Eurooppa-neuvosto päätti Venäjään kohdistuvista rajoittavista toimista

Eurooppa-neuvosto keskusteli keskiviikkona 16. heinäkuuta Brysselissä Ukrainan ja Lähi-Idän tilanteesta. Eurooppa-neuvosto tukee Ukrainan kriisin rauhanomaista ratkaisua ja tuomitsee kapinallisten laittomat toimet Itä-Ukrainassa.

Venäjän tulisi käyttää vaikutusvaltaansa kriisin ratkaisemiseksi. Kesäkuun huippukokouksessa EU-päämiehet edellyttivät Itä-Ukrainan tilanteessa kehitystä, jota ei kuitenkaan määräaikaan mennessä ollut tapahtunut. Tästä johtuen Eurooppa-neuvosto teki keskiviikon kokouksessa lisäpäätöksiä rajoittavista toimenpiteistä.

Laajennetut toimenpiteet – kuten matkustuskiellot ja varojen jäädyttäminen – kohdistuvat henkilöihin ja tahoihin, jotka toiminnallaan haittaavat ja uhkaavat Ukrainan suvereniteettiä, alueellista koskemattomuutta ja itsenäisyyttä.

EU:n ulkoministereiden tulisi harkita rajoittavia toimia kohdistuen henkilöihin ja yrityksiin, jotka aktiivisesti tukevat Krimin laittomasta liittämisestä Venäjään tai Itä-Ukrainan epävakauden lisäämisestä vastuussa olevia venäläisiä päätöksentekijöitä.

Eurooppa-neuvosto pyytää lisäksi Euroopan investointipankkia keskeyttämään uudet rahoitushankkeensa Venäjälle. Vastaavasti EU:n jäsenmaiden on tarkoitus toimia koordinoidusti Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin puitteissa rahoitusoperaatioiden keskeyttämiseksi.

EU-komissiota kehotettiin arvioimaan uudelleen EU:n ja Venäjän välisiä yhteistyöohjelmia ja päättämään tapauskohtaisesti niiden toimeenpanon jäädyttämisestä. Rajat ylittävää yhteistyötä ja kansalaisyhteiskuntaa koskevat hankkeet kuitenkin säilytetään, mikä oli Suomelle tärkeä tavoite.

Eurooppa-neuvosto oli huolestunut Lähi-Idässä jatkuvista väkivaltaisuuksista. EU toivoo kummankin osapuolen lopettavan väkivaltaisuudet ja palauttavan rauhalliset olosuhteet.


18.7.2014 Pääministeri Alexander Stubb on esittänyt surunvalittelut Malaysian Airlines -lentoyhtiön matkustajakonetta Ukrainassa 17.7.2014 kohdanneen tragedian johdosta. Stubb välitti surunvalittelunsa kirjeitse Hollannin ja Malesian pääministereille.

”Tapahtuma on järkyttänyt meitä kaikkia syvästi. Suuri määrä ihmishenkiä on menetetty. Otamme osaa useita eri kansallisuuksia edustaneiden uhrien omaisten ja ystävien suruun. Erityisesti tämä tragedia on koskettanut hollantilaisia ystäviämme”, toteaa pääministeri Stubb.

”Tapahtuman faktoista on mahdollisimman nopeasti tehtävä riippumaton, perinpohjainen tutkimus. Tähän tarvitaan Itä-Ukrainan tapahtumien kaikkien osapuolten myötävaikutusta.”

Liikenneturva: Kolmasosa naputtaa tekstareita ajaessaan

Ratin takaa soitetaan ja tekstataan

Liikenneturvan kyselytutkimus kertoo, että yli puolet suomalaisista soittaa puheluita ja lukee viestejä kännykästään ajon aikana. Kolmasosa tunnustaa myös kirjoittavansa tekstareita ratin takaa.

Liikenneturvan loppuvuonna 2013 toteuttamasta kyselystä* ilmenee, että matkapuhelin on suomalaisilla ahkerassa käytössä ajon aikana. Yleisintä on puheluihin vastaaminen: yhdeksän kymmenestä kertoo ainakin ajoittain vastaavansa saapuvaan puheluun myös ajaessaan. Joka toinen saattaa lukea saapuneen tekstiviestin ja peräti kolmasosa voi naputella tekstaria ajaessaan.

”Älypuhelin on osa arkea ja sosiaalisen median käyttö ja muu asioiden hoito myös ratin takaa on tullut monelle tavaksi. Ajonaikaisen kännykän käytön riskejä ei ehkä tiedosteta tai ne hyväksytään”, toteaa Liikenneturvan koulutuspäällikkö Antero Lammi.

Tarkkaamattomuus nelinkertaistaa onnettomuusriskin

Tarkkaamattomuudella tarkoitetaan ilmiötä, jossa kuljettajan huomio kohdistuu liikenteen sijasta johonkin muuhun, vaikkapa puhelimeen kilahtaneeseen pikaviestiin. On arvioitu, että tarkkaamattomuus liikenteessä kasvattaa riskin joutua onnettomuuteen jopa nelinkertaiseksi.

”Erityisen vaarallista on viestien lukeminen ja niihin vastausten kirjoittaminen. Silloin sekä katse että ajatukset ovat pois ajamisesta”, Lammi kertoo.

”Aivot pystyvät keskittymään tietoisesti vain yhteen tehtävään kerrallaan. Koska huomiota voidaan nopeasti vaihtaa tehtävien välillä, moni kuvittelee kykenevänsä niin sanottuun multitaskingiin. Todellisuudessa asioita jää kokonaan näkemättä ja reagointi nähtyihinkin asioihin hidastuu, Lammi toteaa.

Liikenneturva aloittaa kolmevuotisen tarkkaamattomuus liikenteessä -kampanjan lokakuussa 2014. Liikenneturva ja European Transport Safety Council (ETSC) järjestävät liikenneturvallisuusseminaarin tarkkaamattomuudesta liikenteessä 7.10. Helsingissä.

* Tutkimuksen aineisto kerättiin marras-joulukuussa 2013 internetpaneeli GallupForumissa. Kaikkiaan haastateltiin 1677 henkilöä, joista autoilijoita oli 1353 eli 81 %. Tutkimuksen on Liikenneturvan toimeksiannosta suorittanut TNS Gallup Oy.

Kun ajat, aja:Laita puhelin äänettömälle ja anna puhelujen mennä vastaajaan.
Pysähdy turvalliseen paikkaan soittamaan tai lukemaan viestit.
Suunnittele matkasi ja varaa aikaa kahvitauolle ja viestien kuuntelulle.
Näytä esimerkkiä omalla käytökselläsi: lapsesi oppii sinulta.
Jos soitat autossa ajavalle, soita myöhemmin uudestaan.

ENISA ja Europol tiivistävät yhteistyötä

Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston ENISAn ja Europolin johtajat allekirjoittivat 26.6.2014 Europolin päämajassa Haagissa sopimuksen strategisesta yhteistyöstä. Sopimuksella pyritään tiivistämään yhteistyötä ja asiantuntijavaihtoa verkkorikollisuuden vastaisessa taistelussa.

Sopimuksen tarkoitus on parantaa Europolin, Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen (EC3) ja ENISAn välistä yhteistyötä ja näin tukea EU:n jäsenvaltioita ja toimielimiä verkkorikollisuuden ehkäisyssä ja torjunnassa. Sopimus ei kata henkilötietojen vaihtoa.

Yhteistyöhön kuuluu ennen muuta:

  • erityistietämyksen ja -osaamisen vaihto
  • tilannekohtaisten raporttien laatiminen yleisellä tasolla
  • strategisia analyysejä ja parhaita käytäntöjä koskeva raportointi
  • valmiuksien vahvistaminen koulutuksen ja tietoisuuden lisäämisen kautta verkko- ja tietoturvallisuuden varmistamiseksi EU-tasolla.

ENISA on osa EC3-ohjelmajohtokuntaa ja vastaavasti EC3 on osa ENISAn sidosryhmien pysyvää ryhmää, joka ohjeistaa (ENISA) johtajaa vuosittaisen työohjelman ja painopisteiden valinnassa. ENISA ja EC3 ovat aina tehneet tiivistä ja läheistä yhteistyötä EU-tasolla verkkoturvallisuuden vahvistamiseksi ja verkkorikollisuuden vähentämiseksi. Tähän mennessä työ on käsittänyt muun muassa yhteisen asiakirjan laatimisen bottiverkkojen hillitsemiseksi, osallistumisen Euroopan verkkoturvallisuuskuukauden viettoon, verkkoturvaharjoituksia, kuten CyberEurope-hankkeen, hyvien käytäntöjen oppaan laatimisen CERT-komiteoille ja CERTin ja poliisitoiminnan yhteistyön parantamista erilaisten työpajojen ja konferenssien avulla.

ENISAn pääjohtaja professori Udo Helmbrecht ja Europolin johtaja Rob Wainwright ovat antaneet yhdessä seuraavan julkilausuman: ”Tämä sopimus on tärkeä askel yhä taitavammiksi käyvien verkkorikollisten vastaisessa taistelussa, jossa kohdistettuihin hyökkäyksiin käytetään yhä enemmän aikaa, rahaa ja toimijoita. Sopimuksemme osoittaa, että olemme sitoutuneet toimimaan yhdessä kukin omilla osaamisalueillamme ja tukemaan toistemme työtä, jotta Eurooppa olisi tulevaisuudessa verkon käytölle turvallisempi paikka . Verkkorikollisuuden arvioidaan maksavan maailmantaloudelle yli 400 miljardia dollaria vuosittain1. Tiiviimpää yhteistyötä tekemällä ja erikoisosaamistamme jakamalla voimme vahvistaa Euroopan kykyä taistella verkkorikollisia vastaan.”

Taustaa

ENISA on verkkoturvallisuuteen erikoistunut asiantuntijaelin, jonka päämaja on Kreikan Iraklionissa ja toimisto Ateenassa. Se auttaa EU:n jäsenvaltioita, Euroopan komissiota ja eri sidosryhmiä puuttumaan verkkoliikenteeseen ja informaatioon liittyviin turvallisuusuhkiin.

* Europol , Alankomaiden Haagissa sijaitseva Euroopan poliisivirasto vastaa lainvalvontaviranomaisten yhteistyöstä EU-tasolla, tehostaa jäsenvaltioiden toimia niihin kohdistuvan järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin tai muiden vakavien rikosten uhan varalta (Neuvoston päätös 2009/371/YOS). EC3, Europolin alaisuudessa toimiva Euroopan verkkorikostorjuntakeskus, on EU:n verkkorikollisuuden vastaisen taistelun keskeinen elin. Se tukee jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä niiden rakentaessa verkkorikollisuuden tutkimukseen ja yhteistyöhön liittyviä toiminnallisia ja analyyttisiä valmiuksia yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Sen toiminnan erityisalueita ovat (verkon) maksuvälinepetosten, verkon avulla tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön sekä kriittistä infrastruktuuria ja tietojärjestelmiä uhkaavien rikosten torjuminen Euroopan unionissa.

Sähköyhtiöt ja viranomaiset järjestävät sähkökatkoharjoituksen syyskuussa

Sähköyhtiöt ja viranomaiset järjestävät yhteistyössä VALVE 2014 -häiriöharjoituksen (Valot verkkoon 2014), jossa testataan kansallista sähkönpalautusta koko Suomea koskevassa sähkökatkossa.

Harjoituksen toteuttaminen edellyttää sähköntoimitukseen lyhyitä keskeytyksiä – sähköt katkeavat Rovaniemi-Tervolan alueella tiistai-iltana syyskuun 23. päivä (Muurolan alueella lyhyitä sähkökatkoksia illan aikana, Tervolassa noin klo 19.00 ja Rovaniemellä klo 21.00 alkaen). Sähkökatkojen arvioidut kestot ovat 15 – 45 minuuttia, jonka jälkeen sähköt palautetaan alueelle hallitusti vaiheittain. Harjoitus on tärkeä sähkön huoltovarmuuden turvaamiseksi.

