Talousjohtajien luottamus markkinoilla kasvaa

Deloitten ja SEB:n puolivuosittain julkaistava talousjohtajakysely kertoo toiveikkaammasta taloudellisesta ilmapiiristä kuin vuosiin. Talousjohtajien luottamuksen kasvusta huolimatta säästöjä ja irtisanomisia on luvassa tulevaisuudessakin. Suurimpana huolenaiheena yrityksissä on heikko kysyntä ja Suomen kansantaloudellinen tilanne. Julkisuudessa käyty veroparatiisikeskustelu ei ole lisännyt yritysten avoimuuspyrkimyksiä.

Kolmannes (34 %) Deloitten ja SEB:n tutkimukseen vastanneista talousjohtajista suhtautuu optimistisesti yrityksensä tulevaisuudennäkymiin. Luku on korkeampi kuin kahteen vuoteen. Optimismin määrä on noussut selvästi viime keväästä, jolloin vajaa neljännes (23 %) kyselyyn vastanneista talousjohtajista näki oman yrityksensä tulevaisuudennäkymät suotuisina. Kielteisesti tulevaisuudennäkymiin suhtautuvien talousjohtajien määrä taas on laskenut kevään 21 prosentista vain kymmeneen prosenttiin. Vuosina 2011 ja 2012 trendinä on ollut luottamuksen vahvistuminen keväisin ja heikentyminen syksyisin. Tänä syksynä luottamus ei ole kuitenkaan laskussa, vaan keväällä orastanut optimismi on vuoden jälkipuoliskolla vain voimistunut. Luottamus on kasvanut kaikilla toimialoilla.

Optimistisesta mielialasta on signaaleja myös muissa talousjohtajakyselyn tuloksissa. 49 prosenttia talousjohtajista uskoo yrityksensä kassavirran kasvavan tulevan vuoden aikana. Kevään tutkimus myös näytti merkkejä yritysten investointihalujen noususta, ja tämä kehitys on jatkunut edelleen. Samaan aikaan kassaylijäämän käyttäminen velan maksamiseen on hieman laskenut talousjohtajien prioriteeteissa. Nyt jo lähes puolet (48 %) käyttäisi kassaylijäämän seuraavan puolen vuoden aikana strategisiin investointeihin Suomessa ja ulkomailla. Keväällä vastaava luku oli 41 %.

Kasvun mahdollisuuksia nähdään erityisesti tutuilla markkina-alueilla. 42 prosenttia vastanneista näki parhaat kasvumahdollisuudet Pohjoismaissa. Seuraavan sijan jakavat Venäjä (17 %) sekä muut Euroopan maat, Afrikka ja Lähi-Itä (17%).

Yritysten investointisuunnitelmille löytyisi kaikupohjaa myös rahoituslaitoksilta. 55 % talousjohtajista kertoo rahoituslaitosten olevan halukkaita tukemaan heidän investointejaan.

Kulukuuri jatkuu optimismista huolimatta

Tarjolla olevasta rahoituksesta ja optimistisesta mielialasta huolimatta tiukkaa taloudenpitoa ja irtisanomisia on kyselyn mukaan odotettavissa tulevaisuudessakin. Jopa 65 % kertoo ensisijaisena tavoitteenaan olevan kustannusten vähentäminen. Kasvuhakuisia strategioita taas noudattaisi entistä harvempi, vain 24%.

”Säästöjen tavoittelu ja yritysten rakenteelliset muutokset näkyvät suoraan työntekijöille. Jopa 44 % kyselyyn vastanneista talousjohtajista uskoo Suomessa työskentelevien työntekijöiden määrän vähentyvän seuraavan puolen vuoden aikana. Luku on entistä suurempi valmistavassa teollisuudessa, jossa yli puolet talousjohtajista odottaa työntekijöiden vähentyvän tulevan kuuden kuukauden aikana”, toteaa SEB:n rahoitusstrategian johtaja Sakari Järvelä.

”Talousjohtajien suurimpina huolenaiheina ovat heikko kysyntä ja Suomen kansantaloudellinen tila. Kaksi kolmesta talousjohtajasta on eniten huolissaan kysynnästä. Luku on kuitenkin selvästi laskenut kevään 85 prosentista. Erityisesti suurten yritysten talousjohtajat kantavat taas huolta koko Suomen taloudellisesta tilasta.Tämä heijastuu selvästi yritysten toimintaan. Sanoisin kuitenkin, että vähän positiivisempaan suuntaan ollaan menossa”, kertoo Deloitten CFO-ohjelmasta vastaava osakas Tuomo Salmi.

Veroparatiisikeskustelu ei ole lisännyt avoimuuspyrkimyksiä

Talousjohtajakyselyssä paneuduttiin tänä syksynä myös ajankohtaiseen verokeskusteluun. Kysely osoittaa, että julkisuudessa puhuttanut veroparatiisikeskustelu ei näytä johtavan laajempiin toimiin yrityksissä. Talousjohtajien ykköstavoite verotuksessa on verosuunnittelu ja veropotin minimoiminen. Yksikään tutkimukseen vastanneista 41 talousjohtajasta ei pitänyt tärkeimpänä verotuksellisena tavoitteena läpinäkyvyyden lisäämistä.

Deloitte/SEB CFO Survey

Puolivuosittain toteutettava Deloitte/SEB CFO Survey tutki suomalaisten talousjohtajien näkemyksiä 16.–30.10. Tutkimukseen vastasi 41 talousjohtajaa. Vastaajat edustivat sekä yksityisiä että listautuneita keskikokoisia, suuria ja monikansallisia yrityksiä eri toimialoilta. Yli puolella vastanneista yrityksistä liikevaihto on yli 200 miljoonaa euroa, ja 22 prosentilla vuosittainen liikevaihto on yli 1,5 miljardia euroa. Koko raportti löytyy liitteenä.

SEB on Pohjoismaiden johtava finanssipalvelukonserni. Suomessa, Tanskassa, Norjassa ja Saksassa SEB on keskittynyt yritys- ja investointipankkitoimintaan tarjoten täyden palveluvalikoiman yrityksille ja instituutioasiakkaille. Ruotsissa ja Baltian maissa SEB tarjoaa finanssineuvontaa ja laajan valikoiman finanssipalveluita sekä yksityisille että yritysasiakkaille. Yhtiö toimii 20 maassa maailmanlaajuisesti ja työllistää noin 16 000 työntekijää. 30. syyskuuta 2013 SEB-konsernin kokonaisvarallisuus oli 2,569 miljardia Ruotsin kruunua sijoituskannan ollessa 1,427 miljardia Ruotsin kruunua. http://www.seb.fi .

Deloitte on maailman johtavia asiantuntijapalveluorganisaatioita. Yhtiön palveluksessa on noin 200 000 asiantuntijaa yli 150 maassa. Deloitte tarjoaa asiakkailleen tilintarkastukseen, verotukseen, konsultointiin ja yritysjärjestelyihin liittyviä palveluita. Asiakkaina on yli puolet maailman suurimmista yrityksistä sekä lukuisa määrä kansallisia yrityksiä, julkisia organisaatioita ja kansainvälisiä kasvuyrityksiä. Suomessa Deloitten palveluksessa on yli 400 asiantuntijaa, jotka toimivat 4 toimistossa ympäri Suomen. http://www.deloitte.fi .

Teollisuus uskoo yrityskauppojen lisääntyvän

Deloitten tuore tutkimus selvittää teollisuuden trendejä ja ajankohtaisia teemoja. Manufacturing and Industrials: M&A Predictions -julkaisun perusteella tulevaisuuden näkymät ovat toiveikkaat ja yrityskauppojen määrä on nousussa.

Vastaajista 67 % uskoo yrityskauppojen lisääntyvän seuraavan 12 kuukauden aikana. Jopa 94 % vastaajista kertoo aktiivisesti etsivänsä uusia kauppakohteita.

Defensiiviset strategiat ovat hallinneet yrityskauppastrategioita viime vuosina. Tutkimuksesta kuitenkin selviää, että yrityskauppa-aktiivisuutta ajaa nyt vahvasti halu kasvaa. ’’Näyttäisi siltä, että olemme siirtymässä uudelle kaudelle. Fokus on siirtymässä divestoinneista investointeihin’’, sanoo Deloitten teollisuustuotteet ja -palvelut -toimialajohtaja Timo Nieminen. Vastaajista 67 % kertoo, että heidän yrityskauppastrategiansa keskittyy nyt ensisijaisesti tuote- ja palveluvalikoiman kasvattamiseen.

Myös yritystenkauppojen rahoitusnäkymät ovat myönteiset. Kyselyyn vastanneista 78 % uskoo, että rahoitusmahdollisuudet säilyvät ennallaan ja jopa 94 % arvioi, että rahoitusta on saatavilla helposti.

’’Kaiken kaikkiaan teollisuus odottaa yrityskauppojen osalta ensi vuodesta kuluvaa vuotta vilkkaampaa. Viime vuosina merkittäviä yritysostoja alalla ovat tehneet mm. Wärtsilä Hamworthy- ja Outokumpu Inoxum-yrityskaupoillaan. Lähitulevaisuudessa saamme varmasti kuulla lisää uutisia vastaavan kokoluokan järjestelyistä”, ennustaa Nieminen.

Deloitte UK:n toteuttama Manufacturing and Industrials M&A Predictions on puolivuosittain ilmestyvä tutkimus. Kyselyssä selvitetään eurooppalaisten valmistavan teollisuuden yritysten ylimmän johdon näkemyksiä.

Liikennevirasto on hankkimassa uutta perusjäänmurtajaa

Liikenneviraston tehtävänä on turvata talvimerenkulun edellytykset ja huolehtia elinkeinoelämän merikuljetusten ympärivuotisesta toimivuudesta. Jäänmurtoavustuksen toimivuus ja kustannustehokkuus ovat Suomen elinkeinoelämän ja ulkomaankaupan kriittisiä kilpailukykytekijöitä.

Liikennevirasto on hankkimassa uutta perusjäänmurtajaa korvaamaan lähivuosina poistuvaa jäänmurtokapasiteettia. Hankkeelle on myönnetty EU-tukea 24 miljoonaa euroa, minkä ansioista Suomen valtion rahoitusosuus on selkeästi pienentynyt.

Liikennevirasto sai hankintalain mukaisesti toteutetussa kilpailutuksessa määräaikaan mennessä kaksi tarjousta, STX Finland Oy:ltä ja Arctech Helsinki Shipyard Oy:ltä.

(Jäänmurtajan rakentajaksi valittiin Arctech Helsinki Shipyard Oy. Tavoitteena on, että sopimus allekirjoitetaan vuoden loppuun mennessä ja murtajan rakentaminen aloitetaan ensi vuoden alussa.)
Muutos uutiseen 29.11.2013: Liikennevirasto kumoaa jäänmurtajaa koskevan hankintapäätöksen. Tarjouksen liitteenä ollut takausitoumus ei ollutkaan vielä sitova.

STX Finland Oy:n tarjous jouduttiin hylkäämään tarjouspyynnön vastaisena.

