Suomalainen langattoman terveysteknologian huippuosaaminen esillä Barcelonassa

Yhdeksän suomalaista terveys- ja hyvinvointiteknologiayritystä esittelee ratkaisujaan 24.-27. helmikuuta järjestettävillä Mobile World Congress -messuilla.

Beddit, Caktus, PulseOn, Firstbeat, Lewel, Framgo, HeiaHeia, Korulab and Omegawave ovat kaikki edelläkävijöitä langattoman terveys- ja hyvinvointiteknologian alalla. Yritysten mobiilisovelluksia hyödyntävät tuotteet lisäävät ihmisten hyvinvointia ohjaamalla ja motivoimalla käyttäjiään muun muassa parantamaan unen laatua, kiinteyttämään kehoa ja optimoimaan nestetasapainoa.

Kaikki yhdeksän yritystä esittelevät tuotteitaan Team Finlandin näyttelyosastolla Mobile World Congress –messuilla Barcelonassa. Yritykset nousevat lavalle maanantaina 24. helmikuuta klo 14:00 ja tiistaina 25. helmikuuta klo 13:00. Luvassa on kattaus kansainvälisestikin ainutlaatuisia tuotteita ja sovelluksia, joista osa on jo herättänyt sijoittajien mielenkiinnon maailmalla.

Mobile World Congress on yksi maailman tärkeimmistä mobiilialan tapahtumista. Viime vuonna messuille osallistui yli 72000 kävijää, ja tänä vuonna osallistujamäärän odotetaan nousevan yli 75000. Tapahtuma järjestetään 24.-27. helmikuuta Barcelonassa. Team Finland on mukana messuilla osastolla 5F31.

Lisää mukana olevista yrityksistä: http://www.helsinkibusinesshub.fi/article/cutting-edge-mobile-health-companies-heading-to-barcelona/

Ionisoivan säteilyn vaaroilta suojautumista koskeva direktiivi on päivitetty

Ionisoivan säteilyn vaaroilta suojautumista koskeva direktiivi on päivitetty EU:ssa työntekijöiden ja väestön säteilysuojelun varmistamiseksi. Samalla on koottu yhteen direktiiviin aiemmat eri osa-alueiden hajanaiset säädökset.

Direktiivissä täsmennetään pelisääntöjä säteilyn mahdollisimman tarkoituksenmukaisen ja turvallisen käytön varmistamiseksi lääketieteellisessä potilastyössä ja seulonnoissa, teollisuudessa sekä oikeus- ja poliisiviranomaisten teettämissä tutkimuksissa. Esimerkiksi röntgenlaitteet tuottavat säteilyä.

Direktiivissä myös säädetään kotien, työpaikkojen ja julkisten tilojen radonpitoisuuden viitearvosta. Jatkossa sisäilman radonin viitearvo on 300 Bq/m3. Suomen tulee pyrkiä siihen, että tulevaisuudessa radonpitoisuudet jäisivät alle tämän viitearvon, vaikka kyseessä ei ole ehdoton raja-arvo. Työpaikkojen osalta on kansallisesti mahdollista asettaa korkeampi viitearvo, mikäli jäsenvaltion olosuhteet sitä vaativat. Nykyisin Suomessa työpaikkojen radonpitoisuus ei saa ylittää 400 Bq/m3. Uusien asuntojen suositusarvo on 200 Bq/m3 ja olemassa olevien asuntojen 400 Bq/m3.

Lisäksi direktiivissä ohjeistetaan varautumaan erilaisiin säteilyvaaratilanteisiin sekä säädetään vaaratilanteiden aikana toimintaa koskevista velvoitteista. Direktiivin vaatimukset on lisättävä kansalliseen lainsäädäntöön 6.2.2018 mennessä. Suomen säteilylainsäädäntö uudistetaan kokonaisuudessaan samassa yhteydessä. Direktiivin toimeenpano aiheuttaa muutoksia myös esimerkiksi pelastuslainsäädäntöön ja ydinenergialainsäädäntöön.

Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö vastaa säteilylain noudattamisen ylimmästä johdosta ja ohjaa väestön suojelemista haitalliselta säteilyltä

Sähköinen asiointi mahdollistaa uudenlaisen vuorovaikutuksen terveyspalveluissa

Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä on käytössä toistaiseksi Suomen ainoa kaikkien alueen kuntien terveyskeskusten ja keskussairaalan yhteinen potilastietojärjestelmä. Maaliskuusta alkaen sairaanhoitopiirin asukkailla on myös käytössään maan laajimmat mahdollisuudet sähköiseen asiointiin terveydenhuollossa. Pohjois-Karjalassa on käytössä sellaisia terveydenhuollon sähköisiä palveluja, joiden vaatimusmäärittelyjä aletaan vasta valmistella valtakunnan tasolla.

Pohjoiskarjalaisilla polvijärveläisiä lukuun ottamatta on maaliskuusta lähtien käytössään sähköinen Medinet-omaterveyspalvelu. Tohmajärvellä palvelu tulee käyttöön huhtikuussa. Palvelu otettiin ensimmäisenä käyttöön Joensuussa kesällä 2012.

– Sähköiset palvelut täydentävät nykyisiä terveydenhuoltopalveluitamme. Hyvät käyttökokemukset pilottivaiheessa kannustivat meitä laajentamaan palveluita koko sairaanhoitopiirin alueelle , kertoo ylilääkäri Anu Niemi Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä.

Sähköinen asiointi mahdollistaa uudenlaisen vuorovaikutuksen

Medinetin kautta kuntalainen voi tarkastella omia terveystietojaan mm. rokotuksia, laboratoriovastauksia sekä ammattilaisen kanssa tehtyä hoitosuunnitelmaa. Palvelussa on maaliskuun alusta lähtien myös erilaisia esitietolomakkeita, jotka perinteisesti on täytetty vastaanotolla. Esimerkiksi äitiysneuvolan ja työterveyshuollon esitietolomakkeet voi jatkossa täyttää rauhassa kotona ennen vastaanottoa. Myös terveysaseman vaihtaminen onnistuu suoraan palvelussa. Lomakkeet on samalla yhdenmukaistettu maakunnan kuntien yhteistyönä. Pohjois-Karjalan keskussairaala pilotoi tämän vuoden aikana leikkaukseen tulevan potilaan sähköistä esitietolomaketta.

– Medinet on potilaan oma ikkuna potilastietojärjestelmään. Se on potilaan ja ammattilaisen välinen vuorovaikutteinen kanava, joka tavallaan tuo terveysaseman lähipalveluksi kansalaisen olohuoneeseen, kuvaa ylilääkäri Anu Niemi, joka toimii palvelua koordinoineen alueellisen terveydenhuollon asiantuntijaryhmän puheenjohtajana.

Medinet on suoraan yhteydessä alueen potilastietojärjestelmään (Mediatri). Kuntalainen voi hoitosuunnitelmansa mukaisesti tallentaa Medinettiin omia mittaustuloksiaan, mm. verenpaineen kotimittaustuloksia, jotka siirtyvät suoraan potilastietojärjestelmään. Terveydenhuollon ammattilainen voi puolestaan seurata ja ohjata hoitoa potilastietojärjestelmän kautta. Kevään aikana avataan kansalaiselle mahdollisuus tallentaa myös muualla annettuja rokotuksia, reseptilääkkeitä ja puhelinnumeromuutoksia järjestelmään. Medinet on lisäpalvelu, joka ei poista henkilökohtaisen kohtaamisen tarvetta, mutta parhaassa tapauksessa lisää potilaan sitoutumista hoitoonsa.

– Kun kuntalainen ottaa vastuuta omasta terveydestään, esimerkiksi sähköisessä palvelussa, se on kustannustehokasta ennaltaehkäisevää hoitotyötä, kiteyttää Joensuun johtava ylilääkäri Ari Laakkonen sähköisen omaterveyspalvelun hyödyt.

Sähköisten palvelujen käyttöön ei ole ikäkynnystä

Pohjoiskarjalaisten valmiudet käyttää sähköistä terveyspalvelua ovat hyvät, tämä selvisi Pohjois-Karjalassa ja Ylä-Savossa toimivassa Assi-hankkeessa tehdyssä selvityksessä (n=796). Kuntalaiset kokivat myös sähköiset terveyspalvelut pääsääntöisesti hyödyllisiksi.

– Myönteinen havainto oli myös se, että seniorikansalaisetkin kokivat olevansa valmiita käyttämään sähköisiä palveluita. Ikäluokkien välillä ei ollut suurta eroa halukkuudessa käyttää näitä palveluja, kuvaavat hankkeen projektipäällikkö Päivi Sihvo Karelia-ammattikorkeakoululta ja yliopettaja Annikki Jauhiainen Savonia-ammattikorkeakoululta.

Medinet-palveluun pääsee osoitteesta http://medinet.pohjoiskarjala.net/. Ensimmäisellä kerralla käyttäjän täytyy luoda uusi tili, jonka jälkeen voi kirjautua palveluun sisään. Palveluun kirjautuminen tapahtuu joko matkapuhelimella tai pankkitunnuksilla.

Suomalaisyrityksille satojen miljoonien eurojen markkinat Tanskan sairaalaprojekteissa

Tanskan terveydenhuoltouudistuksessa useat sairaalat joko uusitaan lähivuosina tai rakennetaan kokonaan uudestaan. Investointien arvioidaan olevan jopa 6,7 miljardia euroa. Uudistuksen myötä sairaaloita tehostetaan muun muassa päiväkirurgialla, keskittämällä erikoisresurssit ja ulottamalla potilasprosessit eri terveydenhuollon organisaatioiden yli aina kotiin asti.

Tanskassa on muiden Pohjoismaiden tavoin käynnissä terveydenhuollon kokonaisuudistus. Maassa on suunnitteilla yli 40 sairaalaprojektia liittyen vanhojen sairaaloiden uudistamiseen ja uusien rakentamiseen. 1960- ja 70-luvuilla rakennetut sairaalat ovat vanhentuessaan käymässä logistisesti tehottomiksi, eivätkä ne vastaa terveydenhuollon muuttuviin vaatimuksiin.

– Sairaalaprojektien suunnitellut investoinnit ovat noin 6,7 miljardia euroa vuoteen 2025 mennessä, tiivistää Finpron Skandinavian päällikkö Sissi Silván markkinoiden suuruuden.

– Parhaillaan Tanskan sairaalaprojektit ovat suunnitteluvaiheessa. Huomiota kiinnitetään juuri nyt erityisesti suunnitteluun, teknologiaan, uusiin konsepteihin ja innovaatioihin. Nämä ovat vain pieni osa sairaalan kokonaiskustannuksista, mutta monet myöhemmistä päätöksistä ja hankinnoista tehdään jo tässä vaiheessa, kuvaa Finpron terveydenhuoltoon erikoistunut seniorikonsultti Eero Toivainen .

Toivaisen mukaan suomalaisyrityksillä on vahvaa osaamista potilasvirran hallintaan, infektoiden kontrollointijärjestelmiin, ilman puhdistamiseen, jätteiden ja pyykin logistiikkaan, leikkaussaleihin, digitaaliseen lukitukseen ja esimerkiksi 3D-suunnitteluun liittyen.

Uusia supersairaaloita

Osana terveydenhuollon uudistusta Tanska on jaettu viiteen sairaanhoitopiiriin, joihin jokaiseen rakennetaan yksi niin sanottu supersairaala. Ne keskittyvät jokainen tiettyihin terveydenhuollon erikoisaloihin, tarjoten parhaat lääkärit ja laitteet.

– Esimerkiksi Pohjois-Sjellantiin rakennetaan vuosina 2017–2020 supersairaala, johon investoidaan noin 500 miljoonaa euroa. Valmistuessaan sairaala tarjoaa akuuttia hoitoa alueen yli 300 000 asukkaalle, kertoo Silván konkreettisista hankkeista.

– Tanskan terveydenhuollon järjestämisessä tavoitellaan kulujen säästämistä ja toiminnan tehostamista: miten tarjota parempia, nopeampia ja halvempia terveyspalveluita. Uudistuksella pyritään vähentämään kallista sairaala-aikaa ja vuodeosastoja lisäämällä päiväkirurgiaa, potilashotelleja ja etähoitoa. Digitaaliset palvelut ovat merkittävässä roolissa uudistuksissa, Toivainen kuvaa modernisointia.

Tanskalaiset ostajat läsnä verkostoitumistapahtumassa

Finpro järjestää 25.3. verkostoitumistapahtuman Kööpenhaminassa yhteistyössä Suomen suurlähetystön kanssa. Tilaisuudessa suomalaiset alan yritykset esittelevät ratkaisujaan ja palvelujaan Tanskan sairaalaprojektien avainhenkilöille.

– Tapahtumaan tulee Tanskan sairaanhoitopiireistä projektijohtajia ja sairaalateknologiaan liittyen tärkeimmät sisäänostajat. Myös sairaaloiden suunnitteluun ja päätöksentekoon liittyviä henkilöitä, kuten arkkitehti- ja insinööritoimistojen edustajia tulee mukaan. Tapahtumaan voi vielä hakea mukaan ja se on erinomainen tilaisuus suomalaisyrityksille markkinoida osaamistaan, kiteyttää Silván.

– Tuemme suomalaisyrityksiä hahmottamaan oikean ajankohdan markkinoille menemiseen, löytämään oikeat kontaktit ja hallitsemaan hankintaprosessit, päättää Toivainen.

Uutta antibioottia etsitään eurooppalaisena yhteistyönä

Uudet antibiootit haussa eurooppalaisena yhteistyönä

Yli 30 eurooppalaista yliopistoa, yritystä ja tutkimusyksikköä etsii yhteistyössä uusia antibiootteja esimerkiksi salmonellan ja aivokalvontulehduksen aiheuttajia vastaan. Ensimmäisiä tuloksia odotetaan kuuden vuoden kuluessa.

