Tuulivoima laskee sähkön markkinahintaa

Tuulivoimatuotanto nousi Suomessa ennätyslukemiin joulukuussa 2014. Lähes 150 GWh:n tuotantomäärällä tuulivoima ylitti 130 GWh:n lauhdetuotannon sekä tunti- että kuukausitasolla. Tulevaisuudessa lauhdetuotanto jäänee reservituotannon rooliin.

Tuulivoimalla tuotettiin joulukuussa lähes 150 gigawattituntia, joka vastaa keskimäärin 200 megawatin tehoa. Korkeimmillaan tuulisimpina päivinä tuulituotanto ylsi yli 440 megawatin tuntitehoihin. Kuluvana vuonna uutta tuulivoimaa rakennettaneen n. 300 megawattia, joten tuuli syrjäyttää jatkossakin lauhdetuotantoa tuulisina päivinä.

”Lauhdetuotantoa tarvitaan Suomessa markkinaehtoisesti vähintään Olkiluoto 3:n valmistumiseen asti. Sen jälkeen lauhdetuotanto jää enemmänkin reservirooliin”, arvioi analyytikko Antti Kouvo Energiakolmiolta.

”On kuitenkin mahdollista, että 2020-luvulla uusien siirtoyhteyksien, kuten Norjan ja Iso-Britannian välisen yhteyden sekä Ruotsin ydinvoimaloiden ikääntymisten johdosta lauhdetuotannolle jää edelleen tilaa, jos vain laitosten muut päästörajat täyttyvät. Uskon, että lauhdetuotannolle on tilaa markkinalla jatkossakin markkinaehtoisesti.”

Tuulivoima laskee sähkön markkinahintaa

Antti Kouvo esittelee tarkempia tilastoja viikon 50 arkipäiviltä, jolloin tuulituotanto oli korkeimmillaan. Taulukossa on esitetty kyseiseltä viikolta päivätason kulutus Suomessa, tuulituotannon määrä, päivän spot-hinnan keskiarvo sekä kulutusta vastaava spot-oston hinta tuntitasolla huomioituna. Lisäksi taulukossa on esitetty syöttötariffin kustannus**.

”Tuulituotannon oltua kovimmillaan sähkön markkinahinta on laskenut kyseisinä päivinä selvästi verrattuna esimerkiksi maanantain tai perjantain hintoihin”, Kouvo näyttää.

”Toki päivien välillä on voinut olla myös lämpötiloissa eroja, joten kaikki ero ei selity suoraan tuulivoimalla. Huomioiden päivän spot-oston hinta nähdään kuitenkin, että syöttötariffin kustannus on monin verroin pienempi verrattuna sähkön markkinahinnan muutoksesta tulevaan kustannukseen.”

3D-tulostus luo uudenlaista palveluiden markkinaa

Tehokkuus, tieto ja turvallisuus ovat suomalaisen teollisuuden kulmakivet ja siksi myös Kunnossapitoforumin pääteemat. Maaliskuun 25.–26. päivinä Tampereella pidettävä kunnossapitoalan messutapahtuma ja asiantuntijakongressi kokoavat yhteen Suomen teollisuuden kunnossapidon ammattilaiset sekä esittelevät alan uusimman tiedon ja tuotetarjonnan.

“Tehokkuus on välttämätöntä, jotta Suomen teollisuus voi pärjätä muuttuvassa ympäristössä. Tiedon käsittely ja hyödyntäminen ovat mahdollisuuksia uudenlaisen kilpailukyvyn löytämiselle. Turvallisuudesta taas ei yksikään yritys voi tinkiä. Verkostoituminen näiden teemojen ympärillä on todettu hyödylliseksi niin tehtaiden johtoportaalle, asiantuntijoille kuin työntekijätasolle”, kertoo Expomarkin kehityspäällikkö Juha Nyholm KunnossapitoForumista. Tapahtuma pidetään nyt 16. kertaa. Se on kunnossapitoalan merkittävin vuosittainen kotimainen tapahtuma.

Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n kongressi alan messujen yhteydessä vie keskustelun pintaa syvemmälle alan huippuosaajien ja -yritysten puheenvuoroilla. Kongressipuhujina ovat muun muassa Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan projektijohtaja Timo Merikallio, Stora Enso tehtaanjohtaja Juha Mäkimattila, Neste Oilin kunnossapitopäällikkö Vesa Moilanen ja Outotecin kunnossapitojohtaja Jari Ala-Nikkola. Luentoja ja tietoiskuja kuullaan myös messuohjelmassa.

3D-tulostus luo uudenlaista palveluiden markkinaa

3D-tulostus on kunnossapitoalan tulevaisuuden teknologia, joka ylittää perinteisen valmistusteknologian rajat ja tuo uudenlaista kilpailukykyä teollisuuteen. Kunnossapitoforumin 3D-tulostuksen ratkaisuklinikka antaa aiheesta parhaan mahdollisen tiedon. Paikalla on laitetoimittajien ja palveluntarjoajien lisäksi tutkimus- ja kehittäjien edustajia.

“Jos vastauksia kysymyksiin ei löydy 3D-tulostuksen ratkaisuklinikalta, niin niitä ei todennäköisesti ole vielä olemassa”, toteaa Suomen Pikavalmistusyhdistys FIRPA ry:n puheenjohtaja ja Aalto Yliopiston tutkimuspäällikkö Jukka Tuomi. Hän on tutkinut 3D-tulostusta 1980-luvulta lähtien.

Tuomi arvioi 3D-tulostuksen olevan tulevaisuudessa olennainen osa muun muassa laitteiden varaosahuoltoa ja uudistamista. Teknologia tulee mahdollistamaan arvokkaiden varaosavarastojen pienentämisen sekä nopean ja paikallisen varaosavalmistuksen.
“Nyt on kehittymässä kokonaan uudenlainen markkina. 3D-tulostuksen teknologioihin erikoistuneista palveluyrityksistä tulee teollisuusyritysten kumppaneita”, Tuomi arvioi.

3D-ratkaisuklinikalla Aalto Yliopisto tulee käytännössä toteuttamaan muun muassa robottitarraimen täydellisen kopion, joka voitaisiin tulostuksen jälkeen ottaa käyttöön automatisoidussa tuotannossa. Robottitarrain 3D-skannataan, 3D-mallinnetaan ja tulostetaan molempina messupäivinä yleisön edessä.
Laitteiden elinkaari haltuun oikeaa tietoa hyödyntäen

“Ennakoinnin kehittyminen on korostanut kunnossapidon merkitystä teollisuuden tuloksessa. Isossa yrityksessä käyttöseisokki voi tarkoittaa kymmenien, joskus jopa sadan miljoonan euron kuluja”, toteaa Promaint ry:n kongressissa kunnossapitojärjestelmien kehittymisestä puhuva asiantuntijayritys Ramsen konsultti Petri Kata.

Teollisuuden kunnossapito on ottanut edistysaskeleita seurannassa, ennakoinnissa ja ongelmakohtiin reagoimisen nopeudessa. Se on tuonut tehokkuutta, vähentänyt huoltoseisokkeja ja parantanut investointien suunnitelmallisuutta.

“Tietojärjestelmien olisi pitänyt vaikuttaa teollisuuden tehokkuuteen enemmän kuin ne ovat vaikuttaneet. Järjestelmiä hankitaan suurin odotuksin, mutta jalkauttaminen käytäntöön jää usein puolitiehen. Järjestelmän oikea käyttö parantaa laitteiden käyttövarmuutta ja lisää tuotannon kustannustehokkuutta”, Kata sanoo.

Konecranesin tuotekehitysjohtaja Tuomo Härkönen kertoo kongressissa teollisen internetin vaatimuksista ja mahdollisuuksista. Toisella puolen maailmaa havaittu ongelmatilanne Konecranesin teollista internetiä hyödyntävässä laitteessa voidaan parhaassa tapauksessa ratkaista vartissa, kun se muutoin vaatisi asiantuntijan matkustamisen paikan päälle ja mahdollisesti viikkojen tauon koneen käyttöön.

“Olemme Konecranesissa seitsemän vuoden ajan kehittäneet sinnikkäästi asiakkaalle arvoa tuottavia etäpalveluita ja muokanneet tuotteitamme teollisen internetin suuntaan. Se edellyttää uudenlaista infraa ja huolellista analytiikkaa. Jos laitteesta on oikea data käytössä sataprosenttisesti, sen elinkaari pystytään optimoimaan lähes täydellisesti”, Härkönen kertoo.

Messu- ja kongressiohjelma sekä muun muassa asiantuntijablogi löytyvät Kunnossapitoforumin verkkosivuilta.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä tuli osakeyhtiö

Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Mittatekniikan keskus MIKES yhdistyivät 1.1.2015. Samassa yhteydessä VTT:stä tuli osakeyhtiö. VTT Oy:n toimitusjohtaja on Erkki KM Leppävuori.

Yhtiön toimialana on teknologian soveltava tutkimus ja tutkimustulosten vieminen käytännön hyödyksi. Yhtiö toimii myös kansallisena metrologialaitoksena. VTT Oy tuottaa tutkimuksen ja tiedon kautta asiantuntijapalveluja kotimaisille ja kansainvälisille asiakkaille, kumppaneille, liike-elämälle ja julkiselle sektorille. VTT Oy on Suomen suurin soveltavaa tutkimusta tekevä tutkimuskeskittymä ja samalla Pohjoismaiden johtava tutkimus- ja teknologiayhtiö.

Yhtiö tuo isää tehoa huippututkimukseen ja innovaatiotoimintaan

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on nykyään palvelujen tuottamista avoimilla markkinoilla ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. VTT yhtiönä tuo lisää dynamiikkaa Suomen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan sekä kytkee asiakkaitaan ja tutkimusta aiempaa tehokkaammin kansainvälisille markkinoille. Yhtiömuotoinen VTT kykenee myös herkemmin reagoimaan asiakkaiden sekä ympäristön muutoksiin ja toimimaan vapaammin rahoitusmarkkinoilla. Yhtiön hallitukseen kuuluvat puheenjohtajana Aaro Cantell ja varapuheenjohtajana Matti Hietanen. Muina jäseninä ovat Kari Knuutila, Harri Leiviskä, Petra Lundström, Anneli Pauli ja Kaija Pehu-Lehtonen.

VTT:n nimi

Valtion kokonaan omistaman ja erityistehtävää toteuttavan non-profit-yhtiön nimi on Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Ruotsiksi nimi on Teknologiska forskningscentralen VTT Ab. VTT:n englanninkielinen nimi on VTT Technical Research Centre of Finland Ltd.

Tekstiyhteyksissä ja puhekielessä nimestä voi käyttää muotoa VTT tai VTT Oy, jos on tarpeen korostaa VTT:n yhtiömuotoista toimintaa. Mikes säilyy omana aputoiminimenä.

VTT Oy lyhyesti:

VTT kehittää uusia, älykkäitä teknologioita, tuloksellisia ratkaisuja ja innovatiivisia palveluja. Yhteistyössä asiakkaidensa kanssa se tekee teknologiasta tulosta ja rakentaa menestystä sekä hyvinvointia ihmisten parhaaksi. Käytämme yli neljä miljoonaa aivotyötuntia vuodessa teknologisten edistysaskelien kehittämiseen. VTT on osa Suomen innovaatiojärjestelmää ja kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan.

Patenttien nopeutettua käsittelyä pilotoidaan

Nopeutetussa käsittelyssä patentinhakija saa PRH:lta ensimmäisen teknisen välipäätöksen neljässä kuukaudessa patenttihakemuksen tekemispäivästä. Kirjettä kutsutaan välipäätökseksi, koska kyseessä on hakemuskäsittelyn aikana annettu päätös.

Ensimmäinen tekninen välipäätös tarvitaan yleensä vuoden kuluessa, koska sen avulla hakija voi päättää, kannattaako patentointia jatkaa ulkomaille.Esimerkiksi maailmalle pyrkivät IT- ja cleantech-startup-yritykset tarvitsevat kuitenkin paljon nopeampaa palvelua.

Edellytykset nopeutetun käsittelyn saamiseen

Pilottivaiheessa nopeutettu käsittely on maksuton, mutta emme tietenkään voi myöntää nopeutettua käsittelyä jokaiselle patenttihakemukselle. Hakemuksen on täytettävä seuraavat edellytykset:

• hakemus on jätetty PRH:een 1.12.2014 tai sen jälkeen
• hakemus on muodollisesti kunnossa
• hakija on suomalainen
• hakemus on suomalainen ensihakemus

Suomalainen ensihakemus

Suomalainen ensihakemus tarkoittaa sitä, että hakija ei ole jo hakenut kyseiselle keksinnölle patenttia muualla. Toisin sanoen patentoiminen aloitetaan Suomesta.

PPH- eli Patent Prosecution Highway -järjestelmä

PPH-järjestelmää kannattaa hyödyntää, jos patentointia jatketaan ulkomailla. PPH-järjestelmä mahdollistaa nopeutetun käsittelyn pyytämisen myös muissa patenttivirastoissa, joiden kanssa PRH:lla on sopimus. Tällä hetkellä suomalaishakijoilla on mahdollisuus hakea nopeutettua PPH-käsittelyä 21 ulkomaisessa virastossa, esimerkiksi Saksassa, USA:ssa ja Kiinassa.

