MTK avasi ruuan verkkokaupan

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on omistamansa Viestilehdet Oy:n kautta lähtenyt rahoittamaan ja kehittämään ruuan verkkokauppaa, jonka kautta kuluttajat voivat ostaa ruokaa suoraan suomalaisilta maatiloilta ja pk-elintarvikeyrityksiltä. Kaupoissa nyt vallalla oleva ruuan halpuuttaminen on supistanut tuottajan osuutta ruuan hinnasta ja laskenut tuottajahinnat hälyttävälle tasolle. Uusi verkkokauppa tuo tuottajille ja pk-elintarvikeyrityksille mahdollisuuden myydä ruokaa ohi päivittäistavarakauppojen ja saada näin suurempi osuus ruuan hinnasta.

Helsingin Rautatientorilla Herkkujen Suomi -lähiruokatapahtumassa 18.8. lanseerattiin Ruokaasuomesta.fi -palvelu, jossa kullakin yrittäjällä on oma verkkokauppansa. Kukin yrittäjä vastaa itse ruokatoimituksista ja tavaran tuoreudesta. Ruokaa voidaan toimittaa yrittäjästä riippuen kotiinkuljetuksena, Matkahuollon, Postin tai suoramyyntipaikkojen kautta. Uusia logistisia ratkaisuja etenkin kylmäkuljetuksiin kehitetään parhaillaan lisää ja niistä neuvotellaan syksyn aikana.

Verkkokaupan on kehittänyt start-up yritys LähiPro Oy, jonka osakekannasta MTK:n omistuksessa oleva Viestilehdet Oy omistaa tällä hetkellä 49 prosenttia.

– Uusien ruuan markkinakanavien kehittäminen on tarpeen, koska kiinnostus ostaa suomalaista lähiruokaa suoraan maatiloilta on vahvassa kasvussa. Myös entistä useampi tuottaja harkitsee ruuan suoramyynnin aloittamista, sanoo LähiPro Oy:n toimitusjohtaja Eero Kananen.

– Tällä hetkellä verkkokaupassa mukana on hieman yli 70 maatilayritystä, mutta palvelu tulee syksyn aikana kasvamaan merkittävästi, Kananen jatkaa.

Merkittävä syy suoramyynnin kiinnostuksen kasvuun tuottajien parissa on maatalouden kannattavuuden voimakas heikkeneminen ruuan halpuuttamisen ja vaikean markkinatilanteen takia. Kuluttajia palvelussa kiinnostavat erikoistuotteet, tuoreus ja mahdollisuus antaa palautetta tuotteista suoraan tuottajalle.

– Ruuan alkuperä ja tuoreus kiinnostavat kuluttajia enemmän kuin koskaan. Myös kotimaisuuden arvostus on nousussa, sanoo MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi.

– Verkkokaupan ja maatilamyynnin osuus ruokamyynnistä on vielä hyvin pientä, mutta siellä ovat tulevaisuuden kasvunäkymät, jotka sosiaalinen media ja digitalisaatio jo mahdollistavat. Jos me emme tätä asiaa nyt ota vakavasti, niin sen tekee joku isompi kansainvälinen toimija, johon me emme voi vaikuttaa. Palvelun kautta tuottajien on mahdollista ohittaa päivittäistavarakauppa näin halutessaan, Syväniemi jatkaa.

MTK ei näe suoramyynnin olevan sinällään pois jalostavalta elintarviketeollisuudelta, koska verkkokaupan myyntimäärät ovat vielä pieniä.

Joka toinen suomalainen verkkokauppa-asiakas teki verkko-ostoksia ulkomailta

9 prosenttia suomalaisista kuluttajista teki verkko-ostoksia yhteensä 2,6 miljardilla eurolla vuoden 2015 aikana. Verkkokauppa Pohjoismaissa 2016 -raportin mukaan lähes joka toinen suomalainen verkkokauppa-asiakas teki viime vuonna verkko-ostoksia ulkomailta.

Neljä kymmenestä suomalaisesta tekee verkko-ostoksia vähintään kerran kolmessa kuukaudessa. Tärkeimmät verkkokauppojen edut suomalaisten kuluttajien mukaan ovat halvemmat hinnat (27 %), ostosten tekeminen itselle sopivana ajankohtana (26 %) ja suurempi ja parempi valikoima (22 %).

– Tämän päivän kuluttajat asettavat samat vaatimukset fyysiselle ja digitaaliselle kaupalle. Siksi näiden kanavien yhteispeliä on kehitettävä. Asiakkaan pitäisi saada sama kokemus riippumatta siitä, tekeekö hän ostokset puhelimella, tietokoneella vai myymälässä, toteaa Jouni Lamberg , Suomen PostNordin Sales, Marketing & eCommerce -johtaja.

Lähes puolet (45 %) verkko-ostoksia tehneistä suomalaisista kertoi keskimääräisen vuosineljänneksen aikana tutkineensa verkossa tuotetta ja ostaneensa sen myöhemmin myymälästä. On epätavallisempaa, että ostoprosessi menee toisinpäin, eli että kuluttaja kokeilee tuotetta myymälässä ja ostaa sen sitten verkosta. Vain 9 prosenttia suomalaisista verkkokauppa-asiakkaista oli toiminut näin keskimääräisen vuosineljänneksen aikana.

Suomalaisten verkkokauppa-asiakkaiden suosimia tuoteryhmiä ovat vaatteet/kengät (41 %), media (37 %), viihde-elektroniikka (33 %), kauneuden- ja terveydenhoitotuotteet (19 %) sekä urheilu/vapaa-aika (15 %).

– Suomalaiset ostavat verkosta periaatteessa samojen tuoteryhmien tuotteita kuin muutkin pohjoismaalaiset. Autoiluun, veneilyyn ja moottoripyöräilyyn liittyviä tavaroita he kuitenkin ostavat internetistä pohjoismaisia naapureitaan enemmän. Verkkokaupan kypsyessä myös esimerkiksi päivittäistavaroita ja apteekkituotteita aletaan ostaa verkosta entistä enemmän, Jouni Lamberg kertoo.

Suomalaiset verkkokauppa-asiakkaat maksavat ostoksensa mieluiten pankkikortilla (36 %) tai laskulla (29 %). Toimitusta suomalaiset ovat valmiita odottamaan keskimäärin 4,4 arkipäivää. Jopa 19 prosenttia suomalaisista verkkokauppa-asiakkaista on valmis odottamaan toimitusta kuusi arkipäivää tai enemmän, mikä tekee heistä Pohjoismaiden kärsivällisimpiä verkkokauppa-asiakkaita.

Tietoa tutkimuksesta

Raportti perustuu verkossa tehtyihin haastatteluihin, jotka TNS Sifo toteutti vuoden 2015 jokaisena vuosineljänneksenä. Verkkohaastatteluun valittiin kutakin maata edustava joukko 18–79-vuotiaita yksityishenkilöitä Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Suomesta.

Nettijooga lisää suosiotaan

Nettijoogastudio Yoogaia on saanut 3 miljoonan dollarin siemenrahoituksen Nokia Growth Partnersilta, Inventurelta, SanomaVenturesilta ja Point Nine Capitalilta. Uusi rahoitus auttaa Yoogaiaa jatkamaan kansainvälistä laajentumistaan, rekrytoimaan huippuosaamista ja parantamaan asiakaskokemusta mobiililaitteissa.

Vuonna 2013 perustettu Yoogaia on kasvanut nopeasti ja tavoittaa jo 50 000 käyttäjää yli 50 maassa. Yoogaia on avannut aikaisemmin studionsa Helsingissä, Lontoossa ja Hong Kongissa. Syyskuussa Yoogaia alkaa tarjota joogatunteja saksaksi.

“Yoogaian innovatiivinen, reaaliaikainen mobiiliratkaisu auttaa kuluttajia elämään terveellisemmin ja vastaa suureen kansainväliseen kysyntään. Mikko Petäjä tiimeineen on nopeasti saanut aikaan laajan ja kasvavan käyttäjäkunnan digitaalisen terveyden palveluille, jotka ovat yksi Nokia Growth Partnersin investointien painopistealueista”, sanoo osakas Bo Ilsoe Nokia Growth Partnersilta.

”Yoogaian lähestymistapa on todella ainutlaatuinen. Se on ainoa nettipalvelu, jossa voi olla vuorovaikutuksessa joogaopettajan kanssa. Yoogaialla on paljon yhteistyömahdollisuuksia Sanoman lifestyle-brändien kanssa Suomessa ja muissa Sanoman toimintamaissa”, SanomaVenturesin Investment Manager Jussi Kallasvuo sanoo.

”Yoogaia on luonut hienon tuotteen, joka todella erottuu edukseen kuntoilumarkkinoilla. Luvut osoittavat, että käyttäjät ovat olleet todella tyytyväisiä palveluun. Olemme vaikuttuneita siitä, mitä tiimi on saanut aikaan ja olemme innoissamme saadessamme olla mukana edistämässä palvelun laajentumista”, sanoo Nicolas Wittenborn Point Nine Capitalista.

Sen lisäksi, että käyttäjä voi kuntoilla missä tahansa, Yoogaia haluaa tarjota asiakkailleen parasta palvelua.

”Asiakaskuntamme on erittäin uskollinen. Asiakkaat osallistuvat tunneillemme keskimäärin useita kertoja viikossa. Käyttäjämme myös arvostavat sitä, että he voivat osallistua joogatunneille omalla kielellään. Tämä sijoitus auttaa meitä tuomaan arjen hyvinvointia kaikkien ulottuville, ajasta ja paikasta riippumatta”, sanoo Yoogaian toimitusjohtaja Mikko Petäjä.

Verkko-ostoksista halutaan enemmän kanta-asiakasetuja

58 % suomalaisista 15-24-vuotiaista on sitä mieltä, että verkko-ostoksista tulisi saada nykyistä enemmän kanta-asiakasetuja. Toive korostuu etenkin tässä nuorimmassa ikäryhmässä, mutta kokonaisuudessaan alle 44-vuotiaista suomalaisista yli puolet ovat asiasta samaa mieltä.

Tiedot käyvät ilmi Fonectan ja IROResearchin huhti-toukokuussa 2015 toteuttamasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin, haluaisivatko suomalaiset enemmän kanta-asiakasetuja verkko-ostoksistaan. Tutkimuksessa haastateltiin tuhatta suomalaista.

”TNS Gallup teetti juuri oman Kanta-asiakkuus-tutkimuksensa, jonka mukaan 67 % suomalaisista pitää kanta-asiakasohjelmia erittäin tai melko tärkeinä. Kun TNS:n tutkimustulosta peilaa juuri saamiimme tuloksiin, voi arvioida kanta-asiakasetuja tarjoavien verkkokauppojen olevan varsin vahvoilla suomalaisten kuluttajien silmissä”, kommentoi Fonectan kanta-asiakasohjelmiin erikoistunut tuotepäällikkö Marika Punkka tutkimuksen tuloksia.

”Kuluttajien ostokäyttäytymisen siirtyessä yhä vahvemmin verkkoon, vaaditaan sielläkin entistä enemmän palveluita ja etuja ostostenteon yhteydessä. Enää ei riitä, että verkkokauppa toimii, sillä valinnanvaraa on runsaasti, ja kuluttajat ”äänestävät luottokorteillaan” hanakastikin jos verkkokaupan palvelu tai edut eivät kohtaa tarpeita. Tämän päivän kanta-asiakasohjelmassa kuluttajien ostokäyttäytymisen muutos on huomioitu siis myös verkon osalta”, jatkaa Punkka.

Tällä hetkellä Suomen kattavimman valikoiman verkkokauppoja (400 kpl), joista kaikista kuluttaja voi saada kanta-asiakasetuja, tarjoaa PINS. Ohjelmassa mukana ovat verkkokaupoista muun muassa Verkkokauppa.com, Boozt, Zalando, Asos, Nelly ja Hotels.com.

Tutkimuksen toteutti Fonectalle IROResearch osana Tuhat Suomalaista –tutkimustahuhti-toukokuussa 2015. Tutkimuksen otos vastaa iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä läänin mukaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti.

Matkahuolto julkaisi uudistuneet verkkosivunsa

Matkahuolto uudisti verkkosivunsa – lipunostaminen helpottui

Matkahuollon verkkosivut ovat uudistuneet. Uuden ilmeen lisäksi sivuston tärkeimmät toiminnot on päivitetty vastaamaan asiakkaiden tarpeita.

Matkahuolto julkaisi uudistuneet verkkosivunsa 26.2.2015. Uudistuneen sivuston kehittämisessä on kuultu asiakkaiden toiveita ja verkkosivuston käyttämisestä on haluttu tehdä entistä helpompaa. Erityisen paljon parannuksia on tehty sivuston käytettävyyteen mobiililaitteilla.

Yhä suurempi osa Matkahuollon lipunmyynnistä on viime vuosina siirtynyt verkkoon, ja verkkomyynnin kasvuvauhti on edelleen kova. ”Verkkokaupastamme voi ostaa lipun parhaimmillaan vielä puoli tuntia ennen lähtöä. Lippua ei tarvitse tulostaa. Aiemmin mobiiliostamiseen kuitenkin liittyi hankaluuksia, jotka uudistuksen myötä ovat poistuneet. Se, että bussiliput voi ostaa lennosta vaikka kännykällä ja sen jälkeen vain nousta kyytiin, sopii nykyiseen liikkuvaan elämäntyyliin. Halusimme vastata paremmin asiakkaidemme muuttuneisiin tarpeisiin”, kertoo Matkahuollon liiketoimintapäällikkö Jukka Ylitalo .

Matkahuollon verkkosivuilla vierailee lähes kaksi miljoonaa kävijää kuukausittain. Suuri osa kävijöistä hakee sivustolta erityisesti aikataulutietoja. ”Kattavat aikataulutiedot ovat tärkein asiakkaillemme tarjoamamme palvelu verkkosivuillamme. Järjestelmistämme löytyy mm. aikataulutiedot 1 000 pikavuoroon, joihin voi myös ostaa lippuja. Verkkosivu-uudistuksen myötä myös vaihto- ja jatkoyhteyksien hakeminen on helpompaa. Myöhemmin keväällä tuomme verkkokauppaan myös asiakkaidemme kovasti kaipaamia vaihtoyhteydet kattavia nettitarjouslippuja”, Ylitalo jatkaa.