Hankittava uusi perusjäänmurtaja edustaa uusinta huipputeknologiaa, ja se on suunniteltu erityisesti Itämeren vaativimpaan jäänmurtoon. Murtaja käyttää polttoaineena sekä dieseliä että LNG:tä eli nesteytettyä maakaasua, mikä pienentää sen päästöjä ja polttoainekustannuksia. Lisäksi uusi perusmurtaja varustetaan öljyntorjunta- ja hätähinauskapasiteetilla myös vaativiin avomeriolosuhteisiin, eli alus on ympärivuotisessa käytössä.

Ecofin-neuvosto kokoontuu keskustelemaan pankkiunionista

Ecofin-neuvosto kokoontuu keskustelemaan pankkiunionista ja kriisinratkaisumekanismista

EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvosto (Ecofin) kokoontuu Brysselissä 15. marraskuuta. Kokouksen kärkiteemoihin kuuluu pankkiunionin eteneminen ja yhteisen kriisinratkaisumekanismin luominen. Ecofin-kokousta edeltävänä päivänä pidetään euroryhmän tapaaminen.

Euroryhmä käsittelee Irlannin ja Espanjan talouden tilannetta sekä niiden mahdollisuuksia irtautua sopeutus- ja pankkitukiohjelmistaan. Ryhmä saa myös katsaukset Kreikan ja Kyproksen sopeutusohjelmista. Euromaiden ministerit keskustelevat lisäksi pankkiunioniin valmistautumisesta ja Slovenian taloustilanteesta.

Pankkiunionin seuraava vaihe: yhteinen näkemys kriisinratkaisumekanismista

Pankkiunioniin siirryttäessä unionin pankkisektorilla tehdään laaja tarkastus, johon liittyy pankkien taseiden läpivalaisu ja niiden stressitestit. Neuvosto käsittelee tarkastuksen edellyttämiä kansallisia varautumisjärjestelyjä ja niiden yhteensovittamista.

Suomi suhtautuu pankkiunionin toteuttamiseen ja pankkisektorin laajaan arviointiin positiivisesti ja katsoo niiden olevan keskeinen osa talous- ja rahaliiton toiminnan vakauttamista ja rahoitusjärjestelmän pelisääntöjen tervehdyttämistä.

Suomi korostaa, että jäsenvaltioiden tulee varautua asianmukaisesti pankkisektorin laajan arvioinnin tuloksiin. Jos vakavaraisuusongelmia ei voida ratkaista pankkien omilla toimilla, vastuu toimenpiteistä on kunkin jäsenvaltion kansallisilla viranomaisilla. Euroopan vakausmekanismiin turvautuminen voi tulla kysymykseen vain viimeisenä vaihtoehtona, jos jäsenvaltion oma kyky toimia rahoitusvakautta vaarantamatta on uhattuna.

Keskeneräisiä hankkeita pankkiunioniin siirtymisen suhteen ovat myös elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi, talletussuojadirektiivi sekä yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskeva asetus.

Neuvosto keskustelee perjantaina yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevasta asetuksesta. Lokakuun Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti kriisinratkaisumekanismista pyritään saavuttamaan neuvoston yhteinen näkemys vuoden loppuun mennessä. Suomi pitää tärkeänä vahvan, tehokkaan, itsenäisen ja fiskaalisesti neutraalin EU:n yhteisen kriisinratkaisumekanismin perustamista joulukuun 2012 Eurooppa-neuvoston linjausten mukaisesti.

Suomen tavoitteiden kannalta useat keskeiset kysymykset, kuten sijoittajavastuusäännösten voimaantulo, jäsenvaltioiden budjettisuvereniteetin turvaaminen, yhteisen kriisinratkaisumekanismin harkintavallan rajaaminen kriisinratkaisupäätöksiä tehtäessä ja yhteisen kriisinratkaisumekanismin päätöksentekomalli ovat edelleen avoinna.

Verotusta koskevia direktiivimuutoksia

Marraskuun neuvostossa on tarkoitus myös saavuttaa yhteisymmärrys säästöverodirektiivin uudistamisesta. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että EU-kansalaiselle toisesta jäsenvaltiosta kertyneet korkotulot voidaan verottaa asuinvaltion lainsäädännön mukaisesti. Suomi kannattaa säästöverodirektiivin uudistamista.

Komissio esittelee neuvostolle myös ehdotuksensa uudesta yhteistä arvonlisäverojärjestelmää koskevasta direktiivistä. Sen mukaan jäsenvaltioiden arvonlisäveroilmoituksessa antamat tiedot olisivat kaikilla yhdenmukaisia ja myös muita ilmoittamis- ja maksamismenettelyjä yhtenäistettäisiin. Jos uusi direktiivi hyväksytään, jäsenvaltiot voivat jatkossa pyytää ilmoittamaan arvonlisäveroilmoituksessa vain direktiivissä mainitut tiedot. Suomi ottaa ehdotuksen tiedoksi, kannanmuodostus asiassa on vielä kesken.

Puheenjohtaja antaa neuvostolle lisäksi tilannekatsauksen neljännen rahanpesudirektiivin valmistelun etenemisestä. Tekeillä on direktiivi, joka estäisi nykyistä tehokkaammin rahoitusjärjestelmän käytön rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen. Suomi tukee puheenjohtajan tavoitetta saavuttaa neuvoston yleisnäkemys mahdollisimman pian.

EU:n panostus kansainvälisiin kirjanpitonormeihin

Ecofin-neuvostossa sovittiin marraskuussa 2012, että EU:n roolia IASB:n (International Accounting Standards Board) kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) valmistelussa tehostetaan. Ecofin-neuvosto keskustelee tähän liittyen nyt Philippe Maystadtin raportin pohjalta siitä, missä ja miten Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (EFRAG) tehtävät tulevaisuudessa hoidettaisiin. Suomi pitää tärkeänä, että eri vaihtoehtoja selvitetään edelleen.

EU-tilastoinnin tilanneraportti ja tilastoinnin kehittäminen

Neuvostossa on tarkoitus hyväksyä vuosittaista EU-tilastoinnin tilanneraporttia koskevat päätelmät. Päätelmissä korostetaan korkealaatuisten tilastojen merkitystä sekä tarvetta edistää hyvää hallintotapaa tilastoinnissa. Suomi voi hyväksyä päätelmät.

Slush-tapahtuma startup-yrityksille ja sijoittajille Helsingissä

Slush 2013 – Euroopan suurin kasvuyritys- ja sijoittajatapahtuma

Voimakkaasti kasvava Slush-tapahtuma on tarkoitettu niin startup-yrityksille kuin asemansa vakiinnuttaneille kasvuyrityksille. Helsingin Kaapelitehtaalle saapuvat 13.–14. marraskuuta maailman johtavat sijoitusrahastot, joista suurimmat ovat etsimässä kymmenien miljoonien eurojen sijoituskohteita. Paikalla ovat myös aktiiviset enkelisijoittajat ja kokeneet sarjayrittäjät. Tehokkaan matchmakingin avulla Slush linkittää yritykset potentiaalisimpien rahoittajien kanssa.

Paikalle tähän Euroopan suurimpaan kasvuyritys- ja sijoittajatapahtumaan odotetaan yli tuhatta yritystä Pohjois-Euroopasta, Venäjältä ja kauempaakin. Esillä ovat tietotekniikan ohella entistä monipuolisemmin osaamisintensiiviset alat kuten cleantech ja life sciences.

Startup Saunan järjestämä tapahtuma on kasvanut maailmanluokan mittoihin. Jo vuonna 2012 Slush toi saman katon alle 3 500 kävijää yli 30 maasta. Paikalla oli 600 kasvuyritystä ja 300 kansainvälistä riskirahoittajaa, joiden sijoitusvarallisuus oli yli 30 miljardia. Median edustajia oli 150.

Slush on yksi Team Finlandin kärkihankkeita. Tavoitteena on vauhdittaa investointeja suomalaisyrityksiin sekä nostaa Suomi startup-toiminnan kiinnostavimmaksi sijaintipaikaksi maailmassa.

Harmaa talous maksaa Suomelle miljardeja

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen: Harmaa talous ei ole mielikuvitusta

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen korostaa harmaan talouden ja veronkierron vastaisten toimien tärkeyttä julkisen talouden kestävyyden kannalta. Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu siitä, kuinka suuri ongelma harmaa talous Suomelle on. Urpilainen puhui STTK:n ”Verosuunnittelu ja harmaa talous – mitä eroa?” -seminaarissa torstaina.

– Harmaan talouden kutsuminen poliitikkojen mielikuvituksen tuotteeksi on ison ja vakavan ongelman täydellistä vähättelyä, jonka perusteita tai motiiveja on vaikea ymmärtää.

Harmaan talouden on arvioitu maksavan Suomelle jopa 10–14 miljardia euroa. Hallitus tavoittelee harmaan talouden vastaisella toimintaohjelmallaan 300–400 miljoonan euron vuosittaista lisäystä verotuloihin ja sosiaalivakuutusmaksuihin.

– Oli harmaan talouden tismallinen koko mikä tahansa, se on joka tapauksessa liian suuri ja sen kitkemiseksi on tehtävä töitä.

Hallitus on myös toiminut kansainvälisillä kentillä aktiivisesti veroparatiisien sulkemiseksi.

– Poliittinen momentum on ennennäkemätön ja nyt on aika toimia. Salaisuusverhot on revittävä alas ja yhdessä tuumin puolustettava reilusti toimivia yrittäjiä, palkansaajia ja sijoittajia.

Lisää avoimuutta työeläkeyhtiöiden toimintaan

Urpilainen halusi korostaa avoimuuden merkitystä myös muissa kuin veronkiertoon liittyvissä kysymyksissä. Hänestä sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän selvitys työeläkeyhtiöiden johtoon kuuluvien henkilöiden sidonnaisuuksien raportoinnista ei mene riittävän pitkälle.

– Esitys vie asioita oikeaan suuntaan. Ei ole kuitenkaan riittävää, että yhtiön johtoon kuuluvien henkilöiden ja heidän puolisoidensa tekemät merkittävät kaupat raportoidaan vain Finanssivalvontaan. Johdon kauppojen pitää olla julkisia. Yksinkertaisinta olisi julkaista ne avoimesti esimerkiksi yhtiöiden nettisivuilla. Mitään salattavaa ei pitäisi olla.

Kauppakamari haluaa nostaa pitkätyöläisten arvostusta

Työurien pidentäminen on ollut jo pitkään yksi hallituksen keskeisistä tavoitteista. Keskuskauppakamari haluaa ryhtyä sanoista tekoihin ja lanseeraa Pitkätyöläinen-kampanjan, jossa etsitään pitkään työssään viihtyneitä osaajia. Tavoitteena on nostaa pitkien työurien arvostusta ja antaa työnantajille mahdollisuus palkita kokeneet työntekijänsä.

“Ei olisi tarvinnut pääministerin sanoa, että pidennetään työuria. Meillä pidennetään vapaaehtoisesti”, sanoo Myyrmäen apteekista vastaava apteekkari Juhani Pohjola . Pohjola on vastikään palkinnut ison osan työntekijöistään Keskuskauppakamarin pronssisilla, hopeisilla ja kultaisilla ansiomerkeillä huomionosoituksena vuosikymmenten työpanoksesta.

90-luvun lama sai Pohjolan ajattelemaan, että hän ei halua kenenkään työntekijöistään menettävän työpaikkaansa. Annettu arvostus on tullut takaisin siinä, miten Pohjolan työntekijät viihtyvät työssään: monet ovat jatkaneet tiskin takana palvelemista pitkälle eläkeiän jälkeen.

