Ydinvoimaloiden turvallisuus paranee mallinnustekniikan avulla

Ydinvoimaloiden turva-automaatiojärjestelmien varmentaminen on erittäin haastavaa, eikä perinteisillä menetelmillä, kuten testauksella ja simuloinnilla, useinkaan saavuteta täydellistä kattavuutta. VTT:n tutkija Jussi Lahtinen tutki väitöstyössään laskennallisesti vaativaa mallintarkastusta, jolla löydetään tehokkaasti piilevät suunnitteluvirheet.

Ydinvoimaloissa käytetyt turva-automaatiojärjestelmät perustuvat useimmiten digitaaliseen tekniikkaan. Lahtinen kehitti väitöstyössään digitaalisten turvajärjestelmien mallintamiseen ja testaukseen liittyviä menetelmiä sekä tekniikkaa laajojen modulaaristen järjestelmien automaattiseen oikeellisuuden varmentamiseen.

Väitöstyössä kehitettiin myös mallinnustekniikkaa, joka mahdollistaa järjestelmän vikasietoisuuteen liittyvien ominaisuuksien tarkastelemisen laajoissa järjestelmissä. Tekniikka on askel kohti todennäköisyysperusteisen riskianalyysiin ja mallintarkastuksen integraatiota.

Väitöstyön tulokset ovat merkittäviä ydinvoimaloiden turvallisuuden kannalta, sillä kehitettyjä tekniikoita voidaan käyttää varmistamaan turva-automaatiojärjestelmien suunnittelun virheettömyys.

Mallintarkastusta käytetään jo suomalaisten ydinvoimaloiden turva-automaatiojärjestelmien varmentamisessa. Väitöstyön myötä mallintarkastuksen skaalautuvuus ja käyttökelpoisuus ovat myös parantuneet. Työn voi nähdä osana jatkumoa kohti yhä suurempia laitostason malleja ja uusia kokonaisvaltaisia tapoja analysoida turvallisuutta.

Jussi Lahtisen väitöstyö laajojen ydinvoimaloiden turva-automaatiojärjestelmien mallintarkastuksesta tarkastetaan 7.10. Aalto-yliopistossa.

Väitös: Rajaturvallisuus rakentuu päivittäistoiminnassa

Suomen Rajavartiolaitosta on nyt ensimmäistä kertaa tutkittu etnografisiin kenttätöihin eli tutkijan mukanaoloon perustuvin keinoin. Tutkimus tekee näkyväksi merivartioasemilla, vartiolaivoilla ja rajanylityspaikoilla työskentelevien rajavartiomiesten arjen. Rajaturvallisuus rakentuu ruohonjuuritason teoista ja valinnoista.

FM Miia-Leena Tiili selvitti väitöstutkimuksessaan Suomenlahden merivartiostossa sotilasviroissa työskentelevien virkamiesten toimintaa ja kokemuksia työtehtävistä eri yksiköissä. Kun Rajavartiolaitos 1990-luvulla aloitti rajatarkastukset Helsingin matkustajasatamissa ja lentoasemilla, yhä useampi työntekijä siirtyi työskentelemään passintarkastuslinjastoilla saariston merivartioasemien ja vartiolaivojen sijaan.

Uusiin ympäristöihin ja rooleihin sopeutuminen ei ollut helppoa. Tiili pureutuu murrosvaiheeseen tarkastelemalla merivartioyhteisön kulttuurista tietoa operatiivisen toiminnan tasolla.
Rajaturvallisuus rakentuu päivittäistoiminnassa

Yhteisön toimintatavat muodostuvat virallisia ja epävirallisia tietosisältöjä heijastavien vaikutteiden kohdatessa.

– Rajaturvallisuus tapahtuu viime kädessä ruohonjuuritasolla toimivien virkamiesten teoissa ja valinnoissa, joiden vaikuttimet voivat olla hyvin moninaisia, Miia-Leena Tiili toteaa.

Viranomaisorganisaation kulttuurinen todellisuus ei ole selvärajainen tai helposti ennakoitava.

– Säädeltyjen käytäntöjen katveeseen mahtui niin lieveilmiöitä kuin organisaation tavoitteita palvelevaa omaehtoista sitoutumista ja luovuutta.
Työpaikoilla syntyy epävirallisia käytäntöjä

Tutkimus lisää tietoa työpaikkojen epävirallisiin käytäntöihin vaikuttavista tekijöistä sekä muutosten ja jatkuvuuksien välisestä dynamiikasta.

– Minkä tahansa organisaation toiminnan kehittäminen vaatii, että huomioidaan kulttuuriset tekijät ja ymmärretään yksilöllisen ja yhteisöllisen vuoropuhelu näissä prosesseissa, Tiili sanoo.
Tutkija seurasi läheltä rajavalvonnan arkea

Tutkimustaan varten Tiili osallistui vuosina 2007–2009 merivartioasemien ja vartiolaivojen partioiden mukana hälytys- ja valvontatehtäviin, huoltotöihin, varallaoloon ja koulutuksiin sekä seurasi rajatarkastajien ja rajatarkastusosastossa toimivien ryhmien toimintaa. Lisäksi hän haastatteli merivartioston virkamiehiä, siviilityöntekijöitä ja työntekijöiden perheenjäseniä. Tutkimusaineisto kattaa kaikkiaan keskustelut noin 170 merivartioston työntekijän kanssa.

Miia-Leena Tiilin väitöskirja Ammattilaisuuden ankkuripaikat – Kinesteettinen ja kulttuurinen tieto Suomenlahden merivartiostossa tarkastetaan Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 8.4.2016. Lisätietoja väitöstilaisuudesta

Ihmisoikeudet ulkopolitiikassa -verkosto aloittaa toimintansa

Ulkoministeriö on kutsunut hallituskaudelle ihmisoikeuspolitiikan verkoston, joka koostuu 21 asiantuntijasta.

Verkoston puheenjohtajana toimii poliittinen alivaltiosihteeri Anne Sipiläinen ja vara-puheenjohtajana ihmisoikeuspolitiikan yksikön päällikkö Nina Nordström.

Verkoston jäsenet ovat keskeisiä ulko- ja yhteiskuntapolitiikan asiantuntijoita, ihmisoikeus- ja muiden kansalaisjärjestöjen johtajia ja yliopistojen edustajia. Verkosto kokoontuu vuonna 2016 neljä kertaa. Ensimmäinen kokous pidetään 19.4.2016.

Ihmisoikeudet ovat Suomen ja EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeinen osa. Avoimuus ja vahva vuorovaikutus kansalaisyhteiskunnan kanssa ovat ihmisoikeuspolitiikan menestyksekkään hoitamisen perusedellytyksiä. Muun muassa YK:n ihmisoikeusarvioissa Suomen vahvuudeksi on todettu viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen avoin yhteistyö.

Asettamalla verkoston ulkoasianhallinto vahvistaa edelleen ihmisoikeuspoliittista vaikuttavuuttaan ja jatkaa viimeisten vuosikymmenten aikana kehittynyttä ja monilta osin jo vakiintunutta kuulemiskäytäntöään.

Verkoston työskentelymalli tulee olemaan joustava, jotta se voi rakentavasti vastata nopeasti muuttuviin tarpeisiin.

Verkosto käsittelee eri kysymyksiä nimenomaan osana Suomen ulkopolitiikkaa ja antaa suoraa ja tehokasta tukea sekä palautetta ihmisoikeuspolitiikasta. Osaamista ulkoasiainhallinnon työn tueksi tarvitaan erityisesti ulko- ja globaalipolitiikan aloilta ja suhteessa ihmisoikeuspolitiikkaan.

Trafi: Suomen lentoasemien valmiutta on nostettu

Suomen lentoasemien valmiutta on nostettu Brysselin 22.3.2015 tapahtuneiden terroristi-iskujen johdosta. Muun muassa Pariisin terroristi-iskujen jälkeen kehitetyt toimintamallit on otettu käyttöön sovittujen periaatteiden mukaisesti.

Tässä vaiheessa ei ole tarvetta nostaa valmiutta enempää, mutta viranomaisyhteistyö jatkuu tiiviinä ja tilannetta arvioidaan tarvittaessa nopeasti uudelleen.

Trafi seuraa tilannetta yhteistyössä poliisin, Suojelupoliisin, Rajavartiolaitoksen, Tullin, liikenne- ja viestintäministeriön sekä Finavian ja lentoyhtiöiden kanssa. Trafi toimii myös tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten ilmailujärjestöjen kanssa.

Mitään päätöksiä esimerkiksi turvatarkastusten laajentamisesta terminaalien ulkopuolelle ei ole tehty eikä niitä voi tässä vaiheessa ennakoida.

Trafi seuraa myös metro- ja muun raideliikenteen turvallisuutta.

Reserviläisliitto: Uudistukset lisäisivät puolustusjärjestelmämme toimivuutta

Reserviläisliitto kannattaa asevelvollisuuslain muuttamista niin, että reserviläisiä voitaisiin kutsua kertausharjoituksiin nykyistä paljon nopeammin. Puheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Savolan mukaan lain muutosesitys on oikeanlainen vastaus siihen haasteeseen, jonka sodankäynnin viimeaikainen kehitys on asettanut puolustusjärjestelmällemme.

– Toteutuessaan uudistukset lisäävät sekä puolustusjärjestelmämme toimivuutta että sen uskottavuutta nykypäivän toimintaympäristössä, jota leimaavat hybridisodankäynti, sotilaallisen voiman näyttö ja osin sillä uhkaaminen, nopea tilanteenkehitys sekä sodan ja rauhan välisen rajan hämärtyminen.

Reserviläisliitto antoi viime viikolla lakiesityksestä lausunnon puolustusministeriölle ja korosti siinä, että uudistusta tulee kuitenkin tarkastella myös yksittäisen reserviläisen näkökulmasta.

– Ne sodan ajan yksiköt, jotka on näissä tilanteissa kaavailtu kutsuttavaksi nopeasti harjoituksiin, on muodostettava niistä reserviläisistä, joille välitön palvelukseen astuminen ei tuota ylivoimaisia ongelmia ja, jotka ovat varmuudella kykeneviä irtaantumaan siviityötään hoitamaan sodan ajan tehtävänsä.

Alajärven Reserviläisten 60-vuotisjuhlassa puhunut Mikko Savola muisteli myös yhteistyötään paikkakunnan toimijoiden kanssa ja kiitti yhdistystä poikkeuksellisesta aktiivisuudesta.

– Monien teidän kanssa olen saanut olla yhdessä maakuntajoukoissa. Kun meitä muualta maakunnasta tuli harjoituksiin muutama henkilöauto, teiltä tultiin aina vähintään muutamalla pikkubussilla. Aktiivisuus, toiminta, vapaaehtoisuus ja isänmaallisuus on täällä ollut aina korkeassa arvossa. Kiitos siitä.

Toimivia ratkaisuja suomalaisilta työpaikoilta kootaan tietopankkiin

TEPSIvät teot työelämään -tietopankki on kanava työelämän hyvien käytäntöjen levittämiseen. Tietopankkiin kootuista vinkeistä voi saada uusia ideoita oman työpaikan toimintaan toimialasta riippumatta.

TEPSIvät teot työelämään -tietopankki kokoaa yhteen toimivia ratkaisuja suomalaisilta työpaikoilta. Tietopankki julkaistiin 1.3.2016 Yrityssuomi.fi -verkkosivustolla ja siitä vastaa Työterveyslaitos.

