Tutkimus: Asuntosijoittaminen kannattaa edelleen

Suomen Vuokranantajien Pellervon taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan yksityinen asuntosijoittaja saa vuokraustoiminnasta vakaata tuottoa. Talouden heilahtelut eivät ole vaikuttaneet asuntosijoittamisen kannattavuuteen ja asuntojen kysyntä on kasvanut tasaisesti kasvukeskuksissa. Tutkimuksesta selviää, että asuntomarkkinoilla on merkittäviä alueellisia eroja. Kaupunki ja kohteen sijainti vaikuttavat merkittävästi saatavaan vuokratuottoon. Parhaimpien sijoituskaupunkien joukkoon sijoittuivat Vaasa, Jyväskylä, Oulu, Helsinki ja Kokkola.

Asuntosijoittaminen tuottaa kuukausittaisen rahavirran lisäksi myös mahdollisen arvonnousun pitkällä aikavälillä. Sijoittajan ei kannata tuijottaa pelkästään bruttovuokratuottoa tai asunnon arvonnousupotentiaalia, koska tutkimuksen mukaan myös kaupunkikohtaisilla erityispiirteillä on suuri vaikutus tuottoon. Asuntosijoittajan kannattaa tutustua kaupunkien kehitysnäkymiin huolellisesti.

-Bruttovuokratuotto on parempi matalan hintatason kaupungeissa. Kaupungeissa, joissa asuntojen hinnat ovat selvästi edullisempia kuin esimerkiksi Helsingissä, ei vuokrataso ole vastaavassa suhteessa edullisempi. Suuremmissa kaupungeissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla arvonnousupotentiaali on kuitenkin parempi, selventää Koro-Kanerva.
Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2016-2020

Pellervon taloustutkimuksen tekemässä tutkimuksessa vertailtiin eri kaupunkien kokonaisvuokratuottoja ja alueellisia kehitystekijöitä vuoteen 2020 asti. Kokonaisvuokratuoton muodostavat bruttovuokratuotto sekä asunnon odotettu arvonnousu.

Hypo: Brexit ajaa Suomen hetkelliseen taantumaan

Suomen talous kääntyy Ison-Britannian Brexitin vuoksi hetkelliseen taantumaan kevään kohtuullisen kasvun jälkeen. Täystyrmäyksestä ei ole kyse, vaikka epävarmuus leikkaa vientiä, investointeja ja kulutusta. Talouden nousu lepää yhä vahvemmin kotimarkkinoiden harteilla.

Suurimmat riskit liittyvät EU:n ja euron yhtenäisyyteen. Keskeistä on rahapolitiikan riittävä mitoitus, ja EKP:n pääjohtajalta Mario Draghilta kaivataan nyt voimakasta ulostuloa. Ison-Britannian EU-eroon liittyy valtavia epävarmuuksia, joten Draghin ”What ever it takes, volume 2”-puheelle on kova tarve.

Korkotaso pysyy matalana vielä pitkään, mikä tukee kotimarkkinoita. Kääntöpuolena se kertoo kuitenkin talouskasvun yskimisestä kautta Euroopan. Suomessa on merkkejä kotitalouksien vaikeuksista, sillä asuntolainoissa lyhennysvapaissa on siirrytty piilomainontaan samalla, kun ostovoima junnaa paikallaan. Ylivelkaantuminen on selvä uhka.

Suomessa rakennusbuumi vetää huteraa nousua kaupungistumisen voimistuessa, ja talouskasvu nojaa kaupunkien tiiviiden osaamiskeskittymien palveluyrityksiin. Helsinki-Tampere-akseli ei saa katketa, vaan sidettä tulee vaalia. Kilpailukykysopimuksen jälkeen katse kääntyy kustannustasosta rakenteisiin: työmarkkinat, kilpailun esteet ja sote tulevat olemaan suurennuslasin alla.

Asiakaslähtöinen toimintamalli toimii parhaiten julkisissa digitaalisissa palveluissa

Asiakaslähtöisten sähköisten asiointipalveluiden ja niiden käytön lisääminen julkisessa hallinnossa on ollut jo pitkään poliittisena tavoitteena. Niin ikään pyrkimyksenä on ollut tehostaa palvelutoimintaa ja saada samalla aikaan kustannussäästöjä. Toteutuneita julkisen hallinnon säästöjä ei ole kuitenkaan pystytty osoittamaan. Myös asiointipalveluiden asiakaslähtöisyydessä on vielä kehitettävää.

Valtiovarainministeriön vetämissä sähköisen asioinnin kehittämisohjelmissa ja -hankkeissa on sidottu määrärahoja palveluiden kehittämiseen viimeisen 10 vuoden aikana yhteensä noin 200 miljoonan euron arvosta. Tämän lisäksi kukin virasto ja laitos on kehittänyt sähköistä asiointia omien toimintamäärärahojensa puitteissa.

”Kustannuksia ja hyötyjä ei ole arvioitu luotettavasti tarkastamiemme palveluiden osalta. Kustannus-hyötyanalyyseista ei ole osoitettavissa, että kehitetyt sähköiset palvelut toisivat julkiselle hallinnolle merkittäviä kustannussäästöjä”, toteaa tuloksellisuustarkastuspäällikkö Teemu Kalijärvi.

Esimerkiksi vuonna 2011 käyttöönotetulta Kansalaisen asiointitililtä lähetetyn yhden viestin hinta oli noin 17 euroa ja yhden asiointitilin hinta 30 euroa vuosien 2011–2014 kustannusten perusteella.

Tarkastuksessa havaittiin myös riskejä siinä, että palveluiden tuottamisen taloudellisia edellytyksiä ei varmisteta siinä vaiheessa, kun kehittämistyö käynnistyy. Mikäli kehittämisvaiheen jälkeisiä kustannuksia ei osata ennakoida, voi se johtaa koko palvelutuotannon alasajoon.

Tietohallintolaissa säädetyssä valtiovarainministeriön lausuntomenettelyssä ei arvioida suunniteltujen palvelutuotantorakenteiden toiminnallisia, taloudellisia ja juridisia edellytyksiä riittävästi.

”Nämä ovat kulmakiviä, jotka koskevat nimenomaan tietohallinnon hankintojen toteuttamista ja joiden arviointi kuuluu tietohallintolain mukaan valtiovarainministeriön tehtäviin”, Kalijärvi painottaa.

Tietohallintolain mukainen lausuntomenettely tulisikin uudistaa sekä varmistaa, että se tuottaa kattavan ja luotettavan tietopohjan ICT-investointien tueksi sekä palveluiden tuotantoedellytysten varmistamiseksi.

Ministeriövetoisten digitaalisten palvelujen kehittämistä vaivaa myös teknologialähtöisyys. Sähköisiä palveluita kehitetään siilomaisesti, hallinnon omista tarpeista lähtien. Lopputuloksena on syntynyt viranomaisten palvelutoiminnasta erillisiä teknisiä palveluita, joille ei ole löytynyt luontevaa alkuperäistä tarkoitusta vastaavaa käyttöä.

Joissakin tapauksissa asiakaslähtöisillä kehittämismalleilla on saatu aikaiseksi palveluita, jotka ovat nopeasti osoittautuneet paljon käytetyiksi. Näissä tapauksissa kehitystyö on tehty lähellä asiakkaita ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Myös palvelutuotantomallit ovat tällöin olleet selkeitä.

Tarkastelujen kohteena olivat mm. Kansalaisten asiointitili, Lausuntopalvelu.fi, Kansalaisaloite.fi, Kuntalaisaloite.fi, Opintopolku.fi, Rakentamisen lupa-asiointipalvelu, Lupapiste.fi

Vain joka neljäs suomalainen työllistynyt avointa työpaikkaa hakemalla

Työ löytyy yhä harvemmin työpaikkailmoituksiin vastaamalla, joten verkostot ja oma-aloitteisuus ovat työhaussa korvaamattomia apuja. Vaikka suomalaiset tunnistavat verkostoitumisen merkityksen, vain kuusi prosenttia pitää sitä vahvuutenaan. Tiedot käyvät ilmi Sitran teettämästä laajasta työelämätutkimuksesta. Selvitimme myös suomalaisten mietteitä työn tulevaisuudesta ja sitä, millaisista asioista tiukan paikan tullen ollaan valmiita joustamaan. Tutkimuksen pohjalta tehdyn Työelämän kuntotestin avulla kuka tahansa voi testata omia työelämävalmiuksiaan osoitteessa kuntotesti.sitra.fi.

Alle neljäsosa (23 prosenttia) suomalaisista on päätynyt nykyisen työhön avointa työpaikkaa hakemalla. Noin 70 prosenttia on löytänyt työtä muita polkuja pitkin, ilmenee Sitran Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimuksesta. Viidesosa on lähestynyt itse nykyistä työnantajaansa ja viidesosalle on tarjottu töitä. Julkisten työnvälityspalveluiden kautta työn on löytänyt alle kymmenesosa työssäkäyvistä.

”Tehokas työnhaku on monikanavaista, sillä myös työnantajat hyödyntävät rekrytoinnissa verkostoja ja arvostavat aktiivisuutta. Työllisyyspolitiikassa tulisikin miettiä, miten voisimme parhaiten tukea työn ja työntekijöiden kohtaamista muuttuneilla työmarkkinoilla”, painottaa Sitran johtava asiantuntija Mikko Hyttinen.

Luovuus, empaattisuus ja verkostoitumistaidot kullanarvoisia

Suomalaisten mukaan työpaikan saamiseen vaikuttivat ratkaisevasti aiempi työkokemus ja näytöt, taidot sekä omaan persoonaan ja motivaatioon liittyvät tekijät. Yli puolet vastaajista pitää vahvuuksinaan luotettavuutta, hyvää asennetta ja ahkeruutta – ominaisuuksia, jotka painottuvat monissa muissakin tutkimuksissa. Listan hännillä ovat puolestaan sellaiset ominaisuudet kuin luovuus, empaattisuus ja verkostoitumistaidot.

”Vain kuusi prosenttia pitää verkostoitumistaitoja vahvuutenaan. Se on todella pieni luku, jos otetaan huomioon, että tulevaisuuden työmarkkinoilla korostuvat sellaiset taidot, joihin koneet ja robotit eivät kykene – eli muun muassa luovuus, vuorovaikutus ja verkostoituminen. Onkin perusteltua kysyä, miten pitkälle nykyiset vahvuudet suomalaisia kantavat”, Hyttinen sanoo.

Taitoa kannattaa kehittää: Aktiivisesti verkostoja hyödyntävät vastaajat kertovat hyötyvänsä niistä selvästi. Yli 80 prosenttia heistä on sitä mieltä, että verkostoituminen on auttanut menestymään työelämässä.

Työn tulevaisuus mietityttää – työttömyyden ennakoidaan kasvavan

Digitalisaatio ja globalisaatio muokkaavat työtä ja työmarkkinoita monin tavoin: perinteisiä tehtäviä häviää, syntyy uusia ammatteja ja työn tekemisen muodot monipuolistuvat, kun työ ei ole enää yhtä sidoksissa tiettyyn aikaan tai paikkaan.

Työn tulevaisuus mietityttää suomalaisia, ja siihen liittyvät näkemykset ilmentävät sekä huolta että tulevaisuususkoa. Hieman ristiriitaista on se, että 70 prosenttia vastaajista uskoo työttömyyden lisääntyvän Suomessa edelleen, mutta suunnilleen yhtä moni ajattelee, että oma työtehtävä säilyy työn murroksesta huolimatta.

Puolet vastaajista epäilee, ettei katoavien ammattien tilalle synny riittävästi uutta työtä, kun taas korvaavien työpaikkojen syntyyn uskoo noin kolmasosa. Alanvaihtoa pitää omalla kohdalla todennäköisenä yli 40 prosenttia vastaajista.

Tilanteen vaatiessa yli puolet olisi valmiita joustamaan työhön liittyvistä järjestelyistä, vastuusta tai työn sisällöstä. Noin 30 prosenttia joustaisi varmasti tai melko varmasti myös palkasta tai työsuhteen muodosta. Työn sijainnilla on sen sijaan suomalaisille suuri merkitys: Siitä olisi valmis joustamaan vain noin joka viides vastaaja. Työn perässä ollaan kyllä valmiita matkustamaan jossakin määrin, mutta ei muuttamaan.

Kahdella kolmesta työtä tekevästä valmius työpaikan vaihtoon

Kahdella kolmesta työssä käyvästä on työpaikan vaihtohaluja. Aktiivisesti uutta työtä etsii 16 prosenttia vastaajista. Puolet voisi harkita vaihtoa, jos sopiva paikka tulisi vastaan. Kannusteina ovat etenkin mahdollisuus uusiin haasteisiin tai mielekkäämpiin tehtäviin. Nykyistä parempi palkka motivoi noin kolmasosaa mahdollisista työnvaihtajista.

”Liikkuvuus työmarkkinoilla on monin tavoin hyväksi sekä yksilölle että taloudelle. Se lisää osaamispääomaa ja ruokkii luovuutta sekä ongelmanratkaisukykyä. Ne taas ovat keskeisiä tekijöitä uusien innovaatioiden ja kilpailukyvyn taustalla”, Hyttinen painottaa.

