Lentoliikenteen matkustajamäärät ovat olleet kasvussa

Tukholma säilytti ykkössijansa reittilentomatkustajien suosituimpana kohteena touko–heinäkuussa. Tilauslennoilla eniten lomamatkailijoita lensi samalla ajanjaksolla Turkin Antalyaan, jonka suosio kuitenkin romahti edellisvuodesta, ilmenee Finavian matkustajatilastoista.

– Lentoliikenteen matkustajamäärät ovat olleet tänä vuonna hyvässä kasvussa, ja tämä näkyy myös kesälomamatkailijoiden määrässä. Euroopan suuret pääkaupungit vetävät liikematkustajien lisäksi myös vapaa-ajan matkailijoita kesästä toiseen. Yhä useampi menee lomakohteeseensa reittilennolla, kun taas tilauslentojen matkustajamäärät ovat vähentyneet, kertoo viestintäjohtaja Mikko Saariaho Finaviasta.

Suosikkikohde Tukholma kasvatti matkustajamääräänsä viime kesästä 7 prosenttia. Finavian lentoasemien ja Tukholman välisillä reiteillä lensi touko-heinäkuussa yhteensä 376 179 matkustajaa. Seuraavaksi suosituimpia kohteita Suomesta olivat viime vuoden tapaan Lontoo (-1 %) ja Kööpenhamina (+3 %).

Yksi eniten suosiotaan kasvattaneista kohteista on edullisuudellaan ja kauneudellaan suomalaiset hurmannut Praha (+29 %). Trendikaupungit Berliini (+11 %) ja Amsterdam (+9 %) pysyivät pinnalla, ja myös Oktoberfestistään tunnettu München houkutteli yli kymmenen prosenttia edellisvuotta enemmän matkailijoita. Euroopan ulkopuolella suosituin kohde oli Tokio. Sen ja Helsingin välisellä reitillä matkusti touko-heinäkuussa 71 311 ihmistä (-2 %).

Helsinki-Vantaan reittiliikenteen matkustajista enemmistö on muita kuin suomalaisia. Suurimmat ulkomaiset matkustajaryhmät tulevat Ruotsista, Saksasta, Britanniasta ja Kiinasta.

Matkustajamääriltään suurimmat reittilentokohteet touko–heinäkuussa 2016*

Tukholma, 376 179 matkustajaa (kasvua +7 % verrattuna vuoden 2015 touko – heinäkuuhun)
Lontoo, 244 122 matkustajaa (-1 %)
Kööpenhamina, 230 884 matkustajaa (+3 %)
Amsterdam, 149 861 matkustajaa (+9 %)
München, 138 771 matkustajaa (+12 %)
Frankfurt, 134 893 matkustajaa (-10 %)
Berliini, 131 282 matkustajaa (+11 %)
Pariisi, 131 154 matkustajaa (-4 %)
Oslo, 103 809 matkustajaa (+3 %)
Barcelona, 91 638 matkustajaa (+2 %)

Kreikka on lomailijoiden suosikki

Turkin Antalya piti edelleen pintansa kesäkuukausien suosituimpana tilauslentokohteena, vaikka sen suosio laski rajusti viime kesästä.

– Tilauslentojen kohdalla maailmanpolitiikan epävakaus on näkynyt selvästi kesän matkustajatilastoissa. Erityisesti Turkin lomakohteista Antalyan suosio on ollut tilauslentoliikenteen matkustajamäärillä mitattuna laskussa, Saariaho sanoo.

Kun vuoden 2015 touko-heinäkuussa Antalyan ja Suomen välillä matkusti yhteen laskien 61 669 henkilöä, tänä kesänä luku oli enää 35 967 henkilöä. Laskua on siis tullut jopa 42 prosenttia.

Aurinkoisen Kreikan kohteet sen sijaan kasvattivat suosiotaan, ja Rodos, Hania ja Kos valtasivat kolme seuraavaksi suosituimman kohteen titteliä. Rodoksen suosio kasvoi 22 prosenttia, Hanian 11 prosenttia ja Kosin peräti 81 prosenttia.

Uutena tulokkaana kymmenen kärkeen nousi trendikkään Kroatian suurin kaupunki Split, jonne matkustavien määrä moninkertaistui viime vuodesta. Myös Mallorcan saaren pääkaupunki Palma houkutti entistä enemmän lomailijoita. Kulttuuria ja rantaelämää Mallorcalta etsi tänä kesänä 19 prosenttia enemmän matkustajia kuin vuotta aiemmin.

Eniten tilauslentomatkustajia houkutelleet kohteet touko–heinäkuussa 2016*

Antalya, 35 967 matkustajaa (laskua -42 % verrattuna vuoden 2015 touko – heinäkuuhun)
Rodos, 33 476 matkustajaa (+22 %)
Hania, 20 042 matkustajaa (+11 %)
Kos, 10 513 matkustajaa (+81 %)
Larnaka, 10 441 matkustajaa (+4 %)
Palma de Mallorca, 9 037 matkustajaa (+19 %)
Split, 7 985 matkustajaa (+291 %)
Dalaman, 7 666 matkustajaa (-1 %)
Burgas, 6 957 matkustajaa (-5 %)
Preveza, 4 787 matkustajaa (-63 %)

* kaikilta Finavian lentoasemilta yhteensä, sisältää saapuvat ja lähtevät

UEF: Metsätieteiden osasto koordinoi uutta Erasmus Mundus -maisteriohjelmaa

Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto koordinoi uutta Master of Science in European Forestry -maisteriohjelmaa. Erasmus+ -ohjelman (2014–2020) yhteiset maisteriohjelmat ovat jatkoa Erasmus Mundus -ohjelman vastaavalle toiminnolle (2004–2013).

Maisteriohjelmat suunnittelee ja toteuttaa korkeakoulujen yhteenliittymä eli konsortio, jossa on jäseniä vähintään kolme Erasmus+ -ohjelmaan osallistuvasta maasta. Konsortiossa voi lisäksi olla mukana korkeakouluja Euroopan ulkopuolelta.

Nyt alkavan hankkeen partnerit ovat Itävallasta, Saksasta, Espanjasta, Ranskasta ja Romaniasta. Ohjelma on yksi harvoista Suomesta koordinoituja hankkeita ja tukee metsätieteen osaston kansainvälistä profiilia. Maisteriohjelman opiskelijat suorittavat opintojaan vähintään kahdessa eri maassa, ja suurin osa heistä tulee Euroopan ulkopuolelta.

Ohjelma on saanut aiemmin Erasmus Mundus -rahoitusta, ja nyt uutta rahoitusta myönnettiin yhteisten maisteriohjelmien toteuttamiseen ja opiskelijoiden apurahoihin yhteensä kolmeksi vuodeksi. Rahoitus on kokonaisuudessaan 2 592 500 euroa.

Suomen sähköjärjestelmän toimitusvarmuus paranee

Kantaverkkoyhtiö Fingrid on tehnyt investointipäätöksen Olkiluodon sähköaseman 1970-luvulla rakennetun kytkinlaitoksen uusimisesta. Investoinnin arvo on 17 miljoonaa euroa ja se valmistuu vuonna 2019. Sähköasema palvelee jatkossa kolmea Olkiluodon ydinvoimayksikköä. Uutta tekniikkaa hyödyntävällä investoinnilla varmistetaan Suomen sähköjärjestelmän käyttövarmuutta sekä nykyisissä että tulevissa olosuhteissa.

Fingridin omistama Olkiluodon sähköasema liittää Olkiluodon kolme ydinvoimalaitosyksikköä kantaverkkoon. Sähköasema muodostuu kahdesta 400 kV kytkinlaitoksesta, joista vanhempaan liittyvät Olkiluodon 1 ja 2 -yksiköt ja uudempaan vuonna 2008 valmistuneeseen liittyy rakenteilla oleva kolmas voimalaitosyksikkö. Vanhempi 1970-luvulla valmistunut kytkinlaitos on ikääntynyt eikä sen käytettävyys ja käyttövarmuus enää vastaa nykypäivän vaatimuksia.

Olkiluodon sähköasemalle rakennettava uusi kytkinlaitos on rakenteeltaan uuteen tekniikkaan perustuva duplex- eli kaksoiskatkaisijajärjestelmä. Laajentaminen liittyy Fingridin mittavaan hankekokonaisuuteen, jossa kantaverkon ikääntyneet 400 kV kytkinlaitokset korvataan uudella entistä luotettavammalla laitosrakenteella. Duplex-järjestelmä on ratkaisu, jossa uusi tekniikka varmistaa sen, etteivät laitosten mahdolliset häiriöt aiheuta käyttökeskeytyksiä voimajohdoille eikä sähköaseman muuntajille. Uusi kytkinlaitosrakenne mahdollistaa monipuoliset kytkennät erilaisissa häiriö- ja huoltokeskeytystilanteissa ja parantaa huomattavasti käyttövarmuutta.

Kokonaiskustannuksiltaan 17 miljoonan euron kytkinlaitos valmistuu vuonna 2019.

Insinööreistä alkaa pian olla pulaa – koulutukseen toivotaan lisää hakijoita

Kevään yhteishaussa ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutukseen haki noin 1 500 opiskelijaa vähemmän kuin viime vuonna. Luku on hälyttävä, sillä Suomea uhkaa jo nyt insinööripula.

Insinööriopintonsa syksyllä aloittava saa valmistuessaan todennäköisesti kilpailuttaa työpaikkansa. Lähivuosina insinöörejä jää paljon eläkkeelle ja jo nyt työpaikkoja on enemmän tarjolla kuin valmistuvia insinöörejä. Arvion mukaan insinöörejä valmistuu avoimiin työpaikkoihin nähden vuosittain yli 200 liian vähän.

Varman työpaikan lupauksesta huolimatta kevään yhteishaussa hakijoita oli insinöörikoulutukseen hieman alle 17 000, joka on noin 1 500 hakijaa vähemmän kuin viime keväänä.

– Hakijamäärä on pettymys, koska odotimme selkeää nousua. Vetovoimaan vaikuttaa varmasti se, että edelleen insinöörikoulutusta pidetään puhtaasti matemaattisena alana ja laskemisena, sanoo oppimisjohtaja Tapani Martti Metropolia Ammattikorkeakoulusta.

– Todellisuudessa insinöörityö on soveltamista ja ongelmien ratkaisemista. Laskeminen on hyvin pieni osa työtä ja siitäkin tietokoneet hoitavat suurimman osan, Martti lisää.

Hakijamäärän kokonaislaskusta huolimatta esimerkiksi Metropolia Ammattikorkeakoulun koulutusohjelmiin hakijoita oli viime vuotta enemmän sähkö- ja automaatiotekniikkaan, rakennustekniikkaan sekä energia- ja ympäristötekniikkaan.

Digiosaajista tarvetta myös insinöörialoilla

Martin mukaan kovaa vauhtia kehittyvä digitalisaatio on kasvattanut digiosaajien kysyntää myös perinteisillä insinöörialoilla. Wärtsilän energiaratkaisuliiketoiminnan henkilöstöjohtaja Minna Blomqvist vahvistaa kehityksen.

– Vaikka Wärtsilä edustaa raskasta teollisuutta, digitalisaatio avaa uudenlaisia mahdollisuuksia ja sen alan osaajia tarvitsemme tulevaisuudessa ehdottomasti lisää, Blomqvist sanoo.

Mielikuva insinööristä yksin tekemässä laskelmia onkin jäämässä historiaan.

– Kommunikaatio- ja yhteistyötaidot sekä johtaminen nousevat yhä enemmän esiin myös perinteisissä insinööritöissä, Blomqvist linjaa.

Blomqvist toivoo, että erityisesti naiset innostuisivat hakemaan alalle aikaisempaa innokkaammin.

