Teknologiateollisuus: Kasvun jatkuminen vaatii merkittävästi lisää uusia investointeja

Teknologiateollisuuden suhdanteet ovat vahvistuneet selvästi kevään ja alkukesän aikana. Liikevaihto on kasvanut, tilauskanta vahvistunut ja henkilöstön määrä kehittynyt suotuisasti. Jotta kasvu voisi jatkua vahvana myös pidemmällä aikavälillä ja työllisyys saataisiin paremmaksi, tarvitaan kiireesti uusia investointeja.

– Meillä on lupaavat kortit käsissä, mutta ne on pelattava oikein. Viennin virkoamista on odotettu vuosia, eikä vauhtia saa nyt hyydyttää alkutaipaleen virheisiin. On syytä pitää jalat maassa, sillä ennusteiden mukaan talouden rakenteelliset ongelmat painavat kasvua jo ensi vuonna. Valttikortit ovat hallituksella ja työmarkkinajärjestöillä, tähdensi Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen tiistaina alan Talousnäkymät-raportin julkistamistilaisuudessa.

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi tammi–huhtikuussa 11 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Tilauskantatiedusteluun vastanneet yritykset saivat huhti–kesäkuussa uusia tilauksia euromääräisesti 25 prosenttia enemmän kuin tammi–maaliskuussa ja peräti 47 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2016. Tilauksia vauhdittivat muun muassa suuret laivatilaukset.

Toisaalta noin 40 prosenttia vastaajista raportoi tilausten ja tilauskannan vähentyneen kevään ja alkukesän aikana. Lisäksi noin puolet teknologiateollisuuden jäsenyrityksistä tekee Suomessa joko tappiota tai on heikosti kannattavia.

Teknologiateollisuudessa on nyt tarjolla töitä, sillä myös rekrytoinnit ovat vilkastuneet alkuvuonna. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa 296 000 eli noin 6 000 enemmän kuin viime vuonna keskimäärin.

Pula investoinneista on uhka hyvinvoinnille

Turunen piti huolestuttavana, mutta odotettuna, Elinkeinoelämän keskusliiton kokoamaa tietoa, jonka mukaan suuri osa teollisuusyrityksistä käy jo täydellä kapasiteetilla.

– Tämä on myönteinen, mutta samalla hälyttävä uutinen näin lyhyen nousukauden jälkeen. Jos kasvu uhkaa sakata kapasiteettipulaan heti alkumetreillä, se ei lupaa hyvää hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle ja työllisyydelle. Taustalla vaikuttaa tunnettu tosiasia: teollisuuden tuotantokapasiteetti on vähentynyt noin viidenneksen taloustaantuman jälkeen, Turunen sanoi.

­– Kunnianhimon tasoa on nostettava merkittävästi. Uusia investointeja tarvitaan laajalla rintamalla ja ripeään tahtiin. On tehtävä kaikki mahdollinen, jotta Suomi on kilpailukykyinen investointikohde. Takamatka on tässäkin suuri, sillä kilpailijamaissa investoinnit ovat jo ylittäneet vuoden 2008 tason.

Työllisyys työmarkkinakierroksen ykköskysymys

Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtajan Eeva-Liisa Inkeroisen mukaan työllisyys ja kilpailukyvyn parantaminen ovat syksyn työmarkkinakierroksen ehdottomia ykkösasioita.

– Kaikki tietävät talouden takamatkan. Kyse on siitä, miten vastuuta kannetaan uudessa tilanteessa, kasvun vihdoin alettua. Nyt tarvitaan malttia. Kilpailukykysopimus paransi jonkin verran kilpailukykyä, mutta Suomen Pankissa tehtyjen laskelmien mukaan takamatkaa kauppakumppaneihin on edelleen 5–10 prosenttia. Keskustelu jakovarasta on vaarallista ja ennenaikaista eikä tuo vastausta siihen, miten kestävää kasvua saadaan jatkossa, Inkeroinen painotti.

– Vientivetoinen työmarkkinamalli kariutui, mutta toivottavasti työmarkkinajärjestöt pystyvät silti tämän ajattelutavan mukaiseen toimintaan. Viennin pärjääminen on kaikkien yhteinen etu. Palkkakilpailu olisi pahinta, mitä työllisyydelle voi nyt tapahtua. Yrityskohtaisen sopimisen puolesta puhuu vahvasti se, että tuoreen tilauskantatiedustelun mukaan yritysten tilanteet vaihtelevat edelleen huomattavasti suhdanteiden yleisestä parantumisesta huolimatta.

Terveiset budjettiriiheen: merkittävä satsaus t&k:hon

Toimitusjohtaja Turunen lähetti ajankohtaisia terveisiä myös hallituksen budjettiriiheen.

– Yritysten saama julkinen t&k-rahoitus suhteessa bruttokansantuotteeseen on Suomessa vain puolet siitä, miten esimerkiksi Ruotsi tukee elinkeinoelämänsä uudistumista. Lisäsatsauksia tarvitaan, sillä hallituksen keväällä tekemät päätökset eivät riitä kompensoimaan edes viime vuosina tehtyjä leikkauksia.

Turusen mukaan vuosittaista t&k-rahoitusta tulisi kasvattaa 200 miljoonalla eurolla vuoden 2016 tasoon verrattuna. Samoin tulee jatkaa yliopistojen pääomittamista sekä huolehtia osaavan työvoiman saatavuudesta ja ammatillisen koulutuksen korkeasta tasosta. Työvoiman täydennys- ja muuntokoulutusta sekä työperäistä maahanmuuttoa on myös lisättävä.

Yritysten investointikykyä on nyt tuettava kaikin mahdollisin keinoin. Lisäksi on pidettävä kiinni hallitusohjelman lupauksesta olla lisäämättä teollisuuden kustannuksia.

Mainokset

Puupohjaiset bioyhdisteet mahdollistavat luonnollisten lääkeaineiden tuotannon

Metsäteollisuuden sivuvirroista saatavat terveyttä edistävät tuotteet ovat tulossa tutkimus- ja kehitystyön tuloksena markkinoille. Esimerkiksi puun uuteaineet ja hemiselluloosa ovat kasvavassa määrin lääke-, kosmetiikka- ja elintarviketeollisuuden käytössä ja tuotteissa. Yhteistyössä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa on kehitetty puupohjaisia, korkean jalostusasteen tuotteita markkinoille.

Kuusen uutteesta terveyttä edistäviä tuotteita

Turussa toimiva vuonna 2012 perustettu lääkekehitysyhtiö Montisera on patentoinut metsäteollisuuden sivuvirrasta, kuusen sahanpurusta, terveyttä edistävän bioaktiivisen uutteen, jota voidaan käyttää terveyttä edistävänä ainesosana esimerkiksi elintarvikkeissa ja ravintolisissä.

Uusi puu 2017 -kilpailussa Väestörakenteen muutokset -kategorian voittaneella, alavirtsatievaivoja ehkäisevällä ja hoitavalla kuusiuutteella on selkeä kysyntä ja taloudellinen potentiaali, sillä jopa 90 prosentilla yli 80-vuotiaista miehistä on eturauhasvaivoja.

– Ikääntyvän väestön sairauksien yleistymisen seurauksena uusille luonnollisille lääkeaineille on kasvava kysyntä. Tämä on voitto sille pitkäjänteiselle työlle mitä Suomessa biotalouden ja kiertotalouden, ennen kaikkea terveyttä edistävien tuotteiden äärellä tehdään, muistuttaa yrityksen perustaja ja liiketoiminnan kehittämisjohtaja Heikki Vuorikoski.

Kuumavesiuutolla saatavan kuusen hemiselluloosan on jo osoitettu eläinkokeissa helpottavan alavirtsatieoireita. Turvallisuustutkimusten seuraavassa vaiheessa aloitetaan tuotteen testaaminen todellisessa ihmiskäytössä vuoden 2018 aikana.
Tavoitteena bioaktiivisten yhdisteiden kaupallistaminen

Innovaatiorahoituskeskus Tekes on myöntänyt hallituksen kärkihankerahasta Montiseralle tuotekehitystuen yrityksen kuusen hemiselluloosan pilottituotannon aloittamiseksi.

– Elintarviketeollisuus hakee jatkuvasti uusia raaka-aineita, joilla saada nostettua lopputuotteen arvoa. Kun lopputuotteen arvo nousee, tuotteen kannattavuus paranee ja se mahdollistaa kasvua koko elintarvikeketjuun, muistuttaa Vuorikoski.

Vuorikosken mukaan elintarvike- tai ravintolisävalmistajat saavat puusta tuoteaihion, jonka funktionaalisuus on todettu ja todistettu. -Terveysvaikutteiset tuotteet tuovat elintarvike- ja ravintolisävalmistajille mahdollisuuden erilaistua sekä merkittävää ekologista ja eettistä kilpailuetua elintarvike- ja ravintolisämarkkinoille, joissa kuluttajan kiinnostus ruuan alkuperään korostuu yhä enemmän.

Montisera kehittää myös kahta muuta eri vaiheessa olevaa bioaktiivista yhdistettä alkoholismin ja Parkinsonin taudin oireiden hoitoon. Kehitysyrityksellä on maailmanlaajuinen kumppaniverkosto, johon kuuluu muun muassa yliopistoja, tiedeyhtiöitä, laboratorioita ja sopimuspohjaisia tutkimuslaitoksia, joiden tavoitteena on bioaktiivisten yhdisteiden kehittäminen ja kaupallistaminen.

Montisera on suomalainen, yksityinen bioaktiivisia molekyylejä kehittävä yritys. Montisera ei itse tee keksintöjä, vaan ostaa tutkimustyön ja innovaatioita kaupallistettaviksi. Sen tavoitteena ei myöskään ole itse valmistaa tuotteita, vaan kehitystyön tietyssä vaiheessa tuote lisensoidaan tai myydään edelleen.

WB Week-tapahtuma esitteli bioenergian uusimmat tuotteet ja puupohjaiset innovaatiot

WB Week -tapahtuma järjestettiin Tukholmassa 24.-26.5.2016. Kolmipäiväinen tapahtuma lunasti paikkansa biojalostusteollisuuden ykköstapahtumana ja esitteli puu- ja selluteollisuuden sekä bioenergian uusimmat tuotteet ja puupohjaiset innovaatiot. Tapahtumassa jaettiin tietoa ja ideoita, verkostoiduttiin ja tietysti tehtiin kauppaa.

Kestävyysjohtaja Nella Baerents Arizona Chemicalsista, maailman johtavasta raakamäntyöljyn biojalostuksen yrityksestä, summaa tapahtuman kokemukset näin: ”On hyvä, että IWB Week keskittyy älykkääseen ja kestävään biotalouteen. Meille tapahtuma tarjosi loistavan tilaisuuden levittää sanaa raakamäntyöljyn jalostuksesta biopohjaisiksi kemikaaleiksi. Näitä kemikaaleja hyödynnetään tuhansien päivittäistavaroiden valmistuksessa. Puhuimme aktiivisesti älykkään ja kestävän biotalouden puolesta sekä avajaistilaisuudessa että tapahtuman viimeisessä tilaisuudessa, ja tietysti myös omalla osastollamme.”

IWB Week -tapahtumassa vieraili kolmen päivän aikana 1425 alan ammattilaista. Vieraat edustivat 50 maata ympäri maailman tehden tapahtumasta myös kansainvälisesti merkittävän. Tapahtumassa oli mukana 170 näytteilleasettajaa 23 maasta.

IWB Week -tapahtuman oleellisena osana oli alan huippukonferenssi, jossa käsiteltiin 22 puupohjaiseen biojalostukseen liittyvää eri aihetta. Näyttelyn ja konferenssin lisäksi tapahtuman aikana järjestettiin myös paljon muuta ohjelmaa. Esimerkiksi tiistaina 24.5. Innventia julkaisi kolmannen Global Outlook Report -raportin ja keskiviikkona 25.5. vieraat rentoutuivat ja verkostoituivat BBQ illassa Hotelli Hasselbackenissa kauniissa Djurgårdenissa.

”Sekä näytteilleasettajilta että kävijöiltä saatu palaute on ollut myönteistä”, kertoo toimitusjohtaja Marcus Bergström tapahtumajärjestäjä Adforumista. ”Pohjoismainen metsäteollisuus on jo pitkään kaivannut tapahtumaa, jossa käsitellään kattavasti puu- ja selluteollisuuden lisäksi energia-asioita sekä tulevaisuuden puupohjaisia tuotteita.”

