Someammattilaisen tapahtuma CMADFI etsii uusia keinoja palvella yhteisöjä

Verkon yhteisöpalveluja paimentavat viestintäammattilaiset hakevat Tampereella 23. tammikuuta joukolla uusia keinoja palvella yleisöjään yhä paremmin. Oikeiden ihmisten tavoittaminen sosiaalisen median palveluissa vaatii entistä enemmän osaamista, sillä moni somen käyttäjä arvostaa omia pienempiä piirejään ja kaihtaa ammattimaisia kaupallisia tai muita vaikutuspyrkimyksiä.

CMADFI-päivä kokosi viime vuonna Jyväskylään noin 250 osanottajaa. Tällä kertaa Tampereelle on ilmoittautunut yli 300 kiinnostunutta.

Vaikka entistä useampi yhteisömanageri työskentelee jo päätoimisesti sosiaalisen median parissa, yli puolet toimii yhä sivutoimisena vaihtelevilla ammattinimikkeillä ja muiden tehtäviensä ohella, selviää tuoreesta kyselystä. Yhteisömanageritutkimus 2016 julkistetaan CMADFI-päivässä Tampereella 23.1.2017. Siihen voi jo tutustua verkossa Piilotettu aarre -sivustolla.

– Yhteisömanagerin rooli on aika tuore ja sosiaalinen media toimintaympäristönä on jatkuvassa muutoksessa. Ammattilaiset haluavat työlleen lisää aikaa ja arvostusta omissa organisaatioissaan. He haluavat kehittää laadukkaita sisältöjä ja käyttää aikaa myös uuden opetteluun, kertoo tuloksista kyselyn toteuttanut some-asiantuntija ja tapahtuman primus motor Johanna Janhonen.

Kuudetta kertaa Suomessa järjestettävä CMADFI (Community Manager Appreciation Day Finland) on kasvanut merkittäväksi yli 300 someammattilaisen tapahtumaksi, jossa käsitellään kasvavan uuden ammattikunnan ajankohtaisia kysymyksiä. Vapaaehtoisvoimin ja sponsoreiden tuella järjestettävän päivän ohjelma on suunniteltu yhteisöllisesti verkossa.

Pitääkö yllä vai puhkoako somekuplia?

Tällä kertaa teemapäivässä selvitetään, miten somenhallintaohjelmistot voivat helpottaa yhteisömanagerin työtä. Lisäksi mietitään, mikä verkkoyhteisöjen jäseniä innostaa toimimaan, tai miten työpaikoilla kannustetaan ihmisiä osallistumaan niiden omissa sisäisissä yhteisöissä.

Paneelikeskustelun aiheena ovat sosiaalisen median kaventuvat yhteisöt. Kun varsinkin nuoret tuntuvat hakeutuvan verkossa entistä rajatumpiin yhteisöihin, someammattilaisia kiinnostaa, miten heidän kanssaan pääsee vuorovaikutukseen. Voivatko ihmiset ongelmitta valita todellisuutensa mielensä mukaan?

CMADFI-päivän 2017 pääyhteistyökumppaneita ovat DigiSyke-hanke, Meltwater, Tampereen yliopisto ja Tekesin Liideri-ohjelma. Tapahtumaa tukee myös joukko pienempiä yhteistyökumppaneita.

Lisätietoja tapahtuman verkkosivuilta

www.CMAD.fi

Väitös: Uusi tekniikka tuo netin yhteisölliset sisällöt julkisille näytöille

Internetin suosittuja yhteisöpalveluita ja niiden sisältöä voidaan nyt hyödyntää interaktiivisilla julkisilla näytöillä. Väitöskirjatyössä kehitetty menetelmä koostuu useista eri ohjelmistokomponenteista. Komponenttien avulla voidaan esimerkiksi siirtää käyttäjien luomaa sisältöä näytöille helposti. Käyttäjät voivat myös olla yhteydessä toisiinsa sekä muihin organisaatioihin eri tavoin.

