Jollan Sailfish China -yhteenliittymän projekti siirtyy toteutusvaiheeseen

Sailfish OS -käyttöjärjestelmää kehittävä Jolla julkisti 5.4.2017, että Sailfish China -yhteenliittymän käyttöjärjestelmäprojekti siirtyy toteutusvaiheeseen. Jolla arvioi, että noin kuuden kuukauden kuluessa Kiinalla on oma itsenäinen Sailfish OS -pohjainen mobiilikäyttöjärjestelmä.

Aikaisemmin tänä vuonna Jolla kertoi antaneensa Sailfish China -yhteenliittymälle yksinoikeudellisen lisenssin Sailfish OS -käyttöjärjestelmälle Kiinassa. Lisenssin myös sillä on oikeus kehittää Kiinalle räätälöityä käyttöjärjestelmää Sailfish OS:n pohjalle.

Tavoitteena on kehittää Sailfish OS -pohjaisia ratkaisuja muun muassa tietoturvallisille älypuhelimille, autoteollisuudelle, sekä TV-, IoT- ja älykelloympäristöihin. Sailfish China -yhteenliittymän tavoitteena on sijoittaa 250 miljoonaa dollaria ratkaisujen kehittämiseen Kiinassa.

“Kiinan presidentin Suomen vierailun kunniaksi meillä on ilo kertoa, että Sailfish China -projekti on hyvässä vauhdissa ja se on siirtynyt nyt julkistusta seuraavaan vaiheeseen”, kertoo Antti Saarnio, Jollan hallituksen puheenjohtaja. “Projektisuunnitelman mukaan Kiinalla on oma itsenäinen mobiilikäyttöjärjestelmä käytössään noin puolen vuoden päästä.”

Sailfish OS on ainoa mobiilikäyttöjärjestelmä, jonka eri maat pystyvät lisensoimaan käyttöönsä. Sen juuret ulottuvat Nokian MeeGo-käytttöjärjestelmään, jonka pohjalta Jollan start-up-tiimi on kehittänyt Sailfish OS:n.

“Sailfish China -projekti on loistava esimerkki Suomen ja Kiinan välisestä teknologia-yhteistyöstä ja uskon, että näemme tulevaisuudessa monia muita vastaanlaisia projekteja”, Saarnio jatkaa. “Monet kiinalaiset käyttöjärjestelmäprojektit ovat epäonnistuneet – toimivan käyttöjärjestelmän rakentaminen vaatii vuosia ja uuden rakentaminen kannattaa ehdottomasti tehdä olemassa olevan teknologian pohjalta.”

“Henkilökohtaisesti uskon, että Suomi ja Kiina hyötyvät suuresti teknologioiden jakamisesta. Voisimme yhdessä rakentaa tutkimus- ja tuotekehityskeskuksia tärkeille alueille, kuten mobiiliteknologiaan, clean techiin ja energiateknologiaan.”

Sailfish OS on tällä hetkellä lisensoitu Venäjälle ja Kiinaan. Jolla neuvottelee tällä hetkellä muidenkin maiden kanssa projektien aloittamisesta.

“Odotamme, että vuoteen 2022 mennessä 10-20 maata on seurannut Venäjän ja Kiinan esimerkkiä ja aloittaneet rakentamaan omaa itsenäistä ja turvallista mobiiliekosysteemiä Sailfish OS:n pohjalta”, Saarnio kiteyttää.

Mainokset

Tutkimus: Pelaamisesta on tullut vakavasti otettava harrastus

Muropaketti.comin tutkimus osoittaa, että pelaamisesta on tullut vakavasti otettava harrastus Suomessa. Aiemman käyttäjätutkimuksen mukaan 92 prosenttia sivuston kävijöistä on kiinnostunut peleistä. Tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 49 prosenttia kertoo pelaavansa yli 10 tuntia viikossa ja 81 prosentilla pelaamisharrastus on jatkunut jo yli 10 vuotta.

Pelikulttuuria tutkinut Tampereen yliopiston professori ja pelitutkimusryhmän vetäjä Frans Mäyrä kertoo, että digitaalinen pelaaminen on asettumassa osaksi muita kulttuurisia toimintoja ja harrastusten kirjoa.

– Pelikulttuuri on monimuotoistunut ja laajentunut Suomessa. Vähitellen aletaan hahmottaa, mitä kaikenlaisia sisältöjä sieltä löytyy ja miten siihen voi osallistua eri tavoin. Pelit ovat monimuotoista toimintaa – niiden kautta on mahdollista osallistua toimintaviihteeseen, mutta niiden kautta haetaan myös sosiaalista vuorovaikutusta. Peleistä on tullut kohtaamispaikka, johon mennään tapaamaan kavereita, Mäyrä sanoo.

Pelaajat panostavat aikaa ja rahaa

Peleihin panostetaan sekä ajallisesti että rahallisesti. Nyt toteutetun kyselytutkimuksen mukaan 32 prosenttia vastaajista kertoo kuluttavansa 50–100 euroa rahaa peleihin vuodessa, ja 31 prosenttia kuluttaa 100–200 euroa vuodessa. Jopa 20 prosenttia vastaajista käyttää peleihin yli 200 euroa vuosittain. Myös pelaamisen oheislaitteisiin, kuten näytönohjaimiin ja pelikonsoliin, panostetaan. Vastaajista jopa 72 prosenttia vastasi olevansa valmis panostamaan näytönohjaimeen.

Peleihin käytetään reippaasti aikaa viikoittain. 32 prosenttia vastaajista pelaa 5–10 tuntia viikossa, 26 prosenttia yli 16 tuntia ja 23 prosenttia 11–15 tuntia viikossa.

Tutkimuksessa tutkittiin myös verkon vaikutusta pelihankintoihin. Verkon vaikutus on suuri, sillä jopa 63 prosenttia vastaajista ostaa pelit nykyään verkosta, mutta myös kivijalka sinnittelee edelleen. Kyselyyn vastanneista 33 prosenttia hankkii pelinsä edelleen joko pelikaupasta, tavaratalosta tai tietokonekaupasta.

Muropaketin vastaajat ovat keskimääräistä väestöä aktiivisempia peliharrastajia.

Elektroninen urheilu kasvattaa suosiotaan

Tutkimuksen mukaan elektroninen urheilu eli eSports on Suomessakin matkalla kohti tunnistettavaa urheilua. Esimerkiksi Twitch-sivustoa käyttää jopa 64 prosenttia tutkimukseen vastanneista – Twitchiä käytetään etenkin muiden pelaajien videolähetysten katsomiseen. Kansainväliset eSports-sivustot ovat tutkimuksen mukaan kuitenkin vielä toistaiseksi vähemmän käytössä.

– Pelikulttuuri hakee paikkaansa myös mediassa. Turnajaistapahtumia televisioidaan ja lehdissä alkaa näkyä juttuja, jotka kommentoivat pelialaa, Mäyrä toteaa.

Mäyrän mukaan suomalaisen pelaamiskulttuurin ominaispiirre on se, että pienestä maasta löytyy erittäin paljon kokemusta ja onnistumisia.

– Suomessa osataan taiteellisesti ja teknisesti monia asioita hyvin. Myös kaupallisista läpimurroista on vahvoja näyttöjä. Suomessa on lähdetty rohkeasti kokeilemaan erilaisia pelisisältöjä, ja Suomessa kehitetyt pelit ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia ja persoonallisia.

Sähköinen rakennuslupa-asiointi on kasvussa

Rakentamiseen liittyvä sähköinen lupa-asiointi kasvaa kovaa vauhtia Suomessa. Jo yli 80 kuntaa on avannut verkossa Lupapiste-palvelun käyttöön rakennusluvan hakijoille ja useat kymmenet kunnat ovat avaamassa palvelun käyttöön luvanhakijoille vuoden 2016 aikana. Kaikkiaan sähköisessä hakemuspalvelussa on mukana yli 140 kuntaa ja käyttäjiä palvelulla on yli 42 000.

Suurista kaupungeista pitkällä ovat esimerkiksi Vantaa ja Tampere. Tampereella enää alle kymmenen prosenttia lupahakemuksista tulee paperisina. Kaupungin tavoitteena on, että sähköisen arkistoinnin myötä paperiliikenne loppuu kokonaan vuonna 2017. Tämä nopeuttaa jatkossa tiedonhakua sekä säästää merkittävästi kustannuksia sekä asiakkaalta että kunnalta, kun piirustusten tulostus jää täysin pois.

”Kyseessä on suurin muutos tietokoneen käyttöönoton jälkeen”, kuvailee Tampereen lupa-arkkitehti Esa Perttunen sähköisen asioinnin merkitystä.

Lupapisteessä voidaan hakea rakennetun ympäristön lupia sekä hoitaa luvanhakuun liittyvä viranomaisasiointi sähköisesti – ajasta ja paikasta riippumatta. Lupapisteen tuottaa digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijayritys Solita Oy ja palvelu on kehitetty yhteistyössä ympäristöministeriön sekä käyttäjäkuntien kanssa.

Kansanedustajat näkevät kasvun mahdollisuuden kyberturvallisuusalalla

Kansanedustajien mukaan kyberturvallisuus on maallemme merkittävä liiketoimintamahdollisuus. Globaaliin edelläkävijyyteen Suomella on vielä matkaa.

Kyberturvallisuus on erottamaton osa tämän päivän suomalaista yhteiskuntaa, kansalaisten arkea ja liiketoimintaa. Koska kyberturvallisuuden käsite on itsessään edelleen epäselvä, Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden asiantuntijat selvittivät ensi kertaa, mitä kansanedustajat ajattelevat aiheesta.

Kyselyssä painottuivat Suomen kyberturvallisuusstrategiassa esitetyt kymmenen strategista linjausta. Suomen kyberturvallisuusstrategian visio ”vuonna 2016 Suomi on maailmanlaajuinen edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriötilanteiden hallinnassa” on vaativa myös kansanedustajien mielestä. Vastausten perusteella kansanedustajat eivät koe Suomen saavuttaneen kyberturvallisuuden maailmanlaajuista edelläkävijyyttä.

– Kyberturvallisuusstrategian ilmestymisen jälkeen vuonna 2013 Suomessa on tehty hyviä ja tarpeellisia toimenpiteitä kyberturvallisuuden kehittämiseksi. Yleistä varautumista kyberuhkia vastaan on parannettu eri sektoreilla, ja Suomeen on muun muassa perustettu Kyberturvallisuuskeskus, Poliisille oma kyberrikostorjuntakeskus ja alan yritykset ovat perustaneet oman yhteistyöverkostonsa. Tulevaisuudessa resurssit ja toimenpiteet tulee suhteuttaa asetettuun visioon ja tavoitteisiin, Aalto-yliopiston professori Jarno Limnéll toteaa.

Kansanedustajat näkevät kyberturvallisuusalan merkittävänä liiketoiminnallisena mahdollisuutena suomalaisille yrityksille. Alan globaalin markkinoiden arvioidaankin olevan lähivuosina voimakkaassa kasvussa.

– Suomella on hyödynnettävissä vahva kansainvälinen luottamuspääoma, sillä luottamus on turvallisuusalalla ehdottomasti avainroolissa. Luottamus vaikuttaa siihen, mitä palveluita ja ratkaisuja tulevaisuudessa tullaan käyttämään, Limnéll jatkaa.
Kansalaisten tietoisuuden tasossa parannettavaa

Kyselyn mukaan arvio yleisestä kyberturvallisuuden tietoisuuden tasosta suomalaisessa yhteiskunnassa on suhteellisen heikko. Kansanedustajien mukaan yleisessä tietoisuudessa on vielä paljon parannettavaa, ja sen lisäämisen tuleekin olla yksi suomalaisen yhteiskunnan kyberturvallisuuden painopistealueita lähivuosina.

– Digitaalisen turvallisuuden kehittämisessä on kyse hitaasti muuttuvasta kulttuurista ja sen luomisesta, jotta turvallisuus tulee osaksi välttämätöntä kansalaistaitoamme, Limnéll muistuttaa.