Euroopan bioteknologiaverkosto EBN on käynnistänyt kuusivuotisen projektin, jonka tarkoituksena on löytää uusia antibakteerisia aineita. Kohteena ovat gramnegatiiviset bakteerit, johon kuuluvat esimerkiksi salmonellan, aivokalvontulehduksen ja legioonalaistaudin aiheuttajat sekä kolibakteeri.

Tutkimusorganisaatio on valinnut ennalta kahdeksan lääkeaineaihiota, joiden joukosta lopulliset tutkittavat päätetään.

Professori Jari Yli-Kauhaluoman lääkkeiden keksimiseen erikostunut tutkimusryhmä Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa muokkaa kokeisiin valittavien antibakteeristen aineiden kemiallista rakennetta. Tavoitteena on parantaa niiden kykyä tuhota tauteja aiheuttavia gramnegatiivisia bakteereita tai estää niiden kasvua.

Vuoteen 2019 mennessä on tarkoitus saada ensimmäisen vaiheen kliiniset testit päätökseen vähintään yhden antibiootin osalta.

____________________

ENABLE-tutkimushanke on saanut 85 miljoonan euron rahoituksen Innovative Medicines Initiativelta (IMI). Hanketta koordinoivat Uppsalan yliopisto ja GlaxosSmithKline. Farmasian tutkimusryhmän osuus rahoituksesta on 1,4 miljoonaa euroa.

European Biotechnology Network EBN

Muistisairaudet ovat lisääntyneet huolestuttavasti

Muistisairauksiin sairastuu joka päivä 36 uutta suomalaista. Kaikkein iäkkäimmistä kansalaisista tästä ongelmasta kärsii joka toinen. Muistisairaudet ovat eteneviä aivoja rappeuttavia, muistia sekä muita mielen toimintoja heikentäviä sairauksia.

Alzheimerin tauti kattaa näistä valtaosan. Seuraavaksi yleisin on verisuoniperäinen muistisairaus. Ne esiintyvät ikäihmisellä usein yhtäaikaisesti. Dementialla tarkoitetaan vaikea-asteiseksi edennyttä muistisairautta.

Arvioiden mukaan vain noin kymmenesosa lievää muistisairautta sairastavista on nykyisellään diagnosoitu ja hoidon piirissä. Kaikista muistisairaista alle puolella on diagnoosi ja vain noin viidesosalla on asianmukainen lääkehoito.

– Alkavassa muistisairaudessa uusien asioiden oppiminen on vaikeampaa ja asioiden mieleen painaminen tai palauttaminen on työläämpää. Unohtelet tapaamisia ja tuttujen nimiä. Hukkaat tavaroita, ja muistioire haittaa töitä tai arkiaskareita. Tavallista on myös päättely- ja ongelmanratkaisukyvyn sekä käsitteellisen ajattelun heikkeneminen, esim. taloudellisten asioiden hoitamisen vaikeus. Usein myös mielialamuutokset, ahdistuneisuus ja apaattisuus ilmaantuvat yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa, kertoo lääketieteen tohtori Vesa Savander Diacor Leppävaarasta.

Diacoriin on rakennettu uusi palvelu, jossa muistiasioihin perehtyneet lääkärit toimivat muistihoitajan kanssa työparina. Muistihoitajia ja -lääkäreitä toimii tällä hetkellä Alppikadun ja Leppävaaran lääkäriasemilla.

– Tärkeintä on ottaa oirehdinta esille ja ryhtyä toimeen. Vain todettua muistisairautta voidaan hoitaa ja sairaudenkulkuun vaikuttaa. Vaikuttamismahdollisuudet ovat sitä paremmat, mitä varhaisemmassa vaiheessa sairaus todetaan. Missään vaiheessa ei ole kuitenkaan liian myöhäistä.

Ministeri Huovinen: Suomalaisten terveys- ja hyvinvointierot kasvaneet edelleen

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen on huolissaan eri sosiaaliryhmien edelleen kasvaneista terveys- ja hyvinvointieroista. Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivillä Helsingissä puhuneen Huovisen mukaan terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen tavoite luisuu koko ajan kauemmas, vaikka jokainen hallitusohjelma ja jokainen kuntien hyvinvointistrategia tähtää terveyserojen kaventamiseen.

”Ylemmissä sosioekonomisissa ryhmissä olevien terveys ja hyvinvointi on parantunut. Alimmassa ryhmässä olevien olot eivät ole muuttuneet. Suuri osa hyvinvointi- ja terveyseroista selittyy elämäntavoilla. Huonossa asemassa olevien väestöryhmien ylisairastavuudesta aiheutuva kuormitus on sekä valtakunnallisesti että paikallisesti suuri taloudellinen kustannustekijä. Inhimillinen lasku on usein mittaamaton. Miten varmistaa, että perusterveydenhuollossa ihmisten ongelmiin tartutaan ajoissa eikä kenenkään asiaa jätetä vellomaan eri toimijoiden välisille hallinnon portaille?”, ministeri Huovinen sanoi.

Huovisen mielestä sote-uudistuksella pystytään ennaltaehkäisemään ongelmien pitkittymistä.

”Liian usein hoidamme nyt kalliilla ja pitkän ajan kuluessa ihmisiä, joiden ongelmiin olisi pitänyt löytää apua jo paljon varhaisemmassa vaiheessa. Näin toimien meiltä loppuvat pian rahat ja henkilökunta. Juuri siksi uudistuksessa ei pidä jumiutua vain terveydenhuollon näkökulmaan. Pitää huomata, että hyvällä sote-integraatiolla saamme aikaan sellaisen kokonaisuuden, jossa ongelmat havaitaan ajoissa, ja myös ammattilaisten apu on oikea-aikaisesti saatavilla”, ministeri Huovinen painotti.

Sote-intergraatiolla pystytään puuttumaan myös ikääntyneiden palvelujen parantamiseen.

”Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitäminen on kaikkien toimijoiden tehtävä. Toimintakyvyn heikkenemisestä johtuviin ongelmiin tulee reagoida nopeasti. Ikääntyneen ihmisen tilanne selvitetään, hoito käynnistetään ja aina samanaikaisesti arvioidaan kuntoutuksen tarve. Ensihoidon, ympärivuorokautisen päivystyksen ja kotihoidon yhteistoimintaa on pystyttävä uudessa organisaatiossa kehittämään niin, että vain aivan välttämättömissä tilanteissa ikääntyneen potilaan hoito tapahtuu sairaalassa. Kyse ei siis ole vain perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen yhteistyöstä, vaan mitä suurimmassa määrin myös erikoissairaanhoidon osuudesta kokonaisuudessa. Uudessa sote-rakenteessa parhaimmillaan yksi taho vastaa palvelukokonaisuudesta mahdollistaen toiminnan tehokkaamman kehittämisen”, ministeri Huovinen sanoi.

Viimeaikaisten tutkimus- ja kehitystyön sekä hoitomenetelmissä tehtyjen muutosten ansiosta on tullut esille, että joitakin nykyisiä hoitomenetelmiä olisi syytä kyseenalaistaa. Potilaita on turha altistaa turhille riskeille ja samalla palveluja pystytään tehostamaan.

”Yhdenvertaisuuteen liittyy se, että hoitomenetelmät ovat perusteltuja ja vaikuttavia terveyskeskuksesta tai sairaalasta riippumatta”, ministeri Huovinen muistutti.

Lahtelainen terveysteknologia ja koulutus esillä Dubaissa

Fysralle merkittävä vientisopimus

Lahtelainen fysioterapian hoitokalusteita valmistava Fysra Oy solmi merkittävän yhteistyösopimuksen saudiarabialaisen kumppanin kanssa Dubaissa. Sopimuksen myötä Fysra toimittaa tänä vuonna 500 hoitopöytää Saudi-Arabiassa sijaitseviin hoitolaitoksiin.

Dubaissa torstaina päättynyt maailman suurimpiin lukeutuva terveysalan messutapahtuma Arab Health oli menestys myös muille messuilla esillä olleille lahtelaisyrityksille Oy Neurosonic Finlandille ja Nordic Simulators Oy:lle, jotka sopivat useista pienemmistä toimituksista sekä jälleenmyyntikontakteista Lähi-Idän ja Aasian alueella.

”Lähi-Idän terveydenhuoltomarkkinat ovat voimakkaassa kasvussa, josta Lahden seudun yritykset ovat pitkäjänteisen työn myötä vihdoin saamassa oman osansa. Nyt solmitut sopimukset ovat vasta alku suuremmille yhteistyökuvioille”, kertoo Fysra Oy:n toimitusjohtaja Mika Ora.

Yritysten lisäksi delegaatiovierailulle osallistunut Lahden ammattikorkeakoulu solmi yhteistyösopimukset sosiaali- ja terveysalan koulutuksesta Arabiemiirikunnissa sijaitsevien Sharjahin yliopiston ja Fatima Collegen kanssa. Sopimukset mahdollistavat pitkäjänteisen koulutusyhteistyön käynnistämisen korkeakoulujen välillä.

Lahden Seudun Kehitys LADEC on usean vuoden ajan aktiivisesti rakentanut yhteistyöverkostoa lahtelaisten ja eri puolilla Suomea toimivien suomalaisten hyvinvointi- ja kuntoutusalan yritysten kanssa, jotka voivat yhdessä tuottaa laajempia tuote- ja palveluratkaisuja Gulfin alueen asiakkaiden tarpeisiin.

Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n järjestämälle ja maakuntajohtaja Jari Parkkosen johtamalle delegaatiolle antoi tukensa myös Suomen Abu Dhabin suurlähettiläs Ilkka-Pekka Similä, joka vieraili yritysten yhteisosastolla ja osallistui yhteistyöneuvotteluihin.

Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutuksia tutkitaan

GERoNiMO-projekti etsii vastauksia sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutuksiin

Vuoden 2014 alussa alkanut GERoNiMO-hanke (Generalised EMF Research using Novel Methods) pyrkii paikkaamaan aukkoja sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutuksia koskevissa tiedoissa sekä vähentämään ihmisten altistumista. Suomesta kansainväliseen tutkimukseen osallistuvat Itä-Suomen yliopisto ja Työterveyslaitos.

Sähkömagneettisia kenttiä käyttäviä uusia teknologioita kehitetään jatkuvasti lisää. Niiden terveysriskit aiheuttavat huolta, koska tähänastisten tutkimusten tulokset ovat osittain ristiriitaisia.

– GERoNiMO-projektin avulla pyrimme saamaan mahdollisimman paljon lisätietoa sähkömagneettisten kenttien mahdollisista vaikutuksista syöpäriskiin, lisääntymisterveyteen, aivojen toimintaan, hermoston rappeutumissairauksiin ja ikääntymiseen, kertoo tutkimusprofessori Maila Hietanen Työterveyslaitoksesta.

Hankkeessa tarkastellaan erilaisten seuranta- ja valvontalaitteiden välitaajuisten kenttien (kilohertseistä muutamiin megahertseihin) ja langattomien viestintälaitteiden radiotaajuisten kenttien (yleensä yli 900 megahertsia) terveysvaikutuksia.

Suomi vastaa biologiamoduulista

Suomen vastuulla tutkimuksessa on biologiamoduuli, jota johtaa Itä-Suomen yliopiston Ympäristötieteen laitos. Suomessa tehtävä tutkimus keskittyy pääasiassa välitaajuisiin sähkömagneettisiin kenttiin.

– Tällaisia kenttiä käytetään useissa uusissa teknologioissa, muun muassa kauppojen varashälytinlaitteissa. Niiden määrä työympäristössä lisääntyy, mutta niiden terveysvaikutuksia on toistaiseksi tutkittu niukasti, toteaa biologiamoduulia johtava professori Jukka Juutilainen Itä-Suomen yliopistosta.

Tutkimisessa hyödynnetään laboratoriossa tehtävää biologista tutkimusta, epidemiologista tutkimusta sekä työympäristön sähkömagneettisten kenttien mittauksia.

Viisivuotista EU:n 7. puiteohjelman rahoittamaa Generalised EMF Research using Novel Methods -projektia koordinoi Espanjan Barcelonassa sijaitseva Ympäristöepidemiologian tutkimuskeskus (Centre de Recerca en Epidemiologia Ambiental, CREAL). Hanke yhdistää tutkijoita eri tieteenaloilta – biologia, insinööritieteet ja fysiikka, epidemiologia ja kansanterveys, säteilysuojelu sekä riskinarviointi ja riskiviestintä – kaikkiaan 19 eri tutkimuslaitoksesta ja 13 maasta.

Tutkijat löysivät syöpäsolujen kompastuskiven

Syöpäsolujen toiminta voidaan pysäyttää sulkemalla niille elintärkeä solukoneisto, todetaan suomalais-yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa.

Syöpäsoluille on tyypillistä niiden rajoittamaton jakautuminen. Solun sisältämien syöpägeenien pitää pystyä valjastamaan itselleen tarpeelliset solun toiminnot ja koneistot tukemaan ylivilkastunutta toimintaansa. Proteiinituotannon kannalta välttämätön RNA-polymeraasi 1 -koneisto tuottaa rakennusmateriaalia näihin syöpäsolujen tarpeisiin.

Tutkijat ovat nyt löytäneet uuden yhdisteen, joka tekee RNA-polymeraasireitin toimintakyvyttömäksi. Uusi BMH-21:ksi nimetty yhdiste sitoutuu syöpäsolujen DNA:han ja estää tuotantokoneiston toiminnan.

– Ilman tätä koneistoa syöpäsolut eivät pysty toimimaan, sanoo tutkimusryhmän johtaja, professori Marikki Laiho yhdysvaltalaisesta Johns Hopkins -yliopistosta ja Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnasta.