Juhani Pohjolan ja hänen työntekijöidensä tarina tiivistää sen, mistä Keskuskauppakamarin Pitkätyöläinen-kampanjassa on kysymys: vastavuoroisesta kunnioituksesta työnantajien ja työntekijöiden välillä.

“Pitkätyöläinen-termillä haluamme antaa nimen motivoituneelle, työstään ylpeälle ja pitkään samassa työpaikassa viihtyneelle työntekijälle. Pitkäaikaiset työntekijät ovat yrityksissä tärkeä voimavara: he tuovat työpaikalle jatkuvuutta ja välittävät ammattitaitoaan uusille työntekijäpolville”, kertoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä kampanjan taustoista.

Eläketurvakeskuksen johtajan Mikko Kauton mukaan pitkästä työurasta hyötyvät sekä yksilö, kansantalous että julkinen talous.

“Yksilö saa suuremmat elinkaaritulot ja korkeamman kuukausieläkkeen. Kansantalouden hyväksi kertyy työpanos ja sillä luotu arvo. Myös julkisen talouden tasapaino paranee”, Kautto sanoo.

Tunnetko pitkätyöläisen?

Kampanjan verkkosivulla http://pitkätyöläinen.fi kerätään “ilmiantoja” työntekijöistä, jotka ovat olleet saman työnantajan palveluksessa vähintään kymmenen vuotta tai elinkeinoelämän palveluksessa yhteensä vähintään 20 vuotta. Koska täyteen tulevat tasavuodet eivät aina tule työnantajan tietoon muussa yhteydessä, pyritään kampanjassa antamaan mahdollisuus muistuttaa työnantajaa niistä Keskuskauppakamarin kautta. Muistutus toivottavasti johtaa ansaittuun kiitokseen ja huomionosoitukseen pitkätyöläiselle.

“Pitkäaikaiset työsuhteet kertovat onnistuneesta työilmapiiristä, työntekijän viihtymisestä ja vahvasta yrityskulttuurista. Siksi pitkäaikaiset työsuhteet tulisi huomioida ja nostaa niille kuuluvaan arvoon”, sanoo Penttilä.

Ensi vuoden budjetti hankaloittaa kuntien pyrkimystä nuorten työllistämiseen

Invalidiliitto on ottanut kantaa valtion talousarvioesitykseen vuodelle 2014. Liitto pelkää kuntatalouteen kohdistettujen säästötoimenpiteiden uhkaavan nuorisotakuun toteutumista.

Nuorisotakuun toteutuminen edellyttää kuntia lisäämään palvelujaan kuten työpajoja, työkeskuksia ja kuntouttavaa työtoimintaa. Vuonna 2014 kuntouttavaan työtoimintaan osallistujien arvioidaan lisääntyvän n. 2000 henkilöllä edellisvuoteen verrattuna, mutta talousarviossa toimintaan ei ole osoitettu lisää määrärahoja. Jos työllistymistä edesauttaviin toimenpiteisiin ei satsata riittävästi, menevät siihen käytetytkin varat hukkaan.

Nuorisotakuu lupaa tarjota kaikille alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuun toteutuminen on kuitenkin uhattuna. Järvenpääläisen 19-vuotiaan Viveka Mattssonin kohdalla kolme kuukautta ovat jo menneet umpeen. Hän valmistui toukokuussa 2013 taloushallinnon merkonomiksi ja sai heti sen jälkeen Sanssi-kortin kera kehotuksen itsenäiseen työnhakuun. Tarvitsemaansa työvalmentajan tukea työpaikan löytämiseksi Vivekalle ei ole TE- toimistosta tarjottu.

Invalidiliitto tekee aktiivisesti valtakunnallista vaikuttamistyötä vammaisten ammatillisen kuntoutuksen, koulutuksen ja työllistymisen edesauttamiseksi. Invalidiliitto kannattaa Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin kevään kehysriiheen esittämää Kansalaisjärjestöt nuorisotakuun toteuttajina -hanketta, koska kolmas sektori pystyy työllistämään myös fyysisesti vammaisia nuoria.

Invalidiliiton syyskuussa alkaneen Palkkaa taitoa -kampanjan tavoitteena on herättää työnantajat ymmärtämään, että liikuntavammainen nuori on aivan yhtä osaava työntekijä kuin muutkin nuoret. Kampanjassa viisi liikuntavammaista nuorta etsii itselleen työtä ja samalla he rohkaisevat muitakin vammaisia nuoria tekemään samoin.

Harmaa talous – musta tulevaisuus -kampanja käynnistyi

Harmaa talous – musta tulevaisuus -kampanja kysyy: Kenen tulevaisuutta rahoitat?

Harmaa talous – musta tulevaisuus -kampanja herättää pohtimaan arkisten valintojen merkitystä harmaan talouden ja laittoman toiminnan torjumisessa. Yksi kuititon ostos tai pimeä työkeikka ei välttämättä tunnu isolta asialta, mutta harmaa talous vahingoittaa sekä yksittäisiä ihmisiä että koko yhteiskuntaa. Harmaaseen talouteen menetetyt verorahat ovat pois hyvinvointivaltion yhteisestä hyvästä: päiväkodeista, terveyskeskuksista, vanhainkodeista, kirjastoista, nuorisotaloista, liikuntapaikoista ja niin edelleen.

Harmaa talous – musta tulevaisuus -kampanja nostaa esiin useita harmaaseen talouteen liittyviä ongelmia ja ilmiöitä. Kampanjassa on käsitelty esimerkiksi työsopimuksen, verokortin ja kuittien tärkeyttä, pimeää työvoimaa ja elintarviketurvallisuutta.

Kampanjan tavoitteena on myös kannustaa rehelliseen yrittäjyyteen. Harmaa talous vaikuttaa rehellisen yrittäjän arkeen esimerkiksi vääristämällä kilpailua ja tuotteiden sekä palveluiden hintoja. Lisäksi palveluiden ja tuotteiden laatu ja turvallisuus kärsivät.

Lääkeväärennös voi viedä hengen

Syksyn kampanjassa nostetaan esille tuoteväärennökset, ja etenkin lääkeväärennökset. Ne voivat viedä hengen tai aiheuttaa vakavia terveyshaittoja. Väärentäjille ei mikään ole vierasta ja melkein mitä tahansa voidaan väärentää. Tuoteväärennökset ovat osa harmaata taloutta, ja niiden avulla rahoitetaan rikollista toimintaa, jopa terrorismia. On hyvä muistaa, että nykyinen tekijänoikeuslaki kieltää kaiken, myös pienimuotoisen, piraattitallenteiden tuonnin omaan käyttöön.

Harmaan talouden tiedotuskampanja on osa valtioneuvoston hyväksymää kuudetta harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimintaohjelmaa vuosille 2012–2015. Kampanjan päävastuutaho on sisäasiainministeriö ja kampanjan toteutuksesta vastaa Poliisihallitus. Kampanjassa on mukana kuudenteen toimintaohjelmaan sitoutuneiden ministeriöiden ja viranomaisten lisäksi useita eri järjestöjä.

Katso lisää aiheesta www.mustatulevaisuus.fi

Paneeli: Kuntien säästötalkoot lähes kestämättömiä

Kunnilla miljardien säästötalkoot – Valtion hellitettävä otettaan

Kuntaliiton toimitusjohtaja Mäki-Lohiluoma Kuntamarkkinoiden puoluetentin avauspuheenvuorossa:
Kunnilla miljardien säästötalkoot – Valtion hellitettävä otettaan

Miten vältetään kestämättömät veronkorotukset kunnissa? Millä tavoin kuntien tehtäviä puretaan miljardin euron edestä? Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma esitti kysymykset puoluejohtajien paneelin keskustelijoille avauspuheenvuorossaan Kuntamarkkinoiden päätapahtumassa.

Hallituksen rakennepaketin mukaan julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromisesta kaksi miljardia kohdistuu kuntatalouteen. Kuntaliitto odottaa valtiolta keinoja, jotta kunnat voivat toteuttaa talouden ja tehtävien tasapainottamisen.

Aiemmat hallituksen päätökset vähentävät kuntien valtionosuuksia ensi vuonna 1,1 miljardia euroa. Ensi vuoden valtionosuudet ovat vuoden 1990 tasolla. Samalla kuitenkin kuntien tehtävien lukumäärä on kaksinkertaistunut.

– Jokaiseen lainsäädäntöhankkeeseen on saatava mukaan tuottavuusnäkökulma. Muihin uudistuksiin ei ole varaa kuin sellaisiin, jotka parantavat tuottavuutta, toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma edellytti avauspuheenvuorossaan.

– Velvoitteiden ja tehtävien purku on rakennettava aidosti tehostamalla niin, että konkreettiset vaikutukset koko julkisen talouden kannalta voidaan todentaa, Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma totesi.

Jos hallituksen rakennepaketissa esitetty kahden miljardin euron tasapainotusvaatimus siirrettäisiin suoraan kuntaveroihin, se tarkoittaisi keskimäärin 2,5 prosenttiyksikön korotusta.

– Kunnallisverotuksen korotus iskee sosiaalisesti ja alueellisesti epätasa-arvoisemmin kuin valtionverotuksen kiristäminen, Mäki-Lohiluoma muistutti.

Uusi vapaakuntakokeilu selkeyttämään tehtävien purkua?

Kuntien omaa paikallista kokemusta kannattaa käyttää hyödyksi tehtävien ja menojen keventämistalkoissa, toimitusjohtaja totesi.

– Kunnat tuntevat käytännön tehtävät ja paikalliset olosuhteet. Kuntien aloitteellisuudelle ja omalle harkinnalle tulee antaa tilaa ja mahdollisuuksia. Kuntien kokemukset voidaan saada hyötykäyttöön esimerkiksi 1990-luvulla toteutetun vapaakuntakokeilun kaltaisen toimintamallin avulla.

– Kunnille pitää antaa nykyistä enemmän harkintavaltaa palvelujen tuottamiseen paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Hyvien käytäntöjen levittämistä pitää myös edelleen vauhdittaa, Mäki-Lohiluoma korosti.

Puolueiden johto kuntaväen tentissä

Jokasyksyinen kunta-alan suurtapahtuma Kuntamarkkinat kokoaa Kuntatalolle Helsinkiin tuhansia kuntaorganisaatioiden asiantuntijoita.

Kuntamarkkinoiden päätapahtuma, puoluejohtajien paneeli alkoi keskiviikkona 11. syyskuuta kello 10.00.

Paneeliin osallistuvat Kuntaliiton hallituksessa mukana olevat puolueet: kokoomuksesta varapuheenjohtaja Henna Virkkunen, sosialidemokraateilta ensimmäinen varapuheenjohtaja Krista Kiuru, perussuomalaisilta toinen varapuheenjohtaja Hanna Mäntylä, vihreiltä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen, keskustalta kansanedustaja Tapani Tölli sekä vasemmistoliitolta eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Risto Kalliorinne.