Uudistus palvelee myös pakettiasiakkaita

Matkahuolto on Suomen suurin yksityinen paketinkuljetuspalveluita tarjoava yritys. Verkkosivu-uudistus helpottaa myös Matkahuollon Pakettipalveluja käyttävien asiakkaiden asiointia. Lähetysten hinnan laskeminen ja eri lähetysvaihtoehtojen hintojen vertailu on entistä helpompaa uudistuneen pakettilaskurin ansiosta. Pakettipalveluiden käytetyintä toiminnallisuutta lähetysten seurantaa on puolestaan parannettu lisäämällä ja tarkentamalla seurannan antamaa informaatiota pakein kulusta.

Matkahuollon verkostoon kuuluu lähes 1 100 pakettipistettä, joista useimmat ovat avoinna joustavasti kaikkina viikonpäivinä. Tämän ansiosta vastaanottaja voi noutaa pakkauksensa läheltä ja juuri hänelle parhaiten sopivana ajankohtana aamuvarhaisesta iltamyöhään.

Bussiliikenteen kilpailu ohjaa palvelujen kehittämistä

Bussiliikenteen kilpailun kiristyessä viime vuosina verkkokauppa on noussut kuluttajille entistä tärkeämmäksi välineeksi aikataulujen ja hintojen vertailussa. Matkustajia houkutellaan edullisilla tarjouslipuilla, joita Matkahuollonkin lipunmyynnistä löytyy jo yli 70 yhteysvälille. ”Hintojen ja aikataulujen vertailu on asiakkaillemme tärkeää, minkä vuoksi me Matkahuollossa haluamme panostaa verkkokaupan sekä matkojen ja reittien suunnitteluun liittyvien palvelujen kehittämiseen. Se ei kuitenkaan ole kaikki kaikessa. Asiakkaat odottavat edelleen, että asema- ja oheispalvelut ovat hyvät ja että pystymme tarjoamaan runsaasti vuoroja hyvine vaihto- ja jatkoyhteyksineen. Hinnan lisäksi myös perusasioiden tulee olla kohdallaan”, Ylitalo tähdentää.

Verkkokauppa vilkastui loppuvuonna

Talouden taantuma ei hyydyttänyt joulun pakettiliikennettä. Itella Posti toimitti joulukuussa yhdeksän prosenttia enemmän paketteja kuin edellisvuonna samaan aikaan. Postin koko vuoden pakettivolyymi oli 32,6 miljoonaa, ja se kasvoi noin 800 000 paketilla viime vuodesta.

Postin pakettiautomaatit ovat yhä suositumpia verkkokauppaostosten noutopaikkoja ja vakiinnuttaneet asemansa osana verkkokauppojen toimitustapoja. Pakettiautomaattien kautta kulki tänä vuonna puolet enemmän lähetyksiä kuin viime vuonna. Postin palvelupisteverkostoa kasvatettiin vuoden aikana, yli 1 450 palvelupisteen verkostoon kuuluu postien lisäksi 460 pakettiautomaattia.

Kiireisimpänä joulukuun viikkona Posti toimitti noin miljoona pakettia, mikä oli kaikkien aikojen ennätys. Ennätysvolyymiä hoidettiin lisäämällä henkilökuntaa, postien hyllytilaa, pakettiautomaattien täyttöjä ja pakettien kotiinkuljetuksia.

– Verkkokaupat ovat suurelle osalle kuluttajista luonteva ostospaikka, tutkimuksemme mukaan yli puolet kuluttajista aikoi tehdä jouluostoksia verkossa. Verkkokauppa on kasvanut noin 5-10 prosenttia tänä vuonna. Me kehitämme yhä monipuolisempia palveluja verkkokauppaostamisen ja asiakkaiden arjen helpottamiseksi. Postiasioita voi hoitaa erilaisissa palvelupisteissä, jotka tarjoavat laajat aukioloajat. Postin uudesta mobiilisovelluksesta saa muun muassa arvioin paketin saapumisajasta, ja panostamme myös jatkossa mobiili- ja verkkopalvelujen kehittämiseen, Itella Postin liiketoimintajohtaja Anders Falck kertoo.

Alkuvuoden aikana uusia pakettiautomaatteja asennetaan yli kymmenen. Itellan tutkimuksen mukaan Postin on kuluttajien eniten suosittelema pakettitoimittaja.

Kymmenet miljoonat joulukortit levittivät joulumieltä

Suomessa lähetettiin tänä jouluna joulutervehdyksiä noin 34 miljoonan kortin voimin. Kolme neljästä kuluttajasta aikoi muistaa tuttavapiiriään joulukorteilla. Itellan tekemän tutkimuksen mukaan 64 % kuluttajista on sitä mieltä, ettei joulu tunnu joululta ilman perinteisiä joulukortteja. Juuri tunteen välittäjänä joulukorttia pidetäänkin sähköistä tervehdystä parempana. Paperinen joulukortti ilahduttaa lähes kaikkia vastaajaryhmiä selvästi sähköistä tervehdystä enemmän. Korttien lähettämisen lisäksi suurin osa toivottaa hyvää joulua myös sosiaalisessa mediassa tai tekstiviesteillä.

Posti palkkasi jouluksi 3 300 kausiapulaista, joista suuri osa työskenteli joulukorttien lajittelussa, jota tehdään valtaosin käsityönä.

Suomalaiseen joulukorttiperinteeseen kuuluvat olennaisesti joulupostimerkit. Posti ja Kuvittajat ry ovat käynnistäneet kuvituskilpailun vuoden 2016 joulupostimerkistä. Kilpailu on avoin Kuvittajat ry:n jäsenille 31.3.2015 asti. Kilpailussa haetaan postimerkkikoossa toimivaa, suomalaista joulua ja joulutunnelmaa kuvaavaa teosta.

Suomessa on tehty yli kymmenen miljardia Google hakua vuoden aikana

Robin ja Cheek edelleen haetuimmat suomalaiset, Anna Abreu noussut. Urheilu ja televisio-ohjelmat mutta myös ebola puhuttivat. Suomessa on tehty yli kymmenen miljardia hakua vuoden aikana.

“Suomessa on tehty yli kymmenen miljardia hakua kuluneen vuoden aikana. Siksi hakua voi pitää maan suurimpana galluppina joka kertoo mikä meitä suomalaisia kiinnostaa”, sanoo Googlen maajohtaja Anni Ronkainen .

“Entistä useammin haku tehdään tietokoneen sijaan mobiililaitteilla. Mobiilissa erityispiirteenä on äänihakujen merkittävä kasvu. Nämä hakumäärät ovat tuplaantuneet. Tämä kertoo siitä, miten kuluttajakäyttäytyminen monimuotoistuu jatkuvana trendinä.”

Google Zeitgeist sisältää kahdenlaisia listauksia – top ja trending. Top-listat sisältävät haetuimmat sanat jotka on listattu hakumäärien mukaan. Trending-listat sisältävät nopeimmin nousseet haut eli ne hakusanat jotka ovat kasvattaneet suhteellisesti eniten hakuja edelliseen vuoteen verrattuna. Siinä missä haetuimpien sanojen listat muuttuvat hitaammin, listat nopeimmin nousseista sanoista kuvaavat vuoden puheenaiheiksi nousseita ilmiöitä.

Vuoden kymmenen haetuimman sanan lista ei sisällä yllätyksiä aikaisempiin vuosiin verrattuna ja trending-lista kertookin paremmin mikä Suomessa on kuluneen vuoden aikana kiinnostanut. Ainakin urheilu, sillä kärkikolmikko – liiga, jääkiekon mm sekä Sotshi – viittaavat kaikki urheiluun. Kärkisana liiga voi kuitenkin tarkoittaa urheilun lisäksi myös esimerkiksi muusikko Cheekin perustamaa levy-yhtiötä Liiga Music.

Urheilun jälkeen eniten ovat puhuttaneet huolta ja kiinnostusta herättänyt ebola sekä ilmiöksi noussut televisiosarja Vain elämää.

Edellä mainittu Cheek on viimevuotiseen tapaan toiseksi haetuin suomalainen, samoin ykkössijaa pitää edelleen muusikko Robin . Kolmoseksi on kivunnut viime vuoden kuudenneksi haetuin suomalainen Anna Abreu . Abreu on muutenkin nosteessa – hänen tähdittämä JVG:n Huominen on huomenna on kuluneen vuoden katsotuin musiikkivideo YouTubessa.

Neljänneksi haetuimpien suomalaisten listalla kipuaa suosittua Life of Silja -blogia pitävä Silja Sundberg ja viidenneksi jääkiekkoilija Teemu Selänne .

Ulkomaisista henkilöistä trending-listan kakkoseksi nousi euroviisuvoittaja ja muusikko Thomas Neuwirth , taiteiljanimeltään Conchita Wurst, jonka esitys herätti runsaasti keskustelua ympäri Euroopan. Ykkösenä on edesmennyt näyttelijä Robin Williams .

Vuoden eniten noussut resepti on tällä kertaa pihlajanmarja ja siitä tehtävät erilaiset hyytelöt, hillot ja marmeladit. Viimevuotisen ykkösen pulled porkin – nyhtöpossun – jälkeen kolmanneksi suosituimmaksi nousi amerikantuliainen red velvet -kakku.

Hakujen joukkoon mahtuu paljon kysymyksiä ihmisiä askarruttaviin arjen ongelmiin. Tällaisia ovat esimerkiksi “kuinka päästä tvseen” tai “mikä on orgasmi” – kaikkea ei aina kehtaa kysyä ääneen.

Tänä vuonna suosituimpia hakuja listattiin 17 kategoriassa viihteestä urheiluun ja taloudesta yhteiskuntaan. Listat löytyvät alta.

Suosituimpia hakuja voi tarkastella myös kesken vuotta kaikille avoimella ja ilmaisella työkalulla Google Trends osoitteessa http://www.google.fi/trends/

uosituimmat Suomessa tehdyt haut

Top – kaikki hakusanat

iltalehti

facebook

youtube

ilta sanomat

google

gmail

veikkaus

nettiauto

tori

iltasanomat

Trending – kaikki hakusanat

liiga

jääkiekon mm

sotshi

ebola

vain elämää

pins

iphone 6

nordean verkkopankki

euroviisut

vaalikone

Top-henkilöt

robin

cheek

anna abreu

life of silja

teemu selänne

johanna tukiainen

annika o

jenni vartiainen

iina kuustonen

martina aitolehti

Trending-henkilöt – suomalaiset

miina maasola

samuli edelmann

jukka salmela

marjo loukkola

paula vesala

iina kuustonen

antti holma

johanna loiri

sara maria forsberg

kaj kunnas

Trending-henkilöt – muut

robin williams

conchita wurst

jennifer lawrence

philip seymour hoffman

michael schumacher

teresa fidalgo

jared leto

jules bianchi

renee zellweger

dan bilzerian

Trending-urheilijat

teemu selänne

enni rukajärvi

tuukka rask

pekka rinne

iivo niskanen

erik haula

kerttu niskanen

olli jokinen

jere karalahti

sami jauhojärvi

Trending-reseptit

pihlajanmarja

pulled pork

red velvet kakku

lohimedaljonki

raakakakku

tattikeitto

porkkanaletut

kylmäsavulohipiirakka

helpot muffinssit

parhaat mokkapalat

Trending “Mikä on” -haut

mikä on siion

mikä on resitaali

mikä on totuus

mikä on tpk

mikä on viitesiirto

mikä on hamas

mikä on mittausyhde

mikä on kojamo

mikä on toimintasuunnitelma

mikä on orgasmi

Trending “Kuinka”-haut

kuinka päästä tvseen

kuinka rakkaus alkoi

kuinka cheek olet

kuinka oppia englantia

kuinka kaukana ukkonen

kuinka vanhaksi elän

kuinka lisätä seksihaluja

kuinka saada sairaslomaa

kuinka louhia bitcoineja

kuinka säästää rahaa

Trending – viihdeaiheiset haut

flappy bird

tinder

pixwords

happypancake

tubecon

nhl 15

ice bucket challenge

lankkuhaaste

selfie

slaavikyykky

Trending – yhteiskuntaan liittyvät haut

ebola

ukraina

eurovaalit

seurakuntavaalit

eurovaaliehdokkaat

sikainfluenssa

isis

finnbay

äitiyspakkaus

malaysia airlines

Trending – haut tapahtumiin ja tilaisuuksiin liittyen

Euroviisut

Hullut päivät

Sonisphere

Matkamessut

Asuntomessut

Oscars

Tangomarkkinat

Melodifestivalen

Tour de sky

Taitaja

Trending – haut elokuviin liittyen

american hustle

mielensäpahoittaja

leijonasydän

kesäkaverit

vadelmavenepakolainen

dallas buyers club

ei kiitos elokuva

22 jump street

lego elokuva

tummien perhosten koti

Trending – haut televisiosarjoihin liittyen

vain elämää

big brother

maajussille morsian

putous

mustat lesket

tähdet tähdet

under the dome

posse

nymfit

iholla

Trending – haut musiikkiin liittyen

cheek feat sanni & villegalle flexaa

uusi lastensairaala 2017 lohtu

arttu wiskari sirpa

kasmir vadelmavene

robin kesärenkaat

elastinen naurava kulkuri

robin boom kah

a great big world & christina aguilera say something

apulanta armo

jvg feat anna abreu huominen on huomenna

Trending – haut urheiluun liittyen

liiga

jääkiekon mm

sotshi

jalkapallon mm-kisat

jukolan viesti

kalevan kisat

formula 1

neste ralli

super bowl

susijengi

Trending – haut kauppaan ja laitteisiin liittyen

pins

iphone 6

xxl

ios 8

iphone 5s

miniinthebox

veikon kone

samsung galaxy trend

norwegian lennot
nike air max

©Cision

YK:n aseriisuntatutkimusinstituutin johtoon suomalainen ammattilainen

YK:n aseriisuntatutkimusinstituutin UNIDIRin johtajana aloittaa Jarmo Sareva. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon nimitti 55-vuotiaan Sarevan tehtävään vuoden 2015 alusta alkavalle toimikaudelle.