Lue lisää nopeutetusta käsittelystä
http://www.prh.fi/fi/patentit/patentointi_suome…ly-pilotti.html

Yrityspörssin verkosto laajenee

Pieniä ja keskisuuria yrityksiä myydään vuosittain vain pari tuhatta, kun kauppoja pitäisi tehdä pelkästään yrittäjien ikääntymisestä johtuen yli tuplasti enemmän. Kyse on tuhansista työpaikoista. Yrityskauppojen vauhdittamiseen tarvitaan asiantuntija-apua ja kauppapaikkoja. Suomen Yrittäjien Yrityspörssi.fi -palvelu on yksi keino vauhdittaa ostajien ja myyjien kohtaamista.

Lähes kaikki yksityisen sektorin uudet työpaikat ovat jo kymmenen vuoden ajan syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vuosittain Suomessa tuhansia yrityksiä ja työpaikkoja uhkaa loppua sen takia, että yrittäjän jäädessä eläkkeelle yritykselle ei löydy jatkajaa.

Suomen Yrittäjien Yrityspörssi-palvelu auttaa yrityksen ostajia ja myyjiä löytämään toisensa. Valtakunnallisena palveluna alkanut Yrityspörssi laajenee alueellisesti. Etelä-Pohjanmaalla, Hämeessä, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa Yrityspörssit ovat jo käytössä. Ensi viikolla käynnistyy Etelä-Savon Yrityspörssi.

– Keskustelemme lisäksi useiden muiden kumppaneiden kanssa alueellisen Yrityspörssin käynnistämisestä, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala kertoo.

Kujala puhui yrityskaupoista avatessaan Omistajanvaihdos 2014 -konferenssin Helsingissä tiistaiaamuna.

Kujalan mukaan alueellisilla pörsseillä on tärkeä rooli seudullisen yritysmarkkinan kehittämisessä ja vauhdittamisessa.

– Yrityskauppaa käydään alueellisesti, ja myyjä ja ostaja löytävätkin toisensa usein lähiseudulta. Näiden omistajanvaihdosten onnistuminen turvaa työpaikkoja.

Valmiin yrityksen ostaminen on hyvä vaihtoehto uudelle yrittäjälle

Kujalan mukaan olisi hyvä, että yritykset vaihtaisivat omistajaa useammin, sillä yrityksen eri elinkaaren vaiheisiin tarvitaan erilaisia yrittäjiä.

– Suomeen tarvitaan paljon uusia yrittäjiä jatkamaan jo toimivien yritysten toimintaa, jottei haaskattaisi työpaikkoja, osaamista, asiakassuhteita, kumppanuuksia ja varallisuutta, hänsanoo.

– Uuden yrityksen perustajan kannattaa pohtia, ostaisiko jo toimivan yrityksen. Valmiin yrityksen jatkaminen on sujuvampaa ja riskittömämpää kuin uuden perustaminen, koska ostaja pääsee heti kehittämään jo toiminnassa olevaa yritystä.

VTT: Uudentyyppinen magnetometri lääketieteelliseen kuvantamiseen

VTT on kehittänyt uudentyyppisen magnetometrin, joka voi korvata perinteistä tekniikkaa esimerkiksi aivokuvauksessa, malminetsinnässä ja molekyylidiagnostiikassa. Sen valmistuskustannukset ovat 70 – 80 % perinteistä tekniikkaa edullisemmat eikä se ole yhtä herkkä ulkoisille häiriöille. Magnetometri voidaan integroida aiempaa helpommin mittausjärjestelmiin.

Magnetometri on anturi, joka mittaa magneettikenttää tai magneettikentän muutoksia. VTT:n kehittämässä kineettisen induktanssin magnetometrissä hyödynnetään suprajohteen sähköisten ominaisuuksien riippuvuutta magneettikentästä. Näin on saatu aikaan hyvin yksinkertainen anturielementti verrattuna vakiintunutta teknologiaa edustaviin SQUID-antureihin. Uusi magnetometri perustuu yhteen kuvioituun ohutkalvoon. Se voidaan valmistaa yksivaiheisessa prosessissa toisin kuin SQUID-anturit, jotka vaativat kerrosrakenteen ja monivaiheisen valmistusprosessin.

VTT:n kehittämän magnetometrin valmistuskustannusten arvioidaan olevan 70 – 80 % vastaavaa SQUID-anturia edullisempien. Se kestää aiempaa paremmin ulkoisia häiriöitä, joita aiheuttavat esimerkiksi maan magneettikenttä tai sähköverkko. Ominaisuudesta on hyötyä kehitteillä olevissa lääketieteellisissä kuvantamismenetelmissä, kuten erittäin pieniä magneettikenttiä hyödyntävässä magneettikuvauksessa, joissa mittauskentät voivat olla samaa suuruusluokkaa kuin maan magneettikenttä.

Herkkiä magnetometrejä tarvitaan esimerkiksi lääketieteessä hermosignaalien aiheuttamien heikkojen magneettikentän muutosten havaitsemiseen. Aivokuvauksen yhteydessä menetelmää kutsutaan magnetoenkefalografiaksi (MEG), ja sitä voidaan käyttää esimerkiksi leikkaushoitoa vaativan vakavan epilepsian aiheuttajien paikallistamiseen, autismin diagnosointiin ja aivojen toimintaan liittyvään perustutkimukseen. Magnetometrejä käytetään myös kaivostoiminnassa mineraalien etsinnässä, teollisuuden laaduntarkkailussa ja tietyissä turvallisuussovelluksissa.

VTT:n kehittämää uudentyyppistä magnetometriä odotetaan markkinoille muutaman vuoden kuluttua.

Aiheesta on julkaistu tieteellinen artikkeli arvostetussa Nature Communications –lehdessä: http://www.nature.com/ncomms/2014/140910/ncomms5872/full/ncomms5872.html

Verkkomaailman aktiiviset tubettajat vierailevat DigiExpossa

DigiExpossa pyhäinpäivän viikonloppuna 31.10 – 2.11.2014 Messukeskuksessa sukelletaan pelaamisen, kuvaamisen ja viihde-elektroniikan maailmaan nyt jo 11. kerran. Tänä vuonna avajaispäivän kunniavieraana on tietoturvasta luennoiva Mikko Hyppönen ja viikonlopun aikana messuilla vierailevat verkkomaailman aktiiviset tubettajat.

Perjantaina 31.10 tietoturvaguru Mikko Hyppönen kertoo tulevaisuuden tietoturvariskeistä. DigiExpon 4K-alueella pääsee tutustumaan huipputelevisioihin, kuvaan ja sisältöön. Uusinta 4K-tekniikkaa esittelevät Optovertex, Panasonic, Sony, Samsung ja Philips. 3D-alueella nähdään huikeita 3D-tulostuksia ja skannataan 3D-tekniikalla.

Kamerat ovat tänä vuonna kattavasti mukana omalla alueellaan, jossa esitellään Canonin, Fokan, Fujin, Leican, Nikonin, Olympuksen, Panasonicin, Samsungin ja Sonyn uutuudet. DigiExpossa näkee hienoja kuvia ja kuulee tunnettujen valokuvaajien vinkkejä kuvaukseen. Digilavan juontaja on Marianna Bruno.

Elektronista urheilua, pelimusiikkikonsertti ja tubettajat

DigiExpossa pääsee testaamaan uusimpia pelejä, mukana ovat mm. PlayStation, Xbox One, Nintendo, EA, PanVision, VPD ja Nordic Game. Pelilavan ohjelmaa vetää ja uusia pelejä esittelee jättiscreeniltä Thomas Puha.

Elektroninen urheilu on entistä laajemmin esillä omalla alueellaan RCTIC’S eSports loungessa. Aluetta isännöivä RCTIC on vuonna 2008 perustettu suomalaisen elektronisen urheilun organisaatio, joka tukee nuoria suomalaisia pelaajia ja tuo esille elektronista urheilua viihteellisesti. DigiExpoon tulee organisaation edustajia niin henkilökunnasta, RCTIC TV:stä kuin pelaajistakin.

Avajaispäivänä DigiExpossa palkitaan innovatiivisuudesta Vuoden suomalainen pelikehittäjä. Innovatiivisuutta löytyy myös takuulla indie-peleistä, joiden suosio on kasvussa. Sitoutumattomat yksityisten henkilöiden tai pienien ryhmien kehittämät indie-pelit ovat näyttävästi mukana messuilla omalla alueellaan.

Lauantaina 1.11. ohjelman kruunaa Videogame Blast -pelimusiikkikonsertti, jossa esiintyy kuusihenkinen vaski- ja lyömäsoitinkokoonpano Quinsonitus sekä pianisti Saana Iljin.

Pelilavan paneelikeskusteluissa tuodaan pelialaa esille monesta näkökulmasta. DigiExpossa kuullaan peliteollisuuden näkymistä, pelialalla työskentelystä ja pelien kehittämisestä. Tämän päivän julkkikset, suositut ja seuratut tubettajat tulevat messuille keskustelemaan pelivideoiden tekemisestä sunnuntaina 2.11.

DigiExpo järjestetään 31.10 – 2.11.2014
Messukeskuksessa samanaikaisesti HifiExpon, Skiexpon, BoardExpon ja Lätkä & Säbä -messujen kanssa. Kaikkiin tapahtumiin pääsee samalla pääsylipulla.

Alueiden komitea: Huipputeknologiayrityksille annettava paremmat edellytykset Euroopassa

EU:n Alueiden komitea painottaa 7.10.2014 Brysselissä antamassaan lausunnossaan ”Uusien huipputeknologiayritysten ekosysteemien luomista edistävät toimenpiteet” että ponnisteluja kasvun saavuttamiseksi huipputeknologian piirissä tulee lisätä ja tehostaa huomattavasti.

– Sähköisten sovellusten kehittämisen parissa työskentelevien henkilöiden määrän ennakoidaan kasvavan Euroopassa vuoden 2013 yhdestä miljoonasta 2,8 miljoonaan vuonna 2018. Samalla Internet-talouden odotetaan kasvavan G20-maiden osalta seuraavien viiden vuoden aikana 8 prosenttia vuodessa, toteaa Alueiden komitean lausunnon valmistelusta vastannut komitean jäsen, Espoon kaupunginvaltuutettu Markku Markkula.

– Huipputeknologiayritysten syntyä ja kasvua koskeviin edellytyksiin liittyvä lausunto on erityisen ajankohtainen aihe nyt, kun perinteiset teollisuuspoliittiset toimet eivät ole synnyttäneet kipeästi tarvittuja työpaikkoja ja kun marraskuussa työnsä aloittavan Jean-Claude Junckerin komissio valmistelee työohjelmaansa ja 300 miljardin euron investointipakettia, korostaa Markkula.

Alueiden komitean lausunto ehdottaa malleja, joilla edistää hightech-yritysten ekosysteemien syntyä ja kehittymistä Euroopassa. Näihin kuuluvat mm. luotonsaantimahdollisuuksien parantaminen, tehokas sääntely ja verotusjärjestelmä sekä yrittäjyyskulttuurin edistäminen ja yritysten riskivalmiuksien parantaminen.

Eri alueilta saatuihin kokemuksiin viitaten Alueiden komitea esittää ”myönteisen muutoksen tien” synnyttämistä. Markkula korostaa, että tätä muutosta ei voi synnyttää vain johtotason päätöksin ja suunnitelmin.

– Etenkin nuorten oma-aloitteisuuteen perustuvat kokeilut ja pilotit sekä yrittäjämäinen uusi mentaliteetti ovat tämän menestyksen perusta, korostaa Markkula.

Alueilla tärkeä rooli yrittäjyyden edistämisessä

Markku Markkula muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaiset vastaavat kolmasosasta julkisia menoja ja kahdesta kolmasosasta julkisia investointeja.

– Tämä merkitsee että paikallis- ja alueviranomaiset ovat EU:n tavoitteiden saavuttamisen ja yrittäjyyden edistämisen kannalta ratkaisevassa asemassa. Yritykset sijoittautuvat sen perusteella, missä on tarjolla kehitykselle suotuisat olosuhteet, painottaa Markkula.

Huipputeknologiayritysten ekosysteemien edistämiseksi tarvitaan toimia julkishallinnolta, poliittisilta päättäjiltä, yritysmaailmalta, tiedeyhteisöltä, opiskelijoilta ja kaikilta muilta toimijoilta, ja niille tulee tarjota tarvittava yhteinen perusta ja kulttuuri. Koulutuksella on tässä ratkaiseva merkitys, sillä huippuosaaminen ja innovointi tulevat ihmisiltä, Alueiden komitea toteaa lausunnossaan.

Yritysten hallinnollinen taakka olisi minimoitava, sillä joustavuus on aloitteleviin yrityksiin oleellisesti liittyvä tekijä. Tämän johdosta Alueiden komitea ehdottaa, että alueellisia säännöksiä sekä yksinkertaistetaan että yhtenäistetään.

