IR-UWB vastaanotinrakenteiden suorituskykyä parannellaan

Tutkimuksessa kehitettiin olemassa olevien standardien ratkaisuihin liittyviä parannusehdotuksia, joita esitettiin muutamissa tähän väitöskirjaan sisällytetyissä artikkeleissa. Yhdestä ehdotuksesta tehtiin myös PCT-sopimuksen alainen patentointihakemus. Lisäksi yhdessä tähän väitöskirjaan sisällytetyssä artikkelissa on paitsi laaja kirjallisuuskatsaus, sisältäen katsauksen muiden tekemiin IR-UWB-tutkimuksiin, myös olemassa olevien standardien fyysisten kerroksien määritykset, koskien IR-UWB-teknologiaa ja tärkeimmät maailmanlaajuiset UWB-tekniikkaa koskevat signaalin tehotiheysmääräykset.

Erittäin laajakaistainen impulssiradioteknologia (IR-UWB) tarjoaa potentiaalisen vaihtoehdon yksinkertaisille, edullisille ja matalan tehonkulutuksen omaaville lähetin–vastaanotin-ratkaisuille, jotka soveltuvat lyhyen kantaman sensoriverkkoihin. Nämä sensoriverkot ovat monikäyttöisiä soveltuen esimerkiksi tulevaisuuden esineiden internetin (IoT) tiedonsiirtoratkaisuiksi. Esimerkiksi sairaanhoidon ja terveydenhuollon asiayhteyksissä käytetään monesti termiä langaton kehoverkko (WBAN), joka voidaan asentaa monenlaisiin eri sovelluskohteisiin, kuten autoon tai vaikkapa robotin ”keholle”.

Tässä väitöskirjassa on tutkittu tietokonesimulaatioiden avulla erilaisten IR-UWB vastaanotinrakenteiden suorituskykyä sairaalaympäristöä mallintavissa radiokanavissa. Tutkimuksen painopiste on vastaanottimissa, jotka kykenevät vastaanottamaan joko IEEE 802.15.4-2015- tai IEEE 802.15.6-2012-standardeissa määritellyn signaalin. Sairaalaympäristöä mallintavat radiokanavat perustuvat kahden toisistaan riippumattoman tutkijaryhmän mallinnuksiin, jotka sisältävät sekä keholta–keholle että keholta–kehon ulkopuolelle -radiokanavamallit.

– – –

Diplomi-insinööri Ville Niemelä väittelee Oulun yliopistossa 10.3.2017. Tietoliikennetekniikan alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Evaluations and analysis of IR-UWB receivers for personal medical communications (IR-UWB vastaanottimien arviointi ja analysointi henkilökohtaista lääketieteellistä tiedonsiirtoa varten).

Mainokset

Ydinvoimaloiden turvallisuus paranee mallinnustekniikan avulla

Ydinvoimaloiden turva-automaatiojärjestelmien varmentaminen on erittäin haastavaa, eikä perinteisillä menetelmillä, kuten testauksella ja simuloinnilla, useinkaan saavuteta täydellistä kattavuutta. VTT:n tutkija Jussi Lahtinen tutki väitöstyössään laskennallisesti vaativaa mallintarkastusta, jolla löydetään tehokkaasti piilevät suunnitteluvirheet.

Ydinvoimaloissa käytetyt turva-automaatiojärjestelmät perustuvat useimmiten digitaaliseen tekniikkaan. Lahtinen kehitti väitöstyössään digitaalisten turvajärjestelmien mallintamiseen ja testaukseen liittyviä menetelmiä sekä tekniikkaa laajojen modulaaristen järjestelmien automaattiseen oikeellisuuden varmentamiseen.

Väitöstyössä kehitettiin myös mallinnustekniikkaa, joka mahdollistaa järjestelmän vikasietoisuuteen liittyvien ominaisuuksien tarkastelemisen laajoissa järjestelmissä. Tekniikka on askel kohti todennäköisyysperusteisen riskianalyysiin ja mallintarkastuksen integraatiota.

Väitöstyön tulokset ovat merkittäviä ydinvoimaloiden turvallisuuden kannalta, sillä kehitettyjä tekniikoita voidaan käyttää varmistamaan turva-automaatiojärjestelmien suunnittelun virheettömyys.

Mallintarkastusta käytetään jo suomalaisten ydinvoimaloiden turva-automaatiojärjestelmien varmentamisessa. Väitöstyön myötä mallintarkastuksen skaalautuvuus ja käyttökelpoisuus ovat myös parantuneet. Työn voi nähdä osana jatkumoa kohti yhä suurempia laitostason malleja ja uusia kokonaisvaltaisia tapoja analysoida turvallisuutta.

Jussi Lahtisen väitöstyö laajojen ydinvoimaloiden turva-automaatiojärjestelmien mallintarkastuksesta tarkastetaan 7.10. Aalto-yliopistossa.

Insinööreistä alkaa pian olla pulaa – koulutukseen toivotaan lisää hakijoita

Kevään yhteishaussa ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutukseen haki noin 1 500 opiskelijaa vähemmän kuin viime vuonna. Luku on hälyttävä, sillä Suomea uhkaa jo nyt insinööripula.

Insinööriopintonsa syksyllä aloittava saa valmistuessaan todennäköisesti kilpailuttaa työpaikkansa. Lähivuosina insinöörejä jää paljon eläkkeelle ja jo nyt työpaikkoja on enemmän tarjolla kuin valmistuvia insinöörejä. Arvion mukaan insinöörejä valmistuu avoimiin työpaikkoihin nähden vuosittain yli 200 liian vähän.

Varman työpaikan lupauksesta huolimatta kevään yhteishaussa hakijoita oli insinöörikoulutukseen hieman alle 17 000, joka on noin 1 500 hakijaa vähemmän kuin viime keväänä.

– Hakijamäärä on pettymys, koska odotimme selkeää nousua. Vetovoimaan vaikuttaa varmasti se, että edelleen insinöörikoulutusta pidetään puhtaasti matemaattisena alana ja laskemisena, sanoo oppimisjohtaja Tapani Martti Metropolia Ammattikorkeakoulusta.

– Todellisuudessa insinöörityö on soveltamista ja ongelmien ratkaisemista. Laskeminen on hyvin pieni osa työtä ja siitäkin tietokoneet hoitavat suurimman osan, Martti lisää.

Hakijamäärän kokonaislaskusta huolimatta esimerkiksi Metropolia Ammattikorkeakoulun koulutusohjelmiin hakijoita oli viime vuotta enemmän sähkö- ja automaatiotekniikkaan, rakennustekniikkaan sekä energia- ja ympäristötekniikkaan.

Digiosaajista tarvetta myös insinöörialoilla

Martin mukaan kovaa vauhtia kehittyvä digitalisaatio on kasvattanut digiosaajien kysyntää myös perinteisillä insinöörialoilla. Wärtsilän energiaratkaisuliiketoiminnan henkilöstöjohtaja Minna Blomqvist vahvistaa kehityksen.

– Vaikka Wärtsilä edustaa raskasta teollisuutta, digitalisaatio avaa uudenlaisia mahdollisuuksia ja sen alan osaajia tarvitsemme tulevaisuudessa ehdottomasti lisää, Blomqvist sanoo.

Mielikuva insinööristä yksin tekemässä laskelmia onkin jäämässä historiaan.

– Kommunikaatio- ja yhteistyötaidot sekä johtaminen nousevat yhä enemmän esiin myös perinteisissä insinööritöissä, Blomqvist linjaa.

Blomqvist toivoo, että erityisesti naiset innostuisivat hakemaan alalle aikaisempaa innokkaammin.

Finnair lisää langattoman verkkoyhteyden tarjontaa

Finnair kertoi viime vuonna tuovansa langattoman verkkoyhteyden valtaosaan laaja- ja kapearunkokoneitansa.

Ensimmäiset langattomat palvelut Finnairin koneissa otettiin käyttöön viime vuoden lopussa uusien Airbus A350 XWB – koneiden myötä. Tämän vuoden lokakuussa Finnair aloittaa Wi-Fi- asennukset kaukoliikenteen Airbus A330 -koneisiinsa, ja asennusten arvioidaan olevan valmiit toukokuussa 2017.

”Toukokuussa 2017 asiakkaamme voivat nauttia langattomasta verkkoyhteydestä koko kaukolaivastossamme. Internet-yhteyden lisäksi tarjoamme laajan valikoiman lennonaikaista viihdettä, ostosmahdollisuuksia, reaaliaikaista uutissisältöä ja muita lisäpalveluita Finnairin maksuttomassa Nordic Sky -portaalissa,” sanoo Finnairin asiakaskokemuksen kehittämisestä vastaava johtaja Piia Karhu .

Airbus A330 -koneiden langattoman yhteyden toimittajaksi on valittu Panasonic Avionics Corporation (PAC Panasonic), joka toimittaa myös A350-laivaston yhteyden. Yhteys toteutetaan kattavalla KU-band-satelliittiteknologialla, joka takaa toimivat globaalit verkkoyhteydet lennon aikana.

Teollinen internet on laajentumassa yritysten liiketoimintaan

VTT on analysoinut suomalaisyritysten teollisen internetin käyttöä ja sen vaikutuksia. Tuoreen barometrin mukaan yritykset tarttuvat teollisen internetin mahdollisuuksiin alati kiihtyvällä tahdilla. Vain muutama yritys arvioi tilanteen pysyvän ennallaan, kun suurin osa uskoi hyödyntämisen kasvavan yrityksensä liiketoiminnassa lähivuosina.

”Yli puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti jo hyödyntävänsä teollisen internetin teknologioita liiketoiminnassaan, koska se on mahdollistanut uusien palvelu- ja tuotekonseptien sekä kokonaan uuden liiketoiminnan kehittämisen tai olemassa olevan toiminnan laajentamisen”, kertoo erikoistutkija Maarit Tihinen VTT:ltä.

”Teollisen internetin myötä yritykset ovat myös voineet luoda uusia asiakkuuksia ja vallata täysin uusia asiakassegmenttejä.”

Suurimpana syynä, miksi kyselyyn vastanneet yritykset eivät vielä ole hyödyntäneet teollista internetiä, oli tiedonpuute sen tuomista mahdollisuuksista. Tästä ryhmästä kuitenkin yli puolet arvioi ottavansa teollisen internetin hyödyt käyttöön liiketoiminnassaan lähimmän kolmen vuoden kuluessa.

Teollinen internet yhdistää älykkäät koneet, laitteet ja niitä käyttävät ihmiset, jolloin päätöksentekoa voidaan parantaa edistyneen tiedon analysoinnin avulla ja siten tehostaa ja luoda uutta liiketoimintaa.

Teollista internetiä hyödyntävät yritykset aikovatkin lähivuosina mm. suunnitella uusia kaupallisia palveluja, visioita ja roadmapeja, joissa teollinen internet on osana, sekä tunnistaa potentiaalisia kumppaneita ja yhteistyöverkostoja.

Niissä yrityksissä, joissa teollista internetiä ei vielä ole hyödynnetty, aiotaan lisätä tietoisuutta ja osaamista digitalisaatiosta ja teollisen internetin vaikutuksista ja mahdollisuuksista sekä tunnistaa sopivat yhteistyökumppanit ja -verkostot.

”Muutos kannattaa tehdä huolellisesti suunnitellen, punniten vaihtoehtoja. Juuri tähän liittyen tarvitaan osaamista sekä systematiikkaa, eli kuinka teollisen internetin – ja laajemminkin digitalisaation – tuomaa muutosta organisaatiolle voidaan hallita ja helpottaa”, Tihinen ehdottaa.

Barometriin osallistui 58 yritystä, joista kiinnostuneimpia kyselystä olivat hyvin pienet, alle 10 henkilön yritykset, sekä vastaavasti suuryritykset, yli 1000 henkilöä.

Kysely toteutettiin osana Tekesin tukemaa Teollinen Internet, TINTTI-hanketta, jonka tavoitteena on luoda edellytyksiä suomalaisille IT-taloille teolliseen internetiin perustuvalle liiketoiminnalle. Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, ettemme jää muuta maailmaa jälkeen. Teollisen internetin murrokseen ollaan jo kovaa vauhtia siirtymässä maailmalla.

Teolliseen internetiin liittyvien ratkaisujen teknologinen valmius on jo olemassa. Komponenttien kustannukset ovat myös tulleet sille tasolle, että kustannustehokkaita ratkaisuja eri toimialoille voidaan tarjota. Tuotteissa ja palveluissa siirrytään yhä enemmän kokonaisratkaisuihin. Teollinen internet tuo mukanaan mittavia muutoksia julkisen talouden ja yritysten tuottavuuteen, johtamisen eri käytäntöihin, liiketoimintamalleihin sekä yleiseen kilpailuun uusista markkinoista ja asiakkuuksista.

TINTTI-kokonaisuus koostuu tutkimushankkeesta ja rinnakkaisista yrityshankkeista, jotka muodostavat yhdessä TINTTI-konsortion. Hankkeessa ovat tutkimusosapuolina Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu sekä yrityspartnereina Absent, F-Secure, HiQ ja IoLiving.

WB Week-tapahtuma esitteli bioenergian uusimmat tuotteet ja puupohjaiset innovaatiot

WB Week -tapahtuma järjestettiin Tukholmassa 24.-26.5.2016. Kolmipäiväinen tapahtuma lunasti paikkansa biojalostusteollisuuden ykköstapahtumana ja esitteli puu- ja selluteollisuuden sekä bioenergian uusimmat tuotteet ja puupohjaiset innovaatiot. Tapahtumassa jaettiin tietoa ja ideoita, verkostoiduttiin ja tietysti tehtiin kauppaa.