Työnvaihtoaikeista huolimatta suomalaiset pysyvät samassa työssä pitkään: puolet on tehnyt samaa työtä yli viisi vuotta ja kolmannes yli 10 vuotta. Pientä vaihtuvuutta selittänee osaltaan se, että suomalaiset ovat melko tyytyväisiä työhönsä: yli 60 prosenttia on nykyiseen työhönsä tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä.

Työelämän kuntotesti kertoo oletko penkkiurheilija vai tavoitteellinen sprintteri?

Jokainen voi nyt testata oman työelämäkuntonsa osoitteessa kuntotesti.sitra.fi. Sitran kyselytutkimuksen pohjalta tehty verkkopohjainen testi johdattaa pohtimaan omaa motivaatiota ja vahvuuksia työelämässä. Ennakkotiedot täyttämällä omia vastauksia pystyy vertaamaan vaikkapa muihin saman koulutustaustan omaaviin vastaajiin.

”Oman osaamisen vaaliminen on todella tärkeää, kuten myös sen päivittäminen. Varasuunnitelma kannattaa miettiä, vaikka olisikin töissä. Se auttaa pohtimaan omia kehityskohteita ja omaa urapolkua suunnitelmallisesti”, Hyttinen vinkkaa.

Sitran Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -kyselytutkimus toteutettiin joulukuussa 2015 ja siihen vastasi 5 000 suomalaista. Käytännön toteutuksesta vastasi IRO Research Oy.

Työelämätutkimus on osa Sitran Työelämän taitekohdat -avainalueen työtä.

Suomalaisille yrityksille myönnettyjen patenttien määrä kasvoi

Euroopan patenttiviraston (EPO) suomalaisille yrityksille ja tutkijoille myöntämien patenttien määrä kasvoi viime vuonna 17,5 %. Patentteja myönnettiin vuoden 2015 aikana yhteensä 744 kappaletta. Kasvu oli suurinta kymmeneen vuoteen. Samalla kuitenkin Suomesta jätettyjen patenttihakemusten määrä laski 8,3 %. (2015: 2000 vs. 2014: 2182).

Koko vuoden 2015 aikana Euroopan patenttivirastolta haettiin yhteensä 160 000 patenttia (2014: 153 000, +4,8 %). ( Kaavio: Patenttihakemusten määrän kasvu ). Hakemusten määrä kasvoi etenkin yhdysvaltalaisten (+16,4 %) ja kiinalaisten (+22,2 %) yritysten hakemusten myötä. EPO:n 38:sta jäsenmaasta haettujen patenttien määrä pysyi entisellä tasolla (+0,7 %, EU 28: +0,3 %). Eniten hakemuksia jätettiin Yhdysvalloista, Saksasta, Japanista, Ranskasta ja Alankomaista. Suomi oli kaikista hakijamaista patenttien määrällä mitattuna 13. suurin.

”Hakemusten määrän huomattava kasvu osoittaa, että Eurooppa on keskeinen paikka innovaattoreille eri puolilta maailmaa ja samalla myös houkutteleva teknologiamarkkina”, sanoo EPO:n pääjohtaja Benoît Battistelli. ”Se kertoo yritysten ja keksijöiden kiinnostuksesta suojata kehitystyönsä Euroopan markkinoilla.”

”Euroopan ulkopuolelta saapuneiden hakemusten merkittävästä kasvusta huolimatta eurooppalaisten yritysten muualta hakemien patenttien määrä on selvästi suurempi. Tämä on osoitus Euroopan talouden innovaatiopotentiaalista”, Battistelli lisää.

Lääketeknologia kasvoi eniten Suomessa

Patenttihakemusten määrällä mitattuna Suomessa kasvoivat keskeisistä teknologia-aloista eniten lääketeknologia (+20,4 %), sähkökoneet, laitteet ja energia (+19,6 %) sekä tekstiili- ja paperikoneet (+16,3 %). Kaikkiaan Suomesta haettiin eniten patentteja digitaalisen viestinnän (389 hakemusta, laskua -32 %) ja tietoteknologian aloilla (217 hakemusta, -16 %).

Nokia, Kone ja UPM-Kymmene olivat suurimmat suomalaiset patentinhakijat

Suomessa selvästi aktiivisin patentinhakija oli viime vuonna Nokia yhteensä 866 hakemuksella (edellisenä vuonna 986). Nokian perässä tulivat Kone (121), UPM-Kymmene (53), Outotec (50) ja Wärtsilä (45). Nokia oli maailmanlaajuisesti kuudenneksi aktiivisin hakija digitaalisessa viestinnässä. Sen edellä olivat Huawei, Ericsson, Qualcomm, ZTE ja Samsung, mutta taakse jäivät Intel, LG ja Sony.

Etelä-Suomessa eniten patentinhakijoita

Suomen aluetilastoa johtaa tällä hetkellä Etelä-Suomi, jonka osuus kaikista patenttihakemuksista oli 84 %. Sen jälkeen eniten hakemuksia jätettiin Länsi-Suomessa (9 %), Pohjois-Suomessa (4 %), Itä-Suomessa (2,6 %) ja Ahvenanmaalla (0,1 %). Voimakkain kasvu nähtiin Itä- (+24 %) ja Pohjois-Suomessa (+19 %). Yksittäisistä kaupungeista selvästi eniten hakemuksia tuli Espoosta – sen osuus kaikista patenttihakemuksista oli yli puolet (51 %). Hakemuksia jätettiin kuitenkin 15 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suur-Helsingin osuus oli Espoon jälkeen toiseksi suurin, 20 %.

Vaihtelevia trendejä eri puolilla Eurooppaa

Hakemuksissa oli myös merkittäviä eroja maittain: Italia käänsi neljä vuotta jatkuneen laskusuuntauksen voitolliseksi ja hakemuksia jätettiin viime vuonna 9 % enemmän. Myös Espanjan suunta kääntyi ylöspäin (+3,8 %). Kasvu jatkui edelleen Belgiassa (+5,9 %), Isossa-Britanniassa (+5,7 %), Alankomaissa (+3,3 %) ja Sveitsissä (+2,6 %). Hakemuksia jätettiin lähes yhtä paljon kuin ennenkin Ranskassa (+1,6 %), Itävallassa (+1,4 %) ja Ruotsissa (-0,9 %). Hakemusten määrä laski Suomen tapaan Saksassa (-3,2 %) ja Tanskassa (-2,7 %).

Lääketeknologia, digitaalinen viestintä ja tietokoneet ovat tärkeimmät alat

EPO sai eniten patenttihakemuksia jälleen kerran lääketeknologia-alalla. Hakemusten määrä jatkoi myös kasvuaan, jota tuli nyt 11 % enemmän vuoteen 2014 verrattuna. Vahvaa kasvua osoittivat myös sellaiset alat kuin moottorit, pumput ja turbiinit (+18 %), lääkeaineet (+10 %), mittauslaitteet (+8%) ja tietokoneet (+8 %).

Philips johtaa tilastoja

Hollantilainen elektroniikkayhtiö Philips jätti tällä kertaa eniten patenttihakemuksia – perässään Samsung, LG, Huawei ja Siemens. Top 10 -kärkeen mahtui neljä yhtiötä Euroopasta, kolme Yhdysvalloista, kaksi Koreasta ja yksi Kiinasta. Nokia oli listan sijalla 18.
Suomi neljäs asukasmäärään suhteutettuna

Euroopan innovatiopotentiaalista kertoo se, kuinka monta patenttihakemusta eri maista on jätetty asukaslukuun suhteutettuna. Sveitsi johti tilastoa tälläkin kertaa, sillä siellä jätettiin vuoden aikana 873 patenttihakemusta miljoonaa asukasta kohden. Toiseksi sijoittui Alankomaat (419), jonka jälkeen tulivat Ruotsi (392), Suomi (365) ja Tanska (346). Ensimmäinen Euroopan ulkopuolinen maa oli jälleen Japani, joka sijoittui yhdeksänneksi (169).

Uusi Pocopay haastaa perinteiset pankkipalvelut

Pocopay on uusi päivittäisasiointia helpottava, koko euroalueen kattavaksi lanseerattava pankkisovellus. Se tarjoaa käyttäjilleen paitsi uudenlaiset pankkipalvelut, myös pankkimaailman edistyksellisimmän käyttökokemuksen. Uuden pankkipalvelun perustajina ovat Viron Hansapakin entinen pääjohtaja Indrek Neivelt ja Viron johtaviin ICT-visionääreihin kuuluva Linnar Viik. Pocopay tulee haastamaan perinteiset eurooppalaiset pankit ketteryydellä ja rajat ylittävällä käytettävyydellään.

Uusi pankkisovellus paitsi sähköistää kaiken euroalueella tapahtuvan päivittäisasioinnin, tuo rahankäytön ja -vastaanottamisen puhtaasti mobiiliin ympäristöön. Pocopayn innovaation ytimessä ovat uusiksi mietityt pankkipalvelut ja niille helppo, mukava ja turvallinen käytettävyys. Uudet pankkipalveluominaisuudet myös auttavat kuluttajaa pitämään parempaa huolta rahankäytöstään. Sovelluksen avulla voi esimerkiksi kimppaostosten maksut jakaa reaaliajassa sekä lisätä tapahtumatietoihin henkilökohtaista kirjanpitoa helpottavia kuvia, tehdä tilisiirtoja yksinkertaisesti sormella näyttöä pyyhkäisemällä ja seurata rahankäyttöä selkeän infografiikan avulla.

“Olemme rakentaneet Pocopayn vastaamaan niitä odotuksia, joita tulevaisuuden pankkipalveluilta itse odotamme. Palvelu on paitsi käyttöominaisuuksiltaan ja -mukavuudeltaan edelläkävijä, myös turvallinen ja uskottava päivittäisasioinnin kumppani”, kertoo Pocopayn perustaja Indrek Neivelt. Hänen mukaansa Pocopay tekee tilisiirrot yhtä helpoksi kuin kännykällä viestittelyn.

Älypuhelimella tapahtuvan rekisteröitymisen yhteydessä Pocopayn käyttäjä saa sovellukseensa henkilökohtaisen IBAN-pankkitunnuksen, tilisiirtoja helpottavan QR-koodin ja halutessaan myös etäluettavan kansainvälisen Mastercard-maksukortin. Pocopay-käyttäjien väliset tilisiirrot tapahtuvat sovelluksessa reaaliajassa ilman siirtopalkkiota myös maiden välisessä rahaliikenteessä. Aluksi Android ja iOS-käyttöjärjestelmissä toimivan Pocopay-sovelluksen kiinteä kuukausimaksu on 2.90 euroa ja se sisältää 30 maksutonta, pankkien välistä tilisiirtoa kuukaudessa. Pocopay-käyttäjien väliset tilisiirrot ovat aina maksuttomia ja toimivat vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä.

Pocopay otettiin helmikuun alussa käyttöön Virossa, Hollannissa ja Espanjassa. Helmikuun loppuun mennessä palvelu laajenee myös suomalaisten kuluttajien käytettäväksi. Vuoden 2017 loppuun mennessä Pocopay tulee kattamaan koko euroalueen, jossa uuden päivittäispankkipalvelun odotetaan saavuttavan merkittävän markkinaosuuden erityisesti 18-35 -vuotiaiden kuluttajien keskuudessa.

Tausta: Indrek Neivelt

Indrek Neivelt on Viron pankkimaailman raskaan sarjan vaikuttaja, joka toimi virolaisen Hansapankin pääjohtajana vuosina 1999-2005. Hansapankin ja ruotsalaisen Swedbankin yhdistyttyä hän siirtyi Pietarilaisen Sankt Petersburg Bankin pääjohtajaksi. Venäjällä Indrek Neivelt toimi vuoteen 2014, jonka jälkeen hän palasi Viroon rakentamaan uudenlaista rahoitusalan palvelua. Pocopay työllistää Tallinnassa 50 pankki- ja tietojärjestelmäalan asiantuntijaa. Yhtiö on kerännyt lanseerausvaiheessaan 3,4 miljoonan euron rahoituksen.

Maailmantalous on heikentymässä

Maailmantalous on selvästi heikentymässä, osoittaa tammikuussa tehty Ifo World Economic Survey -kysely. Ifo-indikaattori tippui 89,6:sta 87,8:aan, kun pitkän aikavälin keskiarvo on 96,1. Koko euroalueen talousodotukset ovat hieman notkahtaneet. Myös Suomen tilan uskotaan heikkenevän entisestään, ja pidämme Kreikan kanssa perää euroalueen huonoimpana talouskasvun maana myös vuonna 2016. Taantuva maailmantalous ei helpota Suomen tilannetta.

“Ifon tutkimuksen mukaan Suomen talouden pelätään heikkenevän entisestään. Uuden työn ja investointien saaminen vaatii uutta sopeutumiskykyä Suomelta yhteiskuntana”, toteaa Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja, Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori. “Suomi kaipaa rytminmuutosta, joka lisää talouden dynamiikkaa ja joustavuutta”.

Valtiontalouden heikentynyt tila ei vielä heijastu yritysten menestykseen. Tuoreet tulosjulkistukset kertovat, että merkittävimmät suomalaisyritykset ovat vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta pärjänneet hyvin. Syy tähän on Vuoren mukaan se, että yritykset ovat onnistuneet sopeutumaan globaaliin tilanteeseen.