Harjoitus järjestetään sähköyhtiöiden ja viranomaisten yhteistyön kehittämiseksi häiriötilanteiden varalta. Harjoituksen tavoitteena on varmistaa, että koko Suomea koskevassa sähkökatkossa sähköjen palautus onnistuu Pohjois-Suomen vesivoiman avulla. Harjoitus edellyttää sähköntoimitukseen lyhyitä keskeytyksiä. Harjoitus testaa kokonaisuuden hallintaa ja yhteistoimintaa osapuolten välillä, mutta myös valmiuksia toimia kriisitilanteissa. Harjoitukseen osallistuvat Huoltovarmuuskeskus, voimatalouspooli, Fingrid Oyj, Fortum Power & Heat Oy, Kemijoki Oy, Rovakaira Oy, Rovaniemen Energia Oy, Rovaniemen Verkko Oy ja Tenergia Oy.

Rovaniemen kaupungille ja alueen viranomaisille harjoitus antaa tärkeätä tietoa siitä, millaiset valmiudet alueen toimijoilla on varautua suurhäiriöön sähkönjakelussa. Todellisessa häiriötilanteessa varautumisen on oltava ajan tasalla ja parhaimpaan mahdolliseen varautumistasoon pyritään harjoittelun avulla.

Harjoitus vaikuttaa rovaniemeläisten perusarkeen

Harjoitus alkaa kuvitteellisella laajalla kantaverkon häiriöllä, joka johtaa sähköjen katkeamiseen Rovaniemen alueella. Sähköjen katkeamisen jälkeen alan toimijat toimivat häiriöohjeiden mukaisesti ja palauttavat sähköt käyttöön. Harjoituksessa testataan häiriöohjeistusta käytännössä, toimijoiden välistä johtamisjärjestelyä ja yhteistyötä sekä eri toimijoiden yhteydenpitovälineiden käyttöä ja niiden toimivuutta. Lisäksi harjoitellaan sähkönsiirtoverkon kokoamisessa tarvittavien kytkentöjen tekemistä ja voimalaitoksien toimivuutta verkon kokoamisessa. Sähköt palautetaan alueelle vaiheittain.

Harjoituksessa Rovaniemen keskustan aluetta käsittävä sähkökatko alkaa vaiheittain Rovaniemi-Tervolan alueella tiistai-iltana syyskuun 23. päivä, jolloin Muurolan alueella esiintyy lyhyitä sähkökatkoksia illan aikana, Tervolassa noin klo 19.00 alkaen ja Rovaniemellä klo 21.00 alkaen. Sähkökatkon kokonaiskesto on noin 15 – 45 minuuttia.

Katkon ulkopuolelle on rajattu muun muassa seuraavat tärkeät kohteet:

Lapin keskussairaala
Rovaniemen Sairaalakadun terveyskeskus
Tervolan terveyskeskus
Suosiolan voimalaitos

Sähkökatkon aikana kaikki järjestelmät, joissa tarvitaan sähköä pysähtyvät. Tämä tarkoittaa käytännössä seuraavien toimintojen keskeytymistä tai häiriintymistä:

kauppojen kassajärjestelmät
huoltoasemien polttoaineenjakelu
veden jakelu
matkapuhelin- ja internetyhteydet
hissit (suositellaan, ettei hissejä käytettäisi klo 21 – 23 välisenä aikana)
pankkiautomaatit
liikennevalot, katuvalot
ilmastointi

Häiriöitä esiintyy myös muun muassa seuraavissa kohteissa:

sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin palvelut
terveyskeskukset, lääkärikeskukset
teatterit, elokuvateatterit
liikuntapaikat
pysäköintihallit
ravintolat

Tarkoituksena on, että asukkaat eivät ota yhteyttä hätäkeskukseen tai muihin viranomaisiin harjoituksen aikana sähköjen katkeamisen vuoksi, ellei siihen ole todellista tarvetta. Sähköyhtiöt tiedottavat harjoituksesta ennakkoon verkkosivuillaan. On tärkeätä, että sähkökuormitus pysyy normaalilla tasolla harjoituksen alkaessa ja Rovaniemen alueen asukkaiden toivotaan käyttävän sähköä normaalisti aina sähkökatkoon asti, jotta tilanne on mahdollisimman todenmukainen.

Harjoitukseen osallistuva sähköyhtiöiden henkilökunta palauttaa sähköjä suunnitelman mukaisesti alueittain. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osaan kaupunkia saadaan palautettua sähköt nopeammin kuin toiseen osaan. On myös mahdollista, että jo kertaalleen palautetut sähköt katkeavat uudelleen hetkeksi.

Valve 2014 -harjoituksesta tiedotetaan lisää syyskuussa 2014.

Joensuussa tutustutaan automaattisen puhujan- ja kielentunnistuksen menetelmiin

Joensuussa paneudutaan automaattisen puhujan- ja kielentunnistuksen menetelmiin kansainvälisessä Odyssey 2014 –konferenssissa 16.-19.6.2014. Konferenssiin tulee kaikkiaan sata tutkijaa, puolustus- ja turvallisuusalan asiantuntijaa, rikostutkijaa ja yritysten edustajaa eri puolilta maailmaa. Automaattinen puhujantunnistus on yksi nopeimmin kasvavista puheteknologian aloista. Keskeisiä sovelluksia ovat muun muassa rikostekninen ääniprofilointi, käyttäjän etätunnistus puhelinpankki-asioinnissa ja älypuhelimeen kirjautuminen.

Nelipäiväisen konferenssin aikana kuullaan lukuisten alan johtavien tutkijoiden puheenvuoroja. Dr. Joseph P. Campbell (MIT Lincoln Lab, USA) syventyy rikosteknisen puhujantunnistuksen haasteisiin, kiistoihin ja mahdollisiin lähitulevaisuuden ratkaisuihin. Tapahtumassa puhuu myös modernin koneoppimisen pioneeri, Dr. Samy Bengio (Google Research, USA). Bengio esittelee uusia menetelmiä esimerkiksi puheen ja kuvan yhteisupotusmenetelmästä (joint embedding), jota voidaan soveltaa multimediadatan älykkäässä sisältöhaussa. Professori Martin Cooke (University of the Basque Country) keskittyy puhesignaalin muokkaamiseen, jolla voidaan parantaa puheen ymmärrettävyyttä melussa.

Yhdysvaltojen kauppaministeriön alainen mittausstandardien yksikkö NIST (National Institute of Standards and Technology) esittelee tulokset uusimmasta teknologiaevaluoinnista, jolla pyritään vauhdittamaan puheteknologia-alan menetelmäkehitystä. NIST i-Vector Machine Learning Challenge –kilpailuun tuli 8000 ideaa ympäri maailmaa. Lisäksi konferenssissa käsitellään koneoppimiseen perustuvaa tilastollista puhujan ja kielen mallinnusta, tunnistustekniikoiden kalibrointia, yksilöllisten puhepiirteiden irrotusta signaalista sekä keinotekoisia hermoverkkomalleja.

Odyssey-konferenssi järjestetään ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa. Joensuussa juhlitaan myös konferenssin 20-vuotista historiaa. Suomen lisäksi osallistujia on 23 maasta, kuten USA:sta, Espanjasta, Ranskasta, Venäjältä, Singaporesta, Kanadasta ja Kiinasta. Konferenssia isännöi Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos. Laitoksen tutkimusryhmällä (Speech and Image Processing Unit, SIPU) on 15 vuoden kokemus puhujantunnistuksen metodiikasta. Konferenssin tieteellisen sisällöstä vastaa laaja kansainvälinen komitea, jonka tieteellisessä komiteassa on 77 jäsentä muun muassa Yhdysvalloista, Singaporesta, Tšekistä ja Suomesta.

Tietoturvallisuuden hallintakeinojen menettelyohjeet on julkaistu suomeksi

Tietoturvan hallinnalle standardisoidut ohjeet suomeksi: SFS-ISO/IEC 27002

SFS-ISO/IEC 27002 Tietoturvallisuuden hallintakeinojen menettelyohjeet on julkaistu suomeksi. Standardiin on koottu hallintakeinoja ja menettelytapoja, joilla voidaan vahvistaa teknisin keinoin saavutettua tietoturvaa.

Menettelyohjeista on hyötyä kaikenkokoisille organisaatioille, joilla on käytössään standardiin ISO/IEC 27001 perustuva tai muu yleisesti hyväksytty tietoturvan hallintajärjestelmä. Lisäksi standardia voi käyttää avuksi organisaation omien tietoturvallisuuden hallintaohjeiden laadinnassa.

Julkaisutilaisuudessa standardin esitellyt Microsoftin teknologiajohtaja Aki Siponen piti laadittuja ohjeita onnistuneina: ”Asiat voi tehdä eri tavallakin kuin tässä standardissa sanotaan, mutta silloin täytyy tietää mitä tekee, millä tavalla sen tekee ja miksi sen tekee.”

Suomenkielinen versio perustuu viime vuonna englanniksi julkaistuun kansainväliseen standardiin ja se kuuluu 27000-sarjaan, jonka osissa käsitellään tietoturvaa monilta eri puolilta; terminologia, yleiset vaatimukset, yleiset ohjeet, toimialaohjeet ja hallintakeino-ohjeet.

EU-vaalikeskustelu: Työttömyys uhkaa jo turvallisuutta

EU-ehdokkaat: EU-ehdokkaat: Hyvinvoinnin murtuminen horjuttaa turvallisuutta

Työttömyys ja syrjäytyminen ovat yksilön suurimpia turvallisuusuhkia, jotka heijastuvat koko yhteiskuntaan. Näin muistuttivat eurovaaliehdokkaat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön paneelissa, joka järjestettiin maanantaina Helsingissä. ”Tuoko EU turvaa kansalaisille” -paneeliin osallistui eurovaaliehdokkaita seitsemästä eri puolueesta.

Ehdokkaiden mielestä turvallisuuskeskusteluun pitää tuoda valtion lisäksi myös kansalaisnäkökulma. Tavallisen kansalaisen suurimpia turvallisuusuhkia on nykyään hyvinvoinnin murtuminen.
– Suurtyöttömyys uhkaa koko Eurooppaa, ja siihen täytyy tarttua kaksin käsin, varoitti ex-ministeri Merja Kyllönen (vas).

Huolenaiheena on ollut etenkin nuorisotyöttömyys, joka on aiheuttanut sosiaalista turvattomuutta EU:n alueella.
– Se on suuri riski myös yhteiskunnalle, ei vain yksilölle, korosti Alina Böling (Rkp).

Sdp:n Kimmo Kiljunen otti varoittavaksi esimerkiksi Kreikan, joka on hänen mielestään nykyisellään turvaton yhteiskunta. Myös perussuomalaisten Sampo Terhon mukaan on tärkeää turvata yhteiskuntarauha etenkin kriisimaissa.
– Suomessa en kuitenkaan tunne oloani turvattomaksi millään saralla, hän lisäsi.

Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen muistutti, että usein pinnalle nouseva Nato- ja puolustuskeskustelu on vain yksi osa turvallisuutta.
– Monet riskit tulevat hiljaa hiipien, esimerkiksi ympäristön ja ilmaston ongelmat.

Hyvinvoinnin murtumista ehkäisee myös omavaraisuus.
– Ruokaa pitää tuottaa kotimaassa riittävästi, kuten myös energiaa, painotti Antti Kaikkonen (kesk).

Nyt 2000-luvulla ovat esiin nousseet myös tietoturvariskit. Ne huolestuttivat etenkin Tom Himasta (kd).
– Huonot salasanat vaarantavat sekä yksilön että organisaatioiden turvallisuuden

Työttömyys ja syrjäytyminen ovat yksilön suurimpia turvallisuusuhkia, jotka heijastuvat koko yhteiskuntaan. Näin muistuttivat eurovaaliehdokkaat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön paneelissa, joka järjestettiin maanantaina Helsingissä. ”Tuoko EU turvaa kansalaisille” -paneeliin osallistui eurovaaliehdokkaita seitsemästä eri puolueesta.

Ehdokkaiden mielestä turvallisuuskeskusteluun pitää tuoda valtion lisäksi myös kansalaisnäkökulma. Tavallisen kansalaisen suurimpia turvallisuusuhkia on nykyään hyvinvoinnin murtuminen.
– Suurtyöttömyys uhkaa koko Eurooppaa, ja siihen täytyy tarttua kaksin käsin, varoitti ex-ministeri Merja Kyllönen (vas).