Tietopankissa on lyhyitä ja tiiviitä kuvauksia hyvistä käytännöistä, joista voi saada virittäviä ideoita omaan työhön. Tietopankki on toimialasta ja henkilön asemasta riippumaton tiedon levityskanava. Hyviä käytäntöjä kootaan sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta, kaikilta yrittäjiltä ja palkansaajilta.

Tietopankista löytyy helposti toteutettavia arjen pieniä ideoita sekä työkulttuuriin liittyviä pidemmällä aikavälillä kehitettäviä käytäntöjä, tutkija Sari Käpykangas Työterveyslaitoksesta kertoo.

Työpaikan tavoitteena voi olla esimerkiksi parantaa esimiesten ja alaisten välejä, helpottaa työn tekemistä tai lisätä yhteishenkeä ja jaksamista. Työhyvinvointia on voitu parantaa yksinkertaisuudessaan tehostamalla tiedonkulkua infotaululla, parantamalla koulutuksen tasapuolisuutta, vähentämällä häiriöihin käytettyä työaikaa ja antamalla enemmän kiitosta ja palautetta.

Verkkosivusto on rakennettu arjen tarpeisiin. Sivustossa on hakutoiminto, jonka avulla voi etsiä omia kiinnostuksen kohteita. Oman työpaikan hyvän käytännön voi tallentaa sivustolle rekisteröitymisen jälkeen.

─ Hyvien käytäntöjen tietopankki on käytännönläheinen matalan kynnyksen foorumi ja ideoiden jakamisen alusta. Tietopankkiin on helppo tulla ja selata hyvät käytännöt työn lomassa. Teoista voi ottaa mallia, niitä voi muokata ja räätälöidä omaan arkeen sopivaksi, Käpykangas kuvaa.

Hyvä suomalainen yritys- ja palvelutoiminta ansaitsee tulla jaetuksi. Käpykangas usuttaa yleisöä kertomaan sivustolla, mikä omalla työpaikalla toimii.

─ Kaikki pienetkin ponnistelut ja kehittämistoimenpiteet työpaikan arjen kehittämiseksi kannattaa jakaa toisillekin, hän kannustaa.

Tietopankin ylläpitämisestä vastaa Työterveyslaitos. Yhteistyössä ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriö, Yritys-Suomi sekä Työturvallisuuskeskus.

Kansanedustajat näkevät kasvun mahdollisuuden kyberturvallisuusalalla

Kansanedustajien mukaan kyberturvallisuus on maallemme merkittävä liiketoimintamahdollisuus. Globaaliin edelläkävijyyteen Suomella on vielä matkaa.

Kyberturvallisuus on erottamaton osa tämän päivän suomalaista yhteiskuntaa, kansalaisten arkea ja liiketoimintaa. Koska kyberturvallisuuden käsite on itsessään edelleen epäselvä, Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden asiantuntijat selvittivät ensi kertaa, mitä kansanedustajat ajattelevat aiheesta.

Kyselyssä painottuivat Suomen kyberturvallisuusstrategiassa esitetyt kymmenen strategista linjausta. Suomen kyberturvallisuusstrategian visio ”vuonna 2016 Suomi on maailmanlaajuinen edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriötilanteiden hallinnassa” on vaativa myös kansanedustajien mielestä. Vastausten perusteella kansanedustajat eivät koe Suomen saavuttaneen kyberturvallisuuden maailmanlaajuista edelläkävijyyttä.

– Kyberturvallisuusstrategian ilmestymisen jälkeen vuonna 2013 Suomessa on tehty hyviä ja tarpeellisia toimenpiteitä kyberturvallisuuden kehittämiseksi. Yleistä varautumista kyberuhkia vastaan on parannettu eri sektoreilla, ja Suomeen on muun muassa perustettu Kyberturvallisuuskeskus, Poliisille oma kyberrikostorjuntakeskus ja alan yritykset ovat perustaneet oman yhteistyöverkostonsa. Tulevaisuudessa resurssit ja toimenpiteet tulee suhteuttaa asetettuun visioon ja tavoitteisiin, Aalto-yliopiston professori Jarno Limnéll toteaa.

Kansanedustajat näkevät kyberturvallisuusalan merkittävänä liiketoiminnallisena mahdollisuutena suomalaisille yrityksille. Alan globaalin markkinoiden arvioidaankin olevan lähivuosina voimakkaassa kasvussa.

– Suomella on hyödynnettävissä vahva kansainvälinen luottamuspääoma, sillä luottamus on turvallisuusalalla ehdottomasti avainroolissa. Luottamus vaikuttaa siihen, mitä palveluita ja ratkaisuja tulevaisuudessa tullaan käyttämään, Limnéll jatkaa.
Kansalaisten tietoisuuden tasossa parannettavaa

Kyselyn mukaan arvio yleisestä kyberturvallisuuden tietoisuuden tasosta suomalaisessa yhteiskunnassa on suhteellisen heikko. Kansanedustajien mukaan yleisessä tietoisuudessa on vielä paljon parannettavaa, ja sen lisäämisen tuleekin olla yksi suomalaisen yhteiskunnan kyberturvallisuuden painopistealueita lähivuosina.

– Digitaalisen turvallisuuden kehittämisessä on kyse hitaasti muuttuvasta kulttuurista ja sen luomisesta, jotta turvallisuus tulee osaksi välttämätöntä kansalaistaitoamme, Limnéll muistuttaa.

Automaation avulla voidaan parantaa rajaturvallisuutta

ABC4EU-hanke yhdenmukaistaa rajatarkastusautomatiikkaa Euroopassa. Automaation avulla voidaan sekä nopeuttaa rajatarkastuksia että parantaa rajaturvallisuutta.

Eurooppalaisen Automated Border Control Gates for Europe eli ABC4EU -hankkeen tarkoituksena on sujuvoittaa rajatarkastuksia yhdenmukaistamalla automatisoidut rajatarkastukset Euroopan unionin ulkorajoilla käyttäjäystävällisiksi. Automatisoitua rajatarkastusta on kehitetty EU:n alueella 2000-luvulla, mutta käytössä olleet automaatit ja etenkin niiden toiminnallisuudet ovat olleet erilaisia Euroopan eri ulkorajanylityspaikoilla.

Automaattien yhdenmukaistamisella ja käyttäjäystävällisyyden lisäämisellä tavoitellaan yhä suurempaa osaa alati kasvavasta matkustajavirrasta käyttämään automatiikkaa. Tällöin viranomaiset voivat käyttää tehokkaammin rajallisia resurssejaan matkustajaliikenteestä poimittavien mahdollisten laittomuuksien ennaltaehkäisemiseen ja paljastamiseen, Suomen ja samalla koko Schengen-alueen sisäinen turvallisuuden parantuessa.

Samanaikaisesti säädöspohjan tarkastustyön kanssa hankkeessa kehitetään uutta rajatarkastusautomaattia. Prototyypit on kehitetty projektin pohjatyön tuottaman tiedon mukaisiksi, jolloin muun muassa niiden käytännöllisyys, toiminnallisuus sekä informaatioturvallisuus on mietitty uusiksi – matkustajan ja viranomaisen näkökulmasta. Vuosien 2015–2016 aikana uusittua tekniikkaa testataan erikseen valituilla rajanylityspaikoilla Euroopassa. Aidosta matkustusympäristöstä saatujen käyttäjäkokemusten myötä tekniikkaa kehitetään edelleen vastaamaan nykypäivän tarpeita ja sujuvoittamaan edelleen matkustamista.

Automaatiosta huolimatta automatisoitu rajatarkastus ei ole monimutkaista, eikä automatiikka myöskään tingi turvallisuudesta ja tarkkuudesta. Matkustaja luetuttaa käyttämänsä rajatarkastusautomaatissa matkustusasiakirjan, esimerkiksi passin, kuvasivun laitteen lukijassa. Lukija tarkastaa taustarekisterin, turvatekijät ja passin mikrosirulla olevivat tunnistetiedot, kuten kasvokuvani. Mikäli tunnistus on luotettava, matkustaja läpäisee automaatin portit ja jatkaa matkaansa.

Automatisoitu rajatarkastus on käytössä Euroopan unionin, Euroopan talousalueen ja Sveitsin kansalaisille, joilla on käytössään biometrinen passi. Vuoteen 2017 mennessä EU-kansalaisten käytössä tulee olemaan ainoastaan biometrisiä passeja, joten automaattien määrä tulee lisääntymään Euroopassa.

ABC4EU-hanke on EU:n seitsemännestä puiteohjelmasta rahoitettu nelivuotinen hanke, joka toteutetaan vuosina 2014 – 2017. Projektin hankekonsortioon kuuluu kolmetoista toimijaa seitsemästä unionin jäsenvaltiosta ja sen kokonaisbudjetti on noin 17 miljoonaa euroa. Laurea-ammattikorkeakoulu vastaa hankkeen loppukäyttäjäkoordinaatiosta sekä tiedotus- ja markkinointitoiminnasta.

Kyselytutkimus: Myös suomalaisten turvallisuudesta pitää huolehtia

Kansalaisten mielestä eduskunta keskittyy liikaa ulkomaiden ongelmien ratkaisemiseen eikä huolehdi riittävästi suomalaisten turvallisuudesta. Tämä ilmenee Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tutkimuksesta, jossa on kartoitettu kansalaisten turvallisuuden tunnetta. Epävarmuus Suomen valtion kyvystä huolehtia kansalaisten toimeentulosta ja fyysisestä turvallisuudesta voi selittää kielteistä suhtautumista turvapaikanhakijoihin.

Kyselytutkimuksen vastaajista 51 % oli sitä mieltä, että eduskunta panostaa liikaa muiden maiden asioista ja ongelmista huolehtimiseen. Vain reilun kolmanneksen (36 %) mielestä eduskunta huolehtii riittävästi Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta. SPEKin tutkimus perustuu 3000 ihmisen puhelinhaastatteluihin, jotka Suomen Kyselytutkimus Oy teki helmi-huhtikuussa 2015. Tutkimuksen rahoittaa valtioneuvoston kanslia, ja se julkaistaan kokonaisuudessaan loppuvuodesta.

Haastatteluissa ilmeni myös, että joka kolmas (31 %) vastaajista arveli, että valtiolla on jatkossa entistä vähemmän mahdollisuuksia taata kansalaisten fyysinen turvallisuus. Samoin runsas kolmasosa (36 %) vastaajista arveli, että valtiolla on jatkossa entistä vähemmän mahdollisuuksia turvata kansalaisten riittävä toimeentulo.

Epäluuloinen ja kielteinen suhtautuminen turvapaikanhakijoita kohtaan voi osaltaan johtua siitä, että kansalaisilla on epävarma käsitys valtion kyvystä ja halusta huolehtia heidän omasta toimeentulostaan ja fyysisestä turvallisuudestaan. Ainoastaan vajaa kolmasosa (30 %) keväällä haastatelluista oli sitä mieltä, että Suomessa asuviin ulkomaalaisiin voi luottaa. Tutkimusaineisto osoittaa tosin myös, että keskimäärin joka kolmas ei ole samaa eikä eri mieltä edellä mainituista asioista.

