Pohjoismaiset LNG-markkinat ovat kasvussa

Pohjoismaiset LNG-markkinat kasvussa – Tarjontaa lisää Pohjoismaiden merenkululle ja teollisuudelle

Gasumin Skangass-yrityskauppa mahdollistaa pitkäaikaisen ja kilpailukykyisen nesteytetyn maakaasun tarjonnan Pohjoismaissa, yhdistäen maantieteellisesti Suomen, Norjan ja Ruotsin markkinat. Koko markkina-alueelle pystytään tarjoamaan kilpailukykyistä LNG:tä meriliikenteeseen ja kaasuverkon ulkopuolella olevalle teollisuudelle.

Gasum ja Lyse-konserni saattoivat päätökseen yrityskaupan 2. toukokuuta 2014. Kaupan toteuduttua Gasumille siirtyi (51 prosenttia) norjalaisen Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta Lyse-konsernilta. Skangass täydentää Gasumin LNG-tarjonnan uusien terminaalien, tankkerien ja LNG-säiliöautojen myötä sekä mahdollistaa tarvittavan LNG-infrastruktuurin nopean kehityksen.

– Skangass-yrityskauppa tukee strategiaamme ja valtion tavoitetta LNG-infrastruktuurin rakentamisen vauhdittamiseksi, jolla turvataan LNG:n saantia ja jakelua merenkulun ja teollisuuden käyttöön. LNG:n avulla maakaasun tarjonta voidaan ulottaa myös kaasuverkon ulkopuolella olevien teollisuus- ja energialaitosten käyttöön, mikä lisää energiahuollon monipuolisuutta ja toimitusvarmuutta. Suuremmat LNG-tuontimäärät johtavat tehokkaampaan hankintaan ja pystymme tarjoamaan jo olemassa oleville ja tuleville asiakkaillemme kilpailukykyistä LNG:tä, kertoo Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen.

Gasumin LNG-liiketoiminta, Porvoon tuotantolaitos ja suunnitteilla oleva Porin terminaali siirtyvät osaksi uutta yhteisyritystä Skangassia. Porin tuontiterminaalin rakennushankkeessa ei ole vielä tehty investointipäätöstä. Gasum on jättänyt hakemuksen työ- ja elinkeinoministeriöön LNG-terminaalin investointituesta. Terminaalin valmistumisajankohdaksi tavoitellaan syksyä 2016.

– Yrityskauppa vahvistaa asemaamme vahvana LNG-toimijana Pohjoismaisilla markkinoilla. Meillä on yhdessä vahva osaaminen turvallisten ja tehokkaiden terminaalien, kuljetuksien, bunkrauksen ja asiakastuen suhteen.

Infrastruktuurin vahvistuminen mahdollistaa LNG:tä käyttävien rahti- ja matkustaja-alusten yleistymisen Itä- ja Pohjanmerillä, mikä vähentää päästöjä erityisesti meriliikenteessä. On tärkeää, että saisimme tehtyä investointipäätöksen Porin LNG-terminaalista mahdollisimman pian, jotta saisimme rakennustyöt käyntiin, kertoo Skangassin toimitusjohtaja Tor Morten Osmundsen.

Skangassin tuotantolaitos Risavikassa jää Lysen omistukseen, mutta uusi yhteisyritys Skangass AS on tehnyt pitkäaikaisen toimitussopimuksen laitoksen käytöstä. Skangassin Norjassa sijaitseva Öran terminaali ja Ruotsissa rakenteilla oleva Lysekilin terminaali sekä suunnitteilla oleva Gävlen terminaali siirtyvät uuteen yhtiöön. Ruotsin Lysekiliin rakennettava LNG-terminaali on parhaillaan käyttöönottovaiheessa ja käynnistää toimintansa kesäkuussa. Terminaalien nykyinen varastointikapasiteetti on noin 40 000 m3 ja myöhemmin tänä vuonna yhteensä jo lähes 70 000 m3. Yhtiöllä on charter-sopimukset kahteen LNG-tankkeriin ja kaupan myötä yhteensä 20 LNG-säiliöautoa.

Uuden Skangassin toimitusjohtajana jatkaa Tor Morten Osmundsen, hallituksen puheenjohtajana aloittaa Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen. Hallituksen muodostavat Lammisen lisäksi Gasumin energiakaupan johtaja Aleksei Novitsky, Lyse-konsernin energialiiketoimintojen johtaja Ole Gabrielsen, Lyse-konsernin talousjohtaja Leiv Ingve Ørke, rahoitusalan konsultointitoimiston ProCorpin vanhempi osakas Bernt Stilluf Karlsen ja Eera Oy:n liikkeenjohdon konsultti Kimmo Rahkamo.

– Hallitusta haluttiin vahvistaa kahdella ulkopuolisella erittäin kokeneella jäsenellä. Bernt Stillufin osaaminen varustamoista ja yleensä meriliikenteestä sekä Kimmo Rahkamon useiden vuosien kokemus energia-alalta ovat tärkeitä kehittäessämme LNG-infrastruktuuria Itämeren alueella, kertoo Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen.

IMG: Sijoittajien riskinoton kasvu on hidastunut

ING IM:n kysely: sijoittajien riskinottohalukkuuden kasvu on laantunut

ING Investment Managementin Risk Rotation -kyselyn tulokset osoittavat, että viimeisen puolen vuoden aikana institutionaalisten sijoittajien riskinottohalukkuus on edelleen kasvanut, mutta kasvu on hidastunut. Tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana 42 % sijoittajista sanoi riskinottohalukkuutensa kasvaneen. Vastaava luku edellisvuoden viimeisellä neljänneksellä oli 56 %.

Riskinottoaan on halunnut vähentää 19 % vastaajista tämän vuoden puolella, kun edellisvuoden lopulla vähentämishalukkaita oli 11 %.

Laantumisen syynä näyttävät olevan etenkin huoli Kiinasta ja häntäriski. Viime vuoden lopulla 14 % sijoittajista sanoi olevansa huolestunut Kiinan talouden kovasta laskusta. Tämän vuoden alussa luku on noussut 27 %:iin. Huoli häntäriskistä on noussut vastaavasti 11 %:sta 27 %:iin. Suurimmiksi huolenaiheiksi vastaajat mainitsivat kuitenkin setelirahoituksen lopettamisen ja/tai taloussokin.

Riskiä halutaan kuitenkin ottaa. Tästä selvänä osoituksena 70 % vastaajista sanoi pitävänsä seuraavan 3‒6 kuukauden aikana osakkeita houkuttelevimpana omaisuuslajina riskiä ja tuottoa arvioitaessa. Vastaajista 51 % uskoo myös kehittyvien markkinoiden tilanteen kohenevan 3‒6 kuukauden aikana.

Riskinottohalukkuudesta kertoo myös se, että monet institutionaaliset sijoittajat ovat ryhtyneet toimenpiteisiin parantaakseen riskinhallintaa salkuissaan. Viimeisen 12 kuukauden aikana 67 % on lisännyt hajautusta, 30 % on vähentänyt sijoituksiaan riskipitoisiin omaisuuslajeihin, 16 % on kasvattanut käteisvarojaan ja 15 % on lisännyt sijoituksia likvideihin omaisuuslajeihin.

Kiinteistöt ovat edelleen toiseksi suosituin sijoituskohde, mutta ykköseksi ne nostaa vain 30 % prosenttia vastaajista, kun edellisneljänneksellä 45 % piti kiinteistöjä houkuttelevimpina.

”Sijoittajien mielestä monet poliittiset, sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat ovat tunnettuja riskejä, tai he eivät näe niitä järjestelmään kuuluvina riskeinä, eivätkä siksi odota yllätyksiä. Esimerkiksi Euroopassa on edelleen ongelmia, mutta tilanne on rauhoittunut, ja siksi harvat odottavat EU:n romahtavan. Venäjän ja Ukrainan välisen kriisin lopputulos on epäselvä. Tämä lisää sijoittajien huolta ja vähentää heidän riskinottohalukkuuttaan”, sanoo ING IM:n strategiajohtaja Valentijn van Nieuwenhuijzen .

Kyselyn mukaan sijoittajat uskovat parhaiden sijoitusmahdollisuuksien olevan Yhdysvalloissa (30 %), Isossa-Britanniassa (24 %), kehittyvillä markkinoilla (18 %) ja Euroopassa (13 %).

Citigate Dewe Rogersonin tekemään kyselyyn osallistui 83 eurooppalaista institutionaalista sijoittajaa maaliskuussa 2014.

Euroopan parlamentti hyväksyi pankkiunioniin vaikuttavan lainsäädännön

Euroopan parlamentti hyväksyi 15.4. täysistunnossaan kolme lainsäädäntökokonaisuutta, jotka käytännössä varmistavat pankkiunionin synnyn. Finanssialan Keskusliitto (FK) on tyytyväinen ratkaisuun mutta pitää valitettavana sitä, että yhteisen kriisinratkaisurahaston aikataulua nopeutettiin.

Pääekonomisti Veli-Matti Mattila FK:sta pitää pankkiunionin syntymistä erittäin tärkeänä koko euroalueen rahoitusmarkkinoiden vakauden ja reilun kilpailun näkökulmasta. ”Suomen finanssiala on alusta alkaen tukenut pankkiunionin rakentamista. On hyvä, että saamme yhteiset pelisäännöt, joiden kautta kaikkia pankkeja kohdellaan yhdenmukaisesti niin normaaliaikoina kuin kriisitilanteissakin”, Mattila toteaa.

Vähemmän onnistunut päätös on Mattilan mukaan se, että parlamentin vaatimuksesta yhteisen kriisinratkaisurahaston kerryttämistä ja sen varojen sulauttamista toisiinsa nopeutettiin.

”Kriisirahaston nopeutettu kerryttäminen lisää pankkien kustannuksia lähivuosina. Tämän hetken arvio on, että suomalaiset luottolaitokset maksavat rahastoon yhteensä noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi yhteisvastuun etupainotteinen käyttöönotto kasvattaa riskiä siitä, että suomalaiset pankit ja niiden asiakkaat joutuvat osallistumaan muiden maiden pankkien nykyongelmien hoitamiseen”, Mattila painottaa.

Parlamentin hyväksymä elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi luo yhtenäiset välineet ja menettelytavat pankkikriisien hoitoon EU-maissa. Keskeistä on sijoittajanvastuun käyttöönotto: jatkossa pankkien velkojat ovat omistajien ohella ensisijaisesti vastuussa kriisinhoitotoimien kustannuksista. Toissijaisesti kustannukset katetaan kriisirahastoista, joiden varat kerätään pankeilta.

Talletussuojadirektiiviin tehdyt muutokset yhtenäistävät tallettajille annettavaa suojaa. Jokaiseen EU-maahan luodaan rahoitusjärjestely, johon kerätään etukäteen varoja tallettajien turvaksi. Samalla talletusten takaisinmaksuaika lyhenee siirtymäajan jälkeen seitsemään vuorokauteen.

Yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskeva asetus luo ylikansalliset puitteet pankkikriisien hoidolle pankkiunioniin kuuluvissa maissa. Uusi perustettava viranomainen, yhteinen kriisinratkaisuneuvosto, huolehtii jatkossa Euroopan keskuspankin suorassa valvonnassa olevien pankkien sekä rajat ylittävää toimintaa harjoittavien pankkien kriisinratkaisusta. Lisäksi perustetaan yhteinen kriisinratkaisurahasto, johon pankeilta ja muilta luottolaitoksilta kerätään kahdeksan vuoden kuluessa yhteensä noin 55 miljardia euroa. Kansallisesti kerätyt varat sulautetaan toisiinsa etupainotteisesti niin, että kahden vuoden kuluttua rahaston käyttöönotosta jo 60 prosenttia varoista on yhteisvastuun piirissä.

Seuraavaksi jäsenmaat implementoivat direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöään. Yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskeva asetus on kuitenkin suoraan jäsenmaita velvoittava. Vaikka direktiivit ja asetus on nyt hyväksytty, niihin liittyy runsaasti täydentävää ns. alemmanasteista sääntelyä, jota komissio ja Euroopan pankkiviranomainen (EBA) antavat jatkossa.
– See more at: https://www.sttinfo.fi/release?releaseId=13277718#sthash.7dGY16FY.dpuf

Taantuma rajoittaa pienten yritysten mahdollisuuksia palkata kesätyöntekijöitä

Yrityksistä yli 70 prosenttia palkkaa kesätyöntekijöitä yhtä paljon kuin viime vuonna. Vastaavasti yrityksistä 13 prosenttia lisää ja 15 prosenttia vähentää kesätyöpaikkatarjontansa, selviää Helsingin seudun kauppakamarin kyselystä.