”Meillä oli upeat kolme konferenssipäivää! Useat puhujat ottivat esille fossiilisten materiaalien korvaamisen biopohjaisilla tuotteilla, joskus tuottoisasti ja joskus fossiilisten aineiden korkeampien kustannusten avulla. Kuten toimme esiin konferenssinkin aikana, maailmasta ei tarvitse yrittää tehdä hiiletöntä mutta tuotteiden koostumukseen voidaan tuoda lisää vihreyttä biopohjaisilla ratkaisuilla”, kertoo toimitusjohtaja Gustav Melin, Swedish Bioenergy Associationista. Keskusteluissa tuli myös selväksi, että energiateollisuutta ei tule sekoittaa liiallisilla tukitoimilla. Poliitikkojen tulee tehdä käytännönläheisiä aloitteita ja toimia, jotka kohdistuvat esimerkiksi hiilidioksidin hinnoitteluun ja NOx maksuihin, eikä markkinatilannetta liikaa häiritseviä toimia.

Tapahtuma tarjosi hyvän foorumin uusien ideoiden, ratkaisujen sekä innovaatioiden esittelyyn. Aiheita olivat mm. RME:stä ja oktanolista tehdyn biodieselin käyttö junien polttoaineena kylmillä alueilla sekä uudentyyppiset paperisäkit pellettien kuljetuksessa nykyisten muovisten sijaan.

Biotalous kasvattaa puutuotealaa

Biotalousyhteiskunta tarvitsee uusiutuvia luonnonvaroja ja niiden kestävää käyttöä. Puutuoteala tarjoaa tähän huiman mahdollisuuden terveellisillä ja turvallisilla tuotteilla, ylivertaisella raaka-ainekestävyydellä, pienellä hiilijalanjäljellä ja tulevaisuuden asiakkaita palvelevilla innovatiivisilla ratkaisuilla.

Luonnonvarakeskus (Luke) järjesti Lahdessa 7.–8.4.2016 kansainvälisen symposiumin puutuotealan uusien mahdollisuuksien ja haasteiden arvioimiseksi. Kuultujen asiantuntijapuheenvuorojen ja keskustelujen perusteella Luke laati kuuden kohdan julkilausuman, jonka avulla halutaan vaikuttaa elinkeinoelämää ja tutkimusohjelmia koskevaan päätöksentekoon Euroopassa ja Suomessa.

Biotalous kasvattaa puutuotealaa, puutuoteala hyödyttää yhteiskuntaa

Biotalous tarjoaa puutuoteteollisuudelle ainutlaatuisen tilaisuuden profiilin nostamiseen, uusiutumiseen ja liiketoiminnan kasvattamiseen. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöllä on tässä tärkeä rooli, myös kilpailukyvyn lisäämisessä. Valtiovallan viestin symposiumiin tuonut eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen muistutti siitä, että Eurooppa tarvitsee uutta taloudellista toimeliaisuutta ja työpaikkoja. Mallia voidaan ottaa myös amerikkalaisesta innovaatiotoiminnasta.

Johtaja Jaakko Kuusisaari Tieto Oyj:stä toi esille liiketoiminnan hyödyt digitalisaatiosta, jota on mahdollista soveltaa puutuoteteollisuudessa paljon nykyistä laajemmin.

Puutuotteiden arvo sekä yhteiskunnan että teollisuuden kannalta kävi yksiselitteisesti ilmi puheenvuoroista.

– Kaikki, mikä tehdään tänään fossiilisista raaka-aineista, voidaan huomenna tehdä puusta. Tässä tarvitaan globaalia markkina- ja asiakasnäkemystä sekä uudenlaista kuluttajasuuntautumista, totesi johtaja Miikka Pesonen Stora Enso Oyj:stä.

Puun ekologisuus, hyvinvointivaikutukset ja tekninen etevyys halutaan hyödyntää

Puu on vuosisadan monipuolisin ja vihrein raaka-aine rakentamiseen, asumiseen ja logistiikkaratkaisuihin. Puu herättää kiinnostusta kerrostalorakentamisessa silloin, kun keskustellaan sisäilman laadusta tai rakentamisen nopeudesta ja muunneltavuudesta. Modernissa sisustamisessa puhuttelee mahdollisuus yhdistää materiaalin esteettisyys ja korkealaatuinen design. Kuljetus- ja varastointijärjestelmissä sekä ajoneuvoissa puupohjainen biomuovi on korvaamassa petrokemiasta ja metalliteollisuudesta peräisin olevia tuotteita.

Useissa puheenvuoroissa tuotiin esille myös puun psykofyysiset hyvinvointivaikutukset, jotka ovat todennäköisesti suuremmat kuin tiedämme.
– Kestävyyden määrittelyyn on aika tuoda uusi taso – ihmisten hyvinvoinnin määrittelemä kestävyys, ehdottivat Henrik Heräjärvi ja Susanne Heiska Lukesta.

Asiantuntijat Euroopan yhteisellä asialla

Puutuotealan näkyvyydestä eurooppalaisessa päätöksenteossa kannettiin yhteinen huoli.
– Alan näkyvyyttä eurooppalaisissa päätöksentekokoneistoissa sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmissa on parannettava selvästi ja puualan on pystyttävä esittämään yhteinen viesti päättäjille, korosti tutkimusjohtaja Andreas Kleinschmit Ranskan teknologiainstituutista.
Samoilla linjoilla oli myös eurooppalaisen metsäalan teknologiayhteisön toimitusjohtaja Johan Elvnert, jonka mukaan innovaatioyhteisöt voisivat tarjota vision eurooppalaisille päättäjille.

Euroopan unionissa on europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin mukaan tahtotila biotalouden edistämiseksi.
– EU:ssa halutaan edistää tiedepohjaisia politiikkatoimenpiteitä, lainsäädännön yhdenmukaistamista ja ennustettavuutta markkinatoimijoille. Esimerkiksi puurakentaminen tulisi saada osaksi biotaloutta, jolloin sitä voitaisiin tuoda esille julkisten hankintojen säädöksissä, Kumpula-Natri totesi.

Puutuoteteollisuus vahvaksi eurooppalaisen biotalouden brändiksi -julkilausuma – kuusi pääkohtaa:

Huomio puualaan Eurooppa-tason elinkeinopolitiikassa sekä tutkimus- ja innovaatio-ohjelmissa
Kasvuhakuisista yrityksistä ja yritysverkostoista potkua puualan toimintamallien uudistamiseen
Poliittisilta päättäjiltä lisää tukea liiketoiminnan ja tutkimuksen vuoropuheluun
Puualan koulutus vastaamaan ajan vaatimuksia
Monitieteistä tutkimusta puutuotteiden käytön terveys- ja hyvinvointivaikutuksiin
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyö tuottamaan biotalouden ratkaisuja puualan uudistumiseksi

Lähes kymmenen prosenttia PRH:n patenttihakemuksista liittyy cleantechiin

Uusilla teknisillä ratkaisuilla voidaan vähentää vesiliikenteen päästöjä, torjua ympäristöonnettomuuksia ja parantaa alusten energiatehokkuutta. Cleantech näkyy vesiliikenteessä esimerkiksi vaihtoehtoisissa polttoaineissa, uusissa moottoritekniikoissa, energiatehokkuutta parantavissa teknologioissa, öljyntorjuntatekniikoissa sekä uusissa laivakonsepteissa.

Noin yhdeksän prosenttia PRH:n saamista patenttihakemuksista liittyy cleantechiin. Cleantech edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentää tuotantoprosessien haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Cleantech-keksintöjä on tehty esimerkiksi seuraavilla alueilla: uusiutuva energia, vesiosaaminen, bio- ja kiertotalous, energiatehokkaat ratkaisut sekä jätehuolto.

PRH edistää aktiivisesti cleantechiin liittyvää kehitystä. Patentin hakija voi hakea keksinnölle nopeutettua käsittelyä, jos keksintö koskee biotaloutta, kiertotaloutta tai puhtaan teknologian ratkaisuja. Keksinnön patentointi kannattaa, koska se tarjoaa yksinoikeuden keksinnön kaupalliseen hyödyntämiseen.

Metsämessuilla pohditaan biotalauden mahdollisuuksia

Biotalouden innovaatioita, startup-yrityksiä ja jo olemassa olevaa liiketoimintaa esittelevä Metsämessujen erikoisalue Tulevaisuuden tori näyttää konkreettisin tuote-esimerkein sen, mistä biotaloudessa pohjimmiltaan on kyse. Mukana on näyttelyn yhteistyökumppanin UPM:n lisäksi 14 startup- tai kasvuyritystä ja kaksi erikoisnäyttelyä. Metsämessujen ohjelmassa biotalous on esillä monesta eri näkökulmasta.

Kaikki Tulevaisuuden torilla esillä olevat yritykset ovat suomalaisia ja alansa huippuosaajia. Yrityksiä yhdistää biotalouden monipuolinen hyödyntäminen, ekologisuus ja luonnonmukaisuus, suomalaisen osaamisen ja metsän hyödyntäminen sekä innovatiivisuus materiaalien käytössä.

Tulevaisuuden tori on Metsämessujen ja sijoittajatapahtuma Slushin biotaloutta edistävä yhteisprojekti, jonka päärahoittaja on Suomen Metsäsäätiö ja yhteistyökumppaneina Metsäteollisuus ry ja UPM. Metsämessujen ja Slushin ainutlaatuisen yhteistyön tuloksena marraskuun alku on biotalouden superviikko, sillä molemmissa tapahtumissa biotaloutta käsitellään harvinaisen monipuolisesti.

Ministeri keskustelee lasten kanssa biotaloudesta

Slushin ja Metsämessujen yhteisellä ohjelmalavalla useat puheenvuorot käsittelevät biotaloutta. Maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen (Kesk.) osallistuu lasten kyselytuntiin biotaloudesta. Biotalouden työllistävästä vaikutuksesta keskustelevat Luonnonvarakeskuksen tutkija Olli Lehtonen, Metsäteollisuus ry:n metsäasioiden päällikkö Jouni Väkevä sekä metsäyhtiön edustaja. Onko hallituksen työpaikkaennuste täysin tuulesta temmattu, vai voiko biotalous tuoda 100 000 uutta työpaikkaa Suomeen? Metsäbiotalous tuo näkökulman fossiilisten raaka-aineiden vähentämiseen biotalouden keinoin.

Lisätiedot www.helsinginmetsamessut.fi

Ilmarisen Ritakallio: Suomi tarvitsee lisää kasvua ja kasvuyrityksiä

Pk-yritysten rooli Suomen kasvussa ja työllistämisessä tulee entisestäänkin kasvamaan, ennustaa Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio. Ritakallion mielestä yritysten mahdollisuuksia kasvaa ja työllistää tulisi tukea entistä voimallisemmin. − Tarvitsemme lisää keskisuuria yrityksiä. Liian harva pk-yritys pääsee koskaan kasvamaan keskisuurten sarjaan, Ritakallio sanoo Ilmarisen uutishuoneen haastattelussa

Ritakallio pohtii Ilmarisen haastattelussa mm. millaiset yritykset menestyvät tulevaisuudessa. Tulevaisuuden aloiksi hän nostaa erityisesti ohjelmistokehityksen ja terveydenhuoltoalan. Perinteisemmän teollisuudenkin tulevaisuudenkuvassa Ritakallio näkee mahdollisuuksia, mikäli nämä pystyvät hyödyntämään uudet, verkottuneet työskentelytavat.

− Esimerkiksi suuret konepajayritykset voisivat entistäkin tehokkaammin hyödyntää pk-yritysten ketteryyttä ja innovatiivisuutta. Näin yrityskentästä muodostuisi verkottunut, toisiaan tukeva ekosysteemi, jossa asioita tehdään yhdessä.

Menestys edellyttää, että yritys jaksaa jatkuvasti kehittää toimintaansa ja hakea kasvua – myös Suomen rajojen ulkopuolelta.

− Kaukainen sijaintimme ei ole este. Mutta ideoiden ja osaamisen pitää olla huippuluokkaa!

Ritakallio sanoo, että perinteisten vientiyritysten lisäksi myös palvelusektorin tulisi suunnata ulkomaille.

− Tähän asti palveluyritykset ovat tulleet muualta meidän markkinoille. Tämä kehitys pitäisi pystyä kääntämään toisin päin.

Ritakallio analysoi haastattelussa myös Suomen hallituksen toimia kilpailukyvyn parantamiseksi. Hänen mielestään Suomessa tulisi voimakkaammin kannustaa jättämään pääomia yritykseen, ottamaan riskejä ja investoimaan.