Suomalaiset luottavat kuitenkin toisiinsa. Valtaosa (92 %) vastaajista ilmoitti olevansa säännöllisesti yhteydessä muihin ihmisiin, ja 89 % arvioi esimerkiksi saavansa läheisiltään tukea, mikäli kohtaisi jonkin vaikean henkilökohtaisen kriisin. Myös muissa aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että kansalaiset luottavat viranomaisiin, instituutioihin ja toisiinsa.

Lahti käynnistää turvapaikanhakijoiden kotouttamisen

Lahden kaupunki (29.9.) on aloittanut valmistelut turvapaikanhakijoiden kotouttamiseksi. Ensi viikolla kaupunki käynnistää yhteiset neuvottelut mm. Suomen Punaisesta Ristin, maahanmuuttoviraston, TE-toimiston ja ELY-keskuksen kesken. Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran mukaan Lahti on ryhtynyt ripeästi käytännön toimenpiteisiin kotouttamisessa.

– Turvapaikanhakijoiden, oleskeluluvan saaneiden ja kiintiöpakolaisten kotouttaminen, heidän saamisensa mukaan suomalaiseen yhteiskuntana ja lahtelaiseen elämään on kaikkien yhteinen etu, sanoo kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta. Uudet asukkaat ovat voimavara taustasta riippumatta.

Lahtelaiset yritykset ovat olleet aktiivisia maahanmuuttajien työllistämiseksi. Lahden työllisyysasioiden päällikkö Sami Kuikan mukaan kaupungilla on mahdollisuus edistää työllistymistä yrityksiin Lahti-lisän avulla sekä tarjota työhönvalmentajien palveluja. Tämän lisäksi kaupunki rahoittaa erityisesti maahanmuuttajille suunnattavia työllistymishankkeita.

Turvapaikanhakijoiden peruspalvelut valmisteilla

Perusopetuspalveluissa valmisteilla on esi- ja peruskouluikäisten turvapaikanhakijoiden opetusryhmien perustaminen. Tällä hetkellä turvapaikanhakijoiden joukossa on 6-16 -vuotiaita oppivelvollisuusikäisiä lapsia 50-60.

– Käytännössä tämä tarkoittaa viiden valmistavan opetusryhmän perustamistarvetta ja viittä opettajaa. Asia menee yhdistymishallituksen käsittelyyn maanantaina, kertoo perusopetuspalveluista maahanmuuttajakoordinaattori Pasi Salmi.

Hennalan hätämajoitusyksikkö ei kuormita perusterveydenhuoltoa, sillä valtio hankkii terveydenhuoltopalvelut yksityiseltä palveluntarjoajalta. Sosiaali- ja terveystoimiala seuraa tilannetta aktiivisesti ja äkilliset terveydenhoitoon liittyvät ongelmat hoidetaan Akuutti 24:ssä.

Koulut lisäävät suvaitsevaisuuskasvatusta

Suvaitsevaisuutta käsitellään niin esiopetuksessa, peruskouluissa kuin lukioissakin monissa eri oppiaineissa osana opetussuunnitelmaa. Sivistystoimiala välittää koulujen työn tueksi ja hyödynnettäväksi SPR:n monipuolista materiaalia.

– Oppilaitoksissa käsitellään suvaitsevaisuutta keskusteluin ja teematunnein. Asia on esillä myös päivänavauksissa ja erilaisissa oppilaskunnan tempauksissa, kertovat opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen sekä lukiojohtaja Heikki Turunen

Kulttuurilla kotouttamisesta tuloksia

EFEKTI -lastenkulttuurikeskus ulottaa toimintansa myös Hennalan hätämajoituskeskukseen. Hennalaan sijoitetuista turvapaikanhakijoista suuri osa on perheitä, lapsia ja nuoria on tällä hetkellä lähes 100. Kulttuuriasiainpäällikkö Matti Karhos sanoo, että kulttuurilla kotouttamisesta on lastenkulttuurikeskusten verkostossa hyviä kokemuksia. Karhoksen mukaan Hennalan hätämajoituskeskuksessa asuville perheille järjestetään ainakin musiikki- ja teatteriesityksiä samalla tavalla kuin päijäthämäläisissä kouluissa ja päiväkodeissa.

Hennalaan haetaan työntekijöitä

SPR:n Hämeen piiri on aloittanut työntekijöiden hakemisen Hennalan hätämajoitusyksikköön. Valmiuspäällikkö Ari Saarisen mukaan nyt haetaan yksikönjohtaja, apulaisjohtajaa, terveydenhoitajia tai sairaanhoitajia sekä sosiaalityöntekijöitä ja 3-15 ohjaajaa. Yhteensä rekrytoidaan 20 työntekijää mol.fi palvelun kautta.

Hennalan hätämajoituskeskuksessa on tällä hetkellä noin 500 turvapaikanhakijaa, joista alaikäisiä on 100

Suomi vahvistaa osallistumistaan YK-rauhanturvaan

UM: Suomi ilmoitti muiden maiden ohella uusista panostuksista rauhanturvaan huippukokouksessa YK:n korkean tason viikolla 28. syyskuuta. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama johti puhetta kokouksessa, jonka tavoitteena oli saada lisää kontribuutioita ja uusia kykyjä YK-rauhanturvaan operaatioiden muuttuessa entistä haastavammiksi.

Suomen puheenvuoron piti tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tasavallan presidentti korosti Suomen vahvaa sitoutumista rauhanturvatoimintaan. Suomi ilmoitti jatkavansa Libanonin UNIFIL-operaatiossa vuoden 2018 loppuun asti. Suomi jatkaa 350 sotilaalla suomalais-irlantilaisen pataljoonan johtovaltiona joulukuuhun 2016, minkä jälkeen osallistuminen jatkuu 170 sotilaalla 2017–2018.

Suomi vahvistaa osallistumista Malin MINUSMA-operaatioon nykyisestä viidestä 20 sotilaaseen ja lisää operaatioon erityisesti sotilastarkkailijoita. Lisäksi Suomi ilmoittaa YK:n rauhanturvaamisen suorituskykyjen valmiusjärjestelmään vuosille 2017–2018 rannikkojääkäriyksikön, erikoisjoukkoja ja suojelun erikoisosaston.

Suomi lisää myös poliisiosallistumista: tavoitteena 20 poliisia rauhanturvaoperaatioissa vuonna 2016. Näiden uusien ilmoitusten lisäksi Suomi jatkaa osallistumista Lähi-idän UNTSO- ja Intian UNMOGIP-operaatioihin yhteensä 25 sotilastarkkailijalla. Suomi vahvistaa myös koulutustukea sekä YK:n turvallisuusneuvoston Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman toimeenpanon tukea.

Suomi on nykyisellä osallistumisellaan Euroopan kuudenneksi suurin YK-rauhanturvaan osallistuva maa ja per capita -kontribuutioina laskettuna toiseksi suurin Irlannin jälkeen.

Suomi osallistuu myös vahvasti YK:ssa käynnissä olevaan rauhanoperaatioiden kehittämiseen ja järjestää 29. syyskuuta ministeritapaamisen aiheesta yhdessä Uruguayn, Ruandan ja Indonesian kanssa.

Yhdysvaltain aloite onnistui kokoamaan merkittäviä vahvistuksia YK-rauhanturvalle. Kokoukseen osallistuneet maat ilmoittivat yhteensä yli 40 000 hengen lisäyksestä YK-operaatioihin. Jalkaväen lisäksi luvattiin mm. 15 pioneerikomppaniaa, 10 kenttäsairaalaa, helikopteri- ja ilmakuljetuskalustoa, poliiseja sekä koulutustukea. Rauhanturvan huippukokoukseen oli kutsuttu noin 50 YK-rauhanturvassa aktiivisesti toimivaa maata.

Uusi menetelmä nopeuttaa kadonneen etsintöjä

Heinäkuu on Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle eli Vapepalle usein kiireisintä etsintäaikaa, sillä kesäisin eksymisten ja katoamisten määrä kasvaa. Tänä kesänä Vapepan käytössä on uusi etsintämenetelmä, jonka avulla etsinnät saadaan käyntiin entistä nopeammin.

Säiden lämmetessä ja ihmisten siirtyessä tutusta ympäristöstä lomamaisemiin eksymiset yleistyvät. Vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa on huomattu, että marjastus- ja sienestyskauden käynnistyessä hälytyksiä kadonneiden ihmisten etsintöihin tulee tavallista enemmän.

Esimerkiksi viime vuonna helteinen heinäkuu oli Vapepan hälytysryhmille vuoden vilkkain etsintäkuukausi: silloin vapaaehtoiset osallistuivat ympäri Suomen yhteensä 28 etsintään, mikä oli kymmenisen etsintää enemmän kuin kuukaudessa keskimäärin.

Etsinnät käyntiin pienemmällä henkilömäärällä

Tänä kesänä Vapaaehtoinen pelastuspalvelu on ottamassa käyttöön uutta etsintämenetelmää, partioetsintää. Menetelmä perustuu kolmen hengen partioihin, joille kullekin annetaan etsittäväksi yksi etsintäalue eli lohko.

– Uudella menetelmällä pystymme käymään läpi suuren alueen nopeasti entistä pienemmällä henkilömäärällä, toteaa Punaisen Ristin valmiuskoordinaattori Heikki Väätämöinen . – Menetelmää käytetään silloin, kun etsinnällä on kiire. Uusi partio saadaan liikkeelle, kun on saatu kokoon kolme ihmistä.

Vapaaehtoisia etsintätilanteessa johtava Vapepa-johtaja valitsee käytettävän etsintämenetelmän yhdessä poliisin kanssa muun muassa maaston muotojen, etsijöiden määrän ja etsittävän oletetun kunnon mukaan. Vapepan vapaaehtoiset on koulutettu hyödyntämään useita eri etsintämenetelmiä. Yleisimmin käytettävässä näkötuntumaharavoinnissa etsijät liikkuvat rinnakkain etsintäketjussa, jossa kulkee rivissä enintään kymmenen ihmistä.

Monella alueella uudesta menetelmästä haetaan vielä kokemuksia. Alkuaan Lapin kautta Suomeen rantautunut menetelmä on otettu käyttöön esimerkiksi Oulun seudulla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa.

– Tietenkin parasta on, jos eksymiseltä vältytään kokonaan. Siksi vieraaseen maastoon lähtiessään kannattaa ottaa mukaan kartta ja kompassi, pitää kännykkä täyteen ladattuna ja pakata mukaan ainakin pilli, tulitikut, ensiapupakkaus ja vesipullo, Väätämöinen vinkkaa. – Jos huomaa eksyneensä, kannattaa pysähtyä saman tien odottamaan etsijöitä eikä jatkaa matkaa umpimähkään.

Vapepa etsinnöissä keskimäärin neljästi viikossa

Vapaaehtoisen pelastuspalvelun hälytysryhmät osallistuvat viranomaisten apuna vuosittain noin 200 kadonneen ihmisen etsintään eli keskimäärin lähes neljään etsintään joka viikko. Ympäri Suomen toimiva Vapepa on 50 järjestön ja noin 20 000 vapaaehtoisen verkosto, jonka koulutetut hälytysryhmät tukevat viranomaisia paljon auttajia vaativissa tilanteissa. Verkoston toimintaa koordinoi Suomen Punainen Risti.

