IR-UWB vastaanotinrakenteiden suorituskykyä parannellaan

Tutkimuksessa kehitettiin olemassa olevien standardien ratkaisuihin liittyviä parannusehdotuksia, joita esitettiin muutamissa tähän väitöskirjaan sisällytetyissä artikkeleissa. Yhdestä ehdotuksesta tehtiin myös PCT-sopimuksen alainen patentointihakemus. Lisäksi yhdessä tähän väitöskirjaan sisällytetyssä artikkelissa on paitsi laaja kirjallisuuskatsaus, sisältäen katsauksen muiden tekemiin IR-UWB-tutkimuksiin, myös olemassa olevien standardien fyysisten kerroksien määritykset, koskien IR-UWB-teknologiaa ja tärkeimmät maailmanlaajuiset UWB-tekniikkaa koskevat signaalin tehotiheysmääräykset.

Erittäin laajakaistainen impulssiradioteknologia (IR-UWB) tarjoaa potentiaalisen vaihtoehdon yksinkertaisille, edullisille ja matalan tehonkulutuksen omaaville lähetin–vastaanotin-ratkaisuille, jotka soveltuvat lyhyen kantaman sensoriverkkoihin. Nämä sensoriverkot ovat monikäyttöisiä soveltuen esimerkiksi tulevaisuuden esineiden internetin (IoT) tiedonsiirtoratkaisuiksi. Esimerkiksi sairaanhoidon ja terveydenhuollon asiayhteyksissä käytetään monesti termiä langaton kehoverkko (WBAN), joka voidaan asentaa monenlaisiin eri sovelluskohteisiin, kuten autoon tai vaikkapa robotin ”keholle”.

Tässä väitöskirjassa on tutkittu tietokonesimulaatioiden avulla erilaisten IR-UWB vastaanotinrakenteiden suorituskykyä sairaalaympäristöä mallintavissa radiokanavissa. Tutkimuksen painopiste on vastaanottimissa, jotka kykenevät vastaanottamaan joko IEEE 802.15.4-2015- tai IEEE 802.15.6-2012-standardeissa määritellyn signaalin. Sairaalaympäristöä mallintavat radiokanavat perustuvat kahden toisistaan riippumattoman tutkijaryhmän mallinnuksiin, jotka sisältävät sekä keholta–keholle että keholta–kehon ulkopuolelle -radiokanavamallit.

– – –

Diplomi-insinööri Ville Niemelä väittelee Oulun yliopistossa 10.3.2017. Tietoliikennetekniikan alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Evaluations and analysis of IR-UWB receivers for personal medical communications (IR-UWB vastaanottimien arviointi ja analysointi henkilökohtaista lääketieteellistä tiedonsiirtoa varten).

Mainokset

Väitös: Virushoito voi tuoda lisää tehoa levinneiden syöpien hoitoihin

Virusterapian yhdistäminen muihin syövän hoitomuotoihin – kuten kemoterapiaan ja T-solusiirtoihin – voi parantaa hoitotuloksia, osoittaa Helsingin yliopistossa 20.1. tarkastettava väitöstutkimus.

Levinneen syövän uusista hoitokeinoista lupaavimpia on syövän immunoterapia, jossa elimistön immuunisolut aktivoidaan hyökkäämään syöpäkasvaimia vastaan. Onkolyyttisessa eli syöpäsoluja hajottavassa immunoterapiassa käytetään immuunisolujen aktivointiin geneettisesti muokattuja viruksia. Erityisesti adenovirukset ovat osoittautuneet tässä lupaaviksi, sillä niiden turvallisuusprofiili on erinomainen ja niiden genomiin voidaan lisätä immuunivastetta stimuloivia transgeenejä.

FM Mikko Siurala tutki väitöstyössään onkolyyttisen adenovirushoidon yhdistämistä muihin syöpähoitoihin.

Ensimmäisessä osatyössään Siurala tutki eläinmalleissa, miten kemoterapian ja onkolyyttisen adenovirusterapian yhdistelmähoito tehosi pehmytkudossarkoomiin ja totesi, että yhdistelmähoito esti tehokkaasti ihonalaisten syöpäkasvaimien kasvua eläimissä eikä vakavia sivuvaikutuksia ilmennyt. Lisääntyneen tehokkuuden taustalla havaittiin olevan kaksi mekanismia: kemoterapia tehosti immunogeenista solukuolemaa ja adenoviruksen replikaatiota.

Toisessa osatyössään Siurala tutki onkolyyttisen viroterapian ja adoptiivisen T-solusiirron yhdistämistä kultahamstereissa ja havaitsi, että yhdistelmähoito oli tehokkaampi kuin T-soluhoito tai adenovirushoito yksinään.

Kolmannessa osatyössä tutkittiin melanooman hoitoa adenoviruksilla ja adoptiivisella T-solusiirrolla. Hiirimalleissa havaittiin, että immuunivastetta stimuloivia sytokiineja – solujen välisen viestinnän välittäjäaineita – koodaavat adenovirusvektorit tehostivat T-solusiirtoa, kun viruksia injektoitiin melanoomakasvaimiin. Kasvainspesifiset T-solut kulkeutuivat tehokkaimmin kasvaimiin, joihin oli injektoitu molempia sytokiinejä koodaavia adenoviruksia. Lisäksi adenovirushoidon havaittiin muokkaavan kasvaimen mikroympäristöä T-solusiirteelle suotuisammaksi, toisin sanoen vähemmän immunosuppressiiviseksi.

Väitöstutkimuksen viimeisessä osatyössä Siurala rakensi ihmisen kudoksissa aktiivisia sytokiinejä koodaavan onkolyyttisen adenoviruksen. Uusi virus tehosti T-soluhoitoa hamsterimallissa merkittävästi; yhdistelmähoito paransi suuren osan kasvaimia kantaneista hamstereista ja tuotti niille immuniteetin kasvaintyyppiä vastaan.

– Nämä tulokset tukevat adenovirushoidon yhdistämistä muihin syövän hoitomuotoihin ja luovat pohjan kliinisten kokeiden suunnitellulle potilaissa, joiden levinneeseen syöpään ei ole muita hoitokeinoja, Siurala sanoo.

FM Mikko Siurala väittelee 20.1.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Improving adenovirus-based immunotherapies for treatment of solid tumors”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartman-instituutti, Luentosali 2, Haartmaninkatu 3. Vastaväittäjänä on professori John Haanen, Netherlands Cancer Institute, ja kustoksena on professori Akseli Hemminki. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/172667

Suomalainen antibioottikeksintö on edennyt ensimmäisiin kliinisiin kokeisiin

Satoja tuhansia ihmisiä vuodessa kuolee antibiooteille vastustuskykyisiksi tulleiden bakteerien aikaansaamiin infektioihin. Vastustuskykyisten taudinaiheuttajabakteerien esiinmarssia on verrattu aikaan ennen penisilliinin keksimistä. Tämä on Davosin talousfoorumissakin nostettu esiin yhtenä kymmenestä suurimmasta ihmiskuntaa uhkaavasta vaarasta. Uusien antibioottien kehittäminen on haastavaa, ja viime vuosina vain muutama on yltänyt lääkekäyttöön asti.

Mittavan kehitystyön ja vaatimusten mukaisten, koe-eläimillä suoritettujen turvallisuuskokeiden jälkeen amerikkalainen Spero Therapeutics -yhtiö on nyt edennyt ensimmäisiin kliinisiin kokeisiin SPR741-molekyylillä, jolla on täysin uusi vaikutusmekanismi. Se herkistää useita merkittäviä taudinaiheuttajabakteeriryhmiä antibiooteille, joille ne ovat luonnostaan vastustuskykyisiä. Alun perin molekyyli on kehitetty Suomessa Northern Antibiotics Oy:ssä.

Tom Parr, Spero Therapeutics -yhtiön tutkimusjohtaja toteaa: ”Vuoden 2015 helmikuussa lisensoimme keksinnön Northern Antibiotics Oy:ltä. Se edustaa kokonaan uutta lähestymistapaa taistelussa antibiooteille vastustuskykyisiksi tulleita taudinaiheuttajabakteereita vastaan. Olemme panostaneet todella paljon SPR741-molekyylin saattamiseksi kliinisiin kokeisiin, ja tässä olemme nyt onnistuneet. Tie on vielä pitkä ja mutkikas ennen mahdollista hyväksyntää lääkekäyttöön, mutta olemme nyt hyvässä alussa, ja toimintasuunnitelmamme tästä eteenpäin on valmis”.

Spero Therapeutics (Cambridge, Massachusetts) perustettiin vuonna 2014. Se on kerännyt riskirahaa 44 miljoonaa dollaria, ja SPR741 on yksi kolmesta ohjelmasta, jotka yhtiön aikomuksen mukaan ovat kliinisessä vaiheessa vuonna 2017. Näin Sperolla on vahva valikoima ohjelmia, jotka ovat prekliinisisessä tai kliinisessä vaiheessa.

”On hienoa, että keksintömme etenee nyt amerikkalaisin voimin. Suomessa ei tällaiseen löydy resursseja. Kymmenisen vuotta sitten kehitystyömme pääsi alkamaan kahden pienen, mutta valistuneen, suomalaisen pääomasijoittajan voimin, ja läpimurtomme mahdollistui joukkorahoituksella, eli nyt meillä on yli sata pienomistajaa. Näinä aikoina on todella lohdullista nähdä, kuinka ”tavalliset” ihmiset arvostavat tällaisiakin asioita kuin taistelu vastustuskykyisiä taudinaiheuttajabakteereita vastaan”, toteaa professori Martti Vaara, Northern Antibiotics Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Vaaralla on takanaan pitkä ura Helsingin yliopistossa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS), jonka kliinisen mikrobiologian vastuualuejohtajan virasta hän siirtyi eläkkeelle vuoden 2016 alussa.

”Yhtiössämme on kehitetty myös toinen antibioottimolekyyli, ja sen suhteen olemme solmineet yhteistyön erään eurooppalaisen antibioottiyrityksen kanssa. Täälläpäin rahoituksen saaminen näyttää olevan todella tuskallista, mutta yritämme nyt yhdessä saada rahoituksen järjestymään”, jatkaa Vaara.

Sote- ja maakuntauudistukseen tarvitaan alueellista joustovaraa

Kuntaliitto suhtautuu sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteisiin myönteisesti, mutta rahoitusmallien keskeneräisyys vaikeuttaa lopputuloksen arviointia. Sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauden laajentamisen riskinä ovat alustavien esitysten perusteella kustannusten nousu ja palvelujen yhteensovittamisen vaikeus, todetaan liiton lausunnossa.

Kuntaliiton hallitus antoi torstaina lausuntonsa laajasta sote- ja maakuntalakipaketista. Lausunnossa on huomioitu kuntakentältä saatu palaute Kuntaliiton aiemmin julkaisemaan lausuntoluonnokseen. Lisäksi on huomioitu lausuntokierroksen alkamisen jälkeen julkaistut alustavat linjaukset valinnanvapauden toteuttamisesta sote-uudistuksessa.

Kuntaliitto huomauttaa, että uudistuksessa on kyse erityisesti suuresta kuntia koskevasta muutoksesta. Uudistuksen toimeenpanon onnistuminen ja laaja sitoutuminen edellyttää, että kentän parannusehdotukset huomioidaan laajasti. Lausuntokierros päättyy 9. marraskuuta.

Kuntaliitto toteaa, että valinnanvapauden linjauksissa ei ole tarpeeksi tarkkaan kuvattu palvelujen tuottajille maksettavan rahoituksen perusteita. Tämä vaikuttaa olennaisesti siihen, saavutetaanko valinnanvapaudella tavoiteltua kustannusten hillintää. Lisäksi palvelujen yhteensovittaminen saattaa vaikeutua.

Kuntaliitto on huolissaan kuntien ja tulevien maakuntien taloudesta, sillä laskelmat kuntien talouden kestävyydestä uudessa tilanteessa puuttuvat. Kuntaliitto vastustaa rajoituksia kuntien oikeuteen päättää veroprosentistaan. Maakunnille ei ole tulossa verotusoikeutta lainkaan, mikä puolestaan heikentää niiden itsehallintoa ja mahdollisuuksia talouden tasapainottamiseen.

Kolmen miljardin euron kustannusten hillitsemistavoitteen lukkoon lyöminen rahoituslaissa on Kuntaliiton arvion mukaan ongelmallista. Kustannusten kasvun hillinnän kannalta keskeistä on tulevaisuuden palvelulupauksen sisältö: ketä hoidetaan, millä omavastuuosuudella ja mitä hoitoja, lääkkeitä ja menetelmiä julkisen palvelutarjonnan piiriin kuuluu. Jos maakuntien rahoituksen taso on oikeassa suhteessa palvelulupaukseen, kustannuskehityksen taittaminen on mahdollista.

