Uusi aktiivinen kauppa- ja talouspolitiikka voi yllättää markkinat

Maailmantalouden näkymät ovat epävakaat, vaikka ne aavistuksen parantuivat kesästä, osoittaa tuore Ifo World Economic Survey -kysely. Lokakuussa tehdyn, yli tuhat kansainvälisen talouden asiantuntijaa kattavan Ifo-kyselyn mukaan Donald Trumpin valinnan USA:n presidentiksi pelätään lisäävän maailmantalouden epävarmuutta. Huolena on epäselvyys USA:n politiikan ja talouden uudesta suunnasta. Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtajan Timo Vuoren mukaan Trumpin politiikasta voi olla hyötyä ja haittaa vientivetoisen Suomen taloudelle. Maailmantalouden pitkittyvä epävarmuus on huono uutinen hitaasti toipuvalle Suomelle.

Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja ja Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuoren mukaan USA:n uuden presidentin ohella ajattelemisen aihetta aiheuttaa Kiinan talouden suunta ja Euroopassa hautuva pankkikriisi.

“Vientimme nyrkkinä toimivat isot investointituotteet ovat hyvin herkkiä talouden ja politiikan turbulenssille. Toisaalta Trump on luvannut USA:han massiivista elvytystä tuotantoon ja infrastruktuuriin, mistä voi avautua aivan uusia markkinoita myös suomalaistuotteille ja palveluille”, Vuori sanoo.

Piristyvän Euroopan uhkana maailmantalous ja pankkikriisi

Lokakuussa 2016 tehdyn Ifo-kyselyn mukaan Euroopan taloustilanteessa on nähtävissä kehitystä parempaan. Ifo-indeksin pistemäärä oli kesällä 101. Lukema nousi tuoreimmassa kyselyssa 106,8:aan, mikä on pitkän ajan keskiarvon 104,1 yläpuolella. Ifon arvion mukaan Euroopassa on kuitenkin edelleen rakenteellisia ongelmia, jäykät työmarkkinat ja pankkikriisin riskit Italiassa ja Portugalissa. Lisäksi akuutit ongelmat, kuten Brexit, luovat epävarmuutta Euroopan unioniin.

Saksa jatkaa Euroopan talouden veturina Irlannin, Luxemburgin, Liettuan ja Slovakian seuratessa vanavedessä. Sen sijaan Suomen, Ranskan ja Italian talouteen liittyy yhä huolia.

Euroalueen heikompien suorittajiin yhä kuuluvan Suomen talouteen Ifo-selvitys ennakoi lievää parantumista.

“Maailmantalouden poliittinen ja taloudellinen epävarmuus ei valitettavasti vauhdita Suomen talouden toipumista”, toteaa Timo Vuori.

USA odottaa tulevaa, Kiinan talouden kuva yhä utuinen

USA:n talous on kehittynyt suotuisasti, sillä Ifo-indeksi nousi 91,2:sta 97,1:een. Ifon mukaan maan tulevaa kehitystä leimaa kuitenkin huoli tulevista poliittisista ja taloudellisista linjauksista uuden presidentin aikakaudella. Trumpin lupaama aktiivinen kauppa- ja talouspolitiikka voi yllättää markkinat – myönteisesti ja kielteisesti.

Kiinan vanavedessä koko Aasian talousodotukset ja Ifo-indeksi 78,1 ovat yhä alueen pitkän ajan keskiarvon 92,5 alapuolella. Kiinan talousvaikeudet heijastuvat laajasti muihin alueen maihin. Sen sijaan Intiassa talousnäkymät ovat aavistuksen myönteisemmät ja usko maan poliittiseen vakauteen on vahvistumassa.

“Mikäli Trump USA:n presidenttinä sytyttää kauppasodan Kiinan kanssa, ei se lupaa hyvää lyhyellä aikavälillä maailmantaloudelle. Mutta jos se johtaa tasavertaisempiin kaupan pelisääntöihin läntisten teollisuusmaiden ja nousevien talouksien kesken, hyötyy siitä pitkällä aikavälillä myös Suomi”, toteaa Vuori.

Venäjän talous hitaasti piristymässä

Venäjän talouden nykytila on Ifon mukaan yhä heikko. Yllättävää on kuitenkin Venäjän ja IVY-maiden selvästi vahvistuneet talousodotukset. Näiden maiden Ifo-indikaattori ponnahti 70,4:sta 73,7:ään. Venäjällä suhdanneodotukset seuraavien kuuden kuukauden osalta ovat muuttuneet myönteiseksi.

“Myös Venäjällä toimivat suomalaisyritykset näkevät maan taloudessa tasaantumisen merkkejä parin vuoden synkän talouslaskun jälkeen”, sanoo Timo Vuori.

Dollari vahvistuu, korot ja inflaatio alhaiset

Ifo ennakoi lyhyiden korkojen säilyvän ennallaan ja pitkien korkojen aavistuksen nousevan. USA:n dollarin uskotaan edelleen vahvistuvan suhteessa muihin valuuttoihin. Inflaation arvioidaan olevan 3,7 prosenttia maailmanlaajuisesti, euroalueella 1,0 prosenttia.

Maailmantalous on heikentymässä

Maailmantalous on selvästi heikentymässä, osoittaa tammikuussa tehty Ifo World Economic Survey -kysely. Ifo-indikaattori tippui 89,6:sta 87,8:aan, kun pitkän aikavälin keskiarvo on 96,1. Koko euroalueen talousodotukset ovat hieman notkahtaneet. Myös Suomen tilan uskotaan heikkenevän entisestään, ja pidämme Kreikan kanssa perää euroalueen huonoimpana talouskasvun maana myös vuonna 2016. Taantuva maailmantalous ei helpota Suomen tilannetta.

“Ifon tutkimuksen mukaan Suomen talouden pelätään heikkenevän entisestään. Uuden työn ja investointien saaminen vaatii uutta sopeutumiskykyä Suomelta yhteiskuntana”, toteaa Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja, Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori. “Suomi kaipaa rytminmuutosta, joka lisää talouden dynamiikkaa ja joustavuutta”.

Valtiontalouden heikentynyt tila ei vielä heijastu yritysten menestykseen. Tuoreet tulosjulkistukset kertovat, että merkittävimmät suomalaisyritykset ovat vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta pärjänneet hyvin. Syy tähän on Vuoren mukaan se, että yritykset ovat onnistuneet sopeutumaan globaaliin tilanteeseen.

Eurooppa hyytyy – Aasia ja Amerikka vetävät henkeä

Koko euroalueen talousodotukset notkahtivat Ifo-tutkimuksessa aavistuksen, kun indikaattori tippui 122:sta 118,9:ään. Inflaation uskotaan euroalueella olevan 1 prosentin tasolla, pitkien ja lyhyiden korkojen odotetaan hieman nousevan.

Talouden vetureina pidettyjen Britannian ja Saksan suotuisa talouskehitys näyttää jatkuvan aavistuksen maltillisempana. Valopilkkuja ovat Irlannin, Espanjan ja Portugalin toipuminen. Keski-Euroopassa taloudet ovat vaisuja Puolaa ja Tsekkiä lukuun ottamatta.

“Naapureillamme menee selvästi meitä paremmin, vaikka Viron talouden ennustetaan aavistuksen heikkenevän. Ruotsin ja Tanskan tilanne on edelleen tyydyttävä”, kommentoi Vuori.

Myös Pohjois-Amerikassa talous vetää henkeä. USA:ssa poliittinen epävarmuus heijastuu talousodotuksiin, vaikka maan talouden dynamiikan uskotaan kantavan. Dollarin nähdään olevan jo yliarvostettu, mutta siitä huolimatta sen uskotaan lievästi vahvistuvan seuraavan kuuden kuukauden aikana.

Aasiassa Kiinan talouskasvun hidastuminen heijastuu koko maanosaan, vaikka suhdanneodotukset seuraavan kuuden kuukauden osalta ovatkin hieman vahvistuneet. Intian, Etelä-Korean ja Japanin taloudet jatkavat sahaamistaan eri syistä ylös ja alas.

Venäjän ja vanhojen IVY-maiden kuten Kazakstanin tilanne on heikko.

“Halpa öljy ja Venäjä-sanktiot ovat selvästi kurittaneet aluetta. Näiden maiden yksipuolinen, energiavientiin perustuva kasvu on tyrehtymässä”, Vuori toteaa.

Suomessa kysely julkaistaan yhteistyössä Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n kanssa. Kyselyyn vastasi 1085 talousasiantuntijaa 120 maasta tammikuussa 2016.

Maailmantalouden tila ja kyberrikollisuus huolestuttavat pankkialaa

Huoli maailmantaloudesta ja sen vaikutuksista pankkijärjestelmään kasvaa , paljastaa pankkisektorin riskejä kartoittava globaali kyselytutkimus.

CSFI:n (The Centre for the Study of Financial Innovation) yhteistyössä PwC:n kanssa toteuttama Banking Banana Skins -tutkimus osoittaa makrotalousympäristön tilanteen olevan 24-kohtaisen riskilistan kärjessä. Pitkään kärjessä ollut voimakas sääntely putosi kolmannelle sijalle.

Vastauksien analysointi osoittaa kaikkien päävastaajaryhmien (pankkiirit, riskijohtajat ja läheiset sidosryhmät) ympäri maailmaa olevan erittäin huolissaan maailmantalouden tilasta.

Huoli taloustilanteesta johtuu korkeasta velkaantumisasteesta suuressa osassa maailman maita, kehittyvien markkinoiden heikentyneestä kasvusta ja korkotasojen epävarmuudesta. Kaikki nämä tekijät voivat vaikuttaa suurestikin pankkisektoriin, jossa velkaantumisaste on parantumisestaan huolimatta silti huolestuttavalla tasolla.

Huomattavaa tuloksissa on liiketoimintamallien nousu ensimmäistä kertaa kymmenen suurimman riskin joukkoon.

”Liiketoimintamallit mietityttävät pankkisektoria paljon, ja niiden muutosten uskotaan tapahtuvan alan ulkopuolisten toimesta. Rahoituslaitokset vastaavat tähän asiakaskokemuslähtöisellä toimintojen tehostamisella, mikä on niille uusien toimintamallien alku”, PwC:n finanssialan asiantuntija Tuomas Kotilainen toteaa.

Kyberrikollisuuden pelko kasvaa

Pankit ovat hyvin alttiita kasvavalle talousrikollisuuden uhalle, erityisesti kyberrikollisuudelle. Tämä riski on noussut 9. sijalta listan kakkoseksi. Kyseessä on globaali uhka, sillä kyberrikolliset etsivät tiiviisti yhteen nivotun maailmanlaajuisen pankkisektorin heikkoja kohtia. Pankkien kyky hallita rikollisuuden kasvua on myös kyseenalainen ja pankit ovat erityisen huolissaan teknologiansa laadusta ja riskinhallintajärjestelmistään.

Toinen nopeasti kasvava riski on huoli pankkien toimintatavoista, joka nousi sijalta 16 sijalle 8. Syyksi huoleen nähdään se, että pankit eivät ole onnistuneet saamaan aikaan riittävää muutosta toimintatapojen ja käytäntöjen johtamisessa voimakkaasta sääntelypaineesta ja korkeista sakoista huolimatta.

”Riskilistalla ovat nousseet vaikeammin konkretisoitavat asiat kuten rikollisuus ja liiketoimintamallit. Laskussa sen sijaan ovat edes jonkun verran konkretisoituneet, kuten sääntely”, Kotilainen sanoo.

Pankkikriisien ratkaisu siirtyy vuoden alusta EU-tasolle

Suurimpien pankkien kriisinratkaisusta vastaa ensi vuoden alusta lähtien EU:n yhteinen kriisinratkaisumekanismi. Yhteisen kriisinratkaisurahaston käyttökynnys on pidettävä korkeana, jotta suomalaiset eivät joudu muiden ongelmien maksumiehiksi.

Kriisinratkaisurahaston toiminta käynnistyy vuoden vaihteessa, kun valtioneuvosto antoi asiaa koskevan asetuksen. Pankkien kriisinratkaisu on osa kolmiosaiseksi kaavailtua pankkiunionia. Yhteisen kriisinratkaisumekanismin tarkoituksena on auttaa talousvaikeuksiin joutuneita suuria pankkeja joko uudelleenjärjestelyin tai hallitulla alasajolla.

Muut pankkiunionin osat ovat EKP:n yhteinen pankkivalvonta, joka alkoi vuoden 2014 lopulla ja yhteinen talletussuojajärjestelmä, jonka on ehdotettu tulevan voimaan vuonna 2024.

55 miljardin euron suuruisen kriisinratkaisurahaston rahat kerätään pankeilta. Suomalaisten pankkien osuus maksutaakasta on kaksi prosenttia rahaston kokonaismäärästä, noin miljardi euroa. Vakausmaksut maksetaan vuoteen 2024 mennessä.

Kriisin tullessa suomalaiset maksavat

”Nyt on pidettävä huoli siitä, että rahaston käyttökynnys pysyy korkealla eikä yhteisiä varoja aleta käyttää heppoisin perustein. Ensisijaisesti pankkikriisien kustannukset on katettava sijoittajanvastuun kautta, siis pankkien omistajien ja velkojien kukkarosta”, Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi sanoo.