Mobiilia virtuaalitodellisuutta kokeillaan simulaattorilla

DNA:n helmikuun 2016 myydyimpien puhelinten listaa hallitsevat Samsung ja Huawei, joilta kummaltakin mahtui kärkikymmenikköön neljä puhelinmallia. Apple ja Microsoft ovat molemmat listalla yhdellä puhelimella. Yhtä vaille kaikki Top 10 -listan laitteet ovat 4G-puhelimia.

Samsung Galaxy J5 ja Huawei Honor 7 pitivät sijoituksensa helmikuun myydyimpien puhelinten listan kärjessä, ja Apple iPhone 6s nousi takaisin kolmannelle sijalle. Jo tuttuun tapaan helmikuun ’kymmenen kärjessä’ -listan puhelimista yhdeksän hyödyntää nopeita 4G-verkkoja.

Barcelonan Mobile World Congress 2016 -tapahtumassa julkistettiin juuri yksi kevään kuumimmista matkapuhelinuutuuksista, Samsung Galaxy S7. Puhelimen ennakkomyynti käynnistyi DNA:lla jo, ja varsinainen myynti alkaa 11. maaliskuuta.

”Mobiili virtuaalitodellisuus on viimeistään nyt lähdössä todelliseen kasvuun, kun kaikki Galaxy S7 -puhelimen ennakkotilaajat saavat Samsung Gear VR -virtuaalilasit mukaan ja Samsungilta tulee myyntiin myös kuluttajakäyttöön tarkoitettu 360 asteen action-kamera. Uuden puhelimen ennakkomyynti on alkanut erittäin vilkkaana”, kertoo DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko.

Virtuaalitodellisuutta pääsee kokeilemaan maksutta DNA:n Alppisimulaattorissa, jossa voi laskea sekä Super-G:tä eli supersuurpujottelua että freestyle-laji skicrossia hyppyineen. Simulaattorin 360°:n videomateriaali on kuvattu Hintertuxin jäätiköllä Itävallassa. Demolaskijana toimi alppimaajoukkueen freestyle-laskija Niki Lehikoinen. Samsung Gear VR -virtuaalilaseilla ja äänillä luodaan paikan ja liikkeen tunne, ja tärinämatto ja tuulikone tekevät laskusta fyysisesti todellisemman. DNA Alppisimulaattorin kauppakeskuskiertue saapuu maaliskuussa Kouvolaan (3.-5.3.), Raisioon (10.-12.3.), Kuopioon (17.-19.3.) ja Ouluun (22.-24.3.).

DNA:n myydyimmät puhelimet helmikuussa 2016

1. Samsung Galaxy J5 *)
2. Huawei Honor 7 *)
3. Apple iPhone 6s *)
4. Huawei Y360
5. Samsung Galaxy S5 Neo *)
6. Huawei P8 Lite *)
7. Huawei Y5 *)
8. Microsoft Lumia 550 *)
9. Samsung Galaxy S6 Edge *)
10. Samsung Galaxy A3 (2016) *)

*) 4G-puhelin

DNA julkaisee myydyimmät-seurannan kuukausittain. Tiedot perustuvat DNA:n eri myyntikanavissa kerättyihin myyntilukuihin

ABC testaa ensimmäisenä Suomessa mobiilitankkausta

S-Pankki helppouttaa tankkaamisen tuomalla mobiilitankkauksen ensimmäisenä Suomeen ABC-asemille. Pumpulla ei enää tarvitse kaivella sormet jäässä maksukorttia, kun tankkauksen voi maksaa oman auton lämmössä. Mobiilitankkaamiseen tarvitaan vain älypuhelin, jonka S-mobiili-sovellukseen on rekisteröity S-Etukortti Visan tiedot.

Auton tankkaaminen helpottuu, kun kansainvälisesti palkittu S-mobiili-sovellus saa uuden ominaisuuden. S-mobiililla voi nyt myös tankata ABC:lla. Sovellus tunnistaa auton sijainnin ABC-asemalla, jolloin tankkaajan tarvitsee vain valita sovelluksesta mittari ja tankata. Maksaminen hoituu automaattisesti maksukortilta. Tankkaus vaatii yhteensä vain kolme painallusta älypuhelimella.

Sovellus on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Toista ostamisen, maksamisen ja pankkiasioinnin vastaavalla tavalla yhdistävää sovellusta ei maailmasta löydy.

– ABC-mobiilitankkaus poistaa tankkaamisesta yhden vaiheen, kun automaatilla ei tarvitse enää käyttää maksukorttia. Me S-Pankissa haluamme helppouttaa suomalaisten arkea tällaisilla konkreettisilla asioilla. Mobiilitankkaus on osa tulevaisuudenvisiotamme helpommasta arjesta, jonka S-ryhmän uniikki toimintamalli mahdollistaa, sanoo S-Pankin toimitusjohtaja Pekka Ylihurula.

Mobiilitankkausta pääsee aluksi käyttämään viidellä HOK-Elannon ABC-asemalla pääkaupunkiseudulla: ABC Deli Konalassa, ABC Deli Mechelininkadulla, ABC Automaatti Kannelmäessä, ABC Automaatti Otaniemessä sekä ABC Deli Pohjois-Tapiolassa. Muille ABC-asemille mobiilitankkausmahdollisuus laajenee vähitellen.

– ABC-mobiilitankkaus on ensimmäinen vaihe matkallamme, jossa digitalisaatiota hyödyntämällä teemme asiakkaidemme asioinnista entistä miellyttävämpää. Jo nyt voimme ylpeinä sanoa, että tankkaaminen ABC:llä on S-mobiilin ansiosta maailman helpointa, toteaa ABC-ketjun kehitysjohtaja Antti Erikivi.

S-mobiili-sovellus löytyy jo valmiiksi yli 600 000 suomalaisesta kännykästä ja tabletista. ABC-mobiilitankkauksen sisältävä päivitys S-mobiiliin julkaistaan App Storessa tämän viikon aikana ja on sen jälkeen ladattavissa iPhone-laitteille. Android- ja Windows-puhelimiin mobiilitankkaus tulee vielä ennen kesää. Päivityksessä S-mobiili saa uuden ABC-välilehden, jolta tankkaustoiminto löytyy. Mobiilitankkauksen voivat ottaa käyttöön kaikki S-Etukortti Visan käyttäjät. Maksukortti on kaikille S-ryhmän asiakasomistajille ilmainen.

Tiedonhallinnasta tulee liiketoiminnan tulevaisuuden kilpailuvaltti

Kaikissa organisaatioissa kerätään tietoa tuotteista, asiakkaista, markkinoista sekä liiketoiminnan eri osioista ja prosesseista. Menestyvissä organisaatioissa tietoa osataan käyttää oikein, se on saatavilla käyttökelpoisessa muodossa ja sen yhteys liiketoimintaan ymmärretään laajasti. Tulevaisuudessa tiedonhallinnan ratkaisut ja valjastaminen liiketoiminnan kehittämiseen ovat yhä kriittisempiä kilpailuvaltteja kaikilla toimialoilla.

Edistyksellisiä tiedonhallintaratkaisuja tarjoava M-Files isännöi keskiviikkona Helsingissä yhtä Euroopan suurimmista tiedonhallinnan tapahtumista. Seminaariin osallistui noin 500 liiketoiminnan päättäjää ja vaikuttajaa. Seminaariesiintyjien anti liiketoiminnan näkökulmasta oli laaja.

IT-ratkaisut eivät vastaa liiketoiminnan vaatimuksia

Digitalisaatio avaa mahdollisuuksia jo käynnissä olevaan työelämän murrokseen ja totuttujen työtapojen muutokseen. Työ ei ole enää sidoksissa aikaan, paikkaan tai työvälineeseen. Ihmiset ovat tottuneet käyttämään mobiililaitteita ja haluavat hyödyntää niitä ketterästi myös työssään. Tätä kehitystä vauhdittaa pilvipalveluiden nopea yleistyminen. Gartnerin arvion mukaan jopa puolet liiketoimintatiedosta tallennetaan pilveen vuonna 2018.

”Monessa yrityksessä tunnustetaan avoimesti, etteivät käytössä olevat IT-ratkaisut vastaa nykypäivän liiketoiminnan ja markkinoiden vaatimuksia. Tieto on ja pysyy, mutta tiedon jakamisen, hallinnan ja hyödyntämisen välineet muuttuvat”, kiteytti Gartnerin tutkimusjohtaja Hanns Köhler-Krüner seminaarissa.

Digitalisaatio ja sen myötä tiedonhallinta on nykypäivänä yrityksissä vahvasti läsnä, mutta sitä ei osata kunnolla hyödyntää liiketoiminnassa. Suunnitelmallinen, pitkän tähtäimen kehitys voi kuitenkin tarjota yritykselle todellisen kilpailuvaltin silloin, kun koko henkilöstö on siihen sitoutunut ja tiedonhallinta muodostaa koko yrityksen liiketoiminnan läpi leikkaavan kokonaisuuden.

Päätöksiä oikea-aikaisen tiedon pohjalta

Myös Aalto-yliopiston tutkimusjohtaja Mika Helenius painotti M-Filesin seminaarissa tiedonhallinnan merkitystä yritysmaailmassa. ”Nykypäivänä maailma pyörii nollien ja ykkösten ympärillä. Meidän on pysyttävä mukana informaatiopolulla taataksemme kilpailukykymme. Koko informaatiopalvelutalouden kasvu perustuu ohjelmistojen avulla rakennettuihin järjestelmiin”, Helenius totesi.

”Tieto on bisneksen ydin – kaikki yrityksen päätökset tehdään saatavilla olevan informaation pohjalta. Siksi on tärkeää, että olemassa oleva tieto on aina ajan tasalla ja järjestelmät toimivat moitteetta. Tiedonhallinnan ongelmat paitsi heikentävät työn tehokkuutta, voivat johtaa myös vääriin toimenpiteisiin ja aiheuttaa menetettyjä bisnesmahdollisuuksia”, seminaarissa esiintynyt Caverionin tietohallintojohtaja Olle Jonsson muistutti. Caverion hyödyntää M-Filesia tiedonhallintansa kehittämisessä.

Tiedonhallinta on koko yrityksen yhteinen asia, ja se vaatii koko henkilöstön sitoutumista.

”Ei riitä, että järjestelmä on valmis ja testattu, jos henkilöstö ei ole. Ilman henkilöstön sitoutumista tiedonhallintajärjestelmästä ei vain saada irti kaikkea sen tarjoamaa hyötyä”, kiteytti SSAB:n Enterprise Architect Sami Haapanen, joka esitteli seminaarissa, kuinka M-Files on mahdollistanut standardien mukaisen tehokkaan digitalisoidun materiaalisertifikaattien prosessin SSAB:llä.

Mobiililaajakaistan käytössä Suomi sijoittuu Pohjoismaiden kärkeen

Mobiililaajakaistan käytössä Suomi sijoittuu kirkkaasti muiden Pohjoismaiden sekä Baltian maiden edelle. Tiedot ilmenevät Telecommunication Markets in the Nordic and Baltic Countries -tilastojulkaisusta, jossa on vertailtu puhelin-, laajakaista- ja tv-palvelujen kehitystä lähialueellamme.

Myös Viestintäviraston teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan mobiili-internet yleistyy, ja se riittää yhä useammille suomalaisille ainoaksi yhteydeksi. Vaikka nopeiden kiinteiden laajakaistaliittymien vertailussa Suomen sijoitus ei ole kansainvälisesti yhtä korkealla, suomalaisten tyytyväisyys internetyhteyksien nopeuksiin on kehittynyt myönteisesti.

Matkapuhelinten käytössä perinteiset tekstiviestit ovat edelleen suosituimpia, mutta alle 25-vuotiailla pikaviestimet, kuten WhatsApp, ovat jo ohittaneet tekstiviestit suosiossa. Tv:n ja videosisältöjen katselu siirtyy myös nettiin – joka neljäs suomalainen katsoo tilausvideopalveluita, kuten Netflix ja HBO, ja yli 60 % on löytänyt suomalaisten tv-yhtiöiden netti-tv-palvelut.
Suomessa eniten mobiili-internetyhteyksiä Pohjoismaiden ja Baltian vertailussa

Suomi johti jo viime vuoden lopulla useissa mobiilipalveluissa kehitystä verrattuna muihin Pohjoismaihin ja Baltiaan. Muissa maissa on vielä runsaasti myös lankapuhelinliittymiä.