Valtion oikeutta ohjata päätöksentekoa maakunnissa olisi Kuntaliiton mielestä rajoitettava. Lainsäädännön tulisi antaa joustoa alueellisiin ratkaisuihin esimerkiksi suurilla kaupunkiseuduilla ja harvaan asutuilla alueilla. Maakuntalain tulee olla kuntalain tapaan joustava niin, että kuntien ja maakuntien yhteistyö ja mahdollisuus sopia palvelujen hoitamisesta turvataan.

Uudistus sinänsä on Kuntaliiton hallituksen näkemyksen mukaan välttämätön ja sitä tulee määrätietoisesti viedä eteenpäin. Uudistuksen jälkeen kunnilla on edelleen vahva rooli suomalaisessa yhteiskunnassa.

Toistuva stimulaatiohoito palautti liikuntakykyä halvaantuneisiin lihaksiin

Helsingin yliopistollisessa sairaalassa BioMag-laboratoriossa tehty potilastutkimus voi avata uuden mahdollisuuden selkäydinvaurioista kärsivien potilaiden kuntoutukseen.

Neurologiaan erikoistuva lääkäri, LT Anastasia Shulgan johtamassa tutkimuksessa kahdelle selkäydinvammapotilaalle kokeiltiin hoitoa, jossa yhdistettiin transkraniaalinen magneettistimulaatio ja samanaikainen raajahermojen stimulaatio, ja hoitoa annettiin potilaille toistuvasti lähes puolen vuoden ajan. Tämä oli ensimmäinen kerta, jolloin selkäydinvaurion seurauksena halvaantuneita potilaita yritettiin kuntouttaa pitkän ajan kuluessa toistuvasti annetulla tämän tyyppisellä stimulaatiohoidolla.

Molemmilla hoitotutkimukseen osallistuneilla potilailla oli tapaturman aiheuttama selkäydinvaurio. Toisen potilaan jalat olivat halvaantuneet polvista alaspäin. Toisella potilaalla oli neliraajahalvaus; hän pystyi liikuttamaan jonkun verran käsiään, mutta ei esimerkiksi tarttumaan esineisiin. Kummankin potilaan onnettomuudesta oli aikaa yli kaksi vuotta, ja he olivat saaneet toipumisestaan lähtien tavanomaista kuntoutusta, joka jatkui myös stimulaatiohoidon aikana.

Noin puoli vuotta kestäneen stimulaatiohoidon jälkeen alaraajahalvauspotilas pystyi taivuttamaan molempia nilkkojaan, ja neliraajahalvauspotilas pystyi tarttumaan esineeseen käsillään.

– Potilailla havaittiin hermoyhteyksien vahvistumista ja osittaista liikuntakyvyn palaamista lihaksiin, joita he eivät aikaisemmin kyenneet lainkaan käyttämään, Anastasia Shulga kertoo.

Hoidon aikana palautunut liikuntakyky oli tallella ainakin vielä kuukauden kuluttua stimulaatiohoidon päättymisestä. Toinen potilaista osallistuu uuteen tutkimukseen jossa stimulaatiota annetaan laajemmin ja jatketaan vielä pidempään.

BioMag-laboratorion johtaja, dosentti Jyrki Mäkelä muistuttaa, että kroonisten selkäydinvammapotilaiden kuntoutus on hyvin haasteellista ja uusia hoitokeinoja kaivataan kipeästi.

– Tässä on kysymys vain kahta potilasta koskevasta tapaustutkimuksesta, mutta tulokset ovat mielestämme lupaavia. Tarvitaan lisää tutkimusta sen selvittämiseksi, voiko tällaista pitkäkestoista kahden stimulaatiohoidon yhdistelmää hyödyntää selkäydinvammapotilaiden kuntoutuksessa – joko sellaisenaan tai muihin hoitoihin yhdistettynä.

Helsingin yliopiston, HUS:n ja Aalto-yliopiston yhteinen BioMag-tutkimuslaboratorio toimii HUS-Kuvantamisen yhteydessä Meilahden kampuksella.

Toimivia ratkaisuja suomalaisilta työpaikoilta kootaan tietopankkiin

TEPSIvät teot työelämään -tietopankki on kanava työelämän hyvien käytäntöjen levittämiseen. Tietopankkiin kootuista vinkeistä voi saada uusia ideoita oman työpaikan toimintaan toimialasta riippumatta.

TEPSIvät teot työelämään -tietopankki kokoaa yhteen toimivia ratkaisuja suomalaisilta työpaikoilta. Tietopankki julkaistiin 1.3.2016 Yrityssuomi.fi -verkkosivustolla ja siitä vastaa Työterveyslaitos.

Tietopankissa on lyhyitä ja tiiviitä kuvauksia hyvistä käytännöistä, joista voi saada virittäviä ideoita omaan työhön. Tietopankki on toimialasta ja henkilön asemasta riippumaton tiedon levityskanava. Hyviä käytäntöjä kootaan sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta, kaikilta yrittäjiltä ja palkansaajilta.

Tietopankista löytyy helposti toteutettavia arjen pieniä ideoita sekä työkulttuuriin liittyviä pidemmällä aikavälillä kehitettäviä käytäntöjä, tutkija Sari Käpykangas Työterveyslaitoksesta kertoo.

Työpaikan tavoitteena voi olla esimerkiksi parantaa esimiesten ja alaisten välejä, helpottaa työn tekemistä tai lisätä yhteishenkeä ja jaksamista. Työhyvinvointia on voitu parantaa yksinkertaisuudessaan tehostamalla tiedonkulkua infotaululla, parantamalla koulutuksen tasapuolisuutta, vähentämällä häiriöihin käytettyä työaikaa ja antamalla enemmän kiitosta ja palautetta.

Verkkosivusto on rakennettu arjen tarpeisiin. Sivustossa on hakutoiminto, jonka avulla voi etsiä omia kiinnostuksen kohteita. Oman työpaikan hyvän käytännön voi tallentaa sivustolle rekisteröitymisen jälkeen.

─ Hyvien käytäntöjen tietopankki on käytännönläheinen matalan kynnyksen foorumi ja ideoiden jakamisen alusta. Tietopankkiin on helppo tulla ja selata hyvät käytännöt työn lomassa. Teoista voi ottaa mallia, niitä voi muokata ja räätälöidä omaan arkeen sopivaksi, Käpykangas kuvaa.

Hyvä suomalainen yritys- ja palvelutoiminta ansaitsee tulla jaetuksi. Käpykangas usuttaa yleisöä kertomaan sivustolla, mikä omalla työpaikalla toimii.

─ Kaikki pienetkin ponnistelut ja kehittämistoimenpiteet työpaikan arjen kehittämiseksi kannattaa jakaa toisillekin, hän kannustaa.

Tietopankin ylläpitämisestä vastaa Työterveyslaitos. Yhteistyössä ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriö, Yritys-Suomi sekä Työturvallisuuskeskus.

Reseptilääkkeiden hinnat laskivat

Reseptilääkkeet halpenivat viime vuonna, ilmenee Tilastokeskuksen Apteekkariliitolle kokoamista tiedoista.

Asiakkaat maksoivat reseptilääkkeistään viime joulukuussa keskimäärin yli 5 prosenttia vähemmän kuin joulukuussa 2014. Itsehoitolääkkeiden hinnat pysyivät likipitäen ennallaan.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana reseptilääkkeiden hinnat ovat laskeneet tuntuvasti. Asiakkaat maksavat nyt reseptilääkkeistään omavastuita yli viidenneksen vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten, vaikka lääkekorvauksia on heikennetty.

– Reseptilääkkeiden hintojen laskua selittää pääosin vuonna 2003 alkanut lääkevaihto ja sitä vuonna 2009 täydentänyt lääkkeiden viitehintajärjestelmä, jotka ylläpitävät reseptilääkkeiden välistä hintakilpailua, tulkitsee talous- ja hallintojohtaja Ilkka Harjula Apteekkariliitosta ja muistuttaa, että lisäksi reseptilääkkeiden tukkuhintoja leikattiin viidellä prosentilla vuosina 2006 ja 2013.

Itsehoitolääkkeiden hinnat ovat pysytelleet kymmenen viime vuoden ajan kutakuinkin ennallaan. Tarkastelujaksolla kuluttajahintaindeksi on noussut liki 20 prosenttia ja ruoan hinta yli 25 prosenttia.

Vuoden 2016 alussa Kelan lääkekorvauksiin tuli uutena täysi-ikäisiä koskeva 50 euron alkuomavastuu, mikä lisää asiakkaiden osuutta lääkemenoista. Omavastuiden kasvua kompensoi yleisesti käytettyjen reseptilääkkeiden hintojen lasku, jonka odotetaan jatkuvan lääkkeiden patenttisuojien päättyessä ja hintakilpailun alkaessa.

Ajokortin saa nyt Trafin toimipisteistä

Ajokorttien ja muiden tieliikenteen henkilölupien käsittely alkoi Ajovarmassa – aika kannattaa varata ennakkoon

Ajovarma Oy on vastannut 1.1.2016 alkaen ajokorttien ja muiden tieliikenteen henkilölupien käsittelystä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin sopimuskumppanina. Lupa-asioissa palvelee yli sata Ajovarman toimipistettä kaikkialla Suomessa.

”Palveluihin kannattaa ehdottomasti varata aika jo etukäteen. Tehtävät ovat meille uusia, mikä voi alkuvaiheessa näkyä pitkinäkin jonotusaikoina erityisesti aikaa varaamattomien asiakkaiden kohdalla”, kertoo Ajovarman toimitusjohtaja Hannu Pellikka. ”Palveluajan voi varata etukäteen verkkopalvelussa http://www.ajovarma.fi . Sivuilta löytyy myös tietoa hakemuksessa tarvittavista liitteistä”.

Ajokortti, opetuslupa, piirturikortti, ammattipätevyyskortti, vaarallisten aineiden ADR-ajolupa, taksinkuljettajan ajolupa, liikenneopettajalupa sekä vammaisen pysäköintilupa postitetaan asiakkaalle kotiin. Moottoripyörän harjoitusluvan saa heti mukaansa Ajovarman palvelupisteestä.

Akatemia on valinnut kymmenen uutta akatemiatutkijaa

Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta on valinnut syyskuun 2014 haun perusteella kymmenen uutta akatemiatutkijaa. Toimikunta sai 87 akatemiatutkijahakemusta eli rahoituksen sai hieman yli 11 prosenttia hakijoista. Kansainväliset arviointipaneelit pitivät hakemusten tieteellistä tasoa yleisesti hyvänä, ja parhaita hakemuksia pidettiin kansainvälisesti kilpailukykyisinä.

Akatemiatutkijan tehtävä on tarkoitettu kokeneelle tutkijalle itsenäiseen tutkimussuunnitelman mukaiseen tieteelliseen työskentelyyn. Viisivuotisen akatemiatutkijakauden tarkoituksena on antaa parhaille tutkijoille määräaikainen täysipäiväinen mahdollisuus pätevöitymiseen ylimpiin tutkijan tehtäviin tai muihin asiantuntijatehtäviin.

Uudet akatemiatutkijat tutkivat muun muassa seuraavia aiheita:

Eläkkeelle siirtyminen on merkittävä elämäntapahtuma ja sillä on moninaisia vaikutuksia terveyskäyttäytymiseen ja myöhempään terveyteen. Sari Stenholmin tutkimuksessa Turun yliopistossa selvitetään, miten elintavat ja kliiniset riskitekijät muuttuvat eläkkeelle siirtymisen aikana. Tutkimuksessa selvitetään myös työuran pidentämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä pidemmän uran yhteyksiä myöhemmän iän terveyteen ja toimintakykyyn. Tätä tietoa tarvitaan kipeästi sekä terveysneuvonnassa että terveyspalvelujen suunnittelussa, jotta ikääntyvien ihmisten terveyttä ja toimintakykyä voidaan tukea.

Syövän hoito on muuttumassa “yksi lääke sopii kaikille” -käytännöstä yksilöllistettyyn hoitoon uusien täsmähoitojen myötä. Helsingin yliopistollisesta keskussairaalassa työskentelevän Mikko Anttosen ryhmä käyttää hoitoresistenttien munasarja- ja kohtusyöpien hoidon suunnittelussa molekyylimäärityksiin perustuvaa mallia. Ryhmällä on kokemusta geneettisesti vakaan ja homogeenisen granuloosasolukasvaimen (GSK) mallintamisessa. Tästä työstä saadun tiedon avulla ryhmä kehittää gynekologisia syöpiä hoitavalle työryhmälle työkaluja, joilla kukin täsmähoito voidaan suunnata sellaiselle potilaalle, joka siitä eniten hyötyy. Tutkimuksessa pyritään osoittamaan uusia hoidon tehoa ennakoivia merkkiaineita yhdistämällä kasvaimista viljeltyjen syöpäsolujen lääkevastetietoja tutkittavan syövän molekyylisormenjäljen kanssa.