Kriisinratkaisumekanismissa mukana olevien isojen pankkien kunto vaihtelee. Suomalaiset pankit ovat hyvässä kunnossa, mutta samaa ei voi sanoa kaikista eurooppalaisista pankeista. Yhteisen pankkivalvonnan alettua reilu vuosi sitten 130 suurimman luottolaitoksen taseet läpivalaistiin. Kattavan arvioinnin ulkopuolelle jäi nippu pienempiä pankkeja.

”Jos näistä luottolaitoksista paljastuu tulevina vuosina ongelmia, on mahdollista, että niitä joudutaan hoitamaan yhteisin varoin yhteisen kriisirahaston kautta. Silloin suomalaiset ovat syyttä suotta mahdollisen kriisin maksumiehinä”, Piia-Noora Kauppi sanoo.

Fiskaalisella devalvaatiolla ei välttämättä paranneta kilpailukykyä

Fiskaalinen devalvaatio lisäisi tuotantoa ja parantaisi hintakilpailukykyä, kertoo juuri tehty taloustieteellinen laskelma.

Yhtenä syynä – joskaan ei pääsyynä – Suomen surkeaan taloustilanteeseen pidetään Suomen hintakilpailukyvyn heikkenemistä vuoden 2007 jälkeen. Sipilän hallitus pyrkii parantamaan hintakilpailukykyä leikkaamalla työvoimakustannuksia, pitämällä palkkainflaation matalana ja lisäämällä tuottavuutta. Yksi mahdollinen keino hintakilpailukyvyn parantamiseksi on fiskaalinen devalvaatio, jossa alennetaan välillisiä työvoimakustannuksia (työnantajien sosiaaliturvamaksuja) ja nostetaan arvonlisäveroa.

Fiskaalisella devalvaatiolla Suomi voisi parantaa hintakilpailukykyä ja lisätä merkittävästi tuotantoa. Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston tutkijan Juha Tervalan laskelmista.

Fiskaalisella devalvaatiolla on suuri vaikutus tuotantoon

Hintakilpailukyvyn parantaminen nimellistä valuuttakurssia devalvoimalla ei ole mahdollista rahaliiton jäsenelle. Perinteisen devalvaation korvaajaksi on ehdotettu fiskaalista devalvaatiota, jossa alennetaan työnantajien sosiaaliturvamaksuja ja nostetaan arvonlisäveroa, pitäen verotulot ennallaan. Toimi parantaa vientiteollisuuden hintakilpailukykyä, koska se ei maksa kotimaista arvonlisäveroa.

Helsingin yliopiston tutkija Juha Tervala on aiemmin tehnyt, yhdessä kolmen muun tutkijan kanssa, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) julkaiseman tutkimuksen, jossa tarkastellaan fiskaalisen devalvaation vaikutuksia euroalueen ongelmamaissa (Espanja, Irlanti, Italia, Kreikka ja Portugali).

Tutkimuksessa käytettävää numeerista makromallia voidaan käyttää arvioimaan fiskaalisen devalvaation vaikutuksia Suomessa. Fiskaalinen devalvaatio, jonka suuruus on 1 % bruttokansantuotteesta, lisäisi Suomen bruttokansantuotetta jopa 1,3 %. Laskelmien mukaan vaikutus tuotantoon olisi huomattava – suurempi kuin mitä edeltävissä tutkimuksissa on löydetty. Fiskaalisen devalvaation suurin vaikutus tuotantoon tulee vuoden viiveellä, jonka jälkeen vaikutus heikkenee. Toimenpide kuitenkin lisää tuotantoa pysyvästi, verotuksen painopisteen siirtyessä työnteosta kulutuksen verottamiseen.

Vaikutus hintakilpailukykyyn on melko pieni

Fiskaalinen devalvaatio parantaisi Suomen hintakilpailukykyä, jonka mittareina käytetään kuluttajahintaindeksiin perustuvaa reaalista valuuttakurssia ja suomalaisten hyödykkeiden hintaa suhteessa muun euroalueen hyödykkeiden hintaan. Se heikentäisi reaalista valuuttakurssia 0,4 % ja laskisi suomalaisten hyödykkeiden suhteellista hintaa 0,7 %. Toimenpide siis parantaisi hintakilpailukykyä vain 0,4-0,7 %. Vaikutusten suuruus on linjassa muiden tutkimusten kanssa.

– Tulokset viittaavat siihen, että fiskaalisella devalvaatiolla ei ole mahdollista saada merkittävää parannusta hintakilpailukykyyn. Fiskaalinen devalvaatio saattaisi olla hyödyllinen uudistus, mutta sen pitäisi olla vain osa laajempaa ohjelmaa, jolla pyritään hintakilpailukyvyn parantamiseen. On tarpeellista parantaa hintakilpailukykyä myös muilla keinoilla ja harjoittaa palkkainflaation kohtuullistamista, jossa reaalipalkat kasvavat tuottavuuden kasvua hitaammin. Palkkainflaation kohtuullistamista pitäisi harjoittaa kunnes hintakilpailukyky on parantunut riittävästi, tutkija Juha Tervala sanoo.

Alkuperäinen tutkimus Fiscal devaluation in a monetary union on julkaistu Kansainvälisen valuuttarahaston työpaperina.

FK:n Kauppi: Kohtuuttomilla veroilla ei pidä ajaa työtä pois Suomesta

”Talous- ja veropoliittinen keskustelu on parhaillaan kiihtymässä, kun puolueet julkistavat omia vaaliohjelmiaan. Lisää eväitä keskusteluun antaa varmasti Ruotsin ex-valtiovarainministeri Anders Borgin ja VATT:in ylijohtaja Juhana Vartiaisen raportti Suomen talouspolitiikan tulevaisuudesta, joka julkistetaan keskiviikkona”, Finanssialan Keskusliiton (FK) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi arvioi.

Veroratkaisuilla on Kaupin mukaan ratkaiseva rooli siinä, miten Suomen talous saadaan kasvu-uralle. ”Tulevan hallituksen on sovittava verolinjauksista ennakoivasti ja pitkäjänteisesti. Yhteisvaluutan alueella veroratkaisujen merkitys taloutta ohjaavana tekijänä on kansallisesti entisestään korostunut. Verotuksella on merkittävä vaikutus Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn. Verojärjestelmän on edistettävä työllisyyttä, kasvua ja yrittäjyyttä.”

Kauppi muistuttaa, että Suomessa on viime vuosina tehty useita kansallisia ratkaisuja, joilla on hyydytetty uuden kasvun ja hyvin­voinnin moottoria. ”Räikeänä esimerkkinä on vuosina 2013 ja 2014 voimas­sa ollut kansallinen pankkivero, joka otettiin käyttöön samaan aikaan, kun EU:ssa vasta valmisteltiin yhteistä vakausmaksua.”

Veroratkaisuissa on huomioitava Kaupin mukaan muutosten vaikutukset rahoitus- ja pääomamarkkinoihin, lakisääteiseen vakuutusturvaan sekä sitä täydentävään yksityiseen säästämiseen ja varautumiseen.

”Kohtuuttomalla verotuksella ei pidä ajaa yritysten toimintoja, työpaikkoja tai tase-eriä pois Suomesta. Yhteisöverokanta on pidettävä kilpailukykyisenä ja selvitettävä tarve sen edelleen alentamiseksi. Rahoitussektorille ei pidä asettaa uusia eril­lisveroja, jotka heikentävät suomalaisen finanssialan toimintaedellytyksiä ja kilpailumahdollisuuksia.”

Vakuutusmaksuveron asteittaisesta poistamisesta on Kaupin mukaan laadittava suunnitelma. ”Aluksi se tulee irrottaa arvonlisäverokannan kehityksestä. Vakuutusmaksuvero ei ole arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoinen, joten se aiheuttaa verotuksen kertaantumista.”

Lisätiedot:

STTK: Talouspolitiikassa pitää panostaa kysynnän kasvuun

Suomen on siirrettävä talouspolitiikkansa painopistettä sopeuttamisesta elvyttämiseen. Molempia kuitenkin tarvitaan, mutta toimien ajoittamisessa elvytystä tulisi korostaa.

– Päätökset rakenneuudistuksista tarvitaan heti hallituskauden alkuun, mutta niiden tulisi ajoittua alkavaksi vasta vuosina 2017 – 2019. Sen sijaan tarvitsemme pikaisesti kokonaiskysyntää lisäävää elvytyspolitiikkaa jo hallituskauden alkuun. Automaattisten vakauttajien lisäksi tarvitsemme myös päätösperäistä elvytystä, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korostaa.

– Elvytyspolitiikan ajoitusta tukee myös matala korkotaso sekä energian halpa hinta. Elvytyksessä tulisikin korostua sen oikea-aikaisuus, väliaikaisuus ja oikea kohdennus.

Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu ja siihen liittyvä syrjäytyminen on sekä lyhyen aikavälin että erityisesti pitkän aikavälin ongelma. Tällä hallituskaudella pitkäaikaistyöttömyydestä on tulossa miljardin lisälasku kestävyysvajeeseen. Tämä kehitys pitää saada katkaistua.

– Kaikki se mitä on mahdollista tehdä pitkäaikaistyöttömyyden kasvun hillitsemiseksi, on syytä tehdä heti. Rakenneuudistusten osana tulisi katsoa työttömyysturvan kehittämistä, mutta uudistusten pitää täyttää oikeudenmukaisuuden kriteerit. Mahdolliset uudistukset tulee tehdä työllistymistä tukien, ei työttömiä syyllistäen.

Palkansaajat ovat omalta osaltaan sopimustoiminnassaan valmiita tukemaan kasvua ja talouspolitiikan suunnanmuutosta.

– Eduskuntavaalien jälkeen olisi mahdollisuus neuvotella kokonaan uusi, pidempiaikainen työmarkkinaratkaisu. Palkkojen ja verotuksen ohella siinä pitäisi huomioida työelämän kehittämiseen liittyvät asiat. Esimerkiksi viime syksynä saavutettu eläkeuudistus vaatii tuekseen panostusta vanhempiin työntekijöihin, Palola painottaa.

– Lisäksi tulisi harkita kasvuhakuisten ja työllistävien pk-yritysten verotuksen keventämistä jos ne jättävät voitot yrityksen kehittämiseen, Palola lisää.

TEK Kauppi: Nyt tarvitaan merkittäviä panostuksia tuotekehitykseen ja tutkimukseen

Tekniikan akateemiset TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kaupin mielestä nyt tarvittaisiin merkittäviä panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. VTT:n tänään ilmoittamat tuntuvat henkilöstövähennykset ovat askel aivan väärään suuntaan.

– 1990-luvun alun lamasta noustiin panostamalla tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Nyt taas toimitaan aivan päinvastoin. Valtion pitäisi turvata keskeisimmän innovaatiomoottorinsa rahoitus vaikeassa taloustilanteessa. Eikö Suomella ole malttia vaurastua uudestaan, Kauppi kysyy.

– Etenkin nyt tarvittaisiin aivan uudenlaisia avauksia talouskasvun luomiseen. Yksi tapa voisi olla esimerkiksi VTT:n, Tekesin ja Team Finlandin yhteinen ohjelma, joka keskittyisi VTT:n monipuolisen osaamisen kaupallistamiseen.

Yt-neuvottelujen seurauksena VTT irtisanoo noin 250 henkilöä. Määräaikaisten työsuhteiden päättymisten ja eläköitymisen myötä henkilöstömäärä vähenee yhteensä noin 335 henkilöllä. Osalla tutkimuspaikkakunnista toiminta supistuu merkittävästi ja toimipiste lakkaa kokonaan Turussa, Lappeenrannassa, Kajaanissa ja Raahessa.

– Tilanne on huolestuttava, sillä kahdessa vuodessa VTT:n henkilöstö on vähentynyt lähes viidenneksen. Talouskasvua on turha toivoa, jos uusia innovaatioita ja uutta teollisuutta luovasta toiminnasta nipistetään jatkuvasti, Kauppi huomauttaa.

Kauppi korostaa, että VTT:n tulee tukea kaikilla mahdollisilla keinoilla työttömäksi jäävien uudelleen työllistymistä.

Poliittinen riski on kasvanut merkittävästi Suomessa

Yhä useampi elinkeinoelämän edustaja ja poliittinen vaikuttaja kokee, että poliittinen riski* Suomessa on kasvanut. Erityisen voimakkaasti on muuttunut poliittisten vaikuttajien käsitys päätöksenteon ennakoitavuudesta. Näkemykset poliittisesta riskistä vaihtelevat toimialoittain.

Torstaina 16.10.2014 julkaistun, viestintätoimisto Hill and Knowlton Finland Oy:n ja tutkimusyritys Aula Research Oy:n toteuttaman ”Poliittinen riski Suomessa” -tutkimuksen mukaan valtaosa sekä poliittisista vaikuttajista (75 %) että elinkeinoelämän edustajista (92 %) kokee poliittisen riskin kasvaneen Suomessa viimeisen viiden vuoden aikana. Syys-lokakuussa 2014 toteutettuun tutkimukseen vastasi yritysten ja elinkeinoelämän liittojen johtajia sekä kansanedustajia ja erityisavustajia. Tutkimus on toistomittaus vuonna 2012 toteutetulle tutkimukselle.