Tutkijat löysivät alunperin yhdisteen käyttämällä laajaa kemiallista seulontaa. Jatkotutkimuksissa yhdysvaltalaisen kansallisen syöpäinstituutin syöpäseulassa käytettiin yhdeksästä ihmisen syöpätyypistä peräisin olevia kuuttakymmentä syöpäkasvainsolulinjaa. Tulokset olivat merkittäviä.

– BMH-21 osoittautui tehokkaaksi monia syöpäsoluja vastaan. Itse asiassa näissä kokeissa se esti syöpäsolujen toimintaa paremmin kuin monet hyväksytyt syöpälääkkeet. Ensimmäiset hoitokokeet hiirimallissa ovat antaneet lupaavia tuloksia yhdisteen tehosta syöpäsolujen kasvua vastaan. Tarvitsemme kuitenkin paljon lisää tutkimusta, ennen kuin yhdiste on valmis testattavaksi potilailla.

RNA-polymeraasireitti on yleinen kaikilla syöpäsolutyypeillä, joten tutkijat uumoilevat uuden yhdisteen tehoavan moniin eri syöpätyyppeihin.

Tutkimus on julkaistu 13.1. arvovaltaisessa Cancer Cell -tiedelehdessä.

FKL: Puolueeton taho mukaan vakuutuslääketieteellisiin korvauskiistoihin

Finanssialan Keskusliitto (FK) pitää tärkeänä, että vakuutuslääketieteellisiin korvauskiistoihin saadaan mahdollisimman pian mukaan lääketieteellisiä lausuntoja antava puolueeton taho. Esitys puolueettomasta lausunnonantajasta sisältyy sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon johtaman, vakuutuslääkärijärjestelmää kehittäneen työryhmän toimenpide-ehdotuksiin, jotka julkaistiin tänään.

Johtava lakimies Pia Santavirta FK:sta sanoo, että puolueetonta asiantuntijatahoa tarvitaan erityisesti silloin, kun on kyse tietyn lääketieteellisen erityisalueen tuntemuksesta tai jos tapaukseen liittyy tulkinnanvaraisuutta. Vakuutuslääkärijärjestelmää kehittänyt työryhmä oli ehdotuksesta yksimielinen.

”Puolueeton lausunnonantaja lisäisi etuuskiistoissa muutoksenhakijoiden yhdenvertaisuutta. Se lisäisi myös oikeusvarmuutta sekä lääketieteellisen arvioinnin läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta. Nykyisin etuuskiistojen osapuolet joutuvat oikeusasteissa hankkimaan lausuntonsa itse. Tämä tulee kalliiksi, pitkittää käsittelyaikoja ja asettaa tuomioistuimet vaikeaan tilanteeseen”, Santavirta toteaa.

Aiemmin ulkopuolisena tahona vakuutuslääketieteellisissä kiistoissa käytettiin sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviraa, mutta resurssisyistä virasto lopetti lausuntojen annon marraskuussa 2011. Santavirran mukaan asianosaisten ja tuomioistuinten tarve riippumattomaan lääketieteelliseen asiantuntija-arviointiin ei koske yksinomaan vakuutusoikeudellisia asioita vaan voi tulla esiin myös esimerkiksi vahingonkorvausasioissa yleisissä tuomioistuimissa.

Läpinäkyvyys ja luottamus paranevat

Finanssialan Keskusliitto kannattaa myös muita vakuutuslääkärityöryhmän toimenpide-ehdotuksia, jotka lisäävät kansalaisten luottamusta vakuutuslääkäri- ja koko sosiaalivakuutusjärjestelmään. Pia Santavirta toteaa, että järjestelmän huono maine ei ole ollut kenenkään kannalta katsottuna eduksi.

Työryhmä ehdottaa etuuslainsäädäntöön muutoksia, jotka koskevat muun muassa päätösten parempaa perustelemista. Osittain tai kokonaan hylkäävän päätöksen perusteluihin olisi aina kirjattava ne seikat, jotka ovat vaikuttaneet arviointiin.

Lääkäreiden koulutukseen, osaamiseen ja yhteistyöhön ehdotetaan parannuksia, jotta etuushakemuksia varten laaditut hoitavien lääkäreiden lausunnot olisivat riittävän laadukkaita ja kattavia. Työryhmä ehdottaa muun muassa osa-aikaisen vakuutuslääketieteen professuurin perustamista Helsingin yliopistoon.

Yksi tärkeistä uudistuksista on myös kansalaisten tietotason ja tiedonsaantimahdollisuuksien lisääminen. ”Päätösten perusteena olevan lainsäädännön ymmärtäminen on vaikeaa, joten kansalaisille on annettava enemmän tietoa etuuksien perusteista, päätöksentekoprosesseista ja yleisistä menettelytavoista”, Santavirta toteaa.

STM koordinoi hanketta, jossa ensi vuoden aikana kerätään kootusti kansalaisten saataville tietoa siitä, miten sosiaalivakuutuksen eri lajit toimivat ja minkälaisia vaiheita vakuutusasioiden käsittelyssä on.

STM:n vakuutuslääkärityöryhmän kehittämisehdotukset

Puolueeton taho lääketieteellisten lausuntojen antajaksi
Paremmat perustelut hylkääville päätöksille
Lääkäreille lisää koulutusta ja yhteistyötä
Kansalaisille kootusti tietoa etuuksien perusteista, päätöksentekoprosesseista ja menettelytavoista
Muutoksenhakulautakuntiin lisää lääketieteellistä asiantuntemusta
Lisää suullisia käsittelyjä muutoksenhakulautakuntiin
Muutoksenhakulautakuntien jäsenille ilmoitusvelvollisuus sidonnaisuuksista

SOSTE: Uusi hankintadirektiivi järkevöittää sotepalvelujen kilpailuttamista

EU:n tänään hyväksymä hankintadirektiivi antaa erittäin hyvät mahdollisuudet asiakkaan kuulemiseen sotepalveluissa ja laadun painoarvon turvaamiseen palveluja kilpailutettaessa. Päätös on kotimaisissa käsissä, eikä mahdollisuutta pidä hukata, vaatii sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTE.

Uuteen hankintadirektiiviin sisältyvät nyt ensimmäistä kertaa myös sosiaali- ja terveyspalvelut. Direktiivi antaa entistä paremmat mahdollisuudet ottaa hankinnoissa huomioon myös sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat.

Suomessa uuden hankintalain valmistelu on juuri alkanut.

– Palvelujen käyttäjän kannalta tärkeintä on turvata palvelujen saatavuus ja laatu sekä se, että myös erityisryhmiin kuuluvien asiakkaiden tarpeet otetaan täysipainoisesti huomioon. Uusi direktiivi rohkaisee tähän, sanoo johtaja Anne Knaapi SOSTEsta.

Esimerkiksi direktiivi antaa mahdollisuuden säätää laadun huomioinnin pakolliseksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamisessa sekä jakaa suuret hankinnat osiin, jotta pienillä toimijoilla olisi paremmat mahdollisuudet osallistua sekä kilpailutuksiin että palvelutuotantoon.

– On myös muistettava, että hankintalailla ja muilla sosiaali- ja terveysalaa säätelevillä laeilla on yhteisvaikutuksia palvelujen käyttäjän asemaan. Siksi hankintalakia tulee jo valmisteluvaiheessa koordinoida mm. sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain, vanhuspalvelu- ja lastensuojelulakien sekä lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta kanssa, hän toteaa.

YTHS:n ja Sitran yhteishanke tuo videovälitteisen etäkonsultaation hoitajien vastaanotoille

YTHS:n terveydenhoitajien vastaanotoilla otetaan tammikuussa käyttöön videovälitteinen etäkonsultaatio. Se mahdollistaa lääkärin tai muun opiskeluterveydenhuollon ammattilaisen osallistumisen vastaanotolle videoyhteyden avulla. YTHS:n ja Sitran yhteishankkeen tavoitteena on selvittää, millaisia vastaanottoja hoitajan ja etälääkärin yhteistyöllä on mahdollista järjestää.

Etäkonsultaatio tuo YTHS:n palvelut entistä paremmin opiskelijoiden saataville. Etäkonsultaatiota käytetään perinteisen vastaanottotoiminnan rinnalla. Se tuo helpotusta niille paikkakunnille, joilla ei ole tarjota kaikkia opiskeluterveydenhuollon palveluja. Etäkonsultaatiossa voidaan hyödyntää mm. psykologin, psykiatrisen erikoissairaanhoitajan, ihotautilääkärin, yleislääkärin ja seksuaalineuvojan asiantuntemusta.

”Uskomme, että asiakkaamme ottavat tämän palvelun nopeasti käyttöön”, toteaa YTHS:n terveyspalvelupäällikkö Hanna Kari . ”Etäkonsultaation avulla opiskelijalla on mahdollisuus muun muassa akuuttiasioissa saada nopeasti yhteys lääkäriin.”

Etäkonsultaatio tulee käyttöön Tampereen, Joensuun, Savonlinnan, Lappeenrannan ja Turun toimipisteissä. Niin potilailta kuin henkilökunnalta kerätään kokeilun aikana kokemuksia siitä, millaisissa hoitotapahtumissa etälääkärin konsultaatio toimii. Etäkonsultaation mahdollisesta laajenemisesta muihinkin YTHS:n toimipisteisiin tiedotetaan säätiön verkkosivuilla.

MeeDoc-videokonsultaatio on YTHS:n, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran ja MeeDoc Labs Oy:n yhteishanke. Sitra toimii hankkeen rahoittajana.

”Suomalaiset haluavat enemmän ja parempia sähköisiä terveydenhoitopalveluita, selvityksemme mukaan muun muassa neuvonnan ja konsultoinnin alalle”, Tapio Tuomi Sitrasta kertoo.

”Tämän hankkeen tavoitteena on selvittää, millaisia vastaanottoja hoitajan ja etälääkärin yhteistyöllä on mahdollista järjestää. Tulokset ovat erittäin kiinnostavat paitsi YTHS:n kannalta, myös laajemmin.”

Sote-uudistuksen loppuraportti lähti lausuntokierrokselle

Sosiaali- ja terveysministeriö lähettää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen eli sote-uudistuksen loppuraportin lausunnolle 2. tammikuuta 2014.

Kunnilta ja muilta toimijoilta pyydetään näkemyksiä lakiesityksen muotoon laaditusta loppuraportista, jonka valmisteluryhmä luovutti peruspalveluministeri Susanna Huoviselle 19. joulukuuta 2013. Ns. järjestämislailla on tarkoitus uudistaa kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, hallintoa, kehittämistä, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset.

Lausuntokierros alkaa 2. tammikuuta. Lausuntoaika kestää 10 viikkoa, joten kommentit tulee jättää sosiaali- ja terveysministeriöön viimeistään 13. maaliskuuta 2014.

Kommentit kerätään sähköisellä kyselylomakkeella, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu runsaasti tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. Sosiaali- ja terveysministeriö lähettää kyselylinkin kaikille kunnille ja niille toimijoille, jotka antoivat lausuntoja sote-uudistuksen väliraporttiin kesällä 2013. Lausuntopyyntöön voi vastata suomeksi tai ruotsiksi.

Annetut vastaukset ovat julkisia. Huhtikuun alussa ministeriö julkaisee lausuntoyhteenvedon saaduista kannanotoista.

Hallituksen lakiesitys viimeistellään saatujen lausuntojen perusteella. Eduskunta saa lakiesityksen käsiteltäväkseen huhtikuussa 2014.

Sote-järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015. Sosiaali- ja terveysalueet ja perustason alueet aloittavat toimintansa viimeistään 1.1.2017.

Lääkäripäivien näyttelyssä tarjotaan elämyksiä ja tietoa

Suomen suurin terveydenhuollon näyttely ja koulutustapahtuma Lääkäripäivät käynnistyy Messukeskuksessa keskiviikkona 8.1. Näyttelyn lehdistökierrokset keskiviikkona ja torstaina tarjoavat ajankohtaista tietoa lääkeuutuuksista. Lääkäripäivien kanssa samaan aikaan järjestetään nyt myös uusi Terveysteknologia-tapahtuma.

Lääkäripäivien näyttely esittelee alan ajankohtaiset tuotteet ja palvelut. Näytteilleasettajia on tänä vuonna 110 kpl ja näyttelyneliöitä 2390. Näyttely on pinta-alaltaan suurempi kuin viime vuonna.

Tapahtumassa on paljon elämyksellistä sisältöä lääketieteen ammattilaisille. Yliopistomuseon osastolla voi perehtyä Lääkäripäivien teeman mukaisesti kollegiaalisuuden historiaan. HUS:n osastolla on puolestaan temppurata, josta löytyy useita kokeilumahdollisuuksia: mm. intuboimista, opetussääriluun porausta ja tekokäden kanylointia. Osastolla on myös elvytyspiste.

Uusi tapahtuma Lääkäripäivien yhteydessä

Lääkäripäivien kanssa samaan aikaan Messukeskuksessa järjestetään uusi Terveysteknologia-tapahtuma, joka kokoaa terveydenhuollon julkisen ja yksityisen puolen päättäjät ja lääkärit keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Uusi tapahtuma tuo lisää kiinnostavaa sisältöä myös Lääkäripäivien kävijöille. Tapahtuman järjestää Easyfairs.

Lääkärit toivovat lisää ohjeistusta geenitestaukseen

Suomen terveydenhuollossa ei ole olemassa selkeää ohjeistusta ja yhtenäisiä käytäntöjä geenitestien osalta, arvioivat lääkärit varsin yksimielisesti Sitran Taloustutkimuksella teettämässä kyselytutkimuksessa. Ohjeistukselle olisi tarvetta, sillä peräti 84 prosenttia kyselyyn vastanneista lääkäreistä oli sitä mieltä, että geenitestien käyttö osana lääkärin työtä tulee yleistymään. Kukaan selvitykseen osallistuneista lääkäreistä ei uskonut sen merkityksen vähenemiseen.