Suomessa oli vuonna 2014 muun muassa

– selvästi eniten pelkästään tiedonsiirtoon käytettyjä liittymiä
– selvästi eniten mobiilitiedonsiirtoa (noin 5 gigatavua / kk / asukas)
– eniten matkapuhelinliittymiä (1,7 liittymää asukasta kohden)
– suhteellisesti eniten (lähes 95 %) matkapuhelimella soitettuja minuutteja kaikista puheluminuuteista
– vähiten lankapuhelinliittymiä (yhdellä kymmenestä) ja kiinteästä verkosta puhuttuja minuutteja

Vertailun valossa mobiililaajakaista valtaa alaa Suomessa, kun taas muualla Pohjoismaissa ja Baltiassa kiinteä laajakaista on vielä yleisempi. Huippunopea kiinteä valokuitulaajakaista (100 Mbit/s tai nopeampi) on yleistynyt Ruotsissa (13 sataa asukasta kohti), kun taas Suomessa se on vielä harvinainen (7 sataa asukasta kohti).
Tekstiviestejä lähettää edelleen yli 80 % suomalaisista – alle 25-vuotiaiden keskuudessa pikaviestimet suositumpia

Viestintävirasto kuluttajatutkimuksessa selvitettiin myös, mitä palveluita suomalaiset käyttävät matkapuhelimella säännöllisesti. Tutkimustuloksista selviää, kuinka suuri osa suomalaisista käyttää esimerkiksi sähköpostia, sosiaalista mediaa ja internetradiota matkapuhelimella. Kyselyssä kartoitettiin myös tekstiviestien ja pikaviestimien käytön yleisyyttä.

– Tekstiviestit pitivät pintansa suosituimpana matkapuhelinpalveluna – tekstiviestejä lähettää yhä yli 80 % suomalaisista
– Tekstiviestejä lähetetään kuitenkin vähemmän kuin monissa muissa maissa, noin 50 kpl/kk/asukas, esimerkiksi Tanskassa vastaava luku on 128 viestiä asukasta kohti
– Pikaviestimet, kuten WhatsApp, kasvattavat suosiotaan kaikissa ikäryhmissä
– Videoiden katselu, pikaviestimet ja sosiaalisen median käyttö matkapuhelimella ovat kasvussa

Suomalaisten tv-yhtiöiden nettipalvelut suositumpia kuin Netflix tai HBO

Tänä vuonna kuluttajatutkimus sisälsi lisäksi erillisen osion audiovisuaalisten palveluiden käytöstä. Tutkimus antaa uutta tietoa esimerkiksi nettitelevision katselutottumuksista eri ikäryhmissä. Tutkimuksesta selviää, kuinka paljon eri-ikäiset suomalaiset katsovat ohjelmia tv-yhtiöiden nettipalveluista tai esimerkiksi videoita Youtubesta.

– Suomalaisten tv-yhtiöiden omia netti-tv-palveluita, kuten Yle Areenaa, MTV Katsomoa tai Nelosen Ruutua käyttää noin 60 % suomalaisista
– Youtubea katsoo runsaat puolet suomalaisista
– Tallenteita digiboksista tai tv:n kovalevyltä katsoo noin 40 %
– Tilausvideopalveluita, kuten Netflix, HBO, Filmnet, Viaplay, katsoo 25 %
– IPTV-palveluita 15 %

Viestintäviraston kuluttajatutkimus sisältää monipuolisesta tietoa suomalaisten käytössä olevista viestintäpalveluista, kuten kiinteistä ja mobiileista internetyhteyksistä sekä matkapuhelin- ja lankapuhelinliittymistä. Kaikki tiedot ovat tarkasteltavissa myös ikäryhmittäin. Samalla kartoitettiin käyttäjien tyytyväisyyttä muun muassa liittymien nopeuksiin ja saatavuuteen. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluina maalis- ja huhtikuun aikana, ja otos edustaa 15–79-vuotiaita suomalaisia. Kyselyyn vastasi 3000 henkilöä.

Suomen ensimmäiset peligrafiikan tutkinnon suorittaneet valmistuivat AEL:stä

Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon peligrafiikan osaamisalan ensimmäiset tutkinnonsuorittajat valmistuivat AEL:stä. Tutkinto on uusi toisen asteen ammattitutkinto ja se perustuu Opetushallituksen 1.1.2013 voimaan tulleisiin tutkintoperusteisiin. AEL:n Peligrafiikan ensimmäisestä tutkintoryhmästä valmistui 14 tutkinnon suorittanutta ”peligraafikkoa”.

– Kasvavalla pelialalla tarvitaan mm. ohjelmoijien lisäksi grafiikan osaajia, joilta edellytetään pelihahmojen ja erilaisten efektien ja taustojen suunnittelua. Peligrafiikan osaamisalalta valmistuneet soveltuvat pelialalle juuri näitä graafisen suunnittelun taitoja vaativiin tehtäviin, kuten esimerkiksi 3D-mallintajiksi, konseptikuvittajiksi (3D, 2D), environment artisteiksi ja teksturointiin, kertoo AEL:ssä peligrafiikkaa kouluttava Miikka Lyytikäinen.

– Tutkinto koostuu pakollisista ja valinnaisista osista ja se sisältää peligrafiikan keskeiset osaamiset; peligrafiikan tuotantoympäristössä ja -prosessissa toimiminen, 2D-grafiikan toteuttaminen, 3D-grafiikan toteuttaminen, käyttöliittymägrafiikan toteuttaminen ja peliautomaation toteuttaminen, kertoo koulutusasiantuntija Leena Niiva AELstä.

– Aktiivinen ote opiskelussa ja verkostoituminen auttavat menestymään opinnoissa. Opintojen alussa opiskelijat jaetaan pelitiimeihin. Pelitiimit tekevät pelejä projektityöskentelynä. Kouluttajat ohjaavat pelien tekoa verkossa sekä lähipäivillä. Opinnoissa hyödynnetään myös sosiaalista mediaa. Opiskelun aikana perehdytään pelialan toimintaympäristöön ja verkostoidutaan alan toimijoihin erilaisissa tilaisuuksissa, Leena Niiva jatkaa.

Ensimmäisten ”peligraafikkojen” valmistujaisia vietettiin AEL:ssä 8.4.2015 (kuva). Tunnelma on iloinen, kouluttajat ja ryhmä ovat tulleet tutuiksi tiiviin opiskelun aikana ja yhdessä tekeminen pelitiimeissä on yhdistänyt ryhmää. Vastaukset kysymyksiin tutkinnosta ja oppimiskokemuksesta tulevatkin kuin yhdestä suusta: ”Vaativa tutkinto”. ”Tasokas koulutus”. ”Hyvä kokonaispaketti”. ”Tiivistahtinen”. ”Opittiin paljon”. ”Koodaus ja visuaalisuus hyvässä tasapainossa”. ”Etätöissä viestintä toimi hyvin facebookin kautta”. Kiinnostavinta koulutuksessa oli: ”3D-peligrafiikka”, ”Tiimityöskentely”. Valmistuneita yhdistää myös palava into löytää työ pelialalta, ja päästä hyödyntämään opittua.

AEL:n Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon peligrafiikan osaamisalalle hakeutuneista noin 1/3 pääsee opiskelemaan, vaikka hakeutuminen on jaksotettu 2 – 3 aloitusryhmään vuosittain. Hakijat valitaan osoitetun osaamisen ja haastattelujen perusteella. Seuraava hakeutuminen AEL:ssä on syksyllä 2015 alkavaan tutkintoryhmään. Parhaillaan opiskelee yksi ja loppukeväästä käynnistyy toinen 16 opiskelijan ryhmä.

Peliala on kasvava ala. Pelialan kattojärjestö Neogames on arvioinut Suomen pelitoimialan ydintoimintojen (pelinkehitys ja pelipalvelut) liikevaihdon olleen vuonna 2014 noin 1800 miljoonaa euroa. Kiinnostava kysymys alan tulevaisuusnäkymiä arvioitaessa on, nostaako pelillisyys päätään tulevaisuudessa myös soveltavilla aloilla ns. ”hyötypelien” muodossa.

Lähes kuusi kymmenestä haluaisi tukeutua yhä vahvemmin kotimaiseen pilvi-kumppaniin

Tuoreen kyselyn mukaan lähes 90 prosenttia yritysten IT-päälliköistä pitää tärkeänä, että globaalien pilvipalveluiden ostaminen olisi IT-yksikön kontrollissa. Oman organisaation pilviosaamisessa näkee puutteita 57 prosenttia, ja yli puolet ostaisi globaaleja pilvipalveluita mieluiten kotimaisen kumppanin tuella.

Pilvipalveluiden hankinta 2015 -kysely toteutettiin maalis-huhtikuussa 2015, ja siihen vastasi 74 IT-päällikköä yli 50 henkilöä työllistävistä suomalaisyrityksistä.

”Selvitimme IT-päälliköiden kokemuksia ja näkemyksiä pilvipalveluiden ostamisesta. Lähes kuusi kymmenestä haluaisi tukeutua yhä vahvemmin kotimaiseen pilvi-kumppaniin ostaessaan globaaleja pilvipalveluita. IT-yksiköissä ei ole riittävästi asiantuntemusta pilvestä ostamiseen, ja monet ovat tehneet vääriä valintoja. Yli puolet tekee ostopäätöksen verkosta saatavan tiedon pohjalta”, kertoo Pilven perustaja Lassi Virtanen. ”Parhaana hankintatapana pidetään pilvipalveluiden ostamista kotimaisen kumppanin tukemana, säilyttäen kuitenkin Itsepalvelu ja oma kontrolli.”

61 prosenttia IT-päälliköistä kokee henkilökohtaisen palvelun puuttumisen haasteena. Pilvipalveluiden hinnoittelun toteaa monimutkaiseksi 63,5 prosenttia vastaajista, ja melkein kolmannes on kokenut näin usein tai jatkuvasti. Joka viides on tunnistanut IT-yksikön tarpeen toimia pilvipalveluiden jakelijana (internal broker) omassa organisaatiossa.

”Tietohallinnossa ei ole vielä tunnistettu laajasti tarvetta toimia pilvipalveluiden sisäisenä jakelijana, eli brokerina, vaikka IT:n ohi ostamista pidetään haittana. Tulokset tukevat näkemystä, ettei yritysten tarpeisiin parhaiten soveltuvien pilvipalveluiden valinta ole helppoa. Pilvipalveluita on tarjolla valtavasti, ja eri palveluiden vertailu edellyttää ammattitaitoa. Omaan pilviosaamiseen liittyvät puutteet on tunnistettu yrityksissä”, sanoo Virtanen.

Noin 70 prosentilla vastaajista ei ollut organisaatiossa varsinaista pilvistrategiaa.

”Yli 50 henkilön yrityksissä lähes kuusi kymmenestä hyödyntää useampaa julkista pilveä privaattipilven rinnalla. Kustannustehokas ja joustava IT-ympäristö sisältää yhä useammin useita globaaleja sekä kotimaisia pilvipalveluita”, sanoo Virtanen. ”Yksityiseen pilveen haluaa panostaa joka neljäs, ja runsaat kymmenen prosenttia ei aio hyödyntää pilveä lainkaan. Yksityisen pilven roolin uskon laskevan yritysten oppiessa hyödyntämään globaaleja pilvipalveluita.”

Mobiilin tietoturvaan toivotaan lisäpanostusta

IBM Securityn ja Ponemon-instituutin julkaisema “The State of Mobile Application Insecurity” -raportti kertoo mobiilisovellusten tietoturvan huolestuttavasta tilasta. Lähes 40 prosenttia tutkimukseen osallistuneista mobiilisovelluksia kehittävistä yrityksistä ei panosta riittävästi tuotteidensa tietoturvaan. Keskiverto tutkimukseen osallistunut yritys testasi vain alle puolet kehittämistään sovelluksista ja 33 prosenttia yrityksistä ilmoitti, etteivät koskaan testaa sovelluksiaan ennen markkinoille tuontia. Raporttia varten kerättiin tietoa tietoturvakäytännöistä yli 400 mobiilisovelluksia kehittävästä organisaatiosta kyselytutkimuksen avulla.

