Vain joka neljäs suomalainen työllistynyt avointa työpaikkaa hakemalla

Työ löytyy yhä harvemmin työpaikkailmoituksiin vastaamalla, joten verkostot ja oma-aloitteisuus ovat työhaussa korvaamattomia apuja. Vaikka suomalaiset tunnistavat verkostoitumisen merkityksen, vain kuusi prosenttia pitää sitä vahvuutenaan. Tiedot käyvät ilmi Sitran teettämästä laajasta työelämätutkimuksesta. Selvitimme myös suomalaisten mietteitä työn tulevaisuudesta ja sitä, millaisista asioista tiukan paikan tullen ollaan valmiita joustamaan. Tutkimuksen pohjalta tehdyn Työelämän kuntotestin avulla kuka tahansa voi testata omia työelämävalmiuksiaan osoitteessa kuntotesti.sitra.fi.

Alle neljäsosa (23 prosenttia) suomalaisista on päätynyt nykyisen työhön avointa työpaikkaa hakemalla. Noin 70 prosenttia on löytänyt työtä muita polkuja pitkin, ilmenee Sitran Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimuksesta. Viidesosa on lähestynyt itse nykyistä työnantajaansa ja viidesosalle on tarjottu töitä. Julkisten työnvälityspalveluiden kautta työn on löytänyt alle kymmenesosa työssäkäyvistä.

”Tehokas työnhaku on monikanavaista, sillä myös työnantajat hyödyntävät rekrytoinnissa verkostoja ja arvostavat aktiivisuutta. Työllisyyspolitiikassa tulisikin miettiä, miten voisimme parhaiten tukea työn ja työntekijöiden kohtaamista muuttuneilla työmarkkinoilla”, painottaa Sitran johtava asiantuntija Mikko Hyttinen.

Luovuus, empaattisuus ja verkostoitumistaidot kullanarvoisia

Suomalaisten mukaan työpaikan saamiseen vaikuttivat ratkaisevasti aiempi työkokemus ja näytöt, taidot sekä omaan persoonaan ja motivaatioon liittyvät tekijät. Yli puolet vastaajista pitää vahvuuksinaan luotettavuutta, hyvää asennetta ja ahkeruutta – ominaisuuksia, jotka painottuvat monissa muissakin tutkimuksissa. Listan hännillä ovat puolestaan sellaiset ominaisuudet kuin luovuus, empaattisuus ja verkostoitumistaidot.

”Vain kuusi prosenttia pitää verkostoitumistaitoja vahvuutenaan. Se on todella pieni luku, jos otetaan huomioon, että tulevaisuuden työmarkkinoilla korostuvat sellaiset taidot, joihin koneet ja robotit eivät kykene – eli muun muassa luovuus, vuorovaikutus ja verkostoituminen. Onkin perusteltua kysyä, miten pitkälle nykyiset vahvuudet suomalaisia kantavat”, Hyttinen sanoo.

Taitoa kannattaa kehittää: Aktiivisesti verkostoja hyödyntävät vastaajat kertovat hyötyvänsä niistä selvästi. Yli 80 prosenttia heistä on sitä mieltä, että verkostoituminen on auttanut menestymään työelämässä.

Työn tulevaisuus mietityttää – työttömyyden ennakoidaan kasvavan

Digitalisaatio ja globalisaatio muokkaavat työtä ja työmarkkinoita monin tavoin: perinteisiä tehtäviä häviää, syntyy uusia ammatteja ja työn tekemisen muodot monipuolistuvat, kun työ ei ole enää yhtä sidoksissa tiettyyn aikaan tai paikkaan.

Työn tulevaisuus mietityttää suomalaisia, ja siihen liittyvät näkemykset ilmentävät sekä huolta että tulevaisuususkoa. Hieman ristiriitaista on se, että 70 prosenttia vastaajista uskoo työttömyyden lisääntyvän Suomessa edelleen, mutta suunnilleen yhtä moni ajattelee, että oma työtehtävä säilyy työn murroksesta huolimatta.

Puolet vastaajista epäilee, ettei katoavien ammattien tilalle synny riittävästi uutta työtä, kun taas korvaavien työpaikkojen syntyyn uskoo noin kolmasosa. Alanvaihtoa pitää omalla kohdalla todennäköisenä yli 40 prosenttia vastaajista.

Tilanteen vaatiessa yli puolet olisi valmiita joustamaan työhön liittyvistä järjestelyistä, vastuusta tai työn sisällöstä. Noin 30 prosenttia joustaisi varmasti tai melko varmasti myös palkasta tai työsuhteen muodosta. Työn sijainnilla on sen sijaan suomalaisille suuri merkitys: Siitä olisi valmis joustamaan vain noin joka viides vastaaja. Työn perässä ollaan kyllä valmiita matkustamaan jossakin määrin, mutta ei muuttamaan.

Kahdella kolmesta työtä tekevästä valmius työpaikan vaihtoon

Kahdella kolmesta työssä käyvästä on työpaikan vaihtohaluja. Aktiivisesti uutta työtä etsii 16 prosenttia vastaajista. Puolet voisi harkita vaihtoa, jos sopiva paikka tulisi vastaan. Kannusteina ovat etenkin mahdollisuus uusiin haasteisiin tai mielekkäämpiin tehtäviin. Nykyistä parempi palkka motivoi noin kolmasosaa mahdollisista työnvaihtajista.

”Liikkuvuus työmarkkinoilla on monin tavoin hyväksi sekä yksilölle että taloudelle. Se lisää osaamispääomaa ja ruokkii luovuutta sekä ongelmanratkaisukykyä. Ne taas ovat keskeisiä tekijöitä uusien innovaatioiden ja kilpailukyvyn taustalla”, Hyttinen painottaa.

Työnvaihtoaikeista huolimatta suomalaiset pysyvät samassa työssä pitkään: puolet on tehnyt samaa työtä yli viisi vuotta ja kolmannes yli 10 vuotta. Pientä vaihtuvuutta selittänee osaltaan se, että suomalaiset ovat melko tyytyväisiä työhönsä: yli 60 prosenttia on nykyiseen työhönsä tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä.

Työelämän kuntotesti kertoo oletko penkkiurheilija vai tavoitteellinen sprintteri?

Jokainen voi nyt testata oman työelämäkuntonsa osoitteessa kuntotesti.sitra.fi. Sitran kyselytutkimuksen pohjalta tehty verkkopohjainen testi johdattaa pohtimaan omaa motivaatiota ja vahvuuksia työelämässä. Ennakkotiedot täyttämällä omia vastauksia pystyy vertaamaan vaikkapa muihin saman koulutustaustan omaaviin vastaajiin.

”Oman osaamisen vaaliminen on todella tärkeää, kuten myös sen päivittäminen. Varasuunnitelma kannattaa miettiä, vaikka olisikin töissä. Se auttaa pohtimaan omia kehityskohteita ja omaa urapolkua suunnitelmallisesti”, Hyttinen vinkkaa.

Sitran Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -kyselytutkimus toteutettiin joulukuussa 2015 ja siihen vastasi 5 000 suomalaista. Käytännön toteutuksesta vastasi IRO Research Oy.

Työelämätutkimus on osa Sitran Työelämän taitekohdat -avainalueen työtä.

Toimivia ratkaisuja suomalaisilta työpaikoilta kootaan tietopankkiin

TEPSIvät teot työelämään -tietopankki on kanava työelämän hyvien käytäntöjen levittämiseen. Tietopankkiin kootuista vinkeistä voi saada uusia ideoita oman työpaikan toimintaan toimialasta riippumatta.

TEPSIvät teot työelämään -tietopankki kokoaa yhteen toimivia ratkaisuja suomalaisilta työpaikoilta. Tietopankki julkaistiin 1.3.2016 Yrityssuomi.fi -verkkosivustolla ja siitä vastaa Työterveyslaitos.

Tietopankissa on lyhyitä ja tiiviitä kuvauksia hyvistä käytännöistä, joista voi saada virittäviä ideoita omaan työhön. Tietopankki on toimialasta ja henkilön asemasta riippumaton tiedon levityskanava. Hyviä käytäntöjä kootaan sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta, kaikilta yrittäjiltä ja palkansaajilta.

Tietopankista löytyy helposti toteutettavia arjen pieniä ideoita sekä työkulttuuriin liittyviä pidemmällä aikavälillä kehitettäviä käytäntöjä, tutkija Sari Käpykangas Työterveyslaitoksesta kertoo.

Työpaikan tavoitteena voi olla esimerkiksi parantaa esimiesten ja alaisten välejä, helpottaa työn tekemistä tai lisätä yhteishenkeä ja jaksamista. Työhyvinvointia on voitu parantaa yksinkertaisuudessaan tehostamalla tiedonkulkua infotaululla, parantamalla koulutuksen tasapuolisuutta, vähentämällä häiriöihin käytettyä työaikaa ja antamalla enemmän kiitosta ja palautetta.

Verkkosivusto on rakennettu arjen tarpeisiin. Sivustossa on hakutoiminto, jonka avulla voi etsiä omia kiinnostuksen kohteita. Oman työpaikan hyvän käytännön voi tallentaa sivustolle rekisteröitymisen jälkeen.

─ Hyvien käytäntöjen tietopankki on käytännönläheinen matalan kynnyksen foorumi ja ideoiden jakamisen alusta. Tietopankkiin on helppo tulla ja selata hyvät käytännöt työn lomassa. Teoista voi ottaa mallia, niitä voi muokata ja räätälöidä omaan arkeen sopivaksi, Käpykangas kuvaa.

Hyvä suomalainen yritys- ja palvelutoiminta ansaitsee tulla jaetuksi. Käpykangas usuttaa yleisöä kertomaan sivustolla, mikä omalla työpaikalla toimii.

─ Kaikki pienetkin ponnistelut ja kehittämistoimenpiteet työpaikan arjen kehittämiseksi kannattaa jakaa toisillekin, hän kannustaa.

Tietopankin ylläpitämisestä vastaa Työterveyslaitos. Yhteistyössä ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriö, Yritys-Suomi sekä Työturvallisuuskeskus.

Ilmarisen Ritakallio: Suomi tarvitsee lisää kasvua ja kasvuyrityksiä

Pk-yritysten rooli Suomen kasvussa ja työllistämisessä tulee entisestäänkin kasvamaan, ennustaa Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio. Ritakallion mielestä yritysten mahdollisuuksia kasvaa ja työllistää tulisi tukea entistä voimallisemmin. − Tarvitsemme lisää keskisuuria yrityksiä. Liian harva pk-yritys pääsee koskaan kasvamaan keskisuurten sarjaan, Ritakallio sanoo Ilmarisen uutishuoneen haastattelussa

Ritakallio pohtii Ilmarisen haastattelussa mm. millaiset yritykset menestyvät tulevaisuudessa. Tulevaisuuden aloiksi hän nostaa erityisesti ohjelmistokehityksen ja terveydenhuoltoalan. Perinteisemmän teollisuudenkin tulevaisuudenkuvassa Ritakallio näkee mahdollisuuksia, mikäli nämä pystyvät hyödyntämään uudet, verkottuneet työskentelytavat.

− Esimerkiksi suuret konepajayritykset voisivat entistäkin tehokkaammin hyödyntää pk-yritysten ketteryyttä ja innovatiivisuutta. Näin yrityskentästä muodostuisi verkottunut, toisiaan tukeva ekosysteemi, jossa asioita tehdään yhdessä.

Menestys edellyttää, että yritys jaksaa jatkuvasti kehittää toimintaansa ja hakea kasvua – myös Suomen rajojen ulkopuolelta.

− Kaukainen sijaintimme ei ole este. Mutta ideoiden ja osaamisen pitää olla huippuluokkaa!

Ritakallio sanoo, että perinteisten vientiyritysten lisäksi myös palvelusektorin tulisi suunnata ulkomaille.

− Tähän asti palveluyritykset ovat tulleet muualta meidän markkinoille. Tämä kehitys pitäisi pystyä kääntämään toisin päin.

Ritakallio analysoi haastattelussa myös Suomen hallituksen toimia kilpailukyvyn parantamiseksi. Hänen mielestään Suomessa tulisi voimakkaammin kannustaa jättämään pääomia yritykseen, ottamaan riskejä ja investoimaan.

− Se parantaisi kasvumahdollisuuksia ja loisi uusia työpaikkoja.Liian harva pk-yritys pääsee koskaan kasvamaan keskisuurten sarjaan.

THL: Työllistymisen esteet on poistettava vaikeassa työmarkkina-asemassa olevilta

Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä on parannettava poistamalla heihin kohdistuva syrjintä, käyttämällä anonyymia rekrytointia ja kiintiöitä sekä asettamalla julkisille hankinnoille työllistämisehtoja.