Paneelikeskustelua voi seurata suorana lähetyksenä verkossa www.kunta.tv

Nokia myy Devices & Services -liiketoimintansa Microsoftille

Nokia ilmoitti tänään 3.9. allekirjoittaneensa sopimuksen järjestelystä, jossa Nokia myy olennaisilta osin koko Devices & Services -liiketoimintansa ja lisensoi patenttejaan Microsoftille. Yritysjärjestelyn kauppahinta on 5,44 miljardia euroa, ja se suoritetaan käteismaksuna järjestelyn toteutumishetkellä. Nokia arvioi, että yritysjärjestelystä kirjattava myyntivoitto on noin 3,2 miljardia euroa ja että yritysjärjestelyn vahvistaa Nokian tulosta merkittävästi.

Yritysjärjestelyn arvioidaan toteutuvan vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana. Järjestelyn toteutuminen edellyttää Nokian osakkeenomistajien hyväksyntää, viranomaishyväksyntiä ja muiden tavanomaisten kauppaehtojen toteutumista.

Järjestelyn jälkeen Nokia suunnittelee keskittyvänsä sen kolmeen liiketoimintaan, joista kukin kuuluu alansa johtajiin. Nämä liiketoiminnat ovat verkkoinfrastuktuuriin ja palveluihin keskittynyt NSN, kartta- ja paikkatietopalveluihin keskittynyt HERE ja teknologiakehitykseen ja -lisensointiin keskittynyt Advanced Technologies. Nokia arvioi, että toteutuessaan yritysjärjestely vahvistaa Nokian taloudellista asemaa ja luo vahvan pohjan näiden kolmen liiketoiminnan tulevaisuuden investoinneille.

”Arvioituamme perusteellisesti useita eri vaihtoehtoja arvon maksimoimiseksi osakkeenomistajillemme, uskomme, että tänään julkistettu järjestely on paras tie eteenpäin Nokialle ja sen osakkeenomistajille”, sanoi Risto Siilasmaa, Nokian hallituksen puheenjohtaja ja tänään kerrotun yritysjärjestelyn julkistamisen jälkeen myös Nokian väliaikainen pääjohtaja.

Microsoft kertoi myös perustavansa Suomeen uuden datakeskuksen, joka palvelee Microsoftin asiakkaita Euroopassa. Microsoft kertoi, että se investoi yli neljännesmiljardia Yhdysvaltain dollaria uuden datakeskuksen pääomaan ja toimintaan seuraavan muutaman vuoden aikana ja voi harkita mahdollisia jatkolaajennuksia vielä myöhemmin tulevaisuudessa.

Lue lisää Nokia.fi

Lisätietoja kaupasta Microsoftin blogissa.

Suomalainen kuvapalvelu keräsi mittavan pääomasijoituksen

Kuvapalveluyritys ThingLink on kerännyt yhteensä 1,5 miljoonan euron rahoituspaketin. Rahoituskierrosta johti suomalainen pääomasijoittaja Inventure ja kierrokselle osallistui myös joukko bisnesenkeleitä.

Mukana olivat muun muassa kuvapalvelu Tumblr’n entinen toimitusjohtaja John Maloney ja SoundCloudin teknologiajohtaja Eric Wahlforss. Mukana rahoituspaketissa oli myös Tekes, joka on myöntänyt ThingLinkille Nuorten innovatiivisten kasvuyritysten rahoitusta kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen. Yritys on myös mukana Tekesin ja Finnveran Vigo-kiihdyttämöohjelmassa Lifeline Ventures -kiihdyttämön kautta.

Thinglinkin tuote on kuva-alusta, jolla käyttäjä voi lisätä kuvaan erilaisia tietopisteitä, jotka voivat sisältää esimerkiksi tekstiä, linkkejä tai videoita. Yrityksen mukaan palvelua hyödyntää tällä hetkellä yli 220 000 julkaisijaa. Yrityksen tuotettava ovat käyttäneet esimerkiksi tunnetut mediatalot The Guardian ja Washington Post.

Suomi on vaarassa menettää kymmeniätuhansia teollisuuden työpaikkoja lähivuosina


Suomi vaarassa menettää yli 40 000 teollisuuden työpaikkaa lähivuosina

The Boston Consulting Groupin tuoreen tutkimuksen mukaan Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja ovat menettämässä arviolta yhteensä 200 000 valmistavan teollisuuden työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Maiden kilpailukyvyn kohentaminen vaatii rohkeita ratkaisuja.

Kansainvälinen kysyntä ja työvoimakustannukset ovat viime vuosikymmeninä kannustaneet teollisuusyrityksiä siirtämään tuotteidensa valmistusta kehittyvillä markkinoille, erityisesti Kiinaan. The Boston Consulting Groupin (BCG) Revitalizing Nordic Manufacturing -tutkimuksen mukaan Suomi tulee menettämään arviolta 42 000 valmistavan teollisuuden työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä, mikäli maa ei pysty parantamaan kilpailukykyään.

–Yritykset ovat siirtäneet tuotantoaan maihin, joissa kysyntä kasvaa. Tuotannon kotimaata valitessaan yritykset arvioivat toisaalta myös esimerkiksi työvoimakustannuksia, työlainsäädäntöä, koulutustasoa, verotusta ja poliittista vakautta. Näihin asioihin Suomella on mahdollisuus vaikuttaa, sanoo The Boston Consulting Groupin Pohjoismaiden teollisuussektorista vastaava partneri Pekka Vanne.

Vaikka palkkataso kehittyvillä markkinoilla on nousussa, ovat työvoimakustannukset Kiinassa ja Itä-Euroopassa edelleen 80–90 prosenttia Pohjoismaita alhaisemmat.

Kilpailukyvyn kohentaminen vaatii rakenteellisia muutoksia

BCG:n tutkimuksen mukaan Suomen vahvuuksia kansainvälisessä kilpailussa ovat koulutettu työvoima, kohtuuhintainen energia, luonnonvarojen saatavuus sekä vahva tutkimus- ja kehitysyhteistyö teollisuuden, yliopistojen ja valtion rahoittamien tutkimuslaitosten välillä.

– Suomen tulisi pyrkiä pitämään kiinni ainakin valmistavan teollisuuden työpaikoista, jotka olisivat siirtymässä Itä-Eurooppaan tai muualle lähialueille. Kansainvälisen kysynnän muutoksiin ja suhdanteisiin emme Suomessa voi vaikuttaa, Vanne toteaa.

Valmistavan teollisuuden työpaikat ovat kansantaloudellisesti tärkeitä, koska niiden kerrannaisvaikutukset työllistymiselle ovat merkittävät. Arvioiden mukaan yhden valmistavan teollisuuden työpaikan ympärille syntyy keskimäärin 2,2 uutta työpaikkaa erityisesti palvelusektorille.

Yhdysvallat on onnistunut kääntämään kurssiaan

Maiden kilpailukykyä verrattaessa Yhdysvallat eroaa selvästi Pohjoismaista. Maan piristynyt kysyntä kotimarkkinoilla ja parantunut kilpailukyky houkuttelee jälleen teollisuusyrityksiä siirtämään tuotantoaan takaisin Yhdysvaltoihin. Pohjoismaihin verrattuna Yhdysvaltain vahvuutena ovat suurten kotimarkkinoiden lisäksi joustavat palkkaus- ja irtisanomiskäytännöt ja alhaisemmat työvoimakustannukset.

– Tutkimuksemme mukaan Yhdysvaltoihin on syntymässä 2,5–5 miljoonaa uutta työpaikkaa valmistavan teollisuuden ympärille vuoteen 2020 mennessä. Myös naapurimaa Meksiko on houkutteleva valmistusmaa monille teollisuusyrityksille sen sijainnin ja työvoimakustannusten ansiosta, Vanne sanoo.

Kuntaliiton hallitus: Talousongelmia ei voi työntää kunnille

Kuntaliiton hallitus odottaa valtion talousarviolta kokonaisnäkemystä julkisen talouden hoidossa. Todellista säästöä ei synny siitä, että peruspalvelujen valtionosuuksia leikataan, ellei samalla osoiteta, miten palveluita vastaavasti karsitaan. Kunnille ei tule määrätä lisää tehtäviä, ellei valtio rahoita niitä täysimääräisesti.

Kuntaliiton hallitus keskusteli torstaina valtiovarainministeriön budjettiesityksestä ja kunta- ja sote-uudistusten tilanteesta.

Valtio ei voi tinkiä kuntien vastuulle säädettyjen peruspalvelujen rahoituksesta, jos samalla ei arvioida kuntien tehtäviä. Kunnilla on nyt yli 500 lakisääteistä tehtävää. Näiden hoitaminen tasapuolisesti ja kattavasti tulevaisuudessa merkitsee tuntuvia veronkorotuksia, jos valtio ei tunne omaa vastuutaan.

Väestön ikääntyminen kasvattaa kuntien menoja noin prosentin joka vuosi seuraavien kymmenen vuoden aikana. Julkisen talouden kestävyysvajeesta puolet kohdistuu kuntien vastuulla oleviin palveluihin. Rakenteellisia ja sisällöllisiä uudistuksia tarvitaan yhteistyössä kuntien kanssa, ja toiminnan tehostamisen esteenä olevia normeja pitää purkaa. Samalla tulee keskustella subjektiivisista oikeuksista palveluihin ja julkisen vallan vastuun rajoista suhteessa kansalaisiin.

Kuntaliitto odottaa valtion lisäbudjetista määrärahaa koulujen homekorjauksiin.

Yrityssaneeraukset kasvoivat viidenneksellä

Yrityssaneerauksien määrä kasvoi alkuvuoden aikana 19,4 prosenttia edellisvuodesta

Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi-kesäkuussa 2013 pantiin vireille 295 yrityssaneerausta, mikä on 48 yrityssaneerausta (19,4 prosenttia) enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa yrityssaneeraukseen haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 3 109, mikä on 719 henkilöä (30,1 prosenttia) enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.


Vireille pannut yrityssaneeraukset tammi-kesäkuussa 2004–2013

Vireille pantujen yrityssaneerauksien määrä kasvoi tammi-kesäkuussa teollisuuden ja kaivostoiminnan, kaupan, kuljetuksen ja varastoinnin, majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä muiden palveluiden päätoimialoilla. Lukumääräisesti ja suhteellisesti eniten vireille pannut yrityssaneeraukset lisääntyivät kuljetuksen ja varastoinnin päätoimialalla. Alalla pantiin vireille tammi-kesäkuussa 40 yrityssaneerausta, mikä on 14 yrityssaneerausta (53,9 prosenttia) enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Yrityssaneerausten määrä väheni maa-, metsä- ja kalatalouden sekä rakentamisen päätoimialoilla.

Budjettiriihi: Mittavaan elvytykseen ei ole varaa

Vapaavuori: Budjettiriihestä tulee vaikeiden aikojen rakenneriihi

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori on tyytyväinen valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen avaukseen valmistella elokuun budjettiriiheen rakenteellisia uudistuksia.

– Ministeri Urpilainen on oikeilla linjoilla siinä, että budjettiriihessä täytyy löytää polku rakenneuudistuksiin. Käytännössä joudumme pohtimaan, kuinka kannustamme työn tekemiseen kaikissa olosuhteissa ja miten vastaamme suomalaisen elinkeinoelämän rajuun rakennemuutokseen, Vapaavuori sanoo.