”Taloudellinen taantuma näkyy yllättävän vähän kesätyöpaikkamarkkinoilla, sillä neljä viidesosaa yrityksistä ilmoittaa sen vaikuttavan vähän tai ei lainkaan niiden kesärekrytointitarpeeseen. Suhdanteet koetaan kuitenkin erityisen haastavaksi alle 5 ja yli 250 henkeä työllistävissä yrityksissä, jotka toimivat palvelualalla tai kaupan alalla”, kertoo Helsingin seudun kauppakamarin asiamies Markku Lahtinen .

Suurimmiksi kesärekrytointia rajoittaviksi tekijöiksi yritykset nimeävät palkkakustannukset sekä rekrytointiin ja perehdyttämiseen liittyvät haasteet. Myönteistä kehitystä on se, että kesätyöntekijöiden palkkaamiseen liittyvä byrokratia koetaan ongelmalliseksi vain murto-osassa yrityksistä.

Kesätyömarkkinoilta löytyy piileviä työmahdollisuuksia

Kaikki työmahdollisuudet eivät tule julki, sillä osa yrityksistä ei onnistu löytämään syystä tai toisesta sopivia palkattavia.

”Tähän tarpeeseen on luotava uusia keinoja, kuten erilaisten kesätyöyrittäjyysmallien hyödyntäminen sekä pk-yrityksille kohdennetut markkinointikampanjat esimerkiksi oppilaitosten ja työ- ja elinkeinotoimistojen yhteistyönä”, Lahtinen ehdottaa.

Merkittävimmät rekrytointikanavat ovat henkilöstön verkostot, hakijoiden lähettämät avoimet hakemukset ja oppilaitoskontaktit. Lehti-ilmoituksia käyttää enää 3 prosenttia yrityksistä. Sosiaalisessa mediassa kesätyötekijöitä hakee noin kuudesosa yrityksistä. Työ- ja elinkeinotoimiston apuun turvautuu 5 prosenttia yrityksistä.

Selvitykseen vastasi 360 Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksen päättäjää ja HR-asiantuntijaa.

Graniitin vienti vetää

Graniitin vienti ylsi vuonna 2013 lähes huippulukuihin. Viennin arvo oli 46 miljoonaa euroa, joka on vain noin 3 % vähemmän kuin graniitin viennin ennätysvuonna 2012. Muu kivi­vienti koostuu pääasiassa vuolukivituotteista.

Luonnonkiven kokonaisviennin arvo oli 73,5 miljoonaa euroa kun se edellisenä vuonna oli 80 miljoonaa euroa. Viennin osuus on kiviteollisuuden liikevaihdosta noin 35 %. Kivituot­teita tuotiin viime vuonna 14 miljoonan euron arvosta, joka on lähes 7 % vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Vienti- ja tuontimaista Kiina on ehdoton ykkönen. Muita tärkeitä vientimaita ovat Saksa, Ranska, Ruotsi, Italia, Belgia, Venäjä ja Puola.

Kiviteollisuusliiton toimitusjohtajan Pekka Jauhiaisen mukaan luonnonkiviteollisuuden kuluvan vuoden näkymät ovat kaksijakoiset. Graniitin vienti erityisesti Kiinaan pysyy hy­vällä tasolla ellei mitään erityisempiä markkinahäiriöitä esiinny. Kotimaassa ympäristöra­kentamiseen liittyvä kivituotteiden kysyntä näyttäisi olevan edelleen kohtuullista. Sen si­jaan mm. sisustuskivituotteiden kysyntä ei osoita elpymistä ellei rakentaminen piristy.

Kiviteollisuusliiton hallituksen puheenjohtajan ja Vientikivi Oy:n toimitusjohtajan Ilkka Yli­talon mielestä yksi keskeisimpiä kysynnän kasvun hidastajia suomalaisille kivituotteiden valmistajille on ollut julkisten hankintojen ohjau­tuminen usein tuontikiviin. Julkisten hank­kijoiden soisi miettivän tarkemmin kivi­hankintojensa ympäristövaikutuksia puhumattakaan hankintojen työllisyys – ja laajemmin­kin aluetaloudellisista vaikutuksista. Ylitalo odottaa uudistuvan hankintalainsäädännön tarjoavan paremmat edellytykset julkisille hankkijoille asettaa hankinnan perusteeksi halvimman hinnan sijaan laatu- ja ympäristökriteerit.

Helsingissä 20.3. pidetyssä Kiviteollisuusliiton vuosikokouksessa valittiin toisen kerran Vuoden kivimies. Tunnustuksen sai Suomen Graniittikeskus Oy:stä rakennusinsinööri Pauli Immonen.

Kiviteollisuusliiton hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen toimitusjohtaja Ilkka Yli­talo Vientikivi Oy Finland – yrityksestä ja hallituksen varapuheenjohtajaksi Palin Granit Oy:n toimitusjohtaja Heikki Palin.
– See more at: https://www.sttinfo.fi/release?releaseId=12367084#sthash.jXfzH7Eg.dpuf

Tutkimus: Ruotsalaiset pk-yrittäjät optimistisempia kuin suomalaiset

Suuri Yrittäjätutkimus: Ruotsalaiset pk-yrittäjät optimistisempia kuin suomalaiset

Rahoitusyhtiö Collectorin jo toista kertaa teettämä pk-yrityksiä käsittelevä tutkimus [1] osoittaa selvän eron suomalaisten ja ruotsalaisten yrittäjien näkemyksissä. Jopa yhdeksän kymmenestä ruotsalaisesta pk-yrityksestä odottaa liikevaihdon kasvua vuodelle 2014, kun suomalaisyrityksistä vain 60 % luottaa kasvuun.

Suuren yrittäjätutkimuksen mukaan ruotsalaisyritykset ovat positiivisempia tulevaisuutensa suhteen kuin suomalaiset. Yli kolme neljästä (77 %) suomalaisesta pk-yrityksestä näkee toimintaympäristönsä heikentyneen viimeisen viiden vuoden aikana. Vastaava luku Ruotsissa on 14 %. Kuvaavaa on, että jopa 40 % suomalaisista, mutta vain 17 % ruotsalaisista yrittäjistä pitää toimintaympäristöään heikkona ja välttävänä. Näkymät toimintaympäristön paranemiseksi eivät myöskään ole suomalaisyrityksillä valoisat, sillä lähes puolet vastaajista (46 %) uskoo toimintaympäristön pysyvän samana tulevan vuoden aikana.

Sen sijaan oman yrityksen kilpailukyky koetaan huomattavasti toimintaympäristöä positiivisempana: 42 % suomalaisista ja 45 % ruotsalaisista yrityksistä kuvailee kilpailukykyään vähintään hyväksi.

Suomalaisyritysten talouden suunnittelu ja seuranta edelleen retuperällä

Tutkimus osoittaa viime vuoden tavoin, että yli puolet pk-yritysten hyvästä taloudellisesta suorituskyvystä on selitettävissä taloushallinnon hyvillä käytännöillä. Tästä huolimatta vain 67 % tutkituista suomalaisyrityksistä tekee budjettinsa kirjallisena, kun Ruotsissa vastaava luku on 89 %. Suomalaisyritykset jättävät yhä useammin myös kassavirtalaskelmansa tekemättä. Jopa 57 prosentilta

vastanneista yrityksistä puuttui kirjallinen kassavirtalaskelma. Luku on noussut vuoden 2013 tutkimuksesta, jolloin kassavirtalaskelman laiminlöi 52 % vastaajista.

Haasteita suomalaisten pk-yritysten taloudelle aiheuttavat tulevaisuudessa myös eurooppalaistuvat maksuehtokäytännöt yritysten välisessä kaupankäynnissä. Tulevaisuudessa alle 30 päivän maksuehtoja ei käytännössä tunneta. ”Pidentyvät maksuehdot vaativat liikevaihdoltaan 2 miljoonan euron suomalaisyritysten kassoihin käytännössä yli 80 000 euroa lisää. Mikäli myös maksuviiveet eurooppalaistuvat, tilanne muuttuu vielä heikommaksi”, laskeskelee Collectorin toimitusjohtaja Miika Engström. Jotta yritykset voisivat parantaa omaa toimintaympäristöään, on kassavirtaa pyrittävä tehostamaan.

Pk-yritysten rahoitustilanne on viime vuoden tutkimukseen nähden edelleen haastava ja rahoitusvaihtoehtojen tunteminen huono. 30 % suomalaisvastaajista kertoo, että heidän yrityksensä kassa kestää tulovirran katkeamisen 30 päiväksi vain heikosti ja 15 %:lla kassa kestää vajeen välttävästi. Samalla 30 % vastaajista koki, että eri rahoitusvaihtoehtoja ei ole helposti ja ymmärrettävästi saatavilla.

”Kuten jo viime vuonna havaittiin, ei niukoin resurssein toimiville pk-yrityksille riitä, että tarjoaa hyviä tuotteita tai palveluita. Menestyäkseen suomalaisten pk-yritysten johtaminen on vietävä entistä ammattimaisemmaksi. Tässä ruotsalaiset ovat meitä jonkin verran edellä, vaikka parannettavaa löytyy sieltäkin suunnalta”, toteaa Vaasan yliopiston tuotantotalouden professori Josu Takala.

Haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta tutkimus antaa myös joitain lupaavia merkkejä talouden elpymisestä. Vientiä yli 50 prosenttia liikevaihdostaan harjoittavista yhtiöstä yli 80 prosenttia arvioi liikevaihtonsa kasvavan kuluvana vuonna. Lisäksi 82 prosentilla ruotsalaisista yli 2 miljoonaa vaihtavista yrityksistä on investointisuunnitelmia. Suomalaisyrittäjien keskuudessa vastaava osuus on 75 %. Vuonna 2013 investointeja suunnitteli 71 % vastanneista, joten suomalaisten yrittäjien investointisuunnitelmat ovat jopa lievässä nousussa.

PwC:N talousnäkymiä käsittelevä Global Economy Watch -raportti julkaistu

Kehittyneiden maiden taloudet ovat kasvusuhdanteessa, mutta kehittyneiden markkinoiden kasvu on hidastunut. Tämä aiheuttaa päänvaivaa kansainvälisille sijoittajille ja liiketoiminnalle.

Kun Yhdysvaltain keskuspankki viime toukokuussa esitti ennusteensa kuukausittaisten hyödykehankintojen supistamisesta, heikkojen talouksien (Brasilia, Intia, Indonesia, Turkki ja Etelä-Afrikka) valuuttojen arvo laski 20 %.

Euroalueen tilanne näyttää edelleen positiiviselta: viimeisimmät BKT-kasvuluvut viittaavat koko alueen elpymiseen. Italiassa nähtiin hienoista kasvua ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen. Taloudellinen suorituskyky eroaa silti pohjoisen (esim. Saksa) ja etelän (mm. Espanja ja Italia) välillä selvästi. Korkeat työttömyysluvut jarruttavat Etelä-Euroopassa yhä kotimaista kysyntää. Siellä yrityksiä kiusaavat myös korkealla tasolla olevat korot.

Lisätiedot http://www.pwc.co.uk/GEW

Euroopan teollisuuden kilpailukyky on tulevien EU-päättäjien käsissä

Metsäteollisuus odottaa tänä vuonna valittavilta uusilta EU-päättäjiltä nopeita toimia Euroopan rapautuneen kilpailukyvyn palauttamiseksi. Teollisuuden näkökulmasta EU on keskittynyt liikaa luomaan uutta sääntelyä.

Euroopan komissio on asettanut tavoitteeksi nostaa teollisuuden osuuden 20 prosenttiin EU:n bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä. Kehitys on ollut jo pitkään päinvastainen, vaikka päättäjillä olisi kaikki edellytykset teollisuusmyönteisen politiikan luomiseksi Eurooppaan.

”Euroopan unionista on tullut eniten säännelty teollinen toimintaympäristö maailmassa samalla kun aloitteet kilpailukyvyn parantamiseksi ovat jääneet vaille konkreettisia toimenpiteitä.
EU:n on varmistettava vakaa, ennustettava ja kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö teollisuudelle, jotta teollisuus saadaan jälleen kukoistamaan Euroopassa”, korosti Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja Jussi Pesonen tänään Helsingissä pidetyssä metsäteollisuuden EU-seminaarissa.

