvallisesti.

Business Development Manager Pauliina Nisula tulee kehittämään Cloud Solutionsin tietoturvaliiketoimintaa. Aiemmin hän on työskennellyt EMC:n tietoturvadivisioona RSA:ssa.

Senior Technology Architect Mikko Tammiruusu on toiminut 12 vuoden ajan tietoverkkojen tietoturvaan liittyvissä tehtävissä muun muassa Santa Monica Networksilla ja Cygatella. Kaikkiaan Mikolla on lähes 25 vuoden kokemus tietoverkkojen parissa työskentelystä, ja hänellä on myös Ciscon CCIE- sekä Riverbedin RCSP-W-sertifikaatit.

”Pilvipalvelut säästävät yritysten rahoja ja lisäävät liiketoiminnan joustavuutta. Edut ovat selvät, mutta kolikon kääntöpuolena on tärkeää, että myös tietoturva ajatellaan uudelleen. Meidän on pystyttävä varmistamaan, että asiakkaidemme liiketoiminnalle kriittinen data on turvassa silloinkin, kun tiedot eivät enää ole omassa konesalissa tai ylipäätään ennalta tiedetyssä paikassa”, Cloud Solutionsin operatiivinen johtaja Mika Salminen kertoo.

”Yritykset tarvitsevat kokonaisnäkemyksen sekä tekniseen että hallinnolliseen tietoturvaan, jotta pilvessä voidaan toimia turvallisesti. Ei riitä, että tietoturvasta huolehditaan vain laitteiden tasolla, vaan tarvitaan myös palveluja tietoturvaratkaisujen ympärille. Monimutkaistuvien pilviympäristöjen tietoturvan takaaminen vaatii paljon osaamista, jota Cloud Solutionsilla löytyy”, sanoo Pauliina Nisula.

Tietoturvakenttä on voimakkaassa muutostilassa. Yritysten on otettava huomioon muun muassa se, että niiden kriittisiin järjestelmiin kirjaudutaan nyt erilaisilla laitteilla muualtakin kuin firman omasta konttorista käsin. Cloud Solutions auttaa asiakasta rakentamaan tietoturvallisen ja vaatimustenmukaisen kokonaisuuden.

”Yhä monimutkaistuvien pilviympäristöjen tietoturvan hahmottaminen voi olla asiakkaalle hankalaa. Toisaalta korkean tietoturvan takaaminen ei saa tarkoittaa sitä, että käytettävyys kärsii. Laite- ja ohjelmistovalmistajista riippumattomina asiantuntijoina me pystymme aina löytämään ja toteuttamaan juuri asiakkaan tarpeisiin parhaiten sopivan ratkaisun”, sanoo Mikko Tammiruusu.

Suomi on edellä muuta Eurooppaa SEPA-siirtymässä

Euroopan komissio antoi torstaina 9. tammikuuta EU parlamentille ja neuvostolle muutosehdotuksen, jonka mukaan euroalueen pankeilla olisi mahdollisuus jatkaa kansallisten tilisiirtojen ja suoraveloitusten vastaanottamista ilman sanktioita 1. elokuuta 2014 saakka. Asetuksen alkuperäinen takaraja 31.1.2014 ei muutu

Finanssialan Keskusliiton johtava asiantuntija Inkeri Tolvanen toteaa, että komission esitys tuli kaikille yllätyksenä. Tähän asti komissio on painokkaasti viestinyt, että asetettu takaraja ei jousta. Lähes kaksi vuotta sitten voimaan tullut asetus kieltää kansallisten tilisiirtojen ja suoraveloitusten käytön helmikuun alusta 2014.

Komissio perustelee esitystään sillä, että kaikki euroalueen yritykset eivät ole varautuneet riittävän hyvin muutokseen. Marraskuussa 2013 euroalueen tilisiirroista 64,1 prosenttia ja suoraveloituksista 26 prosenttia oli SEPA-muotoisia.

Suomessa siirtyminen SEPA-maksamiseen on pääosin jo tapahtunut

Suomessa kaikki tilisiirrot, palkat mukaan lukien, on välitetty SEPA-tilisiirtoina jo marraskuusta 2011 alkaen.

”Myös kotimaisia suoraveloituksia koskeva muutos on loppusuoralla”, Inkeri Tolvanen toteaa.