Vapaavuoren mukaan keskustelu on pyörinyt viime viikkoina liikaa elvytyskeskustelussa. Lisäksi budjetin päälinjat on sovittu jo viime kevään kehysriihessä.

– Budjettiriihestä tulee vaikeiden aikojen rakenneriihi. Koska mittavaan elvytykseen ei ole varaa ja koska budjetin päälinjat on lyöty pääosin lukkoon jo keväällä, on budjettiriihessä hyvä tilaisuus keskittyä rakenteellisiin uudistuksiin.

– Kaikkien teemojen tulee olla avoimesti pöydällä, oli kyse sitten sosiaali- ja terveys­uudistuksesta, sosiaaliturvan kannustinloukkujen purkamisesta, opintoajoista tai Suomelle välttämättömästä ja väistämättömästä työurien pidennyksestä, Vapaavuori toteaa.

Kaupanliitto: Talous ei kasva palveluita kurittamalla

Kaupalla edessä hitaan kasvun aika – Talous ei kasva palveluita kurittamalla

Kaupan alan yritysten määrä on romahtanut tänä vuonna, kun kulutuksen hiipuminen on syönyt alan kannattavuutta. Kovin paljon valoa ei ole luvassa lähitulevaisuudessakaan: Kaupan liiton ennusteen mukaan kauppa kääntyy laskuun tänä vuonna. Ensi vuodesta käännytään hitaaseen kasvuun.

Kaupan alalla yritysten määrä on pysynyt viime vuodet hyvin vakaana. Alkuvuonna kauppojen määrä kuitenkin romahti, sillä tammi-huhtikuussa kaupan alalta hävisi yrityksiä lähes 13 prosenttia. Suurin kato on käynyt erikoiskaupassa.

”Yksityisen kulutuksen hiipuminen näkyy kauppojen määrän vähenemisenä. Lisäksi ulkomainen verkkokauppa on syönyt etenkin pieniä erikoiskauppoja. Tästä kehityksestä on varoitettu jo kauan, ja nyt se näyttää toteutuvan”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja sanoo.

Koko kauppa kääntyi viime vuonna miinukselle, mutta vähittäiskaupan volyymi kasvoi edelleen prosentin. Kauppa onkin pitänyt kasvua yllä Suomessa. Taantuva kansantalous ja työllisten määrän pieneneminen eivät kuitenkaan enää anna edellytyksiä kaupan kasvulle. Kauppaa on myös kuritettu jo pitkään kiristyvällä verotuksella.

Kaupan liiton ennusteen mukaan koko kaupan liikevaihdon volyymi, eli hintavaihteluista puhdistettu liikevaihto, pienenee tänä vuonna noin neljä prosenttia. Vähittäiskaupassa volyymi supistuu prosentilla ja tukkukaupassa neljä prosenttia. Autokaupassa pudotus on suurin, vaikka autokaupan kehitys tasaantuukin loppuvuodesta.

Ensi vuonna koko kauppa kääntyy hitaaseen, alle parin prosentin kasvuun, mutta vähittäiskaupassa kasvu jää puoleen prosenttiin.

Synkät ajat näkyvät myös yksityisen sektorin suurimman työllistäjän työllisyydessä. Hidas myynnin kehitys ei nimittäin riitä pitämään kaupan työllisyyttä viime vuosien tasolla. Tänä vuonna koko toimialan työllisyys pienenee kaksi prosenttia. Ensi vuonna työllisyyden ennustetaan pysyttelevän vuosien 2009–2010 tasolla.

Suomen talouden tila on vaikea eikä selviä kysynnän kasvun lähteitä ole näkyvissä. Kaupan kannalta harjoitettu talouspolitiikka on ollut epäonnista: matalalla korkotasolla on kannustettu kotitalouksia velkaantumaan ja veropolitiikalla on leikattu ostovoimaa.

”Kansantalous ja vienti eivät kasva yksityistä kulutusta kurittamalla. Talouspolitiikalla on rangaistu kauppaa ja palveluja. Päättäjien olisi hyvä ymmärtää, ettei poliittisilla päätöksillä luoda kasvua, mutta kasvun edellytykset niillä voidaan tuhota”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala linjaa.

Kaupan investoinnit uhkaavat supistua

Kauppa kasvatti investointejaan vielä viime vuonna ja loi kysyntää muille toimialoille. Viime vuonna kaupan kiinteähintaiset investoinnit olivat viisi prosenttia suuremmat kuin vuonna 2008. Teollisuuden investoinnit supistuivat samaan aikaan 12 prosenttia.

”Valitettavasti jäsenyrityksille tekemämme investointitiedustelun perusteella kaupan investoinnit ovat nyt supistumassa eikä kasvua ole luvassa ensi vuodellekaan. Investointien supistumisella on ikäviä vaikutuksia myös muille toimialoille, sillä kauppa on elinkeinoelämän toiseksi suurin investoija ja suurin investoija rakentamisessa ja kuljetusvälineissä”, Kurjenoja toteaa.

Kaupan investointien vähentymiseen vaikuttaa eniten kysynnän heikkeneminen. Myös rahoituksen kallistuminen ja sen saamisen vaikeutuminen pienentävät kaupan investointeja.

Parlamentin päätös kiristi backloading -ehtoja

Parlamentti hyväksyi komission ehdotuksesta jonkin verran muuttuneen kompromissin päästöoikeuksien siirrosta (ns. backloading) kaudella 2013–2020. Energiateollisuus pitää tärkeänä, että tämä asia saadaan nyt päätökseen ja päästään pitkäjänteisemmin suunnittelemaan toimintaympäristöä, joka tukee tarvittavia investointeja ja markkinoiden toimintaa.

Jatkossa komission tulisi keskittyä vuoden 2030 päästötavoitteen asettamiseen, päästökaupan kehittämiseen ja sen kanssa kilpailevien päällekkäisten ohjauskeinojen karsimiseen. Näin markkinoiden luottamus päästökauppaan ilmastopolitiikan tärkeimpänä ohjauskeinona vahvistuisi, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen toteaa.

Backloading -esityksen taustalla on huoli päästöoikeuksien alhaisesta hinnasta. Hinnan alhaisuus on pitkälti seurausta Euroopan monivuotisesta talouskriisistä, kun päästöt ovat vähentyneet erityisesti energiavaltaisessa teollisuudessa ja sähkön tuotannossa. Myös päästökaupan kanssa päällekkäinen, viime vuonna lähes 40 mrd. euron tukijärjestelmä uusiutuville energiamuodoille, erityisesti aurinko- ja tuulivoimalle, on vähentänyt päästöoikeuksien kysyntää ja heikentänyt itse päästökaupan vaikuttavuutta. Kolmantena tekijänä päästöoikeuksien hintaa alentavat merkittävästi kehitysmaayhteistyöstä saatujen kansainvälisten päästöhyvitysten suuri määrä.

Euroopan parlamentti edellytti, että mahdollinen backloading voidaan toteuttaa vain yhden kerran kaudella 2013–2020, ja että toimenpiteellä ei saa olla merkittävää vaikutusta hiilivuodolle riskialttiille teollisuudenaloille.

Backloading -päätös ei Naukkarisen mukaan korjaa energia- ja ilmastopoliittisissa ohjausjärjestelmissä ilmenneitä ongelmia.Toimintaympäristöön tarvitaan selvästi pitkäjänteisempiä ja vaikuttavampia rakenteellisia muutoksia, jotka tukevat kustannustehokkaita investointeja, markkinoiden toimivuutta ja päästökauppajärjestelmän ohjaavuutta. Päästökaupan rakennetta on kehitettävä niin, että se on 2020 alkavalla kaudella huomattavasti nykyistä ennustettavampi, stabiilimpi ja laajapohjaisempi ohjausmekanismi

Katse on nyt siirrettävä tulevaisuuteen ja sopu vuoden 2030 päästökatosta olisi löydettävä mahdollisimman nopeasti, mielellään ensi maaliskuun Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Markkinoiden on saatava signaali siitä, että päästökauppa on ja pysyy keskeisenä ohjauskeinona ja, että nykyinen päästövähennysvauhti ei vielä vastaa EU:n tavoitetta. Kansantalouden ja koko EU:n kannalta tärkeintä on, että päätöksen jälkeen päästökauppatoimialat (energiavaltainen teollisuus sekä kaukolämmön ja sähköntuottajat) voivat suunnitella investointejaan ennustettavammalta ja vakaammalta perustalta.

Päästökauppajärjestelmässä asetettu, vuosittain tiukentuva EU-tason päästötavoite saavutetaan varmasti, vaikka päästöoikeuden hinta voi voimakkaastikin vaihdella. Päästökauppajärjestelmä kohdistaa tehokkaasti ja markkinaehtoisesti päästöjen vähennykset aina sinne, missä ne ovat kustannustehokkaimmin toteutettavissa. Hinta toimii täysin markkinamekanismien mukaisesti: heikkona aikana kysyntä ja hinnat joustavat ja vahvassa talouskasvussa hinnat nousevat. Tässä mielessä päästöoikeuden hinnasta murehtiminen on turhaa ja toivottavasti ennenaikaista, johtaja Pertti Salminen sanoo.

Eurooppa-neuvoston huippukokouksessa keskusteltiin taloudesta


Komissio kehotti uuteen yksimielisyyteen talouden palauttamiseksi kasvu-uralle, kun EU-maiden johtajat kokoontuivat huippukokoukseen Brysseliin. Kokouksessa käsiteltiin nuorisotyöllisyyttä ja pk-yritysten rahoittamista.

Eurooppa-neuvosto päätti tämän vuoden EU-ohjausjaksosta, jolla koordinoidaan jäsenvaltioiden talous- ja finanssipolitiikkoja, ja käsitteli maakohtaiset suositukset. Lisäksi se arvioi toimia, joilla edistetään kilpailukykyä, työpaikkojen syntymistä ja kasvua. Pääpaino on nuorisotyöllisyyden parantamisessa ja talouden rahoittamisessa. Myös EU:n talous- ja rahaliiton, erityisesti pankkiunionin, loppuun saattamisessa etenemistä arvioitiin.

Eurooppa-neuvoston huippukokous 27.–28. kesäkuuta

Komission puheenjohtaja Barroso totesi EU:n tekevän paljon työtä löytääkseen ulospääsyn kriisistä. ”Komissio on kuvannut näitä ponnisteluja maakohtaisten suositusten ohessa esitetyssä yksityiskohtaisessa analyysissä. Kasvu ei silti vieläkään ole likimainkaan tyydyttävällä tasolla, ja joissakin Euroopan osissa vallitsee yhteiskunnallinen hätätila”, totesi Barroso.

”Kokouksessamme meillä on mahdollisuus pyrkiä luomaan uusi, koko EU:ta yhdistävä yksimielisyys siitä, mitä aiomme tehdä taloutemme saamiseksi uudelleen kasvuun ja tämän prosessin vauhdittamiseksi. Esitämme konkreettisia keinoja nuorisotyöttömyyden torjumiseksi sekä toimia reaalitalouden ja erityisesti pk-yritysten rahoituksen tukemiseksi yhdessä EIP:n kanssa. Yksimielisyyden ainekset ovat olemassa, nyt on vain tehtävä tavoitteista totta”, Barroso totesi.

Valtionpäämiehet käsittelivät myös Latvian hakemusta saada ottaa euro käyttöön 1. tammikuuta 2014.