Verkossa olisi lisäksi tarjottava tietoa kaikista vaadittavista menettelyistä ja minimoitava niiden päällekkäisyys sekä mahdollistettava hallintomenettelyjen hoitaminen suoraan netissä. Tiedot olisi tarjottava sekä paikallisella kielellä että englanniksi.

Teknologiainnovaatiot edellyttävät yrityksiltä riskinottokykyä

Yritykset ympäri maailmaa hakevat kasvumahdollisuuksia yhä useammin investoimalla uusiin teknologioihin. Vaikka yli puolet tietohallintojohtajista pitää innovointia tärkeänä asiana, niiden osuus teknologiainvestoinneista on pieni. Yritykset ovat kiinnostuneita uudesta teknologiasta, mutta eivät halua investoida siihen riskien pelossa. Suomalainen tietohallintojohto keskittyy kasvun etsimisen sijasta kustannusten karsimiseen ja monitoimittajaympäristön hallintaan.

Innovaatio- ja kasvuhakuiset teknologiainvestoinnit kompastuvat useammin yritysjohdon asenteeseen kuin tietohallinnon budjetin suuruuteen. Vaikka tietohallintojohtajat ovat itse halukkaita riskinottoon, halukkuus ei käänny todellisiksi hankkeiksi. Suomessa riskien välttely näkyy kansainvälistä vertailuryhmää enemmän. Deloitten globaali CIO Survey 2014 keräsi näkemyksiä yli 900 tietohallinto- ja IT-johtajalta 49 eri maasta.

”Uusi teknologia koetaan välttämättömänä asiakkaiden sitouttamiseksi, mutta innovointiin panostetaan kuitenkin yllättävän vähän. Tyypillisesti myös yrityksen innovaatiobudjettia ohjataan organisaatiossa muualle kuin tietohallintoon. Tässä tilanteessa tietohallintojohtajien pitää ottaa enemmän vastuuta teknologiaan liittyvien innovaatioiden hyödyntämisessä organisaation kasvun mahdollistamiseksi. Koska tietohallinto- ja IT-johtajien rooli yhdistetään edelleen useimmiten perustietotekniikkaan ja IT-järjestelmien ylläpitoon, heidän haasteenaan on pystyä vakuuttamaan yritysten johto omista kyvyistään jakaa ja hyödyntää uutta teknologiaa”, toteaa Suomen Deloitten konsultointipalveluista vastaava osakas Seppo Kokko.

Haasteista huolimatta tietohallintojohtajien rooli liiketoiminnan kumppanina on parantunut selvästi viime vuodesta. Suomessa yhteistyö liiketoiminnan kanssa koetaan kansainvälistä vertailuryhmää hieman heikompana.

Arvioitaessa yhteistyösuhdetta muuhun johtoon, kehitettävää löytyy kuitenkin edelleen. Neljä viidestä tietohallintojohtajasta (79 %) pitää heidän suhdettaan toimitusjohtajan kanssa erittäin tärkeänä, mutta vain 42 % kokee nykyisen suhteen erittäin hyväksi. Uuden sukupolven digitaalijohtajien ja tietojohtajien merkitys liiketoiminnan kehittämisessä on niin ikään nousussa. ”On oleellista, että tietohallintojohtajat rakentavat ja vaalivat vahvoja suhteita myös kehittyvien liiketoiminta-alueiden johtajiin, jotka ovat tyypillisesti edelläkävijöitä uusien kehityssuuntauksien hyödyntämisessä”, sanoo Deloitten johtaja Markku Viitanen.

”Vahvemmat suhteet liiketoimintajohdon kanssa avaavat enemmän mahdollisuuksia ja tuovat vastuuta innovaatioiden kehittämisessä ja hyödyntämisessä. Tietohallintojohtajien on nyt aika valita, pitäytyvätkö he perustietotekniikan pyörittämisessä vai tuleeko heistä yritysten kasvun mahdollistajia teknologisten innovaatioiden kautta”, Viitanen huomauttaa.

Teollisen internetin ratkaisuissa on huikeat tuottomahdollisuudet

Digitaalisia palveluja sisältävät tuotteet ovat avain kasvuun

Teollinen internet tarjoaa yrityksille kertaluokkaa suurempia mahdollisuuksia tehostaa toimintaansa ja parantaa tulostaan liittämällä tuotteisiinsa uusia digitaalisia palveluja, todetaan Accenturen uudessa teollisen internetin mahdollisuuksia kartoittavassa raportissa Driving Unconventional Growth through the Industrial Internet of Things.

Teollinen internet, englanniksi Industrial Internet of Things (IIoT), yhdistää sensoreihin perustuvan tietojenkäsittelyn, teollisen analytiikan ja älykkäät laitesovellukset yhdeksi toisiinsa kytkettyjen älykkäiden teollisten tuotteiden, prosessien ja palvelujen kokonaisuudeksi. Teollisen internetin järjestelmät tuottavat tietoa, joka auttaa yrityksiä tehostamaan toimintaansa. Samalla yritykset voivat myös kasvattaa liikevaihtoaan tuomalla nopeasti laajeneville markkinoille uusia ja innovatiivisia palveluja.

Uudet palvelut parantavat tuottavuutta ja pienentävät operatiivisia kustannuksia
Teollisen internetin kaupallinen potentiaali on merkittävä. Riippumattomat lähteet ennustavat, että globaalien teollisen internetin investointien ennakoidaan nousevan jopa 5 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuoteen 2020 mennessä1. Luvussa on kasvua 2400 prosenttia vuodesta 2012, jolloin investointeja tehtiin yhteensä noin 20 miljardin dollarin arvosta. Yritykset, jotka automatisoivat tuotantoaan ja ottavat käyttöön joustavampia tuotantotekniikoita, voivat lisätä tuottavuuttaan jopa 30 prosenttia2. Lisäksi esimerkiksi laitteiston sensoriteknologiaan perustuva ennakoiva huolto voi tuoda yrityksille jopa 12 prosentin säästöt määräaikaishuoltoihin verrattuna sekä vähentää ylläpitokustannuksia jopa 30 prosenttia ja konerikkoja 70 prosenttia3.

”Teollisuusyritykset ovat jo pitkään ymmärtäneet palveluiden merkityksen ja täydentäneet tuotteista saamiaan tuloja palveluilla”, kertoo Juha Turunen, Accenturen teollisen internetin ratkaisuista Suomessa vastaava johtaja. ”Innovatiivisimmat yritykset, jotka ymmärtävät digitaalisuuden merkityksen liiketoiminnalle, luovat digitaalisten teknologioiden avulla tuotteen ja palvelun hybridejä, jotka tarjoavat uusia kasvumahdollisuuksia ja avaavat tietä seuraavan sukupolven teollisuustuotteille.”

Raportin mukaan innovatiiviset teollisuusyritykset voivat tehostaa kasvuaan kolmella tavalla:

– kasvattamalla liikevaihtoa, lisäämällä asiakkaidensa tuotantoa, luomalla tuotteen ja palvelun yhdistäviä liiketoimintamalleja: Etenkin kaivos- ja öljy-yhtiöt sekä prosessiteollisuus hyötyvät uusista, koko toimitusketjun toimintaa tehostavista ratkaisuista.
– kehittämällä uusia innovaatioita älykkäiden teknologioiden avulla: Laitteisiin ja koneisiin liitetyt älykkäät teknologiat tuottavat tietoa, jota hyödyntämällä yritykset voivat luoda uusia ansaintamahdollisuuksia, kuten tuotteiden ja ylläpidon tarjoaminen yhtenä palveluna.
– auttamalla työvoimaa omaksumaan teolliseen internetiin liittyvien työtehtävien edellyttämät uudet taidot sekä rekrytoimalla teollisen internetin teknologioiden erityisosaajia.

”Yritysasiakkaat arvostavat aina uusia tuotteita ja palveluita, jotka tuottavat asiakkaille lisäarvoa”, sanoo Turunen. ”Esimerkiksi Michelin käyttää renkaissaan antureita, jotka analytiikkaan yhdistettynä auttavat kuorma-auton kuljettajia säästämään polttoainetta. Autonvalmistaja Daimler on luonut Car2Go-vuokrauspalvelun, joka on luopunut keskitettyjen toimipisteiden mallista. Palvelu käyttää sen sijaan ladattavaa älypuhelinsovellusta, jonka avulla asiakkaat voivat ottaa autot käyttöönsä suoraan niiden pysäköintipaikalta.”

”Suomen teolllisuudessa on ymmärretty hyvin teollisen internetin potentiaali ja merkitys. Sen mahdollistamat palvelut ovat kuitenkin vasta suunnittelupöydällä, koska teollisen internetin edellyttämät digitaaliset ja kehittyneet ennustavat analyyttiset kyvykkyydet ovat rajallisia. Myös etenemisen kaupalliseen hyödyntämiseen tulisi olla suoraviivaisempaa. Viive aikomuksesta tekoihin on liian pitkä. Yritysten, jotka haluavat kehittää oman toimintansa tai koko toimialan mullistavia tuotteen ja palvelun muodostamia kokonaisuuksia, kannattaa toimia nyt. Teollisen internetin tarjoamat kasvumahdollisuudet odottavat toteuttajia”, Turunen rohkaisee.

Lue alkuperäinen englanninkielinen tiedote.

Lokakuun energiansäästöviikko kannustaa yrityksiä kestäviin hankintoihin

Motiva Oy:n koordinoima valtakunnallinen Energiansäästöviikko kutsuu tänä vuonna yrityksiä ja yhteisöjä edistämään resurssitehokkuutta kestävillä hankinnoilla. Hankintapäätökset vaikuttavat siihen, kuinka paljon tuotteiden ja palvelujen elinkaaren aikana kuluu energiaa ja materiaaleja sekä syntyy kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä. Energiansäästöviikkoa vietetään tänä vuonna lokakuun 6.-12. päivinä.

Resurssiviisaat hankinnat auttavat vähentämään hiilidioksidipäästöjä, parantamaan toiminnan energiatehokkuutta sekä säästämään luonnonvaroja. Motivan Energiansäästöviikko on nostanut hankinnat kärkiteemaksi, sillä niiden merkitystä osana kestävää kehitystä ei aina osata ottaa huomioon.

Pelkästään julkinen sektori hankkii vuosittain tuotteita ja palveluita vuosittain noin 30 miljardilla eurolla, mikä on noin viidennes bruttokansantuotteesta. Julkinen sektori voi toimia suunnannäyttäjänä ja parantaa hankintapäätöksillään energia- ja materiaalitehokkaiden tuotteiden ja palvelujen markkinoillepääsyä.

Motivan hankintapalvelu auttaa julkisia hankkijoita kestäviin hankintoihin liittyvien kysymysten ratkaisemisessa sekä tarjoaa neuvontaa cleantech-hankintoihin.
Kampanjasta vauhtia kestäviin valintoihin

Valtakunnallista energiansäästöviikkoa vietetään tänä vuonna jo 18. kertaa. Kampanjaviikkoa viettämään on ilmoittautunut jo yli 200 yritystä ja yhteisöä eri puolilta Suomea.

– Yritykset hyödyntävät energiansäästöviikkoa kertomalla omalle henkilökunnalleen ja sidosryhmilleen sitoutumisestaan ympäristömyötäiseen toimintaan. Resurssitehokkuus on osa yrityksen laadukasta ja ympäristön huomioon ottavaa toimintaa. Ja se parantaa myös kannattavuutta, muistuttaa toimitusjohtaja Jouko Kinnunen Motivasta.

Ilmasto- ja ympäristöhyötyjen ohella pitkäjänteinen resurssitehokkuustyö ja siihen kohdistetut suunnitelmalliset investoinnit tuottavat myös säästöjä. Energiansäästöviikko toimii hyvänä starttina, kun yrityksessä, kunnassa tai liikelaitoksessa halutaan käynnistää energian ja materiaalien järkevä käyttö.

Motiva järjestää kampanjaan ilmoittautuneille hankinta-aiheisen verkkoseminaarin perjantaina 19.9. klo 9.30-11.00. Sen teemoina ovat kestävät ruokahankinnat, työpaikat viisaan liikkumisen edistäjinä sekä uusiutuvan energia kuntahankinnat sekä Pohjoismaisen ympäristömerkin Vihreät valinnat -hankintaverkosto.

Lisätietoa hankintawebinaarista ja muusta Motivan kampanjatuesta Energiansäästöviikon viettäjille osoitteessa http://www.energiansäästöviikko.fi

Tulevaisuudessa asukkaat voivat vaikuttaa yhä enemmän kaupunkinsa suunnitteluun

Uusia digipalveluja testataan parhaillaan Pirkanmaalla

VTT on selvittänyt, millaiset uudet digitaaliset työvälineet tukevat asukkaiden osallistumista kaupungin hankkeiden suunnitteluun. Erityisesti kevyet mobiililaitteilla käytettävät sovellukset näyttivät sopivan erilaisten vaihtoehtojen havainnollistamiseen. Myös interaktiivisen suunnittelupöydän ja julkisten ilmoitustaulujen arvioitiin soveltuvan sekä päättäjien että kuntalaisten työvälineiksi. Parhaillaan kaupunkisuunnitteludemoja testataan kuntalaisten kanssa Tampereella syksyn aikana.