Eurooppa hyytyy – Aasia ja Amerikka vetävät henkeä

Koko euroalueen talousodotukset notkahtivat Ifo-tutkimuksessa aavistuksen, kun indikaattori tippui 122:sta 118,9:ään. Inflaation uskotaan euroalueella olevan 1 prosentin tasolla, pitkien ja lyhyiden korkojen odotetaan hieman nousevan.

Talouden vetureina pidettyjen Britannian ja Saksan suotuisa talouskehitys näyttää jatkuvan aavistuksen maltillisempana. Valopilkkuja ovat Irlannin, Espanjan ja Portugalin toipuminen. Keski-Euroopassa taloudet ovat vaisuja Puolaa ja Tsekkiä lukuun ottamatta.

“Naapureillamme menee selvästi meitä paremmin, vaikka Viron talouden ennustetaan aavistuksen heikkenevän. Ruotsin ja Tanskan tilanne on edelleen tyydyttävä”, kommentoi Vuori.

Myös Pohjois-Amerikassa talous vetää henkeä. USA:ssa poliittinen epävarmuus heijastuu talousodotuksiin, vaikka maan talouden dynamiikan uskotaan kantavan. Dollarin nähdään olevan jo yliarvostettu, mutta siitä huolimatta sen uskotaan lievästi vahvistuvan seuraavan kuuden kuukauden aikana.

Aasiassa Kiinan talouskasvun hidastuminen heijastuu koko maanosaan, vaikka suhdanneodotukset seuraavan kuuden kuukauden osalta ovatkin hieman vahvistuneet. Intian, Etelä-Korean ja Japanin taloudet jatkavat sahaamistaan eri syistä ylös ja alas.

Venäjän ja vanhojen IVY-maiden kuten Kazakstanin tilanne on heikko.

“Halpa öljy ja Venäjä-sanktiot ovat selvästi kurittaneet aluetta. Näiden maiden yksipuolinen, energiavientiin perustuva kasvu on tyrehtymässä”, Vuori toteaa.

Suomessa kysely julkaistaan yhteistyössä Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n kanssa. Kyselyyn vastasi 1085 talousasiantuntijaa 120 maasta tammikuussa 2016.

Maailmantalouden tila ja kyberrikollisuus huolestuttavat pankkialaa

Huoli maailmantaloudesta ja sen vaikutuksista pankkijärjestelmään kasvaa , paljastaa pankkisektorin riskejä kartoittava globaali kyselytutkimus.

CSFI:n (The Centre for the Study of Financial Innovation) yhteistyössä PwC:n kanssa toteuttama Banking Banana Skins -tutkimus osoittaa makrotalousympäristön tilanteen olevan 24-kohtaisen riskilistan kärjessä. Pitkään kärjessä ollut voimakas sääntely putosi kolmannelle sijalle.

Vastauksien analysointi osoittaa kaikkien päävastaajaryhmien (pankkiirit, riskijohtajat ja läheiset sidosryhmät) ympäri maailmaa olevan erittäin huolissaan maailmantalouden tilasta.

Huoli taloustilanteesta johtuu korkeasta velkaantumisasteesta suuressa osassa maailman maita, kehittyvien markkinoiden heikentyneestä kasvusta ja korkotasojen epävarmuudesta. Kaikki nämä tekijät voivat vaikuttaa suurestikin pankkisektoriin, jossa velkaantumisaste on parantumisestaan huolimatta silti huolestuttavalla tasolla.

Huomattavaa tuloksissa on liiketoimintamallien nousu ensimmäistä kertaa kymmenen suurimman riskin joukkoon.

”Liiketoimintamallit mietityttävät pankkisektoria paljon, ja niiden muutosten uskotaan tapahtuvan alan ulkopuolisten toimesta. Rahoituslaitokset vastaavat tähän asiakaskokemuslähtöisellä toimintojen tehostamisella, mikä on niille uusien toimintamallien alku”, PwC:n finanssialan asiantuntija Tuomas Kotilainen toteaa.

Kyberrikollisuuden pelko kasvaa

Pankit ovat hyvin alttiita kasvavalle talousrikollisuuden uhalle, erityisesti kyberrikollisuudelle. Tämä riski on noussut 9. sijalta listan kakkoseksi. Kyseessä on globaali uhka, sillä kyberrikolliset etsivät tiiviisti yhteen nivotun maailmanlaajuisen pankkisektorin heikkoja kohtia. Pankkien kyky hallita rikollisuuden kasvua on myös kyseenalainen ja pankit ovat erityisen huolissaan teknologiansa laadusta ja riskinhallintajärjestelmistään.

Toinen nopeasti kasvava riski on huoli pankkien toimintatavoista, joka nousi sijalta 16 sijalle 8. Syyksi huoleen nähdään se, että pankit eivät ole onnistuneet saamaan aikaan riittävää muutosta toimintatapojen ja käytäntöjen johtamisessa voimakkaasta sääntelypaineesta ja korkeista sakoista huolimatta.

”Riskilistalla ovat nousseet vaikeammin konkretisoitavat asiat kuten rikollisuus ja liiketoimintamallit. Laskussa sen sijaan ovat edes jonkun verran konkretisoituneet, kuten sääntely”, Kotilainen sanoo.

Pankkikriisien ratkaisu siirtyy vuoden alusta EU-tasolle

Suurimpien pankkien kriisinratkaisusta vastaa ensi vuoden alusta lähtien EU:n yhteinen kriisinratkaisumekanismi. Yhteisen kriisinratkaisurahaston käyttökynnys on pidettävä korkeana, jotta suomalaiset eivät joudu muiden ongelmien maksumiehiksi.

Kriisinratkaisurahaston toiminta käynnistyy vuoden vaihteessa, kun valtioneuvosto antoi asiaa koskevan asetuksen. Pankkien kriisinratkaisu on osa kolmiosaiseksi kaavailtua pankkiunionia. Yhteisen kriisinratkaisumekanismin tarkoituksena on auttaa talousvaikeuksiin joutuneita suuria pankkeja joko uudelleenjärjestelyin tai hallitulla alasajolla.

Muut pankkiunionin osat ovat EKP:n yhteinen pankkivalvonta, joka alkoi vuoden 2014 lopulla ja yhteinen talletussuojajärjestelmä, jonka on ehdotettu tulevan voimaan vuonna 2024.

55 miljardin euron suuruisen kriisinratkaisurahaston rahat kerätään pankeilta. Suomalaisten pankkien osuus maksutaakasta on kaksi prosenttia rahaston kokonaismäärästä, noin miljardi euroa. Vakausmaksut maksetaan vuoteen 2024 mennessä.

Kriisin tullessa suomalaiset maksavat

”Nyt on pidettävä huoli siitä, että rahaston käyttökynnys pysyy korkealla eikä yhteisiä varoja aleta käyttää heppoisin perustein. Ensisijaisesti pankkikriisien kustannukset on katettava sijoittajanvastuun kautta, siis pankkien omistajien ja velkojien kukkarosta”, Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi sanoo.

Kriisinratkaisumekanismissa mukana olevien isojen pankkien kunto vaihtelee. Suomalaiset pankit ovat hyvässä kunnossa, mutta samaa ei voi sanoa kaikista eurooppalaisista pankeista. Yhteisen pankkivalvonnan alettua reilu vuosi sitten 130 suurimman luottolaitoksen taseet läpivalaistiin. Kattavan arvioinnin ulkopuolelle jäi nippu pienempiä pankkeja.

”Jos näistä luottolaitoksista paljastuu tulevina vuosina ongelmia, on mahdollista, että niitä joudutaan hoitamaan yhteisin varoin yhteisen kriisirahaston kautta. Silloin suomalaiset ovat syyttä suotta mahdollisen kriisin maksumiehinä”, Piia-Noora Kauppi sanoo.

Fiskaalisella devalvaatiolla ei välttämättä paranneta kilpailukykyä

Fiskaalinen devalvaatio lisäisi tuotantoa ja parantaisi hintakilpailukykyä, kertoo juuri tehty taloustieteellinen laskelma.

Yhtenä syynä – joskaan ei pääsyynä – Suomen surkeaan taloustilanteeseen pidetään Suomen hintakilpailukyvyn heikkenemistä vuoden 2007 jälkeen. Sipilän hallitus pyrkii parantamaan hintakilpailukykyä leikkaamalla työvoimakustannuksia, pitämällä palkkainflaation matalana ja lisäämällä tuottavuutta. Yksi mahdollinen keino hintakilpailukyvyn parantamiseksi on fiskaalinen devalvaatio, jossa alennetaan välillisiä työvoimakustannuksia (työnantajien sosiaaliturvamaksuja) ja nostetaan arvonlisäveroa.

Fiskaalisella devalvaatiolla Suomi voisi parantaa hintakilpailukykyä ja lisätä merkittävästi tuotantoa. Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston tutkijan Juha Tervalan laskelmista.

Fiskaalisella devalvaatiolla on suuri vaikutus tuotantoon

Hintakilpailukyvyn parantaminen nimellistä valuuttakurssia devalvoimalla ei ole mahdollista rahaliiton jäsenelle. Perinteisen devalvaation korvaajaksi on ehdotettu fiskaalista devalvaatiota, jossa alennetaan työnantajien sosiaaliturvamaksuja ja nostetaan arvonlisäveroa, pitäen verotulot ennallaan. Toimi parantaa vientiteollisuuden hintakilpailukykyä, koska se ei maksa kotimaista arvonlisäveroa.

Helsingin yliopiston tutkija Juha Tervala on aiemmin tehnyt, yhdessä kolmen muun tutkijan kanssa, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) julkaiseman tutkimuksen, jossa tarkastellaan fiskaalisen devalvaation vaikutuksia euroalueen ongelmamaissa (Espanja, Irlanti, Italia, Kreikka ja Portugali).

Tutkimuksessa käytettävää numeerista makromallia voidaan käyttää arvioimaan fiskaalisen devalvaation vaikutuksia Suomessa. Fiskaalinen devalvaatio, jonka suuruus on 1 % bruttokansantuotteesta, lisäisi Suomen bruttokansantuotetta jopa 1,3 %. Laskelmien mukaan vaikutus tuotantoon olisi huomattava – suurempi kuin mitä edeltävissä tutkimuksissa on löydetty. Fiskaalisen devalvaation suurin vaikutus tuotantoon tulee vuoden viiveellä, jonka jälkeen vaikutus heikkenee. Toimenpide kuitenkin lisää tuotantoa pysyvästi, verotuksen painopisteen siirtyessä työnteosta kulutuksen verottamiseen.

Vaikutus hintakilpailukykyyn on melko pieni

Fiskaalinen devalvaatio parantaisi Suomen hintakilpailukykyä, jonka mittareina käytetään kuluttajahintaindeksiin perustuvaa reaalista valuuttakurssia ja suomalaisten hyödykkeiden hintaa suhteessa muun euroalueen hyödykkeiden hintaan. Se heikentäisi reaalista valuuttakurssia 0,4 % ja laskisi suomalaisten hyödykkeiden suhteellista hintaa 0,7 %. Toimenpide siis parantaisi hintakilpailukykyä vain 0,4-0,7 %. Vaikutusten suuruus on linjassa muiden tutkimusten kanssa.

– Tulokset viittaavat siihen, että fiskaalisella devalvaatiolla ei ole mahdollista saada merkittävää parannusta hintakilpailukykyyn. Fiskaalinen devalvaatio saattaisi olla hyödyllinen uudistus, mutta sen pitäisi olla vain osa laajempaa ohjelmaa, jolla pyritään hintakilpailukyvyn parantamiseen. On tarpeellista parantaa hintakilpailukykyä myös muilla keinoilla ja harjoittaa palkkainflaation kohtuullistamista, jossa reaalipalkat kasvavat tuottavuuden kasvua hitaammin. Palkkainflaation kohtuullistamista pitäisi harjoittaa kunnes hintakilpailukyky on parantunut riittävästi, tutkija Juha Tervala sanoo.

Alkuperäinen tutkimus Fiscal devaluation in a monetary union on julkaistu Kansainvälisen valuuttarahaston työpaperina.

Laadunhallintajärjestelmän standardi ISO 9001 uudistui

Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO on julkaissut 23. syyskuuta uudistetun version laadunhallintajärjestelmien vaatimuksia käsittelevästä standardista ISO 9001. Samalla on julkaistu uudistettu versio myös laadunhallintajärjestelmien perusteita ja sanastoa käsittelevästä standardista ISO 9000. Uudistus sisältää monia merkittäviä parannuksia standardeihin.

Keskeinen lähtökohta standardin ISO 9001 uudistamistarpeelle on yritysten ja organisaatioiden yhä nopeammin muuttuva toimintaympäristö. Yritysten ja organisaatioiden on tänään sopeuduttava yhä nopeammin muuttuvaan maailmaan ja toimittava yhä monimutkaisemmassa toimintaympäristössä.

ISO 9001:2015 on vahvistettu eurooppalaiseksi standardiksi. SFS vahvistaa uuden standardin ISO 9001 kansalliseksi standardiksi tunnuksella SFS-EN ISO 9001 ja julkaisee sen suomennoksen marraskuussa 2015.