”Yli puolet suoraveloituksia käyttävistä yrityksistä käytti viime vuonna pankkien tarjoamaa mahdollisuutta muuntaa suoraveloitukset automaattisesti joko e-laskuiksi tai suoramaksuiksi. Muunnossa ovat mukana isot laskuttajat, joten tapahtumista muunto kattaa selvästi vielä suuremman osan”.

Merkittävä osa niistä laskuttajista, jotka eivät osallistuneet muuntoon, ovat tehneet päätökset siirtyä tai ovat jo siirtyneet paperilaskun käyttöön. Yritykset ovat kertoneet muutoksesta asiakkailleen.

Komission ehdotuksen vaikutukset selvitettävä

Pankit ja Finanssialan Keskusliitto selvittävät komission ehdotuksen vaikutuksia. Inkeri Tolvasen arvion mukaan ehdotuksella ei välttämättä ole vaikutusta suoraveloitusten päättymisaikatauluun Suomessa.

”Komission esitys tuli erittäin myöhään. Järjestelmämuutokset on jo tehty, suoraveloitussopimukset irtisanottu ja laskuttaja- ja maksaja-asiakkaita informoitu muutoksesta. Aikataulun muuttaminen aiheuttaisi todennäköisesti enemmän hankaluuksia kuin siinä pysyminen”, Inkeri Tolvanen toteaa.

Fingrid Oyj ja IBM uudistavat kantaverkon tietojärjestelmää

Fingrid Oyj ja IBM etenevät kantaverkon verkkotietojärjestelmän uudistamisessa

– Uuden sukupolven älykäs järjestelmä yhdistää tiedot sinne, missä niitä tarvitaan

Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid toteuttaa laajuudessaan ainutkertaisen kantaverkon toiminnanohjaus- ja verkkotietojärjestelmän uudistusprojektin. IBM valittiin projektiin toimittajaksi vuoden 2012 maaliskuussa. Tulevassa ratkaisussa on integroitu yhteen kaikki tietojärjestelmät, joita tarvitaan kantaverkko-omaisuuden elinkaareen hallintaan ulottuen pitkäntähtäimen suunnitelmista päivittäisen operatiivisen työn suunnitteluun ja hallintaan. Valmistuessaan ratkaisu on laajuudessaan uniikki siirtoverkkotoimialalla maailmanlaajuisestikin arvioituna.

”Haasteena on ollut yhdistää tietolähteitä, joiden tuottama data on hyvin erilaista. Näitä tietoja pitää pystyä analysoimaan ja hyödyntämään aiempaa tehokkaammin. Konkreettisena hyötynä voi sanoa, että jatkossa hallitsemme kokonaisuuden paremmin koko omaisuuden elinkaaren ajalta”, kertoo projektipäällikkö Marcus Stenstrand Fingridiltä.

Projektin ensimmäisessä vaiheessa Fingrid ottaa käyttöön toiminnanohjausjärjestelmään kuuluvan kokonaisuuden, jolla suunnitellaan ja budjetoidaan kunnossapitotyöt sekä verkon laajennusprojektit. Lisäksi kantaverkon sähköasemien laitetiedot ja huoltohistoria siirretään uuteen ratkaisuun. Jatkossa järjestelmäkokonaisuuteen liitetään myös muun muassa voimajohtojen huoltotiedot, rakennetiedot sekä suojaus- ja verkostolaskenta.

Tietojen saanti on mahdollista mobiilisti ajasta ja paikasta riippumatta. Järjestelmän tietoja hyödyntävät jatkossa esimerkiksi palvelutoimittajat, jotka tekevät kunnossapitoa ja rakennustöitä maastossa Fingridille.

”Projekti kattaa ison osan Fingridin ydintoiminnoista ja toteutuksessa on mukana lähes koko henkilöstö. Taloudelliset panostukset ovat mittavat. Tässä mielessä projektin ensimmäisen vaiheen päättyessä tuntuu hyvältä. Olemme uskaltaneet tarttua isoon kokonaisuuteen ja lähteneet viemään sitä palasina kohti uutta toimivampaa järjestelmää”, Marcus Stenstrand kertoo.

”Käynnissä on älykkään sähköverkon mahdollisuuksien ennakkoluuloton valjastaminen, jossa Fingrid toimii suunnannäyttäjänä koko toimialalle. On hienoa olla rakentamassa tulevaisuuden vaatimuksia vastaavaa järjestelmää, jonka käyttöikä on vuosikymmeniä ja jonka laajentamismahdollisuuksien perusta valetaan nyt. Ratkaisussa hyödynnetään toimialan parhaita käytäntöjä uudella tavalla. Kokonaisuuteen on valittu parhaita saatavilla olevia kaupallisia ohjelmistoja, joiden ominaisuudet valjastetaan Fingridin toiminnanohjaus- ja verkkotietojärjestelmän käyttöön”, sanoo IBM Suomen sovellusinnovaatiopalveluiden johtaja Matias Karvinen .