− Se parantaisi kasvumahdollisuuksia ja loisi uusia työpaikkoja.Liian harva pk-yritys pääsee koskaan kasvamaan keskisuurten sarjaan.

Kansainvälinen pelastusalan kokous järjestetään Suomessa ensi vuonna

Pelastusalan kansainvälinen kattojärjestö CTIF (Comité technique international de prévention et d´extinction du Feu) järjestää edustajakokouksen Helsingissä syyskuussa 2016. Kokoukseen saapuu noin 140 pelastusalan korkeinta viranomaisjohtoa, alan järjestöä ja teollisuuden edustajaa. Komitean puheenjohtajan Pentti Partasen mielestä kokous on erinomainen tilaisuus esitellä suomalaista pelastustoimea kansainvälisesti.

CTIF on kansainvälinen palo- ja pelastusalan järjestö, joka edistää palokuntanuorisoharrastusta ja maailmanlaajuista palokuntatoimintaa. CTIF edustaa jäsentensä kautta viittä miljoonaa palomiestä, jotka turvaavat päivittäin miljardin ihmisen elämää. Mukana on yli 30 jäsenmaata ja noin 50 jäsenjärjestöä.

Kullakin jäsenmaalla on järjestön toimintaan osallistumista valmisteleva kansallinen komiteansa. Suomen komitealla on edustajat sisäministeriöstä, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä, Suomen Palopäällystöliitosta, Pelastusopistosta ja Aalto-yliopistosta. Komitean puheenjohtajana toimii emeritus pelastusylijohtaja Pentti Partanen.

Kokous edistää suomalaisen pelastustoimen tunnettavuutta

Ensi vuoden kokouksen yhteydessä järjestetään asiantuntijaseminaari ja näyttely, jossa esitellään alan teollisuuden uutuustuotteita. Puheenjohtaja Pentti Partanen sanoo, että kokous on erinomainen kanava esitellä suomalaista pelastustoimea, alan järjestöjä ja yritystoimintaa.

CTIF kokoaa pelastusalan asiantuntijoiden osaamista yhteiseen käyttöön, joten sillä on vankka kokemus palo- ja pelastusalasta. CTIF:n historia ulottuu yli sadan vuoden päähän vuoteen 1900, jolloin järjestö perustettiin Pariisissa. Nykyään puheenjohtajana toimii Tore Eriksson Ruotsin pelastusvirasto MSB:stä.

Teollisen internetin murros on vasta tulossa

Teknologia15-tapahtuman teemana on teollinen internet, jonka odotetaan tuovan kasvua ja uusia ansaintamahdollisuuksia eri aloilla: teollisuudessa, liikenteessä ja palveluissa. Messuilla pohditaan, mitä teollinen internet tarkoittaa suomalaiselle keskivertoyritykselle. Teknologia15 järjestetään Messukeskuksessa Helsingissä 6.-8.10.2015.

Teknologia15-messujen ohjelmissa puhutaan kyberturvallisuudesta, lentävistä roboteista ja itse ajavista autoista sekä digitaalisesta terveysteknologiasta. Lisäksi paneudutaan liiketoiminnan tehostamiseen teollisella internetillä ja IT-organisaation rooliin digitaalisessa murroksessa.

Aalto-yliopiston ja ETLAn tutkijatohtori Timo Seppälä on yksi tuoreen Suomi – Teollisen Internetin Piilaakso -raportin toimittajista. Seppälä esittelee raportin sisältöä Teknologia15-messujen kävijöille keskiviikkona 7.10. ja moderoi aiheesta käytävää keskustelua.

– Teollisuuden puolella tuotteiden elinkaaret voivat olla jopa 30–40 vuotta. Kun asiakas sanoo, että jotain uutta pitäisi miettiä, vinkki kannattaa ottaa tosissaan. Lopullinen impulssi tulee aina siitä suunnasta. Minkään toimialan yrityksillä ei ole varaa sanoa, että teollinen internet ei koske meitä, Seppälä tiivistää.

Seppälän vinkki matkalle teolliseen internetiin on aloittaa tutustumalla sensorien ja antureiden maailmaan. Kannattaa miettiä, millaisia aisteja eli sensoreita olisi mahdollista laittaa osaksi yrityksen tuotteita tai palveluja.

– Avainkysymys on kuitenkin aina se, onko sensorien keräämästä tiedosta liiketoiminnallista hyötyä. Pystyykö yritys datan avulla myymään enemmän, voiko se kehittää uusia tuotteita ja palveluja tai muuttaa valmistusprosessin kannattavammaksi.

Teollinen internet avaa ovet palvelubisneksen kasvulle

Globaali teknologiatoimittaja Avnet toimittaa yrityksille rakennuspalikoita onnistuneiden Internet of Things -hankkeiden toteuttamiseen. Avnet on yksi Teknologia15 -tapahtuman näytteilleasettajista, ja messuille yritys tulee kuulemaan millaisia IoT-tarpeita Suomessa toimivilla yrityksillä on.

– Teollinen internet avaa palveluvientipuolelle uusia mahdollisuuksia, kun perinteisten koneiden ja laitteiden rinnalla varsinainen bisnes voi tulla ihan muusta. Tietoa on kerätty jo pitkään esimerkiksi huollon ennakointiin. Todellisia innovaatioita alkaa syntyä vasta, kun tietoa yhdistelemällä asiat on mahdollista tehdä toisin. Tarvitaan kokonaan uusia liiketoimintamalleja, markkinointijohtaja Tiitus Aho Avnetilta sanoo.

Aho patistaa yritysjohtajia aktiiviseen vuoropuheluun uuden sukupolven kanssa, jolle IoT-ajattelu on tuttua.

– Isoissa kansainvälisissä teollisuusyrityksissä varustautuminen teollisen internetin aikaan on jo käynnissä. ABB:n, Siemensin, Microsoftin, Intelin ja IBM:n kaltaiset yritykset ovat ostavat koko ajan pieniä ohjelmistotaloja päästäkseen jatkossa hyödyntämään niiden innovaatioita, Aho sanoo.

Teollisuuden murros on vasta tulossa

ABB:n service-liiketoiminnan johtaja Marjukka Virkki luennoi messuilla siitä, miten teollinen internet mahdollistaa uusia ratkaisuja tuotannon tehokkuuden ja käyttövarmuuden parantamiseksi. ABB on yksi Teknologia15 -tapahtuman näytteilleasettajista. Yrityksen älylaitteiden tuottama tieto voidaan kerätä yhteen joko suoraan laitteista tai automaatiojärjestelmien avulla. ABB:n informaatiojärjestelmät perustuvat Suomen ABB:llä kehitettävään tietojenkäsittelyalustaan.

– Jatkuvan kehittämisen sekä tuottavuuden parantamisen kulttuuri on meillä Suomessa kunnossa, samoin digitaalinen osaamien. Nyt nämä pitää saada toimimaan yhdessä, jotta pärjäämme teollisen internetin kilpakentillä, ABB:n service-liiketoiminnan johtaja Marjukka Virkki sanoo.

Virkki ei odota isoja loikkia, vaan kehitys etenee pienin askelin.

– Muutos on lähtenyt liikkeelle kuluttajamarkkinoilta. Verkkopalvelujen ja kännykkäsovellusten myötä esimerkiksi pankkisalit tyhjenivät. Teollisuuden puolella murros on vasta tulossa. Kyse on siitä, miten kehitetään arjen tekemistä internetiä hyödyntämällä. Se, mitä nyt sanotaan teolliseksi internetiksi, on todennäköisesti muutaman vuoden kuluttua arkipäivää ja integroitunut logistiikan, tuotannon, huollon ja myynnin ratkaisuihin, Virkki arvioi.

Teollinen internet (Internet of Things, IoT)
• verkkoon kytketyt tuotteet ja palvelut tuottavat ajantasaista tietoa niiden tilasta ja ominaisuuksista asiakkaan käytönaikaisessa ympäristössä
• päästään reaaliajassa seuraamaan ja optimoimaan sitä, miten asiakkaat voivat parhaiten hyödyntää heille toimitettuja tuotteita ja palveluja
• painopiste siirtyy tuotteiden ja palveluiden kertaluonteisesta toimittamisesta asiakkaalle niiden käytön jatkuvaan optimointiin asiakkaan tosiaikaisessa ympäristössä
• tuo mukanaan mittavia muutoksia julkisen talouden ja yritysten tuottavuuteen, johtamiskäytäntöihin, liiketoimintamalleihin sekä yleiseen kilpailuun uusista markkinoista ja asiakkuuksista

Teknologia15 järjestetään Messukeskuksessa Helsingissä 6.-8.10.2015. Messukokonaisuuteen kuuluvat Automaatio, Elkom, Hydrauliikka & Pneumatiikka, MecaTec, FinnTec, ToolTec ja JoinTec. Teollinen internet on yksi tapahtuman teemoista. Maksuton sisäänpääsy kattaa myös tapahtuman seminaari- ja tietoiskuohjelmat.

Microsoft suunnittelee vähentävänsä yli kaksituhatta työntekijää Suomen toimipisteistä

Microsoft uudelleenjärjestelee puhelinlaiteliiketoimintansa toimintojensa tehostamiseksi ja resurssien keskittämiseksi.Yhtiö on siirtymässä pois aiemmasta strategiasta kasvattaa puhelinliiketoimintaa sellaisenaan kohti strategiaa, jossa luodaan ja kasvatetaan elinvoimainen Windows-ekosysteemi, joka kattaa koko Microsoftin laiteperheen.

Microsoft suunnittelee vähentävänsä enintään 2 300 työntekijää Suomen toimipisteistä seuraavien useiden kuukausien aikana. Suunnitellut vähennykset koskevat pääasiallisesti puhelinliiketoimintaa ja siihen liittyviä toimintoja.

Yhtiö aloittaa suunnitelluista muutoksista lainsäädännön mukaiset yhteistoimintaneuvottelut henkilöstöedustajien kanssa.Microsoft suunnittelee tarjoavansa niille Suomessa työskenteleville työntekijöille, joiden työsuhteisiin muutokset mahdollisesti vaikuttavat, taloudellisia tukipaketteja sekä muuta tukea. Microsoft perustaa uuden tukiohjelman, jonka tarkoitus on auttaa niin yksilöitä muutosvaiheessa kuin teknologiayhteisöjä Suomessa

Suomi osallistuu ydinsulkusopimuksen tarkastelukonferenssiin

Suomi osallistuu ydinsulkusopimuksen yhdeksänteen tarkastelukonferenssiin New Yorkissa 27.4.–22.5.2015.

Suomi tavoittelee yhteistyössä muiden sopimusosapuolten kanssa konferenssista yhteisymmärrystä, joka vahvistaisi ydinsulkusopimusta kansainvälisen aserajoitusjärjestelmän ja turvallisuuden kulmakivenä. Suomi kiinnittää erityistä huomiota ydinaseriisunnan edistämiseen ja ydinmateriaalivalvonnan kehittämiseen osana ydinaseiden leviämisen estämistä.

Alivaltiosihteeri Jaakko Laajava raportoi Lähi-idän joukkotuhoaseetonta vyöhykettä koskevan konferenssin fasilitaattorin ominaisuudessa tarkastelukonferenssille. Lähi-idän joukkotuhoaseetonta vyöhykettä koskevan konferenssin koollekutsujat eli YK:n pääsihteeri sekä Iso-Britannia, Venäjä ja Yhdysvallat valitsivat lokakuussa 2011 Suomen konferenssin isäntämaaksi ja alivaltiosihteeri Laajavan konferenssin fasilitaattoriksi.

Vuonna 1970 voimaan tuleen ydinsulkusopimuksen tavoitteena on ydinaseriisunnan edistäminen, ydinaseiden leviämisen estäminen ja kansainvälisen yhteistyön lisääminen ydinenergian rauhanomaisessa käytössä. Sopimuksen toimivuutta ja noudattamista tarkastellaan viiden vuoden välein järjestettävissä tarkastelukonferensseissa. Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana toimii suurlähettiläs Klaus Korhonen ulkoasiainministeriöstä.

Riittävä tieto tehostaa teollisuuden tuottavuutta tulevaisuudessa

“Kehittyneet ennakoinnin mahdollisuudet korostavat kunnossapidon merkitystä teollisuuden kilpailukyvyn ja tuottavuuden tekijänä. Ala on reagoinut muutoksiin herkästi, ja tarjolla on kovaa osaamista”, sanoo kehityspäällikkö Juha Nyholm KunnossapitoForumista.