EU:n pääomamarkkinaunionia suunnitellaan

EU:n komissio on julkistanut toimintasuunnitelman EU:n pääomamarkkinaunionin rakentamisesta. Komissio suoritti aiemmin julkisen kuulemisen unionin piirissä siitä, miten markkinoita tulisi konkreettisesti kehittää. Finanssiala pitää toimenpiteitä pääosin hyvinä.

Pääomamarkkinaunionin (Capital Markets Union) tarkoituksena on turvata yrityksille nykyistä monipuolisempi rahoitushuolto, tehostaa markkinoiden toimintaa ja antaa sijoittajille monipuolisemmat sijoitusmahdollisuudet kasvun ja työpaikkojen lisäämiseksi. Vaihtoehtojen monipuolistuminen on eduksi esimerkiksi start-up-yrityksille.

Tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeettomat lainsäädäntöön ja valvontaan liittyvät sisämarkkinoiden esteet on purettava ja rajat ylittävää kilpailua lisättävä.

Rahoituksen saatavuus Suomessa hyvä

”Finanssialan Keskusliitto kannattaa yhteismarkkinoiden kehittämistä EU:ssa. Tämä on tehtävä ensisijaisesti esteitä poistamalla, ei luomalla uutta sääntelyä. Yritysten rahoitusmahdollisuuksien monipuolistaminen on kannatettavaa, vaikka rahoituksen saatavuus Suomessa on hyvällä tolalla”, FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi toteaa.

Komissio sai toukokuussa päättyneeseen kuulemiseen yli 700 vastausta, joiden pohjalta se on työstänyt tänään julkaistun toimintasuunnitelman.

Pääomamarkkinaunioni ei ole EU:n pankkiunionin kaltainen rakenteellinen uudistus, vaan komission toimintasuunnitelma. Se koostuu useista pienemmistä hankkeista, joiden avulla pyritään luomaan koko EU:n alueelle hyvin säännellyt ja täysin yhdentyneet pääomamarkkinat. Hanke on yksi EU:n komission päätavoitteista vuoteen 2019 mennessä.

Microsoft suunnittelee vähentävänsä yli kaksituhatta työntekijää Suomen toimipisteistä

Microsoft uudelleenjärjestelee puhelinlaiteliiketoimintansa toimintojensa tehostamiseksi ja resurssien keskittämiseksi.Yhtiö on siirtymässä pois aiemmasta strategiasta kasvattaa puhelinliiketoimintaa sellaisenaan kohti strategiaa, jossa luodaan ja kasvatetaan elinvoimainen Windows-ekosysteemi, joka kattaa koko Microsoftin laiteperheen.

Microsoft suunnittelee vähentävänsä enintään 2 300 työntekijää Suomen toimipisteistä seuraavien useiden kuukausien aikana. Suunnitellut vähennykset koskevat pääasiallisesti puhelinliiketoimintaa ja siihen liittyviä toimintoja.

Yhtiö aloittaa suunnitelluista muutoksista lainsäädännön mukaiset yhteistoimintaneuvottelut henkilöstöedustajien kanssa.Microsoft suunnittelee tarjoavansa niille Suomessa työskenteleville työntekijöille, joiden työsuhteisiin muutokset mahdollisesti vaikuttavat, taloudellisia tukipaketteja sekä muuta tukea. Microsoft perustaa uuden tukiohjelman, jonka tarkoitus on auttaa niin yksilöitä muutosvaiheessa kuin teknologiayhteisöjä Suomessa

FK:n Kauppi: Kohtuuttomilla veroilla ei pidä ajaa työtä pois Suomesta

”Talous- ja veropoliittinen keskustelu on parhaillaan kiihtymässä, kun puolueet julkistavat omia vaaliohjelmiaan. Lisää eväitä keskusteluun antaa varmasti Ruotsin ex-valtiovarainministeri Anders Borgin ja VATT:in ylijohtaja Juhana Vartiaisen raportti Suomen talouspolitiikan tulevaisuudesta, joka julkistetaan keskiviikkona”, Finanssialan Keskusliiton (FK) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi arvioi.

Veroratkaisuilla on Kaupin mukaan ratkaiseva rooli siinä, miten Suomen talous saadaan kasvu-uralle. ”Tulevan hallituksen on sovittava verolinjauksista ennakoivasti ja pitkäjänteisesti. Yhteisvaluutan alueella veroratkaisujen merkitys taloutta ohjaavana tekijänä on kansallisesti entisestään korostunut. Verotuksella on merkittävä vaikutus Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn. Verojärjestelmän on edistettävä työllisyyttä, kasvua ja yrittäjyyttä.”

Kauppi muistuttaa, että Suomessa on viime vuosina tehty useita kansallisia ratkaisuja, joilla on hyydytetty uuden kasvun ja hyvin­voinnin moottoria. ”Räikeänä esimerkkinä on vuosina 2013 ja 2014 voimas­sa ollut kansallinen pankkivero, joka otettiin käyttöön samaan aikaan, kun EU:ssa vasta valmisteltiin yhteistä vakausmaksua.”

Veroratkaisuissa on huomioitava Kaupin mukaan muutosten vaikutukset rahoitus- ja pääomamarkkinoihin, lakisääteiseen vakuutusturvaan sekä sitä täydentävään yksityiseen säästämiseen ja varautumiseen.

”Kohtuuttomalla verotuksella ei pidä ajaa yritysten toimintoja, työpaikkoja tai tase-eriä pois Suomesta. Yhteisöverokanta on pidettävä kilpailukykyisenä ja selvitettävä tarve sen edelleen alentamiseksi. Rahoitussektorille ei pidä asettaa uusia eril­lisveroja, jotka heikentävät suomalaisen finanssialan toimintaedellytyksiä ja kilpailumahdollisuuksia.”

Vakuutusmaksuveron asteittaisesta poistamisesta on Kaupin mukaan laadittava suunnitelma. ”Aluksi se tulee irrottaa arvonlisäverokannan kehityksestä. Vakuutusmaksuvero ei ole arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoinen, joten se aiheuttaa verotuksen kertaantumista.”

Lisätiedot:

STTK: Talouspolitiikassa pitää panostaa kysynnän kasvuun

Suomen on siirrettävä talouspolitiikkansa painopistettä sopeuttamisesta elvyttämiseen. Molempia kuitenkin tarvitaan, mutta toimien ajoittamisessa elvytystä tulisi korostaa.

– Päätökset rakenneuudistuksista tarvitaan heti hallituskauden alkuun, mutta niiden tulisi ajoittua alkavaksi vasta vuosina 2017 – 2019. Sen sijaan tarvitsemme pikaisesti kokonaiskysyntää lisäävää elvytyspolitiikkaa jo hallituskauden alkuun. Automaattisten vakauttajien lisäksi tarvitsemme myös päätösperäistä elvytystä, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korostaa.

– Elvytyspolitiikan ajoitusta tukee myös matala korkotaso sekä energian halpa hinta. Elvytyksessä tulisikin korostua sen oikea-aikaisuus, väliaikaisuus ja oikea kohdennus.

Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu ja siihen liittyvä syrjäytyminen on sekä lyhyen aikavälin että erityisesti pitkän aikavälin ongelma. Tällä hallituskaudella pitkäaikaistyöttömyydestä on tulossa miljardin lisälasku kestävyysvajeeseen. Tämä kehitys pitää saada katkaistua.

– Kaikki se mitä on mahdollista tehdä pitkäaikaistyöttömyyden kasvun hillitsemiseksi, on syytä tehdä heti. Rakenneuudistusten osana tulisi katsoa työttömyysturvan kehittämistä, mutta uudistusten pitää täyttää oikeudenmukaisuuden kriteerit. Mahdolliset uudistukset tulee tehdä työllistymistä tukien, ei työttömiä syyllistäen.

Palkansaajat ovat omalta osaltaan sopimustoiminnassaan valmiita tukemaan kasvua ja talouspolitiikan suunnanmuutosta.

– Eduskuntavaalien jälkeen olisi mahdollisuus neuvotella kokonaan uusi, pidempiaikainen työmarkkinaratkaisu. Palkkojen ja verotuksen ohella siinä pitäisi huomioida työelämän kehittämiseen liittyvät asiat. Esimerkiksi viime syksynä saavutettu eläkeuudistus vaatii tuekseen panostusta vanhempiin työntekijöihin, Palola painottaa.

– Lisäksi tulisi harkita kasvuhakuisten ja työllistävien pk-yritysten verotuksen keventämistä jos ne jättävät voitot yrityksen kehittämiseen, Palola lisää.

3D-tulostus luo uudenlaista palveluiden markkinaa

Tehokkuus, tieto ja turvallisuus ovat suomalaisen teollisuuden kulmakivet ja siksi myös Kunnossapitoforumin pääteemat. Maaliskuun 25.–26. päivinä Tampereella pidettävä kunnossapitoalan messutapahtuma ja asiantuntijakongressi kokoavat yhteen Suomen teollisuuden kunnossapidon ammattilaiset sekä esittelevät alan uusimman tiedon ja tuotetarjonnan.

“Tehokkuus on välttämätöntä, jotta Suomen teollisuus voi pärjätä muuttuvassa ympäristössä. Tiedon käsittely ja hyödyntäminen ovat mahdollisuuksia uudenlaisen kilpailukyvyn löytämiselle. Turvallisuudesta taas ei yksikään yritys voi tinkiä. Verkostoituminen näiden teemojen ympärillä on todettu hyödylliseksi niin tehtaiden johtoportaalle, asiantuntijoille kuin työntekijätasolle”, kertoo Expomarkin kehityspäällikkö Juha Nyholm KunnossapitoForumista. Tapahtuma pidetään nyt 16. kertaa. Se on kunnossapitoalan merkittävin vuosittainen kotimainen tapahtuma.

Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n kongressi alan messujen yhteydessä vie keskustelun pintaa syvemmälle alan huippuosaajien ja -yritysten puheenvuoroilla. Kongressipuhujina ovat muun muassa Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan projektijohtaja Timo Merikallio, Stora Enso tehtaanjohtaja Juha Mäkimattila, Neste Oilin kunnossapitopäällikkö Vesa Moilanen ja Outotecin kunnossapitojohtaja Jari Ala-Nikkola. Luentoja ja tietoiskuja kuullaan myös messuohjelmassa.

3D-tulostus luo uudenlaista palveluiden markkinaa

3D-tulostus on kunnossapitoalan tulevaisuuden teknologia, joka ylittää perinteisen valmistusteknologian rajat ja tuo uudenlaista kilpailukykyä teollisuuteen. Kunnossapitoforumin 3D-tulostuksen ratkaisuklinikka antaa aiheesta parhaan mahdollisen tiedon. Paikalla on laitetoimittajien ja palveluntarjoajien lisäksi tutkimus- ja kehittäjien edustajia.

“Jos vastauksia kysymyksiin ei löydy 3D-tulostuksen ratkaisuklinikalta, niin niitä ei todennäköisesti ole vielä olemassa”, toteaa Suomen Pikavalmistusyhdistys FIRPA ry:n puheenjohtaja ja Aalto Yliopiston tutkimuspäällikkö Jukka Tuomi. Hän on tutkinut 3D-tulostusta 1980-luvulta lähtien.

Tuomi arvioi 3D-tulostuksen olevan tulevaisuudessa olennainen osa muun muassa laitteiden varaosahuoltoa ja uudistamista. Teknologia tulee mahdollistamaan arvokkaiden varaosavarastojen pienentämisen sekä nopean ja paikallisen varaosavalmistuksen.
“Nyt on kehittymässä kokonaan uudenlainen markkina. 3D-tulostuksen teknologioihin erikoistuneista palveluyrityksistä tulee teollisuusyritysten kumppaneita”, Tuomi arvioi.

3D-ratkaisuklinikalla Aalto Yliopisto tulee käytännössä toteuttamaan muun muassa robottitarraimen täydellisen kopion, joka voitaisiin tulostuksen jälkeen ottaa käyttöön automatisoidussa tuotannossa. Robottitarrain 3D-skannataan, 3D-mallinnetaan ja tulostetaan molempina messupäivinä yleisön edessä.
Laitteiden elinkaari haltuun oikeaa tietoa hyödyntäen

“Ennakoinnin kehittyminen on korostanut kunnossapidon merkitystä teollisuuden tuloksessa. Isossa yrityksessä käyttöseisokki voi tarkoittaa kymmenien, joskus jopa sadan miljoonan euron kuluja”, toteaa Promaint ry:n kongressissa kunnossapitojärjestelmien kehittymisestä puhuva asiantuntijayritys Ramsen konsultti Petri Kata.

Teollisuuden kunnossapito on ottanut edistysaskeleita seurannassa, ennakoinnissa ja ongelmakohtiin reagoimisen nopeudessa. Se on tuonut tehokkuutta, vähentänyt huoltoseisokkeja ja parantanut investointien suunnitelmallisuutta.

“Tietojärjestelmien olisi pitänyt vaikuttaa teollisuuden tehokkuuteen enemmän kuin ne ovat vaikuttaneet. Järjestelmiä hankitaan suurin odotuksin, mutta jalkauttaminen käytäntöön jää usein puolitiehen. Järjestelmän oikea käyttö parantaa laitteiden käyttövarmuutta ja lisää tuotannon kustannustehokkuutta”, Kata sanoo.