IBM toimii hankkeen kokonaisvastuullisena toimittajana. Integrointi- ja tietomallien standardeja käyttämällä järjestelmän eri osat liitetään toisiinsa joustavasti ja varmistetaan järjestelmässä liikkuvan tiedon eheys. Ratkaisukokonaisuudessa omaisuusrekisteri, kunnonhallinta ja kytkentöjen suunnittelu tapahtuu IBM Maximo Asset Management –ohjelmiston avulla.

Siihen yhdistetään paikka- ja karttatiedot Esrin ArcGIS-tuotteesta Esri Finlandin toteuttamana. Muita järjestelmään kuuluvia osia ovat Suomen Projekti-instituutin projektisalkunhallintakokonaisuus (Oracle Primavera), omaisuuden mallintaminen karttatiedon päälle (Schneider Electric ArcFM), mobiilikäyttöliittymä (SAP Work Manager), suojauslaskenta (Electrocon CAPE), verkostolaskenta ja verkkomallin hallinta (Siemens PSS®E ja PSS®ODMS) sekä IPS-Intelligent Process Solutionsin toteuttama suojausasetteluiden ja -testauksen hallinta (IPS-EPIS™ Enterprise).

Video Elvis-ratkaisusta: http://www.youtube.com/watch?v=jL0Syb4xv-Y

TeliaSonera investoi Norjassa uusiin 800 MHz:n 4G-taajuuksiin

TeliaSoneran 4G-verkon laajennus edistyy Norjassa: uusia taajuuksia

TeliaSonera investoi Norjassa uusiin 800 MHz:n 4G-taajuuksiin, kuten perjantaina 6.12. ilmoitettiin. Lisäksi TeliaSonera on jatkanut 900 MHz:n taajuusalueen lisenssejään ja hankkinut lisää 4G-taajuuksia 1 800 MHz:n taajuusalueella. Hankinnat tukevat TeliaSoneran tavoitetta tarjota asiakkailleen huippunopeat yhteydet kaikkialla Norjassa. TeliaSonera maksaa taajuuksista 626,7 Norjan kruunua.

Nämä 800 MHz:n, 900 MHz:n ja 1 800 MHz:n taajuusalueiden lisenssit ovat voimassa 20 vuotta 1.1.2014 alkaen ja maksavat yhteensä 626,7 miljoonaa Norjan kruunua.

Hankittujen lisenssien myötä TeliaSoneralla on velvollisuus tarjota huippunopea mobiiliverkkoyhteys 98 prosentille väestöstä viiden vuoden kuluessa.

Tällä hetkellä TeliaSoneran 4G-verkko kattaa noin puolet Norjan väestöstä (LTE-verkko, 1 800 MHz:n ja 2 600 MHz:n taajuusalueet) ja huippunopea 3G-verkko noin 85 prosenttia väestöstä.

TeliaSonera AB julkaisee tämän tiedon Ruotsin arvopaperimarkkinalain (lagen om värdepappersmarknaden) ja/tai Ruotsin rahoitusvälineiden kaupankäynnistä annetun lain (lagen om handel med finansiella instrument) perusteella.

KP24: Puhelinoperaattori Datame hakeutui konkurssiin


KP24: Datame Oy:n omistajat ovat hakeneet emoyhtiö Datame Oy:n ja sen tytäryhtiö Dicame Oy:n konkurssiin. Konkurssihakemukset jätettiin Helsingin käräjäoikeuteen keskiviikona 27.11.2013.

Datame Oy:n omistajina on 11 alueyhtiötä, joista Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiö, Kymen Puhelin Oy, Osuuskunta PPO, Pohjois-Hämeen Puhelin Oy ja Telekarelia Oy ovat suurimpia. Omistajien ja velkojien osalta jouduttanee tekemään varauksia ja alaskirjauksia vuoden 2013 tilinpäätöksiin.

Osuuskunta PPO:n tiedotteen mukaan Datame-riskin mahdollinen toteutuminen ei vaikuta olennaisesti osuuskunnan rahoitusasemaan eikä taseeseen sisältyvän omaisuuden kokonaisarvoon. Datame-riski on rajattu suunnitelman mukaan jäljelle jääneen ICT-omistusten arvonnousuun (Oulu ICT).