Nesteytettyä maakaasua toimitettiin ensimmäistä kertaa laivalla Suomeen

Nesteytettyä maakaasua (LNG) toimitettiin sunnuntaina 10.7.2016 ensimmäistä kertaa laivalla Gasumin tytäryhtiön Skangasin LNG-tuontiterminaaliin Poriin. LNG tuotiin terminaalille Skangasin aikarahdatulla LNG-laivalla Coral Energyllä. Elokuussa valmistuva terminaali on Suomen ensimmäinen LNG-tuontiterminaali. Terminaalissa on käyttöönotto meneillään ja kaupalliset toimitukset asiakkaille alkavat syyskuussa. Suomen energiamarkkinat monipuolistuvat LNG:n myötä. LNG mahdollistaa toimitukset teollisuudelle kaasuverkoston ulkopuolella, meriliikenteelle ja raskaalle liikenteelle

Porin tuontiterminaalin rakennustyöt ovat sujuneet suunnitellun aikataulun mukaisesti ilman poissaoloon johtaneita tapaturmia. Porin terminaalin hankkeen työllistämisvaikutus on ollut 320 henkilötyövuotta ja parhaimmillaan työmaalla on työskennellyt samanaikaisesti 230 henkeä. Terminaalin käyttöönoton jälkeen se työllistää suoraan 10 henkeä ja välillisesti noin 50 henkeä. Hankkeen kokonaisinvestointi on yhteensä 81 miljoonaa euroa ja työ- ja elinkeinoministeriö myönsi terminaalihankkeelle energiatukea 23 miljoonaa euroa.

Suomen energiamarkkinat monipuolistuvat syyskuussa 2016, kun ensimmäiset LNG:n kaupalliset toimitukset asiakkaille alkavat. LNG mahdollistaa toimitukset teollisuudelle kaasuverkoston ulkopuolella, meriliikenteelle ja raskaalle liikenteelle. Maakaasun saatavuus on tärkeä kilpailukykytekijä alueen nykyiselle teollisuudelle ja Porin satamalle mm. Porin Prosessivoimalle, Hunstman Pigments and Additives Oy:lle ja Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle.

“Siirtyessämme kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, pystymme nyt parantamaan energiatehokkaan ja puhtaan LNG:n saatavuutta energiavaihtoehtona. LNG:n avulla voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä ja auttaa samalla suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyvyn säilymistä. Coral Energy-laivan saavuttua turvallisesti Suomeen voimme aloittaa LNG-toimitukset asiakkaillemme sovitussa aikataulussa. Olen erittäin tyytyväinen, että strategiamme etenee ja vahvistamme asemaamme Pohjoismaiden johtavana LNG-toimijana”, Gasumin toimitusjohtaja ja Skangasin hallituksen puheenjohtajaJohanna Lamminen kertoo.

LNG täyttää meriliikenteen rikkidirektiivin vaatimukset ja myös tulevaisuuden tiukemmat päästörajoitukset. LNG:n avulla voidaan korvata öljypohjaisten polttoaineiden käyttöä myös teollisuudessa, energiantuotannossa ja raskaassa maantieliikenteessä. LNG:n käyttö öljyn sijaan vähentää merkittävästi niistä aiheutuvia hiukkas-, sekä rikkidioksidi-, hiilidioksidi- ja typenoksidipäästöjä. LNG:n käyttö mahdollistaa nesteytetyn biokaasun (LBG) käyttöön siirtymisen ilman lisäinvestointeja.

Skangas toimitti vuonna 2015 Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa LNG:tä yhteensä 376 700 tonnia (5,2 TWh:ta). Skangasilla on LNG-tuotantolaitos ja -terminaali Norjan Risavikassa, LNG-terminaalit Norjan Ørassa, Ruotsin Lysekilissä ja Porin terminaali avataan elokuussa 2016. TornioMangaLNG-yhteishankkeen rakentaminen etenee suunnitellusti ja terminaali valmistuu vuonna 2018 Tornioon.

Yleisradio ja Digita jatkavat yhteistyötään

Yle on julkistanut 6.4.2016 päätöksensä televisiojakelupalveluiden kilpailutuksessa. Digita valikoitui Ylen kumppaniksi valtakunnallisten televisiopalveluiden jakelussa.

“Digitan verkon kautta Yle tavoittaa sisällöillään kaikki suomalaiset. Näin varmistamme julkisen palvelun yleisradiotoiminnan peruspalvelun laadukkaasti koko maahan. Myös Digitan hinnoittelu on kehittynyt Ylen kannalta positiiviseen suuntaan”, sanoo Ylen tuotantojohtaja Janne Yli-Äyhö.

”Digita on erittäin tyytyväinen Ylen päätökseen jatkaa pitkäaikaista strategista yhteistyötä Digitan kanssa. Televisiojakelupalveluiden lisäksi Digita vastaa myös Ylen radiopalveluiden jakelusta. Digitan valtakunnallinen antenni-tv-verkko tarjoaa Ylelle tavoittavuudeltaan kustannustehokkaimman jakeluratkaisun”, kertoo toimitusjohtaja Juha-Pekka Weckström.

Yle ja Digita tekevät yhteistyötä myös antennitelevision ja internetin yhdistävässä hybriditelevisiossa. Kokeiluvaiheessa oleva Yle Areena –hybridi-tv-palvelu käytettävissä kanavilla Yle TV1, Yle TV2, Yle Teema ja Yle Fem. Digitan antenni-tv-verkko palvelee myös Ylen monipuolista alueellista sisältötuotantoa.

Kansainvälinen FinnBuild kokoaa yhteen koko rakennusalan toimijat

Kansainvälinen FinnBuild järjestetään 12.–14.10., nyt 22. kertaa. Esillä ovat alan uusimmat tuotteet, palvelut, työmenetelmät ja ratkaisut sekä ennätysmäärä laadukasta ohjelmaa, seminaareja ja asiantuntijoiden tietoiskuja.

Tapahtuma kokoaa yhteen koko rakennusalan toimijat, sillä mukana ovat niin suuret ja tunnetut kansainväliset yritykset kuin uudet, innovatiiviset yrittäjät. Tapahtuman ohjelma koostuu asiantuntijapuheenvuoroista, keskusteluista, tietoiskuista ja seminaareista, jotka jakautuvat kolmen pääteeman alle: digitalisaation mahdollisuudet rakennusalalla, tuottavuus ja kilpailukyky sekä rakennetun ympäristön tulevaisuus. Ohjelmaa on ennätysmäärä, sillä pelkästään FinnBuild-messujen neljässä ohjelmapisteessä on kolmen päivän ajan nyt vahvistettuja esityksiä yhteensä yli 100. FinnBuild-messujen ohjelmatarjontaa täydentävät samanaikaisten tapahtumien ohjelmat omilla lavoillaan sekä kymmenet eri seminaarit. Perjantaina on ohjelmaa erityisesti opiskelijoille.

Päälavan ohjelmia täydentävät Tietokahviloiden puheenvuorot, joissa käsitellään muun muassa matkapuhelinten kuulumattomuutta uusissa rakennuksissa, teollisen korjausrakentamisen mahdollisuuksia, kosteusteknisesti vikasietoisia rakenneratkaisuja ja sitä, miksi purkaa, kun korjaamalla saat enemmän.

Messujen asiantuntijaohjelmien lisäksi messuilla kilpaillaan SPAN-puusiltakilpailussa sekä esitellään Finnbuild Highlights -kokonaisuudessa FinnBuildin sekä sen sisartapahtumien mielenkiintoisimmat tuotteet, järjestelmät, menetelmät ja palvelut. Tapahtumakokonaisuuden iltajuhlassa, FinnBuild Awards Partyssa, palkitaan rakennusalan merkittäviä toimijoita ja hankkeita. Juhlan juontavat näyttelijä Niina Lahtinen ja päätoimittaja Veijo Käyhty Rakennuslehdestä. Iltajuhlassa esiintyy rokkibändi Eppu Normaali.

Katso koko ohjelma: http://www.finnbuild.fi.

FinnBuild -tapahtumakokonaisuus järjestetään joka toinen vuosi. Vuonna 2014 tapahtumassa messuilla vieraili lähes 25 000 kävijää. FinnBuild on alan suurin tapahtuma Suomessa niin osallistuvien yritysten ja kävijöiden lukumäärällä sekä näyttelypinta-alalla mitattuna.

Led-lamppujen hinta-laatusuhde on parantunut

Ledi on loistava valinta useimpiin kodin valaisimiin ja valaistuskohteisiin. Viimeaikaisten eurooppalaisten tutkimusten mukaan ledien ominaisuudet ja laatu ovat kehittyneet odotuksia nopeammin.

Ledilamput ovat olleet jo useamman vuoden tarjolla vaihtoehdoksi kotien valaistustarpeisiin. Halogeenilamput ovat kuitenkin olleet viime vuosina myydyimpiä lamppuja, vaikka ledilamppu olisi energiatehokas ja pitkäikäinen vaihtoehto.

– Positiivista ledien kehityksessä on erityisesti se, että lamppujen energiatehokkuus on entisestään parantunut ja hinnat ovat merkittävästi laskeneet. Toivottavasti entistä useampi kuluttaja valitsee ledilampun, asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta sanoo.

Ledilamput pääosin vaatimusten mukaisia

Suomessa sähkötuotteiden markkinavalvontaa tekevä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on testannut markkinoilla myytäviä ledilamppuja.

– Testeissä ledilamput ja lamppujen pakkaukset ovat vastanneet ekosuunnittelu- ja energiamerkintäasetusten vaatimuksia, eikä vakavia puutteita näiltä osin ole ilmennyt. Valmistuserästä riippuen löytyy jonkin verran vaihtelua teknisissä arvoissa, mutta keskiarvot pysyvät sallituissa rajoissa, Marika Keskinen Tukesilta kertoo.

Asia, josta Tukes saa edelleen palautetta, on ledien pakkauksessa ilmoitettua lyhyempi kestoikä, joka usein johtuu ledien heikosta lämmönkestävyydestä. Umpinaisissa valaisimissa lämpö ei pääse haihtumaan, käyttölämpötila nousee ja lamppu rikkoutuu ennenaikaisesti.

Vaihda heti vikaantunut lamppu

Sekä led- että energiansäästölamput ovat elektroniikkalaitteita. Valon tuottonsa lopettanut tai viallinen välkkyvä lamppu on poistettava valaisimesta mahdollisimman pian ja korvata toimivalla lampulla. Vikaantunut lamppu voi olla jännitteellinen, vaikka siihen ei syttyisikään valo, mikä on turha palo- ja sähköturvallisuusriski.

Aalto-yliopistolle myönnettiin laatuleima

Kansainvälinen auditointiryhmä arvosti laatujärjestelmän toimivuutta.

Aalto-yliopisto on onnistunut kehittämään kokonaisvaltaisen ja hyvin toimivan laatujärjestelmän, joka on suunniteltu tukemaan yliopiston strategisia tavoitteita. Näin luonnehtii Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi, joka toteutti Aalto-yliopistossa laatujärjestelmän auditoinnin. Karvi myönsi Aallolle laatuleiman, joka on voimassa kuusi vuotta 13.6.2016 alkaen.
Aalto-yliopisto on hyvällä tiellä

Kansainvälinen auditointiryhmä näki Aallon vahvuutena edistyneen laatujärjestelmän, jonka valmisteluun ovat osallistuneet sekä Aalto-yhteisö että sidosryhmät.

– Auditointiryhmän mukaan Aalto-yliopiston kaikki kolme perustehtävää ovat hyvin tasapainossa. Yliopistojen yhdistymisprosessi on ollut menestyksekäs ja Aalto-yliopisto on nyt hyvällä tiellä, toteaa kansainvälisen auditointiryhmän puheenjohtaja Andrée Sursock.

Auditointiryhmä myös katsoi, että tutkintoon johtavan koulutuksen laadunhallinta on hyvin vakiintunutta.