Nokian ja Siemensin yhteisyritys siirtyy kokonaan Nokian omistukseen

Tekniikka&Talous: NSN siirtyy kokonaan Nokian omistukseen

Nokia ja Siemens ilmoittivat maanantaina allekirjoittaneensa sitovan sopimuksen, jonka mukaan Nokia ostaa Siemensin koko 50 prosentin osuuden Nokia Siemens Networksistä, joka on ollut Nokian ja Siemensin yhteisyritys.

Sekä Nokian hallitus että Siemensin hallitus ja hallintoneuvosto ovat hyväksyneet yritysjärjestelyn, jonka toteutuminen edellyttää tavanomaisia viranomaishyväksyntöjä.

Nokia aikoo pitää Nokia Siemens Networksin johdon ja hallintomallin ennallaan

Lue koko artikkeli Tekniikka&Talous lehdestä

Nokia Siemens Networks

Peruskorko laskee

Peruskorko laskee 0,50 prosenttiin

Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 0,50 prosenttia 1.7.2013 alkaen vuoden 2013 loppuun asti. Peruskorko on 1.1.2013 alkaen ollut 0,75 prosenttia.

Kahdesti vuodessa laskettava peruskorko määräytyy vahvistamista edeltävien kolmen kuukauden aikana julkaistun 12 kuukauden markkinakoron keskiarvon mukaisesti. Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron prosenttiyksikön neljäsosan tarkkuudella (Laki eräistä viitekoroista 996/1998).

Työntekijät toivovat yhteisöllisiä työvälineitä

Tutkimus: työntekijät toivovat yhteisöllisiä työvälineitä

Microsoftin maailmanlaajuinen kysely korostaa yritysten yhteisöllisten palveluiden tärkeyttä työn tuottavuudelle. Suomessa työnantajat kannustavat yhteisöllisiin työvälineisiin toistaiseksi verrattain vähän.

Lähes puolet (47 %) suomalaisista työntekijöistä sanoo, että yhteisölliset työvälineet lisäävät tuottavuutta. Samaan aikaan 24 % kokee, että heidän työnantajansa aliarvioivat yhteisöllisten työvälineiden arvon. Osa yrityksistä saattaa jopa rajoittaa niiden käyttöä. Tieto käy ilmi Microsoftin hiljattain julkistamassa tutkimuksessa.

Microsoftin Ipsos-tutkimusyhtiöllä teettämässä selvityksessä haastateltiin 4 787 työntekijää eri puolella Eurooppaa, joista 301 Suomessa. Tulokset osoittivat myös, että 26 % suomalaisista (Euroopassa yli 37 %) kokee, että heidän työpaikoillaan ei ole tarpeeksi yhdessä työskentelyä. Suomalaisista työntekijöistä 69 % (Euroopassa 66 %) käyttää yhteisöllisiä palveluita viestiäkseen työtovereidensa kanssa. 18 % työntekijöistä niin Suomessa kuin koko Euroopassa olisi halukkaita käyttämään jopa omaa rahaansa yhteisöllisiin työvälineisiin parantaakseen yrityksen tehokkuutta.

Moni työntekijä kokee kuitenkin, että heidän työnantajansa ovat haluttomia ottamaan käyttöön yritysten yhteisöllisiä palveluita. Tutkimukseen vastanneista suomalaisista 26 % uskoo, että he voisivat tehdä työnsä paremmin, jos heidän johtonsa vahvemmin tukisi yhteisöllisten työvälineiden käyttöä. Suurimmiksi esteiksi käyttöönotolle koettiin tietoturva (71 %) sekä pelko tuottavuuden heikkenemisestä (51 %).

Suomessa työnantajat kannustavat käyttämään yhteisöllisiä työvälineitä vähemmän kuin maailmalla keskimäärin. Esimerkiksi yrityksen sisäisiin yhteisöllisiin verkkopalveluihin kannustaa vain 8 % suomalaisyrityksistä. Tutkituista 32 maasta vain Itävallassa ja Ranskassa vastaava kannustus oli pienempää.

Porvoon kaupunki uskoo yhteisöllisten työvälineiden mahdollisuuksiin

Porvoon kaupunki on Suomessa edelläkävijänä kehittämässä uutta yhteisöllistä intranet-palvelua. Porvoon kaupungin intranet toteutetaan Microsoft SharePoint 2013 -alustalla. Porvoo on ottanut jo käyttöön myös muita yhteisöllisiä työvälineitä, esimerkiksi Lync-pikaviestinnän ja moderneja videoneuvotteluhuoneita. Kaupunki pilotoi parhaillaan myös Microsoftin Dynamics CRM-ratkaisua keskitetyssä asiakaspalvelussa.

”Kaupungit ovat suuria ja hajallaan sijaitsevia monialakonserneja, jotka tuottavat asukkailleen hyvinvointipalveluita esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon, opetuksen, päivähoidon, kulttuuriin, infrastruktuurin ja kaupunkisuunnittelun aloilla. Porvoon kaupungillakin on yli 3500 työntekijää, jotka työskentelevät yli sadassa toimipisteessä eri puolilla kaupunkia. Tiedon liikkumisen, johtamisen ja yhteishengen luomisen haasteet ovat melkoisia tämänkaltaisissa organisaatioissa”, toteaa viestintäpäällikkö Aino-Marja Kontio Porvoon kaupungilta.

”Kunnat ja kuntien palvelutuotanto ovat parhaillaan suurten muutosten keskellä, eikä muutos voi onnistua ilman tiivistä vuorovaikutusta ja motivoitunutta henkilöstöä. Uusi yhteisöllinen intra antaa meille uudenlaisen työkalun työyhteisöviestintään, yhdessä työskentelemiseen, tiedon jakamiseen sekä työtä koskevaan keskusteluun ajasta, paikasta ja päätelaitteesta riippumatta. Odotamme, että uusi intra tehostaa työskentelyä ja lisää henkilöstömme työviihtyvyyttä”, Kontio jatkaa.

”Kaupunkeja ei aina ole pidetty edelläkävijöinä uusimpien innovaatioiden hyödyntämisessä. Porvoon kaupungin sosiaalisen intranetin hanke näyttääkin ennakkoluulottomalla asenteellaan mallia julkisen hallinnon lisäksi myös yritysmaailmalle”, sanoo Porvoon kaupungille ratkaisun toteuttavan Sinisen Meteoriitin myyntijohtaja Jari Pullinen.

Yhteisölliset työvälineet ovat tiimityön uusi kulmakivi

Oikein käytettynä yhteisölliset työvälineet voivat tuoda yritykselle lisäarvoa parantamalla työntekijöiden yhteydenpitoa, tiedonjakamista ja ryhmätyöskentelyä yli tiimirajojen ja sijainnista riippumatta. Samat edut pätevät myös organisaation ulkopuolisiin yhteyksiin, esimerkiksi asiakkaihin, kumppaneihin ja muihin sidosryhmiin.

”Vastaavasti kuin sähköposti nopeutti liiketoimintaa 90-luvulla, yritysten yhteisölliset palvelut tulevat olemaan ketteryyden ja muutoksen veturi seuraavien vuosikymmenien aikana”, Microsoftin tuottavuusratkaisuista vastaava liiketoimintajohtaja Jukka Veräväinen arvioi. ”Kun katsomme keskinäisten työ- ja viestintätapojemme kehittymistä, uskon, että sähköposti, pikaviestit, ääni, videoneuvottelut, yhteisölliset välineet ja muut nykyiset keinot tulevat yhdistymään eri sovelluksissa. Tämä tulee nopeuttamaan yhteistyöskentelyä ja muuttamaan työtapojamme toden teolla.”

Microsoft näkee yritysten yhteisölliset palvelut rakenteena, joka yhdistää kaikki yrityksessä käytettävät yhteistyövälineet. Toisin sanoen ne eivät ole erillisiä verkkosivuja tai sovelluksia, jotka on lisättävä työntekijöiden päivittäisten työtehtävien päälle. Etuja saavutetaan kun työskennellään yhdessä, jaetaan tietoa ja viestitään Yammerilla sekä Office 365-, Lync- ja Microsoft Dynamics CRM -palveluihin upotetuilla yhteisöllisillä ominaisuuksilla. Hyötyjä ovat lisääntynyt yhteistyö, sitoutuminen ja joustavuus reagoida nopeasti yllättäviin tilanteisiin.

Yammerin nykyisiä asiakkaita ovat muun muassa GlaxoSmithKline, Grundfos, Reckitt Benckiser, SABMiller sekä Woolworths.

Yhdeksän kymmenestä sponsorikohteesta liittyy urheiluun

Mainostajien Liiton Sponsorointibarometri ennakoi edelleen nihkeitä aikoja, vaikka näkymät ovat hieman viime vuotta kirkkaammat. Yritysten panostuksia tälle vuodelle kuvaava saldoluku on -12. Urheilusponsoroinnin keskustelua herättäneet lieveilmiöt näkyvät enemmän siirtymisessä nuorisokohteisiin kuin kokonaan sponsoroinnista luopumisena. Mainostajien mielestä yksittäisiä kiinnostavia sponsoroitavia olisivat mm. Kimi Räikkönen, Helsingin Jalkapalloklubi, Kiasma ja lapsiin liittyvät yhteiskunnalliset kohteet.

Mainostajien Liiton jäsenyrityksistä 12 prosenttia ilmoittaa kasvattavansa sponsorointiaan tänä vuonna, lähes 23 prosenttia vähentävänsä ja 65 prosenttia aikoo säilyttää entisen panostustason. Lisääjien ja vähentäjien erotuksena saldoluvuksi tulee -12. Vastaava luku vuodelle 2012 oli -22.

Trendinä näkyy edelleen keskittyminen pienempään määrään sponsoroitavia kohteita.

Tutkimuksessa kysyttiin tänä vuonna, miten yritysten urheilusponsorointiin vaikuttaa keskustelua herättäneet ilmiöt, esimerkiksi jääkiekkoväkivalta ja urheilijoiden julkinen alkoholin käyttö. Joka kolmas ilmoittaa, ettei negatiivinen julkisuus vaikuta sponsorointiin millään tavalla. Vastaajista 37 prosenttia sanoo jatkavansa urheilusponsorointia, mutta siirtävänsä panostuksia enemmän nuorisolle. Vähentämistä suunnittelee noin joka kuudes (18 %).

– Vaikka kukaan ei vastannut lopettavansa urheilusponsorointia negatiivisen julkisuuden takia, se vähentää kuitenkin kohteiden saamia panostuksia, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Kimi, Kiasma ja HJK kiinnostavat

Yleisesti kiinnostavien sponsorointikohteiden nimeämisessä näkyi entistä enemmän yrityksen omat lähtökohdat: kohteen valinnan pitää lähteä yrityksen omista arvoista ja sponsoroinnin tavoitteista. Urheilijoista eniten mainintoja saivat Kimi Räikkönen ja HJK, taidekohteista tutut Kiasma ja Ateneum. Viihdekohteena Pori Jazzin vetovoima säilyy. Yhteiskunnallisissa kohteissa on enemmän hajontaa: mainintoja saivat Linnanmäki, MLL, SPR, Unicef ja WWF.