– Neste Oilissa jalostamon kunnossapitoseisokin hintalappu on noin 100 miljoonaa euroa. Kunnossapitoseisokin valmistelu aloitetaan pari vuotta ennen toteutuksen ajankohtaa. Suunnittelun taustana ovat muun muassa tieto laitteiston kunnosta, tavoitteet tulevalle käyntijaksolle ja kehittämisideat, kuvaa Neste Oilin kunnossapitopäällikkö Vesa Moilanen. Hän puhui KunnossapitoForumissa pidetyssä Promaint ry:n asiantuntijakongressissa.

Tänä keväänä Porvoon jalostamon kunnossapitoseisokissa huolletaan muun muassa yli viisisataa säiliötä ja kaksi tuhatta venttiiliä. Seisokkiin liittyy merkittäviä investointeja. Kunnossapidon laadun, turvallisuuden ja aikataulussa pysymisen on oltava kunnossa.

Kunnossapitoseisokkien aikana tehtävillä toimenpiteillä luodaan käyttövarmuus seuraavan käyntijakson ajaksi. Yllättävät huoltoseisokit halutaan välttää.

– Kunnossapito on hyvin toimiessaan tukitoiminto, joka varmistaa prosessilaitosten turvallisen toiminnan ja siten mahdollistaa laitosten hyvän tuottavuuden, Moilanen sanoo.
Tieto tulee arvokkaaksi analysoimalla

Tieto ja sen analysointi ovat teollisuuden tulevaisuutta, toteaa IBM:n ennakoivan kunnossapidon ratkaisujen asiantuntija Patrick Couch messujen puheenvuorossaan. Painopiste kunnossapidossa siirtyy reaktiivisesta toiminnasta proaktiiviseen. Korjaukset tehdään jo ennen kuin ongelmia aiheutuu. Laitteistosta saatava tieto mahdollistaa nyt ja tulevaisuudessa uudella tavalla tuotannon riskien pienentämisen ja kustannustehokkuuden.

– Valtava määrä tietoa ei muuta mitään. Vasta kun tieto analysoidaan ja siitä saadaan irti juuri toimintaan vaikuttavat faktat, se mahdollistaa kunnossapidon toimenpiteiden optimoinnin. Näin tieto tulee arvokkaaksi, Couch toteaa.

Tulevaisuudessa tuotannon kunnossapidon optimoivat ratkaisut ja teollinen internet muuttavat alan liiketoimintamalleja.
– Palvelubisnes tekee hyvästä tuotteesta vielä paremman. Sitoutuminen laitteen ylläpitoon tuo korkeampaa asiakastyytyväisyyttä, Couch sanoo.

IBM on investoinut yhteensä 24 miljardia dollaria big datan analysoinnin ja hyödyntämisen ratkaisuihin.
– Tiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ovat valtavat. Esimerkiksi perinteinen teollisuus on vasta heräämässä näihin kysymyksiin. Kaikki tärkeät palaset, eli yrityksen tarpeet, tieto ja teknologia, ovat jo paikoillaan. Nyt on aika toimia, Couch sanoo.
Työturvallisuus rakennetaan yhteistyöllä

Turvallisuus on teollisuuden menestyksen avaintekijä, jota yksikään yritys ei voi ohittaa. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) äskettäisen tilaston mukaan tapaturmat vähenivät viime vuonna verrattuna vuoteen 2013.

– Suhtautuminen työturvallisuusasioihin on parantunut suomalaisissa teollisuusyrityksissä. Turvallisuus ja suojautuminen on usein nostettu tärkeäksi strategisella tasolla. Kehittämisen paikkoja silti riittää, arvioi Suojalaite Oy:n toimitusjohtaja Martti Humppila.
Muun muassa työturvallisuusnäytökset tarjosivat KunnossapitoForumissa konkreettisia keinoja turvallisuuden edistämiseen.

Himalajan vuoriston huiput valloittanut Veikka Gustafsson puhui esityksessään riskien ottamisesta ja turvallisuuden tärkeydestä. Turvallisuus rakennetaan pitkälti yhteistyöllä. Se on osa yhteistä kulttuuria, niin vuorille tähtäävässä porukassa kuin yrityksessäkin.

– Ylös pääseminen on tärkeää. Vielä tärkeämpää on päästä sieltä takaisin. Moni asia lähtee asenteesta. Tilanteita ei saa takaisin. On todellista rohkeutta muuttaa tekemisen tapoja turvallisemmiksi ajoissa, sanoi Gustafsson.
Ammattitapahtuma alan suunnannäyttäjänä

KunnossapitoForumin messut, tietoiskut ja kongressi kokosivat alan uusimmat ratkaisut ja tuoreimman tiedon yhteen tapahtumaan 2000 kävijän ulottuville 25.–26.3. Alan kotimaista ykköstapahtumaa on kehitetty yhä asiapitoisemmaksi. Jo KunnossapitoForumin messuohjelman seuraaminen on ammattilaisille keino päivittää osaamistaan.

– KunnossapitoForumin kaltaiset ammattitapahtumat ovat alansa huippukohtaamisia. Niissä on tarjolla kovaa sisältöä, joka auttaa koko alaa kehittymään ja luomaan tulevaisuuskuvaa. Ne ovat verkottumisen tapahtumia, joihin tullaan tavoitehakuisesti kouluttautumaan tai luomaan kontakteja, kertoo Expomarkin toimitusjohtaja Tomi Niemi.

Verkostoitumisen merkitys korostuu ammattitapahtumissa. Se on juuri oikeiden kontaktien kohtaamista. Usein kiinnostavat kontaktit etsitään jo ennen tapahtumaa, jolloin kohtaamisiin on mahdollista valmistautua.

– KunnossapitoForumissa oli käytössä Brella-verkostoitumispalvelu, joka yhdistää ratkaisut ja niitä etsivät tahot sekä mahdollistaa tapaamisen sopimisen. Tämäntyyppinen match-making tehostaa messukäyntiä, Niemi sanoo.

Euroopan investointirahasto ja Teollisuussijoitus rahoittavat suomalaisyritysten kansainvälistä kasvua

Euroopan investointirahasto (EIF) on sijoittanut merkittäviä määriä suomalaisiin rahastoihin yhdessä Suomen Teollisuussijoituksen kanssa. Tähän mennessä EIF on antanut sijoitussitoumuksia suomalaisiin pääomasijoitusrahastoihin lähes 300 miljoonalla eurolla.

Euroopan investointirahasto (EIF) tarjoaa riskipääomaa pk-yrityksille, erityisesti uusille yrityksille ja teknologiayrityksille. EIF ei investoi suoraan yrityksiin, vaan toimii muun muassa pankkien ja pääomasijoitusrahastojen kautta. Sijoituksiin käytetään rahaston omien varojen ohella Euroopan investointipankin tai Euroopan unionin sille luovuttamia varoja.

”Euroopan investointirahaston resurssit ovat kasvaneet komission uuden rahoituskauden ja Euroopan investointipankin myöntämiin varoihin perustuen. Sijoitamme nykyään vuosittain noin 1,6 miljardia euroa eurooppalaisiin pääomasijoitusrahastoihin, jotka rahoittavat eurooppalaisten pk-yritysten innovaatioita ja kasvua ”, kertoo Euroopan investointirahaston varatoimitusjohtaja Marjut Santoni , joka esiintyy tänään Helsingissä järjestettävässä kansainvälisessä seminaarissa ”Supporting Innovation in Finland”. Tapahtumassa esitellään muun muassa Euroopan unionin uuden rahoituskauden InnovFin-rahoitustuotteita.

Teollisuussijoitus tarjoaa yrityksille pääomaa, osaamista ja verkostoja, joiden avulla yritys voi kasvaa kansainvälisillä markkinoilla. Merkittävä osa Teollisuussijoituksen rahoituksesta kasvuyrityksille kanavoituu pääomasijoitusrahastojen kautta. Euroopan investointirahasto ja Teollisuussijoitus, joko suoraan tai hallinnoimiensa Kasvurahastojen Rahasto I-II kautta, ovat olleet katalysoimassa markkinaan noin 20 suomalaista venture capital- ja kasvurahastoa. Nämä rahastot ovat keränneet kaiken kaikkiaan 1,2 miljardin euron pääomat, jotka on sijoitettu tai sijoitetaan kasvuyrityksiin.

”Olemme erittäin iloisia Euroopan investointirahaston merkittävästä panostuksesta suomalaiseen pääomasijoitusmarkkinaan. Hyvässä yhteistyössä EIF:n kanssa markkinoille on saatu uusia toimijoita ja toimintamalleja, ja toisaalta olemassa olevien toimijoiden uusien pääomarahastojen keskikokoa on saatu vähitellen suuremmaksi. Näillä resursseilla edistetään suomalaisten yritysten kasvurahoitusta”, kertoo johtaja Anne Riekki Teollisuussijoituksesta.

3D-tulostus luo uudenlaista palveluiden markkinaa

Tehokkuus, tieto ja turvallisuus ovat suomalaisen teollisuuden kulmakivet ja siksi myös Kunnossapitoforumin pääteemat. Maaliskuun 25.–26. päivinä Tampereella pidettävä kunnossapitoalan messutapahtuma ja asiantuntijakongressi kokoavat yhteen Suomen teollisuuden kunnossapidon ammattilaiset sekä esittelevät alan uusimman tiedon ja tuotetarjonnan.

“Tehokkuus on välttämätöntä, jotta Suomen teollisuus voi pärjätä muuttuvassa ympäristössä. Tiedon käsittely ja hyödyntäminen ovat mahdollisuuksia uudenlaisen kilpailukyvyn löytämiselle. Turvallisuudesta taas ei yksikään yritys voi tinkiä. Verkostoituminen näiden teemojen ympärillä on todettu hyödylliseksi niin tehtaiden johtoportaalle, asiantuntijoille kuin työntekijätasolle”, kertoo Expomarkin kehityspäällikkö Juha Nyholm KunnossapitoForumista. Tapahtuma pidetään nyt 16. kertaa. Se on kunnossapitoalan merkittävin vuosittainen kotimainen tapahtuma.

Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n kongressi alan messujen yhteydessä vie keskustelun pintaa syvemmälle alan huippuosaajien ja -yritysten puheenvuoroilla. Kongressipuhujina ovat muun muassa Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan projektijohtaja Timo Merikallio, Stora Enso tehtaanjohtaja Juha Mäkimattila, Neste Oilin kunnossapitopäällikkö Vesa Moilanen ja Outotecin kunnossapitojohtaja Jari Ala-Nikkola. Luentoja ja tietoiskuja kuullaan myös messuohjelmassa.

3D-tulostus luo uudenlaista palveluiden markkinaa

3D-tulostus on kunnossapitoalan tulevaisuuden teknologia, joka ylittää perinteisen valmistusteknologian rajat ja tuo uudenlaista kilpailukykyä teollisuuteen. Kunnossapitoforumin 3D-tulostuksen ratkaisuklinikka antaa aiheesta parhaan mahdollisen tiedon. Paikalla on laitetoimittajien ja palveluntarjoajien lisäksi tutkimus- ja kehittäjien edustajia.

“Jos vastauksia kysymyksiin ei löydy 3D-tulostuksen ratkaisuklinikalta, niin niitä ei todennäköisesti ole vielä olemassa”, toteaa Suomen Pikavalmistusyhdistys FIRPA ry:n puheenjohtaja ja Aalto Yliopiston tutkimuspäällikkö Jukka Tuomi. Hän on tutkinut 3D-tulostusta 1980-luvulta lähtien.

Tuomi arvioi 3D-tulostuksen olevan tulevaisuudessa olennainen osa muun muassa laitteiden varaosahuoltoa ja uudistamista. Teknologia tulee mahdollistamaan arvokkaiden varaosavarastojen pienentämisen sekä nopean ja paikallisen varaosavalmistuksen.
“Nyt on kehittymässä kokonaan uudenlainen markkina. 3D-tulostuksen teknologioihin erikoistuneista palveluyrityksistä tulee teollisuusyritysten kumppaneita”, Tuomi arvioi.