Instituutti sijaitsee Genevessä, missä Sareva työskentelee myös tällä hetkellä. Ennen nimitystään UNIDIRiin Sareva toimi YK:n aseriisuntatoimiston (UNODA) Geneven sivutoimipisteen sekä aseriisuntakonferenssin sihteeristön (Conference on Disarmament, CD) päällikkönä. Jarmo Sarevalla on laajaa kokemusta myös muista merkittävistä YK-tehtävistä.

Aiemmin Sareva on toiminut suurlähettiläänä ja pysyvän edustajan sijaisena Suomen YK-edustustossa sekä useissa muissa tehtävissä Suomen ulkoasiainhallinnossa.

UNIDIR on pääosin vapaaehtoisrahoituksella toimiva tutkimusinstituutti, joka tuottaa aseriisuntaa ja kansainvälistä turvallisuutta käsittelevää riippumatonta ja korkeatasoista tutkimusta. UNIDIR tukee kansainvälisen yhteisön työtä aseriisunnan ja asevalvonnan sektoreilla myös tarjoamalla ratkaisumalleja YK:n agendalla oleviin kysymyksiin.

”UNIDIRin vahvuus on sen työn riippumaton ja laaja-alainen luonne sekä YK:n tälle työlle tarjoama arvovalta”, Sareva toteaa.

Jarmo Sarevan mielestä on tärkeää myös jatkossa säilyttää instituutin työn riippumattomuus. Suurimmaksi haasteeksi Sareva mainitsee UNIDIRin rahoituksen saattamisen vakaalle ja ennustettavalle pohjalle.

Seitsemän kymmenestä pohjoismaalaisesta teki verkko-ostoksia viime kesänä

Vuoden toisella neljänneksellä seitsemän kymmenestä pohjoismaalaisesta teki verkko-ostoksia, joiden yhteisarvo oli noin 33 miljardia Ruotsin kruunua. Verkkokaupan voimakas kehitys näkyy myös pakettimäärissä. PostNordin verkkokauppaan liittyvien B2C-pakettien määrä lisääntyi 12 prosenttia vuoden toisella neljänneksellä.

PostNordin raportista Verkkokauppa Pohjoismaissa – vuoden 2014 toinen neljännes käy ilmi, että verkkokauppa on voimissaan koko Pohjolassa: aktiivisimpia verkkoasiakkaita olivat norjalaiset, joista 71 prosenttia osti edellisen vuosineljänneksen aikana jotain verkosta. Suomessa verkko-ostoksia tehneiden osuus oli Pohjoismaista pienin, ja heitä oli vain 59 prosenttia väestöstä. Ruotsissa ja Tanskassa 70 prosenttia väestöstä teki verkko-ostoksia.

Samaan aikaan verkko-ostoksia tehdään paljon Pohjoismaiden ulkopuolelta. Suomalaiset verkkoasiakkaat tekivät eniten verkko-ostoksia ulkomaisissa verkkokaupoissa edellisellä vuosineljänneksellä. Suomalaisten kuluttajien verkko-ostosten kokonaisarvosta 43 prosenttia meni ulkomaisiin verkkokauppoihin. Vastaavat osuudet olivat Ruotsissa 23, Tanskassa 26 ja Norjassa 32 prosenttia.

– Ulkomaisista verkkokaupoista ostoksia tehneiden kuluttajien osuus lisääntyi hieman kuluneen neljänneksen aikana. Entistä useampi kansallinen verkkokauppa panostaa toimintansa laajentamiseen muihin Pohjoismaihin samalla, kun muut Pohjoismaiden ulkopuoliset toimijat laajentavat toimintaansa niin ikään Pohjoismaiden markkinoille. Se tarkoittaa sitä, että kuluttajilla on helposti saatavilla laajempi tarjonta edullisemmin hinnoin, mikä puolestaan edistää verkkokaupan kasvua, PostNordin myyntijohtaja Kimmo Hyttinen sanoo.

Puolet kaikista verkkokauppa-asiakkaista pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä mahdollisuutta valita itse logistiikkatoimija, ja seitsemän kymmenestä pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä mahdollisuutta valita itse toimitustapa.

Vastatakseen verkkoasiakkaiden toiveeseen valita itse toimitustapa PostNord kokeilee pakettiautomaatteja pohjoismaisissa pääkaupungeissa Tukholmassa, Oslossa ja Helsingissä. Tanskassa PostNordilla on jo entuudestaan käytössä pakettiautomaatteja.

– Pakettiautomaattien myötä pakettien noutaminen käy entistä helpommin ja joustavammin, minkä tiedämme olevan verkkokauppa-asiakkaiden mieleen. Syksyllä kokeilemme pakettiautomaatteja verkkokauppa-asiakkaidemme kanssa parissa valitussa kauppakeskuksessa Helsingin alueella, Kimmo Hyttinen sanoo.

Maailmankuulu someguru vierailee Suomessa

Australialainen sosiaalisen median guru Jeff Bullas saapuu Suomeen marraskuussa. Tunnettu talousalan julkaisu Forbes on listannut Bullasin maailman 8:nneksi vaikutusvaltaisimmaksi sosiaalisen markkinoinnin ekspertiksi. Harvinaislaatuisen vierailun syynä on Helsingissä järjestettävä SomeAwards-gaala, johon Bullas osallistuu kutsuvieraana ja luennoitsijana.

Bullas on tunnettu räväkästä esiintymistyylistään, sosiaalisen median tuntemuksestaan sekä sosiaalisen markkinoinnin ja digitaalisen myynnin kirkkaista visioistaan. Hän on julkaissut näkemyksiään mm. New York Timesissa ja hänen omaa nimeään kantavalla sosiaalisen markkinoinnin blogilla (jeffbullas.com) on yli neljä miljoonaa lukijaa vuodessa.

Vuoden 2014 Some Awards –tapahtuma sisältää kolme yrityksille tarkoitettua workshopia, joiden aiheina ovat sosiaalinen myynti, yritys sosiaalisessa mediassa sekä sosiaalisen median mittaaminen. Seminaarit kruunaa SomeAwards –gaala, jossa palkitaan vuonna 2014 merkittäviksi kasvaneet ilmiöt ja aktiivisimmat somettajat. Gaalaan osallistuu on koko Suomen kovin somekärki sosiaalisen median vaikuttajista yritysten edustajiin ja julkisuuden henkilöihin.

http://www.someawards.fi/

Väitös: Uusi tekniikka tuo netin yhteisölliset sisällöt julkisille näytöille

Internetin suosittuja yhteisöpalveluita ja niiden sisältöä voidaan nyt hyödyntää interaktiivisilla julkisilla näytöillä. Väitöskirjatyössä kehitetty menetelmä koostuu useista eri ohjelmistokomponenteista. Komponenttien avulla voidaan esimerkiksi siirtää käyttäjien luomaa sisältöä näytöille helposti. Käyttäjät voivat myös olla yhteydessä toisiinsa sekä muihin organisaatioihin eri tavoin.

Menetelmän lisäksi väitöskirjatyössä on kehitetty siihen pohjautuvia sovelluksia, joita testattiin aidossa kaupunkiympäristössä Oulussa. Käyttäjien luoma sisältö havaittiin houkuttelevaksi elementiksi julkisessa tilassa. Yleisessä käytössä olevat näytöt eivät kuitenkaan sovellu ongelmattomasti kaupungin ja kaupunkilaisten väliseen yhteydenpitoon. Osa sovelluksista kehitettiin yhteistyössä mm. Oulun Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden sekä Nuorisoasiainkeskuksen kanssa.

Menetelmä sopii myös muunlaiseen käyttöön julkisissa tiloissa, esimerkiksi julkisten näyttöjen personointiin sekä mainonnan tehostamiseen. Mainonnan käyttäjäkohtaiselle kohdentamiselle myös internetin ulkopuolella on suuri kysyntä.

– – –

Diplomi-insinööri Simo Hosio väittelee Oulun yliopistossa 5.9.2014. Tietotekniikan alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Leveraging Social Networking Services on Multipurpose Public Displays (Yhteisöpalveluiden hyödyntäminen monikäyttöisissä julkisissa näytöissä). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Rui José (University of Minho, Portugal) ja kustoksena professori Jukka Riekki.

Tutkimus: verkkokauppa ja logistiikka kasvavat maailmanlaajuisesti

Seuraavien 10 vuoden aikana nettikaupan merkitys tulee kasvamaan vielä enemmän kuin tähän asti on arveltu – ei pelkästään teollisuusmaissa, vaan myös kehittyvillä alueilla. Logistiikan rooli tulee olemaan keskeinen: se tuo yrityksille tärkeitä kilpailuetuja, esimerkiksi toimitukset muutaman tunnin kuluessa tilauksesta, joustavat vastaanotto- ja palautusajat sekä ketterät logistiikka- ja lisäarvopalvelut kehittyvillä markkina-alueilla.

Tämä on yksi Global E-Tailing 2025 -tutkimuksen keskeisiä havaintoja. Selvityksen käynnisti Deutsche Post DHL ja siihen osallistuivat trenditutkimukseen erikoistuneet Z_punkt ja See More sekä useat kaupan, logistiikan ja tutkimuksen asiantuntijat. Kyseessä on ensimmäinen maailmanlaajuinen skenaariotutkimus kansainvälisestä verkkokaupasta ja sen vaikutuksista logistiikka-alalle.

Tutkimuksen neljässä skenaariossa kuvataan, millaista verkkokaupankäynti voisi olla kuluttajien ja yritysten kannalta lähitulevaisuudessa. Skenaariot pohjautuvat tärkeimpien vaikuttavien tekijöiden yksityiskohtaiseen analyysiin – energian ja raaka-aineiden hinnoista teknologisiin, poliittisiin ja sosiaalisiin tekijöihin sekä kulutusmalleihin. Skenaarioissa hahmotellaan myös yhteiskunnan arvojen muutosten mahdollisia vaikutuksia. Tutkimuksen kohteina oli joukko teollisuusmaita sekä kehittyviä markkina-alueita eri puolilta maailmaa. Lisäksi ”trendinuuskijat” tutkailivat osto- ja logistiikkatrendejä 12 kansainvälisessä metropolissa, mm. New Yorkissa, Moskovassa, Bangaloressa, Jakartassa ja Lagosissa. Kuluttajaläheisyys kytkee skenaariot nykypäivään ja lisää niiden luotettavuutta.

Jo tällä hetkellä verkkokaupan osuus on noin 8 prosenttia kaupan kokonaisvolyymista Euroopassa ja tutkimus päättelee sen edelleen kasvavan – skenaariosta riippuen aina 40:ään prosenttiin teollisuusmaissa ja 30:een prosenttiin nykyisillä kehittyvillä alueilla. ”Tulevaisuudessa logistiikan merkitys verkkokauppiaiden toiminnan mahdollistajana ja menestystekijänä tulee olemaan vieläkin suurempi kuin tällä hetkellä”, totesi Jürgen Gerdes, Deutsche Post DHL:n posti-, verkkokauppa- ja pakettitoiminnoista vastaava konsernijohdon jäsen, tutkimuksen julkistustilaisuudessa Berliinissä. ”Kansainvälisenä logistiikkatoimijana meillä on hyvä yleiskuva eri toimialojen yrityksistä lähes kaikissa maailman maissa. Siksi voimme auttaa yrityksiä sekä neuvonantajan että yhteistyökumppanin roolissa.”

Kehittynyt digikulttuuri vai tee-se-itse?

Ensimmäisen skenaarion mukaan nykyiset kehittyvät markkinat ovat kasvun moottori seuraavien 11 vuoden ajan ja verkkokaupasta on vahvan globaalin talouden sekä keskiluokan ostovoiman myötä kehittynyt todellinen “Everywhere Commerce”. Kuluttajat saavat ostoksensa nykyistä huomattavasti nopeammin: alle 24 tunnin pikakuljetukset ovat standardi ja niiden onnistumista mitataan minuuteissa. Toinen skenaario hahmottelee erittäin kehittynyttä digitaalista kulttuuria, jossa lähes kaikki tuotteet myydään verkossa ja kuluttajat käyttävät avattaria apuna ostoksissaan. Logistiikkayritykset tarjoavat valmistajille suojattuja toimitusketjuja tuoteväärennösten torjumiseksi.

Tutkimus ei kuitenkaan tarjoa ainoastaan positiivisia ennusteita maailmanlaajuisesta verkkokaupasta, vaan mukana on myös mahdollisia kriisiskenaarioita. Neljäs skenaario kuvaa maailmanlaajuisen kulutuskäyttäytymisen kehityspolkua sen jälkeen kun maailmantalous on käynyt läpi uusia taloudellisia kriisejä, joiden johdosta energian ja raaka-aineiden hinnat ovat nousseet huikeasti. Tällaisissa olosuhteissa vallitsevana trendinä voisi olla pikemminkin tee-se-itse sekä vaihtotalous kuin uuden hankkiminen.

Kuluttajakäyttäytymisen muutokset vaikuttavat vähittäiskauppaan

Skenaarioanalyysiä täydentävät useiden maineikkaiden logistiikka-asiantuntijoiden kirjoitukset. Professori Dirk Moschett Fribourgin yliopistosta Sveitsistä korostaa kokonaistaloudellista tarvetta yhdistää yhteiskunnan toimitusvirrat entistä tehokkaammin. Professori Geritt Heinemann Niederrheinin yliopistosta Saksasta käsittelee “E-Pace”-esseessään yksityiskohtaisesti ajoituksen merkitystä verkkokaupalle. Professori Shashi Matta Ohion yliopistosta analysoi, miten kuluttajakäyttäytymisen muutokset – esimerkiksi kestävän kehityksen trendi tai crowd-shaping – vaikuttavat verkkokauppaan.