Dementian ja Alzheimerin taudin ennaltaehkäisy on merkittävä kansanterveystieteellinen päämäärä. Alina Solomon Itä-Suomen yliopistosta kehittää työkaluja, joilla voitaisiin tunnistaa sellaiset korkean tautiriskin henkilöt, jotka hyötyisivät ennaltaehkäisevästä hoidosta. Tutkimuksessa käytetään uusia tietokonepohjaisia menetelmiä analysoimaan useita dementiaan liittyviä tekijöitä ja biomarkkereita. Tavoitteena on tuottaa menetelmiä, joilla saadaan kattavasti ryhmiteltyä ihmiset alaryhmiin siten, että ennaltaehkäisevä hoito olisi mahdollisimman tehokasta.

Akatemiahankkeilla rahoitetaan tieteellisesti laadukasta tutkimustyötä

Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta on myöntänyt 31 akatemiahankkeelle yhteensä noin 14 miljoonan euron rahoituksen. Myönteinen rahoituspäätös voitiin tehdä 16 prosentille hankehakemuksista.

Akatemiahankkeilla rahoitetaan tieteellisesti kunnianhimoista ja laadukasta tutkimustyötä. Terveyden tutkimuksen toimikunnan rahoittamissa hankkeissa tuotetaan uutta tietoa, jota voidaan jatkossa hyödyntää sairauksien ja vammojen hoidossa, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, lääkekehityksessä ja terveyspoliittisessa päätöksenteossa.

Rahoituksen saivat muun muassa seuraavat akatemiahankkeet:

Satu Mustjoen (Helsingin yliopisto) johtamassa projektissa tutkitaan autoimmuunitauteja, kuten nivelreumaa, joiden tarkka syntymekanismi on tuntematon. Mustjoen ryhmä tutkii, ovatko potilailta usein löytyvät poikkeavat valkosolupopulaatiot syntyneet mutaatioiden seurauksena ja onko niillä merkitystä taudin synnyssä. Projektissa määritetään tällaisia mutaatioita autoimmuunitauteja sairastavilta potilailta uuden sukupolven sekvensointimenetelmien avulla. Lisäksi selvitetään mutaatioita aiheuttavia ja muuttuneiden solupopulaatioiden merkitystä taudin synnyssä. Tutkimuksessa pyritään löytämään potilaille uusia paremmin kohdennettuja ja tehokkaampia hoitomuotoja.

Leila Karhunen (Itä-Suomen yliopisto) johtaa tieteidenvälistä konsortiota, johon kuuluvat Johanna Närväinen (VTT) ja Mika Tarvainen (Itä-Suomen yliopisto) tutkimusryhmineen. Konsortio etsii ruokaan liittyvän mielihyvän tutkimuksella uusia näkökulmia ja yksilöllisiä menetelmiä syömisen säätelyyn. Tutkimusmenetelmiä ovat subjektiiviset arviot, funktionaalinen magneettikuvaus (fMRI), aivosähkökäyrä (EEG) sekä autonomisen hermoston, aineenvaihdunnan ja psykologisten ominaisuuksien mittaukset. Tuotetun uuden tieteellisen tiedon lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää ravitsemuksellisesti tasapainoisten ruokavalintojen sekä painon ja syömisen hallinnan räätälöintiin.

Sampsa Vanhatalon (Helsingin yliopisto) akatemiahankkeessa tutkitaan, miten vastasyntyneen vauvan aivovaurio häiritsee aivotoimintaa sekä miten vauriot johtavat elinikäisiin kognitiivisiin ongelmiin. Projektissa tutkitaan aivojen sähköisten verkkojen toimintaa sekä varhaisia aivokuoren sensorisia mekanismeja. Hanke yhdistää kokeellista ja kliinistä tutkimusta sekä avaa uusia mahdollisuuksia hoitomuotojen kehitykseen. Lisäksi hankkeessa tuodaan kliiniseen tutkimuskäyttöön sellaisia innovaatioita, jotka tulevaisuudessa mahdollistavat yksilöllisen hoidon vauvoilla.

Suomen ensimmäinen tekosydän asennettiin potilaalle

Meilahden sairaalassa on asennettu Suomen ensimmäinen tekosydän potilaalle. Potilas on tällä hetkellä toipumassa Meilahden sairaalassa.

Tekosydänleikkauksen tekivät HYKS Sydän- ja keuhkokeskuksen sydänkirurgit Karl Lemström ja Jan Kiss yhteistyössä sydänanestesiologi Mikko Laxin ja Seppo Hiippalan kanssa. Potilasta sydänkirurgisella teho-osastolla on hoitanut osastonylilääkäri Raili Suojaranta-Ylinen.

Tekosydän on potilaalle silta noin 3 kk–1 vuoden päästä tapahtuvalle sydänsiirrolle. Tekosydämen asentaminen on harvinaista maailmallakin, esimerkiksi Pohjoismaissa tekosydämiä on asennettu vain muutamia kappaleita.

– Tekosydäntä käytetään tilanteissa, joissa potilaalla on sydämen molempien kammioiden vaikea toiminnallinen vajaus tai vaikea rytmihäiriö, jota ei saada lääke- tai konehoidolla hallittua, eikä sydänsiirtoa ole saatavilla riittävän ajoissa, osastonylilääkäri Karl Lemström kertoo.

Yleensä huonossa kunnossa oleville potilaille käytetään vasemman kammion apupumppua. Apupumppuhoidon aikana potilaan elimistö toipuu, ja hän on paremmassa kunnossa elinsiirron käynnistyessä.

– Nuorehkoja potilaita on nyt ensimmäistä kertaa Suomessa mahdollisuus hoitaa tekosydämen avulla siltana sydänsiirtoon.

Ei sydänsähkökäyrää
Käytännössä potilaalla, jolla on tekosydän, ei ole sydänsähkökäyrää, ja potilaan koko verenkierto on täysin tekosydämen varassa. Tekosydän koostuu kahdesta kammiosta. Leikkauksessa potilaan sydämen omat kammiot sekä läpät poistetaan ja tekosydän ommellaan kiinni potilaan sydämeen jäljelle jääneisiin eteisiin.

Potilaan vasemman rintakehän seinämän läpi kulkee kehon ulkopuolella sijaitsevan ohjausyksikön paineilmaletkut. Ohjausyksikkö säätelee tekosydämen supistumista paineilman avulla. Tekosydämen molemmissa kammioissa on kaksi läppää, jotka puolestaan säätelevät veren virtausta oikeaan suuntaan.

Potilas voi kotiutua tekosydämen kanssa ja saa mukaansa niin sanotun mobiiliyksikön, joka säätelee tekosydämen toimintaa. Mobiiliyksikön avulla voi myös vapaasti liikkua, kävellä, pyöräillä ja harrastaa kevyttä liikuntaa.

Sydänsiirto haastava
Tekosydämen asennusleikkauksessa on aina mukana kokenut tekosydämen asennukseen erikoistunut sydänkirurgi. Tekosydämen asentaminen on vaatinut Sydän- ja keuhkokeskuksen sydänkirurgeilta teoriakoulutusta ja käytännön harjoittelua.

– Tekosydänleikkaus vaatii erityisosaamista, ja sydänsiirtoleikkaus tämän jälkeen tulee olemaan erittäin haastava. Tekosydän aiheuttaa elimistössä vierasesinereaktion ja elimistö muodostaa kiinnikkeitä tekosydämen ympärille, Lemström sanoo.

Suomessa aloitettiin sydämen mekaanisten tukilaitteiden käyttö vuonna 1998. Sydämen mekaanisia tukilaitteita on asennettu Hyksissä aikuispotilaille yhteensä 63 kappaletta. Tekosydän eroaa mekaanisista tukilaitteista, sillä tukilaitteet tukevat verenkiertoa, kun taas tekosydän huolehtii huolehtii kokonaisuudessaan verenkierrosta.

Yhä useampi selviää syövästä

Väestön ikääntyessä syövät yleistyvät, mutta entistä useampi myös selviää syövästä. Nykyisin jopa kahden kolmesta syöpäpotilaasta arvioidaan parantuneen viiden vuoden kuluessa siitä, kun hän on saanut diagnoosin.

Syöpään sairastuneiden elossaoloennuste on parantunut neljä prosenttiyksikköä uusimmalla seurantajaksolla 2010-2012 verrattuna aiempaan seurantajaksoon (2007-2009). Syöpäpotilaiden viiden vuoden suhteellinen elossaololuku on nyt miehillä 66 prosenttia ja naisilla 69 prosenttia. Eri syöpätyypit eroavat kuitenkin toisistaan huomattavasti. Esimerkiksi eturauhassyöpäpotilaiden suhteellinen elossaololuku on 93 prosenttia ja rintasyöpäpotilaiden 90 prosenttia.

Syöpään sairastuneiden elossaolo-osuus kertoo, kuinka moni sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista. Kun lukua verrataan samanikäisen ja samaa sukupuolta olevan väestön elossaolo-osuuteen, saadaan suhteellinen elossaololuku. Mitä lähempänä suhteellinen elossaololuku on 100 prosenttia, sitä vähemmän syöpä on aiheuttanut lisäkuolemia.

Alueelliset erot julkaistiin ensimmäistä kertaa

Uudet syöpätilastot sisältävät ensimmäistä kertaa tietoja siitä, miten syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut eroavat toisistaan eri yliopistosairaaloiden vastuualueiden välillä. Alueellinen vertailu koskee syöpään sairastuneiden selviytymistä yleisimmistä syövistä.

Useimmissa syövissä alueellisia eroja ei ole. Poikkeuksia ovat ihomelanooma, aivokasvaimet ja eturauhassyöpä, joiden suhteellisissa elossaololuvuissa on merkittävää vaihtelua. Erityisesti aivokasvainten osalta elossaololukuihin vaikuttaa hyvänlaatuisten aivokasvainten osuus kaikista aivokasvaimista. Eroja alueiden välillä voivat selittää Syöpärekisteriin ilmoitettujen tietojen kattavuus (onko kaikki rekisteröitävät kasvaimet ilmoitettu) ja oikeellisuus (onko diagnoosista saatu riittävän tarkat tiedot oikean johtopäätöksen tekemiseksi rekisteröintivaiheessa).

Elossaololukuihin vaikuttaa voimakkaasti syövän levinneisyys toteamishetkellä. Eturauhassyövän osalta alueellisia eroja selittänee PSA-testiin perustuva seulonta. Helsingin ja Tampereen yliopistosairaaloiden vastuualueilla PSA-testaus nostaa elossaololukua suhteessa muihin alueisiin. Seulonnalla todetaan paljon paikallisia ja hitaasti eteneviä eturauhassyöpiä, jotka muutoin todennäköisesti jäisivät henkilön elinaikana toteamatta.

Oulun yliopistosairaalan alueella erityisesti levinnyttä ihomelanoomaa sairastavilla oli muuta maata suurempi riski kuolla syöpään. Melanooma tosin on maan pohjoisosissa selvästi harvinaisempaa kuin Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa ja levinneitä syöpätapauksia oli vain vähän. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että melanooman toteamisessa voi olla viiveitä maan pohjoisosissa. Viiveisiin vaikuttavat sekä henkilön hoitoon hakeutuminen että terveyspalveluiden saatavuus.

Myös potilaan hoito vaikuttaa elossaololukuihin. Hoidon laadussa itsessään ei kuitenkaan välttämättä ole eroja. Potilaan oma tahto, yleistila ja muut sairaudet sekä syövän levinneisyys vaikuttavat siihen, mitä hoitoa potilaalle ylipäänsä on mahdollista antaa.

Pahanlaatuiset veritaudit mukaan syöpätilastoihin

Juuri valmistuneissa vuoden 2013 Suomen Syöpärekisterin tilastoissa pahanlaatuisten veritautien ryhmittely uudistettiin vastaamaan kansainvälistä tautiluokitusta. Myelodysplastiset oireyhtymät ja myeloproliferatiiviset kasvaimet otettiin mukaan kokonaissyöpälukuihin. Tilastointimuutos nosti selvästi syöpään sairastuneiden määrää edelliseen vuoteen verrattuna.