Kestävyysjohtaja Nella Baerents Arizona Chemicalsista, maailman johtavasta raakamäntyöljyn biojalostuksen yrityksestä, summaa tapahtuman kokemukset näin: ”On hyvä, että IWB Week keskittyy älykkääseen ja kestävään biotalouteen. Meille tapahtuma tarjosi loistavan tilaisuuden levittää sanaa raakamäntyöljyn jalostuksesta biopohjaisiksi kemikaaleiksi. Näitä kemikaaleja hyödynnetään tuhansien päivittäistavaroiden valmistuksessa. Puhuimme aktiivisesti älykkään ja kestävän biotalouden puolesta sekä avajaistilaisuudessa että tapahtuman viimeisessä tilaisuudessa, ja tietysti myös omalla osastollamme.”

IWB Week -tapahtumassa vieraili kolmen päivän aikana 1425 alan ammattilaista. Vieraat edustivat 50 maata ympäri maailman tehden tapahtumasta myös kansainvälisesti merkittävän. Tapahtumassa oli mukana 170 näytteilleasettajaa 23 maasta.

IWB Week -tapahtuman oleellisena osana oli alan huippukonferenssi, jossa käsiteltiin 22 puupohjaiseen biojalostukseen liittyvää eri aihetta. Näyttelyn ja konferenssin lisäksi tapahtuman aikana järjestettiin myös paljon muuta ohjelmaa. Esimerkiksi tiistaina 24.5. Innventia julkaisi kolmannen Global Outlook Report -raportin ja keskiviikkona 25.5. vieraat rentoutuivat ja verkostoituivat BBQ illassa Hotelli Hasselbackenissa kauniissa Djurgårdenissa.

”Sekä näytteilleasettajilta että kävijöiltä saatu palaute on ollut myönteistä”, kertoo toimitusjohtaja Marcus Bergström tapahtumajärjestäjä Adforumista. ”Pohjoismainen metsäteollisuus on jo pitkään kaivannut tapahtumaa, jossa käsitellään kattavasti puu- ja selluteollisuuden lisäksi energia-asioita sekä tulevaisuuden puupohjaisia tuotteita.”

”Meillä oli upeat kolme konferenssipäivää! Useat puhujat ottivat esille fossiilisten materiaalien korvaamisen biopohjaisilla tuotteilla, joskus tuottoisasti ja joskus fossiilisten aineiden korkeampien kustannusten avulla. Kuten toimme esiin konferenssinkin aikana, maailmasta ei tarvitse yrittää tehdä hiiletöntä mutta tuotteiden koostumukseen voidaan tuoda lisää vihreyttä biopohjaisilla ratkaisuilla”, kertoo toimitusjohtaja Gustav Melin, Swedish Bioenergy Associationista. Keskusteluissa tuli myös selväksi, että energiateollisuutta ei tule sekoittaa liiallisilla tukitoimilla. Poliitikkojen tulee tehdä käytännönläheisiä aloitteita ja toimia, jotka kohdistuvat esimerkiksi hiilidioksidin hinnoitteluun ja NOx maksuihin, eikä markkinatilannetta liikaa häiritseviä toimia.

Tapahtuma tarjosi hyvän foorumin uusien ideoiden, ratkaisujen sekä innovaatioiden esittelyyn. Aiheita olivat mm. RME:stä ja oktanolista tehdyn biodieselin käyttö junien polttoaineena kylmillä alueilla sekä uudentyyppiset paperisäkit pellettien kuljetuksessa nykyisten muovisten sijaan.

Aalto-1 nanosatelliitti sisältää suomalaista huipputekniikkaa

Satelliittia on rakennettu ja testattu lähes viiden vuoden ajan Otaniemessä. Viimeiset testit tehdään vielä Hollannissa.

– Satelliitti on monimutkainen ja herkkä laite, joka on koottu puhdastilassa. Ennen Otaniemestä lähtöä Aalto-1-satelliitista poistettiin kosteus, ja se pakattiin erityisturvallisesti kuljetusta varten. Näin pystyimme varmistamaan, ettei satelliitin mukana lähde mitään ylimääräisiä aineita, jotka voisivat aiheuttaa ongelmia satelliitille tai raketille, Aalto-yliopiston professori ja projektin vetäjä Jaan Praks kertoo.

Satelliitti integroitiin Hollannissa Innovative Solution in Space -yhtiön puhdastilassa kiinnityssäiliöön, jossa se kuljetetaan avaruuteen yhdessä muiden pienten satelliittien kanssa. Aalto-1 tiimi, Antti Kestilä, Tuomas Tikka ja Nemanja Jovanović, ovat paikan päällä Hollannissa, jossa he tekivät viimeiset tarkistukset satelliitin järjestelmille. Säiliö satelliitteineen kiinnitetään myöhemmin Yhdysvalloissa SHERPA- järjestelmään, joka mahdollistaa useiden satelliittien kuljettamisen samalla raketilla. SHERPA- järjestelmä ja sen kantamat kymmenet satelliitit liitetään Falcon-9-rakettiin myöhemmin kesä- tai heinäkuussa.

Falcon-9-raketin laukaisun on määrä tapahtua heinäkuussa, mutta viivästykset eivät ole tällä alalla epätavallisia.

– Työ ei pääty laukaisuun, sillä avaruuteen päästyään satelliitti aloittaa tieteelliset mittaukset. Missiota ja mittauksia ohjataan Otaniemestä arviolta kahden vuoden ajan, Praks toteaa.
Nanosatelliitti on opiskelijoiden taidonnäyte

Aalto-1 on moderni CubeSat-standardin mukainen nanosatelliitti, joka sisältää suomalaista huipputekniikkaa. Satelliitin kyydissä on kolme tutkimuslaitetta: VTT:n rakentama spektrikamera, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston yhteinen säteilyilmaisin ja Ilmatieteen laitoksen kehittämä plasmajarru, joka perustuu sähköisen aurinkopurjeen ideaan ja tähtää avaruusromun vähentämiseen.

Projektissa on ollut mukana yhteensä yli 80 opiskelijaa, ja sen parissa on tehty kymmeniä diplomi- ja kanditöitä, useita konferenssijulkaisuja sekä tiedejulkaisuja. Opiskelijat ovat suunnitelleet satelliitin kokonaisuuden ja useita alijärjestelmiä, esimerkiksi radiot, rungon, antennit ja aurinkopaneelit, jotka tuottavat satelliitin tarvitseman sähkön. Satelliitin aivot, eli päätietokone, välittää kaiken tarvittavan tiedon avaruudesta radiolinkin kautta Otaniemen maa-asemalle.

Seuraavana lähtövuoroa odottaa Aalto-2 -satelliitti. Myös Aalto-2 on Aalto-yliopiston avaruustekniikan opiskelijaprojektina toteutettava CubeSat-satelliitti, jonka kehittäminen alkoi vuonna 2012. Aalto-2 kuuluu eurooppalaiseen QB50-hankkeeseen, jonka suunnitelmana on laukaista 50 CubeSat-satelliittia matalalle maan kiertoradalle.

Satelliitin kantamien tutkimuslaitteiden kehitystyön lisäksi yhteistyössä ovat olleet mukana SpaceSystems Finland, RSI Solutions, IBS Berlin Space Technologies, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Aboa Space Research Asro, Tarton observatorio, Clyde Space, Hyperion Technologies ja Turun ammattikorkeakoulu. Satelliitin laukaisua tukevat SpaceSystems Finland ja Nokia sekä Turun yliopisto ja RUAG.

Lähes kymmenen prosenttia PRH:n patenttihakemuksista liittyy cleantechiin

Uusilla teknisillä ratkaisuilla voidaan vähentää vesiliikenteen päästöjä, torjua ympäristöonnettomuuksia ja parantaa alusten energiatehokkuutta. Cleantech näkyy vesiliikenteessä esimerkiksi vaihtoehtoisissa polttoaineissa, uusissa moottoritekniikoissa, energiatehokkuutta parantavissa teknologioissa, öljyntorjuntatekniikoissa sekä uusissa laivakonsepteissa.

Noin yhdeksän prosenttia PRH:n saamista patenttihakemuksista liittyy cleantechiin. Cleantech edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentää tuotantoprosessien haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Cleantech-keksintöjä on tehty esimerkiksi seuraavilla alueilla: uusiutuva energia, vesiosaaminen, bio- ja kiertotalous, energiatehokkaat ratkaisut sekä jätehuolto.

PRH edistää aktiivisesti cleantechiin liittyvää kehitystä. Patentin hakija voi hakea keksinnölle nopeutettua käsittelyä, jos keksintö koskee biotaloutta, kiertotaloutta tai puhtaan teknologian ratkaisuja. Keksinnön patentointi kannattaa, koska se tarjoaa yksinoikeuden keksinnön kaupalliseen hyödyntämiseen.

Rolls-Royce kehittää autonomisia, miehittämättömiä laivoja

Rolls-Royce kehittää autonomisia, miehittämättömiä laivoja ja niitä ohjaamaan tarvittavia maalle rakennettavia ohjauskeskuksia. Suomesta tutkimustyöhön osallistuivat Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Tampereen yliopiston TAUCHI-tutkimuskeskus.

Rolls-Royce julkisti Lontoossa videomuotoisen visionsa siitä, miten lähitulevaisuudessa pienet 7–14-henkiset miehistöt valvovat ja ohjaavat eri puolilla maapalloa autonomisesti liikkuvia laivoja. Miehistöt valvovat aluksia ja niiden ympäristöä interaktiivisten älynäyttöjen, puheentunnistusjärjestelmien, hologrammien ja valvontalennokkien avulla.

Ensimmäisiä autonomisten alusten demonstraatioita on luvassa jo tällä vuosikymmenellä. Tehokas etäohjauskeskus on oleellinen osa Rolls-Roycen suunnitelmaa rakentaa autonomisia, etäohjattavia laivoja.

Iiro Lindborg , Rolls-Royce General Manager, Remote & Autonomous Operations, Ship Intelligence: ”Miehittämättömistä ja etäohjatuista kuljetusjärjestelmistä on tulossa arkipäivää. Ne ovat ennennäkemättömän joustavia ja tehokkaita. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää entistä paremmin laivojen etäohjaukseen liittyviä inhimillisiä tekijöitä. Kartoitamme keinoja, joilla maissa työskentelevät miehistöt voisivat saada ohjauskeskuksen välityksellä hyvän tuntuman siitä, mitä merellä tapahtuu.”

Tutkimuksen toteuttivat VTT ja Tampereen yliopiston TAUCHI-tutkimuskeskus (Tampere Unit for Computer Human Interaction) yhteistyössä Rolls-Roycen kanssa. Tutkimuksessa hyödynnettiin tietoa muilta aloilta, joissa etäohjausta on tutkittu, kuten ilmailu-, energia-, puolustus- ja avaruustutkimus.

Tutkimuksessa käytettiin innovatiivista InnoLeap-lähestymistapaa , joka on VTT:n ja Rolls-Roycen yhdessä kehittämä konseptisuunnittelu- ja tieteellisten tutkimustulosten visualisointimenetelmä. Lähestymistavassa hyödynnetään trendi- ja käyttäjätutkimuksia, yhteissuunnittelua, skenaariotarinoita ja näyttäviä visualisointeja.

Eija Kaasinen , johtava tutkija, VTT: ”Autonomisesti toimiva laiva ei tee ihmistä tarpeettomaksi, toisin kuin joskus väitetään. Miehittämättömiä aluksia on tarkkailtava ja ohjattava, mikä tarkoittaa uudenlaisia töitä, tehtäviä, työkaluja ja työympäristöjä. Maalla sijaitsevien tulevaisuuden etäohjauskeskusten suunnittelussa on huomioitu ihmisten käyttäjäkokemus. Kun suunnittelu tehdään laivojen etäohjaajien näkökulmasta, pystymme luomaan etäohjauskeskusten ammattilaisille uusia mielekkäitä, miellyttäviä ja kiinnostavia työtehtäviä.”

Nyt Lontoossa julkaistu video on uusin tulokas videosarjassa, joka esittelee Rolls-Roycen visiota tulevaisuuden merenkulusta. Nimellä ”oX” (operator experience) tunnettu konsepti tuotiin julkisuuteen vuonna 2014. Aiemmissa aiheeseen liittyvissä tutkimuksissa on kehitetty käyttökokemus lähtökohtana öljynporauslauttojen huoltoalusten, konttialusten ja hinaajien tulevaisuuden komentosiltakonsepteja.

Uudet digitaaliset mahdollisuudet muokkaavat työelämää useilla teollisuuden aloilla. VTT luo tutkimuksellaan digitalisaation edellytyksiä yhteiskunnan kestävälle kehitykselle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. ”Tarvitaan nykyisten työtehtävien ymmärrystä käytännön kenttätutkimuksen avulla, jotta uusissa innovaatioissa huomioidaan nykytyössä hyödynnettävät osaamiset ja piilevät työkäytännöt. Jos esimerkiksi nykymekaanikko voi kuulemalla tietää moottorinsa tilan, niin etäohjauskeskuksessa olisi hyvä pystyä samaan”, sanoo erikoistutkija Mikael Wahlström VTT:ltä.

Rolls-Royce julkistaa Helsingissä 5.4. lisää tutkimustuloksia etäohjauksen ja autonomisen merenkulun kehityksestä. Tavoitteena on rakentaa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä kaupallinen koealus etänä valvottavasta autonomisesta laivasta. Etäohjattavat ja autonomiset alukset ovat yksi Rolls-Roycen älykkäiden alusten strategian kolmesta osa-alueesta. Yrityksen innovatiivinen tuote- ja palveluvalikoima – alkaen terveydenhuollon ratkaisuista, optimoinnista ja päätöksenteon tuesta aina etäohjaukseen ja autonomiseen toimintaan – auttaa asiakkaita mullistamaan liiketoimintansa big datan avulla.

Suomalaisille yrityksille myönnettyjen patenttien määrä kasvoi

Euroopan patenttiviraston (EPO) suomalaisille yrityksille ja tutkijoille myöntämien patenttien määrä kasvoi viime vuonna 17,5 %. Patentteja myönnettiin vuoden 2015 aikana yhteensä 744 kappaletta. Kasvu oli suurinta kymmeneen vuoteen. Samalla kuitenkin Suomesta jätettyjen patenttihakemusten määrä laski 8,3 %. (2015: 2000 vs. 2014: 2182).

