Kansainvälinen FinnBuild kokoaa yhteen koko rakennusalan toimijat

Kansainvälinen FinnBuild järjestetään 12.–14.10., nyt 22. kertaa. Esillä ovat alan uusimmat tuotteet, palvelut, työmenetelmät ja ratkaisut sekä ennätysmäärä laadukasta ohjelmaa, seminaareja ja asiantuntijoiden tietoiskuja.

Tapahtuma kokoaa yhteen koko rakennusalan toimijat, sillä mukana ovat niin suuret ja tunnetut kansainväliset yritykset kuin uudet, innovatiiviset yrittäjät. Tapahtuman ohjelma koostuu asiantuntijapuheenvuoroista, keskusteluista, tietoiskuista ja seminaareista, jotka jakautuvat kolmen pääteeman alle: digitalisaation mahdollisuudet rakennusalalla, tuottavuus ja kilpailukyky sekä rakennetun ympäristön tulevaisuus. Ohjelmaa on ennätysmäärä, sillä pelkästään FinnBuild-messujen neljässä ohjelmapisteessä on kolmen päivän ajan nyt vahvistettuja esityksiä yhteensä yli 100. FinnBuild-messujen ohjelmatarjontaa täydentävät samanaikaisten tapahtumien ohjelmat omilla lavoillaan sekä kymmenet eri seminaarit. Perjantaina on ohjelmaa erityisesti opiskelijoille.

Päälavan ohjelmia täydentävät Tietokahviloiden puheenvuorot, joissa käsitellään muun muassa matkapuhelinten kuulumattomuutta uusissa rakennuksissa, teollisen korjausrakentamisen mahdollisuuksia, kosteusteknisesti vikasietoisia rakenneratkaisuja ja sitä, miksi purkaa, kun korjaamalla saat enemmän.

Messujen asiantuntijaohjelmien lisäksi messuilla kilpaillaan SPAN-puusiltakilpailussa sekä esitellään Finnbuild Highlights -kokonaisuudessa FinnBuildin sekä sen sisartapahtumien mielenkiintoisimmat tuotteet, järjestelmät, menetelmät ja palvelut. Tapahtumakokonaisuuden iltajuhlassa, FinnBuild Awards Partyssa, palkitaan rakennusalan merkittäviä toimijoita ja hankkeita. Juhlan juontavat näyttelijä Niina Lahtinen ja päätoimittaja Veijo Käyhty Rakennuslehdestä. Iltajuhlassa esiintyy rokkibändi Eppu Normaali.

Katso koko ohjelma: http://www.finnbuild.fi.

FinnBuild -tapahtumakokonaisuus järjestetään joka toinen vuosi. Vuonna 2014 tapahtumassa messuilla vieraili lähes 25 000 kävijää. FinnBuild on alan suurin tapahtuma Suomessa niin osallistuvien yritysten ja kävijöiden lukumäärällä sekä näyttelypinta-alalla mitattuna.

Suomalaiset kehittivät älykkään radion prototyypin

Tulevaisuuden radio tuntee kuulijan mieltymykset. Se myös tietää, milloin tarvitaan taustamusiikkia ja milloin on aikaa kuunnella keskittyneesti. Kuuntelutottumuksista oppivan nettiradion prototyyppi perustuu Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kehittämään suosittelukoneeseen ja sille etsitään parhaillaan kaupallistajia.

Uudenlainen radio tarjoaa käyttäjäkohtaista sisältöä helpossa muodossa: avaa radio ja anna sen soida. Jos ohjelma ei herätä mitään reaktioita, anna vaan soida – mutta jos tykkäät tai et tykkää, kerro se radiollesi peukuttamalla. Näin siitä kehittyy radio, jonka ohjelmasisältö mukautuu kuulijansa mieltymyksiin ja kuuntelutilanteisiin säilyttäen kuitenkin radioaseman brandin ja kunnioittaen toimituksen ammattitaitoa.

Teknologian tutkimuskeskus VTT, Jutel, Yle, Radio Kajaus, Lingsoft, Unicom Consulting, Tampereen yliopisto, Lausumo Speech Technologies, Adfore Technologies ja Tieto ovat kehittäneet uudenlaista radiota Digile Oy:n Digital Services -ohjelman Personal Radio -projektissa. P rojekti yhdistää tutkimuslaitosten ja yritysten osaamista, tuotteita ja palveluja uudenlaiseksi radioksi. Näitä ovat esimerkiksi paikkatietojen tunnistaminen ja tekstianalyysit.