Suomen Akatemia: Neljää teema-aluetta ehdotetaan ensi vuodean tutkimusteemoiksi

Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) ehdottaa valtioneuvostolle neljää teema-aluetta 2016 tutkimusteemoiksi. STN:n lähtökohtana oli tunnistaa teemoja, jotka ovat riittävän horisontaalisia ja ulottuvat usealle hallinnonalalle, ovat keskenään riittävän erilaisia, ja jotka ovat Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiä haasteita. Tavoitteena oli myös muodostaa teema-alueita, jotka edellyttävät uuden tiedon hankinnassa monitieteistä tutkimusta.

Tavoitteena on, että valtioneuvosto tekee päätökset teemoista syksyllä, ja valtioneuvoston päättämiin teemoihin perustuen strategisen tutkimuksen neuvosto suunnittelee tutkimusohjelmat loppuvuoden aikana.

Ehdotukset tutkimusteemoiksi ovat:

– Osaaminen ja muuttuva työelämä
– Terveys ja elämäntapojen muuttaminen
– Kokonaisturvallisuus globaalissa ympäristössä
– Kaupungistumisen dynamiikka

STN on lisäksi tunnistanut kolme kaikki teema-alueet läpileikkaavaa horisontaalista painopistealuetta:

– Kansainvälisyys
– Digitaalisuus
– Elämänkaari

”Suomi on osa globaalia keskinäisverkottunutta maailmaa, jossa valtiot ovat yhä vahvemmin verkottuneet toisiinsa taloudellisesti, kriisien hallinnassa ja turvallisuuden näkökulmasta. Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus alkavat kietoutua toisiinsa uudella tavalla. Työelämän muutokset ovat puolestaan nopeita ja merkittäviä esimerkiksi robotiikan ja digitalisaation vaikutusten takia. Teollistumisen ajan rakenteet eivät vastaa tulevaisuuden tarpeita. Mitä ovat tulevaisuuden ammatit ja niiden työntekijälle asettamat osaamistarpeet? Näistä ilmiöistä tarvitaan ajantasaista tutkimustietoa”, strategisen tutkimuksen neuvosto perustelee ehdotettuja teemoja.

Tiedon tuottamiseen ja tiedon vastaanottamiseen liittyvät muutokset vaativat strategisen tutkimuksen neuvoston mielestä uutta tutkimustietoa. Perinteinen autoritäärinen, yksikanavainen lähestymistapa ei enää toimi kulttuurissa, jossa jokainen voi seurata itselleen sopivinta asiantuntijaa, asiantuntijana esiintyvää tahoa tai informaatiolähdettä verkossa. ”Erilaisten väestöryhmien tarpeet, motivaatiot, tiedon omaksumistavat ja -kyvyt vaihtelevat suuresti. Siksi tiedon tuotannon, välittämisen ja etenkin erilaisten valistustoimien tulisi mukautua tähän kehitykseen. Tällä muutoksella on merkitystä esimerkiksi terveyden edistämisessä ja elämäntapojen muuttamista tavoiteltaessa”, STN linjaa.

Kaupungistumisen strategisen tutkimuksen neuvosto nostaa yhdeksi tutkimuksen teemaksi. Kaupunkimme kasvavat ihmisten muuttaessa niihin työn, toimeentulon, kulttuurin, opiskelun ja elämäntapavalintojen takia. ”Tarvitsemme tietoa siitä, miten moninaisina kasvukeskuksina toimivat kaupungit voisivat levittää elinvoimaisuutta laajalti ympäröiville alueille. Tähän tarvitaan aktiivista vuoropuhelua eri alueiden kesken”, strategisen tutkimuksen neuvosto toteaa.

Väestönsuojia halutaan edelleen rakentaa

Suomalaisista 70 % ei ole valmis luopumaan väestönsuojien rakentamisesta. Tiedot käyvät ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön teettämästä puhelinhaastattelututkimuksesta. SPEKin mielestä väestönsuojista tulisi käydä turvallisuuspoliittista keskustelua.

Tutkimuksessa haastateltiin 1 000 manner-Suomessa asuvaa, ja tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 %. Kyselyssä selvitettiin mm. väestön turvallisuustaitoja sekä käsityksiä omatoimisesta varautumisesta. Tutkimuksen toteutti Suomen Kyselytutkimus Oy.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on tutkinut kansalaisten käsityksiä väestönsuojien rakentamisesta aiemmin vuosina 2010 ja 2013. Näihin verrattuna väestönsuojien rakentamisella on nyt aikaisempaa vahvempi kannatus.

– Epävarmojen vastaajien (EOS) osuus on merkittävästi laskenut tarkasteluperiodin aikana, mikä osoittaa kansalaisten mielipiteen selkiytyneen väestönsuoja-asiassa, SPEKin tutkija Heikki Laurikainen toteaa.

Vain 11 % vastaajista olisi valmis luopumaan väestönsuojien rakentamisesta. Niistä, joiden mukaan väestönsuojien rakentamisesta tulisi luopua, noin kolmasosa vetoaa taloudellisiin kustannuksiin, kuten rakentamisen ja ylläpidon kalleuteen. Muina syinä mainittiin väestönsuojien hyödyttömyys (eivät toimisi/ auttaisi tosi tilanteessa) ja turhuus. Aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna taloudellisiin seikkoihin vetoaminen näyttää yleistyneen (2015: 27 %, 2013: 11 %). Miehet luopuisivat väestönsuojien rakentamisesta naisia useammin (miehet 15 %, naiset 7 %).

– Se, että entistä harvempi on valmis luopumaan väestönsuojien rakentamisesta, selittynee parhaiten Euroopassa tapahtuneilla turvallisuusympäristön muutoksilla ja yleisellä epävarmuudella, toteaa Laurikainen. – Etenkin Itä-Ukrainan kriisiin liittyy perinteistä sotilaallista voimankäyttöä, mihin väestönsuojelu olennaisesti liittyy. Myös julkisuudessa käyty keskustelu maanpuolustuksen voimavaroista selittänee ihmisten kantaa.

– Pääministeri Sipilän hallitusohjelman asuntopoliittisissa linjauksissa väestönsuojien rakentaminen on nostettu esiin yhtenä asuinrakentamisen kustannustekijänä. On tärkeää, että näitä linjauksia toimeenpantaessa myös yleinen kansalaismielipide otetaan huomioon, SPEKin varautumisjohtaja Karim Peltonen sanoo.

– Nyt saatu tutkimustulos viittaa vahvasti siihen, että suojilla on lisäarvoa vallitsevassa tilanteessa ja että ne luovat turvallisuuden tunnetta. Toivommekin, että suojista käytävä keskustelu olisi jatkossa turvallisuus-, ei asuntopoliittista. On myös tärkeää huomata, että väestönsuojat ovat vain osa väestönsuojelujärjestelmäämme. Jos keinoja väestön suojaamiseen karsitaan yhtäältä, tulee muita keinoja osaltaan lisätä, Peltonen painottaa.

Sisäministeriön työryhmä selvitti viimeksi vuonna 2012 väestönsuojien rakentamista. Tuolloin rakentamiskustannuksien todettiin olevan n. 30 euroa / asuinneliömetri.

Amnesty vaatii uutta EU-operaatiota Välimerelle

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vaatii Brysseliin hätäkokoukseen kokoontuvilta Euroopan johtajilta välittömiä ja tehokkaita toimia tuhansien ihmisten hengen vieneen katastrofin ratkaisemiseksi. Välimerellä on kuollut alkuvuonna sata kertaa enemmän ihmisiä kuin viime vuonna samaan aikaan.

Amnesty julkaisee Europe’s sinking shame: The failure to save refugees and migrants at sea -raportin, joka sisältää aiemmista haaksirikoista pelastuneiden silminnäkijälausuntoja. Raportti osoittaa nykyisten operaatioiden riittämättömyyden ja ehdottaa ratkaisuja tilanteen parantamiseksi.

Amnesty vaatii, että Välimerelle perustetaan humanitaarinen operaatio, jolla on käytössään riittävästi laivoja, ilma-aluksia ja muita resursseja ihmisten pelastamiseksi.

”Brysseliin torstaina kokoontuvilla Euroopan johtajilla on historiallinen mahdollisuus päättää tämä humanitaarinen tragedia. Euroopan unioni sitoutui maanantaina vahvistamaan etsintä- ja pelastuskapasiteettia Välimerellä – sitoumus, joka jäsenmaiden tulee nyt muuttaa konkreettiseksi toiminnaksi”, sanoo Amnestyn Euroopan ja Keski-Aasian johtaja John Dalhuisen .

Italian merivoimien Mare Nostrum -pelastusoperaatio lopetettiin viime vuoden lopulla, minkä jälkeen pakolaisten ja siirtolaisten hukkumiskuolemat Välimerellä ovat lisääntyneet dramaattisesti. Jos kuolleiden määrät viimeisimmästä haaksirikosta vahvistuvat, jopa 1 700 ihmistä on kuollut Välimerellä tänä vuonna. Se on 100 kertaa enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna.

Väite, että Mare Nostrum olisi houkuttanut pakolaisia ja siirtolaisia pyrkimään Eurooppaan on osoittautunut myytiksi: operaation jälkeen Eurooppaan vesiteitse pyrkivien ihmisten määrä on entisestään kasvanut. Pelkästään Italiaan on tullut tänä vuonna jo 24 000 pakolaista ja siirtolaista.

Mare Nostrum -operaation päättymisen jälkeen Euroopan unioni valtuutti EU:n rajavalvontaviraston Frontexin alaisen Triton-operaation valvomaan Välimeren vesiä. Triton ei kuitenkaan ole etsintä- ja pelastusoperaatio, ja sen toimialue ulottuu van 30 merimailin päähän Italian ja Maltan rannikoilta. Valtaosa venehavereista tapahtuu kauempana.

Frontex on itse myöntänyt, etteivät sen resurssit riitä valtavan merialueen vartioimiseen. Valtaosa pelastusoperaatioista onkin rannikkovartioston ja alueella liikkuvien kauppa-alusten harteilla, joita ei ole suunniteltu tai varusteltu meripelastustarkoituksiin. Nämä alukset ovat pelastaneet kymmeniätuhansia ihmishenkiä tänä vuonna, mutta niiden ei voida olettaa ratkaisevan nykyisenkaltaista valtavaa humanitaarista kriisiä. Laivastoalan yritykset ja järjestöt ovatkin kuvanneet tilannetta ”kestämättömäksi” ja vaatineet valtioita lisäämään resursseja ja tukemaan etsintä- ja pelastusoperaatioita.

”Uusi operaatio saataisiin käyntiin muutamassa päivässä”

Arvioiden mukaan yli 800 ihmistä kuoli viime lauantaina 18. huhtikuuta, kun kauppa-alus yritti pelastaa haaksirikkoon joutuneessa veneessä olleet ihmiset. Rannikkovartioston mukaan vene kaatui, kun kaikki veneessä olleet menivät samanaikaisesti sen toiselle laidalle.

Haaksirikoista selviytyneet ovat kertoneet Amnestylle samankaltaisista tapahtumista. Mohammad, 25-vuotias palestiinalainen mies Libanonista, pelastui 4. maaliskuuta tapahtuneesta onnettomuudesta. Vene, jossa hän oli, kaatui kun iso hinausvene lähestyi auttamaan haaksirikkoutuneita.

