Vain joka neljäs suomalainen työllistynyt avointa työpaikkaa hakemalla

Työ löytyy yhä harvemmin työpaikkailmoituksiin vastaamalla, joten verkostot ja oma-aloitteisuus ovat työhaussa korvaamattomia apuja. Vaikka suomalaiset tunnistavat verkostoitumisen merkityksen, vain kuusi prosenttia pitää sitä vahvuutenaan. Tiedot käyvät ilmi Sitran teettämästä laajasta työelämätutkimuksesta. Selvitimme myös suomalaisten mietteitä työn tulevaisuudesta ja sitä, millaisista asioista tiukan paikan tullen ollaan valmiita joustamaan. Tutkimuksen pohjalta tehdyn Työelämän kuntotestin avulla kuka tahansa voi testata omia työelämävalmiuksiaan osoitteessa kuntotesti.sitra.fi.

Alle neljäsosa (23 prosenttia) suomalaisista on päätynyt nykyisen työhön avointa työpaikkaa hakemalla. Noin 70 prosenttia on löytänyt työtä muita polkuja pitkin, ilmenee Sitran Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimuksesta. Viidesosa on lähestynyt itse nykyistä työnantajaansa ja viidesosalle on tarjottu töitä. Julkisten työnvälityspalveluiden kautta työn on löytänyt alle kymmenesosa työssäkäyvistä.

”Tehokas työnhaku on monikanavaista, sillä myös työnantajat hyödyntävät rekrytoinnissa verkostoja ja arvostavat aktiivisuutta. Työllisyyspolitiikassa tulisikin miettiä, miten voisimme parhaiten tukea työn ja työntekijöiden kohtaamista muuttuneilla työmarkkinoilla”, painottaa Sitran johtava asiantuntija Mikko Hyttinen.

Luovuus, empaattisuus ja verkostoitumistaidot kullanarvoisia

Suomalaisten mukaan työpaikan saamiseen vaikuttivat ratkaisevasti aiempi työkokemus ja näytöt, taidot sekä omaan persoonaan ja motivaatioon liittyvät tekijät. Yli puolet vastaajista pitää vahvuuksinaan luotettavuutta, hyvää asennetta ja ahkeruutta – ominaisuuksia, jotka painottuvat monissa muissakin tutkimuksissa. Listan hännillä ovat puolestaan sellaiset ominaisuudet kuin luovuus, empaattisuus ja verkostoitumistaidot.

”Vain kuusi prosenttia pitää verkostoitumistaitoja vahvuutenaan. Se on todella pieni luku, jos otetaan huomioon, että tulevaisuuden työmarkkinoilla korostuvat sellaiset taidot, joihin koneet ja robotit eivät kykene – eli muun muassa luovuus, vuorovaikutus ja verkostoituminen. Onkin perusteltua kysyä, miten pitkälle nykyiset vahvuudet suomalaisia kantavat”, Hyttinen sanoo.

Taitoa kannattaa kehittää: Aktiivisesti verkostoja hyödyntävät vastaajat kertovat hyötyvänsä niistä selvästi. Yli 80 prosenttia heistä on sitä mieltä, että verkostoituminen on auttanut menestymään työelämässä.

Työn tulevaisuus mietityttää – työttömyyden ennakoidaan kasvavan

Digitalisaatio ja globalisaatio muokkaavat työtä ja työmarkkinoita monin tavoin: perinteisiä tehtäviä häviää, syntyy uusia ammatteja ja työn tekemisen muodot monipuolistuvat, kun työ ei ole enää yhtä sidoksissa tiettyyn aikaan tai paikkaan.

Työn tulevaisuus mietityttää suomalaisia, ja siihen liittyvät näkemykset ilmentävät sekä huolta että tulevaisuususkoa. Hieman ristiriitaista on se, että 70 prosenttia vastaajista uskoo työttömyyden lisääntyvän Suomessa edelleen, mutta suunnilleen yhtä moni ajattelee, että oma työtehtävä säilyy työn murroksesta huolimatta.

Puolet vastaajista epäilee, ettei katoavien ammattien tilalle synny riittävästi uutta työtä, kun taas korvaavien työpaikkojen syntyyn uskoo noin kolmasosa. Alanvaihtoa pitää omalla kohdalla todennäköisenä yli 40 prosenttia vastaajista.

Tilanteen vaatiessa yli puolet olisi valmiita joustamaan työhön liittyvistä järjestelyistä, vastuusta tai työn sisällöstä. Noin 30 prosenttia joustaisi varmasti tai melko varmasti myös palkasta tai työsuhteen muodosta. Työn sijainnilla on sen sijaan suomalaisille suuri merkitys: Siitä olisi valmis joustamaan vain noin joka viides vastaaja. Työn perässä ollaan kyllä valmiita matkustamaan jossakin määrin, mutta ei muuttamaan.

Kahdella kolmesta työtä tekevästä valmius työpaikan vaihtoon

Kahdella kolmesta työssä käyvästä on työpaikan vaihtohaluja. Aktiivisesti uutta työtä etsii 16 prosenttia vastaajista. Puolet voisi harkita vaihtoa, jos sopiva paikka tulisi vastaan. Kannusteina ovat etenkin mahdollisuus uusiin haasteisiin tai mielekkäämpiin tehtäviin. Nykyistä parempi palkka motivoi noin kolmasosaa mahdollisista työnvaihtajista.

”Liikkuvuus työmarkkinoilla on monin tavoin hyväksi sekä yksilölle että taloudelle. Se lisää osaamispääomaa ja ruokkii luovuutta sekä ongelmanratkaisukykyä. Ne taas ovat keskeisiä tekijöitä uusien innovaatioiden ja kilpailukyvyn taustalla”, Hyttinen painottaa.

Työnvaihtoaikeista huolimatta suomalaiset pysyvät samassa työssä pitkään: puolet on tehnyt samaa työtä yli viisi vuotta ja kolmannes yli 10 vuotta. Pientä vaihtuvuutta selittänee osaltaan se, että suomalaiset ovat melko tyytyväisiä työhönsä: yli 60 prosenttia on nykyiseen työhönsä tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä.

Työelämän kuntotesti kertoo oletko penkkiurheilija vai tavoitteellinen sprintteri?

Jokainen voi nyt testata oman työelämäkuntonsa osoitteessa kuntotesti.sitra.fi. Sitran kyselytutkimuksen pohjalta tehty verkkopohjainen testi johdattaa pohtimaan omaa motivaatiota ja vahvuuksia työelämässä. Ennakkotiedot täyttämällä omia vastauksia pystyy vertaamaan vaikkapa muihin saman koulutustaustan omaaviin vastaajiin.

”Oman osaamisen vaaliminen on todella tärkeää, kuten myös sen päivittäminen. Varasuunnitelma kannattaa miettiä, vaikka olisikin töissä. Se auttaa pohtimaan omia kehityskohteita ja omaa urapolkua suunnitelmallisesti”, Hyttinen vinkkaa.

Sitran Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -kyselytutkimus toteutettiin joulukuussa 2015 ja siihen vastasi 5 000 suomalaista. Käytännön toteutuksesta vastasi IRO Research Oy.

Työelämätutkimus on osa Sitran Työelämän taitekohdat -avainalueen työtä.

DigiDemo-tuen tavoitteena on parantaa alalla toimivien yritysten tuotekehitysmahdollisuuksia

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK on myöntänyt yhteensä 378 000 euroa kulttuuristen sisältöjen kehittämiseen digitaalisiin päätelaitteisiin. Syksyn DigiDemo-haussa tukea sai 43 hanketta lähes 200 hakemuksen joukosta.

AVEKin tuotantoneuvoja Milla Moilasen mukaan ammattitaitoisia ja elinkelpoisia hankkeita jäi jälleen tukematta, sillä kilpailu on kovaa. ”Tukipäätöksissä painotetaan uutuusarvoa. Perustuotantoon kallistuvat hankkeet eivät enää yllä tuen saajien joukkoon.”

DigiDemo-tukea myönnetään konseptisuunnitteluun, demo- tai tuotekehitys-hankkeisiin sekä tv-ohjelmapilotteihin. Tällä kertaa ohjelmasarjan pilottijaksotukea myönnettiin neljälle hankkeelle yhteensä 81 000 euroa, demohankkeiden tukea 14 hankkeelle yhteensä 175 000 euroa ja konseptisuunnittelun tukea 25 hankkeelle yhteensä 121 000 euroa.

Tv-ohjelmapilottiin tukea sai muun muassa Tuffi Filmsin räävitön komediasarja Vuosi mummona. Demohankkeiden tukea myönnettiin esimerkiksi fotorealistisen virtuaalihahmon kehittämiseen erilaisiin vuorovaikutteisiin mediaprojekteihin sekä tekstiviestien taakse kurkistaville dokumentaarisille tarinoille. ”Konseptien osalta päätöksissä kiinnitettiin erityishuomiota idean etenemispotentiaaliin”, Moilanen kertoo. ”Konseptilla tulisi siis olla selkeä etenemispolku yritysmaailmaan.”

Tuen jakamisesta päätti asiantuntijaryhmä, jonka jäseniä ovat konsultti Markus Leikola, johtaja Kati Uusi-Rauva, digitaalisen median asiantuntija Marja Heinonen ja Aalto-yliopiston Media Factoryn johtaja, professori Philip Dean.

DigiDemo-tuen tavoitteena on edistää mielekkäiden kulttuurisisältöjen ja -palveluiden kehittämistä, parantaa alalla toimivien yritysten tuotekehitysmahdollisuuksia sekä vastata digitalisoituvan yhteiskunnan kulttuuripoliittisiin tavoitteisiin. DigiDemo perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön AVEKille osoittamaan vuotuiseen määrärahaan. Vuonna 2015 määrärahan suuruus oli 800 000 euroa.

DigiDemon seuraava hakuaika päättyy 31.3.2016. Hakemukset tehdään AVEKin sähköisessä järjestelmässä. Hakukriteereihin voi tutustua AVEKin internetsivuilla, http://www.kopiosto.fi/avek/digidemo.

Automaation avulla voidaan parantaa rajaturvallisuutta

ABC4EU-hanke yhdenmukaistaa rajatarkastusautomatiikkaa Euroopassa. Automaation avulla voidaan sekä nopeuttaa rajatarkastuksia että parantaa rajaturvallisuutta.

Eurooppalaisen Automated Border Control Gates for Europe eli ABC4EU -hankkeen tarkoituksena on sujuvoittaa rajatarkastuksia yhdenmukaistamalla automatisoidut rajatarkastukset Euroopan unionin ulkorajoilla käyttäjäystävällisiksi. Automatisoitua rajatarkastusta on kehitetty EU:n alueella 2000-luvulla, mutta käytössä olleet automaatit ja etenkin niiden toiminnallisuudet ovat olleet erilaisia Euroopan eri ulkorajanylityspaikoilla.

Automaattien yhdenmukaistamisella ja käyttäjäystävällisyyden lisäämisellä tavoitellaan yhä suurempaa osaa alati kasvavasta matkustajavirrasta käyttämään automatiikkaa. Tällöin viranomaiset voivat käyttää tehokkaammin rajallisia resurssejaan matkustajaliikenteestä poimittavien mahdollisten laittomuuksien ennaltaehkäisemiseen ja paljastamiseen, Suomen ja samalla koko Schengen-alueen sisäinen turvallisuuden parantuessa.

Samanaikaisesti säädöspohjan tarkastustyön kanssa hankkeessa kehitetään uutta rajatarkastusautomaattia. Prototyypit on kehitetty projektin pohjatyön tuottaman tiedon mukaisiksi, jolloin muun muassa niiden käytännöllisyys, toiminnallisuus sekä informaatioturvallisuus on mietitty uusiksi – matkustajan ja viranomaisen näkökulmasta. Vuosien 2015–2016 aikana uusittua tekniikkaa testataan erikseen valituilla rajanylityspaikoilla Euroopassa. Aidosta matkustusympäristöstä saatujen käyttäjäkokemusten myötä tekniikkaa kehitetään edelleen vastaamaan nykypäivän tarpeita ja sujuvoittamaan edelleen matkustamista.

Automaatiosta huolimatta automatisoitu rajatarkastus ei ole monimutkaista, eikä automatiikka myöskään tingi turvallisuudesta ja tarkkuudesta. Matkustaja luetuttaa käyttämänsä rajatarkastusautomaatissa matkustusasiakirjan, esimerkiksi passin, kuvasivun laitteen lukijassa. Lukija tarkastaa taustarekisterin, turvatekijät ja passin mikrosirulla olevivat tunnistetiedot, kuten kasvokuvani. Mikäli tunnistus on luotettava, matkustaja läpäisee automaatin portit ja jatkaa matkaansa.

Automatisoitu rajatarkastus on käytössä Euroopan unionin, Euroopan talousalueen ja Sveitsin kansalaisille, joilla on käytössään biometrinen passi. Vuoteen 2017 mennessä EU-kansalaisten käytössä tulee olemaan ainoastaan biometrisiä passeja, joten automaattien määrä tulee lisääntymään Euroopassa.

ABC4EU-hanke on EU:n seitsemännestä puiteohjelmasta rahoitettu nelivuotinen hanke, joka toteutetaan vuosina 2014 – 2017. Projektin hankekonsortioon kuuluu kolmetoista toimijaa seitsemästä unionin jäsenvaltiosta ja sen kokonaisbudjetti on noin 17 miljoonaa euroa. Laurea-ammattikorkeakoulu vastaa hankkeen loppukäyttäjäkoordinaatiosta sekä tiedotus- ja markkinointitoiminnasta.

Teollisen internetin murros on vasta tulossa

Teknologia15-tapahtuman teemana on teollinen internet, jonka odotetaan tuovan kasvua ja uusia ansaintamahdollisuuksia eri aloilla: teollisuudessa, liikenteessä ja palveluissa. Messuilla pohditaan, mitä teollinen internet tarkoittaa suomalaiselle keskivertoyritykselle. Teknologia15 järjestetään Messukeskuksessa Helsingissä 6.-8.10.2015.

Teknologia15-messujen ohjelmissa puhutaan kyberturvallisuudesta, lentävistä roboteista ja itse ajavista autoista sekä digitaalisesta terveysteknologiasta. Lisäksi paneudutaan liiketoiminnan tehostamiseen teollisella internetillä ja IT-organisaation rooliin digitaalisessa murroksessa.

Aalto-yliopiston ja ETLAn tutkijatohtori Timo Seppälä on yksi tuoreen Suomi – Teollisen Internetin Piilaakso -raportin toimittajista. Seppälä esittelee raportin sisältöä Teknologia15-messujen kävijöille keskiviikkona 7.10. ja moderoi aiheesta käytävää keskustelua.