Kaikista selvitykseen vastanneista lääkäreistä joka toinen (53 %) oli ohjannut geenitutkimukseen potilaita viimeisen kahden vuoden aikana. Puolet lääkäreistä oli kohdannut vastaanotollaan potilaita, joilla oli valmiita geeni- tai testiriskituloksia.

”Kysely vahvistaa käsitystä siitä, että vaikka lääkäreillä on toistaiseksi rajallisesti kokemuksia geenitutkimuksesta, on niistä tulossa osa suomalaisen terveydenhuollon arkipäivää”, kertoo johtaja Antti Kivelä Sitrasta.

77 prosenttia kyselyyn vastanneista lääkäreistä suhtautuu geenitestien yleistymiseen myönteisesti tai erittäin myönteisesti. Lääkäreiden arvion mukaan geenitiedon hyödyntäminen yleistyy tulevaisuudessa erityisesti sairausriskien arvioinnissa (41 %), mutta myös sairauksien diagnostiikassa (34 %).

Merkittävimmäksi esteeksi geenitestien yleistymiselle terveydenhuollossa nähtiin tiedon ja riittävän osaamisen puute terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa (43 %). Tulos vahvistaa näin Suomessa vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen keskeistä havaintoa, jonka mukaan työssä käyvät lääkärit kokevat saamansa lääketieteen genetiikan koulutuksensa riittämättömäksi.* Toiseksi yleistymisen esteeksi nousi resurssien vähyys ja testien kalleus erityisesti julkisella sektorilla (23 %).

Suomen terveydenhuollossa tehdään vuosittain noin 100 000 perimään kohdistuvaa tutkimusta. Yksi yleisimmistä tutkimuksista on laktoosi-intoleranssin geenitesti. Geenitestit ovat yleistyneet nopeasti niiden hinnan laskiessa, sillä lääkärin lähetteestä tehtävien testien lisäksi kuluttajat voivat tilata geenitestejä internetin kautta lähettämällä sylkinäytteen analysoitavaksi.

Genetiikan menetelmien kehitys on johtanut siihen, että yksittäisten geenien tutkimuksesta ollaan siirtymässä ihmisen koko perimän eli genomin tutkimuksiin. Tämä merkitsee sitä että eri sairauksiin johtavia riskejä voidaan tunnistaa ja ehkäistä nykyistä tehokkaammin ja edullisemmin. Geenitiedon laajamittaiseen hyödyntämiseen osana ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa tulisi varautua jo nyt.

”Geenitiedolla on yhä merkittävämpi rooli osana ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, ja siksi se tulee ottaa kansallisella tasolla nykyistä laajemmin käyttöön. Tämä edistäisi sitä, että ihmiset voisivat elää terveempinä pidempään”, Antti Kivelä jatkaa.

”Kansalaisille tulee tarjota mahdollisuus saada tietoa omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa vaikuttavista keskeisistä perinnöllisistä riskitekijöistä. Lähtökohtana tulee olla, että yksilö omistaa omaa perimää koskevat tietonsa ja hänellä on oikeus päättää tietojensa käytöstä itse. Nopean kehityksen myötä tarvitaan kansallinen ohjeistus”, Kivelä jatkaa.

Sitra on mukana vauhdittamassa genomitiedon ja omahoidon hyödyntämistä kokeilu- ja yhteistyöhankkeiden kautta. Sitra edistää alan palvelutuotantoa ja liiketoimintaa Suomessa muun muassa sijoittamalla alan kärkiyrityksiin.

”Näemme, että Suomella on erinomaiset mahdollisuudet uusien ratkaisujen kehitykseen ennalta ehkäisevässä terveydenhoidossa ja täsmälääkkeiden kehitystyössä. Suomen vahvuus on lisäarvon tuominen korkean tason tietotekniikan ja genomitietopalveluiden yhdistämisessä”, johtava asiantuntija Tuula Tiihonen Sitrasta kertoo.

Tutkimuksessa selvitettiin lääkäreiden asenteita geenitutkimuksia kohtaan sekä heidän omia kokemuksiaan ja näkemyksiään geenitutkimusten nykytilasta ja tulevaisuudesta. Tutkimuksen osallistui 100 potilastyössä toimivaa yleis- ja erikoislääkäriä yksityiseltä ja julkiselta sektorilta joulukuussa 2013. Tutkimuksen laajempi sisältö, jossa on selvitetty myös kansalaisten asenteita omaa perimää koskevan tiedon hyödyntämiseen, julkaistaan alkuvuodesta 2014.

*Varilo T, Pyörälä E, Varilo S, Hietala M, Järvelä I. Lääketieteellisen genetiikan osaamista tarvitsee yhä useampi lääkäri . Suomen Lääkärilehti 68:1368–69, 2013.

Useat E-vitamiinin muodot suojaavat muistihäiriöiltä

Iäkkäillä, joilla on korkeammat seerumin E-vitamiinitasot, on vähemmän muistihäiriöitä kuin muilla, osoitti Experimental Gerontology -lehdessä hiljattain julkaistu tutkimus. Tutkijoiden mukaan E-vitamiinin useilla eri muodoilla näyttää olevan merkitystä muistitoimintojen kannalta. Tutkimus toteutettiin Itä-Suomen yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Karoliinisen instituutin ja Perugian yliopiston yhteistyönä.

Tutkittaessa E-vitamiinin ja muistisairauksien yhteyttä on yleensä tarkasteltu vain yhtä E-vitamiinin muotoa, alfatokoferolia, jota on myös E-vitamiinivalmisteissa. E-vitamiinista on kuitenkin olemassa kahdeksan eri muotoa, tokoferoleja ja tokotrienoleja, joilla kaikilla on antioksidanttisia ominaisuuksia.

Nyt julkaistuun tutkimukseen osallistui 140 yli 65-vuotiasta suomalaista, joilla ei ollut tutkimuksen alkaessa muistiongelmia. Kahdeksan vuoden seurannassa havaittiin korkeamman seerumin E-vitamiinin kokonaistason ja erityisesti gammatokoferolin, beetatokotrienolin ja kokonaistokotrienolien tason suojaavan muistihäiriöiltä. Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että koko E-vitamiiniperheellä on merkitystä muistitoiminnoille ja niiden mittaaminen kattavasti seerumista kertoo luotettavimmin, onko vitamiinitaso riittävä.

Tutkimus oli osa laajempaa CAIDE-tutkimusta, jossa selvitetään sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden yhteyttä muistisairauksiin.

Itä-Suomen yiliopisto

Teollisten lastenruokien nitraattipitoisuutta valvotaan tarkasti

Muita elintarvikkeita tiukemmat raja-arvot:Teollisten lastenruokien nitraattipitoisuutta valvotaan tarkasti

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta ovat antaneet uuden suosituksen, jolla pyritään vähentämään alle kouluikäisten lasten altistumista nitraatille ja nitriitille. Eviran mukaan teolliset lastenruoat eivät ole nitraattien ja nitriittien saannin kannalta merkityksellinen elintarvikeryhmä.

Nitraatti on luonnossa esiintyvä yhdiste, joka liittyy typen kiertokulkuun. Sitä kertyy kasviksiin maaperästä sekä luontaisesti että lannoituksen seurauksena. Myös juomavesi sisältää jonkin verran nitraattia. Lisäaineena käytettävän nitraatin (E251, E252) saanti on vähäistä verrattuna luontaisiin lähteisiin.

Ravinnon nitriitti saadaan pääosin lisäaineena (E249, E250) makkaroista ja suolatuista lihavalmisteista. Suurin osa nitriittialtistuksesta syntyy kuitenkin, kun nitraatti muuttuu elimistössä nitriitiksi.

Nitraatilla ja nitriitillä on sekä edullisia että haitallisia vaikutuksia terveyteen. Niiden käyttö lisäaineena elintarvikkeissa on perusteltua, koska ne hillitsevät haitallisten mikrobien kasvua. Niiden runsaaseen saantiin voi kuitenkin liittyä terveyshaittoja.

Raaka-aineet valitaan ja tutkitaan huolellisesti
Teollisissa lastenruoissa nitraatin ja nitriitin käyttö lisäaineena ei ole sallittua. Myös lastenruokien raaka-aineista luontaisesti tulevan nitraatin enimmäismäärälle on lainsäädännössä asetettu muita elintarvikkeita huomattavasti tiukemmat raja-arvot, joiden toteutumista seurataan tarkasti.

– Koska pikkulapset ovat muita herkempi väestöryhmä, tulee lastenruokien valmistuksessa kiinnittää erityistä huomiota raaka-aineiden laatuun ja turvallisuuteen. Siksi Muksu-lastenruokien raaka-aineiden valinnassa alhaisia nitraattipitoisuuksia on seurattu jo pitkään, kertoo Regulatory and Quality Affairs Manager Sinikka Saikkonen Nutricia Baby Oy:stä.

Muksu-lastenruoissa käytettävä liha on tuoretta ja käsittelemätöntä, nitriittiä sisältäviä lihavalmisteita valmistuksessa ei käytetä lainkaan. Kasvikset valikoidaan ja tutkitaan tarkkaan kiinnittäen samalla huomiota niiden kasvuolosuhteisiin ja kasvatusmenetelmiin. Kasvikset myös pestään, kuoritaan ja kypsennetään ennen käyttöä, jolloin niiden luontainen nitraattipitoisuus laskee entisestään.

Eviran toteuttaman arvioinnin mukaan teolliset lastenruoat eivät ole nitraattien ja nitriittien saannin kannalta merkityksellinen elintarvikeryhmä. Vuoden ikäisillä suomalaislapsilla nitriittien saanti jää alle suositellun päivittäisen enimmäismäärän.

Alle 1-vuotias välttää makkaraa

3-vuotiaista lapsista 14 prosenttia ja 6-vuotiaista lapsista 11 prosenttia saa ravinnostaan suositeltua enemmän nitriittiä. Suurin nitriittilähde lasten ruokavaliossa ovat ruokamakkarat.

Eviran, THL:n ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan uuden suosituksen mukaan alle 1-vuotiaiden lasten ruokavaliossa tulee välttää makkaran ja leikkeleiden käyttöä. Pienet leikki-ikäiset, 1- 2 –vuotiaat, voivat syödä yhden makkara-aterian viikossa ja leikkeleitä silloin tällöin.

Muut alle kouluikäiset voivat käyttää makkaraa ja leikkeleitä enintään 150 grammaa viikossa eli esimerkiksi yhden makkara-aterian viikossa ja yhden leikkelesiivun päivässä.

Osa kasviksista kerää enemmän nitraattia

Alle 1-vuotiaiden lasten ruokavaliossa on vältettävä lisäksi nitraattia luontaisesti keräävien kasvisten käyttöä. Näitä ovat pinaatti, punajuuri, lehtisalaatit, kiinankaali, rucola, tuoreet yrtit, lehti- ja kyssäkaali, kurpitsa, retiisi, varsiselleri, fenkoli, idut ja juuresmehut.

Yli 1-vuotiaiden lasten ruokavaliossa kasvisten monipuolinen päivittäinen käyttö on suositeltavaa. Nitraattia luontaisesti keräävien kasvisten yksipuolista käyttöä on hyvä kuitenkin välttää.

Lähde:
Kvantitatiivinen riskinarviointi lasten ja aikuisten altistumisesta nitraatille ja nitriitille. Eviran tutkimuksia 2/2013.
Suositus: http://www.valtionravitsemusneuvottelukunta.fi

Nuoret haluaisivat vähentää alkoholin käyttöä

Nuortenlinkki-verkkopalvelun kyselyssä kolmasosa nuorista toivoi, että kaveripiirissä käytettäisiin vähemmän alkoholia. Enemmistö suomalaisista tutustuu alkoholinkäyttöön jo alaikäisinä. Tänä vuonna A-klinikkasäätiö kehottaa nuoria tutkimaan omaa suhdettaan alkoholiin tipattomalla.

Myös suosikkibloggaaja Eeddspeaks ryhtyi tipattomalle. Tipaton tammikuu tarjoaa hyvän tilaisuuden kyseenalaistaa sosiaalista painetta. A-klinikkasäätiö on vastikään julkaissut Nuortenlinkki.fi -palvelun, josta saa tietoa ja henkilökohtaista neuvontaa päihdeasioissa.

Enemmistö suomalaisista tutustuu alkoholinkäyttöön jo alaikäisinä. Nuorten terveystapatutkimuksen (2013) mukaan 14-vuotiaista raittiita on kaksi kolmesta (68 %), 16-vuotiaista kolmannes (36 %) ja 18-vuotiaista enää joka kymmenes (alle 12 %). Viime talvena joka viides suomalainen aikuinen vietti tipatonta tammikuuta. Tänä vuonna A-klinikkasäätiö kehottaa myös nuoria tutkimaan omaa suhdettaan alkoholiin tipattomalla.

Suosikkibloggaaja Eeddspeaks ryhtyi tipattomalle

Eeddspeaks, oikealta nimeltään Eetu Pesonen, kuuluu Suomen suosituimpiin videobloggaajiin. Nuorella vantaalaisella on Youtubessa yli 75 000 seuraajaa. Eeddspeaks tarttui A-klinikkasäätiön Nuortenlinkin heittämään haasteeseen ja kehottaa myös muita kokeilemaan tipatonta:

”Miksi sitä ei kokeilisi? Onhan tässä koko elämä aikaa ihmetellä ja hurvitella, jos ajatus tuntuu vaikealta niin siihen pitäisi sitä paremmalla syyllä lähteä.”