Uusimpien syöpätilastojen mukaan 32 092 suomalaista sairastui uuteen syöpään vuonna 2013. Eturauhassyöpä, rintasyöpä ja keuhkosyöpä olivat edelleen yleisimmät yksittäiset syöpätyypit: ne muodostivat 39 prosenttia kaikista uusista syövistä ja aiheuttivat kolmasosan syöpäkuolemista.

Seulontatiedot puutteellisia

60-69-vuotiaiden suolistosyöpäseulontaa toteutettiin 170 kunnassa vuonna 2013. Osallistuminen oli entisellä tasolla: noin 61 prosenttia miehistä ja 74 prosenttia naisista osallistui suolistosyövän seulontaan. Seulonnassa todetut paksu- ja peräsuolisyövät olivat kuitenkin vain pieni osa lähes 3 000 uudesta tapauksesta, koska suolistosyöpä on useimmiten yli 70-vuotiaiden sairaus ja seulontaohjelma on käynnissä vain noin puolessa Suomen kunnista.

Vuonna 2012 rintasyövän seulontaan kutsutuista 50-69-vuotiaista naisista keskimäärin yli 80 prosenttia osallistui tutkimukseen. Kaikista sairaanhoitopiireistä ei kuitenkaan saatu luotettavaa osallistumistietoa, koska runsaat kolmekymmentä kuntaa ei toimittanut seulontatietoja valtakunnalliseen rekisteriin. Seulonnassa löydettiin vajaa kolmannes kaikista rintasyövistä. Ennusteiden mukaan seulonnoissa löydettyjen kasvainten osuus kasvaa noin 40 prosenttiin, kun seulonnat laajenevat kattamaan kaikki 50-69-vuotiaat naiset vuoteen 2017 mennessä.

Kohdunkaulan syövän seulontoihin osallistuminen vaihteli alueellisesti. Seulontakutsun saaneista 30-60-vuotiaista naisista keskimäärin 70 prosenttia osallistui testiin. Kohdunkaulan syövän seulonnan tavoitteena on löytää syövät esiastevaiheessa, joten seulontaohjelmassa todettujen syöpien määrä jää erittäin pieneksi, vain alle kymmeneen prosenttiin Suomessa vuosittain todetuista noin 150 kohdunkaulan syövästä.

Lue lisää Suomen Syöpärekisterin ja Joukkotarkastusrekisterin tilastoista
http://www.cancer.fi/syoparekisteri/tilastot/

Kuntaliitto: sote-valmistelua jatkettava huolellisesti

Kuntaliitto tukee eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjausta, jonka mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislain valmistelua on jatkettava parlamentaarisesti. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että uudistuksen valmistelua jatketaan alkuperäisten tavoitteiden suuntaan. On tärkeää, että kunnissa jatkuu julkisten palvelujen kehittäminen yhteistyössä eikä tehdä hätäisiä paikallisia ratkaisuja.

Sote-lainsäädäntö tulee valmistella huolellisesti ja avoimesti. Lain pitää turvata samanaikaisesti kuntalaisten demokraattiset oikeudet sekä laadukkaat ja tehokkaasti järjestetyt palvelut. Kuntia on kuultava asianmukaisesti valmistelun eri vaiheissa. Valmistelussa tulee olla parlamentaarinen pohja ja laaja-alainen asiantuntijapanos.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että suurten kuntapalvelujen muutosten taloudelliset vaikutukset selvitetään etukäteen mahdollisimman perusteellisesti ja käsitellään jo valmisteluvaiheessa avoimesti, jotta päätökset perustuvat riittävään tietoon.

Uudistus on valmisteltava niin, että se mahdollistaa toimintojen tehostamisen ja tuloksellisuuden kohentumisen. Uudistuksen yhteydessä on huolehdittava siitä, ettei kuntien vastuita lisätä eikä yksittäisen kunnan talousasema muutu kohtuuttomasti. Kustannusvaikutuksiin tulee laskea myös muun muassa palkkojen harmonisoinnin vaikutukset, kiinteistöjen omistusjärjestelyt, investoinnit ja yhteisesti hoidettavat tukipalvelut.

Kuntaliitto pitää sote-uudistusta välttämättömänä. Liitto on korostanut kuntalähtöistä uudistusta, jossa etsitään tehokkuutta parantavaa yhteistoimintaa ja vahvaa kuntapohjaa toteuttamaan vaativia palveluita. Yksittäisen kuntalaisen peruspalvelut pitää kuitenkin turvata lähellä ja kokonaisratkaisussa pitää kunnioittaa alueellisia eroja.

Vammaisten henkilöiden perusoikeuksia halutaan edistää

Ministerit Tuomioja ja Huovinen korostavat YK:n vammaissopimuksen välittömän ratifioinnin tärkeyttä

Ulkoministeri Erkki Tuomioja ja peruspalveluministeri Susanna Huovinen ovat sitoutuneet työskentelemään yhdessä sen eteen, että YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen ratifiointia koskevan hallituksen esityksen käsittely saadaan päätökseen ja yleissopimus hyväksyttyä eduskunnassa tällä vaalikaudella.

YK:n vammaissopimuksen ratifiointi edellyttää itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevien säännösten uudistamista. Tätä lainsäädäntöä koskevan hallituksen esityksen käsittely eduskunnassa on vielä kesken. Tässä prosessissa itsemääräämisoikeuslain valmistuminen on tärkeää.

Jos tämän lain valmistelu jää osittain kesken, näemme kuitenkin, että valiokuntakäsittelyssä on mahdollisuus löytää valiokunnan mietintöön kirjattava tapa, jolla vammaissopimus voidaan hyväksyä eduskunnassa vielä ennen istuntokauden päättymistä.

Kysymys on ennen kaikkea vammaisten henkilöiden perusoikeuksien toteutumisen edistämisestä, mutta myös Suomen kansainvälisistä sitoumuksista.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on käsitellyt ratifiointia kuluneella viikolla eduskunnassa olevan hallituksen esityksen pohjalta. Valiokunta on kuullut asioista keskiviikkona asiantuntijoita ja valmistelu on kesken.

VTT: Uudentyyppinen magnetometri lääketieteelliseen kuvantamiseen

VTT on kehittänyt uudentyyppisen magnetometrin, joka voi korvata perinteistä tekniikkaa esimerkiksi aivokuvauksessa, malminetsinnässä ja molekyylidiagnostiikassa. Sen valmistuskustannukset ovat 70 – 80 % perinteistä tekniikkaa edullisemmat eikä se ole yhtä herkkä ulkoisille häiriöille. Magnetometri voidaan integroida aiempaa helpommin mittausjärjestelmiin.

Magnetometri on anturi, joka mittaa magneettikenttää tai magneettikentän muutoksia. VTT:n kehittämässä kineettisen induktanssin magnetometrissä hyödynnetään suprajohteen sähköisten ominaisuuksien riippuvuutta magneettikentästä. Näin on saatu aikaan hyvin yksinkertainen anturielementti verrattuna vakiintunutta teknologiaa edustaviin SQUID-antureihin. Uusi magnetometri perustuu yhteen kuvioituun ohutkalvoon. Se voidaan valmistaa yksivaiheisessa prosessissa toisin kuin SQUID-anturit, jotka vaativat kerrosrakenteen ja monivaiheisen valmistusprosessin.

VTT:n kehittämän magnetometrin valmistuskustannusten arvioidaan olevan 70 – 80 % vastaavaa SQUID-anturia edullisempien. Se kestää aiempaa paremmin ulkoisia häiriöitä, joita aiheuttavat esimerkiksi maan magneettikenttä tai sähköverkko. Ominaisuudesta on hyötyä kehitteillä olevissa lääketieteellisissä kuvantamismenetelmissä, kuten erittäin pieniä magneettikenttiä hyödyntävässä magneettikuvauksessa, joissa mittauskentät voivat olla samaa suuruusluokkaa kuin maan magneettikenttä.

Herkkiä magnetometrejä tarvitaan esimerkiksi lääketieteessä hermosignaalien aiheuttamien heikkojen magneettikentän muutosten havaitsemiseen. Aivokuvauksen yhteydessä menetelmää kutsutaan magnetoenkefalografiaksi (MEG), ja sitä voidaan käyttää esimerkiksi leikkaushoitoa vaativan vakavan epilepsian aiheuttajien paikallistamiseen, autismin diagnosointiin ja aivojen toimintaan liittyvään perustutkimukseen. Magnetometrejä käytetään myös kaivostoiminnassa mineraalien etsinnässä, teollisuuden laaduntarkkailussa ja tietyissä turvallisuussovelluksissa.

VTT:n kehittämää uudentyyppistä magnetometriä odotetaan markkinoille muutaman vuoden kuluttua.

Aiheesta on julkaistu tieteellinen artikkeli arvostetussa Nature Communications –lehdessä: http://www.nature.com/ncomms/2014/140910/ncomms5872/full/ncomms5872.html

Uusi solujen liikkumiseen vaikuttava mekanismi löytynyt

GMF-proteiini säätelee solujen liikkuvuudelle välttämättömien ulokkeiden elinikää ja kokoa.

Solut ja soluryhmät liikkuvat yksilönkehityksen aikana, mutta liikkumiskykyä tarvitaan myös esimerkiksi haavan paranemisessa ja veren valkosolujen partioidessa elimistössä. Hallitsematon solujen liikkuminen on toisaalta keskeistä syöpäkasvainten etäispesäkkeiden muodostumisessa.

Liikkuvat solut lähettävät ympäristöönsä ulokkeita, joiden muodostumista ohjavat aktiini-proteiinista koostuvat säiemäiset rakenteet. Soluliikkumista on toistaiseksi tutkittu pääasiassa viljelyalustoilla, joissa solut ryömivät kaksiulotteisessa ympäristössä. Sen sijaan liikkuessaan elimistön kudoksissa solut joutuvat käyttämään voimaa tunkeutuakseen ympäristöönsä ja tunnustellakseen oikeaa reittiä.

Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa työskentelevä FT Minna Poukkula on selvittänyt banaanikärpästen avulla, että oikein toimivat solu-ulokkeet ovat välttämättömiä solujen liikkuvuudelle kudosympäristössä.

– Ulokkeiden toimivuus edellyttää puolestaan sitä, että verkkomaista aktiinitukirankaa puretaan ja rakennetaan uudelleen jatkuvasti. Aktiinirakenteiden purkamista nopeuttaa GMF-proteiini, ja nimenomaan se säätelee solu-ulokkeiden elinikää ja kokoa. Kun kärpäsistä poistettiin GMF, hidastunut solu-ulokkeiden dynamiikka aiheutti ongelmia solujen liikkumisessa kudosympäristössä, Minna Poukkula Pekka Lappalaisen tutkimusryhmästä toteaa.

Tutkimus julkaistiin Current Biology -lehdessä.

Tutkimuksen rahoittajana on Suomen Akatemia.

EVA Analyysi: Sote-uudistuksessa on otettava aikalisä

Lakiluonnos sotesta pitäisi palauttaa valmisteluun, selviää tänään julkaistusta EVA Analyysista Sote-sirkus – Kolme syytä aikalisään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Analyysin ovat kirjoittaneet liikkeenjohdon neuvonantaja Bo-Erik Ekström, asianajaja Mika Pohjonen ja EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Uudistuksen suunnitelma on analyysin mukaan perustaltaan lainvastainen. Lakiluonnoksen mukaan sote-alue hankkisi palvelut kilpailuttamatta kunnilta ja kuntayhtymiltä, mutta rajaisi yksityiset tuottajat ulkopuolelle. EU:n hankintasäädösten mukaan palvelut pitää kuitenkin kilpailuttaa.

Kansallisessa lainsäädännössä ei voida tehdä poikkeuksia EU:n oikeussäännöksiin. ”Jos näin olisi, niin esimerkiksi Ranska voisi päättää, että EU:n valtiontukisäännöt eivät koskisi sen telakkateollisuutta”, Pohjonen toteaa.

Toiseksi, uudistus on johtamassa kuntien asukkaiden edun vastaisesti valta- ja vastuusuhteiltaan sekavaan hallintomalliin. Hallintoportaiden määrä kasvaisi nykyisestä kahdesta (valtio ja kunnat) neljään (valtio, sote-alueet, palvelutuotantoalueet ja kunnat). Analyysi arvioi, että uusia hallintoyksiköitä syntyisi kymmeniä.

Uudistus ei myöskään palvele sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien etua, kertoo analyysi. Lakiluonnoksessa jätetään kokonaan perustelematta se, miten kaavailtu uudistus parantaisi palvelujen saatavuutta tai laatua. Epäselväksi jää myös, miten uudistus johtaisi palvelutuotannon tehostumiseen.