Koko vuoden 2015 aikana Euroopan patenttivirastolta haettiin yhteensä 160 000 patenttia (2014: 153 000, +4,8 %). ( Kaavio: Patenttihakemusten määrän kasvu ). Hakemusten määrä kasvoi etenkin yhdysvaltalaisten (+16,4 %) ja kiinalaisten (+22,2 %) yritysten hakemusten myötä. EPO:n 38:sta jäsenmaasta haettujen patenttien määrä pysyi entisellä tasolla (+0,7 %, EU 28: +0,3 %). Eniten hakemuksia jätettiin Yhdysvalloista, Saksasta, Japanista, Ranskasta ja Alankomaista. Suomi oli kaikista hakijamaista patenttien määrällä mitattuna 13. suurin.

”Hakemusten määrän huomattava kasvu osoittaa, että Eurooppa on keskeinen paikka innovaattoreille eri puolilta maailmaa ja samalla myös houkutteleva teknologiamarkkina”, sanoo EPO:n pääjohtaja Benoît Battistelli. ”Se kertoo yritysten ja keksijöiden kiinnostuksesta suojata kehitystyönsä Euroopan markkinoilla.”

”Euroopan ulkopuolelta saapuneiden hakemusten merkittävästä kasvusta huolimatta eurooppalaisten yritysten muualta hakemien patenttien määrä on selvästi suurempi. Tämä on osoitus Euroopan talouden innovaatiopotentiaalista”, Battistelli lisää.

Lääketeknologia kasvoi eniten Suomessa

Patenttihakemusten määrällä mitattuna Suomessa kasvoivat keskeisistä teknologia-aloista eniten lääketeknologia (+20,4 %), sähkökoneet, laitteet ja energia (+19,6 %) sekä tekstiili- ja paperikoneet (+16,3 %). Kaikkiaan Suomesta haettiin eniten patentteja digitaalisen viestinnän (389 hakemusta, laskua -32 %) ja tietoteknologian aloilla (217 hakemusta, -16 %).

Nokia, Kone ja UPM-Kymmene olivat suurimmat suomalaiset patentinhakijat

Suomessa selvästi aktiivisin patentinhakija oli viime vuonna Nokia yhteensä 866 hakemuksella (edellisenä vuonna 986). Nokian perässä tulivat Kone (121), UPM-Kymmene (53), Outotec (50) ja Wärtsilä (45). Nokia oli maailmanlaajuisesti kuudenneksi aktiivisin hakija digitaalisessa viestinnässä. Sen edellä olivat Huawei, Ericsson, Qualcomm, ZTE ja Samsung, mutta taakse jäivät Intel, LG ja Sony.

Etelä-Suomessa eniten patentinhakijoita

Suomen aluetilastoa johtaa tällä hetkellä Etelä-Suomi, jonka osuus kaikista patenttihakemuksista oli 84 %. Sen jälkeen eniten hakemuksia jätettiin Länsi-Suomessa (9 %), Pohjois-Suomessa (4 %), Itä-Suomessa (2,6 %) ja Ahvenanmaalla (0,1 %). Voimakkain kasvu nähtiin Itä- (+24 %) ja Pohjois-Suomessa (+19 %). Yksittäisistä kaupungeista selvästi eniten hakemuksia tuli Espoosta – sen osuus kaikista patenttihakemuksista oli yli puolet (51 %). Hakemuksia jätettiin kuitenkin 15 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suur-Helsingin osuus oli Espoon jälkeen toiseksi suurin, 20 %.

Vaihtelevia trendejä eri puolilla Eurooppaa

Hakemuksissa oli myös merkittäviä eroja maittain: Italia käänsi neljä vuotta jatkuneen laskusuuntauksen voitolliseksi ja hakemuksia jätettiin viime vuonna 9 % enemmän. Myös Espanjan suunta kääntyi ylöspäin (+3,8 %). Kasvu jatkui edelleen Belgiassa (+5,9 %), Isossa-Britanniassa (+5,7 %), Alankomaissa (+3,3 %) ja Sveitsissä (+2,6 %). Hakemuksia jätettiin lähes yhtä paljon kuin ennenkin Ranskassa (+1,6 %), Itävallassa (+1,4 %) ja Ruotsissa (-0,9 %). Hakemusten määrä laski Suomen tapaan Saksassa (-3,2 %) ja Tanskassa (-2,7 %).

Lääketeknologia, digitaalinen viestintä ja tietokoneet ovat tärkeimmät alat

EPO sai eniten patenttihakemuksia jälleen kerran lääketeknologia-alalla. Hakemusten määrä jatkoi myös kasvuaan, jota tuli nyt 11 % enemmän vuoteen 2014 verrattuna. Vahvaa kasvua osoittivat myös sellaiset alat kuin moottorit, pumput ja turbiinit (+18 %), lääkeaineet (+10 %), mittauslaitteet (+8%) ja tietokoneet (+8 %).

Philips johtaa tilastoja

Hollantilainen elektroniikkayhtiö Philips jätti tällä kertaa eniten patenttihakemuksia – perässään Samsung, LG, Huawei ja Siemens. Top 10 -kärkeen mahtui neljä yhtiötä Euroopasta, kolme Yhdysvalloista, kaksi Koreasta ja yksi Kiinasta. Nokia oli listan sijalla 18.
Suomi neljäs asukasmäärään suhteutettuna

Euroopan innovatiopotentiaalista kertoo se, kuinka monta patenttihakemusta eri maista on jätetty asukaslukuun suhteutettuna. Sveitsi johti tilastoa tälläkin kertaa, sillä siellä jätettiin vuoden aikana 873 patenttihakemusta miljoonaa asukasta kohden. Toiseksi sijoittui Alankomaat (419), jonka jälkeen tulivat Ruotsi (392), Suomi (365) ja Tanska (346). Ensimmäinen Euroopan ulkopuolinen maa oli jälleen Japani, joka sijoittui yhdeksänneksi (169).

Kansanedustajat näkevät kasvun mahdollisuuden kyberturvallisuusalalla

Kansanedustajien mukaan kyberturvallisuus on maallemme merkittävä liiketoimintamahdollisuus. Globaaliin edelläkävijyyteen Suomella on vielä matkaa.

Kyberturvallisuus on erottamaton osa tämän päivän suomalaista yhteiskuntaa, kansalaisten arkea ja liiketoimintaa. Koska kyberturvallisuuden käsite on itsessään edelleen epäselvä, Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden asiantuntijat selvittivät ensi kertaa, mitä kansanedustajat ajattelevat aiheesta.

Kyselyssä painottuivat Suomen kyberturvallisuusstrategiassa esitetyt kymmenen strategista linjausta. Suomen kyberturvallisuusstrategian visio ”vuonna 2016 Suomi on maailmanlaajuinen edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriötilanteiden hallinnassa” on vaativa myös kansanedustajien mielestä. Vastausten perusteella kansanedustajat eivät koe Suomen saavuttaneen kyberturvallisuuden maailmanlaajuista edelläkävijyyttä.

– Kyberturvallisuusstrategian ilmestymisen jälkeen vuonna 2013 Suomessa on tehty hyviä ja tarpeellisia toimenpiteitä kyberturvallisuuden kehittämiseksi. Yleistä varautumista kyberuhkia vastaan on parannettu eri sektoreilla, ja Suomeen on muun muassa perustettu Kyberturvallisuuskeskus, Poliisille oma kyberrikostorjuntakeskus ja alan yritykset ovat perustaneet oman yhteistyöverkostonsa. Tulevaisuudessa resurssit ja toimenpiteet tulee suhteuttaa asetettuun visioon ja tavoitteisiin, Aalto-yliopiston professori Jarno Limnéll toteaa.

Kansanedustajat näkevät kyberturvallisuusalan merkittävänä liiketoiminnallisena mahdollisuutena suomalaisille yrityksille. Alan globaalin markkinoiden arvioidaankin olevan lähivuosina voimakkaassa kasvussa.

– Suomella on hyödynnettävissä vahva kansainvälinen luottamuspääoma, sillä luottamus on turvallisuusalalla ehdottomasti avainroolissa. Luottamus vaikuttaa siihen, mitä palveluita ja ratkaisuja tulevaisuudessa tullaan käyttämään, Limnéll jatkaa.
Kansalaisten tietoisuuden tasossa parannettavaa

Kyselyn mukaan arvio yleisestä kyberturvallisuuden tietoisuuden tasosta suomalaisessa yhteiskunnassa on suhteellisen heikko. Kansanedustajien mukaan yleisessä tietoisuudessa on vielä paljon parannettavaa, ja sen lisäämisen tuleekin olla yksi suomalaisen yhteiskunnan kyberturvallisuuden painopistealueita lähivuosina.

– Digitaalisen turvallisuuden kehittämisessä on kyse hitaasti muuttuvasta kulttuurista ja sen luomisesta, jotta turvallisuus tulee osaksi välttämätöntä kansalaistaitoamme, Limnéll muistuttaa.

Suomen ensimmäinen satelliitti lähtee pian avaruuteen

Suomen historian ensimmäinen sopimus satelliitin toimittamisesta avaruuteen allekirjoitettiin Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa maaliskuussa 2015. Nyt Aalto-1-satelliitti on valmis aloittamaan matkansa kohti Falcon 9 -raketin laukaisupaikkaa Yhdysvaltojen länsirannikkoa. Aalto-1:n toimittaa perille rakettiin hollantilainen laukaisuvälittäjä Innovative Solutions in Space. Satelliitin matka alkaa seuraavan kuukauden kuluessa, ja ensimmäinen pysähdyspaikka on Hollannissa, jossa satelliitti integroidaan laukaisualustaan.

– Satelliitti on monimutkainen ja herkkä laite, joka on koottu puhdastilassa. Ennen Otaniemestä lähtöä Aalto-1-satelliitista poistetaan kosteus, ja se pakataan turvallisesti kuljetusta varten. Näin varmistamme, ettei satelliitin mukana lähde mitään ylimääräisiä aineita, jotka voisivat aiheuttaa ongelmia satelliitille tai raketille, Aalto-yliopiston professori ja projektin vetäjä Jaan Praks kertoo.

Satelliittia on rakennettu ja testattu lähes viiden vuoden ajan Otaniemessä. Testejä on takana kymmeniä, ja viimeiset tarkistukset tehdään vielä Hollannissa.

– Satelliitin toimivuus varmistetaan, satelliitin sähköjärjestelmä asetetaan valmiustilaan ja satelliitti integroidaan laukaisualustan lähtölaatikkoon, joka kiinnitetään laukaisupaikalla rakettiin.

Satelliitin vie avaruuteen SpaceX-yhtiön historiallinen rakettilaukaisu loppukeväällä 2016. Aalto-1:n lisäksi 600 kilometrin korkeudessa olevalle kiertoradalle nousee raketin kyydissä ennätysmäärä nanosatelliitteja.
Huipputekniikkaa pienessä koossa

Aalto-1 on moderni CubeSat-standardia seuraava nanosatelliitti, joka sisältää suomalaista huipputekniikkaa. Satelliitin kyytiin mahtuu kolme tutkimuslaitetta. Mukana ovat VTT:n rakentama spektrikamera, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston yhteinen säteilyilmaisin ja Ilmatieteen laitoksen kehittämä plasmajarru, joka perustuu sähköisen aurinkopurjeen ideaan ja tähtää avaruusromun vähentämiseen.

– Satelliitteja on rakennettu kaksi kappaletta. Lentomalli matkaa avaruuteen ja insinöörimalli jää Otaniemeen. Näin voimme testata eteen tulevia yllättäviä tilanteita ensin maan päällä insinöörimallilla, kertoo Praks.

Projektissa on ollut mukana yhteensä yli 80 opiskelijaa, ja sen parissa on tehty kymmeniä diplomi- ja kanditöitä, useita konferenssijulkaisuja sekä tiedejulkaisuja. Opiskelijat ovat itse suunnitelleet koko satelliitin kokonaisuuden ja useita alijärjestelmiä, kuten radiot, rungon, antennit sekä aurinkopaneelit, jotka tuottavat satelliitin tarvitseman sähkön. Satelliitin aivot eli päätietokone välittää kaiken tarvittavan tiedon avaruudesta Otaniemen maa-asemalle.

– Työ ei pääty laukaisuun, sillä satelliittia seurataan Otaniemestä arviolta kahden vuoden ajan, Praks kertoo.
Yhteistyöllä avaruuteen

Projektin toteuttamiseen on saatu apua useilta asiantuntijatahoilta, tutkimuskeskuksilta ja yrityksiltä. Satelliitin kantamien tutkimuslaitteiden kehitystyön lisäksi yhteistyötä on tehty muun muassa yritysten, kuten esimerkiksi Space Systems Finlandin kanssa, joka on antanut laboratorioitaan työryhmän käyttöön. Lisäksi osa projektilaisista on ollut harjoittelussa Berlin Space Technologies -yrityksessä. Yhteistyökumppanit ovat tarjonneet niin opinnäytemahdollisuuksia, suunnitteluapua kuin työpaikkojakin projektista valmistuneille.

Satelliitin valmistuminen on osoitus Aalto-yliopiston huippukoulutuksesta. Uuden sukupolven piensatelliitteihin liittyy teknologiakehitystä, jonka tuloksia voidaan hyödyntää myös muilla aloilla.

– Avaruuslaitteen kehitystyössä syntyvä osaaminen ja asiantuntemus edesauttavat suoraan myös muiden sovellusalueiden kehitystyötä. Laitteiden suunnittelu haastaviin avaruusolosuhteisiin synnyttää innovaatioita sekä opettaa arvostamaan ja rakentamaan laatua, Praks toteaa.