Tulosten mukaan asenneilmaston muutos on ollut nopea ja merkittävä. Tällä hetkellä poliitikoista 22 prosenttia pitää lainsäädännön kehitystä Suomessa jokseenkin tai täysin ennakoimattomana, kun vielä vuonna 2012 näin ajatteli ainoastaan 2 prosenttia. Elinkeinoelämän vaikuttajista 42 prosenttia ilmoittaa pitävänsä lainsäädännön kehitystä tällä hetkellä jokseenkin tai täysin ennakoimattomana, kun näin vastasi 25 prosenttia vuonna 2012.

Poliittisen epävarmuuden lisääntyminen näkyy kaikissa tutkimuksen tuloksissa: Vuonna 2012 jopa 81 prosenttia poliittisista vaikuttajista uskoi poliittisen riskin olevan Suomessa matalammalla tasolla kuin EU15-maissa** keskimäärin; nyt enää 41 prosenttia on tätä mieltä.

Lainsäädännön ennakoitavuuden koettiin olevan vaikeinta pankki- ja vakuutusalalla, jossa peräti 75 prosenttia kyselyyn vastanneista koki, että päätöksenteko on joko huonosti tai ei lainkaan ennakoitavaa. Erot toimialojen välillä ovat suuria, mutta finanssisektorin lisäksi poliittinen päätöksenteko nähdään vaikeaksi myös rakennus-, elintarvike-, energia- ja kemianalalla. Tutkimuksen mukaan vain 16 prosenttia elinkeinoelämän edustajista kokee, että Suomen poliittinen ja lainsäädännöllinen ympäristö tukee Suomen kilpailukykyä investointien näkökulmasta.

Kyselytutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä ja puhelinhaastatteluin 15.9 – 9.10.2014. Kyselytutkimukseen vastasi 53 poliittista päättäjää ja 128 elinkeinoelämän johtajaa.

*Poliittinen riski voidaan määritellä yrityksen tai investoijan riskiksi strategisesta tai taloudellisesta tappiosta, joka johtuu esimerkiksi talous- ja rahapolitiikan, kauppapolitiikan, investointipolitiikan, elinkeinopolitiikan, tulopolitiikan, työmarkkinapolitiikan tai kehityspolitiikan muutoksista.

** EU15-ryhmään kuuluvat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi ja Tanska.

Poliitikon näkökulma:
”Poliittinen riski investointien kannalta riippuu paljon alasta. Verotuksen poukkoilevuus on todellinen riski täällä.”
”Suurin ongelma on tempoileva politiikka esimerkiksi sosiaali- ja terveyssektorin lainsäädännössä ja energiasektorilla.”

Elinkeinoelämän arvio:
”Pitkäjänteisyyden puute on merkittävä haaste. Epävarmuus toimintaympäristöön kohdistuvista muutoksista joko lainsäädännön, verojen tai olemassa olevan lainsäädännön uuden tulkintakäytännön takia jarruttaa tehokkaasti investointeja.”

Pääomasijoittajat kasvattivat yritysten arvoa pörssiä tehokkaammin

Eurooppalaisten pääomasijoittajien yritysmyynnit piristyivät vuonna 2013 ja erityisesti listautumisia toteutettiin eniten sitten vuoden 2006. EY:n vuosittainen raportti osoittaa pääomasijoittajien lyövän julkisesti noteeratut yhtiöt yritysten arvon kasvattamisessa.

Taloudellisen tilanteen kohentuminen Euroopassa, luottomarkkinoiden parantuminen ja listautumisille otolliset markkinat tukivat pääomasijoittajien tekemien yritysmyyntien kasvua vuoden 2013 aikana. EY:n vuosittaisen European PE exit study -raportin mukaan viime vuonna yritysmyyntien määrä kasvoi 77:ään edellisen vuoden 61:stä. Raportti käsittelee pääomasijoittajien suurista eurooppalaisista yhtiöistä tekemien yritysmyyntien tuloksia ja omistaja-arvon kasvattamiseen vaikuttavia tekijöitä.

Vuonna 2013 pääomasijoittajien listautumisten kautta toteuttamat yritysmyynnit nousivat korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2006. Listautumiset vastaavat 17 prosenttia kokonaisuudesta ja tutkimuksen mukaan pääomasijoittajien portfolioista löytyy lisäksi edelleen useita listautumiskelpoisia yhtiöitä.

Parantuneet luottomarkkinat tukivat myös pääomasijoittajien välisten yrityskauppojen kasvua, joiden osuus toteutuneista myyneistä oli viime vuonna 55 prosenttia. Osuus kasvoi selvästi edellisen vuoden 38 prosentista ja on korkein sitten vuoden 2007, mikä kertoo ostajien uskovan yritysten kasvupotentiaaliin seuraavassakin liiketoiminnan kehityksen vaiheessa.

– Positiivista kehitystä on myös luotonantajien toteuttamien irtautumisten määrän putoaminen matalimmalle tasolleen sitten vuoden 2008. Yrityksille tehdyt myynnit kuitenkin odottavat vielä vilkastumistaan, sillä viime vuonna ne vähenivät edellisen vuoden 25 kaupasta 16:een, kommentoi partner Mikko Äijälä EY:n yritysjärjestelypalveluista.

Pääomasijoittajat lyövät markkinat tuloksia kasvattamalla

Tutkimuksen mukaan suurin osa myytyjen yritysten arvon kasvusta ja siten sijoituksille saadusta tuotosta on pääomasijoittajien omistuksen ansiota.

– Sekä velkavipu että yleinen osakemarkkinoiden kehitys selittävät vain osan pääomasijoittajien saavuttamista tuotoista. Pääomasijoittajien onnistuminen näkyy juuri siinä, että heidän omistamiensa yritysten tulokset ovat kasvaneet vastaavia listayrityksiä enemmän, Äijälä toteaa.

Tulosten kasvu on tutkimuksen mukaan ollut liikevaihtoa kasvattavien toimenpiteiden, kuten uusien tuotteiden, brändien ja markkinointistrategioiden, sekä toiminnallisen tehokkuuden parantamisen ansiota. Tutkimuksessa mukana olleiden pääomasijoittajien omistamien yritysten käyttökatteet kasvoivat vuosittain keskimäärin yli 8 prosenttia vuosien 2005–2013 aikana.

Listautumiset ja pääomasijoittajien väliset ostot yleistyvät

Eurooppalainen listautumismarkkina heräsi viime vuonna pitkästä horroksesta ja positiivinen kehitys on jatkunut vuonna 2014 pääomasijoittajien toteuttamien listausten tukemana. Euroopan luottomarkkinoiden koheneminen tukee myös pääomasijoittajien välisten kauppojen lisääntymistä, ja pääomasijoittajien menestys lisää niiden houkuttelevuutta luotonantajien näkökulmasta. Tutkimuksen mukaan eurooppalainen pääomasijoittamisen malli on näyttänyt selviävänsä hyvin heikossakin taloudellisessa ympäristössä ja pystyvänsä luomaan arvoa julkisen kaupankäynnin kohteena olevia yrityksiä paremmin.

Tutkimuksesta

EY:n raportti Taking stock: How do private equity investors create value? A study of 2013 European exits käsittelee pääomasijoittajien omistamien suurten eurooppalaisten yhtiöiden myyntien (exitien) tuloksia ja toteuttamistapoja. Raportti perustuu tietoihin vuosina 2005–2013 toteutetuista yritysmyynneistä, joissa yritysten velaton arvo (enterprise value) on ollut ostohetkellä vähintään 150 miljoonaa euroa. Lisätietoja tutkimuksen käytännön toteutuksesta löytyy raportin sivulta 14.

Uudet piensijoittajat kiinnostuivat pörssistä

Vaihtoehtoisten kohteiden puute ja usko Ukrainan kriisin väliaikaisuuteen houkuttelevat kiihtyvällä tahdilla uusia osakesijoittajia pörssiin. Innostuksesta kertoo, että kesäkuun 2014 loppuun mennessä piensijoittajiin erikoistuneen Nordnetin asiakasmäärä kasvoi Suomessa 16 prosenttia vuodentakaisesta.

Elokuun 2014 alussa Nordnet teki selvityksen, millaisin yhtiövalinnoin kesä-heinäkuun 2014 turbulenssissa uuden salkun avanneet suomalaisasiakkaat ovat lähteneet vaurastumista tavoittelemaan.

Ostetuimmat eri salkkujen lukumäärällä kesä-heinäkuussa 2014 (sulkeissa keskiomistus per salkku)*

1. Nokia (3051 euroa)
2. Nokian Renkaat (2216 euroa)
3. Talvivaara (304 euroa)
4. Kone (3216 euroa)
5. Nordea (2656 euroa)
6. Cargotec (2138 euroa)
7. Neste Oil (2264 euroa)
8. TeliaSonera (2183 euroa)
9. Fortum (4173 euroa)
10. Amer Sports (2560 euroa)

* salkku avattu kesä-heinäkuun 2014 aikana

Korkeimman Venäjä-riskin Nokian Renkaat buumin harjalla

– Kesällä osakesalkun avanneet uudet piensijoittajat ovat riehaantuneet Helsingin pörssin tuntuvinta Venäjä-riskiä kantavasta Nokian Renkaista, jonka osake on loikannut raketin tavoin toiseksi ostetuimmaksi. Ryntäys on selvä, sillä kaikkien suomalaisasiakkaiden keskuudessa Nokian Renkaiden osake on eri salkkujen lukumäärällä vasta 13:nneksi omistetuin. Venäläisten kuluttajien optimismin hiipumisen lisäksi pakoteriskiä Nokian Renkaiden kohdalla kasvattaa, että yhtiön valmistamat talvirenkaat ovat Venäjän suurin yksittäinen vientiin menevä kuluttajatuote. Yhtiöllä on kannattavan kasvuyhtiön historia, mutta varsinkin viimeaikainen railakas kurssilasku on tehnyt siitä uusien piensijoittajien rikastumisunelmien kohteen, kommentoi Nordnet Suomen osakestrategi Jukka Oksaharju .

Suurin keskiostos Fortumissa, pienin Talvivaarassa

– Venäjän poliittisesti herkällä energiasektorilla miljardiluokan riskeissä kylpevään Fortumiin on panostettu keskimäärin suurimmin panoksin. Strategisesti tärkeä ala tunnetaan Venäjällä oligarkkien temmellyskenttänä, joten pennosilla ei olla Suomessakaan liikkeellä. Sen sijaan Talvivaara-Lotto on jätetty yleensä vetämään niin sanotusti yhdellä rivillä ja ilman Jokereita, jatkaa Oksaharju.

Nokian massahurmio on hiipumassa

– Nokia on edelleen piensijoittajien selvä ykkössuosikki, mutta yhtiön hohto alkaa himmentyä vähitellen. Kaikkien suomalaisasiakkaiden keskuudessa Nokian osakkeita löytyy tänään 44 prosentissa salkuista, siinä missä kesä-heinäkuussa 2014 avatuissa salkuissa osuus on enää 29 prosenttia. Nokian osuus ensisijoituksista jatkanee laskuaan trendinomaisesti, ennakoi Oksaharju

Teknologiateollisuuden liikevaihto väheni

Tilausten kasvu pysähtynyt – tilanne Venäjällä vaikuttaa jo

Teknologiateollisuuden liikevaihto oli tammi-huhtikuussa hieman pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Tilausten kasvu on pysähtynyt. Venäjän tilanne leikkaa jo teknologiateollisuuden vientiä. Suomen talous ei selviä ilman yksityisten investointien merkittävää lisäystä.

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa oli 65,2 miljardia euroa vuonna 2013. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa liikevaihto oli hieman pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Liikevaihto väheni eniten metallien jalostuksessa sekä elektroniikkateollisuudessa. Tietotekniikka-alalla liikevaihto kasvoi 13 prosenttia.

Keväällä raportoitu tilausten kasvu on pysähtynyt kevään ja alkukesän aikana. Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa seitsemän prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna 2013 ja kolme prosenttia pienempi kuin maaliskuun lopussa. Positiivinen kehitys tarjouspyynnöissä on jatkunut, mutta aikaisempaa heikompana.

Teknologiateollisuuden yritysten Suomessa olevan henkilöstön määrän väheneminen jatkui tammi-kesäkuussa, ja kesäkuun lopussa henkilöstöä oli noin 278 000. Määrä on vähentynyt 48 000:lla vuoden 2008 jälkeen.

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan syksyllä suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Ukrainan kriisi, Venäjän taantuma ja talouspakotteet heikentävät teknologiateollisuuden mahdollisuuksia päästä kasvuun.