Tipaton haastaa nuorten kännikulttuurin

A-klinikkasäätiön Henna Vuorennon mukaan nuoria eivät niinkään huolestuta alkoholinkäytön terveyshaitat: ”Jos tipattomalle ryhdytään, se on haaste etenkin sosiaaliselle elämälle: porukkaan kuuluminen on humaltumista yhdessä, jopa seuraavan päivän häpeästä huolimatta.”

Nuortenlinkki-verkkopalvelun teettämässä nettikyselyssä 70 % kertoi käyttävänsä itse alkoholia. Vastaajista puolet oli sitä mieltä, että oma alkoholinkäyttö riippuu sosiaalisista tilanteista ja muista nuorista: ”jos kaveriporukassa kaikki olisi selvin päin, niin olisin itsekin”. Kolmasosa toivoi, että kaveripiirissä käytettäisiin vähemmän alkoholia. Kyselyyn vastasi yli 500 13–25-vuotiasta suomalaista nuorta.

Vuorennon mukaan juomiseen liittyvä sosiaalinen paine on yllättävän vahva. Tipaton tammikuu tarjoaa nuorelle hyvän tilaisuuden kyseenalaistaa vallitsevaa kännikulttuuria: ”Menossa voi olla mukana, vaikka ei tipattoman vuoksi joisikaan.”

Nuortenlinkki tukee tipattomalla

A-klinikkasäätiö on vastikään julkaissut Nuortenlinkki.fi -palvelun, josta saa tietoa ja henkilökohtaista ammattilaisneuvontaa päihdeasioissa. Testit tarjoavat mahdollisuuden tutkia oman alkoholinkäytön vaikutuksia terveyteen. Tipattoman tammikuun hyötyihin voi tutustua myös vastaamalla tietovisaan.

Ensi vuosi tuo merkittäviä muutoksia moniin Kelan maksamiin etuuksiin

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2014

Ensi vuosi tuo merkittäviä muutoksia moniin Kelan maksamiin etuuksiin. Osa muutoksista odottaa vielä lakien vahvistamista.

Pienten lasten hoitoa helpottamaan tulee uusi etuus, joustava hoitoraha. Työttömyysturvassa otetaan käyttöön uusi suojaosa. Jatkossa työtön voi tienata 300 e/kk ilman, että ansiot vähentävät työttömyysturvan määrää.

Sairausvakuutusta parannetaan pidentämällä osasairauspäivärahan enimmäisaika 120 arkipäivään. Lääkkeiden vuosittainen omavastuu eli lääkekatto alenee 610 euroon.

Runsaasti muutoksia on tulossa etenkin sosiaaliturvan soveltamiseen kansainvälisissä tilanteissa. Niistä kerrotaan tämän tiedotteen lopussa.

Kansaneläkeindeksiin sidottuja Kelan etuuksia korotetaan ensi vuonna eri tavoin. Useimpiin Kelan maksamiin etuuksiin tehdään 0,6 %:n korotus tammikuussa 2014. Lastenhoidon tuet nousevat kuitenkin 1,3 %. Lapsilisiin ei tule indeksikorotusta vuonna 2014.

Opintotuki sidotaan kansaneläkeindeksiin vuonna 2014. Ensimmäiset indeksillä korotetut opintotuet maksetaan 1.8.2014 alkaen. Opintotukiin tulee silloin 1,3 %:n indeksikorotus. Opintotukeen on tulossa muitakin muutoksia 1.8.2014 alkaen, mutta niistä tiedotetaan myöhemmin, kun lakimuutokset on vahvistettu.

Lääkekatto laskee

Lääkekustannusten vuotuinen omavastuuosuus (ns. lääkekatto) alenee 670 eurosta 610 euroon. Lääkekaton täytyttyä asiakas maksaa 1,50 euroa jokaisesta ostamastaan korvattavasta lääkkeestä.

Uusi lääketaksa-asetus muuttaa reseptilääkkeiden vähittäishintojen laskentaperusteita. Kalliimpien reseptilääkkeiden hinnat laskevat ja halvempien nousevat. Lisäksi apteekin perimä toimitusmaksu nousee 0,43 eurosta 2,39 euroon (sis. arvonlisäveron). Apteekki perii asiakkaalta toimitusmaksun jokaisesta lääkemääräyksellä toimitettavasta valmisteesta sitä ostettaessa. Kelan korvaus lasketaan toimitettavan lääkkeen myyntihinnan (tai viitehinnan) ja apteekin toimitusmaksun yhteenlasketusta hinnasta.

Suomessa kirjoitetulla reseptillä saa lääkkeitä myös muualta Euroopasta

Eurooppalaisella lääkemääräyksellä voi ostaa lääkkeitä kaikkien EU-maiden apteekeista.

Jotta asiakas voisi ulkomailta hakea lääkkeensä Suomessa kirjoitetulla lääkemääräyksellä, hänen on pyydettävä lääkäriltä nimenomaan eurooppalainen lääkemääräys.

Ulkomailla ostetun lääkevalmisteen hinnasta saa Kelasta sairausvakuutuskorvauksen, jos vastaava lääkevalmiste on Suomessa hyväksytty korvattavaksi.

Potilaan valinnanvapauden laajeneminen ei muuta matkojen korvausperusteita

Vaikka asiakas voi ensi vuoden alusta valita hoitopaikkansa kaikista Suomen terveysasemista ja erikoissairaanhoidon yksiköistä, Kela korvaa sairauden vuoksi tehdyt matkat edelleen lähimpään hoitopaikkaan. Lähin hoitopaikka on yleensä koti- tai oleskelupaikkakunnan pääterveyskeskus tai lähin yliopistosairaala.

Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismääriin pieni korotus

Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärä nousee 23,77 eurosta 23,92 euroon arkipäivältä. Kela korottaa vähimmäismääräiset päivärahat ilman hakemusta 1.1.2013 alkaen.

Vuonna 2014 alkavien, työtuloihin perustuvien sairaus- ja osasairauspäivärahojen sekä kuntoutusrahan tulorajat tarkistetaan palkkakertoimella, joka nousee 1,7 %. Päivärahan perusteena olevista työtuloista vähennetään 4,13 % vakuutusmaksuvähennyksenä. Palkkakerroin ei kuitenkaan korota niitä työtuloihin perustuvia päivärahoja, joita on alettu maksaa ennen vuodenvaihdetta.

Osasairauspäiväraha enimmäisaika pitenee

Osasairauspäivärahan enimmäisaika pitenee 72 arkipäivästä 120 arkipäivään. Työaikaa voi vähentää 40–60 % työehtosopimuksen tai työaikalain mukaisesta kokoaikatyöstä. Myös useaa osa-aikatyötä samanaikaisesti tekevä voi jatkossa sopia työajan vähentämisestä, jos hänen normaali viikoittainen työaikansa on yhteensä vähintään 35 tuntia.

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsy helpottuu

Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytyksiä muutetaan niin, että nykyistä useampi työikäinen, ja erityisesti nuori pääsee varhemmin ammatilliseen kuntoutukseen. Kuntoutusta myönnettäessä huomioidaan aikaisempaa laajemmin sairauden lisäksi myös muut kuntoutujan elämäntilanteeseen vaikuttavat asiat. Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee muutoksen seurauksena vuosittain arviolta noin 1 000 henkilöä nykyistä enemmän.

Sairausvakuutusmaksuihin pieniä muutoksia

Vakuutettujen sairaanhoitomaksu on ensi vuonna 1,32 % kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,49 %. Molemmat maksut nousevat vuoden 2013 tasosta 0,02 prosenttiyksikköä.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu on 2,14 %, ja palkansaajien sekä yrittäjien päivärahamaksu 0,84 % palkasta tai työtulosta. Molemmat maksut nousevat 0,1 prosenttiyksikköä vuodesta 2013.

Yrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutettujen yrittäjien maksama lisärahoitusosuus on 0,13 prosenttia. Lisärahoitusosuus laskee vuoden 2013 tasosta 0,01 prosenttiyksikköä.

Työterveyshuollon laskennalliset enimmäismäärät nousevat hieman

Kela korvaa työnantajalle ja yrittäjälle työterveyshuollon kustannuksia enintään vuosittain vahvistettavien enimmäismäärien mukaan. Työntekijäkohtainen enimmäismäärä nousee tilikaudelta 2013 maksettavissa korvauksissa noin 2 % vuoteen 2012 verrattuna. Yrittäjäkohtainen enimmäismäärä nousee vuonna 2014 maksettavissa korvauksissa samoin noin 2 % vuoteen 2013 verrattuna.

Joustava hoitoraha käyttöön

Alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmat voivat 1.1.2014 alkaen tehdä alle 30 tunnin työviikkoa ja saada Kelasta joustavaa hoitorahaa. Joustavaa hoitorahaa voivat saada työntekijät, yrittäjät ja maatalousyrittäjät sekä apurahansaajat, joilla on MYEL-vakuutus.

Joustavan hoitorahan määrään vaikuttaa keskimääräinen viikkotyöaika. Kun viikoittainen työaika on enintään 22,5 tuntia tai työaika on enintään 60 % tavanomaisesta, hoitoraha on 240 euroa kuukaudessa. Kun työaika on yli 22,5 tuntia mutta enintään 30 tuntia viikossa tai enintään 80 % alan kokopäivätyön työajasta, hoitoraha on 160 euroa kuukaudessa.

Joustava hoitoraha korvaa alle 3-vuotiaista maksetun osittaisen hoitorahan. Osittainen hoitoraha säilyy kuitenkin vanhemmilla, joiden lapset ovat 1. ja 2. luokalla.

Korotuksia perhe-etuuksiin

Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäismääriin tehdään 1,3 %:n korotus. Minimipäiväraha nousee 23,77 eurosta 23,92 euroon päivässä. Kela korottaa vähimmäismääräiset päivärahat ilman hakemusta 1.1.2014 alkaen.

Vuonna 2013 alkavien, työtuloihin perustuvien vanhempainpäivärahojen tulorajat tarkistetaan palkkakertoimella, joka korottaa työtuloihin perustuvia vanhempainpäivärahoja 1,7 %. Vuoden 2014 palkkakerroin ei kuitenkaan korota niitä työtuloihin perustuvia vanhempainpäivärahoja, joita on alettu maksaa ennen vuodenvaihdetta.

Lapsilisiin ei tule korotuksia vuosina 2013–2015. Lapsilisien indeksitarkastukset tehdään seuraavan kerran vuonna 2016.

Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukeen tulee 1,3 %:n korotus. Kela korottaa etuudet ilman hakemusta 1.1.2014 lukien.

Alle 3-vuotiaasta lapsesta maksettava kotihoidon tuen hoitoraha korottuu 336,67 eurosta 341,06 euroon kuukaudessa. Perheen toisesta alle 3-vuotiaista maksetaan 102,11 euroa ja kustakin muusta alle kouluikäisistä 65,61 euroa. Kotihoidon tukeen kuuluu myös perheen tuloista riippuva hoitolisä, joka on enintään 182,52 euroa.

Yksityisen hoidon tuen hoitoraha nousee vuoden alussa 173,64 euroon lasta kohden.

Osittainen hoitoraha korottuu 97,67 euroon kuukaudessa.

Elatustuki ja elatusapu on sidottu elinkustannusindeksiin, joka nousee 1.1.2014 alkaen 1,17 %. Elatustuki on ensi vuoden alusta 153,63 euroa lapsesta kuukaudessa. Kela korottaa maksussa olevia elatustukia automaattisesti. Elatusvelvollisen tulee maksaa korotettua elatusapua 1.1.2014 alkaen. Myös elatusapuvelan maksuvapautuksen tulorajat muuttuvat indeksikorotuksen verran

Työttömyysturvaan muutoksia

Täysi peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat ensi vuonna 32,66 e/pv eli noin 702 e/kk. Tästä menee kuitenkin veroa 20 %, joten perusturvan varassa elävä työtön saa noin 562 euroa.

Sovitellun työttömyysetuuden suojaosa tulee voimaan. Sen jälkeen työtön voi tienata 300 euroa kuukaudessa ilman, että ansiot vähentävät työttömyysturvan määrää.

Palkansaajan työssäoloehtoa lyhennetään 34 viikosta 26 viikkoon. Näin nykyistä lyhyemmällä työhistorialla pääsee peruspäivärahan tai ansiopäivärahan piiriin.

Peruspäivärahan ja ansiopäivärahan omavastuuaika lyhenee 7 päivästä 5:een.

Työmarkkinatuen ns. 180 päivän sääntö poistuu. Aikaisemmin työmarkkinatukea sai 180 päivältä ilman tarveharkintaa, kun perus- tai ansiopäivärahan 500 päivän enimmäismaksuaika oli täyttynyt. Nyt työmarkkinatuki on alusta alkaen tarveharkintainen.

Apurahan saajan vakuutusehdon täyttäneet ovat voineet saada työmarkkinatukea 130 päivältä ilman tarveharkintaa. Myös tämä ehto poistuu.

Pitkään työelämässä olleille irtisanotuille maksetaan jatkossa korotusosaa tai korotettua ansio-osaa 90 päivää entisen 100 päivän sijaan. Nämä korvaavat muutosturvan ansio-osan ja muutosturvalisän, josta luovutaan samalla.

Työttömyysturvan perusturvan korotusosa on 4,78 euroa päivässä.

Peruspäivärahan ja ansiopäivärahan saajille työttömyyden alussa maksettavasta 20 päivän korotusosasta ja korotusosan ansio-osasta luovutaan. Jatkossa kaikille työllistymistä edistävässä palvelussa käyville myönnetään työmarkkinatuen korotusosa.

Työttömyysturvan lakimuutoksia ei vielä ole vahvistettu.