Satelliitin kantamien tutkimuslaitteiden kehitystyön lisäksi yhteistyössä ovat olleet mukana SpaceSystems Finland, RSI Solutions, IBS Berlin Space Technologies, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Aboa Space Research Asro, Tarton observatorio, Clyde Space, Hyperion Technologies ja Turun ammattikorkeakoulu.

Satelliitin laukaisua tukevat SpaceSystems Finland ja Nokia sekä Turun yliopisto ja RUAG.Suomen ensimmäinen satelliitti lähtee avaruuteen

VTT on kehittänyt Internet of Things (IoT) Gateway -ohjelmiston

Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt Internet of Things (IoT) Gateway -ohjelmiston, joka tukee useita eri radioteknologioita ja protokollia sekä niiden yhdistämistä. Ohjelmistolla voi kerätä tietoa esimerkiksi kodin tai teollisen ympäristön laitteista. Sillä voidaan integroida erilaisia IoT-ratkaisuja ja esineitä osaksi nykyistä sekä tulevaisuuden ohjelmoitavaa internetiä. Ohjelmistoa testattiin teollisessa ja julkisessa ympäristössä sekä VTT:n 5G-laboratorioympäristössä.

VTT:n IoT Gateway -ohjelmisto kehitettiin osana laajempaa VTT:n Pro-IoT -kärkiohjelmaa. Tutkimustyö keskittyi myös palveluiden ja ohjelmistojen virtualisointiin, jonka avulla voidaan muuttaa ohjelmallisesti laitteen ominaisuuksia. VTT on tehnyt myös teollisen internetin tiedonvälitysprotokolliin, kuten CoAP:iin (Constrained Application Protocol), liittyvää kehitys- ja standardointityötä.

”Olemme tutkineet miten eri IoT-laitteet ja niiden päälle rakennettavat palvelut saadaan osaksi ohjelmoitavaa tulevaisuuden internetiä. Teollisen internetin alueella on jo palveluiden ja laitteiden tarjoajia, mutta tekniikoita on erittäin paljon ja perinteisesti yhdellä tekniikalla voidaan tehdä vain tiettyjä toiminnallisuuksia. Kehitimme ohjelmiston, joka mahdollistaa useiden eri radioteknologioiden ja protokollien, yhdistämisen”, sanoo VTT:n erikoistutkija Jukka Mäkelä . ”IoT Gateway on erittäin olennainen osa tämän päivän teollista internetiä.”

Kehitystä rajoittavat tekijät poistuvat

Käyttövalmis IoT Gateway -ohjelmisto ja siinä hyödynnettävät uudet virtualisointitekniikat avaavat yhä monipuolisempia käyttömahdollisuuksia muun muassa esineiden väliseen kommunikointiin. Kerättyä tietoa voidaan hyödyntää laadun tarkkailuun, tuotantolinjojen tehostamiseen sekä terveys- ja hoivapalveluiden kehittämiseen.

”Yritykset voivat tehostaa omaa toimintaansa, kun eri järjestelmistä saadaan yhä kattavammin tietoa. Ohjelmiston käyttökohteita on lukuisia aina teollisuuden kriittisistä tuotantoympäristöistä julkisiin palveluihin sekä kotikäyttäjän tarpeisiin. On mahdollista, että tarjoamme siitä oman version kustannuksitta myös kehittäjien käyttöön vuonna 2016”, sanoo Mäkelä.

”Teknologian kehitys niin suorituskyvyn kuin laitteiden koon suhteen kiihdyttää myös esineiden välisten kommunikaatiojärjestelmien yleistymistä. Esineiden muodostamat verkot ovat myös yhä isommassa roolissa tulevissa 5G-tietoliikenneverkoissa. Eri tekniikoiden yhdistäminen ja yhä lisääntyvä laitteistoriippumattomuus tarjoavat paremman järjestelmien hyödyntämisen ja laajennettavuuden. Ohjelmistomme avulla voidaan yhdistää mm. eri radiotekniikoilla ja protokollilla toteutetut sensorit sekä niiden välinen kommunikointi”, kertoo Mäkelä. ”Monet teollisen internetin kehitystä rajoittavat tekijät poistuvat ja ohjelmiston avulla voidaan käyttää myös olemassa olevia järjestelmiä yhdessä muiden tekniikoiden kanssa. Se tukee monimuotoisia verkkoja.”

Kohti ohjelmoitavaa internetiä

VTT jatkaa ohjelmiston kehitystyötä VTT:n Oulun 5G-testiympäristössä.

”Tulemme kehittämään ohjelmiston soveltuvuutta ohjelmoitavaan internetiin. On täysin mahdollista, että tulevaisuudessa vaikkapa internetiin kytketty kodinkone toimii myös osana hajautettua tietoliikenneverkkoa ja osana älykkäämpää järjestelmää. Lähes kaikki mikroprosessoreilla varustetut verkotetut laitteet voivat tulevaisuudessa muodostaa tehokkaita ja älykkäitä hajautettuja järjestelmiä”, sanoo Mäkelä. ”Käyttökohteita ratkaisuille tulee koko ajan lisää.”

”Ohjelmoitavuuden merkitys kasvaa nopeasti. Tämä tarkoittaa sitä, että laitteiden ominaisuuksia voidaan muuttaa ohjelmallisesti käyttötarpeiden ja vaatimusten mukaan hyvinkin nopeasti. Yritykset voivat parantaa kustannustehokkuutta ja tuottamiensa palveluiden laatua vaikkapa ajoneuvojen ennakoivaa huoltoa tehostamalla.”

VTT:llä nähdään, että Suomessa on maailman terävintä tietoliikenneteknologiaosaamista sekä johtavia konepajayrityksiä. Suomi voi saavuttaa vahvan kilpailuaseman teollisen internetin kentällä, kun nämä osaamiset yhdistetään. Kilpailueduksi nostetaan myös suomalainen tietoturvaosaaminen.

DigiDemo-tuen tavoitteena on parantaa alalla toimivien yritysten tuotekehitysmahdollisuuksia

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK on myöntänyt yhteensä 378 000 euroa kulttuuristen sisältöjen kehittämiseen digitaalisiin päätelaitteisiin. Syksyn DigiDemo-haussa tukea sai 43 hanketta lähes 200 hakemuksen joukosta.

AVEKin tuotantoneuvoja Milla Moilasen mukaan ammattitaitoisia ja elinkelpoisia hankkeita jäi jälleen tukematta, sillä kilpailu on kovaa. ”Tukipäätöksissä painotetaan uutuusarvoa. Perustuotantoon kallistuvat hankkeet eivät enää yllä tuen saajien joukkoon.”

DigiDemo-tukea myönnetään konseptisuunnitteluun, demo- tai tuotekehitys-hankkeisiin sekä tv-ohjelmapilotteihin. Tällä kertaa ohjelmasarjan pilottijaksotukea myönnettiin neljälle hankkeelle yhteensä 81 000 euroa, demohankkeiden tukea 14 hankkeelle yhteensä 175 000 euroa ja konseptisuunnittelun tukea 25 hankkeelle yhteensä 121 000 euroa.

Tv-ohjelmapilottiin tukea sai muun muassa Tuffi Filmsin räävitön komediasarja Vuosi mummona. Demohankkeiden tukea myönnettiin esimerkiksi fotorealistisen virtuaalihahmon kehittämiseen erilaisiin vuorovaikutteisiin mediaprojekteihin sekä tekstiviestien taakse kurkistaville dokumentaarisille tarinoille. ”Konseptien osalta päätöksissä kiinnitettiin erityishuomiota idean etenemispotentiaaliin”, Moilanen kertoo. ”Konseptilla tulisi siis olla selkeä etenemispolku yritysmaailmaan.”

Tuen jakamisesta päätti asiantuntijaryhmä, jonka jäseniä ovat konsultti Markus Leikola, johtaja Kati Uusi-Rauva, digitaalisen median asiantuntija Marja Heinonen ja Aalto-yliopiston Media Factoryn johtaja, professori Philip Dean.

DigiDemo-tuen tavoitteena on edistää mielekkäiden kulttuurisisältöjen ja -palveluiden kehittämistä, parantaa alalla toimivien yritysten tuotekehitysmahdollisuuksia sekä vastata digitalisoituvan yhteiskunnan kulttuuripoliittisiin tavoitteisiin. DigiDemo perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön AVEKille osoittamaan vuotuiseen määrärahaan. Vuonna 2015 määrärahan suuruus oli 800 000 euroa.

DigiDemon seuraava hakuaika päättyy 31.3.2016. Hakemukset tehdään AVEKin sähköisessä järjestelmässä. Hakukriteereihin voi tutustua AVEKin internetsivuilla, http://www.kopiosto.fi/avek/digidemo.

Uusi yrityskiihdyttämö Cernin teknologioiden siirtoon suomalaisille

Genevessä allekirjoitettiin tiistaina 15.9.2015 Fysiikan tutkimuslaitoksen (HIP), Tampereen teknillisen yliopiston ja Cernin välinen sopimus Cernin tietotaidon ja Cernissä kehitettyjen teknologioiden kaupallistamiseen tähtäävästä yhteistyöstä.

Perustettava yrityskiihdyttämö, The Finnish Business Incubation Center of CERN Technologies (FBC), pyrkii edistämään suomalaisen perustutkimuksen ja teknologiakehityksen tulosten hyödyntämistä yhdessä Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen Cernin kanssa.

– Uusi avaus edistää omalta osaltaan tieteen suurten hankkeiden teknologista ja kaupallista hyödyntämistä Suomen elinkeinoelämän tarpeisiin, toteaa sitä vetämään lähtevä professori Saku Mäkinen Tampereen teknillisestä yliopistosta. Hän toimii Fysiikan tutkimuslaitoksen (HIP:n) teknologia-ohjelman johtajana.

Suomen FBC-avaus on osa Euroopan laajuista yrityskiihdyttämöiden verkostoa, jossa kiihdyttämöt toimivat yhteisellä kentällä auttaen tutkijoita ja start-up -yrityksiä. Suomessa pyrkimys on tukea monipuolisesti tieteellisestä tutkimuksesta nousevia teknologisesti haastavia ja murroksellisia start up -yrityksiä esimerkiksi sensoriteknologioissa, suurteholaskennassa ja big data -sovelluksissa, erikoismateriaaleissa, suprajohtavissa magneeteissa, teholähteissä ja etäoperoitavissa siirtolaitteissa.

– Suomalaisten fyysikoiden ja insinöörien työ Cernissä on aina sisältänyt puhtaan perustieteen lisäksi elementin yliopistojen, tutkimuslaitosten ja teollisten kumppaneiden välisestä yhteistyöstä, sanoo Fysiikan tutkimuslaitoksen johtaja, professori Juha Äystö.

Myös Tampereen teknillisen yliopiston rehtori Markku Kivikoski uskoo uudenlaiseen yhteistyöhön:

– Tämä vahvistaa tutkimuksen ja teollisuuden läheistä linkkiä Suomessa. TTY:n vahvoista traditioista kertoo Times Higher Educationin rankkaus elokuussa 2015, jossa Tampereen teknillinen yliopisto oli sijalla 11 sen listalla teollista yhteistyötä tekevistä yliopistoista, hän muistuttaa.

Yksi esimerkki teknologian siirrosta ja Cern-yhteistyöstä on HIP:n teknologia-ohjelman PET -kuvantamisprojekti (positroniemissiotomografia), jossa on kehitetty uuden sukupolven lääketieteellinen kuvantamislaitteisto. PET-laitteita käytetään etenkin syöpätutkimuksen alalla. Tätä työtä on tehty yhdessä Cernin AX-PET -kollaboraation kanssa Tampereen teknillisellä yliopistolla ja HIP:ssä. Toinen esimerkki on HIP:n ja Aalto-yliopiston Green Big Data -projekti, jossa on kehitetty ohjelmistoja tehostamaan laskentakeskusten sähkönkäyttöä.

– FBC:n tarkoitus on edistää tieteellisestä tutkimuksesta kumpuavaa teknologioiden hyödyntämistä, ja erityisenä pyrkimyksenä on mahdollistaa näiden lähtöjen kansainvälistyminen, Mäkinen sanoo.

Suomessa FBC:n toimintaan kuuluu teknologisten innovaatioiden kehittäjien linkittäminen Cernissä olevan tietotaidon hyödyntämiseksi. FBC:n toiminnalla pyritään myös aktivoimaan osaamisen siirtoa, jossa tarkoituksena on soveltaa suomalaista teknologiaa ja teknologista osaamista Cernissä ja siirtää siellä kehitettyä teknologiaa ja tietämystä Suomeen.

– Meidän teknologiamme ovat jo laajassa käytössä kattaen partnerisopimukset, lisensoinnit ja konsultoinnin, joten Suomi istuu tähän yrityskiihdyttämöiden Business Incubation Center -verkostoomme oikein hyvin, sanoi Cernin teknologiasiirrosta vastaava johtaja Giovanni Anelli yhteistyösopimuksen allekirjoitustilaisuudessa.

Suomi on seitsemäs Cernin yrityshautomoverkostoon liittynyt maa: http://knowledgetransfer.web.cern.ch/bic-network

Fysiikan tutkimuslaitos, Helsinki Institute of Physics (HIP), on Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteinen valtakunnallisia tehtäviä hoitava tutkimuslaitos. HIP toimii Helsingin yliopiston yhteydessä.

Suomen FBC-verkkosivu: http://www.hip.fi/bic

Kansainvälinen pelastusalan kokous järjestetään Suomessa ensi vuonna

Pelastusalan kansainvälinen kattojärjestö CTIF (Comité technique international de prévention et d´extinction du Feu) järjestää edustajakokouksen Helsingissä syyskuussa 2016. Kokoukseen saapuu noin 140 pelastusalan korkeinta viranomaisjohtoa, alan järjestöä ja teollisuuden edustajaa. Komitean puheenjohtajan Pentti Partasen mielestä kokous on erinomainen tilaisuus esitellä suomalaista pelastustoimea kansainvälisesti.