Analyysi esittää, että sote-uudistuksen pohjaksi pitäisi ottaa EU:n hankintasäädöksiin kitkatta sopiva malli, jossa peruspilarit ovat asiakkaan valinnanvapaus ja palvelutuotannon moninaisuus. Ne ovat arkipäivää esimerkiksi Ruotsissa, Hollannissa ja Isossa-Britanniassa. ”Niistä on kertynyt hyviä kokemuksia. Aivan erilaisen mallin valitseminen olisi Suomelle turhaa riskinottoa”, Ekström sanoo.

EVA Analyysi on luettavissa kokonaisuudessaan EVAn verkkosivulla http://www.eva.fi.

Suomalaistutkijoiden havainnosta voi syntyä sydän- ja aivoinfarktien estolääke

Tuore suomalaistutkimus voi avata uuden tien valtimokovettumataudin aiheuttamien sydän- ja aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisemiseen. Suomalaistutkijat ovat havainneet, että rasvahappojen sitojaproteiini 4 (FABP4) -geenin vähemmän aktiivinen geenimuoto suojaa sydän- ja aivoinfarkteilta. Kyseinen geenimuunnos on poikkeuksellisen yleinen suomalaisilla. Havainto paljasti uuden lupaavan kohteen valtimokovettumatautia ehkäisevän lääkeaineen räätälöinnille.

Helsingin yliopiston ja yliopistollisen keskussairaalan sekä Wihurin tutkimuslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteistä tutkimusta johti professori Perttu Lindsberg; kysymyksessä on HUS:n neurologian klinikan pitkäkestoinen kaulavaltimotautiin keskittyvä tutkimushanke. Tutkimus julkaistaan arvostetussa Circulation: Cardiovascular Genetics -tiedelehdessä.

Tutkimus osoitti, että FABP4-geenin ilmentymistä alentavan geenimuunnoksen molemmilta vanhemmiltaan perineillä henkilöillä sydäninfarktit ovat kahdeksan kertaa harvinaisempia kuin muulla väestöllä.

Tutkijat havaitsivat myös, että suojaavaa geenimuunnosta kantavat henkilöt, joilla oli kaulavaltimon valtimokovettumataudista aiheutunut ahtauma, säästyivät aivoverenkiertohäiriöltä yli kolme kertaa useammin kuin ne henkilöt, joilla oli vastaavanlainen ahtauma mutta ei kyseistä geenimuunnosta.

Geenimuunnoksen kantajilla valtimokovettumataudin pysymistä oireettomana saattoi edistää ahtauman solujen vähentynyt solustressi , tulehduksen hillitseminen ja valtimon seinämään kertyvän rasvan, kuten kolesterolin, vähentyminen, toteaa tutkija Jani Saksi Helsingin yliopiston molekyylineurologian tutkimusohjelmasta.

Koe-eläinmallissa on aiemmin osoitettu, että suun kautta otettava, FABP4-proteiinin toimintaa estävä lääkeaine vähentää tehokkaasti valtimokovettumataudin kehittymistä ja jopa taannuttaa valtimon seinämään jo muodostuneita ahtaumia. Ihmisellä ilmiötä ei ole toistaiseksi tutkittu.

Suomalaistutkimuksessa havaittiin myös ensimmäistä kertaa, että FABP4-geenimuunnos liittyy matalampiin veren kokonaiskolesteroliarvoihin. Kokonaiskolesterolitason alentuminen oli korostunein lihavilla henkilöillä, jotka olivat perineet suojaavan geenimuunnoksen molemmilta vanhemmiltaan. Lihavilla geenimuunnoksen kantajilla esiintyikin muuta väestöä vähemmän varhaisen valtimokovettumataudin kliinisiä merkkejä, sekä vähemmän valtimoahtaumia.

– Tulokset viittaavat siihen, että FABP4 on uusi potentiaalinen lääkeaineen kehittelyn kohde valtimokovettumataudin aiheuttamien hengenvaarallisten ja vammauttavien sydän- ja aivoinfarktien ennaltaehkäisyyn, Saksi sanoo.

– FABP4-proteiinin toiminnan estäminen – erityisesti valtimokovettumataudin riskiryhmään kuuluvilla lihavilla henkilöillä – saattaa tulevaisuudessa osoittautua merkittäväksi keinoksi pienentää näiden henkilöiden sydän- ja verisuonitautiriskiä.

Ciegus tuo markkinoille potilasturvallisuutta parantavan tietopalvelun

Ciegus tuo markkinoille potilasturvallisuutta parantavan lääkkeiden tunnistus-, tieto- ja kommunikaatiopalvelun

Ciegus tuo markkinoille potilasturvallisuutta parantavan lääkkeiden tunnistus-, tieto- ja kommunikaatiopalvelun
LääkeTabletti on kotimainen, helppokäyttöinen apuväline, joka tuo lääkkeiden kuvat, lääketiedon ja lääkkeisiin liittyvän kommunikaation hoitotilanteisiin. Palvelu on optimoitu nimensä mukaisesti tableteille, jotka ovat edullisia ja pienikokoisina kulkevat vaivattomasti mukana. Palvelu ei vaadi jatkuvaa verkkoyhteyttä, ja se sopii sekä sairaala-, hoitolaitos- että kotikäyttöön. Palvelun on kehittänyt Ciegus Digital Health yhteistyössä terveydenhuollon toimijoiden kanssa.

LääkeTabletti on käytössä mm. Katriinan sairaalassa. Hoitajat ovat antaneet positiivista palautetta LääkeTabletin helppokäyttöisyydestä ja siitä, että palvelusta saa luotettavaa kuvallista tietoa lääkkeistä. Lisäksi hoitajat kokevat turvallisuuden ja varmuuden tunteensa kohonneen. ”LääkeTabletin selkeä positiivinen puoli on sen antama varmuus hoitohenkilökunnalle”, toteaa osastonhoitaja Katja Blomberg.

Lääketietosisällön palveluun tuottaa Lääketietokeskus. ”Yhteistyö Cieguksen kanssa on lähtenyt ketterästi käyntiin. Aktiivinen dialogi Cieguksen ja LääkeTablettia käyttävien terveydenhuollon ammattilaisten kanssa auttaa myös meitä kehittämään uusia, potilasturvallisuutta parantavia lääketietosisältöjä”, kertoo johtaja Topi Hanhela Lääketietokeskuksesta. ”Olemme ilolla mukana kehityksessä, joka tähtää lääkehoitoprosessien tehostamiseen uuden teknologian avulla ja tarjoamme sovellukseen luotettavaa, ajantasaista ja käyttötarkoitukseen räätälöityä lääketietoa”, Hanhela jatkaa.

”LääkeTabletti-idea syntyi Vantaan kaupungin Sairaalapalveluiden, Laurea-ammattikorkeakoulun ja yritysten yhteisessä Toimiva sairaala -hankkeessa”, kertoo Cieguksen Kari Paukkeri. ”Palvelun kehittämisessä aivan ensiarvoista on ollut mutkaton yhteistyömme Lääketietokeskuksen ja sairaaloiden osaavan henkilökunnan kanssa.”

LääkeTabletin jatkokehitystyön yhtenä tavoitteena on ns. closed loop -järjestelmä, jossa potilaan lääkehoidosta saadaan reaaliaikaista palautetta.

Uusi yritys laskee magneettikuvausten hintoja

Uusi yritys laskee magneettikuvausten hinnat kuluttajille jopa seitsemäsosaan siitä mitä perinteiset yksityiset toimijat laskuttavat potilailta, lupaa uuden Cityterveys Oy:n perustaja ja Terveystalonkin toimitusjohtana toiminut Martti Kiuru.

Tampereelta toimintansa aloittava Cityterveys laskee muun muassa magneetti- ja ultraäänikuvauksen hintoja merkittävästi. Magneettikuvaus maksaa potilaalle kelakorvauksen jälkeen tarpeesta riippuen tyypillisesti 500-1000 euroa. Cityterveys tekee kuvauksen ja antaa radiologin lausunnon kiinteään 138 euron hintaan.

Cityterveys on terveydenhuollossa pitkään toimineiden ammattilaisten perustama uusi yritys, joka tuottaa potilaille ja heitä hoitaville lääkäreille diagnostiikkaa nopeasti ja merkittävästi nykyisiä hintatasoja edullisemmin. Lääkärin vastaanottopalveluita yritys ei tuota.

Yrityksen perustajana toimii muun muassa Terveystaloa viisi vuotta johtanut Dosentti, LT, Radiologian erikoislääkäri Martti Kiuru .

“Magneetti- ja ultraäänitutkimuksista on pitkään pyydetty huomattavasti korkeampia hintoja kuin niiden tuottaminen maksaa yrityksille. Tämä rajaa useiden potilaiden mahdollisuuksia saada parasta mahdollista diagnostiikkaa. Ilman riittävää diagnostiikkaa määrätty hoito ei välttämättä ole optimaalista tai voi olla jopa haitallista. Keskittymällä ainoastaan diagnostiikkaan saamme pidettyä hinnat merkittävästi kilpailijoita alhaisempina”, Kiuru sanoo.

Ketjun ensimmäinen toimipiste avautui juuri elokuun alussa Tampereella. Tavoitteena on avata tämän vuoden loppuun mennessä vielä kaksi-kolme uutta toimipistettä muualle Suomeen. Cityterveys on kotimainen, ketjuihin ja perinteisiin terveyspalvelutarjoajiin kuulumaton itsenäinen toimija ja sen perustajilla on vuosien kokemus diagnostiikasta.

“Jotta voimme kilpailla suurten ketjujen ja muiden perinteisten toimijoiden kanssa meidän on panostettava kaikessa äärimmäiseen laatuun, sekä käyttämiemme laitteiden että asiantuntijoidemme osalta. Siksi käytämme ainoastaan nykyaikaista välineistöä, esimerkiksi 1,5 Teslan korkeakenttäistä magneettikuvauslaitteistoa ja tutkimuksista lausunnon antavat suomalaiset kokeneet radiologit”, kertoo Kiuru.

Viittomakieliset toivovat lisää näkyvyyttä omalle kulttuurilleen

Viittomakielisellä kulttuurilla on paljon annettavaa myös muille, toteaa nuori kuuro teatteriohjaaja Noora Karjalainen. Viittomakieliset kulttuuritekijät toivovatkin, että viittomakielinen kulttuuri nähtäisiin osana suomalaista taidekenttää eikä vaan vähemmistön omana taidemuotona.

Kuurojen yhteisö kokoontuu parhaillaan kuurojen pohjoismaiselle kulttuurifestivaalille Turkuun. Joka neljäs vuosi eri Pohjoismaassa järjestettävä tapahtuma on yhteisön yksi suurimmista kulttuuritapahtumista ja pohjoismaisten kuurojen taidetta esitellään monipuolisesti: festivaalivieraille on tarjolla teatteria, työpajoja, performansseja, taideteoksia ja paljon muuta.

Tapahtuman järjestämisessä oli omat haasteensa ja monet tahot hylkäsivät kulttuurifestivaalin tukihakemukset. Tilanne on harmittanut turkulaista kuuroa nuorta teatterintekijä Noora Karjalaista, joka on ollut mukana toteuttamassa festivaalia.

– ”Toivoisin, että yhteiskunta kiinnostuisi meistä enemmän. Kun hakemuksia hylättiin, tuntui siltä, ettei kuurojen kulttuuri kiinnosta. Viittomakielisissä tuotannoissa yleisönä on usein vain oma yhteisö, mutta tavoitteena on, että teemat puhuttelisivat kaikkia. Festivaalin teema ”moninaisuus” on sitä, että ymmärretään, että me ihmiset olemme samanlaisia. Parhaiten tämä saavutetaan kulttuurin ja taiteen kautta”, toteaa Noora.

Kuuroja kulttuuritekijöitä mietitytti festivaaleilla myös viittomakielisen teatterin kielivalinnat; käynnissä on uuden määrittelyn vaihe. Mitä kieliä käytetään ja miten niitä käytetään?

– ”Meillä viittomakielisillä on paljon annettavaa muille. Kulttuurissamme on paljon mitä voisi hyödyntää, esimerkiksi taiteessa usein toimitaan samojen kaavojen mukaan: luodaan uutta, mutta samoista lähtökohdista. Viittomakielisessä teatterissa jo lähtökohdat ovat erilaisia ja ilmaisutapoja pitää miettiä ihan uudella tavalla. Siitä saa paljon, sekä taiteilijat että katsojat”, jatkaa Noora Karjalainen.