Lue KP24 uutinen

Datame Oy:n tytäryhtiö Dicame Oy:lle siirtyi aikoinaan GSM Suomen asiakkaat.

Dicame Oy:n asiakkaat joutuvat nyt etsimään uuden puhelinoperaattorin.

Dicame Oy: www.dicame.fi

Datame Oy: www.datame.fi

Kaupparekisterin tietojen luovutus tiukentuu

Kaupparekisterilaki muuttuu vuoden 2014 alusta. Lainmuutoksella rajataan henkilötunnuksen tunnusosan ja kotiosoitteen julkisuutta. Lainsäädännön uudistuminen vaikuttaa olennaisesti kaupparekisterin tietopalveluun ja rekisteriin tehtäviin ilmoituksiin.

Tietojen luovutus tiukentuu

Kaupparekisteri on vuodenvaihteen jälkeenkin pääsääntöisesti julkinen rekisteri, jonka kautta on tarjolla laajasti tietoa yrityksistä ja niiden toiminnasta. Lainmuutoksen seurauksena rekisterin tietosisältö kuitenkin osin kaventuu ja henkilötiedoista annettavaa tietopalvelua supistetaan. Henkilötunnuksen tunnusosan luovuttamista kaupparekisteristä rajoitetaan, minkä ohella tietopalvelu tiukentuu myös ulkomailla asuvien luonnollisten henkilöiden kotiosoitteista.

Lainmuutoksen jälkeen kaupparekisteristä luovutetaan henkilön yksilöintitietoina henkilön nimi, syntymäaika ja kotikunta sekä ulkomailla asuvista henkilöistä asuinmaa. Henkilötunnuksen tunnusosa ja ulkomailla asuvan luonnollisen henkilön osoite ovat jatkossa tietoja, joiden luovuttaminen kaupparekisteristä edellyttää käyttötarveselvityksen esittämistä rekisteriviranomaiselle, henkilötietolain mukaista luovutusperustetta ja PRH:n päätöstä tietojen luovuttamisesta.

Lakimuutos ei koske kaupparekisteri-ilmoituksia, jotka ovat tulleet vireille ennen vuotta 2014. Uutta lakia sovelletaan kuitenkin, jos luovutettavat tiedot ovat kaupparekisterissä sähköisessä muodossa.

Uusi henkilötietolomake käyttöön ilmoittamisessa

Tammikuusta 2014 lähtien kaupparekisteriin ilmoitetaan uutta henkilötietolomaketta käyttäen luonnollisista henkilöistä yksilöintitietoina täydellinen nimi, henkilötunnus, kansalaisuus ja kotikunta. Jos henkilöllä ei ole suomalaista henkilötunnusta, sen sijaan ilmoitetaan syntymäaika. Ulkomailla asuvista luonnollisista henkilöistä ilmoitetaan kaupparekisteriin kotikunnan sijasta kotiosoite. Henkilöistä, joilla on suomalainen henkilötunnus, ei jatkossa enää ilmoiteta kotiosoitteita kaupparekisteriin.

Euroopan komissio esti Viestintäviraston ehdottaman sääntelyn purkamisen

Euroopan komissio on estänyt Viestintäviraston aikeet poistaa Suomesta ennakkosääntely kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilta*. Sääntelyn poistaminen olisi ollut ennakkotapaus Euroopassa.

Viestintävirasto esitti alkusyksystä Euroopan komissiolle ehdotuksen sääntelyn purkamisesta kiinteään verkkoon laskevan puhelinliikenteen tukkumarkkinoilla. Virasto katsoi, ettei sääntelylle ole enää tarvetta, koska teleyritykset eivät voi asettaa tukkuhintojaan muista toimijoista ja loppuasiakkaista riippumattomasti. Tämä johtuu siitä, että Suomessa matkapuhelinliittymät ovat lankapuhelinliittymiä huomattavasti halvempia ja houkuttelevampia käyttää, ja kuluttajat voivat soittaa lähes aina lankapuhelimen sijasta matkapuhelinliittymään.

Suurin osa suomalaisista on siirtynyt käyttämään ainoastaan matkapuhelinliittymiä jo kauan sitten. Suomen tilanne on poikkeuksellinen, sillä lankapuhelinliittymät ovat edelleen yleisiä suurimmassa osassa Eurooppaa.