CTIF on kansainvälinen palo- ja pelastusalan järjestö, joka edistää palokuntanuorisoharrastusta ja maailmanlaajuista palokuntatoimintaa. CTIF edustaa jäsentensä kautta viittä miljoonaa palomiestä, jotka turvaavat päivittäin miljardin ihmisen elämää. Mukana on yli 30 jäsenmaata ja noin 50 jäsenjärjestöä.

Kullakin jäsenmaalla on järjestön toimintaan osallistumista valmisteleva kansallinen komiteansa. Suomen komitealla on edustajat sisäministeriöstä, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä, Suomen Palopäällystöliitosta, Pelastusopistosta ja Aalto-yliopistosta. Komitean puheenjohtajana toimii emeritus pelastusylijohtaja Pentti Partanen.

Kokous edistää suomalaisen pelastustoimen tunnettavuutta

Ensi vuoden kokouksen yhteydessä järjestetään asiantuntijaseminaari ja näyttely, jossa esitellään alan teollisuuden uutuustuotteita. Puheenjohtaja Pentti Partanen sanoo, että kokous on erinomainen kanava esitellä suomalaista pelastustoimea, alan järjestöjä ja yritystoimintaa.

CTIF kokoaa pelastusalan asiantuntijoiden osaamista yhteiseen käyttöön, joten sillä on vankka kokemus palo- ja pelastusalasta. CTIF:n historia ulottuu yli sadan vuoden päähän vuoteen 1900, jolloin järjestö perustettiin Pariisissa. Nykyään puheenjohtajana toimii Tore Eriksson Ruotsin pelastusvirasto MSB:stä.

Teollisen internetin murros on vasta tulossa

Teknologia15-tapahtuman teemana on teollinen internet, jonka odotetaan tuovan kasvua ja uusia ansaintamahdollisuuksia eri aloilla: teollisuudessa, liikenteessä ja palveluissa. Messuilla pohditaan, mitä teollinen internet tarkoittaa suomalaiselle keskivertoyritykselle. Teknologia15 järjestetään Messukeskuksessa Helsingissä 6.-8.10.2015.

Teknologia15-messujen ohjelmissa puhutaan kyberturvallisuudesta, lentävistä roboteista ja itse ajavista autoista sekä digitaalisesta terveysteknologiasta. Lisäksi paneudutaan liiketoiminnan tehostamiseen teollisella internetillä ja IT-organisaation rooliin digitaalisessa murroksessa.

Aalto-yliopiston ja ETLAn tutkijatohtori Timo Seppälä on yksi tuoreen Suomi – Teollisen Internetin Piilaakso -raportin toimittajista. Seppälä esittelee raportin sisältöä Teknologia15-messujen kävijöille keskiviikkona 7.10. ja moderoi aiheesta käytävää keskustelua.

– Teollisuuden puolella tuotteiden elinkaaret voivat olla jopa 30–40 vuotta. Kun asiakas sanoo, että jotain uutta pitäisi miettiä, vinkki kannattaa ottaa tosissaan. Lopullinen impulssi tulee aina siitä suunnasta. Minkään toimialan yrityksillä ei ole varaa sanoa, että teollinen internet ei koske meitä, Seppälä tiivistää.

Seppälän vinkki matkalle teolliseen internetiin on aloittaa tutustumalla sensorien ja antureiden maailmaan. Kannattaa miettiä, millaisia aisteja eli sensoreita olisi mahdollista laittaa osaksi yrityksen tuotteita tai palveluja.

– Avainkysymys on kuitenkin aina se, onko sensorien keräämästä tiedosta liiketoiminnallista hyötyä. Pystyykö yritys datan avulla myymään enemmän, voiko se kehittää uusia tuotteita ja palveluja tai muuttaa valmistusprosessin kannattavammaksi.

Teollinen internet avaa ovet palvelubisneksen kasvulle

Globaali teknologiatoimittaja Avnet toimittaa yrityksille rakennuspalikoita onnistuneiden Internet of Things -hankkeiden toteuttamiseen. Avnet on yksi Teknologia15 -tapahtuman näytteilleasettajista, ja messuille yritys tulee kuulemaan millaisia IoT-tarpeita Suomessa toimivilla yrityksillä on.

– Teollinen internet avaa palveluvientipuolelle uusia mahdollisuuksia, kun perinteisten koneiden ja laitteiden rinnalla varsinainen bisnes voi tulla ihan muusta. Tietoa on kerätty jo pitkään esimerkiksi huollon ennakointiin. Todellisia innovaatioita alkaa syntyä vasta, kun tietoa yhdistelemällä asiat on mahdollista tehdä toisin. Tarvitaan kokonaan uusia liiketoimintamalleja, markkinointijohtaja Tiitus Aho Avnetilta sanoo.

Aho patistaa yritysjohtajia aktiiviseen vuoropuheluun uuden sukupolven kanssa, jolle IoT-ajattelu on tuttua.

– Isoissa kansainvälisissä teollisuusyrityksissä varustautuminen teollisen internetin aikaan on jo käynnissä. ABB:n, Siemensin, Microsoftin, Intelin ja IBM:n kaltaiset yritykset ovat ostavat koko ajan pieniä ohjelmistotaloja päästäkseen jatkossa hyödyntämään niiden innovaatioita, Aho sanoo.

Teollisuuden murros on vasta tulossa

ABB:n service-liiketoiminnan johtaja Marjukka Virkki luennoi messuilla siitä, miten teollinen internet mahdollistaa uusia ratkaisuja tuotannon tehokkuuden ja käyttövarmuuden parantamiseksi. ABB on yksi Teknologia15 -tapahtuman näytteilleasettajista. Yrityksen älylaitteiden tuottama tieto voidaan kerätä yhteen joko suoraan laitteista tai automaatiojärjestelmien avulla. ABB:n informaatiojärjestelmät perustuvat Suomen ABB:llä kehitettävään tietojenkäsittelyalustaan.

– Jatkuvan kehittämisen sekä tuottavuuden parantamisen kulttuuri on meillä Suomessa kunnossa, samoin digitaalinen osaamien. Nyt nämä pitää saada toimimaan yhdessä, jotta pärjäämme teollisen internetin kilpakentillä, ABB:n service-liiketoiminnan johtaja Marjukka Virkki sanoo.

Virkki ei odota isoja loikkia, vaan kehitys etenee pienin askelin.

– Muutos on lähtenyt liikkeelle kuluttajamarkkinoilta. Verkkopalvelujen ja kännykkäsovellusten myötä esimerkiksi pankkisalit tyhjenivät. Teollisuuden puolella murros on vasta tulossa. Kyse on siitä, miten kehitetään arjen tekemistä internetiä hyödyntämällä. Se, mitä nyt sanotaan teolliseksi internetiksi, on todennäköisesti muutaman vuoden kuluttua arkipäivää ja integroitunut logistiikan, tuotannon, huollon ja myynnin ratkaisuihin, Virkki arvioi.

Teollinen internet (Internet of Things, IoT)
• verkkoon kytketyt tuotteet ja palvelut tuottavat ajantasaista tietoa niiden tilasta ja ominaisuuksista asiakkaan käytönaikaisessa ympäristössä
• päästään reaaliajassa seuraamaan ja optimoimaan sitä, miten asiakkaat voivat parhaiten hyödyntää heille toimitettuja tuotteita ja palveluja
• painopiste siirtyy tuotteiden ja palveluiden kertaluonteisesta toimittamisesta asiakkaalle niiden käytön jatkuvaan optimointiin asiakkaan tosiaikaisessa ympäristössä
• tuo mukanaan mittavia muutoksia julkisen talouden ja yritysten tuottavuuteen, johtamiskäytäntöihin, liiketoimintamalleihin sekä yleiseen kilpailuun uusista markkinoista ja asiakkuuksista

Teknologia15 järjestetään Messukeskuksessa Helsingissä 6.-8.10.2015. Messukokonaisuuteen kuuluvat Automaatio, Elkom, Hydrauliikka & Pneumatiikka, MecaTec, FinnTec, ToolTec ja JoinTec. Teollinen internet on yksi tapahtuman teemoista. Maksuton sisäänpääsy kattaa myös tapahtuman seminaari- ja tietoiskuohjelmat.

IBM julkaisee kaksi Linux-suurkonetta

IBM panostaa avoimuuteen suurkonestrategiassaan julkaisemalla kaksi Linux-suurkonetta, LinuxONE-portfolion. Lisäksi IBM syventää avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ja kehitysvälineiden hyödyntämistä sekä tukee suurkoneympäristön avointa ohjelmistokehitystä luovuttamalla avoimen kehittäjäyhteisön käyttöön huomattavan määrän lähdekoodia.

IBM tuo markkinoille z13-suurkoneeseen perustuvat LinuxONE Emperor ja LinuxONE Rockhopper -järjestelmät, jotka on suunnattu suurille ja keskisuurille yrityksille vastaamaan analytiikka- ja hybridipilviaikakauden haasteisiin. LinuxONE Emperor on malliston kehittynein Linux-järjestelmä kätkien sisäänsä luokkansa nopeimman suorittimen ja edistyneimmät tietoturvateknologiat. Järjestelmä kykenee analysoimaan tapahtumia ”reaaliajassa” ja se voidaan esimerkiksi skaalata aina 8000 virtuaalikoneeseen asti. LinuxONE Emperor pitää sisällään myös kehittyneimmät ohjelmisto- ja rautapohjaiset tietoturvaratkaisut. Pienempi LinuxONE Rockhopper on suunnattu kasvaville markkinoille ja asiakkaille, jotka arvostavat nopeutta, saatavuutta ja tietoturvaa pienemmässä paketissa.

Osana julkistusta IBM syventää avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ja työkalujen hyödyntämistä z-järjestelmissä. Apache Spark, Node.js, MongoDB, MariaDB, PostgreSQL, Chef ja Docker -teknologiat antavat asiakkaalle lisää vaihtoehtoja ja tuovat joustavuutta hybridipilviympäristöön. Lisäksi IBM avaa vapaan pääsyn sen kehittäjäyhteisöön perustettavan LinuxONE Developer cloud -ympäristön kautta. Pilvialusta toimii virtuaalisena testaus- ja kehitysympäristönä uusille sovelluksille.

IBM myös luovuttaa avoimen kehittäjäyhteisön käyttöön huomattavan määrän suurkoneteknologian lähdekoodia. Teknologioiden, kuten esimerkiksi ennakoivan analytiikan, avulla yritysten on mahdollista tunnistaa ongelmat ja ehkäistä vikatilanteet sekä parantaa ympäristöjen suoritus- ja integrointikykyä. Koodin avulla sovelluskehittäjät voivat rakentaa vastaavanlaisia ominaisuuksia muihin järjestelmiin. Lähdekoodin luovuttaminen myös vauhdittaa Linux Foundation -järjestön käynnistämää ”Open Mainframe Project” -projektia, jota IBM tukee yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa.

ITA-sopimuksen neuvotteluissa edistystä

Informaatioteknologiasopimuksen (niin kutsuttu ITA-sopimus) laajennusta koskevissa useankeskisissä neuvotteluissa on saatu aikaan ratkaisu uusien tuotenimikkeiden lisäämisestä sopimuksen katteeseen Genevessä 24. heinäkuuta 2015. Tuotekatteesta sopiminen on keskeinen askel laajennussopimuksen viimeistelemiseksi. Suomi toivoo, että viimeistelytyö saataisiin valmiiksi mahdollisimman pian, jotta teollisuus pääsee hyötymään uusista tullienalennuksista mahdollisimman pian.

”Suomen kannalta ITA-sopimuksen syntyminen on tärkeää”, korostaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka. Suomi on kannattanut neuvotteluissa mahdollisimman laajaa tuotekatetta, sillä kansainvälinen kaupankäynti pohjautuu yhä enemmän erilaisiin globaaleihin arvoketjuihin. ”Sopimuksen syntyminen tulee olemaan positiivista myös monenkeskiselle kauppajärjestelmälle, jonka toimivuus on vientivetoiselle Suomelle tärkeää. Suomi pitää tärkeänä, että sopimus saadaan toimeenpantua mahdollisimman pian, ja että sopimukseen saataisiin myös uusia jäseniä”, kertoo ministeri Toivakka. Ratkaisun syntyminen Informaatioteknologiasopimuksen laajennuksesta toivotaan samalla tukevan Maailmankauppajärjestö WTO:n käynnissä olevia neuvotteluita Dohan kierroksen päättämiseksi.

Suomen korkean teknologian alan vienti oli Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan vuonna 2014 3,8 miljardia euroa. Tämän tuoteryhmän osuus Suomen kokonaisviennistä oli vuonna 2014 noin seitsemän prosenttia, enimmillään viime vuosikymmenellä osuus oli yli 20 prosenttia.

Laajennuksen piiriin lukeutuu 201 tullinimikettä, joiden tullit laskevat nollaan, kun laajennus astuu voimaan. Vuositasolla näiden kansainvälisen kaupan arvo on noin 1 000 miljardia euroa, mikä vastaa noin neljännestä ICT-tuotteiden maailmankaupan arvosta. Osaan nimikkeistä odotetaan kohdistuvan 3-5 vuoden siirtymäaikoja. Tuotekatteen piirissä on mm. uuden sukupolven puolijohteita, lääkinnällisiä laitteita, videopelikonsoleita sekä erilaisia kojeita ja laitteita. Suomen viennin kannalta merkittävimpiä tuotteita sopimuksen tuotekatteessa ovat staattiset muuntajat ja eräät lääketieteessä käytettävät koneet ja laitteet.

Maailman kauppajärjestön WTO:n puitteissa solmittu Informaatioteknologiasopimus astui voimaan vuonna 1997, ja sillä on nykyisin 81 jäsentä. Sopimuksen piirissä olevat tuotteet ovat tietokoneita ja niiden oheislaitteita, telekommunikaatiolaitteita, puolijohteita sekä niiden valmistukseen käytettäviä laitteita, tietokoneohjelmistoja ja tieteellisiä laitteita. Alan teknologinen kehitys on ollut kuitenkin nopeaa, minkä vuoksi tuotekatteen laajentaminen osoittautui tarpeelliseksi.