Näillä toimenpiteillä voidaan luoda työpaikkoja pitkäaikaistyöttömille, maahanmuuttajille, vammaisille ja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkojulkaisu Osallistavan työllisyyspolitiikan elementtejä. Selvityksessä on analysoitu EU:n osallisuus- ja työllisyyspoliittisia suosituksia ja niiden toteutumista EU-maissa. Julkaisussa vertaillaan Alankomaiden, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Irlannin ja Suomen käytäntöjä ja keinoja lisätä vaikeasti työllistyvien ja vammaisten henkilöiden työllisyyttä.

Selvitys osallistavan työllisyyspolitiikan (inclusive employment policy) käytännöistä ja suuntaviivoista Euroopassa on tuotettu osana Työelämäosallisuuden hyvät käytännöt Euroopassa (TOHKE) -kehittämishankkeen työskentelyä vuosina 2011–2015.
Osallistava työllisyyspolitiikka jakaantuu kahdeksi erilliseksi suuntaukseksi

Vammaispoliittisessa, sosiaalisia perus- ja ihmisoikeuksia painottavassa suuntauksessa keskeisiksi nousevat oikeus työhön ja yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua työmarkkinoilla tuottavaan toimintaan.

Työttömien aktivointia painottava suuntaus puolestaan korostaa pyrkimyksiä sosiaali- ja työttömyysturvaetuuksien vastikkeellistamiseen työn teon kannusteiden lisäämiseksi. Puhuttaessa syrjäytymisvaarassa olevista nuorista, maahanmuuttajista tai pitkäaikaistyöttömistä työtä vailla olemista ei nähdä ihmisoikeuskysymyksenä.

Lähtökohtana niin palveluiden kuin työmarkkinoidenkin kehittämiselle tulee selvityksen mukaan olla ihmisoikeuksien, sosiaalisten oikeuksien ja työoikeuden näkökulmien huomioiminen kaikissa asiakastilanteissa sekä sosiaali- ja työllisyyspalveluissa. Yhdenvertaisuus, perus- ja ihmisoikeudet sekä ihmisarvon kunnioittaminen eivät voi vaihdella eri ihmisryhmien kohdalla.

Osallistavat työmarkkinat osallistavat kaikkia

Osallistavaa työllisyyspolitiikkaa tulee kehittää osana osallistavia työmarkkinoita. Näin tuodaan näkyväksi yhteys työmarkkinoiden omien toimintatapojen sekä vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien työllistymisen kysymysten ja kynnysten välillä.

Osallistava työllisyyspolitiikka tarkoittaa mekanismeja, joilla työmarkkinoiden toimintaa säädellään niin, että myös vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työvoimalle löytyy kysyntää. Toisaalta osallistavassa työllisyyspolitiikassa on kyse myös palvelujärjestelmän kehittämisestä niin, että palvelut parhaiten tukevat työllistymistä avoimille työmarkkinoille.

Selvityksessä annetaan suosituksia myös työnantajille. EU on muun muassa kehottanut jäsenmaita karsimaan määräaikaisten työsuhteiden käyttöä. Unioni suosittaa määräaikaisten työsopimusten käytön rajoittamista, niiden katsotaan olevan haitallisia niin kasvulle, tuottavuudelle kuin kilpailukyvylle. Sosiaalisesti vastuulliset, osallistavat työmarkkinat kannustavat ja aktivoivat työtä hakevia tai tekeviä yksilöitä, minkä lisäksi ne velvoittavat kaikkia osapuolia.

Raivio H, Nykänen N. Osallistavan työllisyyspolitiikan elementtejä -yhdenvertaisuutta vai aktivointia? Sosiaalisten oikeuksien ja vastikkeellisuuden ristivetoa vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistämisessä, Työpaperi 14/2014, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2015.

(THL 25.6.2015)

Yrittäjän veroaste on viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin palkansaajan

Yrittäjää veroaste on viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin palkansaajan. Lisäksi yrittäjien tulot jakautuvat Suomessa hyvin epätasaisesti. Nämä asiat paljastuvat tänään julkistetusta Yrittäjän tulot ja verot -selvityksestä.

Yrittäjän veroaste on tasan viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin palkansaajan, jolla on sama tulotaso. Tähän tulokseen päädytään, kun otetaan huomioon ansio- ja pääomatuloista maksettavat verot sekä lakisääteiset vakuutusmaksut. Tulotasona on käytetty yrittäjien keskimääräisiä veronalaisia tuloja, jotka olivat 46 141 euroa vuonna 2013.

Tällä tulotasolla yrittäjän veroaste oli 33,8 prosenttia ja palkansaajan 28,8 prosenttia.

— Lopputulokseen vaikuttavat muun muassa tulojen rakenne ja erot sosiaaliturvamaksuissa, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Tiedot ilmenevät Suomen Yrittäjien laatimasta Yrittäjien tulot ja verot -selvityksestä, joka perustuu verohallinnon keräämiin tietoihin YEL-vakuutettujen yrittäjien ja palkansaajien tuloista ja veroista viimeksi valmistuneessa, vuoden 2013 verotuksessa.

— Verokeskustelussa unohdetaan usein yrittäjän tulojen verotuksen kokonaisuus ja keskustelu rajataan vain tiettyyn osaan tuloja, Malinen huomauttaa.

Yrittäjien tulot hyvin epätasaisia – lähes kaksi kolmasosaa ansaitsee alle keskipalkan

Yrittäjien tulot eivät jakaudu tasaisesti. Vuonna 2013 keskipalkka Suomessa oli 3284 euroa kuukaudessa. Lähes kaksi kolmasosaa yrittäjistä ansaitsi alle keskipalkan. Hieman yli viidenneksellä yrittäjistä tulot jäivät toissa vuonna alle 15 000 euroon. Alle 15 000 euron vuositulot kertovat, että osa yritystoiminnasta lienee osapäiväistä tai sivutoimista. Vain noin viidennes yrittäjistä ansaitsi yli 55 000 euroa, heistä osa huomattavasti enemmän.

— Yrittäjät siis venyttävät tuloerohaitaria, mutta aivan eri suuntaan kuin usein kuvitellaan, Malinen viittaa keskusteluun tuloerojen kasvusta.

Osinkotulojen jakauma on vino

Vaikka suurin osa yrittäjien tuloista on ansiotuloa, on myös pääomatuloilla oleellinen merkitys. Yrittäjälle ansio- ja pääomatulot muodostavat kiinteän kokonaisuuden.

— Osinkotulot ovat tulos onnistuneesta yritysriskin kantamisesta ja yritystoiminnan laajentamisesta. Siksi listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkotulojen verotus on pidettävä kannustavana, Malinen sanoo.

Listaamattomista osakeyhtiöistä yrittäjät saivat vuonna 2013 yhteensä 1,4 miljardin euron osingot. Keskimääräinen osinko oli vajaat 18 000 euroa. Valtaosalla yrittäjistä osingot olivat kuitenkin melko pieniä: 80 prosentilla yrittäjistä osinkotulot jäivät alle 5 000 euron.

MTL:n nimi muuttui

Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL ry:n ylimääräinen liittokokous päätti 17.6. liiton nimen ja sääntöjen muuttamisesta. Uusi nimi on Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL ry.

– MTL:n jäsenliitot tekevät jo nyt markkinointiviestintää luovalla tavalla ja teknologiaa hyödyntäen. Siksi niitä edustavan liiton nimenkin tulee kuvastaa alan liiketoimintaa, sanoo MTL:n toimitusjohtaja Tarja Virmala.

– Nimenmuutos antaa suunnan myös liiton strategiselle uudistumiselle. Hallitus päättää, kuinka muutos näkyy sen strategiassa jatkossa. Selvää on, että liiton tehtävä on edelleen tehdä Suomesta markkinoinnin osaajamaa, se ei tule muuttumaan, sanoo hallituksen puheenjohtaja Jussi Liimatainen.

Uudistuva MTL tulee hyödyntämään teknologian ja luovuuden yhdistämistä, lobbaamaan digitalisaation synnyttämien liiketoimintaesteiden poistamiseksi ja edistämään markkinoinnin ymmärrystä teknisillä aloilla.

Liiton toiminnan tarkoitus kirjattiin uusiin sääntöihin siten, että se voi edustaa markkinointiin ja viestintään erikoistuneita asiantuntijayrityksiä ja yhteisöjä – aiemmin se edusti vain markkinointiviestintään erikoistuneita yrityksiä. Uudeksi sidosryhmäksi linjattiin myös poliittiset päättäjät, ja mainostajat korjattiin markkinoijiksi.

– Tarkoituksen muuttaminen antaa vapaammat kädet liitolle laajentumiseen ja vuoropuheluun entistä suuremman joukon kanssa, sanoo Virmala.

Nimi otetaan virallisesti käyttöön, kun sääntömuutos on rekisteröity. Liiton tunnus, logo ja ilme säilyvät nykyisellään.

Posti suunnittelee palvelupisteverkostonsa uudistamista

Postien omat myymälät siirtyisivät kumppaniyrityksille, postien määrä kasvaa

Posti suunnittelee laajentavansa palveluverkostoaan noin sadalla uudella palvelupisteellä lähivuosina. Osana uudistusta Posti suunnittelee omien myymälöiden palveluja siirrettäväksi kumppaniyritysten hoidettavaksi. Muutoksilla Posti vastaa asiakkaiden toiveisiin tarjoamalla laajempia aukioloaikoja, yksilöllistä joustavuutta sekä uusia verkkopalveluja.

Postin palvelupisteverkoston uudistus tähtää helpompaan postiasiointiin ihmisten muun arkiasioinnin lomassa.

– Taustalla on voimakas muutos ihmisten ajankäytössä, liikkuvuudessa ja asiointitottumuksissa. Asiakkaat haluavat hoitaa postiasioinnin samalla, kun käyvät ruokaostoksilla tai ostoksilla kauppakeskuksissa. TNS Gallupin tutkimuksen mukaan yli 70 % suomalaisista haluaa posteille kauppojen aukioloajat eli palvelua myös iltaisin ja viikonloppuisin, toteaa Postin palveluverkostosta vastaava johtaja Riku Kuusisto .

Yt-neuvottelut käynnistyvät, muutokset toteutuisivat vuosina 2015-2018

Suunnitellusta uudistuksesta johtuen Postin omien myymälöiden henkilöstön kanssa aloitetaan yhteistoimintaneuvottelut 28.4.2015. Neuvottelut koskevat yhteensä 477 henkilöä. Alustavan arvion mukaan henkilöstön vähentämistarve olisi enintään 380 vakituista henkilöä. Muutos tapahtuisi vaiheittain vuosina 2015 – 2018.

Alustavan suunnitelman mukaan merkittävä osa Postin omien myymälöiden toiminnasta siirtyisi kumppaniyritysten hoidettavaksi. Postin omia myymälöitä on tällä hetkellä 98. Nykyisessä toimintaympäristössä Postin itse ylläpitämien postien sijaintia tai laajoja palveluaikoja ei voida ylläpitää kannattavasti.

– Meille on tärkeää tarjota palveluja, jotka vastaavat asiakkaidemme tarpeita. Kumppaniyrityksissä palvelevat postit tarjoavat asiakkaillemme helpon tavan hoitaa postiasiat, ja jo nyt 90 % posteista eli lähes 800 postia toimii kumppaniyrityksissämme, korostaa Kuusisto.

Kuusiston mukaan vastaavanlainen muutos postien siirtymisestä palveluyritysten yhteyteen on tapahtunut jo aiemmin esimerkiksi Hollannissa, Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa, joissa postiyhtiöillä ei ole lainkaan tai on vain vähän niin sanottuja omia posteja.

Paikkakuntakohtaiset vaikutukset täsmentyvät yhteistoimintaneuvottelujen aikana ja niistä tiedotetaan yhteistoimintaneuvottelujen päätyttyä. Asiakkaille tiedotetaan paikallisten postien muutoksista hyvissä ajoin, siihen asti postit jatkavat toimintaansa ennallaan. Neuvotteluilla ei ole vaikutusta Postin muihin palveluihin.

Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus osallistua Uusi polku -tukiohjelmaan, joka tarjoaa valmennusta ja tukea työnhakuun, uudelleenkouluttautumiseen tai yrittäjäksi ryhtymiseen.

Postien määrä kasvaa uudistuksessa

Uudistuksessa Postin palvelupisteiden kokonaismäärä kasvaa edelleen seuraavien vuosien aikana. Suunnitelmissa on laajentaa verkostoa nykyisestä 1 400:sta 1 500 palvelupisteeseen vuoteen 2017 mennessä. Vuonna 2010 palvelupisteiden määrä oli 1 050.

– Posti tarjoaa jatkossakin Suomen laajimman palvelupisteverkoston. Palvelupisteiden lisäämisen ohella kehitämme sähköisiä palvelujamme. Esimerkiksi pakettikortin voi tulevaisuudessa täyttää verkossa ja maksaa postimaksun, ja paketin voi jättää mihin tahansa pakettiautomaattiin tai postiin.

Postin palvelupisteiden määrä ja sijainti noudattavat postilakia myös mahdollisten muutosten jälkeen.