Kaikille skenaarioille ja kirjoituksille on yhteistä näkemys, että kilpailu tulee kiristymään sähköisessä kaupankäynnissä niin globaalilla, kansallisella kuin alueellisellakin tasolla. Jürgen Gerdes: “Emme voi tietää varmasti, miltä maailma näyttää vuonna 2025. Tutkimuksen eri skenaariot kuitenkin osoittavat, miten nopeasti maailmanlaajuinen vähittäiskauppa muuttuu – sekä verkossa että muualla – ja että logistiikka tulee olemaan muutosprosessien keskiössä.”

Tutkimus kokonaisuudessaan sekä muuta materiaalia – mm. video sekä kuvia eri skenaarioista – englanninkielisellä sivustolla http://www.dpdhl.com/e-tailing

Itella Posti laajentaa illalla tilattujen verkkokauppaostosten pikatoimituksia

Verkkokaupoissa tehdään ostoksia eniten ilta-aikaan. Usein vastaanottaja toivoo saavansa ostokset mahdollisimman pian. Itella Postin kaupunkien pikatoimitukset laajenevat kesäkuussa pääkaupunkiseudulta Turkuun ja Tampereelle, jolloin verkkokaupat voivat tarjota pikatoimitusta noin miljoonalle asiakkaalle. Pikatoimituksessa illalla tilattujen tuotteiden toimitus vastaanottajalle on jo seuraavana päivänä.

– Kotimaisten verkkokauppojen yksi kilpailuetu voi olla nopea toimitus. Tuoteuudistuksen myötä noin miljoona kuluttajaa pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa on pikatoimituksen piirissä. Esimerkiksi jotkut verkkokauppojen uutuustuotteet ovat niin haluttuja, että nopealle toimitukselle on kysyntää, johtaja Juha Tiittanen Itellan Pakettipalveluista kertoo.

– Voisi luulla, että myöhäinen tilaaminen ja nopea toimitus ovat mahdoton yhtälö. Palvelu kuitenkin sopii verkkokaupoille, joiden varasto- ja pakkausprosessit taipuvat tilausten aikaiseen käsittelyyn, näitä ovat muun muassa monet suurimmat verkkokaupat. Kuluttajat tahtovat nopeaa palvelua, tämä Itellan ratkaisu on verkkokaupoille houkutteleva myös hinnaltaan, Tiittanen jatkaa.

Käytännössä verkkokauppa voi hyödyntää tuotteiden keräilyyn yö- tai aamutunteja ja toimittaa paketit toimitusalueilla Itella Postin lajittelukeskuksiin aamu 7.30 mennessä. Itella Posti kuljettaa paketit vastaanottajan noudettaviksi samana päivänä postiin tai pakettiautomaattiin.

Myös uuden teknologian varastohanke nopeuttaa verkkokauppojen toimituksia

Kaiken kaikkiaan verkkokauppojen toimitusnopeudet tulevat tulevaisuudessa kasvamaan, kun Itellan nopeita toimituksia varten aloittama varastohanke valmistuu Vantaalle. Verkkokauppiaat saavat ensi vuonna käyttöönsä Euroopan moderneimpiin kuuluvan varastointi- ja jakelujärjestelmän, joka käyttää verkkokaupan tilausten käsittelyssä apuna robotteja. Tämä Itellan varasto on vaihtoehto verkkokauppojen omille varastoille. Verkkokauppojen asiakkaille uuden teknologian varasto tarkoittaa nopeita toimitusaikoja.

Suomen paras verkkokauppa -kilpailu käynnistyi

Itella käynnisti 19.5. laajan valtakunnallisen kilpailun, jossa etsitään jälleen Suomen parasta verkkokauppaa. Verkkokauppiaat voivat ilmoittautua mukaan kisaan 19.5. alkaen ja loppukesästä kuluttajat äänestävät suosikkejaan. Voittajat valitaan tänä vuonna viidessä eri äänestyskategoriassa, jotka ovat: paras ulkoasu, paras valikoima, paras käytettävyys, paras asiakaspalvelu ja parhaat toimitustavat.

Itella toteuttaa kilpailun yhteistyössä SBS Discovery Radio Oy:n kanssa ja verkkokauppakilpailun etenemisestä kerrotaan Radio Cityn, Voicen ja Iskelmän taajuuksilla. Kilpailussa ei ole osallistumismaksua vaan yritykset voivat asettaa verkkokauppansa ehdolle kampanjan radiokanavien verkkosivuilla.

Verkkokauppa on kasvanut tasaisesti yli kymmenen vuoden ajan. Kotimaan verkossa tapahtuvan kaupan arvo oli viime vuonna 10,5 miljardia ja kasvua oli edellisvuodesta 9 %. Kilpailun avulla halutaan edistää erityisesti kotimaisten verkkokauppojen tunnettuutta.

-Haluamme auttaa verkkokauppiaita myymään enemmän ja tehdä kuluttajille verkko-ostamisesta mahdollisimman helppoa. Suomessa on paljon erinomaisia verkkokauppoja ja uskomme kilpailun lisäävän niiden tunnettuutta, verkkokaupasta vastaava johtaja Aku Happo Itellasta kertoo.

Suomen paras verkkokauppa -kilpailu järjestetään nyt toisen kerran. Viime vuonna kilpailuun otti osaa 350 erikokoista verkkokauppaa. Tuolloin äänestyksen voitti kaikissa kilpailukategorioissa kosmetiikkaan erikoistunut verkkokauppa Dermoshop.

Kilpailusivut:

http://www.voice.fi/spv

http://www.iskelma.fi/spv

http://www.radiocity.fi/spv

SAP: b-to-b yritysten investoinnit verkkoihin lisääntymässä

Suomeen odotettavissa 250 miljoonaan euron investoinnit B2B-verkkokauppoihin

Maailman suurin yritysohjelmistojen valmistaja SAP ja sähköisenkaupan ratkaisuja tarjoava suomalainen Smilehouse arvioivat, että suomalaiset b-to-b-toimialan yritykset investoivat lähivuosina noin 250 miljoonaa euroa verkkokauppojen rakentamiseen.

Maailman suurin yritysohjelmistojen valmistaja SAP ja sähköisenkaupan ratkaisuja tarjoava suomalainen Smilehouse arvioivat, että suomalaiset b-to-b-toimialan yritykset investoivat lähivuosina noin 250 miljoonaa euroa verkkokauppojen rakentamiseen.

”Viimeaikainen verkkokaupoista käyty julkinen keskustelu on keskittynyt pääsääntöisesti vähittäiskaupan ja siten kuluttajille suunnattujen verkkokauppojen ympärille. Vähälle huomiolle on jäänyt se, että Suomessa b-to-b-yritykset tulevat tekemään tai niiden täytyy tehdä merkittäviä investointeja verkkokauppojen rakentamiseen lähivuosina säilyttääkseen kilpailukykynsä globaalissa kilpailussa”, sanoo Smilehousen johtava konsultti Jaakko Hallavo.

”Arviomme 250 miljoonan euron investoinnista perustuu siihen, että sadan suurimman suomalaisen yrityksen joukosta noin 60 on jo investoinut tai investoimassa verkkokauppaan. Investoinnin koko on tyypillisesti noin 2-4 miljoonaa euroa sisältäen tarvittavat teknologiahankinnat sekä kustannukset liittyen yrityksen sisäisten prosessien muutoksenhallintaan ja henkilöstön koulutukseen”, Hallavo summaa.

SAP Finlandin toimitusjohtajan Marika Auramon mukaan osa suomalaisista teollisuuden alan yrityksistä on jo tehnyt tarvittavat muutokset sisäisiin prosesseihinsa ja ovat jo tehneet tai suunnittelevat investointeja verkkokauppaan. Osa yrityksistä on kuitenkin vielä lähtökuopissa ja jotkut eivät ole edes vielä heränneet tilanteeseen. ”Myöhästyminen verkkokaupan hyödyntämisessä liiketoiminnassa tulee väistämättä aiheuttamaan osalle suomalaisista b-to-b-yrityksistä suuria vaikeuksia kansainvälistyvässä kilpailussa. Suomen kannalta tämä on huolestuttavaa, koska vientiteollisuudella on niin merkittävä asema kansantalouden ja työllisyyden perustana”, sanoo Auramo.

Palvelu vie verkkoon

Digitaalisuuden muutosajureita on useita, mutta taustalla on b-to-b-asiakkaiden vaatimus parempaan palveluun. Asiakkaat haluavat paremman näkyvyyden yritysten tuotteisiin, niiden saatavuuteen ja hinnoitteluun sekä yrityksen toimituskykyyn. Myös entistä globaalimpi liiketoiminta ja kilpailu sekä panostus palveluliiketoimintaan pakottavat b-to-b-yrityksiä korvaamaan perinteisiä kanavia digitaalisilla.

Digitaalisuus muuttaa b-to-b-markkinan kilpailutilanteen. Tavarantoimittajien vaihtaminen ja uusien toimijoiden tulo markkinoille helpottuu. Nopeat ja ketterät toimijat saavat kilpailuetua ja valtaavat markkinaa. Kun toimittajan vaihtaminen helpottuu, helpoin ja nopein palvelu- ja toimitusketju voittavat.

”B-to-b-yritysten kyky vastata digitaalisuuden aiheuttamaan kilpailun kiristymiseen edellyttää isoja muutoksia niiden toiminnassa. Kyse ei ole vain verkkoratkaisun toteuttamisesta, vaan yritysten on pakko miettiä koko liiketoimintamallinsa ja -prosessinsa uudelleen”, sanoo Hallavo

Tuotteiden palautus on kasvava haaste ja mahdollisuus verkkokaupalle

Vuonna 2013 yli 3 miljoonaa suomalaista osti tavaroita verkkokaupasta. Kasvava verkkokauppa asettaa vaatimuksia kaupoille vastata asiakkaan odotuksiin yksittäisissä tuotepalautuksissa. Viime vuonna Suomessa palautettiin 2,1 miljoonaa verkkokaupoista ostettua tavaraa, joista suuri osa oli vaatteita, ilmenee PostNordin hiljattain tekemästä tutkimuksesta.

– Vaatteet kuuluvat tavallisimpiin tavaroihin, joita palautetaan koon tai istuvuuden vaihtelun vuoksi. Palautuksia tekevät asiakkaat ovat yritykselle tärkeitä, sillä he ovat usein lojaaleja ja palaavat asioimaan. Ketterä palautusten käsittely on yhtä tärkeää ja itsestään selvää kuin avokaupan tekeminen fyysisessä vaatekaupassa. Tämä asettaa tietysti vaatimuksia verkkokaupoille, sanoo PostNordin verkkokauppa-asiantuntija Jouni Lamberg .

Vaatekauppa käsittää suurimman osan kaikista palautetuista tuotteista. Lähes puoli miljoonaa suomalaista palautti vähintään yhden vaatekappaleen vuonna 2013. 90 prosenttia tuotteita palauttaneista asiakkaista oli tyytyväisiä palautuskäsittelyyn.
Lambergin mukaan suomalaiset yritykset voivat kuitenkin yhä parantaa tuotteiden palautusten käsittelyä.

– Uudet verkkokaupat keskittyvät usein myynnin maksimoimiseen ja unohtavat palautusten merkityksen. Tuotteiden palauttaminen on kallista, ja nämä kulut pitää sisällyttää tarkasti liiketoiminnan laskelmiin. Monet yritykset voisivat olla nykyistä asiakasystävällisempiä, jos ne tarkastelisivat turhan monimutkaisia palautuskäsittelyn rutiinejaan. Verkkokauppojen asiakkaat arvostavat usein helppoutta, ja siksi palautuksen pitäisi olla yksinkertaista, selkeää ja osa positiivista ostokokemusta, kertoo Lamberg.

Samalla, kun yhä useampi suomalainen ostaa vaatteita verkosta, vuorovaikutus fyysisten ja digitaalisten kauppojen välillä muuttuu entistä tärkeämmäksi. Vuoden 2013 aikana kolme prosenttia kaikista verkkokauppojen asiakkaista kokeili vaatetta ensin kaupassa ja tilasi sen sitten netistä. Vastaavasti 15 prosenttia verkkokaupan asiakkaista tutki vaatetta ensin netissä ja kävi sen jälkeen ostamassa sen kaupasta.

Selvä merkki verkkokauppojen ja perinteisten kauppojen lähenemisestä on se, että perinteiset kauppaketjut satsaavat verkkokauppoihin ja verkkokauppaketjut ovat suunnitelleet jopa fyysisen kaupan avaamista.

– Asiakaskontaktit fyysisissä kaupoissa tulevat entistä tärkeämmäksi vähittäiskaupan toimijoille. Samalla voidaan tarjota tuotteiden parasta mahdollista saatavuutta ja ostomukavuutta digitaalisen myynnin kautta. Tämä asettaa korkeat odotukset meille logistiikkapalvelujen toimittajana. Logistiikkayritykselle tulee yhä tärkeämmäksi tarjota nopea ja joustava toimitus riippumatta siitä, toimitetaanko tuote kotiin, lähimpään postitoimistoon, työpaikalle tai kauppaan, sanoo Lamberg.

Tutkimustulokset ovat otteita tulevasta raportista, joka selvitti verkkokauppaa Pohjoismaissa. Raportti julkistetaan kokonaisuudessaan 8. toukokuuta. Tutkimus toteutettiin tammikuussa 2014 TNS Sifos -nettipaneelissa, jossa oli mukana 2434 pohjoismaalaista. Tutkimuksen suorittaminen verkkokyselynä tarkoittaa, että tulokset edustavat vain vastaajia, joilla on pääsy internetiin. Tutkimustuloksissa on huomioitu kunkin maan nettipenetraatio ja laskettu tulokset niiden mukaan.

Suomalaiset ostivat tavaroita ulkomaisista verkkokaupoista sadoilla mijoonilla

Suomalaiset ostivat tavaroita ulkomaisista verkkokaupoista 415 miljoonalla eurolla viime vuonna

Pohjoismaalaiset kuluttajat tekevät paljon ostoksia ulkomaisista verkkokaupoista. Useampi kuin joka kolmas pohjoismaalainen teki vähintään yhden ostoksen ulkomaiselta sivustolta viime vuonna. Yhteensä ulkomaisiin verkkokauppaostoksiin käytettiin 2,1 miljardia euroa. Suhteellisen harvat kuitenkin käyttivät ostoksissaan pohjoismaisten naapureidensa verkkokauppojen palveluita. Tiedot selviävät PostNordin teettämästä tutkimuksesta, johon osallistui yli 5 000 pohjoismaalaista kuluttajaa.