Yleiseen asumistukeen pieni korotus

Yleistä asumistukea korotetaan ensi vuoden alusta vuokrien nousua vastaavasti. Samalla tuensaajien tulorajoja korotetaan vastaamaan työmarkkinatuen korotusta.

Asumistuen myöntäminen edellyttää, että ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden kuukausitulojen yhteismäärä ei ylitä valtioneuvoston asetuksessa vuosittain vahvistettua perusomavastuuta. Perusomavastuun tulorajoja korotetaan ensi vuoden alusta 5 eurolla kuukaudessa. Korottamisen jälkeen täysimääräiseen asumistukeen oikeuttava tuloraja nousee yksin asuvalla 705 euroon kuukaudessa (nyt 700 e/kk).

Asumistuessa hyväksyttäviä enimmäisasumismenoja korotetaan 0,43 euroa neliömetriä kohden kuukaudessa. Lisäksi enimmäisasumismenoihin tehdään alueellisesti kohdennettu ylimääräinen korotus, joka on paikkakunnan vuokratason mukaan 0,10–0,60 euroa neliömetriä kohden kuukaudessa.

Hyväksyttäviä vesimaksuja tarkistetaan käyttö- ja jäteveden hintojen nousua vastaavasti ja kiinteistökohtaista normia yleistä kustannuskehitystä vastaavasti. Lämmityskustannusten normit pysyvät ennallaan, sillä niiden taso ei ole noussut edelliseen vuoteen verrattuna.

Korotusten ansiosta keskimääräisen asumistuen arvioidaan nousevan nykyisestä 286 eurosta noin 300 euroon ensi vuoden loppuun mennessä. Kela tarkistaa yleisen asumistuen määrän seuraavan tarkistuksen yhteydessä.

Vammaistukia korotetaan 0,6 %

Alle 16-vuotiaan ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuet sekä eläkettä saavan hoitotuki nousevat vuodenvaihteessa 0,6 %.

Vammaistuen uudet määrät ovat: perusvammaistuki 92,88 e/kk, korotettu vammaistuki 216,73 e/kk ja ylin vammaistuki 420,26 e/kk.

Eläkettä saavan hoitotuen uudet määrät ovat: perushoitotuki 62,21 e/kk, korotettu hoitotuki 154,86 e/kk ja ylin hoitotuki 327,46 e/kk.

Tulkkien välitys- ja etätulkkauspalvelut keskitetään VATU-keskukseen

Vammaisten henkilöiden tulkkien välitysvälitys- ja etätulkkausasioissa palvelee 1.1.2014 alkaen Vammaisten tulkkauspalvelukeskus (VATU-keskus). Lisätietoja http://www.kela.fi/vatu.

Kelan eläkkeet nousevat 0,6 %

Kansaneläke, takuueläke ja perhe-eläke nousevat 0,6 %. Indeksikorotukset tehdään automaattisesti ilman hakemusta.

Täysi takuueläke nousee 4,56 euroa eli 743,38 euroon kuukaudessa. Tämä on Suomessa asuvan henkilön vähimmäiseläkkeen bruttomäärä vuonna 2014. Takuueläkkeestä vähennetään henkilön kaikki muut eläkkeet, eikä sitä saa lainkaan, kun muut eläkkeet yhteensä tuovat lähes saman vähimmäisturvan.

Täysi kansaneläke yksin asuvalle henkilölle nousee 3,89 euroa eli 633,91 euroon kuukaudessa. Parisuhteessa olevan täysi kansaneläke nousee 3,44 euroa eli 562,27 euroon kuukaudessa.

Lesken alkueläke on ensi vuonna 326,94 euroa kuukaudessa. Lasta huoltavan lesken jatkoeläkkeen täysi määrä vastaa kansaneläkettä. Lapsen perhe-eläkkeen perusmäärä nousee 60,15 euroon kuukaudessa.

Eläkkeensaajan asumistuen tulorajat korottuvat kansaneläkeindeksin nousua vastaavasti 1,3 %, ja hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärät nousevat asumismenojen nousua vastaavasti 4,1 %.

Vesinormi ja omakotitalon kunnossapitomenot nousevat vastaten keskimääräistä kustannusten nousua, lämmitysnormi pysyy koko maassa ennallaan. Vesinormi nousee 0,92 euroa, ja se on henkilöä kohden 28,07 e/kk. Omakotitalon kunnossapitonormi nousee kansaneläkeindeksillä 41,12 euroon kuukaudessa. Korotukset otetaan huomioon seuraavassa asumistuen tarkistuksessa.

Rajat ylittävään terveydenhuoltoon uudistuksia

Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta tulee voimaan 1.1.2014 alkaen. Laki toimeenpanee Suomessa Euroopan unionin potilasdirektiivin. Suomessa asuvalla henkilöllä on oikeus saada Kelasta korvauksia jälkikäteen ulkomailla saadun sairaanhoidon kustannuksista. Korvauksen saaminen edellyttää, että annettu hoito on myös Suomessa korvattavaa.

Jos henkilö hakeutuu hoitoon toiseen EU-, Eta-maahan tai Sveitsiin, hän saa hoidosta samansuuruisen korvauksen kuin saisi vastaavasta yksityisen terveydenhuollon hoidosta kotimaassa.

Jos henkilö sairastuu äkillisesti toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, hän saa hoitoa samaan hintaan kuin paikalliset potilaat esittämällä eurooppalaisen sairaanhoitokortin. Jos hän kuitenkin joutuu maksamaan kustannukset itse, hän voi hakea niistä korvausta jälkikäteen Kelasta.

EU- tai Eta-maan tai Sveitsin terveydenhuollon palveluja käyttäneen henkilön matkakustannukset korvataan sairausvakuutuksesta samansuuruisena kuin Suomessa eli lähimpään julkisen terveydenhuollon hoitopaikkaan tehtynä. Myös ulkomailla aiheutuneet lääkekustannukset korvataan sairausvakuutuksesta kuten Suomessa ostetut lääkkeet.

Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste aloittaa toimintansa

Uusi kansallinen rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste avataan 1.1.2014. Kelaan sijoitettu yhteyspiste tarjoaa tietoa hoitoon hakeutumisesta ulkomaille sekä terveyspalvelujen käyttämisestä ulkomailla ja Suomessa. Lisätietoja http://www.kela.fi/yhteyspiste .

Ulkomailla asuvan eläkeläisen hoito-oikeus Suomessa laajenee

Ulkomailla asuvalla eläkkeensaajalla ja hänen perheenjäsenillään on oikeus saada tarvitsemaansa hoitoa julkisessa terveydenhuollossa sinä aikana, kun he oleskelevat Suomessa tilapäisesti. Tämä koskee toisessa EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä asuvaa eläkkeensaajaa, joka saa eläkettä vain Suomesta. Aiemmin oikeus koski vain lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa.

Sama koskee myös Suomessa työskentelevien rajatyöntekijöiden ulkomailla asuvia perheenjäseniä. Henkilöt osoittavat oikeutensa Kelan myöntämällä eurooppalaisella sairaanhoitokortilla.

EU:n ulkopuolisista maista Suomeen töihin tulevien oikeus sosiaaliturvaan laajenee

EU:n ulkopuolisista eli ns. kolmansista maista Suomeen tulevilla tietyt edellytykset täyttävillä työntekijöillä on 1.1.2014 alkaen oikeus asumisperusteiseen sosiaaliturvaan Suomessa työskentelyn perusteella. Muutokset odottavat vielä lakien vahvistamista.

Lapsilisä sekä lasten kotihoidon tuen hoitorahaa ja hoitolisää maksetaan Suomen sosiaaliturvaan kuuluvan työntekijän mukana Suomeen muuttavasta lapsesta. Tämä edellyttää, että työskentelyn on tarkoitus kestää vähintään 6 kuukautta.

Työttömäksi jäädessään EU:n ulkopuolisista maista Suomeen tulevalla voi olla oikeus suomalaiseen työttömyyspäivärahaan, jos henkilö täyttää kaikki suomalaisen työttömyyspäivärahan saamisen ehdot.

Muiden Kelan etuuksien saaminen työskentelyn perusteella edellyttää, että työnteon on tarkoitus kestää vähintään 4 kuukautta. Työntekijöillä on kuitenkin oikeus julkisen terveydenhuollon palveluihin, vaikka työskentely kestäisi alle 4 kuukautta.

Muutoksia sosiaaliturvaan kansainvälisissä tilanteissa

Vanhempainrahan saamiseksi on edellytetty 180 päivän vakinaista Suomessa asumista ennen lapsen arvioitua syntymää. Vastedes sekä asumiseen että työskentelyyn perustuva sairausvakuuttaminen otetaan huomioon laskettaessa 180 päivän täyttymistä. Muutokset odottavat vielä lakien vahvistamista.

Sosiaaliturvaan kuulumisen päättymistä tarkennetaan. Jos oikeus sosiaaliturvaan on syntynyt esimerkiksi työskentelyn perusteella, se myös päättyy työskentelyn loppuessa.

EU:n alueella yli vuoden oleskelevat, Suomesta muuttaneen työntekijän perheenjäsenet säilyvät Suomen sosiaaliturvassa aina, kun työntekijä on saanut Eläketurvakeskuksesta (ETK) todistuksen A1 Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta. Näin sosiaaliturvaan kuuluminen koskee jatkossa myös Suomesta lähetetyn yrittäjän sekä kahdessa tai useammassa maassa työskentelevän henkilön perheenjäseniä silloin, kun perheenjäsenet seuraavat mukana asuinmaahan, vaikka he eivät työskentele asuinmaassa.

Kela kehittää kansainvälisen sosiaaliturvan asiakaspalvelua


Kelan puhelinpalvelu kansainvälisissä sosiaaliturva-asioissa muuttuu. Nykyinen maasta- ja maahanmuuton palvelunumero poistuu käytöstä ja uudet numerot otetaan käyttöön 1.1.2014. Myös rajat ylittävän terveydenhuollon kansallinen yhteyspiste aloittaa puhelinpalvelun tammikuussa.

Kelan kansainvälisiin asioihin liittyvät palvelut kootaan ensi vuoden alussa uuteen Kansainvälisten asioiden keskukseen (KV-keskus).

Muutoksen vuoksi maasta- ja maahanmuuton nykyinen palvelunumero samoin kuin nykyiset Ulkomaan yksikön ja EU-eläkeyksiköiden puhelinnumerot poistuvat käytöstä, ja ne korvataan uusilla numeroilla.

Jatkossa Kela palvelee asiakkaita kaikissa kansainvälisissä maasta- ja maahanmuuton tilanteissa suomeksi ja englanniksi numerossa 020 634 0200 ja ruotsiksi numerossa 020 634 0300 .

– Keskittämisellä haemme sujuvuutta hakemusten käsittelyyn ja entistä parempaa palvelua asiakkaalle. Yhdistämisellä myös korostetaan Kelan kansainvälisen työn profiilia ja tunnustetaan kansainvälisten asioiden asiakkaat tärkeänä asiakasryhmänä, toteaa Maini Kihlman , joka siirtyy vuoden alussa Ulkomaan yksiköstä uuden KV-keskuksen johtajaksi.

Toimistopalvelua kansainvälisissä maasta- ja maahanmuuton tilanteissa saa kaikissa Kelan toimistoissa. Lisäksi Suomeen tulevia ulkomaalaisia työntekijöitä palvelee Helsingin Kampissa sijaitseva, Suomeen In To Finland -palvelupiste.

Tietoja rajat ylittävästä terveydenhuollosta puhelimessa ja verkossa

Tammikuussa toimintansa aloittaa myös rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste, joka kokoaa, tuottaa ja jakaa tietoa terveyspalvelujen käyttämisestä Suomessa ja ulkomailla. Lisäksi yhteyspiste tarjoaa tietoja ulkomaisista terveyspalveluista ja niiden käyttämisestä sekä ulkomailla aiheutuneiden hoitokustannusten korvaamisesta. Tietoa tarjotaan potilaille, viranomaisille, sidosryhmille ja medialle.

– Oikean tiedon antaminen terveyspalveluista ja niiden käyttämisestä on kaikkein tärkeintä, jotta ihmisillä on todellinen mahdollisuus tehdä hoitoon liittyviä valintoja, toteaa yhteyspisteen päällikkö Noora Heinonen .

Yhteyspisteen puhelinpalvelu käynnistyy 2.1.2014 numerossa 020 634 0400.

Yhteyspisteen verkkosivuille http://www.kela.fi/yhteyspiste on koottu tietoa mm. terveyspalvelujen käyttämisestä ulkomailla, Suomeen ulkomailta tulevien potilaiden terveydenhuollosta, eurooppalaisesta lääkemääräyksestä ja EU-maiden yhteyspisteistä. Sivujen sisältöä laajennetaan vuoden 2014 aikana.

Maasta- ja maahanmuuton uudet palvelunumerot 1.1.2014 alkaen

Maasta- ja maahanmuutto 020 634 0200
Flytta till/från Finland 020 634 0300
Moving to or from Finland 020 634 0200

Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste 020 634 0400 (su, ru, en)

Lisätietoja asiakkaalle KV-keskus: http://www.kela.fi/kv-keskus
Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste: http://www.kela.fi/yhteyspiste

PlusTerveys: Yksityisistä terveyspalveluista merkittävä rahallinen hyöty yhteiskunnalle

Suomen suurimpiin terveysalan yrityksiin kuuluva täysin kotimainen PlusTerveys teki laskelman vuoden 2012 verojalanjäljestä, jota kertyi 43 miljoonaa euroa. Kun veroista ja veronluonteisista maksuista vähennetään potilaiden saamat KELA-korvaukset, arviolta enintään 30 miljoonaa euroa, jää yhteiskunnalle vielä yli 10 miljoonaa euroa.