EU:n tulee tähdätä maailmanlaajuiseen ja tasapuoliseen ilmastosopimukseen. Jos EU jatkaa yksipuolista ilmasto- ja muuta ympäristösääntelyä, uhkaa tuotantoa ja työpaikkoja siirtyä kiihtyvällä vauhdilla muille talousalueille. Myös Yhdysvaltain halpa energia ja maan uudelleenteollistuminen asettavat Euroopan ahtaalle, kun yritykset päättävät tuotannon ja uusien investointien sijoittumisesta. EU:n tuleekin varmistaa riittävä ja kohtuuhintainen energian saanti Euroopassa toimivalle teollisuudelle.

Metsäasioissa päätösvalta säilytettävä omissa käsissä

EU:n uusi metsästrategia nostaa esiin puun uusiutuvana, kierrätettävänä sekä ilmasto- ja ympäristöystävällisenä raaka-aineena, jonka kestävää käyttöä tulee lisätä. Metsäasioissa päätösvalta tulee säilyttää kansallisella tasolla. Metsiä koskevia kansallisia tavoitteita on edistettävä aktiivisesti EU:ssa, jotta vältytään ristiriitaisilta ja kestävästi tuotetun puun hankintaa rajoittavilta säädöksiltä. Nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin ja suunnata kulutusta ja tuotantoa uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseen.

”Suomella on runsaat metsävarat ja vahvaa osaamista, ja siten erinomaiset mahdollisuudet profiloitua biotalouden edelläkävijäksi ja osaajaksi sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti. Metsissä kasvaa Suomen tulevaisuus ja metsäteollisuus haluaa toimia uuden liiketoiminnan veturina”, sanoo Pesonen.

Tutkimus: Miten eurooppalaiset yritykset selviävät muutoksista

Sopeutuvatko eurooppalaiset yritykset muutoksiin riittävän nopeasti?

Nopeat kulttuuriset ja teknologiset muutokset ovat saattaneet vaikuttaa siihen, että eurooppalaisilla yrityksillä on turhankin ruusuinen kuva omasta muutosnopeudestaan, käy ilmi Ricoh Europen tilaamasta ja Economist Intelligence Unit -tutkimusyhtiön toteuttamasta uudesta tutkimuksesta. Yritysjohtajat pitävät kolme kertaa todennäköisemmin omaa yritystään pikaveneenä kuin tankkerina – ja uskovat kilpailijoistaan täsmälleen päinvastaista.

Lähes kaikki vastaajat pitivät nopeutta olennaisena osana yrityskulttuuriaan. Silti kolme neljäsosaa vastaajista kertoi, ettei heidän yrityksensä pysty reagoimaan muutoksiin riittävän nopeasti, ja vain yksi neljäsosa vastaajista sanoi pystyvänsä hyödyntämään uusia mahdollisuuksia ja mukautumaan odottamattomiin muutoksiin ripeästi.

Pyrkiessään lisäämään nopeuttaan eurooppalaisten yritysten on selvittävä kolmesta muustakin haasteesta : muuttuvasta työvoimasta, teknologisen kehityksen aiheuttamista muutoksista ja prosessiensa toimivuuden varmistamisesta muutosten keskellä. Vielä ei olla selvillä vesillä, kuten World Economic Forumin vastikään julkaisemasta, taloudellista kilpailukykyä käsittelevästä raportista käy ilmi. Eurooppalaiset yritykset ovat jääneet jälkeen niin Yhdysvalloista, Japanista kuin Kanadastakin melko laajalla taloudellista tilannetta seuraavien mittareiden skaalalla.

Economist Intelligence Unitin The Challenge of Speed –tutkimusraportista selviää, että nopeimmat eurooppalaiset yritykset suoriutuvat erinomaisesti kolmella tärkeällä alueella – tuote- ja palveluinnovoinnissa, uuden teknologian käyttöönotossa ja prosessiensa tehostamisessa. Vaikka alueet liittyvät vahvasti toisiinsa, harva yritys selviää kunnialla kaikista kolmesta. Vain joka kolmas yritys pystyy tarvittaessa muuttamaan prosessejaan nopeasti. Nopeissa yrityksissä onnistuneet muutosaloitteet tulevat linjaesimiehiltä ja osastojen johtajilta yrityksen korkeimman johdon sijaan. Silloin kun muutokset ovat lähtöisin etupäässä korkeimmalta johdolta, yritykset jäävät herkästi jälkeen kilpailijoitaan. Näistä yrityksistä yli puolet vastasi, että niiden on kyettävä muuttumaan jonkin verran tai erittäin paljon nopeammin seuraavan kolmen vuoden aikana.

“Perinteisten työtapojen päivittäminen digiaikaan tuntuu monista yritysjohtajista raskaalta ja vaikealtakin hankkeelta, jonka onnistumista voi olla hankala määritellä. Kuten uudesta tutkimuksesta käy ilmi , nopea sopeutuminen ja sen mukanaan tuomien etujen hyödyntäminen edellyttää, että innovointi, optimoidut liiketoimintaprosessit ja henkilöstön sitouttaminen pystytään toteuttamaan samanaikaisesti. Samoin on selvää, että kun kiireinen korkein johto jakaa vastuuta laajemmalle, pystytään myös toimimaan ketterämmin ja toteuttamaan muutoshankkeita menestyksekkäästi”, toteaa David Mills , COO, Ricoh Europe.

Vaikeudet muutosvauhdin todellisen nopeuden tunnistamisessa saattavat johtua myös yritysten sisäisistä haasteista ja pullonkauloista. Yksi suurimmista hankaluuksista on kyvyttömyys yhdistää eri teknologia-alustoja ja järjestelmiä tehokkaasti , jolloin t iedon siiloutuminen voi estää yritysjohtoa näkemästä kokonaistilannetta. Toinen haaste on kulttuurinen. Yritysten johtajilla on vaikeuksia saada työntekijöitä ja yksiköitä sitoutumaan yrityksen toimintasuunnitelmaan, ja vain yksi kymmenestä sanoo, että johdolla ja työntekijöillä on sama näkemys muutoksen suunnasta. Yhteisen suunnan löytäminen voikin olla hankalaa diginatiiveille ja heidän perinteisempää näkemystä edustaville esimiehilleen, eivätkä byrokraattiset prosessit helpota tilannetta. Reilusti alle puolet vastaajista kertoo yrityksensä poistaneen turhia hyväksyntä- ja hallintaprosesseja nopeuttaakseen toimintaansa.

“Ketteryys on yrityksille elintärkeää, kun nopeasti kehittyvä teknologia aiheuttaa muutoksia markkinoissa ja asiakassuhteissa. Nopeat yritykset eivät ole vain innovatiivisia ja innokkaita uuden teknologian hyödyntäjiä, vaan ne pystyvät myös tekemään tarvittavia muutoksia prosesseihinsa ja sitouttamaan työntekijänsä muutoksiin . Yritysjohtajien on tarkasteltava jokaista näistä osa-alueista kyetäkseen arvioimaan liiketoimintaansa kokonaisuutena ja toteamaan, että nopeus on todella osa heidän yrityskulttuuriaan. Se on olennaista tulevaisuuden menestyksen kannalta”, sanoo Mills.

Lue lisää nopeiden muutosten vaikutuksista eurooppalaisiin yrityksiin osoitteessa http://thoughtleadership.ricoh-europe.com/fi/

Kauppakamari: Julkisten menojen säästöä on lisättävä

Kauppakamari: Hallituksen ja opposition sitouduttava julkisen sektorin pienentämiseen

Keskuskauppakamarin mukaan on ensiarvoisen tärkeää, että hallitus ja oppositio pääsevät yhteisymmärrykseen julkisen sektorin koon pienentämisestä. “Yhtä tärkeää on, että sopeutus tehdään ilman veronkorotuksia”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.

Keskuskauppakamari vaati helmikuun alussa, että julkiset menot supistetaan 50 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2020 mennessä. Suomen julkisen sektorin menot ovat kymmenessä vuodessa paisuneet alle 50 prosentista yli 57 prosenttiin suhteessa BKT:hen.

“Hallituksen ja opposition on sitouduttava julkisen sektorin menojen pienentämiseen. Suomella on tällä hetkellä Euroopan suurin julkinen sektori suhteessa bruttokansantuotteeseen”, sanoo Penttilä.

Talouden tasapainottaminen tulee olemaan tärkeä teema ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Penttilän mukaan puolueiden tulisi kilpailla sillä, millä puolueella on paras ohjelma julkisen sektorin menojen pienentämiseen.

“Valtio on siirtänyt yhä enemmän vastuuta kunnille, joista suuri osa on joutunut nostamaan veroastetta. Sopeutuksia ei enää voida sysätä yksin kuntien vastuulle, vaan hallituksen ja opposition on päästävä sopuun uskottavasta leikkausohjelmasta”, sanoo Penttilä.

Risto E. J. Penttilä peräänkuuluttaa myös tarkempia tietoja siitä, mihin hallituksen tähänastiset leikkaukset ovat kohdistuneet. Julkiset menot ovat kasvaneet vuodesta 2009 noin 3,9 prosenttia vuodessa. Menot ovat jatkaneet nousua mm. sen takia, että kunnat ovat kompensoineet pienentyneitä valtionosuuksia nostamalla kunnallisveroa.

“Hallitus ei ole onnistunut pienentämään julkisen sektorin menoja, vain menojen kasvua on hieman leikattu. Tähän asti lähestulkoon koko sopeutus on tehty veroja korottamalla. Tällä tiellä ei voida enää jatkaa. Verotus on nyt niin kireällä tasolla, että korotusvaraa ei yksinkertaisesti ole”, painottaa Penttilä.

Suomi on EU:n kärjessä korruption torjunnassa

Korruptio vaikuttaa kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin ja aiheuttaa Euroopan taloudelle vuosittain noin 120 miljardin euron kustannukset. Suomessakin on tullut esiin muutamia korkean tason korruptiotapauksia. Jäsenvaltiot ovat viime vuosina tehneet monia aloitteita korruption ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi, mutta tulokset ovat epätasaisia ja lisätoimia tarvitaan. Nämä päätelmät on poimittu Euroopan komission tänään julkaisemasta EU:n korruptiontorjuntakertomuksesta, joka on ensimmäinen laatuaan.

EU:n korruptiontorjuntakertomuksessa selostetaan kunkin jäsenvaltion tilannetta ja kerrotaan, mitä korruptiontorjuntatoimenpiteitä on toteutettu, mitkä niistä toimivat hyvin, mitä voitaisiin parantaa ja miten. Maakohtaiset luvut ovat luettavissa kunkin maan omilla kielillä ja englanniksi täällä: http://ec.europa.eu/anti-corruption-report

Kertomuksesta käy ilmi, että korruptio on sekä luonteeltaan että laajuudeltaan erilaista eri jäsenvaltioissa ja että korruptiontorjuntatoimenpiteiden tuloksellisuudessa on eroja. Siitä käy ilmi myös, että korruptioon on syytä kiinnittää enemmän huomiota kaikissa jäsenvaltioissa.

Tämä näkyy tänään julkaistussa eurobarometrissa, jossa tiedusteltiin eurooppalaisten asenteita korruptiota kohtaan. Kyselystä käy ilmi, että kolme neljästä (76 %) eurooppalaisesta on sitä mieltä, että korruptio on laajalle levinnyttä, ja yli puolet (56 %) kokee, että korruptio on heidän kotimaassaan lisääntynyt viimeisten kolmen vuoden aikana. Joka kahdestoista eurooppalainen (8 %) sanoo kokeneensa tai todistaneensa korruptiotapauksen viimeisten 12 kuukauden aikana. Eurobarometrin tulokset ovat täällä.

Kaiken kaikkiaan Suomi on korruption torjunnan osalta EU:n kärkimaita. Suomessa on kuitenkin tullut esiin muutamia korkean tason korruptiotapauksia, joissa on ollut kyse palveluksien vaihtamisesta epävirallisten suhteiden pohjalta ja poliitikoille kampanjarahoitusta antaneiden yritysten harjoittamasta lobbauksesta. Euroopan komissio esittää tänään julkaistavassa kertomuksessaan, että Suomi velvoittaa kunnat ja alueet varmistamaan läpinäkyvyyden yksityisten yrittäjien kanssa tehtävissä hankintasopimuksissa. Komissio esittää myös, että keskusrikospoliisin korruptiontorjuntayksikön olisi tuloksellisesti tuettava korruptioon liittyvien rikosten tutkintaa ja koordinoitava korruptiontorjuntamenettelyjä virastojen välillä.