Kuntalaisille uudet palvelut tarjoavat mahdollisuuden saada paremmin tietoa suunnitteilla olevista hankkeista. Pelkkien kaavakuvien sijaan visualisoinnit auttavat ymmärtämään suunnitelmien vaikutusta ympäristöön ja hahmottamaan esimerkiksi mittasuhteita paremmin.

VTT:n toteuttamassa ja Tekesin rahoittamassa ILCO-projektissa (Illustrative and participatory community planning) tutkitaan asukkaiden, yritysten ja päättäjien näkemyksiä tulevaisuuden osallistavan kaupunkisuunnittelun menetelmistä.

Ideana on kehittää nykyisen kaupunkisuunnittelun rinnalle uusia digitaalisia palveluita, joiden avulla voidaan esittää alustaviakin asumiseen vaikuttavia ratkaisuja. Palvelun avulla asukkaat voivat antaa entistä paremmin palautetta oman kuntansa tuleviin kaupunkisuunnitteluhankkeisiin ja -vaihtoehtoihin.

Tulevaisuudessa digitaaliset kaupunkisuunnittelupalvelut voisivat olla näkyvillä julkisissa paikoissa, joissa liikkuu paljon ihmisiä, kuten ostoskeskuksissa, rautatieasemalla, kunnan virastotalolla ja palvelupisteissä ja julkisissa liikennevälineissä. Lisäksi asukkaat voisivat tutustua suunnitelmiin kotona tavallisella tietokoneella ja omilla mobiililaitteillaan.

Palvelua voidaan soveltaa esimerkiksi viher- ja virkistysalueiden suunnitteluun ja rakentamiseen, täydennysrakentamishankkeisiin ja kokonaan uusien asuinaluekokonaisuuksien esittelyyn ja niiden yhteissuunnitteluun.

Tutkimuksessa haastateltavien näkemysten perusteella nykyisiä toimintatapoja voi parantaa kiinnittämällä huomiota erityisesti tiedon saatavuuteen ja osallistamisen oikeaan ajankohtaan. Erilaisten vaihtoehtoisten suunnitelmien esittäminen nähtiin tärkeäksi. Liian valmiita ja yksityiskohtaisia suunnitelmia tulisi välttää. Havainnollistamisen arvioitiin parantavan päätöksentekomateriaalin ymmärrettävyyttä ja avoimuutta. Työvälineillä toivottiin voitavan havainnollistaa ja verrata eri vaihtoehtoja sekä arvioida niiden välittömiä ja välillisiä vaikutuksia.

Tampereen demossa visualisoidaan viherkattoja ja kaupunkiviljelyä tulevassa Keskusareenan ympäristössä. Demon osoite: http://ilcocities.jj-net.fi/keskusareena

Kyselyyn kaupunkisuunnittelun menetelmistä voi vastata osoitteessa: http://tinyurl.com/vaikutavisioon

Fortum lisää panostustaan aaltovoimateknologioiden tutkimukseen

Fortum on ostanut 13,6 % vähemmistöosuuden suomalaisesta aaltovoimateknologiaa kehittävästä Wello Oy:stä. Yhtiön kehittämä teknologiaratkaisu ”Pingviini” perustuu veden pinnalla toimivaan laitteeseen, joka ottaa talteen aaltojen liike-energiaa ja tuottaa siitä generaattorin avulla sähköä. Pinnalla kelluvan laitteen etuna on vähäisempi ankkuroimisen tarve.

Fortumin näkemyksen mukaan käynnissä on asteittainen siirtymä kohti aurinkotaloutta, jossa energiantuotanto perustuu uusiutuviin energialähteisiin ja resursseja käytetään nykyistä tehokkaammin. Päästöttömänä energiantuotantomuotona aaltovoimalla voi vielä olla tärkeä rooli tulevaisuudessa, ja siksi myös Fortum osallistuu sen tutkimus- ja kehitystyöhön.

”Haluamme olla mukana kehityksen kärjessä, ja osallistumme siksi erilaisten aaltovoimateknologioiden kehittämiseen”, Fortumin teknologiajohtaja Heli Antila sanoo. ”Wellon teknologiaratkaisu on toimintaperiaatteeltaan erityisen mielenkiintoinen ja siinä yhdistetään uusia innovaatioita olemassa oleviin teknologioihin.”

Wellon toimitusjohtaja Aki Luukkainen näkee yhteistyön Fortumin kanssa luontevana vaiheessa, jossa Wello on siirtymässä teknologian kehittämisestä kaupalliseen pilotointiin. ”Tämä on erinomainen esimerkki pienen ja suuren yrityksen yhteistyöstä, jolla voidaan nopeuttaa huomattavasti uuden teknologian kehittämistä kaupalliseksi tuotteeksi. Wello ja Fortum voivat yhdessä ottaa merkittävän askeleen tällä kehittyvällä uusiutuvan energian alueella.”

Ciegus tuo markkinoille potilasturvallisuutta parantavan tietopalvelun

Ciegus tuo markkinoille potilasturvallisuutta parantavan lääkkeiden tunnistus-, tieto- ja kommunikaatiopalvelun

Ciegus tuo markkinoille potilasturvallisuutta parantavan lääkkeiden tunnistus-, tieto- ja kommunikaatiopalvelun
LääkeTabletti on kotimainen, helppokäyttöinen apuväline, joka tuo lääkkeiden kuvat, lääketiedon ja lääkkeisiin liittyvän kommunikaation hoitotilanteisiin. Palvelu on optimoitu nimensä mukaisesti tableteille, jotka ovat edullisia ja pienikokoisina kulkevat vaivattomasti mukana. Palvelu ei vaadi jatkuvaa verkkoyhteyttä, ja se sopii sekä sairaala-, hoitolaitos- että kotikäyttöön. Palvelun on kehittänyt Ciegus Digital Health yhteistyössä terveydenhuollon toimijoiden kanssa.

LääkeTabletti on käytössä mm. Katriinan sairaalassa. Hoitajat ovat antaneet positiivista palautetta LääkeTabletin helppokäyttöisyydestä ja siitä, että palvelusta saa luotettavaa kuvallista tietoa lääkkeistä. Lisäksi hoitajat kokevat turvallisuuden ja varmuuden tunteensa kohonneen. ”LääkeTabletin selkeä positiivinen puoli on sen antama varmuus hoitohenkilökunnalle”, toteaa osastonhoitaja Katja Blomberg.

Lääketietosisällön palveluun tuottaa Lääketietokeskus. ”Yhteistyö Cieguksen kanssa on lähtenyt ketterästi käyntiin. Aktiivinen dialogi Cieguksen ja LääkeTablettia käyttävien terveydenhuollon ammattilaisten kanssa auttaa myös meitä kehittämään uusia, potilasturvallisuutta parantavia lääketietosisältöjä”, kertoo johtaja Topi Hanhela Lääketietokeskuksesta. ”Olemme ilolla mukana kehityksessä, joka tähtää lääkehoitoprosessien tehostamiseen uuden teknologian avulla ja tarjoamme sovellukseen luotettavaa, ajantasaista ja käyttötarkoitukseen räätälöityä lääketietoa”, Hanhela jatkaa.

”LääkeTabletti-idea syntyi Vantaan kaupungin Sairaalapalveluiden, Laurea-ammattikorkeakoulun ja yritysten yhteisessä Toimiva sairaala -hankkeessa”, kertoo Cieguksen Kari Paukkeri. ”Palvelun kehittämisessä aivan ensiarvoista on ollut mutkaton yhteistyömme Lääketietokeskuksen ja sairaaloiden osaavan henkilökunnan kanssa.”

LääkeTabletin jatkokehitystyön yhtenä tavoitteena on ns. closed loop -järjestelmä, jossa potilaan lääkehoidosta saadaan reaaliaikaista palautetta.

Uusi yritys laskee magneettikuvausten hintoja

Uusi yritys laskee magneettikuvausten hinnat kuluttajille jopa seitsemäsosaan siitä mitä perinteiset yksityiset toimijat laskuttavat potilailta, lupaa uuden Cityterveys Oy:n perustaja ja Terveystalonkin toimitusjohtana toiminut Martti Kiuru.

Tampereelta toimintansa aloittava Cityterveys laskee muun muassa magneetti- ja ultraäänikuvauksen hintoja merkittävästi. Magneettikuvaus maksaa potilaalle kelakorvauksen jälkeen tarpeesta riippuen tyypillisesti 500-1000 euroa. Cityterveys tekee kuvauksen ja antaa radiologin lausunnon kiinteään 138 euron hintaan.

Cityterveys on terveydenhuollossa pitkään toimineiden ammattilaisten perustama uusi yritys, joka tuottaa potilaille ja heitä hoitaville lääkäreille diagnostiikkaa nopeasti ja merkittävästi nykyisiä hintatasoja edullisemmin. Lääkärin vastaanottopalveluita yritys ei tuota.

Yrityksen perustajana toimii muun muassa Terveystaloa viisi vuotta johtanut Dosentti, LT, Radiologian erikoislääkäri Martti Kiuru .

“Magneetti- ja ultraäänitutkimuksista on pitkään pyydetty huomattavasti korkeampia hintoja kuin niiden tuottaminen maksaa yrityksille. Tämä rajaa useiden potilaiden mahdollisuuksia saada parasta mahdollista diagnostiikkaa. Ilman riittävää diagnostiikkaa määrätty hoito ei välttämättä ole optimaalista tai voi olla jopa haitallista. Keskittymällä ainoastaan diagnostiikkaan saamme pidettyä hinnat merkittävästi kilpailijoita alhaisempina”, Kiuru sanoo.

Ketjun ensimmäinen toimipiste avautui juuri elokuun alussa Tampereella. Tavoitteena on avata tämän vuoden loppuun mennessä vielä kaksi-kolme uutta toimipistettä muualle Suomeen. Cityterveys on kotimainen, ketjuihin ja perinteisiin terveyspalvelutarjoajiin kuulumaton itsenäinen toimija ja sen perustajilla on vuosien kokemus diagnostiikasta.

“Jotta voimme kilpailla suurten ketjujen ja muiden perinteisten toimijoiden kanssa meidän on panostettava kaikessa äärimmäiseen laatuun, sekä käyttämiemme laitteiden että asiantuntijoidemme osalta. Siksi käytämme ainoastaan nykyaikaista välineistöä, esimerkiksi 1,5 Teslan korkeakenttäistä magneettikuvauslaitteistoa ja tutkimuksista lausunnon antavat suomalaiset kokeneet radiologit”, kertoo Kiuru.

Teknologiateollisuuden liikevaihto väheni

Tilausten kasvu pysähtynyt – tilanne Venäjällä vaikuttaa jo

Teknologiateollisuuden liikevaihto oli tammi-huhtikuussa hieman pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Tilausten kasvu on pysähtynyt. Venäjän tilanne leikkaa jo teknologiateollisuuden vientiä. Suomen talous ei selviä ilman yksityisten investointien merkittävää lisäystä.

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa oli 65,2 miljardia euroa vuonna 2013. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa liikevaihto oli hieman pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Liikevaihto väheni eniten metallien jalostuksessa sekä elektroniikkateollisuudessa. Tietotekniikka-alalla liikevaihto kasvoi 13 prosenttia.

Keväällä raportoitu tilausten kasvu on pysähtynyt kevään ja alkukesän aikana. Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa seitsemän prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna 2013 ja kolme prosenttia pienempi kuin maaliskuun lopussa. Positiivinen kehitys tarjouspyynnöissä on jatkunut, mutta aikaisempaa heikompana.

Teknologiateollisuuden yritysten Suomessa olevan henkilöstön määrän väheneminen jatkui tammi-kesäkuussa, ja kesäkuun lopussa henkilöstöä oli noin 278 000. Määrä on vähentynyt 48 000:lla vuoden 2008 jälkeen.

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan syksyllä suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Ukrainan kriisi, Venäjän taantuma ja talouspakotteet heikentävät teknologiateollisuuden mahdollisuuksia päästä kasvuun.

Teknologiateollisuuden vienti Venäjälle väheni tammi-huhtikuussa 18 prosenttia viimevuotisesta. Terästuotteiden ja värimetallien viennin arvo Venäjälle puolittui viimevuotisesta. Venäjän talouspakotteiden kaikki vaikutukset eivät kuitenkaan ole vielä selvillä. Riskinä on, että kriisi leikkaa teknologiateollisuuden vientiä Venäjälle jatkossa entistä enemmän.

Suomeen ei investoida

Talous ei kasva pitkällä aikavälillä ilman investointeja. Teollisuuden tuotantokapasiteetin määrä Suomessa on vuoden 2008 jälkeen vähentynyt selvästi. Teollisuuden investoinnit ovat nyt 27 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2008, ja tälle vuodelle ennakoidaan nollakasvua. Investointeja jarruttavat maamme korkea kustannustaso, yritysten heikko kannattavuus, yritysverotuksen poukkoilevuus ja verojärjestelmän heikot investointikannusteet.

Jatkuvasti paisuvan julkisen sektorin kokoa olisi pienennettävä, jotta verorasitusta olisi mahdollista vähentää ja valtion velkaantuminen lopettaa.