– Teollisuuden puolella tuotteiden elinkaaret voivat olla jopa 30–40 vuotta. Kun asiakas sanoo, että jotain uutta pitäisi miettiä, vinkki kannattaa ottaa tosissaan. Lopullinen impulssi tulee aina siitä suunnasta. Minkään toimialan yrityksillä ei ole varaa sanoa, että teollinen internet ei koske meitä, Seppälä tiivistää.

Seppälän vinkki matkalle teolliseen internetiin on aloittaa tutustumalla sensorien ja antureiden maailmaan. Kannattaa miettiä, millaisia aisteja eli sensoreita olisi mahdollista laittaa osaksi yrityksen tuotteita tai palveluja.

– Avainkysymys on kuitenkin aina se, onko sensorien keräämästä tiedosta liiketoiminnallista hyötyä. Pystyykö yritys datan avulla myymään enemmän, voiko se kehittää uusia tuotteita ja palveluja tai muuttaa valmistusprosessin kannattavammaksi.

Teollinen internet avaa ovet palvelubisneksen kasvulle

Globaali teknologiatoimittaja Avnet toimittaa yrityksille rakennuspalikoita onnistuneiden Internet of Things -hankkeiden toteuttamiseen. Avnet on yksi Teknologia15 -tapahtuman näytteilleasettajista, ja messuille yritys tulee kuulemaan millaisia IoT-tarpeita Suomessa toimivilla yrityksillä on.

– Teollinen internet avaa palveluvientipuolelle uusia mahdollisuuksia, kun perinteisten koneiden ja laitteiden rinnalla varsinainen bisnes voi tulla ihan muusta. Tietoa on kerätty jo pitkään esimerkiksi huollon ennakointiin. Todellisia innovaatioita alkaa syntyä vasta, kun tietoa yhdistelemällä asiat on mahdollista tehdä toisin. Tarvitaan kokonaan uusia liiketoimintamalleja, markkinointijohtaja Tiitus Aho Avnetilta sanoo.

Aho patistaa yritysjohtajia aktiiviseen vuoropuheluun uuden sukupolven kanssa, jolle IoT-ajattelu on tuttua.

– Isoissa kansainvälisissä teollisuusyrityksissä varustautuminen teollisen internetin aikaan on jo käynnissä. ABB:n, Siemensin, Microsoftin, Intelin ja IBM:n kaltaiset yritykset ovat ostavat koko ajan pieniä ohjelmistotaloja päästäkseen jatkossa hyödyntämään niiden innovaatioita, Aho sanoo.

Teollisuuden murros on vasta tulossa

ABB:n service-liiketoiminnan johtaja Marjukka Virkki luennoi messuilla siitä, miten teollinen internet mahdollistaa uusia ratkaisuja tuotannon tehokkuuden ja käyttövarmuuden parantamiseksi. ABB on yksi Teknologia15 -tapahtuman näytteilleasettajista. Yrityksen älylaitteiden tuottama tieto voidaan kerätä yhteen joko suoraan laitteista tai automaatiojärjestelmien avulla. ABB:n informaatiojärjestelmät perustuvat Suomen ABB:llä kehitettävään tietojenkäsittelyalustaan.

– Jatkuvan kehittämisen sekä tuottavuuden parantamisen kulttuuri on meillä Suomessa kunnossa, samoin digitaalinen osaamien. Nyt nämä pitää saada toimimaan yhdessä, jotta pärjäämme teollisen internetin kilpakentillä, ABB:n service-liiketoiminnan johtaja Marjukka Virkki sanoo.

Virkki ei odota isoja loikkia, vaan kehitys etenee pienin askelin.

– Muutos on lähtenyt liikkeelle kuluttajamarkkinoilta. Verkkopalvelujen ja kännykkäsovellusten myötä esimerkiksi pankkisalit tyhjenivät. Teollisuuden puolella murros on vasta tulossa. Kyse on siitä, miten kehitetään arjen tekemistä internetiä hyödyntämällä. Se, mitä nyt sanotaan teolliseksi internetiksi, on todennäköisesti muutaman vuoden kuluttua arkipäivää ja integroitunut logistiikan, tuotannon, huollon ja myynnin ratkaisuihin, Virkki arvioi.

Teollinen internet (Internet of Things, IoT)
• verkkoon kytketyt tuotteet ja palvelut tuottavat ajantasaista tietoa niiden tilasta ja ominaisuuksista asiakkaan käytönaikaisessa ympäristössä
• päästään reaaliajassa seuraamaan ja optimoimaan sitä, miten asiakkaat voivat parhaiten hyödyntää heille toimitettuja tuotteita ja palveluja
• painopiste siirtyy tuotteiden ja palveluiden kertaluonteisesta toimittamisesta asiakkaalle niiden käytön jatkuvaan optimointiin asiakkaan tosiaikaisessa ympäristössä
• tuo mukanaan mittavia muutoksia julkisen talouden ja yritysten tuottavuuteen, johtamiskäytäntöihin, liiketoimintamalleihin sekä yleiseen kilpailuun uusista markkinoista ja asiakkuuksista

Teknologia15 järjestetään Messukeskuksessa Helsingissä 6.-8.10.2015. Messukokonaisuuteen kuuluvat Automaatio, Elkom, Hydrauliikka & Pneumatiikka, MecaTec, FinnTec, ToolTec ja JoinTec. Teollinen internet on yksi tapahtuman teemoista. Maksuton sisäänpääsy kattaa myös tapahtuman seminaari- ja tietoiskuohjelmat.

Verkko-ostoksista halutaan enemmän kanta-asiakasetuja

58 % suomalaisista 15-24-vuotiaista on sitä mieltä, että verkko-ostoksista tulisi saada nykyistä enemmän kanta-asiakasetuja. Toive korostuu etenkin tässä nuorimmassa ikäryhmässä, mutta kokonaisuudessaan alle 44-vuotiaista suomalaisista yli puolet ovat asiasta samaa mieltä.

Tiedot käyvät ilmi Fonectan ja IROResearchin huhti-toukokuussa 2015 toteuttamasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin, haluaisivatko suomalaiset enemmän kanta-asiakasetuja verkko-ostoksistaan. Tutkimuksessa haastateltiin tuhatta suomalaista.

”TNS Gallup teetti juuri oman Kanta-asiakkuus-tutkimuksensa, jonka mukaan 67 % suomalaisista pitää kanta-asiakasohjelmia erittäin tai melko tärkeinä. Kun TNS:n tutkimustulosta peilaa juuri saamiimme tuloksiin, voi arvioida kanta-asiakasetuja tarjoavien verkkokauppojen olevan varsin vahvoilla suomalaisten kuluttajien silmissä”, kommentoi Fonectan kanta-asiakasohjelmiin erikoistunut tuotepäällikkö Marika Punkka tutkimuksen tuloksia.

”Kuluttajien ostokäyttäytymisen siirtyessä yhä vahvemmin verkkoon, vaaditaan sielläkin entistä enemmän palveluita ja etuja ostostenteon yhteydessä. Enää ei riitä, että verkkokauppa toimii, sillä valinnanvaraa on runsaasti, ja kuluttajat ”äänestävät luottokorteillaan” hanakastikin jos verkkokaupan palvelu tai edut eivät kohtaa tarpeita. Tämän päivän kanta-asiakasohjelmassa kuluttajien ostokäyttäytymisen muutos on huomioitu siis myös verkon osalta”, jatkaa Punkka.

Tällä hetkellä Suomen kattavimman valikoiman verkkokauppoja (400 kpl), joista kaikista kuluttaja voi saada kanta-asiakasetuja, tarjoaa PINS. Ohjelmassa mukana ovat verkkokaupoista muun muassa Verkkokauppa.com, Boozt, Zalando, Asos, Nelly ja Hotels.com.

Tutkimuksen toteutti Fonectalle IROResearch osana Tuhat Suomalaista –tutkimustahuhti-toukokuussa 2015. Tutkimuksen otos vastaa iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä läänin mukaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti.

Liikennevirasto avaa rautatieliikenteen dataa

Liikennevirasto avaa rautatieliikenteen dataa koko yhteiskunnan käyttöön keväällä 2015. Tarjolle tulevia tietolajeja ovat aikataulutiedot sekä matkustajajunien kokoonpanotiedot. Aikataulutiedot jakautuvat kolmeen osaan: reaaliaikaiseen liikennetilanteeseen, tuleviin aikatauluihin sekä historiatietoon jo menneistä junista.

Liikenneviraston tavoitteena on, että rajapinnan tekninen kuvaus voidaan julkaista maaliskuussa 2015. Rajapinta avautuu hyödynnettäväksi kevään aikana. Vastaava palvelu on aiemmin avattu esimerkiksi Iso-Britanniassa.

Avoin data uusien palveluiden, innovaatioiden ja liiketoiminnan mahdollistajana

Datan avaaminen on osa rautatieliikenteen avoimen datan palveluiden kehittämistä, jonka Liikennevirasto aloitti syksyllä 2014. Tiedot tulevat saataville Digitraffic-palveluun, joka laajenee alkuvuonna 2015 uudella avoimella rajapinnalla. Jatkossa hyödyntäjät voivat hakea tietoja junaliikenteestä koneluettavassa muodossa.

Liikennevirastossa tietojen lähteenä toimii ratakapasiteetin hallinnan LIIKE-järjestelmä, josta tietoja poimitaan avoimen datan rajapintaan. Koko yhteiskunnan käyttöön avattava tieto voi luoda uusia palveluita, innovaatioita ja liiketoimintaa. Tiedot halutaan tuoda helposti ja avoimesti saataville.

Teknisesti rajapinta tulee olemaan REST-tyyppinen, josta hyödyntäjät voivat poimia haluamiaan tietoja hakuparametrien avulla. Rajapinta palauttaa vastaukset JSON-muodossa.

Rataverkkoon liittyviä tietoja on jo avattu Liikenneviraston lataus- ja katselupalveluun. Rataverkon avoimet tiedot päivittyvät ja täydentyvät vuoden 2015 aikana.

Esineiden internetistä odotetaan internet-kehityksen seuraavaa aaltoa

Helsingin yliopiston ja Työterveyslaitoksen hankkeessa kehitetään päälle puettavaa järjestelmää, joka seuraa tarkasti käyttäjänsä katseen kohdistumista. Erityisesti tätä Nokkelammat lasit -nimen saanutta järjestelmää aiotaan hyödyntää esineiden internet -sovellusten tutkimuksessa, jotta saadaan parempaa tietoa siitä, miten ihminen toimii vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Tarkoituksena on, että kehitettävät lasit pystyvät myös seuraamaan käyttäjänsä tilaa, kuten aktiviteettia, väsymystä tai valppautta.

– Esineiden internetistä odotetaan internet-kehityksen seuraavaa aaltoa. Ihmisen toiminnan seuraaminen esineiden internetin (The Internet of Things, IoT) muodostamassa uudessa toimintaympäristössä tulee luomaan arvokasta tietoa siitä, miten vuorovaikutus ihmisen ja teknisen ympäristön välillä tulisi suunnitella ja toteuttaa, arvelee teemajohtaja Kai Puolamäki Työterveyslaitoksesta.

Hankkeessa kehitetyn ratkaisun avulla esineiden internetissä olevat älykkäät esineet tai laitteet saadaan reagoimaan katseeseen. Esimerkiksi kahvinkeitin voi mennä päälle, kun katse suunnataan siihen. Nokkelammat lasit seuraavat esimerkiksi käyttäjän aikomuksia, kognitiivista tilaa, aktiviteettia ja tarkkaavaisuuden suuntaamista ja välittävät keräämänsä tiedon esineiden internetissä oleville älykkäille laitteille. Tätä tietoa voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi työturvallisuuden parantamisessa, työn tutkimuksessa tai tutkittaessa laitteiden käyttäjäkokemuksen parantamista.

– Tarkoituksenamme on tutkia käyttäjän näkökulmasta millaista esineiden internetin käyttäminen on. Se on tärkeätä, sillä esineiden internetissä esineet viestivät paitsi keskenään myös käyttäjälle, kertoo dosentti Jukka Häkkinen Helsingin yliopistosta.

Katseenseurantalaitteita voidaan hyödyntää esimerkiksi laitteiden ohjailussa

Nykyisin monet laitteet, kuten autot tai televisiot voivat olla yhteydessä verkkoon. Tulevaisuudessa IoT yleistyy niin, että arkisetkin esineet ovat verkossa. Jos kaikilla esineillä on internet-osoite ja sensoreita, ne voivat lähettää käyttäjälle valtavat määrät tietoa. Esimerkiksi kahvinkeittotilanteessa kahvinkeitin voi kertoa, että sähkö on juuri nyt kallista. Kahvipurkki kertoa, että kahvi on lopussa. Astiakaappi kertoa, että puhtaita kahvikuppeja ei ole, ja jääkaappi viestittää, että maito on mennyt vanhaksi.

Häkkisen mukaan kriittinen kysymys on ajankohta, eli milloin tieto voidaan antaa käyttäjälle, jotta aivot eivät ylikuormitu ja tieto ei häiritse toimintaa. Jos henkilö saa tehtävän aikana lisätietoa, opittu rutiini katkeaa ja henkilön täytyy pohtia tiedon merkitystä tehtävässä. Tämä kuormittaa käyttäjää. Kuormituksen minimoimiseksi täytyy tiedon antamisajankohta asettaa tarkasti.

– Katseenseurantalaite on uutta teknologiaa, se voidaan pukea päälle kuten silmälasit, ja käyttäjä voi toimia arkipäiväisessä ympäristössä, Häkkinen toteaa.

– Laitteella tutkimme, milloin tieto täytyy antaa ja missä muodossa, jotta käyttäjä pystyy toimimaan luontevasti esineiden internetissä. Eli jos keität kahvia, tiedämme silmänliikkeiden avulla tarkasti, missä kohdassa toimintaa olet ja milloin sinulle kannattaa kertoa, että poimi kahvimuki tiskikoneesta äläkä keittiön kaapista. Laitteessa olevien sensorien avulla voimme myös tarkkailla henkilön tilaa antamalla stressaantuneella tai ylikuormittuneelle henkilölle vähemmän tietoa.

Psykologian alalla ei ole aikaisempaa tutkimusta käyttäjän toiminnan ja silmänliikkeiden perusteella saadun palautteen synkronoinnista.

– Ihmisen visuaalisen huomion kohteen tunnistamista voidaan hyödyntää moniin tarkoituksiin esimerkiksi tutkimuksessa, opetuksessa tai laitteiden ohjaamisessa. Esimerkiksi liikenteen turvallisuustutkimuksessa voidaan tutkia autonkuljettajan ajon aikaista ympäristön havainnointia tai kuluttajatutkimuksessa sitä, mihin henkilö kohdistaa katseensa pakkauksessa. Laseja voitaisiin käyttää myös erilaisten laitteiden ohjailuun, kertoo tutkimusinsinööri Kristian Lukander Työterveyslaitoksesta.