Vuonna 2013 noin 1,3 miljoonaa suomalaista eli kolmannes kaikista 15–79-vuotiaista osti tavaroita ulkomaalaisilta sivustoilta. Yhteensä he käyttivät rahaa noin 415 miljoonaa euroa. Eniten suomalaiset hyödyntävät brittiläisiä, yhdysvaltalaisia, saksalaisia ja ruotsalaisia kauppapaikkoja. Sen sijaan tanskalaisista tai norjalaisista verkkokaupoista suomalainen ostaa vain harvoin.

– Suomalaisilla verkkokaupoilla on paljon ulkomaista kilpailua. Suomalaisten verkkokauppojen tulisikin vahvistaa kilpailukykyään tunnistamalla entistä paremmin suomalaisten kuluttajien motivaattorit ja mukauttamalla oma tarjoomansa ja sivustonsa niiden mukaisiksi, sanoo PostNordin verkkokauppa-asiantuntija Jouni Lamberg.

Myös muut pohjoismaalaiset tekevät paljon ostoksia ulkomaalaisilla sivustoilla. Norjassa näin teki viime vuonna lähes puolet (46 prosenttia) kuluttajista. Tanskassa vastaava luku oli 39 prosenttia ja Ruotsissa 31 prosenttia. Jokaista Pohjoismaata yhdistää se, että eniten ostoksia tehdään brittiläisissä verkkokaupoissa. Vuonna 2013 peräti 2,9 miljoonaa ruotsalaista, norjalaista ja tanskalaista teki ostoksia brittiläisissä verkkokaupoissa, mutta vain 70 000 osti tuotteita suomalaisilta sivustoilta.

– Pohjoismaiden välisessä verkkokaupassa on valtava kasvupotentiaali. Maiden infrastruktuuri ja logistiikkapalvelut ovat hyvin kehittyneitä, ja niiden kulttuurit ovat samankaltaisia. Mutta tässäkin asiassa avainasemassa on kunkin maan kuluttajien ostokäyttäytymisen ja motivaattoreiden tuntemus sekä oman kauppapaikan ja sen tarjooman kehittäminen vastaamaan kuluttajien tarpeita, Jouni Lamberg sanoo.

Verkkokaupan volyymi kasvoi erittäin voimakkaasti vuoden 2013 aikana. Kasvu näkyi myös PostNordissa, jonka B2C-pakettitoimitukset Pohjoismaissa lisääntyivät 12 prosentilla. PostNord on kehittänyt pohjoismaista tarjoomaansa aktiivisesti viime vuosina, ja sillä on Pohjoismaissa kattava, 5 300 noutopisteen jakeluverkosto.

– Panostamme entistä enemmän verkkokauppaan myös jatkossa. Kattava verkosto on vahva alusta innovatiivisten palveluiden kehittämiselle pohjoismaisille markkinoille niin fyysisissä tavarantoimituksissa kuin asiakastuntemukseen ja -viestintään liittyen, Jouni Lamberg sanoo.

EU:n uudet säännöt: Verkkokauppa-asiointiin tulee muutoksia

Etämyynnin säännökset yhtenäistyvät EU:ssa: Verkkokauppaostosten palautuskäytäntöihin muutoksia

Verkkokauppa-asiointiin tulee muutoksia, kun EU:n uudet säännökset astuvat voimaan 13.6.2014. Niin kuluttajien kuin verkkokauppiaidenkin on hyvä tietää säännösten pääkohdat. Suomen lainsäädäntö on taannut kuluttajille oikeuden palauttaa maksutta tuotteita etäkaupassa.

Lainmuutoksessa automaattinen kuluttajalle maksuton palautusoikeus poistuu, mutta kauppias voi edelleen halutessaan tarjota asiakkailleen maksuttoman palautusmahdollisuuden. Verkkokaupan onkin entistä tärkeämpää ilmoittaa asiakkaalle, miten palautukset tulee tehdä. Postille jätettävien palautusten tulee jatkossakin olla valmiiksi maksettuja joko myyjän ja Postin välisellä lähettäjän Asiakaspalautussopimuksella tai kuluttajan maksamalla postimaksulla.

Uusien säännösten myötä asiakkaan on aina ilmoitettava palautuksesta ja kaupan peruutuksesta myyjälle. Pelkkä tavaran noutamatta jättäminen tai palauttaminen eivät enää riitä kaupan peruuttamiseksi. Kuluttajan on tehtävä peruutusilmoitus verkkokaupalle 14 päivän sisällä lähetyksen vastaanottamisesta ja palautettava tavara 14 päivän kuluessa peruutusilmoituksesta (14 + 14).

– Muutokset edellyttävät sekä myyjältä että kuluttajalta nykyistä enemmän toisen osapuolen informointia. Verkkokauppojen etu on, että yhteydenpito asiakkaan ja kaupan välillä käy helposti. Mekin Itellassa toivomme, että kuluttajat saavat palautuskäytännöstä selkeästi tietoa. Verkkokaupan tulee kertoa, onko palauttaminen maksullista vai maksutonta asiakkaalle ja miten se käytännössä tehdään, liiketoimintajohtaja Anders Falck Itella Postista kertoo.

Säännökset koskevat etämyyntiä eli ne kattavat kaiken myynnin, jossa sopimus voidaan tehdä tapaamatta fyysisesti (esim. verkko- ja mobiilisivustokauppa tai puhelinmyynti).

Verkkokaupan sovelluksella palautusprosessista voi tehdä helpon

Koska muutokset edellyttävät aiempaa tiiviimpää tiedonvaihtoa myyjän ja kuluttajan välillä, verkkokaupat voivat helpottaa prosessia tämän huomioivalla sovelluksella. Itellan yhdessä Suomen Maksuturvan kanssa verkkokaupoille tarjoama Posti Maksuturva -sovellus on kehitetty verkkokaupan maksujen ja palautusten sujuvaan hallintaan.

Posti Maksuturva tarjoaa verkkokaupan asiakkaalle 24 h -itsepalvelukanavan, jolla palautuksia voi hoitaa luotettavasti ja turvallisesti. Sovellus mahdollistaa asiakkaalle EU-säännösten edellyttämän peruutusilmoituksen tekemisen sähköisesti. Kuluttaja voi itse tulostaa verkkokaupasta palautusten lähettämiseen liittyvän osoitekortin. Rahapalautukset nopeutuvat sähköisesti kulkevan palautusilmoituksen myötä ja raha palautuu ostajalle myyjän vahvistettua tuotepalautuksen saapumisen. Nämä ominaisuudet tukevat sujuvaa asiakaspalvelua verkkokaupassa.

Lisätietoa Posti Maksuturvasta ja demosovellus tuotepalautuksen kokeilemiseen: http://www.itella.fi/maksuturva

Lisätietoa EU:n etämyynnin säännöksistä

Itella Posti pitää osoitetietojen videokoodauksen Suomessa

Itella Posti pitää automaattisessa kirjelajittelussa käytetyn, niin sanotun videokoodauksen Suomessa, eikä yhteistyötä Hollannin Postin kanssa jatketa erittäin hyvistä kokemuksista huolimatta. Päätöksellä tuetaan suomalaista työtä postialan murroksessa.

Itella Posti osti osoitteiden optiseen tulkintajärjestelmään eli niin sanottuun videokoodauksen liittyvän palvelun puolen vuoden mittaisena kokeiluna Hollannin Postilta. Tavoitteena oli keskittää pirstaloitunut osaaminen erikoistuneelle palveluntarjoajalle ja näin tehostaa toimintaa.

Kokeilu täytti Itella Postin asettamat kriteerit. Hollannin Postin tytäryhtiössä Filippiineillä tuotetun palvelun tuotannolliset ja vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet toteutuivat Itella Postin vaatimusten mukaisesti.

– Kokeilusta saatujen kokemusten mukaan yhteistyötä olisi voitu jatkaa. Samaan aikaan kotimaassa on kuitenkin tapahtunut paljon muutoksia. Postimäärien rajusti vähentyessä henkilöstömme halukkuus tehdä paikallisia ja aiempaa joustavampia ratkaisuja Suomessa auttoi päätöksenteossa, kertoo Itella Postin Palvelutuotannon johtaja Anu Punola .

Työn pitämisellä Suomessa Itella haluaa tukea suomalaista työtä ja osaamista postialan muutostilanteessa. Päätös kuitenkin aiheuttaa Itella Postille merkittäviä lisäkustannuksia Hollannin Postilta ostettuun palveluun verrattuna.

Lisätietoa videokoodauksesta

Hollannin Postin kanssa tehty kokeilu ei aiheuttanut irtisanomisia, henkilöstö jatkoi myös kokeilun ajan päätehtävissään postinkäsittelyssä. Teknologian kehittymisen ja lähetysmäärien vähenemisen myötä osoitetarkennustyön eli ns. videokoodauksen tarve on jatkuvasti vähentynyt. Koodausta tekevän henkilöstön työajasta koodauksen osuus on ollut muutamia prosentteja.

Videokoodausta tehdään Itella Postin lajittelukeskuksissa Helsingissä ja Oulussa. Jos lajittelukoneen optinen tunnistus ei saa selvää lähetykseen kirjoitetusta osoitteesta, kuva lähetyksen päällä olevasta osoitteesta lähetetään videokoodauksen työasemalle, jossa operaattori täydentää kuvan perusteella osoitetiedon. Videokoodauksella tuotettu tai täydennetty osoitetieto välitetään takaisin lajittelukoneelle, jotta lähetys puutteellisesta osoitteesta huolimatta saadaan vastaanottajalle normaalin aikataulun mukaisesti.

Itella Posti Oy huolehtii postipalveluista kaikkialla Suomessa vastaten kirjeiden, lehtien ja suoramarkkinointilähetysten jakeluista, paketti- ja pikakuljetuspalveluista, Netpostista sekä Postin palvelupisteistä. Itella Posti Oy kuuluu Itella Viestinvälitys -liiketoimintaryhmään, jonka liikevaihto vuonna 2012 oli 1 168 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 17 800. Itella Viestinvälitys on osa Itella-konsernia. http://www.itella.fi

Intel on aloittanut yhteistyön johtavien pilvipalveluntarjoajien kanssa

Intel on aloittanut maailmanlaajuisen yhteistyön 16 johtavan pilvipalveluntarjoajan kanssa. Yhdessä yritykset lanseeraavat Intel Cloud Technology -ohjelman, jonka avulla tietotekniikkaorganisaatiot voivat tehdä entistä valistuneempia ostopäätöksiä ja varmistaa pilvisovellustensa optimaalisen suorituskyvyn. Alallaan ensimmäinen hanke tarjoaa käyttäjille selkeän kuvan pilvipalveluntarjoajan infrastruktuuria pyörittävästä teknologiasta ennen palveluiden tai instanssien ostamista.

Palvelinten ja palvelinsalien ulkoistamisen (infrastructure-as-a-service, IaaS) odotetaan kasvavan 41 prosenttia vuosittain vuoteen 2016 mennessä. Pilvipalveluita ja -sovelluksia pyörittävällä teknologialla on entistä enemmän merkitystä yhä useampien yritysten harkitessa tietotekniikkapalveluidensa ulkoistamista.

Intelin Cloud Technology -ohjelmaan osallistuvat pilvipalveluntarjoajat saavat käyttöönsä Powered by Intel Cloud Technology -tunnuksen, joka kertoo heidän tarjoamiensa instanssien perustuvan Intelin teknologioihin sekä tekee instansseja pyörittävän laitteiston suorituskyky- ja tietoturvaominaisuudet näkyviksi loppukäyttäjälle.

Ohjelma on jatkoa syyskuussa Intelin Amazon Web Services (AWS) -palveluiden kanssa julkistamalle yhteistyölle, jonka tarkoituksena on viestiä asiakkaille AWS-instansseissa käytettävien Intel-teknologioiden ominaisuudet, suorituskyky, laatu ja turvallisuushyödyt.

”Aivan kuten auton moottorityypillä on merkitystä autoa valittaessa, on pilvipalvelua pyörittävän koneen tyypillä merkittävä vaikutus suorituskykyyn ja taloudellisuuteen”, sanoo Jason Waxman, Intelin Data Center Groupin ja Cloud Platform Groupin johtaja. ”Pilvipalveluiden asiakkaat haluavat tietää, minkä teknologian päällä heidän sovelluksensa toimivat, koska sillä on suora vaikutus heidän liiketoimintaansa. Ensimmäistä kertaa käyttäjät voivat valita optimaaliset teknologiat pyörittämään sovelluksiaan pilvessä.”

Verkkokaupoille pienikin muutos pilvi-instanssin suorituskyvyssä voi vaikuttaa merkittävästi myyntiin. Esimerkiksi hintavertailupalvelu Shopzilla kasvatti liikevaihtoaan jopa 12 prosenttia nopeuttamalla sivuston latausaikoja seitsemästä kahteen sekuntiin. Intelin Cloud Technology -ohjelmaan osallistuvat pilvipalveluntarjoajat tarjoavat yrityksille ja muille julkista tai hybridipilvipalvelua harkitseville tietotekniikkaostajille yksityiskohtaista tietoa käytettävissä olevista prosessoreista, laitteistokiihdytysominaisuuksista sekä tallennus-, ohjelmisto- ja verkko-ominaisuuksista, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi käytettäviin sovelluksiin, kustannuksiin sekä loppukäyttäjäkokemukseen.

Loppukäyttäjän tarpeita vastaavan optimaalisen pilvipalvelun löytämistä helpottaa Intel Could Technology -ohjelmaan integroitu, verkossa toimiva Intel Cloud Finder -työkalu, jonka avulla loppukäyttäjät voivat 80 tarvekriteerin mukaan vertailla yli 50 pilvipalveluntarjoajan palveluita. Työkalun testausmahdollisuuden avulla tietotekniikkapäättäjät voivat myös ”koeajaa” palveluita, mikä auttaa heitä ennen palveluiden ostoa ymmärtämään palveluiden perustana olevia teknologioita ja varmistamaan, että ostettavat palvelut vastaavat heidän tarpeitaan.