”He heittivät köysitikkaat… Monet yrittivät saada niistä kiinni ja vene kaatui… Putosin veteen… Immirdan, syyrialainen nainen, ja hänen yksivuotias poikansa kuolivat.”

Italian merivoimien kapteeni Massimiliano Lauretti kertoi Amnestylle, että humanitaarinen operaatio saataisiin pystyyn muutamassa päivässä käskyn saamisesta.

“Olemme valmiita: meillä on hyvin harjoitellut toimenpiteet ja kokemusta pelastusoperaatioista. Jos meitä pyydetään, saamme uudelleenaloitettua humanitaarisen operaation 48–72 tunnissa.”

Amnesty vaatii huomiseen hätäkokoukseen osallistuvia Euroopan valtion- ja hallituksenpäämiehiä perustamaan välittömästi tehokkaan operaation ihmishenkien pelastamiseksi Välimerellä. Ennen kuin operaatio on toiminnassa, EU-maiden on tarjottava Italialle ja Maltalle taloudellista ja logistista tukea etsintä- ja pelastusoperaatioiden parantamiseksi.

”Euroopassa on valheellisesti kuviteltu, että jos emme tee mitään, ihmisten tulo Eurooppaan pysähtyy. Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, ettei käsitys voisi olla kauempana totuudesta, ja sillä on katastrofaalisia seurauksia. Torstaina Euroopan johtajat voivat vihdoin tehdä konkreettisia toimenpiteitä. Tekosyiden keksimisen aika on ohi”, John Dalhuisen sanoo.

Pelastus- ja etsintäoperaatioiden lisäksi EU-maiden tulee nostaa pakolaiskiintiöitään ja lisätä laillisia maahantulokeinoja. Amnestyn Suomen osaston eduskuntavaalien alla tekemässä puoluekyselyssä kaikki eduskuntapuolueet kokoomusta ja perussuomalaisia lukuun ottamatta olivat sitä mieltä, että Suomen pitää lisätä laillisten maahantulokeinojen, kuten humanitaarisen viisumin käyttämistä. Uuteen eduskuntaan valituista kansanedustajista 47 sitoutui tavoitteen edistämiseen Amnestyn vaalikampanjassa.

Suomi osallistuu ydinsulkusopimuksen tarkastelukonferenssiin

Suomi osallistuu ydinsulkusopimuksen yhdeksänteen tarkastelukonferenssiin New Yorkissa 27.4.–22.5.2015.

Suomi tavoittelee yhteistyössä muiden sopimusosapuolten kanssa konferenssista yhteisymmärrystä, joka vahvistaisi ydinsulkusopimusta kansainvälisen aserajoitusjärjestelmän ja turvallisuuden kulmakivenä. Suomi kiinnittää erityistä huomiota ydinaseriisunnan edistämiseen ja ydinmateriaalivalvonnan kehittämiseen osana ydinaseiden leviämisen estämistä.

Alivaltiosihteeri Jaakko Laajava raportoi Lähi-idän joukkotuhoaseetonta vyöhykettä koskevan konferenssin fasilitaattorin ominaisuudessa tarkastelukonferenssille. Lähi-idän joukkotuhoaseetonta vyöhykettä koskevan konferenssin koollekutsujat eli YK:n pääsihteeri sekä Iso-Britannia, Venäjä ja Yhdysvallat valitsivat lokakuussa 2011 Suomen konferenssin isäntämaaksi ja alivaltiosihteeri Laajavan konferenssin fasilitaattoriksi.

Vuonna 1970 voimaan tuleen ydinsulkusopimuksen tavoitteena on ydinaseriisunnan edistäminen, ydinaseiden leviämisen estäminen ja kansainvälisen yhteistyön lisääminen ydinenergian rauhanomaisessa käytössä. Sopimuksen toimivuutta ja noudattamista tarkastellaan viiden vuoden välein järjestettävissä tarkastelukonferensseissa. Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana toimii suurlähettiläs Klaus Korhonen ulkoasiainministeriöstä.

Suomi hyväksyi naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan sopimuksen

Naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus (ns. Istanbulin sopimus) tulee Suomen osalta voimaan 1.8.2015.

Istanbulin sopimus on ensimmäinen eurooppalainen naisia koskeva ihmisoikeussopimus. Sen tarkoituksena on naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja poistaminen, väkivallan uhrien suojeleminen sekä väkivallan tekijöiden saattaminen teoistaan edesvastuuseen. Lisäksi sopimuksen tavoitteena on edistää kaikkien naisiin kohdistuvan syrjinnän muotojen poistamista sekä naisten ja miesten välistä tosiasiallista tasa-arvoa.

Istanbulin sopimuksessa tarkastellaan naisiin kohdistuvaa ja perheväkivaltaa ihmisoikeusnäkökulmasta. Sopimuksen päämäärien toteuttaminen edellyttää kattavia, kokonaisvaltaisia ja koordinoituja poikkihallinnollisia toimintaohjelmia. Sopimuksen tavoitteena on myös tukea ja auttaa lainkäyttöviranomaisia ja järjestöjä toimimaan tehokkaasti yhteistyössä yhtenäisen lähestymistavan omaksumiseksi pyrittäessä poistamaan naisiin kohdistuvaa sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Yleissopimuksen nojalla perustetaan myös kansainvälinen seurantajärjestelmä sopimusmääräysten täytäntöönpanon seurantaa varten. Seurantajärjestelmän puitteissa tehdään myös maavierailuja sopimuspuoliin. Yleissopimus pyrkii osallistamaan myös kansalliset kansanedustuslaitokset seurantaprosessiin. Lisäksi yleissopimus velvoittaa sopimuspuolia kansalliseen koordinointiin naisiin kohdistuvan ja perheväkivallan ehkäisemisessä ja torjumisessa. Yhteensovittamistehtävää varten valtioneuvosto perustaa erityisen koordinaatioelimen.

Kansainvälinen tutkimus: 70 % yrityksistä tietomurron kohteena vuonna 2014

Kansainvälinen tutkimus: 70 % yrityksistä tietomurron kohteena vuonna 2014 – 52 % uskoo joutuvansa onnistuneen kyberhyökkäyksen kohteeksi vuonna 2015

Yritysten sekä organisaatioiden tietoturva-ammattilaisten keskuudessa toteutetun kansainvälisen Cyberthreat Defense Report -tutkimuksen mukaan yritykset joutuvat yhä useammin kyberhyökkäysten, kuten tietomurtojen, kohteeksi. CyberEdge Groupin ja NetIQ:n tutkimukseen vastanneista yli 800 asiantuntijasta 70 prosenttia kertoi edustamansa organisaation joutuneen tietomurron kohteeksi vuonna 2014. Yritysten työntekijät, erityisesti laajat käyttöoikeudet omaavat henkilöt, muodostavat vastaajien mukaan suurimman yksittäisen haavoittuvuuden.

Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa toimivien yritysten sekä organisaatioiden tietoturva-asiantuntijoiden keskuudessa tehty Cyberthreat Defense Report -tutkimus osoittaa, että yrityksiin kohdistuu yhä enemmän tietoturvauhkia. 70 prosenttia vastaajista kertoi edustamansa organisaation joutuneen vuonna 2014 tietomurron kohteeksi. Joka viides (20 %) vastaaja kertoi tietomurtoja olleen vuonna 2014 kuusi tai enemmän. Tietomurtojen määrä on kasvanut vuoteen 2013 verrattuna, jolloin 62 prosenttia vastaajista sanoi joutuneensa tietomurron kohteeksi.

Yli puolet (52 %) tutkimukseen osallistuneista tietoturva-asiantuntijoista uskoo heidän edustaman organisaation joutuvan onnistuneen kyberhyökkäyksen kohteeksi vuonna 2015, vastaavan luvun ollessa vuotta aiemmin 39 prosenttia. He nimesivät merkittävimmäksi haavoittuvuudeksi työntekijöiden heikon tietoisuuden kyberturvallisuudesta. Suurimman haavoittuvuuden muodostavat henkilöt, joilla on laajat käyttöoikeudet yrityksen tietojärjestelmiin.

Tutkimukseen vastanneista yli 800 tietoturva-asiantuntijasta:

– 70 % – tietomurron kohteena vuonna 2014
– 20 % – vähintään kuuden tietomurron kohteena vuonna 2014
– 52 % – uskoo organisaationsa joutuvan onnistuneen kyberhyökkäyksen kohteeksi vuonna 2015
– 59 % – sanoo mobiililaitteisiin liittyvien tietoturvauhkien lisääntyneen vuonna 2014
– 23 % – ei kykene tehokkaasti valvomaan laajat käyttöoikeudet omaavia henkilöitä
– 61 % – uskoo organisaation tietoturvabudjetin kasvavan vuonna 2015

“Yrityksiin kohdistuneet tietomurrot, palvelunestohyökkäykset ja älykkäät verkkohyökkäykset ovat lisääntyneet. On huolestuttavaa, että samaan aikaan organisaatioiden tietoturva-asiantuntijat uskovat yhä vähemmän organisaation omaan kykyyn torjua kyberhyökkäyksiä. Asiantuntijat nimesivät merkittävimmäksi haavoittuvuudeksi työntekijöiden puutteellisen tietoisuuden kyberturvallisuudesta, eli suurin haaste löytyy yritysten sisältä. Käyttäjät eivät tunnista kaikkia riskejä ja tapoja, joilla tietoa voidaan nykyään varastaa”, sanoo NetIQ:n liiketoimintajohtaja Pekka Lindqvist. ”Tietoturva-ammattilaiset tiedostavat, että kyberturvallisuuteen tarvitaan uudenlaista lähestymistapaa niin suurissa kuin pienissä yrityksissä ja kaikilla toimialoilla.”

Kyberturvallisuutta aiotaan parantaa investoimalla tietoturva-analytiikkaan, järjestelmien reaaliaikaiseen seurantaan sekä lokitietojen ja tietoturvatapahtumien käsittelyyn.

Presidentti Niinistö osallistuu Münchenin turvallisuuskonferenssiin

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu Münchenin turvallisuuskonferenssiin 6.-8. helmikuuta 2015. Vuosittaisen konferenssin teemana on tänä vuonna kansainvälisen järjestyksen romahdus. Esillä on erityisesti Ukrainan kriisi ja sen vaikutukset Euroopan turvallisuuteen, Lähi-idän tilanne ja terrorismin vastainen taistelu. Presidentti Niinistö osallistuu Münchenissä korkean tason keskusteluun, jonka aiheena on Ukrainan konflikti ja Euroopan turvallisuus. Presidentti Niinistön ohjelmaan sisältyy myös kahdenvälisiä tapaamisia.

Münchenin turvallisuuskonferenssi on järjestetty vuodesta 1963 lähtien, ja se on riippumaton foorumi, joka pyrkii edistämään konfliktien ratkaisua, kansainvälistä yhteistyötä ja vuoropuhelua turvallisuushaasteisiin vastaamiseksi. Konferenssiin osallistuu yli 400 ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaikuttajaa, joiden joukossa on noin 20 valtion- tai hallituksen päämiestä ja 60 ministeriä. Mukana on mm. Saksan liittokansleri Angela Merkel, Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov.