Vientiteollisuus on merkittävä työllistäjä

Keskeiset vientialat – kemian- metsä- ja teknologiateollisuus – tarjoavat koululaisille ja opiskelijoille työssäoppimis-, harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja ympäri Suomea. Palkkaamalla harjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä yritykset antavat nuorille arvokasta kokemusta työelämästä.

Nuoret muodostavat ensimmäiset käsityksensä työnantajasta ja toimialasta kesätöistä saaduista kokemuksistaan. Tulevana kesänä vientiteollisuusyrityksillä on mahdollisuus antaa yli 20 000 nuorelle hyvä kesätyökokemus ja jättää itsestään positiivinen mielikuva työpaikkana. Näin yritykset varmistavat sen, että kiinnostusta ja osaamista alan töihin löytyy jatkossakin.

Vientiteollisuus on merkittävä työllistäjä ja hyvinvoinnin turvaaja

Vientiteollisuudella on suuri kansantaloudellinen merkitys hyvinvoinnin turvaajana, sillä merkittävä osa julkisen sektorin rahoituksesta syntyy teollisesta toiminnasta ja palveluista. Kokonaisuudessaan teollisuus työllistää suoraan ja välillisesti lähes miljoona suomalaista.

Vientiteollisuudessa tehdään merkittävää työtä, ja osaava henkilöstö on yksi yritysten tärkeimmistä kilpailukykytekijöistä. Kemian-, Metsä- ja Teknologiateollisuus sekä Ammattiliitto Pro, Metalliliitto, Paperiliitto, Puuliitto, TEAM ja YTN pitävät tärkeänä, että hyvien kesätyökokemusten avulla nuoret saadaan kiinnostumaan teollisuuden töistä. Nuorille työharjoittelut ja kesätyöt ovat arvokasta kokemusta työelämää varten.

Suomen parhaat työpaikat kasvoivat viime vuonna jopa yli 15 prosenttia

Great Place to Work on julkistanut Suomen parhaat työpaikat. Kolmeen eri sarjaan jakautuva lista julkistetaan nyt 13:tta kertaa. Viime vuonna listaykkösiksi sijoittuneet Alko, Vincit ja Amgen pitivät kiinni listan kärkipaikoista.

Suomen parhaat työpaikat kasvoivat viime vuonna jopa yli 15 prosenttia. Kasvua tukemaan nämä 50 työpaikkaa saivat lähes 70 000 työhakemusta (lähes +8 prosenttia edellisvuodesta), minkä lisäksi lähtövaihtuvuus oli niissä vain 6,9 prosentin tasoa ja sairauspoissaolot jäivät keskimäärin 2,3 prosenttiin.

”Suomen parhaita työpaikkoja kuvaavat luvut osoittavat, että johto voi rakentaa hyvää liiketoimintaa vaikeinakin aikoina henkilöstöä arvostavalla tavalla. Menestymisen taustalla on johdon humaani arvomaailma, joka näkyy yrityskulttuurissa ja henkilöstön ja johdon välisessä luottamuksessa. Tällaisessa ilmapiirissä työntekijät haluavat antaa parhaansa”, Great Place to Work Finlandin toimitusjohtaja Mona Rundberg sanoo.

Suomen parhaat työpaikat -tutkimusta on toteutettu vuodesta 2002 lähtien. Tutkimuksessa selvitetään osallistuvien organisaatioiden työntekijöiden kokemukset työpaikastaan sekä arvioidaan organisaatioiden keskeisimmät johtamiskäytännöt. Tutkimuksen pisteytyksestä 2/3 koostuu työntekijöiden kokemuksesta ja 1/3 johtamiskäytännöistä. Great Place to Workin tutkimukseen osallistui viime vuonna Suomessa ennätykselliset 153 organisaatiota, jotka työllistivät noin 46 000 työntekijää.

Suomen parhaat työpaikat 2015 -listalla on peräti 14 yritystä, jotka ovat sijoittuneet parhaiden työpaikkojen joukkoon vähintään viisi kertaa (Vincit, Pipelife Finland, Solita, ComIQ, Novo Nordisk Farma, 3 Step IT, SBS Discovery Radio, Mandatum Life, Saanio & Riekkola, Scandinavian Marketing Gainer, Newsec, Boco IP, SICK ja Mars Finland). Mukaan mahtui myös joukko uusia tulokkaita, joista esimerkkeinä listan kärkisijoja kolkuttelevat IT-alan yritykset Gofore ja Nitor sekä monikansallinen vähittäiskauppaketju H&M.

Kuilu suomalaisen työelämän ja Suomen parhaiden työpaikkojen välillä kasvanut

Suomen parhaissa työpaikoissa keskimäärin 87 prosenttia henkilöstöstä kokee työpaikkansa positiivisesti, kun vastaava luku koko suomalaisen työelämän tilaa kartoittavassa tutkimuksessa on 54 prosenttia. Suomen parhaiden työpaikkojen taso on korkea myös eurooppalaisessa vertailussa. Jo viime vuonna Suomen parhaat työpaikat olivat tasoltaan kovempia, kuin parhaiden työpaikkojen kärki missään muussa tutkituista 18 Euroopan maasta.

”Oppimisen kannalta Suomen parhaiden työpaikkojen korkea taso tarjoaa meille edun, kun tähtäämme kansakuntana Euroopan parhaaksi työelämäksi vuoteen 2020 mennessä. Suomalaiset johtajat voivat ottaa mallia siitä, miksi ja miten johto rakentaa parhaissa työpaikoissa luottamusta johdon ja henkilöstön välille”, Mona Rundberg toteaa.

Lista Suomen parhaista työpaikoista 2015 sekä Suomalaisen työelämän tila -tutkimus löytyy osoitteesta http://www.greatplacetowork.fi

Ammatilliseen kuntoutukseen muutoksia

Kuntoutustarveselvitys ja kuntoutustutkimus yhdistyvät ensi vuoden alussa ammatilliseksi kuntoutusselvitykseksi.

Uudessa ammatillisessa kuntoutusselvityksessä kuntoutuksen alkuvaiheeseen kuuluu, että kuntoutustilanne selvitetään nopeasti. Tämän perusteella arvioidaan asiakkaan lääkinnällisen tai ammatillisen kuntoutuksen tarve. Tarkemmat ja laajemmat selvitykset asiakaan tilanteesta tehdään jatkovaiheessa.

– Asiakkaiden voimavarat ovat usein vähissä esimerkiksi sairauden, työttömyyden ja sitä seuraavan syrjäytymisen tai muun syyn johdosta. Ammatillisen kuntoutuksen asiakkaat tarvitsevat helpon ja tehokkaan väylän ammatillisen kuntoutuksen palveluihin, sanoo suunnittelija Marketta Vepsäläinen Kelan kuntoutusryhmästä.

Ammatillisen kuntoutusselvityksen päämääränä on tukea kuntoutujan työelämässä jatkamista, työelämään palaamista tai sinne siirtymistä. – Ammatillinen kuntoutusselvitys tuottaa asiakkaalle ammatillisen kuntoutussuunnitelman eri kuntoutusvaihtoehtoineen. Asiakas voi selvityksen jälkeen mennä esimerkiksi työkokeiluun tai ammatillisen kuntoutuksen kurssille, jatkaa suunnittelija Marketta Vepsäläinen Kelan kuntoutusryhmästä.

Tukea työn tekemiseen

Kelan työkokeilun, työhönvalmennuksen ja mielenterveyskuntoutujien (MT) työhönvalmennuksen sisällöt muuttuvat tammikuusta 2015 alkaen. Asiakkaalle tarjotaan yksilöllistä tukea ja ohjausta työelämässä jatkamiseen, työelämään palaamiseen tai sinne siirtymiseen. – Muutoksilla halutaan selkeyttää kuntoutuspalveluiden tavoitteitta. Asiakkaan valinta ja toiveet ovat keskeisellä sijalla. Työn kokeilupaikka tai työpaikka pyritään etsimään ensisijassa muualta kuin kuntoutuspaikasta, sanoo suunnittelija Maija Rauma Kelan kuntoutusryhmästä.

Työkokeilussa asiakas löytää tai varmistaa itselleen soveltuvan alan kokeilemalla työtä esimerkiksi 1–3 työpaikassa. Työhönvalmennuksessa keskeistä on työpaikan etsiminen sekä asiakkaan saama yksilöllinen tuki ja ohjaus työn tekemiseen. MT-työhönvalmennuksessa asiakkaalle tarjotaan työn tekemiseen ja työelämään palaamiseen pitkäkestoista yksilöllistä tukea ottaen huomioon hänen erityistarpeensa. – Työkokeilun, työhönvalmennuksen ja MT-työhönvalmennuksen standardit ovat voimassa kaksi vuotta, koska palveluiden sisältöä kehitetään tukemaan asiakkaan siirtymistä työelämään, toteaa suunnittelija Maija Rauma Kelan kuntoutusryhmästä.

Mobiili- ja pilvipalvelujen ohjelmointitaidoilla on kysyntää

Suomi voi säilyttää asemansa ohjelmoinnin huippuosaamisen luvattuna maana, jos panostamme koulutukseen alaluokilta lähtien. Microsoftin teettämän kyselyn mukaan valtaosa johtavien suomalaisten ICT-yritysten johdosta on sitä mieltä, että ohjelmointiopetus tulee aloittaa peruskoulun alaluokilla tai jo 3-6-vuotiaana.

Suomessa 90 prosenttia start up -yrityksistä arvostaa ohjelmointitaitoja. Silti varsinkaan pilvipohjaisen ohjelmoinnin osaamista ei tueta samassa määrin yliopistoissa. Tiedot käyvät ilmi Nordic Survey on Developer skills -tutkimuksesta, jota varten haastateltiin jokaisessa Pohjois- ja Baltian maassa kymmentä ICT-alan suurinta yritystä, kymmentä johtavaa start-upia ja kymmentä riskipääoman sijoittajaa. Microsoft toteutti tutkimuksen yhteistyössä Baltic Development Forumin ja European Schoolnetin kanssa.

Tulevaisuudessa tarvitsemme aiempaa enemmän mobiilisovelluksiin ja pilvipalveluihin liittyviä ohjelmointitaitoja, etenkin kun kyseessä ovat suuret toteutukset isoine käyttäjämäärineen, kannattaa ottaa huomioon pilveen suunnittelu. Markkinoiden kysyntä ja korkeakoulujen tarjonta ei näiltä osin kohtaa. Yritykset taas palkkaavat mieluiten työntekijöitä, joilla on laajat yleistaidot ohjelmoinnista, asiakaslähtöinen lähestymistapa ja hyvät yhteistyötaidot.

Suomi on ensimmäisten maiden joukossa päättänyt ottaa ohjelmoinnin koulujen opetussuunnitelmaan vuonna 2016. Opettajat ovat kuitenkin huolissaan siitä, miten heidän taitonsa riittävät ohjelmoinnin opettamiseen. Microsoft vastaa haasteeseen tarjoamalla Suomessa – osana kansainvälistä #hourofcode-viikkoa 2.—12.12. 2014 — joka päivälle koulutuksia lapsille, opettajille, opiskelijoille ja start-upeille. Haluamme innostaa mahdollisimman monia ihmisiä kokeilemaan ohjelmointia!

Vahva matemaattis-luonnontieteellinen koulutus innostaa abstraktiin ajatteluun ja ohjelmointiopetus luovuuteen. Tulevaisuudessa tarvitaan osaajia, joilla on paitsi ICT-osaamista, myös kyky innovoida ja työskennellä yhdessä muiden kanssa. Näitä taitoja tulee tukea opetuksessa alusta alkaen. Microsoft järjestää #hourofcode-viikon yhteistyössä Code.orgin kanssa. Maailmanlaajuisesti tavoitteena on saada 10 miljoonaa ihmistä kokeilemaan ohjelmointia.

Jokainen voi kokeilla ohjelmointia: http://www.code.org

Projektityö muuttaa työnteon vakiintuneita tapoja

Projektityö vaatii aiempaa tarkempaa töiden suunnittelua ja luotsausta eli ohjaavaa otetta johtamiseen. Yksi keskeinen osa projektin suunnittelua on varautuminen muutoksiin, kuten henkilövaihdoksiin. Projektipäällikön on osattava ohjata projekti maaliin muutosten läpi. Työterveyslaitoksen tutkimus Rajoja rikkova työ tarjoaa neuvoja projektityön sujuvoittamiseksi.

Projektityö pitää suunnitella hyvin. Kaikille projektin jäsenille pitää olla selvää, mikä on projektin tavoite, ja jokaisen tulee tietää oma roolinsa projektissa.

– Yllättävän usein projekteja aletaan vain tehdä ilman kunnollista suunnittelua. Se aiheuttaa töiden sujumattomuutta. Jos vaikkapa tehtävien järjestystä ei pohdita etukäteen, yksi ei saa töitään edistettyä, koska toinen ei ole vielä hoitanut omaa osuuttaan, kuvaa projektityön ongelmakohtia erikoistutkija Minna Janhonen Työterveyslaitoksesta.