Printti jatkaa laskuaan ja verkon osuus kasvaa

Mainostajien Liiton suhdanteita selvittävässä Mainosbarometrissa kysyttiin joulukuussa jäsenyritysten markkinointiviestinnän näkymiä alkaneelle vuodelle. Vastaavat tiedot kerättiin viime elo–syyskuussa. Kokonaiskuvassa näkyy positiivinen pilkahdus: panostuksia aiotaan lisätä enemmän kuin vielä syksyn synkissä tuloksissa uskottiin. Saldoluku on silti edelleen negatiivinen -15 eli mainoseuroja käytetään vähemmän kuin vuonna 2013. Painetun median näkymät ovat totutun synkät, mikä näkyy sanomalehtien lisäksi nyt myös aikakauslehdissä. Mainostajat aikovat lisätä ostojaan digi- ja viestintätoimistoilta.

Joulukuussa tehdyn tutkimuksen mukaan Mainostajien Liiton jäsenyrityksistä 17 prosenttia aikoo lisätä markkinointiviestinnän investointejaan kuluvana vuonna ja 32 prosenttia vähentää niitä. Viimevuotisen tason säilyttää 52 prosenttia. Lisääjien ja vähentäjien erotuksena syntyvä saldoluku on -15. Vastaavat tiedot kerättiin syksyllä, jolloin saldoluku -22 oli 2000-luvun toiseksi alhaisin.

– Odotettu käänne ei ole vielä toivotun suuruinen. Saldoluvun negatiivisuutta voi osin selittää sillä, että markkinoinnin IT-hankinnat eivät yleensä sisälly markkinointibudjetteihin, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Sanomalehtien vaikeissa ajoissa ei näy muutosta parempaan (saldoluku -59). Nyt myös aikakauslehtien näkymät ovat heikentyneet entisestään (-59), ja alamäki näkyy erityisesti asiakaslehdissä (-36). Radio (2) ja ulkomainonta (7) ovat hivuttautuneet plussalle. Suoramarkkinointi kokonaisuutena on luisunut (-4), mutta sähköpostimarkkinointi on hypännyt uusille kasvulukemille (62). Sosiaalinen media ei osoita hiipumisen merkkejä, vaan nousu jatkuu (81). Aiempien Mainosbarometrien kestosuosikki myymälämarkkinointi – materiaalit ja esittelytyö myymälöissä – on entistä harvemmin mainostajien suunnitelmissa (-5).

– Pitkään jatkuneeseen kehitykseen ei näy muutoksia. Printti jatkaa laskuaan ja verkon osuus kasvaa, toteaa Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Mainostajien Liiton jäsenyritykset kokevat oman yrityksensä kysyntänäkymien olevan pitkälti samalla tasolla kuin syksyllä. Saldoluvut ovat positiivisia eli vilkastuvaan kysyntään uskotaan.
– Positiiviset kysyntänäkymät tulisi hyödyntää panostamalla kilpailijoita tehokkaammin markkinointi-investointeihin, sanoo Hanski-Pitkäkoski.

Markkinointiviestinnän palveluja tarjoavista yrityksistä eniten kysyntää on digitoimistoilla (saldoluku 46). Mainostajat aikovat ostaa entistä enemmän palveluja myös viestintätoimistoilta (17), joiden saldo vielä syksyllä oli -11. Myös mainostoimistojen näkymät ovat jonkin verran kirkastuneet syksystä, mutta lisääntyviä toimeksiantoja ei vielä voi juhlia (-9).

Mainosbarometrin graafeja (pdf) osoitteessa http://bit.ly/19YuHvq

Mainostajien Liiton joulukuussa 2013 tekemään kyselyyn vastasi 80 liiton jäsenyritystä, joiden yhteenlasketut mainosbudjetit ovat noin 214 miljoonaa euroa. Vastaajista teollisuutta edusti 29 prosenttia, kauppaa 18 prosenttia, palvelualoja 36 prosenttia ja moniala- tai muita yrityksiä 17 prosenttia. Tulokset on painotettu vastaajayritysten mainosbudjeteilla. Barometrin saldoluku lasketaan vähentämällä panostuksiaan kasvattavien prosenttiluvusta panostuksiaan vähentävien osuus. Jos esimerkiksi 40 prosenttia vastaajista on vastannut lisäävänsä mainontaa, 50 prosenttia pitävänsä ennallaan ja 10 prosenttia vähentävänsä, saldoluku on 30.

Saldoluku ei kerro euromääräisestä muutoksesta, vaan antaa arvion siitä, mihin suuntaan markkinointiviestinnän investoinnit tulevat kehittymään.

Mainosbarometrin tulokset ovat kyselyyn vastanneiden liittoon kuuluvien markkinointiviestinnän päättäjien arvioita tulevasta kehityksestä tutkimushetkellä. Mediayritykset eivät kuulu Mainostajien Liittoon. Näistä syistä mm. työpaikkailmoittelu, suuri osa luokitellusta mainonnasta ja median oma mainonta jäävät tutkimuksen ulkopuolelle. Mainostajien Liitto on tehnyt Mainosbarometreja 1970-luvulta lähtien. Verkkomedian luokittelu on sama kuin Mainonnan Neuvottelukunnan Markkinointiviestinnän määrä -tutkimuksessa.

Matkahuollon pakettivolyymit kasvoivat ennätyksellisesti

Matkahuollon kuljettamien pakettien määrä kasvoi uuteen ennätykseen. Verkkokaupan paketteja Matkahuolto kuljetti joulukuussa 15 % enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Kaikkineen Matkahuollon pakettimäärä kasvoi 5 % vuoteen 2012 nähden kokonaismäärän ollen runsaat 10 miljoonaa pakettia.

Matkahuolto arvioi markkina-asemansa vahvistuneen viime vuoden aikana. Markkinaosuuden kasvua indikoivat sekä pakettien että yritys- ja kuluttaja-asiakkaiden määrän positiivinen kehitys koko toimialan kehitykseen verrattuna. Merkittävä osa kasvusta tuli kotimaisten verkkokauppojen kasvaneista pakettimääristä.

– Verkkokaupan suosio ja kuluttajien ostokäyttäytymisen muutos näkyivät selvästi Matkahuollon toiminnassa. Osasimme varautua suuriin volyymeihin, minkä ansiosta joulukuussa selvästi kasvaneet pakettimäärätkin pystyttiin toimittamaan asiakaslupauksen mukaisesti perille ajallaan, kertoo Matkahuollon Pakettipalveluista vastaava liiketoimintapäällikkö Erkki Vehman .

Matkahuollon uudenvuodenennusteet

– Verkkokaupan kasvu jatkuu ja lisääntyy erilaisten sähköisten kauppapaikkojen lisääntymisen myötä. Verkkokaupan kasvu asettaa logistiikka-alalle yhä kovempia laatuvaatimuksia sekä kuljetusten että toimitustapojen suhteen. Asiakkaiden tarpeisiin räätälöidyistä palveluista tulee entistä tärkeämpi erottautumistekijä logistiikkayrityksille.
– Myös kuluttajien välinen kaupankäynti tulee kasvamaan asiakkaita varten suunniteltujen helppojen lähetyspalvelujen ansiosta. Yritysten tulee vastata vertaiskaupan kasvaviin tarpeisiin tarjoamalla entistä helpompia tapoja lähetyspalveluiden käyttöön.
– Verkkokaupan palautuksia koskevan lainsäädännön muuttuessa kesäkuussa 2014 Matkahuolto tuo markkinoille uuden, innovatiivisen palveluratkaisun.
– Suomalaisten verkkokauppojen kasvu Venäjällä jatkuu voimakkaana vuonna 2014. Verkkokauppa tulee jatkamaan ennätysmäisen nopeaa kasvuaan idässä, ja Matkahuollon viime vuonna lanseeraamat uudet palvelukonseptit, kuten venäläisille asiakkaille suunnatut noutopistepalvelut kiinnostavat asiakkaita jatkossakin. Niin palveluihin kuin järjestelmiinkin liittyvä kehitystyö jatkuu voimakkaana ja tehdään nimenomaan asiakkaita kuunnellen.

Matkahuolto tuo kuluvana vuonna uusia palveluita niin kuluttaja- kuin yritysasiakkaille mm näihin tarpeisiin. Keväällä Matkahuollossa otetaan käyttöön myös täysin uusi toiminnanohjausjärjestelmä, joka tulee mm parantamaan asiakkaiden käyttöliittymiä sekä nopeuttamaan ja tehostamaan toimintaa.

Verkosto laajenee 200 uudella palvelupisteellä, lisänä pakettiautomaatteja

Matkahuolto kehittää maan laajinta henkilökohtaisesti palvelevaa palveluverkostoaan voimakkaasti. Painopiste on jatkossakin henkilökohtaista palvelua tarjoavien toimipisteiden määrän lisäämisessä. Matkahuollon yhteistyökumppanin PostNord Logistics Oy:n teettämän tutkimuksen perusteella suurin osa asiakkaista haluaa noutaa pakettilähetykset kaikkina viikonpäivinä ja saada henkilökohtaista palvelua.

– Laajennamme verkostoa 2015 loppuun mennessä 200 uudella palvelupisteellä, joista neuvotellaan parhaillaan eri tahojen kanssa. Tavoitteena on tuoda palvelut paikkoihin, joissa asiakkaiden on helppoa ja nopeata asioida. Myös nykyisten verkostoon kuuluvien palvelupisteiden toiminnallisuus paranee merkittävästi, kun mm. palvelupisteinä toimivien Siwojen ja Valintatalojen kaluste- ja tilaratkaisuja uudistetaan. Täydennämme verkostoa tulevaisuudessa myös pakettiautomaateilla, kertoo Matkahuollon palveluverkostosta vastaava Heikki-Pekka Alakärppä .

Oy Matkahuolto Ab on suomalainen bussiliikenteen palvelu- ja markkinointiyritys, jonka pääliiketoiminta-alat ovat Matka- ja Pakettipalvelut. Matkapalvelut ylläpitää ja kehittää julkisen joukkoliikenteen matkustuspalveluja, muun muassa valtakunnallisia aikataulu- ja matkakorttijärjestelmiä. Pakettipalvelut ylläpitää ja kehittää bussiliikenteeseen perustuvaa paketinkuljetusjärjestelmää, jonka kautta paketteja voi lähettää ympäri Suomen sekä yhteistyökumppanuuksien ansiosta ympäri maailmaa. Matkahuollolla on 50 omaa toimipaikkaa. Yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa Matkahuollon palveluverkosto kattaa 2 000 palvelupistettä ympäri Suomen.

Verkkokaupan kuluttajansuoja muuttuu ensi kesänä

Erityisesti koti- ja etämyyntiä koskevilla kuluttajansuojasääntelyn muutoksilla pannaan täytäntöön kuluttajan oikeuksia koskeva EU-direktiivi. Sääntelyn yhtenäistämisen EU-alueella arvioidaan helpottavan varsinkin rajat ylittävää verkkokauppaa. Tasavallan presidentti vahvisti uudistuksen 30. joulukuuta. Muutokset tulevat voimaan 13. kesäkuuta 2014.

Merkittävimmät muutokset koskevat kuluttajan peruuttamisoikeutta sekä elinkeinonharjoittajan tiedonantovelvoitteita.

Kuluttajan oikeus peruuttaa koti- ja etämyyntisopimus laajenee nykyisestä. Kuluttajalla on muun muassa oikeus peruuttaa tilaus 14 päivän kuluessa silloinkin, kun palvelusuoritus on jo aloitettu hänen suostumuksellaan, mutta sitä ei ole vielä saatettu loppuun. Tällöin kuluttajan tulee kuitenkin korvata jo tehty suoritus.

Uutta on myös se, että kuluttajan on jatkossa aina erikseen ilmoitettava peruuttamisesta, kun nykyisin pelkkä tavaran palauttaminen katsotaan peruuttamisilmoitukseksi. Ilmoittamista helpottaa se, että elinkeinonharjoittajan tulee antaa kuluttajalle peruutuslomake.

Kuluttajan on jatkossa yleensä vastattava tavaroiden palauttamiskuluista, ellei myyjä ole sitoutunut vastaamaan niistä tai jättänyt ilmoittamatta kuluttajalle, että tämän on vastattava niistä. Oletettavaa on, että osa elinkeinonharjoittajista sitoutuu jatkossakin vastaamaan palautuskuluista, sillä muuten kuluttajien kynnys tehdä ostoksia verkkokaupassa saattaa nousta.

Uudistuksen myötä elinkeinonharjoittaja saa käyttää tekemäänsä sopimusta koskevassa puhelinpalvelussa vain sellaisia numeroita, joista kuluttajalta perittävä puhelinmaksu on enintään kuluttajan liittymäsopimuksen mukainen hinta tai ns. laskennallinen perushinta. Viestintävirasto tulee laskemaan ja julkaisemaan laskennallisen perushinnan vuosittain. Näin kuluttaja ei jatkossa enää joudu maksamaan esimerkiksi reklamaatiosta peruspuhelumaksua huomattavasti kalliimpaa hintaa. Rajoitusta sovelletaan kaikkiin kulutushyödykesopimuksiin, lukuun ottamatta rahoituspalveluja eli esimerkiksi luotto- ja vakuutussopimuksia.

Verkko-ostamisen yhteydessä edellytetään jatkossa, että tilauspainikkeessa mainitaan nimenomaisesti maksuvelvollisuudesta.

Sosiaalinen verkkokirjakauppa Dimcos laajentuu Latviaan

Suomessa kehitetty sosiaalinen verkkokirjakauppa Dimcos on solminut ensimmäisen kaupallisesti merkittävän yhteistyösopimuksensa Latvian suurimman kirjakauppa- ja tukkuriketju Janis Rozen kanssa. Vasta kolme kuukautta toiminut Dimcos on uudenlainen verkkojulkaisemisen palvelu, joka yhdistää sosiaalisen median ja digitaalisen julkaisemisen.