– Kaiken kattava toiminnan korkea laatu on Aalto-yliopiston strategian ytimessä ja yksi kärkitavoitteistamme. Myös henkilöstömme on vahvasti mukana laatutyössä, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin hyväksymä auditointi merkitsee, että yliopiston laatujärjestelmä täyttää korkeakoulujen laadunhallinnan kansalliset kriteerit ja vastaa eurooppalaisia periaatteita ja suosituksia

WB Week-tapahtuma esitteli bioenergian uusimmat tuotteet ja puupohjaiset innovaatiot

WB Week -tapahtuma järjestettiin Tukholmassa 24.-26.5.2016. Kolmipäiväinen tapahtuma lunasti paikkansa biojalostusteollisuuden ykköstapahtumana ja esitteli puu- ja selluteollisuuden sekä bioenergian uusimmat tuotteet ja puupohjaiset innovaatiot. Tapahtumassa jaettiin tietoa ja ideoita, verkostoiduttiin ja tietysti tehtiin kauppaa.

Kestävyysjohtaja Nella Baerents Arizona Chemicalsista, maailman johtavasta raakamäntyöljyn biojalostuksen yrityksestä, summaa tapahtuman kokemukset näin: ”On hyvä, että IWB Week keskittyy älykkääseen ja kestävään biotalouteen. Meille tapahtuma tarjosi loistavan tilaisuuden levittää sanaa raakamäntyöljyn jalostuksesta biopohjaisiksi kemikaaleiksi. Näitä kemikaaleja hyödynnetään tuhansien päivittäistavaroiden valmistuksessa. Puhuimme aktiivisesti älykkään ja kestävän biotalouden puolesta sekä avajaistilaisuudessa että tapahtuman viimeisessä tilaisuudessa, ja tietysti myös omalla osastollamme.”

IWB Week -tapahtumassa vieraili kolmen päivän aikana 1425 alan ammattilaista. Vieraat edustivat 50 maata ympäri maailman tehden tapahtumasta myös kansainvälisesti merkittävän. Tapahtumassa oli mukana 170 näytteilleasettajaa 23 maasta.

IWB Week -tapahtuman oleellisena osana oli alan huippukonferenssi, jossa käsiteltiin 22 puupohjaiseen biojalostukseen liittyvää eri aihetta. Näyttelyn ja konferenssin lisäksi tapahtuman aikana järjestettiin myös paljon muuta ohjelmaa. Esimerkiksi tiistaina 24.5. Innventia julkaisi kolmannen Global Outlook Report -raportin ja keskiviikkona 25.5. vieraat rentoutuivat ja verkostoituivat BBQ illassa Hotelli Hasselbackenissa kauniissa Djurgårdenissa.

”Sekä näytteilleasettajilta että kävijöiltä saatu palaute on ollut myönteistä”, kertoo toimitusjohtaja Marcus Bergström tapahtumajärjestäjä Adforumista. ”Pohjoismainen metsäteollisuus on jo pitkään kaivannut tapahtumaa, jossa käsitellään kattavasti puu- ja selluteollisuuden lisäksi energia-asioita sekä tulevaisuuden puupohjaisia tuotteita.”

”Meillä oli upeat kolme konferenssipäivää! Useat puhujat ottivat esille fossiilisten materiaalien korvaamisen biopohjaisilla tuotteilla, joskus tuottoisasti ja joskus fossiilisten aineiden korkeampien kustannusten avulla. Kuten toimme esiin konferenssinkin aikana, maailmasta ei tarvitse yrittää tehdä hiiletöntä mutta tuotteiden koostumukseen voidaan tuoda lisää vihreyttä biopohjaisilla ratkaisuilla”, kertoo toimitusjohtaja Gustav Melin, Swedish Bioenergy Associationista. Keskusteluissa tuli myös selväksi, että energiateollisuutta ei tule sekoittaa liiallisilla tukitoimilla. Poliitikkojen tulee tehdä käytännönläheisiä aloitteita ja toimia, jotka kohdistuvat esimerkiksi hiilidioksidin hinnoitteluun ja NOx maksuihin, eikä markkinatilannetta liikaa häiritseviä toimia.

Tapahtuma tarjosi hyvän foorumin uusien ideoiden, ratkaisujen sekä innovaatioiden esittelyyn. Aiheita olivat mm. RME:stä ja oktanolista tehdyn biodieselin käyttö junien polttoaineena kylmillä alueilla sekä uudentyyppiset paperisäkit pellettien kuljetuksessa nykyisten muovisten sijaan.

Aurinkolämpöä kannattaisi käyttää enemmän

Aurinkolämpöä voitaisiin käyttää hyödyksi nykyistä enemmän Suomessakin, sillä meillä saadaan auringonsäteilyä vuositasolla lähes yhtä paljon kuin Pohjois-Saksassa. Motiva on koonnut yhdessä alan toimijoiden kanssa laajan tietoaineiston aurinkolämmöstä.

”Aurinkolämpökeräimet yleistyvät varmasti aurinkosähköpaneeleiden vanavedessä”, vakuuttaa Motivan asiantuntija Sami Seuna.

Useimmiten aurinkolämpöä käytetään käyttöveden lämmitykseen ja myös tilojen esilämmitykseen. Aurinkolämmöllä on myös paljon muita mahdollisia käyttökohteita. Se sopii esimerkiksi hyvin leikkaamaan vesikiertoisten lämmitysjärjestelmien käyttökuluja. Sen avulla kannattaisi tehostaa maalämpöpumpun toimintaa lisälämmittämällä lämmönkeruupiiriä tai vaihtoehtoisesti varastoimalla aurinkolämpöä lämpökaivon kautta kallioperään.

Hyviä esimerkkejä tarvitaan

”Olemme koonneet esimerkkejä hyvistä aurinkolämmön toteutuksista Motivan aurinkolämpösivuille. Aurinkolämmön hyödyntäminen lämpöpumppujen hyötysuhteen parantamisessa ja aurinkolämmön varastointi ovat vielä suurelta osin pioneerien toteutuksien varassa. Kunhan niiden kaupalliset sovellukset lisääntyvät markkinoilla, ne varmasti lisäävät aurinkolämmön kysyntää.”

Verkkosivustolla käsitellään myös aurinkolämmön passiivista hyödyntämistä, jolloin käytössä ei ole varsinaisia lämpökeräimiä. ”Passiiviseenkin aurinkolämmön hyödyntämiseen on olemassa hyviä suunnitteluratkaisuja, joissa on otettu huomioon keskikesän liiallinen lämpö. Niistäkin on nyt koottu tietoa sivuillemme”, Seuna mainostaa.

Motivan aurinkolämpösivuston tietoaineiston toteutus onnistui Energiaviraston, työ- ja elinkeinoministeriön ja yritysten tuen sekä laajan asiantuntijajoukon avulla.

Asiantuntijaorganisaatiot aurinkolämpöaineiston taustalla

Aurinkoteknillinen yhdistys ry, Energiateollisuus ry, Energiavirasto, Green Building Council Finland, Greenes Oy, Helen Oy, Jodat Ympäristöenergia Oy, Lämmitysenergiayhdistys ry, Omakotiliitto ry, Onninen Oy, Ruukki Construction Ltd, Sundial Finland Oy, Savo-Solar Oy, Tekes, työ- ja elinkeinoministeriö ja Öljyalan Palvelukeskus Oy.

Aalto-1 nanosatelliitti sisältää suomalaista huipputekniikkaa

Satelliittia on rakennettu ja testattu lähes viiden vuoden ajan Otaniemessä. Viimeiset testit tehdään vielä Hollannissa.

– Satelliitti on monimutkainen ja herkkä laite, joka on koottu puhdastilassa. Ennen Otaniemestä lähtöä Aalto-1-satelliitista poistettiin kosteus, ja se pakattiin erityisturvallisesti kuljetusta varten. Näin pystyimme varmistamaan, ettei satelliitin mukana lähde mitään ylimääräisiä aineita, jotka voisivat aiheuttaa ongelmia satelliitille tai raketille, Aalto-yliopiston professori ja projektin vetäjä Jaan Praks kertoo.

Satelliitti integroitiin Hollannissa Innovative Solution in Space -yhtiön puhdastilassa kiinnityssäiliöön, jossa se kuljetetaan avaruuteen yhdessä muiden pienten satelliittien kanssa. Aalto-1 tiimi, Antti Kestilä, Tuomas Tikka ja Nemanja Jovanović, ovat paikan päällä Hollannissa, jossa he tekivät viimeiset tarkistukset satelliitin järjestelmille. Säiliö satelliitteineen kiinnitetään myöhemmin Yhdysvalloissa SHERPA- järjestelmään, joka mahdollistaa useiden satelliittien kuljettamisen samalla raketilla. SHERPA- järjestelmä ja sen kantamat kymmenet satelliitit liitetään Falcon-9-rakettiin myöhemmin kesä- tai heinäkuussa.

Falcon-9-raketin laukaisun on määrä tapahtua heinäkuussa, mutta viivästykset eivät ole tällä alalla epätavallisia.

– Työ ei pääty laukaisuun, sillä avaruuteen päästyään satelliitti aloittaa tieteelliset mittaukset. Missiota ja mittauksia ohjataan Otaniemestä arviolta kahden vuoden ajan, Praks toteaa.
Nanosatelliitti on opiskelijoiden taidonnäyte

Aalto-1 on moderni CubeSat-standardin mukainen nanosatelliitti, joka sisältää suomalaista huipputekniikkaa. Satelliitin kyydissä on kolme tutkimuslaitetta: VTT:n rakentama spektrikamera, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston yhteinen säteilyilmaisin ja Ilmatieteen laitoksen kehittämä plasmajarru, joka perustuu sähköisen aurinkopurjeen ideaan ja tähtää avaruusromun vähentämiseen.

Projektissa on ollut mukana yhteensä yli 80 opiskelijaa, ja sen parissa on tehty kymmeniä diplomi- ja kanditöitä, useita konferenssijulkaisuja sekä tiedejulkaisuja. Opiskelijat ovat suunnitelleet satelliitin kokonaisuuden ja useita alijärjestelmiä, esimerkiksi radiot, rungon, antennit ja aurinkopaneelit, jotka tuottavat satelliitin tarvitseman sähkön. Satelliitin aivot, eli päätietokone, välittää kaiken tarvittavan tiedon avaruudesta radiolinkin kautta Otaniemen maa-asemalle.

Seuraavana lähtövuoroa odottaa Aalto-2 -satelliitti. Myös Aalto-2 on Aalto-yliopiston avaruustekniikan opiskelijaprojektina toteutettava CubeSat-satelliitti, jonka kehittäminen alkoi vuonna 2012. Aalto-2 kuuluu eurooppalaiseen QB50-hankkeeseen, jonka suunnitelmana on laukaista 50 CubeSat-satelliittia matalalle maan kiertoradalle.

Satelliitin kantamien tutkimuslaitteiden kehitystyön lisäksi yhteistyössä ovat olleet mukana SpaceSystems Finland, RSI Solutions, IBS Berlin Space Technologies, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Aboa Space Research Asro, Tarton observatorio, Clyde Space, Hyperion Technologies ja Turun ammattikorkeakoulu. Satelliitin laukaisua tukevat SpaceSystems Finland ja Nokia sekä Turun yliopisto ja RUAG.

Biotalous kasvattaa puutuotealaa

Biotalousyhteiskunta tarvitsee uusiutuvia luonnonvaroja ja niiden kestävää käyttöä. Puutuoteala tarjoaa tähän huiman mahdollisuuden terveellisillä ja turvallisilla tuotteilla, ylivertaisella raaka-ainekestävyydellä, pienellä hiilijalanjäljellä ja tulevaisuuden asiakkaita palvelevilla innovatiivisilla ratkaisuilla.