Teknologiateollisuuden vienti Venäjälle väheni tammi-huhtikuussa 18 prosenttia viimevuotisesta. Terästuotteiden ja värimetallien viennin arvo Venäjälle puolittui viimevuotisesta. Venäjän talouspakotteiden kaikki vaikutukset eivät kuitenkaan ole vielä selvillä. Riskinä on, että kriisi leikkaa teknologiateollisuuden vientiä Venäjälle jatkossa entistä enemmän.

Suomeen ei investoida

Talous ei kasva pitkällä aikavälillä ilman investointeja. Teollisuuden tuotantokapasiteetin määrä Suomessa on vuoden 2008 jälkeen vähentynyt selvästi. Teollisuuden investoinnit ovat nyt 27 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2008, ja tälle vuodelle ennakoidaan nollakasvua. Investointeja jarruttavat maamme korkea kustannustaso, yritysten heikko kannattavuus, yritysverotuksen poukkoilevuus ja verojärjestelmän heikot investointikannusteet.

Jatkuvasti paisuvan julkisen sektorin kokoa olisi pienennettävä, jotta verorasitusta olisi mahdollista vähentää ja valtion velkaantuminen lopettaa.

Lisäksi julkisen talouden kestävyysvajetta supistavasta eläkeratkaisusta on sovittava nopeasti siten, että keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousee vuoteen 2025 mennessä vähintään 62,4 vuoteen. Tulevan syksyn aikana on myös löydettävä keinot, joilla nykyisen työrauhajärjestelmän epäkohdat ja ongelmat voidaan ratkaista.

Kilpailukyky muistettava budjettiriihessä

Teknologiateollisuus muistuttaa Stubbin hallitusta hallitusohjelmassa antamastaan lupauksesta, ettei teollisuudelle tule lisärasitteita. Tämän vuoksi edellisessä kehysriihessä tehty päätös kaivosteollisuuden energiaveron kiristämisestä on peruttava.

Hallituksen on myös edistettävä digitaalisia palveluja ja palvelujen kilpailuttamista julkisen sektorin rakennemuutoksen yhteydessä.

Lupaprosesseja on niin ikään sujuvoitettava, jotta teollisuuden investoinnit saadaan nopeammin eteenpäin. Suomen on elintärkeää investoida korkeaan osaamiseen ja uudistumiseen.

Aurinko- ja tuulienergia on Suomen elinkeinoelämälle merkittävä mahdollisuus

Suomi edelläkävijäksi aurinko- ja tuulienergian varastointiin liittyvän energiajärjestelmän kehityksessä

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ja pyrkimykset energiaomavaraisuuteen kannustavat päästöttömän energiantuotannon kehittämiseen. Aurinko- ja tuulivoiman kehitystä on johtanut Saksa, josta painopiste näyttää siirtyvän Kiinaan ja Aasiaan. On mahdollista, että tämä kehitys tuo tullessaan ydinvoiman ja fossiilisten energialähteiden rinnalle kolmannen energiavaihtoehdon.

Uusi energiajärjestelmä ja siihen liittyvät teknologiat voivat olla Suomen elinkeinoelämälle merkittävä mahdollisuus menestyä maailmanlaajuisilla markkinoilla. NEO-CARBON ENERGY – projektissa luodaan osaamista, jolla saadaan suomalaisyritykset mukaan energiantuotannon ympärillä tapahtuvaan kansainväliseen kehitykseen. Tavoitteena on luoda osaamispohjaa ja mahdollisesti myös testialueita, joilla Suomi voi osoittaa olevansa kärkiosaaja maailmassa.

”Aurinko- ja tuulienergia voi tarjota Suomellekin merkittävän mahdollisuuden uusien työpaikkojen ja vientituotteiden luomisessa. P rojektin tavoitteena on kehittää energiajärjestelmä, joka perustuu energian varastointiin hiilivetyjen eli tavanomaisten polttoaineiden muodossa”, toteaa projektin koordinaattori, johtava tutkija Pasi Vainikka VTT:ltä.

Kotitaloudet mukana päästöttömässä energiajärjestelmässä

Aurinko- ja tuulienergiaan perustuva päästötön energiajärjestelmä on suuri haaste

epätasaisen tuotannon takia. Lisäksi tällainen energiantuotanto hajautuu nykyistä huomattavasti pienempiin yksiköihin, kun kotitaloudetkin toimisivat energiantuottajina.

Kotitalouksilla voi tulevaisuudessa olla merkittävä osuus sähköenergian tuottamisessa yleiseen verkkoon. Ne voivat myydä omaa tuotantoaan ja ostaa sen esimerkiksi auton polttoaineena takaisin käyttöönsä.

Muutos edellyttää paitsi uudenlaisten energian varastointiteknologioiden ja palvelujen myös energialiiketoimintaan liittyvän lainsäädännön, energiamarkkinoiden ja uusien liiketoimintaketjujen luomista. Suomen lainsäädäntö ei ota vielä huomioon tarpeita, joita uudet energiamuodot, niihin liittyvä jakelu ja varastointi sekä esimerkiksi kotitalouksien tai yksityishenkilöiden aurinko- ja tuulienergialla tekemä kaupankäynti synnyttävät.

Haasteena epätasainen aurinko- ja tuulituotanto

Kolmannen energiavaihtoehdon laajan hyödyntämisen haasteena on liittää sähkö, lämpö, liikenne ja energiaa käyttävä teollisuus käyttämään tuotannoltaan vaihtelevaa aurinko- ja tuulivoimaa. Erityisesti sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen on oltava tarkasti tasapainossa.

Aurinko- ja tuulisähkön avulla valmistetut hiilivedyt, kuten esimerkiksi synteettinen maakaasu, voitaisiin varastoida ja käyttää jo nykyisessä energiajärjestelmässä. Järjestelmä olisi hiilidioksidin suhteen neutraali, koska sähköenergiajärjestelmän hiilidioksidikierto suljettaisiin ja liikenteen sekä teollisuuden päästöt otettaisiin uudestaan käyttöön käyttämällä ilmakehän hiilidioksidia energiajärjestelmän hiilenlähteenä.

Energiajärjestelmän muutos toisi mukanaan myönteisiä sosio-ekonomisia muutoksia: energiaomavaraisuutta ja kehitysmaissa energiaköyhyyden vähenemistä.

NEO-CARBON ENERGY -projekti

Uusi NEO-CARBON ENERGY -projekti tähtää siihen, että Suomen teollisuus saadaan paalupaikalle tulevaisuuden energiajärjestelmän kehityksessä. Projekti on monitieteellinen tulevaisuuden energiajärjestelmän toiminnallisiin periaatteisiin, teknologioihin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin keskittyvä tutkimushanke. Sen tavoitteena on luoda näkemys pääasiassa aurinkoon ja tuuleen perustuvan päästöttömän energiajärjestelmän tarpeista ja järjestelmän liiketoiminnallisista mahdollisuuksista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista.

Projektissa kehitetään muun muassa sähköverkkoon kytkettyä laajamittaista energiavarastointia ja sen integrointia muihin energiasektoreihin.

”Hanke osuu Lappeenrannan teknillisen yliopiston strategiseen ytimeen, vihreään energiaan ja yhdessä tekemiseen erinomaisten kumppaneiden kanssa. Voimme jalostaa energiamarkkinoiden, sähkö-, energia- ja ympäristötekniikan vahvaa osaamista uudenlaisen energiajärjestelmän kehittämiseen. Uskomme hankkeen johtavan entistä laajempaan yhteistyöhön kansainvälisten huippuyliopistojen kanssa”, toteaa professori Christian Breyer Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

”Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ennakointiosaamista kohdennetaan toimintaympäristön muutosten ja niiden avaamien mahdollisuuksien tunnistamiseen ja tulkintaan. Erityistä huomiota kiinnitämme systeemisten muutosten kautta syntyviin radikaaleihin innovaatioihin. Energiajärjestelmän murros hahmotetaan laajemmassa koko yhteiskunnan ja elintyylien muutosten valossa. Suomen liiketoimintamahdollisuuksia kartoitetaan Kiinan ja Afrikan kanssa tehtävässä yhteistyössä”, kertoo professori Sirkka Heinonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.

Hankkeen kokonaisbudjetti on 7 milj. euroa vuosille 2014−2016, josta Tekesin rahoitusosuus on 5 milj. euroa.

Hanke jakautuu kolmeen osaan: energiajärjestelmiin liittyvään tulevaisuudentutkimukseen, energiajärjestelmien kehittämiseen sekä energiavarastoteknologioihin liittyvään teknologian kehittämiseen.

Euroalueen vienti ja kulutus on elpymässä

Euroalueen vienti ja kulutus elpymässä, mutta deflaatio edelleen riskinä

EY:n euroalueen talousennuste näkee euroalueen toivonpilkahduksina vahvistuvan viennin ja yksityisen kulutuksen hitaan toipumisen. Euron heikentäminen rahapolitiikan avulla torjuisi deflaation uhkaa. Kahden taantumavuoden jälkeen euroalueen talouden odotetaan kasvavan 1,1 prosentin vauhtia, mutta ennusteen mukaan Suomen kasvu jää tasan nollaan vuonna 2014.

EY:n Eurozone Forecast -talousennuste odottaa kahden vuoden taloustuotannon pudotuksen jälkeen euroalueelle 1,1 prosentin kasvua vuonna 2014. Viennin vahvistuminen ja kotimaisen kuluttajakysynnän elpyminen tukee investointien maltillista kasvua.

Inflaatio hidastui toukokuussa 0,5 prosenttiin, ja deflaation uhka pysyy edelleen ilmassa. Laajalle leviävä deflaatio tai erittäin matalan inflaation jakso lisäisi euroalueen ongelmia kasvattamalla velkojen reaaliarvoa ja jarruttamalla kulutus- ja investointipäätöksiä.

Yksi syy matalaan inflaatioon on ollut viime kuukausien vahva euro. Euroopan Keskuspankin toimenpiteiden sekä Yhdysvaltojen rahapolitiikan tiukentumisen myötä euron arvon odotetaan kuitenkin laskevan myöhemmin kuluvan vuoden aikana ja ensi vuonna. Ennusteen mukaan tämä kiihdyttäisi inflaatiota ja helpottaisi investointien ja kuluttajakysynnän elpymistä.

Vuonna 2013 euroalueen vienti kasvoi vain 1,4 prosenttia, mikä on ollut heikoin kasvuvauhti finanssikriisin jälkeen. Vaikka euron vahvistuminen vuoden alusta lähtien enteilee vaikeaa vuotta viennille, EY:n ennuste odottaa viennin kasvavan 3,5 prosenttia tänä vuonna ja nousevan 3,8 prosentin kasvuun ensi vuonna globaalin kysynnän vahvistuessa.

Suomi euroalueen peränpitäjien joukossa

Odotukset eri euromaiden talouskasvulle vaihtelevat edelleen suuresti. Heikoimmat lenkit ovat Kreikka, Italia, Kypros ja Suomi. Sen sijaan Espanjassa ja Portugalissa viime vuosina tehdyt uudistukset nostavat maat tänä vuonna selvään kasvuun.

Suomen talouden kehitys loppuvuonna 2013 oli pettymys, eikä toimintaympäristö ole parantunut tämän vuoden alkupuolella. Bruttokansantuote laski 0,4 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja EY:n ennuste odottaa talouskasvun jäävän vuonna 2014 tasan nollaan prosenttiin. Vuodelle 2015 ennuste odottaa 1,6 prosentin kasvua.

Suomen ennustetta heikentävät sekä sisäiset että ulkoiset tekijät. Kulutuskysynnästä ei saada tukea talouden elpymiseen, sillä heikko palkkakehitys ja kasvava verotaakka rajoittavat kotitalouksien kulutusvoimaa. Luottojen kysyntä on jo vähentynyt huomattavasti. Näin yksityisen kulutuksen kasvu jää nollatasolle tänä vuonna, ja julkisen talouden säästötoimenpiteet pidättelevät julkisen kysynnän kasvua. Viennille ennuste odottaa vain 0,4 prosentin kasvua Ukrainan kriisin hidastaessa Venäjältä tulevaa kysyntää.

– Ukrainan kriisi pudotti Suomen ennusteen aiempaa heikommaksi, ja talouskasvun elpyminen näyttää jäävän ensi vuoteen. Pidemmälle katsottuna keskeisempi kysymys on silti rakennemuutokseen vastaaminen: mistä taloutemme saa tarpeeksi suuria investointeja uusien kasvusektoreiden kehittämiseen ja tuottavuuden parantamiseen keskipitkällä aikavälillä, Suomen EY:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola kommentoi.

Riskit euroalueen elpymiselle

Ukrainan kriisi on riski Suomen lisäksi koko euroalueen kasvulle. Kriisi voi nostaa energian hintaa tai jopa aiheuttaa katkoksia energian saannille, ja heikentää yleistä luottamusta liiketoimintaympäristössä.

Toinen keskeinen riski piilee ennusteen mukaan deflaation torjunnan epäonnistumisessa, mikäli EKP:n neuvosto ei saa tehtyä päätöksiä tarpeeksi vahvoista toimenpiteistä kuten esimerkiksi määrällisestä elvytyksestä.