Huolenaiheena on ollut etenkin nuorisotyöttömyys, joka on aiheuttanut sosiaalista turvattomuutta EU:n alueella.
– Se on suuri riski myös yhteiskunnalle, ei vain yksilölle, korosti Alina Böling (Rkp).

Sdp:n Kimmo Kiljunen otti varoittavaksi esimerkiksi Kreikan, joka on hänen mielestään nykyisellään turvaton yhteiskunta. Myös perussuomalaisten Sampo Terhon mukaan on tärkeää turvata yhteiskuntarauha etenkin kriisimaissa.
– Suomessa en kuitenkaan tunne oloani turvattomaksi millään saralla, hän lisäsi.

Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen muistutti, että usein pinnalle nouseva Nato- ja puolustuskeskustelu on vain yksi osa turvallisuutta.
– Monet riskit tulevat hiljaa hiipien, esimerkiksi ympäristön ja ilmaston ongelmat.

Hyvinvoinnin murtumista ehkäisee myös omavaraisuus.
– Ruokaa pitää tuottaa kotimaassa riittävästi, kuten myös energiaa, painotti Antti Kaikkonen (kesk).

Nyt 2000-luvulla ovat esiin nousseet myös tietoturvariskit. Ne huolestuttivat etenkin Tom Himasta (kd).
– Huonot salasanat vaarantavat sekä yksilön että organisaatioiden turvallisuuden

Vapaaehtoista pelastuspalvelua tarvitaan enemmän kuin koskaan

Vastuu pelastustoiminnasta on viranomaisella, mutta viranomaisverkoston harventuessa vapaaehtoistoiminnan merkitys kasvaa. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun 50-vuotista toimintaa juhlistetaan tulevana viikonloppuna Tampereella.

Tänä vuonna 50 vuotta täyttävää Vapaaehtoista pelastuspalvelua tarvitaan koko ajan enemmän. Kun viranomaisen apu on varsinkin harvaan asutuilla seuduilla yhä pidemmän matkan päässä, paikallisen vapaaehtoistoiminnan merkitys kasvaa. Tällä hetkellä ympäri Suomen toimii yli 1300 Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepan) hälytysryhmää, joissa on hälytysvalmiudessa yhteensä lähes 22 000 koulutettua vapaaehtoista.

– Hälytysryhmämme ovat saatavilla tasaisesti koko valtakunnan alueella. Toimintaa ei olla keskittämässä ja tämä on toimintamme vahvuus, sanoo Punaisen Ristin valmiuskoordinaattori Heikki Väätämöinen .

Vapaaehtoiset ovat nopeita auttajia

Hälytyksen tullessa oman paikkakunnan vapaaehtoiset ovat usein ensimmäisinä paikalla.

– Harvaan asutuilla seuduilla korostuu nykyaikainen talkoohenki, jota Vapepan hälytysryhmät toteuttavat. Tärkeää on, että ryhmät tuntevat oman toiminta-alueensa, kun taas viranomainen ei ehkä ole käynyt alueella aiemmin. Esimerkiksi saaristossa vapaaehtoiset ovat usein ensimmäisinä paikalla, Väätämöinen toteaa.

Vaikka vapaaehtoisia tarvitaan, kokonaisvastuu pelastustoiminnasta on viranomaisella. Viranomaiset voivat hälyttää Vapaaehtoisen pelastuspalvelun tuekseen tilanteissa, joissa tarvitaan erityisen paljon auttajia. Yleisin tällainen tilanne on kadonneen henkilön etsintä. Lisäksi vapaaehtoiset avustavat viranomaisia esimerkiksi suurissa evakuoinneissa ja tulipalojen jälkihoidossa.

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu juhlistaa 50-vuotista taivaltaan Tampere-talossa lauantaina 29.3. kello 14 alkaen. Juhlassa palkitaan muun muassa vuoden valtakunnallinen pelastaja Katja Ruostila ja vuonna 1963 Vapepan toiminnan käynnistäneeseen suuretsintään osallistunut poliisi Urpo Rainto . Tiedotusvälineet ovat tervetulleita tilaisuuteen ja lista kaikista huomionosoituksen saajista on tiedotteen liitteenä.

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu on 50 järjestön ja yhteisön yhteenliittymä, jota koordinoi Suomen Punainen Risti. Meri- ja järvipelastustoimintaa koordinoi Suomen Meripelastusseura ja ilmapelastustoimintaa Suomen Lentopelastusseura. Vuosittain Vapepan hälytysryhmät osallistuvat satoihin hälytystehtäviin eri puolilla Suomea.

Kansainvälinen ydinturvallisuutta käsittelevä huippukokous Haagissa

Presidentti Niinistö ydinturvahuippukokoukseen Haagiin

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö matkustaa Haagiin 23.-25. maaliskuuta 2014 osallistuakseen kansainväliseen ydinturvallisuutta käsittelevään huippukokoukseen.

Huippukokouksen tavoitteena on vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä ydinterrorismin estämiseksi. Kokoukseen on kutsuttu yli 50 maan edustajat sekä kansainvälisiä järjestöjä. Osallistumisensa ovat vahvistaneet mm. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama, Saksan liittokansleri Angela Merkel, Ranskan presidentti François Hollande, Kiinan presidentti Xi Jinping sekä Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov.

Ydinturvahuippukokous on jatkoa Washingtonissa 2010 ja Soulissa 2012 pidetyille huippukokouksille.

Kuntaliitto: Pelastuslaitosten rakenneuudistus maksaisi enemmän kuin säästäisi

Kuntaliitto ja pelastuslaitokset laskivat:
Pelastuslaitosten rakenneuudistus maksaisi enemmän kuin säästäisi

Pelastustoimen alueuudistuksen pysyvät muutoskustannukset nousevat ainakin 12 miljoonaan euroon vuodessa. Kuntaliitto on yhdessä pelastuslaitosten kanssa arvioinut valtioneuvoston esittämän pelastuslaitosten rakenneuudistuksen kustannusvaikutuksia.

Valtioneuvosto pyrkii saavuttamaan alueuudistuksella 7,5 miljoonan euron säästöt vuodessa. Kuntaliiton ja pelastuslaitosten laskelmissa muutoksesta tulisi vähintään samansuuruiset kustannukset.

Kuntaliitto ehdottaa, että alueuudistus valmistellaan uudelleen sisäministeriön, pelastuslaitosten ja kuntien yhteistyönä. Tällöin mahdolliset muutokset kyetään tekemään toiminnan kannalta järkevämmin.

– 7,5 miljoonan euron säästötavoite voidaan toteuttaa joustavoittamalla sisäministeriön alemman tason säätelyä. Uudistamalla pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjetta ja sen tulkintaa, pelastustoimen palvelutasoa voidaan optimoida ilman, että kansalaisten turvallisuus heikentyy, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen toteaa.

Jos uudistuksessa kuitenkin edetään valtioneuvoston esittämällä tavalla, on tärkeää, että niille lähes 300 kunnalle, joita muutos koskee, annetaan aito mahdollisuus sekä aikaa päästä yhteisymmärrykseen uusien pelastuslaitosten perustamisesta.

Kaavaillulla uudistuksella pelastusalueet rajattaisiin kuntien yhteistyön kannalta vieraan poliisipiirijaon perusteella hyvin suuriksi yksiköiksi. Uudistus on tähän saakka valmisteltu ilman, että kuntia, pelastusalueita ja sairaanhoitopiirejä on kuultu.

– Tällaisena uudistus uhkaa hankaloittaa pelastusalueiden yhteistyötä sairaanhoitopiirien ja laajemminkin kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa erityisesti kiireellisissä potilaskuljetuksissa. Myös kuntien sisäisen turvallisuuden kehitystyö sekä yhteistyö vapaapalokuntien kanssa uhkaavat vaikeutua.

Kaksitoista miljoonaa lisää toimintamenoja

Kuntaliiton ja pelastuslaitosten laskemissa pysyvään 12 miljoonan euron muutoskustannusten lisäykseen on huomioitu vakinaisen henkilöstön palkkojen harmonisointi sivukuluineen sekä sopimuspalokuntien kustannusten harmonisointi.

Kertavaikutteisten muutoskustannusten suuruudeksi arvioidaan ainakin viisi miljoonaa euroa.

Tässä vaiheessa kertaluonteisina kustannuksina arvioitiin muun muassa ICT-järjestelmien yhtenäistämistä, kaluston merkintöjen uudistamista sekä alueiden yhdistämisen valmisteluun keskitettävät projektihenkilöt.
– See more at: https://www.sttinfo.fi/release?releaseId=12162816#sthash.CGw1MMJ3.dpuf

Valiokunta keskusteli Ukrainan tilanteesta

TP-UTVA keskusteli Ukrainan tilanteesta ja käsitteli vuoden 2013 Yhteiskunnan turvallisuusraporttia

Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta käsittelivät kokouksessaan tiistaina 11. maaliskuuta 2014 Turvallisuuskomitean Yhteiskunnan turvallisuus 2013 -raporttia. Turvallisuuskomitean arvio keskittyy Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS 2010) määritettyjen hallinnonalojen strategisten tehtävien toteutumiseen. Raportin mukaan varautumisessa saavutettiin hyviä tuloksia.

Vuoden 2013 aikana järjestetty valtioneuvoston valmiusharjoitus VALHA13 kehitti varautumista ja valmiutta hyvin laaja-alaisesti, erityisesti kyberturvallisuuden osalta. Varautumisen ohjausasiakirjoista Suomen kyberturvallisuusstrategia kehittyi toimeenpano-ohjelmaksi, joka edesauttaa kybertoimintaympäristömme luotettavuuden rakentamiseksi. Suomalainen varautumisen malli on toimiva. Vuonna 2013 varautumista kehitettiin kaikilla hallinnonaloilla yhteiskunnan turvallisuuden parantamiseksi.

Valiokunta keskusteli Ukrainan tilanteesta sekä kansainvälisistä pyrkimyksistä pysäyttää tilanteen kärjistyminen edelleen ja toimia kriisin ratkaisun edistämiseksi. Suomi noudattaa asiassa EU:n yhdessä tekemiä linjauksia, joista viimeisin annettiin valtion ja hallitusten päämiesten kokouksesta 6.3.2014. Suomen kannanotto, joka annettiin valiokunnan kokouksesta 2.3.2014, on myös edelleen ajankohtainen.

FinnHEMS hakee rakennuslupaa uudelle lääkärihelikopteritukikohdalle Turkuun

Valtakunnallisesta lääkärihelikopteripalvelusta vastaava FinnHEMS Oy hakee rakennuslupaa uudelle FH 20 -lääkärihelikopteritukikohdalle. Rakennuslupa haetaan Finavialta vuokratulle Turun lentoaseman alueella sijaitsevalle tontille. Nykyinen tukikohta on ollut tilapäinen ja siitä joudutaan luopumaan kaava- ja ilmailumääräyksistä johtuen.

FinnHEMS on hakenut 26.2.2014 rakennuslupaa Turun uudelle FH 20 -tukikohdalle. Uusi tukikohta rakennetaan Finavialta vuokratulle tontille Turun lentoaseman alueelle. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa kesällä 2014 ja tavoitteena on päästä muuttamaan uuteen tukikohtaan kesällä 2015. Uudet tilat palvelevat paremmin lääkärihelikopteritoimintaa, henkilöstön viihtymistä ja turvallisuutta.

Nykyisestä tukikohdasta joudutaan luopumaan, sillä kaava- ja ilmailumääräykset estävät lentotoiminnan tukikohdan tontilla vuoden 2015 alusta. FinnHEMS neuvottelee Finavian ja nykyistä kiinteistöä vuokraavan Medi-Heli ry:n kanssa toiminnan jatkamisesta nykyisessä tukikohdassa kunnes uudet tilat ovat käytössä.

Turun FinnHEMS 20 -tukikohta päivystää ympäri vuorokauden ja kussakin päivystysvuorossa on yksi lääkäri, lentäjä ja lentoavustaja. Hälytyksiä tulee keskimäärin yhdeksän vuorokaudessa ja vuodessa noin 3200. Useimmiten hälytyksen syynä on vaikea peruselintoiminnan häiriö tai esimerkiksi liikenneonnettomuudessa vammautunut potilas. Lääkärihelikopterin hälyttää paikalle hätäkeskus.