Projektityölle on leimallista päällekkäisyys: harvoin kenelläkään on vain yksi projekti kerrallaan. Niinpä yhden ihmisen myöhästyminen yhdessä projektissa vaikuttaa pahimmillaan lukuisiin ihmisiin lukuisissa projekteissa, kun työntekijöiden työkuormitus käy viivästysten aiheuttaman töiden kasautumisen vuoksi liian korkealla.

Huono aikataulutus onkin Rajoja rikkova työ -tutkimuksen mukaan yksi keskeisiä projektityön stressitekijöitä. Myös projektin sujumattomuus, huono johtaminen, aliresursointi sekä tiedonkulun puutteet aiheuttavat paljon stressiä.

Projekti ei mene koskaan niin kuin Strömsössä

Kun projektien aikatauluja tehdään, muutoksiin on varauduttava, sillä lähes aina jokin muuttuu matkan varrella: henkilöt vaihtuvat tai projektin sisältö tai toimintaympäristö muuttuvat. Väljyyttä pitää saada myös omaan ajatteluun: kun on varautunut henkisesti myöhästymisiin, niihin on helpompi suhtautua ja ne aiheuttavat vähemmän stressiä.

– On inhimillistä kuvitella, että asiat sujuvat suunnitellusti. Työt eivät kuitenkaan juuri koskaan mene niin kuin Strömsössä. Projektien aikatauluihin pitää jättää väljyyttä, muistuttaa tutkija Minna Toivanen Työterveyslaitoksesta.

Johtajan tehtävä on luotsata

Projektinjohtajan rooli poikkeaa vanhasta tavasta johtaa. Johtajan on osattava ennen kaikkea luotsata eli ohjata projektia kohti maalia. Johtaja huolehtii siitä, että projektin toimintatavat, työnjako, tehtävät ja aikataulut on määritelty yhdessä ja että ne ovat selkeitä kaikille. Hänen tehtävänsä on reagoida ja toimia, kun esimerkiksi projektin henkilöstö vaihtuu tai asiakkaalta tulee muutostoive.

– Projektityössä yksi tärkeimpiä johtamisen keinoja on valtuutus. Johtajan on sallittava projektin jäsenten hoitaa omat työnsä ja luotettava, että ne tulevat tehdyiksi. Jokainen projektin jäsen on vastuussa omasta osastaan, mutta tukea on oltava tarjolla tarvittaessa, Janhonen tähdentää.

Tietoa tutkimuksesta

Työterveyslaitoksen Rajoja rikkova työ -tutkimus- ja kehittämishanke selvittää, miten työpaikkojen sisäisten ja ulkoisten rajapintojen rikkoutuminen muuttaa sujuvan toiminnan edellytyksiä. Työsuojelurahaston rahoittama hanke alkoi vuonna 2012 ja se jatkuu vuoden 2014 loppuun. Case-tutkimuksen tutkimus- ja kehittämiskohteina ovat Vahanen-yhtiöt ja Tays Ensiapu Acuta.

Teknologiateollisuuden liikevaihto väheni

Tilausten kasvu pysähtynyt – tilanne Venäjällä vaikuttaa jo

Teknologiateollisuuden liikevaihto oli tammi-huhtikuussa hieman pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Tilausten kasvu on pysähtynyt. Venäjän tilanne leikkaa jo teknologiateollisuuden vientiä. Suomen talous ei selviä ilman yksityisten investointien merkittävää lisäystä.

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa oli 65,2 miljardia euroa vuonna 2013. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa liikevaihto oli hieman pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Liikevaihto väheni eniten metallien jalostuksessa sekä elektroniikkateollisuudessa. Tietotekniikka-alalla liikevaihto kasvoi 13 prosenttia.

Keväällä raportoitu tilausten kasvu on pysähtynyt kevään ja alkukesän aikana. Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa seitsemän prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna 2013 ja kolme prosenttia pienempi kuin maaliskuun lopussa. Positiivinen kehitys tarjouspyynnöissä on jatkunut, mutta aikaisempaa heikompana.

Teknologiateollisuuden yritysten Suomessa olevan henkilöstön määrän väheneminen jatkui tammi-kesäkuussa, ja kesäkuun lopussa henkilöstöä oli noin 278 000. Määrä on vähentynyt 48 000:lla vuoden 2008 jälkeen.

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan syksyllä suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Ukrainan kriisi, Venäjän taantuma ja talouspakotteet heikentävät teknologiateollisuuden mahdollisuuksia päästä kasvuun.

Teknologiateollisuuden vienti Venäjälle väheni tammi-huhtikuussa 18 prosenttia viimevuotisesta. Terästuotteiden ja värimetallien viennin arvo Venäjälle puolittui viimevuotisesta. Venäjän talouspakotteiden kaikki vaikutukset eivät kuitenkaan ole vielä selvillä. Riskinä on, että kriisi leikkaa teknologiateollisuuden vientiä Venäjälle jatkossa entistä enemmän.

Suomeen ei investoida

Talous ei kasva pitkällä aikavälillä ilman investointeja. Teollisuuden tuotantokapasiteetin määrä Suomessa on vuoden 2008 jälkeen vähentynyt selvästi. Teollisuuden investoinnit ovat nyt 27 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2008, ja tälle vuodelle ennakoidaan nollakasvua. Investointeja jarruttavat maamme korkea kustannustaso, yritysten heikko kannattavuus, yritysverotuksen poukkoilevuus ja verojärjestelmän heikot investointikannusteet.

Jatkuvasti paisuvan julkisen sektorin kokoa olisi pienennettävä, jotta verorasitusta olisi mahdollista vähentää ja valtion velkaantuminen lopettaa.

Lisäksi julkisen talouden kestävyysvajetta supistavasta eläkeratkaisusta on sovittava nopeasti siten, että keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousee vuoteen 2025 mennessä vähintään 62,4 vuoteen. Tulevan syksyn aikana on myös löydettävä keinot, joilla nykyisen työrauhajärjestelmän epäkohdat ja ongelmat voidaan ratkaista.

Kilpailukyky muistettava budjettiriihessä

Teknologiateollisuus muistuttaa Stubbin hallitusta hallitusohjelmassa antamastaan lupauksesta, ettei teollisuudelle tule lisärasitteita. Tämän vuoksi edellisessä kehysriihessä tehty päätös kaivosteollisuuden energiaveron kiristämisestä on peruttava.

Hallituksen on myös edistettävä digitaalisia palveluja ja palvelujen kilpailuttamista julkisen sektorin rakennemuutoksen yhteydessä.

Lupaprosesseja on niin ikään sujuvoitettava, jotta teollisuuden investoinnit saadaan nopeammin eteenpäin. Suomen on elintärkeää investoida korkeaan osaamiseen ja uudistumiseen.

Logistiikka-alan työllisyysnäkymät ovat hyvät

Logistiikka on vahva ja kehittyvä teknologia- ja palveluala, joka työllistää varastotoiminnot mukaan lukien runsaat 100 000 ihmistä. Työ on ihmiskeskeistä. Kuljettaja kantaa vastuun liikenteestä. Kuljettaja on vastuussa kuormasta ja asiakkaan moninaisten tarpeiden toteuttamisesta. Osaava, motivoitunut ihminen löytää paikkansa kuljetusalalta nuorena ja ikääntyvänä. Me maanteiden tavaraliikenteen yrittäjät pyydämme päättäjiltä nykyistä joustavampia mahdollisuuksia työllistää ihmisiä, sillä meillä on töitä nyt ja tulevaisuudessa.

Yhteiskunnan ja palveluiden tietoteknistyminen sekä sähköisen liiketoiminnan kasvu muuntavat ja lisäävät logistiikan työtehtäviä. Paikallisille palvelutarjoajille ketterä jakelulogistiikka on usein paikan päällä varastointia edullisempi ja energiatehokkaampi vaihtoehto. Kun kuljetusyritykset toimittavat internetistä ostetut tavarat lähikauppojen jakelupisteisiin, koteihin ja työpaikoille, logistiikan asiakasrajapinnat moninkertaistuvat entiseen nähden. Logistiikan työt eivät ole loppumassa, eikä robotisaatio nielaise työtehtäviä.

Suomessa kuljetuspalveluita tuottavat pitkälti perheyritykset. Niissä nuorempi polvi kasvaa toimialalle ja yrittämiseen, mutta voidakseen työskennellä on käytävä läpi pitkä ja kallis koulutus. Nykyinen 280 tunnin laajuinen alalletulokoulutus ei ota huomioon esimerkiksi kasvuympäristössä hankittua osaamista. Nuori ei myöskään pääse kouluttautumaan sähköisessä ympäristössä, sillä nykyaikaiset opetusmenetelmät eivät ole käytössä raskaiden ajoneuvojen kuljettajakoulutuksessa. Kurssipainotteisen perustason ammattipätevyystutkinnon rinnalle tulisikin viipymättä tuoda kokeeseen perustuva malli, jolla hankitun osaamisen voisi todistaa ja saada kuljettajan pätevyys. Lisäksi on sallittava ja otettava käyttöön sähköisiä koulutusratkaisuja. (kts. lisätietoja Trafista kuljettajan ammattipätevyys muutoksista.. siirtymäaika päättyy 10.9.2014)

Toimialalle tullaan tiukan seulan läpi, ja tien päällä on noudatettava tarkoin säädeltyjä ajo- ja lepoaikoja. Tilanteet tien päällä vaihtelevat ja syntyy jonoja ja hidastuksia, jolloin lautalle tai kotiin ehtiminen voi olla kiinni ylimääräisestä ajetusta tunnista. Koska sääntely ei salli pieniäkään poikkeumia, viettää liian moni tavaraliikenteen kuljettaja yönsä tien päällä ohjaamossa nukkuen. Tuoreen viranomaistutkimuksen perusteella joustamaton ajo- ja lepoaikasäätely nakertaa toimialan kannattavuutta ja työhyvinvointia, ja aiheuttaa stressiä. Ajoajan sääntelyä tarvitaan, mutta se on mitoitettava olosuhteiden ja ihmisten erilaisten rytmien mukaan riittävällä joustovaralla. Suomen tulee vaikuttaa EU:ssa siihen, että ajo- ja lepoaika-asetus avataan ja sääntelyä kohtuullistetaan.

Lisätietoja:
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
Trafi.fi
Kuljetusopetus.fi >>> ammattipätevyys ym. kuljetusalan koulutus

Suomessa on pulaa ammattimiehistä, autonkuljettajista ja suunnittelijoista

ManpowerGroup on 3.6. julkistanut vuosittaisen Talent Shortage Survey -tutkimuksen, jossa kartoitetaan maailmanlaajuisesti kymmenen hankalimmin täytettävää työpaikkaa 42 maassa. 36 prosenttia kyselyyn osallistuneista yli 37 000 työnantajasta koki oikean osaamisen löytämisen haasteelliseksi. Luku kasvoi toisena perättäisenä vuotena ja on nyt korkeimmalla tasolla sitten vuoden 2007. Suomessa vastaava luku tämän vuoden tutkimuksessa oli 33 prosenttia.

Suomalaisilla työnantajilla on eniten vaikeuksia täyttää työpaikkoja kädentaitoja vaativilla ammattialoilla; tähän ryhmään kuuluvat muun muassa rakennusalan ammattiosaajat, putkimiehet, sähköasentajat ja hitsaajat.

  • Suomen halutuimmat työntekijät vuonna 2014:
  • 1. Ammattimiehet
  • 2. Autonkuljettajat
  • 3. Suunnittelijat
  • 4. Hotelli- ja ravintolahenkilöstö
  • 5. Insinöörit
  • 6. Teknikot
  • 7. Tuotantotyöntekijät- ja koneenhoitajat
  • 8. Myyntiammattilaiset
  • 9. Markkinointi-, PR- ja viestintähenkilöstö
  • 10. Johtajat

Suomen halutuimmat työntekijät vuonna 2013:

  • 1. Ammattimiehet
  • 2. Autonkuljettajat
  • 3. Myyntiammattilaiset
  • 4. Kirjanpidon ja taloushallinnon henkilökunta
  • 5. Mekaanikot
  • 6. Keittiömestarit/kokit
  • 7. IT-alan henkilöstö
  • 8. Myyntipäälliköt
  • 9. Insinöörit
  • 10. Lääkärit ja muut terveysalan ammattilaiset paitsi sairaanhoitajat

Verrattaessa viime vuoden tutkimukseen Suomen osalta halutuimpien työntekijöiden kärkikaksikko on pysynyt ennallaan, mutta vuosi sitten kärjen tuntumassa olleet taloushallinnon ja kirjanpidon ammattilaiset ovat tippuneet kokonaan kärkilistalta pois, ja listalle on noussut joitakin uusia ammattiryhmiä.