Yhdeksän kymmenestä sponsoroi urheilua jossain muodossa. Keskimäärin yrityksen sponsorointibudjetista urheilulle menee 55 prosenttia. Vaikka urheilun sponsorointiaikeet yleisesti ovat laskussa, nuoriso- ja paikallisliikunnan panostuksia ollaan valmiita lisäämään.

Vastaajista 62 prosenttia sanoo, että sponsorointi on saavuttanut tai ylittänyt sille asetetut tavoitteet. Vain kuudella prosentilla ei ole pääty tavoitteisiin. Peräti joka neljäs ei ole asettanut mitään tavoitteita sponsoroinnilleen. Tärkein mittari on medianäkyvyys, mutta myös omia tuloksellisuuden mittareita hyödynnetään.

Sponsorointibarometrin avulla selvitettiin suomalaisten yritysten investoimien sponsorointieurojen määrää ja jakautumista eri kohteille. Tietoja kysyttiin Mainostajien Liiton jäsenyrityksiltä ja Suomen Yrittäjiltä. Sponsoroinnin määräksi vuonna 2012 arvioidaan 166 miljoonaa euroa, mikä on noin kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Tästä urheilun osuus oli 96, kulttuurin 24 ja muiden kohteiden 46 miljoonaa euroa.

Sponsorointibarometri-tutkimus tehtiin maalis–huhtikuussa 2013. Sponsoroinnin kokonaiseurojen arvioinnissa hyödynnettiin Suomen Yrittäjien jäsenkyselyä, johon vastasi 642 yritystä. Sponsorointibarometrin laajempi osa kysyttiin Mainostajien Liiton jäsenyrityksiltä. Siinä vastaajina oli 66 suurimpien mainostajien edustajaa.

Hallitus tukee investointeja LNG-terminaaleihin

Hallitus tukee 100 miljoonalla eurolla investointeja LNG-terminaaleihin

Suomi tukee investointeja nesteytetyn maakaasun LNG-terminaaleihin yhteensä noin 100 miljoonalla eurolla vuosina 2013 ja 2014. Määräraha sisältyy hallituksen vuoden 2013 lisätalousarvioesitykseen, joka annettiin eduskunnalle 23.5.2013 valtioneuvoston yleisistunnossa.

LNG:tä (liquified natural gas) voidaan käyttää esimerkiksi meriliikenteessä sekä raskaassa tieliikenteessä polttoaineena. Sen rikki- ja hiilidioksidipäästöt ovat merkittävästi nykyisin meriliikenteessä käytettäviä polttoaineita alhaisemmat. Nesteytetty maakaasu vie huomattavasti vähemmän tilaa, joten sitä voidaan varastoida sekä kuljettaa pitkiäkin matkoja esimerkiksi meriteitse.

Rakentamalla terminaaleja Suomen rannikoille voidaan mahdollistaa maakaasua käyttävien rahti- ja matkustaja-alusten yleistyminen Itämerellä. Ne antavat mahdollisuuden maakaasun tuontiin myös maakaasuverkon ulkopuolisille alueille, mikä lisää energiahuollon monipuolisuutta ja varmuutta. Tämä myös vähentää päästöjä erityisesti teollisuudessa, jossa polttoaineina käytetään muita fossiilisia energialähteitä.

Tuki myönnettäisiin valtionavustuslain (688/2001) ja sen pohjalta annettavan valtioneuvoston asetuksen nojalla. TEM valmistelee asetuksen LNG-terminaalien tuen myöntämisen yleisistä ehdoista. Keskeisiltä osin asetus vastaisi valtioneuvoston asetusta energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista (1063/2012).

Tavoitteena on, että uusi asetus tulisi voimaan viimeistään syksyllä 2013. Samalla on tarkoitus julkistaa linjaukset ja ohjeistus hakijoille TEM:n verkkosivuilla.

Tuen myöntäminen ja maksatus edellyttävät Euroopan komissiolle tehtävää valtiontuki-ilmoitusta ja komission päätöstä tuen EU:n valtiontukisääntelyn mukaisuudesta. EU:n valtiontukisääntelyn nojalla tukea tulee hakea ennen investoinnin aloittamista.

Tilintarkastuslain uudistaminen etenee

Tilintarkastuslain osittaisuudistuksen jatkovalmistelu alkaa työ- ja elinkeinoministeriössä. Tavoitteina on luoda yhtenäinen tilintarkastajien tutkinto- ja ammattinimikejärjestelmä ja keskittää tilintarkastajiin liittyvät viranomais- ja valvontatehtävät Patentti- ja rekisterihallitukselle.

Uudistuksen mukaan kaikilla tilintarkastajilla olisi jatkossa yhteinen perustutkinto. Lisätutkinnolla olisi mahdollista pätevöityä ns. PIE-yhteisöjen eli julkisesti noteerattujen yhtiöiden ja niihin rinnastuvien yhteisöjen tarkastajiksi nykyistä KHT-tutkintoa vastaavasti tai julkisyhteisöjen tarkastajiksi nykyistä JHTT-tutkintoa vastaavasti.

Lakimuutoksen myötä Patentti- ja rekisterihallitus toimisi tilintarkastuksesta vastaavana viranomaisena. Tämä tarkoittaa, että Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien pitkäaikainen tehtävä tilintarkastuksen vastuutahona lakkaa.

Hallituksen on tarkoitus antaa lakiesitys eduskunnalle keväällä 2014. Uudistukset tulisivat voimaan vuoden 2015 alusta. Vireillä olevien EU-hankkeiden vuoksi varaudutaan myös siihen, että aikataulu saattaa lykkäytyä vuodella.

Velvoite ilmoittaa rikosepäilyistä kirjataan lakiin

Tilintarkastajille on tarkoitus asettaa myös velvollisuus ilmoittaa rikosepäilyistä. Tavoite on ehkäistä harmaata taloutta. Lisäksi nykyinen tilintarkastajien 70 vuoden yläikäraja poistuu. Kyseiset muutokset valmistellaan erillisenä lakiesityksenä ja pyritään saamaan voimaan vuoden 2014 alusta.

Tilintarkastajien tutkintojärjestelmää ja valvontaa koskevat uudistustarpeet ovat olleet esillä 1990-luvulta asti. Lakiuudistus perustuu työryhmävalmisteluun ja selvitysmiesraportteihin. Uudistukseen liittyy lukuisia käytännön kysymyksiä tutkinnoista ja valvonnasta. Näihin otetaan pääsääntöisesti kantaa vasta uudistuksen toimeenpanossa.

EU valmistelee säännöksiä tilintarkastajien valvontaa koskevasta yhteistyöstä samanaikaisesti kotimaisen uudistuksen kanssa. Uudistuksen eteneminen otetaan huomioon lakivalmistelussa. Kansallinen valvonta toteutetaan siten, että yhteistyö Finanssivalvonnan vastuulla olevan tilinpäätösvalvonnan kanssa on saumatonta.

Lisätietoja tilintarkastuslaista työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.tem.fi/index.phtml?s=948

Vapaavuori: Suomen vaikea taloustilanne jatkuu

Vapaavuori: Suomen vaikea taloustilanne jatkuu, keinot sen mukaan

– On harhaa kuvitella, että Suomen taloustilanne olisi kääntymässä kovin auvoiseksi aivan lähiaikoina. Hallituksen osalta se tarkoittaa sitä, että kehysriihi ei ollut päätepiste kasvua luoville toimille. Talouttamme on pystyttävä uudistamaan, kilpailukykyä kohentamaan ja elinkeinorakennetta monipuolistamaan, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori muistuttaa.

Teknologiateollisuus ry:n kevätkokouksessa tänään 16. toukokuuta puhunut Vapaavuori arvioi, että suhdanteet selittävät ongelmistamme vain osan. Olemme ennen kaikkea ison rakenteellisen haasteen edessä.

-Teollisuuden kannalta kriittinen kysymys liittyy rikkidirektiivin voimaantuloon vuoden 2015 alusta. Hallitus linjasi kehysriihessä teollisuutta tukevia toimia, mutta monen teollisuuden edustajan mielestä riittämättömästi. Hallitus onkin sitoutunut tarkastelemaan tilannetta vielä vuoden 2015 alussa, kun käytännössä nähdään, kuinka lujaa uusi säädöstö iskee Itämeren alueen teollisuuteen, Vapaavuori sanoi.

Elinkeinoministeri Vapaavuoren mielestä on hiukan naiivia vedota siihen, että yritysten olisi nyt tehtyjen veroratkaisujen jälkeen ikään kuin velvollisuus investoida ja työllistää. ­ Viime kädessä vain kannattava liiketoiminta luo kestävää kasvua ja hyvinvointia. Nyt on työmarkkinajärjestöjen aika näyttää, että yhteistyökykyä ja ratkaisuhalua löytyy myös syksyn työmarkkinaneuvotteluihin..

– Yritystukijärjestelmäämme on edelleen kehitettävä juuri elinkeinoelämän uudistumista tukevaan suuntaan. Rajalliset veroeurot kannattaa suunnata korostetusti uutta luovaan eikä vanhaa säilyttävään toimintaan. Valtiovallalla voi myös ja pitäisi olla rooli yritysten kasvurahoituksen turvaamisessa yhä haasteellisemmissa oloissa, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori linjasi.

Kiinteistöistä saa vakaata tuottoa

Euroopan pysähdyksissä olevasta talouskasvusta huolimatta kiinteistöjen
rahoitusmarkkinatilanne on Suomessa suhteellisen hyvä. Spondan
pääomamarkkinapäivän puhujat korostivat, että kiinteistöt kiinnostavat
sijoittajia ja pankit ovat edelleen halukkaita rahoittamaan
kiinteistösijoituksia. Markkinanäkymien vakautta lisää myös Suomen korkea
luottoluokitus.

”Sponda on markkinoiden yleisestä nollakasvusta huolimatta tehnyt vakaata
tulosta”, yhtiön toimitusjohtaja Kari Inkinen kertoi keskiviikkona 15.
toukokuuta Helsingissä Spondan järjestämässä pääomamarkkinatilaisuudessa.
Spondan kiinteistöjen käyttöaste nousi hieman vuoden takaisesta ja oli vuoden
ensimmäisellä neljänneksellä 88,2 prosenttia. Yhtiö keskittyy kiinteistöjen
jatkuvaan ylläpitoon, joustavasti asiakkaiden toiveiden mukaan toteutettaviin
saneerauksiin ja myyntitoimintojen vahvistamiseen.

EK:n Penna Urrilan mukaan Euroopan monitasoisesta talouskriisistä huolimatta
Etelä-Euroopan maiden taloustilanteen vaikutukset eivät kohdistu suoraan
Suomeen. Suomen luottoluokitus onkin korkealla tasolla ja pankkisektori toimii
vakaasti. Suomen vienti on kasvussa myös kasvavien markkinoiden Venäjälle ja
Kiinaan.

Pohjola Pankin Reima Rytsölä arvioi pohjoismaisten pankkien kannattavuuden
kasvaneen tasaisesti vuoden 2009 jälkeen, mikä johtuu pääasiassa lainojen
laadukkuudesta ja pankkien tehokkuudesta. Sekä rahoituksen saatavuus että sen
kustannukset ovat maltillisella tasolla. Tiukentuvan sääntelyn seurauksena sekä
pankit että yritykset arvioivat rahoituskumppaninsa entistä tarkemmin, mikä
suosii pitkäaikaisia kumppanuuksia.