PlusTerveyden verojalanjälkilaskelman mukaan yksityisen terveydenhuollon suosiminen tuo yhteiskunnalle suoraa taloudellista hyötyä.

”Verojalanjälkemme perusteella kannattava yritystoiminta ja laadukkaat terveydenhoitopalvelut hyödyttävät monella tavalla. Potilaat saavat terveyshyödyn ja yhteiskunta nettotuoton. Potilaiden oman aktiivisuuden vuoksi julkisen sektorin resursseja vapautuu”, huomauttaa Eila Annala , PlusTerveyden toimitusjohtaja.

Yrityksen verojalanjälki kertoo, kuinka paljon yhteiskunnalle kertyy tuloja yrityksen maksamista veroista ja veronluonteisista maksuista. 123,5 miljoonan euron liikevaihtoon suhteutettuna PlusTerveys on Suomen isoista terveysyrityksistä suurin veronmaksaja ja maksaa liikevaihdostaan jopa kolmasosan veronsaajille ja työeläkeyhtiöille. Kela-korvauksena maksettu 30 miljoonaa euroa on sen vuoksi arvio, että osa asiakkaista ei ota korvausta suoraan palveluntarjoajalta, vaan hakee sen itse Kelalta.

Verojen lisäksi PlusTerveys tuo hyötyjä yhteiskunnalle myös merkittävänä terveysalan työllistäjänä ja pääosin kotimaahan suuntautuvien tavara- ja palveluhankintojen sekä investointien kautta. Vuonna 2012 PlusTerveyden toiminta hyödytti välittömästi henkilöstöä (39 milj. euroa), tavaran- ja palveluntoimittajia ( 37 milj.), veronsaajia (28 milj.) ja työeläkeyhtiöitä (15 milj.). Suomalaisille omistajille maksettiin osinkona 7,8 milj. euroa.

Verojalanjäljen laskeminen on yrityksille vapaaehtoista, mutta hyödyllistä.

”Sen lisäksi, että saimme tärkeää tietoa yksityisen terveydenhuollon yhteiskunnallisesta hyödystä, voimme nyt osoittaa asiakkaillemme, henkilöstöllemme, omistajillemme sekä yhteistyökumppaneillemme toimintamme lisäarvon”, sanoo Annala.

PlusTerveyden tavoitteena on kehittää laajasti toiminnan vaikutusten seurantaa ja mittaamista. Verojalanjälki julkaistaan osana vuosiraporttia. Laskelmien laatimisessa on tukenut Deloitte & Touche Oy. Luvut on johdettu PlusTerveyden vuoden 2012 tilinpäätöksestä.

FinlandCare-ohjelma etsii uusia alueita terveyspalveluiden vientiin

Suomalaisia terveyspalveluita Venäjällä tunnetuksi tehnyt FinlandCare-ohjelma laajenee uusille markkinoille Pohjoismaihin, Persianlahdelle ja Ukrainaan. Myös vuoden alussa voimaan astuva EU:n potilasdirektiivi lisää korkealaatuisten sairaanhoito- ja hoivapalvelujen kysyntää.

– FinlandCare-ohjelma laajenee markkinatutkimuksiin perustuen uusille markkinoille, joissa on kysyntää ja kiinnostusta yhteistyöhön suomalaisten terveyspalveluyritysten kanssa. Venäjän ollessa edelleen päämarkkina-alue vuoden 2014 aikana laajennamme toimintaa muun muassa Ukrainaan ja Persianlahden alueelle. Lisäksi tarkastelemme lähemmin myös Aasian mahdollisuuksia, kertoo toimialajohtaja Meria Heikelä Finprolta.

Vuonna 2012 käynnistyneen Finpron ja työ- ja elinkeinoministeriön FinlandCare-ohjelman tärkeimmät tavoitteet ovat suomalaisten hoito- ja hoiva-alan sekä terveysteknologiayritysten kansainvälistyminen ja kilpailukyvyn parantaminen kansainvälisillä markkinoilla. Ensivaiheessa on tarkoitus saada potilaita hoitoihin Suomeen ja pitkällä tähtäimellä edesauttaa alan yritysten etabloitumista kansainvälisille markkinoille.

– FinlandCare-ohjelma on yksi niistä strategisista avauksista, joilla uudistetaan Suomen vientiä. Ohjelmaan osallistuvilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet saada palveluläpimurtoja aikaan, koska niillä on vahvat edellytykset kansainvälisen liiketoiminnan kasvattamiseen, toteaa kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho työ- ja elinkeinoministeriöstä.

– Ensimmäisen kahden toimintavuoden aikana olemme vahvistaneet suomalaisten vaativien erikoissairaanhoidon palveluiden, kuten syöpähoitojen, neurokirurgian ja sydäntautihoitojen tunnettuutta. Nyt mukaan liittyy myös hoiva-alan yrityksiä. FinlandCare-brändin alle on pystytty kokoamaan pk-yritykset yhteen verkostoon ja avaamaan niille ovia kohdemarkkinoille, Heikelä kertoo.

Potilasdirektiivi avaa yrityksille uusia mahdollisuuksia

Vuoden 2014 alussa voimaan astuvan EU:n potilasdirektiivin odotetaan lisäävän kiinnostusta suomalaisia huippuyksiköitä kohtaan erityisesti vaativassa erikoissairaanhoidossa.

– Vakuutusvaltion maksaessa hoidon kustannukset terveyspalveluyritykset voivat markkinoida palvelujaan suoraan ulkomaisille kuluttajille, jotka direktiivin mukaan päättävät itse, mihin maahan ja mille palvelutuottajalle hakeutuvat hoitoon. Suomalaisyrityksiä kiinnostavat erityisesti Pohjoismaista ja Keski-Euroopasta tulevat potilaat, jotka hakevat parasta mahdollista hoitoa itselleen, Laiho selittää.

FinlandCare-yritysten markkinoinnin tehostamiseksi on avattu suomen-, englannin- ja venäjänkieliset verkkosivustot. Ne tarjoavat tietoa suomalaisesta osaamisesta, vaativien hoitojen korkeasta tasosta, diagnostiikan ja hoidon edellyttämistä teknologioista ja ohjelmistoista, terveysalan koulutuksesta ja kehittämistoiminnan konsultoinnista. FinlandCare-sivustojen kautta asiakkaat löytävät helposti kanavan yksittäisten yritysten erikielisille sivustoille. Tämä parantaa yritysten ja niiden palvelujen löydettävyyttä ja tunnettuutta.

http://www.finlandcare.fi/

Uusi sovellus auttaa hyvinvoinnin kehittämisessä

Pieni Päätös Päivässä on verkkopalvelu, joka rohkaisee jokaista kehittämään omaa fyysistä ja henkistä hyvinvointiaan uudenlaisella tavalla – pukemalla elintapoihin liittyvät tavoitteet pelin muotoon. Palvelun taustalla on ajatus siitä, että onnellisuus ja hyvinvointi eivät välttämättä synny itsensä ruoskimisesta, vaan pienten ja itselle tärkeiden tavoitteiden toteuttamisesta.

Niin mobiililaitteilla kuin pöytäkoneillakin sulavasti toimiva palvelu jakautuu kolmeen osaan. Faktoihin, Blogiin sekä Oma Päätös -peliin. Faktat sisältävät tiiviiksi pakattua tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista. Blogi tarjoaa päivittäin toimituksen tuottamia mielenkiintoisia artikkeleja jokamiehen näkökulmasta. Oma Päätös -pelissä käyttäjä luo ja toteuttaa muun muassa ravintoon, liikuntaan ja stressiin liittyviä tavoitteita, kannustaa muita käyttäjiä ja inspiroituu heidän tekemistään päätöksistä.

Pieni Päätös Päivässä on Aivoliiton, Diabetesliiton, Suomen Hammaslääkäriliiton, Suomen Mielenterveysseuran, Suomen Syöpäyhdistyksen sekä Sydänliiton yhteinen hanke. Palvelu on osa Raha-automaattiyhdistyksen vuosien 2012-2017 rahoittamaa Yksi elämä – hankekokonaisuutta.

Pieni Päätös Päivässä -ajattelussa korostuu toisilta saadun tuen merkitys, sillä harva pystyy muutoksiin yksin. Samoin tärkeitä ovat pienet päivittäiset päätökset. Ajattelutavan kehitys pohjaa yli 10 vuotta sitten Diabetesliiton ja Sydänliiton asiantuntijoiden käynnistämään ja yhä laajenevaan eri alojen asiantuntijoiden väliseen yhteistyöhön.

Terveyspelit ovat maailmalla nopeasti kasvava trendi. Suomalaisissa pelialan yrityksissä niiden kehittämisen esteeksi on kuitenkin koettu hitaus ja resurssien puute. Pieni Päätös Päivässä -palvelun on mahdollistanut taustalla vaikuttavien järjestöjen tiivis yhteistyö. Kyseessä on siksi kotimaisittain historiallinen pelinavaus.

Palvelun konseptin on kehittänyt mediayhtiö Susamuru. Tekninen toteutus on maaliskuussa Grand One ’13 -gaalassa Paras mobiilipalvelu -sarjan voittaneen digitaalisen suunnittelutoimisto Taisten käsialaa. Visuaalisesta ilmeestä vastaavat mainostoimisto TSTO ja Taiste.

Pieni Päätös Päivässä -palvelu avataan yleisölle 20.11.2013 osoitteessa http://www.pienipaatospaivassa.fi.

Vanhukset tempaisevat lapsipotilaiden puolesta

Porvoolaisen hoivakodin vanhusasukkaat ja hoitajat keräävät varoja uuden Lastensairaalan hyväksi. Oman rahankeräyksen lisäksi Attendo Laamannin hoivakodin väki haastaa kaikki Itä-Uudenmaan vanhusten palvelukodit ja vanhainkodit mukaan talkoisiin lapsipotilaiden hyväksi.

– Toivomme tämän haasteen leviävän ympäri Suomen. Haastekampanjamme avajaistilaisuus on 18. marraskuuta klo 14. Paikalla on asukkaiden ja hoitajien lisäksi tiernapoikaesityksen Herodes ja Porvoon teatterin väkeä, kertoo hoivakodin johtaja Pia Paananen.

Idea haastekampanjaan ja -keräykseen syntyi henkilökunnan ja asukkaiden keskuudessa. Hoivakodin asukkaat ovat aikoinaan olleet rakentamassa Suomea yhteistyöllä. Vanhukset haluavat vielä kantaa kortensa kekoon tulevaisuuden lasten hyväksi yhdessä hoitajien kanssa.

– Olen todella iloinen, että Suomeen saadaan uusi ja moderni lastensairaala. Muistan, miten 1950-luvulla tuttavaperheen äiti meni illoiksi Helsinkiin syöpää sairastavan lapsensa luokse sairaalaan. Siihen aikaan siellä ei voinut yöpyä, eikä autoa ollut kuin muutamilla, kertoo 90-vuotias Anna Gustafsson, joka antaa oman panoksensa uuden Lastensairaalan hyväksi.

Attendo Laamannin väen varainkeruu on yhdistetty osaksi hoivakodin päivittäistä virkistystoimintaa. Porvoolaisessa hoivakodissa ahkeroidaan askartelujen, koristeiden, villasukkien ja leivonnaisten parissa tuleva kuukausi ja valmiit tuotteet myydään 19. joulukuuta klo 13 – 16 järjestettävissä joulumyyjäisissä. Kaikille avoin tilaisuus on samalla koko perheen tapahtuma, jossa on muun muassa poniajelua. Tapahtumapaikkana on hoivakodin pihapiiri ja pääaula osoitteessa: Laamanninpolku 5, 06100 Porvoo

Seuraavana päivänä tapahtuman tuotto tilitetään lyhentämättömänä Lastensairaalan keräykseen.

– Lapset ovat tärkeitä asukkaillemme ja heissä on ilo. Jokainen hoivakoti voi vastata haasteeseen haluamallaan tavalla. Toivon, että vanhusten toive lasten puolesta kuullaan, päättää Paananen.

Uusi älypuhelinsovellus auttaa kivun hoidossa

Suomessa joka neljäs ihminen kärsii yli kolme kuukautta kestäneestä kivusta. (1) Kipupotilaan voi olla vaikea kuvailla kipuaan, ja siten lääkärin on puolestaan vaikea hoitaa sitä. Nyt kipupotilaiden avuksi on kehitetty uudenlainen älypuhelin- ja verkkosovellus, jonka avulla potilas voi pitää kirjaa kivusta ja sen luonteesta.

Pitkittynyt kipu on Suomessa yleinen terveyttä nakertava vaiva ja siitä aiheutuu yhteiskunnalle kustannuksia. Kivun taustalla olevat syyt ovat moninaiset, mutta yksi merkittävä kroonisen kivun syy on reuma- ja tule -sairaudet.

Tutkimusten mukaan ihminen on itse paras ja luotettavin kivun arvioija. Jokaisella ihmisellä on oma käsitys siitä, minkälaista kipu on, ja kuinka voimakasta se on. (2) Kipua tuntevien ihmisten voi olla vaikea määritellä ja kuvailla tuntemaansa kipua lääkärille. Tiedot kivusta ovat kuitenkin tärkeitä, jotta voidaan selvittää kivun syyt, tehdä diagnoosi, suositella soveltuvia kivunhallintakeinoja ja valita lääkkeet. Tämä tapahtuu säännöllisesti kipua mittaamalla.

”Halusimme auttaa kipupotilaita hallitsemaan paremmin kipuaan ja edistämään päivittäistä hoitoaan. Moni potilas kokee kiputuntemuksen kuvaamisen vaikeaksi lääkärin vastaanotolla. Uuden sovelluksen avulla kipuhistoriaa on helpompaa käydä läpi kirjattujen tuntemusten kautta”, kuvailee asiantuntijalääkäri Yrjö Ovaskainen AstraZenecalta. AstraZeneca on vastannut sovelluksen kehittämisestä.