Luonnonvarakeskus (Luke) järjesti Lahdessa 7.–8.4.2016 kansainvälisen symposiumin puutuotealan uusien mahdollisuuksien ja haasteiden arvioimiseksi. Kuultujen asiantuntijapuheenvuorojen ja keskustelujen perusteella Luke laati kuuden kohdan julkilausuman, jonka avulla halutaan vaikuttaa elinkeinoelämää ja tutkimusohjelmia koskevaan päätöksentekoon Euroopassa ja Suomessa.

Biotalous kasvattaa puutuotealaa, puutuoteala hyödyttää yhteiskuntaa

Biotalous tarjoaa puutuoteteollisuudelle ainutlaatuisen tilaisuuden profiilin nostamiseen, uusiutumiseen ja liiketoiminnan kasvattamiseen. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöllä on tässä tärkeä rooli, myös kilpailukyvyn lisäämisessä. Valtiovallan viestin symposiumiin tuonut eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen muistutti siitä, että Eurooppa tarvitsee uutta taloudellista toimeliaisuutta ja työpaikkoja. Mallia voidaan ottaa myös amerikkalaisesta innovaatiotoiminnasta.

Johtaja Jaakko Kuusisaari Tieto Oyj:stä toi esille liiketoiminnan hyödyt digitalisaatiosta, jota on mahdollista soveltaa puutuoteteollisuudessa paljon nykyistä laajemmin.

Puutuotteiden arvo sekä yhteiskunnan että teollisuuden kannalta kävi yksiselitteisesti ilmi puheenvuoroista.

– Kaikki, mikä tehdään tänään fossiilisista raaka-aineista, voidaan huomenna tehdä puusta. Tässä tarvitaan globaalia markkina- ja asiakasnäkemystä sekä uudenlaista kuluttajasuuntautumista, totesi johtaja Miikka Pesonen Stora Enso Oyj:stä.

Puun ekologisuus, hyvinvointivaikutukset ja tekninen etevyys halutaan hyödyntää

Puu on vuosisadan monipuolisin ja vihrein raaka-aine rakentamiseen, asumiseen ja logistiikkaratkaisuihin. Puu herättää kiinnostusta kerrostalorakentamisessa silloin, kun keskustellaan sisäilman laadusta tai rakentamisen nopeudesta ja muunneltavuudesta. Modernissa sisustamisessa puhuttelee mahdollisuus yhdistää materiaalin esteettisyys ja korkealaatuinen design. Kuljetus- ja varastointijärjestelmissä sekä ajoneuvoissa puupohjainen biomuovi on korvaamassa petrokemiasta ja metalliteollisuudesta peräisin olevia tuotteita.

Useissa puheenvuoroissa tuotiin esille myös puun psykofyysiset hyvinvointivaikutukset, jotka ovat todennäköisesti suuremmat kuin tiedämme.
– Kestävyyden määrittelyyn on aika tuoda uusi taso – ihmisten hyvinvoinnin määrittelemä kestävyys, ehdottivat Henrik Heräjärvi ja Susanne Heiska Lukesta.

Asiantuntijat Euroopan yhteisellä asialla

Puutuotealan näkyvyydestä eurooppalaisessa päätöksenteossa kannettiin yhteinen huoli.
– Alan näkyvyyttä eurooppalaisissa päätöksentekokoneistoissa sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmissa on parannettava selvästi ja puualan on pystyttävä esittämään yhteinen viesti päättäjille, korosti tutkimusjohtaja Andreas Kleinschmit Ranskan teknologiainstituutista.
Samoilla linjoilla oli myös eurooppalaisen metsäalan teknologiayhteisön toimitusjohtaja Johan Elvnert, jonka mukaan innovaatioyhteisöt voisivat tarjota vision eurooppalaisille päättäjille.

Euroopan unionissa on europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin mukaan tahtotila biotalouden edistämiseksi.
– EU:ssa halutaan edistää tiedepohjaisia politiikkatoimenpiteitä, lainsäädännön yhdenmukaistamista ja ennustettavuutta markkinatoimijoille. Esimerkiksi puurakentaminen tulisi saada osaksi biotaloutta, jolloin sitä voitaisiin tuoda esille julkisten hankintojen säädöksissä, Kumpula-Natri totesi.

Puutuoteteollisuus vahvaksi eurooppalaisen biotalouden brändiksi -julkilausuma – kuusi pääkohtaa:

Huomio puualaan Eurooppa-tason elinkeinopolitiikassa sekä tutkimus- ja innovaatio-ohjelmissa
Kasvuhakuisista yrityksistä ja yritysverkostoista potkua puualan toimintamallien uudistamiseen
Poliittisilta päättäjiltä lisää tukea liiketoiminnan ja tutkimuksen vuoropuheluun
Puualan koulutus vastaamaan ajan vaatimuksia
Monitieteistä tutkimusta puutuotteiden käytön terveys- ja hyvinvointivaikutuksiin
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyö tuottamaan biotalouden ratkaisuja puualan uudistumiseksi

Asiakaslähtöinen toimintamalli toimii parhaiten julkisissa digitaalisissa palveluissa

Asiakaslähtöisten sähköisten asiointipalveluiden ja niiden käytön lisääminen julkisessa hallinnossa on ollut jo pitkään poliittisena tavoitteena. Niin ikään pyrkimyksenä on ollut tehostaa palvelutoimintaa ja saada samalla aikaan kustannussäästöjä. Toteutuneita julkisen hallinnon säästöjä ei ole kuitenkaan pystytty osoittamaan. Myös asiointipalveluiden asiakaslähtöisyydessä on vielä kehitettävää.

Valtiovarainministeriön vetämissä sähköisen asioinnin kehittämisohjelmissa ja -hankkeissa on sidottu määrärahoja palveluiden kehittämiseen viimeisen 10 vuoden aikana yhteensä noin 200 miljoonan euron arvosta. Tämän lisäksi kukin virasto ja laitos on kehittänyt sähköistä asiointia omien toimintamäärärahojensa puitteissa.

”Kustannuksia ja hyötyjä ei ole arvioitu luotettavasti tarkastamiemme palveluiden osalta. Kustannus-hyötyanalyyseista ei ole osoitettavissa, että kehitetyt sähköiset palvelut toisivat julkiselle hallinnolle merkittäviä kustannussäästöjä”, toteaa tuloksellisuustarkastuspäällikkö Teemu Kalijärvi.

Esimerkiksi vuonna 2011 käyttöönotetulta Kansalaisen asiointitililtä lähetetyn yhden viestin hinta oli noin 17 euroa ja yhden asiointitilin hinta 30 euroa vuosien 2011–2014 kustannusten perusteella.

Tarkastuksessa havaittiin myös riskejä siinä, että palveluiden tuottamisen taloudellisia edellytyksiä ei varmisteta siinä vaiheessa, kun kehittämistyö käynnistyy. Mikäli kehittämisvaiheen jälkeisiä kustannuksia ei osata ennakoida, voi se johtaa koko palvelutuotannon alasajoon.

Tietohallintolaissa säädetyssä valtiovarainministeriön lausuntomenettelyssä ei arvioida suunniteltujen palvelutuotantorakenteiden toiminnallisia, taloudellisia ja juridisia edellytyksiä riittävästi.

”Nämä ovat kulmakiviä, jotka koskevat nimenomaan tietohallinnon hankintojen toteuttamista ja joiden arviointi kuuluu tietohallintolain mukaan valtiovarainministeriön tehtäviin”, Kalijärvi painottaa.

Tietohallintolain mukainen lausuntomenettely tulisikin uudistaa sekä varmistaa, että se tuottaa kattavan ja luotettavan tietopohjan ICT-investointien tueksi sekä palveluiden tuotantoedellytysten varmistamiseksi.

Ministeriövetoisten digitaalisten palvelujen kehittämistä vaivaa myös teknologialähtöisyys. Sähköisiä palveluita kehitetään siilomaisesti, hallinnon omista tarpeista lähtien. Lopputuloksena on syntynyt viranomaisten palvelutoiminnasta erillisiä teknisiä palveluita, joille ei ole löytynyt luontevaa alkuperäistä tarkoitusta vastaavaa käyttöä.

Joissakin tapauksissa asiakaslähtöisillä kehittämismalleilla on saatu aikaiseksi palveluita, jotka ovat nopeasti osoittautuneet paljon käytetyiksi. Näissä tapauksissa kehitystyö on tehty lähellä asiakkaita ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Myös palvelutuotantomallit ovat tällöin olleet selkeitä.

Tarkastelujen kohteena olivat mm. Kansalaisten asiointitili, Lausuntopalvelu.fi, Kansalaisaloite.fi, Kuntalaisaloite.fi, Opintopolku.fi, Rakentamisen lupa-asiointipalvelu, Lupapiste.fi

Tavallinen suola sai uuden kilpailijan maitosuolasta

Elintarviketeollisuudelta on pitkään odotettu ratkaisuja suolan vähentämiseksi. Valion uudella Valio ValSa® maitosuolainnovaatiolla elintarvikkeiden suolapitoisuutta voidaan laskea merkittävästi mausta tinkimättä.

– Suolan vähentäminen tuotteista olisi helppoa, jos mausta ei tarvitsisi välittää. Mutta kuluttajat haluavat terveellisiä ja silti hyvänmakuisia tuotteita. Maito on ehtymätön innovaatioiden lähde. Olemme tehneet vuosia tuotekehitystyötä maitosuolan parissa ja esittelemme nyt ainutlaatuisen ratkaisun suolan vähentämiseksi, Valion tuotekehityksestä ja tuoteryhmistä vastaava johtaja Tuomas Salusjärvi sanoo.

Valio ValSa® maitosuolalla voidaan korvata osa elintarvikkeiden valmistuksessa käytettävästä tavallisesta, runsaasti natriumia sisältävästä ruokasuolasta, ja samalla tuotteiden suolapitoisuus laskee merkittävästi – mausta tinkimättä.

Kaikki alkoi terveysjuustosta

Valio on vuosikymmeniä tutkinut juustonvalmistuksen oheistuotteena syntyvää heraa. Jo pitkään herasta on osattu hyödyntää hyvälaatuinen maidon heraproteiini. Nyt myös heran arvokkaille maidon luontaisille mineraaleille on löytynyt tarkoitus – Valio ValSa® maitosuola.

Valio tuo toukokuussa kauppoihin uuden Valio Polar® 15 vähemmän suolaa juuston ja Valio Oivariini® vähemmän suolaa levitteen, joiden valmistuksessa on käytetty Valio ValSa® maitosuolainnovaatiota – näin tuotteissa on puolet vähemmän suolaa kuin tavanomaisissa rasvaseoksissa ja juustoissa, mutta mausta ei ole tingitty.

– Hyvänmakuisten tuotteiden valmistaminen maitosuolaa hyödyntämällä ei ole helppo tehtävä, vaan se on vaatinut tuotekehittäjiltämme innovatiivisuutta ja tarkkaa reseptioptimointia. Valio ValSa® innovaation ydin piilee siinä, miten maitosuola ja esimerkiksi juuston maku saadaan pelaamaan täydellisesti yhteen. Tuotekehityksessä on esimerkiksi testattu erilaisia hapateyhdistelmiä, rasvapitoisuuksia ja suolaustapoja, Tuomas Salusjärvi selvittää.

Valio ValSa® innovaation kehitystyö on kestänyt lähes kymmenen vuotta. Alun perin tavoitteena oli kehittää todellinen terveysjuusto, ja maitosuolaa oli tarkoitus käyttää vain juustossa.

– Pian ymmärsimme, että ainoastaan juuston suolapitoisuutta vähentämällä vaikutus suolan kokonaissaantimäärään jää aika pieneksi. Aloimme ajatella isommin. Näin syntyi ajatus maitosuolan hyödyntämisestä myös levitteessä ja leivässä, Tuomas Salusjärvi kertoo.

Fazer lanseeraa toukokuussa Oululainen Reilu futissämpylät, joiden valmistuksessa on käytetty Valio ValSa® maitosuolainnovaatiota.