EY Eurozone Forecast -ennusteesta

EY Eurozone Forecast -ennuste perustuu Euroopan keskuspankin laatimaan malliin euroalueen taloudesta. Ennustetta tehtäessä on noudatettu samaa metodologiaa, jota EKP käyttää laatiessaan oman ennusteensa euroalueen talouskehityksestä. EY:n talousennusteet ovat saatavilla EY Forecasts in Focus -mobiilisovelluksessa sekä internetsivuilta http://www.ey.com/eurozone .

Maailmanlaajuinen johtajuuden murros on käynnissä

Kansainvälisen viestintätoimistoketju Ketchumin juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan käynnissä on maailmanlaajuinen johtajuuden murros. Tulevaisuuden johtajan valtteina ovat perinteisesti feminiiniseksi mielletyt piirteet kuten aito dialogi, avoimuus ja yhteistyö.

”Vuorovaikutustaidot ovat tulevaisuuden johtajan ykkösominaisuus. Suomessa on paljon haasteita, koska täällä on perinteisesti vaiettu usealla kielellä”, toteaa Suomessa Ketchumia edustavan viestintätoimisto Cocommsin toimitusjohtaja Kaija Langenskiöld .

”Suomessa on havaittavissa, että kilpailussa pärjäävät yritykset, jotka ovat tietoisesti kehittäneet vuorovaikutusta ja avoimuutta. Uuden sukupolven johtajat antavat henkilöstön osallistua ja keskustella, ja heillä on avoimet välit sidosryhmiin. Lisäksi menestyjät hallitsevat viestinnän uudet kanavat.”

Ketchumin Leadership Communication Monitor (KLCM) tutki nyt kolmatta kertaa tehokkaan johtamisen ja viestinnän välisiä sidoksia. Tutkimus kattoi 6 509 vastaajaa 13 maasta ja viideltä eri mantereelta. Tulokset osoittavat, että molempien sukupuolten on vältettävä machotyylistä johtamista luodakseen luottamusta työntekijöiden ja johdon välille. Käskyihin ja työn kontrollointiin keskittyvä johtamistapa koetaan määräileväksi ja jopa röyhkeäksi.

Tutkimukseen vastanneista vain joka viides pitää johtajien nykyistä suoriutumista riittävänä. Vain 22 prosenttia vastanneista piti johtajia tehokkaina, ja 13 prosentin mielestä he kantoivat vastuunsa kriisitilanteissa.

Naiset saivat huomattavasti miehiä paremmat tulokset, kun eriteltiin hyvän esimiesviestinnän ominaispiirteitä. Feminiinisen johtamistyylin opeista voivat hyötyä molemmat sukupuolet.

Naisille ominainen esimiesviestintä perustuu keskusteluun, avoimuuteen ja yhteistyöhön. Arvot, työtavat ja viestit ilmaistaan selkeästi.

Naisjohtajat rankattiin tutkimuksessa miehiä paremmiksi esimerkillä johtamisessa, avoimessa ja läpinäkyvässä viestinnässä, virheiden myöntämisessä ja alaisten parhaiden puolien löytämisessä.

Ketchum on Euroopan suurin ja yksi maailman johtavista viestintätoimistoketjuista. Cocomms on Ketchumin kumppani Suomessa. Tutkimuksen keskeiset tulokset on koottu oheiseen videoon sekä infograafeihin.

Kyselytutkimus: Sääntely ja poliittinen väliintulo pankkisektorin isoimmat riskit

Pankkialan ammattilaiset kokevat sääntelyn alan suurimmaksi riskiksi, ilmenee globaalista pankkisektorin riskejä kartoittavasta kyselytutkimuksesta.

CSFI:n (The Centre for the Study of Financial Innovation) yhteistyössä PwC:n kanssa toteuttama kyselytutkimus Banking Banana Skins ei jättänyt tulkinnanvaraa vastaajien mielipiteestä: pankkisektorin sääntely on nyt viety tasolle, joka saattaa haitata pankkien toipumista ja hidastaa kasvua.

Kartoituksessa tunnistettiin 28 riskitekijää, jotka uhkaavat pankkisektorin toimintaa. Kyselyn tulokset perustuvat yli 650 pankkialan ammattilaisen ja asiantuntijan vastauksiin. Vastaajien joukossa on pankkialan ammattilaisia, pankkialan sääntelyn parissa työskenteleviä tahoja ja pankkialaa läheisesti työkseen seuraavia vaikuttajia 59 maasta.

Sääntelyn lisäksi poliittinen väliintulo aiheuttaa vastaajien mukaan pankeille yhä enemmän kustannuksia ja rajoittaa pankkien toimintaa. Osa vastaajien merkittävimmistä huolista kohdistuu Eurooppaan, jossa kattavaa sääntelyä on ehdotettu ja viety käytäntöön sekä EU- että valtiotasolla. Sääntelyn tavoitteena on parantaa pankkien taloudellista turvallisuutta.

“Vaikka joidenkin vastaajien mielestä pankkialan sääntelyn lisääminen on tarpeen, on sääntelyn aiheuttamien ennakoimattomien kustannuksien todennäköisyyttä ja vaikutuksia tarkasteltava huolellisesti. Liiallinen sääntely voi hidastaa tuottavuutta ja innovaatioita – aikana, jolloin pankkien panosta maailmantalouden toipumiseen tarvittaisiin enemmän kuin koskaan”, PwC Suomen finanssitoimialan asiantuntija Marko Lehto toteaa.

Kartoitus osoittaa kuitenkin myös, että pankkien pahimmat pelot ovat laantuneet ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen ja toimintaympäristö näyttää vihdoin muuttuvan pankeille hiukan suotuisammaksi.

Teknologiaan liittyy yhä enemmän riskejä

Riskilistalla kovassa nousussa on teknologia, joka on noussut sijalta 18 sijalle 4, pitkälti kyberrikollisuuden myötä. Kyseessä on ongelma, joka voi eräänkin vastaajan mukaan ”vain kasvaa” ja joka maksaa pankeille paljon sekä taloudellisesti että maineen menetyksenä. Teknologia huolettaa myös tukitoiminnoissa, sillä niiden teknologia alkaa vanheta eivätkä tukitoimintojen teknologiainvestoinnit ole kovinkaan korkealla pankkien prioriteettilistoilla.

Tutkimuksen mukaan pääoman saatavuus, likviditeetti, luoton laatu ja pankkialan eksoottisemmat tuotteet eivät kuitenkaan enää huoleta vastaajia samalla tavalla kuin ennen.

Vaikka luottamus makrotalousympäristöön on vahvistunut, kysely osoittaa silti, että euroalueen vakaus herättää yhä paljon huolta ja kehittyneet markkinat – eritoten Kiina, jossa pankkiala on kovassa paineessa – ovat myös vastaajien mielestä kasvavia riskitekijöitä pankkisektorille. Moni toivoo ja odottaa keskuspankkien setelirahoitusta virkistämään maailmantaloutta.

Tarkasteltaessa vastauksia alueittain näkyy, että huoli sääntelystä on vahvinta Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Aasiassa ja Tyynenmeren alueella riskeiksi luettiin pikemminkin makrotalousympäristöön liittyvät riskitekijät ja riski korkotason rajuista muutoksista.

”Vaikka kartoituksessa nousi esille myös positiivisia seikkoja, on vastaajien huoli sääntelyn tarpeellisuudesta otettava vakavasti. Olisi aika ironista, jos pankkialan uudet säädökset loppujen lopuksi estäisivät alan toipumisen taantumasta”, Lehto sanoo.

Pankkialan suurimmat riskit 2014
(2012 sijoitus suluissa)

1. Sääntely (6)
2. Poliittinen väliintulo (5)
3. Makrotalousympäristö (1
4. Teknologiariski (18)
5. Tuottavuus (7)
6. Riskin hinnoittelu (11)
7. Luottoriski (2)
8. Omistajaohjaus (9)
9. Rikollisuus (24)
10. Pääoman saatavuus (4)
11. Riskinhallinnan laatu (10)
12. Korkotaso (17)
13. Tukitoiminto (13)
14. Muutosjohtaminen (15)
15. Likviditeetti (3)
16. Myynti- ja liiketoimintamallit (20)
17. Kehittyvät markkinat (22)
18. Johdannaiset (8)
19. Sosiaalinen media (-)
20. Varjopankit (-)
21. Johdon kannustuspalkkiot (14)
22. Valuutta (19)
23. Henkilöstöresurssit (28)
24. Riippuvuus kolmansista osapuolista (29)
25. Sosiaalinen kestävyys (25)
26. Pääomamarkkinat (21)
27. Hyödykemarkkinat (26)
28. Liiketoiminnan jatkuvuus (12)

IMG: Sijoittajien riskinoton kasvu on hidastunut

ING IM:n kysely: sijoittajien riskinottohalukkuuden kasvu on laantunut

ING Investment Managementin Risk Rotation -kyselyn tulokset osoittavat, että viimeisen puolen vuoden aikana institutionaalisten sijoittajien riskinottohalukkuus on edelleen kasvanut, mutta kasvu on hidastunut. Tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana 42 % sijoittajista sanoi riskinottohalukkuutensa kasvaneen. Vastaava luku edellisvuoden viimeisellä neljänneksellä oli 56 %.

Riskinottoaan on halunnut vähentää 19 % vastaajista tämän vuoden puolella, kun edellisvuoden lopulla vähentämishalukkaita oli 11 %.

Laantumisen syynä näyttävät olevan etenkin huoli Kiinasta ja häntäriski. Viime vuoden lopulla 14 % sijoittajista sanoi olevansa huolestunut Kiinan talouden kovasta laskusta. Tämän vuoden alussa luku on noussut 27 %:iin. Huoli häntäriskistä on noussut vastaavasti 11 %:sta 27 %:iin. Suurimmiksi huolenaiheiksi vastaajat mainitsivat kuitenkin setelirahoituksen lopettamisen ja/tai taloussokin.

Riskiä halutaan kuitenkin ottaa. Tästä selvänä osoituksena 70 % vastaajista sanoi pitävänsä seuraavan 3‒6 kuukauden aikana osakkeita houkuttelevimpana omaisuuslajina riskiä ja tuottoa arvioitaessa. Vastaajista 51 % uskoo myös kehittyvien markkinoiden tilanteen kohenevan 3‒6 kuukauden aikana.

Riskinottohalukkuudesta kertoo myös se, että monet institutionaaliset sijoittajat ovat ryhtyneet toimenpiteisiin parantaakseen riskinhallintaa salkuissaan. Viimeisen 12 kuukauden aikana 67 % on lisännyt hajautusta, 30 % on vähentänyt sijoituksiaan riskipitoisiin omaisuuslajeihin, 16 % on kasvattanut käteisvarojaan ja 15 % on lisännyt sijoituksia likvideihin omaisuuslajeihin.

Kiinteistöt ovat edelleen toiseksi suosituin sijoituskohde, mutta ykköseksi ne nostaa vain 30 % prosenttia vastaajista, kun edellisneljänneksellä 45 % piti kiinteistöjä houkuttelevimpina.

”Sijoittajien mielestä monet poliittiset, sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat ovat tunnettuja riskejä, tai he eivät näe niitä järjestelmään kuuluvina riskeinä, eivätkä siksi odota yllätyksiä. Esimerkiksi Euroopassa on edelleen ongelmia, mutta tilanne on rauhoittunut, ja siksi harvat odottavat EU:n romahtavan. Venäjän ja Ukrainan välisen kriisin lopputulos on epäselvä. Tämä lisää sijoittajien huolta ja vähentää heidän riskinottohalukkuuttaan”, sanoo ING IM:n strategiajohtaja Valentijn van Nieuwenhuijzen .

Kyselyn mukaan sijoittajat uskovat parhaiden sijoitusmahdollisuuksien olevan Yhdysvalloissa (30 %), Isossa-Britanniassa (24 %), kehittyvillä markkinoilla (18 %) ja Euroopassa (13 %).

Citigate Dewe Rogersonin tekemään kyselyyn osallistui 83 eurooppalaista institutionaalista sijoittajaa maaliskuussa 2014.

Euroopan parlamentti hyväksyi pankkiunioniin vaikuttavan lainsäädännön

Euroopan parlamentti hyväksyi 15.4. täysistunnossaan kolme lainsäädäntökokonaisuutta, jotka käytännössä varmistavat pankkiunionin synnyn. Finanssialan Keskusliitto (FK) on tyytyväinen ratkaisuun mutta pitää valitettavana sitä, että yhteisen kriisinratkaisurahaston aikataulua nopeutettiin.

Pääekonomisti Veli-Matti Mattila FK:sta pitää pankkiunionin syntymistä erittäin tärkeänä koko euroalueen rahoitusmarkkinoiden vakauden ja reilun kilpailun näkökulmasta. ”Suomen finanssiala on alusta alkaen tukenut pankkiunionin rakentamista. On hyvä, että saamme yhteiset pelisäännöt, joiden kautta kaikkia pankkeja kohdellaan yhdenmukaisesti niin normaaliaikoina kuin kriisitilanteissakin”, Mattila toteaa.