– Hankkeen tuloksena syntyvät Nokkelammat lasit julkaistaan open source -periaatteella vapaasti kaikkien saataville, kertoo tutkija Miika Toivanen Työterveyslaitoksesta. Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskus on jo julkaissut aiemman tutkimusprojektin tuotoksena syntyneen ensimmäisen version katseenseurantalaseista.

Kaksivuotisen hankkeen Nokkelammat lasit toteuttavat Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskus ja Helsingin yliopiston Visuaalisen kognition tutkimusryhmä. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia.

Euroopan investointirahasto ja Teollisuussijoitus rahoittavat suomalaisyritysten kansainvälistä kasvua

Euroopan investointirahasto (EIF) on sijoittanut merkittäviä määriä suomalaisiin rahastoihin yhdessä Suomen Teollisuussijoituksen kanssa. Tähän mennessä EIF on antanut sijoitussitoumuksia suomalaisiin pääomasijoitusrahastoihin lähes 300 miljoonalla eurolla.

Euroopan investointirahasto (EIF) tarjoaa riskipääomaa pk-yrityksille, erityisesti uusille yrityksille ja teknologiayrityksille. EIF ei investoi suoraan yrityksiin, vaan toimii muun muassa pankkien ja pääomasijoitusrahastojen kautta. Sijoituksiin käytetään rahaston omien varojen ohella Euroopan investointipankin tai Euroopan unionin sille luovuttamia varoja.

”Euroopan investointirahaston resurssit ovat kasvaneet komission uuden rahoituskauden ja Euroopan investointipankin myöntämiin varoihin perustuen. Sijoitamme nykyään vuosittain noin 1,6 miljardia euroa eurooppalaisiin pääomasijoitusrahastoihin, jotka rahoittavat eurooppalaisten pk-yritysten innovaatioita ja kasvua ”, kertoo Euroopan investointirahaston varatoimitusjohtaja Marjut Santoni , joka esiintyy tänään Helsingissä järjestettävässä kansainvälisessä seminaarissa ”Supporting Innovation in Finland”. Tapahtumassa esitellään muun muassa Euroopan unionin uuden rahoituskauden InnovFin-rahoitustuotteita.

Teollisuussijoitus tarjoaa yrityksille pääomaa, osaamista ja verkostoja, joiden avulla yritys voi kasvaa kansainvälisillä markkinoilla. Merkittävä osa Teollisuussijoituksen rahoituksesta kasvuyrityksille kanavoituu pääomasijoitusrahastojen kautta. Euroopan investointirahasto ja Teollisuussijoitus, joko suoraan tai hallinnoimiensa Kasvurahastojen Rahasto I-II kautta, ovat olleet katalysoimassa markkinaan noin 20 suomalaista venture capital- ja kasvurahastoa. Nämä rahastot ovat keränneet kaiken kaikkiaan 1,2 miljardin euron pääomat, jotka on sijoitettu tai sijoitetaan kasvuyrityksiin.

”Olemme erittäin iloisia Euroopan investointirahaston merkittävästä panostuksesta suomalaiseen pääomasijoitusmarkkinaan. Hyvässä yhteistyössä EIF:n kanssa markkinoille on saatu uusia toimijoita ja toimintamalleja, ja toisaalta olemassa olevien toimijoiden uusien pääomarahastojen keskikokoa on saatu vähitellen suuremmaksi. Näillä resursseilla edistetään suomalaisten yritysten kasvurahoitusta”, kertoo johtaja Anne Riekki Teollisuussijoituksesta.

Finavian koko Suomea palveleva lennonjohtokeskus aloitti toimintansa Helsinki-Vantaalla

Suomen ilmatilassa lentävät ilma-alukset saavat lennonjohtopalveluita nyt uudesta lennonjohtokeskuksesta, kun Finavia Oyj on saanut päätökseen uudistukset lennonvarmistustoiminnassaan. Uusi lennonjohdon palveluja tarjoava Suomen lennonjohtokeskus aloitti toimintansa Helsinki-Vantaalla 1.1.2015. Lentoliikenteen turvallisuusvirasto Trafi antoi joulukuussa luvan keskuksen toiminnan aloittamiselle.

Keskitetysti tuotetut lennonjohtopalvelut tiivistävät eri toimintojen yhteistyötä ja tehostavat lennonvarmistuksen toimintaa Suomessa. Lennonjohtokeskus vastaa jatkossa koko Suomen aluelennonjohtotoiminnasta ml. lentoliikenteen säätely, ilmatilan hallinnan koordinointi ja lentopelastustoiminta. Lisäksi keskuksessa toimii Suomen lennonneuvontakeskus, joka palvelee koko Suomen alueella lentäjien lennonvalmisteluissa. Uudesta lennonjohtokeskuksesta annetaan ilma-aluksille aluelennonjohdon ohella lähi- ja lähestymislennonjohdon palveluita sekä lennonneuvontaa noin 250 000 lennolle vuodessa.

Lennonjohtokeskuksen toiminnan aloittamista on edeltänyt kahden vuoden muutoshanke, jonka aikana on valmisteltu aluelennonjohtotoiminnan tuottamista Tampereen Aitovuoren lisäksi uudesta lennonjohtokeskuksesta Vantaalta. Aitovuoresta siirtyi ensi vaiheessa 16 aluelennonjohtajaa lennonjohtokeskukseen. Uudessa lennonjohtokeskuksessa työskentelee 180 työntekijää. Tampereella sijaitsevassa aluelennonjohdossa tuotetaan vielä osa aluelennonjohdollisia palveluita ja vuonna 2018 arvioidaan, onko aluelennonjohtotoiminnalle jatkoedellytyksiä kahdessa eri toimipaikassa.

”Lentoliikenteessä kilpailu on jatkuvasti kiristynyt ja säästöjä etsitään koko palveluketjusta. EU pyrkii lainsäädännöllä alentamaan ilmatilanhallinnan kustannuksia Euroopassa, mikä osaltaan on tiukentanut Suomen jo valmiiksi tehokkaan lennonvarmistuspalvelun vaatimuksia. Saman katon alla toimivat lennonjohtopalvelut tuottavat entistä laadukkaampaa palvelua yhtenäisemmin ja tehokkaammin. Samalla lennonjohdon toiminta häiriötilanteissa paranee. Lennonjohdolla on uudistuksen myötä myös turvalliset väistötilat, jotka saadaan tarpeen tullen nopeasti käyttöön. Olemme tyytyväisiä, kun pitkä uudistusprojekti on nyt päätöksessä. Uudistus on yksi suomalaisen lennonvarmistuksen kehittämisen merkkipaaluista”, sanoo lennonvarmistusliiketoiminnan johtaja Raine Luojus Finavia Oyj:stä .

Finavian lennonvarmistuksen toiminnot on uudelleen järjestelty, jotta Suomen mahdollisuudet menestyä lentoliikenteen kansainvälisessä kilpailussa paranevat eikä kustannustaso tule esteeksi vaihtoliikenteen kehittymiselle. Koko Euroopassa ilmatilan hallinta on rakenteiden vuoksi erittäin kallista.

”Arviomme mukaan lennonjohtopalveluiden yhdistämisellä samaan toimipisteeseen saadaan vuosittain 1,5-2 miljoonan euron säästöt. Lennonvarmistusliiketoiminnan tappiollisuus Suomen vähäisten liikennemäärien vuoksi, EU:n haastavat suorituskykytavoitteet, lentoliikennetoimialan heikko kehitys ja lentolippujen hintojen alentuminen ovat syitä, joiden vuoksi Finavian on jatkuvasti tehostettava lennonvarmistustoimintaansa”, Luojus jatkaa.

SES (Single European Sky) lainsäädäntö edellyttää osaltaan lennonvarmistuspalvelun tehostamista kaikissa Euroopan maissa. Tehostamisen ja kustannussäästöjen lisäksi SES-lainsäädäntö tähtää myös viiveettömään ja turvalliseen lentoliikenteeseen, joka huomio paremmin ympäristönäkökohdat.

Viime vuonna Suomessa on jo toteutettu ilmatilauudistus ja tiivistetty yhteistyötä Viron lennonvarmistuksen kanssa. Tänä vuonna otetaan käyttöön Pohjois-Euroopan ilmatilalohkossa (NEFAB), johon Suomikin kuuluu, Free Route Airspace eli vapaan reitityksen ilmatila. Se mahdollistaa Pohjolassa lentoyhtiöille lentojen suunnittelun ja toteutuksen lyhintä tai optimoitua lentoreittiä, ja siten säästää polttoainetta sekä lentoaikaa.

Ohjelmointi tulee osaksi perusopetusta vuonna 2016

Opetussuunnitelma muuttuu vuonna 2016 ja ohjelmointi tulee osaksi peruskoulujen opetusta. Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetustoimessa varaudutaan tulevaan muutokseen testaamalla erilaisia tapoja opettaa ohjelmointia ja kouluttamalla opetushenkilöstöä.

Ohjelmoinnin pedagogista kehitystyötä ja koulutuksia koordinoi Saimaan mediakeskus, joka on kasvatus- ja opetustoimen alainen yksikkö. Saimaan mediakeskuksella on ollut muutaman vuoden ajan menossa Opetushallituksen rahoittama Taped-hanke eli tablet-pedagogiikkahanke, joka on ollut maanlaajuisesti uraauurtava tiennäyttäjä tablet-laitteiden hyödyntämisessä opetuksessa.

Tammikuussa 2015 Taped-hankkeen yhteistyöluokka Lönnrotin koulusta testasi uusia kasvatus- ja opetustoimelle hankittuja Sphero-robotteja opettajansa Miika Miininin johdolla. Viikon aikana 4. – 5.-luokkalaiset opettelivat robottien ohjelmointia ja Miinin kehitti pedagogisia malleja ohjelmoinnin opettamiseen. Ohjelmointiviikon tuloksena oppilaat tekivät kaksi opasvideota, jotka löytyvät alla olevista linkeistä Taped-hankkeen sivuilta ja Saimaan mediakeskuksen YouTube-kanavalta.

Tulevaa ohjelmoinnin opetusta silmällä pitäen Saimaan mediakeskukselle on hankittu tänä talvena kolmenlaisia robotteja koulujen lainattavaksi. Näistä monipuolisimmassa oppilaat voivat rakentaa Lego-rakennussarjasta oman robotin sekä opettaa sen liikkumaan ja puhumaan. Lappeenrannan opetushenkilöstö saa koulutusta ohjelmoinnista tämän vuoden huhtikuussa ja ensi syksynä.

− Robottien lisäksi ohjelmointia käsitellään erilaisten pelien ja leikkien kautta sekä tablet- ja internet-sovellusten avulla, kertoo kouluttaja Petja Pyykkönen Saimaan mediakeskukselta.

Saimaan mediakeskus järjestää myös tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opetuskäytön ja mediakasvatuksen täydennyskoulutusta lappeenrantalaiselle kasvatus- ja opetustoimen henkilöstölle sekä tukee oppilaitoksia niiden tvt-hankkeissa. Tavoitteena on vahvistaa opettajien taitoja tieto- ja viestintätekniikan käytössä ja lisätä mediakasvatusta opetuksessa.

Koulutustilaisuudet ovat kaikille lappeenrantalaisten koulujen opettajille ja päiväkotien varhaiskasvattajille avoimia ja maksuttomia.

Tuulivoima laskee sähkön markkinahintaa

Tuulivoimatuotanto nousi Suomessa ennätyslukemiin joulukuussa 2014. Lähes 150 GWh:n tuotantomäärällä tuulivoima ylitti 130 GWh:n lauhdetuotannon sekä tunti- että kuukausitasolla. Tulevaisuudessa lauhdetuotanto jäänee reservituotannon rooliin.

Tuulivoimalla tuotettiin joulukuussa lähes 150 gigawattituntia, joka vastaa keskimäärin 200 megawatin tehoa. Korkeimmillaan tuulisimpina päivinä tuulituotanto ylsi yli 440 megawatin tuntitehoihin. Kuluvana vuonna uutta tuulivoimaa rakennettaneen n. 300 megawattia, joten tuuli syrjäyttää jatkossakin lauhdetuotantoa tuulisina päivinä.

”Lauhdetuotantoa tarvitaan Suomessa markkinaehtoisesti vähintään Olkiluoto 3:n valmistumiseen asti. Sen jälkeen lauhdetuotanto jää enemmänkin reservirooliin”, arvioi analyytikko Antti Kouvo Energiakolmiolta.

”On kuitenkin mahdollista, että 2020-luvulla uusien siirtoyhteyksien, kuten Norjan ja Iso-Britannian välisen yhteyden sekä Ruotsin ydinvoimaloiden ikääntymisten johdosta lauhdetuotannolle jää edelleen tilaa, jos vain laitosten muut päästörajat täyttyvät. Uskon, että lauhdetuotannolle on tilaa markkinalla jatkossakin markkinaehtoisesti.”

Tuulivoima laskee sähkön markkinahintaa

Antti Kouvo esittelee tarkempia tilastoja viikon 50 arkipäiviltä, jolloin tuulituotanto oli korkeimmillaan. Taulukossa on esitetty kyseiseltä viikolta päivätason kulutus Suomessa, tuulituotannon määrä, päivän spot-hinnan keskiarvo sekä kulutusta vastaava spot-oston hinta tuntitasolla huomioituna. Lisäksi taulukossa on esitetty syöttötariffin kustannus**.

”Tuulituotannon oltua kovimmillaan sähkön markkinahinta on laskenut kyseisinä päivinä selvästi verrattuna esimerkiksi maanantain tai perjantain hintoihin”, Kouvo näyttää.

”Toki päivien välillä on voinut olla myös lämpötiloissa eroja, joten kaikki ero ei selity suoraan tuulivoimalla. Huomioiden päivän spot-oston hinta nähdään kuitenkin, että syöttötariffin kustannus on monin verroin pienempi verrattuna sähkön markkinahinnan muutoksesta tulevaan kustannukseen.”

Sähkön omavaraisuus edellyttää uusia investointeja

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren mielestä tulevan hallituskauden energiapolitiikan painopisteen tulee olla kilpailukyvyn tukemisessa, kohtuuhintaisen energian saantavuuden turvaamisessa ja päästöjen vähentämisessä. – Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean johtopäätökset tukevat hyvin näitä tavoitteita ja muodostavat hyvän pohjan tulevan hallituksen energiapolitiikan ohjelmaksi.