Münchenin turvallisuuskonferenssin verkkosivut: https://www.securityconference.de/en/

Etyj nimesi Euroopan turvallisuutta pohtivan paneelin jäsenet

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj on nimennyt jäsenet paneeliin, jonka tehtävänä on pohtia Euroopan turvallisuutta. Paneelin 15 jäsentä tulevat Etyjin 57 eri osallistujavaltiosta. Jäseneksi on valittu myös Suomen ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen. Paneelin puheenjohtajana toimii saksalainen Wolfgang Ischinger.

Paneelin tavoitteena on tarjota suosituksia siitä, kuinka lisätä osallistujamaiden sitoutumista yhteiseen turvallisuuteen ja periaatteisiin. Samalla sen avulla pyritään lisäämään vuoropuhelua Etyjin osallistujavaltioiden välillä yhteisistä turvallisuuskysymyksistä. Paneelin jäsenet eivät edusta kotimaitaan vaan toimivat itsenäisessä asiantuntijaroolissa.

Paneelin on tarkoitus tuottaa kesäksi 2015 väliraportti Etyjin roolista Ukrainassa. Laajempia turvallisuuskysymyksiä käsittelevä loppuraportti esitellään Etyjin ministerikokouksessa Belgradissa joulukuussa 2015.

Etyjin viimevuotinen puheenjohtaja Sveitsi teki aloitteen paneelin perustamisesta Baselin ministerikokouksessa 4.12.2014

YK:n aseriisuntatutkimusinstituutin johtoon suomalainen ammattilainen

YK:n aseriisuntatutkimusinstituutin UNIDIRin johtajana aloittaa Jarmo Sareva. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon nimitti 55-vuotiaan Sarevan tehtävään vuoden 2015 alusta alkavalle toimikaudelle.

Instituutti sijaitsee Genevessä, missä Sareva työskentelee myös tällä hetkellä. Ennen nimitystään UNIDIRiin Sareva toimi YK:n aseriisuntatoimiston (UNODA) Geneven sivutoimipisteen sekä aseriisuntakonferenssin sihteeristön (Conference on Disarmament, CD) päällikkönä. Jarmo Sarevalla on laajaa kokemusta myös muista merkittävistä YK-tehtävistä.

Aiemmin Sareva on toiminut suurlähettiläänä ja pysyvän edustajan sijaisena Suomen YK-edustustossa sekä useissa muissa tehtävissä Suomen ulkoasiainhallinnossa.

UNIDIR on pääosin vapaaehtoisrahoituksella toimiva tutkimusinstituutti, joka tuottaa aseriisuntaa ja kansainvälistä turvallisuutta käsittelevää riippumatonta ja korkeatasoista tutkimusta. UNIDIR tukee kansainvälisen yhteisön työtä aseriisunnan ja asevalvonnan sektoreilla myös tarjoamalla ratkaisumalleja YK:n agendalla oleviin kysymyksiin.

”UNIDIRin vahvuus on sen työn riippumaton ja laaja-alainen luonne sekä YK:n tälle työlle tarjoama arvovalta”, Sareva toteaa.

Jarmo Sarevan mielestä on tärkeää myös jatkossa säilyttää instituutin työn riippumattomuus. Suurimmaksi haasteeksi Sareva mainitsee UNIDIRin rahoituksen saattamisen vakaalle ja ennustettavalle pohjalle.

Finavia palkittiin vastuullisuusraportoinnista

Finavia Oyj:n vastuullisuusraportti 2013 voitti julkisten toimijoiden sarjan FIBSin järjestämässä vastuullisuusraportointikilpailussa. Raportti on osa vuosikertomusta.

Finavian vastuullisuusraportti palkittiin nyt ensimmäistä kertaa. Finavia on kehittänyt vastuullisuusraportointiaan määrätietoisesti vuodesta 2011 lähtien, kun erilliset ympäristö- ja HR-raportit sekä toimintakertomus yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Finavia kehittää raportointiaan edelleen myös tänä vuonna.

Tuomaristo kiitteli arvioissaan Finavian raportointia muun muassa lentoasemien ympäristövaikutuksista sekä toimenpiteistä näiden vaikutusten vähentämiseksi. Myös lentoturvallisuuden varmistamisen käsittelemistä kiitettiin. Arvion mukaan raportoinnissa on myös kuvattu selkeästi sidosryhmävuorovaikutuksen muotoja sekä sitä, miten Finavia pyrki raportointikaudella vastaamaan sidosryhmien esille nostamiin asioihin. Arviossa kiitettiin myös raportissa esitettyjä pidemmän aikavälin vertailutietoja.

– Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä tuodaksemme toiminnastamme esille sidosryhmien meiltä odottamia seikkoja. Saamamme tunnustus on hieno palaute koko yhtiölle. Meille on ensiarvoisen tärkeää tuottaa asiakkaidemme tarvitsemat palvelut laadukkaasti ja tehokkaasti sekä hoitaa yhteiskunnallinen roolimme vastuullisesti. Kun toimimme taloudellisesti kestävällä tavalla, voimme kantaa vastuumme sidosryhmiämme kohtaan, sanoo Finavian viestintäjohtaja Mikko Saariaho .

– Finavialta odotetaan avoimuutta ympäristöasioiden lisäksi muun muassa henkilöstöasioissa ja siinä, miten laadukkaasti ja kustannustehokkaasti lentoasemamme tukevat lentoliikenteen toimintaedellytyksiä Suomessa. Perustehtävämme on luoda edellytykset Suomen väkilukuun suhteutettuna ylivertaisille lentoyhteyksille, toteaa Saariaho.

Finavia raportoi vastuullisuudestaan GRI 3 -suositusten mukaisesti tasolla B. Lisäksi raportoinnissa on käytetty lentokenttäoperaattoreille tarkoitetun lisäosan (Airport Operators Sector Supplement, AOSS) tunnuslukuja sekä huomioitu Suomen valtion omistajapolitiikkaa ohjaavat vaatimukset valtionyhtiöiden yritysvastuuraportoinnille.

Finavian vuosikertomus on julkaistu verkkosivuilla, jolta voi tulostaa myös erikseen vastuullisuusraportin pdf-versiona. Raportti löytyy osoitteesta: http://vuosikertomus.finavia.fi/fi/2013

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on keskustellut puhelimitse Ukrainan kriisin johdosta

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on keskustellut puhelimitse Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön toimintaa johtavan Sveitsin liittopresidentin Didier Burkhalterin kanssa. Presidentti Poroshenkon kanssa Niinistö keskusteli torstaina 13. marraskuuta ja liittopresidentti Burkhalterin kanssa maanantaina 10. marraskuuta 2014. Puhelinkeskustelut käytiin Suomen aloitteesta.

Presidentti Poroshenkon kanssa presidentti Niinistö keskusteli Itä-Ukrainan kiristyneestä tilanteesta, kriisin ratkaisumahdollisuuksista ja rauhanprosessin jatkosta. Esillä oli myös YK:n turvallisuusneuvoston Ukrainan tilanteesta pitämä hätäkokous ja sen tulokset. Presidentti Niinistö korosti Suomen täyttä tukea Minskin rauhanprosessille ja Ukrainan suvereniteetille sekä onnitteli Ukrainaa hyvin sujuneista parlamenttivaaleista, jotka järjestettiin 26. lokakuuta.

Etyjin puheenjohtajan, liittopresidentti Burkhalterin kanssa käydyssä keskustelussa oli esillä Ukrainan tilanne ja Etyjin toiminta kriisin rauhanomaisen ratkaisun edistämiseksi. Suomi tukee Sveitsin ponnisteluja Etyjin puheenjohtajamaana.

Tutkimus: Toimiva rajaturvallisuus rakentuu itään ja Eurooppaan

Max Janzon tutki väitöskirjassaan, miten rajaturvallisuuden ammattilaiset rakentavat rajaturvallisuutta ja -alueellisuutta.

Suomella on historiallisesti muovautunut vakuuttava rajastrategia ja vaikutusvaltainen rajaturvallisuuden kulttuuri, jolla vaikutetaan tehokkaasti tapahtumiin turvallisuusrajoilla. Neuvostoliiton romahdettua Suomi pystyi jatkamaan uskottavaa rajavalvontaa itärajalla ja samalla kehittymään eurooppalaisessa rajavalvonnassa.

Parhaiden käytäntöjen viemisellä ja yhteisillä operaatioilla on kyetty vaikuttamaan myös Euroopan muiden ulkorajojen turvallisuustilanteeseen.

Tiedot käyvät ilmi Max Janzonin yleisen valtio-opin väitöstutkimuksesta, joka tarkastetaan Helsingin yliopistossa 21. marraskuuta. Tutkimukseen on haastateltu kahtakymmentä johtavaa rajaturvallisuuden ammattilaista.

Monia turvallisuusrajoja

Suomen käytännöllisessä raja-alueellisuudessa korostuu itäraja ja hyvin toimiva Suomen ja Venäjän välinen rajaturvallisuusyhteistyö. Sosiaalinen raja-alueellisuus puolestaan merkitsee rakentavaa eurooppalaista yhteistyötä Schengen-alueella.

– Suomen rajaturvallisuusajattelu on korostetusti yhteistyöhakuista, Janzon sanoo.

Turvallisuusrajoja on enemmän kuin yksi, ja ne toimivat yhdistelminä. Vartioitujen rajojen lisäksi Janzon erottaa konsulaarisia, taloudellisia ja analyyttisiä rajoja. Vartioiduilla rajoilla varmistetaan rajaturvallisuus. Konsulaariset rajat liittyvät ulkomailla tehtäviin rajaturvallisuustoimiin.

Taloudelliset rajat ovat älykkäitä ja riippuvaisia teknologiasta – niissä käytetään muun muassa biometriikkaa. Analyyttisillä rajoilla puolestaan käytetään tiedustelua ja tiedonvaihtoa.

Uusi aihepiiri

Rajaturvallisuuden tutkimus on maailmalla ja Suomessakin uutta, mutta yleistymässä. Max Janzon on tehnyt tutkimustaan toimiessaan itse rajaturvallisuustehtävissä. Muun muassa Länsisatamasta ja lentokentältä alkanut rajavartioura on vienyt hänet ylitarkastajaksi sisäministeriön rajavartio-osastolle.

Valtiotieteiden lisensiaatti Max Janzonin väitös ”Realizing Border Security Culture in Finland (and Europe)” tarkastetaan perjantaina 21. marraskuuta kello 12.00. Vastaväittäjänä toimii professori James W. Scott Itä-Suomen yliopistosta.

Sähköyhtiöiden suurhäiriöharjoitus katkaisee sähköt Rovaniemellä

Sähköyhtiöiden suurhäiriöharjoitus katkaisee sähköt Rovaniemellä 23.9.2014

Sähköyhtiöt ja viranomaiset järjestävät yhteistyössä VALVE 2014 -häiriöharjoituksen (Valot verkkoon 2014), jossa testataan kansallista sähkönpalautusta koko Suomea koskevassa sähkökatkossa.

Harjoituksen toteuttaminen edellyttää sähköntoimitukseen lyhyitä keskeytyksiä – sähköt katkeavat Rovaniemi-Tervolan alueella tiistai-iltana syyskuun 23. päivä (Muurolan alueella lyhyitä sähkökatkoksia illan aikana, Tervolassa noin klo 19.00 ja Rovaniemellä klo 21.00 alkaen). Sähkökatkojen arvioidut kestot ovat 15 – 45 minuuttia, jonka jälkeen sähköt palautetaan alueelle hallitusti vaiheittain. Harjoitus on tärkeä sähkön huoltovarmuuden turvaamiseksi.