Lisäksi julkisen talouden kestävyysvajetta supistavasta eläkeratkaisusta on sovittava nopeasti siten, että keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousee vuoteen 2025 mennessä vähintään 62,4 vuoteen. Tulevan syksyn aikana on myös löydettävä keinot, joilla nykyisen työrauhajärjestelmän epäkohdat ja ongelmat voidaan ratkaista.

Kilpailukyky muistettava budjettiriihessä

Teknologiateollisuus muistuttaa Stubbin hallitusta hallitusohjelmassa antamastaan lupauksesta, ettei teollisuudelle tule lisärasitteita. Tämän vuoksi edellisessä kehysriihessä tehty päätös kaivosteollisuuden energiaveron kiristämisestä on peruttava.

Hallituksen on myös edistettävä digitaalisia palveluja ja palvelujen kilpailuttamista julkisen sektorin rakennemuutoksen yhteydessä.

Lupaprosesseja on niin ikään sujuvoitettava, jotta teollisuuden investoinnit saadaan nopeammin eteenpäin. Suomen on elintärkeää investoida korkeaan osaamiseen ja uudistumiseen.

3D-tekniikka tehostaa kellotuotantoa

Teknologia kehittyy, eivätkä rannekellot ole poikkeus sääntöön. Uusista älykelloista huolimatta myös perinteisille ajannäyttäjille löytyy kysyntää. Dassault Systémesin 3DEXPERIENCE-teknologian avulla sveitsiläinen kellovalmistaja Eterna on onnistunut vähentämään koekappaleiden tuotannosta syntyvää jätteiden määrää ja kehittämään näin entistä tehokkaampia ratkaisuja.

3DEXPERIENCE-mallinnustekniikan avulla uusiin Eterna kykenee testaamaan kellojaan virtuaalisesti.

”3D-teknologian avulla näemme potentiaaliset ongelmat jo suunnitteluvaiheessa. Näin säästämme aikaa, rahaa ja ympäristöä”, kertoo Paride Della Corte, Eternan CNC-tuotannon päällikkö ja turvallisuuskoordinaattori.

Hienovaraista ja tarkkaa työtä

3DEXPERIENCE-alusta sisältää DELMIA V6 -ohjelman, jota käytetään tuotteiden valmistuksessa. Visuaaliset 3D-esitykset tehdään CATIA-ohjelmalla.

”Kellojen valmistus on hienovaraista työtä. Yrityksemme hyväksyy vain täydellisen lopputuloksen. DELMIA-työkalulla voin luoda simulaation kellon mekanismien toiminnasta ja varmistaa, että mekanismit toimivat myös oikeassa elämässä. Jos jokin osa osoittautuu toimimattomaksi, voin tehdä itse tarvittavat muutokset CATIA-ohjelmalla. Kun olen varmistanut osien toimivuuden virtuaalisesti, ne siirtyvät suoraan tuotantoon. Tuotantoketju lyhenee, kun osa on oikeanlainen jo ensimmäisellä valmistuskerralla, Della Corte selittää.

Dassault Systémesin ENOVIA-ohjelman avulla Della Corte hallinnoi ja kehittää valmistukseen liittyviä tietokantoja.

”Ensin tarkistan järjestelmästä, onko tarvittavan osan valmistukseen olemassa työkalua. Jos työkalua ei löydy, luon sen itse CATIA V6-ohjelmalla. Sitten se tallennetaan ENOVIA-järjestelmään myöhempää käyttöä varten, Della Corte täsmentää.

Haja-asutusalueiden laajakaistahankkeet kiinnostavat

Haja-asutusalueiden laajakaistahankkeille tarkoitetusta 64 miljoonan euron investointituesta yli puolet eli 32,9 miljoonaa euroa on jo jaettu. Vajaa neljännes eli 14,2 miljoonaa tuesta on jo maksettu. Tuki maksetaan vasta hankkeen valmistuttua. Osaan hankkeista on mahdollista saada tuen ennakkomaksu, joka on puolet myönnetyn tuen määrästä.

Viestintävirasto on vuodesta 2011 lähtien myöntänyt tukea valokuituverkon rakentamiseen haja-asutusalueille. Laajakaista 2015 -hankkeiden valmistelu eri puolilla Suomea on käynnistynyt vuoden 2009 alussa ja ensimmäisten hankkeiden rakentaminen käynnistyi kesällä 2010. Tuettujen verkkojen rakentaminen voi jatkua vielä vuoden 2017 kesään saakka eli hankkeiden toteuttamisen osalta on edetty jo hieman yli puolivälin. Meneillään on toinen kesä, jolloin tuettuja verkkoja rakennetaan erittäin aktiivisesti eri puolilla Suomea.

Lähes 3,5 miljoonan euron tuki myönnettiin Ilomantsin kunnan miljoonahankkeelle

Tähän mennessä suurin laajakaistaverkon rakennushanke sijaitsee Pohjois-Karjalan Ilomantsissa, jonne Viestintävirasto myönsi tukea 3 490 800 euroa. Ilonet Oy:n hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 14,6 miljoonaa euroa. Hanketta rahoittaa myös Ilomantsin kunta omalla maksuosuudellaan. Tuen avulla rakennetaan koko Ilomantsin kunnan kattava valokuituverkko, jossa tarjotaan huippunopeita 100 Mbit/s -laajakaistaliittymiä. Verkon rakentaminen on jo käynnistynyt ja verkon on arvioitu valmistuvan vuoden 2016 loppuun mennessä.

Kiinnostus hankkeisiin on pysynyt korkealla, mutta hakijoilla on huoli tukirahan riittävyydestä

Viestintävirastossa on vireillä hakemuksia noin 39 miljoonan euron edestä.

Uusien hankkeiden käynnistämistä suunnitellaan koko ajan eri puolilla Suomea ja hakijoilla on huoli siitä, riittääkö hankkeelle varattu raha kaikkien suunnitteilla olevien hankkeiden toteuttamiseen. Tarvetta tuelle on selkeästi, sillä nyt nopean, vähintään 30 Mbit/s -mobiililaajakaistan saatavuus kaupunkien ja taajamien ulkopuolella on todella heikko. Vain 2,9 prosentilla alueista, joille valtiontuki kohdistuu, on saatavilla nopea mobiililaajakaista, toteaa päällikkö Päivi Peltola-Ojala.

Viestintäviraston on tehtävä päätökset hankkeille myönnettävästä tuesta vuoden 2015 loppuun mennessä ja hankkeiden verkkojen tulee olla valmiit ja maksupäätökset tehty vuoden 2017 loppuun mennessä.

Neuvottelut Suomenlahden LNG-tuontiterminaalista jatkuvat

Suomalainen energiayhtiö Gasum sekä virolainen energiayhtiö Alexela ovat esitelleet tänään EU-komissiolle ja molempien maiden hallitusten edustajille ehdotuksensa Suomenlahden rannalle suunnitellusta nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontiterminaalista.

Tänään käytyjen neuvottelujen mukaan ehdotus ei ollut EU-komission näkökulmasta tukikelpoinen osana ns. PCI-hankkeita (Projects of Common Interest), joilla parannetaan Euroopan energiainfrastruktuuria. Gasum ja Alexela jatkavat neuvotteluja yhteistyömallista.

”Gasum jatkaa tuontiterminaalin suunnittelua Etelä-Suomeen, jolla pystytään varmistamaan ja monipuolistamaan nesteytetyn maakaasun saatavuutta asiakkaillemme tällä alueella sekä merenkulussa, teollisuudessa että raskaassa liikenteessä. Valmistuessaan terminaali myös vahvistaisi maakaasun huoltovarmuutta entisestään”, sanoo Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen.

Suomen ja Viron välisen Balticconnector-yhdysputken osalta Gasumin ja virolaisen siirtoyhtiön Võrguteenusin tekemissä ylätason selvityksissä on hahmotettu edellytykset yhdysputken rakentamiselle. Selvitykset esiteltiin EU-komissiolle ja molempien maiden hallitusten edustajille tänään. Osapuolet jäävät odottamaan viimeisiä kannanottoja Balticconnectorista annettuun ehdotukseen. Balticconnectorin toteutuminen edellyttää myös Baltiassa muiden kaasuinfrastruktuurihankkeiden kehittämistä ennen kuin yhdysputken kytkeytyminen Euroopan kaasuverkostoon on mahdollista.

Pohjoismaiden suurin LNG-toimija parantaa kaasun tarjontaa Pohjoisella Itämerellä

Gasumin helmikuussa tekemä Skangass-yrityskauppa yhdistää maantieteellisesti Suomen, Norjan ja Ruotsin markkinat, jolloin koko markkina-alueelle pystytään tarjoamaan kilpailukykyistä nesteytettyä maakaasua. Poriin rakennettava LNG-terminaali mahdollistaa LNG:n toimitukset merenkulun ja paikallisen teollisuuden tarpeisiin jo vuonna 2016. Valmistuessaan Porin LNG-tuontiterminaali kykenee palvelemaan koko länsirannikkoa Hangosta Kokkolaan asti. Skangass ei vielä ole tehnyt investointipäätöstä tuontiterminaalin rakennushankkeessa, mutta on aloittanut maanrakennustyöt nopeuttamaan terminaalin varsinaisen rakennustyön aloittamista investointipäätöksen jälkeen. Skangass on hakenut työ- ja elinkeinoministeriöltä investointitukea LNG-terminaalille ja hakemus on edennyt kohti tukipäätösesitystä.

Gasumilla on myös osuus Manga LNG Oy:ssä, jonka tarkoituksena on rakentaa Tornion Röyttään LNG- tuontiterminaali. Terminaali pystyy palvelemaan merenkulun ja paikallisen teollisuuden asiakkaita pohjoisessa yli maarajojen.

Gasum investoi Suomen kaasuinfrastruktuurin kehittämiseen yhtiölle keskeisillä kasvualueilla ja kehittää suomalaista energiainfrastruktuuria ympäristöystävällisin ratkaisuin. Suunnittelutyö Suomenlahden tuontiterminaalin ja Balticconnectorin osalta jatkuu ja Skangass-yrityskaupan sekä muiden suunnitteilla olevien LNG-terminaalien myötä Gasum pystyy tarjoamaan kilpailukykyistä energiaa entistä paremmin pohjoismaisten asiakkaiden tarpeisiin.

Audico Systems ja Starlike yhdistyvät

Audico ja Starlike yhdistävät liiketoimintansa. Yritysjärjestelyn myötä syntyy liikevaihdolla mitattuna Suomen suurin audiovisuaalisten ja esitysteknisten ratkaisujen sekä laitteiden toimittaja.

– Tuotevalikoimamme täydentävät toisiaan erinomaisesti. Audico on keskittynyt yritysten, koulujen, kauppakeskusten, risteilijöiden, kirkkojen sekä muiden julkisten tilojen äänentoistoratkaisuihin ja AV-järjestelmien kokonaistoimituksiin sekä laitteiden valmistukseen ja maahantuontiin. Starlike on puolestaan johtava toimija muun muassa teattereiden, konserttisalien ja muun esittävän taiteen äänentoistossa ja valaistuksessa. Yhdistymisen kautta saamme osaavat ihmiset samaan taloon, ja yhdessä pystymme tarjoamaan asiakkaille entistä kokonaisvaltaisempaa palvelua, kertoo Audico Systems Oy:n toimitusjohtaja Harri Leiva .

– Yritysjärjestelyn myötä meillä on mahdollisuudet entistä tiiviimpään kumppanuuteen päämiestemme kanssa. Lisäksi voimme suunnata lisää resursseja myyntiin ja myynnin tukitoimintoihin sekä asiakkaiden koulutukseen.

Starliken nimi säilyy, ja nykyinen pääomistaja Juki Orpana ja toimitusjohtaja Mika Pynnönen jatkavat yrityksen palveluksessa osakkaina. Muu henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä uuden yrityksen palvelukseen.

Vahvuutta vastata AV-alan kehityksee
n

Yritysjärjestelyllä valmistaudutaan audiovisuaalisella alalla tapahtuviin muutoksiin. AV-sektori on lähestymässä ITC-alaa, mikä haastaa koko toimialan. Perinteisen osaamisen rinnalle tarvitaan syvempää tietoteknistä osaamista. Merkittävä osa nykyisistä AV-järjestelmistä liitetään verkkoympäristöihin. Järjestelyssä muodostuvalla yrityksellä on vahva osaaminen ja kokemus vaativien audiovisuaalisten ja esitysteknisten verkkoratkaisujen toimituksista.

– Käyttäjän kannalta tärkeintä on kokonaisuutta palveleva käyttöliittymä. Asiakkaat painottavat entistä enemmän käyttökokemusta ja haluavat luotettavia, helppokäyttöisiä ja turvallisia järjestelmiä. Myös elinkaari- ja ympäristöasiat ovat tärkeitä AV-investoinneissa. Mitä laajempi osaamisemme on, sitä paremmin pärjäämme tulevaisuuden muutoksissa, sanoo Mika Pynnönen.