Markkinoiden taloudellisen ennakkosääntelyn tulisi olla poikkeuksellista ja väliaikaista. Sääntely tulisi poistaa silloin, kun sen poistamisesta ei ole suurimmalle osalle loppuasiakkaista haittaa. – Näyttää siltä, ettei komissio ymmärrä Suomen muusta Euroopasta poikkeavaa markkinatilannetta ja sen vaikutuksia sääntelytarpeeseen, sanoo Viestintäviraston pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka.

Euroopan komission julkaisee päätöksensä verkkosivuillaan lähiaikoina.

Huutokaupatuille taajuuksille myönnettiin toimiluvat

Valtioneuvosto on myöntänyt 21. marraskuuta toimiluvat 800 megahertsin alueen taajuuksille. Taajuuksista käyty huutokauppa päättyi 30. lokakuuta.

DNA Oy:lle, Elisa Oyj:lle ja TeliaSonera Finland Oyj:lle myönnetyt luvat ovat voimassa vuoden 2033 loppuun saakka.

TeliaSonera Finland Oyj voitti huutokaupassa 800-alueen keskimmäisen taajuuskaistaparin 806-811/847-852 megahertsiä. Tähän toimilupaan liitetään ehto, jonka mukaan verkko on rakennettava siten, että se kattaa 95 prosenttia Manner-Suomen väestöstä kolmen vuoden kuluessa toimilupakauden alkamisesta ja 99 prosenttia Manner-Suomen väestöstä viiden vuoden kuluessa toimilupakauden alkamisesta.

Reunimmaiset taajuuskaistaparit voittaneiden DNA Oy:n ja Elisa Oyj:n toimilupiin liitetään ehto, jonka mukaan toimiluvan mukainen verkko on rakennettava siten, että se kattaa 97 prosenttia Manner-Suomen väestöstä viiden vuoden kuluessa toimilupakauden alkamisesta.

Pilviteknologiasta julkaistiin opas

Cloud Software -ohjelma julkaisi pilveen siirtymisen oppaan

Digilen SHOK Cloud Software -ohjelman keskeiset kokemukset on tiivistetty pilveen siirtymisen opaskirjaksi. Helppolukuisessa oppaassa esitellään konkreettisia menetelmiä ja esimerkkejä siitä miten pilveen siirtyminen organisaatioissa kannattaa toteuttaa. Pilvipohjainen verkkopalvelu voidaan perustaa minuuteissa ja vähäisin kustannuksin. Lisäksi tarjolla on ilmaisia työkaluja ja ohjelmistoja.

Pilviteknologiat ovat osaltaan mahdollistamassa meneillään olevaa laajaa murrosta kohti entistä nopeatempoisempaa digitaalista taloutta, joka tulee koskettamaan meitä kaikkia. Esimerkiksi viimeaikaiset verkkourkintaan liittyvät paljastukset ovat vauhdittaneet tarvetta perustaa pilvipalveluja ylläpitäviä datakeskuksia Eurooppaan. Tämä tarjoaa loistavat mahdollisuudet suomalaisille pilvipalveluja tarjoaville ohjelmistoyrityksille, jotka viime vuosina ovat kansainvälistyneet vahvasti.

Teknologia ei kuitenkaan ole ainoa huomioitava asia murroksessa, joka edellyttää kokonaisvaltaista ja liiketoimintalähtöistä suunnittelua ja toimintaa.

”Pilviteknologiat tuovat uusia mahdollisuuksia, mutta teknologia ei ratkaise kaikkea. Liian usein yritykset lähtevät pilveen pelkästään teknologian ehdoin. Erityisesti suuremmissa yrityksissä myös toimintatapojen on usein muututtava radikaalisti, jotta kilpailussa pärjätään” toteaa Cloud Software -ohjelman johtaja Janne Järvinen F-Securelta.

Cloud Software -ohjelman opas ”Quick guide to cloud success” esittelee esimerkkejä, joita voidaan hyödyntää sekä yrityksissä että julkishallinnossa. Teknologian käyttöönoton lisäksi oppaassa korostetaan liiketoimintalähtöisyyttä sekä käyttökokemuksen, tietoturvan sekä ketterien menetelmien hyödyntämistä toimintatapojen kehittämisessä. Opas perustuu Cloud Software -ohjelmaan osallistuneiden yritysten kokemuksiin pilvipalveluiden luomisesta globaaleille markkinoille sekä toteutettuihin kehittämishankkeisiin. Teos antaa näkökulman viiteen vaiheeseen: (1) suunnittelu ja investointi, (2) tekeminen, (3) tarkistaminen ja metriikka, (4) valmistautuminen pahimpaan ja (5) tulevaisuus.