”Suomessa on vuoden aikana tapahtunut enemmän muutoksia kuin monissa muissa maissa. Kun vielä viime vuonna IT-henkilöstö oli sijalla 7, se ei enää yltänyt kymmenen vaikeimmin täytettävän tehtävän joukkoon. Kärkilistalta ovat myös pudonneet taloushallinnon ja kirjanpidon ammattilaiset,” ManpowerGroupin toimitusjohtaja Iikka Lindroos vertailee eroja vuoden takaiseen. ”Mielenkiintoisena uutena nousijana ovat markkinointi-, PR- ja viestintätehtävät. Tämä kertoo koko markkinointiviestintäalalla jylläävästä murroksesta: median ja mainonnan digitalisoitumiseen ja markkinoinnin automaatioon haetaan uudenlaista osaamista, jolle nyt on kysyntää”, Lindroos tulkitsee muutosta.

Maailmanlaajuisesti osaajapulasta kärsivät eniten työnantajat Japanissa, jossa osaamispulaa mittaava luku oli 81 prosenttia. Myös Perussa, Intiassa, Brasiliassa, Turkissa ja Argentiinassa työnantajat raportoivat oikeanlaisen osaamisen puutteesta. Vähäisintä osaajapula on Irlannissa (2 prosenttia), Espanjassa (3 prosenttia) ja Alankomaissa (5 prosenttia).

Maailmanlaajuisesti suurin pula on edelleen käden taitoja hallitsevista ammattiosaajista. Hyvä kysyntä jatkuu myös insinöörien, teknikkojen sekä myyntiammattilaisten kohdalla.

”Paljon puhuttu digitalisoituminen, automatisaatio ja robotisoituminen sekä hävittävät että luovat työpaikkoja monella alalla”, Iikka Lindroos visioi, mutta muistuttaa samalla, että eri alojen ammattiosaajia tarvitaan aina. ”Työnhakuakin kannattaa suunnata niihin tehtäviin, joissa kysyntä pysyy vuodesta toiseen hyvänä.”

Yli 50 prosenttia kyselyyn vastanneista työnantajista raportoi, että osaajapulalla on merkittävä vaikutus siihen, kuinka he pystyvät vastaamaan asiakkaidensa tarpeisiin, ja 40 prosenttia työnantajista tunnustaa osaajapulan heikentävän organisaation kilpailukykyä ja tuottavuutta. Lähes puolet kyselyyn osallistuneista työnantajista kertoo reagoineensa osaajapulaan kehittämällä henkilöstöään ja tarjoamalla heille lisäkoulutusta sekä tarkastamalla rekrytointiprosessejaan ja henkilöstön valintakriteereitä. Osaajapulasta huolimatta 22 prosenttia työnantajista kertoo, ettei ole tehnyt mitään tilanteen korjaamiseksi.

Taustalla pula hakijoista ja oikeanlaisen kokemuksen puute

Sekä Euroopassa että Suomessa kolme tärkeintä syytä työpaikkojen täyttämisen vaikeuteen ovat yhteneväiset: puute hakijoista, teknisen osaamisen puute ja työkokemuksen puute. Suomessa hakijoiden puutteesta kärsii jopa 54 % vastaajista, kun muualla Euroopassa vastaava luku on 37 %. Toiseksi tärkein este työtehtävien täyttämiselle on teknisen, mitattavan osaamisen puute. Suomen tilanne on kuitenkin tässä huomattavasti muuta Eurooppaa parempi: meillä vain 24 % työnantajista raportoi hakijoiden teknisen osaamisen puutteesta, kun muualla Euroopassa luku on jo 37 %. Kolmanneksi suurin työllistämisen este, hakijoiden työkokemuksen puute, ilmoitetaan rekrytointivaikeuksien syyksi 25 % tapauksista sekä meillä että Euroopassa.

Vain 7 % suomalaisista työnantajista ilmoitti hakijoiden työyhteisötaitojen puutteen syyksi rekrytointivaikeuksiin. ”Nämä pehmeät taidot liittyvät siihen, miten työyhteisössä toimitaan, tehdään yhteistyötä, ollaan vuorovaikutuksessa, ratkaistaan ristiriitatilanteita, noudatetaan työpaikan sääntöjä tai käyttäydytään yleisesti”, sanoo Iikka Lindroos. Pehmeiden taitojen puute yhdistetään usein nuoriin työnhakijoihin. ”Suomessa asiat siis näyttävät olevan tässä suhteessa hyvin, mutta monissa muissa maissa näiden taitojen puute on noussut jo merkittävien työllistämisesteiden joukkoon”, Lindroos summaa.

Työnteko keskittyy Suomessa yhä vahvasti työpaikoille

64 % suomalaisista tietotyöläisistä tekee etätyötä harvemmin kuin kerran viikossa

Evernoten kysely: suomalaisten tekniset valmiudet joustavaan työntekoon ovat huippuluokkaa

Työnteko keskittyy Suomessa yhä vahvasti työpaikoille. 64 % suomalaisista tietotyöläisistä tekee etätöitä kotoa, asiakkaiden luota tai esimerkiksi kahviloista harvemmin kuin kerran viikossa. Tieto selviää Evernoten teettämästä pohjoismaisesta kyselystä, johon vastasi noin 800 tietotyöntekijää.

Kyselyn mukaan nuoret tekevät etätöitä hieman muita useammin: 25-29-vuotiaista 40 % tekee etätöitä vähintään yhtenä päivänä viikossa, kun vastaava osuus 40-45-vuotiailla on 31 %.

Suomalaisten toimistotyöntekijöiden tekniset valmiudet joustavaan työntekoon ovat huippuluokkaa. Evernoten kyselyn mukaan peräti 82 % suomalaisista tietotyöläisistä saa työvälineensä ja verkkoyhteytensä käyttökuntoon missä tahansa alle viidessä minuutissa. Vikkelimpiä aloittajia ollaan suurissa yli sadan työntekijän organisaatioissa, hitaimpia 26-50 työntekijän yrityksissä.

Kaikkein nopeimmin työvalmiudessa ovat kyselyn mukaan päällikkö- ja omistajatason vastaajat, joista joka viides on valmis jopa alle minuutissa. Työntekijätason vastaajista alle minuuttiin pystyy harvempi kuin joka kymmenes. Omistajat myös tekevät etätöitä selvästi eniten: heistä 54 % työskentelee oman työpaikan ulkopuolella vähintään kolmena päivänä viikossa, kun vastaava osuus työntekijöillä on 35 % ja päällikkötason vastaajilla vain 21 %.

”Yrityskoon ja hierarkian vaikutukset ovat mielenkiintoisia löydöksiä. Ne viittaavat siihen, että suuret yritykset ovat pystyneet rakentamaan erittäin hyvin toimivia taustajärjestelmiä, kun taas osa vajaan 50 hengen yrityksistä on vaarassa jäädä digiväliinputoojiksi. Niiden kannattaisi ottaa mallia omistajavetoisten pienyritysten joustavuudesta”, Evernoten Euroopan-toimintoja johtava Cristina Riesen sanoo.

Evernoten helmikuussa 2014 teettämään kyselyyn vastasi yhteensä noin 800 suomalaista, ruotsalaista, norjalaista ja tanskalaista 25-45-vuotiasta tietotyöntekijää. Noin 200 suomalaista vastaajaa edustaa hyvin tasaisesti eri kokoisia organisaatioita: 31 % työskentelee alle 10 hengen yrityksissä, 37 % 11-100 hengen yrityksissä ja 31 % yli sadan hengen yrityksissä.

Metsäteollisuus: Biotaloudesta syntyy uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja

Biotalouden toteutuminen edellyttää kilpailukykyistä metsäteollisuutta

Tänään julkistettu Suomen ensimmäinen kansallinen biotalousstrategia on askel kohti kestävämpää taloutta ja vähähiilisen yhteiskunnan toteutumista. Metsäteollisuus on yksi keskeisistä biotalouden toimijoista, sillä sen koko toiminta pohjaa uusiutuvista ja kierrätettävistä luonnonvaroista valmistettuihin tuotteisiin.

”Biotalous on Suomelle erinomainen mahdollisuus lisätä talouskasvua ja hyvinvointia. Kansallisen biotalousstrategian toteuttaminen vaatii rohkeiden poliittisten päätösten lisäksi vahvaa yhteistä tahtotilaa ja konkreettisia tekoja. Hiljattain tehdyt miljardiluokan investointipäätökset osoittavat, että alalla on voimakas halu uusiutua, kasvaa ja vahvistaa asemaansa biotalousmarkkinoilla”, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

Biotaloudesta syntyy Suomeen kipeästi kaivattua uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja sekä metsäteollisuuteen että yli toimialarajojen. Biotalouden ja sen ympärille rakentuvan ekosysteemin kehittyminen edellyttää kuitenkin, että nykyinen metsäteollisuus on kilpailukykyinen ja liiketoiminta- ja investointiympäristö tukee biotalouden kasvua. Tulevaisuuden biotalous rakentuu nykyisen jalostuksen pohjalle ja osin sen rinnalle.

”Päättäjien on aktiivisesti edistettävä biotalouden toteutumista Suomessa ja EU:ssa, jotta biotaloudelle syntyy suotuisat toimintaedellytykset. Vain menestyvä ja kilpailukykyinen teollisuus pystyy rahoittamaan uuden liiketoiminnan kehittämistä. Teollisuus ja uudet investoinnit hakeutuvat sinne, missä kustannuskilpailukyky on kunnossa ja toimintaympäristö vakaa ja ennustettavissa”, painottaa Jaatinen.

Raaka-ainenäkökulmasta Suomella on erinomaiset kasvun lähtökohdat, sillä biotaloutemme perustuu metsiin. Suomessa on panostettava metsänhoitoon, puuraaka-aineen saatavuuteen ja puubiomassan monipuolisempaan hyödyntämiseen. Metsien taloudellista käyttöä tulee lisätä, mikä tuo mukanaan myös ympäristöhyötyjä.
Uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä tuotannossa ja kulutuksessa lisättävä

Biotalouden tuotteita yhdistää kierrätettävyys ja uusiokäyttö, jotka ohjaavat yhä enemmän myös kuluttajien valintoja ja ratkaisevat osaltaan biotalouden menestyksen. Metsäteollisuuden uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuvat tuotteet toimivat ilmastonmuutoksen torjujina, kun pyritään saavuttamaan vähähiilinen yhteiskunta.

Metsäteollisuus kehittää ja valmistaa jo nyt uusia, kokonaan biopohjaisia tuotteita, joiden osuuden arvioidaan biotalousstrategiassa nousevan puoleen alan vientituloista vuoteen 2030 mennessä. Uudet tuotteet täydentävät pakkaus- ja hygieniatuotteiden sekä puurakentamisen kasvavaa tarvetta. Uusia aluevaltauksia syntyy mikrofibrillisellusta, biomuoveista, komposiittimateriaaleista, vihreistä kemikaaleista ja lääketeollisuuden raaka-aineista sekä biopolttoaineista.

Suomen energiankäytöstä vajaat 30 % on uusiutuvaa energiaa ja myös sen osuutta voi lisätä metsien kestävällä käytöllä. Metsäteollisuus tuottaa jo nyt noin 70 % Suomen uusiutuvasta energiasta.

Kiinteistöliitto: Rakentamisen kasvu on korjausrakentamisen varassa

Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri, Kevät 2014:

Korjausrakentamisen odotetaan kasvavan Kiinteistöliiton barometrin mukaan hienoisesti kuluvana vuonna. Eniten kasvua ennakoidaan pääkaupunkiseudulle. Yleisimpiä korjauksia ovat tänä vuonna piharakenteiden korjaukset. Myös vesikattoa ja putkistoja korjataan runsaasti.

Vallitseva taloustilanne kuitenkin todennäköisesti vaikuttaa heikentävästi korjaustoimintaan. Korjauslainojen marginaalien nousu on pysähtynyt. Raskaimpia korjauksia avittamaan on edelleen saatavissa julkista käynnistysavustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) kautta kuluvan vuoden ajan, muistuttaa pääekonomisti Jukka Kero Kiinteistöliitosta.

Korjausrakentamisen ennakoidaan jatkuvan vilkkaana 2014

Uudisrakentamisen määrä on laskussa, mutta korjausrakentaminen tuntuu edelleen hieman kasvavan. Korjausrakentaminen koskettaa Kiinteistöliiton kyselyn vastaajien mukaan kahta kolmatta osaa taloyhtiöistä tänä vuonna. Viime kevääseen verrattuna nyt on enemmän niitä, joiden yhtiöissä on hankkeiden toteuttamis- ja tarjouspyyntövaihe menossa.

Korjausrakentamisen ilmapuntari osoittaa, että korjausrakentamisen kasvusta raportoivia taloyhtiöiden hallituksen jäseniä oli hieman enemmän kuin pienentymisestä kertovia. Saldoluku oli korkein pääkaupunkiseudulla (+9) ja matalin Itä-Suomessa (-9). Kerrostaloissa odotukset olivat rivitaloja hieman vahvempia vuodelle 2014.