Neuvottelut aloitettiin toukokuussa 2012. Tuotekatelistan laajennuksesta sovittiin ITA-laajennusneuvotteluihin osallistuvien jäsenten kesken, joita on 54, näiden joukossa EU jäsenvaltioineen. Sopimus on määrä viimeistellä WTO:n joulukuussa 2015 Nairobissa järjestettävään ministerikokoukseen mennessä.

Jolla perustaa uuden yhtiön laiteliiketoiminnalle

Jolla keskittyy Sailfish OS:n lisensointiin ja perustaa uuden yhtiön laiteliiketoiminnalle

Sailfish OS -käyttöjärjestelmää ja mobiililaitteita kehittävä Jolla Oy julkisti 7.7.2015 uuden yhtiörakenteen sekä muutoksia yhtiön johdossa, joilla tähdätään vahvistamaan yhtiön strategian toteuttamista.

Jolla Oy keskittyy jatkossa Sailfish OS:n kehittämiseen sekä lisensointiliiketoimintaan. Oman laiteliiketoiminnan jatkokehittämistä varten perustetaan uusi yhtiö, joka keskittyy liiketoiminnassaan erityisesti vahvennetulla tietoturvalla varustettuihin mobiililaitteisiin.

Antti Saarnio, Jollan nykyinen hallituksen puheenjohtaja ottaa Jolla-yhtiön vetovastuun. Aikaisempi toimitusjohtaja Tomi Pienimäki aloittaa kotimaisen IT-yhtiön Vincit Groupin toimitusjohtajana elokuun aikana. Jolla-laiteliiketoimintayhtiön johtaja nimitetään myöhemmin syksyllä.

“Jokainen nuori yhtiö vaatii aikaa löytääkseen strategisen kiintopisteensä, ja uskon, että Jolla on nyt sen löytänyt”, Antti Saarnio sanoo. “Meillä on huimat mahdollisuudet Sailfish OS:n lisensoinnissa maailmalla, ja olen erittäin ylpeä ja innokas voidessani ottaa Jollan ohjat purjehtiessamme uuteen vaiheeseen. Sailfish OS -käyttöjärjestelmää on kehitetty kolme vuotta, ja olemme nyt pääsemässä suuremmille vesille lisensointistrategiassamme. Tämä vaatii koko Jolla-tiimiltä keskittymistä ohjelmistotuotantoon.”

“Näemme loistavan tulevaisuuden myös Jollan omille tuotteille. Jollan kaltaisille erilaisille mobiililaitteille, joissa on vahva yksityisyydensuoja, on varmasti kysyntää. Tämän takia olemme päättäneet jatkaa tätä liiketoimintaa omassa yhtiössä.”

Jolla osallistuu Mobile World Congress -tapahtumaan Shanghaissa 15.-17.7, jossa yhtiö kertoo lisää Sailfish OS -lisensoinnista. “Jollalle kyseessä on erittäin tärkeä tapahtuma ja julkistus, jolla haluamme kertoa etenemisestämme erityisesti Intiassa ja Venäjällä”, Antti Saarnio jatkaa.

Laitepuolella Jolla työskentelee tällä hetkellä Jolla Tablet -tuotteen viimeistelyn kanssa, ja tavoitteena on saada laitteet jakeluun joukkorahoituskampanjaan osallistuneille mahdollisimman pian. ”Jolla Tabletin Sailfish OS 2.0 -ohjelmisto on erittäin hyvällä mallilla, mutta meillä on ollut toimitusongelmia erään komponentin kanssa. Uskomme asian ratkeavan pian”, Saarnio sanoo.

Uudesta Jolla-laiteyhtiöstä tiedotetaan erikseen kesän jälkeen.

Seuraava satelliitti Euroopan Copernicus -ohjelmasta laukaistiin

Euroopan Copernicus -ohjelman seuraava satelliitti laukaistiin. Satelliitti tarjoaa ilmaista satelliittidataa ja palvelua ympäristöstä, ilmastosta ja turvallisuudesta. Sentinel-2 A satelliitissa on mukana myös RUAG Space Finlandin toimittamaa suomalaista teknologiaa.

Copernicus kerää, käsittelee ja välittää luotettavaa informaatiota ympäristöön ja turvallisuuteen liittyviin yksilöllisiin palveluihin. Ohjelma on kunnianhimoinen ja pitkäaikainen yhteishanke EU:n, Euroopan avaruusjärjestön ja sen jäsenmaiden välillä.

RUAG Space Finland toimitti elektronisen ohjaus- ja signaalinkäsittelylaitteen (Remote Interface Unit) nyt laukaistuun Sentinel-2 A satelliittiin sekä myöhemmin laukaistavaan Sentinel-2 B satelliittiin. Toimitettu laite mm. mittaa satelliitin tilaan liittyviä olennaisia parametreja ja välittää ohjauskäskyjä satelliitin muille laitteille.

RUAG Space Finland Oy Ab:n toimitusjohtaja Harri Lähti korostaa näiden toimitusten merkitystä yritykselle: ”Sentinel-2 -toimitukset olivat merkittävä askel eteenpäin tärkeällä tuotealueella. Odotamme hyvän menestyksen jatkuvan lähiaikoina seuraavissa Euroopan avaruusjärjestön ja EU:n kaukokartoitushankkeissa”.

RUAG Space Finland on Suomen johtava avaruusalan yritys, jonka toiminnat sijaitsevat Tampereella. RUAG Space Finland sulautettiin osaksi RUAG Space divisioonaa huhtikuussa 2015 kun Patria myi avaruusliiketoimintansa RUAG:ille. Yrityksen avaruusliiketoiminta aloitettiin vuonna 1985 ja yhtiö on vuosien varrella toimittanut laitteita yli 20 Euroopan avaruusjärjestön satelliittiin. Yrityksen päätuotealueet ovat ohjaus- ja signaalinkäsittelylaitteet sekä tehoelektroniikkalaitteet.

Suomen Akatemia: Neljää teema-aluetta ehdotetaan ensi vuodean tutkimusteemoiksi

Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) ehdottaa valtioneuvostolle neljää teema-aluetta 2016 tutkimusteemoiksi. STN:n lähtökohtana oli tunnistaa teemoja, jotka ovat riittävän horisontaalisia ja ulottuvat usealle hallinnonalalle, ovat keskenään riittävän erilaisia, ja jotka ovat Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiä haasteita. Tavoitteena oli myös muodostaa teema-alueita, jotka edellyttävät uuden tiedon hankinnassa monitieteistä tutkimusta.

Tavoitteena on, että valtioneuvosto tekee päätökset teemoista syksyllä, ja valtioneuvoston päättämiin teemoihin perustuen strategisen tutkimuksen neuvosto suunnittelee tutkimusohjelmat loppuvuoden aikana.

Ehdotukset tutkimusteemoiksi ovat:

– Osaaminen ja muuttuva työelämä
– Terveys ja elämäntapojen muuttaminen
– Kokonaisturvallisuus globaalissa ympäristössä
– Kaupungistumisen dynamiikka

STN on lisäksi tunnistanut kolme kaikki teema-alueet läpileikkaavaa horisontaalista painopistealuetta:

– Kansainvälisyys
– Digitaalisuus
– Elämänkaari

”Suomi on osa globaalia keskinäisverkottunutta maailmaa, jossa valtiot ovat yhä vahvemmin verkottuneet toisiinsa taloudellisesti, kriisien hallinnassa ja turvallisuuden näkökulmasta. Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus alkavat kietoutua toisiinsa uudella tavalla. Työelämän muutokset ovat puolestaan nopeita ja merkittäviä esimerkiksi robotiikan ja digitalisaation vaikutusten takia. Teollistumisen ajan rakenteet eivät vastaa tulevaisuuden tarpeita. Mitä ovat tulevaisuuden ammatit ja niiden työntekijälle asettamat osaamistarpeet? Näistä ilmiöistä tarvitaan ajantasaista tutkimustietoa”, strategisen tutkimuksen neuvosto perustelee ehdotettuja teemoja.

Tiedon tuottamiseen ja tiedon vastaanottamiseen liittyvät muutokset vaativat strategisen tutkimuksen neuvoston mielestä uutta tutkimustietoa. Perinteinen autoritäärinen, yksikanavainen lähestymistapa ei enää toimi kulttuurissa, jossa jokainen voi seurata itselleen sopivinta asiantuntijaa, asiantuntijana esiintyvää tahoa tai informaatiolähdettä verkossa. ”Erilaisten väestöryhmien tarpeet, motivaatiot, tiedon omaksumistavat ja -kyvyt vaihtelevat suuresti. Siksi tiedon tuotannon, välittämisen ja etenkin erilaisten valistustoimien tulisi mukautua tähän kehitykseen. Tällä muutoksella on merkitystä esimerkiksi terveyden edistämisessä ja elämäntapojen muuttamista tavoiteltaessa”, STN linjaa.

Kaupungistumisen strategisen tutkimuksen neuvosto nostaa yhdeksi tutkimuksen teemaksi. Kaupunkimme kasvavat ihmisten muuttaessa niihin työn, toimeentulon, kulttuurin, opiskelun ja elämäntapavalintojen takia. ”Tarvitsemme tietoa siitä, miten moninaisina kasvukeskuksina toimivat kaupungit voisivat levittää elinvoimaisuutta laajalti ympäröiville alueille. Tähän tarvitaan aktiivista vuoropuhelua eri alueiden kesken”, strategisen tutkimuksen neuvosto toteaa.

Viestintävirasto avaa ovea kilpailulle tv- ja radiolähetysmarkkinoilla

Viestintäviraston mukaan Digita Networks Oy:llä on huomattava markkinavoima (HMV) antennipaikkaan ja -kapasiteettiin pääsyn, televisiolähetyspalvelujen ja valtakunnallisten radiolähetyspalvelujen tarjoamisessa. Virasto on antanut 24.4.2015 Digitalle HMV-päätöksen televisio- ja radiopalvelujen tukkumarkkinoilla.

Viraston päätöksen myötä sääntelyn painopiste siirtyy televisio- ja radiolähetyspalvelujen sääntelystä lähetysverkon sääntelyyn. ”Olemassa olevan, koko maan kattavan lähetysverkon antennipaikkoihin ja -kapasiteettiin pääsy ovat kilpailevan toimijan kannalta kaikista kriittisimpiä palveluja”, toteaa Viestintäviraston pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka. Siksi näiden ennakkosääntelyn tarve on suurin.

Antennipaikkaan ja antennikapasiteettiin pääsyn sääntely tehostuu

Asta Sihvonen-Punkan mukaan lähetysverkon kriittisten palvelujen ennakkosääntelyllä mahdollistetaan uusille markkinoille tuleville yrityksille kilpaileva televisio- ja radiolähetyspalvelujen tarjoaminen ohjelmistotoimijoille. Toisaalta sääntely mahdollistaa verkkopeiton laajentamisen myös markkinoilla jo toimiville yrityksille. ”Sääntelyllä edistetään kilpailtua lähetyspalveluiden tarjontaa, joka parantaa kuluttajien valinnanvapautta monipuolisten ohjelmistojen vastaanottamisessa”, sanoo pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka.

Televisiolähetyspalvelujen sääntely edelleen tarpeellista

HMV-sääntely on edelleen tarpeellista myös UHF-verkon televisiolähetyspalveluille. Vaikka televisionkatselu on monipuolistunut viime vuosien aikana, eivät muut televisio-ohjelmistojen vastaanottotavat kuten IPTV:n katselu, vielä muodosta täysin korvaavaa palvelua. UHF-lähetyspalvelun sääntelyllä pyritään turvaamaan ohjelmistotarjoajien toimintaedellytykset ja kuluttajien saama monipuolinen ja laadukas ohjelmasisältö.

Radiolähetyspalvelujen sääntely kevenee

Valtakunnallisten radiolähetyspalvelujen tarjonnassa Digita Networks Oy:lle asetettiin ainoastaan velvollisuus hinnaston ja toimitusehtojen julkaisemiseen. Digitalta poistuu näin ollen velvollisuus valtakunnallisten radiolähetyspalvelujen syrjimättömään hinnoitteluun. Vaikka Digitan FM-verkon valtakunnallisille lähetyksille ei tällä hetkellä olekaan löydettävissä täysin korvaavia palveluita, antennien tehokas ennakkosääntely mahdollistaa kilpailevan palveluntarjonnan myös valtakunnallisissa radiolähetyspalveluissa. Valtakunnallisiin radiolähetyspalveluihin kohdistuu jo nyt kilpailupainetta, joka rajoittaa Digitan mahdollisuuksia käyttää huomattavaa markkinavoimaansa ja toimia kilpailijoista riippumattomasti.

Akatemiahankkeilla rahoitetaan tieteellisesti laadukasta tutkimustyötä

Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta on myöntänyt 31 akatemiahankkeelle yhteensä noin 14 miljoonan euron rahoituksen. Myönteinen rahoituspäätös voitiin tehdä 16 prosentille hankehakemuksista.

Akatemiahankkeilla rahoitetaan tieteellisesti kunnianhimoista ja laadukasta tutkimustyötä. Terveyden tutkimuksen toimikunnan rahoittamissa hankkeissa tuotetaan uutta tietoa, jota voidaan jatkossa hyödyntää sairauksien ja vammojen hoidossa, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, lääkekehityksessä ja terveyspoliittisessa päätöksenteossa.