3D-ratkaisuklinikalla Aalto Yliopisto tulee käytännössä toteuttamaan muun muassa robottitarraimen täydellisen kopion, joka voitaisiin tulostuksen jälkeen ottaa käyttöön automatisoidussa tuotannossa. Robottitarrain 3D-skannataan, 3D-mallinnetaan ja tulostetaan molempina messupäivinä yleisön edessä.
Laitteiden elinkaari haltuun oikeaa tietoa hyödyntäen

“Ennakoinnin kehittyminen on korostanut kunnossapidon merkitystä teollisuuden tuloksessa. Isossa yrityksessä käyttöseisokki voi tarkoittaa kymmenien, joskus jopa sadan miljoonan euron kuluja”, toteaa Promaint ry:n kongressissa kunnossapitojärjestelmien kehittymisestä puhuva asiantuntijayritys Ramsen konsultti Petri Kata.

Teollisuuden kunnossapito on ottanut edistysaskeleita seurannassa, ennakoinnissa ja ongelmakohtiin reagoimisen nopeudessa. Se on tuonut tehokkuutta, vähentänyt huoltoseisokkeja ja parantanut investointien suunnitelmallisuutta.

“Tietojärjestelmien olisi pitänyt vaikuttaa teollisuuden tehokkuuteen enemmän kuin ne ovat vaikuttaneet. Järjestelmiä hankitaan suurin odotuksin, mutta jalkauttaminen käytäntöön jää usein puolitiehen. Järjestelmän oikea käyttö parantaa laitteiden käyttövarmuutta ja lisää tuotannon kustannustehokkuutta”, Kata sanoo.

Konecranesin tuotekehitysjohtaja Tuomo Härkönen kertoo kongressissa teollisen internetin vaatimuksista ja mahdollisuuksista. Toisella puolen maailmaa havaittu ongelmatilanne Konecranesin teollista internetiä hyödyntävässä laitteessa voidaan parhaassa tapauksessa ratkaista vartissa, kun se muutoin vaatisi asiantuntijan matkustamisen paikan päälle ja mahdollisesti viikkojen tauon koneen käyttöön.

“Olemme Konecranesissa seitsemän vuoden ajan kehittäneet sinnikkäästi asiakkaalle arvoa tuottavia etäpalveluita ja muokanneet tuotteitamme teollisen internetin suuntaan. Se edellyttää uudenlaista infraa ja huolellista analytiikkaa. Jos laitteesta on oikea data käytössä sataprosenttisesti, sen elinkaari pystytään optimoimaan lähes täydellisesti”, Härkönen kertoo.

Messu- ja kongressiohjelma sekä muun muassa asiantuntijablogi löytyvät Kunnossapitoforumin verkkosivuilta.

YTN: Olemassa olevan teollisuuden toimintaedellytykset on turvattava

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtajan Pertti Porokarin mielestä Suomen metsäteollisuuden toistuvat irtisanomiset osoittavat, että kilpailijamaissa kuunnellaan teollisuutta herkemmällä korvalla kuin Suomessa.

– UPM-Kymmene -konsernin rajut työpaikkojen leikkaukset paperiliiketoiminnassaan Suomessa ja Isossa-Britanniassa korostaa teollisuuspolitiikan terävöittämisen merkitystä tulevalla hallituskaudella, hän sanoo.

Porokarin mukaan globaalissa taantumassa teollisista työpaikoista käydään entistä kireämpää kilpailua. Tässä kisassa Suomen keskeiset kilpailijamaat Ruotsi ja Saksa vaikuttavat menestyvän Suomea paremmin.

– Tämä johtuu kyseisten maiden aktiivisesta teollisuuspolitiikasta ja maansa elinkeinoelämän tarpeiden Suomea aktiivisemmasta ymmärtämisestä, Porokari toteaa.
Hänen mielestään uuden teollisuuden syntyä on vauhditettava t&k- ja koulutuspoliittisin panoksin.

– Olemassa olevan teollisuuden toimintaedellytykset on turvattava. Teollisuudelle ei saa kohdentaa uusia lisärasitteita, Porokari vaatii.

– Vientiteollisuuden liitot toivat eilen julki viestinsä Suomen kilpailukyvyn parantamisen välttämättömyydestä. Tulevalla hallituskaudella Suomen hallituksen tulee parantaa toimintaansa teollisuutemme kehittämiseksi ja työpaikkojen säilyttämiseksi Suomessa, hän jatkaa.

Teollisuus ja yliopistot tiivistävät yhteistyötään

Teollisuus ja yliopistot lähtivät tekemään yhteistä tulevaisuutta kemian alalle

Yliopistot ja teollisuus rakentavat kemian alalle kansallisen toimintasuunnitelman. Mukana ovat kaikki yliopistojen kemian laitokset Suomessa sekä Kemianteollisuus ry. Työ on aloitettu, ja sen jatkuvuutta vaalitaan huolella.

Suomen yliopistojen kemian laitosten edustajat ja Kemianteollisuus ry ovat ensimmäistä kertaa olleet koolla pohtimassa kemian kansallista asemaa. Kemian teollisuus on noussut maamme teollisuusalojen kärkeen, ja yliopistojen kemian laitosten vastuulla on tuottaa maailmanluokan osaajia ja uusia innovaatioita alalle.

– Ihmiskunnan suuria haasteita, kuten energia, terveys, ympäristö ja puhdas vesi, ei voi ratkaista ilman osaamista kemiassa, sanoo Helsingin yliopiston kemian laitoksen johtaja Markku Räsänen.

Lähiajan tavoitteena on kemian tehokkuuden lisääminen koordinoimalla kansallisia laitehankintoja niin, että myös Suomen Akatemian kemian arvioinnin suositukset otetaan huomioon. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön asettamat profilointitavoitteet yliopistoille tullaan huomioimaan.

Toimenpiteitä valmistelee työryhmä, johon kutsutaan edustajat kaikilta kemian laitoksilta. Sen tehtävänä on luoda kemian kansallinen toimintasuunnitelma, joka varmistaa yhteisen näkökulman kun alalla tehdään uusia avauksia tutkimuksessa, koulutuksessa tai opetuksessa.

Suomessa kemiaa tutkitaan ja opetetaan kymmenessä yliopistossa.

Alan edustajien ensimmäinen kokoontuminen oli Helsingin yliopiston kemian laitoksella 15.9.2014.

TEM:ltä myönteinen investointitukipäätös Porin LNG-terminaalille

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on antanut myöntävän investointitukipäätöksen Porin nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontiterminaalille. Skangass tekee oman investointipäätöksensä Porin terminaalin osalta lähiviikkojen aikana.

”Olemme todella iloisia ja tyytyväisiä TEM:n päätöksestä. Valmistuessaan Porin LNG-terminaali palvelee koko länsirannikkoa Hangosta Kokkolaan asti ja monipuolistaa näin Suomen kaasumarkkinoita. Ympäri vuoden saavutettavissa olevassa Tahkoluodon satamassa on valmis infrastruktuuri, aktiivinen laivaliikenne ja keskeiset asiakkaat lähialueilla. Lisäksi Porin kaupunki ja satama ovat antaneet hienosti tukensa hankkeellemme, sanoo Skangassin johtaja Tommy Mattila.

”Kiitämme Työ- ja elinkeinoministeriötä myönteisestä investointitukipäätöksestä. Skangass tekee oman investointipäätöksensä Porin terminaalin osalta lähiviikkojen aikana”, sanoo Skangassin hallituksen puheenjohtaja ja Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen.

Skangass valitsi Porin Tahkoluodon ensimmäisen LNG-tuontiterminaalinsa sijoituspaikaksi maaliskuussa. Terminaalin valmistumisajankohdaksi on kaavailtu syksyä 2016. Rakennushankkeen arvioitu työllistämisvaikutus on 250 henkilötyövuotta. Valmistuttuaan terminaali työllistäisi suoraan 10 henkeä ja välillisesti noin 50 henkeä.

Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut myöntävän investointitukipäätöksen myös Tornion Röyttään suunnitteilla olevalle LNG-terminaalihankkeelle. Hanketta vetää Manga LNG Oy, eli Outokumpu Oyj:n, SSAB:n, Gasum Oy:n ja EPV Energian perustama yhtiö.

LNG on ympäristöystävällinen polttoaine, jonka avulla voidaan korvata öljypohjaisten polttoaineiden käyttöä teollisuudessa, energiantuotannossa ja meriliikenteessä ja siten vähentää merkittävästi niistä aiheutuvia hiukkas- sekä rikkidioksidi- ja hiilidioksidipäästöjä.

VTT: Teollisuuden sivutuotevedystä sähköä polttokennolla

Natriumkloraattituotannon energiankulutus 10–20 % pienemmäksi

VTT on kehittänyt teollisuuden sivutuotevetyä hyödyntävän, polttokennoon perustuvan pilottimittakaavan voimalaitoksen, joka on ollut toiminnassa Kemira Chemicals Oy:n toimipisteessä Äetsässä tammikuusta 2014 alkaen. Laitteisto tuottaa tehtaalla natriumkloraattiprosessissa sivutuotteena syntyvästä vedystä sähköä korkealla hyötysuhteella, ja se on ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa.

Kaupalliseen mittakaavaan skaalattuna laitteistolla on mahdollista vähentää natriumkloraattituotannossa käytettävän elektrolyysiprosessin energiankulutusta 10 – 20 %. Kemiran Äetsän toimipisteen vuotuinen sähkönkulutus on noin 578 GWh.

Vastaavia laitoksia on rakennettu maailmalla muutamia; muun muassa Alankomaissa ja Pohjois-Amerikassa.

Rakennetun pilottilaitoksen sähköteho on noin 50 kW. Laitteiston kokonaissähköhyötysuhde mukaan lukien polttoaineen käyttöaste sekä oheislaitteiden ja tehoelektroniikan häviöt on noin 44 % itse polttokennon toimiessa noin 54 %:n sähköhyötysuhteella. Voimala perustuu matalassa lämpötilassa toimivaan PEM-polttokennoteknologiaan, jonka lupaavimpia sovelluksia ovat muun muassa tulevaisuuden polttokennoajoneuvot.

Äetsän matalalämpötilapolttokenno toimii tällä hetkellä noin 60 °C:een lämpötilassa. Tulevaisuudessa, kun kennostojen käyttölämpötilaa pystytään kennomateriaalien kehityksen myötä nostamaan, myös laitteen tuottaman hukkalämmön talteenotto helpottuu.

VTT:n koordinoimassa DuraDemo-hankkeessa kerättiin käyttökokemusta uudesta polttokennolaitteiston operoinnista todellisen loppukäyttäjän sovelluksessa teollisessa ympäristössä. Samalla saatiin ensikäden tietoa polttokennojen valmiusasteesta teknologian kaupallisen soveltamisen kannalta tai mahdollisista vielä tähän liittyvistä ratkaisemattomista ongelmista.

Hankkeessa kertyi tärkeää tietoa myös järjestelmän oheislaitteiden ja komponenttien luotettavuudesta sekä teollista laatua olevan vedyn vaikutuksista polttokennostojen toimintaan. Tällä hetkellä käytössä olevat, vedyn käyttöä liikennepolttoaineena määrittelevät tiukat laatustandardit ovat merkittävä tekijä vedyn hinnanmuodostuksessa ja näiden uudelleenarviointi voi tulevaisuudessa mahdollistaa merkittävän vedyn tuottajahinnan laskun.

Nyt päättymässä oleva kaksivuotinen, yhteisrahoitteinen hanke on ollut osa Tekesin Polttokennot-teknologiaohjelmaa. Yrityspartnereina hanketta ovat rahoittaneet Kemira Chemicals Oy, Cargotec Finland Oyj, Wärtsilä Finland Oy, ABB Oy, Leppäkosken Sähkö Oy, Konecranes Oyj, Woikoski Oy, MSc Electronics Oy ja Teknologiateollisuus ry.

Valmistavan teollisuuden hintakilpailukyky murroksessa

The Boston Consulting Groupin valmistavan teollisuuden hintakilpailukykyä ja sen muutoksia vuosina 2004–2014 selvittänyt tutkimus haastaa perinteiset käsitykset halpatuotantomaista. Esimerkiksi Kiina on menettänyt teollisuutensa hintakilpailukykyä Yhdysvaltoihin verrattuna.

– Verrattaessa eri maiden valmistavan teollisuuden hintakilpailukykyä esimerkiksi Kiinassa, Brasiliassa ja Itä-Euroopan maissa kustannustaso on noussut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan erityisesti USA ja Meksiko ovat onnistuneet parantamaan teollisuutensa kilpailukykyä, kertoo the Boston Consulting Groupin Pohjoismaiden teollisuussektorista vastaava partneri Pekka Vanne .