Vuodelle 2015 näkymä on vielä epävarma. Ensi vuodelle kasvua povaavia oli miltei yhtä paljon kuin supistuvaa suuntaa ennakoivia. Saldoluku oli korkein Itä- ja Pohjois-Suomessa ja matalin alueilla Etelä-Suomi (pl. pääkaupunkiseutu) ja Länsi-Suomi. Rivitalojen puolella odotukset olivat jonkin verran kerrostaloja vahvempia.

Nykyisen taloustilanteen barometrin vastaajat arvioivat vaikuttavan enemmän heikentävästi kuin vahvistavasti taloyhtiöiden suunniteltuihin korjaushankkeiden ja ylläpitotoimien toteutumiseen. Tätä kuvaavista prosenttiosuuksista laskettu ns. saldoluku oli kaikkien vastaajien keskuudessa -11, rivitaloyhtiöiden kohdalla lukema oli -14 ja kerrostaloyhtiöissä -10. Alueellisesti tarkastellen hallitusvastaajien korkein lukema oli Pohjois-Suomessa (-3) ja matalin Länsi-Suomessa (-16).

Piharakenteiden korjaaminen korjauksien kärkipaikalla

Piharakenteiden korjaaminen on ollut viime vuosina yleisin barometrin vastaajien raportoima korjauskohde. Myös nyt miltei 15 prosentissa vastaajien yhtiöitä on tänä vuonna piharakenteita, esimerkiksi salaojia ja pihakansia koskeva korjauksia. Seuraavaksi yleisimpiä korjauskohteita olivat vesikatto, putkistoremontit ja ikkunoiden ja ovien korjaaminen. Myös märkätilojen ja julkisivujen korjauksia ilmoitti tekevän noin 10 prosenttia vastaajista.

Seuraavan viiden vuoden aikana runsaalla kolmanneksella vastaajista on taloyhtiöissään korjaustarvetta piharakenteissa. Vastaajista 25 – 30 prosenttia ennakoi korjauksia vaativan vesikatto, ikkunat, ovet ja julkisivut. Ilmanvaihtojärjestelmiin ja putkistoihin arvioi tarvittavan korjauksia viisivuotiskaudella noin viidennes vastaajista.

Lainamarginaalien nousu pysähtynyt – rahoituksen ehtojen heikentymisvauhdin odotetaan hidastuvan

Barometrin vastaajien mukaan suuri enemmistö – 76 prosenttia – raportoi, että rahoituksen saaminen on pysynyt ennallaan. Hallitusten edustajat odottavat, että lainaolosuhteet heikentyvät nykyisestään. Heikentymisvauhdin arvioidaan kuitenkin nyt hidastuvan viime barometrikertoihin verrattuna. Hallitusedustajista 52 prosenttia odottaa lainaehtojen heikentymistä ja vain kaksi prosenttia niiden parantumista. Vastaajista 46 prosenttia odottaa ehtojen pysymistä ennallaan.

Barometrin korjauslainojen marginaalien viimeisen kahden vuoden aikana vallinnut nousu on pysähtynyt 1,7 prosenttiin.

Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistus ja säätö sekä pattereiden toimenpiteet tyypillisimpiä energiatehokkuustoimia – Vain harvoilla vielä uusiutuvan energian hyödyntämistoimia

Barometrissa laajennettiin ja tarkennettiin energiatehokkuustoimenpiteiden listausta. Mukaan otettiin uusina asioina muiden muassa uusiutuvan energian tuottamisratkaisut. Ensimmäisellä kyselykerralla havaittiin, että uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen taloyhtiöissä on vielä kovin vähäistä. Kiinnostusta asioihin kuitenkin on taloyhtiöissä, toteaa energia-asiantuntija Petri Pylsy.

Taloyhtiöiden energiatehokkuutta parantavista toteutetuista toimenpiteistä yleisimpiä ovat olleet ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja säätö sekä termostaattisten patteriventtiilien asentaminen/uusiminen ja patteriverkoston perussäätö. Näissä kolmessa toimenpiteessä osuudet olivat 40 – 50 prosenttia vastaajista.

Tulevista toimenpiteistä kolmen kärki on ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja säätö, yleisten tilojen valaistuksen modernisointi sekä patteriverkoston perussäätö. Ikkunoiden uusiminen ja termostaattiventtiilien asennus olivat seuraavaksi yleisimmät tulevat

EU-vaalikeskustelu: Työttömyys uhkaa jo turvallisuutta

EU-ehdokkaat: EU-ehdokkaat: Hyvinvoinnin murtuminen horjuttaa turvallisuutta

Työttömyys ja syrjäytyminen ovat yksilön suurimpia turvallisuusuhkia, jotka heijastuvat koko yhteiskuntaan. Näin muistuttivat eurovaaliehdokkaat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön paneelissa, joka järjestettiin maanantaina Helsingissä. ”Tuoko EU turvaa kansalaisille” -paneeliin osallistui eurovaaliehdokkaita seitsemästä eri puolueesta.

Ehdokkaiden mielestä turvallisuuskeskusteluun pitää tuoda valtion lisäksi myös kansalaisnäkökulma. Tavallisen kansalaisen suurimpia turvallisuusuhkia on nykyään hyvinvoinnin murtuminen.
– Suurtyöttömyys uhkaa koko Eurooppaa, ja siihen täytyy tarttua kaksin käsin, varoitti ex-ministeri Merja Kyllönen (vas).

Huolenaiheena on ollut etenkin nuorisotyöttömyys, joka on aiheuttanut sosiaalista turvattomuutta EU:n alueella.
– Se on suuri riski myös yhteiskunnalle, ei vain yksilölle, korosti Alina Böling (Rkp).

Sdp:n Kimmo Kiljunen otti varoittavaksi esimerkiksi Kreikan, joka on hänen mielestään nykyisellään turvaton yhteiskunta. Myös perussuomalaisten Sampo Terhon mukaan on tärkeää turvata yhteiskuntarauha etenkin kriisimaissa.
– Suomessa en kuitenkaan tunne oloani turvattomaksi millään saralla, hän lisäsi.

Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen muistutti, että usein pinnalle nouseva Nato- ja puolustuskeskustelu on vain yksi osa turvallisuutta.
– Monet riskit tulevat hiljaa hiipien, esimerkiksi ympäristön ja ilmaston ongelmat.

Hyvinvoinnin murtumista ehkäisee myös omavaraisuus.
– Ruokaa pitää tuottaa kotimaassa riittävästi, kuten myös energiaa, painotti Antti Kaikkonen (kesk).

Nyt 2000-luvulla ovat esiin nousseet myös tietoturvariskit. Ne huolestuttivat etenkin Tom Himasta (kd).
– Huonot salasanat vaarantavat sekä yksilön että organisaatioiden turvallisuuden

Työttömyys ja syrjäytyminen ovat yksilön suurimpia turvallisuusuhkia, jotka heijastuvat koko yhteiskuntaan. Näin muistuttivat eurovaaliehdokkaat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön paneelissa, joka järjestettiin maanantaina Helsingissä. ”Tuoko EU turvaa kansalaisille” -paneeliin osallistui eurovaaliehdokkaita seitsemästä eri puolueesta.

Ehdokkaiden mielestä turvallisuuskeskusteluun pitää tuoda valtion lisäksi myös kansalaisnäkökulma. Tavallisen kansalaisen suurimpia turvallisuusuhkia on nykyään hyvinvoinnin murtuminen.
– Suurtyöttömyys uhkaa koko Eurooppaa, ja siihen täytyy tarttua kaksin käsin, varoitti ex-ministeri Merja Kyllönen (vas).

Huolenaiheena on ollut etenkin nuorisotyöttömyys, joka on aiheuttanut sosiaalista turvattomuutta EU:n alueella.
– Se on suuri riski myös yhteiskunnalle, ei vain yksilölle, korosti Alina Böling (Rkp).

Sdp:n Kimmo Kiljunen otti varoittavaksi esimerkiksi Kreikan, joka on hänen mielestään nykyisellään turvaton yhteiskunta. Myös perussuomalaisten Sampo Terhon mukaan on tärkeää turvata yhteiskuntarauha etenkin kriisimaissa.
– Suomessa en kuitenkaan tunne oloani turvattomaksi millään saralla, hän lisäsi.

Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen muistutti, että usein pinnalle nouseva Nato- ja puolustuskeskustelu on vain yksi osa turvallisuutta.
– Monet riskit tulevat hiljaa hiipien, esimerkiksi ympäristön ja ilmaston ongelmat.

Hyvinvoinnin murtumista ehkäisee myös omavaraisuus.
– Ruokaa pitää tuottaa kotimaassa riittävästi, kuten myös energiaa, painotti Antti Kaikkonen (kesk).

Nyt 2000-luvulla ovat esiin nousseet myös tietoturvariskit. Ne huolestuttivat etenkin Tom Himasta (kd).
– Huonot salasanat vaarantavat sekä yksilön että organisaatioiden turvallisuuden

STTK:n Antti Palola: EU-vaaleissa päätetään myös suomalaisen työelämän suunnasta

Palkansaajajärjestöt ovat käynnistäneet yhteisen eurovaalikampanjan – Ääniä Suomesta, jonka tavoitteena on tuoda esiin Euroopan parlamentin merkitys suomalaiselle työlle ja työntekijöille sekä kannustaa jäsenistöä äänestämään eurovaaleissa. Kampanja aloitti tänään aluekiertueensa Helsingistä.

– Euroopan unionissa päätetään suuri osa suoraan suomalaisen palkansaajan arkeen vaikuttavista asioista. Siksi onkin tärkeätä, että palkansaajat käyttävät äänioikeuttaan EU-vaaleissa, ja saamme Brysseliin henkilöitä jotka tuntevat suomalaista työelämää ja palkansaajan arkea, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola muistuttaa.

Maalis-huhtikuussa suomalaisten palkansaajaliittojen jäsenten keskuudessa tehdyn kyselyn mukaan suuri osa palkansaajista haluaa Euroopan unionin jäsenmaille vähimmäistason koskien työntekijöiden työehtoja ja irtisanomissuojaa, sekä yhtenäistää eri jäsenmaiden työaikalainsäädäntöä. Lisäksi palkansaajat toivovat rahoitusmarkkinoiden ja pankkien sääntelyn lisäämistä, sekä äkillisen rakennemuutoksen yhteydessä EU:n rakennerahastoista tukea alueiden kilpailukykyyn ja työllisyyteen liittyen.

– Kyselyn mukaan palkansaajat haluavat EU-tason vaikuttamista työelämän eri osa-alueisiin.On hyvä, että saman kyselyn mukaan selvä enemmistö ymmärtää myös äänestämisen merkityksen vaikutuskanavana näihin tärkeisiin asioihin. EU:n tulisikin vaalien jälkeen ryhtyä toimiin työaikadirektiivin ja irtisanomissuojan vähimmäistason suhteen, jotta se vastaisi kansalaistensa toiveisiin, Palola korostaa.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola puhui tänään palkansaajajärjestöjen yhteisen eurovaalikampanjan tilaisuudessa Helsingissä.

Pron hallitus: Kehyspäätös vaarantaa kasvua ja työllisyyttä

Hallituksen päätökset ovat kipeitä erityisesti heikoimmassa asemassa olevien kannalta.

Ammattiliitto Pron hallitus arvostelee kovin sanoin Suomen hallituksen tiistaista kehysriihipäätöstä. Pron hallituksen mukaan ostovoimaa leikkaava kokonaisuus vaarantaa talouden kestävän kehittymisen kannalta tärkeimmän tavoitteen – kasvun ja työllisyyden vahvistamisen.

Pron hallitus muistuttaa, että prosentin nousu työllisyysasteessa merkitsee laskennallisesti noin miljardia lisää valtion talouteen. Nyt pitää panostaa erityisesti kasvuun. Sen sijaan sopeutus päätettiin toteuttaa etupainotteisesti, samalla kun työttömyys on noussut tuoreimpien tietojen mukaan 9,1 prosenttiin.

– Valtion omaisuuden myynnillä rahoitettava 600 miljoonan euron kasvu- ja työllisyyspaketti ei kykene oikaisemaan kehyspäätöksen vaikutuksia. Vaarana on, että hallitus pitkittää taantumaa, Pron hallituksen varapuheenjohtaja Juha Kivistö toteaa.

Kotimaisen kulutuskysynnän leikkaaminen jättämällä toteuttamatta veroasteikkojen indeksitarkistus vuodelle 2015 on kielteinen viesti palkansaajille.

– Me sitouduimme uuden työn edellytysten luomiseen käytännössä palkkojen nollakorotuksilla, nyt tuli märkää rättiä kasvoille, toteaa Kivistö

Pron hallitus on erityisen pettynyt, että hallitus on päättänyt leikkauksilla ja veronkorotuksilla kiristää erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien työttömien ja lapsiperheiden sekä tavallisten palkansaajien asemaa.

Työttömyysturvan, lapsilisien, terveydenhuollon korvausten ja työmatkavähennyksen leikkaaminen sekä lukuisten veromuotojen ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset ovat kipeitä erityisesti niille, joiden tulot ovat kaikista pienimmät.