Euroopan komissio esittelee kunkin jäsenvaltion tilannetta koskevan analyysin lisäksi kaksi laajaa mielipidetiedustelua. Useampi kuin kolme neljästä EU:n kansalaisesta pitää korruptiota kotimaassaan laajalle levinneenä. Noin yksi neljästä eurooppalaisesta, mutta vain 9 % suomalaisista, on sitä mieltä, että korruptio vaikuttaa heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Eurooppalaisista neljä prosenttia ja suomalaisista vähemmän kuin yksi prosentti ilmoitti, että heiltä on pyydetty tai odotettu lahjuksia viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Kertomukseen sisältyy julkisia hankintoja koskeva luku. Julkiset hankinnat ovat tärkeitä EU:n taloudelle, sillä julkiset laitokset käyttävät vuosittain noin viidenneksen EU:n BKT:sta tavaroiden, palveluiden ja rakennusurakoiden hankkimiseen Julkiset hankinnat ovat alttiita korruptiolle.

Kertomuksessa kehotetaan vahvistamaan lahjomattomuusvaatimuksia julkisissa hankinnoissa ja ehdotetaan valvontamekanismien parantamista eräissä jäsenvaltioissa. Maakohtaisissa luvuissa on tästä tarkempaa tietoa, ja niissä esitetään, mihin seikkoihin pitäisi kiinnittää enemmän huomioita.

EU:n korruptiontorjuntakertomus kattaa kaikki EU-maat. Se koostuu yleisestä luvusta ja 28 maakohtaisesta luvusta. Sen lisäksi kertomuksessa on tulokset kahdesta eurobarometrista, joissa tiedusteltiin EU:n kansalaisten ja yritysten näkemyksiä korruptiosta.

FKL: Sijoitusrahastoihin 19 miljoonaa euroa uutta pääomaa tammikuussa

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin nettomääräisesti 19 miljoonaa euroa uutta pääomaa tammikuun aikana. Rahastojen yhteenlaskettu pääoma kuitenkin laski 593 miljoonaa euroa epäsuotuisan markkinakehityksen vuoksi. Kuun lopussa rahastojen yhteenlaskettu pääoma oli 74,5 miljardia euroa.

Tammikuussa eniten uutta pääomaa sijoitettiin yhdistelmärahastoihin, jotka keräsivät nettomerkintöjä yhteensä 228 miljoonaa euroa. Sen sijaan korkorahastoista pääomia lunastettiin: lyhyen koron rahastoista 160 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoista 133 miljoonaa euroa.

Digiratkaisujen hyödyntämisessä Suomi seitsemännellä sijalla

Suomen Digibarometri 2014: Huipputason edellytyksillä keskinkertaisia tuloksia

Digitalisaation astetta mittaava Digibarometri 2014 -selvitys rankkaa Suomen kärkisijalle digitalisaation edellytyksissä 22 maan vertailussa. Digiratkaisujen hyödyntämisessä Suomi kuitenkin tipahtaa sijalle seitsemän. Edellytysten ja käytön epäsuhta on silmiinpistävä erityisesti digitaalisuuden edelläkävijänä pidetyllä yrityssektorilla. Kuinka huippuedellytyksistä saataisiin enemmän irti?

Digibarometri 2014 julkaistiin tänään ensimmäistä kertaa Digitaalinen Suomi -seminaarissa. Vertailun perusteella Suomella on maailman parhaat edellytykset hyötyä digitalisoitumisesta. Silmiinpistävää kuitenkin on, että kun mitataan digitaalisuuden käyttöä, Suomi repsahtaa kauaksi kärjestä. Mittaus toteutettiin kolmella pääsektorilla: yrityksissä, kansalaisten keskuudessa ja julkisella sektorilla.

– Edellytyksiinsä nähden Suomi alisuoriutuu rankasti, Digibarometrin toteuttaneen Etlatiedon toimitusjohtaja Petri Rouvinen kiteyttää.

Erityisen selkeäksi edellytysten ja käytön epäsuhta nousee yrityssektorilla, jota on aiemmin pidetty ICT:n soveltamisen airuena.

Barometrin tilaajat DIGILE Oy, Teknologiateollisuus ry ja Verkkoteollisuus ry peräänkuuluttavat asennekulttuurin muutosta ja politiikkatason toimia: Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa olla jättää hyödyntämättä hyviä edellytyksiään. Valtaosa maan kasvumahdollisuuksista liittyy juuri digitaalisuuden hyödyntämiseen läpi toimialojen ja sektoreiden.

Etlatiedon aiemman tutkimuksen mukaan jopa kolmasosa nykyisistä työpaikoista on katoamassa digitalisaation murroksessa. Sama vääjäämätön kehityssuunta tulee kuitenkin luomaan lukuisia uusia mahdollisuuksia ja työpaikkoja. Siksi Suomen on kuljettava digitalisaation eturintamassa.

Digibarometri nostaa esiin kahdeksan kohdan listan epäsuhdan korjaamiseksi:

-Tieto- ja viestintäteknologian saatavuus, luotettavuus ja nopeus on turvattava kaikkialla.

-Julkisen sektorin on digitalisoiduttava läpikotaisin, tämä tarkoittaa mm. kaikkien julkisten palvelujen tarjoamista verkossa.

-Digitaalisia perustaitoja on kasvatettava.

-Kyberuhkien torjuminen ja tietoturvallisuus on otettava vakavasti, sillä yritysten, kansalaisten ja julkisten toimijoiden digitaalisuuteen liittyvän luottamuksen ansaitseminen ja ylläpitäminen on ensiarvoisen tärkeää.

-Selkeät ja pitävät periaatteet yksityisyyden suojasta tulee asettaa ylimmällä poliittisella tasolla kansalaisten edun mukaisesti.

-Digimarkkinat ylittävät maiden rajat, mikä synnyttää paljon kysymyksiä esimerkiksi verotuksesta ja markkinoiden säätelystä. On hyvä varautua siihen, että lainsäädännöstä tulee osin globaalia.

-Sääntöjen ja rakenteiden on elettävä ajassa, koska digitaalisuus haastaa vanhat käytännöt ja instituutiot.

– On pohdittava, mitä voidaan tehdä kotimaisen digikysynnän ruokkimiseksi.

Suomen Digibarometri -raportti ladattavissa osoitteessa: digibarometri.fi

S-pankki ja LähiTapiola yhdistyvät toukokuussa

Uuden S-Pankin perustamiseen tähtäävät yhteistoimintaneuvottelut alkavat

S-Pankki-konsernin ja LähiTapiola Pankin yhdistymiseen ja uudelleen organisoitumiseen tähtäävä yhteistoimintamenettely aloitetaan 5. helmikuuta 2014. Yhteistoimintamenettelyn tavoitteena on toimintojen tarkoituksenmukainen uudelleen organisoiminen ja päällekkäisyyksien karsiminen.

S-Pankki ja LähiTapiola Pankki yhdistyvät toukokuun alussa muodostaen uuden S-Pankin. Pankkien fuusiossa tavoitellaan tasesynergioita, kulusynergioita ja tuottosynergioita. Kulusynergioiden osalta tavoitellaan 10 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä. Keskeiset alueet, joista säästöjä haetaan, ovat järjestelmäkulut ja henkilöstösidonnaiset kulut.

Aloitettava yhteistoimintamenettely koskee uuden S-Pankki-konsernin henkilöstöä tytäryhtiöineen. Yhteensä yhteistoimintamenettelyn piirissä on noin 460 työntekijää.

Menettelyn ulkopuolelle jäävät S-Pankin puhelinpalvelun tuottavan tytäryhtiön S-Asiakaspalvelu Oy:n henkilöstö, LähiTapiola Pankin verkostossa henkilöasiakkaita palvelevat henkilöt sekä FIMin varainhoidon ja myynnin henkilöstö. S-ryhmän toimipaikoissa pankkityötä tekevät työntekijät ovat osuuskauppojen työntekijöitä eivätkä näin ollen ole osallisina yt-menettelyssä. Toimintojen uudelleen organisoinnilla ei ole vaikutusta henkilöasiakkaiden asiakaspalveluun.

Suunnitelmat voivat toteutuessaan johtaa muutoksiin toimenkuvissa ja tehtävänimikkeissä sekä enimmillään 76 työntekijän irtisanomiseen. Tavoitteena on, että yhteistoimintaneuvottelut saadaan päätökseen maaliskuun loppuun mennessä.

FK: Lainakatto edellyttää ASP:n kehittämistä

Finanssialan Keskusliiton (FK) mielestä ensiasunnon ostajien tilanne on otettava erityisesti huomioon lainakatossa eli lakiin kirjattavassa enimmäisluototussuhteessa. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori tiedotti tiistaina, että hallitus esittää luottolaitoslakiin kiinteää lainakattoa, joka tulisi voimaan siirtymäajan jälkeen.

FK:n esittämän mallin mukaisesti ensiasunnon ostajille on tulossa 95 prosentin lainakatto, kun muille asunnon ostajille se on 90 prosenttia. ”Ensiasunnon ostajan lainakaton on oltava muita asunnonostajia korkeampi. Se vähentää taloudellista eriarvoisuutta, sillä lainakatosta voivat kärsiä nuoret, joiden lähipiiri ei voi tukea asunnon ostoa taloudellisesti”, FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi toteaa.

Nuorten asunnonhankinta edellyttää Kaupin mukaan valtiolta uusia toimia. FK esittää, että asuntosäästöpalkkiojärjestelmää (ASP) uudistettaisiin nykyistä kannustavammaksi ja säästämisen ala- sekä yläikärajoja väljennettäisiin. ”ASP:n ikärajat ovat aikansa eläneitä. On vakavasti harkittava ikärajojen poistamista. Nykyisin entistä useammat tekevät pätkätöitä ja viettävät vuosia ulkomailla, jolloin ensiasunnon hankinta myöhentyy”, Kauppi sanoo.

Siirtymäajalla ehkäistään markkinahäiriöitä

Finanssiala ei hyväksynyt ns. Tanskasen ryhmän esitystä pelkästään asunnon arvoon sidotusta lainakatosta, jonka suuruutta olisi voitu lyhyellä varoitusajalla muuttaa viranomaispäätöksellä. Asunnon hankintaan liittyviä epävarmuustekijöitä on vältettävä.

Kaupin mukaan neuvottelut lainakatosta sujuivat viranomaisten ja finanssialan kesken rakentavassa hengessä.

”Finanssialan mukaan lainakaton säätämisen edellytyksenä on riittävän pitkä siirtymäaika. Kokonaistaloudellinen vakaus on otettava huomioon, kun lainakatto otetaan käyttöön. Siirtymäajalla pitää varmistaa, ettei lainakatto aiheuta häiriöitä asuntomarkkinoilla. Lisäksi kotitalouksien ennakkosäästäminen vie usein vuosia”, Kauppi tähdentää.

Lainakatossa otetaan huomioon asunnon lisäksi muut vakuudet

Finanssialan esittämän mallin mukaisesti lainakaton laskennassa otetaan huomioon ostettavan asunnon tai kiinteistön lisäksi myös muita vakuuksia henkilötakauksia lukuun ottamatta. Muita vakuuksia voivat olla esimerkiksi kiinnitys muuhun kiinteistöön, jälkipantit, talletukset, arvopaperit tai julkisyhteisön, luottolaitoksen tai vakuutusyhtiön myöntämä takaus.

Poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa asuntomarkkinat uhkaavat ylikuumentua ja vaarantaa kokonaistaloudellisen vakauden, voi Finanssivalvonnan johtokunta päättää alentaa luoton enimmäismääriä enintään 10 prosenttiyksiköllä. FK:n mielestä tämän mahdollisuuden käyttökynnyksen on oltava hyvin korkealla ja viranomaisten on perusteltava päätös seikkaperäisesti. ”Nyt ei ole nähtävissä tilannetta, jossa tätä kiristystä olisi perusteltua käyttää. Päinvastoin, asuntomarkkinat ovat herkässä tilanteessa ja on luotava uskoa pysyvyyteen”, Kauppi korostaa.