Menetelmän lisäksi väitöskirjatyössä on kehitetty siihen pohjautuvia sovelluksia, joita testattiin aidossa kaupunkiympäristössä Oulussa. Käyttäjien luoma sisältö havaittiin houkuttelevaksi elementiksi julkisessa tilassa. Yleisessä käytössä olevat näytöt eivät kuitenkaan sovellu ongelmattomasti kaupungin ja kaupunkilaisten väliseen yhteydenpitoon. Osa sovelluksista kehitettiin yhteistyössä mm. Oulun Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden sekä Nuorisoasiainkeskuksen kanssa.

Menetelmä sopii myös muunlaiseen käyttöön julkisissa tiloissa, esimerkiksi julkisten näyttöjen personointiin sekä mainonnan tehostamiseen. Mainonnan käyttäjäkohtaiselle kohdentamiselle myös internetin ulkopuolella on suuri kysyntä.

– – –

Diplomi-insinööri Simo Hosio väittelee Oulun yliopistossa 5.9.2014. Tietotekniikan alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Leveraging Social Networking Services on Multipurpose Public Displays (Yhteisöpalveluiden hyödyntäminen monikäyttöisissä julkisissa näytöissä). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Rui José (University of Minho, Portugal) ja kustoksena professori Jukka Riekki.

Tutkimus: Start-up-yritysten kasvaessa verkostojen merkitys lisääntyy

Kansainvälistyvien start-up-yritysten kasvaessa verkostojen merkitys lisääntyy, motivaation alenee

Tuore tutkimus osoittaa, että nuorten, nopeasti kansainvälistyvien yritysten (INV) kannattaa panostaa kansainvälistymiskulttuurissaan eri tekijöihin eri kasvuvaiheissa. Arvostetussa Management International Review -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että muun muassa yritysten motivaatio kansainvälistymiseen, innovaatiosuuntautuneisuus, riskinotto sekä markkinasuuntautuneisuus vaikuttivat positiivisesti erityisesti niiden varhaisessa kasvuvaiheessa. Yritysten kasvaessa näiden tekijöiden vaikutus pieneni ja muuttui jopa negatiiviseksi, kun samalla kansainvälisten verkostojen ja oppimisen merkitys kasvun vauhdittajina lisääntyi.

Tutkimuksessa syvennyttiin ensimmäistä kertaa nuorten, nopeasti kansainvälistyvien yritysten kansainvälisen kulttuurin muutokseen yrityksen perustamisesta aina siihen saakka, kun siitä tulee monikansallinen yritys.

– Nopeaa kansainvälistymistä käsittelevässä tutkimuksessa on aiemmin lähes yksinomaan keskitytty yritysten alkuvaiheisiin. Kysymys siitä, mitä näistä globaaleiksi syntyneistä yrityksistä tulee aikuisina, on jäänyt kokonaan tarkastelematta, professori Mika Gabrielsson Itä-Suomen yliopistosta sanoo.

Hänen mukaansa Suomen näkökulmasta on erittäin tärkeätä, että yhä useampi pieni start-up-yritys saadaan luotsattua onnistuneesti kansainvälisille markkinoille ja kasvatettua osasta niistä täysverisiä monikansallisia yrityksiä.

– Tämä on elintärkeää nykyisessä liiketoimintaympäristössä, kun monet aiemmista isoista monikansallisista yrityksistä ovat vaikeuksissa ja joutuvat vähentämään henkilökuntaa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin neljää suomalaista INV-yritystä, joissa tehtiin kaikkiaan 21 haastattelua.

Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella toimivassa kansainvälisen liiketoiminnan ja myynninjohtamisen yksikössä tutkimusta on suunnattu globaaleiksi syntyneiden yritysten koko elinkaaren ymmärtämiseen.

Mika Gabrielssonin, Peter Gabrielssonin ja Pavlos Dimitratoksen tutkimus International Entrepreneutial Culture and Growth of Intervational New Ventures julkaistiin Management International Review -lehdessä elokuussa.