Lääkärihelikopterin tärkein tehtävä on kuljettaa ensihoitoon erikoistunut lääkäri potilaan luo mahdollisimman nopeasti. Käytettävissä on erikoisvarusteltu helikopteri ja maayksikkö, ja kohteen sijainnin mukaan arvioidaan, kummalla kulkuneuvolla apu saadaan nopeammin perille.

Tutkimus: Enemmistö suomalaisista luottaa oman kuntansa pelastuslaitokseen

Suomalaiset arvostavat oman asuinkuntansa pelastustointa, joka auttaa erilaisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Pelastuslaitosten vahvuutena on tehokas, nopea, ammattitaitoinen ja luotettava toiminta. Useampi kuin yhdeksän suomalaista kymmenestä pitää pelastuslaitosten toimintaa tehokkaana. Sisäministeriön tutkimukseen vastasi yli 1 000 kansalaista.

Pelastustoimeen on esitetty rakenteellista uudistusta siten, että vuoden 2016 alusta pelastuslaitosten määrä vähenisi nykyisestä 22:sta yhteentoista. Tavoitteena on toteuttaa uudistus siten, että palvelutaso säilyy. Paloasemaverkostoa ei harvenneta, eikä miehistön määrää vähennetä. Pelastustoimen järjestelmä pysyy kunnallisena järjestelmänä.

Pelastustoimen nykyinen 22 alueen järjestelmä käynnistyi vuoden 2004 alusta. Suomalaisten luottamus asuinkunnan pelastusjärjestelmään on pysynyt vakaana ja parantunut huolimatta järjestelmään tehdyistä muutoksista vuodesta 1992 tehtyjen tutkimusten mukaan. Melkein kaikkien mielestä sen toiminta on luotettavaa, ammattitaitoista ja tehokasta. Vuonna 2014 vastaajista 98 % arvioi pelastustoiminnan luotettavaksi, 99 % ammattitaitoiseksi ja 98 % tehokkaaksi.

Pelastustoimi tehokkainta huoneistopalojen ja liikenneonnettomuuksien yhteydessä

Oman asuinkunnan pelastustoimen tehtävistä tehokkaimmin hoidettuina pidetään toimintaa asuntopaloissa ja liikenneonnettomuuksissa. Näissä tehtävissä useampi kuin yhdeksän suomalaista kymmenestä pitää pelastustoimen suorituskykyä tehokkaana.

Pelastustoimen palveluja ei mielellään karsittaisi

Valtaosa vastaajista ei karsisi mielellään mitään kunnallisia palveluita. Sairaankuljetukseen ja pelastustoimeen kohdistuvia vähennyksiä ei hyväksyisi käytännössä kukaan.
Kotia ja liikennettä pidetään vaarallisimpina ympäristöinä

Liikenneonnettomuus ja tapaturma kotona ovat vastaajien mielestä todennäköisimmät onnettomuudet, joihin he itse voivat joutua osallisiksi. 54 % vastaajista pitää todennäköisenä tai jossain määrin todennäköisenä, että joutuu jonkinlaiseen liikenneonnettomuuteen. 52 % uskoo kohtaavansa kotonaan jonkinlaisen tapaturman. Tulipalon mahdollisuuteen uskoo 32 % vastaajista.

Varautumisen tarpeellisuus tunnustetaan

Suomalaiset kokevat turvallisuuden kannalta tärkeäksi pelastustoimen varautumisjärjestelmät. 62 % vastaajista toteaa väestön varoitusjärjestelmän olevan erittäin tärkeä asia. Väestönsuoja on sitä 38:lle ja erilaiset evakuointisuunnitelmat 52 % vastaajista. 55 % pitää säteilynvalvontaa erittäin tärkeänä, 60 % ajattelee samoin automaattisesta sammutusjärjestelmästä eli sprinkleristä.

Työpaikan pelastussuunnitelma paremmin tiedossa kuin taloyhtiön

Asuinrakennusten ja työpaikkojen pelastussuunnitelmat ovat nyt tutumpia kuin kolme vuotta sitten. Taloyhtiön ja työpaikan pelastussuunnitelmissa annetaan asukkaille ja työntekijöille ohjeita onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Enemmistö vähintään 30 henkilön työpaikalla työskentelevistä on saanut tietoa työpaikan pelastussuunnitelmasta. Kaikkiaan 74 % kyseiseen ryhmään kuuluvista kertoi tulleensa informoiduksi. Asuinrakennuksissa pelastussuunnitelmatieto ei ole kulkenut yhtä hyvin. Vain 43 % sellaisista vastaajista, jotka asuvat vähintään viisi asuinhuoneistoa sisältävässä rakennuksessa, oli nyttietoinen oman talonsa pelastussuunnitelmasta. Vuonna 2011 vastaava prosenttiluku oli 35.
Omatoiminen varautuminen onnettomuustilanteisiin on parantunut

Palovaroitin on tänä päivänä erittäin yleinen, 97 %:lla kotitalouksista on palovaroitin. Laitteen yleistyminen on ollut voimakasta. Esimerkiksi vuonna 1992 sellainen oli vain 42 %:lla talouksista. Palovaroitin on ollut pakollinen jokaisessa asunnossa 1.9.2000 lähtien.

Hälyttävä tieto on kuitenkin se, ettei palovaroittimen toimintakuntoa tarkisteta tarpeeksi usein. 13 % vastaajista tarkistaa palovaroittimensa toimintakunnon vähintään kerran kuukaudessa. Vuonna 2000 jopa 22 % kertoi tehneensä niin vähintään kerran kuukaudessa. Palovaroitin toimii ja varoittaa tulipalosta vain, jos siinä on toimiva paristo!

Sammutuspeite löytyy yhä useammasta kodista. 58 % talouksista omistaa sammutuspeitteen, kun vuonna 2002 määrä oli vain 18 %. Omakotiasukkailla on eniten sammutusvälineitä. Sammutuspeite löytyy omakotitalouksista 77 %:lla ja käsisammutin 57 %:lla.
Hätätilanteiden toimintamallit ovat melko hyvin hallinnassa

Suomalaiset tuntevat erittäin hyvin hätänumeron 112. Vastaajista 96 % osasi kertoa numeron spontaanisti oikein.

Yleisen vaaramerkin tunteminen (nouseva ja laskeva yhtäjaksoinen ääni, kesto noin 1 min.) on vähentynyt: Vuonna 1992 vaaramerkin tunnisti 61 % vastaajista, vuonna 2014 osuus oli 38 %. Vaara- ja hätätilanteissa viranomaiset varoittavat väestöä uhkaavasta, välittömästä vaarasta yleisellä vaaramerkillä.

Vastaajista 67 % on suunnitellut poistumisen asunnostaan hätätilanteessa. 57 % on osallistunut poistumisharjoitukseen työ- tai opiskelupaikallaan. Asuinrakennuksen poistumisharjoitukseen on osallistunut vain 10 % vastaajista. Tulipalon sattuessa 86 % sanoi soittavansa hätänumeroon 112. Vastaajista 67 % yrittäisi sammuttaa palon, mikäli vain pystyy. 49 % yrittäisi pelastaa vaarassa olevat ja varoittaisi muita.
Pelastustoimen tietoa saadaan useista lähteistä -televisio keskeinen tietolähde

Televisio, työpaikka, sanomalehdet sekä erilaiset kurssit ovat keskeisimmät pelastusalaa koskevan tiedon lähteet. 24 % vastaajista kertoi saaneensa informaatiota televisiosta, 23 % sanomalehdistä. Myös työpaikat (16 %) sekä kurssit (13 %) ja radio (13 %) ovat keskeisessä asemassa. Internetistä sai tietoa 12 %, koulusta11 % ja pelastusviranomaisilta 10 %.
Tutkimuksen toteuttaminen

Kansalaisten käsitykset ja tiedot pelastustoimesta -tutkimuksen toteutti sisäministeriön toimeksiannosta TNS Gallup Oy. Tutkimus toteutettiin nyt kahdeksannen kerran (1992, 1995, 1999, 2002, 2005, 2008, 2011 ja 2014).

TNS Gallup Oy haastatteli tutkimusta varten 1.003 henkilöä käyntihaastatteluin. Aineisto kerättiin 8.1 – 3.2.2014 välisenä aikana ja se edustaa maamme 15 vuotta täyttänyttä väestöä (15 – 79-vuotiaat) pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat.

Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on keskimäärin noin + 3,5 prosenttiyksikköä.

Tutkimustulokset ja graafiset esitykset tutkimustuloksista löytyvät pelastustoimen verkkosivuilta: http://www.pelastustoimi.fi/turvatietoa/gallup-2014

Tasavallan presidentille luovutettiin SPEKin korkein ansiomerkki

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on vastaanottanut tänään Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön korkeimman ansiomerkin, ensimmäisen luokan erityisansioristin nro 1. Perusteluna ansiomerkin myöntämiselle on presidentti Niinistön vahva johtajuus turvallisuuden edistämiseksi, mistä esimerkkinä on uusien keinojen etsiminen nuorison syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Hän osoitti myös arvonantoaan suomalaisille palokunnille toimimalla Palokunta suomessa 175 vuotta -juhlavuoden suojelijana.

Perusteluina ensimmäisen luokan erityisansioristin (SPEK E Ar I nro 1) myöntämiselle SPEK toteaa:

”Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ennakkoluulottomasti edistänyt suomalaisen yhteiskunnan, kansalaisyhteiskunnan ja yksittäisen kansalaisen turvallisuutta. Yksi esimerkki uutta luovasta toiminnasta on Presidentti Niinistön heti virkakautensa alussa aloittama projekti, jossa etsittiin uusia keinoja nuorison syrjäytymisen estämiseksi. SPEKin näkemyksen mukaan Presidentti Niinistön omaksuma näkemys turvallisuudesta laajana, yli hallinnollisten sektoreiden ja valtiollisten rajojen ulottuvana toimintana onkin vaikuttanut merkittävästi suomalaiseen turvallisuuskeskusteluun ja
-politiikkaan. Lisäksi presidentti Niinistö on profiloitunut vahvana Suomen linjausten perustelijana kansainvälisellä turvallisuuspolitiikan kentällä.”

Presidentti Niinistö osoitti myös arvonantoaan suomalaiselle pelastustoimelle ja sen vahvalle järjestökentälle toimimalla Palokunta Suomessa 175 vuotta -juhlavuoden suojelijana. Juhlavuotta vietettiin vuonna 2013, jolloin Suomen ensimmäisen palokunnan Turun VPK:n perustamisesta oli kulunut 175 vuotta.

Ansiomerkin tasavallan presidentille luovuttivat SPEKin valtuuston puheenjohtaja Kyösti Vesterinen, hallituksen puheenjohtaja Juha Hakola sekä toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka.

Ministeri Räsänen: Viranomaisyhteistyö ja rajaturvallisuus tärkeitä terroristitekojen torjunnassa

Sisäministeri Päivi Räsänen on tänään osallistunut Ateenassa pidettyyn epäviralliseen EU:n oikeus- ja sisäasiainneuvoston kokoukseen. Keskustelun aiheina sisäministereillä oli oikeus- ja sisäasioiden alueen kehittäminen vuoden 2014 jälkeen sekä terrorismi ja rajaturvallisuus.

Terrorismia ja rajaturvallisuutta koskevan keskustelun tarkoituksena oli pohtia, miten rajavalvonnan keinoin voitaisiin ennaltaehkäistä terrorismia sekä terroristista ja ekstremististä liikehdintää. Puheenjohtajavaltio Kreikka nosti esiin myös kysymyksen siitä, voidaanko ulkomaalaisia taistelijoita estää matkustamasta konfliktialueille.

Rajaturvallisuuden rooli terroritekojen ennalta ehkäisyssä EU:n alueella ja ekstremistien liikkumisen valvomisessa ulkorajojen yli on Suomen näkemyksen mukaan merkittävä.

– Suomessa tärkeimpiä käytössä olevia terrorismin torjunnan elementtejä ovat tehokas viranomaisten välinen yhteistyö ja kansallinen rajanylitystietojärjestelmä, totesi ministeri Räsänen. Hän korosti, että järjestelmän tulisi olla EU:n laajuinen.