NCC: Uusien tilausten määrä kasvoi tiukentuneesta markkinatilanteesta huolimatta

NCC:n Suomen toimintojen liikevaihto oli 990 (982) milj. euroa ja liiketulos 34 (41) milj. euroa. Tulouttamaton tilauskanta oli vuoden vaihteessa 778 (836) milj. euroa. Uusia tilauksia saatiin 912 milj. euroa, mikä oli enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

NCC:llä oli vuoden 2013 lopussa rakenteilla Suomessa 2.912 kerros- tai rivitaloasuntoa, joista 1.620 urakkakohteita. Tilikauden aikana aloitettiin n. 2.000 asunnon rakentaminen, joista omille tonteille vapaarahoitteisia omistusasuntoja oli 656 ja 447 myytiin sijoittajille. NCC Tähtikoteja myytiin 719 kappaletta.

– Markkinatilanne on haastava ja uskon sen edelleen tiukkenevan. Avainsanoja ovat hyvä asiakastyö ja kilpailukyvyn parantaminen. Tulevaisuuden toimintaedellytykset varmistamme tiukalla kulukurilla ja entistä paremmalla riskien hallinnalla, NCC Rakennus Oy:n toimitusjohtaja Harri Savolainen toteaa.

Rakentamisen kannattavuus parani

NCC:n rakennustoiminnan liikevaihto (sisältäen Pietarin ja Baltian rakennustoiminnan) oli 772 (770) miljoonaa ja liiketulos 15 (12) miljoonaa euroa. Rakentamisen painopisteenä oli jatkaa operatiivisen tehokkuuden parantamisohjelmaa sekä terävöittää riskien hallintaa.

NCC Rakennus aloitti vuoden 2013 toiveikkaana ja hyvän työkannan turvin. Loppukesästä uuden työkannan saanti kuitenkin hidastui ja urakkakohteiden hintataso tiukentui. Muutaman ison hankkeen ansiosta tilauskanta säilyi kuitenkin hyvällä tasolla. Korjausrakentamisen painoarvoa lisättiin eriyttämällä se omaksi toimialakseen.

Myytyjen asuntojen määrä ylsi edellisen vuoden tasolle
Suomen taloudellisesta tilanteesta johtuen on omistusasuntojen kysyntä yleisesti vähentynyt. Kysyntää on kuitenkin pienistä asunnoista, joista kuluttajien lisäksi myös rahastot ovat kiinnostuneita. Sitä vastoin isojen ja kalliiden asuntojen kauppa kävi hitaasti.

NCC Asumisen asuntokauppamäärä ylsi kuitenkin edellisvuoden tasolle, ja valmiiden myymättömien asuntojen määrää kyettiin alentamaan merkittävästi vuoden takaisesta. Aloituksissa noudatettiin varovaisuutta ja keskityttiin hankkeisiin, joissa oli pääosin pieniä asuntoja. Sijoittajille suoraan myytävien vapaarahoitteisten vuokra-asuntokohteiden kysyntä pysyi hyvänä, painottuen kuitenkin pääkaupunkiseudulle. Vuokra- ja asumisoikeuskohteiden volyymi pysyi edellisvuoden hyvällä tasolla.

Ns. ARA-tuotannon volyymia rajoitti keinotekoinen kytkentä, jossa asumisoikeustuotannon ja vuokra-asuntojen aloitusten määrän täytyy vastata toisiaan.

Toimitilojen vuokrakysyntä koheni loppuvuodesta

NCC Property Developmentin pitkäaikainen hanke Plaza Business Park Vantaan Aviapoliksessa valmistui. Suomen suurimman yrityspuistoalueen kolmastoista ja viimeinen toimistotalo Halo valmistui ja se myytiin kotimaiselle sijoitusrahastolle. Myös toiseksi viimeinen talo, Tuike, myytiin.

Toimistovuokralaiskysyntä parani loppuvuodesta ja etenkin Espoon Alberga Business Parkiin tehtiin vilkkaasti vuokrasopimuksia. NCC Property Developmentilla oli käynnissä merkittävät kauppakeskushankkeet Espoossa, Hämeenlinnassa ja Tampereella. Lisäksi oli käynnissä peruskorjaushanke Vallilan vanhalla konepaja-alueella Helsingissä.

Asfaltti ja kiviaines – kilpailtu markkina

Sekä asfaltin että kiviainesten kokonaismarkkinat Suomessa jatkoivat laskuaan vuonna 2013 seuraten infrarakentamisen yleistä kehitystä. Kilpailutilanne Suomen NCC Roadsin kolmella toimialalla, asfaltti-, kiviaines- sekä tienhoitotoiminnassa oli kireä. Markkinatilanteen odotetaan olevan haastava myös vuonna 2014.

NCC Roads siirtyi vuoden 2014 alusta maakohtaisesta organisaatiosta kolmeen pohjoismaiseen divisioonaan. Uudistuksen päätavoitteena on entistä paremmin hyödyntää NCC Roadsin pohjoismaista osaamista sekä vahvaa markkina-asemaa ja parantaa NCC:n asiakkailleen tarjoamaa tuote- ja palveluvalikoimaa kiviaines-, asfaltti- ja tienhoitotoiminnoissaan.

Rakentamisen näkymät edelleen epävarmat

Talouden epävarmuudesta johtuen ovat kiinteistöalan investoinnit edelleen matalalla tasolla Suomessa. Vuonna 2013 uudisrakentamisen aloitukset vajosivat edellisen taantuman pohjalukemiin. Talonrakennustöitä aloitettiin kuusi prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ja niiden ennakoidaan pysyvän vuonna 2014 samalla tasolla. Asuntorakentamisen kysyntää pitää yllä kasvukeskuksien muuttovoitto. Korjausinvestointien arvioidaan kasvavan 2–3 prosenttia. Asuntokorjauksia vauhdittavat mm. peruskorjauksen käynnistysavustus ja kotitalousvähennyksen korotus. Toimitilarakentamisen pohjan ennakoidaan saavutetun, mutta infrarakentamisen ahdinko jatkuu. Maa- ja vesirakennusinvestoinnit ovat edellisen kerran olleet näin vähäisiä vuonna 1996.

Suoraveloitus päättyy

Suoraveloitus päättyy tänään 31.1.2014. Maanantaina pankit eivät enää ota laskuttajilta vastaan suoraveloitusaineistoja. Siirtymävaihe suoraveloituksesta muihin laskutustapoihin on sujunut hyvin, ottaen huomioon muunnon teknisen vaikeuden.

Suoraveloitus oli suomalaisten pankkien kehittämä maksutapa, jonka osuus koko maksuliikenteen volyymista oli viimeisen parin vuoden aikana vain 4 prosenttia. Kotimaisista maksujärjestelmistä siirrytään koko euromaksualueella yhtenäisiin maksamisen tapoihin.

Suoraveloitusta käyttäneet kuluttajat saavat jatkossa e-laskuja, suoramaksuja ja paperilaskuja. Yli puolet laskuttajista on muuntanut suoraveloitukset automaattisesti e-laskuiksi ja suoramaksuiksi riippuen siitä, käyttääkö asiakas verkkopankkia vai ei.

”Positiivista on, että lähes kaikki suuret laskuttajat ovat tehneet muutoksen asiakkaalle helpoksi osallistumalla muuntoon, jolla suoraveloitukset on automaattisesti siirretty e-laskuiksi ja suoramaksuiksi”, toteaa johtava asiantuntija Inkeri Tolvanen Finanssialan Keskusliitosta.

Seuraa postiasi paperilaskujen varalta

”Jos yritys on saanut suoraveloitusmuuntonsa ajoissa hoidettua, asiakas on saanut laskuttajalta muutoksesta kertovan kirjeen, eikä hänen tarvitse muutoksen johdosta tehdä mitään. Laskut menevät automaattisesti tililtä kuten ennenkin. Jos laskuttaja ei ole osallistunut muuntoon, suoraveloituksen tilalla lähetetään paperilasku.”

Inkeri Tolvanen kehottaa asiakkaita tarkkailemaan postiaan laskuttajan lähettämien tiedotteiden ja paperilaskujen varalta, sillä paperilaskut on maksettava itse. Suoraveloituksen ennakkoilmoitus ja paperilasku muistuttavat toisiaan ja siksi erehtymisen vaara on olemassa.

Paperilaskun voi maksaa usealla eri tavalla; tilisiirtona verkkopankissa, maksuautomaatilla, konttorissa tai postittamalla lasku pankin maksupalveluun maksupalvelukuoressa. Verkkopankkia käyttävä asiakas voi muuttaa paperilaskun e-laskuksi verkkopankissaan ja asiakas, jolla ei ole verkkopankkia käytössä, voi antaa paperilaskusta suoramaksutoimeksiannon pankilleen, jos laskuttava yritys palveluita tarjoaa.

Suomalaista IT-osaamista eurooppalaisiin pankkeihin

Keski- ja Itä-Euroopan pankkisektori uudistuu: konttoriverkostoja karsitaan sähköisen asioinnin yleistyessä ja kustannuspaineiden kasvaessa. Uudistukset avaavat suomalaisille IT-yrityksille useiden kymmenien miljoonien eurojen mahdollisuudet aina mobiilipankkiratkaisuista asiakkuudenhallintajärjestelmiin.

– Tiukentunut taloudellinen tilanne, kova kilpailu asiakkaista ja asiakkaiden puolelta tuleva paine moderneille ratkaisuille heijastuvat koko pankkialaan Keski- ja Itä-Euroopassa. Pankit pyrkivät uusien liiketoimintamallien ja IT-ratkaisujen avulla vastaamaan haasteisiin. Odotettavissa on myös yritysjärjestelyjä, kertoo Finpron Romanian vientikeskuksen päällikkö Alexander de Reuterhorn.

Itä-Euroopan maihin tehtiin 2000-luvulla Euroopan mittavimmat suorat ulkomaiset investoinnit pankki- ja vakuutussektorille. Finanssikriisin puhjettua riskit ovat realisoituneet ja pankit on ajettu kulukuurille. Euroopan Unionin tiukentunut lainsäädäntö asettaa myös tiukat vaatimukset pankkien pääomalle. Samaan aikaan kuluttajat vaativat yhä henkilökohtaisempaa palvelua ja sähköisen asioinnin kehittämistä.

– Keski- ja Itä-Euroopassa on edelleen useita pankkien konttoreita joka kylässä, mutta niitä tullaan lähivuosina ajamaan alas. Kuluttajille muutos näkyy konttoriverkon karsimisena ja uusina verkko- ja mobiiliratkaisuina. Suomessa pankkien rakenneuudistus käytiin läpi pääosin jo 2000-luvun taitteessa, sanoo de Reuterhorn.

Kustannustehokkuuden lisäksi pankit pyrkivät lisäämään myyntiään ja asiakasmääriä uusien palvelujen ja ratkaisujen avulla. Pankit etsivät automatisoituja ratkaisuja asiakkaiden hallintaan ja uusien tuotteiden, kuten vakuutuspalvelujen kehittämiseksi.

Turvallisuus ja luotettavuus etusijalla

– Pankkitoiminnan peruskivet turvallisuus ja luotettavuus ovat olennaisia kriteerejä, kun pankit arvioivat potentiaalisia ratkaisutoimittajia, de Reuterhorn sanoo.

De Reuterhornin mukaan esimerkiksi Itävalta pyrkii säilyttämään oman asemansa finanssisektorin edelläkävijänä ja paikalliset yritykset etsivät ratkaisuja eri tuotteiden ristiinmyymiseen ja CRM-järjestelmiin. Romaniassa sen sijaan kaivataan mobiilipankkiin ja IT-turvallisuuteen liittyviä ratkaisuja. Sosiaalinen media ja siihen linkitetyt CRM-järjestelmät ja sovellukset ovat lähivuosina entistä tärkeämpiä pankeille Keski- ja Itä-Euroopan alueella.

– Suomalaisyritysten näkökulmasta pankkisektorin päätöksenteko voi olla haastavaa. Yritysten täytyy päästä esittelemään ratkaisujaan suoraan ylimmille päättäjille ja usein kansainvälisen konsernitason IT-johtajalle, yksittäisten konttorien johdon sijaan sekä onnistua lisäksi vakuuttamaan pankkien kansalliset hovihankkijat, jotta nämä avaavat valmiit jakelukanavansa suomalaisyritysten ratkaisuille, de Reuterhorn kertoo.