– Näyttää siltä, että laman lasku ollaan valmiita maksattamaan heikoimmassa asemassa oleville. Missä on sosiaalinen vastuu, kysyy Pron hallituksen varapuheenjohtaja Juha Kivistö.

– Verotukseen tehdyt muutokset eniten palkkatuloja tienaaville ja pääomatuloverotukseen näyttäytyvät kokonaisuutta tarkasteltaessa lähinnä kasvojen pesulta.
– See more at: https://www.sttinfo.fi/release?releaseId=12620551#sthash.IZrNaL7A.dpuf

Taantuma rajoittaa pienten yritysten mahdollisuuksia palkata kesätyöntekijöitä

Yrityksistä yli 70 prosenttia palkkaa kesätyöntekijöitä yhtä paljon kuin viime vuonna. Vastaavasti yrityksistä 13 prosenttia lisää ja 15 prosenttia vähentää kesätyöpaikkatarjontansa, selviää Helsingin seudun kauppakamarin kyselystä.

”Taloudellinen taantuma näkyy yllättävän vähän kesätyöpaikkamarkkinoilla, sillä neljä viidesosaa yrityksistä ilmoittaa sen vaikuttavan vähän tai ei lainkaan niiden kesärekrytointitarpeeseen. Suhdanteet koetaan kuitenkin erityisen haastavaksi alle 5 ja yli 250 henkeä työllistävissä yrityksissä, jotka toimivat palvelualalla tai kaupan alalla”, kertoo Helsingin seudun kauppakamarin asiamies Markku Lahtinen .

Suurimmiksi kesärekrytointia rajoittaviksi tekijöiksi yritykset nimeävät palkkakustannukset sekä rekrytointiin ja perehdyttämiseen liittyvät haasteet. Myönteistä kehitystä on se, että kesätyöntekijöiden palkkaamiseen liittyvä byrokratia koetaan ongelmalliseksi vain murto-osassa yrityksistä.

Kesätyömarkkinoilta löytyy piileviä työmahdollisuuksia

Kaikki työmahdollisuudet eivät tule julki, sillä osa yrityksistä ei onnistu löytämään syystä tai toisesta sopivia palkattavia.

”Tähän tarpeeseen on luotava uusia keinoja, kuten erilaisten kesätyöyrittäjyysmallien hyödyntäminen sekä pk-yrityksille kohdennetut markkinointikampanjat esimerkiksi oppilaitosten ja työ- ja elinkeinotoimistojen yhteistyönä”, Lahtinen ehdottaa.

Merkittävimmät rekrytointikanavat ovat henkilöstön verkostot, hakijoiden lähettämät avoimet hakemukset ja oppilaitoskontaktit. Lehti-ilmoituksia käyttää enää 3 prosenttia yrityksistä. Sosiaalisessa mediassa kesätyötekijöitä hakee noin kuudesosa yrityksistä. Työ- ja elinkeinotoimiston apuun turvautuu 5 prosenttia yrityksistä.

Selvitykseen vastasi 360 Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksen päättäjää ja HR-asiantuntijaa.

Vetovoimainen työpaikka huolehtii henkilöstön hyvinvoinnista

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko on myöntänyt tunnustuksen yhteensä 12 vetovoimaiselle sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikalle. Työpaikat ovat luoneet toimintatapoja, joilla henkilöstön hyvinvointia ja sitoutumista työhön on lisätty.

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Työterveyslaitos ovat kartoittaneet sote-alan vetovoimaa lisääviä tekijöitä. Työpaikat itse ja työmarkkina- ja ammattijärjestöt ovat ilmiantaneet vetovoimaisia esimerkkityöpaikkoja, jotka Työterveyslaitos on arvioinut kriteerien perusteella. Ensimmäiset vetovoimaisiksi nimetyt työpaikat julkistettiin tänään Tampereella pidetyssä tilaisuudessa.

”On arvioitu, että sote-alalta jää eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä lähes 17 000 henkilöä vuosittain. Alan vetovoimaa on lisättävä, jotta työvoimaa olisi jatkossakin riittävästi. Samaan aikaan on kannustettava ja tuettava kaikin tavoin jo alalla olevia jatkamaan työssään” totesi ministeri Risikko .

Tunnustuksen vetovoimaisuuden aktiivisesta lisäämisestä saivat seuraavat työpaikat:

HUS, Jorvin sairaalan päiväkirurginen osasto
Helsingin kaupunki, Kustaankartanon palvelukeskus
Suomen Pakolaisapu ry (Helsinki)
Mustijoen lastensuojelu, sosiaalityö (Mäntsälä)
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Hämeenlinnan yksikkö, psykiatrian osastot
Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala, aikuissosiaalityö
Kangasalan kunta, Pentorinteen vanhainkoti (Kuhmalahti)
Pihlajalinna Oy, terveysasema OmaPihlaja (Tampere)
Seinäjoen kaupungin terveyspalvelut, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto
Seinäjoen kaupungin terveyspalvelut, suun terveydenhuolto
Jyväskylän kaupungin terveyskeskussairaala
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhteispäivystys NOVA (Jyväskylä)

Vetovoimaisuus on hyvän työpaikan tuntomerkki

Työpaikan vetovoimatekijöiksi on tunnistettu muun muassa mahdollisuus osallistua päätöksentekoon työpaikalla, toimiva työterveyshuolto, oikeudenmukainen johtaminen sekä yhteisöllisyys.

Vetovoimainen työpaikka onnistuu rekrytoimaan uusia työntekijöitä ja tukee nykyisten työntekijöiden työssä jatkamista.

Vetovoimaisten työpaikkojen nimeäminen on osa sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämää Mielekäs-ohjelmaa, joka etsii ja nostaa julkisuuteen vetovoimaisia suomalaisia sosiaali- ja terveysalan työpaikkoja. Ohjelman toteuttamisesta vastaa Työterveyslaitos.

Ohjelman tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ja levittää onnistuneita käytäntöjä ja keinoja sote-alan mielekkyyden ja kiinnostavuuden lisäämiseksi. Näin varmistetaan alan työvoima tulevaisuudessakin.

Lue lisää ohjelmasta: http://www.mielekas.fi

Aalto Start-Up Centerin yritykset ovat luoneet ennätysmäisesti uusia työpaikkoja

Aalto Start-Up Centerin yrityskiihdyttämöstä irtautuneet yritykset ovat luoneet jo yli 2 000 työpaikkaa, joista puolet on syntynyt nopean kasvun ns. gaselliyrityksiin.

Myös tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä Aalto Start-Up Centerin alumniyrityksistä tehdyn selvityksen mukaan uusi gaselliyritysten sukupolvi on syntynyt, ja kasvu on huimaa. Niiden liikevaihto kasvoi 600 000 eurosta 40 miljoonaan euroon vuosina 2009–2012. Uuden gasellisukupolven edustajia oli nyt yhteensä 34, kun niitä vuoden takaisessa selvityksessä oli vain 19.

Nopean kasvun gaselliksi määritellään yritys, jonka liikevaihto on ensimmäisestä tarkasteluvuodesta alkaen yli 135 000 euroa, kasvunopeus on yli 100 prosenttia neljän perättäisen tilikauden aikana ja kasvu on jatkuvaa. Uuden gasellisukupolven edustajat ovat ainakin ensimmäisenä tarkasteluvuotena liikevaihdoltaan pienempiä.

Liikevaihto viisinkertaistunut

Kaikkien selvityksessä mukana olleiden 161 alumniyrityksen yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2012 noin 300 miljoonaa euroa. Aalto Start-Up Centerin yrityskiihdyttämössä yritysten liikevaihto on kasvanut poikkeuksellisen nopeasti.

Yritysten liikevaihto kasvoi tilikautena 2009–2010 keskimäärin 34 prosenttia ja seuraavana vuonna peräti 104 prosenttia. Tarkastelun viimeisenä tilikautena 2011–2012 kasvu jatkui edelleen voimakkaana ollen 67 prosenttia.

Liikevaihto on lähes viisinkertaistunut vuodesta 2009 vuoteen 2012. Liikevaihdon kasvu oli myös kannattavaa, sillä liiketulos tilikausilla 2011 ja 2012 oli 28 prosenttia.

”Nopean kasvun yrityksistä Rovio takoo edelleen kovaa kasvua ja hyvää tulosta. Muita menestystarinoita ovat esimerkiksi taloushallinnon kehittäjä Efima Oy, peliyritys Frozenbyte Oy sekä ohjelmistoyritys Sievo Oy ”, toteaa vanhempi tutkija Pertti Kiuru Aalto yliopiston Pienyrityskeskuksesta.

Työsuojelu on otettava osaksi työpaikan arkea

Työsuojelutyö painottuu monilla työpaikoilla työympäristön altisteisiin, kuormitustekijöihin ja yksittäisten ongelmien korjaamiseen. Työsuojelu koetaan muusta toiminnasta irrallisena. Siitä saatavaa hyötyä esimerkiksi työn sujuvuuteen, laadukkuuteen ja mielekkyyteen ei nähdä. Toimintatapoja työpaikoilla pitäisikin muuttaa ja työsuojelu tulisi ottaa osaksi johtamista ja päivittäistä toimintaa. Tiedot käyvät ilmi Työsuojelu- ja työhyvinvointitoiminnan tehokkuus työpaikoilla (TS-teho) -hankkeen tuloksista.

TS-teho -hankkeessa selvitettiin työsuojelu- ja työhyvinvointitoimintaa teollisuudessa sekä työsuojelun valvonnassa käytetyn Halmeri-menetelmän soveltuvuutta työolojen arvioinnin välineenä.

– Vaikka työpaikan työsuojelun hallintajärjestelmät ovat paperilla ja suunnitelmissa kunnossa, toiminta ei näy käytännössä, koska työ, työtilanteet ja vastuuhenkilöt muuttuvat jatkuvasti. Työpaikoilla tarvitaankin näkyvää turvallisuusjohtamista ja toimivia hallintajärjestelmiä työsuojelun toimivuuden varmistamiseksi, sanoo asiantuntija Maija-Leena Merivirta Työterveyslaitoksesta.

Henkilökunta on otettava mukaan työsuojelun kehittämiseen

Työsuojelutoiminnan kehittämisen kannalta on tärkeätä yhdistää työsuojelu osaksi työpaikan päivittäistä toimintaa, esimerkiksi ottamalla se palaverien asialistalle. Keskeistä on myös kaikkien työntekijöiden ottaminen mukaan työsuojelutoimintaan ja sen yhteiseen kehittämiseen.

– Eniten kehitettävää on turvallisuustoiminnan suunnitelmallisuudessa, järjestelmällisessä seurannassa sekä henkilöstön mukaanotossa työn kuormitus- ja vaaratekijöiden selvittämiseen, kertoo Merivirta.

Tärkeätä on myös se, että kaikki tapaturmat tutkitaan ja mahdolliset puutteet korjataan. Ja että kaikki ottavat vastuuta omasta ja toisten turvallisuudesta niin, ettei työturvallisuuteen liittyvistä puutteista ja vaaratilanteista ilmoittaminen jää vain työsuojeluhenkilöstön tai esimiesten kontolle.

Tutkimuksen mukaan työhyvinvointiin ja henkiseen hyvinvointiin liittyvät asiat jäävät monilla työpaikoilla vähäiselle huomiolle. Työhyvinvointitoimintaa ja työterveyshuollon kanssa tehtävää yhteistyötä tulisikin kehittää.

TYTTI- työkalu auttaa kehittämiskohteiden käsitte
lyssä

Hankkeessa tuotettiin työpaikan työturvallisuuden edistämiseen apuvälineeksi TYTTI – työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu. Sitä voidaan käyttää apuna työsuojelun kehittämiskohteiden yhteisessä käsittelyssä työpaikalla.

Halmeri-itsearviointilomake

Hankkeessa selvitettiin myös työsuojeluviranomaisten käyttämän Halmeri-tarkastusmenetelmän käyttöä ja soveltuvuutta työolojen arvioinnin välineenä. Tutkimuksen mukaan Halmeri-tarkastus auttaa työpaikkoja hahmottamaan, mitä kaikkea työturvallisuuden hallintaan sisältyy. Halmeri-tarkastuksessa tarkastetaan lomakkeen avulla työpaikan turvallisuusjohtamista ja siihen liittyviä hallintajärjestelmiä. Työpaikat voivat hyödyntää lomakkeen itsearviointiversiota oman toimintansa arvioinnissa ja kehittämisen lähtökohtana.

Työsuojelu- ja työhyvinvointitoiminnan tehokkuus työpaikoilla (TS-teho) -hankkeeseen osallistui 26 teollisuuden alan pientä ja keskisuurta työpaikkaa. Hanke oli Työterveyslaitoksen, Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen sekä sosiaali- ja terveysministeriön yhteinen.