Kiinassa työvoimakustannukset suhteutettuna tuottavuuteen ovat nousseet lähes 200 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan maan teollisuuden hintakilpailukykyä rapistavat nousseet energiakustannukset.

The Boston Consulting Groupin (BCG) tutkimuksessa tarkasteltiin 25 suurimman teollisuustuotteiden vientimaan teollisuuden hintakilpailukykyä 2004–2014. Maat vastaavat yhdessä lähes 90 prosentista maailman valmistavan teollisuuden tuotteiden viennistä. Vertailu toteutettiin valmistavan teollisuuden hintakilpailukykyindeksillä, joka huomioi palkkojen, tuottavuuden, energiakustannusten ja valuuttakurssien kehityksen. Tutkimuksessa verrattiin myös Pohjoismaita muihin maihin.

Teollisuus palaa Yhdysvaltoihin

– Yhdysvaltain piristynyt kysyntä kotimarkkinoilla ja parantunut kilpailukyky houkuttelevat jälleen teollisuusyrityksiä siirtämään tuotantoaan takaisin Yhdysvaltoihin esimerkiksi Kiinasta. Pohjoismaihin verrattuna Yhdysvaltain vahvuutena ovat suurten kotimarkkinoiden ja edullisen energian lisäksi joustavat palkkaus- ja irtisanomiskäytännöt ja alhaisemmat työvoimakustannukset.

BCG:n arvion mukaan Yhdysvaltoihin on syntymässä 2,5–5 miljoonaa uutta työpaikkaa valmistavan teollisuuden ympärille vuoteen 2020 mennessä. Myös naapurimaa Meksiko on parantanut hintakilpailukykyään valmistavan teollisuuden kotimaana. Tutkimuksessa tarkastelluista merkittävistä teollisuusmaista Indonesia oli kustannuksiltaan edullisin.

Valmistavan teollisuuden työpaikat ovat kansantaloudellisesti tärkeitä, koska niiden kerrannaisvaikutukset työllistymiselle ovat merkittävät. Arvioiden mukaan yhden valmistavan teollisuuden työpaikan ympärille syntyy keskimäärin 2,2 uutta työpaikkaa erityisesti palvelusektorille.

Pohjoismaat takamatkalla kansainvälisessä vertailussa

Tutkimuksen mukaan Pohjoismaiden valmistavan teollisuuden hintakilpailukyky on samaa luokkaa Keski-Euroopan maiden, kuten Saksan ja Ranskan kanssa. Euroopan maita verrattaessa Iso-Britannia on Länsi-Euroopan kilpailukykyisin teollisuusmaa.

– Suomen vahvuuksia kansainvälisessä kilpailussa ovat koulutettu työvoima, kohtuuhintainen energia, luonnonvarojen saatavuus sekä vahva tutkimus- ja kehitysyhteistyö teollisuuden, yliopistojen ja valtion rahoittamien tutkimuslaitosten välillä. Tuotannon kotimaata valitessaan yritykset arvioivat pelkkien suorien kustannusten lisäksi myös esimerkiksi liiketoimintaympäristön toimivuutta, työlainsäädäntöä, koulutustasoa, verotusta ja poliittista vakautta. Näihin asioihin Suomella on mahdollisuus vaikuttaa, Vanne kertoo.

BCG:n vuonna 2013 julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja ovat vaarassa menettää arviolta yhteensä 200 000 valmistavan teollisuuden työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Suomea uhkaa arviolta 40 000 valmistavan teollisuuden työpaikan menettäminen.

Indeksi: kymmenen suurimman teollisuuden vientimaan teollisuuden hintakilpailukyky USA:han verrattuna (USA=100)*

Kiina 96
Saksa 121
USA 100
Japani 111
Etelä-Korea 102
Ranska 124
Italia 123
Alankomaat 111
Belgia 123
Iso-Britannia 109

*) Valmistavan teollisuuden hintakilpailukykyindeksi perustuu palkkojen, tuottavuuden, energiakustannusten ja valuuttakurssien kehitykseen. Maat ovat suuruusjärjestyksessä viennin koon mukaan.

Metalli- ja konepajateollisuuden trendit ovat esillä FinnTec-messuilla

Kansainvälistyminen ja investoinnit aiheina FinnTecissä

Metalli- ja konepajateollisuuden tämän hetken uutuudet ovat esillä ensi viikolla avautuvilla FinnTec-messuilla. Samalla pohditaan alan tulevaisuuden näkymiä ja etsitään uusia väyliä menestymiseen mm. kansainvälistymisestä ja digitalisaation tuomista mahdollisuuksista. Messuilla paljastetaan myös Plootu Fennica -kilpailun voittajat. FinnTec järjestetään Messukeskuksessa Helsingissä 6.-8.5.

FinnTecin kanssa samaan aikaan järjestetään teollisuuden työkaluihin erikoistunut ToolTec ja hitsaus-, liittämis- ja leikkausalan JoinTec. Tapahtumia täydentävät teollisuuden pintakäsittelyn Pinta 14 -messut sekä Euroopan suurin kunnossapidon ja tuotanto-omaisuuden hallinnan messu- ja kongressitapahtuma EuroMaintenance. Tapahtumissa on yhteensä 180 näytteilleasettajaa ja yli 5000 näyttelyneliötä. Messujen sisäänpääsy ja ohjelma ovat maksuttomia.

Ohytlevytuotannon taidonnäytteet palkitaan Plootu Fennicassa

FinnTecissä paljastetaan ohutlevytuotekilpailun eli Plootu Fennica -kilpailun voittajat. Kilpailussa on kolme eri sarjaa: teollisuus, muotoilu ja oppilaitokset. Kunkin sarjan parhaat työt ovat esillä FinnTec-messuilla ja voittajat julkistetaan messujen avajaispäivänä tiistaina 6.5. klo 10.30.

JoinTecin ohjelmassa puolestaan on luvassa jännittävä hitsauskilpailu, jossa etsitään taitavinta ja monipuolisinta hitsaajaa. Kilpailuun kutsutaan 6 kotimaista alan konkaria, joilla on kokemusta myös kansainvälisiltä kilpa-areenoilta. Kilpailun palkintorahan, 3000 euroa, lahjoittaa Suomen Messusäätiö.

Teollinen internet vaatii investointeja

Digitalisaatio muuttaa myös metalliteollisuutta, kun koneita ja laitteita kehitetään jatkuvasti älykkäämmiksi. Teollinen internet eli älykkäiden laitteiden, analytiikan ja ihmisten työn tehokas yhdistäminen teollisissa ja palveluprosesseissa vaatii paitsi liiketoimintamallien uudistamista, myös investointeja. FinnTecin ohjelmissa puhutaan paitsi investointien merkityksestä kilpailukyvylle, myös teollisuuden suurten investointien uudenlaisista rahoitusmalleista.

Kansainvälistymisestä kasvua

Kotimaisen kysynnän hiipuessa suomalaiset yritykset ovat kääntäneet katseensa Venäjän laajoille markkinoille. VTT esittelee FinnTec-messuilla uutta GENERAL FINLAND -hanketta, jonka tavoitteena on löytää suomalaisille yrityksille asiakkaita Venäjältä. Messuilla yritykset haastetaan miettimään, miksi suoria uusia asiakkuuksia ja isoja toimituskokonaisuuksia kannattaa tavoitella. Lisäksi
Suomen vienninedistäjät ry kertoo luennollaan, miten teknologiayritykset voivat onnistua vientityössä.

FinnTec, ToolTec, JoinTec, Pinta ja EuroMaintenance -messut 6.-8.5. Messukeskuksessa Helsingissä. EuroMaintenance-kongressi 5.-7.5.

Suomen ABB toimittaa aurinkosähkötekniikkaa megawattiluokan aurinkovoimalaan Mauritiukselle

ABB on toimittanut ”raskaan sarjan” aurinkosähköinvertterit uuteen megawattiluokan aurinkosähkövoimalaan Mauritiukselle. Voimala tuottaa noin 24 gigawattituntia puhdasta sähköä vuodessa. Samalla saarivaltion hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 15 000 tonnilla vuosittain.

Toimitus sisältää 17 aurinkosähköinvertteriä (630 – 1000 kilowattia), jotka muuntavat aurinkopaneeleiden tasasähkön sähköverkkoon soveltuvaksi vaihtosähköksi. Invertterit toimivat myös järjestelmän aivoina.

”Verkkoyhtiöt edellyttävät inverttereiltä monipuolisia ohjaus-, seuranta- ja kommunikaatio-ominaisuuksia. Mauritiuksella tämä on erittäin tärkeää, koska saarivaltion verkko on kohtuullisen pieni. Kauppa on hyvä osoitus Suomen ABB:n teknologisesta osaamisesta puhtaan uusiutuvan energiantuotannon edistämisessä”, markkinointijohtaja Jyrki Leppänen ABB:ltä sanoo.

Maailman aurinkoenergiamarkkinat ovat vahvassa kasvussa. Viime vuoden loppuun mennessä asennetun kapasiteetin määrä ylitti jo 130 gigawattia.

Inverttereiden lisäksi ABB on toimittanut Mauritiuksen uuteen voimalaan keskijännitekojeistot, muuntajat sekä sähköasemalaitteistoa sisältäen aurinkovoimalan valvonta- ja ohjausjärjestelmän.

Raskaan sarjan aurinkosähköinverttereiden tutkimuksen ja tuotekehityksen vastuu on ABB:llä Suomessa. Aurinkoinverttereiden tuotekehitys alkoi Pitäjänmäellä 2000-luvun loppupuolella ja vuonna 2010 ABB rakensi taajuusmuuttajatehtaan katolle teholtaan Suomen suurimman verkkoonkytketyn aurinkosähkövoimalan. Sen tuottama sähkö käytetään tehtaalla trukkien lataamiseen ja kulutushuippujen leikkaamiseen. Samalla voimala palvelee aurinkosähköinverttereiden tutkimuksen ja tuotekehityksen tarpeita.

Tuorein suomalaisen tuotekehityksen tulos on maaliskuun lopussa lanseerattu kahden megawatin invertteriasema, joka sisältää kaksi 875:n tai 1000 kilowatin aurinkosähköinvertteriä sekä laitteiston inverttereiden yhdistämiseksi keskijännitemuuntajaan. Konttiratkaisu mahdollistaa helpon kuljetuksen ja nopean asennuksen sekä takaa inverttereille testatun toimintaympäriston ja käyttövarmuuden vaativissakin olosuhteissa.

Mauritiuksen ensimmäisen megawattiluokan aurinkosähkövoimalan kokonaiskapasiteetti on 15,2 MWp. Voimalan omistaa SARAKO PVP Co. Ltd.
– See more at: https://www.sttinfo.fi/release?releaseId=12617552#sthash.a7NZJOuU.dpuf

Talous hyötyy teollisista symbiooseista

Teollisilla symbiooseilla merkittävät vaikutukset suomalaisyritysten kilpailukykyyn

Sitra kokosi Suomen teolliset symbioosit ensimmäistä kertaa yhteen tietokantaan ja selvitti materiaalikierrätyksen talousvaikutuksia.

Sitran selvityksen mukaan yli 80 prosenttia teollisia symbiooseja hyödyntävistä yrityksistä säästää kustannuksissa, yli kolmannes yrityksistä kertoo materiaalien kierrättämisen luovan tai säästävän työpaikkoja ja kolmannes yrityksistä on parantanut symbioosien avulla tulostaan.

Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran mukaan yritysten ja organisaatioiden on menestyäkseen siirryttävä kiertotalouteen, jossa materiaaleja kierrätetään ja käytetään entistä tehokkaammin. Yhä useammat edelläkävijäyritykset toimivat jo teollisessa symbioosissa, eli hyödyntävät toisten yritysten ja organisaatioiden jätteitä ja kierrättävät materiaalia yli toimialarajojen. 68 prosenttia suomalaisyritysten teknologiajohtajista näkee teollisten symbioosien ja materiaalikierrättämisen hyödyttävän liiketoimintaa ja valtaosa pitää symbiooseja erittäin tärkeänä keinona liiketoimintansa kehittämisessä, ilmenee konsulttiyhtiö Spinversen tutkimuksesta.

”Talous hyötyy teollisista symbiooseista. Resurssiviisaus on yritysten dna:ssa, ja yrityksiltä löytyy halua teollisiin symbiooseihin. Asian edistäminen sääntelyn ja lupakäytäntöjen pullonkauloja purkamalla olisi todellinen win-win-tilanne: byrokratia kevenee samalla kun se kytkeytyy irti niukoista ja alati kallistuvista raaka-aineista. Kestävä talouskasvu ja uudet työpaikat ovat tästä luonnollinen seuraus”, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton kilpailukykyjohtaja Leena Mörttinen.