Tutkimukseen osallistuneet organisaatiot käyttivät keskimäärin 34 miljoona dollaria vuosittain mobiilisovellusten kehitystyöhön, mutta vain 5,5 prosenttia tästä budjetista suunnattiin käytettäväksi tietoturvan varmistamiseen ennen tuotteiden tuomista markkinoille. Jopa 50 prosenttia yrityksistä ei käytä ollenkaan rahaa tuotteidensa tietoturvaan. Raportin mukaan monet tutkimuksen yrityksistä tarkistavat sovelluksensa haavoittuvuuksien varalta harvoin tai tuskin koskaan. Etusijalla on markkinoille tuonnin nopeus ja käyttäjäkokemus. 65 prosenttia vastanneista kertoo asiakkaiden tarpeiden ja kysynnän menevät tietoturvan edelle ja 77 prosenttia mainitsee ”julkaisukiireen” olevan pääasiallisena syynä mobiilisovellusten haavoittuvuuksiin.

Mobiilisovellusten tukkimatta jätetyt haavoittuvuudet tarjoavat kyberrikollisille mahdollisuuden päästä käsiksi luottamukselliseen yritys- ja henkilötietoon työkäyttöön tarkoitettujen omien mobiililaitteiden tai yrityskäyttöön tarkoitettujen mobiililaitteiden avulla. Viimeisin IBM X-Force -raportti osoittaa, että vuonna 2014 yli miljardi henkilötietoa vaarantui tietoturvahyökkäyksen seurauksena.

IBM Securityn ja Ponemon-instituutin raportin mukaan yritykset suojaavat mobiililaitteitaan kehnosti kyberuhkia vastaan. Omien mobiililaitteiden hyödyntäminen työkäytössä (BYOD) on yleistynyt voimakkaasti ja ongelmia syntyy, kun työntekijät liittyvät avoimeen verkkoon tai lataavat testaamattomia sovelluksia epäluotettavista lähteistä altistaen laitteet haittaohjelmille. Raportti paljastaa, että jopa luotettuina pidettyjen yritysten mobiilisovellusten lataaminen perinteisistä sovelluskaupoista pitävät sisällään suuren riskin. Yli puolet (55 %) organisaatioista kertoi ettei heillä ole olemassa olevaa käytäntöä, joka määrittelisi hyväksyttävän tavan käyttää mobiilisovelluksia työpaikalla. Suurin osa yrityksistä (67 %) sallii työntekijöidensä ladata hyväksymättömiä sovelluksia työkäyttöön tarkoitettuihin laitteisiin. Lisäksi 55 % organisaatioista sallii työntekijöiden ladata ja käyttää työntekoon liittyviä sovelluksia omalle mobiililaitteelle.

IBM on julkaissut uuden mobiiliuhkien hallintaan tarkoitetun ja IBM MobileFirst Protect -tarjoomaan kuuluvan IBM MobileFirst Protect Threat Management -ratkaisun. Sen avulla on mahdollista havaita mobiililaitteessa tapahtuva epäilyttävä toiminta ja estää haittaohjelmien toiminta laitteessa. Ratkaisussa yhdistyy pilvipohjaisen jakelun mukanaan tuoma joustavuus ja kokonaisvaltainen mobiililaitteiden hallinta yritysympäristössä.

Soneran 4G-verkko laajenee kattamaan yli 90 prosenttia suomalaisista

Soneran 4G-verkko laajenee Ahvenanmaalla. Huippunopea mobiilinetti tulee yhä useamman ulottuville, kun verkonrakennus 800 MHz:n taajuudella käynnistyy maaliskuussa.

4G-verkko avattiin Ahvenanmaalla jo kesällä 2012, kun Maarianhamina sai Soneran 4G-palvelut ensimmäisten suomalaisten kaupunkien joukossa. Nyt Ahvenanmaalla käyttöönotettava uusi 800 MHz:n taajuusalue mahdollistaa verkon rakentamisen myös harvemmin asutuilla alueilla ja saaristossa. Uusien taajuuksien käyttöönotto perustuu valtioneuvoston joulukuussa Ahvenanmaalle myöntämään toimilupaan.

Soneran 4G-verkko laajenee tänä vuonna kattamaan yli 90 prosenttia suomalaisista. 4G-palvelut eivät lopu Suomen rajalle, sillä Sonera avasi vuonna 2014 ensimmäisenä suomalaisena operaattorina 4G-verkkovierailun Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Liettuassa ja Espanjassa.

Suomessa v erkkoa rakennetaan 800 MHz:n, 1800 MHz:n ja 2600 MHz:n taajuuksilla.

4G-verkkoa käytetään huippunopeaan langattomaan tiedonsiirtoon matkapuhelimella, tabletilla tai nettitikulla ja tietokoneella. LTE-tekniikalla rakennettavan aidon 4G-verkon alhaisen vasteajan ja jopa 150 Mbit/s:iin nousevan nopeuden ansiosta verkko mahdollistaa mm. liikkuvan kuvan, vuorovaikutteisten tv-palveluiden ja monien ammattisovellusten vaivattoman käytön liikkeessä.

Huippunopeudet uusilla palveluilla ja päätelaitteilla

Nopeimpien yhteyksien hyödyntäminen edellyttää 4G-verkossa toimivaa puhelinta, tablettia, nettitikkua tai reititintä sekä 4G-liittymää. Soneran liittymävalikoimasta löytyy 4G-vaihtoehtoja sekä puhelimiin tarkoitetuista Sonera Sopiva – liittymistä että Liikkuva Netti –mobiililaajakaistaliittymistä. Perheen matkaviestinliittymät yhteen kokoavassa Sonera Yhdessä -palvelussa kaikki puhe- ja nettiliittymät toimivat myös 4G-verkossa. Sonera Sopiva-, Sonera Sopiva Pro- ja Sonera Yhdessä – asiakkaat käyttävät pohjolassa ja Baltiassa 4G-nopeuksia samaan hintaan kuin kotimaassakin.

800 MHz:n taajuusalueella käyttöönotettava 4G-verkko voi aiheuttaa häiriöitä joidenkin antennitalouksien TV-vastaanotolle. Operaattoreiden yhteinen Taajuustalkoot-hanke korjaa mahdolliset televisiokuvan häiriöt veloituksetta. Ahvenanmaa liitettiin omalla palvelunumerolla mukaan palveluun maaliskuun alussa. Lisätietoja: http://www.taajuustalkoot.fi

ESA ja SAP järjestivät ESA App Camp Barcelona -sovelluskehityskilpailun

Euroopan Avaruusjärjestö, ESA, ja ohjelmistoyhtiö SAP järjestävät yhteistyössä Euroopan-laajuisen ESA App Camp Barcelona -sovelluskehityskilpailun. Kyseessä on sovelluskehityskilpailu, jossa hyödynnetään ESA:n kaukokartoitussatelliittien tietoja ja SAP Hana Cloud -sovelluskehitysalustaa. Kilpailijoiden tulee niitä käyttäen kehittää uusia innovatiivisia ratkaisuja, joiden avulla yritykset ja yhteiskunta voisivat toimia tehokkaammin sekä energiaa ja ympäristöä säästäen. Eri maissa järjestettävien osakilpailujen voittajat kilpailevat kolme päivän mittaisessa Hackathon-loppukilpailussa Barcelonan Mobile World Congress 2015 -tapahtuman yhteydessä maaliskuun alussa.

ESA ja SAP järjestivät kuusi osakilpailua eri puolilla Eurooppaa, ja Suomi oli valittu yhdeksi esikarsintamaaksi. Suomen osakilpailu järjestettiin Turussa Turku Science Park:ssa 24. – 25. tammikuuta.

Suomen osakilpailun voittanut joukkue, Henrik Skogström, Aarni Koskela, Otso Rasimus ja Matti Määttänen, ideoi maanviljelijöille suunnatun AGRAI-sovelluksen, joka hyödyntää satelliittien välityksellä kerättävää tietoa esimerkiksi säätilasta ja ilmastosta. Sovelluksen avulla maanviljelijä saa tietoa kasvukauden edistymisestä ja sadon oletetusta valmistumisajankohdasta. Näin viljelijä voi esimerkiksi optimoida lannoitus- ja sadonkorjuuajankohtia.

Tuomaristo piti voittanutta ehdotusta pitkälle mietittynä ja selkeänä. AGRAI-sovelluksella katsottiin myös olevan kaupallista potentiaalia, sillä sen avulla maanviljelijä voi saavuttaa suuremman sadon ja siten myös taloudellisesti paremman tuloksen. Sovelluksen arvioitiin myös tarjoavan lukuisia jatkokehittelymahdollisuuksia Internet of Things:ä (asioiden internetiä) varten.

Turun osakilpailun muut sovellukset liittyivät esimerkiksi metsäpalojen seurantaan ja pyöräilyreittien suunnitteluun. Kilpailuun osallistuneet neljän hengen joukkueet valmistelivat ehdotuksiaan vuorokauden ajan, minkä jälkeen ne esiteltiin tuomaristolle. Kaukaisin kilpailuun osallistunut joukkue tuli Intiasta.

ESA App Camp:n yhteistyökumppaneita Suomessa ovat Turku Science Park Oy, ohjelmistoyhtiö SAP, Fujitsu Finland Oy, Turku Energia, Turun kaupunki ja Ilmatieteen laitos.

ESA App Camp Barcelona -kilpailusta

ESA App Camp Barcelona -kilpailu on tarkoitettu opiskelijoille, tutkijoille ja start-up-yrityksille. Kilpailijoiden tarkoituksena on luoda toimiva ja tuottava liiketoimintasuunnitelma, ja samalla he saavat mahdollisuuden ohjatusti kehittää liiketoimintataitojaan. Kilpailijoille asetetut tehtävähaasteet liittyvät SAP:n asiakkaiden toimialoihin, kuten valmistavaan teollisuuteen sekä kaivos- ja autoteollisuuteen sekä toimialoja puhuttaviin ajankohtaisiin teemoihin, kuten Internet of Things, ennakoiva ylläpito sekä joukkoistaminen. Kilpailijat saavat käyttöönsä SAP:n Hana Cloud -kehitysalustan sekä ESA:n kaukokartoitussatelliittien tiedot.

Avaruusteknologian sovellukset tulevat tulevaisuudessa yleistymään myös muilla toimialoilla. Erityisesti henkilökohtaiseen paikannukseen liittyvien markkinoiden uskotaan kasvavan vahvasti. Avaruussatelliiteista saatavien tietojen jakaminen avoimeen käyttöön voi avata yrityksille täysin uusia mahdollisuuksia ja markkinoita. SAP Hana kykenee käsittelemään valtavia määriä Euroopan Avaruusjärjestön satelliittien keräämiä maapallon havainnointietoja.

Muut ESA App Camp Barcelona -osakilpailumaat olivat Saksa, Italia, Hollanti, Portugali ja Iso-Britannia.

Barcelonassa Mobile World Congress 2015 -tapahtuman yhteydessä järjestettävän loppukilpailun voittajilla on mahdollisuus päästä mukaan SAP:n Startup Focus -ohjelmaan sekä Euroopan Avaruusjärjestön yrityshautomoon.

Kuvassa voittanut joukkue on eturivissä ja tuomaristo takarivissä.

Lisätietoja ESA App Camp Barcelona -kilpailusta: http://www.app-camp.eu

Energiatehokas älypuhelin syntyy käyttäjäyhteisön tiedoilla

Älypuhelinten laitteistot ovat tehokkaita, mutta akkuteknologia ei ole kehittynyt yhtä nopeasti. Tämä on syy, miksi laitteistojen ja ohjelmistojen energiatehokkuutta yritetään vieläkin tehostaa. ”Työ on hankalaa, koska on otettava huomioon paitsi laitteisto ja sen asetukset, myös sovellukset, jotka käyttävät laitteiston toimintoja”, sanoo Helsingin yliopistossa vastikään tietojenkäsittelytieteen alalta tohtoriksi väitellyt Eemil Lagerspetz.

Eemil Lagerspetz kehitti väitöstyössään kontekstitietojen keräysratkaisun älypuhelimille, kun huomasi, että tarvitaan järjestelmä, joka yhdistää mobiililaitteen tilanteen, käytön, energiatehokkuuden ja käyttäjäkokemuksen.