Aikataulu suoraveloituksen päättymiselle ei muutu

Suomessa toimivat pankit pysyvät suoraveloitusten osalta EU komission antamassa SEPA-end-date -asetuksen mukaisessa takarajassa 31.1.2014. Tätä päivämäärää komissio ei esitä muutettavaksi, mutta teki viime torstaina esityksen EU parlamentille ja neuvostolle, että pankeilla olisi mahdollisuus jatkaa kansallisten tilisiirtojen ja suoraveloitusten vastaanottamista ilman sanktioita 1. elokuuta 2014 saakka. Asetusmuutos ei toteutuessaan velvoittaisi yksittäisiä maita muuttamaan jo sovittuja aikatauluja.

Siirtyminen SEPA maksamiseen on Suomessa pääosin jo tehty. Kaikki tilisiirrot on välitetty SEPA-tilisiirtoina jo marraskuusta 2011 alkaen. Myös kotimaisia suoraveloituksia koskeva muutos on loppusuoralla. Suoraveloituksen osuus maksamisen koko volyymistä on Suomessa neljä prosenttia.

Komissio onkin huolissaan lähinnä muun Euroopan tilanteesta. Kaikki euroalueen yritykset eivät ole varautuneet riittävän hyvin muutokseen. Marraskuussa 2013 euroalueen tilisiirroista 64 prosenttia ja suoraveloituksista 26 prosenttia oli SEPA-muotoisia.

”Kotimaisten suoraveloitusten vastaanottamisen jatkaminen 1.8.2014 saakka aiheuttaisi Suomessa enemmän haittaa kuin hyötyä. Suurin osa laskuttajayrityksistä osallistuu tai on jo osallistunut muuntoon, jolla suoraveloitus muutetaan e-laskuksi tai suoramaksuksi tai on tehnyt päätöksen ja järjestelmä-muutokset paperilaskuun siirtymisestä”, Finanssialan Keskusliiton johtava asiantuntija Inkeri Tolvanen kertoo.

Pankeissa muutosta ei voida käytännössä toteuttaa, koska suoraveloitussopimukset on irtisanottu ja maksujärjestelmät on viritetty muutokselle valmiiksi. Tiedossamme on myös, että kaikki pankit eivät enää ehtisi tehdä tarvittavia muutoksia järjestelmiinsä. Komission muutosesitys tuli erittäin myöhään”, Inkeri Tolvanen toteaa.

Inkeri Tolvasen mukaan asiasta on keskusteltu suomalaisten viranomaisten kanssa, jotka ymmärtävät tilanteen tuomat vaikeudet pankkien kannalta.

Finanssialan Keskusliitto esittää kiinteää lainakattoa

Finanssialan Keskusliitto (FK) esittää asuntomarkkinoiden vakauden turvaamiseksi kiinteää 90 prosentin enimmäisluototussuhdetta eli lainakattoa asunnon tai kiinteistön hankintaan. Lakiin kirjattava kiinteä lainakatto määriteltäisiin suhteessa lainan vakuutena olevien reaalivakuuksien markkina-arvoon lainanmyöntöhetkellä.

FK:n toimitusjohtajan Piia-Noora Kaupin mukaan esitys on osa kokonaispakettia, jolla turvattaisiin lainanottajien yhdenvertaisuus sekä kannustettaisiin kotitalouksia ennakkosäästämiseen. ”Erityisen tärkeää on aina asiakkaan maksukyvyn tiukka arviointi ja sen huolellinen seuraaminen. FK on rakentanut mallin, joka olisi asiakkaiden kannalta mahdollisimman toimiva ja ennustettava.”

FK:n mielestä on tärkeää estää kokonaistaloudellista vakautta uhkaavien asuntohintakuplien toteutuminen. ”Vaikka nykyisessä taloustilanteessa tällaista uhkaa ei ole, olemme myös tietoinen niistä paineista, joita Suomeen kohdistuu kansainvälisiltä tahoilta lainakaton sisällyttämiseksi makrovakauden keinovalikoimaan”, Kauppi sanoo.

FK ei hyväksy ns. Tanskasen ryhmän esityksen mukaista mallia lainakatosta, jonka suuruutta voitaisiin muuttaa viranomaispäätöksellä. Ryhmä esitti, että Finanssivalvonnalle annettaisiin valtuus määrätä, miten suuri asuntolaina voi olla suhteessa ostettavan asunnon arvoon. ”Viranomaiselle annettava mahdollisuus muuttaa toistuvasti enimmäisrajaa aiheuttaisi kotitalouksille uuden epävarmuustekijän. Se sopisi huonosti asunnonostoprosessiin, joka on yleensä pitkäkestoinen”, Kauppi toteaa.

Ensiasunnon ostajat otettava huomioon lainakattomallissa

Erityisesti ensiasunnon ostajien tilanne on otettava huomioon lainakattomallissa. FK ehdottaakin, että lainakatto olisi ensiasunnon ostajille 95 prosenttia. Kaupin mukaan korkeampi raja myös vähentäisi taloudellista eriarvoisuutta, sillä lainakatosta kärsivät helposti nuoret, joilla ei ole taloudellisesti vahvaa lähipiiriä.

Kiinteän lainakaton käyttöönotto edellyttäisi riittävän pitkää, vähintään 3 vuoden mittaista siirtymäaikaa. ”Kotitaloudet tarvitsevat aikaa sopeutumiseen, koska ennakkosäästäminen vie usein vuosia. Lisäksi riittävän pitkä siirtymäaika varmistaisi sen, että lainakaton käyttöönotto ei aiheuttaisi häiriöitä asuntomarkkinoilla. Tämä on tärkeää erityisesti nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa”, FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi korostaa.

FK esittää, että asuntosäästöpalkkiojärjestelmää uudistettaisiin nykyistä kannustavammaksi väljentämällä tuntuvasti säästämisen aloittamisen ala- ja yläikärajoja. Samalla on varmistettava, että enimmäislainamäärät ovat riittäviä suhteessa asuntojen hintakehitykseen.

Helsinki kiinnostaa euorooppalaisia sijoittajia

Helsingin kiinnostavuus nousussa eurooppalaisten sijoittajien keskuudessa

Helsingin kiinnostavuus houkuttelevimpien eurooppalaisten kiinteistösijoituskohteiden listalla on noussut edellisvuodesta (19.) sijalle 15. Tämä ilmenee PwC:n ja Urban Land Instituten vuosittaisesta tutkimuksesta, joka arvioi Euroopan 28 merkittävimmän kaupungin houkuttelevuutta kiinteistösijoituskohteina. Tutkimuksen mukaan suosikkikohteita ovat tällä hetkellä München ja Dublin.

Raportti perustuu yli 500 kansainvälisesti tunnetun kiinteistöalan ammattilaisen näkemyksiin.

Ykkösenä viime vuoden tapaan oleva München hyötyy edelleen Saksan asemasta Euroopan talouden mahtimaana ja nuoresta, kasvavasta väestöstä. Sijoittajia houkuttelee alhainen työttömyysaste ja korkealaatuisten toimistorakennusten vähyys. Münchenissä on lisäksi aktiivinen vähittäiskauppamarkkina ja vahva palveluihin perustava talous.

Tämänvuotisen raportin suurin nousija oli toiseksi sijoittunut Dublin. Siellä kotimaisia ja ulkomaisia sijoittajia houkuttelevat alueen hyvä hintataso ja Irlannin kehittyvät talouden tulevaisuudennäkymät.

Saksan hyvää asemaa pönkittävät Hampuri ja Berliini kolmannella ja neljännellä sijallaan.

”Helsingin vahvuutena pidetään sinne suuntautuvaa muuttoliikettä, pääkaupunkiseudun laajentumista ja siitä seuraavaa rakentamistarvetta. Toimitilamarkkinoilla on ollut tasaisen hiljaista. Sijoitusten esteenä on vastaajien mukaan ennemminkin hyvän tarjonnan niukkuus ja rahoituksen saatavuus kuin kiinteistöjen hinta”, kertoo Suomen PwC:n asiantuntija Thomas Blumberg .

Sijoittajat valmiita riskinottoon

Lähes kolme neljästä vastaajasta arvelee sopivien sijoituskohteiden vähäisyyden vaikuttavan kohtalaisen paljon tai paljon liiketoimintaansa vuonna 2014. Kasvaneen kilpailun seurauksena lähes 60 % vastaajista on sitä mieltä, että Euroopan ydinmarkkinoiden parhaimmista prime-sijoituskohteista on tullut ylihinnoiteltuja. Sijoittajat etsivätkin tuottoa prime-kohteiden ohella nyt myös toissijaisista, korkeamman riskin kohteista (secondary market), sekä kaupunkiseuduilta.

Kilpailu parhaimmista sijoituksista Euroopan kiinteistömarkkinoilla on saanut sijoittajat kääntämään katseensa toipuville markkinoille, Irlannin ohella esimerkiksi Espanjaan. Myös kansainvälinen pääoma on suuntaamassa kohti Espanjaa. Raportin mukaan 67 % vastaajista uskoo Espanjasta löytyvän nyt hyviä ostomahdollisuuksia. Skeptikot kuitenkin muistuttavat, että velkarahaa on edelleen vaikea saada ja Espanja on yhä erittäin riskialtis sijoituskohde, ennen kuin uudesta kasvusta saadaan selkeitä merkkejä.

Uutta pääomaa ulkomailta

PwC:n ja Urban Land Instituten raportti korostaa, että vuonna 2014 Euroopan kiinteistömarkkinoilla tulee olemaan paljon pääomaa tarjolla. Yli 70 % vastaajista uskoo, että uusiin sijoituksiin tai uudelleenrahoitukseen saatavilla olevan pääoman määrä nousee vuonna 2014. Vaikka osa rahoituksesta tulee olemaan kotimaista, markkinoille ennakoidaan uutta pääomaa etenkin ulkomaisten valtioiden rahastoista, eritoten Aasian maista. Lähes 80 % vastaajista uskoo, että Aasian ja Tyynenmeren alueen maista tulee lisää pääomaa Euroopan markkinoille vuonna 2014 ja 67 % ennakoi myös Amerikoista kasvavaa pääomavirtaa Eurooppaan.

Lainarahan saatavuus todennäköisesti paranee. 51 % vastaajista arvioi uudelleenrahoitukseen tai uusiin sijoituksiin saatavan lainan määrän kasvavan tänä vuonna, kun vain 15 % ennakoi saatavilla olevan lainarahan määrän pienenevän 2014. Vastaajat eivät kuitenkaan odota dramaattisia parannuksia taantumaa edeltäville tasoille ja vastaajien ennusteissa on myös merkittäviä eroja maantieteellisestä alueesta riippuen. Iso-Britannian vastaajat olivat toiveikkaimpia lainarahan saatavuuden suhteen, peräti 90 % maan vastaajista uskoi määrän nousevan 2014, mutta eteläisemmän Euroopan maat ja Benelux-maat olivat ennusteissaan varovaisempia.

Talouspäättäjät: Euro erittäin on tärkeä suomalaiselle teollisuudelle

Suomalaiset talouselämän päättäjät arvioivat yksimielisesti, että eurooppalainen yhteisvaluutta on jatkossakin Suomen teollisuuden kannalta erittäin kannatettava asia. Tämä ilmenee elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren 15.1. koolle kutsuman Selkärankaseminaari – Suomen teollisuus 2010-luvulla -tilaisuuden ennakkokyselystä.

Kyselyyn vastasi 70 talouselämän keskeistä vaikuttajaa. Päättäjät antavat arvosanan 8,5 (asteikolla 1-10) euron hyödyllisyydestä Suomen teollisuudelle. Samalla kuitenkin koetaan, ettei suomalainen elinkeinoelämä ole kyennyt vielä tässä vaiheessa saamaan täyttä hyötyä EU:n yhteismarkkinoista.

– Teollisuuden päättäjät jakavat myös näkemyksen siitä, että teollisuuden nykyongelmien syyt ovat selkeästi enemmän rakenteellisia kuin suhdanneluontoisia. Maamme teollisuus kaipaa selkeää uudelleenarviointia ja yhdessä tekemistä. Päivän seminaari on luonteva tapa käydä läpi teollisuutemme isoa kuvaa, elinkeinoministeri Vapaavuori arvioi.

Teollisuuden toimintaedellytyksissä olisi Suomessa päättäjien mielestä parantamisen varaa. Yhä useampi päättäjä pelkää talouden selkärangan murtumista. Yritysten puolella toivotaan myös julkiselta puolelta enemmän ymmärrystä teollisuuden toimintaedellytyksistä. Moni päättäjä ei ole tyytyväinen työmarkkinajärjestelmäämme (arvosana 5,1, kun työmarkkinajärjestöjen vastauskeskiarvo 8,2).