Älyliikenne tarvitsee uudenlaista infrastruktuuria

Älyliikenne tarvitsee uudenlaista infrastruktuuria myös Suomessa

Liikenne ja liikkuminen ovat murroksessa ja älyliikenne kovassa nosteessa, kun tieto ja teknologia muuttavat toimintatapojamme. Liikennevirasto on osaltaan vahvasti mukana kehittämässä Suomen infrastruktuuria älyliikenteelle sopivaan suuntaan. Liikennevirasto käyttää esimerkiksi lähestyvän juhannusliikenteen yhteydessä jo olemassa olevia älyliikennesovelluksia.

Tiedon määrä ja sen hyödyntäminen kasvavat vauhdilla, mikä mahdollistaa uudenlaiset palvelut kaikilla väylämuodoilla. Liikkumisen siirtyminen palveluksi on trendi, joka voimistuu eri puolilla maailmaa. Tiedon ja teknologian vahvempi hyödyntäminen liikenteessä mahdollistaa lisäksi tuottavuuden parantamisen.

Myös Mobility as a service -ajattelu avaa uudenlaisen liiketoimintaympäristön ja uudet toimijat, kuten automatisaation ja ajoneuvojen robotisaation.

”Tulevaisuudessa älyliikenne tulee olemaan myös Suomessa yhä enemmän läsnä kaikkialla ja Liikennevirasto haluaa olla vahvasti mukana kehittämässä maamme infrastruktuuria älyliikenteelle sopivaan suuntaan”, sanoo Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen .

Esimerkiksi Liikenneviraston tieliikennekeskus kerää tietoa tieliikenteen sujuvoittamiseksi matka-aikajärjestelmän, liikenteen automaattisten mittausasemien ja liikennekameroiden kautta. Liikennevirasto käyttää olemassa olevia älyliikennesovelluksia muun muassa vilkkaan juhannusliikenteen yhteydessä.

”Näiden tietojen perusteella pystytään perinteisten liikennetiedotteiden lisäksi ohjaamaan vaihtuvilla tiedotus- ja kaistaopasteilla sekä nopeusrajoituksilla liikennettä jo kaukaa ennen varsinaista ruuhkakeskusta esimerkiksi lähestyvän juhannusliikenteen yhteydessä”, kertoo Liikenneviraston tieliikennekeskusten toiminnasta vastaava päällikkö Sami Luoma .

Ajoväylille ilmestyy yhä useammin autoja ja muita ajoneuvoja, jotka keskustelevat keskenään ja liikenneinfrastruktuurin kanssa.

”Tämänlainen ajantasaisen tilannetietoisuuden saaminen mahdollistaa kuljettajille turvallisempaa, sujuvampaa ja mukavampaa liikkumista – lopulta automaattisen liikenteen”, sanoo johtava asiantuntija Risto Kulmala Liikennevirastosta.

Suomalaista huippuosaamista älyliikenteessä on kehitetty myös meriliikenteessä. Tästä esimerkkinä on kaksisuuntainen navigointipalvelu, ENSI-palvelu ( Enhanced Navigation Support Information), joka parantaa alusliikenteen turvallisuutta Suomenlahdella. Palvelu otetaan käyttöön aluksi Suomenlahden öljytankkereilla ja on laajennettavissa koko merenkulkuun.

Älyliikenne on esillä tällä viikolla maanantaina alkaneessa maailmanlaajuisessa älyliikenteen kongressissa Helsingin Messukeskuksessa (ITS Europe Helsinki 2014). Kongressi kestää maanantaista torstaihin, ja sen yhtenä pääteemana on älyliikenteen ja bisneksen yhdistäminen.

Teknologia on murroksessa

Joustavuus, muutos ja innovaatiot ovat edellytyksiä yritysten selviytymiselle ja menestykselle kiihtyvässä teknologiamurroksessa. Tiedon teknologiasta ja tulevaisuuden tutkimuksesta vastaava johtaja Ahmad Qureshi puhui aiheesta 13.6. Future Infinite -konferenssissa Wanhassa Satamassa.

Reaaliaikaisessa yhteiskunnassa laitteet ja ihmiset ovat jatkuvassa yhteydessä ja vuorovaikutuksessa keskenään. Laitteiden ja ihmisen tuottama digitaalinen sisältö yli kymmenkertaistuu joka vuosi ja saavuttaa 35 000 exabittiä vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2015 mennessä maailmassa odotetaan olevan 25 miljardia internetiin kytkettyä laitetta, ja vuoteen 2020 mennessä jopa 50 miljardia kytkettyä laitetta. Digitaalisuuden kasvun ja IT-alan suuren murroksen taustalla ovat uudet teknologiat ja liiketoimintamallit.

”Yksikään toimiala ei ole teknologiamurrokselle immuuni. Muutoksen kärjessä kulkevat asiakaskeskeiset toimialat, kuten kaupan ala ja pankkitoiminta, mutta sama trendi etenee nopeasti myös yrityspalveluihin. Ympärillämme tapahtuvat muutokset mahdollistavat tulevaisuudessa nykyistä parempien ratkaisujen tarjoamisen asiakkaille. Asiakas on muutoksen keskiössä”, kertoo Tiedon teknologiasta ja tulevaisuuden tutkimuksesta vastaava johtaja Ahmad Qureshi .

Nopeat pärjäävät murroksessa

Uusi reaaliaikainen yhteiskunta on synnyttänyt myös uuden tietotalouden, jossa nopeus on valttia. Teknologian edelläkävijät hyödyntävät uusia teknologioita tarjotakseen asiakkailleen mahdollisimman hyvän kokemuksen. Tämä johtaa uuden ajattelutavan syntyyn.

“Liike-elämässä tunnettu käsite on edelläkävijän dilemma*: tietyillä markkinoilla uudet tulokkaat nousevat ohi asemansa jo vakiinnuttaneiden toimijoiden, sillä vanhat toimijat suuntaavat investointinsa kehittääkseen olemassa olevia palveluita tai tuotteita. Yleensä nämä toimijat huolehtivat asiakkaidensa tämänhetkisistä tarpeista, kun taas uudet tulokkaat voivat tuoda markkinoille jotain asiakkaiden tulevaisuudessa haluamaa”, jatkaa Ahmad Qureshi.

Liiketoiminnan muutos ei ole vapaasti valittavissa – se on väistämätöntä

Murrosvaiheessa tarvitaan kaksitahoista lähestymistapaa, jotta perinteinen liiketoiminta pystytään säilyttämään mahdollisimman kannattavana ja tuottavana, mutta samanaikaisesti pystytään luomaan uutta liiketoimintaa tutkimuksen sekä start-up-ajattelutavan kautta. Vakiintuneiden toimijoiden tulee tukea innovaatiokehitystä, mutta ne tarvitsevat myös oikeanlaiset valmiudet ja toteutustavan liiketoiminnan muutokseen, jotta he pystyvät uudistamaan itsensä lisäksi myös asiakkaansa.

”Historia on osoittanut, että kaikki asemansa vakiinnuttaneet toimijat eivät pysty muuttumaan. Perustavanlaatuisen muutoksen läpivieminen vaatii yritykseltä suurta kypsyyttä. Me Tiedolla olemme sitoutuneita muutokseen ja autamme asiakkaitamme siirtymään uudelle aikakaudelle”, sanoo Ahmad Qureshi.

Tieto on Helsingissä 11.–13.6.2014 järjestettävän Future Infinite -konferenssin ( http://www.futureinfinite.fi ) yhteistyökumppani. Tiedon teknologiasta ja tulevaisuuden tutkimuksesta vastaava johtaja Ahmad Qureshi on konferenssissa puhujana, ja hänen puheensa aihe on ”Murroksen anatomia – selviytyminen ja menestyminen muuttuvassa tulevaisuudessa”.

Lataa tutkimus liike-elämän murroksen tulevaisuudesta (englanniksi):
http://www.tieto.com/tieto-concepts/business-it-transformation/transformation-research

Lisätietoa tutkimuksesta

Tieto teetti syksyllä 2013 tutkimuksen liike-elämän murroksen tulevaisuudesta. Tutkimus toteutettiin sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin menetelmin. Yhtenä tutkimuksen osana toteutettiin verkkokysely suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten johtajien keskuudessa. Kyselyyn vastasi 500 johtajaa. Enemmistö vastaajista kuuluu ylimpään johtoon tai liiketoimintayksikön johtoon. Lisäksi tutkimukseen kuului Tiedon asiantuntijoiden haastatteluja sekä Helsingissä, Tukholmassa ja Oslossa järjestetyt alan johtajien paneelikeskustelu

Syksyn alihankintapahtuma luo läpileikkauksen alan tarjonnasta

Tampereella 16.–18.9.2014 järjestettävien kansainvälisten Alihankinta-messujen ohjelma on julkistettu. Kolmen messupäivän aikana on luvassa korkeatasoisia seminaareja, joissa nostetaan laajasti esille teollisuuteen, talouteen, tulevaisuuteen ja alihankintayritysten menestystekijöihin liittyviä aiheita. Alihankinnan teemana on tänä vuonna koneenrakennus, joka näkyy vahvasti ohjelmassa. Koneenrakennus koskettaa myös valtaosaa messujen tuhannesta näytteilleasettajasta.

– Alihankinnassa on esillä koko Suomen teollisuus ja sen kärkiyritykset. Tapahtuma luo läpileikkauksen alihankintateollisuuden tuotteisiin, palveluihin ja ratkaisuihin. Joka vuosi näytteilleasettajamme kehittävät noin 2000 uutta innovaatiota, joten yhtä tuoretta katsausta teollisuuden tarjonnasta ja näkymistä on suorastaan mahdotonta saada muualta. Näyttelytilat äärimmilleen täyttävä tapahtuma myytiin loppuun jo alkuvuodesta. Kuumimpia keskustelunaiheita ovat ilman muuta talousnäkymät, yritysten kilpailukykyä parantavat keinot ja kansainvälistymiseen liittyvät kysymykset. Koneenrakentamisen teema näkyy ohjelmassa, joka on nyt kokonaisuutena entistä monipuolisempi. Markkinoinnin tärkeys nousee myös esille uudella tavalla. Suomalaisilla teollisuusyrityksillä on olemassa hienoa osaamista ja upeita tuotteita, mutta ne pitää osata myös myydä, sanoo tuoteryhmäpäällikkö Jani Maja Tampereen Messut Oy:stä.

Suomen johtavan teollisuuden messutapahtuman avaa Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen. Teemapuhujana toimii Ponsse Oyj:n toimitusjohtaja Juho Nummela. Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry palkitsee avajaisissa vuoden 2014 alihankkijan ja päähankkijan. Avajaiset on tiistaina 16.9. klo 10.

Vientiteollisuus: Teollisuuden toimintaedellytyksiä parannettava

Kemianteollisuus, Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus pitävät tervetulleena tänään julkistettua Työ- ja elinkeinoministeriön selvitystä siitä, miten teollisuuden kilpailukykyä tulisi parantaa Suomessa. Liitot kuitenkin muistuttavat, että strategioiden laadinnasta olisi nyt ripeästi siirryttävä toimeenpanemaan niissä esitettyjä keinoja teollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi.

Raportti toteaa, että teollisuuspolitiikan tavoitteeksi tulee ottaa kestävän talouskasvun tukeminen. Suurimmat kasvumahdollisuudet ovat innovaatiovetoisilla ja luontaisten raaka-aineresurssien hyödyntämiseen liittyvillä toimialoilla eli cleantechissä, bio- ja luonnonvarataloudessa sekä digitalisaatiossa ja uusissa tuotantoteknologioissa.

”Kemianteollisuus on yksi harvoista toimialoista, joka on kyennyt kasvuun viime vuosikymmenen aikana. Useat globaalit haasteet edellyttävät kemian alan osaamista ja kaikki yhteiskunnan sektorit tarvitsevat kemiaa. Kemia on myös biotalouden mahdollistaja. Kilpailukyvyn kannalta on olennaista pitää huolta kemian ja kemian tekniikan osaamisesta sekä siihen liittyvän innovaatiojärjestelmän toimivuudesta. Elinvoimainen teollisuus tuo kasvua myös palveluihin”, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä.

”Runsaiden metsävarojemme hyödyntäminen luo biotaloudelle merkittäviä uusia kasvumahdollisuuksia. Samalla on huolehdittava siitä, että olemassa oleva teollisuus on kilpailukykyistä. Metsäteollisuus kaavailee mittavia investointeja Suomeen. Koska investoinnit tehdään vuosikymmeniksi, on teollisuuspolitiikan ja lainsäädännön on oltava johdonmukaista ja ennustettavaa. Suuret investoinnit lisäävät puun kysyntää, ja puumarkkinoiden toimivuutta tulee parantaa raaka-aineen tarjonnan lisäämiseksi”, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

”Cleantech ja digitalisaatio koskettavat horisontaalisesti kaikkia aloja. Suomella on luontaisia edellytyksiä olla johtava maa esimerkiksi energiatehokkuudessa, teollisessa internetissä ja datan tallennusliiketoiminnassa. Teollisuus- ja koulutuspoliittisten linjausten on omalta osaltaan rakennettava kasvualustaa uusille liiketoiminnoille näillä alueilla”, painottaa Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen.