Älypuhelimissa on tuntemattomia energiaongelmia

Lagerspetzin väitöstutkimuksessa kehitettiin uusi menetelmä energiapoikkeamien analyysiin yhteisöllisesti kerättyjen mittausten perusteella ja tutkittiin energiatehokkuussovellusten vaikutusta eri mobiililaitteilla. Siinä keskityttiin paitsi poikkeamien löytämiseen myös niiden korjaamiseen.

Tietojen ja mallien avulla löydettiin energiapoikkeavuuksia tavallisessa käytössä olevilta laitteilta ja annettiin sovelluksen käyttäjille neuvoja poikkeavuuksien korjaamiseen.

– Väitöstyön aikana kerätty suuri ja monipuolinen aineisto on auttanut vastaamaan moniin kysymyksiin älypuhelinten energiankulutusta arkikäytössä, sanoo Lagerspetz.

Älypuhelimen ympäristö vaikuttaa sen toimintaan

Kaikkia poikkeavuuksia ei voida löytää laboratorio-olosuhteissa, sillä mobiililaitteen ympäristö vaikuttaa vahvasti sen toimintaan.

Uutta menetelmää onkin ensimmäistä kertaa sovellettu mobiililaitteille väitöstyöhön liittyvässä Carat-projektissa. Tässä hankkeessa luotiin energianmittaussovellus mobiililaitteille ja kerättiin energiamittauksia yli 725 000 laitteelta ja 300 000 sovelluksesta monipuolisissa ympäristöissä. Näiden pohjalta tehtiin malleja sovellusten normaalista energiankulutuksesta eri konteksteissa.

– Esitetty menetelmä on kaiketi ensimmäinen, joka soveltaa yhteisöllistä lähestymistapaa mobiililaitteiden energiaongelmien löytämiseen, hän kertoo.

Eemil Lagerspetz jatkaa yhteisöllistä energiatehokkuutta ja kollaboratiivista tiedonlouhintaa start up -yrityksessään Seneqo Oy, http://www.seneqo.com.

Väitöskirja Collaborative Mobile Energy Awareness on luettavissa E-thesis -palvelussa http://ethesis.helsinki.fi/ .

Mobiili- ja pilvipalvelujen ohjelmointitaidoilla on kysyntää

Suomi voi säilyttää asemansa ohjelmoinnin huippuosaamisen luvattuna maana, jos panostamme koulutukseen alaluokilta lähtien. Microsoftin teettämän kyselyn mukaan valtaosa johtavien suomalaisten ICT-yritysten johdosta on sitä mieltä, että ohjelmointiopetus tulee aloittaa peruskoulun alaluokilla tai jo 3-6-vuotiaana.

Suomessa 90 prosenttia start up -yrityksistä arvostaa ohjelmointitaitoja. Silti varsinkaan pilvipohjaisen ohjelmoinnin osaamista ei tueta samassa määrin yliopistoissa. Tiedot käyvät ilmi Nordic Survey on Developer skills -tutkimuksesta, jota varten haastateltiin jokaisessa Pohjois- ja Baltian maassa kymmentä ICT-alan suurinta yritystä, kymmentä johtavaa start-upia ja kymmentä riskipääoman sijoittajaa. Microsoft toteutti tutkimuksen yhteistyössä Baltic Development Forumin ja European Schoolnetin kanssa.

Tulevaisuudessa tarvitsemme aiempaa enemmän mobiilisovelluksiin ja pilvipalveluihin liittyviä ohjelmointitaitoja, etenkin kun kyseessä ovat suuret toteutukset isoine käyttäjämäärineen, kannattaa ottaa huomioon pilveen suunnittelu. Markkinoiden kysyntä ja korkeakoulujen tarjonta ei näiltä osin kohtaa. Yritykset taas palkkaavat mieluiten työntekijöitä, joilla on laajat yleistaidot ohjelmoinnista, asiakaslähtöinen lähestymistapa ja hyvät yhteistyötaidot.

Suomi on ensimmäisten maiden joukossa päättänyt ottaa ohjelmoinnin koulujen opetussuunnitelmaan vuonna 2016. Opettajat ovat kuitenkin huolissaan siitä, miten heidän taitonsa riittävät ohjelmoinnin opettamiseen. Microsoft vastaa haasteeseen tarjoamalla Suomessa – osana kansainvälistä #hourofcode-viikkoa 2.—12.12. 2014 — joka päivälle koulutuksia lapsille, opettajille, opiskelijoille ja start-upeille. Haluamme innostaa mahdollisimman monia ihmisiä kokeilemaan ohjelmointia!

Vahva matemaattis-luonnontieteellinen koulutus innostaa abstraktiin ajatteluun ja ohjelmointiopetus luovuuteen. Tulevaisuudessa tarvitaan osaajia, joilla on paitsi ICT-osaamista, myös kyky innovoida ja työskennellä yhdessä muiden kanssa. Näitä taitoja tulee tukea opetuksessa alusta alkaen. Microsoft järjestää #hourofcode-viikon yhteistyössä Code.orgin kanssa. Maailmanlaajuisesti tavoitteena on saada 10 miljoonaa ihmistä kokeilemaan ohjelmointia.

Jokainen voi kokeilla ohjelmointia: http://www.code.org

Finnet lisensioi Supermatrix-hankkeen tulokset perustettavalle yhtiölle

Supermatrixin kehitys jatkuu. Finnet-liitto ry lisensioi Supermatrix-kehitystyön tulokset perustettavalle yhtiölle.

Supermatrix-hanke aloitettiin keväällä 2009 tutkimushankkeena, jossa oli mukana suuri joukko Finnet-yhtiöitä sekä muita merkittäviä IT-toimijoita. Viimeiset kaksi vuotta Supermatrixin tutkimushankkeen tuloksia on jatkokehitetty Finnet-liiton sisäisenä hankkeena.

Supermatrix perustuu virtuaaliseen Linux-työpöytään. Sen tarkoitus on tarjota vaihtoehto perinteiselle tietokoneelle. Supermatrix soveltuu myös alustaksi pilvestä tarjottaville sovelluksille.

– Tutkimushankkeen jälkeen tehdyt pilotit ovat osoittaneet, että pilvestä tarjotulle edulliselle henkilökohtaiselle virtuaalikoneelle on potentiaalia ja että palvelun pitää toimia eri operaattoreiden verkossa. Sen vuoksi olemme päättäneet lisensioida hankkeen tulokset kehittäjätiimille, jotta he voivat jatkaa tuotteistamista startup-tyyppisessä kasvuyrityksessä. Kaikki operaattorit ja palveluntuottajat voivat olla siten potentiaalisia yhteistyökumppaneita yhtiön tuottamille palveluille, toteaa toimitusjohtaja Jarmo Matilainen Finnet-liitosta.

Supermatrix on kustannustehokas, turvallinen ja luotettava vaihtoehto

– Supermatrix on markkinoiden edullisimpia tapoja tuoda digitaaliset palvelut ja Internet käyttäjän ulottuville, kertoo Jarmo Harju , joka edustaa perustettavaa yritystä. Lisäksi Supermatrix on avoimeen lähdekoodin ja kotimaisuuden ansiosta erittäin turvallinen ja luotettava, Harju jatkaa. Hän on aiemmin toiminut Supermatrixin kehityksestä vastaavana johtajana.

Harjun mukaan mahdollisia asiakassegmenttejä on useita.

– Kaikki organisaatiot, joilla on tarve säästää perustietotekniikan kustannuksia ovat potentiaalisia asiakkaitamme. Etsimme kumppaniksemme ennakkoluulotonta organisaatiota, Harju summaa.

Verkkomaailman aktiiviset tubettajat vierailevat DigiExpossa

DigiExpossa pyhäinpäivän viikonloppuna 31.10 – 2.11.2014 Messukeskuksessa sukelletaan pelaamisen, kuvaamisen ja viihde-elektroniikan maailmaan nyt jo 11. kerran. Tänä vuonna avajaispäivän kunniavieraana on tietoturvasta luennoiva Mikko Hyppönen ja viikonlopun aikana messuilla vierailevat verkkomaailman aktiiviset tubettajat.

Perjantaina 31.10 tietoturvaguru Mikko Hyppönen kertoo tulevaisuuden tietoturvariskeistä. DigiExpon 4K-alueella pääsee tutustumaan huipputelevisioihin, kuvaan ja sisältöön. Uusinta 4K-tekniikkaa esittelevät Optovertex, Panasonic, Sony, Samsung ja Philips. 3D-alueella nähdään huikeita 3D-tulostuksia ja skannataan 3D-tekniikalla.

Kamerat ovat tänä vuonna kattavasti mukana omalla alueellaan, jossa esitellään Canonin, Fokan, Fujin, Leican, Nikonin, Olympuksen, Panasonicin, Samsungin ja Sonyn uutuudet. DigiExpossa näkee hienoja kuvia ja kuulee tunnettujen valokuvaajien vinkkejä kuvaukseen. Digilavan juontaja on Marianna Bruno.

Elektronista urheilua, pelimusiikkikonsertti ja tubettajat

DigiExpossa pääsee testaamaan uusimpia pelejä, mukana ovat mm. PlayStation, Xbox One, Nintendo, EA, PanVision, VPD ja Nordic Game. Pelilavan ohjelmaa vetää ja uusia pelejä esittelee jättiscreeniltä Thomas Puha.

Elektroninen urheilu on entistä laajemmin esillä omalla alueellaan RCTIC’S eSports loungessa. Aluetta isännöivä RCTIC on vuonna 2008 perustettu suomalaisen elektronisen urheilun organisaatio, joka tukee nuoria suomalaisia pelaajia ja tuo esille elektronista urheilua viihteellisesti. DigiExpoon tulee organisaation edustajia niin henkilökunnasta, RCTIC TV:stä kuin pelaajistakin.

Avajaispäivänä DigiExpossa palkitaan innovatiivisuudesta Vuoden suomalainen pelikehittäjä. Innovatiivisuutta löytyy myös takuulla indie-peleistä, joiden suosio on kasvussa. Sitoutumattomat yksityisten henkilöiden tai pienien ryhmien kehittämät indie-pelit ovat näyttävästi mukana messuilla omalla alueellaan.

Lauantaina 1.11. ohjelman kruunaa Videogame Blast -pelimusiikkikonsertti, jossa esiintyy kuusihenkinen vaski- ja lyömäsoitinkokoonpano Quinsonitus sekä pianisti Saana Iljin.

Pelilavan paneelikeskusteluissa tuodaan pelialaa esille monesta näkökulmasta. DigiExpossa kuullaan peliteollisuuden näkymistä, pelialalla työskentelystä ja pelien kehittämisestä. Tämän päivän julkkikset, suositut ja seuratut tubettajat tulevat messuille keskustelemaan pelivideoiden tekemisestä sunnuntaina 2.11.

DigiExpo järjestetään 31.10 – 2.11.2014
Messukeskuksessa samanaikaisesti HifiExpon, Skiexpon, BoardExpon ja Lätkä & Säbä -messujen kanssa. Kaikkiin tapahtumiin pääsee samalla pääsylipulla.

Suomalainen Nordcloud avaa pilvipalvelun Norjassa

Suomalainen Nordcloud vastaa pilvipalveluiden kasvavaan kysyntään Pohjoismaissa ja avaa toimiston Osloon

Pilvipalveluiden suunnitteluun, rakentamiseen ja hallintaan keskittynyt Nordcloud avaa elokuussa toimiston Osloon. Nordcloud tekee tiivistä yhteistyötä Amazon Web Servicesin kanssa, ja yhdessä ne edistävät pilvipalveluiden nopeaa yleistymistä Pohjoismaissa.

Nordcloudilla on toimipisteet Oslon lisäksi Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Oslon toimisto keskittyy palvelemaan sekä norjalaisia yrityksiä että kansainvälisiä Pohjoismaissa toimivia yrityksiä tarjoamalla niille paikallista tukea.

“Amazon Web Services -tuotteiden ja palveluiden kysyntä on ollut huimaa. Emme alunperin uskoneet näin kovaan kysynnän kasvuun. Pohjoismaiset yritykset haluavat kehittää pilvipalveluitaan AWS:n alustalle – innovoida ja kokeilla uusia ratkaisuja, ja sitä kautta palvella loppuasiakkaitaan mahdollisimman hyvin”, Nordcloudin toimitusjohtaja Esa Kinnunen sanoo.