– En näe muutostarpeita suomalaisen energiapolitiikan suurissa linjoissa, mutta meidän tulee kyllä aktiivisesti varmistaa, että Suomessa tehdään energiapolitiikkaa näiden linjausten mukaisesti, vastaa Vapaavuori kysymykseen Suomen energiapoliittisen linjan muuttamisen tarpeesta. EU-komission esitys energia- ja ilmastopolitiikasta vuoteen 2030 painottaa nimenomaan kasvua ja työllisyyttä samalla, kun siirrytään kohti hiilineutraalia energiatulevaisuutta. Vapaavuori muistuttaa, että päästökauppa ja ilmastotavoitteet eivät yksinään ohjaa riittävästi energiapolitiikkaa.

– Päästökauppa ohjaa vain päästöjen vähentämistä, mutta ei toimitusvarmuuden turvaamista kaikissa olosuhteissa ja yhteiskunnan kilpailukyvyn tukemista. Ne on tehtävä kansallisen energiapolitiikan keinoin, muistuttaa Vapaavuori.

Ilmastotavoitteiden saavuttamisen sähkön- ja lämmöntuotannossa tulisi Vapaavuoren mielestä perustua mahdollisimman pitkälti päästökauppaan ja markkinaehtoisuuteen, jotta tavoitteet saavutettaisiin mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Sähkön omavaraisuus edellyttää uusia investointeja

Kilpailukyvyn kannalta Vapaavuori pitää keskeisenä tavoitteena turvata vakaa ja kohtuuhintainen sähkön ja energian tuotanto. Jos sähkön hinta heijastelee pitkällä aikavälillä uusien investointien kustannuksia, sähkömarkkinoille syntyy markkinaehtoisia investointeja. – Tavoitteena on vakaa ja kohtuuhintainen kehitys, ei niinkään mahdollisimman halpa hinta lyhyellä aikavälillä. Parhaiten tätä tavoitettava kohtuuhintaisuudesta edistää mahdollisimman markkinaehtoinen toiminta, mitä myös Eurooppa-neuvoston 2030-linjaukset ja yhdentyvät energian sisämarkkinat tukevat aiempaa paremmin.

Sähkön tuotantokapasiteetin riittävyyttä Vapaavuori pitää hyvin tiukkana aina Olkiluoto 3:n valmistumiseen asti, minkä jälkeenkin on tarvetta uudelle kotimaiselle tuotannolle.

– Teollisuuspäästödirektiivi merkinnee, että osa hiilivoimaloista poistuu markkinoilta viimeistään 2020-luvun alkupuolella. Fennovoiman ydinvoimalan valmistuminen helpottaa tilannetta, mutta Loviisan voimalaitosten sulkeminen ja lisääntyvä sähkön kysyntä kuitenkin palauttavat vahvan riippuvuuden tuontisähköstä vuoden 2030 jälkeen, arvioi Vapaavuori.

Suomen tuleekin Vapaavuoren mielestä huolehtia edellytyksistä investoida yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon kapasiteettiin. – Tulevan hallituksen on arvioitava ydinvoiman lisäkapasiteetin tarve. Tällä hetkellä ydinvoima on kustannusrakenteensa puolesta se energiatuotantomuoto, jolla voidaan tuottaa sähköä pitkällä käyttöajalla ympärivuotiseen tarpeeseen, muistuttaa Vapaavuori.

Tehtyjen selvitysten mukaan sähkön kulutuksen arvioidaan jatkossa kasvavan vaikka energian kokonaiskulutus kääntyy laskuun. Tosin sähkönkäytön tehostumisesta ja teollisuuden tuotantorakenteiden muutoksesta johtuen sähkönkulutus ei kasva yhtä nopeasti kuin aikaisempina vuosikymmeninä.

– Kun Suomen tavoitteena on parantaa sähköntuotannon omavaraisuutta, sähkönkulutuksen kasvu ja ikääntyvän voimalaitoskapasiteetin korvaaminen edellyttävät investointeja uusiin voimalaitoksiin, muistuttaa Vapaavuori.

Energiaomavaraisuutta kasvatettava

Suomi on oikealla uralla saavuttaakseen EU:n 2020-pakettiin kuuluvan tavoitteensa nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta, mikä parantaa omavaraisuutta. Parlamentaarisen komitean asettamien tavoitteiden mukaan energiaomavaraisuutemme voidaan nostaa 50-60 prosenttiin, Suomessa tuotettava ydinvoima mukaan lukien jopa 80 prosenttiin. – Uusiutuvat energialähteet hyödyntävät pääasiassa kotimaisia resursseja ja ydinvoimakin parantaa energian huoltovarmuutta sekä kotimaisuusastetta kansainvälisen käytännön mukaan laskettuna, muistuttaa Vapaavuori.

Suomi on energian suhteen hyvin tuontiriippuvainen. Energian hankinnan kotimaisuusaste on viime vuosina keskimäärin ollut 35 prosenttia, ydinvoima mukaan luettuna 53 prosenttia loppuosan ollessa tuontienergiaa. Tuontienergialla on kauppatasetta huonontava vaikutus, mutta energiaa ostetaan sieltä mistä sitä saa edullisesti, erityisesti Venäjältä.

Venäjän tuonnin riippuvuutta ei Vapaavuori pidä Suomelle kohtuuttomana ongelmana, mutta pitää tärkeänä, että tuontia korvaavia kotimaisia energiavaihtoehtoja ja niiden kilpailukykyä kannattaa pyrkiä lisäämään.

– Vaikka tuomme maakaasua tällä hetkellä vain Venäjältä, olemme valmistelemassa nesteytetyn maakaasun terminaaleja, joten tältä osin tuontiriippuvuus yhdestä maasta tulee poistumaan. Lisäksi Suomessa on pidetty tärkeänä, että meillä on monipuolinen energian tuotantopaletti ja tällöin energian tuonti on ihan perusteltua.

Uudet investoinnit päästöttömiin energiamuotoihin

Eurooppa-neuvoston päätelmiä vuodelle 2030 Vapaavuori pitää Suomen kannalta tyydyttävinä. EU-tavoitteiden mukaan päästöjä tulee vähentää 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta, ja päästökauppa nostaa aiempaa suurempaan rooliin. Uusiutuvalle energialle asetettiin vähintään 27 prosentin sitova EU-tasoinen tavoite. – Kansallinen liikkumavara säilyy, sillä jäsenmaat laativat omat suunnitelmansa ja asettavat omat uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteensa. Lisäksi energian tuotantorakenne kuuluu jäsenmaiden päätösvaltaan, sanoo Vapaavuori.

Uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta voi nousta 50–60 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä Suomen on muutettava energiajärjestelmänsä lähes päästöttömäksi, joten uudet investoinnit tulevat pitkälti suuntautumaan päästöttömiin energiamuotoihin. – Keskeinen painopiste on uusiutuva energia, erityisesti bioenergia. Suomen tulee myös pyrkiä turvaamaan yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon CHP: n kilpailukyky, sanoo Vapaavuori.

Teollisuuspäästödirektiivin vaikutuksesta lauhdevoimalaitoksia joudutaan sulkemaan, josta seuraa säätökykyisten voimalaitosten poistuminen markkinoilta. Samaan aikaan säätökyvyttömän ja tuotannon suhteen huonosti ennakoitavan tuotannon, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, osuus tulee kasvamaan. – Säätösähköstä saattaa Suomessa jatkossa tulla niukkuutta tai säätökyvyn ylläpitäminen vaatii ainakin erilaista huomiota kuin tähän saakka, muistuttaa Vapaavuori. Tarve sähkön kysyntäjoustolle ja sähkön varastoinnille tulee tästäkin syystä kasvamaan.

Tulevaisuuden luokkahuoneessa opiskellaan tableteilla

Pelit, tabletit ja media vyöryvät koulumaailmaan ja luokkahuoneeseen. Miten opettaja pysyy kehityksessä mukana, ja miten iPadeja ja nuorten mediaosaamista voidaan hyödyntää tulevaisuuden luokkahuoneessa? Educa-messujen ohjelmassa ja näyttelyssä perehdytään tähän monesta näkökulmasta. Suomen suurin kasvatus- ja opetusalan tapahtuma avaa ovensa Messukeskuksessa perjantaina 23.1.

Tulevaisuuden luokkahuone tukee erilaisia oppimistapoja ja -tilanteita muun muassa tilan muunneltavuudella. Langaton tekniikka mahdollistaa liikkumisen, jakamisen ja esittämisen ja kalustus uudelleenryhmittelyn oppimistilanteeseen sopivaksi. iPadit toimivat oppimisen välineenä ja niiden sovellukset sopivat erilaisille oppimistavoille. Educa-messuilla voi tutustua tulevaisuuden luokkahuoneeseen, jonka on suunnitellut Edulution Oy ja kalustanut Piiroinen. Puolen tunnin välein tapahtuvia demoja voi tulla seuraamaan ilman erillisilmoittautumista.

Tulevaisuuden muunneltavasta luokasta ja kosketusnäyttö- ja mobiiliteknologiaan perustuvasta opetuksesta puhutaan myös Educan ohjelmassa. Tablet-koulun rehtori KT Mikko Ripatti kertoo, mitä tapahtuu, kun iPadit tulevat peruskouluun, koulu luopuu painettujen koulukirjojen tilaamisesta ja toimii sähköisten oppimateriaalien maailmassa tietoyhteiskunnan tienraivaajana.

Finnish Education Groupin tutkija, arkkitehti Heikki Luminen esittelee RYM SHOCK -tutkimushankkeen, jossa digitalisoituva maailma ja viimeisin oppimistutkimus yhdistetään opetukseen sopivaksi fyysiseksi oppimisympäristöksi. Hankkeessa on kehitetty muunneltava koulusolu ja oppimisympäristö Oulun normaalikouluun ja monitoimitilat Hämeenlinnaan.

Opettaja mediakasvattajana, oppilaat pelinkehittäjinä

Mediakasvatusseura opastaa ja perehdyttää opettajat mediamaailman uusimpiin kiemuroihin. Tietoiskuissa pohditaan muun muassa, miten opettaja löytää oman roolinsa mediakasvattajana ja pysyy kärryillä medioiden tulviessa luokkahuoneisiin. Lisäksi annetaan vinkkejä, miten opettaja pystyy parhaiten tukemaan lapsen ja nuoren kasvua, osallisuutta ja monilukutaitoa mediamaisemassa ja netin käytössä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan yksi keskeinen kehittämisalue kouluissa on digitaaliseen pelaamiseen liittyvä mediakasvatus. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin suunnittelija Tommi Tossavainen esittelee, millaista pelaaminen on vuonna 2015 ja miksi pelikasvatus on tärkeää.

Anne Berner ja Leikillisen ja pelillisen oppimisen keskuksen (PLC) tiimi kertovat, minkälaisia uusia menetelmiä yhteisölliseen pelinkehittämiseen Helsingin yliopistossa on kehitetty. Keskiössä on lasten luovuuden lisääminen päästämällä lapset itse ideoimaan. Kankainen lopputulos on kehitetty yhdessä Vallila Interiorsin kanssa.

Euroopan Unioni on päättänyt Eurooppalaisen liikenneverkon luomisesta

TEN-T (Trans-European Transport Networks) avulla EU haluaa luoda kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Tavoitteena on lisätä erityisesti raideliikenteen tavarakuljetuksia ja matkustajaliikennettä. Vuosiksi 2014 – 2020 TEN-T verkkoon on budjetoitu 26 mrd. euroa ja se kohdistetaan kokonaisuudessaan raideverkkoon. Tausta-ajatus on, että noin 10 %:n tuella saada aikaan yli 10-kertaiset investoinnit liikenneverkkoon eli yli 250 mrd. euroa.

Suomea risteää kaksi eurooppalaista ydinverkkokäytävää: Pohjanmeri-Itämeri käytävä, joka päättyy Helsinkiin ja Skandinavia-Välimeri käytävä, joka yhdistää itärajan Helsingin ja Turun kautta Tukholmaan ja edelleen Keski-Euroopan kautta Välimerelle. Suomessa verkko jakaantuu ydinverkkoon ja kattavaan verkkoon. Suomi on sitoutunut saattamaan ydinverkon EU:n normien mukaiseen kuntoon vuoteen 2030 mennessä. Päätös on velvoittava. Ydinverkon kehittämiskustannukset ovat tieverkon osalta noin 6,5 ja raideverkon osalta noin 4,2 mrd. euroa.

Suomen velvoite verkon rakentamiseen koskee vain tieverkkoa, koska raideverkkomme ei kuulu leveämmän raideleveyden vuoksi Eurooppalaiseen järjestelmään. Tieverkko onkin siis pakko rakentaa, mutta tukea EU:lta ei tule. Raideverkkoa ei ole pakko rakentaa, mutta jos rakennetaan, EU maksaa noin 10 prosenttia kuluista. EU:n tuki raideverkkoon voi nousta rahoituskaudella 600 miljoonaan euroon. Sellainen raha kannattaa ottaa vastaan.

EU:n liikennepolitiikan toteuttamisessa törmätään Suomessa heti alkuunsa resurssien niukkuuteen. EU:n tukea ei tule, jos valtio ei investoi omaa rahaa. Nykyinen liikenneinfran investointikehys on 375 milj. euroa vuodessa. TEN-T ydinverkon rakentamiseen kuluisi 28 vuotta, jos koko kehys käytettäisiin vain tähän tarkoitukseen. Muiden väylien kehittämiseen ei sitten olisikaan varaa. Näin ei tietenkään voi tapahtua. Suomella onkin käytännössä kolme vaihtoehtoa:

1) TEN-T verkkoa supistetaan.
2) Verkon laatutasoa alennetaan.
3) Investointikehystä nostetaan tuntuvasti.

Olisi kummallista, jos Suomi lähtisi supistamaan jo nyt suppeaa ydinverkkoa. Varsinkin, kun päätökset verkon laajuudesta on tehty Suomen esityksen mukaisesti. Ydinverkon supistaminen olisi myös aluepoliittisesti ikävä viesti. Nytkään se ei kata koko Suomea. Käytännössä Suomen tulisi pohtia kakkos- ja kolmosvaihtoehdon mukaista etenemistä. Laatutasoa varsinkin tiepuolella voidaan pudottaa. Ennen kaikkea Suomen tulisi panostaa jatkossa tuntuvasti enemmän rahaa väyliinsä aivan kuten muut Pohjoismaat ovat tehneet.