Vähemmän onnistunut päätös on Mattilan mukaan se, että parlamentin vaatimuksesta yhteisen kriisinratkaisurahaston kerryttämistä ja sen varojen sulauttamista toisiinsa nopeutettiin.

”Kriisirahaston nopeutettu kerryttäminen lisää pankkien kustannuksia lähivuosina. Tämän hetken arvio on, että suomalaiset luottolaitokset maksavat rahastoon yhteensä noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi yhteisvastuun etupainotteinen käyttöönotto kasvattaa riskiä siitä, että suomalaiset pankit ja niiden asiakkaat joutuvat osallistumaan muiden maiden pankkien nykyongelmien hoitamiseen”, Mattila painottaa.

Parlamentin hyväksymä elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi luo yhtenäiset välineet ja menettelytavat pankkikriisien hoitoon EU-maissa. Keskeistä on sijoittajanvastuun käyttöönotto: jatkossa pankkien velkojat ovat omistajien ohella ensisijaisesti vastuussa kriisinhoitotoimien kustannuksista. Toissijaisesti kustannukset katetaan kriisirahastoista, joiden varat kerätään pankeilta.

Talletussuojadirektiiviin tehdyt muutokset yhtenäistävät tallettajille annettavaa suojaa. Jokaiseen EU-maahan luodaan rahoitusjärjestely, johon kerätään etukäteen varoja tallettajien turvaksi. Samalla talletusten takaisinmaksuaika lyhenee siirtymäajan jälkeen seitsemään vuorokauteen.

Yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskeva asetus luo ylikansalliset puitteet pankkikriisien hoidolle pankkiunioniin kuuluvissa maissa. Uusi perustettava viranomainen, yhteinen kriisinratkaisuneuvosto, huolehtii jatkossa Euroopan keskuspankin suorassa valvonnassa olevien pankkien sekä rajat ylittävää toimintaa harjoittavien pankkien kriisinratkaisusta. Lisäksi perustetaan yhteinen kriisinratkaisurahasto, johon pankeilta ja muilta luottolaitoksilta kerätään kahdeksan vuoden kuluessa yhteensä noin 55 miljardia euroa. Kansallisesti kerätyt varat sulautetaan toisiinsa etupainotteisesti niin, että kahden vuoden kuluttua rahaston käyttöönotosta jo 60 prosenttia varoista on yhteisvastuun piirissä.

Seuraavaksi jäsenmaat implementoivat direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöään. Yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskeva asetus on kuitenkin suoraan jäsenmaita velvoittava. Vaikka direktiivit ja asetus on nyt hyväksytty, niihin liittyy runsaasti täydentävää ns. alemmanasteista sääntelyä, jota komissio ja Euroopan pankkiviranomainen (EBA) antavat jatkossa.
– See more at: https://www.sttinfo.fi/release?releaseId=13277718#sthash.7dGY16FY.dpuf

Taantuma rajoittaa pienten yritysten mahdollisuuksia palkata kesätyöntekijöitä

Yrityksistä yli 70 prosenttia palkkaa kesätyöntekijöitä yhtä paljon kuin viime vuonna. Vastaavasti yrityksistä 13 prosenttia lisää ja 15 prosenttia vähentää kesätyöpaikkatarjontansa, selviää Helsingin seudun kauppakamarin kyselystä.

”Taloudellinen taantuma näkyy yllättävän vähän kesätyöpaikkamarkkinoilla, sillä neljä viidesosaa yrityksistä ilmoittaa sen vaikuttavan vähän tai ei lainkaan niiden kesärekrytointitarpeeseen. Suhdanteet koetaan kuitenkin erityisen haastavaksi alle 5 ja yli 250 henkeä työllistävissä yrityksissä, jotka toimivat palvelualalla tai kaupan alalla”, kertoo Helsingin seudun kauppakamarin asiamies Markku Lahtinen .

Suurimmiksi kesärekrytointia rajoittaviksi tekijöiksi yritykset nimeävät palkkakustannukset sekä rekrytointiin ja perehdyttämiseen liittyvät haasteet. Myönteistä kehitystä on se, että kesätyöntekijöiden palkkaamiseen liittyvä byrokratia koetaan ongelmalliseksi vain murto-osassa yrityksistä.

Kesätyömarkkinoilta löytyy piileviä työmahdollisuuksia

Kaikki työmahdollisuudet eivät tule julki, sillä osa yrityksistä ei onnistu löytämään syystä tai toisesta sopivia palkattavia.

”Tähän tarpeeseen on luotava uusia keinoja, kuten erilaisten kesätyöyrittäjyysmallien hyödyntäminen sekä pk-yrityksille kohdennetut markkinointikampanjat esimerkiksi oppilaitosten ja työ- ja elinkeinotoimistojen yhteistyönä”, Lahtinen ehdottaa.

Merkittävimmät rekrytointikanavat ovat henkilöstön verkostot, hakijoiden lähettämät avoimet hakemukset ja oppilaitoskontaktit. Lehti-ilmoituksia käyttää enää 3 prosenttia yrityksistä. Sosiaalisessa mediassa kesätyötekijöitä hakee noin kuudesosa yrityksistä. Työ- ja elinkeinotoimiston apuun turvautuu 5 prosenttia yrityksistä.

Selvitykseen vastasi 360 Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksen päättäjää ja HR-asiantuntijaa.

Hallitus sopi budjettikehyksistä ja julkisen talouden suunnitelmasta

Luottamusta Suomeen sopeutustoimilla ja rakenneuudistuksilla sekä panostuksilla kasvuun

Hallitus on 24. ja 25.3.2014 sopinut valtiontalouden kehyksistä sekä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015–2018.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen finanssi- ja talouspolitiikan tavoitteena on talouden kasvun edellytysten ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan vahvistaminen siten, että julkinen talous on kestävällä pohjalla.

Talouskasvun näkymät

Suomen talouden tila on osoittautunut toistuvasti ennakoitua heikommaksi ja myös arviot näkymistä keskipitkällä aikavälillä ovat heikentyneet. Heikon kehityksen taustalla ovat olleet toisaalta maailmantalouden ja euroalueen ongelmat, toisaalta Suomen teollisuuden rakennemuutos ja heikko kilpailukyky. Kun talouden kasvu ja työllisyys ovat jääneet ennakoitua heikommaksi, hallituksen valtiontaloudelle asettamien tavoitteiden saavuttaminen on osoittautunut vaikeaksi. Ennakkotiedon valossa Suomen kokonaistuotanto laski viime vuonna 1,4 prosenttia. Tämä oli jo toinen perättäinen alenevan kokonaistuotannon vuosi.

Kansainvälisen talouden käänne parempaan johtaa ajan myötä myös kotimaisen talouden virkoamiseen. Vuonna 2014 Suomen kokonaistuotannon ennakoidaan kääntyvän hienoisesti kasvavalle uralle viennin vetämänä. Suomen taloutta kohtaavat riskit ovat kuitenkin alasuuntaiset. Maailmankaupan kasvu on haurasta ja varsinkin euroalueella kestävän kasvun käynnistymisestä ei ole vielä takeita. Pitkittyessään Ukrainan kriisin vaikutukset myös heikentävät Suomen kasvunäkymiä. Yksityisen kulutuksen kasvunäkymät ovat vaatimattomat johtuen reaalisen ostovoiman heikosta kehittymisestä, vaisuista tulevaisuudennäkymistä ja työmarkkinoiden tilanteesta.

Hallitus päätti uusista välittömistä sopeutustoimenpiteistä

Hallitus pitää tärkeänä ylläpitää luottamusta Suomen kykyyn pitää huolta julkisesta taloudestaan ja vastata velvoitteistaan. Valtion alijäämien pienentäminen on tärkeää luottamuksen säilyttämiseksi ja kiihtyvän velkaantumisen kierteen ehkäisemiseksi keskipitkällä aikavälillä, ennen kuin rakenteelliset uudistukset ehtivät vaikuttaa täysipainoisesti.

Valtion velkaantumisen taittamiseksi uskottavalla tavalla ja realistisen aikataulun puitteissa, hallitus päätti neuvotteluissaan uusista toimista, jotka vähentävät valtion menoja ja lisäävät tuloja 2,3 mrd. euroa vuoden 2018 tasolla.

Lisätietoja uudistuksista VN sivuilla

PwC:N talousnäkymiä käsittelevä Global Economy Watch -raportti julkaistu

Kehittyneiden maiden taloudet ovat kasvusuhdanteessa, mutta kehittyneiden markkinoiden kasvu on hidastunut. Tämä aiheuttaa päänvaivaa kansainvälisille sijoittajille ja liiketoiminnalle.

Kun Yhdysvaltain keskuspankki viime toukokuussa esitti ennusteensa kuukausittaisten hyödykehankintojen supistamisesta, heikkojen talouksien (Brasilia, Intia, Indonesia, Turkki ja Etelä-Afrikka) valuuttojen arvo laski 20 %.

Euroalueen tilanne näyttää edelleen positiiviselta: viimeisimmät BKT-kasvuluvut viittaavat koko alueen elpymiseen. Italiassa nähtiin hienoista kasvua ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen. Taloudellinen suorituskyky eroaa silti pohjoisen (esim. Saksa) ja etelän (mm. Espanja ja Italia) välillä selvästi. Korkeat työttömyysluvut jarruttavat Etelä-Euroopassa yhä kotimaista kysyntää. Siellä yrityksiä kiusaavat myös korkealla tasolla olevat korot.

Lisätiedot http://www.pwc.co.uk/GEW

Euroopan teollisuuden kilpailukyky on tulevien EU-päättäjien käsissä

Metsäteollisuus odottaa tänä vuonna valittavilta uusilta EU-päättäjiltä nopeita toimia Euroopan rapautuneen kilpailukyvyn palauttamiseksi. Teollisuuden näkökulmasta EU on keskittynyt liikaa luomaan uutta sääntelyä.

Euroopan komissio on asettanut tavoitteeksi nostaa teollisuuden osuuden 20 prosenttiin EU:n bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä. Kehitys on ollut jo pitkään päinvastainen, vaikka päättäjillä olisi kaikki edellytykset teollisuusmyönteisen politiikan luomiseksi Eurooppaan.

”Euroopan unionista on tullut eniten säännelty teollinen toimintaympäristö maailmassa samalla kun aloitteet kilpailukyvyn parantamiseksi ovat jääneet vaille konkreettisia toimenpiteitä.
EU:n on varmistettava vakaa, ennustettava ja kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö teollisuudelle, jotta teollisuus saadaan jälleen kukoistamaan Euroopassa”, korosti Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja Jussi Pesonen tänään Helsingissä pidetyssä metsäteollisuuden EU-seminaarissa.

EU:n tulee tähdätä maailmanlaajuiseen ja tasapuoliseen ilmastosopimukseen. Jos EU jatkaa yksipuolista ilmasto- ja muuta ympäristösääntelyä, uhkaa tuotantoa ja työpaikkoja siirtyä kiihtyvällä vauhdilla muille talousalueille. Myös Yhdysvaltain halpa energia ja maan uudelleenteollistuminen asettavat Euroopan ahtaalle, kun yritykset päättävät tuotannon ja uusien investointien sijoittumisesta. EU:n tuleekin varmistaa riittävä ja kohtuuhintainen energian saanti Euroopassa toimivalle teollisuudelle.

Metsäasioissa päätösvalta säilytettävä omissa käsissä

EU:n uusi metsästrategia nostaa esiin puun uusiutuvana, kierrätettävänä sekä ilmasto- ja ympäristöystävällisenä raaka-aineena, jonka kestävää käyttöä tulee lisätä. Metsäasioissa päätösvalta tulee säilyttää kansallisella tasolla. Metsiä koskevia kansallisia tavoitteita on edistettävä aktiivisesti EU:ssa, jotta vältytään ristiriitaisilta ja kestävästi tuotetun puun hankintaa rajoittavilta säädöksiltä. Nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin ja suunnata kulutusta ja tuotantoa uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseen.

”Suomella on runsaat metsävarat ja vahvaa osaamista, ja siten erinomaiset mahdollisuudet profiloitua biotalouden edelläkävijäksi ja osaajaksi sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti. Metsissä kasvaa Suomen tulevaisuus ja metsäteollisuus haluaa toimia uuden liiketoiminnan veturina”, sanoo Pesonen.

Kauppakamari: Julkisten menojen säästöä on lisättävä

Kauppakamari: Hallituksen ja opposition sitouduttava julkisen sektorin pienentämiseen

Keskuskauppakamarin mukaan on ensiarvoisen tärkeää, että hallitus ja oppositio pääsevät yhteisymmärrykseen julkisen sektorin koon pienentämisestä. “Yhtä tärkeää on, että sopeutus tehdään ilman veronkorotuksia”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.

Keskuskauppakamari vaati helmikuun alussa, että julkiset menot supistetaan 50 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2020 mennessä. Suomen julkisen sektorin menot ovat kymmenessä vuodessa paisuneet alle 50 prosentista yli 57 prosenttiin suhteessa BKT:hen.