Rahoituksen saivat muun muassa seuraavat akatemiahankkeet:

Satu Mustjoen (Helsingin yliopisto) johtamassa projektissa tutkitaan autoimmuunitauteja, kuten nivelreumaa, joiden tarkka syntymekanismi on tuntematon. Mustjoen ryhmä tutkii, ovatko potilailta usein löytyvät poikkeavat valkosolupopulaatiot syntyneet mutaatioiden seurauksena ja onko niillä merkitystä taudin synnyssä. Projektissa määritetään tällaisia mutaatioita autoimmuunitauteja sairastavilta potilailta uuden sukupolven sekvensointimenetelmien avulla. Lisäksi selvitetään mutaatioita aiheuttavia ja muuttuneiden solupopulaatioiden merkitystä taudin synnyssä. Tutkimuksessa pyritään löytämään potilaille uusia paremmin kohdennettuja ja tehokkaampia hoitomuotoja.

Leila Karhunen (Itä-Suomen yliopisto) johtaa tieteidenvälistä konsortiota, johon kuuluvat Johanna Närväinen (VTT) ja Mika Tarvainen (Itä-Suomen yliopisto) tutkimusryhmineen. Konsortio etsii ruokaan liittyvän mielihyvän tutkimuksella uusia näkökulmia ja yksilöllisiä menetelmiä syömisen säätelyyn. Tutkimusmenetelmiä ovat subjektiiviset arviot, funktionaalinen magneettikuvaus (fMRI), aivosähkökäyrä (EEG) sekä autonomisen hermoston, aineenvaihdunnan ja psykologisten ominaisuuksien mittaukset. Tuotetun uuden tieteellisen tiedon lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää ravitsemuksellisesti tasapainoisten ruokavalintojen sekä painon ja syömisen hallinnan räätälöintiin.

Sampsa Vanhatalon (Helsingin yliopisto) akatemiahankkeessa tutkitaan, miten vastasyntyneen vauvan aivovaurio häiritsee aivotoimintaa sekä miten vauriot johtavat elinikäisiin kognitiivisiin ongelmiin. Projektissa tutkitaan aivojen sähköisten verkkojen toimintaa sekä varhaisia aivokuoren sensorisia mekanismeja. Hanke yhdistää kokeellista ja kliinistä tutkimusta sekä avaa uusia mahdollisuuksia hoitomuotojen kehitykseen. Lisäksi hankkeessa tuodaan kliiniseen tutkimuskäyttöön sellaisia innovaatioita, jotka tulevaisuudessa mahdollistavat yksilöllisen hoidon vauvoilla.

Helsinki-Vantaalla tehdään mittavia uudistuksia

Yli vuosi sitten käynnistyneen Finavian kehitysohjelman kautta on pystytty tarjoamaan töitä suurelle joukolle ihmisiä. Investointien laskennallinen työllisyysvaikutus vuonna 2014 oli 1 200 henkilötyövuotta.

– Finavian investointien työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä etenkin näinä aikoina, kun Suomen talouden kasvu ja työllisyyskehitys ovat olleet vaisuja jo jonkin aikaa. Pääkaupunkiseudun lisäksi työtä on syntynyt runsaasti myös maakunnissa. Investointihankkeemme ovat edenneet suunnitellulla tavalla, sanoo Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen.

Kehittämisen punainen lanka on sujuva ja miellyttävä asiakaskokemus

Investointiohjelman vaikutukset ovat näkyneet vuoden mittaan sekä Helsinki-Vantaalla että verkostolentoasemilla. Vuosi 2015 jatkaa muutosten sarjaa.

Helsinki-Vantaalla tehdään touko-elokuussa mittava kiitotien peruskorjaus, heinäkuussa lentoasemalle avataan junayhteys ja parhaillaan on käynnissä suunnittelutyö terminaali 2:n laajentamiseksi. Tavoitteena on säilyttää Helsinki-Vantaan asema suosittuna vaihtokenttänä ja samalla varautua kasvaviin matkustajamääriin.

Helsinki-Vantaan ohella Finavia investoi myös verkostokenttiin. Lentoasemilla kohennetaan terminaalitiloja, parannetaan palveluita sekä peruskorjataan kiitoteitä. Tänä vuonna laajoja hankkeita toteutetaan Rovaniemellä, Ivalossa, Kittilässä ja Vaasassa. Hiljattain Tampere-Pirkkalan lentoasemalla avattiin uusi halpalentoterminaali.

Finavian noin 900 miljoonan euron suuruisen kehitysohjelman käynnistäminen tuli rahoituksellisesti mahdolliseksi, kun valtio päätti sijoittaa Finaviaan 200 miljoonaa euroa rahaa. Kehitysohjelman investointien tulee tuottaa sijoitetulle pääomalle entistä parempaa markkinaehtoista tuottoa.

– Finavian kehitysohjelman onnistumisella on iso merkitys koko maamme lentoliikenteelle. Kilpailukykyinen lentoasemainfrastruktuuri mahdollistaa lentoliikenteen kehittymisen Suomessa sekä tukee sitä kautta taloutemme kilpailukykyä. Lentoasemat eivät kuitenkaan yksinään varmista liikenteen kasvua. Viime kädessä kyse on siitä, kuinka vetovoimaisia Suomi ja sen alueet lentoyhtiöiden silmissä ovat. Pidän hyvänä, että vaikeassa taloustilanteessa Finavian kehitysinvestoinnit tuovat rakennusaikaista työtä ja mahdollisesti myös pysyviä työpaikkoja, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Paula Risikko , jolle Finavia esitteli kehitysohjelmaansa.

Kokonaisuudessaan kehitysohjelman arvioidaan tarjoavan työtä noin 14 000 henkilötyövuoden verran. Lisäksi Helsinki-Vantaalla matkustajamäärän nousun arvioidaan tuovan alueelle noin 5 000 uutta, pysyvää työpaikkaa.

Helsinki-Vantaan odotetaan saavuttavan 20 miljoonan vuosittaisen matkustajan rajan vuonna 2020. Viime vuonna Helsinki-Vantaan matkustajamäärä nousi 700 000 matkustajalla, ja lentoaseman kautta kulki jo 16 miljoonaa matkustajaa. Suurin osa kasvusta tulee vaihtomatkustuksesta.

Terminaalilaajennuksen suunnittelu käynnissä Helsinki-Vantaalla

Vuoden alussa on käynnistetty suunnittelu vaihtoliikenteen kapasiteetin kasvattamiseksi. Helsinki-Vantaan nykyistä terminaalia on tarkoitus laajentaa noin 80 000 neliömetrillä. Laajennusosia on mahdollisesti tulossa kaksi: toinen eteläsuuntaan ja toinen länsisuuntaan. Molemmat laajennusosat tulisivat nykyisen terminaali 2:n kaukolentoalueen jatkeeksi.

Matkustajatilojen lisäksi lentokonepaikkojen määrää suunnitellaan lisättävän kahdeksalla uudella laajarunkosillalla. Laajennuksen jälkeen Helsinki-Vantaalla on käytössä 16 laajarunkokoneiden siltapaikkaa. Näillä näkymin laajennustyöt käynnistyisivät vuonna 2016.

Junayhteys ja kiitotien peruskorjaus ovat tämän vuoden suurimmat uudistukset

Helsinki-Vantaan vuoden 2015 merkittävin muutos nähdään heinäkuussa, kun lentoasemalle valmistuu uusi junayhteys. Kehärata avaa hyvät yhteydet lentoasemalle paitsi Helsingin keskustasta myös koko Suomesta.

Parhaillaan käynnissä on myös pysäköintitalo P5:n laajennus, joka tuo valmistuessaan lentoasemalle lähes 3 000 uutta pysäköintipaikkaa lisää. Laajennusosa avataan vuoden kuluttua kesällä.

Toukokuussa alkava Helsinki-Vantaan kiitotie 1:n peruskorjaus kestää kolme kuukautta. Remontin aikana uusitaan kiitotien päällyste sekä valo- ja sähköjärjestelmät.

Rakennustöiden vuoksi lentoasemalla on kesällä käytössä vain kaksi kiitotietä normaalin kolmen sijaan. Lentokoneiden lentoonlähtö- ja laskusuunnat muuttuvat tilapäisesti, joten osa nousu- ja laskureittien alueella asuvista huomaa lentomelua tavallista enemmän. Finavia tiedottaa lentomelumuutoksista tarkemmin kevään aikana.

Kiitotien korjaustöillä ei ole juurikaan vaikutuksia matkustajaliikenteeseen, sillä työt on suunniteltu tehtäväksi ilman merkittäviä häiriöitä ja sopeuttamalla lentoliikennettä.

Riittävä tieto tehostaa teollisuuden tuottavuutta tulevaisuudessa

“Kehittyneet ennakoinnin mahdollisuudet korostavat kunnossapidon merkitystä teollisuuden kilpailukyvyn ja tuottavuuden tekijänä. Ala on reagoinut muutoksiin herkästi, ja tarjolla on kovaa osaamista”, sanoo kehityspäällikkö Juha Nyholm KunnossapitoForumista.

– Neste Oilissa jalostamon kunnossapitoseisokin hintalappu on noin 100 miljoonaa euroa. Kunnossapitoseisokin valmistelu aloitetaan pari vuotta ennen toteutuksen ajankohtaa. Suunnittelun taustana ovat muun muassa tieto laitteiston kunnosta, tavoitteet tulevalle käyntijaksolle ja kehittämisideat, kuvaa Neste Oilin kunnossapitopäällikkö Vesa Moilanen. Hän puhui KunnossapitoForumissa pidetyssä Promaint ry:n asiantuntijakongressissa.

Tänä keväänä Porvoon jalostamon kunnossapitoseisokissa huolletaan muun muassa yli viisisataa säiliötä ja kaksi tuhatta venttiiliä. Seisokkiin liittyy merkittäviä investointeja. Kunnossapidon laadun, turvallisuuden ja aikataulussa pysymisen on oltava kunnossa.

Kunnossapitoseisokkien aikana tehtävillä toimenpiteillä luodaan käyttövarmuus seuraavan käyntijakson ajaksi. Yllättävät huoltoseisokit halutaan välttää.

– Kunnossapito on hyvin toimiessaan tukitoiminto, joka varmistaa prosessilaitosten turvallisen toiminnan ja siten mahdollistaa laitosten hyvän tuottavuuden, Moilanen sanoo.
Tieto tulee arvokkaaksi analysoimalla

Tieto ja sen analysointi ovat teollisuuden tulevaisuutta, toteaa IBM:n ennakoivan kunnossapidon ratkaisujen asiantuntija Patrick Couch messujen puheenvuorossaan. Painopiste kunnossapidossa siirtyy reaktiivisesta toiminnasta proaktiiviseen. Korjaukset tehdään jo ennen kuin ongelmia aiheutuu. Laitteistosta saatava tieto mahdollistaa nyt ja tulevaisuudessa uudella tavalla tuotannon riskien pienentämisen ja kustannustehokkuuden.

– Valtava määrä tietoa ei muuta mitään. Vasta kun tieto analysoidaan ja siitä saadaan irti juuri toimintaan vaikuttavat faktat, se mahdollistaa kunnossapidon toimenpiteiden optimoinnin. Näin tieto tulee arvokkaaksi, Couch toteaa.

Tulevaisuudessa tuotannon kunnossapidon optimoivat ratkaisut ja teollinen internet muuttavat alan liiketoimintamalleja.
– Palvelubisnes tekee hyvästä tuotteesta vielä paremman. Sitoutuminen laitteen ylläpitoon tuo korkeampaa asiakastyytyväisyyttä, Couch sanoo.

IBM on investoinut yhteensä 24 miljardia dollaria big datan analysoinnin ja hyödyntämisen ratkaisuihin.
– Tiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ovat valtavat. Esimerkiksi perinteinen teollisuus on vasta heräämässä näihin kysymyksiin. Kaikki tärkeät palaset, eli yrityksen tarpeet, tieto ja teknologia, ovat jo paikoillaan. Nyt on aika toimia, Couch sanoo.
Työturvallisuus rakennetaan yhteistyöllä

Turvallisuus on teollisuuden menestyksen avaintekijä, jota yksikään yritys ei voi ohittaa. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) äskettäisen tilaston mukaan tapaturmat vähenivät viime vuonna verrattuna vuoteen 2013.

– Suhtautuminen työturvallisuusasioihin on parantunut suomalaisissa teollisuusyrityksissä. Turvallisuus ja suojautuminen on usein nostettu tärkeäksi strategisella tasolla. Kehittämisen paikkoja silti riittää, arvioi Suojalaite Oy:n toimitusjohtaja Martti Humppila.
Muun muassa työturvallisuusnäytökset tarjosivat KunnossapitoForumissa konkreettisia keinoja turvallisuuden edistämiseen.

Himalajan vuoriston huiput valloittanut Veikka Gustafsson puhui esityksessään riskien ottamisesta ja turvallisuuden tärkeydestä. Turvallisuus rakennetaan pitkälti yhteistyöllä. Se on osa yhteistä kulttuuria, niin vuorille tähtäävässä porukassa kuin yrityksessäkin.

– Ylös pääseminen on tärkeää. Vielä tärkeämpää on päästä sieltä takaisin. Moni asia lähtee asenteesta. Tilanteita ei saa takaisin. On todellista rohkeutta muuttaa tekemisen tapoja turvallisemmiksi ajoissa, sanoi Gustafsson.
Ammattitapahtuma alan suunnannäyttäjänä

KunnossapitoForumin messut, tietoiskut ja kongressi kokosivat alan uusimmat ratkaisut ja tuoreimman tiedon yhteen tapahtumaan 2000 kävijän ulottuville 25.–26.3. Alan kotimaista ykköstapahtumaa on kehitetty yhä asiapitoisemmaksi. Jo KunnossapitoForumin messuohjelman seuraaminen on ammattilaisille keino päivittää osaamistaan.

– KunnossapitoForumin kaltaiset ammattitapahtumat ovat alansa huippukohtaamisia. Niissä on tarjolla kovaa sisältöä, joka auttaa koko alaa kehittymään ja luomaan tulevaisuuskuvaa. Ne ovat verkottumisen tapahtumia, joihin tullaan tavoitehakuisesti kouluttautumaan tai luomaan kontakteja, kertoo Expomarkin toimitusjohtaja Tomi Niemi.