Nordcloud perustettiin Helsingissä vuonna 2011 ja sen tavoitteena on alusta asti olla kumppani Pohjoismaisille yrityksille, jotta ne saisivat pilvipalveluinvestoinneistaan parhaat mahdolliset hyödyt irti.

“Oslon toimiston myötä voimme palvella yrityksiä kaikissa Pohjoismaissa. Tarjoamme jatkossa myös norjalaisille yrityksille parhaat, paikalliset pilviarkkitehdit, jotta ne voivat mahdollisimman hyvin hyödyntää AWS:n tuomaa joustavuutta, turvallisuutta ja kustannussäästöjä palvelukehityksessä”, Kinnunen jatkaa.

Viimeisen kahden vuoden aikana Nordcloud on nelinkertaistanut asiakasmääränsä. Lisää asiakkuuksia on tullut sekä keskisuurista että suurista yrityksistä, mutta myös nopeimmin kasvavista startup-yrityksistä.

Nordcloud on myös valtuutettu AWS:n koulutuskumppani. Se auttaa asiakkaitaan ymmärtämään paremmin AWS:n palveluiden ja ratkaisujen mahdollisuuksia käytännön esimerkein. Tällä hetkellä Nordcloudin AWS-koulutukset sisältävät seuraavat osiot: AWS Essentials, Architecting on AWS, SysOps on AWS ja Big Data on AWS.

Lisätietoja Nordcloudin sivuilta: http://www.nordcloud.com

Dell:in mobiilisovelluksen avulla voi valvoa samalla useampia konesalikohteita

Dell kiihdyttää sovellusten suorituskykyä nopeuttamalla eniten käytetyn datan käyttöä

Dell Fluid Cache for SAN –ratkaisu nopeyttaa sovelluksia tuomalla datan lähemmäs palvelimia.

Ratkaisu nopeuttaa esimerkiksi tosiaikaista tapahtumankäsittelyä (OLTP), tiedon varastointia (BI), työpöydän virtualisointia (VDI) sekä pilvipalveluita. Teknologia hyödyntää PowerEdge -palvelimiin asennettuja PCI Express Flashlevyjä Compellent levyjärjestelmän välimuistina.

Dell Fluid Cache for SAN –ratkaisu on saavuttanut yli viiden miljoonan IOPS (input/output operations per second) -suorituskyvyn. Dell on testeissään todennut lisäksi tietokantojen vastausajoissa jopa 99 prosentin parannuksen, mahdollistaen yli kuusinkertaisen määrän samanaikaisia käyttäjiä. Suorituskykykyä kasvatettiin 2200 käyttäjästä 14 000 käyttäjään.

Sähköinen terveystili on kehitetty biopankkitietojen hallintaan

Auria Biopankki ja Taltioni yhteistyöhön

Suomen ensimmäinen kliininen biopankki Auria Biopankki ja yksilön terveystietojen hallintaan kehitetty Taltioni-palvelu aloittavat yhteistyön. Yhteishankkeen tavoitteena on kesään mennessä luoda kansallinen standardi yksilön terveys-, elintapa- ja geenitietojen yhdistämiseen ja hyödyntämiseen sähköisen terveystilin kautta.

Nyt aloitettavan yhteistyön tavoitteena on saada aikaiseksi Suomen kattavin eHealth-ympäristö. Auria Biopankin näytteet, niihin liitetyt terveystiedot ja Taltionin henkilökohtainen terveystietojen hallinta mahdollistavat yksilön elintapa-, sairaus- ja geenitiedon yhdistämisen. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että elintapatietojen keräys ja niissä tapahtuvien muutosten rekisteröinti liitetään biopankkinäytteisiin Taltioni-terveystilin avulla. Tuloksena on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ympäristö yksilön, terveydenhuollon ja tutkimuksen näkökulmasta.

Kansalaiset seuraavat yhä kasvavalla mielenkiinnolla lääketieteellisen tutkimuksen saavutuksia ja kokevat mahdollisuutensa osallistua tutkimukseen tärkeäksi. Taltioni-terveystili mahdollistaa jatkossa kansalaisten uudenlaisen osallistumisen lääketieteelliseen tutkimukseen.

– Yhteistyömme tarjoaa ainutlaatuisen työkalun ihmisten terveyden seurantaan. Parhaimmassa tapauksessa voimme jatkossa biopankin näytteiden ja elintapatietojen avulla todeta uusia elintapojen ja sairauksien välisiä yhteyksiä, kertoo Auria Biopankin johtaja Heli Salminen-Mankonen . Terveystilin kautta kansalainen näkee omiin näytteisiinsä liittyvät mahdolliset lähde- ja luovutustiedot sekä hänestä mitatut laboratorioarvot innovatiivisella tavalla, omaa osallistumista korostaen.

– Biopankkiyhteistyö edistää loistavasti Taltionin tavoitteita olla kansalaisten, terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen tuottajien yhteinen terveys- ja hyvinvointitiedot sisältävä tietokanta ja palvelualusta, sanoo Taltionin toimitusjohtaja Tuomas Teuri . Taltionissa kansalainen omistaa omat tietonsa ja päättää, kuka tietoja käyttää ja missä laajuudessa.

Taltioni ja Auria Biopankki ovat molemmat aloillaan pioneereja edustaen uudenlaista, ennaltaehkäisevän ja yksilön aktiivista osallistumista korostavan terveydenhuollon ajattelutapaa.

Terveys- ja elintapatietojen yhdistäminen tuo kansalaisen aktiiviseen rooliin

Suomessa on kerätty lääketieteellistä tutkimustyötä palvelevia näytteitä jo vuosisadan ajan. Biopankkien myötä syntyvä kokonaisuus on siksi globaalisti ainutlaatuinen. Biopankkien tavoitteena on uusien hoitomuotojen kehittäminen ja terveyden edistäminen tieteellisen tutkimuksen samalla huomioiden näytteiden luovuttajien tarpeet. Luovuttajan tiedonsaantioikeuden hallinta on toteutettu tavalla, jossa henkilö kykenee hakemaan, selailemaan ja ylläpitämään omiin näytteisiinsä liittyviä tietoja.

Taltioni-tilin yhdistäminen biopankkitietoihin mahdollistaa kansalaiselle omien tietojen hallinnan ja seurannan. Lisäksi Taltionissa elintapatietojen yhdistäminen terveystietoihin tuo aivan uudenlaiset eHealth-palvelut kansalaisten ulottuville.

– Aiemmin ihmisten on ollut vaikea hahmottaa kokonaiskuvaa terveydestä ja sen edistämiseen vaikuttavista tekijöistä. Taltioni-terveystilin avulla voidaan yksilölle luoda esimerkiksi ennustemalleja elintapojen vaikutuksista tiettyihin kroonisiin sairauksiin, sanoo Teuri. Jokainen meistä voi silloin aktiivisesti vaikuttaa oman terveytensä kehittymiseen.

Taltioni-terveystiliä käytetään tietoturvallisesti pankkitunnuksilla. Taltioni-tilin kautta käyttäjä näkee jatkossa myös omat biopankkinäytteensä ja mihin tutkimuksiin niitä on käytetty.

Nokia julkisti Android pohjaisen matkapuhelimen

Nokia tuo internetin ja pilvipalvelut seuraavan miljardin ihmisen ulottuville Nokia X, Nokia X+ ja Nokia XL-älypuhelinten avulla.

Nokia vahvisti 24.2 entisestään sitoutumistaan yhdistää seuraavat miljardi ihmistä internetiin esittelemällä viisi edullista laitetta, mukaan lukien Android(TM)-sovelluksia, Microsoftin palveluita ja muista Nokian laitteista tuttuja ominaisuuksia käyttävän Nokia X -tuoteperheen.

– Nokia X, Nokia X+ ja Nokia XL on hinnoiteltu vastaamaan nopeasti kasvavaan kysyntään edullisten älypuhelinten markkinoilla, sekä tuomaan Microsoftin ja Lumia-laitteiden palveluita, kuten Skypen, OneDriven ja outlook.com:n yhä useampien saataville.

– Nokia Asha 230 on Nokian edullisin täydellä kosketusnäytöllä varustettu Asha. Sen arvioitu hinta ennen veroja ja muita kuluja on 45 euroa.

– Nokia 220 on internet-yhteydellä varustettu matkapuhelin, joka tarjoaa myös sosiaalisen median palveluja. Laitteen arvioitu hinta ennen veroja ja muita kuluja on 29 euroa.

Stephen Elop, EVP, Devices & Services, Nokia, kommentoi julkistusta: ”Nokia on yhdistänyt miljardeja ihmisiä ympäri maailmaa. Tämänpäiväinen julkistuksemme osoittaa, miten tuotevalikoimamme on suunniteltu yhdistämään seuraavat miljardi ihmistä mahtaviin kokemuksiin.”

”Tarjoamme laitteita neljässä eri kategoriassa, valikoimistamme löytyy ensimmäistä matkapuhelintaan hankkiville suunnatut laitteet, kuten uusi Nokia 220, edullinen kosketusnäytöllä varustettu Asha-tuoteperhe, mukaan lukien tänään esitelty Nokia Asha 230, uudet, pääasiassa kehittyville markkinoille tarkoitetut Nokia X, X+ ja XL -älypuhelimet, sekä Lumia-valikoima, joiden yhteydessä esittelemme suurimmat innovaatiomme ja täydellisen yhteensopivuuden Microsoftin tarjoamien ominaisuuksien kanssa”, Elop lisäsi.

Lisätietoja http://www.nokia.fi

Digitodayn uutinen aiheesta

ITViikon uutinen aiheesta

Intel: Esineiden internet on tulossa

Intel kertoi edistysaskelista mobiiliteknologian ja esineiden Internetin kehityksessä

– Intelin pääjohtaja Renee James on esitellyt tänään Barcelonassa alkavassa Mobile World Congressissa yhtiön uusia mobiililaitteille tarkoitettuja prosessoreita, LTE-Advanced-alustaa, uusia yhteistyösopimuksia sekä Android-laitteille tarjottavan ilmaisen mobiilitietoturvatuotteen. Intelin entistä kattavampi tuoteportfolio tukee yhtiön tavoitetta kehittää seuraavan sukupolven tietotekniikkaa, eli esineiden Internetiä.

”Mobiilin ekosysteemin jatkuva kasvu edellyttää laskentaan liittyvien haasteiden ratkaisemista, kuten tietomassojen hyödyntämistä samalla kun miljardit laitteet yhdistetään turvallisesti ja luotettavasti toisiinsa”, sanoo James. ”Julkistamme tänään joukon johtavia viestintäteknologian tuotteita ja alustoja, joiden avulla olemme valmiita rakentamaan mobiililaskennan ja esineiden Internetin tulevaisuutta.”

Intelin lehdistötilaisuudessa James esitteli kaksi uutta Intel Atom -prosessoria: aiemmin Merrifield-koodinimellä tunnetun 64-bittisen prosessorin älypuhelimille ja taulutietokoneille, sekä vuoden 2014 jälkipuoliskolla myyntiin tulevan, aiemmin Moorefield-koodinimellä tunnetun, neliytimisen ja 64-bittisen prosessorin Android-pohjaisille mobiililaitteille. Lisäksi James esitteli Intel XMM 7260 -LTE-alustan, joka tukee monia LTE-Advanced-ominaisuuksia. James kertoi myös Intelin uusista monivuotisista yhteistyösopimuksista Lenovon, Asuksen ja Foxconnin kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on parantaa entisestään Intel-pohjaisten mobiililaitteiden saatavuutta.

James totesi, että kaikki Intelin nykyiset Atom-prosessorit tukevat 64-bittistä laskentaa. ”64-bittinen laskenta siirtyy pöytäkoneista mobiililaitteisiin”, James sanoi. ”Intel osaa 64-bittisen laskennan. Pystymme ainoana yhtiönä toimittamaan 64-bittisiä, useita käyttöjärjestelmiä tukevia prosessoreita, sekä tarjoamaan tuen 64-bittiselle Androidille sen ollessa saatavilla.”