Räsäsen mukaan myös yhteistyö kolmansien maiden kanssa on ensisijaisen tärkeää. Hän piti tärkeänä lähtö- ja kauttakulkumaiden sitouttamista yhteistyöhön ja terrorismin torjuntaan sekä ekstremistien liikkeiden valvontaan omalla alueellaan.

Lisäksi ministeri Räsänen painotti viranomaisten yhteistyötä ja ja EU:n yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän (Integrated Border Management) tehokasta käyttöä. Räsäsen mielestä järjestelmän käyttöä tulee EU-tasolla kehittää turvallisuuden tason ja palvelun laadun yhdenmukaistamiseksi.

Ulkomaalaisten taistelijoiden matkustamiseen ei turvallisuusviranomaisilla Räsäsen mukaan ole tällä hetkellä lainsäädännöllisiä keinoja puuttua.

– Oikeusministeriössä valmistellaan parhaillaan lakimuutosta terroristiseen koulutukseen osallistumisen kriminalisoinniksi, joka toteuduttuaan auttaa osaltaan ennalta ehkäisemään matkustamista terrorismiaikeissa, hän totesi.

– Turvallisuusviranomaiset tiedottavat mahdollisuuksien mukaan konfliktialueille matkustaville niistä riskeistä, joita he saattavat kohdata alueella. Yksi keino tähän on keskustelu sekä lähdössä olevien että palaavien matkalaisten kanssa.

Räsänen nosti esiin myös Suomen kansallisen toimenpideohjelman väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi.

– Siinä pyritään konkreettisilla toimenpiteillä tunnistamaan varhaisia merkkejä väkivaltaisesta ekstremismistä sekä puuttumaan niihin, hän kertoi.

Mukautuva tietoturva parantaa älytilojen käytettävyyttä

Älykkäitä sovelluksia tai tiloja suunniteltaessa ei aina voida ennakoida, millaisissa tilanteissa niitä tulevaisuudessa käytetään. Tämä asettaa haasteita älykkäiden tilojen tietoturvalle. VTT:n tutkija Antti Evesti on kehittänyt väitöstyössään ratkaisun, jonka avulla ohjelmistot pystyvät säilyttämään vaaditun tietoturvatason myös silloin, kun niihin kytkeytyy uusia laitteita ja palveluita tai niitä ryhdytään käyttämään uudella tavalla.

Loppukäyttäjälle mukautuva tietoturva näkyy erityisesti parempana käytettävyytenä ja suorituskykynä. Sovelluskehittäjät hyötyvät puolestaan laajennettavuuden ja uudelleen käytön tuomista eduista.

Perinteisesti tietoturvaan vaikuttavat tekijät on huomioitu ohjelmiston suunnittelun aikana perustuen suunnittelijoiden tietämykseen ja kokemukseen. Mukautuvan tietoturvan saavuttaminen edellyttää, että ohjelmisto kykenee automaattisesti havaitsemaan tietoturvaan vaikuttavat muutokset ja reagoimaan niihin.

Tietoturvaan vaikuttavia parametreja on satoja, alkaen yksittäisen loppukäyttäjän tekemistä valinnoista ja päätyen käytettävän salausalgoritmin parametreihin. Väitöstyössä kehitetty menetelmä tukee valittuihin parametreihin perustuvien tietoturvahavaintojen tekemistä ja niiden hyödyntämistä automaattisessa päätöksenteossa.

Tietoturvan on mukauduttava muuttuviin olosuhteisiin esimerkiksi silloin, kun asunnon lämpötila-anturin mittaustuloksia ryhdytään käyttämään myös kodin lämmitysjärjestelmän ohjaamiseen. Tällöin on huomioitava myös muuttuneet tietoturvavaatimukset, jotta ulkopuoliset eivät pääse vaikuttamaan lämmitysjärjestelmän toimintaan. Väitöstyössä kehitetyn tietämyskannan avulla ohjelmisto löytää sopivan tietoturvamekanismin, joka takaa lämmitysjärjestelmän tietoturvan myös uudessa käyttötilanteessa. Tällöin säästetään myös laskentaresursseja ja paristoja, kun tietoturvamekanismeja käytetään vain tarpeen vaatiessa.

Väitöstutkimuksessa käytettiin viittä tapaustutkimusta, joissa kehitettiin ohjelmistoarkkitehtuuri ja tietämyskanta mukautuvalle tietoturvalle. Sekä arkkitehtuuri että tietämyskanta kehitettiin ohjelmiston suunnitteluaikaisen ja suorituksenaikaisen käytön näkökulmista. Mukautuvan tietoturvan avulla sovelluskehittäjät voivat siirtää osan tietoturvaan liittyvästä päätöksenteosta suunnitteluvaiheesta käyttötilanteeseen, jolloin käyttöympäristö tunnetaan parhaiten. Lisäksi sovelluskehittäjät voivat laajentaa sovelluksensa käyttöä uusille alueille, joiden tietoturvavaatimukset poikkeavat alkuperäisestä käyttötilanteesta.

Antti Evestin väitöstutkimus Adaptive security in smart spaces tarkastetaan perjantaina 31.1.2014 klo 12 Oulun yliopistossa.

Turvallisuudesta odotetaan Suomelle isoa bisnestä

– Tekesin Turvallisuus-ohjelma rahoitti innovaatioita kriisinhallinnasta kyberturvaan ja vanhusten hyvinvointiin

Tekesin vuonna 2007 aloittama Turvallisuus-ohjelma päättyy. Turvallisuus-ohjelmaan on osallistunut lähes 150 yritystä ja lukuisia tutkimuslaitoksia. Ohjelman kokonaisbudjetti oli 134 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus oli noin puolet.

Ohjelmaan osallistuneiden yritysten liikevaihdon odotetaan kasvavan lähes 670 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä, suurimmaksi osaksi viennistä. Ohjelman aikana on syntynyt yli 20 uutta yritystä ja yli 80 patenttia. Myös tutkimuslaitosten odotetaan kaupallistavan tuloksiaan tulevina vuosina.

Turvallisuus-ohjelma määritteli turvallisuuden laajasti. Ohjelmassa oli projekteja muun muassa sotilas- ja siviilikriisinhallinnan, kaupunkiturvallisuuden, kyberturvallisuuden, työturvallisuuden ja henkilökohtaisen turvallisuuden aloilta.

Ohjelmaan on osallistunut esimerkiksi voimakkaasti kasvava oululainen tietoturvayhtiö Codenomicon. Yritys kehittää ohjelmistoja, joilla asiakkaat voivat altistaa itsensä simuloiduille kyberhyökkäyksille ja näin löytää puutteita omasta tietoturvastaan. Codenomicon on löytänyt asiakkaita useista kansainvälisistä suuryrityksistä.

Suomen pienten kotimarkkinoiden vuoksi suuri osa uusista tuotteista ja palveluista tähtää ulkomaille. Useat maailmanlaajuiset megatrendit – esimerkiksi ilmaston ääri-ilmiöt, tietoliikenteen räjähdysmäinen kasvu ja väestön ikääntyminen – lisäävät kiinnostusta uudenlaisiin turvallisuuspalveluihin ja -tuotteisiin.

”Suomessa puhutaan paljon esimerkiksi ikärakenteen muutoksesta, ja täällä onkin tehty kiinnostavia innovaatioita, jotka lisäävät vanhusten henkilökohtaista turvallisuutta ja auttavat heitä asumaan kotona pidempään. Monet näistä innovaatioista voidaan laajentaa maailmanlaajuisille markkinoille ja viedä esimerkiksi Kiinaan, jossa on tiedossa vastaavanlaisia haasteita ikärakenteen kanssa, mutta huomattavasti suurempina”, Turvallisuus-ohjelman päällikkö Suvi Sundquist sanoo.

”Turvallisuusalasta ei ole vientitilastoja, mutta yritysten oman ilmoituksen mukaan viennin keskimääräinen osuus halutaan nostaa 40 prosentista 70:een liikevaihdosta.”

Sundquistin mukaan Suomi on hyvä kasvualusta ja koelaboratorio turvallisuusinnovaatioille, joista voi myöhemmin kasvaa vientimenestyksiä.

”Vahvuuksiamme ovat muun muassa vuosikymmenien aikana rakentunut maine puolueettomana maana ja aktiivisena rauhanrakentajana, viranomaisten ja yksityisen sektorin välinen mutkaton yhteistyö sekä teknologiaosaaminen. Esimerkiksi Nokia-klusterin seurauksena syntynyt tietoliikenneosaaminen on kovaa valuuttaa kolmannen maailman turvallisuus- ja kriisinhallintaratkaisuissa, sillä siellä kehitys tyypillisesti hyppää kiinteän verkon vaiheen yli suoraan mobiiliaikaan.”

Lisää Turvallisuus-ohjelmasta:

http://www.tekes.fi/security/

Palokuolemien määrä laski edellisvuodesta

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ennakkotietojen mukaan tulipaloissa kuoli viime vuonna 51 ihmistä. Palokuolemien määrä laski huomattavasti edellisvuodesta, jolloin kuolleita oli 80. Itsestään sammuvat savukkeet, palovaroitinten määrän lisääminen ja kampanjointi ovat vaikuttaneet palokuolemien vähentymiseen.

Eri toimijat ovat edistäneet paloturvallisuutta Suomessa viime vuosina monin keinoin, ja määrätietoinen työ on kantanut myös hedelmää. Aiemmin palokuolemia oli vuodessa keskimäärin sata. Viime vuosina luku on ollut alle sadan, ja vuonna 2013 palokuolemia oli SPEKin ennakkotietojen mukaan 51.

Keskeisiä keinoja parantaa paloturvallisuutta ovat olleet lupa myydä ainoastaan itsestään sammuvia savukkeita, palovaroitinten määrän lisääminen kodeissa sekä koko pelastusalan yhteinen kampanjointi. Asumisen paloturvallisuus on ollut hyvin esillä julkisessa keskustelussa, mikä lienee osaltaan vaikuttanut palokuolemien vähentymiseen. Toimenpiteiden kokonaisvaikutus on nähtävillä: niin palokuolemat kuin asuinrakennuspalot ovat vähentyneet selkeästi.

Viime vuoden 51 palokuolleesta miehiä oli 34 ja naisia 11. Kuuden uhrin sukupuoli ei ilmennyt Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mediaseurannasta. Kuolleista 19 oli yli 65-vuotiaita, 21 oli 25–64 -vuotiaita. Yhdentoista uhrin ikä ei selvinnyt tietolähteistä. Lähes puolet niistä palokuolleista, joiden ikä on SPEKin tiedossa, oli yli 65-vuotiaita.

Viime vuoden palokuolemista 19 tapahtui kerrostaloissa, 14 omakotitaloissa sekä 9 rivi- ja muissa pientaloissa.

Suomen palokuolematilanne on yleensä ollut selvästi huonompi kuin muissa Pohjoismaissa. Viime vuonna tilanne oli kuitenkin päinvastoin. Miljoonaa asukasta kohti palokuolemia oli Suomessa 9,4, Ruotsissa 10,8, Norjassa 12,2 ja Tanskassa lokakuun lopun tilanteen mukaan 10,0.

Poliisin hallintorakenneuudistus astuu voimaan ensi vuoden alussa

Vuodenvaihteen muutoksia SM:n hallinnonalalla: Poliisin hallintorakenneuudistus voimaan

Poliisin hallintorakenneuudistukseen liittyvät lait ja asetukset tulevat voimaan 1.1.2014. Poliisilaitoksia on vuoden 2014 alusta lukien yksitoista. Poliisin toimipisteet ovat jatkossa joko pääpoliisiasemia tai poliisiasemia. Pääpoliisiasemalla tarkoitetaan poliisilaitoksen hallinnollista päätoimipistettä, josta poliisilaitosta johdetaan. Poliisiasemalla tarkoitetaan muuta poliisin toimipistettä.

Poliisilaitosten pääpoliisiasemat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Lahdessa, Kouvolassa, Vaasassa, Tampereella, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä. Suuret ja keskisuuret palvelupisteet muutetaan statukseltaan poliisiasemiksi, mikä lisää poliisiasemien kokonaismäärän nykyisestä 90:stä 119:een.