Konecranesin tuotekehitysjohtaja Tuomo Härkönen kertoo kongressissa teollisen internetin vaatimuksista ja mahdollisuuksista. Toisella puolen maailmaa havaittu ongelmatilanne Konecranesin teollista internetiä hyödyntävässä laitteessa voidaan parhaassa tapauksessa ratkaista vartissa, kun se muutoin vaatisi asiantuntijan matkustamisen paikan päälle ja mahdollisesti viikkojen tauon koneen käyttöön.

“Olemme Konecranesissa seitsemän vuoden ajan kehittäneet sinnikkäästi asiakkaalle arvoa tuottavia etäpalveluita ja muokanneet tuotteitamme teollisen internetin suuntaan. Se edellyttää uudenlaista infraa ja huolellista analytiikkaa. Jos laitteesta on oikea data käytössä sataprosenttisesti, sen elinkaari pystytään optimoimaan lähes täydellisesti”, Härkönen kertoo.

Messu- ja kongressiohjelma sekä muun muassa asiantuntijablogi löytyvät Kunnossapitoforumin verkkosivuilta.

YTN: Olemassa olevan teollisuuden toimintaedellytykset on turvattava

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtajan Pertti Porokarin mielestä Suomen metsäteollisuuden toistuvat irtisanomiset osoittavat, että kilpailijamaissa kuunnellaan teollisuutta herkemmällä korvalla kuin Suomessa.

– UPM-Kymmene -konsernin rajut työpaikkojen leikkaukset paperiliiketoiminnassaan Suomessa ja Isossa-Britanniassa korostaa teollisuuspolitiikan terävöittämisen merkitystä tulevalla hallituskaudella, hän sanoo.

Porokarin mukaan globaalissa taantumassa teollisista työpaikoista käydään entistä kireämpää kilpailua. Tässä kisassa Suomen keskeiset kilpailijamaat Ruotsi ja Saksa vaikuttavat menestyvän Suomea paremmin.

– Tämä johtuu kyseisten maiden aktiivisesta teollisuuspolitiikasta ja maansa elinkeinoelämän tarpeiden Suomea aktiivisemmasta ymmärtämisestä, Porokari toteaa.
Hänen mielestään uuden teollisuuden syntyä on vauhditettava t&k- ja koulutuspoliittisin panoksin.

– Olemassa olevan teollisuuden toimintaedellytykset on turvattava. Teollisuudelle ei saa kohdentaa uusia lisärasitteita, Porokari vaatii.

– Vientiteollisuuden liitot toivat eilen julki viestinsä Suomen kilpailukyvyn parantamisen välttämättömyydestä. Tulevalla hallituskaudella Suomen hallituksen tulee parantaa toimintaansa teollisuutemme kehittämiseksi ja työpaikkojen säilyttämiseksi Suomessa, hän jatkaa.

ASP-korkotukilainojen ikärajoja ollaan muuttamassa

Toivottavasti ASP-järjestelmän uudistus piristää asuntokauppaa, kun säästösopimuksen tekemisen yläikärajaa ehdotetaan nostettavaksi 30 vuodesta 39 vuoteen. Hallituksen esitys asuntosäästöpalkkiolain muuttamisesta annettiin 23.10 eduskunnalle.

”On hyvä, että yläikärajaa on tarkistettu, vaikka myös alaikärajan alentaminen olisi ollut paikallaan. Esitys ASP-korkotukilainojen enimmäismäärien nostaminen taas vastaa paremmin nykyistä hintatasoa ja helpottaa sopivan asunnon löytymistä erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla”, asuntomarkkinoista vastaava lakimies Elina Kirvelä Finanssialan Keskusliitosta (FK) toteaa

Heinäkuun alussa 2016 voimaan tuleva lainakatto korostaa etukäteissäästämisen merkitystä asunnon hankinnassa. Asunnon ostajille on tulossa 90 prosentin lainakatto suhteessa vakuuksien arvoon. Ensiasunnon ostajille katto on 95 prosenttia.

Elina Kirvelä muistuttaa, että lainakatto iskee erityisesti ensiasunnon ostajiin. ASP-järjestelmä on hyväksi havaittu kannuste etukäteissäästämiselle. Etukäteissäästämisen myötä tarvittavan lainan määrä pienenee ja sitä kautta myös riskit. ”On hyvä, että saamme nyt uudistuksia järjestelmään. FK on vaatinut niitä jo pitkään”, Elina Kirvelä sanoo.

Alaikärajan laskeminen 15 vuoteen olisi perusteltua

Elina Kirvelä pitää harmillisena, ettei hallitus esittänyt joustoa myös alaikärajoihin laskemalla ASP:n alaikärajaa 15 vuoteen. ”Kun säästämisen voisi aloittaa jo hyvissä ajoin, ehtisi säästöjä omaan asuntoon kerryttää aiempaa kauemmin ja pienemmissä erissä. Nuori voi 15 vuotta täytettyään päättää itse ansaitsemistaan varoistaan, joten miksi hän ei voisi halutessaan satsata hyvään säästökohteeseen jo silloin. Toivottavasti asia korjataan lähivuosina myös tältä osin.”

Kirvelä pitää tervetulleena päätöstä nostaa ASP-korkotukilainojen enimmäismääriä. ”Rajoja on tarkistettu viimeksi vuonna 2009, kun oli nopea tarve elvyttää taloutta. Juuri nyt on vastaava oikea hetki korjata rajoja lähemmäksi vallitsevaa hintatasoa. Etenkin pääkaupunkiseudulla ASP-lainalla on viime vuosina saanut yhä vähemmän neliöitä.”

Asuntosäästöpalkkio-järjestelmä (ASP) on kasvattanut suosiotaan 2000-luvulla tehtyjen uudistusten seurauksena. ASP-järjestelmää hyödyntävien ensiasuntojen ostot ovat olleet kasvussa, vaikka muu asuntokauppa takkuilee.

Pääomasijoittajat kasvattivat yritysten arvoa pörssiä tehokkaammin

Eurooppalaisten pääomasijoittajien yritysmyynnit piristyivät vuonna 2013 ja erityisesti listautumisia toteutettiin eniten sitten vuoden 2006. EY:n vuosittainen raportti osoittaa pääomasijoittajien lyövän julkisesti noteeratut yhtiöt yritysten arvon kasvattamisessa.

Taloudellisen tilanteen kohentuminen Euroopassa, luottomarkkinoiden parantuminen ja listautumisille otolliset markkinat tukivat pääomasijoittajien tekemien yritysmyyntien kasvua vuoden 2013 aikana. EY:n vuosittaisen European PE exit study -raportin mukaan viime vuonna yritysmyyntien määrä kasvoi 77:ään edellisen vuoden 61:stä. Raportti käsittelee pääomasijoittajien suurista eurooppalaisista yhtiöistä tekemien yritysmyyntien tuloksia ja omistaja-arvon kasvattamiseen vaikuttavia tekijöitä.

Vuonna 2013 pääomasijoittajien listautumisten kautta toteuttamat yritysmyynnit nousivat korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2006. Listautumiset vastaavat 17 prosenttia kokonaisuudesta ja tutkimuksen mukaan pääomasijoittajien portfolioista löytyy lisäksi edelleen useita listautumiskelpoisia yhtiöitä.

Parantuneet luottomarkkinat tukivat myös pääomasijoittajien välisten yrityskauppojen kasvua, joiden osuus toteutuneista myyneistä oli viime vuonna 55 prosenttia. Osuus kasvoi selvästi edellisen vuoden 38 prosentista ja on korkein sitten vuoden 2007, mikä kertoo ostajien uskovan yritysten kasvupotentiaaliin seuraavassakin liiketoiminnan kehityksen vaiheessa.

– Positiivista kehitystä on myös luotonantajien toteuttamien irtautumisten määrän putoaminen matalimmalle tasolleen sitten vuoden 2008. Yrityksille tehdyt myynnit kuitenkin odottavat vielä vilkastumistaan, sillä viime vuonna ne vähenivät edellisen vuoden 25 kaupasta 16:een, kommentoi partner Mikko Äijälä EY:n yritysjärjestelypalveluista.

Pääomasijoittajat lyövät markkinat tuloksia kasvattamalla

Tutkimuksen mukaan suurin osa myytyjen yritysten arvon kasvusta ja siten sijoituksille saadusta tuotosta on pääomasijoittajien omistuksen ansiota.

– Sekä velkavipu että yleinen osakemarkkinoiden kehitys selittävät vain osan pääomasijoittajien saavuttamista tuotoista. Pääomasijoittajien onnistuminen näkyy juuri siinä, että heidän omistamiensa yritysten tulokset ovat kasvaneet vastaavia listayrityksiä enemmän, Äijälä toteaa.

Tulosten kasvu on tutkimuksen mukaan ollut liikevaihtoa kasvattavien toimenpiteiden, kuten uusien tuotteiden, brändien ja markkinointistrategioiden, sekä toiminnallisen tehokkuuden parantamisen ansiota. Tutkimuksessa mukana olleiden pääomasijoittajien omistamien yritysten käyttökatteet kasvoivat vuosittain keskimäärin yli 8 prosenttia vuosien 2005–2013 aikana.

Listautumiset ja pääomasijoittajien väliset ostot yleistyvät

Eurooppalainen listautumismarkkina heräsi viime vuonna pitkästä horroksesta ja positiivinen kehitys on jatkunut vuonna 2014 pääomasijoittajien toteuttamien listausten tukemana. Euroopan luottomarkkinoiden koheneminen tukee myös pääomasijoittajien välisten kauppojen lisääntymistä, ja pääomasijoittajien menestys lisää niiden houkuttelevuutta luotonantajien näkökulmasta. Tutkimuksen mukaan eurooppalainen pääomasijoittamisen malli on näyttänyt selviävänsä hyvin heikossakin taloudellisessa ympäristössä ja pystyvänsä luomaan arvoa julkisen kaupankäynnin kohteena olevia yrityksiä paremmin.

Tutkimuksesta

EY:n raportti Taking stock: How do private equity investors create value? A study of 2013 European exits käsittelee pääomasijoittajien omistamien suurten eurooppalaisten yhtiöiden myyntien (exitien) tuloksia ja toteuttamistapoja. Raportti perustuu tietoihin vuosina 2005–2013 toteutetuista yritysmyynneistä, joissa yritysten velaton arvo (enterprise value) on ollut ostohetkellä vähintään 150 miljoonaa euroa. Lisätietoja tutkimuksen käytännön toteutuksesta löytyy raportin sivulta 14.

Brändin merkitykstä tutkittiin Ruotsissa ja Suomessa

BrandWorxx Oy toteutti jo viidennen kerran NASDAQ OMX Helsingissä noteerattujen yhtiöiden ISO 10668 -standardin mukaisen brändin rahallisen arvon määrityksen. Ensimmäistä kertaa vertailussa olivat myös ruotsalaiset pörssiyhtiöt. Kärkisijan vei Hennes & Mauritz (18 168 M€). Suomalaisia Top 20 listalle mahtui vain kolme; Nokia (7.sija 4 256M€), KONE (11.sija 2 330M€) sekä Nokian renkaat (20.sija 1 468M€).

Tulokset viiden vuoden ajalta osoittavat kiistatta brändin merkityksen yritysten menestymisessä. Voittajayritykset, joiden brändit ovat vahvistuneet eniten tekevät yli kaksinkertaisesti parempaa tulosta kuin yritykset, jotka eivät ole panostaneet brändiinsä. Huolestuttavaa Suomen kannalta on että Ruotsissa brändiin panostavia menestysyrityksiä on yli viisi kertaa enemmän kuin Suomessa.

”Selvityksemme mukaan yritykset, jotka panostavat asiakaskokemusten ymmärtämiseen ja brändin kehittämiseen, pärjäävät taloudellisesti paremmin. Ne ovat sisäistäneet näiden kahden asian keskinäisen välttämättömyyden. Yrityksillä ei yksinkertaisesti ole varaa olla tietämättä, mitä heidän asiakkaansa ajattelevat ja miten he toimivat. Voittajayritysten tärkein panostuksen kohde on brändi ja kasvu, kun staattiset yritykset keskittyvät liiketoimintaprosessien kehittämiseen ja asiakkuuksien hallintaan, kuten CRM-järjestelmiin. ”Nämäkin ovat sinänsä tärkeitä asioita. Olennaista on kuitenkin kysyä, onko asiakkuuksien johtaminen kiinni yrityksen strategisissa tavoitteissa”, toteaa BrandWorxxin toimitusjohtaja Jari Taipale.

Suomessa kapeampi kärki

”Vaikka ruotsalaisia menestysyrityksiä on huomattavasti enemmän on tärkeää huomioida, että Suomesta löytyy myös paljon yrityksiä, joissa asiat tehdään oikein”. Esimerkkinä Taipale nostaa esille Nokian renkaat, joka tekee hyvää tulosta ja jonka brändin arvo on kasvanut tasaisesti (29% neljässä vuodessa). ”Huolestuttavaa on kuitenkin kärjen kapeus, Ruotsissa on yli 5 kertaa enemmän brändiin panostavia voittajayrityksiä kuin Suomessa. Tämä näkyy kiistatta yritysten tuloskehityksessä ja koko kansantalouden isossa kuvassa.”