Intel on lisäksi toimittanut 64-bittisiä ytimiä eri käyttöjärjestelmille, joten Intel Atomin valitsevilla asiakkailla on suoraan valmius 64-bittiselle käyttökokemukselle käyttöjärjestelmien ja sovellusten kehittyessä.

“Olemme lähteneet vuoteen 2014 erittäin kilpailukykyisellä mobiilituotteiden valikoimalla aina sovellusprosessoreista tietoliikennealustoihin”, sanoo Intelin Mobile and Communications Groupin johtaja Hermann Eul. ”Uudet Android-pohjaisille älypuhelimille ja taulutietokoneille suunnitellut Atom-prosessorimme tarjoavat johtavaa 64-bittistä suorituskykyä ja akkukestoa, ja uusi XMM 7260 -alusta tarjoaa ekosysteemille vaikuttavan LTE-Advanced-käyttökokemuksen.”

James kertoi Intelin tavoitteesta varmistaa mobiililaitteiden tietoturva Intel Securityn ja McAfeen ainutlaatuisilla ratkaisuilla. Esimerkiksi Intel Device Protection Technology suojaa kuluttajia tehokkaasti haittaohjelmilta ja auttaa yritysasiakkaita erottamaan henkilökohtaiset ja työhön liittyvät tiedot Intel-pohjaisissa Android-laitteissa.

James esitteli myös McAfee Mobile Security -mobiilitietoturvatuotteen, joka on saatavilla maksutta Android-laitteille. Tuote sisältää edistyneitä turvaominaisuuksia ja tarjoaa markkinoiden kattavimman ilmaisen mobiilitietoturvaratkaisun kuluttajille. Varkaudeneston ja yhteystietojen varmuuskopioinnin lisäksi McAfee Mobile Security sisältää virustorjunnan sekä sovellustason ja selaimen tietoturvan, ja suodattaa puhelut ja tekstiviestit.

Lisätietoa Intelin Mobile World Congressin julkistuksista löytyy osoitteesta http://www.intel.com/newsroom/mwc.

Facebookin WhatsApp-kauppa moninkertaisti suomalaisten piensijoittajien kaupankäynnin

Facebook ilmoitti myöhään viime keskiviikkona ostavansa WhatsApp-palvelun. Nettipankki Nordnetin tilastojen mukaan piensijoittajien kaupankäynti Facebookilla 3,5-kertaistui yrityskaupan jälkeisenä torstaina koko alkuviikkoon nähden eri salkkujen lukumäärällä mitattuna. Yksistään torstaina Facebookilla toteutuneiden ostotoimeksiantojen määrä kasvoi 533 % suhteessa koko edellisviikkoon.

Torstaina 20. helmikuuta valtaosa Nordnetissä toteutuneista Facebook-toimeksiannoista oli ostoja.

Eri salkkujen lukumäärällä mitattuna Facebook oli torstaina Nordnetissä selvästi suosituin sosiaalisen median yhtiö: osake edusti koko toimialaan kohdistuneesta osakekaupankäynnistä eri salkkujen lukumäärällä mitattuna 68,3 % ja euromääräisellä vaihdolla tarkasteltuna 50,4 %.

Sosiaalisen median osakkeiden kaupankäynti räjähdysmäisessä kasvussa

Viikon 8 ma–to (17.–20.2.) välisenä aikana Facebookin, Twitterin ja LinkedInin osakkeiden yhteenlaskettu kauppamäärä kasvoi eri salkkujen lukumäärällä mitattuna 161,1 % täydestä kalenteriviikosta 7.

– Sosiaalisen median osakkeet kiinnostavat suomalaisia piensijoittajia laajalla rintamalla. Viime marraskuussa listautunut Twitter oli alkuvuonna 2014 tehdyssä selvityksessä ostetuin ulkomainen osake Nordnetissä. Facebookin massiivinen ja tuore yrityskauppa valoi jälleen valtavasti lisää uskoa sosiaalisen median kasvutarinalle, mikä on omiaan herättämään uutta kiinnostusta osakkeen ympärillä. Someyhtiöistä nykyhetkellä maksettavat arvostuskertoimet ovat kuitenkin niin yrityskauppojen kuin myös pörssiosakkeiden osalta niin huimia, että rinnastus 1990-luvun lopun teknokuplaan alkaa tuntua vaatimattomalta.

Vuosituhannen vaihteessa sijoittajat maksoivat uskomattomia summia nettiportaaleista, julkaisualustoista ja 3G-luvista kasvuodotusten takia, vaikka yhtiöiden ansaintamallit ontuivat. Loikkauksenomainen tuottavuuden kasvu jäi vajaaksi, eikä uusi talous sittenkään tehnyt suhdanteista historiaa. Tietotekniikka oli tullut osaksi suuren yleisön arkipäivää, kuten sosiaalisen median palvelut viime kuukausina. Nyt tilanne on siis hyvin samankaltainen, kommentoi Nordnet Suomen osakestrategi Jukka Oksaharju .

Perinteisen median ahdinko luo otollisen maaperän sosiaalisen median pörssikuplalle

Sosiaalisen median kärkiyhtiöt, Facebook ja Twitter, listautuivat New Yorkin pörssiin monivuotisen kurssinousun jälkeen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä suurimmat someyhtiöt ovat kaupankäynnin kohteina, pörssi on kohonnut jo viisi kalenterivuotta putkeen.

– Sijoittajat etsivät kuumeisesti yhtiöitä, joilla on mahdollisuus kaapata perinteisen ja varsinkin printtimedian menettämiä mainostuloja. Toisaalta markkinatilanne tukee pörssiyhtiöiden arvostustasoja ylipäätään, sillä riskittömien korkosijoitusten tuotot ovat parhaillaan lähellä nollaa. Toimialakohtaisesti sosiaalisen median listautumiset osuvat elinkaaren vaiheeseen, jolloin yhtiöillä on vielä osoittaa lähihistoriasta vahvoja kasvulukemia. Tekijöiden yhteisvaikutus on johtanut tilanteeseen, jossa someyhtiöiden arvostukset ovat irtautuneet reaalimaailmasta, analysoi Oksaharju.

Someosakkeiden arvostuskertoimet taivaissa, vain halleluja on kuulematta

Markkinahinnoittelun vallitsevaa tasoa on mahdollista arvioida tarkastelemalla osakesijoituksen takaisinmaksuaikaa yhtiön nykytuloksella. Käyttämällä sosiaalisen median pörssiyhtiöiden viimeisimpiä osavuosituloksia (Q4/2013), jäävät sijoitusten takaisinmaksuajat perikuntien huoliksi, jos liiketoimintojen tulokset eivät kasva radikaalisti vuosikausia eteenpäin.

Twitter 701 vuoden takaisinmaksuaika
LinkedIn 123 vuoden takaisinmaksuaika
Facebook 101 vuoden takaisinmaksuaika

– Pörssin suhdannekierrossa kuplat toistuvat aina uudelleen ja uudelleen. Viisitoista vuotta näyttää olevan aika, joka vaaditaan sijoittajasukupolven vaihtumiseksi osakemarkkinoilla. Sosiaalisen median yhtiöiden nykytilanne eroaa teknokuplasta vain siltä osin, että nyt osakeanteja ei tarvitse jonottaa tuulipuvuissa, jatkaa Oksaharju.

Someyhtiöiden on puhallettava kuplaan lisää välttääkseen kurssiromahduksen

Facebookin näkökulmasta katsoen yrityskaupassa on järkeä strategisesti, koska yhtiö ostaa markkinoilta pois uhkaavan kilpailijan, kun pelimerkit siihen vielä riittävät. Kauppa on kuitenkin täysin vailla järkeä maksetun kauppasumman suhteen, joten someyhtiön osakkeenomistajalle kyseessä on erittäin riskipitoinen järjestely. Sijoittajan tulee muistaa, että yritystoiminnan kokoluokan kasvu ei ole sama asia kuin omistaja-arvon kasvu. Kasvun hintalappu ratkaisee aina.

– WhatsAppin kauppasumma perustuu pitkälti siihen, että sosiaalisen median kuplayhtiöiden on puhallettava aina vain lisää välttääkseen osakekurssiensa lässähdyksen. Sijoittajat odottavat toimialan yhtiöiltä tuntuvaa kasvua ja sitä on nähtävästi hankittava hintaan mihin hyvänsä. Kuplan oireeksi on laskettavissa myös se, että yhtiöt raportoivat näyttävästi uusien käyttäjien ja volyymien kasvusta, vaikka liiketoiminnan kestävä ansaintalogiikka on pitkälti hämärän peitossa.

WhatsApp-yrityskaupassa on huomattava, että järjestelyssä liikahtaa oikeaa rahaa vain 4 miljardia dollaria, koska 19 miljardin dollarin kauppasummasta jopa 15 miljardia dollaria eli 79 % maksetaan Facebookin omilla ylihintaisilla osakkeilla virtuaalirahana. Jatkossa osakesijoitukset sosiaalisen median yhtiöihin voivat olla lyhyellä tähtäimellä erinomaisiakin, jos sijoittajien kiima kasvaa edelleen. Pitkällä aikavälillä yhtiöiden tulee kuitenkin kurssiromahduksen välttääkseen lunastaa huimat kasvuodotukset, eikä siihen kykene kuin harva yhtiö, summaa Oksaharju.

Maanmittauslaitos: Avoimelle lähdekoodille kehittämisverkosto

Liikennevirasto, Maanmittauslaitos, Helsingin ja Tampereen kaupungit sopivat avoimen lähdekoodin kehittämisyhteistyöstä. Verkosto kehittää ohjelmistoa, jonka avulla voidaan tarjota selaimessa toimiva karttakäyttöliittymä erilaisiin käyttötarpeisiin.

”Yhteistyön avulla koordinoidaan kehittämistä ja ohjelmistokehityksen tulokset annetaan muillekin käyttöön”, kertoo Oskariksi nimetyn verkoston sihteeri Jani Kylmäaho Maanmittauslaitoksesta.

Alun perin Paikkatietoikkunan toteuttamisen yhteydessä syntynyttä Oskari-ohjelmistoa on kehitetty vuodesta 2009. Eri projekteissa ohjelmiston kehittämiseen on osallistunut kehittäjiä yli kymmenestä ohjelmistoyrityksestä. Oskari-yhteistyöverkosto tiivistää kehittämisyhteistyötä ja parantaa tiedonkulkua eri hankkeiden välillä.

”Liikennevirastolle Oskari tarjoaa hyvin pitkälle kehitetyn sovelluskokonaisuuden, jonka avulla voidaan edullisesti tuottaa karttatoiminnallisuuksia eri sovelluksille ja järjestelmille. Oskarin vahvuutena on avoimen arkkitehtuurin kylkiäisenä saatava helppo integroitavuus olemassa oleviin järjestelmiin”, toteaa ylitarkastaja Matti Pesu Liikennevirastosta.

Kaikille avoin verkosto

Yhteistyöllä myös vältetään päällekkäistä työtä, säästetään kustannuksia ja sovitetaan erilaisten kehitysprojektien tavoitteita yhteen jo suunnitteluvaiheessa. Kehittämisen tuloksena Oskari-ohjelmistosta julkaistaan jatkuvasti uusia versioita avoimena lähdekoodina vapaasti kaikkien saataville.

Vuonna 2014 verkoston koordinaattorina toimii Maanmittauslaitos. Ohjausryhmän puheenjohtaja on Matti Pesu Liikennevirastosta. Verkosto on avoin kaikille organisaatioille, jotka haluavat osallistua Oskari-ohjelmiston hyödyntämiseen ja kehittämiseen. Verkostoon voi liittyä allekirjoittamalla yhteisen verkostosopimuksen.

Esineiden internetin viitearkkitehtuurista laaditaan standardi

Esineiden internetin (Internet of Things, IoT) viitearkkitehtuurille laaditaan kansainvälistä standardia. Standardin laatiminen aloitettiin, koska pelättiin, että ilman ohjeistavaa standardia saattaa syntyä monia erillisiä esineiden internettejä, jotka eivät olisi saumattomasti yhteentoimivia.

Ehdotus on nyt ensimmäisellä lausuntokierroksella maaliskuulle saakka.