Teollisuusvaikuttajilla on kuitenkin vahva usko Suomen teollisuuden uudistumiseen. Vaikuttajat uskovat vastauskeskiarvolla 7,3 siihen, että Suomesta nousee myös tulevaisuudessa Nokian kaltaisia menestyjiä.

– Vastauksista on havaittavissa, että uudistususkoa teollisuuteen on olemassa. Vastausten mukaan tarvitaan kuitenkin lisää panoksia kehittyville markkinoille sekä erityisesti pk-yrityskentän vahvaa kansainvälistymistä. Tämä on syytä huomioida myös valtion toimenpiteissä, Vapaavuori toteaa.

Teollisuuspäättäjille osoitetussa kyselyssä kysyttiin 22 arviointikysymyksen lisäksi avoimet kysymykset Suomen teollisuuden sekä kansantalouden menestystekijöistä. Vastauksissa nousee selkeästi esiin julkisen sektorin koon pienentämisen välttämättömyys kansatalouden menestyksen osalta. Myös työmarkkinauudistusten tarve nousee vahvasti esille. Erityisesti painotetaan työn tarjonnan lisäämisen tärkeyttä. Teollisuuden menestyksen kannalta selkeästi tärkeimpänä osa-alueena Suomessa pidetään korkeaa osaamista.

Teollisuuden Selkärankaseminaariin osallistuu yli 120 kutsuvierasta. Puheenvuoron tilaisuudessa pitävät Vapaavuoren ohella mm. presidentti Sauli Niinistö, toimitusjohtaja Matti Vanhanen sekä hallitusten puheenjohtajat Risto Siilasmaa ja Antti Herlin.

Suomi on edellä muuta Eurooppaa SEPA-siirtymässä

Euroopan komissio antoi torstaina 9. tammikuuta EU parlamentille ja neuvostolle muutosehdotuksen, jonka mukaan euroalueen pankeilla olisi mahdollisuus jatkaa kansallisten tilisiirtojen ja suoraveloitusten vastaanottamista ilman sanktioita 1. elokuuta 2014 saakka. Asetuksen alkuperäinen takaraja 31.1.2014 ei muutu

Finanssialan Keskusliiton johtava asiantuntija Inkeri Tolvanen toteaa, että komission esitys tuli kaikille yllätyksenä. Tähän asti komissio on painokkaasti viestinyt, että asetettu takaraja ei jousta. Lähes kaksi vuotta sitten voimaan tullut asetus kieltää kansallisten tilisiirtojen ja suoraveloitusten käytön helmikuun alusta 2014.

Komissio perustelee esitystään sillä, että kaikki euroalueen yritykset eivät ole varautuneet riittävän hyvin muutokseen. Marraskuussa 2013 euroalueen tilisiirroista 64,1 prosenttia ja suoraveloituksista 26 prosenttia oli SEPA-muotoisia.

Suomessa siirtyminen SEPA-maksamiseen on pääosin jo tapahtunut

Suomessa kaikki tilisiirrot, palkat mukaan lukien, on välitetty SEPA-tilisiirtoina jo marraskuusta 2011 alkaen.

”Myös kotimaisia suoraveloituksia koskeva muutos on loppusuoralla”, Inkeri Tolvanen toteaa.

”Yli puolet suoraveloituksia käyttävistä yrityksistä käytti viime vuonna pankkien tarjoamaa mahdollisuutta muuntaa suoraveloitukset automaattisesti joko e-laskuiksi tai suoramaksuiksi. Muunnossa ovat mukana isot laskuttajat, joten tapahtumista muunto kattaa selvästi vielä suuremman osan”.

Merkittävä osa niistä laskuttajista, jotka eivät osallistuneet muuntoon, ovat tehneet päätökset siirtyä tai ovat jo siirtyneet paperilaskun käyttöön. Yritykset ovat kertoneet muutoksesta asiakkailleen.

Komission ehdotuksen vaikutukset selvitettävä

Pankit ja Finanssialan Keskusliitto selvittävät komission ehdotuksen vaikutuksia. Inkeri Tolvasen arvion mukaan ehdotuksella ei välttämättä ole vaikutusta suoraveloitusten päättymisaikatauluun Suomessa.

”Komission esitys tuli erittäin myöhään. Järjestelmämuutokset on jo tehty, suoraveloitussopimukset irtisanottu ja laskuttaja- ja maksaja-asiakkaita informoitu muutoksesta. Aikataulun muuttaminen aiheuttaisi todennäköisesti enemmän hankaluuksia kuin siinä pysyminen”, Inkeri Tolvanen toteaa.

Työryhmä: Käteisen käyttöä ei ole tarpeen rajoittaa Suomessa

Suomessa ei ole tarpeen säätää lailla käteisen rahan eikä maksukorttien tai muiden sähköisten maksutapojen käytöstä. Kuluttajat voivat jatkossakin maksaa halutessaan suuret ostokset käteisellä. Yrittäjät puolestaan tarjoavat asiakkailleen kattavasti jo nykyisin mahdollisuuden maksaa kortilla.

Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön johtaman työryhmän loppuraporttiin, joka julkaistiin 9.1.2014. Työryhmä selvitti mahdollisuutta rajoittaa käteisen käyttöä ja edistää sähköistä maksamista elinkeinotoiminnassa. Selvitys liittyi harmaan talouden torjumiseen, sillä suuri osa harmaasta taloudesta liikkuu käteisenä rahana.

Sähköiset maksutavat kasvattavat suosiotaan

Suomi on korttimaksamisen kärkimaita, ja käteisen käytön ennustetaan lähivuosina edelleen vähenevän. Lähes kaikilla suomalaisilla on käytössä maksukortti, ja yli kolme neljästä maksaa päivittäistavaraostoksensa tavallisimmin kortilla.

Tällä hetkellä korttimaksuja ottaa vastaan yli 100 000 yrittäjää ja muuta tahoa. Ostosten siirtyminen verkkoon on lisännyt verkkomaksamista voimakkaasti. Kännykällä maksaminen ja muut uudentyyppiset maksutavat lisäävät myös todennäköisesti sähköistä maksamista suhteessa käteisen käyttöön.

Sähköisen maksamisen etuja ovat jäljitettävyys ja turvallisuus. Viranomaisten kannalta sähköiset maksutavat ovat helpommin valvottavissa, joten ne vähentävät veronkiertomahdollisuuksia.

Kortilla maksaminen on pääosin helppoa ja nopeaa. Joillekin käteinen voi kuitenkin olla ainoa toimiva tapa maksaa ostokset. Korttimaksamisen esteenä voivat olla esimerkiksi maksuhäiriöt tai puutteelliset tietotekniset taidot. Lisäksi käteistä pidetään kätevimpänä maksutapana esimerkiksi pienissä ostoksissa.

Suurten käteissummien kiellolla ei selkeää hyötyä harmaan talouden torjuntaan

Joissakin EU-maissa ei voi maksaa käteisellä suuria, 1 000-15 000 euron ostoksia. Näissä maissa sähköinen maksaminen henkilöä kohden on kuitenkin selvästi alhaisemmalla tasolla kuin Suomessa.

Suomessa muun muassa ravintola- ja majoitusalalla, parturi- ja kampaamoalalla sekä kosmetologipalveluissa esiintyy myyntiä, jota ei merkitä kassaan tai kirjanpitoon. Näillä aloilla ostokset eivät ole suuria, joten ulkomaisten esimerkkien mukainen suurten käteissummien kielto ehkäisisi harmaata taloutta vain vähän.

Ulkomailla käteiskiellot koskevat myös palkanmaksua. Osana hallituksen harmaan talouden torjuntaohjelmaa Suomessa palkanmaksu käteisellä kiellettiin 1.7.2013 lukien.

Työryhmän työhön osallistuivat työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, oikeusministeriö, Suomen Pankki, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Finanssialan Keskusliitto ja Kaupan liitto. Työssä kuultiin asiantuntijoita ja hyödynnettiin otakantaa.fi-verkkosivustolla käytyä kansalaiskeskustelua.

Raportti on luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.tem.fi/julkaisut. Lisätietoja työ- ja elinkeinoministeriön toimista harmaan talouden torjumiseksi on osoitteessa http://www.tem.fi/harmaatalous.

Sijoitusrahastojen yhteenlaskettu pääoma nousi

Sijoitusrahastojen vuosi 2013: Uusia sijoituksia 4,7 miljardia euroa

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin viime vuonna nettomääräisesti yhteensä 4,7 miljardia euroa uutta pääomaa. Lisäksi rahastojen yhteenlaskettu pääoma nousi positiivisen markkinakehityksen siivittämänä 4,1 miljardilla eurolla. Vuoden 2013 lopussa rahastojen pääoma saavutti kaikkien aikojen ennätyksen: 75,1 miljardia euroa.

Eniten uutta pääomaa kertyi osakerahastoihin, joihin sijoitettiin nettomääräisesti 2,8 miljardia euroa. Rahastojen arvoja nosti viime vuonna erityisesti osakekurssien vahva nousu. Osakeindeksit kehittyivät suotuisasti etenkin länsimaissa, minkä vuoksi osakerahastojen arvo nousi yhteensä 3,3 miljardia euroa. Ainoastaan kehittyviin maihin sijoittavien osakerahastojen arvonmuutos oli kokonaisuutena negatiivinen.

Rahastojen yhteenlasketusta arvonnoususta peräti 80 prosenttia oli peräisin osakerahastoista. Loppu kertyi yhdistelmärahastoista, joiden sisältämien osakesijoitusten kehitys oli myös hyvää.

Osakerahastoissa eniten uutta pääomaa, 1,4 miljardia euroa, kertyi maailmalle sijoittaviin osakerahastoihin. Maailmarahastot sijoittavat globaalisti eri maanosien yritysten osakkeisiin.

Rahastopääoman kokoon suhteutettuna suurin kasvu syntyi Japaniin sijoittavissa osakerahastoissa. Rahastojen pääoma yli nelinkertaistui vuoden aikana. Japanin osakemarkkinoihin on tuonut uutta virtaa uuden pääministerin aloitteesta toimeenpantu elvyttävä rahapolitiikka.

Kehittyville markkinoille sijoittavista osakerahastoista lunastettiin vuoden aikana 375 miljoonaa euroa, minkä lisäksi rahastopääomien arvo laski 329 miljoonalla eurolla. Kehittyvien maiden osakerahastojen tuotot jäivät vuonna 2013 negatiivisiksi.

Parhain tuotto tuli viime vuonna Suomeen sijoittavista osakerahastoista, joiden vuosituotto ylsi 28,2 prosenttiin. Tuoton ja riskin suhdetta kuvaavalla Sharpen mittarilla paras menestyjä oli kuitenkin Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka (Sharpe 12 kk 2,12). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

”Vuosi 2013 oli erinomainen sijoitusvuosi. Vuotta leimasi keskuspankkien elvyttävän rahapolitiikan jatkuminen ja osakekurssien vahva nousu. Korkosijoittajan kannalta vuosi oli haasteellisempi, mutta osakesijoitukset tuottivat kiitettävästi”, summaa Finanssialan Keskusliiton analyytikko Elina Salminen.

Pitkän koron rahastot kehittyivät osakerahastoja heikommin. Rahastojen nettomerkinnät olivat vuoden aikana vain miljoona euroa ja pääomien arvonmuutos ylsi juuri ja juuri positiiviseksi 36 miljoonalla eurolla. Parhaiten pärjäsivät euroalueelle sijoittavat pitkän koron rahastot.

Vuoden tarkastelujaksolla mitattuna pitkän koron rahastoista parhaiten menestyi euroalueen korkean riskin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka. Sen keskimääräinen vuosituotto oli 8,1 prosenttia ja Sharpen luku 3,2.

PwC: Euroopan listautumisantimarkkinat elpymässä

PwC: Euroopan listautumisantimarkkinoiden kehitys lupaava

Euroopan listautumisantimarkkinat keräsivät 10,3 miljardia euroa loka–marraskuussa 2013. Tulos päihittää mennen tullen saman vuoden kolmannen kvartaalin tuoton, 3 miljardia euroa ja myös edellisvuoden eli Q4/2012:n 7,6 miljardin euron potin, kertoo PwC:n listautumisantimittari IPO Watch.