Sähköbussi latautuu pian myös pysäkillä

Sähköbusseja voidaan ladata vuoden kuluessa myös bussiterminaalissa, päätepysäkillä tai linjalla, kun niitä on toistaiseksi ladattu vain varikolla. VTT:n koordinoimassa eBusSystem-hankkeessa pilotoidaan automaattisten latausjärjestelmien käyttöä Espoossa Tapiolan–Matinkylän alueella linjalla 11 ensi vuoden alusta. Hankkeella tähdätään siihen, että sähköbussit ja niiden latausinfrastruktuuri voidaan rakentaa kokonaisuutena mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Automaattisia latausjärjestelmiä on ensin koekäytettävä Suomen oloissa ja saatava niistä käyttökokemuksia, ennen kuin järjestelmät otetaan laajemmin käyttöön. Pilotointi tapahtuu yhteistyössä Veolian eBus-projektin kanssa, ja Veolian operoimia sähköbusseja varustetaan automaattisella latauslaitteella. Tavoitteena on myös saada kokeiluun kaksi bussia lisää vielä tämän vuoden aikana. Reitin varrella oleva pilotointivaiheen latauspiste on suunnitteilla Tapiolaan.

Käytännössä sähköbussin automaattinen lataus tapahtuu bussin katolle asennettavan virroittimen kautta, kun bussi ajaa esimerkiksi terminaaliin, päätepysäkille tai reitin varrella olevalle pysäkille, joiden yläpuolelle, noin 3 metrin korkeuteen on asennettu latausvirran syöttöpiste.

Latauksessa hyödynnetään mahdollisimman paljon sähköbussien normaaliin käyttöön liittyviä seisonta-aikoja, kuten aikataulun tasausta, odotusaikoja ja pysähdyksiä, bussilaitureita ja pysäkkejä, myöhemmin ehkä myös Matinkylään rakennettavaa bussiterminaalia. Esimerkiksi 2 minuuttia kestävällä 200 kilowatin latauksella voi ajaa sähköbussilla noin 6–8 kilometrin matkan. Tarvittavien latauspisteiden tai -kertojen määrä riippuu bussin akuston ja lataustehon mitoituksesta sekä reitin pituudesta.

HSL:n tavoitteen mukaan 8 % bussikannasta eli yli sata ajoneuvoa on sähköbusseja vuonna 2018. Sähköbussien lukumäärän kasvaessa tarvitaan automaattisia latauslaitteita, jotta kokonaisjärjestelmän kustannuksia saadaan pienennettyä ja tuotantoa tehostettua. Sähköbussit voivat tulla parhailla käyttöpaikoilla kaupunkiliikenteessä taloudellisesti kannattaviksi jo lyhyellä aikavälillä.

Suomeen on perustettu uusi yritys Ekabus Oy, jonka tavoitteena on kaupallistaa aiemmin eBus-projektissa kehitetty ja Veolian matkustajaliikenteessä testaama, VTT:n ja Metropolia ammattikorkeakoulun toteuttama suomalainen testisähköbussi.

Akusto on sähköajoneuvon kallein komponentti, ja sitä pienentämällä ja sen mahdollisimman tehokkaalla käytöllä yhdistettynä soveltuvaan latausinfrastruktuuriin voidaan parantaa järjestelmien taloudellista kilpailukykyä. Reitille solmupisteisiin sijoitetut latauslaitteistot voivat lisäksi palvella useammilla linjoilla liikennöiviä sähköbusseja.

Joukkoliikenteen lisäksi erittäin potentiaalisia sovellusalueita sähköisille hyötyajoneuvoille ovat korkean käyttöasteen ja hyvin määriteltyjen työsyklien tai reittien teolliset tuotantoympäristöt, kuten kaivokset, logistiikka ja satamat.

ECV-hankeverkosto edistää sähköisten hyötyajoneuvojen kehitystä

eBusSystem-projekti on osa merkittävää kansallista ja teollisuusvetoista, VTT:n koordinoimaa ECV (Electric Commercial Vehicles) -verkostohanketta, joka panostaa sähköisten hyötyajoneuvojen ja työkoneiden sekä niiden järjestelmien kehitykseen. Vuosina 2014–2016 toteutettavissa, elinkeinoelämän kanssa verkottuneissa tutkimus- ja kehityshankkeissa on mukana 30 yritystä sekä VTT:n lisäksi Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Vaasan yliopisto.

ECV-verkostossa on merkittävästi uusia yritysten kehityshankkeita erityyppisille sähköisille ajoneuvoille, liikkuville koneille ja näiden komponenteille. Verkostossa on mukana 13 yritystä omilla yrityshankkeillaan. Tämän ohella 24 yritystä osallistuu rahoitusosuudella alan kehitystä tukevaan julkiseen tutkimusprojektiin. Koko verkoston projektivolyymi on noin 18 miljoonaa euroa.

Tutkimusaiheita ovat akkuteknologia ja sen sovellukset, sähköbussien suorituskyky, mallinnus ja komponentit, hybridisähköiset työkoneet sekä sähköisiin ajoneuvoihin ja työkoneisiin liittyvät järjestelmätason lataustekniikka, sähköverkkoon kytkentä ja käyttövoimaenergian hallinta sekä konseptit eri käyttöympäristöissä.

ECV-verkoston hankekokonaisuus on osa Tekesin EVE-ohjelmaa ja liittyy läheisesti VTT:n TransSmart-kärkiohjelmaan.

Verkoston kärkihankkeessa, eBusSystem-projektissa, ovat omilla rinnakkaisilla yrityshankkeillaan mukana Helsingin Seudun liikenne HSL, Fortum Oyj, Espoon kaupunki ja Lahden kaupunki.

eBusSystem keskittyy liikenne-, lataus- ja energiajärjestelmiin liittyvään kehitykseen, automaattisten latausjärjestelmien pilotointiin Suomessa, latauspalvelun kehittämiseen ja kaupunkisuunnittelun sekä -infran liityntöihin. Tavoitteena on luoda kehittynyttä kotimarkkinaa ja saada myös uusia kaupunkeja liittymään mukaan sähköisen joukkoliikenteen kehitykseen. eBusSystem linkittyy läheisesti Espoossa käynnissä olevaan Veolian eBus-hankkeeseen.

Valmistavan teollisuuden hintakilpailukyky murroksessa

The Boston Consulting Groupin valmistavan teollisuuden hintakilpailukykyä ja sen muutoksia vuosina 2004–2014 selvittänyt tutkimus haastaa perinteiset käsitykset halpatuotantomaista. Esimerkiksi Kiina on menettänyt teollisuutensa hintakilpailukykyä Yhdysvaltoihin verrattuna.

– Verrattaessa eri maiden valmistavan teollisuuden hintakilpailukykyä esimerkiksi Kiinassa, Brasiliassa ja Itä-Euroopan maissa kustannustaso on noussut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan erityisesti USA ja Meksiko ovat onnistuneet parantamaan teollisuutensa kilpailukykyä, kertoo the Boston Consulting Groupin Pohjoismaiden teollisuussektorista vastaava partneri Pekka Vanne .

Kiinassa työvoimakustannukset suhteutettuna tuottavuuteen ovat nousseet lähes 200 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan maan teollisuuden hintakilpailukykyä rapistavat nousseet energiakustannukset.

The Boston Consulting Groupin (BCG) tutkimuksessa tarkasteltiin 25 suurimman teollisuustuotteiden vientimaan teollisuuden hintakilpailukykyä 2004–2014. Maat vastaavat yhdessä lähes 90 prosentista maailman valmistavan teollisuuden tuotteiden viennistä. Vertailu toteutettiin valmistavan teollisuuden hintakilpailukykyindeksillä, joka huomioi palkkojen, tuottavuuden, energiakustannusten ja valuuttakurssien kehityksen. Tutkimuksessa verrattiin myös Pohjoismaita muihin maihin.

Teollisuus palaa Yhdysvaltoihin

– Yhdysvaltain piristynyt kysyntä kotimarkkinoilla ja parantunut kilpailukyky houkuttelevat jälleen teollisuusyrityksiä siirtämään tuotantoaan takaisin Yhdysvaltoihin esimerkiksi Kiinasta. Pohjoismaihin verrattuna Yhdysvaltain vahvuutena ovat suurten kotimarkkinoiden ja edullisen energian lisäksi joustavat palkkaus- ja irtisanomiskäytännöt ja alhaisemmat työvoimakustannukset.

BCG:n arvion mukaan Yhdysvaltoihin on syntymässä 2,5–5 miljoonaa uutta työpaikkaa valmistavan teollisuuden ympärille vuoteen 2020 mennessä. Myös naapurimaa Meksiko on parantanut hintakilpailukykyään valmistavan teollisuuden kotimaana. Tutkimuksessa tarkastelluista merkittävistä teollisuusmaista Indonesia oli kustannuksiltaan edullisin.

Valmistavan teollisuuden työpaikat ovat kansantaloudellisesti tärkeitä, koska niiden kerrannaisvaikutukset työllistymiselle ovat merkittävät. Arvioiden mukaan yhden valmistavan teollisuuden työpaikan ympärille syntyy keskimäärin 2,2 uutta työpaikkaa erityisesti palvelusektorille.

Pohjoismaat takamatkalla kansainvälisessä vertailussa

Tutkimuksen mukaan Pohjoismaiden valmistavan teollisuuden hintakilpailukyky on samaa luokkaa Keski-Euroopan maiden, kuten Saksan ja Ranskan kanssa. Euroopan maita verrattaessa Iso-Britannia on Länsi-Euroopan kilpailukykyisin teollisuusmaa.

– Suomen vahvuuksia kansainvälisessä kilpailussa ovat koulutettu työvoima, kohtuuhintainen energia, luonnonvarojen saatavuus sekä vahva tutkimus- ja kehitysyhteistyö teollisuuden, yliopistojen ja valtion rahoittamien tutkimuslaitosten välillä. Tuotannon kotimaata valitessaan yritykset arvioivat pelkkien suorien kustannusten lisäksi myös esimerkiksi liiketoimintaympäristön toimivuutta, työlainsäädäntöä, koulutustasoa, verotusta ja poliittista vakautta. Näihin asioihin Suomella on mahdollisuus vaikuttaa, Vanne kertoo.

BCG:n vuonna 2013 julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja ovat vaarassa menettää arviolta yhteensä 200 000 valmistavan teollisuuden työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Suomea uhkaa arviolta 40 000 valmistavan teollisuuden työpaikan menettäminen.

Indeksi: kymmenen suurimman teollisuuden vientimaan teollisuuden hintakilpailukyky USA:han verrattuna (USA=100)*

Kiina 96
Saksa 121
USA 100
Japani 111
Etelä-Korea 102
Ranska 124
Italia 123
Alankomaat 111
Belgia 123
Iso-Britannia 109

*) Valmistavan teollisuuden hintakilpailukykyindeksi perustuu palkkojen, tuottavuuden, energiakustannusten ja valuuttakurssien kehitykseen. Maat ovat suuruusjärjestyksessä viennin koon mukaan.

Suuret yritykset hyötyivät kuluttajaelektroniikan kasvusta

Maailman 250 suurimman kuluttajatuoteyrityksen kasvu hidastui tilikaudella 2012. Yritykset onnistuivat kasvattamaan myyntiään vain noin viisi prosenttia. Listan kärjessä loistavat edelleen elektroniikka-alan toimijat. Alan suurimpia haasteita on pysyä globaalin kuluttajakäyttäytymisen muutoksen matkassa.

Deloitten kansainvälisen Global Powers of Consumer Products 2014 -tutkimuksen mukaan 250 suurimman kuluttajatuoteyrityksen yhteenlaskettu myynti ylitti 3 100 miljardia dollaria vuonna 2012 (sisältäen yritysten kesäkuun 2013 loppuun mennessä päättyneet tilikaudet). Kärkikymmenikköön sijoittuvien yritysten yhteenlaskettu myynti oli 900 miljardia dollaria. Suurin kuluttajatuoteyritys on kuudetta vuotta peräkkäin Samsung. Nokia tippui tämänvuotisessa listauksessa kymmenen suurimman joukosta sijalle 13. Toinen suomalaisyritys listalla on HKScan sijalla 231.

Kymmenen parhaan yrityksen joukosta merkittävää kasvua saavutti ainoastaan neljä yritystä: Samsung, Apple, Nestlé ja Unilever. Kuluttajaelektroniikkaa valmistaville yrityksille vuosi 2012 toi helpotusta edellisvuoden synkkyyteen. Japanilaisyritysten maltillinen toipuminen vuoden 2011 maanjäristyksestä ja tsunamista sekä kuluttajien kasvanut kiinnostus digilaitteita kohtaan nostivat liikevaihtoa lähes 10 prosenttia.

Matkapuhelimien ja älylaitteiden myynnin jyrkkä lasku pudotti Nokian kärkikymmeniköstä. Yrityksen liikevaihto laski jopa 22 %. Nokia teki kärjessä tilaa eteläkorealaiselle LG Electronicsille, jonka myynti on myös ollut laskussa – tosin vähemmän kuin Nokian. Toiseksi sijoittunut Apple jatkoi menestystarinaansa 45 prosentin liikevaihdon kasvulla.