Lisäksi asiakkaita palvellaan yhteispalvelupisteissä, jotka tarjoavat muun muassa poliisin lupapalveluja.

Liikkuva poliisi ja Poliisin tekniikkakeskus hallinnollisina poliisiyksikköinä lakkautetaan. Liikkuvan poliisin henkilöstö ja tehtävät siirtyvät pääsääntöisesti poliisilaitoksiin ja Poliisin tekniikkakeskuksen henkilöstö Poliisihallitukseen. Aluehallintovirastojen poliisin vastuualueet lakkautetaan ja niiden henkilöstö tehtävineen siirtyy Poliisihallitukseen.

Passin hinta laskee

Passin hinta laskee 1.1.2014 lukien 52 eurosta 48 euroon. Myös muihin poliisin, Maahanmuuttoviraston, hätäkeskuslaitoksen ja Rajavartiolaitoksen maksuihin tulee muutoksia.


Poliisilaki uudistuu

Vuoden alussa uudistuvassa poliisilaissa säädetään nykyistä täsmällisemmin ja laajemmin poliisitoiminnassa noudatettavista periaatteista. Rikoksilta ja häiriöiltä suojaamista koskeva sääntely täsmentyy. Turvallisuustarkastusta ja turvatarkastuksia koskeviin säännöksiin tulee täydennyksiä ja selvennyksiä. Ampuma-aseen käytöstä säännellään laissa nykyistä tarkemmin. Laissa todetaan nimenomaisesti, että poliisimiehellä on virantoimituksessa oikeus rikoslaissa säädettyyn hätävarjeluun. Poliisi toimii tällöin hätävarjelussa virkavastuulla.

Samaan aikaan poliisilain kanssa uudistuu rikoksen esitutkintaa ja sen yhteydessä käytettäviä pakkokeinoja koskeva lainsäädäntö.

Loppuvuoden aikana on tarkoitus vielä vahvistaa poliisilain muutokset, joilla televalvonnan käyttöedellytyksiä koskevat säännökset muuttuvat. Jatkossa televalvontaa voidaan käyttää myös silloin, kun jotakuta on syytä epäillä teleosoitetta tai telepäätelaitetta käyttäen tehdystä tietojärjestelmän luvattomasta käytöstä, vahingonteosta, viestintäsalaisuuden loukkauksesta tai tietomurrosta tai kun henkilöä on syytä epäillä lapsen houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin (ns. grooming). Näissä tapauksissa televalvonnan käyttö ei edellytä teleosoitteen tai telepäätelaitteen haltijan suostumusta.

Lisäksi ylimääräisen tiedon käyttöä rikoksen selvittämiseksi täsmennetään. Ylimääräisellä tiedolla tarkoitetaan telekuuntelulla, televalvonnalla, tukiasematietojen hankkimisella ja teknisellä tarkkailulla saatua tietoa, joka ei liity rikokseen tai vaaran torjumiseen.

Liikkumis- ja oleskelurajoitukset koottu uuteen asetukseen

Vuoden alussa tulee voimaan sisäministeriön uusi asetus liikkumis- ja oleskelurajoituksista. Asetukseen on koottu kaikki poliisilain mukaisten liikkumis- ja oleskelurajoitusten alaiset kohteet. Liikkumista ja oleskelua rajoitetaan esimerkiksi vankiloiden, eräiden kaivos- ja tehdasalueiden, ydinvoimaloiden ja lentopaikkojen sekä tasavallan presidentin virka-asunnon sekä kesäasunnon alueilla. Uusia liikkumis- ja oleskelurajoitusten alaisia kohteita ovat muun muassa Tasavallan presidentin virka-asunto Mäntyniemi sekä Talvivaaran kaivosalue. Myös Olkiluodon ydinvoimalaa koskevaa liikkumis- ja oleskelurajoitusaluetta laajennetaan aiemmasta.

Ulkomaalaisten työntekoa koskevaa säätelyä selvennetään

Vuoden lopussa on tarkoitus vielä vahvistaa lakimuutos, jolla selvennetään ulkomaalaisten työntekoa koskevaa säätelyä. EU-maiden ulkopuolelta tuleville kolmansien maiden kansalaisille myönnetään jatkossa oleskelua ja työskentelyä varten direktiivin tarkoittama yhdistelmälupa. Muutos liittyy direktiiviin, jonka tavoitteena on ulkomaisten työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu EU-jäsenvaltion omiin kansalaisiin nähden.

Lisäksi vuoden lopussa on tarkoitus vahvistaa lakimuutos, jolla vähemmistövaltuutettu saa vuoden alusta alkaen toimivallan valvoa ulkomaalaisen maasta poistamista. Muutos liittyy Schengenin rajasäännöstön, paluudirektiivin ja EU:n matkustusasiakirjapäätöksen ja Suomen lainsäädännön yhteensovittamiseen.

Lisätiedot Sisäasianministeriön sivuilta

Sisäministeriö pyytää kunnilta lausuntoa uudesta pelastustoimen aluejaosta

Sisäministeriö on lähettänyt kunnille lausuntopyynnön esityksestä pelastustoimen uudeksi aluejaoksi. Uusien pelastustoimen alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2016 alusta. Pelastustoimen aluejakouudistus on osa hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa. Pelastustoimen aluejako uudistetaan vähentämällä alueiden määrä nykyisestä 22:sta 11 alueeseen. Lähtökohtaisesti uudistuksessa noudatetaan vuoden 2014 alusta voimaan tulevaa poliisilaitosjakoa.

Pelastuslain mukaan valtioneuvosto päättää maan jakamisesta pelastustoimen alueisiin. Päätöksen aluejaon muuttamisesta valtioneuvosto tekee omasta tai pelastustoimen alueen kuntien kuntalain mukaisella enemmistöllä tekemästä aloitteesta. Pelastuslain mukaan aluejakoa ja sen muuttamista koskevaa päätöstä tehtäessä on kuultava kuntia, joita aluejako tai sen muutos koskee.

Kuntia pyydetään toimittamaan lausuntonsa 28.2.2014 mennessä.

Aluejaon muuttamisen yhteydessä valtioneuvosto asettaa määräajan voimassa olevien sopimusten muuttamiselle. Jos kunnat eivät pääse sopimukseen valtioneuvoston asettamassa määräajassa, valtioneuvosto päättää kustannusten jaosta, hallintomallista, virkojen ja tehtävien järjestämisen perusteista ja muista yhteistoiminnan järjestämiseksi välttämättömistä asioista, joista kunnat eivät ole sopineet. Valtioneuvoston päätös on voimassa, kunnes asianomaisilla kunnilla on sopimus pelastustoimen järjestämisestä.

Ministeriö asettaa seurantatyöryhmän seuraamaan ja edistämään uutta pelastustoimen järjestelmää

Sisäministeriö on päättänyt asettaa pelastustoimen rakenneuudistuksen seurantatyöryhmän alkuvuodesta 2014. Työryhmän tehtävänä on seurata ja edistää hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toteutumista pelastustoimen järjestelmän uudelleenorganisoinnin osalta. Työryhmän erityisenä tavoitteena on seurata pelastustoimen aluejakopäätöksen kustannusvaikutuksia kuntien menoihin.

Pelastustoimen järjestöjä, Suomen Kuntaliittoa, Maakuntien liittoja ja palkansaajajärjestöjä on pyydetty nimeämään edustajansa seurantatyöryhmään 31.12.2013 mennessä.

Lisätietoa pelastustoimen järjestelmän uudistamisesta saa osoitteesta http://www.intermin.fi/fi/kehittamishankkeet/pelastustoimen_aluejaon_uudistaminen

Sivulta voi myös tilata uutisia valmistelun etenemisestä omaan sähköpostiinsa.

EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä halutaan kehittää

EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön kehittäminen käyntiin

Brysselissä torstaina ja perjantaina kokoontunut Eurooppa-neuvosto käsitteli pääaiheina yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja pankkiunionia. Ensimmäistä kertaa huippukokouksen pääaiheeksi nostetusta turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta alusti Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen.

”EU:lta odotetaan selkeästi suurempaa vastuunkantoa omasta turvallisuudestaan. Se, että kokoonnumme yhdessä pohtimaan uusia yhteistyön muotoja, on jo itsessään merkittävä asia. Sovimme, että EU:n puolustusyhteistyötä ryhdytään kehittämään hyvässä yhteistyössä Naton kanssa – nämä eivät ole keskenään kilpailevia harjoituksia. Palaamme jatkotyön seurantaan kesäkuussa 2015. Eurooppa-neuvosto sopi lisäksi konkreettisista askelista eteenpäin esimerkiksi eurooppalaisen puolustusteollisuuden ja – markkinoiden avaamiseksi. Tämä on ollut yksi Suomen tavoitteista. Olemme halunneet luoda uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille, avata markkinoita sekä kehittää huoltovarmuusjärjestelmää. Nyt kaikilla näillä osa-alueilla edistytään”, sanoi pääministeri Katainen Brysselissä.

”Pankkiunionin osalta saatiin maaliin monta hanketta. Yhteisen kriisinratkaisumekanismin osalta Suomi sai läpi keskeiset tavoitteensa sijoittajavastuun edistämisestä ja yhteisvastuun välttämisestä. Myös sopimusluontoisten järjestelyjen osalta Suomi voi olla tyytyväinen keskeisiin sovittuihin periaatteisiin: järjestelyt ovat osa eurooppalaista ohjausjaksoa ja ne kunnioittavat kansallisia menettelyjä. Nyt kun Euroopassa on päästy yli akuuteimmasta talouskriisistä, tulee prioriteetin olla jäsenmaiden rakenneuudistuksissa. Ne ovat tehokkain keino kestävän talouskasvun ja kilpailukyvyn luomiseksi”, lisäsi pääministeri Katainen.

Kantaverkkoakin ravistelleen Seija-myrskyn tuhoista on toivuttu

Seija-myrsky aiheutti Fingridin sähkönsiirrossa muutamia häiriöitä Kainuussa ja Etelä-Suomessa perjantaina 13.12.2013.

Fingridin voimajohtolinjoilla on tehty pitkin perjantaipäivää varmistuksia linjojen toimivuudesta. Kainuussa Oulujärven yläpuoleinen linjaosuus tarkastaan helikopterilennoilla. Etelä-Suomessa varmistetaan suojareleiden toiminta.

Fingridin 14 000 kilometriä pitkällä kantaverkko-osuudella on myrskyn jäljiltä palattu normaaliin sähkönsiirtoon ja kantaverkkovalvomon valmiustila on palautettu normitasolle.

Sisäasiainministeriön nimi ja visuaalinen ilme muuttuvat

Sisäasiainministeriö on 1.1.2014 alkaen sisäministeriö. Sisäasiainministerin nimike muuttuu sisäministeriksi. Myös ministeriön visuaalinen ilme muuttuu.

Nimenmuutoksella ministeriön yli 90 vuotta vanha suomenkielinen nimi muuttuu vastaamaan käyttökieltä. Käyttökielessä nimen keskellä oleva ”asiain” -sana on yleensä jätetty pois. Ministeriön virallinen ruotsinkielinen nimi ei muutu. Se on jatkossakin ”inrikesministeriet”.

Ministeriön tunnuskuvaksi Suomen leijona

Vuoden 2014 alusta lukien sisäministeriön visuaalinen ilme muuttuu ajanmukaisemmaksi ja yhtenäisemmäksi muiden ministeriöiden kanssa. Visuaalisen ilmeen keskeisin elementti on uusi logo, joka muodostuu Suomen leijonasta sekä ministeriön suomen- ja ruotsinkielisestä nimestä. Leijonalogo viestii turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta ja luotettavuutta. Värimaailma muuttuu sinisestä vihreäksi.

Ministeriön vanha logo ja ilme ovat ajalta, jolloin ministeriön toimialaan kuuluivat vielä kunta-, aluehallinto- ja aluekehitysasiat.

Myös puhelinnumerot muuttuvat

Sisäministeriön puhelinnumerot muuttuvat 2.1.2014 valtionhallinnon yhtenäisen numeroinnin mukaisiksi. Ministeriön uusi vaihdenumero on 0295 480 171. Myös työntekijöiden suorat numerot muuttuvat 0295-alkuisiksi. Matkapuhelinnumerot säilyvät ennallaan. Muutoksen jälkeen 071-alkuiset numerot eivät enää toimi.