”Suomalaisilla yrityksillä on vielä selkeästi parannettavaa brändin rakentamisessa ja sen johtamisessa. Kun Suomessa vain 20 % toimitusjohtajista sanoo vastaavansa yrityksensä brändistä, vastaava luku on Ruotsissa 40%. Ruotsissa brändillä tehdään yksinkertaisesti paremmin tulosta kuin Suomessa. Se kertoo oman tärkeän tarinansa”, Taipale sanoo.

Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että NASDAQ OMX Helsingin mielikuvallisesti vahvin brändi on jälleen Koneella, joka sai vahvuusarvosanakseen 6, asteikolla yhdestä seitsemään. Brändin vahvuuden elementit ovat tekijöitä, joita vahvistamalla yritykset pystyvät kehittämään kokonaisliiketoimintaansa ja kannattavuuttaan. Myös Fiskars, F-Secure ja Orion ovat viime vuoden tapaan menestyneet tällä mittarilla arvioiden hyvin.

Taipale korostaa, että vahvan brändin taustalla tulee olla aito, mitattavissa ja seurattavissa oleva asiakaslähtöisyys. Vielä liian harva yritys Suomessa ohjaa toimintaansa systemaattisesti asiakastietoon ja -kokemukseen perustuen.

Ymmärrä asiakastasi, uskalla uudistua ja ota henkilöstö mukaan

”Tulokset osoittavat kiistatta, että yritykset jotka kykenevät kuuntelemaan asiakkaiden tarpeita ja uudistamaan aidosti toimintaansa tämän mukaisesti menestyvät muita paremmin. Huomionarvoista on että asiakaslähtöisyys ennustaa yleispätevästi taloudellista menestymistä niin Suomessa kuin Ruotsissa, isoissa ja pieneissä yrityksissä sekä kuluttajaliiketoimintaa että BtB-liiketoimintaa tekevissä yrityksissä”, toteaa BrandWorxxin strategisista tutkimuksista vastaava seniorikonsultti Tommi Huuska.

”Asiakaslähtöisyyden ja uudistumiskyvyn lisäksi kaikkein olennaisinta näyttää olevan yrityksen kyky saada koko organisaatio oman strategiansa ja tavoittelemiensa asioiden taakse. Työntekijän tulee ymmärtää mitä yritys tavoittelee, ja mikä on hänen roolinsa tavoitteen saavuttamisessa”

Tutkimus on toteutettu kansainvälisen ISO-standardin 10668 (Standardi brändin rahallisen arvon määrittämisestä) vaatimusten mukaisesti ja se perustuu kattavaan aineistoon:

– 2000 haastattelua Suomessa ja Ruotsissa

– 200 yritysjohtajan haastattelua Suomessa ja Ruotsissa

– Taloudellisten lukujen analysointi OMX Helsinki listatuissa yrityksissä vuosina 2011 – 2014 sekä Tukholman pörssissä 2014

– IPR-analyysi brändien suojausten tilasta

Tutkimus: Start-up-yritysten kasvaessa verkostojen merkitys lisääntyy

Kansainvälistyvien start-up-yritysten kasvaessa verkostojen merkitys lisääntyy, motivaation alenee

Tuore tutkimus osoittaa, että nuorten, nopeasti kansainvälistyvien yritysten (INV) kannattaa panostaa kansainvälistymiskulttuurissaan eri tekijöihin eri kasvuvaiheissa. Arvostetussa Management International Review -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että muun muassa yritysten motivaatio kansainvälistymiseen, innovaatiosuuntautuneisuus, riskinotto sekä markkinasuuntautuneisuus vaikuttivat positiivisesti erityisesti niiden varhaisessa kasvuvaiheessa. Yritysten kasvaessa näiden tekijöiden vaikutus pieneni ja muuttui jopa negatiiviseksi, kun samalla kansainvälisten verkostojen ja oppimisen merkitys kasvun vauhdittajina lisääntyi.

Tutkimuksessa syvennyttiin ensimmäistä kertaa nuorten, nopeasti kansainvälistyvien yritysten kansainvälisen kulttuurin muutokseen yrityksen perustamisesta aina siihen saakka, kun siitä tulee monikansallinen yritys.

– Nopeaa kansainvälistymistä käsittelevässä tutkimuksessa on aiemmin lähes yksinomaan keskitytty yritysten alkuvaiheisiin. Kysymys siitä, mitä näistä globaaleiksi syntyneistä yrityksistä tulee aikuisina, on jäänyt kokonaan tarkastelematta, professori Mika Gabrielsson Itä-Suomen yliopistosta sanoo.

Hänen mukaansa Suomen näkökulmasta on erittäin tärkeätä, että yhä useampi pieni start-up-yritys saadaan luotsattua onnistuneesti kansainvälisille markkinoille ja kasvatettua osasta niistä täysverisiä monikansallisia yrityksiä.

– Tämä on elintärkeää nykyisessä liiketoimintaympäristössä, kun monet aiemmista isoista monikansallisista yrityksistä ovat vaikeuksissa ja joutuvat vähentämään henkilökuntaa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin neljää suomalaista INV-yritystä, joissa tehtiin kaikkiaan 21 haastattelua.

Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella toimivassa kansainvälisen liiketoiminnan ja myynninjohtamisen yksikössä tutkimusta on suunnattu globaaleiksi syntyneiden yritysten koko elinkaaren ymmärtämiseen.

Mika Gabrielssonin, Peter Gabrielssonin ja Pavlos Dimitratoksen tutkimus International Entrepreneutial Culture and Growth of Intervational New Ventures julkaistiin Management International Review -lehdessä elokuussa.

Vaihtoehtoiset yhteistyömallit alueellisesta LNG-terminaalista EU-komission arvioitaviksi

Suomalainen energiayhtiö Gasum Oy sekä virolainen energiayhtiö AS Alexela Energia ovat 18.8.2014 esitelleet EU-komissiolle vaihtoehtoiset yhteistyömallinsa Suomenlahdelle suunnitellusta nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontiterminaaliratkaisusta.

Gasum ja Alexela allekirjoittivat helmikuussa EU-komission pyynnöstä muistion alueellisen LNG-terminaalihankkeen jatkoselvityksistä, joiden tarkoituksena oli selvittää toukokuun loppuun mennessä mahdollisia yhteistyön muotoja. Yhtiöt esittelivät suunnitelmansa kesäkuussa, jotka eivät EU-komission näkökulmasta olleet tukikelpoisia ja siksi osapuolet ovat tämän jälkeen komission pyynnöstä suunnitelleet useita vaihtoehtoisia yhteistyömalleja tuontiterminaalin toteuttamiseksi.

Vaihtoehtoiset yhteistyömallit, joissa olisi toimintoja Suomenlahden molemmin puolin, esiteltiin eilen EU-komissiolle Brysselissä ja yhtiöt jäivät odottamaan EU-komission kannanottoa esitettyihin yhteistyömalleihin.

”Neuvottelut käytiin hyvässä yhteishengessä ja jäämme odottamaan komission kannanottoa esitettyihin malleihin. Koemme tärkeäksi Suomenlahden LNG-infrastruktuurin kehittämisen, jolla pystytään varmistamaan ja monipuolistamaan nesteytetyn maakaasun saatavuutta”, toteavat Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen ja Alexelan toimitusjohtaja Marti Hääl.

Uudet piensijoittajat kiinnostuivat pörssistä

Vaihtoehtoisten kohteiden puute ja usko Ukrainan kriisin väliaikaisuuteen houkuttelevat kiihtyvällä tahdilla uusia osakesijoittajia pörssiin. Innostuksesta kertoo, että kesäkuun 2014 loppuun mennessä piensijoittajiin erikoistuneen Nordnetin asiakasmäärä kasvoi Suomessa 16 prosenttia vuodentakaisesta.

Elokuun 2014 alussa Nordnet teki selvityksen, millaisin yhtiövalinnoin kesä-heinäkuun 2014 turbulenssissa uuden salkun avanneet suomalaisasiakkaat ovat lähteneet vaurastumista tavoittelemaan.

Ostetuimmat eri salkkujen lukumäärällä kesä-heinäkuussa 2014 (sulkeissa keskiomistus per salkku)*

1. Nokia (3051 euroa)
2. Nokian Renkaat (2216 euroa)
3. Talvivaara (304 euroa)
4. Kone (3216 euroa)
5. Nordea (2656 euroa)
6. Cargotec (2138 euroa)
7. Neste Oil (2264 euroa)
8. TeliaSonera (2183 euroa)
9. Fortum (4173 euroa)
10. Amer Sports (2560 euroa)

* salkku avattu kesä-heinäkuun 2014 aikana

Korkeimman Venäjä-riskin Nokian Renkaat buumin harjalla

– Kesällä osakesalkun avanneet uudet piensijoittajat ovat riehaantuneet Helsingin pörssin tuntuvinta Venäjä-riskiä kantavasta Nokian Renkaista, jonka osake on loikannut raketin tavoin toiseksi ostetuimmaksi. Ryntäys on selvä, sillä kaikkien suomalaisasiakkaiden keskuudessa Nokian Renkaiden osake on eri salkkujen lukumäärällä vasta 13:nneksi omistetuin. Venäläisten kuluttajien optimismin hiipumisen lisäksi pakoteriskiä Nokian Renkaiden kohdalla kasvattaa, että yhtiön valmistamat talvirenkaat ovat Venäjän suurin yksittäinen vientiin menevä kuluttajatuote. Yhtiöllä on kannattavan kasvuyhtiön historia, mutta varsinkin viimeaikainen railakas kurssilasku on tehnyt siitä uusien piensijoittajien rikastumisunelmien kohteen, kommentoi Nordnet Suomen osakestrategi Jukka Oksaharju .

Suurin keskiostos Fortumissa, pienin Talvivaarassa

– Venäjän poliittisesti herkällä energiasektorilla miljardiluokan riskeissä kylpevään Fortumiin on panostettu keskimäärin suurimmin panoksin. Strategisesti tärkeä ala tunnetaan Venäjällä oligarkkien temmellyskenttänä, joten pennosilla ei olla Suomessakaan liikkeellä. Sen sijaan Talvivaara-Lotto on jätetty yleensä vetämään niin sanotusti yhdellä rivillä ja ilman Jokereita, jatkaa Oksaharju.

Nokian massahurmio on hiipumassa

– Nokia on edelleen piensijoittajien selvä ykkössuosikki, mutta yhtiön hohto alkaa himmentyä vähitellen. Kaikkien suomalaisasiakkaiden keskuudessa Nokian osakkeita löytyy tänään 44 prosentissa salkuista, siinä missä kesä-heinäkuussa 2014 avatuissa salkuissa osuus on enää 29 prosenttia. Nokian osuus ensisijoituksista jatkanee laskuaan trendinomaisesti, ennakoi Oksaharju

Teknologiateollisuuden liikevaihto väheni

Tilausten kasvu pysähtynyt – tilanne Venäjällä vaikuttaa jo

Teknologiateollisuuden liikevaihto oli tammi-huhtikuussa hieman pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Tilausten kasvu on pysähtynyt. Venäjän tilanne leikkaa jo teknologiateollisuuden vientiä. Suomen talous ei selviä ilman yksityisten investointien merkittävää lisäystä.

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa oli 65,2 miljardia euroa vuonna 2013. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa liikevaihto oli hieman pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Liikevaihto väheni eniten metallien jalostuksessa sekä elektroniikkateollisuudessa. Tietotekniikka-alalla liikevaihto kasvoi 13 prosenttia.

Keväällä raportoitu tilausten kasvu on pysähtynyt kevään ja alkukesän aikana. Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa seitsemän prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna 2013 ja kolme prosenttia pienempi kuin maaliskuun lopussa. Positiivinen kehitys tarjouspyynnöissä on jatkunut, mutta aikaisempaa heikompana.

Teknologiateollisuuden yritysten Suomessa olevan henkilöstön määrän väheneminen jatkui tammi-kesäkuussa, ja kesäkuun lopussa henkilöstöä oli noin 278 000. Määrä on vähentynyt 48 000:lla vuoden 2008 jälkeen.

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan syksyllä suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Ukrainan kriisi, Venäjän taantuma ja talouspakotteet heikentävät teknologiateollisuuden mahdollisuuksia päästä kasvuun.

Teknologiateollisuuden vienti Venäjälle väheni tammi-huhtikuussa 18 prosenttia viimevuotisesta. Terästuotteiden ja värimetallien viennin arvo Venäjälle puolittui viimevuotisesta. Venäjän talouspakotteiden kaikki vaikutukset eivät kuitenkaan ole vielä selvillä. Riskinä on, että kriisi leikkaa teknologiateollisuuden vientiä Venäjälle jatkossa entistä enemmän.

Suomeen ei investoida

Talous ei kasva pitkällä aikavälillä ilman investointeja. Teollisuuden tuotantokapasiteetin määrä Suomessa on vuoden 2008 jälkeen vähentynyt selvästi. Teollisuuden investoinnit ovat nyt 27 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2008, ja tälle vuodelle ennakoidaan nollakasvua. Investointeja jarruttavat maamme korkea kustannustaso, yritysten heikko kannattavuus, yritysverotuksen poukkoilevuus ja verojärjestelmän heikot investointikannusteet.