Kansallisen liikennepolitiikan uudelleen arviointiin on erinomaiset perustelut. Hyvät liikenneyhteydet ovat Suomen henkireikä. Kotimarkkinamme ovat pienet ja hyvinvointimme on viennin varassa. Taloudellisen kasvun ja uusien työpaikkojen syntymisen edellytys on toimiminen kansainvälisillä markkinoilla. Logistinen asemamme Euroopan markkina-alueen reunalla on epäedullinen ja lisää yritysten kustannuksia. 80 prosenttia viennistämme tapahtuu meriteitse ja siten usean eri kuljetusmuodon yhteistyön tuloksena. Sujuvat kuljetusketjut parantavat yritysten kilpailukykyä, joten väyliin panostaminen tuo pysyviä positiivisia vaikutuksia talouteen.

EU ei painota turhaan raideliikenteen kehittämistä. Raideliikenne onkin nostettava liikennepolitiikan keskiöön. Raideliikenne on tehokas tapa kuljettaa tavaroita ja ihmisiä pitkiä tai keskipitkiä matkoja. Raideliikenne vähentää myös öljyriippuvuutta, ja sitä kautta energiariippuvuuttamme Venäjästä. Myös ilmastonmuutoksen hallinnan näkökulmasta on tärkeää saada yhä enemmän kuljetuksia ja ihmisiä raiteille.

EU:n heittämään haasteeseen on tartuttava. Suomen, jos kenen, tulisi kantaa huolta logistisesta kilpailukyvystään ja talouskasvustaan. Seuraavan liikennepoliittisen selonteon johtoajatuksena tulisikin olla pitkäjänteinen, Suomen logistisen aseman parantamiseen tähtäävä liikennepolitiikka. Neljän vuoden sijaan tähtäimen tulee olla vuodessa 2030. TEN-T verkon rakentaminen vaatii valtavasti voimavaroja ja suunnittelua, joten päätöksissä on voitava nähdä yli vaalikausien.

Pekka Salmi
Kirjoittaja on Pro Rautatiet ry:n puheenjohtaja ja Tampereen kaupungin apulaispormestari

Tiviittori selvittää digiosaamisen tason

Digiosaamisen tasosta on enemmän luuloja kuin tietoa, vaikka tieto- ja viestintäteknisen osaamisen on määrä kiidättää Suomi menestykseen. Uusi verkkopalvelu Tiviittori selvittää digiosaamisen tason. Kun tunnistetaan vahvuudet ja heikkoudet, koulutus- ja kehityspanokset on helpompi kohdistaa oikein.

Tiedosta toimintaan

Jotta voimme hyötyä tietotekniikan tuomista mahdollisuuksista, tarvitaan osaamista. Osaamisen kehittäminen kuitenkin edellyttää, että tiedämme, mihin kehitystoimet on syytä kohdistaa.

Tiviittori on verkkotyökalu, joka auttaa tunnistamaan nykyosaamisen tason. Tieto helpottaa koulutuksen suunnittelua ja kohdentamista sekä tukee johdon päätöksentekoa.

Nykyajan lukutaidosta tiedon jakamiseen

Tiviittori on itsearvioitityökalu sekä yksilöllisten että ryhmien tieto- ja viestintäteknisten taitojen arviointiin. Työkalun mittarit soveltuvat niin perustaitojen kuin syvällisemmän tietotyöosaamisen testaamiseen.

Tiviittorissa on kolme itsenäistä testikokonaisuutta:

Tietoyhteiskunta- ja mediataidot keskittyy digiajan perusosaamiseen, teknis-käytännölliset taidot mittaa hyötykäyttäjän osaamista ja tietotyön taidoissa painottuvat työn tekemisen tavat tiedon tuottamisesta yhteisölliseen jakamiseen.

Tulosraportit antavat selkeä kuvan sekä yksilön että ryhmän tietoteknisestä osaamisesta eri osa-alueilla. Lisäksi osaamista verrataan kaikkien testin tehneiden tuloksiin. Ajan myötä Tiviittori kertoo, missä kunnossa valtakunnan tieto- ja viestintätekninen osaaminen on.

Tiiviittorin kehittäminen lähti tarpeesta

Tiviitorin takana on TIEKE, joka pitkästä kokemuksesta tieto- ja viestintätekniikan osaamisen edistäjänä tietää, että selviä puutteita tvt-osaamisessa on – sekä nuorilla että aikuisilla. Tämän osoittavat myös PISA ja ”aikuisten PISA” eli PIAAC.

Tarvetta helposti käytettävälle osaamisen arviointityökalulle on. Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin siirtyminen ja henkilöstökoulutuksen niukkenevat resurssit eivät suinkaan vähennä tarvetta – päinvastoin. Hämmästyttävän harva organisaatio on kartoittanut henkilöstönsä digiosaamisen.

Tiviittorin kehitystyö on tehty yhdessä oppilaitos- ja organisaatiokumppaneiden sekä Systeemiset oppimisratkaisut -tutkimusverkoston kanssa osana Tekesin Oppimisratkaisut-ohjelmaa.

Teollisen internetin ratkaisuissa on huikeat tuottomahdollisuudet

Digitaalisia palveluja sisältävät tuotteet ovat avain kasvuun

Teollinen internet tarjoaa yrityksille kertaluokkaa suurempia mahdollisuuksia tehostaa toimintaansa ja parantaa tulostaan liittämällä tuotteisiinsa uusia digitaalisia palveluja, todetaan Accenturen uudessa teollisen internetin mahdollisuuksia kartoittavassa raportissa Driving Unconventional Growth through the Industrial Internet of Things.

Teollinen internet, englanniksi Industrial Internet of Things (IIoT), yhdistää sensoreihin perustuvan tietojenkäsittelyn, teollisen analytiikan ja älykkäät laitesovellukset yhdeksi toisiinsa kytkettyjen älykkäiden teollisten tuotteiden, prosessien ja palvelujen kokonaisuudeksi. Teollisen internetin järjestelmät tuottavat tietoa, joka auttaa yrityksiä tehostamaan toimintaansa. Samalla yritykset voivat myös kasvattaa liikevaihtoaan tuomalla nopeasti laajeneville markkinoille uusia ja innovatiivisia palveluja.

Uudet palvelut parantavat tuottavuutta ja pienentävät operatiivisia kustannuksia
Teollisen internetin kaupallinen potentiaali on merkittävä. Riippumattomat lähteet ennustavat, että globaalien teollisen internetin investointien ennakoidaan nousevan jopa 5 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuoteen 2020 mennessä1. Luvussa on kasvua 2400 prosenttia vuodesta 2012, jolloin investointeja tehtiin yhteensä noin 20 miljardin dollarin arvosta. Yritykset, jotka automatisoivat tuotantoaan ja ottavat käyttöön joustavampia tuotantotekniikoita, voivat lisätä tuottavuuttaan jopa 30 prosenttia2. Lisäksi esimerkiksi laitteiston sensoriteknologiaan perustuva ennakoiva huolto voi tuoda yrityksille jopa 12 prosentin säästöt määräaikaishuoltoihin verrattuna sekä vähentää ylläpitokustannuksia jopa 30 prosenttia ja konerikkoja 70 prosenttia3.

”Teollisuusyritykset ovat jo pitkään ymmärtäneet palveluiden merkityksen ja täydentäneet tuotteista saamiaan tuloja palveluilla”, kertoo Juha Turunen, Accenturen teollisen internetin ratkaisuista Suomessa vastaava johtaja. ”Innovatiivisimmat yritykset, jotka ymmärtävät digitaalisuuden merkityksen liiketoiminnalle, luovat digitaalisten teknologioiden avulla tuotteen ja palvelun hybridejä, jotka tarjoavat uusia kasvumahdollisuuksia ja avaavat tietä seuraavan sukupolven teollisuustuotteille.”

Raportin mukaan innovatiiviset teollisuusyritykset voivat tehostaa kasvuaan kolmella tavalla:

– kasvattamalla liikevaihtoa, lisäämällä asiakkaidensa tuotantoa, luomalla tuotteen ja palvelun yhdistäviä liiketoimintamalleja: Etenkin kaivos- ja öljy-yhtiöt sekä prosessiteollisuus hyötyvät uusista, koko toimitusketjun toimintaa tehostavista ratkaisuista.
– kehittämällä uusia innovaatioita älykkäiden teknologioiden avulla: Laitteisiin ja koneisiin liitetyt älykkäät teknologiat tuottavat tietoa, jota hyödyntämällä yritykset voivat luoda uusia ansaintamahdollisuuksia, kuten tuotteiden ja ylläpidon tarjoaminen yhtenä palveluna.
– auttamalla työvoimaa omaksumaan teolliseen internetiin liittyvien työtehtävien edellyttämät uudet taidot sekä rekrytoimalla teollisen internetin teknologioiden erityisosaajia.

”Yritysasiakkaat arvostavat aina uusia tuotteita ja palveluita, jotka tuottavat asiakkaille lisäarvoa”, sanoo Turunen. ”Esimerkiksi Michelin käyttää renkaissaan antureita, jotka analytiikkaan yhdistettynä auttavat kuorma-auton kuljettajia säästämään polttoainetta. Autonvalmistaja Daimler on luonut Car2Go-vuokrauspalvelun, joka on luopunut keskitettyjen toimipisteiden mallista. Palvelu käyttää sen sijaan ladattavaa älypuhelinsovellusta, jonka avulla asiakkaat voivat ottaa autot käyttöönsä suoraan niiden pysäköintipaikalta.”

”Suomen teolllisuudessa on ymmärretty hyvin teollisen internetin potentiaali ja merkitys. Sen mahdollistamat palvelut ovat kuitenkin vasta suunnittelupöydällä, koska teollisen internetin edellyttämät digitaaliset ja kehittyneet ennustavat analyyttiset kyvykkyydet ovat rajallisia. Myös etenemisen kaupalliseen hyödyntämiseen tulisi olla suoraviivaisempaa. Viive aikomuksesta tekoihin on liian pitkä. Yritysten, jotka haluavat kehittää oman toimintansa tai koko toimialan mullistavia tuotteen ja palvelun muodostamia kokonaisuuksia, kannattaa toimia nyt. Teollisen internetin tarjoamat kasvumahdollisuudet odottavat toteuttajia”, Turunen rohkaisee.

Lue alkuperäinen englanninkielinen tiedote.

Tutkimus: verkkokauppa ja logistiikka kasvavat maailmanlaajuisesti

Seuraavien 10 vuoden aikana nettikaupan merkitys tulee kasvamaan vielä enemmän kuin tähän asti on arveltu – ei pelkästään teollisuusmaissa, vaan myös kehittyvillä alueilla. Logistiikan rooli tulee olemaan keskeinen: se tuo yrityksille tärkeitä kilpailuetuja, esimerkiksi toimitukset muutaman tunnin kuluessa tilauksesta, joustavat vastaanotto- ja palautusajat sekä ketterät logistiikka- ja lisäarvopalvelut kehittyvillä markkina-alueilla.

Tämä on yksi Global E-Tailing 2025 -tutkimuksen keskeisiä havaintoja. Selvityksen käynnisti Deutsche Post DHL ja siihen osallistuivat trenditutkimukseen erikoistuneet Z_punkt ja See More sekä useat kaupan, logistiikan ja tutkimuksen asiantuntijat. Kyseessä on ensimmäinen maailmanlaajuinen skenaariotutkimus kansainvälisestä verkkokaupasta ja sen vaikutuksista logistiikka-alalle.

Tutkimuksen neljässä skenaariossa kuvataan, millaista verkkokaupankäynti voisi olla kuluttajien ja yritysten kannalta lähitulevaisuudessa. Skenaariot pohjautuvat tärkeimpien vaikuttavien tekijöiden yksityiskohtaiseen analyysiin – energian ja raaka-aineiden hinnoista teknologisiin, poliittisiin ja sosiaalisiin tekijöihin sekä kulutusmalleihin. Skenaarioissa hahmotellaan myös yhteiskunnan arvojen muutosten mahdollisia vaikutuksia. Tutkimuksen kohteina oli joukko teollisuusmaita sekä kehittyviä markkina-alueita eri puolilta maailmaa. Lisäksi ”trendinuuskijat” tutkailivat osto- ja logistiikkatrendejä 12 kansainvälisessä metropolissa, mm. New Yorkissa, Moskovassa, Bangaloressa, Jakartassa ja Lagosissa. Kuluttajaläheisyys kytkee skenaariot nykypäivään ja lisää niiden luotettavuutta.

Jo tällä hetkellä verkkokaupan osuus on noin 8 prosenttia kaupan kokonaisvolyymista Euroopassa ja tutkimus päättelee sen edelleen kasvavan – skenaariosta riippuen aina 40:ään prosenttiin teollisuusmaissa ja 30:een prosenttiin nykyisillä kehittyvillä alueilla. ”Tulevaisuudessa logistiikan merkitys verkkokauppiaiden toiminnan mahdollistajana ja menestystekijänä tulee olemaan vieläkin suurempi kuin tällä hetkellä”, totesi Jürgen Gerdes, Deutsche Post DHL:n posti-, verkkokauppa- ja pakettitoiminnoista vastaava konsernijohdon jäsen, tutkimuksen julkistustilaisuudessa Berliinissä. ”Kansainvälisenä logistiikkatoimijana meillä on hyvä yleiskuva eri toimialojen yrityksistä lähes kaikissa maailman maissa. Siksi voimme auttaa yrityksiä sekä neuvonantajan että yhteistyökumppanin roolissa.”

Kehittynyt digikulttuuri vai tee-se-itse?

Ensimmäisen skenaarion mukaan nykyiset kehittyvät markkinat ovat kasvun moottori seuraavien 11 vuoden ajan ja verkkokaupasta on vahvan globaalin talouden sekä keskiluokan ostovoiman myötä kehittynyt todellinen “Everywhere Commerce”. Kuluttajat saavat ostoksensa nykyistä huomattavasti nopeammin: alle 24 tunnin pikakuljetukset ovat standardi ja niiden onnistumista mitataan minuuteissa. Toinen skenaario hahmottelee erittäin kehittynyttä digitaalista kulttuuria, jossa lähes kaikki tuotteet myydään verkossa ja kuluttajat käyttävät avattaria apuna ostoksissaan. Logistiikkayritykset tarjoavat valmistajille suojattuja toimitusketjuja tuoteväärennösten torjumiseksi.

Tutkimus ei kuitenkaan tarjoa ainoastaan positiivisia ennusteita maailmanlaajuisesta verkkokaupasta, vaan mukana on myös mahdollisia kriisiskenaarioita. Neljäs skenaario kuvaa maailmanlaajuisen kulutuskäyttäytymisen kehityspolkua sen jälkeen kun maailmantalous on käynyt läpi uusia taloudellisia kriisejä, joiden johdosta energian ja raaka-aineiden hinnat ovat nousseet huikeasti. Tällaisissa olosuhteissa vallitsevana trendinä voisi olla pikemminkin tee-se-itse sekä vaihtotalous kuin uuden hankkiminen.