”Maailmantalouden turbulenssi verotti kuluttajatuoteyritysten kasvunäkymiä. Sekä kypsillä markkinoilla että viennistä riippuvaisissa talouksissa toimialan kokonaiskasvuvauhti oli huomattavasti kahta edellisvuotta hillitympi. Raaka-aineiden hintojen kallistumisesta huolimatta yritysten kannattavuus on kuitenkin parantanut”, summaa Deloitten kaupan alan ja kuluttajatuotteiden toimialajohtaja Kari Ekholm.

Yrityskauppa-aktiivisuus kasvussa

Tutkimuksen mukaan globaalin talouden hatarasta elpymisestä huolimatta sijoittajat etsivät yhä yritysjärjestelymahdollisuuksia, jotka vahvistavat heidän strategisia asemiaan ja tukevat kasvutavoitteita. Yritysjärjestelyjen määrää kiihdyttivät helpottunut luotonsaanti, matala korkotaso, piristyneet pääomamarkkinat sekä joissain tapauksissa yritysten suurehkot käteisvarat.

Elintarvikeala on edelleen tärkeä toimiala yrityskaupoissa. Kesäkuussa 2013 tehtiin yksi elintarvikealan suurimmista yrityskaupoista kun Berkshire Hathaway ja 3G Capital ostivat H.J. Heinzin 28 miljardilla dollarilla.

“On jopa hieman yllättävää, että yrityskauppojen määrä kuluttajatuotetoimialalla on viime vuosina kasvanut, kun otetaan huomioon maailmantalouden hidas kehitys. Vuodesta 2014 on jo muotoutumassa merkittävä yrityskauppavuosi tällä toimialalla. Yrityskauppojen keskeisiä tavoitteita juuri nyt on lujittaa asemaa nykyisillä markkinoilla, päästä uusille maantieteellisille markkinoille ja näin rakentaa strategista kasvualustaa. Nopeamman kasvun maantieteelliset alueet houkuttelevat edelleen ostajia”, sanoo Deloitten yritysjärjestelypalveluista vastaava johtaja Eija Kuittinen.

Maantieteellisesti tarkasteltuna Afrikan ja Lähi-idän alueiden yritykset kasvoivat vuoden aikana nopeimmin (16,9 %). Seuraavana perässä tuli Latinalainen Amerikka (16,8 %) ja Aasian ja Tyynenmeren alue (5,6 %). Japanin maanjäristyksen vaikutukset painoivat yhä Tyynenmeren alueen kasvulukuja. Pohjois-Amerikan alueen kasvu putosi neljään prosenttiin. Hidastumisesta huolimatta alueen yritykset nauttivat edelleen vankasta kannattavuudesta. Euroopassa ranskalaisyritysten kasvuvauhti (6,6 %) päihitti saksalaiset (6,2 %) ja britannialaiset yritykset (4,8 %). Jo toista vuotta peräkkäin eurooppalaiset yritykset kasvoivat top 250 -yritysten keskiarvoa hitaammin. Nopeimmin kasvaneista viidestäkymmenestä kuluttajatuoteyrityksestä lähes kaksi kolmasosaa oli kehittyvillä markkinoilla toimivia yrityksiä.

Verkostoituneet kuluttajat vaativat entistä enemmän

“Merkittävin kuluttajatuoteyrityksiä kohtaava haaste tällä hetkellä on ratkaista kuinka selvitä kuluttajalähtöisessä globaalisti verkostoituneessa maailmassa. Selviytyäkseen ja kasvaakseen kannattavasti yritysten on opittava vastaamaan kuluttajien tarpeisiin – riippumatta siitä, mistä maasta tai kanavasta kysyntä kumpuaa. Yritysten on omaksuttava uusia menettelytapoja, kuten päästä päähän toimitusketjut, virtuaaliseen markkinaan pääsy, suorat kuluttajakanavat sekä lisäinvestoinnit kuluttajatietojen analysointiin. Globaalisti verkottunut kuluttaja on entistä vaikutusvaltaisempi kuluttaja – tämä on se todellisuus, jossa kuluttajatuoteyritykset nyt toimivat”, muistuttaa Ekholm.

EU:n patenttijäjestelmä uudistuu

Patenttijärjestelmä uudistuu, kun EU:n yhtenäispatentti ja uusi patenttituomioistuin ovat tulossa uudeksi vaihtoehdoksi Euroopassa. Suomi harkitsee osallistumista.

Elinkeinoelämä on selvittänyt uudistuksen vaikutuksia suomalaisille yrityksille. Selvitystä varten tehtiin laaja yrityskysely, johon saatiin runsaasti vastauksia. Kyselyä syvennettiin haastattelemalla sekä yritysten edustajia että alan asiantuntijoita.

Sen lisäksi, että selvitys kertoo uudistuksen vaikutuksista yrityksiin ja yleisemmin aineettomien oikeuksien hyödyntämiseen Euroopassa, se antaa yrityksille myös kattavasti tietoja uudesta järjestelmästä ja siitä, miten sitä voi omassa toiminnassaan hyödyntää.
Vaikutukset vaihtelevat

Selvityksen yleinen johtopäätös on, että uudella järjestelmällä on merkittäviä vaikutuksia patentointiin Euroopassa.

– Vaikutukset ovat kuitenkin hyvin erilaisia eri aloilla sekä erilaisten ja erikokoisten yritysten kohdalla. Moni kysymys on myös vielä vailla vastausta, koska yhtenäispatentin ja uuden tuomioistuimen kaikki yksityiskohdat eivät ole selvillä, Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Michaela Ramm-Schmidt toteaa.

Tässä vaiheessa voi siis vielä olla vaikea ottaa lopullista kantaa yhtenäispatenttiin ja uuteen patenttituomioistuimeen.

– Jotkut Euroopan maat ovat kuitenkin jo liittyneet uuteen järjestelmään, joten myös meidän pitää nyt miettiä, mitä haluamme, Ramm-Schmidt sanoo.

Selvitys syntyi elinkeinoelämän sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteishankkeena. Sen ohjausryhmään ja rahoittajiin kuuluivat Teknologiateollisuus ry:n lisäksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK, työ- ja elinkeinoministeriö, Keskuskauppakamari, Lääketeollisuus ry, Kone Oyj, Nokia Oyj ja Wärtsilä Oyj Abp. Selvityksen laativat Asianajotoimisto Bird & Bird Oy ja patenttitoimisto Boco IP Oy Ab.

– Työ on ainutlaatuinen Euroopassa, koska missään muussa maassa ei ole näin perusteellisesti selvitetty uuden patentointijärjestelmän vaikutuksia yrityksiin. Selvitys onkin herättänyt laajaa mielenkiintoa muissa maissa ja se tullaan kääntämään englanniksi kevään aikana, Michaela Ramm-Schmidt toteaa.

Dell:in mobiilisovelluksen avulla voi valvoa samalla useampia konesalikohteita

Dell kiihdyttää sovellusten suorituskykyä nopeuttamalla eniten käytetyn datan käyttöä

Dell Fluid Cache for SAN –ratkaisu nopeyttaa sovelluksia tuomalla datan lähemmäs palvelimia.

Ratkaisu nopeuttaa esimerkiksi tosiaikaista tapahtumankäsittelyä (OLTP), tiedon varastointia (BI), työpöydän virtualisointia (VDI) sekä pilvipalveluita. Teknologia hyödyntää PowerEdge -palvelimiin asennettuja PCI Express Flashlevyjä Compellent levyjärjestelmän välimuistina.

Dell Fluid Cache for SAN –ratkaisu on saavuttanut yli viiden miljoonan IOPS (input/output operations per second) -suorituskyvyn. Dell on testeissään todennut lisäksi tietokantojen vastausajoissa jopa 99 prosentin parannuksen, mahdollistaen yli kuusinkertaisen määrän samanaikaisia käyttäjiä. Suorituskykykyä kasvatettiin 2200 käyttäjästä 14 000 käyttäjään.

Älyliikenne tekee itärajan ylittävän matkustajaliikenteen sujuvammaksi

Helsingin ja Pietarin välinen älyliikennekäytävä tuo uusia palveluja matkustajille, yksityisautoilijoille ja joukkoliikenteelle. VTT:n ja Vediafi Oy:n johdolla kehitetty VEDIA-monipalvelu yhdistää nyt avatut uudet mobiilipalvelut, jotka sujuvoittavat itärajan ylittävää matkustajaliikennettä. Palvelut myös parantavat matkustuskokemusta ja liikenneturvallisuutta.

VEDIA-monipalvelu on keskeinen osa Helsinki–Pietari-älyliikennekäytävän suomalais-venäläistä älyliikenteen kärkihanketta. Hankkeessa luodaan viranomaisten, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyönä uusia älykkäitä liikennepalveluja rajan ylittävälle matkustajaliikenteelle.

Ensi vaiheessa avatut palvelut tulevat käyttöön tie- ja raideliikenteen käyttäjille, mutta tulevaisuudessa palvelut kattavat myös muita liikennemuotoja hyödyntävät matkaketjut.

Palveluista ensimmäisinä otetaan käyttöön automaattiset tiesää- ja kelitietopalvelut, automaattinen liikennehäiriötiedotus- ja varoitusjärjestelmä, reaaliaikainen liikenne- ja ruuhkatietopalvelu sekä julkisen liikenteen tietopalvelu.

Raideliikenteen käyttäjille VEDIA-palvelut avataan Helsingin ja Pietarin välillä liikennöivissä nopeissa Allegro-junissa. Palvelut toteutetaan VR:n junaverkkoon, ja ne ovat langattomasti junamatkustajien käytettävissä älypuhelimilla ja kannettavilla. VEDIA-junapalvelut tarjoavat matkustajille lisätietoja matkan edistymisestä, asematiedotteita, uutisotsikoita sekä kohdekaupunkien säätietoja ja jatkoyhteyksiä. VEDIA-palvelut tuotetaan junassa, jolloin mobiiliverkkojen huono kuuluvuus varsinkin raja-alueella ei häiritse junapalveluita.

Rajanylittäjien keskeisiksi ongelmiksi havaittiin mm. verkkovierailujen hinta ja toimintavarmuus, liikenne- ja tiesäätiedon huono saatavuus koko matkan ajalta sekä palveluiden huono käytettävyys ja saatavuus eri kielillä. Nämä kävivät ilmi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun erityisesti venäläisille rajanylittäjille tekemästä selvityksestä.

VEDIA-monipalvelussa verkkovierailuihin liittyviä ongelmia vähennetään tuomalla internetyhteys ja VEDIA-palvelut ilmaiseksi saataville Allegro-juniin sekä Vaalimaan raja-asemalle. Lisäksi venäläisen Yandex-Moneyn maksuratkaisu mahdollistaa DNA:n Prepaid-liittymien SIM-korttien rajoittamattoman datakäytön VEDIA:n mobiililla arvon latauspalvelulla. Vastaava palvelu on suunnitteilla myös Venäjälle matkustaville.

Hankkeessa pilotoitava ratkaisu perustuu avoimeen tiedonvaihtoon, jossa yhteistyötä rakennetaan molempien maiden viranomaisten sekä yritysten välillä. Tämä mahdollistaa liikenne- ja tiesäätietojen tuomisen kuluttajille mm. Rajaliikenne.fi:n sekä VEDIA:n sovelluksiin. VEDIA-monipalveluun liitetään myös online-tulkkauspalvelu sekä joukkoliikennetiedot, jotka tuovat jatkoyhteydet osaksi sovellusta. Tämän lisäksi mm. Helsingin raideliikenteen kertalippujen maksuissa voidaan hyödyntää VEDIAn mobiilia SMS-maksua.

Palvelujen toteuttamista varten on koottu palveluyhteenliittymä, FOR VEDIA, johon kuuluu toistakymmentä yritystä sekä Suomesta että Venäjältä. Toteuttajakonsortion vetäjänä toimii Vediafi Oy. Uusia palveluja esitellään myös Helsingissä kesäkuussa järjestettävässä älyliikenteen ITS Europe 2014 -kongressissa.

Monipalvelualusta toimii kaikissa mobiililaitteissa

”VEDIA-monipalvelumme perustuu laiteriippumattomaan HTML5-pohjaiseen käyttöliittymään, joka toimii kaikissa mobiililaitteissa. VEDIA-monipalvelu pitää sisällään yrityskonsortiomme monivuotisen kokemuksen erilaisista palvelukokeiluista sekä Venäjä-yhteistyön kehittämisestä erityisesti VTT:n kanssa, mikä luo hyvät edellytykset kasvavaan palvelutarjoamaan Suomessa ja vientimarkkinoilla”, toteaa Vediafi Oy:n toimitusjohtaja Lauri Lankinen .

”On tärkeää, että palveluita kehitetään yhteistyössä julkisen sektorin, yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Näin taataan liikkujille kattava palveluvalikoima ja varmistetaan niiden yhteentoimivuus ja jatkuvuus sekä uusien innovatiivisten palveluiden kehittäminen myös tulevaisuudessa”, sanoo asiakaspäällikkö Karri Rantasila VTT:ltä.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen ja Venäjän julkisten ja yksityisten organisaatioiden kanssa. Suomessa hankkeen ohjaamisesta vastaa liikenne- ja viestintäministeriö. Sen lisäksi palvelujen toteuttamisessa ovat vahvasti mukana myös Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.

VEDIA -monipalvelu löytyy linkistä: http://www.vedia.fi