Lisätietoa puhelinnumerouudistuksesta: http://www.intermin.fi/numerot

VTT ja InterDigital keittävät digitaalista yksityisyydensuojaa

VTT ja InterDigital käynnistävät yhteistyön digitaalisen yksityisyydensuojan parantamiseksi

VTT ja merkittävä tietoliikenteen kehittämiseen ja patentointiin erikoistunut yritys InterDigital ovat solmineet yhteistyösopimuksen, joka liittyy käyttäjäkeskeiseen kontekstitutkimukseen ja tulevaisuuden matkapuhelinteknologiaan.

Verkkokäyttäjien suuri huolenaihe on henkilötietojen ja esimerkiksi ostoskäyttäytymisen ja sijainnin hyödyntäminen markkinoinnissa. Kontekstitutkimuksen avulla on mahdollista parantaa yksityisyyden suojaa ja käyttäjäkokemusta. Sen avulla voidaan kehittää käyttäjille itselleen uusia mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, mitä tietoja he luovuttavat kauppiaille ja mainostajille. Omien tietojen luovuttamisesta voi tulevaisuudessa olla kuluttajille taloudellista hyötyä.

VTT:n ja InterDigitalin yhteistyö keskittyy lisäarvon tuottamiseen käyttäjäkeskeisiin verkkopalveluihin. Kumppaneiden ensimmäinen projekti kestää 19 kuukautta ja siinä hyödynnetään muun muassa VTT:n asiantuntemusta kontekstitietoisuuden, semanttisten käyttäjäprofiilien ja tietoliikenneturvallisuuden alueilla.

NASDAQ-pörssiin listautunut InterDigital Inc. kehittää matkapuhelimiin, tietoliikenneverkkoihin ja verkkopalveluihin soveltuvia langattomia teknologioita.

InterDigital: http://www.interdigital.com/

Digitaalinen identiteetti aiheuttaa kuluttajissa epävarmuutta

57 prosenttia kuluttajista pitää verkkopalveluihin kirjautumista turvattomana ja haluaisi digitaalisen identiteettipankin hallinnoimaan henkilökohtaisia tietojaan.

Digitaalisen identiteetinhallinnan asiantuntijayrityksen Panorama Partnersin tekemän tutkimuksen mukaan kuluttajan digitaalinen identiteetti ei ole hänen kontrollissaan, vaan moninaiset tiedot ja digitaaliset jalanjäljet ovat hajautuneena hallitsemattomasti verkon eri palveluihin ja kanaviin. Tämä aiheuttaa kuluttajissa suurta epävarmuutta ja pelkoa jakaa henkilökohtaisia tietojaan verkon eri palveluissa, vaikka se johtaisikin personoidumpaan ja parempaan palveluun. Tutkimuksen mukaan 57 prosenttia suomalaisista pitää verkkopalveluihin kirjautumista turvattomana ja pitää hyvänä ajatuksena luotettavan, pankkiin rinnastettavaan toimijan eli digitaalisen identiteettipankin perustamista, jonne digitaalisen identiteetin voisi turvallisesti tallentaa.

Kyselytutkimukseen vastasi valtakunnallisesti 1001 kuluttajaa Norstat Finland Oy:n kuluttajapaneelissa kesäkuussa 2013. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kuluttajat suhtautuvat digitaaliseen identiteettiin, omien tietojen luovuttamiseen palveluntarjoajille sekä mahdollisiin digitaalisiin identiteettipankkeihin.

Kuluttajan tiedot pirstaloituneina ympäri internetiä

Harva ymmärtää, että henkilön verkosta löytyvä digitaalinen identiteetti on erittäin laaja kokonaisuus. Se muodostuu henkilön nimestä, henkilötunnuksesta, salasanoista, harrastuksista, sosiaalisista verkostoista, työ-, terveys-, talous- ja kulutustiedoista, erilaisista koulutus- ja kehittämistiedoista sekä paikkatiedoista. Tällä hetkellä tiedot ovat hajautuneena eri palveluihin, kuten verkkokauppoihin, pankkeihin, julkishallinnon palveluihin (esim. terveys- ja kunnallispalvelut), verkkomedioihin, sosiaalisen median palveluihin (esim. Facebook, LinkedIn, Twitter) ja niin edelleen.

”Digitaalinen identiteetti ei ole tällä hetkellä kuluttajan hallinnassa. Kärjistäen voi sanoa, että se on pitkälti kaikkien muiden paitsi itsemme hallinnassa. Tiedot ovat pirstaloituneina ympäri internetiä ja ne ovat kerättynä jokaisen palveluntarjoajan palveluun heidän omien tarpeiden mukaisesti. Tämä on henkilön yksityisyyden suojan ja tietoturvan kannalta kestämätön tilanne. Kuluttajan olisi voitava luottaa palveluntarjoajiin ja heidän rehelliseen tietojen käyttöön. Nyt tätä luottamusta ei tutkimuksemme mukaan täysin ole ”, sanoo Panorama Partnersin toimitusjohtaja Olli Heikkilä .

”Toisaalta tilanne on epäterve myös yritysten ja julkishallinnon näkökulmasta. Digitaalinen identiteetti on hajallaan, eivätkä kuluttajat halua tai uskalla antaa itsestään enemmän tietoa. Siksi eri toimijat eivät voi aidosti luoda uusia ja parempia liiketoimintamalleja ja palveluja, jotka hyödyttäisivät merkittävästi myös kuluttajia. Olemme tällä hetkellä pattitilanteessa, jossa kukaan ei ole tyytyväinen.”

Verkkopalveluihin kirjautumista pidetään turvattomana

Tutkimukseen vastanneista 56,5 prosenttia pitää verkkopalveluihin kirjautumista turvattomana. Kaksi kolmannesta (68 %) pitää verkkopalveluihin kirjautumista kuitenkin helppona. Melkein kaikilla (88 %) on ollut ainakin joskus vaikeuksia muistaa käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Vastaajilla on oman arvionsa mukaan aktiivikäytössä keskimäärin kymmenen erilaista käyttäjätunnusta ja salasanaa.

Runsas kolmannes vastaajista (38 %) haluaisi, että kaikkiin verkkopalveluihin kävisivät samat käyttäjätunnukset. Parhaina tunnistautumistapoina vastaajat mainitsivat pankkitunnukset (54 %) sekä sähköpostiosoitteen ja salasanan (47 %). Myös yleinen käyttäjätunnus ja salasana saivat paljon kannatusta (41 %). Tietojensa väärinkäyttöä pelkää ainakin jossain määrin 82 prosenttia vastaajista, mutta vain viisi prosenttia vastaajista on törmännyt omien tietojensa väärinkäyttöön.

”Oli hieman yllättävää, että pankkitunnuksia pidetään tunnistautumistavoista parhaimpana. Tämä johtuu kuitenkin siitä, että kuluttajilla mielikuva turvallisuudesta ja luotettavuudesta on tärkeämpää kuin helppous. Pankkitunnukset on meillä koettu luotettavaksi ja turvalliseksi tavaksi ja ne ovat myös laajasti käytössä. Todellisuudessa turvallisia tapoja voisi olla muitakin”, Heikkilä huomauttaa.

Puolet vastaajista (52 %) on sitä mieltä, että verkkopalvelut kysyvät liikaa henkilökohtaisia tietoja rekisteröitymisen yhteydessä. Yli puolet (59 %) ei antaisi itsestään enemmän tietoja verkkopalvelussa, vaikka se johtaisi henkilökohtaisempaan ja parempaan palveluun.

Digitaalinen identiteettipankki siirtää vallan kuluttajalle

Yli puolet vastaajista (57 %) pitää hyvänä ideana tietojensa antamista luotettavalle, pankkiin rinnastettavaan toimijalle. Kuluttaja tallentaisi henkilökohtaiset tietonsa digitaaliseen identiteettipankkiin ja tekisi sen kanssa palvelusopimuksen. Kuluttaja vastaa itse digitaalisen identiteettinsä käytöstä ja päättäisi kenelle palveluntarjoajille ja kuinka laajalti sitä saa luovuttaa. Hyväksyntä tietojen luovuttamisesta voi olla toistaiseksi voimassa oleva tai tapahtumakohtainen.

”Ajatus identiteettipankista on noussut esille viimeaikaisessa kansainvälisessä keskustelussa. Identiteettipankki muuttaisi asetelman kuluttajan ja verkkopalveluiden tarjoajien välillä päälaelleen. Valta siirtyisi kuluttajalle ja hän luovuttaisi tietonsa vain siinä tapauksessa, että voisi ostaa tavaroita tai palveluita nykyistä helpommin”, Heikkilä sanoo.

”Identiteettipankista saatavat kattavat tiedot parantaisivat verkkopalveluiden asiakaspalvelua ja liiketoimintamallien kehittämistä. Palveluntarjoajat voisivat muodostaa luottamusverkostoja, joissa vaihdantavälineenä olisi juuri digitaaliseen identiteettiin sisältyvä tieto. Esimerkiksi suomalaiset vähittäiskaupan toimijat voisivat ehkäistä suurten globaalien toimijoiden uhkaa. Kotimaisen kaupan kilpailukyky vaatii nyt tekoja, etteivät eurot yhä enenevissä määrin valu ulkomaisiin verkkokauppoihin,” sanoo Heikkilä.

Heikkilän mukaan identiteettipankki olisi vastaus uhkaan, jossa mm. Facebook ja Google omistavat ja hallinnoivat kuluttajan tietoja ja hyödyntävät niitä haluamallaan tavalla liiketoiminnassaan. Vaarana on, että ne omistavat jatkossa kuluttajien identiteetit ja tulevat entistä vahvemmin esimerkiksi suomalaisen kaupan ja kuluttajan väliin.

Kyberturvallisuudesta tarvitaan lisää tietoa

Tilastokeskuksen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleiden rikosten määrä tammi-syyskuussa oli tänä vuonna kaksi prosenttia alhaisempi kuin vastaavana aikana vuosi sitten.

Poikkeuksen tästä hyvästä kehityksestä muodostavat kuitenkin petokset, joiden määrä kasvaa edelleen, sanoi valtiosihteeri Marjo Anttoora puhuessaan valtakunnallisessa paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaarissa Kotkassa 26.11.2013.

Poliisin tietoon on tullut tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä törkeitä petoksia 14 prosenttia ja maksuvälinepetoksia 27 prosenttia enemmän verrattuna viime vuoteen. Maksukorttirikosten määrä on lisääntynyt, mutta niitä myös ilmoitetaan poliisille aiempaa aktiivisemmin.

Yrityksiin kohdistuvien tietoverkkorikosten määrän arvioidaan lisääntyneen. Tarkkoja tietoja niiden määrästä on vaikea saada, sillä niistä tehdään vain harvoin ilmoitus poliisille. Tästä syystä aiheutuneiden vahinkojen euromääriä on vaikea arvioida.

Kyberturvallisuus on arjen turvallisuutta

– Kyberturvallisuus on mitä suurimmassa määrin arjen turvallisuutta. Se on osa energiahuollon turvallisuutta, jonka avulla varmistetaan että ihmisillä on valoa ja lämpöä, ruokaa kaupoissa ja toimivat sairaalat. Nykypäivän järjestelmät ovat hyvin haavoittuvia ja niiden vaikutusketjut ovat pitkiä. Usein näiden monimutkaisten ketjujen heikoin lenkki on yksittäinen ihminen. Tästä syystä on tärkeää lisätä ihmisten tietoisuutta arjen kyberturvallisuudesta ja siitä, miten voimme siihen itse kukin vaikuttaa, Anttoora toteaa.

Valtioneuvosto hyväksyi tämän vuoden alussa kyberturvallisuusstrategian. Strategian toimeenpano-ohjelma tulee valmistumaan ennen tämän vuoden loppua, ja ensi vuonna tarkoituksena on laatia ministeriökohtaiset toteuttamissuunnitelmat. Toimeenpano-ohjelmassa tullaan päättämään kuinka viranomaisten kybertuvallisuutta lisätään konkreettisesti ja varmistetaan kansalaisten hyvinvointi sekä yritysten menestys.