Kuluttajat vertailevat hintoja netissä

Tutkimus: Euroopan joulukauppa odottavalla kannalla – parempia hintoja etsitään verkosta

Suomessa kuluttajat ovat vähemmän pessimistisiä taloustilanteeseen kuin valtaosa Euroopassa. Suomalaisten joulubudjetti on jopa pienessä kasvussa. Euroopassa huoli tulevaisuudesta näkyy ostokäyttäytymisessä: hyödyllisyys ja hinta vaikuttavat nyt eniten lahjojen ostopäätökseen. Monikanavatrendi jatkuu; melkein kolmasosa suomalaisista aikoo ostaa joululahjat verkkokaupoista.

Asiantuntijayritys Deloitte selvitti 16. kertaa eurooppalaisten kuluttajien joulunajan ostoaikeita. Tämän vuoden joulukauppatutkimuksessa oli mukana 18 Euroopan maata ja Etelä-Afrikka. Kyselyyn vastasi yhteensä 17 354 kuluttajaa. Suomesta vastaajia oli 760. Tutkimuksessa selvitettiin miten kuluttajat aikovat käyttää rahaa lahjoihin, joulunajan ruokaan, ulkona käymiseen ja matkustamiseen.

Eurooppalaiset kuluttajat yleisesti pessimistisiä – mutta maiden välillä eroja

Euroopan velkakriisin jatkuminen ja hallitusten toimenpiteet alijäämän vähentämiseksi painavat eurooppalaisten kuluttajien mielialoja. Tänä vuonna kuluttajien talousnäkemykset ovat kuitenkin hieman kirkastuneet. Kuluttajista 50 % sanoo maansa talouden olevan huonossa kunnossa, kun vuonna 2012 vastaava luku oli 55 % ja vuonna 2011 63 %. Kuitenkin edellisvuoden tapaan kuluttajien enemmistö uskoo ostovoimansa pikemminkin laskevan kuin kasvavan – tosin vähemmän kuin aiemmin. Euroopan maista ainoastaan Venäjällä uskotaan ostovoiman kasvaneen viime vuodesta. Ensi vuonna oman ostovoiman uskotaan parantuvan myös Suomessa, Tanskassa, Irlannissa, Puolassa ja Ukrainassa.

Joulubudjetti lievässä kasvussa

Vuonna 2013 eurooppalaiset aikovat kuluttaa keskimäärin 450 € loppuvuoden juhlakauteen. Nousua tässä on viime vuoteen verrattuna 0,7 %, ja määrä onkin kääntynyt kasvuun ensimmäisen kerran sitten vuoden 2008. Kasvua on havaittavissa erityisesti Venäjällä (+13,1 % ), Ukrainassa (+17, 4), Saksassa (+6,7 %) ja Sveitsissä (+3 %). Sen sijaan Kreikassa määrän odotetaan laskevan (-12,8 %).

”Venäläiset näkevät ostovoimansa kasvaneen ja jatkavan kasvua, mutta ei enää yhtä selvästi kuin vuosi sitten. Suomalaisen kaupan kannalta venäläisen ostovoiman toivotaan edelleen kohdistuvan myös suomalaisten eduksi”, Deloitten kuluttajaliiketoiminnasta vastaava partneri Kari Ekholm sanoo.

Suomalaiset kuluttajat aikovat käyttää keskimäärin 692 € joululahjoihin, ruokiin ja juomiin sekä seurusteluun. Tämä on 1,3 % enemmän kuin viime vuonna. Suurin osa jouluostoksista tehdään joulukuun kahden ensimmäisen viikon aikana. Vuoden 2013 tapaan eurooppalaiset kuluttajat aikovat turvata joulubudjettinsa käyttämällä vähemmän rahaa vapaa-aikaan ja viihteeseen (40 % vastaajista), lomiin ja satunnaisiin ostoksiin (38 %) ja vaatteisiin (36 %). Monet kuluttajat ovat kuitenkin valmiita käyttämään enemmän rahaa hemmotellakseen itseään ja unohtaakseen taloushuolet.