Suuntana kansainväliset markkinat

Toukokuussa kauppoihin tulevat uutuudet ovat vasta alkua. Valion tavoitteena on vähentää 60 000 kg suolaa suomalaisten lautaselta seuraavan kolmen vuoden aikana. Luvassa on siis lisää tuotteita, joissa on loistava maku mutta vähemmän suolaa.

– Suola on maailmanlaajuinen haaste. Osa EU-maista on Suomen ohella alkanut panostaa suolan vähentämiseen kansallisten ohjelmien kautta. Esimerkiksi Iso-Britanniassa suola puhututtaa paljon. Myös Yhdysvalloissa suolan vähentämiseen on etsitty ratkaisuja. Valio ValSa® maitosuolainnovaatiolle on siis mahdollisia vientimarkkinoita ympäri maailman, myös muissa kuin meijerituotteissa, kategoriapäällikkö Teea Björklund Valiolta uskoo.

Mikä maitosuola?

Maitosuola koostuu maidon luontaisista mineraaleista: kaliumista, jodista, magnesiumista, kalsiumista sekä natriumista. Maidon sisältämät mineraalit ovat peräisin lehmien syömästä rehusta. Tavallinen ruokasuola on koostumukseltaan lähes kokonaan natriumkloridia. Maitosuolassa on natriumia lähes 80 % vähemmän kuin tavallisessa ruokasuolassa. Natriumin sijaan suolaista makua antaa erityisesti maidon luontaisesti sisältämä kalium.

Arktiset olosuhteet halutaan kilpailuvaltiksi kansainvälisillä markkinoilla

Luonnonvarakeskus (Luke) selvittää yrittäjien ja yhteistyökumppaneiden kanssa, miten haasteelliset pohjoiset olosuhteet ja niiden tuomat lisäarvotekijät voidaan valjastaa kilpailuvalteiksi kansainvälisillä markkinoilla.

Luken, Ruokatieto Yhdistyksen ja Reilua.fi:n hankkeessa arktisella ruoantuotannolla tarkoitetaan 60. leveysasteen pohjoispuolella tapahtuvaa tuotantoa. Raja kulkee Helsingin korkeudella, joten arktisen tuotannon alue kattaa käytännössä koko maan. Suomi on arktinen maa globaalista näkökulmasta, ja asia todetaan myös valtioneuvoston vuonna 2013 vahvistamassa Suomen arktinen strategia 2013 -periaatepäätöksessä.

Suomessa ruokaa tuotetaan poikkeuksellisissa olosuhteissa. Esimerkiksi pitkä, kylmä talvi pakkasineen ja routineen, kesän runsas valo, puhdas maaperä ja puhdas ilma sekä käytännössä rajoittamattomat puhtaan veden varat ovat globaalisti ainutlaatuisia tekijöitä, joita elintarvikeviennin viestinnässä ei ole vielä täysimittaisesti hyödynnetty.

– Luken selvitysten mukaan pohjoinen tapa tuottaa ruokaa tarkoittaa muun muassa vähempää antibioottien käyttöä tuotantoeläimillä, jäljitettäviä ja turvallisia tuotteita sekä joidenkin luonnontuotteiden erityisiä laatutekijöitä. Esimerkiksi luonnonmarjojen, mustikan, puolukan ja hillan flavonoidipitoisuus on arktisilla alueilla korkea, Luken vanhempi tutkija Jaana Kotro kertoo.

Hankkeessa käydään aktiivista keskustelua toimialan edustajien ja sidosryhmien kanssa, jotta voidaan tuottaa tietoa yritysten tarpeisiin. Selvitysten pohjalta rakennetaan arktisuuteen pohjautuvaa viestintäsisältöä ja -materiaalia, jota yritykset voivat omassa viestinnässään ja markkinoinnissaan hyödyntää. Viestintätyökalujen on tarkoitus palvella sekä toimialan viestintää yleisesti että eri tuotantosuuntien viestintää.

Viennissä on elintarviketeollisuuden kasvuvara

Suomalaisia elintarvikkeita viedään jo nyt, mutta kasvuvaraa on. Tarvetta on koko ruoantuotannon kannattavuuden ja kauppataseen parantamiselle.

– Hanke lähti liikkeelle tarpeesta lisätä ruoantuotannon kilpailukykyä sekä tavoitteesta kasvattaa kotimaisen ruoan vientiä. Nyt ruokaa tuodaan noin 4,5 miljardin ja viedään 1,5 miljardin arvosta, Kotro sanoo.

Elintarvikealan pk-yrityksistä 12 prosenttia toimii kansainvälisillä markkinoilla. Elintarvikealan Team Finland -vientiohjelma Food from Finlandin tavoite on viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä.

Arktisuus elintarvikeviennin kärkenä -hanke jatkuu vuoteen 2018 saakka. Luken, Ruokatieto Yhdistys Ry:n ja Reilua.fi:n hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

Aalto-yliopistoa arvostettiin nuorten yliopistojen joukossa

Times Higher Education listasi yliopistojen 150 nousevaa tähteä.

Aalto-yliopisto on sijoittunut Times Higher Education -lehden alle 50-vuotiaita yliopistoja vertailevalla ranking-listalla sijalle 28 maailmassa.

Rankingissa arvioidaan yliopistojen tutkimusta, opetusta, julkaisuja, kansainvälisyyttä ja yritysyhteistyötä. Listalla on mukana 150 nuorehkoa yliopistoa.
– Tämä on hieno osoitus siitä, että vahvan mission siivittämänä ja kovalla työllä saavuttamamme tulokset on nyt huomattu maailmallakin, iloitsee Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

Times Higher Education julkaisee useita ranking-listoja. Laajemmassa THE World University Rankingissa on huomioitu 800 yliopistoa ympäri maailman, ja tässä vertailussa Aalto-yliopisto sijoitus oli viime syksynä välillä 251–300. Nyt julkaistu nuorten yliopistojen ranking on laadittu samaa aineistoa käyttäen mutta hieman erilaisin painotuksin.

Väitös: Rajaturvallisuus rakentuu päivittäistoiminnassa

Suomen Rajavartiolaitosta on nyt ensimmäistä kertaa tutkittu etnografisiin kenttätöihin eli tutkijan mukanaoloon perustuvin keinoin. Tutkimus tekee näkyväksi merivartioasemilla, vartiolaivoilla ja rajanylityspaikoilla työskentelevien rajavartiomiesten arjen. Rajaturvallisuus rakentuu ruohonjuuritason teoista ja valinnoista.

FM Miia-Leena Tiili selvitti väitöstutkimuksessaan Suomenlahden merivartiostossa sotilasviroissa työskentelevien virkamiesten toimintaa ja kokemuksia työtehtävistä eri yksiköissä. Kun Rajavartiolaitos 1990-luvulla aloitti rajatarkastukset Helsingin matkustajasatamissa ja lentoasemilla, yhä useampi työntekijä siirtyi työskentelemään passintarkastuslinjastoilla saariston merivartioasemien ja vartiolaivojen sijaan.

Uusiin ympäristöihin ja rooleihin sopeutuminen ei ollut helppoa. Tiili pureutuu murrosvaiheeseen tarkastelemalla merivartioyhteisön kulttuurista tietoa operatiivisen toiminnan tasolla.
Rajaturvallisuus rakentuu päivittäistoiminnassa

Yhteisön toimintatavat muodostuvat virallisia ja epävirallisia tietosisältöjä heijastavien vaikutteiden kohdatessa.

– Rajaturvallisuus tapahtuu viime kädessä ruohonjuuritasolla toimivien virkamiesten teoissa ja valinnoissa, joiden vaikuttimet voivat olla hyvin moninaisia, Miia-Leena Tiili toteaa.

Viranomaisorganisaation kulttuurinen todellisuus ei ole selvärajainen tai helposti ennakoitava.

– Säädeltyjen käytäntöjen katveeseen mahtui niin lieveilmiöitä kuin organisaation tavoitteita palvelevaa omaehtoista sitoutumista ja luovuutta.
Työpaikoilla syntyy epävirallisia käytäntöjä

Tutkimus lisää tietoa työpaikkojen epävirallisiin käytäntöihin vaikuttavista tekijöistä sekä muutosten ja jatkuvuuksien välisestä dynamiikasta.

– Minkä tahansa organisaation toiminnan kehittäminen vaatii, että huomioidaan kulttuuriset tekijät ja ymmärretään yksilöllisen ja yhteisöllisen vuoropuhelu näissä prosesseissa, Tiili sanoo.
Tutkija seurasi läheltä rajavalvonnan arkea

Tutkimustaan varten Tiili osallistui vuosina 2007–2009 merivartioasemien ja vartiolaivojen partioiden mukana hälytys- ja valvontatehtäviin, huoltotöihin, varallaoloon ja koulutuksiin sekä seurasi rajatarkastajien ja rajatarkastusosastossa toimivien ryhmien toimintaa. Lisäksi hän haastatteli merivartioston virkamiehiä, siviilityöntekijöitä ja työntekijöiden perheenjäseniä. Tutkimusaineisto kattaa kaikkiaan keskustelut noin 170 merivartioston työntekijän kanssa.

Miia-Leena Tiilin väitöskirja Ammattilaisuuden ankkuripaikat – Kinesteettinen ja kulttuurinen tieto Suomenlahden merivartiostossa tarkastetaan Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 8.4.2016. Lisätietoja väitöstilaisuudesta

Ihmisoikeudet ulkopolitiikassa -verkosto aloittaa toimintansa

Ulkoministeriö on kutsunut hallituskaudelle ihmisoikeuspolitiikan verkoston, joka koostuu 21 asiantuntijasta.

Verkoston puheenjohtajana toimii poliittinen alivaltiosihteeri Anne Sipiläinen ja vara-puheenjohtajana ihmisoikeuspolitiikan yksikön päällikkö Nina Nordström.

Verkoston jäsenet ovat keskeisiä ulko- ja yhteiskuntapolitiikan asiantuntijoita, ihmisoikeus- ja muiden kansalaisjärjestöjen johtajia ja yliopistojen edustajia. Verkosto kokoontuu vuonna 2016 neljä kertaa. Ensimmäinen kokous pidetään 19.4.2016.

Ihmisoikeudet ovat Suomen ja EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeinen osa. Avoimuus ja vahva vuorovaikutus kansalaisyhteiskunnan kanssa ovat ihmisoikeuspolitiikan menestyksekkään hoitamisen perusedellytyksiä. Muun muassa YK:n ihmisoikeusarvioissa Suomen vahvuudeksi on todettu viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen avoin yhteistyö.

Asettamalla verkoston ulkoasianhallinto vahvistaa edelleen ihmisoikeuspoliittista vaikuttavuuttaan ja jatkaa viimeisten vuosikymmenten aikana kehittynyttä ja monilta osin jo vakiintunutta kuulemiskäytäntöään.

Verkoston työskentelymalli tulee olemaan joustava, jotta se voi rakentavasti vastata nopeasti muuttuviin tarpeisiin.

Verkosto käsittelee eri kysymyksiä nimenomaan osana Suomen ulkopolitiikkaa ja antaa suoraa ja tehokasta tukea sekä palautetta ihmisoikeuspolitiikasta. Osaamista ulkoasiainhallinnon työn tueksi tarvitaan erityisesti ulko- ja globaalipolitiikan aloilta ja suhteessa ihmisoikeuspolitiikkaan.

Lähes kymmenen prosenttia PRH:n patenttihakemuksista liittyy cleantechiin

Uusilla teknisillä ratkaisuilla voidaan vähentää vesiliikenteen päästöjä, torjua ympäristöonnettomuuksia ja parantaa alusten energiatehokkuutta. Cleantech näkyy vesiliikenteessä esimerkiksi vaihtoehtoisissa polttoaineissa, uusissa moottoritekniikoissa, energiatehokkuutta parantavissa teknologioissa, öljyntorjuntatekniikoissa sekä uusissa laivakonsepteissa.