Harjoitus järjestetään sähköyhtiöiden ja viranomaisten yhteistyön kehittämiseksi häiriötilanteiden varalta. Harjoituksen tavoitteena on varmistaa, että mahdollisesti koko Suomea koskevassa sähkökatkossa sähköjen palautus onnistuu Pohjois-Suomen vesivoiman avulla. Harjoitus edellyttää sähköntoimitukseen lyhyitä keskeytyksiä. Harjoitus testaa kokonaisuuden hallintaa ja yhteistoimintaa osapuolten välillä, mutta myös valmiuksia toimia kriisitilanteissa. Harjoitukseen osallistuvat Huoltovarmuuskeskus, voimatalouspooli, Fingrid Oyj, Fortum Power & Heat Oy, Kemijoki Oy, Rovakaira Oy, Rovaniemen Energia Oy, Rovaniemen Verkko Oy ja Tenergia Oy.

Rovaniemen kaupungille ja alueen viranomaisille harjoitus antaa tärkeätä tietoa siitä, millaiset valmiudet alueen toimijoilla on varautua suurhäiriöön sähkönjakelussa. Todellisessa häiriötilan-teessa varautumisen on oltava ajan tasalla ja parhaimpaan mahdolliseen varautumistasoon pyritään harjoittelun avulla.

Harjoitus vaikuttaa rovaniemeläisten perusarkeen

Harjoitus alkaa kuvitteellisella laajalla kantaverkon häiriöllä, joka johtaa todelliseen sähköjen katkeamiseen Rovaniemen alueella. Sähköjen katkeamisen jälkeen alan toimijat toimivat häiriöohjeiden mukaisesti ja palauttavat sähköt käyttöön. Harjoituksessa testataan häiriöohjeistusta käytännössä, toimijoiden välistä johtamisjärjestelyä ja yhteistyötä sekä eri toimijoiden yhteydenpitovälineiden käyttöä ja niiden toimivuutta. Lisäksi harjoitellaan sähkönsiirtoverkon kokoamisessa tarvittavien kytkentöjen tekemistä ja voimalaitoksien toimivuutta verkon kokoamisessa. Sähköt palautetaan alueelle vaiheittain.

Harjoituksessa Rovaniemen keskustan aluetta käsittävä sähkökatko alkaa vaiheittain Rovaniemi-Tervolan alueella tiistai-iltana syyskuun 23. päivä, jolloin Muurolan alueella esiintyy lyhyitä sähkökatkoksia illan aikana, Tervolassa noin klo 19.00 alkaen ja Rovaniemellä klo 21.00 alkaen. Sähkökatkon kokonaiskesto on noin 15 – 45 minuuttia.

Katkon ulkopuolelle on rajattu muun muassa seuraavat tärkeät kohteet:

• Lapin keskussairaala
• Rovaniemen Sairaalakadun terveyskeskus
• Tervolan terveyskeskus
• Suosiolan voimalaitos

Sähkökatkon aikana kaikki järjestelmät, joissa tarvitaan sähköä pysähtyvät. Tämä tarkoittaa käytännössä seuraavien toimintojen keskeytymistä tai häiriintymistä:

• kauppojen kassajärjestelmät
• huoltoasemien polttoaineenjakelu
• veden jakelu
• matkapuhelin- ja internetyhteydet
• hissit (suositellaan ettei hissejä käytettäisi klo 21 – 23 välisenä aikana)
• pankkiautomaatit
• liikennevalot, katuvalot
• ilmastointi

Häiriöitä esiintyy myös muun muassa seuraavissa kohteissa:

• sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin palvelut
• terveyskeskukset, lääkärikeskukset
• teatterit, elokuvateatterit
• liikuntapaikat
• pysäköintihallit
• ravintolat

Harjoitukseen osallistuva sähköyhtiöiden henkilökunta palauttaa sähköjä suunnitelman mukaisesti alueittain. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osaan kaupunkia saadaan palautettua sähköt nopeammin kuin toiseen osaan. On myös mahdollista, että jo kertaalleen palautetut sähköt katkeavat uudelleen hetkeksi.

Toimintaohjeita asukkaille, viranomaisille ja alueen eri toimijoille

Rovaniemen alueen asukkaat voivat käyttää sähköä normaalisti aina sähkökatkoon asti, jotta tilanne on mahdollisimman todenmukainen. On tärkeätä, että sähkökuormitus pysyy normaalilla tasolla harjoituksen alkaessa. Laitteet, jotka saattavat jäädä huomaamatta päälle sähköjen palauduttua, on syytä katkaista. Tällaisia kodinkoneita voivat olla esimerkiksi liesi ja silitysrauta.

Alueen sähköyhtiöt tiedottavat harjoituksesta verkkosivuillaan. Myös tiedotusvälineet uutisoivat harjoituksesta. Twitterissä voi etsiä tietoa harjoituksesta #VALVE2014-hashtagilla. Viranomaisia ja alueen yrityksiä pyydetään tiedottamaan asiasta omissa organisaatioissaan sekä valmistautumaan sähkönjakeluhäiriöön oman ohjeistuksensa mukaisesti.

Asukkaiden ei tarvitse ottaa yhteyttä hätäkeskukseen tai muihin viranomaisiin harjoituksen aikana sähköjen katkeamisen vuoksi, ellei siihen ole todellista tarvetta.

Suomi on yhä enemmän riippuvainen sähkön tuonnista

Suomen sähkön saanti on erittäin riippuvainen sähkön tuonnista. Olkiluoto 3 ydinvoimayksikön viivästymisen ja Venäjän tuonnin merkittävän vähenemisen vuoksi Suomeen on tuotava ulkomailta perusvoimaa lähes 3 000 megawatin edestä kattamaan kotimaan alijäämää.

Puuttuva perusvoima tuodaan Suomeen pääosin muista Pohjoismaista. Tuontia on osin myös Venäjältä ja Virosta, vaikkakin tänä vuonna sähköä on virrannut pääosin toisinpäin eli Suomesta Viroon, ja lisäksi Venäjän tuonti on ollut merkittävästi vähäisempää kuin vielä muutama vuosi sitten.

Fingridin siirtoyhteydet Ruotsiin ovat olleet alkuvuonna kovassa käytössä. Sähköä on tuotu Ruotsista tammi-elokuussa 12,7 terawattituntia, joka on 62 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Markkinoiden puolesta tuonti voisi olla vielä suurempaa kuin mihin siirtoyhteydet riittävät. Siksi sähkön aluehinta onkin ollut tänä vuonna Suomessa neljänneksen korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa.

Suomen sähköjärjestelmä kestää normaalit häiriöt maksimaalisessakin tuontitilanteessa, mutta sen kyky suoriutua vakavammista voimalaitosten tai siirtoyhteyksien vioista on tavallista heikompi. Siirtoyhteyksien vikaantumiset heijastuvat myös välittömästi sähkön hintaan.

Näillä näkymin sähkön tuontitilanne jatkunee samanlaisena aina vuoteen 2018 asti eli kunnes Olkiluoto 3 aloittaa kaupallisen sähkön tuotannon. Venäjän tuonnin osalta keskeisin kysymys on kapasiteettimaksujärjestelmän kehittyminen Venäjällä. Uusia siirtoyhteyksiä ei tällä aikavälillä ole mahdollista rakentaa, mutta toisaalta siirtokapasiteettia tarvitaan kipeästi myös 2020-luvulla. Fingridillä on suunnitteilla uusi yhteys Ruotsiin siten, että se valmistuisi viimeistään 2024.

Fingrid alentaa kantaverkkomaksuja

Fingrid asettaa kantaverkkomaksunsa vuosittain pyrkien viranomaisen sallimaan kohtuulliseen tuottoon. Tämän vuoden ennakoitu tulos on muodostumassa aiempaa arviota suuremmaksi, johtuen siitä, että markkinaehtoiset tuotot ja kulut ovat toteutuneet toisin kuin on arvioitu. Fingrid on tämän vuoksi tehnyt päätöksen alentaa joulukuun kantaverkkomaksuja noin 50 prosenttia.

Fingrid on tehnyt päätöksen myös vuoden 2015 hinnoittelusta. Ensi vuoden kantaverkkopalvelun hintoja alennetaan keskimäärin 2 prosenttia kuluvan vuoden nykyisiin yksikköhintoihin verrattuna.

Yhtiön reservikuluihin, pullonkaulatuottoihin, häviösähkökuluihin ja Venäjän rajasiirtotuottoihin liittyy markkinatilanteesta riippuvia epävarmuustekijöitä, joita on vaikea ennakoida.

– Markkinaehtoisten tuottojen ja kustannusten vaihtelut heijastuvat kantaverkkohinnoitteluun huolimatta siitä, että yhtiö pyrkii riskienhallinnallaan tasaamaan näiden tekijöiden vaikutusta hintoihin ja yhtiön tulokseen. Yhtiön tavoitteena on jatkossakin edullinen kantaverkkohinnoittelu eurooppalaisessa vertailussa. Edullinen hinta perustuu yhtiön kustannustehokkuuteen, jonka kanssa teemme hartiavoimin työtä, toimitusjohtaja Jukka Ruusunen totesi Fingridin Kantaverkkopäivän tiedotustilaisuudessa.

Fingridin maanlaajuinen kantaverkko on keskeinen osa Suomen sähköjärjestelmää. Kantaverkko on sähkön siirron runkoverkko, johon suuret voimalaitokset, tehtaat ja alueelliset jakeluverkot ovat liittyneet. Fingrid huolehtii siitä, että Suomi saa sähköä häiriöttä.

Tulevaisuudessa asukkaat voivat vaikuttaa yhä enemmän kaupunkinsa suunnitteluun

Uusia digipalveluja testataan parhaillaan Pirkanmaalla

VTT on selvittänyt, millaiset uudet digitaaliset työvälineet tukevat asukkaiden osallistumista kaupungin hankkeiden suunnitteluun. Erityisesti kevyet mobiililaitteilla käytettävät sovellukset näyttivät sopivan erilaisten vaihtoehtojen havainnollistamiseen. Myös interaktiivisen suunnittelupöydän ja julkisten ilmoitustaulujen arvioitiin soveltuvan sekä päättäjien että kuntalaisten työvälineiksi. Parhaillaan kaupunkisuunnitteludemoja testataan kuntalaisten kanssa Tampereella syksyn aikana.

Kuntalaisille uudet palvelut tarjoavat mahdollisuuden saada paremmin tietoa suunnitteilla olevista hankkeista. Pelkkien kaavakuvien sijaan visualisoinnit auttavat ymmärtämään suunnitelmien vaikutusta ympäristöön ja hahmottamaan esimerkiksi mittasuhteita paremmin.

VTT:n toteuttamassa ja Tekesin rahoittamassa ILCO-projektissa (Illustrative and participatory community planning) tutkitaan asukkaiden, yritysten ja päättäjien näkemyksiä tulevaisuuden osallistavan kaupunkisuunnittelun menetelmistä.

Ideana on kehittää nykyisen kaupunkisuunnittelun rinnalle uusia digitaalisia palveluita, joiden avulla voidaan esittää alustaviakin asumiseen vaikuttavia ratkaisuja. Palvelun avulla asukkaat voivat antaa entistä paremmin palautetta oman kuntansa tuleviin kaupunkisuunnitteluhankkeisiin ja -vaihtoehtoihin.