Kuluttajakäyttäytymisen muutokset vaikuttavat vähittäiskauppaan

Skenaarioanalyysiä täydentävät useiden maineikkaiden logistiikka-asiantuntijoiden kirjoitukset. Professori Dirk Moschett Fribourgin yliopistosta Sveitsistä korostaa kokonaistaloudellista tarvetta yhdistää yhteiskunnan toimitusvirrat entistä tehokkaammin. Professori Geritt Heinemann Niederrheinin yliopistosta Saksasta käsittelee “E-Pace”-esseessään yksityiskohtaisesti ajoituksen merkitystä verkkokaupalle. Professori Shashi Matta Ohion yliopistosta analysoi, miten kuluttajakäyttäytymisen muutokset – esimerkiksi kestävän kehityksen trendi tai crowd-shaping – vaikuttavat verkkokauppaan.

Kaikille skenaarioille ja kirjoituksille on yhteistä näkemys, että kilpailu tulee kiristymään sähköisessä kaupankäynnissä niin globaalilla, kansallisella kuin alueellisellakin tasolla. Jürgen Gerdes: “Emme voi tietää varmasti, miltä maailma näyttää vuonna 2025. Tutkimuksen eri skenaariot kuitenkin osoittavat, miten nopeasti maailmanlaajuinen vähittäiskauppa muuttuu – sekä verkossa että muualla – ja että logistiikka tulee olemaan muutosprosessien keskiössä.”

Tutkimus kokonaisuudessaan sekä muuta materiaalia – mm. video sekä kuvia eri skenaarioista – englanninkielisellä sivustolla http://www.dpdhl.com/e-tailing

Joensuussa tutustutaan automaattisen puhujan- ja kielentunnistuksen menetelmiin

Joensuussa paneudutaan automaattisen puhujan- ja kielentunnistuksen menetelmiin kansainvälisessä Odyssey 2014 –konferenssissa 16.-19.6.2014. Konferenssiin tulee kaikkiaan sata tutkijaa, puolustus- ja turvallisuusalan asiantuntijaa, rikostutkijaa ja yritysten edustajaa eri puolilta maailmaa. Automaattinen puhujantunnistus on yksi nopeimmin kasvavista puheteknologian aloista. Keskeisiä sovelluksia ovat muun muassa rikostekninen ääniprofilointi, käyttäjän etätunnistus puhelinpankki-asioinnissa ja älypuhelimeen kirjautuminen.

Nelipäiväisen konferenssin aikana kuullaan lukuisten alan johtavien tutkijoiden puheenvuoroja. Dr. Joseph P. Campbell (MIT Lincoln Lab, USA) syventyy rikosteknisen puhujantunnistuksen haasteisiin, kiistoihin ja mahdollisiin lähitulevaisuuden ratkaisuihin. Tapahtumassa puhuu myös modernin koneoppimisen pioneeri, Dr. Samy Bengio (Google Research, USA). Bengio esittelee uusia menetelmiä esimerkiksi puheen ja kuvan yhteisupotusmenetelmästä (joint embedding), jota voidaan soveltaa multimediadatan älykkäässä sisältöhaussa. Professori Martin Cooke (University of the Basque Country) keskittyy puhesignaalin muokkaamiseen, jolla voidaan parantaa puheen ymmärrettävyyttä melussa.

Yhdysvaltojen kauppaministeriön alainen mittausstandardien yksikkö NIST (National Institute of Standards and Technology) esittelee tulokset uusimmasta teknologiaevaluoinnista, jolla pyritään vauhdittamaan puheteknologia-alan menetelmäkehitystä. NIST i-Vector Machine Learning Challenge –kilpailuun tuli 8000 ideaa ympäri maailmaa. Lisäksi konferenssissa käsitellään koneoppimiseen perustuvaa tilastollista puhujan ja kielen mallinnusta, tunnistustekniikoiden kalibrointia, yksilöllisten puhepiirteiden irrotusta signaalista sekä keinotekoisia hermoverkkomalleja.

Odyssey-konferenssi järjestetään ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa. Joensuussa juhlitaan myös konferenssin 20-vuotista historiaa. Suomen lisäksi osallistujia on 23 maasta, kuten USA:sta, Espanjasta, Ranskasta, Venäjältä, Singaporesta, Kanadasta ja Kiinasta. Konferenssia isännöi Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos. Laitoksen tutkimusryhmällä (Speech and Image Processing Unit, SIPU) on 15 vuoden kokemus puhujantunnistuksen metodiikasta. Konferenssin tieteellisen sisällöstä vastaa laaja kansainvälinen komitea, jonka tieteellisessä komiteassa on 77 jäsentä muun muassa Yhdysvalloista, Singaporesta, Tšekistä ja Suomesta.

Maailmanlaajuinen johtajuuden murros on käynnissä

Kansainvälisen viestintätoimistoketju Ketchumin juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan käynnissä on maailmanlaajuinen johtajuuden murros. Tulevaisuuden johtajan valtteina ovat perinteisesti feminiiniseksi mielletyt piirteet kuten aito dialogi, avoimuus ja yhteistyö.

”Vuorovaikutustaidot ovat tulevaisuuden johtajan ykkösominaisuus. Suomessa on paljon haasteita, koska täällä on perinteisesti vaiettu usealla kielellä”, toteaa Suomessa Ketchumia edustavan viestintätoimisto Cocommsin toimitusjohtaja Kaija Langenskiöld .

”Suomessa on havaittavissa, että kilpailussa pärjäävät yritykset, jotka ovat tietoisesti kehittäneet vuorovaikutusta ja avoimuutta. Uuden sukupolven johtajat antavat henkilöstön osallistua ja keskustella, ja heillä on avoimet välit sidosryhmiin. Lisäksi menestyjät hallitsevat viestinnän uudet kanavat.”

Ketchumin Leadership Communication Monitor (KLCM) tutki nyt kolmatta kertaa tehokkaan johtamisen ja viestinnän välisiä sidoksia. Tutkimus kattoi 6 509 vastaajaa 13 maasta ja viideltä eri mantereelta. Tulokset osoittavat, että molempien sukupuolten on vältettävä machotyylistä johtamista luodakseen luottamusta työntekijöiden ja johdon välille. Käskyihin ja työn kontrollointiin keskittyvä johtamistapa koetaan määräileväksi ja jopa röyhkeäksi.

Tutkimukseen vastanneista vain joka viides pitää johtajien nykyistä suoriutumista riittävänä. Vain 22 prosenttia vastanneista piti johtajia tehokkaina, ja 13 prosentin mielestä he kantoivat vastuunsa kriisitilanteissa.

Naiset saivat huomattavasti miehiä paremmat tulokset, kun eriteltiin hyvän esimiesviestinnän ominaispiirteitä. Feminiinisen johtamistyylin opeista voivat hyötyä molemmat sukupuolet.

Naisille ominainen esimiesviestintä perustuu keskusteluun, avoimuuteen ja yhteistyöhön. Arvot, työtavat ja viestit ilmaistaan selkeästi.

Naisjohtajat rankattiin tutkimuksessa miehiä paremmiksi esimerkillä johtamisessa, avoimessa ja läpinäkyvässä viestinnässä, virheiden myöntämisessä ja alaisten parhaiden puolien löytämisessä.

Ketchum on Euroopan suurin ja yksi maailman johtavista viestintätoimistoketjuista. Cocomms on Ketchumin kumppani Suomessa. Tutkimuksen keskeiset tulokset on koottu oheiseen videoon sekä infograafeihin.

Itella Posti laajentaa illalla tilattujen verkkokauppaostosten pikatoimituksia

Verkkokaupoissa tehdään ostoksia eniten ilta-aikaan. Usein vastaanottaja toivoo saavansa ostokset mahdollisimman pian. Itella Postin kaupunkien pikatoimitukset laajenevat kesäkuussa pääkaupunkiseudulta Turkuun ja Tampereelle, jolloin verkkokaupat voivat tarjota pikatoimitusta noin miljoonalle asiakkaalle. Pikatoimituksessa illalla tilattujen tuotteiden toimitus vastaanottajalle on jo seuraavana päivänä.

– Kotimaisten verkkokauppojen yksi kilpailuetu voi olla nopea toimitus. Tuoteuudistuksen myötä noin miljoona kuluttajaa pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa on pikatoimituksen piirissä. Esimerkiksi jotkut verkkokauppojen uutuustuotteet ovat niin haluttuja, että nopealle toimitukselle on kysyntää, johtaja Juha Tiittanen Itellan Pakettipalveluista kertoo.

– Voisi luulla, että myöhäinen tilaaminen ja nopea toimitus ovat mahdoton yhtälö. Palvelu kuitenkin sopii verkkokaupoille, joiden varasto- ja pakkausprosessit taipuvat tilausten aikaiseen käsittelyyn, näitä ovat muun muassa monet suurimmat verkkokaupat. Kuluttajat tahtovat nopeaa palvelua, tämä Itellan ratkaisu on verkkokaupoille houkutteleva myös hinnaltaan, Tiittanen jatkaa.

Käytännössä verkkokauppa voi hyödyntää tuotteiden keräilyyn yö- tai aamutunteja ja toimittaa paketit toimitusalueilla Itella Postin lajittelukeskuksiin aamu 7.30 mennessä. Itella Posti kuljettaa paketit vastaanottajan noudettaviksi samana päivänä postiin tai pakettiautomaattiin.

Myös uuden teknologian varastohanke nopeuttaa verkkokauppojen toimituksia

Kaiken kaikkiaan verkkokauppojen toimitusnopeudet tulevat tulevaisuudessa kasvamaan, kun Itellan nopeita toimituksia varten aloittama varastohanke valmistuu Vantaalle. Verkkokauppiaat saavat ensi vuonna käyttöönsä Euroopan moderneimpiin kuuluvan varastointi- ja jakelujärjestelmän, joka käyttää verkkokaupan tilausten käsittelyssä apuna robotteja. Tämä Itellan varasto on vaihtoehto verkkokauppojen omille varastoille. Verkkokauppojen asiakkaille uuden teknologian varasto tarkoittaa nopeita toimitusaikoja.

TEKES-rahoitus myönnettiin innovatiivisten julkisten hankintojen tutkimukselle

TEKES on myöntänyt rahoituksen tutkimusprojektille, jossa kehitetään uutta liiketoimintaa innovatiivisista julkisista hankinnoista. Tutkimuksen toteuttaa Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitos aikana 1.8.2014–31.12.2016.

Innovatiiviset julkiset hankinnat ovat tapa hankkia uusia tuotteita ja palveluita yksityiseltä sektorilta. Perinteisten toimenpiteiden ja tuotteiden sijaan innovatiivisissa hankinnoissa hankitaan ratkaisuja tarpeeseen. Usein julkisissa hankinnoissa pyritään löytämään tuote tai palvelu mahdollisimman alhaiseen hintaan.

Tuotteen tekniset ominaisuudet ja sekä tapa tuottaa palvelu määritellään tarkasti ennakkoon. Sen sijaan innovatiivisissa hankinoissa hankinnan kohteena voi olla toivottu lopputulos tai vaikutus, kuten palvelutaso. Hankintaprosessin alkuvaiheessa ratkaisu saattaa olla jopa hämärän peitossa, mutta yrityksille annetaan mahdollisuus tarjota sellaisia ratkaisuja, jotka eivät ole ilmeisiä tai joita ei ole vielä edes kehitetty valmiiksi tuotteiksi tai palveluiksi asti.

Tutkimusprojektissa tutkitaan innovatiivisten julkisten hankintojen prosesseja ja vaikutuksia yrityksiin sekä ostajiin talous- ja oikeustieteiden näkökulmasta. Keskeisenä tavoitteena on löytää keinoja, joilla innovatiiviset julkiset hankinnat voivat edistää yritysten kilpailukykyä ja liiketoimintamahdollisuuksia kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Hankkeessa tarkastellaan innovatiivisissa hankinnoissa käytettäviä sopimuksia, kannustinmekanismeja, riskien jakamista sekä yritysten yhteistyömahdollisuuksia ja kykyä osallistua innovatiivisiin hankintoihin. Hankkeessa seurataan eri kaupunkien toteuttamia julkisia hankintoja. Erityisinä kiinnostuksen kohteina ovat biotalous-, ICT- ja sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinnat.

Hanke tuottaa uutta tietoa innovatiivisten julkisten hankintojen vaikutuksista yrityksiin, lopputuotteiden käyttäjiin ja julkisen sektorin ostajiin. Taloustieteiden ja oikeustieteiden näkökulmien yhdistäminen antaa uutta tutkimustietoa innovatiivisista julkisista hankinnoista. Hankkeen tuloksena löydetään keinoja, joilla voidaan parantaa yritysten kilpailukykyä sekä lisätä niiden mahdollisuuksia osallistua innovatiivisiin julkisiin hankintoihin. Perimmäisenä tavoitteena on tuottaa laadukkaampia ja kilpailukykyisempiä tuotteita ja palveluita julkisen ja yksityisen sektorin asiakkaille.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 709 000 euroa. Tutkimusprojektin johtajana toimii professori Matti Turtiainen Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitokselta.

TEKESin ohella Itä-Suomen yliopiston yhteistyökumppaneita projektissa ovat Cloudia Oy, Espoon Yrittäjät ry, JOSEK Oy, KL-Kuntahankinnat Oy, Mikkelin kaupunki, Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry, Suomen Yrittäjät ry ja Tiera Oy.

Suomen paras verkkokauppa -kilpailu käynnistyi

Itella käynnisti 19.5. laajan valtakunnallisen kilpailun, jossa etsitään jälleen Suomen parasta verkkokauppaa. Verkkokauppiaat voivat ilmoittautua mukaan kisaan 19.5. alkaen ja loppukesästä kuluttajat äänestävät suosikkejaan. Voittajat valitaan tänä vuonna viidessä eri äänestyskategoriassa, jotka ovat: paras ulkoasu, paras valikoima, paras käytettävyys, paras asiakaspalvelu ja parhaat toimitustavat.

Itella toteuttaa kilpailun yhteistyössä SBS Discovery Radio Oy:n kanssa ja verkkokauppakilpailun etenemisestä kerrotaan Radio Cityn, Voicen ja Iskelmän taajuuksilla. Kilpailussa ei ole osallistumismaksua vaan yritykset voivat asettaa verkkokauppansa ehdolle kampanjan radiokanavien verkkosivuilla.

Verkkokauppa on kasvanut tasaisesti yli kymmenen vuoden ajan. Kotimaan verkossa tapahtuvan kaupan arvo oli viime vuonna 10,5 miljardia ja kasvua oli edellisvuodesta 9 %. Kilpailun avulla halutaan edistää erityisesti kotimaisten verkkokauppojen tunnettuutta.