Loka–marraskuun 62 listautumisannilla kerättiin 47 % koko vuoden tähänastisesta tuotosta. Q4/2013 oli kaikkein menestynein kvartaali sitten Q2/2011:n, joka sisälsi Glencoren 7 miljardin euron listautumisannin.

Lontoossa 26 listautumisantia tuottivat 7,4 miljardia euroa eli yli 70 % koko Euroopan loka–marraskuun listautumisantituotosta. Muualla Euroopassa Ranskan pörssillä oli kiireisin kvartaali vuoden 2010 jälkeen: 6 antia tuotti 1,2 miljardia euroa. Sveitsissä nähtiin suurin yksittäinen anti sitten vuoden 2008.

Pääomasijoitusten ja yksityistämisten avulla toteutetut listautumisannit kirittivät kvartaalin tulosta: pääomasijoitusten avulla toteutetut annit keräsivät 4,3 miljardia euroa ja yksityistämisten kautta saatiin 3,9 miljardia euroa.

Odotukset ensi vuodelle edelleen positiiviset

”Listautumisantien menestys vuonna 2013 on merkki sijoittajien luottamuksen kasvusta, jota auttoi myös alentunut volatiliteetti ja yritysten vahvempi listautumisantien jälkeinen suorituskyky. Markkinoiden tämänhetkisen vakauden perusteella voi ennustaa listautumisantien jatkavan hyvää kehitystä myös ensi vuoden puolella”, PwC Suomen yritysjärjestelypalveluiden johtaja Kauko Storbacka toteaa.

“Listautumisantimarkkinoiden vahvuus on innostanut monia yrityksiä ja pääomasijoitusomistajia arvioimaan uudelleen suunnitelmiaan ja joissain tapauksissa nopeuttamaan aikataulujaan julkiselle listautumiselle. Suomessa erityisesti pääomasijoittajat näyttäisivät pitävän salkkuyhtiöidensä listautumista taas todellisena vaihtoehtona, koska ovat huomanneet listautumisesta saatavan hinnan nyt suhteellisen järkeväksi perinteiseen yrityksen myyntiin verrattuna. Esimerkkinä tästä trendistä mainittakoon Sanitecin listautuminen Tukholmaan pörssiin joulukuussa 2013. Avainkysymys on, kuinka vakaana nykyolosuhteet jatkuvat vuonna 2014. On tärkeää valmistautua listautumiseen niin, että annin järjestämisessä ollaan myös valmiita mahdollisimman suureen joustavuuteen”, Storbacka toteaa.

Tilastotietoa Euroopan listautumisanneista vuodelta 2013

Ennakkoveron voi pian muuttaa verkossa

Ennakkoveron hakeminen ja muuttaminen onnistuvat vuoden 2014 alusta lähtien verkossa osoitteessa vero.fi/verokortti .

Muutokset henkilöasiakkaan ennakkoveroon tai kokonaan uusi ennakkovero tehdään Verokortti verkossa -palvelussa, jossa on tähän asti voinut tilata tai tulostaa uuden verokortin. Uusi ominaisuus helpottaa ennakkoveroasioiden hoitamista.

– Palvelussa voi ilmoittaa tai muuttaa ennakonkannonalaisia yritystuloja, maatalouden tuloja sekä vuokra- ja muita pääomatuloja. Sen sijaan ennakonkannonalaisia ansiotuloja, ulkomaantuloja tai luovutusvoittoja ei voi verkossa ilmoittaa tai muuttaa, kertoo uudistusta valmistellut ylitarkastaja Kaija Selkäinaho .

Uutta ennakkoveroa tai muutosta varten tarvitaan tiedot koko vuoden ennakonkannonalaisista tuloista ja vähennyksistä sekä alkuvuonna saaduista verokorttituloista ja toimitetuista ennakonpidätyksistä. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai sirullisella henkilökortilla.

Vaivattomasti verkossa

Ennakkovero on etukäteen maksettava tuloveron arvioitu määrä. Ennakkoveroa maksetaan muun muassa elinkeinotoiminnan sekä maatalouden tuloista, vuokratuloista ja omaisuuden myyntivoitosta.

– Esimerkiksi maanviljelijät ja yrittäjät maksavat tyypillisesti ennakkoveroja. Uskon, että heistä monet tekevät mahdolliset muutokset jatkossa verkossa, sillä se on vaivattomin tapa.

Pankkipalveluiden tarjonta kansainvälistyy

Pankkipalveluiden tarjonta kansainvälistyy palveluiden siirtyessä enenevässä määrin verkkoon.

Perinteisten pankkien liiketoiminta on murroksessa, kun palvelut siirtyvät yhä enemmän verkossa tarjottaviksi. Virolainen LHV Pankki tutkii mahdollisuuksia laajentaa palveluitaan Suomessa.

Suomen talouden alakuloisuus pakottaa perinteisiä pankkeja yhä ahtaammalle, ja konttoreiden määrää on jouduttu vähentämään. Samaan aikaan ihmiset kuitenkin odottavat pankkipalveluilta nopeampaa ja ajasta riippumatonta palvelua. Älypuhelinten myötä pankkitoiminta siirtyy kuluttajan taskuun.

Tämä kiihtyvä muutos tarjoaa mahdollisuuksia uusille toimijoille. Myös pienemmät pankit voivat palvella koko maan laajuisesti kun liiketoiminta ei vaadi raskasta konttoriverkostoa.

Virolainen LHV Pankki tutkii mahdollisuukia laajentaa palveluitaan myös Suomessa. Yhtenäistyvän eurooppalaisen maksujärjestelmän myötä valtionrajoilla ei ole enää painoarvoa maksuliikenteessä. Kun pankkiasiat hoituvat itsepalveluna verkossa, ei kuluttaja enää katso oman pankkinsa kotimaata, vaan valitsee pankkinsa palveluiden ja palveluhintojen perusteella.

VTT on mukana mittavassa kansainvälisessä Drive C2X -hankkeessa

Mercedes-Benzin, Opelin ja Volvon autot kenttäkokeissa Tampereella

VTT on mukana mittavassa kansainvälisessä Drive C2X -hankkeessa, jossa testataan ja kehitetään älykkäitä liikenneratkaisuja. Ratkaisuilla halutaan parantaa liikenneturvallisuutta sekä liikenteen sujuvuutta ja pienentää autoilun hiilijalanjälkeä. Hankkeessa testataan kattavasti ajoneuvojen välistä kommunikointia sekä ajoneuvojen ja tieympäristön välistä yhteydenpitoa. VTT testaa Tampereella älyliikenneratkaisuja liukkaissa ja vaativissa sääolosuhteissa. VTT tekee yhä tiiviimpää yhteistyötä Volvon, Mercedes-Benzin ja Opelin kanssa.

Drive C2X -hanke on noin 19 miljoonan euron tutkimushanke, josta EU:n komissio rahoittaa 12,4 miljoonaa euroa. Älykkäiden liikenneratkaisujen edistämiseen tähtäävään hankkeeseen osallistuu eurooppalainen autoteollisuus alihankkijoineen sekä tutkimuslaitoksia. VTT vastaa Tampereella sijaitsevasta testialueesta ja osallistuu Drive C2X -hankkeen johtamiseen, datan hallintaan sekä vaikutusten analysointiin.

”Projektilla pyritään selvittämään ajoneuvojen väliseen sekä ajoneuvojen ja tieympäristön väliseen yhteydenpitoon perustuvien järjestelmien vaikutuksia laajoilla kenttätesteillä. Tampereen testialueella keskitymme vaativien sääolosuhteiden ja liukkausvaroitusten testaukseen”, kertoo VTT:n erikoistutkija Harri Koskinen . ”VTT:llä on osaamista ja kokemusta älykkäiden liikennejärjestelmien vaikutusten analysoinnista.”

VTT:n kumppaneina toimivat Nokian Renkaat ja Tampereen kaupunki. Liikennevirasto ja ELY-keskus ovat myös tukeneet hanketta.

Yhteistyö autonvalmistajien kanssa syvenee

Kenttätestien ensimmäinen vaihe suoritettiin Tampereen testialueella toukokuussa 2013. ”Toteutimme ensimmäiset testit menestyksellisesti suunnitellussa ajassa. Nyt on meneillään toinen testivaihe, jossa autonvalmistajat ovat mukana jo omilla autoillaan. Yhteistyömme on syventynyt Mercedes-Benzin, Opelin ja Volvon valmistajien kanssa. Johtavat autonvalmistajat näyttävät uskovan VTT:n osaamiseen”, sanoo Koskinen. ”Järjestämme heille testit vaativissa ja liukkaissa olosuhteissa.”

Marras-joulukuussa 2013 toteutettavassa toisessa kenttätestissä testataan 22 kilometrin pituisella tieosuudella järjestelmää, jossa kuljettaja saa tietoa liukkaista tienpinnoista ja liikennemerkeistä.

”Tien varressa olevista mittauspisteistä tulee varoituksia ajoneuvopäätteelle liukkaista tieosuuksista sekä liikennemerkeistä, kuten väistämisvelvollisuudesta, varoituskolmioista ja nopeusrajoituksista 400 – 500 metriä etukäteen”, sanoo Koskinen. ”Testeihin osallistuu 30 kuljettajaa, joiden suorittamista testiajoista keräämme valtavan määrän tietoa analysointia varten.”

Tampereella toteutettaviin kenttätesteihin on osallistunut yhteensä yli 80 kuljettajaa. Testeistä kerätty data analysoidaan keväällä 2014.

”VTT:n asiantuntijoilla on johtava rooli tiedon analysoinnissa. Vaikutusanalyysien tekeminen on vasta alkanut, mutta alustavat tulokset näyttävät siltä, että testatuilla järjestelmillä olisi myönteinen vaikutus esimerkiksi turvallisuuteen liikenteessä”, sanoo Koskinen.

”Olemme tehneet pitkään yhteistyötä autonvalmistajien kanssa, ja yhteistyö tulee edelleen jatkumaan. Venäjä on autonvalmistajille myös yhä kiinnostavampi markkina-alue, jossa on pitkälti samankaltaiset sääolosuhteet kuin meillä Suomessa.”

Drive C2X -hankkeen tulokset julkistetaan Versaillesin linnassa Ranskassa 17.7.2014.

VTT = Teknologian tutkimuskeskus VTT

Kuitintarjoamisvelvollisuus astuu voimaan ensi vuoden alussa

Kuitintarjoamisvelvollisuus astuu voimaan 1.1.2014

Elinkeinoharjoittajan on 1.1.2014 lähtien tarjottava tavaran tai palvelun ostajalle maksusuorituksesta laadittu kuitti, jos maksu suoritetaan käteisellä rahalla tai siihen rinnastettavalla maksutavalla.

Kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa annettu laki koskee kaikilla toimialoilla toimivia elinkeinoharjoittajia, joiden liikevaihto on yli 8 500 euroa. Lakia ei kuitenkaan sovelleta yleishyödylliseen yhdistys- ja harrastustoimintaan eikä maa- ja metsätalouden harjoittajiin. Lisäksi lain rajauksen ulkopuolelle jäävät esim. automaatista tapahtuva myynti, arpajaislainsäädännön mukainen toiminta sekä ulkotiloissa tapahtuva tori- ja markkinamyynti, johon ei liity alkoholijuomien vähittäismyyntiä tai anniskelua.

Uusi laki määrittää myös kuitin tietosisältöä. Kuitissa tulee olla elinkeinoharjoittajan nimi, yhteystiedot ja y-tynnus, kuitin antamispäivämäärä ja tunnistenumero, myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laji sekä tavaroista tai palveluista suoritettu maksu arvonlisäveroineen ja verokantoineen. Kuitti voi olla tulostettu, käsinkirjoitettu tai se voidaan tarjota myös sähköisesti.

Uuden lain tavoitteena on vähentää harmaata taloutta. Verohallinto ja Poliisihallinto vastaavat kuitintarjoamisvelvollisuuden valvonnasta. Lisäksi Aluehallintoviranomainen valvoo anniskelupaikoissa velvollisuuden noudattamista. Valvontaa tehostetaan viranomaisten yhteisellä valvontakampanjalla alkuvuodesta 2014.

Valvontaviranomainen voi määrätä elinkeinonharjoittajalle laiminlyöntimaksun, jos kuitintarjoamisvelvollisuus on laiminlyöty. Laiminlyönneistä määrättyjä maksuja täytäntöönpanee Oikeusrekisterikeskus.