Dimcosin palvelussa kuka tahansa voi luoda ja julkaista oman digitaalisen tuotteensa ja hallita sitä haluamallaan tavalla – tarjota ostettavaksi tai antaa käyttäjille maksuttomasti luettavaksi. Palvelun käyttöön ei tarvita erillisiä lukulaitteita. Dimcosissa julkaisu voi olla interaktiivinen ja se voi sisältää esimerkiksi videoita. Julkaisuja voi lukea ja kommentoida laiteriippumattomasti mm. tableteilta ja tietokoneelta.

”Palvelumme toimii digitaalisena painokoneena, joka muuttaa perinteistä julkaisuprosessia siten, että sisällöntuottaja ja lukija voivat täydentää tekstiä merkinnöillään. Tämän tyyppiselle vapaalle ja uudenlaiselle yhteisöllistä kokemusta rikastavalle julkaisemiselle on nyt kova tilaus kansainvälisesti. Julkaiseminen Dimcosissa kiinnostaa erityisesti oppilaitoksia mutta myös kaikkia sisällöntuottajia, joilla on halu kaupallistaa sisältönsä verkossa”, Dimcosin toimitusjohtaja Kristian Laiho sanoo.

Nopea kasvaminen kansainvälisille markkinoille on uudenlaisen verkkopalvelun elinehto. Dimcos toimittaa Latvian merkittävimmän kirja-alan toimijan Janis Rozen verkkojulkaisualustan. Janis Roze on Latvian suurin kirjakauppa- ja tukkuriketju, jolla on 30 kirjakaupan lisäksi noin 25 000 julkaisua omassa kustantamossaan. Yhtiö myös palvelee maan kaikkia yliopistoja ja kirjastoja.

”Konseptimme toimii myös kirjaston tavoin erilaisissa koulutusjärjestelmissä, joissa sisältöjä jaellaan oppimateriaalina sähköisesti. Latvian lisäksi tällainen kuvio on rakenteilla parhaillaan myös Dubaihin tukemaan suomalaista koulutusta ja oppimateriaalivientiä”, Laiho kertoo.

Direct Link Worldwide tarjoaa palveluita Venäjän markkinoille verkkokaupoille

Direct Link toimittaa verkkokauppalähetykset nyt tehokkaasti ja luotettavasti myös Venäjälle

Kansainvälisiä jakeluratkaisuja tarjoava Direct Link Worldwide Oy tarjoaa nyt verkkokaupoille uudenlaista palvelua Venäjän toimituksia varten. Palvelu on rakennettu ottaen huomioon Venäjän arvonlisävero- ja tax free -lainsäädäntö, joka sallii venäläisen kuluttajan tehdä ulkomaisesta verkkokaupasta vero- ja tullivapaita ostoksia 1000 eurolla kuukaudessa. Konsepti palvelee aluksi suomalaisia verkkokauppoja, mutta siihen sisältyy valmius palvella jatkossa myös kansainvälisiä verkkokauppoja.

Venäjän markkinat tuovat suomalaisille verkkokaupoille uusia mahdollisuuksia. Samalla verkkokauppatoimitukset venäläisille kuluttajille vaativat korkeaa laatua ja luotettavuutta. Tähän tarpeeseen Direct Link tarjoaa nyt ratkaisuksi Venäjälle suuntautuvaa VAT & TAX FREE -pakettipalvelua. Palvelu toteutetaan yhteistyössä Venäjällä toimivan jakelukumppanin kanssa ja siinä on tarkoin huomioitu menettelytavat tulliviranomaisten kanssa.

– Olemme sopineet Venäjän tullin kanssa toimintatavoista. On aina parempi varmistaa tullilta, että verkkokauppaan tulossa olevat tuotteet saavat verottoman ja tullivapaan käsittelyn, kertoo Direct Linkin maajohtaja Jouni Lamberg .

Direct Linkillä on Vantaalla terminaali, jossa lähetykset valmistellaan kansainvälisiin kuljetuksiin. Tulevaisuudessa Vantaan terminaali voi toimia myös kansainvälisten verkkokauppojen porttina Venäjälle. Vantaalta paketit toimitetaan 5-16 arkipäivässä asiakkaan kotiovelle. Venäjälle kuljetettavat paketit on vakuutettu täydestä arvosta 1000 euroon asti ja paketeilla on point-to-point -lähetyksen seuranta. Paketin vastaanottamisesta sovitaan asiakkaan kanssa aina etukäteen puhelimitse tai tekstiviestillä.

– Olemme varautuneet myös käteismaksumahdollisuuteen, joka on Venäjällä tärkeä asia. Palautusprosessi puolestaan mahdollistaa tuotepalautukset. Asiakkaan ja vastaanottajan apuna lähetykseen liittyvissä asioissa toimii oma asiakaspalvelumme Venäjällä, Lamberg kertoo.

Direct Link Worldwide Oy räätälöi kansainvälisiä B-to-C-kuljetusratkaisuja asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Kuljetettavana on pääasiassa alle 30 kiloa painavia lähetyksiä: kirjeitä, lehtiä sekä erilaisten verkkokauppojen tuotteita. Direct Link toimittaa viikoittain lähetyksiä yli 55 maahan ympäri maailmaa. Yrityksen kansainväliset kuljetussopimukset tekevät palvelusta joustavan ja tehokkaan.

Verkkokaupat toivat black fridayn Suomeen

Perjantain verkkoshoppailuhulinat lupaavat harvinaisia alennusmyyntejä. Tänä vuonna black friday:ssa on mukana myös Suomessa toimivia verkkokauppoja.

Black friday eli musta perjantai rantautuu joka vuosi Suomeen yhä tiukemmin. Yhdysvalloista alkunsa saanut vuoden vilkkain shoppailupäivä aloittaa perinteisesti joulusesongin marraskuun lopussa.

Verkkokaupat ovat tuoneet mustan perjantain myös Suomeen.

– Vaikka se ei täällä vielä kivijalkaliikkeissä näy, nettikaupoissa se on ollut yksi vuoden vilkkaimmista verkkoshoppailupäivistä myös Suomessa, kertoo Olli Luukkonen, toinen http://www.alennuskoodeja.fi -sivuston ylläpitäjistä.

Suomessa musta perjantai tarkoittaa hurjia yhden päivän alennuksia verkkokaupoissa. Alennuspäivä on tuleva perjantai, eli 29. päivä marraskuuta.

– Moni verkkokauppa ei alenna tuotteidensa hintoja koskaan muulloin kuin mustana perjantaina. Esimerkiksi Apple tarjoaa alennuskoodeja ainoastaan tuona päivänä. Myös ne löytyvät meidän sivuiltamme, Luukkonen kertoo.

Alennuskoodeja.fi -sivusto tarjoaa yhdellä silmäyksellä verkkokauppojen alennuskoodit. Sivustolle kerätään myös kaikki tarjolla olevat mustan perjantain alekoodit.

Suomessakin ensimmäinen virallinen nettishoppailupäivä

Suomalaiset verkkoshoppailijat ovat tähän saakka hyötyneet mustasta perjantaista vain ostamalla ulkomaisista verkkokaupoista. Tällöin on pitänyt huomioida muun muassa aikaero, jotta parhaisiin tarjouksiin on päässyt käsiksi. Toimitusajat ovat saattaneet myös venyä.

Tänä vuonna ensimmäistä kertaa shoppailupäivässä on mukana useampia Suomessa toimivia verkkokauppoja. Zalandon ilmoituksen mukaan ainakin CDON.fi, Zalando.fi, Nelly.com, Tretti.fi, Fitnesstukku.fi, Room21.fi ja Lekmer.fi lupaavat vuorokauden aikana huimia tarjouksia.

Verkkokauppojen joulumyynnin odotetaan kasvavan

Taantumassa kuluttaminen hidastuu, oletetaan. Näyttää kuitenkin siltä, että näin ei ole, sillä alustavien kuluttajakyselyjen mukaan ihmiset aikovat käyttää tänäkin vuonna enemmän rahaa jouluun kuin edellisenä vuonna. Kulutustrendi on ollut sama jo vuosikausia.

Erityisesti verkkokaupan odotetaan kasvavan. HUI-instituutin julkaiseman tutkimuksen mukaan kuluttajat käyttävät tänä vuonna ennätysmäärän rahaa nimenomaan verkko-ostoksiin. Jouluruuhkien välttäminen ja rauhallisen vertailun mahdollisuus alkavat vähitellen viedä joulushoppailussa voiton.

Joulun nettikauppa on selvästi vilkastunut

Suomalaiset ovat jo nyt ostaneet joululahjoja verkkokaupasta 78 miljoonalla

Kaikkiaan 780 000 suomalaista on jo ostanut verkkokaupasta joululahjoja. Kun ostoksia on tehty keskimäärin 99 eurolla, nousee jo tehtyjen jouluostosten arvo noin 78 miljoonaan euroon. Luvut käyvät ilmi PostNord Logisticsin teettämästä kyselytutkimuksesta, jossa haastateltiin 1 214 suomalaista 24.–25.11.2013.

Verkkokaupan osuus jouluostoksista on vahvassa kasvussa. Marraskuun lopulla jo 20 prosenttia kyselyyn vastanneista oli ostanut joululahjoja verkkokaupasta.

”Yhä useammat haluavat tehdä joululahjaostoksensa kotona kaikessa rauhassa netissä olevista verkkokaupoista ja hakea ne kotia lähellä olevasta noutopisteestä. Olemme jo nyt toimittaneet ennätysmäärän joulupaketteja ja vasta lähestymme vuoden vilkkainta jaksoa”, PostNord Logisticsin myynti- ja markkinointijohtaja Kimmo Hyttinen sanoo.

PostNord Logisticsilla on Suomessa noin 700 pakettien noutopistettä Valintataloissa, Siwoissa ja Euromarketeissa sekä noin 400 Matkahuollon toimipisteissä. Pohjoismaissa noutopisteitä on yhteensä noin 4 200.

Tarjouksia odotettavissa kybermaanantaina

USA:n kiitospäivää seuraavat mustaperjantai ja kybermaanantai käynnistävät joulumyynnin toden teolla. Mustaperjantai alentaa hinnat monissa kivijalkakaupoissa ja kybermaanantai verkkokaupoissa. Vuosi sitten kybermaanantain joululahjamyynti nousi USA:ssa ennätykselliseen 1 465 miljardiin dollariin.

”On odotettavissa, että Suomessakin verkkokaupat laskevat monien joululahjatuotteidensa hintoja 24 tunniksi kybermaanantaina 2.12.”, Hyttinen arvioi.

Tutkimus toteutettiin 24.–25. marraskuuta 2013 TNS Sifon internet-paneelina, johon osallistui 1 214 suomalaista. Tulokset edustavat niitä noin 90 prosenttia suomalaisista, joilla on mahdollisuus käyttää internetiä.

Kyselyn keskeiset tulokset:

– 20 % on jo ostanut joululahjoja internetistä
– 7 % on jo tehnyt kaikki aikomansa joululahjaostoksensa verkossa
– Jo joululahjoja ostaneiden keskimääräinen ostosten hinta on 99 euroa
– 24 % naisista ja 18 % miehistä on ostanut joululahjoja verkosta
-Tähän mennessä useimmin ostetut artikkelit ovat vaatteet (30 %), kirjat (29 %), elokuvat (25 %), kosmetiikka (21 %) ja lelut (20%)

Verkkokaupan palvelut tuodaan myös kivijalkakaupan kassalle

Perinteiset kivijalkakaupat kilpailevat yhä enemmän laajentuvan verkkokaupan kanssa. Haja-asutusaluilla kivijalkakaupat voivat kuitenkin hyötyä verkkokaupasta tuomalla sen palvelut myymälän kassalle. Osuuskauppa Arina kokeilee Kolarissa yhdessä VTT:n kanssa uudenlaista myymälän ja verkkokaupan yhdistävää toimintamallia, joka tuo Kolarin lähimyymälään entistä laajemman tuotevalikoiman.

Asiakkaat voivat tilata päätteeltä verkkokaupan tuotteita sekä noutaa ja maksaa ne tutussa lähikaupassaan. Asiakas maksaa kaupassa tuotteet verkkokaupan hinnoilla eikä maksa toimituskuluja. Asiointi on hänelle vaivatonta, ja se yhdistyy sujuvasti päivittäiseen kaupassakäyntiin.

Osuuskauppa Arinan toimialue kattaa 32 kuntaa Pohjois-Suomessa. Arinalla on marketteja, erikoisliikkeitä, liikennemyymälöitä, polttonesteasemia, ravintoloita ja hotelleja; yhteensä yli 160 toimipaikkaa. Kaupungeissa tarjonta kattaa pääsääntöisesti kaikki mainitut palvelut, haja-asutusalueilla useimmiten vain marketin ja polttonesteaseman.

Kolarissa toimivan Sale-lähimyymälän oheispalveluina ovat pankki, Posti, Matkahuolto, Alko ja kahvipiste sekä polttonesteasema. Kokeilun myötä myymälän palvelutarjonta laajenee Prisma.fi- ja Sokos.fi-verkkokaupoilla ja ajankohtaisilla Arinan kausierikoistavaroilla. Myymälässä on erityisesti sinne suunniteltu verkkokaupan tilauspääte, josta asiakkaat voivat tilata tuotteet.

Myöhemmin palveluun voidaan lisätä uusia verkkokauppoja. Näin asiakkaille tarjotaan entistä laajempi, lähes kaupungeista tuttu tuotevalikoima.

”Verkkokaupan ja ns. kivijalkakaupan yhdistäminen on tapa palvella osuuskaupan asiakkaita sielläkin, missä laajaa palvelutarjontaa ja tuotevalikoimaa ei ole jatkuvasti saatavilla. Henkilökunta avustaa tarvittaessa verkkokaupan käytössä ja tarvittaessa tilaa tuotteet myymälään, jolloin asiakas voi maksaa ne myymälään asioinnin yhteydessä verkkokaupan hinnalla ilman toimitusmaksua”, kertoo Arinan marketkaupan kehitysjohtaja Tapani Kärkkäinen .