Noin yhdeksän prosenttia PRH:n saamista patenttihakemuksista liittyy cleantechiin. Cleantech edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentää tuotantoprosessien haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Cleantech-keksintöjä on tehty esimerkiksi seuraavilla alueilla: uusiutuva energia, vesiosaaminen, bio- ja kiertotalous, energiatehokkaat ratkaisut sekä jätehuolto.

PRH edistää aktiivisesti cleantechiin liittyvää kehitystä. Patentin hakija voi hakea keksinnölle nopeutettua käsittelyä, jos keksintö koskee biotaloutta, kiertotaloutta tai puhtaan teknologian ratkaisuja. Keksinnön patentointi kannattaa, koska se tarjoaa yksinoikeuden keksinnön kaupalliseen hyödyntämiseen.

Trafi: Suomen lentoasemien valmiutta on nostettu

Suomen lentoasemien valmiutta on nostettu Brysselin 22.3.2015 tapahtuneiden terroristi-iskujen johdosta. Muun muassa Pariisin terroristi-iskujen jälkeen kehitetyt toimintamallit on otettu käyttöön sovittujen periaatteiden mukaisesti.

Tässä vaiheessa ei ole tarvetta nostaa valmiutta enempää, mutta viranomaisyhteistyö jatkuu tiiviinä ja tilannetta arvioidaan tarvittaessa nopeasti uudelleen.

Trafi seuraa tilannetta yhteistyössä poliisin, Suojelupoliisin, Rajavartiolaitoksen, Tullin, liikenne- ja viestintäministeriön sekä Finavian ja lentoyhtiöiden kanssa. Trafi toimii myös tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten ilmailujärjestöjen kanssa.

Mitään päätöksiä esimerkiksi turvatarkastusten laajentamisesta terminaalien ulkopuolelle ei ole tehty eikä niitä voi tässä vaiheessa ennakoida.

Trafi seuraa myös metro- ja muun raideliikenteen turvallisuutta.

Joka toinen suomalainen verkkokauppa-asiakas teki verkko-ostoksia ulkomailta

9 prosenttia suomalaisista kuluttajista teki verkko-ostoksia yhteensä 2,6 miljardilla eurolla vuoden 2015 aikana. Verkkokauppa Pohjoismaissa 2016 -raportin mukaan lähes joka toinen suomalainen verkkokauppa-asiakas teki viime vuonna verkko-ostoksia ulkomailta.

Neljä kymmenestä suomalaisesta tekee verkko-ostoksia vähintään kerran kolmessa kuukaudessa. Tärkeimmät verkkokauppojen edut suomalaisten kuluttajien mukaan ovat halvemmat hinnat (27 %), ostosten tekeminen itselle sopivana ajankohtana (26 %) ja suurempi ja parempi valikoima (22 %).

– Tämän päivän kuluttajat asettavat samat vaatimukset fyysiselle ja digitaaliselle kaupalle. Siksi näiden kanavien yhteispeliä on kehitettävä. Asiakkaan pitäisi saada sama kokemus riippumatta siitä, tekeekö hän ostokset puhelimella, tietokoneella vai myymälässä, toteaa Jouni Lamberg , Suomen PostNordin Sales, Marketing & eCommerce -johtaja.

Lähes puolet (45 %) verkko-ostoksia tehneistä suomalaisista kertoi keskimääräisen vuosineljänneksen aikana tutkineensa verkossa tuotetta ja ostaneensa sen myöhemmin myymälästä. On epätavallisempaa, että ostoprosessi menee toisinpäin, eli että kuluttaja kokeilee tuotetta myymälässä ja ostaa sen sitten verkosta. Vain 9 prosenttia suomalaisista verkkokauppa-asiakkaista oli toiminut näin keskimääräisen vuosineljänneksen aikana.

Suomalaisten verkkokauppa-asiakkaiden suosimia tuoteryhmiä ovat vaatteet/kengät (41 %), media (37 %), viihde-elektroniikka (33 %), kauneuden- ja terveydenhoitotuotteet (19 %) sekä urheilu/vapaa-aika (15 %).

– Suomalaiset ostavat verkosta periaatteessa samojen tuoteryhmien tuotteita kuin muutkin pohjoismaalaiset. Autoiluun, veneilyyn ja moottoripyöräilyyn liittyviä tavaroita he kuitenkin ostavat internetistä pohjoismaisia naapureitaan enemmän. Verkkokaupan kypsyessä myös esimerkiksi päivittäistavaroita ja apteekkituotteita aletaan ostaa verkosta entistä enemmän, Jouni Lamberg kertoo.

Suomalaiset verkkokauppa-asiakkaat maksavat ostoksensa mieluiten pankkikortilla (36 %) tai laskulla (29 %). Toimitusta suomalaiset ovat valmiita odottamaan keskimäärin 4,4 arkipäivää. Jopa 19 prosenttia suomalaisista verkkokauppa-asiakkaista on valmis odottamaan toimitusta kuusi arkipäivää tai enemmän, mikä tekee heistä Pohjoismaiden kärsivällisimpiä verkkokauppa-asiakkaita.

Tietoa tutkimuksesta

Raportti perustuu verkossa tehtyihin haastatteluihin, jotka TNS Sifo toteutti vuoden 2015 jokaisena vuosineljänneksenä. Verkkohaastatteluun valittiin kutakin maata edustava joukko 18–79-vuotiaita yksityishenkilöitä Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Suomesta.

Rolls-Royce kehittää autonomisia, miehittämättömiä laivoja

Rolls-Royce kehittää autonomisia, miehittämättömiä laivoja ja niitä ohjaamaan tarvittavia maalle rakennettavia ohjauskeskuksia. Suomesta tutkimustyöhön osallistuivat Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Tampereen yliopiston TAUCHI-tutkimuskeskus.

Rolls-Royce julkisti Lontoossa videomuotoisen visionsa siitä, miten lähitulevaisuudessa pienet 7–14-henkiset miehistöt valvovat ja ohjaavat eri puolilla maapalloa autonomisesti liikkuvia laivoja. Miehistöt valvovat aluksia ja niiden ympäristöä interaktiivisten älynäyttöjen, puheentunnistusjärjestelmien, hologrammien ja valvontalennokkien avulla.

Ensimmäisiä autonomisten alusten demonstraatioita on luvassa jo tällä vuosikymmenellä. Tehokas etäohjauskeskus on oleellinen osa Rolls-Roycen suunnitelmaa rakentaa autonomisia, etäohjattavia laivoja.

Iiro Lindborg , Rolls-Royce General Manager, Remote & Autonomous Operations, Ship Intelligence: ”Miehittämättömistä ja etäohjatuista kuljetusjärjestelmistä on tulossa arkipäivää. Ne ovat ennennäkemättömän joustavia ja tehokkaita. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää entistä paremmin laivojen etäohjaukseen liittyviä inhimillisiä tekijöitä. Kartoitamme keinoja, joilla maissa työskentelevät miehistöt voisivat saada ohjauskeskuksen välityksellä hyvän tuntuman siitä, mitä merellä tapahtuu.”

Tutkimuksen toteuttivat VTT ja Tampereen yliopiston TAUCHI-tutkimuskeskus (Tampere Unit for Computer Human Interaction) yhteistyössä Rolls-Roycen kanssa. Tutkimuksessa hyödynnettiin tietoa muilta aloilta, joissa etäohjausta on tutkittu, kuten ilmailu-, energia-, puolustus- ja avaruustutkimus.

Tutkimuksessa käytettiin innovatiivista InnoLeap-lähestymistapaa , joka on VTT:n ja Rolls-Roycen yhdessä kehittämä konseptisuunnittelu- ja tieteellisten tutkimustulosten visualisointimenetelmä. Lähestymistavassa hyödynnetään trendi- ja käyttäjätutkimuksia, yhteissuunnittelua, skenaariotarinoita ja näyttäviä visualisointeja.

Eija Kaasinen , johtava tutkija, VTT: ”Autonomisesti toimiva laiva ei tee ihmistä tarpeettomaksi, toisin kuin joskus väitetään. Miehittämättömiä aluksia on tarkkailtava ja ohjattava, mikä tarkoittaa uudenlaisia töitä, tehtäviä, työkaluja ja työympäristöjä. Maalla sijaitsevien tulevaisuuden etäohjauskeskusten suunnittelussa on huomioitu ihmisten käyttäjäkokemus. Kun suunnittelu tehdään laivojen etäohjaajien näkökulmasta, pystymme luomaan etäohjauskeskusten ammattilaisille uusia mielekkäitä, miellyttäviä ja kiinnostavia työtehtäviä.”

Nyt Lontoossa julkaistu video on uusin tulokas videosarjassa, joka esittelee Rolls-Roycen visiota tulevaisuuden merenkulusta. Nimellä ”oX” (operator experience) tunnettu konsepti tuotiin julkisuuteen vuonna 2014. Aiemmissa aiheeseen liittyvissä tutkimuksissa on kehitetty käyttökokemus lähtökohtana öljynporauslauttojen huoltoalusten, konttialusten ja hinaajien tulevaisuuden komentosiltakonsepteja.

Uudet digitaaliset mahdollisuudet muokkaavat työelämää useilla teollisuuden aloilla. VTT luo tutkimuksellaan digitalisaation edellytyksiä yhteiskunnan kestävälle kehitykselle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. ”Tarvitaan nykyisten työtehtävien ymmärrystä käytännön kenttätutkimuksen avulla, jotta uusissa innovaatioissa huomioidaan nykytyössä hyödynnettävät osaamiset ja piilevät työkäytännöt. Jos esimerkiksi nykymekaanikko voi kuulemalla tietää moottorinsa tilan, niin etäohjauskeskuksessa olisi hyvä pystyä samaan”, sanoo erikoistutkija Mikael Wahlström VTT:ltä.

Rolls-Royce julkistaa Helsingissä 5.4. lisää tutkimustuloksia etäohjauksen ja autonomisen merenkulun kehityksestä. Tavoitteena on rakentaa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä kaupallinen koealus etänä valvottavasta autonomisesta laivasta. Etäohjattavat ja autonomiset alukset ovat yksi Rolls-Roycen älykkäiden alusten strategian kolmesta osa-alueesta. Yrityksen innovatiivinen tuote- ja palveluvalikoima – alkaen terveydenhuollon ratkaisuista, optimoinnista ja päätöksenteon tuesta aina etäohjaukseen ja autonomiseen toimintaan – auttaa asiakkaita mullistamaan liiketoimintansa big datan avulla.

UEF: Itä-Suomen yliopisto on maailman parhaiden yliopistojen joukossa

Itä-Suomen yliopisto sijoittui seitsemän tieteenalan kohdalla maailman parhaiden yliopistojen joukkoon tuoreessa kansainvälisessä yliopistovertailussa. Itä-Suomen yliopisto sai vertailussa neljänneksi eniten mainintoja Suomen yliopistoista.

Quacquarelli Symonds -yrityksen julkaisemassa Q S World University Rankings by Subject 2016 -tieteenalavertailussa Itä-Suomen yliopisto menestyi parhaiten hoitotieteessä ja metsätieteissä, joissa Itä-Suomen yliopiston sijoitus on 51–100 parhaan yliopiston joukossa maailmassa. Hoitotiede on mukana kansainvälisessä yliopistovertailussa ensimmäistä kertaa.

Farmasian ja farmakologian kohdalla Itä-Suomen yliopiston sijoitus on 101–150 parhaan joukossa maailmassa. Lisäksi Itä-Suomen yliopiston hyvin menestyneitä tieteenaloja listauksessa ovat lääketiede (sijoitus 201–250) sekä biotieteet ja ympäristötieteet (sijoitus 251–300). Uutena alana Itä-Suomen yliopistosta kansainväliseen listaukseen ylsi kasvatustiede (sijoitus 201–250).