Tekeillä oleva kansainvälinen standardi ISO/IEC NP 19654

– antaa ohjeita IoT-järjestelmien suunnitteluun ja kehittä­mi­seen
– edistää avointa ja julkista opastavaa arkkitehtuuria niin, että syntyy saumattomasti yhteentoimivia IoT‑järjestelmiä
– pyrkii tekemään uusien komponenttien liittämisestä ja poista­misesta IoT-järjestelmiin mahdollisimman yksinkertaista; tavoitteena on Plug and Play

Yhteinen viitearkkitehtuuri antaa hyvän lähtökohdan IoT-järjestelmien arkkitehtuuriratkaisujen kehittämiselle ja implementoinnille. Hyötynä on paitsi kerralla rakenteeltaan yhteensopivat järjestelmät, myös ajalliset ja rahalliset säästöt, koska järjestelmän rakentamista ei tarvitse aloittaa alusta, vaan voidaan räätälöidä jo olemassa olevista IoT-arkkitehtuureista itselle sopiva. Myös riskit vähenevät, kun hyödynnetään standardin hyvät käytännöt ja vältetään muiden tekemät virheet.

Standardiehdotus ISO/IEC NP 19654 esineiden internetin viite­arkki­teh­tuu­riksi on lausuntokierroksella Suomessa 7.3.2014 saakka. Esineiden inter­netin standardeja laaditaan kansainvälisessä työryhmässä ISO/IEC JTC 1 WG 5.

Suomalaista IT-osaamista eurooppalaisiin pankkeihin

Keski- ja Itä-Euroopan pankkisektori uudistuu: konttoriverkostoja karsitaan sähköisen asioinnin yleistyessä ja kustannuspaineiden kasvaessa. Uudistukset avaavat suomalaisille IT-yrityksille useiden kymmenien miljoonien eurojen mahdollisuudet aina mobiilipankkiratkaisuista asiakkuudenhallintajärjestelmiin.

– Tiukentunut taloudellinen tilanne, kova kilpailu asiakkaista ja asiakkaiden puolelta tuleva paine moderneille ratkaisuille heijastuvat koko pankkialaan Keski- ja Itä-Euroopassa. Pankit pyrkivät uusien liiketoimintamallien ja IT-ratkaisujen avulla vastaamaan haasteisiin. Odotettavissa on myös yritysjärjestelyjä, kertoo Finpron Romanian vientikeskuksen päällikkö Alexander de Reuterhorn.

Itä-Euroopan maihin tehtiin 2000-luvulla Euroopan mittavimmat suorat ulkomaiset investoinnit pankki- ja vakuutussektorille. Finanssikriisin puhjettua riskit ovat realisoituneet ja pankit on ajettu kulukuurille. Euroopan Unionin tiukentunut lainsäädäntö asettaa myös tiukat vaatimukset pankkien pääomalle. Samaan aikaan kuluttajat vaativat yhä henkilökohtaisempaa palvelua ja sähköisen asioinnin kehittämistä.

– Keski- ja Itä-Euroopassa on edelleen useita pankkien konttoreita joka kylässä, mutta niitä tullaan lähivuosina ajamaan alas. Kuluttajille muutos näkyy konttoriverkon karsimisena ja uusina verkko- ja mobiiliratkaisuina. Suomessa pankkien rakenneuudistus käytiin läpi pääosin jo 2000-luvun taitteessa, sanoo de Reuterhorn.

Kustannustehokkuuden lisäksi pankit pyrkivät lisäämään myyntiään ja asiakasmääriä uusien palvelujen ja ratkaisujen avulla. Pankit etsivät automatisoituja ratkaisuja asiakkaiden hallintaan ja uusien tuotteiden, kuten vakuutuspalvelujen kehittämiseksi.

Turvallisuus ja luotettavuus etusijalla

– Pankkitoiminnan peruskivet turvallisuus ja luotettavuus ovat olennaisia kriteerejä, kun pankit arvioivat potentiaalisia ratkaisutoimittajia, de Reuterhorn sanoo.

De Reuterhornin mukaan esimerkiksi Itävalta pyrkii säilyttämään oman asemansa finanssisektorin edelläkävijänä ja paikalliset yritykset etsivät ratkaisuja eri tuotteiden ristiinmyymiseen ja CRM-järjestelmiin. Romaniassa sen sijaan kaivataan mobiilipankkiin ja IT-turvallisuuteen liittyviä ratkaisuja. Sosiaalinen media ja siihen linkitetyt CRM-järjestelmät ja sovellukset ovat lähivuosina entistä tärkeämpiä pankeille Keski- ja Itä-Euroopan alueella.

– Suomalaisyritysten näkökulmasta pankkisektorin päätöksenteko voi olla haastavaa. Yritysten täytyy päästä esittelemään ratkaisujaan suoraan ylimmille päättäjille ja usein kansainvälisen konsernitason IT-johtajalle, yksittäisten konttorien johdon sijaan sekä onnistua lisäksi vakuuttamaan pankkien kansalliset hovihankkijat, jotta nämä avaavat valmiit jakelukanavansa suomalaisyritysten ratkaisuille, de Reuterhorn kertoo.

Suomalaiselle Resogunille videopelien Oscar-ehdokkuus

Academy of Interactive Arts & Sciences äänestää joka vuosi parhaat videopelien taiteelliset saavutukset ja tänä vuonna Suomen vanhimman pelistudion Housemarquen uusin Playstation 4-peli Resogun on ehdolla. Kategoriassa “Best Action Game” on myös ehdolla vahvoja kansainvälisiä pelejä kuten Ruotsalainen Battlefield 4.

“Olisi erittäin hienoa jos saisimme Suomeen maailman arvostetuimman palkinnon videopelien saralla. Ehdokkuus on tietysti jo palkinto itsessään, mutta mahdollinen voitto merkitsisi erittäin paljon kotimaan konsolipelien kehitysyhteisölle.”

Mikael Haveri, Housemarquen markkinointipäällikkö

Akatemiaan kuuluu yli 22 000 jäsentä ja palkinnot jaetaan 6. helmikuuta Las Vegasissa, D.I.C.E. Awardseissa, jotka järjestetään nyt 17:nnen kerran.

Vastaava palkinto on vain kerran aikaisemmin tullut Suomeen kategoriassa ”Casual Games”, jolloin Angry Birds voitti ja muusikko Ari Pulkkinen kävi ottamassa vastaan palkinnon. Tänä vuonna ehdolla olevassa Resogunissa on myös Pulkkisen sävellykset.

Resogun on myös menestynyt maailmalla ja kotimaassa alkuvuoden ”paras peli” äänestyksissä. Yhdysvaltalainen IGN.com valitsi sen ”Vuoden PS4-peliksi” ja Suomalaisen Dome.fi-sivuston äänestyksessä Resogun sai tittelin ”Vuoden paras Suomipeli”.

Pelin hinta on 14,95€, mutta kaikki PS+ -tilin omistajat saavat ladata sen ilmaiseksi, mikä tarkoittaa sitä, että peli on saatavilla lähes kaikille konsolin ostajille ostopäivästä lähtien. Resogun on saatavilla yksinoikeudella Sonyn Playstation4 konsoleille.

Academy of Interactive Arts and Sciences nominations: http://www.interactive.org

Intel on aloittanut yhteistyön johtavien pilvipalveluntarjoajien kanssa

Intel on aloittanut maailmanlaajuisen yhteistyön 16 johtavan pilvipalveluntarjoajan kanssa. Yhdessä yritykset lanseeraavat Intel Cloud Technology -ohjelman, jonka avulla tietotekniikkaorganisaatiot voivat tehdä entistä valistuneempia ostopäätöksiä ja varmistaa pilvisovellustensa optimaalisen suorituskyvyn. Alallaan ensimmäinen hanke tarjoaa käyttäjille selkeän kuvan pilvipalveluntarjoajan infrastruktuuria pyörittävästä teknologiasta ennen palveluiden tai instanssien ostamista.

Palvelinten ja palvelinsalien ulkoistamisen (infrastructure-as-a-service, IaaS) odotetaan kasvavan 41 prosenttia vuosittain vuoteen 2016 mennessä. Pilvipalveluita ja -sovelluksia pyörittävällä teknologialla on entistä enemmän merkitystä yhä useampien yritysten harkitessa tietotekniikkapalveluidensa ulkoistamista.

Intelin Cloud Technology -ohjelmaan osallistuvat pilvipalveluntarjoajat saavat käyttöönsä Powered by Intel Cloud Technology -tunnuksen, joka kertoo heidän tarjoamiensa instanssien perustuvan Intelin teknologioihin sekä tekee instansseja pyörittävän laitteiston suorituskyky- ja tietoturvaominaisuudet näkyviksi loppukäyttäjälle.

Ohjelma on jatkoa syyskuussa Intelin Amazon Web Services (AWS) -palveluiden kanssa julkistamalle yhteistyölle, jonka tarkoituksena on viestiä asiakkaille AWS-instansseissa käytettävien Intel-teknologioiden ominaisuudet, suorituskyky, laatu ja turvallisuushyödyt.

”Aivan kuten auton moottorityypillä on merkitystä autoa valittaessa, on pilvipalvelua pyörittävän koneen tyypillä merkittävä vaikutus suorituskykyyn ja taloudellisuuteen”, sanoo Jason Waxman, Intelin Data Center Groupin ja Cloud Platform Groupin johtaja. ”Pilvipalveluiden asiakkaat haluavat tietää, minkä teknologian päällä heidän sovelluksensa toimivat, koska sillä on suora vaikutus heidän liiketoimintaansa. Ensimmäistä kertaa käyttäjät voivat valita optimaaliset teknologiat pyörittämään sovelluksiaan pilvessä.”

Verkkokaupoille pienikin muutos pilvi-instanssin suorituskyvyssä voi vaikuttaa merkittävästi myyntiin. Esimerkiksi hintavertailupalvelu Shopzilla kasvatti liikevaihtoaan jopa 12 prosenttia nopeuttamalla sivuston latausaikoja seitsemästä kahteen sekuntiin. Intelin Cloud Technology -ohjelmaan osallistuvat pilvipalveluntarjoajat tarjoavat yrityksille ja muille julkista tai hybridipilvipalvelua harkitseville tietotekniikkaostajille yksityiskohtaista tietoa käytettävissä olevista prosessoreista, laitteistokiihdytysominaisuuksista sekä tallennus-, ohjelmisto- ja verkko-ominaisuuksista, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi käytettäviin sovelluksiin, kustannuksiin sekä loppukäyttäjäkokemukseen.

Loppukäyttäjän tarpeita vastaavan optimaalisen pilvipalvelun löytämistä helpottaa Intel Could Technology -ohjelmaan integroitu, verkossa toimiva Intel Cloud Finder -työkalu, jonka avulla loppukäyttäjät voivat 80 tarvekriteerin mukaan vertailla yli 50 pilvipalveluntarjoajan palveluita. Työkalun testausmahdollisuuden avulla tietotekniikkapäättäjät voivat myös ”koeajaa” palveluita, mikä auttaa heitä ennen palveluiden ostoa ymmärtämään palveluiden perustana olevia teknologioita ja varmistamaan, että ostettavat palvelut vastaavat heidän tarpeitaan.

Windows 9 versiota suunnitellaan

Windows 9 käyttöjärjestelmän kehitystyö on käynnissä. Uusi versio pohjautuu todennäköisesti pitkälti Windows 8 käyttöjärjestelmään, sisältäen lukuisia uudistuksia ja parannuksia. The Vergen mukaan käynnistysvalikko ehkä palautuu takaisin uuteen Windows versioon.

Techradar arveli, että voi tulla vielä Windows 8.2. versio ennen varsinaisen Windows 9 julkaisemista. Windows 8.1. julkaisun aikoihin odotettiin jo olevan mahdollinen Windows 9. Windows Blue työnimllä kulkenut versio julkaistiin kuitenkin lopulta Windows 8.1 nimellä.

Vielä ei tiedetä voiko mahdollisesti Windows 7 päivittää suoraan Windows 9 versioon, vai onnistuuko pelkkä päivitys vain Windows 8 versiosta.

Tom’s Hardware(1/2014) artikkeli aiheesta

The Vergen(1/2014) näkemys asiasta

Techradar(11/2013) artikkeli uuden Windowsin kehitysnäkymistä