“Hallituksen ja opposition on sitouduttava julkisen sektorin menojen pienentämiseen. Suomella on tällä hetkellä Euroopan suurin julkinen sektori suhteessa bruttokansantuotteeseen”, sanoo Penttilä.

Talouden tasapainottaminen tulee olemaan tärkeä teema ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Penttilän mukaan puolueiden tulisi kilpailla sillä, millä puolueella on paras ohjelma julkisen sektorin menojen pienentämiseen.

“Valtio on siirtänyt yhä enemmän vastuuta kunnille, joista suuri osa on joutunut nostamaan veroastetta. Sopeutuksia ei enää voida sysätä yksin kuntien vastuulle, vaan hallituksen ja opposition on päästävä sopuun uskottavasta leikkausohjelmasta”, sanoo Penttilä.

Risto E. J. Penttilä peräänkuuluttaa myös tarkempia tietoja siitä, mihin hallituksen tähänastiset leikkaukset ovat kohdistuneet. Julkiset menot ovat kasvaneet vuodesta 2009 noin 3,9 prosenttia vuodessa. Menot ovat jatkaneet nousua mm. sen takia, että kunnat ovat kompensoineet pienentyneitä valtionosuuksia nostamalla kunnallisveroa.

“Hallitus ei ole onnistunut pienentämään julkisen sektorin menoja, vain menojen kasvua on hieman leikattu. Tähän asti lähestulkoon koko sopeutus on tehty veroja korottamalla. Tällä tiellä ei voida enää jatkaa. Verotus on nyt niin kireällä tasolla, että korotusvaraa ei yksinkertaisesti ole”, painottaa Penttilä.

Suomi on EU:n kärjessä korruption torjunnassa

Korruptio vaikuttaa kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin ja aiheuttaa Euroopan taloudelle vuosittain noin 120 miljardin euron kustannukset. Suomessakin on tullut esiin muutamia korkean tason korruptiotapauksia. Jäsenvaltiot ovat viime vuosina tehneet monia aloitteita korruption ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi, mutta tulokset ovat epätasaisia ja lisätoimia tarvitaan. Nämä päätelmät on poimittu Euroopan komission tänään julkaisemasta EU:n korruptiontorjuntakertomuksesta, joka on ensimmäinen laatuaan.

EU:n korruptiontorjuntakertomuksessa selostetaan kunkin jäsenvaltion tilannetta ja kerrotaan, mitä korruptiontorjuntatoimenpiteitä on toteutettu, mitkä niistä toimivat hyvin, mitä voitaisiin parantaa ja miten. Maakohtaiset luvut ovat luettavissa kunkin maan omilla kielillä ja englanniksi täällä: http://ec.europa.eu/anti-corruption-report

Kertomuksesta käy ilmi, että korruptio on sekä luonteeltaan että laajuudeltaan erilaista eri jäsenvaltioissa ja että korruptiontorjuntatoimenpiteiden tuloksellisuudessa on eroja. Siitä käy ilmi myös, että korruptioon on syytä kiinnittää enemmän huomiota kaikissa jäsenvaltioissa.

Tämä näkyy tänään julkaistussa eurobarometrissa, jossa tiedusteltiin eurooppalaisten asenteita korruptiota kohtaan. Kyselystä käy ilmi, että kolme neljästä (76 %) eurooppalaisesta on sitä mieltä, että korruptio on laajalle levinnyttä, ja yli puolet (56 %) kokee, että korruptio on heidän kotimaassaan lisääntynyt viimeisten kolmen vuoden aikana. Joka kahdestoista eurooppalainen (8 %) sanoo kokeneensa tai todistaneensa korruptiotapauksen viimeisten 12 kuukauden aikana. Eurobarometrin tulokset ovat täällä.

Kaiken kaikkiaan Suomi on korruption torjunnan osalta EU:n kärkimaita. Suomessa on kuitenkin tullut esiin muutamia korkean tason korruptiotapauksia, joissa on ollut kyse palveluksien vaihtamisesta epävirallisten suhteiden pohjalta ja poliitikoille kampanjarahoitusta antaneiden yritysten harjoittamasta lobbauksesta. Euroopan komissio esittää tänään julkaistavassa kertomuksessaan, että Suomi velvoittaa kunnat ja alueet varmistamaan läpinäkyvyyden yksityisten yrittäjien kanssa tehtävissä hankintasopimuksissa. Komissio esittää myös, että keskusrikospoliisin korruptiontorjuntayksikön olisi tuloksellisesti tuettava korruptioon liittyvien rikosten tutkintaa ja koordinoitava korruptiontorjuntamenettelyjä virastojen välillä.

Euroopan komissio esittelee kunkin jäsenvaltion tilannetta koskevan analyysin lisäksi kaksi laajaa mielipidetiedustelua. Useampi kuin kolme neljästä EU:n kansalaisesta pitää korruptiota kotimaassaan laajalle levinneenä. Noin yksi neljästä eurooppalaisesta, mutta vain 9 % suomalaisista, on sitä mieltä, että korruptio vaikuttaa heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Eurooppalaisista neljä prosenttia ja suomalaisista vähemmän kuin yksi prosentti ilmoitti, että heiltä on pyydetty tai odotettu lahjuksia viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Kertomukseen sisältyy julkisia hankintoja koskeva luku. Julkiset hankinnat ovat tärkeitä EU:n taloudelle, sillä julkiset laitokset käyttävät vuosittain noin viidenneksen EU:n BKT:sta tavaroiden, palveluiden ja rakennusurakoiden hankkimiseen Julkiset hankinnat ovat alttiita korruptiolle.

Kertomuksessa kehotetaan vahvistamaan lahjomattomuusvaatimuksia julkisissa hankinnoissa ja ehdotetaan valvontamekanismien parantamista eräissä jäsenvaltioissa. Maakohtaisissa luvuissa on tästä tarkempaa tietoa, ja niissä esitetään, mihin seikkoihin pitäisi kiinnittää enemmän huomioita.

EU:n korruptiontorjuntakertomus kattaa kaikki EU-maat. Se koostuu yleisestä luvusta ja 28 maakohtaisesta luvusta. Sen lisäksi kertomuksessa on tulokset kahdesta eurobarometrista, joissa tiedusteltiin EU:n kansalaisten ja yritysten näkemyksiä korruptiosta.

Lupabyrokratia vie Suomen taloudelta miljardeja

Yritysten investointikykyä vahvistettava

Yritysten investointiaste jatkoi laskuaan viime vuonna. ”Kauppakamarin yritysjohtajakyselyn mukaan investointien hidastumiseen vaikuttavat rahoituksen saatavuuden kiristyminen ja byrokratia viranomaisluvissa”, kertoo Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Kirsi Aaltio. ”Yritysten investointikykyä pitää vahvistaa, jotta saadaan yritystoiminta kasvuun”, rohkaisee Aaltio.

Yritysten investointiaste jatkoi Tilastokeskuksen tietojen mukaan laskuaan viime vuonna ja putosi vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä kahdella prosenttiyksiköllä 22 prosenttiin edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

”Yritysten kokonaisrahoituskysyntä on pienentynyt, vaikka pk-yritysten suhdanneodotukset ovat valoisammat, toteaa Finnvera Oyj:n Lahden aluejohtaja Pasi Pirinen . ”Investointihalukkuus näyttäisi hieman piristyneen mekaanisen puujalostuksen toimialalla ja myös korvausinvestoinnit ovat elpymässä.”

Finnvera tarjoaa rahoitusta myös erilaisiin kansainvälistyvän yrityksen rahoitustarpeisiin. ”Pk-sektorin vienti näyttää odottavan toiveikkaalta tarjouskannan kasvaessa, mutta tarjoukset eivät ole vielä merkittävässä määrin konkretisoituneet tilauksiksi eivätkä näy rahoitushakemusten määrässä”, Pirinen kertoo.

“Suomen talouden näkymät ovat synkistyneet viimeisen vuoden aikana, mikä aiheuttaa suuria haasteita yritysten investointikyvylle. Sen päälle ei kaivattaisi lisäesteitä. Kasvua on turha odottaa, elleivät yritykset voi ja uskalla investoida kotimaahan. Rahoitusmarkkinoiden kiristynyt sääntely ja toimimattomat lupamenettelyt näivettävät investointeja ja talouden pitkäaikaisia kasvunäkymiä”, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa .

Kiristynyt rahoituksen saatavuus estää investointeja

Yli neljännes kyselyyn vastanneista yritysjohtajista kertoo yrityksensä rahoituksen saatavuuden kiristyneen viime vuonna. Suunniteltu investointi on viivästynyt tai kokonaan peruuntunut rahoitusongelman vuoksi 14 prosentilla vastaajista. Suurimmassa osassa (72 prosenttia) rahoitusvaikeuksien takia toteuttamatta jääneen investoinnin arvo olisi ollut 500 000–5 000 000 euroa.

“Yritysten on jatkuvasti tehtävä investointeja, jotta ne pärjäisivät kovenevassa kilpailussa. Rahoituksen saanti on edellytys yritysten kilpailukyvylle ja kasvulle, painottaa Linnainmaa ja jatkaa, että finanssisektorin ylisääntely kiristää nimenomaan yritysrahoitusta”.

Lupabyrokratia vie Suomen taloudelta miljardeja

Viranomaislupiin liittyvät syyt vaikeuttavat yritysten investointeja. Yli viidennes vastaajista kertoo lupabyrokratian viivästyttäneen suunniteltua investointia tai estäneen sen ilman perusteltua syytä.

“Luku on huolestuttava. Lupaprosesseihin tarvitaan selkeät ja läpinäkyvät pelisäännöt, joita sovelletaan johdonmukaisesti. Tilanteen vakavuudesta kertoo, että kyselyn vastaajista 36 % kertoo viranomaislupien takia peruuntuneiden investointien olevan arvoltaan yli viiden miljoonan euron hankkeita. Perusteeton byrokratia vie Suomen taloudelta miljardeja“, sanoo Linnainmaa.

Viivästyksien ykkössyyksi viranomaisasioissa vastaajat mainitsevat kaavoituksen. Ongelmia tuovat myös rakennuslupiin ja ympäristölupiin liittyvät syyt.

“Tehottomat viranomaisprosessit ja laajat valitusoikeudet venyttävät prosessit kestämättömän pituisiksi. Etenkin kaavoituksessa yksittäisen virkamiehen valta on päässyt muodostumaan liian suureksi, ja lain tulkinnat ja soveltaminen vaihtelevat”, katsoo Linnainmaa.

Poliittinen riski kasvanut

Avoimissa vastauksissa moni yritysjohtaja nostaa lisäksi esiin ongelmat poliittisen ympäristön ennustettavuudessa. ”Epävarman sisäpoliittisen tilanteen takia investoinnit ovat jäissä. Ei tiedä, mitä veroja ja äkkimuutoksia on tulossa”, kirjoittaa yksi vastaajista. “Poliitikot ovat toimillaan aiheuttaneet sen, että emme uskalla enää investoida kotimaahan”, jatkaa toinen.

“Tuloksellinen yritystoiminta vaatii pitkän aikavälin suunnittelua ja sääntely-ympäristön ennustettavuutta. Äkkinäiset muutokset ovat yritystoiminnalle myrkkyä, ja yritykset kokevat poliittisen riskin Suomessa kasvaneen”, toteaa Linnainmaa.

FKL: Sijoitusrahastoihin 19 miljoonaa euroa uutta pääomaa tammikuussa

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin nettomääräisesti 19 miljoonaa euroa uutta pääomaa tammikuun aikana. Rahastojen yhteenlaskettu pääoma kuitenkin laski 593 miljoonaa euroa epäsuotuisan markkinakehityksen vuoksi. Kuun lopussa rahastojen yhteenlaskettu pääoma oli 74,5 miljardia euroa.

Tammikuussa eniten uutta pääomaa sijoitettiin yhdistelmärahastoihin, jotka keräsivät nettomerkintöjä yhteensä 228 miljoonaa euroa. Sen sijaan korkorahastoista pääomia lunastettiin: lyhyen koron rahastoista 160 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoista 133 miljoonaa euroa.

Asunnon hankintaan valmisteilla maltillinen lainakatto

Valtiovarainministeriö on valmistellut tänä keväänä annettavaa pankkilainsäädännön kokonaisuudistusta koskevaa lakiehdotusta. Lakiehdotukseen sisältyy säädöksiä koskien asuntolainojen enimmäisluototusastetta eli ns. lainakattoa. Lainakatto asettaa rajoitteita pankin myöntämän luoton määrälle suhteessa luoton vakuudeksi annettavan omaisuuden arvoon. Valtioneuvoston tarkoituksena on antaa lopullinen lakiesitys maalis-huhtikuussa 2014. Asiaan kohdistuvan yleisen kiinnostuksen johdosta siitä on kuitenkin katsottu perustelluksi tiedottaa tavanomaista aikaisemmassa vaiheessa.