Sitra teki helmi-maaliskuussa selvityksen, jossa kartoitettiin teollisia symbiooseja hyödyntäviä yrityksiä. Kyselyyn vastasi 83 yritystä ympäri Suomea. Yrityksistä 84 prosenttia kertoi teollisten symbioosien säästävän kustannuksissa, 33 prosenttia sanoi symbioosien parantavan yrityksen tulosta ja 34 prosenttia kertoi luovansa niidenavulla uusia työpaikkoja tai pystyvänsä niiden avulla säilyttämään vanhoja. Materiaalitehokkuus kasvaa symbioosien ansiosta 57 prosentissa ja energiatehokkuus 40 prosentissa tutkituista yrityksistä.

Myös luonnonvarojen kulutukseen, jätemäärään ja päästöihin materiaalikierrätys vaikuttaa myönteisesti. Hiilijalanjälki on pienentynyt 57 prosentissa yrityksistä, jätemäärä vähentynyt 58 prosentissa ja raaka-aineen saatavuus parantunut noin neljänneksessä yrityksistä.

”Tässä on kyse suomalaisen teollisuuden laajamittaisesta muutoksesta, joka on vasta alussa. Tuoreiden arvioiden mukaan kiertotalouden globaalit hyödyt säästöinä ja uutena liiketoimintana ovat noin 700 miljardia dollaria. Suomella on mahdollisuus huippuosaamisen ja -teknologian ansiosta ottaa erittäin merkittävä siivu tästä potista”, sanoo johtava asiantuntija Jyri Arponen Sitrasta.

Esimerkiksi suomalaiselle Neste Oilille jätteet ovat jo merkittävä osa liiketoimintaa, ja valtaosa 40 miljoonan vuosittaisista tutkimus- ja kehityspanostuksista menee uusien raaka-aineiden tutkimukseen.

”Käytimme vuonna 2013 jo yli miljoona tonnia muiden teollisuuden alojen jätteitä ja tähteitä korkealuokkaisten uusiutuvien polttoaineiden jalostuksessa. Määrä vastaa jo noin 1,3 miljoonan henkilöauton vuosittaista polttoaineen kulutusta. Jätteistä ja tähteistä valmistetulla uusiutuvalla dieselillä pystytään vähentämään tuotteen elinkaaren aikaisia päästöjä jopa 90 prosenttia verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin”, sanoo Neste Oilin vastuullisuus-, turvallisuus- ja ympäristöjohtaja Simo Honkanen.

Sitra on koonnut Suomen teollisia symbiooseja hyödyntävät yritykset ensimmäistä kertaa yhteen tietokantaan. Kartalle viety palvelu näyttää, millaisia symbiooseja on jo olemassa ja mitkä ovat niiden työllisyys- ja kustannusvaikutukset.

”Palveluun on saatu tiedot 83 edelläkävijäyritykseltä, mutta lisää tulee koko ajan. Tietokanta toimii hyvänä esimerkkinä koko muulle teollisuudelle siitä, miten sivuvirtoja voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin. Se näyttää, että teolliset symbioosit ovat totta ja niiden hyödyt ovat erilaisin mittarein todennettavissa”, Arponen sanoo.

Sitran johtajan Mari Pantsar-Kallion mukaan uudet globaalit markkinamahdollisuudet ovat hyödynnettävissä vain, jos Suomi luo teollisille symbiooseille toimivat kotimarkkinat.

”Julkisten hankintojen ohjaava merkitys on kotimarkkinoiden luomisessa suuri, sillä ne vastaavat 20 prosentista bruttokansantuotetta”, sanoo Pantsar-Kallio Sitrasta.
– See more at: https://www.sttinfo.fi/release?releaseId=12379405#sthash.W3PyfiMv.dpuf

Talouspäättäjät: Euro erittäin on tärkeä suomalaiselle teollisuudelle

Suomalaiset talouselämän päättäjät arvioivat yksimielisesti, että eurooppalainen yhteisvaluutta on jatkossakin Suomen teollisuuden kannalta erittäin kannatettava asia. Tämä ilmenee elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren 15.1. koolle kutsuman Selkärankaseminaari – Suomen teollisuus 2010-luvulla -tilaisuuden ennakkokyselystä.

Kyselyyn vastasi 70 talouselämän keskeistä vaikuttajaa. Päättäjät antavat arvosanan 8,5 (asteikolla 1-10) euron hyödyllisyydestä Suomen teollisuudelle. Samalla kuitenkin koetaan, ettei suomalainen elinkeinoelämä ole kyennyt vielä tässä vaiheessa saamaan täyttä hyötyä EU:n yhteismarkkinoista.

– Teollisuuden päättäjät jakavat myös näkemyksen siitä, että teollisuuden nykyongelmien syyt ovat selkeästi enemmän rakenteellisia kuin suhdanneluontoisia. Maamme teollisuus kaipaa selkeää uudelleenarviointia ja yhdessä tekemistä. Päivän seminaari on luonteva tapa käydä läpi teollisuutemme isoa kuvaa, elinkeinoministeri Vapaavuori arvioi.

Teollisuuden toimintaedellytyksissä olisi Suomessa päättäjien mielestä parantamisen varaa. Yhä useampi päättäjä pelkää talouden selkärangan murtumista. Yritysten puolella toivotaan myös julkiselta puolelta enemmän ymmärrystä teollisuuden toimintaedellytyksistä. Moni päättäjä ei ole tyytyväinen työmarkkinajärjestelmäämme (arvosana 5,1, kun työmarkkinajärjestöjen vastauskeskiarvo 8,2).

Teollisuusvaikuttajilla on kuitenkin vahva usko Suomen teollisuuden uudistumiseen. Vaikuttajat uskovat vastauskeskiarvolla 7,3 siihen, että Suomesta nousee myös tulevaisuudessa Nokian kaltaisia menestyjiä.

– Vastauksista on havaittavissa, että uudistususkoa teollisuuteen on olemassa. Vastausten mukaan tarvitaan kuitenkin lisää panoksia kehittyville markkinoille sekä erityisesti pk-yrityskentän vahvaa kansainvälistymistä. Tämä on syytä huomioida myös valtion toimenpiteissä, Vapaavuori toteaa.

Teollisuuspäättäjille osoitetussa kyselyssä kysyttiin 22 arviointikysymyksen lisäksi avoimet kysymykset Suomen teollisuuden sekä kansantalouden menestystekijöistä. Vastauksissa nousee selkeästi esiin julkisen sektorin koon pienentämisen välttämättömyys kansatalouden menestyksen osalta. Myös työmarkkinauudistusten tarve nousee vahvasti esille. Erityisesti painotetaan työn tarjonnan lisäämisen tärkeyttä. Teollisuuden menestyksen kannalta selkeästi tärkeimpänä osa-alueena Suomessa pidetään korkeaa osaamista.

Teollisuuden Selkärankaseminaariin osallistuu yli 120 kutsuvierasta. Puheenvuoron tilaisuudessa pitävät Vapaavuoren ohella mm. presidentti Sauli Niinistö, toimitusjohtaja Matti Vanhanen sekä hallitusten puheenjohtajat Risto Siilasmaa ja Antti Herlin.

Teollisuus uskoo yrityskauppojen lisääntyvän

Deloitten tuore tutkimus selvittää teollisuuden trendejä ja ajankohtaisia teemoja. Manufacturing and Industrials: M&A Predictions -julkaisun perusteella tulevaisuuden näkymät ovat toiveikkaat ja yrityskauppojen määrä on nousussa.

Vastaajista 67 % uskoo yrityskauppojen lisääntyvän seuraavan 12 kuukauden aikana. Jopa 94 % vastaajista kertoo aktiivisesti etsivänsä uusia kauppakohteita.

Defensiiviset strategiat ovat hallinneet yrityskauppastrategioita viime vuosina. Tutkimuksesta kuitenkin selviää, että yrityskauppa-aktiivisuutta ajaa nyt vahvasti halu kasvaa. ’’Näyttäisi siltä, että olemme siirtymässä uudelle kaudelle. Fokus on siirtymässä divestoinneista investointeihin’’, sanoo Deloitten teollisuustuotteet ja -palvelut -toimialajohtaja Timo Nieminen. Vastaajista 67 % kertoo, että heidän yrityskauppastrategiansa keskittyy nyt ensisijaisesti tuote- ja palveluvalikoiman kasvattamiseen.

Myös yritystenkauppojen rahoitusnäkymät ovat myönteiset. Kyselyyn vastanneista 78 % uskoo, että rahoitusmahdollisuudet säilyvät ennallaan ja jopa 94 % arvioi, että rahoitusta on saatavilla helposti.

’’Kaiken kaikkiaan teollisuus odottaa yrityskauppojen osalta ensi vuodesta kuluvaa vuotta vilkkaampaa. Viime vuosina merkittäviä yritysostoja alalla ovat tehneet mm. Wärtsilä Hamworthy- ja Outokumpu Inoxum-yrityskaupoillaan. Lähitulevaisuudessa saamme varmasti kuulla lisää uutisia vastaavan kokoluokan järjestelyistä”, ennustaa Nieminen.

Deloitte UK:n toteuttama Manufacturing and Industrials M&A Predictions on puolivuosittain ilmestyvä tutkimus. Kyselyssä selvitetään eurooppalaisten valmistavan teollisuuden yritysten ylimmän johdon näkemyksiä.

Vain palvelualat sinnittelivät lievässä kasvussa

Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen valossa liikevaihto laski kesä-elokuussa kaikilla päätoimialoilla muita palveluita lukuun ottamatta. Muiden palveluiden toimialalla kasvu jäi 0,7 prosenttiin.

Päätoimialoista teollisuuden liikevaihto kehittyi heikoimmin: kesä-elokuussa liikevaihto supistui 4,4 prosenttia vuoden takaisesta vastaavasta ajankohdasta.

Kaupan liikevaihto oli niin ikään selvässä laskussa. Kaupan alalla toimivien yritysten liikevaihto väheni elokuuhun päättyneellä kolmen kuukauden jaksolla 2,1 prosenttia. Ennakkotietojen mukaan syyskuussa liikevaihto laski 0,5 prosenttia.

Rakentamisen toimialan liikevaihto väheni kesä-elokuussa 0,6 prosenttia.

Teollisuuden, kaupan ja rakentamisen liikevaihto ei kuitenkaan supistu enää yhtä nopeasti kuin alkuvuonna. Muiden palveluiden liikevaihto kasvaa edelleen hitaasti.

ti

Päätoimialojen liikevaihdon vuosimuutos ajanjaksoilla 6–8/2013 ja 6–8/2012, % (TOL 2008)

Tiedot ovat otteita eri toimialojen liikevaihtokuvaajista. Liikevaihtokuvaajat ovat indeksejä, jotka kuvaavat kuukausitasolla yritysten liiketoiminnan kehitystä. Liikevaihtoindeksejä julkaistaan teollisuuden, rakentamisen, kaupan ja muiden palveluiden toimialoista.

Teollisuustuotanto väheni kesäkuussa

Teollisuustuotanto väheni kesäkuussa 5,7 prosenttia vuoden takaisesta

Koko teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2013 kesäkuussa 5,7 prosenttia pienempi kuin vuoden 2012 kesäkuussa. Vuoden alkupuoliskolla työpäiväkorjattu teollisuustuotanto väheni 5,2 prosenttia vuoden takaisesta.

Kausitasoitettu tuotanto laski kesäkuussa 1,0 prosenttia toukokuuhun verrattuna. Toukokuussa kausitasoitettu tuotanto oli 1,8 prosenttia suurempi kuin huhtikuussa. Huhtikuussa tuotanto väheni 4,1 prosenttia edelliseen kuukauteen verrattuna.

Teollisuustuotanto väheni kesäkuussa useilla päätoimialoilla. Eniten tuotanto väheni sähkö-, kaasu-, lämpö- ja jäähdytysliiketoiminnassa, 10,7 prosenttia. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa tuotanto laski 9,7 prosenttia edellisvuodesta. Metalliteollisuuden tuotannon määrä väheni 8,5 prosenttia. Päätoimialoista tuotanto kasvoi eniten kaivostoiminnassa ja louhinnassa, jossa tuotanto oli 4,0 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten. Elintarviketeollisuuden tuotanto kasvoi 1,6 prosenttia vuoden takaisesta.