Hyödyllisyys ja hinta vaikuttavat eniten lahjapäätöksiin

Kuluttajien ostokäyttäytyminen on muuttunut huomattavasti viime vuosien aikana. ”Huoli tulevaisuudesta näkyy ostokäyttäytymisessä: ostopäätöksiä punnitaan paljon huolellisemmin, ja hinnasta on tulossa merkittävin tekijä. Nyt tärkeintä onkin löytää hyödyllinen lahja parhaimpaan hintaan”, Ekholm sanoo.

Lahjoja etsitään yhä enemmän verkosta: kolme neljästä kuluttajasta etsii joululahjoja myös verkkokaupoista. Verkon vahvuuksia lahjoja etsiessä ovat erityisesti kuluttajien mielipiteiden ja hintatietojen vertailu, sekä vapaus tehdä ostoksia milloin haluaa.

Vuoden 2012 tapaan Euroopassa halutuimpia lahjoja ovat raha ja kirjat. Annetuimpia lahjoja ovat taas kirjat, kosmetiikka ja suklaa. Suomessa halutuimpia lahjoja ovat raha, lahjakortit ja kirjat. Kuluttajista jopa 50 % toivoi ensisijaisesti joululahjaksi rahaa. Suomessa annetuimpia lahjoja aikuisille ovat kirjat, suklaa ja lahjakortit.

Lahjakortit ovat edelleen erittäin suosittuja, ja niiden suosio on jatkanut tasaista kasvuaan viime vuosien aikana. Ne ovat Euroopassa viidenneksi annetuimpia lahjoja aikuisille, ja niiden sijoitus on noussut annetuimpien lahjojen listalla viime vuodesta jopa kolme sijaa.

Monikanavatrendi jatkuu

Yli 40 % eurooppalaisista kuluttajista etsii ja vertailee tuotteita sekä internetissä että fyysisissä kaupoissa. Suurin osa ostoksista tehdään silti tavallisissa kaupoissa (68 %). Eurooppalaisista 32 % aikoo ostaa lahjansa internetistä. Suomessa vastaava luku on 30 %.

”Monikanavainen ostaminen viehättää kuluttajia, koska he pystyvät hyödyntämään sekä verkkokaupan että kivijalkamyymälöiden parhaita puolia ostamisprosessissaan. Ne kaupat, jotka pystyvät tarjoamaan kuluttajalle yhtenäisen palvelun läpi kanavien, saavat merkittävää kilpailuetua. Tässä suomalaisella kaupalla on kiinniotettavaa kansainvälisiin kilpailijoihin verrattuna”, huomauttaa Ekholm.

Kuluttajat saavat verkosta tietoa ja etuja, joita ei myymälässä ole, kuten muiden kuluttajien arvioita ja mielipiteitä, tuote- ja hintavertailutietoja ja kotiinkuljetuksen. Suomessa ykköskriteeriksi nousi ajasta riippumaton ostostenteko. Myymälässä asioinnin hyötyinä nähdään muun muassa tuotteiden vaihtomahdollisuus, asiantunteva palvelu ja maksamisen turvallisuus sekä kärkikriteereihin noussut tietosuoja.

Eurooppalaisista kuluttajista 26 % kertoo tehneensä hankintoja mobiililaitteella (älypuhelimella tai tablettitietokoneella). Keskeistä on kuitenkin se, että jopa 56 % vastaajista on valmis tekemään hankintoja mobiililaitteella tulevaisuudessa.

DigiExpossa ensiesittelyssä useita mielenkiintoisia uutuuksia

DigiExpo – pelaamisen, kuvaamisen ja viihde-elektroniikan messutapahtuma järjestetään nyt 10. kerran perjantaista sunnuntaihin 1. – 3.11.2013 Messukeskuksessa Helsingissä samanaikaisesti Skiexpon, BoardExpon, Lätkä & Säbä ja HifiExpon kanssa.

Ensi esittelyssä PlayStation 4 -pelikonsoli

Pelaajien innolla odottama PlayStation 4 -pelikonsoli esiintyy ensi kertaa yleisölle DigiExpossa osastoilla ja Pelilavalla. Pelaamisen uuden ajan aloittavan huippulaitteen pelejä pääsee myös pelaamaan. Pelaaja-lehden osastolla on myös pelattavissa ensimmäistä kertaa Xbox One -pelikonsoli.
Pelaamisen taivas

Pelilavan juontaja Thomas Puha esittelee uusimmat pelit, järjestää kilpailuja ja muuta säpinää tapahtumaan. Odotettavissa on myös pelien ennakkoesityksiä ja muita yllätyksiä. Pelilavalla nähdään mm. Dragon Age 3 -first preview-video. Peli julkaistaan syksyllä 2014.