Ankkuri hyvä esimerkki moniammatillisesta yhteistyöstä

Kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano on edennyt hyvin. Siinä on päätetty useista toimenpiteistä, jotka liittyvät lainsäädännön kehittämiseen. Ohjelmassa on myös päätetty neljästä toimintamallista, jotka otetaan käyttöön valtakunnallisesti. Yksi näistä on Ankkuri-malli.

– Ankkuri-malli on hyvä esimerkki siitä, miten moniammatillisella yhteistyöllä voidaan käytännössä vaikuttaa monimutkaisiin ongelmiin. Ankkuritoimintaa on toteutettu menestyksellisesti Helsingissä moniammatillisen tiimin toimesta, johon kuuluu neljä poliisia, neljä sosiaalityöntekijää, kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa ja psykiatri, Anttoora kertoo.

Tiimi toimii poliisin tiloissa. Toiminta perustuu yhden luukun periaatteeseen, jossa asiakkaan ei tarvitse juosta palvelujen perässä. Tiimin asiakkaat ovat usein rikoksilla oirehtivia nuoria, joiden tilanteeseen etsitään ratkaisuja eri viranomaisten käytössä olevista keinoista. Osa nuorista voidaan ohjata myös järjestöjen palvelujen piiriin.

– Mielenkiintoista on, että lähes kaikilla Ankkuritiimin asiakkailla on ollut sekä lastensuojelun asiakkuuksia että merkintöjä poliisin rekistereissä. Sen sijaan he ovat vain harvoin olleet mielenterveyspalvelujen piirissä siitä huolimatta, että mielenterveysongelmat ovat hyvin usein heidän suurin ongelmansa. Tiimi on pystynyt ohjaamaan ison joukon nuoria mielenterveyspalvelujen piiriin. Ilman Ankkuritoimintaa monet näistä nuorista todennäköisesti jatkaisivat rötöstelyä aina siihen asti, että he joutuvat vankilaan.

Pelastustoimi tarvitsee riittäviä resursseja

Valtiovarainministeriön edellyttämät ja sisäministeriön pelastuslaitoksille esittämät säästösuunnitelmat on syytä laittaa jäihin toistaiseksi, sanoo JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. JHL:n mielestä sisäasianministeriön esittämä 13 miljoonan säästöesitys on kohtuuton pelastustoimelle, joka jo nyt toimii kustannustehokkaasti.

Pelastustoimen osuus kuntien toimintamenoista ovat vuoden 2004 organisaatiouudistuksen ja alueellistamisen jälkeen vähentyneet vaikka pelastustoimen suoritteet ovat lisääntyneet. Silloisten muutosten vaatimat investoinnit on juuri tehty, ja käytetyt rahat valuisivat valuisivat hukkaan.

Sisäasiainministeriön esityksen lähtökohtana on matkia poliisin uutta aluejakoa ja muodostaa vastaavat pelastustoimen alueet. Tämä tarkoittaisi aluepelastuslaitosten määrän vähentämistä 22:sta yhteentoista. Uudelleenorganisointi olisi täysin järjetöntä tilanteessa, jossa sekä kuntarakenne- että sote-uudistukset ovat täysin kesken. Pelastuslaitosverkon karsiminen vaarantaisi myös pelastuslaitosten roolin kuntien valmiussuunnittelun, varautumisen ja kriisijohtamisen tukemisessa.

– Kiireellisten terveyspalveluiden turvaamiseksi koko maassa on tärkeää, että pelastuslaitosten rakennemuutokseen palataan vasta isojen koko palvelujärjestelemää koskevien muutosten jälkeen, jotta asiaa voidaan tarkastella perusteellisesti, Eloranta toteaa.

JHL:n mielestä uudistus uhkaa myös kansalaisten perusturvallisuutta. Nykyisellään kunnat vastaavat pelastustoimesta ja pelastuslaitos toimii kiireellisen ensihoidon palveluntuottajana 72%:lle maan väestöstä.

Pelastuslaitosten karsimisen lisäksi esitetään 3,3 miljoonan euron säästöjä tilannekeskusten perustamis- ja ylläpitokustannuksista. Esityksessä kuitenkin unohdetaan, että valtaosalla pelastusalueista on jo perustettu tilannekeskukset. Säästöjä niistä ei siis enää juurikaan syntyisi.

Kokonaisuudessa säästötavoitteisiin ei esityksen mukaan voida päästä, mikäli tavoitteena ei ole irtisanoa henkilöstöä sekä heikentää pelastustoimen palvelutasoa ja siten kuntalaisten turvallisuutta.

JHL:n mielestä säästöjä on etsittävä omistajien ja toimijoiden yhteistyöllä, ei osittain tekaistuilla organisaatiomuutoksilla tai säästöluvuilla. Organisaatiouudistusten suhteen tulee odottaa muiden kuntarakenteiden uudistamista.

Luottamusta poliisiin halutaan parantaa

Sisäministeri Räsänen: Poliisin salaisten tiedonhankintakeinojen käyttö yhdenmukaistettava

Sisäministeri Päivi Räsänen ja poliisiylijohtaja Mikko Paatero ovat tänään maanantaina 25.11. sopineet, että salaisten tiedonhankintakeinojen käyttö yhdenmukaistetaan poliisissa. -Edellytän, että poliisiylijohtaja ryhtyy toimiin, joilla luottamus poliisin toimintaan turvataan tilanteessa, jossa Helsingin poliisilaitoksen päällystöön kuuluvan poliisimiehen epäillään syyllistyneen törkeisiin lahjonta- ja virkarikoksiin, ministeri Räsänen toteaa.

Räsäsen mukaan poliisiylijohtajan tulee huolehtia, että salaiset tiedonhankintakeinot ja erityisesti tietolähdetoiminta järjestetään kaikissa poliisiyksiköissä valtakunnallisesti yhdenmukaisesti lainsäädännön ja poliisihallituksen ohjeiden ja määräysten edellyttämällä tavalla.

-Lisäksi tarvittava poliisin toimintakulttuurin muutos tulee laajemminkin varmistaa esimiestyössä, koulutuksessa ja valvonnassa, painottaa Räsänen.

Räsänen edellyttää, että poliisiylijohtaja antaa sisäministeriölle kokonaisselvityksen tehdyistä toimenpiteistä 1.3.2014 mennessä.

-Tämän tehtävän hoitamiseksi ja meneillään olevan poliisin hallintorakenneuudistuksen toteuttamiseksi poliisiylijohtaja jatkaa työtään. Eläkkeelle jäämisen ajankohdasta käytiin keskustelua ja sopiva ajankohta katsotaan yhdessä prosessin edetessä. Viikonlopun aikana käytyjen keskustelujen jälkeen meillä on yhteinen näkemys näiden asioiden hoitamisesta ja poliisiylijohtajalla on työssään ministerin luottamus ja tuki, Räsänen toteaa.

Reserviläisliitto: Yleinen asevelvollisuus on säilytettävä

Reserviläisliitto on huolissaan maanpuolustuksen tulevaisuudesta. Liiton juuri päättyneen syyskokouksen mukaan Puolustusvoimien riittämätön rahoitus uhkaa jo lähivuosina romuttaa koko valtakunnan kattavan puolustuskykymme. Oulussa järjestetyn kokouksen hyväksymässä toimintasuunnitelmassa painotetaankin tähän liittyvää edunvalvontaa ja tiedotusta.

Tärkeimmiksi tavoitteikseen Reserviläisliitto asetti yleisen asevelvollisuuden ja koko maan puolustamisen turvaamisen. Lisäksi ensi vuoden toimintasuunnitelmassa painotetaan riittävää kertausharjoituskoulutusta sekä reserviläisten aseman ja toimintaoikeuksien kehittämistä osana Puolustusvoimauudistuksen toimeenpanoa. Puolustusvoimien käytöstä poistuvat ampuma- ja harjoitusalueet sekä ampumaradat liitto haluaa säilyttää reserviläisten käytössä.

Vuonna 1955 perustetun Reserviläisliiton lähestyvä 60-vuotisjuhlavuosi näkyy vahvasti jo ensi vuonna. Silja Europa -aluksella 11.-12.4.2015 järjestettävän juhlaristeilyn jäsenmarkkinointi alkaa ensi keväänä. Laivalle odotetaan jopa 3.500 Reserviläisliiton jäsentä seuralaisineen.

Asiakkaalle ei aina jää dokumenttia sähköisestä allekirjoituksesta

Olemme tottuneet kuluttajina saamaan aina oman kopion allekirjoitetusta sopimuksesta. Monet verkkopalvelut vaativat asiakkaita kirjautumaan verkkopankkitunnuksilla ja allekirjoittamaan sähköisesti toimenpide. Asiakas saa selaimelle ilmoituksen allekirjoittamisesta, mutta mitä todistusaineistoa asiakkaalla on kiistatilanteen sattuessa? Ei mitään. PAdES for rescue!

Kirjoitin viimeksi Bring Your Own Identity – trendistä joka helpottaa kuluttajien asiointia verkkopalveluissa. Nyt voisin jatkaa ”Kuluttajan asialla” – teemaa ja kutsua tätä vaikka Bring Your Own Proof:ksi.

Olen kuullut tämän vuoden aikana useasti, että ”Meidän verkkopalvelussa on sähköinen allekirjoitus jo hoidettu TUPAS-verkkopankki tunnistuksella, se riittää meille!”. Lakimääritelmä sähköisestä allekirjoituksesta: Sähköisessä muodossa oleva tieto, joka on liitetty tai joka loogisesti liittyy muuhun sähköiseen tietoon ja jota käytetään allekirjoittajan henkilöllisyyden todentamisen välineenä (Laki sähköisistä allekirjoituksista 14/2003). Palveluntarjoajille todellakin riittää TUPAS tunnistus ja tieto siitä, että se voi linkittää sen allekirjoitettuun sisältöön ja todistaa sen tarvittaessa lokeilta tms.

Tästä jää puuttumaan kuitenkin muutama erittäin tärkeä seikka; ensinnä juridisesti pätevä todiste sähköisestä allekirjoituksesta, eli asiakkaan oma kopio sopimuksesta. Asiakas joutuu luottamaan, että palveluntarjoaja pitää tiedot allekirjoituksesta hyvässä tallessa. Toinen asia on tiedon eheyden varmistaminen. Kun henkilöllisyyden todentaminen on yhdellä sovelluslokilla ja sisältö toisella, on yhteyden ja lokien eheyden säilyttäminen haastavaa. Kukaan ei tietenkään toivo kiistatilanteita, mutta niiden sattuessa, todisteiden kaivaminen voi ollakin haasteellisempi juttu.

Viimeisenä, mutta ei vähäisempänä tulee sähköisten sopimusten pitkäaikaissäilytys. Sähköisesti allekirjoitetut sopimukset on säilytettävä kuten paperisetkin. Tämä lisää entisestään kompleksisuutta jos sähköisesti allekirjoitetun sopimuksen sisältö ja henkilöllisyyden todennus on järjestelmässä erillään toisistaan.

Olemme kuluttajina tottuneet pankkiasioinnissa sekä myös julkisen sektorin palveluissa siihen, että emme saa omaa sähköistä kopiota enää kaikesta sähköisestä sopimisesta. Tämä on varmasti hyväksyttävää, sillä luotamme näihin laitoksiin säilyttämään sopimukset turvassa ja eheänä. Entä sitten työsopimukset, toimeksiantosopimukset, kulutusluotot, vuokra-sopimukset ja kiinteistökaupat? Näissä tilanteissa kaikki osapuolet haluavat varmasti omaan haltuun todisteen siitä, mitä on sovittu, milloin ja kenen kanssa.

PAdES (PDF Advanced Electronic Signature) on ETSI standardi joka vastaa kaikkiin näihin epäkohtiin. Käytännössä jokainen sopimuksen osapuoli saa identtisen todisteen sopimuksesta. PDF-asiakirja pitää sisällään kaikkien osapuolten allekirjoitukset niin strukturoidussa (XML) muodossa kuin luettavassa muodossa osana PDF dokumenttia. PDF sinetöidään vielä PKI-varmenteella. Tämä takaa asiakirjan aitouden ja näin ollen paljastaa mahdolliset sopimusväärennökset.