Tulevaisuudessa digitaaliset kaupunkisuunnittelupalvelut voisivat olla näkyvillä julkisissa paikoissa, joissa liikkuu paljon ihmisiä, kuten ostoskeskuksissa, rautatieasemalla, kunnan virastotalolla ja palvelupisteissä ja julkisissa liikennevälineissä. Lisäksi asukkaat voisivat tutustua suunnitelmiin kotona tavallisella tietokoneella ja omilla mobiililaitteillaan.

Palvelua voidaan soveltaa esimerkiksi viher- ja virkistysalueiden suunnitteluun ja rakentamiseen, täydennysrakentamishankkeisiin ja kokonaan uusien asuinaluekokonaisuuksien esittelyyn ja niiden yhteissuunnitteluun.

Tutkimuksessa haastateltavien näkemysten perusteella nykyisiä toimintatapoja voi parantaa kiinnittämällä huomiota erityisesti tiedon saatavuuteen ja osallistamisen oikeaan ajankohtaan. Erilaisten vaihtoehtoisten suunnitelmien esittäminen nähtiin tärkeäksi. Liian valmiita ja yksityiskohtaisia suunnitelmia tulisi välttää. Havainnollistamisen arvioitiin parantavan päätöksentekomateriaalin ymmärrettävyyttä ja avoimuutta. Työvälineillä toivottiin voitavan havainnollistaa ja verrata eri vaihtoehtoja sekä arvioida niiden välittömiä ja välillisiä vaikutuksia.

Tampereen demossa visualisoidaan viherkattoja ja kaupunkiviljelyä tulevassa Keskusareenan ympäristössä. Demon osoite: http://ilcocities.jj-net.fi/keskusareena

Kyselyyn kaupunkisuunnittelun menetelmistä voi vastata osoitteessa: http://tinyurl.com/vaikutavisioon

Ulkoministeriöön on perustettu uusi kybersuurlähettilään tehtävä

Vahvistaakseen kansainväliseen kybertoimintaympäristöön liittyvien kysymysten seurantaa, tiedonvaihtoa ja koordinaatiota, ulkoministeriö on perustanut kybersuurlähettilään tehtävän kesäkuussa 2014. Tehtävä on sijoitettu ministeriön poliittiselle osastolle turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikköön. Uutena kybersuurlähettiläänä on aloittanut ulkoasianneuvos Marja Rislakki.

Kybertoimintaympäristöön liittyvät kysymykset ovat viime vuosien aikana nousseet tärkeäksi osaksi kansainvälistä keskustelua. Kybertoimintaympäristöön liittyvät kysymykset ovat myös yhä keskeisempi osa ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.

Kyberdialogia käydään niin Euroopan unionissa ja kansainvälisissä järjestöissä, kuten YK, Etyj, Nato, Euroopan neuvosto ja OECD kuin myös alueellisesti ja kahdenvälisesti. Toimintakenttä on laaja käsittäen mm. kyberturvallisuuteen, ihmisoikeuksiin (ml. sananvapaus ja yksityisyyden suoja), kapasiteettien kehittämiseen, luottamusta lisääviin toimiin sekä internetin hallintoon liittyviä moniulotteisia kysymyksiä. Usein eri ulottuvuudet liittyvät toisiinsa, kun niistä keskustellaan eri foorumeilla. Tämän vuoksi kybertoimintaympäristöön liittyvistä kysymyksistä ja Suomen kannoista on tärkeä pitää yllä kokonaiskuvaa.

Suomi hyväksyi vuonna 2013 kansallisen kyberturvallisuusstrategian. Strategian mukaisesti kansallista kyberturvallisuutta vahvistetaan osallistumalla aktiivisesti ja tehokkaasti kyberturvallisuuden kannalta keskeisten kansainvälisten organisaatioiden ja yhteistyöfoorumeiden toimintaan. Kukin ministeriö vastaa toimialallaan kyberturvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Kyberturvallisuusstrategian toimeenpanoa seuraa Turvallisuuskomitea. Ulkoministeriö varmistaa Suomen kyberturvallisuuden kysymyksissä ottamien kantojen yhteensopivuuden Suomen yleisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan kanssa ja yhteensovittaa tässä tarkoituksessa kansainväliseen eri kybertoimintaympäristöön liittyviä ulottuvuuksia.

Kybertoimintaympäristöön liittyviä asioita hoidetaan valtionhallinnossa useissa ministeriöissä ja virastoissa. Ulkoministeriön toimialaan kuuluvia kysymyksiä hoidetaan ministeriössä useammalla eri osastolla ja yksikössä. Kybersuurlähettilään tehtävän perustaminen ei merkitse muutoksia olemassa oleviin vastuunjakoihin. Tietoturvakysymykset (tietoverkkojen suojaaminen ym.) eivät kuulu kybersuurlähettilään seuranta- ja koordinaatiotehtävien piiriin.

Poliisit: Säästöt vaikuttavat jo turvallisuuteen

Sisäinen turvallisuus lamautetaan budjettiehdotuksessa

– Miten Suomi voisi olla Euroopan turvallisin maa, jos budjettiehdotus toteutuu. Näillä toimilla lamautetaan sisäinen turvallisuus. Emme voi hyväksyä tätä, sanoo Suomen Poliisijärjestöjen liitto ry puheenjohtaja Yrjö Suhonen. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ovat korkealla, mutta budjettiesitys ei tue tavoitteen saavuttamista. Säästöistä Sisäministeriön osalta yli 90%:a kohdistuu hätäkeskusten työhön ja poliisiin. Säästöt vaikuttavat myös Oikeusministeriön toimintaan voimakkaasti.

Ehdotuksen mukaan poliisitoimesta vähenisi 520 henkilötyövuotta. Tällä on suora vaikutus kansalaisten saamiin poliisipalveluihin. Poliisin edellytetään toimivan asiakaslähtöisesti ja eettisesti korkeatasoisesti niin, että luottamus toimintaan säilyy. Samalla kuitenkin todetaan, että poliisin peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan kehyskaudella ja palvelun laatu saattaa heiketä resurssien vähetessä.

– Entistä niukemmin resurssein on mahdotonta toimia kaikissa tilanteissa asiakaslähtöisesti ja eettisesti korkeatasoisesti. Pelkona on, että kentällä toimivat henkilöt joutuvat tekemään ratkaisuja tehtävien priorisoinnin suhteen ja yksittäiset virkamiehet joutuvat myöhemmin vastuuseen tästä, vaikka vastuu kuuluisi niille, jotka ovat luoneet puitteet toiminnalle.

Kansalaisten tasa-arvo on enää juhlapuheissa

Suomalaiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa poliisipalveluiden osalta eikä oikeuslaitoskaan kykene hoitamaan oikeusprosesseja odotusten mukaisesti.

– Poliisi ja OM:n alainen syyttäjänlaitos ovat olleet esillä kesän aikana mediassa juuri siksi, että nykyisilläkään resursseilla ei pystytä hoitamaan vaadittuja työtehtäviä. Päättäjät eivät voi olla tietämättömiä tilanteesta. Tulisiko päättäjien priorisoida tehtävät, jotka näiden laitosten työhön kuuluu?

Budjettiehdotus tarkoittaa käytännössä, että poliisipalveluita keskitettäisiin entisestään suuriin paikkakuntiin. Poliisiylijohtaja Paatero ehdottaa blogissaan resurssipulaan lääkkeeksi kyläpoliiseja. Nykyinen poliisityö eroaa kuitenkin selkeästi entisestä kyläpoliisitoimista. Työturvallisuus ja oikeusturva ovat muun muassa asioita, joihin Paatero ei ota kantaa kirjoituksessaan.

– Ihmettelen mistä tällainen toiminta saisi rahoituksen ja ollaanko todella valmiita purkamaan PORA III:n tavoitteet keskitetystä toiminnasta hajauttamalla työt ei ammattilaisille. Tässä tulee vastaan myös kansalaisten turvallisuus ja tasa-arvo. Mielestäni, jokaisella suomalaisella on oikeus laadukkaaseen sisäiseen turvallisuuteen.

Harjavallan ennätysvuoto toi esille ihmisten huolen

Harjavallan ennätysvuoto toi esille ihmisten huolen – kansalaiset vaativat viranomaistoiminnan tehostamista

Suomen luonnonsuojeluliitto on saanut runsaasti kansalaispalautetta Kokemäenjoen nikkelipäästöön liittyen.

Ihmiset toivovat, että päättäjät ottavat jatkossa kansalaisten huolen ympäristöongelmista vakavasti. Luonnonsuojeluliitto on huolestunut viranomaisten resursseista ja asenteesta ympäristöasioissa.

Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n 66 tonnin nikkelipäästö Kokemäenjokeen on Suomen kaikkien aikojen pahin nikkelivuoto. Vuoto saastutti Kokemäenjokea noin 40 kilometrin matkan Harjavallasta merelle saakka. Nikkelin raja-arvot ylitettiin paikoin nelisataakertaisesti.

SuomiAreenaan osallistuva Luonnonsuojeluliitto on tutustunut kuluneella viikolla tapahtumapaikkoihin ja käynyt kansalaiskeskustelua vuodon seurauksista. Luonnonsuojeluliitto on kerännyt Kirjurinluodosta kuolleita simpukoita, joiden joukossa on mm. silmälläpidettävää soukkajokisimpukkaa.

– Olemme saaneet paljon yhteydenottoja huolestuneilta kansalaisilta, jotka ihmettelevät miten tämänkaltaisia vahinkoja voi vielä nykyään päästä tapahtumaan, sanoo Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

– Ihmiset odottavat nopeaa ja oikeaa tietoa. Ongelmia ei pidä vähätellä ja vastaavat onnettomuudet on jatkossa pystyttävä estämään. Myös teollisuuden itsensä tulee huomioida katastrofiin johtaneet syyt ja tehdä riittävät muutokset omissa laitoksissaan, Sulkava sanoo.

Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä ympäristöviranomaisten ja poliisin on tutkittava Harjavallan nikkelivuodon syyt perusteellisesti.

– Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun joudumme ihmettelemään viranomaisten viivyttelevää ja hapuilevaa tiedotusta. Suomeen tarvitaan ympäristörikoksiin erikoistunut poliisin tutkintayksikkö, sanoo Sulkava.

Massiivinen nikkelivuoto on merkittävä haitta Kokemäenjoen ja sen suiston ekosysteemille. Nikkeli on raskasmetalli, joka on myrkyllinen eläin- ja kasviplanktonille sekä monille pohjaeläimille ja kaloille. Harjavallan vuodossa nikkeli oli veteen liukenevassa muodossa ja siten erityisen haitallista.

Joen tila oli parantunut jo varsin hyväksi, vaikka pohjassa on kertyneenä suuria määriä ympäristömyrkkyjä aikaisemmilta vuosikymmeniltä. Pohjaan kertyneet myrkyt uhkaavat lähteä liikkeelle, jos joen pohjaa kaivellaan. Tämä uhka voi toteutua esimerkiksi suunnitellun Säpilän oikaisu-uoman yhteydessä.

Harjavallan onnettomuuden seuraukset näkyvät jokiekosysteemissä, esimerkiksi kaloissa, vielä vuosia.