Jatkuvasti paisuvan julkisen sektorin kokoa olisi pienennettävä, jotta verorasitusta olisi mahdollista vähentää ja valtion velkaantuminen lopettaa.

Lisäksi julkisen talouden kestävyysvajetta supistavasta eläkeratkaisusta on sovittava nopeasti siten, että keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousee vuoteen 2025 mennessä vähintään 62,4 vuoteen. Tulevan syksyn aikana on myös löydettävä keinot, joilla nykyisen työrauhajärjestelmän epäkohdat ja ongelmat voidaan ratkaista.

Kilpailukyky muistettava budjettiriihessä

Teknologiateollisuus muistuttaa Stubbin hallitusta hallitusohjelmassa antamastaan lupauksesta, ettei teollisuudelle tule lisärasitteita. Tämän vuoksi edellisessä kehysriihessä tehty päätös kaivosteollisuuden energiaveron kiristämisestä on peruttava.

Hallituksen on myös edistettävä digitaalisia palveluja ja palvelujen kilpailuttamista julkisen sektorin rakennemuutoksen yhteydessä.

Lupaprosesseja on niin ikään sujuvoitettava, jotta teollisuuden investoinnit saadaan nopeammin eteenpäin. Suomen on elintärkeää investoida korkeaan osaamiseen ja uudistumiseen.

Tonttipula ja tiukentuneet viranomaismääräykset lisäävät asumisen kalleutta

Tonttipula, tiukentuneet viranomaismääräykset ja sekava tukijärjestelmä syynä asumisen kalleuteen

Asumisen ja uusien asuntojen hinta puhuttavat jatkuvasti. Viimeisen 30 vuoden aikana ansiotasoon suhteutetut asumiskustannukset ovat pysyneet samalla tasolla, eikä Suomi poikkea muista eurooppalaisista maista. Yhteiskuntien kehittyessä elämisen perusedellytysten kuten asumisen suhteellisen osuuden pitäisi kuitenkin vähentyä. Näin ei ole Suomessa käynyt.

YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen keskusteli aiheesta keskiviikkona 16.7. Porin SuomiAreenassa. Hänen mielestään kolme keskeisintä syytä asumisen kalleuteen ovat:

1) Pula kaavoitetusta tonttimaasta, mikä johtuu monipolvisesta ja hitaasta kaavoituksesta. Lisäksi kuntakohtainen vaihtelu on suurta ja kunnat pyrkivät hoitamaan talouttaan pitämällä maan hinnan korkealla.

2) Erilaisten rakentamiseen liittyvien viranomaismääräysten ja kuntien ohjauksen tiukentuminen (energiatehokkuus, autopaikat jne.). YIT:n tekemien laskelmien mukaan vuonna 1992 120 000 euroa maksanut asunto maksaa nykyisillä määräyksillä ja maanhinnalla 200 000 euroa. On toki samalla todettava, että osa määräyksistä on myös nostanut asumisen laatua.

3) Monimutkainen ja sekava sosiaalisen asuntotuotannon tukijärjestelmä, jossa asumisen sijasta tuetaan asuntotuotantoa. Järjestelmä ei ole onnistunut synnyttämään kohtuuhintaista tuotantoa erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Mitä pitäisi tehdä? Kostiaisen mukaan yhtä yksinkertaista lääkettä ei ole, mutta hän esittää kolmea korjaavaa toimenpidettä:

1) Siirrytään kaksiportaiseen kaavoitusjärjestelmään, jossa työssäkäyntialueittain valmistellaan yleiskaavat ja kuntatasolla nykyistä väljemmät asemakaavat.

2) Käynnistetään todelliset normitalkoot ja siirrytään yksittäisen kiinteistön energiatehokkuuden kiristämisestä kestävien kaupunkiympäristöjen kehittämiseen, jossa asumista, palveluiden ja työpaikkojen sijoittamista, energiantuotantoa ja joukkoliikennettä tarkastellaan kokonaisuutena pyrkien arjen sujuvuuteen ja vähäpäästöisyyteen.

3) Luodaan asuntoihin 3-4 neljä teknistä ja tunnistettavaa laatuluokkaa, jotka eroavat toisistaan esimerkiksi energiatehokkuuden, äänierityksen, pysäköinnin ja muiden teknisten ominaisuuksien suhteen. Luokat tunnistetaan ostaessa ja myydessä, jolloin huonommat asunnot eivät hyödy kohtuuttomasti hintojen noususta.

ING IM: maailmantalous vauhdittuu yli 3 prosentin kasvuun tänä vuonna

ING Investment Management (ING IM) ennustaa maailmantalouden kasvavan yli 3 prosenttia vuonna 2014. Yhtiö uskoo kasvun olevan kestävämmällä pohjalla kuin kertaakaan finanssikriisin alkamisen jälkeen. Vaikka ensimmäisen neljänneksen luvuissa oli pettymyksiä, kasvu vaikuttaa laajentuvan: yhä useammat alueet rämpivät viimeinkin ylös pohjamudista.

Riskejä kuitenkin on, ja sijoittajille voi koitua vaikeat ajat, jos epävarmuus Yhdysvaltain ja Ison-Britannian rahapolitiikasta taas kasvaa tai Kiinan riskit syvenevät. Kiinassa kiinteistösektorin raju korjausliike on aiheuttanut vakavan riskin talouskasvulle ja lisännyt paineita maan rahoitusjärjestelmälle.

ING IM:n mukaan taloudessa on otettu useita myönteisiä edistysaskelia. Yhdysvaltain velkaantumisen vähentäminen on hyvässä vauhdissa, Euroopan reuna-alueiden maiden kilpailukyky on parantunut huomattavasti ja epätasapaino kehittyvillä markkinoilla on vähentynyt.

”Tilanne näyttää aina vain paremmalta, ja toisella neljänneksellä epävarmuus on vähentynyt. Teollisuuden tilaukset, yritysjärjestelyjen lisääntyminen ja yritysten ja kuluttajien luottamuksen kasvu viittaavat mahdolliseen nousuun. Työllisyystilanne kehittyneissä maissa on noussut korkeimmilleen kriisin jälkeen. Tämän vuoksi olemme toiveikkaita tulevaisuuden suhteen. Sijoituksissamme on ylipaino osakkeissa, kiinteistöissä, luotoissa ja raaka-aineissa”, sanoo ING IM:n multi asset -sijoitusten johtaja Valentijn van Nieuwenhuijzen .

ING IM:n mielestä tärkeimpiä riskejä ovat kehittyvien markkinoiden tartuntavaara, deflaatio Euroopan talous- ja rahaliitossa sekä lähitulevaisuuden palkkapaineet Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Kehittyvillä markkinoilla tarvittavista uudistuksista ei juurikaan näy merkkejä, vaikkakin muutostoiveet ovat saaneet uutta tukea Intian vaalituloksista.

Yhtiön mukaan suurin riski on Kiina. Maan kasvu näyttää vakiintuneen, mutta kiinteistömarkkinoilla tapahtunut korjausliike on ollut vahingollinen. Lisäksi luottosektorin laajentuminen on edelleen huomattavasti nopeampaa kuin nimellisen bruttokansantuotteen kasvu.

ING IM sanoo, että sijoittajat ovat nyt neutraaleja osakkeiden suhteen aiemman ylioptimistisuuden sijaan. Yhtiö uskoo kuitenkin osakkeiden tarjoavan hyviä mahdollisuuksia sijoittajille.

“Osakkeiden perusasiat ovat hyvässä kunnossa. Tuotot ovat nousseet vuodessa 6,3 % ja osingot 8,6 %. Rahapolitiikka maailmalla on edelleen löyhää, ja yritykset ovat taloudeltaan vahvoja. Tästä kertoo se, että yritysjärjestelyjä on tämän vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana tehty 75 % enemmän kuin viime vuoden samalla jaksolla”, sanoo ING IM:n vanhempi osakestrategi Patrick Moonen .

ING IM:n mukaan osakkeiden suhteellisissa arvostuksissa on hyviä mahdollisuuksia ja osingot voivat nousta.

Osakkeissa varainhoitaja pitää Eurooppaa Yhdysvaltoja parempana valintana. ING IM:llä on myös ylipaino japanilaisissa osakkeissa. Kun talouden elpyminen kiihtyy, tuottoa haetaan yhä enemmän syklisten toimialojen sijoituksista.

Euroalueen vienti ja kulutus on elpymässä

Euroalueen vienti ja kulutus elpymässä, mutta deflaatio edelleen riskinä

EY:n euroalueen talousennuste näkee euroalueen toivonpilkahduksina vahvistuvan viennin ja yksityisen kulutuksen hitaan toipumisen. Euron heikentäminen rahapolitiikan avulla torjuisi deflaation uhkaa. Kahden taantumavuoden jälkeen euroalueen talouden odotetaan kasvavan 1,1 prosentin vauhtia, mutta ennusteen mukaan Suomen kasvu jää tasan nollaan vuonna 2014.

EY:n Eurozone Forecast -talousennuste odottaa kahden vuoden taloustuotannon pudotuksen jälkeen euroalueelle 1,1 prosentin kasvua vuonna 2014. Viennin vahvistuminen ja kotimaisen kuluttajakysynnän elpyminen tukee investointien maltillista kasvua.

Inflaatio hidastui toukokuussa 0,5 prosenttiin, ja deflaation uhka pysyy edelleen ilmassa. Laajalle leviävä deflaatio tai erittäin matalan inflaation jakso lisäisi euroalueen ongelmia kasvattamalla velkojen reaaliarvoa ja jarruttamalla kulutus- ja investointipäätöksiä.

Yksi syy matalaan inflaatioon on ollut viime kuukausien vahva euro. Euroopan Keskuspankin toimenpiteiden sekä Yhdysvaltojen rahapolitiikan tiukentumisen myötä euron arvon odotetaan kuitenkin laskevan myöhemmin kuluvan vuoden aikana ja ensi vuonna. Ennusteen mukaan tämä kiihdyttäisi inflaatiota ja helpottaisi investointien ja kuluttajakysynnän elpymistä.

Vuonna 2013 euroalueen vienti kasvoi vain 1,4 prosenttia, mikä on ollut heikoin kasvuvauhti finanssikriisin jälkeen. Vaikka euron vahvistuminen vuoden alusta lähtien enteilee vaikeaa vuotta viennille, EY:n ennuste odottaa viennin kasvavan 3,5 prosenttia tänä vuonna ja nousevan 3,8 prosentin kasvuun ensi vuonna globaalin kysynnän vahvistuessa.

Suomi euroalueen peränpitäjien joukossa

Odotukset eri euromaiden talouskasvulle vaihtelevat edelleen suuresti. Heikoimmat lenkit ovat Kreikka, Italia, Kypros ja Suomi. Sen sijaan Espanjassa ja Portugalissa viime vuosina tehdyt uudistukset nostavat maat tänä vuonna selvään kasvuun.

Suomen talouden kehitys loppuvuonna 2013 oli pettymys, eikä toimintaympäristö ole parantunut tämän vuoden alkupuolella. Bruttokansantuote laski 0,4 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja EY:n ennuste odottaa talouskasvun jäävän vuonna 2014 tasan nollaan prosenttiin. Vuodelle 2015 ennuste odottaa 1,6 prosentin kasvua.

Suomen ennustetta heikentävät sekä sisäiset että ulkoiset tekijät. Kulutuskysynnästä ei saada tukea talouden elpymiseen, sillä heikko palkkakehitys ja kasvava verotaakka rajoittavat kotitalouksien kulutusvoimaa. Luottojen kysyntä on jo vähentynyt huomattavasti. Näin yksityisen kulutuksen kasvu jää nollatasolle tänä vuonna, ja julkisen talouden säästötoimenpiteet pidättelevät julkisen kysynnän kasvua. Viennille ennuste odottaa vain 0,4 prosentin kasvua Ukrainan kriisin hidastaessa Venäjältä tulevaa kysyntää.

– Ukrainan kriisi pudotti Suomen ennusteen aiempaa heikommaksi, ja talouskasvun elpyminen näyttää jäävän ensi vuoteen. Pidemmälle katsottuna keskeisempi kysymys on silti rakennemuutokseen vastaaminen: mistä taloutemme saa tarpeeksi suuria investointeja uusien kasvusektoreiden kehittämiseen ja tuottavuuden parantamiseen keskipitkällä aikavälillä, Suomen EY:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola kommentoi.

Riskit euroalueen elpymiselle

Ukrainan kriisi on riski Suomen lisäksi koko euroalueen kasvulle. Kriisi voi nostaa energian hintaa tai jopa aiheuttaa katkoksia energian saannille, ja heikentää yleistä luottamusta liiketoimintaympäristössä.

Toinen keskeinen riski piilee ennusteen mukaan deflaation torjunnan epäonnistumisessa, mikäli EKP:n neuvosto ei saa tehtyä päätöksiä tarpeeksi vahvoista toimenpiteistä kuten esimerkiksi määrällisestä elvytyksestä.