”Tavoitteenamme on tarjota lähimyymälöistä kattavasti koko S-ryhmän käyttötavaravalikoima. Tätä pilottia on tarkoitus laajentaa vuoden 2014 aikana Arinan muulla toimialueella”, jatkaa Tapani Kärkkäinen .

”Verkkokauppa ja kivijalka on totuttu ajattelemaan vaihtoehtoisina kaupan muotoina. Näin ei tulevaisuudessa ole, vaan verkkokaupan parhaat ominaisuudet integroituvat kivijalkakaupan palveluihin. Raja näiden kahden kaupan muodon välillä tulee häviämään.” sanoo VTT:n tutkimusprofessori Minna Isomursu .

Kolarin pilotti on toteutettu Digile Digital Services -projektin yhteistyönä. Projektissa kehitetään uusia digitaalisia palvelukonsepteja, joissa teknologiayritykset yhdessä palvelujen tuottajien kanssa pääsevät kokeilemaan uudenlaisia teknologian hyödyntämisen muotoja.

”Myös Kolarin kokeilussa useat pienet teknologiayritykset saavat palautetta siitä, kuinka heidän ratkaisunsa sopivat kaupan ja kaupan asiakkaiden tarpeisiin”, kertoo Minna Isomursu.

Isomursun mukaan digitaalisten palvelujen kehittämisessä tarvitaan uudenlaisia verkostoja ja yhteistoiminnan malleja. VTT voi yhteishankkeissa tuoda toimijat yhteen ja auttaa kehittämään yhteiset tavat arvonluontiin.

VTT = Teknologian tutkimuskeskus VTT

Kuluttajat vertailevat hintoja netissä

Tutkimus: Euroopan joulukauppa odottavalla kannalla – parempia hintoja etsitään verkosta

Suomessa kuluttajat ovat vähemmän pessimistisiä taloustilanteeseen kuin valtaosa Euroopassa. Suomalaisten joulubudjetti on jopa pienessä kasvussa. Euroopassa huoli tulevaisuudesta näkyy ostokäyttäytymisessä: hyödyllisyys ja hinta vaikuttavat nyt eniten lahjojen ostopäätökseen. Monikanavatrendi jatkuu; melkein kolmasosa suomalaisista aikoo ostaa joululahjat verkkokaupoista.

Asiantuntijayritys Deloitte selvitti 16. kertaa eurooppalaisten kuluttajien joulunajan ostoaikeita. Tämän vuoden joulukauppatutkimuksessa oli mukana 18 Euroopan maata ja Etelä-Afrikka. Kyselyyn vastasi yhteensä 17 354 kuluttajaa. Suomesta vastaajia oli 760. Tutkimuksessa selvitettiin miten kuluttajat aikovat käyttää rahaa lahjoihin, joulunajan ruokaan, ulkona käymiseen ja matkustamiseen.

Eurooppalaiset kuluttajat yleisesti pessimistisiä – mutta maiden välillä eroja

Euroopan velkakriisin jatkuminen ja hallitusten toimenpiteet alijäämän vähentämiseksi painavat eurooppalaisten kuluttajien mielialoja. Tänä vuonna kuluttajien talousnäkemykset ovat kuitenkin hieman kirkastuneet. Kuluttajista 50 % sanoo maansa talouden olevan huonossa kunnossa, kun vuonna 2012 vastaava luku oli 55 % ja vuonna 2011 63 %. Kuitenkin edellisvuoden tapaan kuluttajien enemmistö uskoo ostovoimansa pikemminkin laskevan kuin kasvavan – tosin vähemmän kuin aiemmin. Euroopan maista ainoastaan Venäjällä uskotaan ostovoiman kasvaneen viime vuodesta. Ensi vuonna oman ostovoiman uskotaan parantuvan myös Suomessa, Tanskassa, Irlannissa, Puolassa ja Ukrainassa.

Joulubudjetti lievässä kasvussa

Vuonna 2013 eurooppalaiset aikovat kuluttaa keskimäärin 450 € loppuvuoden juhlakauteen. Nousua tässä on viime vuoteen verrattuna 0,7 %, ja määrä onkin kääntynyt kasvuun ensimmäisen kerran sitten vuoden 2008. Kasvua on havaittavissa erityisesti Venäjällä (+13,1 % ), Ukrainassa (+17, 4), Saksassa (+6,7 %) ja Sveitsissä (+3 %). Sen sijaan Kreikassa määrän odotetaan laskevan (-12,8 %).

”Venäläiset näkevät ostovoimansa kasvaneen ja jatkavan kasvua, mutta ei enää yhtä selvästi kuin vuosi sitten. Suomalaisen kaupan kannalta venäläisen ostovoiman toivotaan edelleen kohdistuvan myös suomalaisten eduksi”, Deloitten kuluttajaliiketoiminnasta vastaava partneri Kari Ekholm sanoo.

Suomalaiset kuluttajat aikovat käyttää keskimäärin 692 € joululahjoihin, ruokiin ja juomiin sekä seurusteluun. Tämä on 1,3 % enemmän kuin viime vuonna. Suurin osa jouluostoksista tehdään joulukuun kahden ensimmäisen viikon aikana. Vuoden 2013 tapaan eurooppalaiset kuluttajat aikovat turvata joulubudjettinsa käyttämällä vähemmän rahaa vapaa-aikaan ja viihteeseen (40 % vastaajista), lomiin ja satunnaisiin ostoksiin (38 %) ja vaatteisiin (36 %). Monet kuluttajat ovat kuitenkin valmiita käyttämään enemmän rahaa hemmotellakseen itseään ja unohtaakseen taloushuolet.

Hyödyllisyys ja hinta vaikuttavat eniten lahjapäätöksiin

Kuluttajien ostokäyttäytyminen on muuttunut huomattavasti viime vuosien aikana. ”Huoli tulevaisuudesta näkyy ostokäyttäytymisessä: ostopäätöksiä punnitaan paljon huolellisemmin, ja hinnasta on tulossa merkittävin tekijä. Nyt tärkeintä onkin löytää hyödyllinen lahja parhaimpaan hintaan”, Ekholm sanoo.

Lahjoja etsitään yhä enemmän verkosta: kolme neljästä kuluttajasta etsii joululahjoja myös verkkokaupoista. Verkon vahvuuksia lahjoja etsiessä ovat erityisesti kuluttajien mielipiteiden ja hintatietojen vertailu, sekä vapaus tehdä ostoksia milloin haluaa.

Vuoden 2012 tapaan Euroopassa halutuimpia lahjoja ovat raha ja kirjat. Annetuimpia lahjoja ovat taas kirjat, kosmetiikka ja suklaa. Suomessa halutuimpia lahjoja ovat raha, lahjakortit ja kirjat. Kuluttajista jopa 50 % toivoi ensisijaisesti joululahjaksi rahaa. Suomessa annetuimpia lahjoja aikuisille ovat kirjat, suklaa ja lahjakortit.

Lahjakortit ovat edelleen erittäin suosittuja, ja niiden suosio on jatkanut tasaista kasvuaan viime vuosien aikana. Ne ovat Euroopassa viidenneksi annetuimpia lahjoja aikuisille, ja niiden sijoitus on noussut annetuimpien lahjojen listalla viime vuodesta jopa kolme sijaa.

Monikanavatrendi jatkuu

Yli 40 % eurooppalaisista kuluttajista etsii ja vertailee tuotteita sekä internetissä että fyysisissä kaupoissa. Suurin osa ostoksista tehdään silti tavallisissa kaupoissa (68 %). Eurooppalaisista 32 % aikoo ostaa lahjansa internetistä. Suomessa vastaava luku on 30 %.

”Monikanavainen ostaminen viehättää kuluttajia, koska he pystyvät hyödyntämään sekä verkkokaupan että kivijalkamyymälöiden parhaita puolia ostamisprosessissaan. Ne kaupat, jotka pystyvät tarjoamaan kuluttajalle yhtenäisen palvelun läpi kanavien, saavat merkittävää kilpailuetua. Tässä suomalaisella kaupalla on kiinniotettavaa kansainvälisiin kilpailijoihin verrattuna”, huomauttaa Ekholm.

Kuluttajat saavat verkosta tietoa ja etuja, joita ei myymälässä ole, kuten muiden kuluttajien arvioita ja mielipiteitä, tuote- ja hintavertailutietoja ja kotiinkuljetuksen. Suomessa ykköskriteeriksi nousi ajasta riippumaton ostostenteko. Myymälässä asioinnin hyötyinä nähdään muun muassa tuotteiden vaihtomahdollisuus, asiantunteva palvelu ja maksamisen turvallisuus sekä kärkikriteereihin noussut tietosuoja.

Eurooppalaisista kuluttajista 26 % kertoo tehneensä hankintoja mobiililaitteella (älypuhelimella tai tablettitietokoneella). Keskeistä on kuitenkin se, että jopa 56 % vastaajista on valmis tekemään hankintoja mobiililaitteella tulevaisuudessa.

Itella hakee kasvua verkkokaupasta ja Venäjältä

Sähköisen viestinnän kasvu uhkaa puolittaa perinteisen postin määrän

Itella hakee lisää kasvua ja kannattavuutta voimakkaasti lisääntyvästä verkkokaupasta ja Venäjän markkinoilta. Strategiansa uudistanut Itella panostaa verkkokaupan palveluihin ja logistiikkaketjuun laajentamalla palveluverkostoaan. Postin palvelupisteiden määrää Suomessa kasvatetaan 1700:ään.

– Helppous, nopeus, luotettavuus ja vastuullisuus ovat avainsanoja. Tulemme yhä lähemmäs kuluttajia. Postin palvelupisteiden määrää kasvatetaan 1 500:een vuoteen 2016 mennessä ja 1 700:ään vuoteen 2020 mennessä. Ihmisten ajankäyttö ja liikkuvuus muuttuvat, ja asiakkailta saatu palaute kertoo, että meiltä halutaan joustavuutta ja monipuolisuutta. Palvelua saa jo käytännössä kaikkina viikonpäivinä, sanoo Itellan toimitusjohtaja Heikki Malinen .

Sähköisen viestinnän kasvu vähentää rajusti postinjakelua

Puolet kirjeistä sisältää vielä laskun, mutta laskut sähköistyvät vauhdilla. Myös lehtien digitalisoituminen on erittäin nopeaa. Itellan postimäärät uhkaavat puolittua vuosikymmenen loppuun mennessä.

– Itella ei voi olla sivustakatsoja tässä megatrendissä. Tavoitteenamme on uudistaa suomalainen postijärjestelmä vastaamaan muuttunutta asiakaskäyttäytymistä sekä säilyttää Itella taloudellisesti vakaana, korostaa Malinen.

Uuden strategian avulla Itella aikoo nostaa taloudellisen suorituskykynsä ja kannattavuutensa kestävälle tasolle. Ilman lisätoimia kannattavuus uhkaisi heikentyä nopeasti.

– Yhtiön kaikkien liiketoimintojen pitää olla kannattavia, jotta voimme kasvaa, tehdä riittäviä investointeja kilpailukyvyn turvaamiseksi sekä rahoittaa yleispalveluvelvoitteen mukaiset toiminnot, sanoo Malinen.

Kasvua kuluttajien verkkokaupasta ja Venäjän logistiikkamarkkinoista

Itellan painopiste muuttuu vuoteen 2020 mennessä kirje-, lehti- ja mainosjakeluista verkkokaupan pakettivirtojen, varastoinnin ja tavarajakelujen hallintaan. Laajentumisen sijaan fokus on ydinliiketoiminnoissa.

Kasvua Itella hakee kuluttajien verkkokaupasta, joka kasvattaa pakettien ja tavaroiden jakelua voimakkaasti. Kasvun vauhdittamiseksi Itella on perustanut tänä kesänä uuden verkkokaupan palveluja edistävän eCommerce-yksikön.

Yhtiö aikoo kasvaa Venäjällä, joka on jatkossa Suomen ohella Itellan päämarkkina-aluetta. Itellan Venäjä-strategia hyödyttää myös suomalaisia vientiyrityksiä, kun laajeneva logistiikkaverkosto mahdollistaa viennin kasvun. Strategian tukemiseksi Venäjän liiketoiminta organisoidaan 1.1.2014 lähtien omaksi liiketoimintaryhmäksi ja sen resursseja vahvistetaan.

– Venäjän verkkokauppa kasvaa kymmeniä prosentteja vuodessa ja sen logistiikkamarkkinat tarjoavat Itellalle merkittävää kasvupotentiaalia. Tässä maantiede on valttikorttimme. Aiomme kaksinkertaistaa liikevaihtomme Venäjällä vuoteen 2020 mennessä.

Venäjällä Itellan kasvualuetta ovat muun muassa elektroniikka- ja lääketeollisuus, päivittäistavarat sekä varaosalogistiikka. Itella aikoo edelleen investoida varastokapasiteettiin ja jakeluihin.

Turvallinen ja alan paras työpaikka

Itellan yhtenä strategisena tavoitteena on olla alan paras työpaikka. Postialan ammattilaisia tarvitaan myös tulevaisuudessa. Yhtiö kouluttaa henkilöstöään muuttuviin työvoimatarpeisiin ja tarvittaessa tukee uuden työn löytämisessä, kun perinteisen postityön kysyntä vähenee. Myös työturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.

– Meillä on tuhansia työntekijöitä, jotka tekevät fyysisesti vaativaa työtä vaihtelevissa olosuhteissa joka päivä. Työtuvallisuus on meille myös työnantajana erittäin tärkeää, painottaa Malinen.

Itella Informaatiosta tulee OpusCapita

Osana Itellan uutta strategiaa konserniin kuuluva Itella Information Oy vaihtaa nimensä OpusCapita Oy:ksi 1.11.2013. Taloushallinnon ja kassavirran automatisointi- ja ulkoistamispalveluja tarjoava OpusCapita tähtää jatkossa voimakkaaseen kasvuun ja markkina-aseman vahvistamiseen Euroopassa.

OpusCapita säilyy Itellan omistuksessa sen alakonsernina ja uuden rakenteen mukaisesti sille on nimitetty uusi hallitus.