Viittomakielinen taide on usein samalla myös viittomakielistä politiikkaa. Festivaalilla nuoret teatterinharrastajat toivat kuitenkin esille toiveen, että viittomakielinen teatteri olisi välillä ihan vain teatteria, viittomakielistä sellaista. Käsitellen asioita, joihon kuka vaan voi samaistua.

Kuurojen pohjoismainen kulttuurifestivaali jatkuu Turun Logomossa lauantaihin 2.8. saakka. Festivaalin yhtenä tavoitteena on ollut tehdä jotain erilaista, yleisöä voimaannuttavaa taidetta, ja palaute on ollut erittäin positiivista: yleisö on kokenut sekä vuorovaikutusta että inspiraatioita.

Harjavallan ennätysvuoto toi esille ihmisten huolen

Harjavallan ennätysvuoto toi esille ihmisten huolen – kansalaiset vaativat viranomaistoiminnan tehostamista

Suomen luonnonsuojeluliitto on saanut runsaasti kansalaispalautetta Kokemäenjoen nikkelipäästöön liittyen.

Ihmiset toivovat, että päättäjät ottavat jatkossa kansalaisten huolen ympäristöongelmista vakavasti. Luonnonsuojeluliitto on huolestunut viranomaisten resursseista ja asenteesta ympäristöasioissa.

Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n 66 tonnin nikkelipäästö Kokemäenjokeen on Suomen kaikkien aikojen pahin nikkelivuoto. Vuoto saastutti Kokemäenjokea noin 40 kilometrin matkan Harjavallasta merelle saakka. Nikkelin raja-arvot ylitettiin paikoin nelisataakertaisesti.

SuomiAreenaan osallistuva Luonnonsuojeluliitto on tutustunut kuluneella viikolla tapahtumapaikkoihin ja käynyt kansalaiskeskustelua vuodon seurauksista. Luonnonsuojeluliitto on kerännyt Kirjurinluodosta kuolleita simpukoita, joiden joukossa on mm. silmälläpidettävää soukkajokisimpukkaa.

– Olemme saaneet paljon yhteydenottoja huolestuneilta kansalaisilta, jotka ihmettelevät miten tämänkaltaisia vahinkoja voi vielä nykyään päästä tapahtumaan, sanoo Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

– Ihmiset odottavat nopeaa ja oikeaa tietoa. Ongelmia ei pidä vähätellä ja vastaavat onnettomuudet on jatkossa pystyttävä estämään. Myös teollisuuden itsensä tulee huomioida katastrofiin johtaneet syyt ja tehdä riittävät muutokset omissa laitoksissaan, Sulkava sanoo.

Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä ympäristöviranomaisten ja poliisin on tutkittava Harjavallan nikkelivuodon syyt perusteellisesti.

– Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun joudumme ihmettelemään viranomaisten viivyttelevää ja hapuilevaa tiedotusta. Suomeen tarvitaan ympäristörikoksiin erikoistunut poliisin tutkintayksikkö, sanoo Sulkava.

Massiivinen nikkelivuoto on merkittävä haitta Kokemäenjoen ja sen suiston ekosysteemille. Nikkeli on raskasmetalli, joka on myrkyllinen eläin- ja kasviplanktonille sekä monille pohjaeläimille ja kaloille. Harjavallan vuodossa nikkeli oli veteen liukenevassa muodossa ja siten erityisen haitallista.

Joen tila oli parantunut jo varsin hyväksi, vaikka pohjassa on kertyneenä suuria määriä ympäristömyrkkyjä aikaisemmilta vuosikymmeniltä. Pohjaan kertyneet myrkyt uhkaavat lähteä liikkeelle, jos joen pohjaa kaivellaan. Tämä uhka voi toteutua esimerkiksi suunnitellun Säpilän oikaisu-uoman yhteydessä.

Harjavallan onnettomuuden seuraukset näkyvät jokiekosysteemissä, esimerkiksi kaloissa, vielä vuosia.

Tutkimus: Luomuruoka sisältää paljon antioksidantteja

Uudessa tutkimuksessa tavanomaisen ja luomuruoan välillä löytyi merkittäviä eroja

Newcastlen yliopiston johtama kansainvälinen tutkimusryhmä osoitti, että luomuruoassa on jopa 60 prosenttia enemmän monia tärkeitä antioksidantteja kuin tavanomaisesti tuotetussa ruoassa.

Tähän mennessä alansa laajimmassa tutkimuksessa analysoitiin 343 aiemman tutkimuksen tulokset luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti tuotetun ruoan koostumuseroista. Tutkimusryhmä havaitsi, että siirtymällä käyttämään luomuhedelmiä, -marjoja, -kasviksia ja viljoja ja niistä valmistettua ruokaa, voi saada yhtä paljon lisää antioksidantteja, kuin mitä 1-2 lisäannosta kasviksia päivässä sisältää.

British Journal of Nutrition -lehdessä tänään julkaistussa tutkimuksessa osoitetaan myös, että luomutuotteissa on huomattavasti vähemmän myrkyllisiä raskasmetalleja. EU:n komissio on asettanut maksimiarvot kadmiumin, lyijyn ja elohopean pitoisuuksille elintarvikkeissa. Luomutuotteissa kadmiumpitoisuudet olivat keskimäärin lähes 50 prosenttia matalampia kuin tavanomaisissa tuotteissa.

Tutkimusta johti Newcastlen yliopiston ekologisen maatalouden professori Carlo Leifert.
− Tutkimus osoittaa, että valitsemalla luomustandardin mukaisesti tuotettua ruokaa saa enemmän ravitsemuksellisesti edullisia antioksidantteja ja altistuu pienemmälle määrälle myrkyllisiä raskasmetalleja, toteaa Leifert. − Tämä tuo kuluttajalle tärkeää lisätietoa aiheesta, josta on ollut tähän saakka hämmentävää ja osittain ristiriitaistakin informaatiota saatavilla.

Kattavin koskaan tehty analyysi uusin menetelmin

Tutkimus on kattavin koskaan tehty analyysi luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti tuotetun ruoan ravintosisällöistä. Tulokset pohjautuvat uraauurtavaan systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen ja kansainvälisen tutkimusryhmän tekemään meta-analyysiin.

Tuoreet tulokset poikkeavat Yhdistyneen kuningaskunnan Elintarvikeviraston (UK Food Standards Agency (FSA) vuonna 2009 tekemän tutkimuksen tuloksista, joissa ei voitu osoittaa olennaisia eroja tai merkitseviä ravitsemuksellisia etuja luomutuotteille. FSA’n tutkimus pohjautui vain 46:een lihaa, maitoa ja viljaa koskevaan tutkimusjulkaisuun; Newcastlen toteuttama meta-analyysi kattoi 343 saatavilla olevaa vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua tavanomaisesti tuotettujen ja luomutuotteiden koostumuseroista.

− Keskeisin ero näiden kahden tutkimuksen välillä on toteutusajankohta. Tämän aihealueen tutkimus on käynnistynyt hitaasti ja meillä oli käytettävissämme huomattavasti enemmän tietoaineistoa kuin viisi vuotta sitten, selittää professori Leifert. − Synteesin paljon laajempi tutkimusaineisto mahdollisti tarkoituksenmukaisempien tilastollisten menetelmien käyttämisen ja ratkaisevampien johtopäätösten tekemisen luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti tuotetun sadon välillä.

Luomuruoassa runsaasti enemmän antioksidantteja

EU:n kuudennen puiteohjelman ja Sheepdrove-säätiön rahoittama tutkimus osoitti, että antioksidanttipitoisuudet (polyfenolit) olivat 18–69 prosenttia korkeampia luomutuotteissa. Runsas antioksidanttien saanti on lukuisissa tutkimuksissa yhdistetty pienempään kroonisten sairauksien (mm. sydän ja verisuoni- ja neurodegeneratiivisten tautien) ja tiettyjen syöpien riskiin.

Myös toksisten raskasmetallien (esim. kadmiumin) pitoisuudet olivat keskimäärin 48 prosenttia pienempiä.

Luomutuotteiden typpipitoisuudet olivat myös merkitsevästi matalampia. Kokonaistyppipitoisuus oli 10 prosenttia, nitraattipitoisuus 30 prosenttia ja nitriittipitoisuus 87 prosenttia alempi kuin tavanomaisissa tuotteissa. Tavanomaisista tuotteista löytyi neljä kertaa todennäköisemmin torjunta-aineita kuin luomutuotteista.

Terveysvaikutukset selvitettävä

Professori Leifertin mielestä toteutetun tutkimuksen tulisi olla vasta lähtökohta jatkotutkimukselle. − Olemme nyt kiistatta osoittaneet, että tavanomaisten ja luomutuotteiden välillä on koostumuseroja. Seuraavaksi pitäisi toteuttaa hyvin kontrolloituja kliinisiä ravitsemusinterventioita ja kohorttitutkimuksia, joissa voidaan tunnistaa ja määrittää luomuruokavalioon siirtymisen mahdolliset terveysvaikutukset.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen professori Raija Tahvonen oli mukana tutkimusjulkaisun kirjoitustyössä. Myös Tahvonen perää laajempaa tutkimusta luomuruoan terveyseduista.

− Olisi mielenkiintoista verrata tavanomaisista tuotteista koostetun, ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion vaikutuksia vastaavan, luomutuotteista koostetun ruokavalion vaikutuksiin. Tutkimusten tulisi olla pitkäkestoisia, koska koko elinajan ruokavalio vaikuttaa esimerkiksi elintapasairauksien riskiin ja sairastumisikään.

Tutkimuksen tekijät toivovat jatkoa aiheen julkiseen ja tieteelliseen keskusteluun. Tutkimukseen luotu ja käytetty tietokanta on vapaasti saatavilla Newcastlen yliopiston www-sivuilla (http://research.ncl.ac.uk/nefg/QOF) sekä asiantuntijoille että kiinnostuneille yleisön edustajille.

Lähde: Higher antioxidant concentrations and less cadmium and pesticide residues in organically-grown crops: a systematic literature review and meta-analyses.” Baranski, M. et al. British Journal of Nutrition, July 15th 2015.

Eurooppalaisia terveystietokantoja yhdistetään tutkijoiden käyttöön

Yhteiseurooppalaisessa EMIF-hankkeessa tuodaan laajat tutkimus- ja potilasaineistot tutkijoiden ulottuville muun muassa muistisairauksien ja diabeteksen diagnostiikan, ehkäisyn ja hoidon kehittämiseksi. Itä-Suomen yliopistosta mukana hankkeessa ovat akatemiaprofessori Markku Laakso ja terveystieteiden tiedekunnan dekaani, professori Hilkka Soininen tutkimusryhmineen.

Lääketieteellisten tutkimusongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan yhä enemmän ja tarkempia terveyttä koskevia tietoaineistoja. Tällaisia aineistoja myös kerätään valtavia määriä ja tallennetaan sähköisesti terveydenhuollon rekistereihin, tutkimusrekistereihin tai esimerkiksi biopankkien yhteyteen. Nämä tietolähteet sijaitsevat kuitenkin yleensä hajallaan eri järjestelmissä. European Medical Information Framework (EMIF) -hankkeen tavoitteena on luoda alusta, joka yhdistää erilaisia potilas- ja tutkimusaineistoja ja helpottaa niiden käyttöä uusissa tutkimuksissa. Rahoittajana on EU:n ja lääketeollisuuden Innovative Medicines Initiative (IMI) -hanke. Hankkeeseen osallistuu 37 lääketieteellistä tutkimuslaitosta ja yliopistoa 13 Euroopan maasta. Lisäksi mukana on lääketeollisuuden tutkimusryhmiä kuudesta maasta.

Haasteena on tuoda tutkijoiden ulottuville potilastietoja lukuisista eri lähteistä siten, että potilaan yksityisyys turvataan. Ensimmäisen vuoden aikana hankkeessa on laadittu muun muassa tietokantaluetteloita, joista selviää, millaista tietoa eri tietokannoista on tutkijoiden saatavilla. Tutkijat voivat selata luetteloita ja pyytää tietokantojen omistajilta pääsyä tarvitsemiinsa tietoihin. Translationaalisen tutkimuksen tarpeisiin kehitetyn TranSMART- ohjelman avulla voi etsiä tietoja kohorttitutkimuksista.

Viime vuonna alkaneen hankkeen pilottiprojekteissa on käynnissä kahteen maailmanlaajuiseen terveysongelmaan, muistisairauksiin sekä diabetekseen ja muihin lihavuuden liitännäissairauksiin liittyvä tiedonkeruu ja tutkimus. Hyödyntämällä laajasti olemassa olevia tietoaineistoja voidaan löytää keinoja kehittää sekä sairauksien varhaista diagnostiikkaa, ehkäisyä että hoitoa.