-Haluamme auttaa verkkokauppiaita myymään enemmän ja tehdä kuluttajille verkko-ostamisesta mahdollisimman helppoa. Suomessa on paljon erinomaisia verkkokauppoja ja uskomme kilpailun lisäävän niiden tunnettuutta, verkkokaupasta vastaava johtaja Aku Happo Itellasta kertoo.

Suomen paras verkkokauppa -kilpailu järjestetään nyt toisen kerran. Viime vuonna kilpailuun otti osaa 350 erikokoista verkkokauppaa. Tuolloin äänestyksen voitti kaikissa kilpailukategorioissa kosmetiikkaan erikoistunut verkkokauppa Dermoshop.

Kilpailusivut:

http://www.voice.fi/spv

http://www.iskelma.fi/spv

http://www.radiocity.fi/spv

Next Media loi uusia digipalveluja media-alalle

Next Media loi uusia digipalveluja media-alalle – VTT:llä vahva rooli käyttäjälähtöisessä kehittämisessä

VTT on kehittänyt yhteistyössä media-alan kanssa uudenlaisia palveluja juuri päättyneessä, Tekesin rahoittamassa Digilen Next Media -ohjelmassa.

Media-ala on uudistunut monikanavaiseksi, digitaalisia päätelaitteita hyödyntäväksi liiketoiminnaksi niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Ohjelma on mm. mahdollistanut uudentyyppisten digitaalisten palvelujen asiakaslähtöistä konseptointia ja testaamista. Ohjelman tuloksista kerrotaan aikakauslehtimäisessä loppujulkaisussa: http://www.nextmedia.fi/makasiini .

Asiakkaiden ymmärtäminen on avain ylivertaiseen asiakaskokemukseen

VTT osallistui ohjelmassa laajasti digitaalisten palvelujen kehittämiseen yhdessä niiden potentiaalisten käyttäjien kanssa. Käyttäjälähtöisessä kehittämisessä on hyödynnetty VTT:n kehittämää, innovaatioprosessin eri vaiheita tukemaan toteutettua yhteissuunnittelun verkkoympäristöä Owelaa (Open Web Lab, http://owela.fi/). Eri osapuolten yhteisen keskustelualueen lisäksi myös muita Owelan verkkotyökaluja, kuten kyselyjä, äänestyksiä ja päiväkirjoja, käytettiin.

Lisäksi ohjelmassa kehitettiin ja testattiin mediankäytön mittaamisen prototyyppijärjestelmä, joka kerää automaattisesti tietoja mediapalvelujen käytöstä PC:ltä, tabletilta ja älypuhelimesta. Muita mediankäyttötietoja voidaan kerätä toteutetun sähköisen mediapäiväkirjan avulla. Tätä kautta saadaan kuluttajien mediakäytöstä tietoa, jota voidaan hyödyntää palvelujen kehittämisessä.

Käyttäjien kiinnostuksen ja tilanteen huomioivat palvelut tarvitsevat monipuolista profiilitietoa

VTT:n Next Mediassa kehittämiä menetelmiä sovellettiin sisältöjen ja palvelujen kohdistamiseen erilaisten palvelujen, kuten tapahtumien, aikakauslehtiartikkelien, kirjojen, tv-ohjelmien, elokuvien ja pelien, suositteluun. Tämä tapahtui käyttäjän kiinnostuksen ja kontekstin perusteella. Yksi menetelmistä on patentoitu. Siinä kyseessä on täysin uudentyyppinen itseoppiva algoritmi, joka tunnistaa samankaltaisuuksia käyttäjän ja sisältöjen kesken.

Lisätyllä todellisuudella digitaalinen ulottuvuus myös painettuun mediaan

Lisätyn todellisuuden teknologiaa hyödynnettiin useassa hankkeessa. Esimerkiksi VTT:n kehittämän Sparkly-demon käyttäjäkokemukset osoittivat, että lisätyllä todellisuudella voidaan tuoda painettuun mediaan hyödyllinen digitaalinen ulottuvuus. Katso video : http://youtu.be/AjDjsmr0G14

VTT kehitti yhdessä yrityspartnereiden kanssa myös paikkasidonnaisen palvelun uutisten, tapahtumamainosten ja viestien selailuun joko karttapohjalla tai fyysiseen ympäristöön visualisoituna. Sovelluksen avulla käyttäjä voi kokea kännykän kameranäkymässä ympäristöönsä liittyvää tietoa uudella tavalla, suoraan tapahtumapaikassa.

Media-alalle yhteinen tunnistaminen ja maksaminen?

Ohjelman aikana toteutettiin ensimmäinen prototyyppi sähköisten mediatuotteiden digitaalista kauppaa ja kulutusta helpottamaan. Palvelu yhdistää asiakkaan tunnistamisen ja mediatuotteen, kuten iltapäivälehden, helpon maksamisen. VTT:llä oli tärkeä rooli sekä käyttäjien tarpeiden tunnistamisessa että prototyypin valmistamisessa.

VTT teki myös sanomalehtien html5-pohjaisen julkaisemisen kokeiluja, joilla tavoiteltiin sanomalehtien automaattista digijulkaisuprosessia, sekä auttoi määrittämään sähköisten kirjastopalvelujen vaatimia sähkökirjojen metatietojen välitysketjua ja toimintatapoja.

Digile Oy:n käynnistämä Next Media tutki median tärkeimpiä kehityskohteita siirryttäessä kohti digitaalisia palveluja, muun muassa mediakokemusta digitaalisissa päätelaitteissa, median merkitystä ihmisen arjessa sekä suurten mediatietomäärien hallintaa. Next Mediaan osallistui 9 tutkimusorganisaatiota ja 76 yritystä. Ohjelman veturiyrityksenä toimi Sanoma.

Next Median verkkosivut : www.nextmedia.fi
Next Median loppujulkaisu : http://www.nextmedia.fi/makasiini

Jolla-älypuhelinten myynti laajenee Suomessa


Jollan älypuhelinten saatavuus Suomessa on parantunut huomattavasti. Jollan myyntikanaviin ovat vastikään liittyneet Verkkokauppa.com, Expert, Tekniset ja Musta Pörssi. Viime vuoden joulukuusta lähtien Jolla-älypuhelimia on voinut ostaa DNA:lta ja Jollan omasta verkkokaupasta Euroopan laajuisesti.

Jollan älypuhelinten myynti on nyt vahvassa kasvussa, ja yhtiö on solminut uusia myyntiin liittyviä kumppanuuksia, joiden kautta laitteiden saatavuus paranee kotimaassa. Jolla solmi vastikään yhteistyösopimuksen jakelijakumppani F9:n kanssa, jonka kautta Jolla-älypuhelimet ovat tulleet myyntiin Verkkokauppa.comiin ja sen kolmeen myymälään, Tekniset-liikkeisiin ja Tekniset-verkkokauppaan sekä Mustan Pörssin verkkokauppaan ja liikkeisiin kautta maan. Lisäksi Jolla-älypuhelimia voi ostaa useista yksityisliikkeistä eri puolilla Suomea. Muita kanavia on aukeamassa lähiaikoina.

Jolla-älypuhelimia voi nyt ostaa myös DNA:n jälleenmyyjänä toimivista valikoiduista Expert-myymälöistä ja Expertin verkkokaupasta. Viime joulukuusta asti Jolla-älypuhelimia on voinut ostaa DNA Kauppa -myymälöistä, DNA:n verkkokaupasta sekä Jollan omasta verkkokaupasta Euroopan laajuisesti.

”Laajentamalla myyntiämme uusiin kanaviin haluamme tuoda Jollan entistä paremmin kaikkien suomalaisten älypuhelinkäyttäjien saataville”, Jollan toimitusjohtaja Tomi Pienimäki sanoo. ”Viime kuukausien ankaran kehitystyön ansiosta Jollan käyttökokemus on nyt erittäin kilpailukykyinen, ja uskomme myös kuluttajien huomaavan sen.”

Marras-joulukuun vaihteen myynnin aloittamisen jälkeen Jolla on julkaissut jo neljä ohjelmistopäivitystä, joissa on esitelty lukuisia uusia toiminnallisuuksia ja mm. laitteen suorituskykyä ja akun käyttöaikaa on parannettu entisestään.

”Uusimman ohjelmistopäivityksemme myötä käyttöjärjestelmämme on ohittanut kehitysvaiheen ja Jolla-älypuhelin ja Sailfish OS 1.0 ovat nyt kaupallisesti valmiita, myös kansainvälisille markkinoille”, Pienimäki jatkaa. ”Kehitys ei suinkaan pääty tähän, sillä Jollan käyttöjärjestelmää päivitetään jatkossakin kuukausittain. Teemme kehitystyötämme tiiviissä yhteistyössä Jolla-käyttäjien kanssa, jotka voivat osallistua laitteen kehittämiseen together.jolla.com-yhteisössämme.”

Lue lisää Jollasta osoitteessa: http://jolla.com/fi/.

Suomen ABB toimittaa aurinkosähkötekniikkaa megawattiluokan aurinkovoimalaan Mauritiukselle

ABB on toimittanut ”raskaan sarjan” aurinkosähköinvertterit uuteen megawattiluokan aurinkosähkövoimalaan Mauritiukselle. Voimala tuottaa noin 24 gigawattituntia puhdasta sähköä vuodessa. Samalla saarivaltion hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 15 000 tonnilla vuosittain.

Toimitus sisältää 17 aurinkosähköinvertteriä (630 – 1000 kilowattia), jotka muuntavat aurinkopaneeleiden tasasähkön sähköverkkoon soveltuvaksi vaihtosähköksi. Invertterit toimivat myös järjestelmän aivoina.

”Verkkoyhtiöt edellyttävät inverttereiltä monipuolisia ohjaus-, seuranta- ja kommunikaatio-ominaisuuksia. Mauritiuksella tämä on erittäin tärkeää, koska saarivaltion verkko on kohtuullisen pieni. Kauppa on hyvä osoitus Suomen ABB:n teknologisesta osaamisesta puhtaan uusiutuvan energiantuotannon edistämisessä”, markkinointijohtaja Jyrki Leppänen ABB:ltä sanoo.

Maailman aurinkoenergiamarkkinat ovat vahvassa kasvussa. Viime vuoden loppuun mennessä asennetun kapasiteetin määrä ylitti jo 130 gigawattia.

Inverttereiden lisäksi ABB on toimittanut Mauritiuksen uuteen voimalaan keskijännitekojeistot, muuntajat sekä sähköasemalaitteistoa sisältäen aurinkovoimalan valvonta- ja ohjausjärjestelmän.

Raskaan sarjan aurinkosähköinverttereiden tutkimuksen ja tuotekehityksen vastuu on ABB:llä Suomessa. Aurinkoinverttereiden tuotekehitys alkoi Pitäjänmäellä 2000-luvun loppupuolella ja vuonna 2010 ABB rakensi taajuusmuuttajatehtaan katolle teholtaan Suomen suurimman verkkoonkytketyn aurinkosähkövoimalan. Sen tuottama sähkö käytetään tehtaalla trukkien lataamiseen ja kulutushuippujen leikkaamiseen. Samalla voimala palvelee aurinkosähköinverttereiden tutkimuksen ja tuotekehityksen tarpeita.

Tuorein suomalaisen tuotekehityksen tulos on maaliskuun lopussa lanseerattu kahden megawatin invertteriasema, joka sisältää kaksi 875:n tai 1000 kilowatin aurinkosähköinvertteriä sekä laitteiston inverttereiden yhdistämiseksi keskijännitemuuntajaan. Konttiratkaisu mahdollistaa helpon kuljetuksen ja nopean asennuksen sekä takaa inverttereille testatun toimintaympäriston ja käyttövarmuuden vaativissakin olosuhteissa.

Mauritiuksen ensimmäisen megawattiluokan aurinkosähkövoimalan kokonaiskapasiteetti on 15,2 MWp. Voimalan omistaa SARAKO PVP Co. Ltd.
– See more at: https://www.sttinfo.fi/release?releaseId=12617552#sthash.a7NZJOuU.dpuf

Suomen Asuntomessut sai SAFA-palkinnon

Suomen Arkkitehtiliiton SAFA-palkinto myönnetään Osuuskunta Suomen Asuntomessuille asumisen laadun pitkäjänteisestä ja kokeilevasta kehittämistyöstä. Asuntomessut on yhteisöllinen, taitavasti rakennettu ja ajassa uudistuva asumisen suomalainen kehittämiskonsepti. Tunnustuksen vastaanotti 28.3. Lahden Sibeliustalolla järjestetyillä Arkkitehtipäivillä Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen.

– Messut kokoavat yhteen asuinrakentamisesta kiinnostuneen yleisön, toimijat ja tuotteet, median sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan. Mielenkiintoisen messukonseptista tekee se, että asumisen arkkitehtuurin yleiset trendit ja teemat yhdistyvät kulloisenkin järjestävän paikkakunnan omiin erityispiirteisiin, SAFA -palkintolautakunnan puheenjohtaja Leena Rossi perustelee.

– Messuilla on kokeiltu kiinnostavia ekologisen, kohtuuhintaisen ja yhteisöasumisen innovaatioita, sekä tyyppi-, rakennus- ja ympäristöteknisiä innovaatioita. Parhaimmat messualueet ovat perustuneet huolelliseen kaavasuunnitteluun, viimeisteltyyn lähiympäristöön, kiinnostaviin teemoihin ja asumisen arkkitehtuurin käytäntöjä ravisteleviin vetonaulakohteisiin. Messutapahtumat ovat luoneet Suomeen pysyvän kokoelman kiinnostavia, ajan hengessä toteutuneita ja viimeisteltyjä asuntoalueita, Rossi sanoo.

Ensimmäiset Asuntomessut järjestettiin Tuusulan Lahelan alueella vuonna 1970. Vantaalla 1977 lanseerattiin suomalaiseen omakotiperinteeseen sittemmin vahvasti vaikuttanut ”käkikellotalo”. Jyväskylässä (1985) uutta olivat yksityiskohtiinsa asti hyvin suunnitellut pienkerrostalot ja yhteisöasuminen. Euroopan ensimmäinen esteetön asuinalue esiteltiin Joensuussa vuonna 1995 ja Suomen ensimmäiset puukerrostalot Ylöjärvellä 1996. Energiatehokas asuminen – kuten matala-, passiivi- ja nollaenergiatalot – olivat vahvasti esillä Valkeakosken (2009) ja Tampereen asuntomessuilla (2012).

– Suomen Asuntomessujen toimintaideana on kehittää asumisen laatua Suomessa. Tavoitteena on aikaansaada ajankohdan ja paikkakunnan mahdollisuudet huomioiden mallikkaita asuinalueita. Lisäksi haluamme nostaa laajan yleisön tietoisuuteen kaava- ja asuntosuunnittelun sekä rakentamisen uutuuksia, Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen toteaa.