Eurooppalaisten pörssiin listautuneiden kiinteistösijoitusyhtiöiden
kattojärjestön EPRA:n Matt Fletcher ja Maikel Speelman kertoivat kiinteistöjen
kysynnän olevan kasvussa Euroopassa, sillä tasaisille kassavirroille ja
raportoinnin läpinäkyvyydelle on tarve nykyisessä taloustilanteessa. He myös
uskovat listautuneiden kiinteistösijoitusyhtiöiden määrän kasvavan ja niiden
roolin vahvistuvan sijoituskohteita mietittäessä.

Veronkierron estäminen on esillä Brysselissä

Veronkierron estäminen esillä valtiovarainministereiden kokouksessa Brysselissä

Euroryhmä ja Ecofin-neuvosto kokoontuvat Brysselissä maanantaina 13. ja tiistaina 14.5.2013. Esillä ovat mm. kriisimaiden sopeutusohjelmat sekä veronkierron estäminen. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen edustaa kokouksissa Suomea.

Euroryhmä keskustelee maanantaina taloustilanteesta komission kevätennusteen pohjalta. Lisäksi esillä ovat väliarviot Kreikan, Portugalin ja Kyproksen sopeutusohjelmista.

Tiistaina Ecofin-neuvoston on tarkoitus antaa päätelmät veronkierron ja veropetosten estämisestä komission joulukuussa 2012 julkaiseman toimintasuunnitelman pohjalta. Neuvosto korostaa veronkierron ja veropetosten vastaisten toimien tärkeyttä. Suomi suhtautuu myönteisesti komission toimintasuunnitelmaan ja toimenpide-ehdotuksiin. Suomi katsoo, että jäsenvaltioiden veropohjia kaventavat vääristymät olisi korjattava kaikkien jäsenvaltioiden yhteisellä toimintamallilla. Luonnos neuvoston päätelmiksi on Suomen hyväksyttävissä.

Valtiovarainministerit pyrkivät yhteisymmärrykseen säästöverodirektiiviin tehtävistä muutoksista. Komission ehdotuksessa muutettaisiin tosiasiallisen edunsaajan, maksuasiamiehen (eli ilmoitusvelvollisen) ja koronmaksun määritelmiä. Lisäksi parannettaisiin vaihdettavien tietojen laatua. Säästöverodirektiivin lopullisena tavoitteena on varmistaa jäsenvaltioissa asuvan henkilön toisesta jäsenvaltiosta saamien säästöistä kertyneiden korkotulojen tosiasiallinen verotus asuinjäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti. Luxemburg on ilmoittanut siirtyvänsä soveltamaan automaattista tietojenvaihtoa säästödirektiivissä sovitulla tavalla 1.1.2015 lukien. Suomi kannattaa säästöverodirektiivin uudistamista.

Neuvoston on myös tarkoitus hyväksyä neuvottelumandaatin myöntäminen komissiolle Sveitsin, Liechtensteinin, Monacon, Andorran ja San Marinon kanssa tehtyjen säästöverosopimusten muuttamiseksi. Sopimuksissa tulee huomioida rajat ylittävässä yhteistyössä ja tietojenvaihdon parantumisessa tapahtunut kansainvälinen kehitys. Suomi kannattaa neuvottelumandaatin myöntämistä komissiolle.

Pankkien elvytys- ja kriisinratkaisuvälineistö

Valtiovarainministerit keskustelevat komission ehdotuksesta luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä. Suomi suhtautuu myönteisesti ehdotukseen, koska se poistaa merkittävän puutteen EU:n finanssimarkkinalainsäädännöstä. Suomi pitää tärkeänä, että EU:n tasolla on olemassa yhteisesti sovitut vähimmäisvaatimukset sisältävä kriisinratkaisuvälineistö ja näitä välineitä käyttävien viranomaisten EU:n laajuinen verkosto.

Ecofin-neuvosto keskustelee myös ns. makrotaloudellisista epävakauksista. Suomen makrotalouden epävakaudet liittyvät keskeisesti kilpailukyvyn ja viennin markkinaosuuden heikkenemiseen. Keskustelu painottuu kuitenkin Espanjan ja Slovenian tilanteisiin ja kysymykseen, siitä tulisiko ne asettaa makrotalouden epävakauksien menettelyn korjaavaan osaan.

Valtiovarainministerit käyvät vielä läpi G20 valtiovarainministereiden ja keskuspankkiirien kokouksen sekä IMF/Maailmanpankin 2013 kevätkokousten tuloksia. IMF-kokousten pääviestinä oli maailmantalouden kolmitahtinen elpyminen: EU on hitaan kasvun uralla, Yhdysvalloissa menee paremmin ja kehittyvissä talouksissa erittäin hyvin.Maailmanpankin uuden strategian keskeisiksi tavoitteiksi hahmoteltiin äärimmäisen köyhyyden poistamista ja entistä tasaisemmin jakautuvaa hyvinvointia. Kehityskomitean puheessaan valtiovarainministeri Urpilainen korosti hyvää hallintoa osallistavan kasvun edellytyksenä ja nosti esiin verotukseen, työllisyyteen ja tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä.

Ecofin-neuvostossa käsitellään myös komission esitystä Euroopan unionin toiseksi lisätalousarvioksi, jonka mukaan vuoden 2013 maksumäärärahoja lisättäisiin 11,2 miljardilla eurolla. Esitys liittyy Euroopan parlamentin vaateeseen kaikkien erääntyvien velvoitteiden maksamisesta tämän vuoden loppuun mennessä edellytyksenä kehysneuvottelujen loppuunsaattamiselle. Suomi pitää esitystä sellaisenaan liian suurena, mutta voi harkita kompromissiratkaisuja.

Saksa haluaa säilyttää valmistavan teollisuuden Saksassa

Eurooppa tuskailee vähenevien työpaikkojen ja heikkenevän kilpailukyvyn kanssa. Nyt olisi hyvä hetki kysyä, mitä Saksa tekee toisin, toteaa FIMECCin toimitusjohtaja Harri Kulmala . Maassa on tehty kuluneen kymmenen vuoden aikana useita toimenpiteitä, jotka ovat tehneet 2000-luvun alun Euroopan sairaasta miehestä koko maanosamme talouden moottorin.

Suomalaisen insinöörikoulutuksen juuret, yliopisto- ja opintojärjestelmä sekä ammattikunnan kulttuuri ovat imeneet varsin voimakkaasti vaikutteita Saksasta. Saksa on historian saatossa ollut Suomen keskeisimpiä kauppakumppaneita. Se oli tammikuussa 2013 Suomen toiseksi tärkein vientimaa Ruotsin jälkeen. Insinöörit ovat ainakin valmistavassa teollisuudessa oppineet katsomaan Saksaan.

Saksan kansallinen strategia on säilyttää teollisuuden ja talouden selkärankana toimiva valmistava teollisuus fyysisesti Saksassa. Strategiaan ovat sitoutuneet niin liittovaltio, osavaltiot kuin erityisesti meiltä lähes tyystin puuttuvat ns. Mittelstand-yritykset eli keskisuuret perheomisteiset niche-alueessaan maailman ehdotonta huippua edustavat yritykset. Kansallinen strategia näkyy mm. voimakkaana T&K-toiminnan ja kehitystoimenpiteiden tukemisena ja niihin kannustamisena.

Liittovaltio on mm. perustanut 15 Suomen kuutta Strategisen huippuosaamisen keskittymää (SHOK) vastaavaa Spitzenclusteria (Huippuklusteri). Niissä liittovaltio sijoittaa euron jokaista teollisuuden sijoittamaa euroa kohden soveltavaan tutkimukseen, jonka tulokset jaetaan yhteiseksi hyväksi. Konsepti on lähes identtinen SHOKien kanssa, mutta kansalliseen strategiaan sitoutumisen ansiosta Spitzenclustereita ei kritisoida vaan niitä ihaillaan ja kaikki haluaisivat osallistua niihin.

Valmistava teollisuus on myös voimakkaasti omaksunut digitalisoinnin linjan. Industrie 4.0 -konsepti on Saksan neljännen teollisen vallankumouksen nimi. Kaikki teollisuuden koneet, laitteet ja prosessit on kytketty internetiin ja niitä voidaan ohjata pelien tavoin yhteensopivin työkaluin. Saksa on siis siirtymässä aikaan, jolloin älykäs järjestelmä ohjaa käyttäjää tekemään oikeat päätökset. Ei siis anneta sorvarin, työnjohtajan tai tuotantopäällikön tehdä hölmöä päätöstä, vaan ennakoiva järjestelmä ilmoittaa, milloin on aika vaihtaa työkalu, muuttaa työjonoa tai tehdä materiaalitilaus.

Tehokkuus nousee, läpinäkyvyys kasvaa, henkilöriippuvuus pienenee. Varsin saksalaista, suorastaan konemaista. Erona menneeseen on se, että verkottamalla yritys pystyy paremmin hyödyntämään yrityksen ulkopuolelta tulevat ideat. Ja väistämättä ideoista 99 prosenttia tulee yrityksen ulkopuolelta. Suomessa valmistavan teollisuuden digitalisointia toteutetaan jo pisteittäin, mutta esim. FIMECCin MANU-ohjelman kaltainen systemaattinen muutosohjelma on pitkään puuttunut, sanoo Harri Kulmala.

Lääkkeet ovat olemassa – kannattaisiko niitä ryhtyä nauttimaan?

Miksi valmistava teollisuus ja sen tulevaisuus on tärkeä? Digitaaliset palvelut ovat kansalaisen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeitä. Niillä on kuitenkin vaikea luoda vaurautta ja työllisyyttä. Mikäli CD-levyjen jakelu siirtyy nettiin, siitä syntyvät tuotot vain vaihtavat osoitetta, mutta Suomen vienti ei lisäänny. Mikäli sen sijaan liikkuvien työkoneiden valmistuksen tuottavuus nousee digitaalisin menetelmin 20 %, kilpailukykymme globaaleilla markkinoilla nousee juuri tämän verran.

Saksassa valmistava teollisuus tasaa työllisyyden kautta tulonjakoa, toisin kuin esim. digitaaliset palvelut, jotka eivät käytännössä paranna työllisyyttä. Miksi hoitaa työttömyyttä ja keskustella tulonjaosta verotusasiana, kun asia voidaan hoitaa panostamalla valmistavaan teollisuuteen? Kaupan päälle saataisiin nuorten syrjäytyminen ja julkisen sektorin kestävyysvajekin hoidettua.

Kesäkuun alussa järjestettävä Manufacturing Performance Days -tapahtuma (www.mpdays.com, 10.-12.6.2013, Tampere-talo) kokoaa valmistavan teollisuuden asiantuntijat yli 20 maasta keskustelemaan alan tulevaisuudesta ja sen luomisesta. Puhujina ovat mm. Daimlerin teknologiajohtaja professori Heinrich Flegel, Stuttgartin yliopiston tuotantoteknologian professori Engelbert Westkämper, ja tutkimusjohtaja Dr. Bernd Korves Siemensiltä. Nyt kannattaisi muidenkin kuin insinöörien tulla kuuntelemaan, mitä ja miten Saksa turvaa kansantalouden kasvun.