Tavoitteena maailman laajin Alzheimer-tietokanta

EMIF-AD-osahankkeen tavoite on kartoittaa muistisairauksien riskistä kertovia biomarkkereita. Tietoa on tarkoitus koota kaikkiaan 52 eri Alzheimer-tutkimustietokannasta ympäri Eurooppaa, joiden muodostama kokonaisuus olisi suurin maailmassa. Tällä hetkellä EMIF-AD-tietokannassa on tietoja jo 30 eri tutkimusrekisteristä ja 13 000 tutkimushenkilöstä, 6000 verinäytteestä, 5000 DNA-näytteestä sekä 7500 MRI -aivokuvasta. 2500 potilaasta on yksilöllistettyä tietoa.

Miksi osa lihavista on alttiimpia sairastumaan?

EMIF-Metabolic-osahanke etsii muun muassa keinoja arvioida, keillä lihavuuteen liittyy erityisen suuri riski sairastua diabetekseen ja muihin liitännäissairauksiin. Tietokannassa on jo 54 000 tutkimushenkilön tietoja. Osahankkeessa on käynnistetty uusia diagnostisia markkereita kartoittavat metabolomiikkatutkimukset sekä eri fenotyyppien genomi- ja transkriptomiprofiloinnit ja koottu alustavaa lihavuuden insuliiniresistenssiin yhdistävää genomitietoa. Hankkeessa on myös löydetty diabeteksen harvinaiseen muotoon liittyvä uusi geeni. Lisäksi eurooppalaisista ja amerikkalaisia aineistoja yhdistämällä tutkitaan riskisuhteita painoindeksin ja aineenvaihduntasairauksien esiintyvyyden välillä. Näin voidaan löytää sellaisia diabeteksen ja sen liitännäissairauksien riskitekijöitä, jotka eivät liity suoraan esimerkiksi omenalihavuuteen.

Hankkeessa selvitetään myös muistisairauksien ja diabeteksen mahdollista yhteyttä.

EMIF-hankkeen verkkosivut: http://www.emif.eu

RAY palkitsi kolme hanketta vaikuttavasta järjestötyöstä

RAY on myöntänyt vuoden 2014 Vaikuttavaa!-tunnustuspalkinnot yhteiskunnallisesti vaikuttavasta ja tuloksekkaasta järjestötoiminnasta kolmelle sosiaali- ja terveysalan hankkeelle. Palkitut hankkeet saavat RAY:lta erityistä kiitosta saavutetuista konkreettisista tuloksista, hyvästä kohderyhmän tavoittamisesta ja kohderyhmän tarpeet huomioivasta toteutuksesta.

RAY:n vuoden 2014 Vaikuttavaa!-tunnustuspalkinnot myönnettiin 7.5.2014 Helsingin Casinolla järjestetyssä tilaisuudessa Nuorten Palvelu ry:n ABC-kohtaa nuoria -hankkeelle, Kuluttajaliitto ry:n Teta-projektille sekä SámiSoster ry:n Goiakkanas-projektille.

– Järjestöjen tekemällä työllä on merkittävä vaikutus paitsi yksittäisten ihmisten elämään, myös koko yhteiskuntaamme. Järjestöjen toiminta koskettaa tavalla tai toisella melkein jokaisen suomalaisen arkea. Me haluamme omalta osaltamme palkita ja nostaa esiin näitä vaikuttavan työn tekijöitä, sanoi palkinnot luovuttanut RAY:n seurantapäällikkö Janne Jalava.

Kolme vaikuttavaa

Nuorten Palvelu ry:n nelivuotinen ABC kohtaa nuoria -hanke kehitti ABC-liikennemyymälöiden henkilöstölle uusia toimintatapoja nuorten kohtaamiseen. Hankkeen avulla usealla paikkakunnalla epävirallisina nuorisotilana toimivien ABC-liikennemyymälöiden henkilöstön ja tiloja käyttävien nuorten välinen vuorovaikutus parani, ja molemminpuolinen yhteisymmärrys lisääntyi. Hyvin suunniteltu, johdettu ja toteutettu toiminta saavutti kohderyhmänsä ja tavoitteensa ammattitaitoisesti ja onnistui kehittämään toimintamalleja, jotka jäävät elämään vielä varsinaisen hankekauden päätyttyä.

Kuluttajaliiton Terveellisiä ja taloudellisia arjen ruokavalintoja (Teta) -projekti tarjosi syrjäytymisuhan alla oleville nuorille ja pienituloisille lapsiperheille käytännönläheistä ja toiminnallista koulutusta arjen, terveyden, rahankäytön ja ruokavalintojen hallintaan. Kohderyhmän tarpeet ja lähtötilanteen hyvin huomioon ottava koulutus kannusti ja motivoi osallistujia arjen ruokavalion taloudelliset haasteet huomioivaan kehittämiseen oman terveyden edistämiseksi. Hanke tavoitti kohderyhmänsä poikkeuksellisen laajasti ja onnistui asetetuissa tavoitteissa erinomaisesti.

SámiSoster ry:n Goiakkanas- saamelaiset voimavarat päihdetyöhön -projekti löysi yhdessä saamelaisalueen viranomaistoimijoiden kanssa uusia tapoja vähentää alkoholin aiheuttamia haittoja saamelaisten keskuudessa. Hankkeen kantavana menetelmänä oli SámiSosterin kehittämä Meahcceterapiija eli Mettäterapia: saamelaiskulttuuriin perustuva ja luontoa hyödyntävä päihdetyön muoto. Toiminnassa on huomioitu erinomaisesti kohderyhmän, saamelaisen työikäisen väestön, tarpeet, tavat ja paikallisen yhteisön erityispiirteet.

Vuotuinen tunnustus

RAY:n Vaikuttavaa!-tunnustuspalkinnot jaettiin nyt toista kertaa. Vuonna 2013 tunnustuspalkinnon saivat Exit ry:n Exit – Pois prostituutiosta -hanke, Kehitysvammaliiton FASD-lasten ja -nuorten hyväksi toimiva hanke sekä Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi.

RAY tukee vuosittain noin 800 järjestön toimintaa yli 300 miljoonalla eurolla. Raha-automaattiavustuksilla turvataan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytykset Suomessa. RAY seuraa avustamansa toiminnan tuloksia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Väitöstutkimus: Elävien solujen pintaa muistuttava pinnoite vauhdittaa lääkekehitystä


Lääkkeiden kehittäminen on hidasta ja kallista. Helsingin yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa on kehitetty pinnoite, joka matkii elävien solujen pintarakennetta ja nopeuttaa erityisesti lääkkeiden kehitysprosessin alkuvaiheita.

Uusien lääkkeiden kehitys on yleensä hidasta, ja kehityskustannukset ovat kasvussa. Samaan aikaan varsinkin laskennalliset lääkekehitysmenetelmät ovat edistyneet merkittävästi.

– Silti edelleen on vaikea ennustaa, miten lääkevalmiste käyttäytyy elävässä eläimessä aivan lääketutkimusprosessin alkuvaiheissa, sanoo Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa väittelevä Niko Granqvist.

Granqvist on kehittänyt erilaisia tutkimusmenetelmiä, joita voidaan käyttää lääkeaineiden fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien sekä molekyylien välisten vuorovaikutusten määrittämiseen.

– Tärkein tulokseni on elävien solujen pintarakennetta matkivien pinnoitteiden kehittäminen. Suurin osa farmaseuttisesti ja biologisesti kiinnostavista kohteista on solun pintakalvossa. Solun pintakalvon monimutkaisuuden vuoksi näiden tutkimus on kuitenkin haastavaa. Soluviljely itsessään on myös välillä hyvin työlästä. Yksinkertaistamalla tätä järjestelmää pintarakennetta matkivalla mallilla voidaan nopeuttaa työskentelyä ja eristää yksittäisiä vuorovaikutuksia tutkittavaksi ilman toissijaisia, häiritseviä ilmiöitä, Niko Granqvist toteaa.

Vastaavia järjestelmiä on Granqvistin mukaan käytetty myös aiemmin, mutta nyt kehitetty uusi ratkaisu sopii kemiallisesti ja fysikaalisesti laajemmalle kirjolle solun pintarakenteen osia. Se myös auttaa luomaan kestävämmän kalvon, joten se helpottaa esimerkiksi vuorovaikutusmittauksia.

EU-vaalikeskustelu: Työttömyys uhkaa jo turvallisuutta

EU-ehdokkaat: EU-ehdokkaat: Hyvinvoinnin murtuminen horjuttaa turvallisuutta

Työttömyys ja syrjäytyminen ovat yksilön suurimpia turvallisuusuhkia, jotka heijastuvat koko yhteiskuntaan. Näin muistuttivat eurovaaliehdokkaat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön paneelissa, joka järjestettiin maanantaina Helsingissä. ”Tuoko EU turvaa kansalaisille” -paneeliin osallistui eurovaaliehdokkaita seitsemästä eri puolueesta.

Ehdokkaiden mielestä turvallisuuskeskusteluun pitää tuoda valtion lisäksi myös kansalaisnäkökulma. Tavallisen kansalaisen suurimpia turvallisuusuhkia on nykyään hyvinvoinnin murtuminen.
– Suurtyöttömyys uhkaa koko Eurooppaa, ja siihen täytyy tarttua kaksin käsin, varoitti ex-ministeri Merja Kyllönen (vas).

Huolenaiheena on ollut etenkin nuorisotyöttömyys, joka on aiheuttanut sosiaalista turvattomuutta EU:n alueella.
– Se on suuri riski myös yhteiskunnalle, ei vain yksilölle, korosti Alina Böling (Rkp).

Sdp:n Kimmo Kiljunen otti varoittavaksi esimerkiksi Kreikan, joka on hänen mielestään nykyisellään turvaton yhteiskunta. Myös perussuomalaisten Sampo Terhon mukaan on tärkeää turvata yhteiskuntarauha etenkin kriisimaissa.
– Suomessa en kuitenkaan tunne oloani turvattomaksi millään saralla, hän lisäsi.

Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen muistutti, että usein pinnalle nouseva Nato- ja puolustuskeskustelu on vain yksi osa turvallisuutta.
– Monet riskit tulevat hiljaa hiipien, esimerkiksi ympäristön ja ilmaston ongelmat.

Hyvinvoinnin murtumista ehkäisee myös omavaraisuus.
– Ruokaa pitää tuottaa kotimaassa riittävästi, kuten myös energiaa, painotti Antti Kaikkonen (kesk).

Nyt 2000-luvulla ovat esiin nousseet myös tietoturvariskit. Ne huolestuttivat etenkin Tom Himasta (kd).
– Huonot salasanat vaarantavat sekä yksilön että organisaatioiden turvallisuuden

Työttömyys ja syrjäytyminen ovat yksilön suurimpia turvallisuusuhkia, jotka heijastuvat koko yhteiskuntaan. Näin muistuttivat eurovaaliehdokkaat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön paneelissa, joka järjestettiin maanantaina Helsingissä. ”Tuoko EU turvaa kansalaisille” -paneeliin osallistui eurovaaliehdokkaita seitsemästä eri puolueesta.

Ehdokkaiden mielestä turvallisuuskeskusteluun pitää tuoda valtion lisäksi myös kansalaisnäkökulma. Tavallisen kansalaisen suurimpia turvallisuusuhkia on nykyään hyvinvoinnin murtuminen.
– Suurtyöttömyys uhkaa koko Eurooppaa, ja siihen täytyy tarttua kaksin käsin, varoitti ex-ministeri Merja Kyllönen (vas).

Huolenaiheena on ollut etenkin nuorisotyöttömyys, joka on aiheuttanut sosiaalista turvattomuutta EU:n alueella.
– Se on suuri riski myös yhteiskunnalle, ei vain yksilölle, korosti Alina Böling (Rkp).

Sdp:n Kimmo Kiljunen otti varoittavaksi esimerkiksi Kreikan, joka on hänen mielestään nykyisellään turvaton yhteiskunta. Myös perussuomalaisten Sampo Terhon mukaan on tärkeää turvata yhteiskuntarauha etenkin kriisimaissa.
– Suomessa en kuitenkaan tunne oloani turvattomaksi millään saralla, hän lisäsi.

Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen muistutti, että usein pinnalle nouseva Nato- ja puolustuskeskustelu on vain yksi osa turvallisuutta.
– Monet riskit tulevat hiljaa hiipien, esimerkiksi ympäristön ja ilmaston ongelmat.