– Olen erittäin iloinen saadessani vastaanottaa Arkkitehtiliiton merkittävän tunnustuksen. Yhteistyöllämme arkkitehtiliiton suuntaan on pitkät perinteet. Asuntomessut on ollut mukana järjestämässä yhdessä isäntäkaupunkiensa kanssa kymmeniä arkkitehtikilpailuja, esimerkkinä vaikkapa tulevan kesän Asuntomessut Jyväskylässä, jossa on järjestetty peräti kolme arkkitehtikilpailua, Heiskanen lisää.

Vapaaehtoista pelastuspalvelua tarvitaan enemmän kuin koskaan

Vastuu pelastustoiminnasta on viranomaisella, mutta viranomaisverkoston harventuessa vapaaehtoistoiminnan merkitys kasvaa. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun 50-vuotista toimintaa juhlistetaan tulevana viikonloppuna Tampereella.

Tänä vuonna 50 vuotta täyttävää Vapaaehtoista pelastuspalvelua tarvitaan koko ajan enemmän. Kun viranomaisen apu on varsinkin harvaan asutuilla seuduilla yhä pidemmän matkan päässä, paikallisen vapaaehtoistoiminnan merkitys kasvaa. Tällä hetkellä ympäri Suomen toimii yli 1300 Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepan) hälytysryhmää, joissa on hälytysvalmiudessa yhteensä lähes 22 000 koulutettua vapaaehtoista.

– Hälytysryhmämme ovat saatavilla tasaisesti koko valtakunnan alueella. Toimintaa ei olla keskittämässä ja tämä on toimintamme vahvuus, sanoo Punaisen Ristin valmiuskoordinaattori Heikki Väätämöinen .

Vapaaehtoiset ovat nopeita auttajia

Hälytyksen tullessa oman paikkakunnan vapaaehtoiset ovat usein ensimmäisinä paikalla.

– Harvaan asutuilla seuduilla korostuu nykyaikainen talkoohenki, jota Vapepan hälytysryhmät toteuttavat. Tärkeää on, että ryhmät tuntevat oman toiminta-alueensa, kun taas viranomainen ei ehkä ole käynyt alueella aiemmin. Esimerkiksi saaristossa vapaaehtoiset ovat usein ensimmäisinä paikalla, Väätämöinen toteaa.

Vaikka vapaaehtoisia tarvitaan, kokonaisvastuu pelastustoiminnasta on viranomaisella. Viranomaiset voivat hälyttää Vapaaehtoisen pelastuspalvelun tuekseen tilanteissa, joissa tarvitaan erityisen paljon auttajia. Yleisin tällainen tilanne on kadonneen henkilön etsintä. Lisäksi vapaaehtoiset avustavat viranomaisia esimerkiksi suurissa evakuoinneissa ja tulipalojen jälkihoidossa.

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu juhlistaa 50-vuotista taivaltaan Tampere-talossa lauantaina 29.3. kello 14 alkaen. Juhlassa palkitaan muun muassa vuoden valtakunnallinen pelastaja Katja Ruostila ja vuonna 1963 Vapepan toiminnan käynnistäneeseen suuretsintään osallistunut poliisi Urpo Rainto . Tiedotusvälineet ovat tervetulleita tilaisuuteen ja lista kaikista huomionosoituksen saajista on tiedotteen liitteenä.

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu on 50 järjestön ja yhteisön yhteenliittymä, jota koordinoi Suomen Punainen Risti. Meri- ja järvipelastustoimintaa koordinoi Suomen Meripelastusseura ja ilmapelastustoimintaa Suomen Lentopelastusseura. Vuosittain Vapepan hälytysryhmät osallistuvat satoihin hälytystehtäviin eri puolilla Suomea.

Suomessa on pula kohtuuhintaisista asunnoista

Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n kansalaisten ja kuntapäättäjien keskuudessa toteuttaman tutkimuksen mukaan Suomen keskeisimmät asuntopoliittiset haasteet ovat korkeat asumiskustannukset ja pula kohtuuhintaisista asunnoista. 88 prosenttia kansalaisista ja 83 prosenttia kuntapäättäjistä pitää korkeita asumiskustannuksia keskeisenä asuntopoliittisena haasteena. Sekä kansalaisista että päättäjistä 83 prosenttia kokee haasteeksi pulan kohtuuhintaisista asunnoista.

Kansalaisten keskuudessa haasteiksi koetaan myös rakentamisen kalleus (81 % vastaajista samaa mieltä), rakennusalan keskittyminen suurille yrityksille (57 % samaa mieltä) ja Suomen hallituksen epäjohdonmukainen asuntopolitiikka (51 % samaa mieltä).

Myös Kuntapäättäjät kokevat haasteeksi rakennusalan keskittymisen suurille yrityksille (67 % samaa mieltä). Lisäksi päättäjien keskuudessa haasteiksi koetaan rakentamisen kalleus (74 % samaa mieltä) ja hidas kaavoittaminen (67 % samaa mieltä).

”Pula kohtuuhintaisista asunnoista aiheuttaa eriarvoisuutta ja hidastaa talouskasvua. Kohtuuhintaisten uusien asuntojen tuotantoa tulisi lisätä merkittävästi. Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n jäsenyhteisöillä on mahdollisuus käynnistää yli 3000 asunnon uudisrakentaminen, mikäli kytkös asumisoikeus- ja vuokra-asumisen rakentamisen väliltä puretaan”, arvioi Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja Marko Pyykkönen .

Kuntapäättäjät haluavat tiivistää kuntien välistä yhteistyötä

Tutkimuksessa kysyttiin kuntapäättäjiltä, mitä tulisi tehdä keskeisten asuntopoliittisten haasteiden ja epäkohtien ratkaisemiseksi. 84 prosenttia kuntapäättäjistä tiivistäisi kuntien välistä yhteistyötä, jotta kohtuuhintaisia asuntoja voitaisiin rakentaa lisää. Kuntien välisen yhteistyön tiivistämistä vastusti ainoastaan 13 prosenttia kuntapäättäjistä.

71 prosenttia kuntapäättäjistä oli sitä mieltä, että valtion tukea tulisi lisätä kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseksi ja 63 prosenttia kuntapäättäjistä poistaisi asumisoikeusasumisen tuotantorajoitukset. 54 prosentin mukaan asumisoikeusasuntojen tuottamiselle tulisi myöntää samanlaiset tuet kuin vuokra-asuntojen tuotannolle ja julkisen kilpailun kriteerejä tulisi väljentää 57 prosentin mukaan.

Lähes puolet kuntapäättäjistä (46 %) kannattaa asuntopoliittisen päätöksenteon uudelleen organisointia ministeriötasolla. 35 prosenttia ei lähtisi organisoimaan asuntopoliittista päätöksentekoa uudella tavalla ja 19 prosenttia vastaajista ei arvioinut asiaa.

Asumisoikeusasuntojen määrää halutaan lisätä

Tutkimuksen mukaan kuntapäättäjistä 61 prosenttia haluaisi lisätä asumisoikeusasuntojen määrää omassa kunnassa. Valtaosa kuntapäättäjistä kokee, että asumisoikeusasuminen täydentää hyvin vuokra- ja omistusasumista (75 % samaa mieltä) ja että sille on löytynyt oma paikka asuntomarkkinoilta (66 % samaa mieltä).

Tutkimukseen vastasi yhteensä 600 kansalaista ja 89 kuntapäättäjää, joilta pyydettiin näkemyksiä asuntopolitiikan haasteista helmikuussa 2014. Kansalaisten osalta vastaajat edustavat koko Suomea. Aineisto painotettiin vastaamaan suomalaista aikuisväestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Kuntapäättäjien osalta edustettuina olivat Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunginvaltuutettuja. Tutkimuksen toteutti Consumer Compass Oy Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n toimeksiannosta.

Finnet: Lakiesitys laajakaistayhteyksistä syrjii haja-asutusalueita

Eduskunta käsittelee parhaillaan Tietoyhteiskuntakaareksi nimettyä lakiesitystä, joka tähtää koko sähköistä viestintää koskevan lainsäädännön uudistamiseen. Finnet-liitto on ajanut pitkään sitä, että nopeat laajakaistayhteydet tulisi ulottaa kaikkiin kotitalouksiin. Nykyinen lakiesitys ei nopeuta tai edistä haja-asutusalueiden laajakaistaongelmia, näitä väliinputoaja-alueita on myös kasvukeskusten laitamilla .

Finnetin mielestä Tietoyhteiskuntakaari -lakiesitys ei kiihdytä Suomen digitaalisten palvelujen kehitystä.

– Suurimpana epäkohtana esityksessä on se, että siinä heikennetään kiinteän verkon investoijien asemaa. Tämä puolestaan johtaa siihen, että alueelliset investoinnit hidastuvat ja alueellisten tietoliikenneyhtiöiden koko tulevaisuus on uhattuna, jyrähtää Finnet-liiton toimitusjohtaja Jarmo Matilainen, ja jatkaa, että esityksen perusteluissa ei edes mainita kuituverkon edistämistä, mutta siinä on moneen kertaan mainittu erikseen radiotaajuuksien tehokas käyttö, jossa tehokkuudella viitataan taajuuksien huutokauppaan.

Tietoyhteiskunta tarvitsee nopeita ja toimintavarmoja liikenneyhteyksiä, johon pelkät mobiiliyhteydet eivät riitä. Viime aikojen kehitys on johtanut siihen, että mobiiliverkkojen käyttäjämäärät kasvavat voimakkaasti. Kiinteän verkon yhteenlaskettu käyttäjämäärä ei taas ole juurikaan kasvanut, vaikka kiinteässä verkossa siirretyn datan määrä lisääntyy erittäin voimakkaasti. Markkinoilla on siis tilanne, jossa asiakkuuksista syntyvä tulovirta kanavoituu mobiilitoimijoille, vaikka palvelujen käyttö ja tiedonsiirto tapahtuu suurelta osin kiinteissä verkoissa.

– Näkemyksemme mukaan esimerkiksi kotitalousvähennyksiä tulisi voida käyttää digitaalisten palvelujen hankkimiseen, kuten esimerkiksi kuituliittymän liittymismaksuun. Julkisissa kilpailutuksissa pitäisi puolestaan suosia sellaisia palveluita, jotka vievät digitaalisuutta eteenpäin, Matilainen summaa.

Suomen takamatkaa digitaalisten palvelujen käyttöönotossa tulisi kuroa umpeen sekä kotitalouksissa että yrityksissä. Nykyinen lakiesitys ei tätä tavoitetta tue.

– Tänne kaivataan kipeästi uutta sisältöjen ja palvelujen liiketoimintaa, joka olisi kilpailukykyistä kansainvälisiin toimijoihin verrattuna, Matilainen jatkaa.

Finnet-liitto pitää lakiesityksessä hyvänä sitä, että alan lainsäädäntöä pyritään kokoamaan yhteen vaikkakin sitä on kasattu liian virkamiesvetoisesti ja liian tiukalla aikataululla, kun ottaa huomioon miten suuresta ja tärkeästä kokonaisuudesta on kysymys.

Salossa järjestetään ICT-alan suurtapahtuma

Salossa ICT-sektori kasvaa vauhdilla ja alan kehitys- ja tulevaisuudennäkymät ovat valoisat. ICT-alan kärkeä edustavat yrittäjät, päättäjät ja vaikuttajat kokoontuvat alan huipputapahtumaan Saloon 20.3.2014.

Ensimmäisen laatuaan olevan Salo ICT 2014 -suurtapahtuman järjestää Yrityssalon OSKE-hanke yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Tapahtumapaikkana on Astrum-keskus. Koko torstaipäivän kestävä tapahtuma esittelee kattavasti paikallista ICT-osaamista ja kertoo alan kehityksestä Salossa.

Tapahtuma antaa osallistujille ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua salolaisiin ICT-alan yrityksiin, vaikuttaa ja verkostoitua. Aamupäivällä ohjelmassa ovat ICT-messut ja rekrytapahtuma. Showroom-tyylisillä messuilla ovat edustettuna muun muassa ajankohtaiset 3D-tulostus ja robotiikka. Myös alueen oppilaitokset ja muut toimijat ovat mukana messuilla. Messuilta voi bongata jo useita markkinoilla olevia huipputuotteita kuin myös tulevaisuuden vielä demo-asteella olevia ratkaisuja ja palveluja. Tapahtuman yhteydessä järjestettävässä metallifoorumissa puolestaan voi tutustua teollisuuden palveluliiketoiminnan mahdollisuuksiin. Rekrytapahtumassa yli sadan ICT-osaajan joukosta voi löytää yritykselle esimerkiksi projektipäällikön, arkkitehdin, tuotekehitys- tai sovelluskehitys- ja tukiammattilaisen.

Yrittäjille, osaajille, päättäjille ja verkostokumppaneille tarkoitetussa alan huipputapahtumassa pääsee kuulemaan ICT-alan asiantuntijoiden tuoreita näkemyksiä tulevaisuuden mahdollisuuksista. Iltapäivän tulevaisuusseminaarissa valotetaan mihin teknologia on menossa ja millainen on älykkään teknologian Salo 2020. Salosta on myös tulossa tänä vuonna yksi suurimmista Microsoftin Euroopan tuotekehityskeskuksista, joka tulee luomaan aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Näihin Microsoftin mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin haetaan myös seminaarissa lisävalotusta.

Seminaarissa puhuu futurologi Risto Linturi, joka on ollut mukana laatimassa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle raporttia tulevaisuuden radikaaleista teknologioista. Muut puheenvuorot pitävät ETLAn tutkija Timo Seppälä, kirjailija ja bisnesantropologi André Noël Chaker Veikkaus Oy:stä ja kaupunkikehityspäällikkö Mika Mannervesi. Lisäksi visioidaan Microsoft ekosysteemin mahdollisuuksista niin Salolle kuin Suomelle yleensäkin Innofactorin toimitusjohtajan Sami Ension ja Microsoftin kehitysjohtajan Lasse Gerdtin johdattamina.

Huippupuhujat visioivat niin Salon kuin Suomenkin ICT-tulevaisuuden uskomattomia kehitysmahdollisuuksia. Yrityssalon ohjelmapäällikkö ja Salotech-verkostoa koordinoiva Peter Soinu painottaa, että Salo ICT 2014 -tapahtumaa ei kannata missata, sillä se on suorastaan räjäyttävä. Tilaisuus on ensimmäinen tämän kokoluokan tapahtuma ja siksi suuren rutistuksen tulos, se tulee antamaan valtaisat näköalat siihen, mitä Salossa osataan ja mitä uutta on tulossa.