QS World University Rankings by Subject 2016 -listauksessa vertailtiin 4226 yliopistoa maailmanlaajuisesti. Vertailuperusteina ovat akateemisten asiantuntijoiden ja merkittävien työnantajien tekemät arvioinnit, tieteellisten julkaisujen saamien viittausten määrä sekä julkaisujen lukumäärään ja niiden saamien viittausten määrään pohjautuva h-indeksi, eri tieteenaloilla kuitenkin eri painotuksin.

QS World University Rankings by Subject 2016 -listaus verkossa osoitteessa: http://www.topuniversities.com

Maataloustukia maksetaan kaikkialla maailmassa

Maataloustukien avulla turvataan suomalainen ruoantuotanto, elintarviketeollisuus ja huoltovarmuus. Tukien avulla suomalaiset viljelijät ovat voineet tuottaa korkealaatuista, puhdasta, turvallista ja tuoretta ruokaa, jota kuluttaja saa kaupasta kohtuuhinnoin. EU-maataloustukien kautta osa maksamistamme EU:n jäsenmaksuista myös kanavoituu takaisin Suomeen.

Maataloustukia tarvitaan, koska viljelijät eivät saa markkinoiden kautta riittävää korvausta tuotannon korkean laadun, eläinten hyvinvoinnin ja tuoteturvallisuuden eteen tekemästään työstä. Suomalaiselle tuotannolle asetetut tiukat tuotantovaatimukset ja pohjoinen sijaintimme johtavat väistämättä korkeampiin tuotantokustannuksiin kuin muissa EU-maissa. Maataloustuilla korvataan osa näistä kustannuksista. Suomessa on salmonellavapaus, sioilla on saparot ja antibiootteja käytetään eläinlääkinnässä vain sairauksiin toisin kuin yleisesti Keski-Euroopassa. Myös torjunta- ja kasvinsuojeluaineita käytämme vähän.

Viljelijöiden taloustilanne on todella vaikea. Viime aikoina maksetut tuet ja maataloustuotteiden myyntitulot eivät ole tiloilla enää riittäneet kattamaan tuotantokustannuksia, vaan tuotantoa ja viljelijäperheen yksityistaloutta on jouduttu pyörittämään lainarahalla. Kohonneet tuotantokustannukset, markkinakriisi ja halpuutetut tuottajahinnat ovat johtaneet tähän tilanteeseen.

Maataloustuotannon alasajo johtaisi vaikeuksiin myös elintarviketeollisuudessa raaka-ainepulan takia. Joutuisimme turvautumaan yhä enemmän ruoan tuontiin, mikä heikentäisi kauppatasetta ja vaarantaisi elintarviketeollisuuden ja koko ruokaketjun työpaikat.

Maataloustukia maksetaan kaikkialla maailmassa. Yksikään itsenäinen ja tulevaisuuden riskejä ennakoiva maa ei jättäydy tilanteeseen, jossa ruokahuolto kyseenalaistetaan. Jokainen kansalainen haluaa syödä omassa maassaan tuotettua ruokaa. Myös me suomalaiset.

Vain joka neljäs suomalainen työllistynyt avointa työpaikkaa hakemalla

Työ löytyy yhä harvemmin työpaikkailmoituksiin vastaamalla, joten verkostot ja oma-aloitteisuus ovat työhaussa korvaamattomia apuja. Vaikka suomalaiset tunnistavat verkostoitumisen merkityksen, vain kuusi prosenttia pitää sitä vahvuutenaan. Tiedot käyvät ilmi Sitran teettämästä laajasta työelämätutkimuksesta. Selvitimme myös suomalaisten mietteitä työn tulevaisuudesta ja sitä, millaisista asioista tiukan paikan tullen ollaan valmiita joustamaan. Tutkimuksen pohjalta tehdyn Työelämän kuntotestin avulla kuka tahansa voi testata omia työelämävalmiuksiaan osoitteessa kuntotesti.sitra.fi.

Alle neljäsosa (23 prosenttia) suomalaisista on päätynyt nykyisen työhön avointa työpaikkaa hakemalla. Noin 70 prosenttia on löytänyt työtä muita polkuja pitkin, ilmenee Sitran Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimuksesta. Viidesosa on lähestynyt itse nykyistä työnantajaansa ja viidesosalle on tarjottu töitä. Julkisten työnvälityspalveluiden kautta työn on löytänyt alle kymmenesosa työssäkäyvistä.

”Tehokas työnhaku on monikanavaista, sillä myös työnantajat hyödyntävät rekrytoinnissa verkostoja ja arvostavat aktiivisuutta. Työllisyyspolitiikassa tulisikin miettiä, miten voisimme parhaiten tukea työn ja työntekijöiden kohtaamista muuttuneilla työmarkkinoilla”, painottaa Sitran johtava asiantuntija Mikko Hyttinen.

Luovuus, empaattisuus ja verkostoitumistaidot kullanarvoisia

Suomalaisten mukaan työpaikan saamiseen vaikuttivat ratkaisevasti aiempi työkokemus ja näytöt, taidot sekä omaan persoonaan ja motivaatioon liittyvät tekijät. Yli puolet vastaajista pitää vahvuuksinaan luotettavuutta, hyvää asennetta ja ahkeruutta – ominaisuuksia, jotka painottuvat monissa muissakin tutkimuksissa. Listan hännillä ovat puolestaan sellaiset ominaisuudet kuin luovuus, empaattisuus ja verkostoitumistaidot.

”Vain kuusi prosenttia pitää verkostoitumistaitoja vahvuutenaan. Se on todella pieni luku, jos otetaan huomioon, että tulevaisuuden työmarkkinoilla korostuvat sellaiset taidot, joihin koneet ja robotit eivät kykene – eli muun muassa luovuus, vuorovaikutus ja verkostoituminen. Onkin perusteltua kysyä, miten pitkälle nykyiset vahvuudet suomalaisia kantavat”, Hyttinen sanoo.

Taitoa kannattaa kehittää: Aktiivisesti verkostoja hyödyntävät vastaajat kertovat hyötyvänsä niistä selvästi. Yli 80 prosenttia heistä on sitä mieltä, että verkostoituminen on auttanut menestymään työelämässä.

Työn tulevaisuus mietityttää – työttömyyden ennakoidaan kasvavan

Digitalisaatio ja globalisaatio muokkaavat työtä ja työmarkkinoita monin tavoin: perinteisiä tehtäviä häviää, syntyy uusia ammatteja ja työn tekemisen muodot monipuolistuvat, kun työ ei ole enää yhtä sidoksissa tiettyyn aikaan tai paikkaan.

Työn tulevaisuus mietityttää suomalaisia, ja siihen liittyvät näkemykset ilmentävät sekä huolta että tulevaisuususkoa. Hieman ristiriitaista on se, että 70 prosenttia vastaajista uskoo työttömyyden lisääntyvän Suomessa edelleen, mutta suunnilleen yhtä moni ajattelee, että oma työtehtävä säilyy työn murroksesta huolimatta.

Puolet vastaajista epäilee, ettei katoavien ammattien tilalle synny riittävästi uutta työtä, kun taas korvaavien työpaikkojen syntyyn uskoo noin kolmasosa. Alanvaihtoa pitää omalla kohdalla todennäköisenä yli 40 prosenttia vastaajista.

Tilanteen vaatiessa yli puolet olisi valmiita joustamaan työhön liittyvistä järjestelyistä, vastuusta tai työn sisällöstä. Noin 30 prosenttia joustaisi varmasti tai melko varmasti myös palkasta tai työsuhteen muodosta. Työn sijainnilla on sen sijaan suomalaisille suuri merkitys: Siitä olisi valmis joustamaan vain noin joka viides vastaaja. Työn perässä ollaan kyllä valmiita matkustamaan jossakin määrin, mutta ei muuttamaan.

Kahdella kolmesta työtä tekevästä valmius työpaikan vaihtoon

Kahdella kolmesta työssä käyvästä on työpaikan vaihtohaluja. Aktiivisesti uutta työtä etsii 16 prosenttia vastaajista. Puolet voisi harkita vaihtoa, jos sopiva paikka tulisi vastaan. Kannusteina ovat etenkin mahdollisuus uusiin haasteisiin tai mielekkäämpiin tehtäviin. Nykyistä parempi palkka motivoi noin kolmasosaa mahdollisista työnvaihtajista.

”Liikkuvuus työmarkkinoilla on monin tavoin hyväksi sekä yksilölle että taloudelle. Se lisää osaamispääomaa ja ruokkii luovuutta sekä ongelmanratkaisukykyä. Ne taas ovat keskeisiä tekijöitä uusien innovaatioiden ja kilpailukyvyn taustalla”, Hyttinen painottaa.

Työnvaihtoaikeista huolimatta suomalaiset pysyvät samassa työssä pitkään: puolet on tehnyt samaa työtä yli viisi vuotta ja kolmannes yli 10 vuotta. Pientä vaihtuvuutta selittänee osaltaan se, että suomalaiset ovat melko tyytyväisiä työhönsä: yli 60 prosenttia on nykyiseen työhönsä tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä.

Työelämän kuntotesti kertoo oletko penkkiurheilija vai tavoitteellinen sprintteri?

Jokainen voi nyt testata oman työelämäkuntonsa osoitteessa kuntotesti.sitra.fi. Sitran kyselytutkimuksen pohjalta tehty verkkopohjainen testi johdattaa pohtimaan omaa motivaatiota ja vahvuuksia työelämässä. Ennakkotiedot täyttämällä omia vastauksia pystyy vertaamaan vaikkapa muihin saman koulutustaustan omaaviin vastaajiin.

”Oman osaamisen vaaliminen on todella tärkeää, kuten myös sen päivittäminen. Varasuunnitelma kannattaa miettiä, vaikka olisikin töissä. Se auttaa pohtimaan omia kehityskohteita ja omaa urapolkua suunnitelmallisesti”, Hyttinen vinkkaa.

Sitran Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -kyselytutkimus toteutettiin joulukuussa 2015 ja siihen vastasi 5 000 suomalaista. Käytännön toteutuksesta vastasi IRO Research Oy.

Työelämätutkimus on osa Sitran Työelämän taitekohdat -avainalueen työtä.

Nuoret haluavat kirjastolta arkielämää tukevia palveluita

Nuoret haluavat kirjastolta arkielämää tukevia palveluita, ystävällisempää ja avoimempaa asennetta sekä ”överielementtejä”, kuten luovuutta ja energisempää tunnelmaa. Tämä käy ilmi Helsingin kaupunginkirjaston ja Demos Helsingin toteuttamassa projektissa, jonka kohteena olivat 15-29-vuotiaat nuoret.

Kirjasto updated -palvelujen yhteiskehittämisprojektin tavoitteena oli tunnistaa mahdollisia nousevia palvelutarpeita, tutkia nuorten mielikuvaa kirjastosta sekä kehittää palveluita paremmin nuorten odotuksia vastaaviksi. Projekti toteutettiin marras-joulukuussa 2015 verkkokyselyin, ryhmähaastatteluin ja työpajoin. Siihen osallistui 120 helsinkiläistä nuorta, jotka edustivat moniarvoisesti eri sosiaaliryhmiä. Projekti oli osa Helsingin kaupunginkirjaston Kirjasto treenaa nuoria -hanketta.

Toiveissa luovuutta, energisyyttä ja tukea arkeen

Tuloksista kävi ilmi, että nuoret kokivat kirjaston palvelukulttuurin usein negatiivisena ja heidän mielikuvissaan kirjastoon liittyi hyssyttelevyys ja laitosmaisuus.

– Tarvittaisiin överielementtejä asiakkaiden suuntaan – verkossa ja tilassa. Överiys on luovaa, inspiroivaa, erilaista. Että olis vähän energisempi tunnelma, totesi palautetta antanut nuori nainen.