TEM-tutkimus: Muutosturva auttaa monia työllistymään

Muutosturvan toimintamalli toimii hyvin. Kolmen kuukauden sisällä 35 prosenttia ja puolentoista vuoden kuluessa lähes 56 prosenttia sen piiriin tulleista henkilöistä on työllistynyt. Toimintamallia kannattaa kuitenkin edelleen kehittää. Erityisesti yhteistyötä työnantajien ja työ- ja elinkeinotoimistojen välillä tulisi tiivistää.

Nämä tiedot selviävät työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä tutkimuksesta, joka julkaistiin 8.1.2014. Työ- ja elinkeinopalveluihin eli TE-palveluihin kuuluva muutosturva auttaa ihmisiä työllistymään uuteen työhön mahdollisimman nopeasti irtisanomis- ja lomautustilanteissa.

Muutosturvaa on toteutettu noin kahdeksan vuotta. Mallin kohderyhmää laajennettiin vakituisista työsuhteista tietyin ehdoin myös lomautettuihin ja määräaikaisiin työsuhteisiin vuonna 2009.

Muutosturva toteutettava tiiviissä yhteistyössä

Muutosturvan avulla henkilöt ovat osallistuneet erilaisiin työllistymistä tukeviin toimenpiteisiin, jotka ovat selkeästi edistäneet uuteen työhön siirtymistä. Muutosturvan laajennus lomautettuihin ja määräaikaisiin on ollut tuloksekasta ja perusteltua. Muutosturvaan on liittynyt usein jalkautuva työskentelytapa, eli yritysten henkilöstöön asti ulottuvalla tiiviillä yritysyhteistyöllä on voitu pureutua irtisanottavien tarpeisiin yksilöllisesti.

Muutosturva ei kuitenkaan tehoa kaikkiin kohderyhmiin yhtä hyvin. Esimerkiksi ikääntyneet, vähemmän koulutetut sekä jotkin teollisuuden aloilta irtisanotut vaativat erityistä huomiota. Lisäksi työntekijän yksilölliselle ohjaukselle TE-toimistossa olisi tarvetta yhä enemmän. Työnantajat, työntekijät ja TE-toimistot tarvitsevat ajantasaista tietoa muutosturvasta.

Muutostilanteita hoidetaan alueilla muun muassa TE-toimistojen, alueellisten yrityspalvelujen ja pk-yritysten yhteistyönä. Tutkimus osoittaa, että yhteistyötä täytyy edelleen tiivistää esimerkiksi suurissa irtisanomistilanteissa. Tällaisissa tilanteissa muutosturvatoimia aletaan toteuttaa yrityksen kotipaikkakunnalla yleensä nopeasti, mutta vie aikaa ennen kuin prosessi saavuttaa alihankintaketjujen paikkakuntia.

Ministeri Ihalainen: Kolmikantainen työryhmä muutosturvan kehittämiseksi

Työministeri Lauri Ihalainen pitää tärkeänä muutosturvan ennakoivuuden parantamista edelleen sekä työelämän osapuolten sitoutumista rakennemuutostilanteista selviämiseen.

– Aion asettaa kolmikantaisen työryhmän, joka työstää muutosturvan kehittämisehdotuksia ja suosituksia. Työryhmällä on yhtymäkohtia myös yleisemmin äkillisten rakennemuutostilanteiden hallintaan. Ennakoiva alueellinen yhteistyö on avainasemassa muutostilanteiden paremmassa hallinnassa, jotta irtisanovien ja rekrytoivien yritysten tarpeet saadaan entistä paremmin kohtaa-maan, ministeri Ihalainen linjaa.

Tutkimuksen toteutti tutkimus- ja kehittämispalveluja tarjoava TK-Eval yhdessä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelujen kanssa. Tutkimus on luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.tem.fi/julkaisut

Uusi työeläkeyhtiö Elo aloitti vuodenvaihteessa

Eläke-Fennia ja LähiTapiola Eläkeyhtiö ovat yhdistyneet ja muodostaneet 1.1.2014 alkaen uuden työeläkeyhtiön, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon.

”Reilun vuoden kestänyt fuusion valmistelutyö on nyt olennaisilta osiltaan valmis. Osa fuusioon liittyvistä töistä jatkuu vielä vuoden 2014 aikana, mutta asiakkaillemme näymme tästä lähtien Elona. Yhtiömme perustehtävä kiteytyy nimessä: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo on mukana yksilön ja yrityksen elämän kaikissa vaiheissa”, kertoo Elon toimitusjohtaja Lasse Heiniö.

Elo jatkaa tiivistä yhteistyötä Fennian ja LähiTapiolan kanssa ja toimii molempien yhtiöryhmien työeläkevakuutuskumppanina. Elon palvelut ovat saatavilla kaikkialla Suomessa laajan kumppaniverkoston kautta. Yhdistyminen ei vaadi toimenpiteitä vakuutuksenottajilta, työeläkevakuutetuilta eikä eläkkeensaajilta.

490 000 vakuutetulla ja noin 3 miljardin euron kokonaismaksutulolla Elon markkinaosuus on toiminnan alussa noin 24 prosenttia. Elon sijoitusomaisuuden arvo on yli 18 miljardia euroa ja henkilöstömäärä on noin 450.

Elon uudet verkkosivut on avattu osoitteessa http://www.elo.fi.

Ennakkoveron voi pian muuttaa verkossa

Ennakkoveron hakeminen ja muuttaminen onnistuvat vuoden 2014 alusta lähtien verkossa osoitteessa vero.fi/verokortti .

Muutokset henkilöasiakkaan ennakkoveroon tai kokonaan uusi ennakkovero tehdään Verokortti verkossa -palvelussa, jossa on tähän asti voinut tilata tai tulostaa uuden verokortin. Uusi ominaisuus helpottaa ennakkoveroasioiden hoitamista.

– Palvelussa voi ilmoittaa tai muuttaa ennakonkannonalaisia yritystuloja, maatalouden tuloja sekä vuokra- ja muita pääomatuloja. Sen sijaan ennakonkannonalaisia ansiotuloja, ulkomaantuloja tai luovutusvoittoja ei voi verkossa ilmoittaa tai muuttaa, kertoo uudistusta valmistellut ylitarkastaja Kaija Selkäinaho .

Uutta ennakkoveroa tai muutosta varten tarvitaan tiedot koko vuoden ennakonkannonalaisista tuloista ja vähennyksistä sekä alkuvuonna saaduista verokorttituloista ja toimitetuista ennakonpidätyksistä. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai sirullisella henkilökortilla.

Vaivattomasti verkossa

Ennakkovero on etukäteen maksettava tuloveron arvioitu määrä. Ennakkoveroa maksetaan muun muassa elinkeinotoiminnan sekä maatalouden tuloista, vuokratuloista ja omaisuuden myyntivoitosta.

– Esimerkiksi maanviljelijät ja yrittäjät maksavat tyypillisesti ennakkoveroja. Uskon, että heistä monet tekevät mahdolliset muutokset jatkossa verkossa, sillä se on vaivattomin tapa.

Rajatyöntekijöiden ulkomailla asuvien perheenjäsenten oikeudet terveydenhuollon palveluihin laajenevat

Ulkomailla asuvien eläkeläisten ja rajatyöntekijöiden perheenjäsenten oikeudet terveydenhuollon palveluihin laajenevat

Ensi vuoden alusta pysyvästi ulkomailla asuvilla eläkeläisillä on oikeus tarvitsemaansa sairaanhoitoon sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa tilapäisen Suomessa oleskelun aikana. Myös Suomessa työskentelevien rajatyöntekijöiden ulkomailla asuvien perheenjäsenten hoito-oikeudet laajenevat. Aiemmin näillä henkilöillä on ollut oikeus vain lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon Suomessa oleskelun aikana.

Vuoden 2014 alusta alkaen toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä asuvalla, vain Suomesta eläkettä saavalla henkilöllä on julkisessa terveydenhuollossa oikeus tarvitsemaansa sairaanhoitoon tilapäisen Suomessa oleskelun aikana. Sama oikeus koskee myös hänen työelämän ulkopuolella olevia perheenjäseniään. Oikeus osoitetaan Kelan myöntämällä eläkkeensaajan eurooppalaisella sairaanhoitokortilla.

Eläkkeensaaja ja hänen perheenjäsenensä saavat eläkkeensaajan eurooppalaisella sairaanhoitokortilla myös suorakorvauksen yksityisessä terveydenhuollossa (esim. yksityiset lääkäriasemat) ja apteekeissa. Lisäksi suorakorvauksen saa sairaankuljetuksesta (ambulanssimatkat).

Suorakorvauksen voi saada, kun yksityisellä palveluntuottajalla on Kelan kanssa voimassa oleva sopimus asiasta. Lääkeostoista korvataan oleskelun kestoa vastaava määrä.

Eläkkeensaajalla ja hänen perheenjäsenellään on myös vakituisessa asuinmaassaan jatkossakin oikeus tarvitsemaansa sairaanhoitoon. Suomea lukuun ottamatta muissa EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä oleskellessaan eläkkeensaajalla ja hänen perheenjäsenellään on oikeus lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon.

Kela päivittää eläkkeensaajan eurooppalaisen sairaanhoitokortin kääntöpuolella olevan hoito-oikeutta koskevan infotekstin. Päivitettyjä eurooppalaisia sairaanhoitokortteja aletaan lähettää asiakkaille tammikuussa. Vanhan kortin voi hävittää, kun uusi kortti on saapunut.

Rajatyöntekijän perheenjäsenen pyydettävä hoito-oikeustodistus Kelasta

Rajatyöntekijä on henkilö, joka työskentelee eri maassa kuin asuu ja palaa säännöllisesti, joko päivittäin tai vähintään kerran viikossa vakinaiseen asuinmaahansa.

Vuoden 2014 alusta alkaen Suomessa työskentelevien rajatyöntekijöiden toisessa EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä asuvilla, työelämän ulkopuolella olevilla perheenjäsenillä on tilapäisen Suomessa oleskelunsa aikana oikeus tarvitsemaansa sairaanhoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa.

Oikeus osoitetaan Kelan myöntämällä asiakirjalla Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa . Todistuksen saa soittamalla Kelan kansainvälisten asioiden keskuksen palvelunumeroon 020 63 40200 tai täyttämällä lomakkeen Sairaanhoitoa koskevan asiakirjan hakemus maahan- ja maastamuuton tilanteissa (SV140) ja toimittamalla sen Kelaan.

Rajatyöntekijöiden ulkomailla asuvilla perheenjäsenillä on tilapäisen Suomessa oleskelun aikana oikeus lisäksi sairaanhoitokorvauksiin yksityisessä terveydenhuollossa syntyneistä hoitokustannuksista sekä apteekissa syntyneistä lääkekustannuksista. Näistä kustannuksista haetaan korvausta Kelasta jälkikäteen lomakkeella Korvaushakemus Suomessa syntyneistä sairausvakuutuslain mukaisista hoitokustannuksista (SV 127).

Työnantaja voi saada verokorttitiedot myös sähköisesti

Verokorttia ei tarvitse toimittaa, jos työnantaja on saanut ennakonpidätystiedot sähköisesti

Ensi vuoden alusta alkaen työntekijän ei tarvitse toimittaa tai esittää työnantajalle paperista verokorttia, jos työnantaja on pyytänyt ennakonpidätystiedot Verohallinnosta sähköisesti. Valtioneuvosto on vahvistanut 5.12.2013 ennakkoperintäasetuksen muutoksen, joka mahdollistaa tämän menettelyn.

Työnantaja voi tehdä pyynnön ennakonpidätystiedoista tammikuun 2014 loppuun mennessä toimittamalla Verohallinnolle tiedoston, jossa on yksilöidyt tiedot työntekijöistä, joiden ennakonpidätystietoja työnantaja tarvitsee. Muutosverokortti pitää kuitenkin toimittaa tai esittää työnantajalle kuten ennenkin.

Työnantajan on kerrottava työntekijälle, onko ennakonpidätystiedot saatu sähköisesti. Verohallinto ei anna näitä tietoja. Jos sähköisiä tietoja ei ole käytössä, työnantajan on pyydettävä työntekijältä paperinen verokortti. Tällöin verokortti pitää toimittaa hyvissä ajoin ennen suorituksen maksua työnantajalle.

A-vaihtoehtoa käytetään automaattisesti

Verokortissa oleva A-vaihtoehto on palkkakauden tulorajaan perustuva ennakonpidätys ja B-vaihtoehto on yhden tulorajan ennakonpidätys. Jatkossa työnantaja käyttää automaattisesti vaihtoehtoa A ja vaihtoehtoa B käytetään vain työntekijän vaatimuksesta. Jos työntekijä haluaa, että työnantaja käyttää vaihtoehtoa B, hän voi ilmoittaa tästä vapaamuotoisesti työnantajalle, eikä verokorttia tarvitse tällöin toimittaa.

Ennakkoperintäasetuksen muutoksen tavoitteena on pienentää työnantajan hallinnollista taakkaa, koska paperista verokorttia ei tule enää säilytettäväksi.