EY Eurozone Forecast -ennusteesta

EY Eurozone Forecast -ennuste perustuu Euroopan keskuspankin laatimaan malliin euroalueen taloudesta. Ennustetta tehtäessä on noudatettu samaa metodologiaa, jota EKP käyttää laatiessaan oman ennusteensa euroalueen talouskehityksestä. EY:n talousennusteet ovat saatavilla EY Forecasts in Focus -mobiilisovelluksessa sekä internetsivuilta http://www.ey.com/eurozone .

Syksyn alihankintapahtuma luo läpileikkauksen alan tarjonnasta

Tampereella 16.–18.9.2014 järjestettävien kansainvälisten Alihankinta-messujen ohjelma on julkistettu. Kolmen messupäivän aikana on luvassa korkeatasoisia seminaareja, joissa nostetaan laajasti esille teollisuuteen, talouteen, tulevaisuuteen ja alihankintayritysten menestystekijöihin liittyviä aiheita. Alihankinnan teemana on tänä vuonna koneenrakennus, joka näkyy vahvasti ohjelmassa. Koneenrakennus koskettaa myös valtaosaa messujen tuhannesta näytteilleasettajasta.

– Alihankinnassa on esillä koko Suomen teollisuus ja sen kärkiyritykset. Tapahtuma luo läpileikkauksen alihankintateollisuuden tuotteisiin, palveluihin ja ratkaisuihin. Joka vuosi näytteilleasettajamme kehittävät noin 2000 uutta innovaatiota, joten yhtä tuoretta katsausta teollisuuden tarjonnasta ja näkymistä on suorastaan mahdotonta saada muualta. Näyttelytilat äärimmilleen täyttävä tapahtuma myytiin loppuun jo alkuvuodesta. Kuumimpia keskustelunaiheita ovat ilman muuta talousnäkymät, yritysten kilpailukykyä parantavat keinot ja kansainvälistymiseen liittyvät kysymykset. Koneenrakentamisen teema näkyy ohjelmassa, joka on nyt kokonaisuutena entistä monipuolisempi. Markkinoinnin tärkeys nousee myös esille uudella tavalla. Suomalaisilla teollisuusyrityksillä on olemassa hienoa osaamista ja upeita tuotteita, mutta ne pitää osata myös myydä, sanoo tuoteryhmäpäällikkö Jani Maja Tampereen Messut Oy:stä.

Suomen johtavan teollisuuden messutapahtuman avaa Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen. Teemapuhujana toimii Ponsse Oyj:n toimitusjohtaja Juho Nummela. Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry palkitsee avajaisissa vuoden 2014 alihankkijan ja päähankkijan. Avajaiset on tiistaina 16.9. klo 10.

Yritysjohtajat: Tietohallinnon liiketoimintaosaamisessa on kehitettävää

Suomalaiset yritysjohtajat: Tietohallinnon liiketoimintaosaamisessa kehitettävää

Jopa 78 prosenttia liiketoimintajohtajista uskoo tekevänsä teknologiapäätökset paremmin ja nopeammin ilman tietohallintoa.

Teknologiabudjettien hallinta ja päätöksenteko ovat siirtymässä tietohallinnolta yritysten muihin liiketoimintayksiköihin. Toisaalta tietohallinnolta vaaditaan yhä konsultoivampaa roolia ja kykyä ymmärtää yritysten sisäiset sekä kumppanien ja toimittajien toimintaperiaatteet entistä paremmin. Tämä ilmenee liiketoimintaa tukevien teknologiaratkaisujen ja -palvelujen tarjoajan Avanaden toteuttamasta tutkimuksesta, johon haastateltiin 1003:a johtajatason asiantuntijaa 19 maassa.

Globaalisti lähes kahdeksan kymmenestä (79 prosenttia) C-tason johtajasta uskoo osaavansa tehdä parempia ja nopeampia päätöksiä ilman tietohallinnon osallistumista. 37 prosenttia teknologiabudjeteista käytetäänkin globaalisti IT-osaston ulkopuolella. Sama trendi pätee Suomeen ja muihin Pohjoismaihin: budjeteista tietohallinnon ulkopuolelle valuu Pohjoismaissa 31 prosenttia ja Suomessa 28 prosenttia. Samoin liiketoimintajohtajista 72 prosenttia Pohjoismaissa ja 78 prosenttia Suomessa arvostaa omat päätöksentekotaitonsa tietohallintoa korkeammalle.

Muualle karkaavien määrärahojen ja päätöksenteon keskellä tietohallinnolle on kuitenkin muotoutumassa uusi palvelujen välittäjän rooli. Tässä roolissa IT-osastot tarjoavat muille liiketoimintayksiköille konsultointia tietohallinnon parhaista käytännöistä ja teknologian käyttötavoista sekä välittävät yksiköille niiden tarpeita vastaavia IT-palveluita. Globaalisti yli kolmannes, 35 prosenttia, vastanneista johtajista kertoi IT-osastojensa toimivan ensisijaisesti palvelujen välittäjinä. Pohjoismaissa vastaava luku oli huomattavasti korkeampi: keskimäärin lähes puolet, 47 prosenttia, vastanneista luokitteli IT-osastonsa palvelujen välittäjäksi.

Pohjoismaissa IT-osastot uuden ja vanhan ristipaineessa
Avanaden tutkimuksessa mukana olleista yrityksistä 58 prosenttia kertoi aikovansa laajentaa IT-osastonsa roolia palvelujen välittäjänä seuraavien 12 kuukauden aikana. Pohjoismaissa puolestaan kehitys on tasoittumassa: vain reilu kolmannes, 37 prosenttia, yrityksistä aikoo laajentaa IT-osaston roolia. Lisäksi Pohjoismaissa ainoastaan 43 prosenttia vastanneista sanoi IT-osastonsa auttavan nyt enemmän liiketoimintatavoitteiden saavuttamisessa kuin kolme vuotta sitten, kun globaalisti tätä mieltä oli yli kaksi kolmannesta, 68 prosenttia, vastaajista.

”Teknologisen päätäntävallan ja budjettien uusjako on saanut aikaan jännitteitä yritysten tietohallinnon ja muiden liiketoimintayksikköjen välille. Tietohallinnon täytyy etsiä uusia toimintatapoja, omaksua uusia taitoja sekä kehittää vaikutustapoja”, kertoo Petri Ketola, Avanaden maajohtaja Suomessa. ”Tulevaisuuteen suuntautuvat yritykset hyödyntävät IT-henkilöstöä strategisina neuvonantajina. Näissä yrityksissä tietohallinto osallistuu ja vaikuttaa liiketoimintatavoitteiden saavuttamiseen aiempaa enemmän.”

Tietohallinnon uuden roolin ja uusien teknologioiden omaksumista hidastavat myös vanhat tietojärjestelmät, joiden ylläpitoon kuluu globaalisti jopa 36 prosenttia IT-henkilöstön työajasta ja Pohjoismaissakin keskimäärin lähes kolmannes, 29 prosenttia, työajasta. Tietohallintoa turhauttaa myös päätäntävallan puute. Yli kaksi kolmannesta, 68 prosenttia, tutkimukseen osallistuneista IT-päättäjistä koki, että tietohallinto on vastuussa teknologian käytöstä, määrärahoista ja tietoturvasta mutta ei omaa riittävästi valtaa hallita niiden käyttöä tehokkaasti koko organisaatiossa. Pohjoismaissa luku oli lähes sama, 71 prosenttia.

Tietoa tutkimuksesta
Avanaden globaalin tutkimuksen toteutti helmikuun 2014 aikana riippumaton tutkimusyhtiö Wakefield Research (www.wakefieldresearch.com). Tutkimukseen osallistui 1 003 liiketoimintajohtajaa, yksikönpäällikköä ja IT-osaston päätöksentekijää 19 maasta: Alankomaat, Australia, Belgia, Brasilia, Espanja, Etelä-Afrikka, Iso-Britannia, Italia, Kanada, Malesia, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Singapore, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Yhdysvallat.

Lue lisää Avanaden IT Without Boundaries -tutkimuksesta.

Kyselytutkimus: Sääntely ja poliittinen väliintulo pankkisektorin isoimmat riskit

Pankkialan ammattilaiset kokevat sääntelyn alan suurimmaksi riskiksi, ilmenee globaalista pankkisektorin riskejä kartoittavasta kyselytutkimuksesta.

CSFI:n (The Centre for the Study of Financial Innovation) yhteistyössä PwC:n kanssa toteuttama kyselytutkimus Banking Banana Skins ei jättänyt tulkinnanvaraa vastaajien mielipiteestä: pankkisektorin sääntely on nyt viety tasolle, joka saattaa haitata pankkien toipumista ja hidastaa kasvua.

Kartoituksessa tunnistettiin 28 riskitekijää, jotka uhkaavat pankkisektorin toimintaa. Kyselyn tulokset perustuvat yli 650 pankkialan ammattilaisen ja asiantuntijan vastauksiin. Vastaajien joukossa on pankkialan ammattilaisia, pankkialan sääntelyn parissa työskenteleviä tahoja ja pankkialaa läheisesti työkseen seuraavia vaikuttajia 59 maasta.

Sääntelyn lisäksi poliittinen väliintulo aiheuttaa vastaajien mukaan pankeille yhä enemmän kustannuksia ja rajoittaa pankkien toimintaa. Osa vastaajien merkittävimmistä huolista kohdistuu Eurooppaan, jossa kattavaa sääntelyä on ehdotettu ja viety käytäntöön sekä EU- että valtiotasolla. Sääntelyn tavoitteena on parantaa pankkien taloudellista turvallisuutta.

“Vaikka joidenkin vastaajien mielestä pankkialan sääntelyn lisääminen on tarpeen, on sääntelyn aiheuttamien ennakoimattomien kustannuksien todennäköisyyttä ja vaikutuksia tarkasteltava huolellisesti. Liiallinen sääntely voi hidastaa tuottavuutta ja innovaatioita – aikana, jolloin pankkien panosta maailmantalouden toipumiseen tarvittaisiin enemmän kuin koskaan”, PwC Suomen finanssitoimialan asiantuntija Marko Lehto toteaa.

Kartoitus osoittaa kuitenkin myös, että pankkien pahimmat pelot ovat laantuneet ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen ja toimintaympäristö näyttää vihdoin muuttuvan pankeille hiukan suotuisammaksi.

Teknologiaan liittyy yhä enemmän riskejä

Riskilistalla kovassa nousussa on teknologia, joka on noussut sijalta 18 sijalle 4, pitkälti kyberrikollisuuden myötä. Kyseessä on ongelma, joka voi eräänkin vastaajan mukaan ”vain kasvaa” ja joka maksaa pankeille paljon sekä taloudellisesti että maineen menetyksenä. Teknologia huolettaa myös tukitoiminnoissa, sillä niiden teknologia alkaa vanheta eivätkä tukitoimintojen teknologiainvestoinnit ole kovinkaan korkealla pankkien prioriteettilistoilla.

Tutkimuksen mukaan pääoman saatavuus, likviditeetti, luoton laatu ja pankkialan eksoottisemmat tuotteet eivät kuitenkaan enää huoleta vastaajia samalla tavalla kuin ennen.

Vaikka luottamus makrotalousympäristöön on vahvistunut, kysely osoittaa silti, että euroalueen vakaus herättää yhä paljon huolta ja kehittyneet markkinat – eritoten Kiina, jossa pankkiala on kovassa paineessa – ovat myös vastaajien mielestä kasvavia riskitekijöitä pankkisektorille. Moni toivoo ja odottaa keskuspankkien setelirahoitusta virkistämään maailmantaloutta.

Tarkasteltaessa vastauksia alueittain näkyy, että huoli sääntelystä on vahvinta Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Aasiassa ja Tyynenmeren alueella riskeiksi luettiin pikemminkin makrotalousympäristöön liittyvät riskitekijät ja riski korkotason rajuista muutoksista.

”Vaikka kartoituksessa nousi esille myös positiivisia seikkoja, on vastaajien huoli sääntelyn tarpeellisuudesta otettava vakavasti. Olisi aika ironista, jos pankkialan uudet säädökset loppujen lopuksi estäisivät alan toipumisen taantumasta”, Lehto sanoo.

Pankkialan suurimmat riskit 2014
(2012 sijoitus suluissa)

1. Sääntely (6)
2. Poliittinen väliintulo (5)
3. Makrotalousympäristö (1
4. Teknologiariski (18)
5. Tuottavuus (7)
6. Riskin hinnoittelu (11)
7. Luottoriski (2)
8. Omistajaohjaus (9)
9. Rikollisuus (24)
10. Pääoman saatavuus (4)
11. Riskinhallinnan laatu (10)
12. Korkotaso (17)
13. Tukitoiminto (13)
14. Muutosjohtaminen (15)
15. Likviditeetti (3)
16. Myynti- ja liiketoimintamallit (20)
17. Kehittyvät markkinat (22)
18. Johdannaiset (8)
19. Sosiaalinen media (-)
20. Varjopankit (-)
21. Johdon kannustuspalkkiot (14)
22. Valuutta (19)
23. Henkilöstöresurssit (28)
24. Riippuvuus kolmansista osapuolista (29)
25. Sosiaalinen kestävyys (25)
26. Pääomamarkkinat (21)
27. Hyödykemarkkinat (26)
28. Liiketoiminnan jatkuvuus (12)