Kesäkuussa teollisuuden (C) kapasiteetin käyttöaste oli 79,9 prosenttia eli 2,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Metsäteollisuuden kapasiteetista oli kesäkuussa käytössä 80,0 prosenttia eli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 2012 kesäkuussa. Metalliteollisuuden kapasiteetin käyttöaste oli kesäkuussa 80,6 prosenttia, joka oli 4,8 prosenttiyksikköä vuoden takaista matalampi.

Tarkennetut vuoden 2013 kesäkuun tiedot julkaistaan vuoden 2013 heinäkuun teollisuustuotantoa koskevien tietojen yhteydessä 10.9.2013 kello 9.00. Tarkentumiseen vaikuttaa uusimmassa julkistuksessa käytettävä estimointi, joka koskee alle 50 hengen yritysten osalta käytettävää kausiveroaineistoa. Menetelmästä johtuen edellisten kuukausien kausitasoitetut luvut voivat muuttua, vaikka alkuperäiset luvut eivät tarkentuisi. Kausitasoitetut luvut on myös työpäiväkorjattu.

Saksa haluaa säilyttää valmistavan teollisuuden Saksassa

Eurooppa tuskailee vähenevien työpaikkojen ja heikkenevän kilpailukyvyn kanssa. Nyt olisi hyvä hetki kysyä, mitä Saksa tekee toisin, toteaa FIMECCin toimitusjohtaja Harri Kulmala . Maassa on tehty kuluneen kymmenen vuoden aikana useita toimenpiteitä, jotka ovat tehneet 2000-luvun alun Euroopan sairaasta miehestä koko maanosamme talouden moottorin.

Suomalaisen insinöörikoulutuksen juuret, yliopisto- ja opintojärjestelmä sekä ammattikunnan kulttuuri ovat imeneet varsin voimakkaasti vaikutteita Saksasta. Saksa on historian saatossa ollut Suomen keskeisimpiä kauppakumppaneita. Se oli tammikuussa 2013 Suomen toiseksi tärkein vientimaa Ruotsin jälkeen. Insinöörit ovat ainakin valmistavassa teollisuudessa oppineet katsomaan Saksaan.

Saksan kansallinen strategia on säilyttää teollisuuden ja talouden selkärankana toimiva valmistava teollisuus fyysisesti Saksassa. Strategiaan ovat sitoutuneet niin liittovaltio, osavaltiot kuin erityisesti meiltä lähes tyystin puuttuvat ns. Mittelstand-yritykset eli keskisuuret perheomisteiset niche-alueessaan maailman ehdotonta huippua edustavat yritykset. Kansallinen strategia näkyy mm. voimakkaana T&K-toiminnan ja kehitystoimenpiteiden tukemisena ja niihin kannustamisena.

Liittovaltio on mm. perustanut 15 Suomen kuutta Strategisen huippuosaamisen keskittymää (SHOK) vastaavaa Spitzenclusteria (Huippuklusteri). Niissä liittovaltio sijoittaa euron jokaista teollisuuden sijoittamaa euroa kohden soveltavaan tutkimukseen, jonka tulokset jaetaan yhteiseksi hyväksi. Konsepti on lähes identtinen SHOKien kanssa, mutta kansalliseen strategiaan sitoutumisen ansiosta Spitzenclustereita ei kritisoida vaan niitä ihaillaan ja kaikki haluaisivat osallistua niihin.

Valmistava teollisuus on myös voimakkaasti omaksunut digitalisoinnin linjan. Industrie 4.0 -konsepti on Saksan neljännen teollisen vallankumouksen nimi. Kaikki teollisuuden koneet, laitteet ja prosessit on kytketty internetiin ja niitä voidaan ohjata pelien tavoin yhteensopivin työkaluin. Saksa on siis siirtymässä aikaan, jolloin älykäs järjestelmä ohjaa käyttäjää tekemään oikeat päätökset. Ei siis anneta sorvarin, työnjohtajan tai tuotantopäällikön tehdä hölmöä päätöstä, vaan ennakoiva järjestelmä ilmoittaa, milloin on aika vaihtaa työkalu, muuttaa työjonoa tai tehdä materiaalitilaus.

Tehokkuus nousee, läpinäkyvyys kasvaa, henkilöriippuvuus pienenee. Varsin saksalaista, suorastaan konemaista. Erona menneeseen on se, että verkottamalla yritys pystyy paremmin hyödyntämään yrityksen ulkopuolelta tulevat ideat. Ja väistämättä ideoista 99 prosenttia tulee yrityksen ulkopuolelta. Suomessa valmistavan teollisuuden digitalisointia toteutetaan jo pisteittäin, mutta esim. FIMECCin MANU-ohjelman kaltainen systemaattinen muutosohjelma on pitkään puuttunut, sanoo Harri Kulmala.

Lääkkeet ovat olemassa – kannattaisiko niitä ryhtyä nauttimaan?

Miksi valmistava teollisuus ja sen tulevaisuus on tärkeä? Digitaaliset palvelut ovat kansalaisen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeitä. Niillä on kuitenkin vaikea luoda vaurautta ja työllisyyttä. Mikäli CD-levyjen jakelu siirtyy nettiin, siitä syntyvät tuotot vain vaihtavat osoitetta, mutta Suomen vienti ei lisäänny. Mikäli sen sijaan liikkuvien työkoneiden valmistuksen tuottavuus nousee digitaalisin menetelmin 20 %, kilpailukykymme globaaleilla markkinoilla nousee juuri tämän verran.

Saksassa valmistava teollisuus tasaa työllisyyden kautta tulonjakoa, toisin kuin esim. digitaaliset palvelut, jotka eivät käytännössä paranna työllisyyttä. Miksi hoitaa työttömyyttä ja keskustella tulonjaosta verotusasiana, kun asia voidaan hoitaa panostamalla valmistavaan teollisuuteen? Kaupan päälle saataisiin nuorten syrjäytyminen ja julkisen sektorin kestävyysvajekin hoidettua.

Kesäkuun alussa järjestettävä Manufacturing Performance Days -tapahtuma (www.mpdays.com, 10.-12.6.2013, Tampere-talo) kokoaa valmistavan teollisuuden asiantuntijat yli 20 maasta keskustelemaan alan tulevaisuudesta ja sen luomisesta. Puhujina ovat mm. Daimlerin teknologiajohtaja professori Heinrich Flegel, Stuttgartin yliopiston tuotantoteknologian professori Engelbert Westkämper, ja tutkimusjohtaja Dr. Bernd Korves Siemensiltä. Nyt kannattaisi muidenkin kuin insinöörien tulla kuuntelemaan, mitä ja miten Saksa turvaa kansantalouden kasvun.

Koneteollisuus tarvitsee tiiviimpää yhteistyötä ICT-yritysten kanssa

Tekes: Suomalaisen teknologiateollisuuden on pystyttävä erottautumaan kilpailijoista, kasvatettava palveluliiketoimintaa ja päästävä kansainvälisille markkinoille. Tähän voidaan päästä luomalla toimiva ja innovaatiokykyinen ekosysteemi kone-, ohjelmisto- ja automaatioteollisuuden välille.

Smart Apps Initiative in Engineering -selvityksen teki Tekesin tilauksesta Gaia Consulting Oy.

Selvityksen toimenpide-ehdotusten mukaan koneteollisuuden ja ohjelmistoyhtiöiden pitäisi käynnistää yhteinen säännöllisesti kokoontuva benchmarking- ja innovaatiofoorumi. Koneteollisuus ja teknologiatoimittajat voivat kerätä rohkeita innovatiivisia ohjelmistoalan tuote- ja palvelukehitysideoita Smart Apps Innovation Camp -kokeilulla.

Lisäksi alan kärkimaat Suomi, Saksa ja Ruotsi voisivat käynnistää koneteollisuuden kanssa kansainvälisen, palveluliiketoiminnan tarpeita vastaavan EU-hankkeen, jossa standardisoidaan ohjelmistoalustaa.

Näillä toimenpiteillä konkretisoidaan osaltaan toimenpiteitä, joita Pekka Ala-Pietilän vetämän ICT 2015 -työryhmän raportissa esitettiin.

Smart Apps Initiative in Engineering -selvitys (pdf)

Työturvallisuus esillä Teolliset Palvelut -messuilla

Työturvallisuus esillä Teolliset Palvelut -messuilla TYÖTURVALLISUUS ERITYISEN TÄRKEÄÄ TEOLLISUUDEN KUNNOSSAPIDOSSA

Turvallinen työskentely teollisuudessa ja tuotantolaitoksissa on tärkeässä roolissa, myös kunnossapidossa, tehtaiden ja laitosten laitteita ja välineitä huollettaessa. Sen vuoksi turvallisuus on yksi pääteemoista Tampereella 17.–18.4. järjestettävässä kunnossapidon ja tuotannon palveluiden päätapahtumassa Teolliset Palvelut 13 -messuilla.

Työturvallisuutta käsitellään messuilla uusissa miniseminaareissa. Aiheissa pureudutaan mm. turvalliseen korkealla työskentelyyn, asianmukaisiin telineisiin sekä säiliötyöskentelyyn. Säiliöpelastukseen pääsee tutustumaan myös pelastusnäytöksissä työturvallisuusalueella.

”Korkealla työskentely, työ säiliöissä ja suljetuissa tiloissa ovat tyypillisiä teollisuuden kunnossapitotehtävien vaaran paikkoja. Oikea varautuminen, hyvä suunnittelu ja tehtävään soveltuvat varusteet ovat tärkeä osa työturvallisuuden varmistamista. Myös mahdollisten onnettomuustilanteiden varalta tarvittaviin toimenpiteisiin on ennalta valmistauduttava. Messuilta saa tietoa ja hyviä esimerkkejä turvallisuuden varmistamisesta ja pelastamistoimenpiteistä näissä töissä.” Sanoo Suojalaite Oy:n toimitusjohtaja Martti Humppila. Suojalaite Oy esittelee Teolliset Palvelut -messuilla sekä henkilönsuojaimia että pelastamiseen soveltuvia varusteita ja tekniikoita.
Työturvallisuus lähtee tietoisuudesta

Työturvallisuutta tarkastellaan myös hallinnan näkökulmasta. Kaikki lähtee tietoisuudesta ja ennakoinnista. Kun vaarat ja riskit tunnistetaan, tiedostetaan ja huomioidaan, päästään kohti turvallisempaa toimintaa.

”Työntekijän turvallisuusosaaminen ja -tietoisuus ovat avainasemassa työturvallisuudessa – hänellehän se tapaturma sattuu jos sattuu. Parhaisiin tuloksiin päästään, kun työntekijä on joka tilanteessa ”läsnä” ja turvalliset työtavat tulevat selkäytimestä. Osaava, aktiivinen henkilöstö takaa myös jatkuvan parantamisen. Vaarojen havainnoinnin ja niistä ilmoittamisen tulee olla osa työtä eikä pelkästään erillisten turvallisuustarkastusten asia. Tämän saavuttaminen edellyttää systemaattista työtä ja menettelytapoja. Kentän osaaminen ja ymmärrys on tärkeää etenkin kunnossapidossa, kun työskennellään muuttuvissa ympäristöissä.” Kuvailee toimitusjohtaja Marko Vuorinen 3T Ratkaisut Oy:stä. He ovat kouluttaneet ja toimineet työturvallisuuden alalla yli 10 vuotta. Teolliset Palvelut -tapahtuman miniseminaarissa 3T Ratkaisut kertovat työturvallisuuden hallinnasta.
Turvallisuus esillä Teolliset Palvelut -messuilla

Teolliset Palvelut 13 -messuilla ja samanaikaisesti järjestettävillä Logistiikka 2013 -messuilla on yhteensä yli 300 näytteilleasettajaa ja tuhansia alan ammattilaisia verkostoitumassa, päivittämässä tietojaan ja tutustumassa alan uutuuksiin. Näytteilleasettajien osastotarjonnan lisäksi tapahtuma tarjoaa tänä vuonna myös huikean määrän ohjelmaa.

Messut järjestää Expomark Oy, joka on erikoistunut teollisuuden ammattimessujen järjestämiseen Suomessa. Expomark Oy on Suomen Messujen tytäryhtiö. Teolliset Palvelut –messujen yhteistyössä mukana Kunnossapitoyhdistys Promaint ry.

Teolliset Palvelut -tapahtuma järjestetään 17.-18.4.2013 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.
Lisätietoja tapahtumasta ja ohjelmasisällöstä: http://www.teollisetpalvelut.fi