– Lakiehdotuksen ajankohta ei liity Suomen asuntomarkkinoiden tai asuntoluototuksen tilaan, jossa erityisiä ylikuumenemisen merkkejä ei ole näköpiirissä. Suomen on kuitenkin tarpeen huolehtia siitä, että sillä on käytettävissään tarvittaessa riittävät välineet markkinoiden pitkän aikavälin vakauden varmistamiseksi. Suomen rahoitusmarkkinoita kohtaan tunnetun luottamuksen ylläpitämiseksi on tärkeää, että Suomen sääntelykehikko vastaa kansainvälisiä vaatimuksia, toteaa rahoitusmarkkina-asioista vastaava elinkeinoministeri Jan Vapaavuori.

– Ehdotuksen sisällöstä on neuvoteltu tiiviisti valtiovarainministeriön ja pankkialaa edustavan Finanssialan Keskusliiton kanssa. Pidän erittäin arvokkaana, että sisällöstä on syntynyt sopu ja molemmat osapuolet ovat sitoutuneet ehdotettuun malliin, Vapaavuori kertoo.

Lakiehdotuksen mukaan pankki saa myöntää asunnon hankintaa varten lainaa enintään 90 prosenttia sitä varten annettavien vakuuksien käyvästä arvosta. Käytännössä vaatimus tarkoittaa, että asunnonostajalla olisi oltava vähintään 10 prosentin omarahoitusosuus tai asunnon lisäksi omarahoitusosuutta vastaava määrä muita hyväksyttäviä vakuuksia. Lainakatto olisi voimassa pysyvästi suoraan lain nojalla.

Ensiasuntoa hankittaessa lainakatto olisi ehdotuksen mukaan 95 prosenttia vakuuksien käyvästä arvosta, eli vaadittava omarahoitusosuus puolittuisi 5 prosenttiin. Ministeri Vapaavuori pitää tätä tärkeänä, jotta säädös ei muodostu kohtuuttomaksi esteeksi ensiasunnon hankinnassa.

Lainakaton ehdotetaan tulevan voimaan vuoden 2016 heinäkuun alusta lukien. Ensiasunnon hankintaa tai asunnonvaihtoa suunnittelevilla on siten yli kaksi vuotta aikaa varautua lainakaton voimaantuloon.

Lakiehdotus antaisi Finanssivalvonnalle valtuudet tiukentaa laissa säädettyä yleistä lainakattoa tilanteessa, jossa asuntomarkkinat uhkaavat ylikuumentua tavalla, joka vaarantaa kansantalouden tai rahoitusmarkkinoiden vakauden. Finanssivalvonta voisi alentaa lainakattoa edelleen korkeintaan 10 prosenttiyksiköllä, jolloin enimmäisluototussuhde voisi poikkeustilanteessa alentua aina 80 prosenttiin asti (85 prosenttiin ensiasuntojen kohdalla). Lisäksi Finanssivalvonta voisi tällaisissa poikkeusoloissa tietyiltä osin rajoittaa niiden vakuuksien joukkoa, joita lainakattoa laskettaessa hyväksytään.

Lainakaton tarkoituksena on ehkäistä erityisesti asuntomarkkinoiden mahdollisesta ylikuumenemisesta aiheutuvia kokonaistaloudellisia riskejä. Kuten Suomen kokemukset 1990-luvun alkuvuosilta sekä Irlannin ja Espanjan tapahtumat viimevuosina osoittavat, tällaiset riskit voivat hallitsemattomasti kasvaessaan johtaa vakaviin makrotaloudellisiin ongelmiin. Muun muassa Kansainvälinen valuuttarahasto jaEuroopan Keskuspankki ovat kehottaneet valtioita ottamaan käyttöön tällaisia rahoitusmarkkinoiden ohjausvälineitä.

FK: Lainakatto edellyttää ASP:n kehittämistä

Finanssialan Keskusliiton (FK) mielestä ensiasunnon ostajien tilanne on otettava erityisesti huomioon lainakatossa eli lakiin kirjattavassa enimmäisluototussuhteessa. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori tiedotti tiistaina, että hallitus esittää luottolaitoslakiin kiinteää lainakattoa, joka tulisi voimaan siirtymäajan jälkeen.

FK:n esittämän mallin mukaisesti ensiasunnon ostajille on tulossa 95 prosentin lainakatto, kun muille asunnon ostajille se on 90 prosenttia. ”Ensiasunnon ostajan lainakaton on oltava muita asunnonostajia korkeampi. Se vähentää taloudellista eriarvoisuutta, sillä lainakatosta voivat kärsiä nuoret, joiden lähipiiri ei voi tukea asunnon ostoa taloudellisesti”, FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi toteaa.

Nuorten asunnonhankinta edellyttää Kaupin mukaan valtiolta uusia toimia. FK esittää, että asuntosäästöpalkkiojärjestelmää (ASP) uudistettaisiin nykyistä kannustavammaksi ja säästämisen ala- sekä yläikärajoja väljennettäisiin. ”ASP:n ikärajat ovat aikansa eläneitä. On vakavasti harkittava ikärajojen poistamista. Nykyisin entistä useammat tekevät pätkätöitä ja viettävät vuosia ulkomailla, jolloin ensiasunnon hankinta myöhentyy”, Kauppi sanoo.

Siirtymäajalla ehkäistään markkinahäiriöitä

Finanssiala ei hyväksynyt ns. Tanskasen ryhmän esitystä pelkästään asunnon arvoon sidotusta lainakatosta, jonka suuruutta olisi voitu lyhyellä varoitusajalla muuttaa viranomaispäätöksellä. Asunnon hankintaan liittyviä epävarmuustekijöitä on vältettävä.

Kaupin mukaan neuvottelut lainakatosta sujuivat viranomaisten ja finanssialan kesken rakentavassa hengessä.

”Finanssialan mukaan lainakaton säätämisen edellytyksenä on riittävän pitkä siirtymäaika. Kokonaistaloudellinen vakaus on otettava huomioon, kun lainakatto otetaan käyttöön. Siirtymäajalla pitää varmistaa, ettei lainakatto aiheuta häiriöitä asuntomarkkinoilla. Lisäksi kotitalouksien ennakkosäästäminen vie usein vuosia”, Kauppi tähdentää.

Lainakatossa otetaan huomioon asunnon lisäksi muut vakuudet

Finanssialan esittämän mallin mukaisesti lainakaton laskennassa otetaan huomioon ostettavan asunnon tai kiinteistön lisäksi myös muita vakuuksia henkilötakauksia lukuun ottamatta. Muita vakuuksia voivat olla esimerkiksi kiinnitys muuhun kiinteistöön, jälkipantit, talletukset, arvopaperit tai julkisyhteisön, luottolaitoksen tai vakuutusyhtiön myöntämä takaus.

Poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa asuntomarkkinat uhkaavat ylikuumentua ja vaarantaa kokonaistaloudellisen vakauden, voi Finanssivalvonnan johtokunta päättää alentaa luoton enimmäismääriä enintään 10 prosenttiyksiköllä. FK:n mielestä tämän mahdollisuuden käyttökynnyksen on oltava hyvin korkealla ja viranomaisten on perusteltava päätös seikkaperäisesti. ”Nyt ei ole nähtävissä tilannetta, jossa tätä kiristystä olisi perusteltua käyttää. Päinvastoin, asuntomarkkinat ovat herkässä tilanteessa ja on luotava uskoa pysyvyyteen”, Kauppi korostaa.

Aikataulu suoraveloituksen päättymiselle ei muutu

Suomessa toimivat pankit pysyvät suoraveloitusten osalta EU komission antamassa SEPA-end-date -asetuksen mukaisessa takarajassa 31.1.2014. Tätä päivämäärää komissio ei esitä muutettavaksi, mutta teki viime torstaina esityksen EU parlamentille ja neuvostolle, että pankeilla olisi mahdollisuus jatkaa kansallisten tilisiirtojen ja suoraveloitusten vastaanottamista ilman sanktioita 1. elokuuta 2014 saakka. Asetusmuutos ei toteutuessaan velvoittaisi yksittäisiä maita muuttamaan jo sovittuja aikatauluja.

Siirtyminen SEPA maksamiseen on Suomessa pääosin jo tehty. Kaikki tilisiirrot on välitetty SEPA-tilisiirtoina jo marraskuusta 2011 alkaen. Myös kotimaisia suoraveloituksia koskeva muutos on loppusuoralla. Suoraveloituksen osuus maksamisen koko volyymistä on Suomessa neljä prosenttia.

Komissio onkin huolissaan lähinnä muun Euroopan tilanteesta. Kaikki euroalueen yritykset eivät ole varautuneet riittävän hyvin muutokseen. Marraskuussa 2013 euroalueen tilisiirroista 64 prosenttia ja suoraveloituksista 26 prosenttia oli SEPA-muotoisia.

”Kotimaisten suoraveloitusten vastaanottamisen jatkaminen 1.8.2014 saakka aiheuttaisi Suomessa enemmän haittaa kuin hyötyä. Suurin osa laskuttajayrityksistä osallistuu tai on jo osallistunut muuntoon, jolla suoraveloitus muutetaan e-laskuksi tai suoramaksuksi tai on tehnyt päätöksen ja järjestelmä-muutokset paperilaskuun siirtymisestä”, Finanssialan Keskusliiton johtava asiantuntija Inkeri Tolvanen kertoo.

Pankeissa muutosta ei voida käytännössä toteuttaa, koska suoraveloitussopimukset on irtisanottu ja maksujärjestelmät on viritetty muutokselle valmiiksi. Tiedossamme on myös, että kaikki pankit eivät enää ehtisi tehdä tarvittavia muutoksia järjestelmiinsä. Komission muutosesitys tuli erittäin myöhään”, Inkeri Tolvanen toteaa.

Inkeri Tolvasen mukaan asiasta on keskusteltu suomalaisten viranomaisten kanssa, jotka ymmärtävät tilanteen tuomat vaikeudet pankkien kannalta.

Talouspäättäjät: Euro erittäin on tärkeä suomalaiselle teollisuudelle

Suomalaiset talouselämän päättäjät arvioivat yksimielisesti, että eurooppalainen yhteisvaluutta on jatkossakin Suomen teollisuuden kannalta erittäin kannatettava asia. Tämä ilmenee elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren 15.1. koolle kutsuman Selkärankaseminaari – Suomen teollisuus 2010-luvulla -tilaisuuden ennakkokyselystä.

Kyselyyn vastasi 70 talouselämän keskeistä vaikuttajaa. Päättäjät antavat arvosanan 8,5 (asteikolla 1-10) euron hyödyllisyydestä Suomen teollisuudelle. Samalla kuitenkin koetaan, ettei suomalainen elinkeinoelämä ole kyennyt vielä tässä vaiheessa saamaan täyttä hyötyä EU:n yhteismarkkinoista.

– Teollisuuden päättäjät jakavat myös näkemyksen siitä, että teollisuuden nykyongelmien syyt ovat selkeästi enemmän rakenteellisia kuin suhdanneluontoisia. Maamme teollisuus kaipaa selkeää uudelleenarviointia ja yhdessä tekemistä. Päivän seminaari on luonteva tapa käydä läpi teollisuutemme isoa kuvaa, elinkeinoministeri Vapaavuori arvioi.

Teollisuuden toimintaedellytyksissä olisi Suomessa päättäjien mielestä parantamisen varaa. Yhä useampi päättäjä pelkää talouden selkärangan murtumista. Yritysten puolella toivotaan myös julkiselta puolelta enemmän ymmärrystä teollisuuden toimintaedellytyksistä. Moni päättäjä ei ole tyytyväinen työmarkkinajärjestelmäämme (arvosana 5,1, kun työmarkkinajärjestöjen vastauskeskiarvo 8,2).

Teollisuusvaikuttajilla on kuitenkin vahva usko Suomen teollisuuden uudistumiseen. Vaikuttajat uskovat vastauskeskiarvolla 7,3 siihen, että Suomesta nousee myös tulevaisuudessa Nokian kaltaisia menestyjiä.

– Vastauksista on havaittavissa, että uudistususkoa teollisuuteen on olemassa. Vastausten mukaan tarvitaan kuitenkin lisää panoksia kehittyville markkinoille sekä erityisesti pk-yrityskentän vahvaa kansainvälistymistä. Tämä on syytä huomioida myös valtion toimenpiteissä, Vapaavuori toteaa.

Teollisuuspäättäjille osoitetussa kyselyssä kysyttiin 22 arviointikysymyksen lisäksi avoimet kysymykset Suomen teollisuuden sekä kansantalouden menestystekijöistä. Vastauksissa nousee selkeästi esiin julkisen sektorin koon pienentämisen välttämättömyys kansatalouden menestyksen osalta. Myös työmarkkinauudistusten tarve nousee vahvasti esille. Erityisesti painotetaan työn tarjonnan lisäämisen tärkeyttä. Teollisuuden menestyksen kannalta selkeästi tärkeimpänä osa-alueena Suomessa pidetään korkeaa osaamista.

Teollisuuden Selkärankaseminaariin osallistuu yli 120 kutsuvierasta. Puheenvuoron tilaisuudessa pitävät Vapaavuoren ohella mm. presidentti Sauli Niinistö, toimitusjohtaja Matti Vanhanen sekä hallitusten puheenjohtajat Risto Siilasmaa ja Antti Herlin.