EA:n pelialueella järjestetään lauantaina ja sunnuntaina starttiturnaus EA SPORTS -kiertueelle, peleinä NHL 14 ja FIFA 14.

Juhlavuoden kunniaksi: Pelien tulevaisuus -paneeli ja retronäyttely

Juhlavuoden kunniaksi DigiExpossa järjestetään Pelien tulevaisuus -paneelin perjantaina 1.11. klo 12 Pelilavalla. Keskustelemassa ovat Housemarquen perustaja ja toimitusjohtaja Ilari Kuittinen, Grand Cru perustajatiimiin kuuluva Mikko Wilkman, Supercellissä Clash of Clansin suunnittelutiimin Lasse Louhento, pelien tekemistä opettava, pelien tuottaja Joonas Laakso Remedyltä ja Reset-peliä rakentava Alpo Oksaharju Theory Interactivesta. Tilaisuuden vetää Pelaaja-lehden perustaja, Umbra Softwaren PR-johtaja ja Suomen peliteollisuuden monitoimimies Thomas Puha

Suomalainen videopelaaminen täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Tästä historiasta kertoo FIGMAn järjestämä retronäyttely, jossa on esillä videopelimateriaalia 80-luvun kotitietokoneista lähtien mm. Sega Master System, Game Boy, Atari Jaguar, ja Amiga. Lisäksi huikea pelilajitelma ja vanhoja joystickejä. Näyttelyn yhteydessä voi tutustua ja kokeilla Helsingin kaupunginkirjaston Pelin paikka -hankkeen Oculus Rift -virtuaalilaseja. DigiExpossa on esillä lasien prototyyppi, jonka kuluttajaversio julkaistaneen vasta ensi vuonna.

Kamerat ja kuvaaminen

Uudet kamerat mm Olympuksen pienikokoiset, kuvalaadultaan ammattitasoiset mikrojärjestelmäkamerat ja Sonyn älypuhelimeen tai tablettiin liitettävät digikamerat esitellään DigiExpossa kuvaamisen yhteisosastolla, jossa asiantuntijat opastavat oikeanlaisen kameran valinnassa. Mukana yhteisosastolla ovat Sony, Olympus ja Nikon.

Digilavalla on paljon kuvaamiseen liittyvää ohjelmaa päivittäin. Kuvauksesta ääriolosuhteissa kertovat perjantaina Kari ”Ruffe” Nurmi Meriseikkailijoista ja Hannu-Pekka Lähdeaho Sonylta. Valokuvaaja Pekka Punkari antaa vinkkejä henkilö- ja tilannekuvaukseen lauantaina ja sunnuntaina. Rock-tapahtumien kuvaukseen antaa vinkkejä Kenneth Lehtinen sunnuntaina.

Uusia tabletteja, puhelimia ja muuta elektroniikkaa

DigiExpo on kotiteattereita, televisioita, äänentoistolaitteita, puhelimia, tabletteja ja tietokoneita, pelejä, konsoleita ja kameroita. Messuilta on ensimmäistä kertaa kokeiltavana uudet Apple- tuotteet ja suuri osa Nokia World -tapahtumassa esitellyistä uutuuslaitteista. DigiExpoon osallistuu 70 yritystä ja samanaikaisesti järjestettävään HifiExpoon 24 yritystä.

HifiExpo esittelee Kokoustamossa ja hotelli Holiday-Innissä high end -ääntä ja kuvaa eli korkealuokkaisia äänentoistoon ja kuvan esittämiseen liittyviä tuotteita. HifiExpossa kävijät pääsevät tutustumaan mm. kaiuttimiin, kaiutinjärjestelmiin, subwoofereihin, kotiteatteri-installaatioihin, videoprojektoreihin, vahvistimiin, kuulokkeisiin, levysoittimiin ja tarvikkeisiin sekä ääni- ja videotallenteisiin. HifiExpon järjestää nyt 4. kerran DigiExpon yhteydessä HIFI-mediat Oy.

DigiExpo ja HifiExpo ovat avoinna Messukeskuksessa pe 1.11. klo 12-20, la 2.11. klo 9-19 ja su 3.11. klo 10-17.

DigiExpon ammattilaisaika on perjantaina 1.11. klo 10-12 (sisäänpääsy ammattilaisille vain rekisteröitymällä).