Lisäksi toivottiin konkreettisia apua esimerkiksi työpaikan ja koulutuspaikan etsintään, neuvoja siitä, kuinka vaikuttaa yhteiskunnassa ja olla osallinen omassa kaupungissa. Myös tieto harrastuksista ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksista sekä omien projektien toteuttamisesta olisi osallistuneiden mukaan tervetullutta.

– Kirjasto ei ole nuorille virasto tai kauppakeskus vaan ovi inspiroivaan kohtaamispaikkaan, josta voi löytää vertaistukea ja sparrausta. Nuorten kanssa yhdessä tekeminen on kiitollista puuhaa. He eivät ole vielä oppineet aikuisten huolipuhetta, ja kumppaneina he ovat kirjastopalveluja uudistettaessa korvaamattomia, tiivistää vuorovaikutussuunnittelija Virve Miettinen Helsingin kaupunginkirjastosta.

Monipuolisia työskentelytiloja kaivataan

Monet nuorista kertoivat tulevansa kirjastoon luovan tekemisen vuoksi. He kaipasivat enemmän tekemisen tiloja ja välineitä: studioita, työvälineitä, ryhmätyötiloja, lainattavia harrastusvälineitä ja verstashuoneita. He eivät odottaneet kirjastolta niinkään valmista ohjelmaa, vaan oman luovan tekemisen mahdollistamista.

Opiskelemaan ja työskentelemään tulleet toivoivat monipuolisia työskentely- ja opiskelumahdollisuuksia. Tähän tarpeeseen ei perinteinen lukusali-malli heidän mielestään vastaa. Nuoret odottavat voivansa työskennellä kahvilamaisessa ja mukavassa ympäristössä, ja he haluaisivat mahdollisuuksia työskennellä muuten kuin istuen. Tärkeintä heille on työskentelytilojen laaja monipuolisuus, joista voi valita tarpeen mukaan sopivan.

Vastaajien mielestä kirjaston tulisi niin ikään olla aiempaa näkyvämpi tekijä verkkomaailmassa ja somessa. Lisäksi he toivoivat mahdollisuutta käyttää kirjaston palveluita mobiilisti

Reserviläisliitto: Uudistukset lisäisivät puolustusjärjestelmämme toimivuutta

Reserviläisliitto kannattaa asevelvollisuuslain muuttamista niin, että reserviläisiä voitaisiin kutsua kertausharjoituksiin nykyistä paljon nopeammin. Puheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Savolan mukaan lain muutosesitys on oikeanlainen vastaus siihen haasteeseen, jonka sodankäynnin viimeaikainen kehitys on asettanut puolustusjärjestelmällemme.

– Toteutuessaan uudistukset lisäävät sekä puolustusjärjestelmämme toimivuutta että sen uskottavuutta nykypäivän toimintaympäristössä, jota leimaavat hybridisodankäynti, sotilaallisen voiman näyttö ja osin sillä uhkaaminen, nopea tilanteenkehitys sekä sodan ja rauhan välisen rajan hämärtyminen.

Reserviläisliitto antoi viime viikolla lakiesityksestä lausunnon puolustusministeriölle ja korosti siinä, että uudistusta tulee kuitenkin tarkastella myös yksittäisen reserviläisen näkökulmasta.

– Ne sodan ajan yksiköt, jotka on näissä tilanteissa kaavailtu kutsuttavaksi nopeasti harjoituksiin, on muodostettava niistä reserviläisistä, joille välitön palvelukseen astuminen ei tuota ylivoimaisia ongelmia ja, jotka ovat varmuudella kykeneviä irtaantumaan siviityötään hoitamaan sodan ajan tehtävänsä.

Alajärven Reserviläisten 60-vuotisjuhlassa puhunut Mikko Savola muisteli myös yhteistyötään paikkakunnan toimijoiden kanssa ja kiitti yhdistystä poikkeuksellisesta aktiivisuudesta.

– Monien teidän kanssa olen saanut olla yhdessä maakuntajoukoissa. Kun meitä muualta maakunnasta tuli harjoituksiin muutama henkilöauto, teiltä tultiin aina vähintään muutamalla pikkubussilla. Aktiivisuus, toiminta, vapaaehtoisuus ja isänmaallisuus on täällä ollut aina korkeassa arvossa. Kiitos siitä.

Viidennes kiinalaisista tekee päivittäin ostoksia verkossa

Kiinalaiset kuluttajat ovat maailmanlaajuisesti edelläkävijöitä verkko- ja mobiiliostoksissa. Jo lähes 20 % kiinalaisista tekee päivittäin ostoksia verkossa, ilmenee PwC:n kuluttajakäyttäytymisen trendejä luotaavasta Total Retail -selvityksestä. Kyselyyn vastasi lähes 23 000 vähittäiskaupan asiakasta 25 eri maasta.

Kiinassa verkko-ostosten määrä on noussut nopeasti: vielä vuonna 2012 kiinalaisista 4,3 % teki päivittäin ostoksia verkossa. Muu maailma kulkee perässä: globaalisti päivittäin ostoksia tekee verkossa 7,1 % kuluttajista, kun luku vuonna 2012 oli vielä 2,9 %.

’’Nopeasti kehittyvissä talouksissa otetaan suoraan käyttöön uusimmat tekniset ratkaisut. Kuluttajat hylkäävät vanhat toimimattomat ratkaisut nopeasti. Kiinan edelläkävijyyttä tukee myös nopeasti kasvanut keskiluokka: markkinoille on jatkuvasti tullut uusia ostokykyisiä kuluttajia’’, sanoo PwC:n vähittäis- ja kuluttajakauppa -toimialasta vastaava Enel Sintonen .

”Kiinan verkkokaupan toimijat ovat saavuttaneet merkittävän etumatkan muuhun maailmaan verrattuna. Heillä on käytössä valtava määrä dataa, jota hyödyntäen he pystyvät tarjoamaan yhä yksilöllisempää markkinointia ja palveluja”, Sintonen jatkaa.

Mobiililaitteiden voittokulku jatkuu

Myös älypuhelimella ostamisessa kiinalaiset ovat edelläkävijöitä: Kiinassa jo reilusti yli puolet kuluttajista on valmis käyttämään älypuhelinta maksuvälineenä. Globaalisti tähän on valmis kolmasosa vastanneista. Kiinalaisista kuluttajista 65 % kertoo tekevänsä ostoksia älypuhelimilla vähintään kerran kuukaudessa, kun globaalisti luku on 28 %.

”Mobiililaitteiden merkitys maksuvälineenä Suomessa ja muualla Euroopassa vahvistuu jatkuvasti, mutta ero Kiinaan on kasvanut erittäin merkittäväksi. Mobiilimaksamisen yleistymistä ovat jarruttaneet muun muassa maksukorttien pitkäaikainen käyttöhistoria sekä huoli tietoturvasta”, sanoo Enel Sintonen.

Asiakaspalvelua arvostetaan, mutta hinta ratkaisee

Kivijalkakaupassa myyjän on syytä tuntea tuotevalikoima, sillä peräti 40 % vastaajista nimesi sen tärkeimmäksi ostotyytyväisyyteen vaikuttavaksi tekijäksi kaupassa vierailtaessa. Asiakkaat arvostavat myös sitä, että tuotteen saatavuutta toisessa liikkeessä tai verkkokaupassa voidaan selvittää nopeasti.

Henkilökunnan rooli korostuu tarkasteltaessa kuluttajien viihtymistä myymälässä. Neljä viidestä vastaajasta oli sitä mieltä, että on valmis vaihtamaan ostopaikkaa, jos kilpailevalla yrityksellä on parempi asiakaspalvelu tai henkilökohtaisempi palvelu. Omassa lähikaupassa arvostetaan paikallisten tuotteiden valikoimaa ja sitä, että kauppa työllistää paikallisia.

”Suomessa käydään vilkasta keskustelua hinnan merkityksestä ostopäätöksen teossa. Hinta puhuttaa myös globaalisti: 60 % kyselyyn vastanneista kertoo, että sopiva hintataso on tärkein kauppapaikan valintakriteeri. Toiseksi tärkeimpiä ovat brändin luotettavuus ja tavaran saatavuus”, Sintonen toteaa.

Kanta-asiakkuus kannattaa

Peräti 91 % kyselyyn vastanneista kertoi kuuluvansa ainakin yhteen kanta-asiakasohjelmaan. Kanta-asiakkuuteen houkuttelevat etenkin jäsenalennukset (70 %), asiakaspisteiden kertyminen (61 %) sekä ilmainen toimitus (58 %). Myös henkilökohtaisempi palvelu on syy olla jäsen; 23 % vastaajista oli sitä mieltä, että kanta-asiakkuuden paras etu on räätälöidyt tarjoukset sekä jäsentapahtumat (18 %).

Sosiaalisen median merkitys asiakaskokemusten jakamisessa ja tiedon hakemisessa on suuri: jo 45 % vastanneista kertoi lukevansa sosiaalisesta mediasta arvosteluja ja palautteita.

”Luvun olisi toisaalta odottanut olevan vieläkin korkeampi, kun ottaa huomioon sosiaalisen median käyttöasteen”, Sintonen sanoo.

Toimivia ratkaisuja suomalaisilta työpaikoilta kootaan tietopankkiin

TEPSIvät teot työelämään -tietopankki on kanava työelämän hyvien käytäntöjen levittämiseen. Tietopankkiin kootuista vinkeistä voi saada uusia ideoita oman työpaikan toimintaan toimialasta riippumatta.

TEPSIvät teot työelämään -tietopankki kokoaa yhteen toimivia ratkaisuja suomalaisilta työpaikoilta. Tietopankki julkaistiin 1.3.2016 Yrityssuomi.fi -verkkosivustolla ja siitä vastaa Työterveyslaitos.

Tietopankissa on lyhyitä ja tiiviitä kuvauksia hyvistä käytännöistä, joista voi saada virittäviä ideoita omaan työhön. Tietopankki on toimialasta ja henkilön asemasta riippumaton tiedon levityskanava. Hyviä käytäntöjä kootaan sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta, kaikilta yrittäjiltä ja palkansaajilta.

Tietopankista löytyy helposti toteutettavia arjen pieniä ideoita sekä työkulttuuriin liittyviä pidemmällä aikavälillä kehitettäviä käytäntöjä, tutkija Sari Käpykangas Työterveyslaitoksesta kertoo.

Työpaikan tavoitteena voi olla esimerkiksi parantaa esimiesten ja alaisten välejä, helpottaa työn tekemistä tai lisätä yhteishenkeä ja jaksamista. Työhyvinvointia on voitu parantaa yksinkertaisuudessaan tehostamalla tiedonkulkua infotaululla, parantamalla koulutuksen tasapuolisuutta, vähentämällä häiriöihin käytettyä työaikaa ja antamalla enemmän kiitosta ja palautetta.

Verkkosivusto on rakennettu arjen tarpeisiin. Sivustossa on hakutoiminto, jonka avulla voi etsiä omia kiinnostuksen kohteita. Oman työpaikan hyvän käytännön voi tallentaa sivustolle rekisteröitymisen jälkeen.

─ Hyvien käytäntöjen tietopankki on käytännönläheinen matalan kynnyksen foorumi ja ideoiden jakamisen alusta. Tietopankkiin on helppo tulla ja selata hyvät käytännöt työn lomassa. Teoista voi ottaa mallia, niitä voi muokata ja räätälöidä omaan arkeen sopivaksi, Käpykangas kuvaa.

Hyvä suomalainen yritys- ja palvelutoiminta ansaitsee tulla jaetuksi. Käpykangas usuttaa yleisöä kertomaan sivustolla, mikä omalla työpaikalla toimii.

─ Kaikki pienetkin ponnistelut ja kehittämistoimenpiteet työpaikan arjen kehittämiseksi kannattaa jakaa toisillekin, hän kannustaa.

Tietopankin ylläpitämisestä vastaa Työterveyslaitos. Yhteistyössä ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriö, Yritys-Suomi sekä Työturvallisuuskeskus.