Hyvinvoinnin murtumista ehkäisee myös omavaraisuus.
– Ruokaa pitää tuottaa kotimaassa riittävästi, kuten myös energiaa, painotti Antti Kaikkonen (kesk).

Nyt 2000-luvulla ovat esiin nousseet myös tietoturvariskit. Ne huolestuttivat etenkin Tom Himasta (kd).
– Huonot salasanat vaarantavat sekä yksilön että organisaatioiden turvallisuuden

Tutkijat kehittävät uusia menetelmiä muistisairauksien varhaiseen diagnosointiin

800 potilasta mukana uuden diagnostiikkatyökalun testeissä

VTT johtaa eurooppalaista PredictND-projektia, jonka tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön uusia terveydenhuollon työkaluja muistisairauksien varhaiseen diagnosointiin. Käynnistyneen projektin tavoitteena on myös tunnistaa entistä paremmin henkilöt, joilla on korkea riski sairastua esimerkiksi Alzheimerin tautiin.

Kehitettävät menetelmät perustuvat mm. uusiin biomarkkereihin sekä erilaisten potilastietojen tehokkaaseen analysointiin ja yhdistämiseen. Menetelmiä testataan potilastyössä mm. Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa. Kaikkiaan testeihin osallistuu n. 800 potilasta neljässä Euroopan maassa.

Muistisairauksien diagnosointi on haasteellista, sillä kognitiivisten kykyjen heikkenemisen taustalla voi olla varsin monenlaisia syitä. Muistihäiriöistä valtaosa, 60 – 70 % johtuu Alzheimerin taudista. Tällä hetkellä Alzheimerin tautia ei pystytä yksittäisen henkilön kohdalla ennakoimaan minkään yksittäisen testin tai biomarkkerin perusteella. Diagnosointia hankaloittaa myös informaation suuri määrä: oikean diagnoosin löytäminen vaatii useiden koetulosten ja biomarkkeritietojen yhdistämistä.

EU-rahoitteisen PredictND-projektin tavoitteena on kehittää uusia, kustannustehokkaita menetelmiä erilaisten muistisairauksien aikaiseen ja luotettavaan havaitsemiseen. Lisäksi projektissa kehitetään tietokonepohjaisia työkaluja, jotka perustuvat erilaisten potilastietojen, kuten kliinisten kokeiden, kuvantamistiedon- ja verinäytteistä saatavan tiedon yhdistämiseen ja niiden vertaamiseen muiden sairastuneiden tietoihin.

“Kehitämme projektissa aivan uudenlaista lähestymistapaa muistisairauksien diagnosointiin. Uusi menetelmä auttaa lääkäreitä hallitsemaan sitä valtavaa informaatiomäärää, johon he törmäävät päivittäisessä potilastyössä. Siirrämme tietokonepohjaisia huipputeknologioita, kuten kuva-analyysia ja koneoppimista moderniin sairaalaympäristöön. Laajempaan käyttöön kehittämämme työkalu voi tulla aikaisintaan parin vuoden kuluttua”, kertoo projektin tieteellisenä koordinaattorina toimiva Jyrki Lötjönen VTT:stä.

Uutta diagnosointimenetelmää testataan potilastyössä Kuopion lisäksi kolmessa eurooppalaisessa sairaalassa: Kööpenhaminassa, Amsterdamissa sekä Italian Perugiassa.

Varhainen diagnosointi tärkeää

“Muistisairaudet vaikuttavat merkittävästi ihmisten elämänlaatuun. Siksi myös EU haluaa rahoittaa tutkimusta, joka tehostaa sairauksien diagnosointia”, toteaa projektista vastaava Amalia Vlad Euroopan komissiosta.

Puhkeavan muistisairauden havaitseminen jo ennen oireiden ilmaantumista on tärkeää etenkin Alzheimerin taudissa, jossa sairauden eteneminen johtaa aivosolujen tuhoutumiseen. Uusia kustannustehokkaita menetelmiä tarvitaan, jotta korkean sairastumisriskin omaavat henkilöt voidaan tunnistaa ja mahdollinen diagnoosi vahvistaa. Tätä varten projektissa kehitetään uusia biomarkkereita.

Yksi projektipartnereista, GE Healthcare, on jo kehittänyt PET-kuvantamiseen uuden amyloidi-merkkiaineen, joka voi merkittävästi tehostaa Alzheimerin taudin diagnosointia. ”Tämän työkalun tarjoama tieto tulee kuitenkin voida yhdistää muihin potilastietoihin kokonaiskuvan saamiseksi”, sanoo lääketieteen diagnostiikan biomarkkereista ja ohjelmistoista vastaava Lennart Thurfjell GE Healthcaresta.

Terveydenhuollon tietomassat hyötykäyttöön

Modernien koneoppimisen teknologioiden ja isojen tietomassojen, ns. big datan hyödyntäminen on päivittäisessä terveydenhuollossa vielä vähäistä.

”Projektissa testattavat päätöksenteon apuvälineet ovat terveydenhuollossa ainutlaatuisia. Etenevien muistisairauksien varhaisempi havaitseminen mahdollistaa niihin puuttumisen jo aikaisessa vaiheessa. Tulevaisuudessa tämän kaltaiset työkalut, jotka auttavat lääkäriä suodattamaan valtavia tietomassoja, ovat terveydenhuollossa arkipäivää”, ennakoi neurologian professori Hilkka Soininen Itä-Suomen yliopistosta.

PredictND-konsortioon kuuluu VTT:n lisäksi seitsemän korkean tason tutkimus-, teollisuus- ja terveydenhuollon organisaatiota viidestä Euroopan maasta: GE Healthcare, Imperial College London, Itä-Suomen yliopisto, Rigshospitalet Tanskasta, VU Medical Center Amsterdam, Perugian yliopisto sekä Alzheimer Europe Luxemburgista.

Nelivuotisen projektin budjetti on kokonaisuudessaan n. 4,2 miljoonaa euroa, josta EU:n osuus on noin 3,1 miljoonaa.

FinnHEMS hakee rakennuslupaa uudelle lääkärihelikopteritukikohdalle Turkuun

Valtakunnallisesta lääkärihelikopteripalvelusta vastaava FinnHEMS Oy hakee rakennuslupaa uudelle FH 20 -lääkärihelikopteritukikohdalle. Rakennuslupa haetaan Finavialta vuokratulle Turun lentoaseman alueella sijaitsevalle tontille. Nykyinen tukikohta on ollut tilapäinen ja siitä joudutaan luopumaan kaava- ja ilmailumääräyksistä johtuen.

FinnHEMS on hakenut 26.2.2014 rakennuslupaa Turun uudelle FH 20 -tukikohdalle. Uusi tukikohta rakennetaan Finavialta vuokratulle tontille Turun lentoaseman alueelle. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa kesällä 2014 ja tavoitteena on päästä muuttamaan uuteen tukikohtaan kesällä 2015. Uudet tilat palvelevat paremmin lääkärihelikopteritoimintaa, henkilöstön viihtymistä ja turvallisuutta.

Nykyisestä tukikohdasta joudutaan luopumaan, sillä kaava- ja ilmailumääräykset estävät lentotoiminnan tukikohdan tontilla vuoden 2015 alusta. FinnHEMS neuvottelee Finavian ja nykyistä kiinteistöä vuokraavan Medi-Heli ry:n kanssa toiminnan jatkamisesta nykyisessä tukikohdassa kunnes uudet tilat ovat käytössä.

Turun FinnHEMS 20 -tukikohta päivystää ympäri vuorokauden ja kussakin päivystysvuorossa on yksi lääkäri, lentäjä ja lentoavustaja. Hälytyksiä tulee keskimäärin yhdeksän vuorokaudessa ja vuodessa noin 3200. Useimmiten hälytyksen syynä on vaikea peruselintoiminnan häiriö tai esimerkiksi liikenneonnettomuudessa vammautunut potilas. Lääkärihelikopterin hälyttää paikalle hätäkeskus.

Lääkärihelikopterin tärkein tehtävä on kuljettaa ensihoitoon erikoistunut lääkäri potilaan luo mahdollisimman nopeasti. Käytettävissä on erikoisvarusteltu helikopteri ja maayksikkö, ja kohteen sijainnin mukaan arvioidaan, kummalla kulkuneuvolla apu saadaan nopeammin perille.

Sähköinen terveystili on kehitetty biopankkitietojen hallintaan

Auria Biopankki ja Taltioni yhteistyöhön

Suomen ensimmäinen kliininen biopankki Auria Biopankki ja yksilön terveystietojen hallintaan kehitetty Taltioni-palvelu aloittavat yhteistyön. Yhteishankkeen tavoitteena on kesään mennessä luoda kansallinen standardi yksilön terveys-, elintapa- ja geenitietojen yhdistämiseen ja hyödyntämiseen sähköisen terveystilin kautta.

Nyt aloitettavan yhteistyön tavoitteena on saada aikaiseksi Suomen kattavin eHealth-ympäristö. Auria Biopankin näytteet, niihin liitetyt terveystiedot ja Taltionin henkilökohtainen terveystietojen hallinta mahdollistavat yksilön elintapa-, sairaus- ja geenitiedon yhdistämisen. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että elintapatietojen keräys ja niissä tapahtuvien muutosten rekisteröinti liitetään biopankkinäytteisiin Taltioni-terveystilin avulla. Tuloksena on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ympäristö yksilön, terveydenhuollon ja tutkimuksen näkökulmasta.

Kansalaiset seuraavat yhä kasvavalla mielenkiinnolla lääketieteellisen tutkimuksen saavutuksia ja kokevat mahdollisuutensa osallistua tutkimukseen tärkeäksi. Taltioni-terveystili mahdollistaa jatkossa kansalaisten uudenlaisen osallistumisen lääketieteelliseen tutkimukseen.

– Yhteistyömme tarjoaa ainutlaatuisen työkalun ihmisten terveyden seurantaan. Parhaimmassa tapauksessa voimme jatkossa biopankin näytteiden ja elintapatietojen avulla todeta uusia elintapojen ja sairauksien välisiä yhteyksiä, kertoo Auria Biopankin johtaja Heli Salminen-Mankonen . Terveystilin kautta kansalainen näkee omiin näytteisiinsä liittyvät mahdolliset lähde- ja luovutustiedot sekä hänestä mitatut laboratorioarvot innovatiivisella tavalla, omaa osallistumista korostaen.

– Biopankkiyhteistyö edistää loistavasti Taltionin tavoitteita olla kansalaisten, terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen tuottajien yhteinen terveys- ja hyvinvointitiedot sisältävä tietokanta ja palvelualusta, sanoo Taltionin toimitusjohtaja Tuomas Teuri . Taltionissa kansalainen omistaa omat tietonsa ja päättää, kuka tietoja käyttää ja missä laajuudessa.

Taltioni ja Auria Biopankki ovat molemmat aloillaan pioneereja edustaen uudenlaista, ennaltaehkäisevän ja yksilön aktiivista osallistumista korostavan terveydenhuollon ajattelutapaa.

Terveys- ja elintapatietojen yhdistäminen tuo kansalaisen aktiiviseen rooliin

Suomessa on kerätty lääketieteellistä tutkimustyötä palvelevia näytteitä jo vuosisadan ajan. Biopankkien myötä syntyvä kokonaisuus on siksi globaalisti ainutlaatuinen. Biopankkien tavoitteena on uusien hoitomuotojen kehittäminen ja terveyden edistäminen tieteellisen tutkimuksen samalla huomioiden näytteiden luovuttajien tarpeet. Luovuttajan tiedonsaantioikeuden hallinta on toteutettu tavalla, jossa henkilö kykenee hakemaan, selailemaan ja ylläpitämään omiin näytteisiinsä liittyviä tietoja.

Taltioni-tilin yhdistäminen biopankkitietoihin mahdollistaa kansalaiselle omien tietojen hallinnan ja seurannan. Lisäksi Taltionissa elintapatietojen yhdistäminen terveystietoihin tuo aivan uudenlaiset eHealth-palvelut kansalaisten ulottuville.

– Aiemmin ihmisten on ollut vaikea hahmottaa kokonaiskuvaa terveydestä ja sen edistämiseen vaikuttavista tekijöistä. Taltioni-terveystilin avulla voidaan yksilölle luoda esimerkiksi ennustemalleja elintapojen vaikutuksista tiettyihin kroonisiin sairauksiin, sanoo Teuri. Jokainen meistä voi silloin aktiivisesti vaikuttaa oman terveytensä kehittymiseen.

Taltioni-terveystiliä käytetään tietoturvallisesti pankkitunnuksilla. Taltioni-tilin kautta käyttäjä näkee jatkossa myös omat biopankkinäytteensä ja mihin tutkimuksiin niitä on käytetty.