PainCatcher -sovellus kivun tulkkina

PainCatcher on uusi helppokäyttöinen ja maksuton internet- ja älypuhelinsovellus. Se auttaa potilasta selvittämään ja arvioimaan kokemiaan kiputuntemuksia. Sovellusta käyttämällä saadaan tietoa kivun voimakkuudesta, ajoituksesta sekä esimerkiksi parhaillaan käytettävän lääkehoidon vaikutuksista. Sovelluksesta on helppo jakaa tietoa hoitavalle lääkärille.

Kipua tuntiessa käyttäjä merkitsee tuntemuksensa sovellukseen. Sovellus tekee merkinnöistä helposti ymmärrettävän kaavion, ja se näyttää esimerkiksi kivun voimakkuuden ajan kuluessa. Potilas voi syöttää kiputuntemuksia sovellukseen päivittäin ja niiden merkkaaminen onnistuu nopeasti ja vaivattomasti.

Sovellus on ollut saatavilla suomalaisille potilaille syyskuusta alkaen. Sen voi ladata App Storesta, Google Playsta tai Windows Storesta. Sovellus on suomenkielinen.

Sovelluksesta löytyy lisätietoa verkkosivuilta paincatcher.fi.

Lähteet

1. Lääkärilehti: Lääkärilehden uutisia (2007): Joka neljäs suomalainen kärsii kroonisesta kivusta (22.03.2007) http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=4606/type=1

2. Carlson, Tiina, Leander-Korte Susanna ja Paakkinen Hanna (2013): Kivun arviointi ja hoitaminen iäkkään ihmisen hoitotyössä, Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää (s. 11) http://publications.theseus.fi/handle/10024/61680

Salossa panostetaan terveyteen liittyvän teknologian kehitykseen

Salossa hyvinvointiteknologia nousussa uudenlaisen asiantuntijayhteisön tukemana

Rakennemuutoksen ravistelemassa Salossa syntyy uudenlaista hyvinvointiteknologiayhteistyötä julkisen sektorin ja yritysten välille. Yhdessä kehittämällä hyvinvointialalle syntyy uusia kilpailukykyisiä ja käyttäjälähtöisiä tuotteita.

Salossa satsataan hyvinvointiteknologian kehitykseen. Haluamme tukea yrittäjyyttä käyttäjälähtöisten tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa, kertoo Yrityssalo oy:n projektipäällikkö Janne Seittenranta.

– Huomasimme hoitoalan asiantuntijoiden ja ikäihmisten turhautumisen vaikeakäyttöisiin ja puolivalmiisiin teknologisiin ratkaisuihin ja halusimme luoda yhteisön, jossa he voivat tuoda oman äänensä kuuluviin jo suunnitteluvaiheessa. Tuotteistettu asiantuntijayhteisö Expert Village mahdollistaa palautteen hyvinvointiteknologian tuotteiden toimivuudesta aidossa ympäristössä ja auttaa näin konkreettisesti yrityksiä tuotekehityksessä.

Uutta liiketoimintaa ja työllisyyttä

Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin ja tuonut jo mukanaan onnistumisia. Heikki Nummelin Stratox Oy:stä on tyytyväinen yhteistyöhön. Hän on vastuussa Juha Punta Oy:n uudenlaisen hygienialaitteen kehitystyön käyttäjätestauksista.

– Kehitämme laitetta jossa tavarat puhdistuvat säilytyksen aikana. Monet “Hygio”:n sovellukset liittyvät nimenomaan hyvinvointiteknologiaan ja oli onnekas sattuma, että meillä on paikallinen ohjelma tähän tarpeeseen. Olemme saaneet tähän mennessä hyvää taustatukea Expert Villagesta ja toivomme myös jatkossa saavamme lisäarvoa toiminnasta Heikki Nummelin vahvistaa.

Yhteisön tarjoamat asiantuntijapalvelut soveltuvat hyvin myös yrittäjyyttä suunnittelevien käyttöön, kommentoivat Protomossa tukiviestintäsovellusta kehittäneet Elina Friberg ja Tuomas Louhi.

– Saimme arvion tuotteestamme jo kehityksen alkuvaiheessa, mikä auttoi meitä ymmärtämään paremmin hoitotyön tarpeita. Tälle toiminnalle on kysyntää, erityisesti insinöörivetoisten projektien tueksi.

Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma vahvasti huomioitu

Asiantuntijayhteisö on muodostettu yhteistyössä Salon kaupungin vanhuspalveluiden kanssa ja haemme toiminnan kautta uusia ratkaisuja sosiaali- ja terveysalan haasteisiin, kiteyttää vanhuspalveluiden johtaja Hannele Lyytinen.

– Erityisesti kotona asumisen tukeminen, toiminnan kehittäminen ja turvallisuuden lisääminen ohjaavat toimintaa. Pilotoinneilla voimme varmistaa ettemme hukkaa verorahoja epäonnistuneisiin tuote- ja palveluinvestointeihin, vaan voimme varmistaa toimivuuden henkilökunnalle ja asiakkaillemme jo ennen hankintapäätöstä.

Salo edelläkävijä käyttäjälähtöisissä palveluissa

Asiantuntijayhteisö tarjoaa tällä hetkellä kolme erilaista palvelua: mahdollisuuden tutustua hoitotyön arkeen (Express), tuotteen käytettävyyden arviointia (Visit) ja pidempää pilotointia (Stay). Verkoston muodostaa 17 Salossa sijaitsevaa yksilöllistä ympäristöä, joiden tarpeet on kartoitettu ja henkilöstö koulutettu.

Toiminta on erittäin pitkälle tuotteistettu ja en ole nähnyt muualla vastaavasti toimivia palveluita, toteaa toiminnasta professori Johan Lilius Åbo Akademista.

Uusia tuotteita ja palveluita etsitään

Etsimme Salossa jatkuvasti uusia yrityksiä vastaamaan verkostomme tarpeisiin, jatkaa lopuksi Janne Seittenranta. Tällä hetkellä etsimme ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitoon ja muistisairauksiin liittyviä turvallisuutta parantavia ratkaisuja. Myös yhdistys- ja oppilaitosyhteistyön lisääminen on suunnitelmissa palvelumme kehittämiseksi.

Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen verkkosivut on avattu

Rajat ylittävän terveydenhuollon kansallisen yhteyspisteen toiminta käynnistyy 1.1.2014. Yhteyspiste tarjoaa mm. verkossa ja puhelinpalveluna tietoa hoitoon hakeutumisesta Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen. Yhteyspisteen verkkosivut on avattu osoitteessa http://www.kela.fi/yhteyspiste

Yhteyspisteen verkkosivuille on koottu tietoa mm. terveyspalvelujen käyttämisestä ulkomailla, Suomeen ulkomailta tulevien potilaiden terveydenhuollosta, eurooppalaisesta lääkemääräyksestä ja EU-maiden yhteyspisteistä. Sivut on julkaistu marraskuun 1. päivänä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Yhteyspisteen verkkosivuja laajennetaan vuoden 2014 aikana.

Yhteyspisteen tehtävänä on koota, tuottaa ja jakaa tietoa Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä ja terveyspalvelujen käyttämisestä Suomessa. Lisäksi yhteyspiste tarjoaa tietoja ulkomaisista terveyspalveluista ja niiden käyttämisestä sekä ulkomailla aiheutuneiden hoitokustannusten korvaamisesta. Tietoa tarjotaan potilaille, viranomaisille, sidosryhmille ja medialle.

Yhteyspisteen puhelinpalvelu käynnistyy 2.1.2014.

Potilasdirektiivin toimeenpano Suomessa

Potilasdirektiivin mukaisesta yhteyspisteestä säädetään uudessa vuoden 2014 alussa voimaan tulevassa laissa rajat ylittävästä terveydenhuollosta. Lakiehdotus on eduskunnan käsittelyssä. Tarkoituksena on, että terveyspalvelujen hakeminen toisesta EU-valtiosta selkeytyy.

Potilasdirektiivin lähtökohtana on, että potilas voi vapaasti hakea terveyspalveluja toisesta EU-maasta. Hallituksen lakiesityksen mukaan potilaalle EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä aiheutuneita hoitokustannuksia korvattaisiin jatkossa eri tavoin sen mukaan, onko kyse ollut hoitoon hakeutumisesta toiseen valtioon vai ulkomailla oleskelun aikana lääketieteellisesti välttämättömäksi tulleesta hoidosta. Molemmissa tapauksissa potilas hakee korvausta jälkikäteen Kelasta.

Lisätietoja asiakkaalle
Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste: http://www.kela.fi/yhteyspiste
Potilasdirektiivi sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla http://www.stm.fi/potilasdirektiivi

Täysjyvän terveellisyyttä on tutkittu

Vakuuttava tutkimusnäyttö osoittaa, että täysjyvävilja on terveellistä. Siksi sitä kannattaa valita entistä enemmän omalle lautaselle. Myös uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset korostavat täysjyväviljan tärkeyttä edeltäjiään enemmän.

Täysjyvävilja on yhteydessä erittäin moneen myönteiseen terveysasiaan. ”Täysjyväviljaa syövillä ihmisillä on todettu olevan mm. vähemmän sydän- ja verisuonisairauksia, kakkostyypin diabetesta sekä tiettyjä syöpiä. He lihovat vähemmän ja seuranta-aikana myös kuolleisuus on heidän keskuudessaan pienempää. Tämä näyttö on kiistatonta”, Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm korostaa.

Viljassa on kuidun lisäksi muutakin hyvää. Se sisältää mm. kivennäisaineita, vitamiineja ja bioaktiivisia aineita, ja kenties jotain sellaista, mitä emme vielä tunne. Viljan kuituja ja muita hyviä ravintoaineita on nimenomaan täysjyvätuotteissa. Eri viljojen erilaiset ominaisuudet ja terveyshyödyt saadaan parhaiten käyttöön syömällä vaihtelevasti eri viljalajeja.

Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset korostavat täysjyväviljan merkitystä. ”Jos vaihdat ruokavaliossa vähintään puolet viljatuotteista täysjyväisiksi, olet jo hyvällä tiellä”, neuvoo Fogelholm. ”Sekaleipien osalta kannattaa kiinnittää huomiota kuidun määrään. Jos tuotteessa on enemmän kuin 5-6 g kuitua, tuotteessa on täysjyvää todennäköisesti myös riittävästi terveyshyötyjen saamiseksi. Pullaakin saa onneksi vielä syödä, vaikkei se jokapäiväiseen ruokavalioon kuulukaan. Suosituksissa kun ei kielletä mitään kokonaan.”

Mikael Fogelholmin neuvot leipäkauppaan menijälle:

  • Valitse leipä, jossa on vähintään 5-6 % kuitua.
  • Vaihda yli puolet syömästäsi leivästä täysjyväleipään.
  • Suomalainen ruisleipä on lähes aina täysjyväruista, suosi sitä.
  • Lue pakkausmerkinnät: valitse sekaleivistä sellaiset, joissa on eniten täysjyväviljaa. Myös vaalea leipä voi olla täysjyvää.

Nordic Clinic perustaa terveydenhuollon kehitys- ja sijoitusyhtiön

Terveyspalveluyhtiö Nordic Clinic perustaa uuden yhtiön kehittääkseen terveydenhuollon hankkeita Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä. Uusi yhtiö NC Investment Oy käynnistää, konsultoi ja rahoittaa erilaisia vaativan erikoissairaanhoidon palvelumalleja. Tavoitteena on luoda sijoitusmahdollisuuksia nopeasti kehittyville terveydenhuollon markkinoille. NC Investment voi olla hankkeissa mukana myös osakkaana.

NC Investment eriytetään Nordic Clinicin liiketoiminnasta toimintamallien ja -roolien selkiyttämiseksi. Nordic Clinic keskittyy edelleen erikoissairaanhoidon palveluiden välittämiseen ja markkinoimiseen suomalaisille ja ulkomaalaisille asiakkaille.

”Nordic Clinic toimii terveyspalveluoperaattorina, eli etsimme asiakkaillemme parhaan mahdollisen hoidon ja hoitopaikan kumppaniverkostostamme. Tässä toiminnassa puolueettomuus ja tasapuolisuus ovat ehdottoman tärkeitä. Palvelemme nykyistä kumppaniverkostoamme uuden kysynnän luomisessa ja asiakaspalvelussa”, Nordic Clinicin toimitusjohtaja Tero Silvola kertoo.

NC Investment puolestaan kehittää tarjoaa tulevaisuudessa erilaisia vaativan sairaanhoidon palvelumalleja ja tarjoaa sijoitusmahdollisuuksia suomalaisille yksityisille sijoittajille ja instituutioille. Tavoitteena on löytää yleisesti terveydenhuollosta kiinnostuneita rahoittajia. Yhtiön ydinosaamista on terveydenhuollon mahdollisuuksien ja rahoituksen yhdistäminen.

”Pyrimme hankkeillamme vastaamaan sellaiseen kysyntään, johon markkinoilla ei tällä hetkellä ole tarpeeksi joustavasti palveluita saatavilla. Kehitettävät hankkeet voivat olla yksityisen ja julkisen sektorin yhdistäviä hankkeita tai kokonaan yksityisrahoitteisia, esimerkiksi sairaaloita tai lääkäriasemia. Haluamme luoda markkinoille sellaisia palveluita, joilla on mahdollisuuksia menestyä ja kasvaa myös kansainvälisesti”, NC Investmentin toimitusjohtajaksi nimitetty Kaisa Arovaara kertoo.

Uusi yhtiö aloittaa toimintansa 28.10.2013.