Verkostoitumisen merkitys korostuu ammattitapahtumissa. Se on juuri oikeiden kontaktien kohtaamista. Usein kiinnostavat kontaktit etsitään jo ennen tapahtumaa, jolloin kohtaamisiin on mahdollista valmistautua.

– KunnossapitoForumissa oli käytössä Brella-verkostoitumispalvelu, joka yhdistää ratkaisut ja niitä etsivät tahot sekä mahdollistaa tapaamisen sopimisen. Tämäntyyppinen match-making tehostaa messukäyntiä, Niemi sanoo.

Liikennevirasto avaa rautatieliikenteen dataa

Liikennevirasto avaa rautatieliikenteen dataa koko yhteiskunnan käyttöön keväällä 2015. Tarjolle tulevia tietolajeja ovat aikataulutiedot sekä matkustajajunien kokoonpanotiedot. Aikataulutiedot jakautuvat kolmeen osaan: reaaliaikaiseen liikennetilanteeseen, tuleviin aikatauluihin sekä historiatietoon jo menneistä junista.

Liikenneviraston tavoitteena on, että rajapinnan tekninen kuvaus voidaan julkaista maaliskuussa 2015. Rajapinta avautuu hyödynnettäväksi kevään aikana. Vastaava palvelu on aiemmin avattu esimerkiksi Iso-Britanniassa.

Avoin data uusien palveluiden, innovaatioiden ja liiketoiminnan mahdollistajana

Datan avaaminen on osa rautatieliikenteen avoimen datan palveluiden kehittämistä, jonka Liikennevirasto aloitti syksyllä 2014. Tiedot tulevat saataville Digitraffic-palveluun, joka laajenee alkuvuonna 2015 uudella avoimella rajapinnalla. Jatkossa hyödyntäjät voivat hakea tietoja junaliikenteestä koneluettavassa muodossa.

Liikennevirastossa tietojen lähteenä toimii ratakapasiteetin hallinnan LIIKE-järjestelmä, josta tietoja poimitaan avoimen datan rajapintaan. Koko yhteiskunnan käyttöön avattava tieto voi luoda uusia palveluita, innovaatioita ja liiketoimintaa. Tiedot halutaan tuoda helposti ja avoimesti saataville.

Teknisesti rajapinta tulee olemaan REST-tyyppinen, josta hyödyntäjät voivat poimia haluamiaan tietoja hakuparametrien avulla. Rajapinta palauttaa vastaukset JSON-muodossa.

Rataverkkoon liittyviä tietoja on jo avattu Liikenneviraston lataus- ja katselupalveluun. Rataverkon avoimet tiedot päivittyvät ja täydentyvät vuoden 2015 aikana.

Esineiden internetistä odotetaan internet-kehityksen seuraavaa aaltoa

Helsingin yliopiston ja Työterveyslaitoksen hankkeessa kehitetään päälle puettavaa järjestelmää, joka seuraa tarkasti käyttäjänsä katseen kohdistumista. Erityisesti tätä Nokkelammat lasit -nimen saanutta järjestelmää aiotaan hyödyntää esineiden internet -sovellusten tutkimuksessa, jotta saadaan parempaa tietoa siitä, miten ihminen toimii vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Tarkoituksena on, että kehitettävät lasit pystyvät myös seuraamaan käyttäjänsä tilaa, kuten aktiviteettia, väsymystä tai valppautta.

– Esineiden internetistä odotetaan internet-kehityksen seuraavaa aaltoa. Ihmisen toiminnan seuraaminen esineiden internetin (The Internet of Things, IoT) muodostamassa uudessa toimintaympäristössä tulee luomaan arvokasta tietoa siitä, miten vuorovaikutus ihmisen ja teknisen ympäristön välillä tulisi suunnitella ja toteuttaa, arvelee teemajohtaja Kai Puolamäki Työterveyslaitoksesta.

Hankkeessa kehitetyn ratkaisun avulla esineiden internetissä olevat älykkäät esineet tai laitteet saadaan reagoimaan katseeseen. Esimerkiksi kahvinkeitin voi mennä päälle, kun katse suunnataan siihen. Nokkelammat lasit seuraavat esimerkiksi käyttäjän aikomuksia, kognitiivista tilaa, aktiviteettia ja tarkkaavaisuuden suuntaamista ja välittävät keräämänsä tiedon esineiden internetissä oleville älykkäille laitteille. Tätä tietoa voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi työturvallisuuden parantamisessa, työn tutkimuksessa tai tutkittaessa laitteiden käyttäjäkokemuksen parantamista.

– Tarkoituksenamme on tutkia käyttäjän näkökulmasta millaista esineiden internetin käyttäminen on. Se on tärkeätä, sillä esineiden internetissä esineet viestivät paitsi keskenään myös käyttäjälle, kertoo dosentti Jukka Häkkinen Helsingin yliopistosta.

Katseenseurantalaitteita voidaan hyödyntää esimerkiksi laitteiden ohjailussa

Nykyisin monet laitteet, kuten autot tai televisiot voivat olla yhteydessä verkkoon. Tulevaisuudessa IoT yleistyy niin, että arkisetkin esineet ovat verkossa. Jos kaikilla esineillä on internet-osoite ja sensoreita, ne voivat lähettää käyttäjälle valtavat määrät tietoa. Esimerkiksi kahvinkeittotilanteessa kahvinkeitin voi kertoa, että sähkö on juuri nyt kallista. Kahvipurkki kertoa, että kahvi on lopussa. Astiakaappi kertoa, että puhtaita kahvikuppeja ei ole, ja jääkaappi viestittää, että maito on mennyt vanhaksi.

Häkkisen mukaan kriittinen kysymys on ajankohta, eli milloin tieto voidaan antaa käyttäjälle, jotta aivot eivät ylikuormitu ja tieto ei häiritse toimintaa. Jos henkilö saa tehtävän aikana lisätietoa, opittu rutiini katkeaa ja henkilön täytyy pohtia tiedon merkitystä tehtävässä. Tämä kuormittaa käyttäjää. Kuormituksen minimoimiseksi täytyy tiedon antamisajankohta asettaa tarkasti.

– Katseenseurantalaite on uutta teknologiaa, se voidaan pukea päälle kuten silmälasit, ja käyttäjä voi toimia arkipäiväisessä ympäristössä, Häkkinen toteaa.

– Laitteella tutkimme, milloin tieto täytyy antaa ja missä muodossa, jotta käyttäjä pystyy toimimaan luontevasti esineiden internetissä. Eli jos keität kahvia, tiedämme silmänliikkeiden avulla tarkasti, missä kohdassa toimintaa olet ja milloin sinulle kannattaa kertoa, että poimi kahvimuki tiskikoneesta äläkä keittiön kaapista. Laitteessa olevien sensorien avulla voimme myös tarkkailla henkilön tilaa antamalla stressaantuneella tai ylikuormittuneelle henkilölle vähemmän tietoa.

Psykologian alalla ei ole aikaisempaa tutkimusta käyttäjän toiminnan ja silmänliikkeiden perusteella saadun palautteen synkronoinnista.

– Ihmisen visuaalisen huomion kohteen tunnistamista voidaan hyödyntää moniin tarkoituksiin esimerkiksi tutkimuksessa, opetuksessa tai laitteiden ohjaamisessa. Esimerkiksi liikenteen turvallisuustutkimuksessa voidaan tutkia autonkuljettajan ajon aikaista ympäristön havainnointia tai kuluttajatutkimuksessa sitä, mihin henkilö kohdistaa katseensa pakkauksessa. Laseja voitaisiin käyttää myös erilaisten laitteiden ohjailuun, kertoo tutkimusinsinööri Kristian Lukander Työterveyslaitoksesta.

– Hankkeen tuloksena syntyvät Nokkelammat lasit julkaistaan open source -periaatteella vapaasti kaikkien saataville, kertoo tutkija Miika Toivanen Työterveyslaitoksesta. Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskus on jo julkaissut aiemman tutkimusprojektin tuotoksena syntyneen ensimmäisen version katseenseurantalaseista.

Kaksivuotisen hankkeen Nokkelammat lasit toteuttavat Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskus ja Helsingin yliopiston Visuaalisen kognition tutkimusryhmä. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia.

Euroopan investointirahasto ja Teollisuussijoitus rahoittavat suomalaisyritysten kansainvälistä kasvua

Euroopan investointirahasto (EIF) on sijoittanut merkittäviä määriä suomalaisiin rahastoihin yhdessä Suomen Teollisuussijoituksen kanssa. Tähän mennessä EIF on antanut sijoitussitoumuksia suomalaisiin pääomasijoitusrahastoihin lähes 300 miljoonalla eurolla.

Euroopan investointirahasto (EIF) tarjoaa riskipääomaa pk-yrityksille, erityisesti uusille yrityksille ja teknologiayrityksille. EIF ei investoi suoraan yrityksiin, vaan toimii muun muassa pankkien ja pääomasijoitusrahastojen kautta. Sijoituksiin käytetään rahaston omien varojen ohella Euroopan investointipankin tai Euroopan unionin sille luovuttamia varoja.

”Euroopan investointirahaston resurssit ovat kasvaneet komission uuden rahoituskauden ja Euroopan investointipankin myöntämiin varoihin perustuen. Sijoitamme nykyään vuosittain noin 1,6 miljardia euroa eurooppalaisiin pääomasijoitusrahastoihin, jotka rahoittavat eurooppalaisten pk-yritysten innovaatioita ja kasvua ”, kertoo Euroopan investointirahaston varatoimitusjohtaja Marjut Santoni , joka esiintyy tänään Helsingissä järjestettävässä kansainvälisessä seminaarissa ”Supporting Innovation in Finland”. Tapahtumassa esitellään muun muassa Euroopan unionin uuden rahoituskauden InnovFin-rahoitustuotteita.

Teollisuussijoitus tarjoaa yrityksille pääomaa, osaamista ja verkostoja, joiden avulla yritys voi kasvaa kansainvälisillä markkinoilla. Merkittävä osa Teollisuussijoituksen rahoituksesta kasvuyrityksille kanavoituu pääomasijoitusrahastojen kautta. Euroopan investointirahasto ja Teollisuussijoitus, joko suoraan tai hallinnoimiensa Kasvurahastojen Rahasto I-II kautta, ovat olleet katalysoimassa markkinaan noin 20 suomalaista venture capital- ja kasvurahastoa. Nämä rahastot ovat keränneet kaiken kaikkiaan 1,2 miljardin euron pääomat, jotka on sijoitettu tai sijoitetaan kasvuyrityksiin.

”Olemme erittäin iloisia Euroopan investointirahaston merkittävästä panostuksesta suomalaiseen pääomasijoitusmarkkinaan. Hyvässä yhteistyössä EIF:n kanssa markkinoille on saatu uusia toimijoita ja toimintamalleja, ja toisaalta olemassa olevien toimijoiden uusien pääomarahastojen keskikokoa on saatu vähitellen suuremmaksi. Näillä resursseilla edistetään suomalaisten yritysten kasvurahoitusta”, kertoo johtaja Anne Riekki Teollisuussijoituksesta.

Tulevaisuuden suomalainen tutkimus yhdistelee ihmis- ja koneälyä

DIGILE valmistelee useita uusia ohjelma-aihiota. Uutuutena yritysvetoisten ohjelmien rinnalle ovat tulossa yliopistovetoiset ohjelmat.

DIGILE on käynnistänyt uusien strategisten tutkimusohjelmien valmistelun vuodelle 2016. 29. tammikuuta järjestetyssä Foresight-seminaarissa esiteltiin kaikkiaan seitsemän ohjelma-aihiota, joiden työstämistä jatketaan nyt joukkoistamalla.

Ohjelma-aihiot liittyvät tavalla tai toisella ihmisälyn ja koneälyn yhdistämiseen (co-creative intelligence). DIGILEn strategisen linjauksen mukaan co-creative intelligence on suunta, josta ymmärrystä ja uutta liiketoimintaa nyt haetaan.

“Tämä on rikas ja koko ajan kehittyvä, uuden kasvun ja mahdollisuuksien maailma, jossa Suomi voi nousta alan kärkeen”, DIGILEn toimitusjohtaja Reijo Paajanen perustelee.

“Ohjelmaehdotukset käsittelevät esimerkiksi innovaatiotoiminnan automatisointia, datamassojen yhdistelemistä ja ihmisaistien laajentamista. Näistä seitsemästä ehdotuksesta 1-4 etenee jatkokäsittelyyn ja varsinaisen tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen”, DIGILEn teknologiajohtaja Pauli Kuosmanen sanoo.

“Ehdotukset ovat hyvin alustavia, niitä muokataan saadun palautteen perusteella ja niitä saatetaan esimerkiksi myös yhdistellä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Nyt otamme vastaan palautetta: kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälaista internet-talouteen liittyvää tutkimusta Suomessa pitäisi tehdä seuraavien 4-10 vuoden aikana”, Kuosmanen jatkaa.

Käytännössä yrityksillä ja tutkimusorganisaatioilla on aikaa 15.2.2015 saakka kommentoida ja ilmoittaa osallistumishalukkuudestaan ohjelmaehdotuksiin sekä ehdottaa muita tärkeäksi näkemiään tutkimusteemoja internet-talouden uusiksi liiketoimintaekosysteemeiksi. Ohjelma-aihioiden jatkotyöstäminen ja strategisen tutkimussuunnitelman kirjoittaminen tehdään avoimesti joukkoistamalla.

Tavoitteena on, että valmiit yritysvetoiset tutkimussuunnitelmat osallistuvat Tekesin SHOK-ohjelmahakuun syyskuussa 2015 ja hyväksytyt SHOK-ohjelmat aloittavat nelivuotiskautensa alkuvuodesta 2016.

Yliopistovetoiset ohjelmat on myös tarkoitus käynnistää vuoden 2016 alkupuolella, DIGILEn kolme tutkimusohjelmakokonaisuutta, Digital Services, Data to Intelligence sekä Internet of Things päättyvät tänä vuonna.