Personal Radion toiminta perustuu VTT:n kehittämään suosittelukoneeseen, joka oppii käyttäjänsä pienistä kuuntelunaikaisista toimenpiteistä, kuten ylös- ja alas-peukuttamisesta tai ohjelman keskeyttämisistä. Näin se oppii ymmärtämään kuulijan mieltymyksiä ja suosittelee sopivaa sisältöä radion arkistoista ja muista lähteistä. Uusintojen ja epäsopivien mainosten kuuleminen on mahdollista välttää. Tutkijoiden tavoitteena on lisätä radion toimintoihin puheentunnistus helpottamaan viestintää esimerkiksi autoilun tai lenkkeilyn aikana.

Suosittelukone osaa luoda ohjelmasuosituksia yhdistämällä radionkuuntelijoiden ja kuunneltujen ohjelmien luokittelua ohjelmasisältöjen avainsana-analyysiin perustuvaan sisältöluokitteluun. Se tunnistaa puheohjelmien samantapaisuudet puheentunnistuksen ja avainsanojen avulla. Jos esimerkiksi ohjelmassa mainittiin ennen peukutusta tiettyjä avainsanoja, suosituskone päättelee, että se liittyy näihin sanoihin tai kuuntelija pitää tai ei pidä ohjelmasta.

Ohjelmien sisältöjen avainsana-analyysin lisäksi suosittelukone vertailee radionkuuntelijoiden kuunteluhistorioita ja päättelee, että samoja ohjelmia seuraavilla saattaa olla samanlainen maku. Tämä on kuitenkin vain suosittelukoneen tekemä arvaus, jonka perusteella se saattaa suositella myös aivan uudentyyppisiä ohjelmia. Niistä voi antaa lisäpalautetta suosittelukoneelle.

Personal Radio -palvelu ei vaaranna kuuntelijan yksityisyyttä, sillä suosittelukone ei käytä kuuntelijoiden henkilötietoja tai tietoja hänen kiinnostuksen kohteistaan ja harrastuksistaan. Ennalta syötettäviä käyttäjäprofiilejakaan ei tarvita.

Radioasemille älykäs radio merkitsee mahdollisuutta tarjota entistä monipuolisempaa ja kohdistetumpaa ohjelmaa. Niiden arkistot voidaan ottaa mukaan täydentämään päivän ohjelmatarjontaa. Myös tv:n puhepainotteiset ohjelmat soveltuvat radioon. Avainsana-analyysin ja puhesynteesin avulla radiolähetyksissä on mahdollista käyttää lehtien ja internetin tekstitietovarastoja. Personal Radio auttaa myös mainonnan kohdentamisessa: samasta asiasta kiinnostuneet on mahdollista tunnistaa suosittelukoneen avulla.

Radio on kehitetty Android-kännykkäjärjestelmälle, mutta muunnettavissa myös muille puhelinalustoille.

Personal Radio -projektissa on osoitettu idean tekninen toteutettavuus. Ennen kuin kaupallinen toiminta on mahdollista, tutkimuslaitokset ja yritykset tekevät vielä kehitystyötä yhteisprojekteissaan. Seuraavaksi tavoitteena on tutkia kuluttajien suhtautumista ja käyttötapoja sekä parantaa tunnistus- ja suosittelutekniikoita. Samalla kehitetään Personal Radion helppoa asennettavuutta ja toimivuutta eri alustoilla. Tavoitteena on tuottaa kännyköihin radio, joka tuottaa sisältöä kunkin kuulijan mieltymysten mukaisesti ja jonka käyttö on yhtä yksinkertaista kuin transistoriradioiden käyttö aikoinaan.

Asuntomessuilla vain joka kolmas pientalo lämpenee kaukolämmöllä

Fossiiliset energiamuodot ovat historiaa Vantaan Asuntomessujen pientalojen lämmityksessä. Rakennuksissa on panostettu uusiutuvaan energiaan. Vaikka kaukolämpölinja kulkee alueen halki, vain joka kolmas pientalorakentaja on kytkenyt talonsa siihen. Monessa messukohteessa on käytössä rinnakkaiset lämmitysjärjestelmät, jotka auttavat tasaamaan energian kulutusta ja laskemaan kuluja. Varaavilla takoilla voi tuottaa jopa puolet vuosittain tarvittavasta lämmöstä ilman että asunnon sisälämpötila nousee liikaa.
Nykyaikainen takka lämmittää myös suihkuveden

Vantaan Asuntomessuilla energiatehokas rakentaminen näkyy sekä rakennusmateriaaleissa, käytetyissä tekniikoissa että taloihin valituissa lämmitysratkaisuissa. Kaukolämmön sijaan kaksi kolmasosaa pientalojen rakennuttajista on valinnut uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntävän lämmitysmuodon, kuten maalämmön, aurinkoenergian tai tulisijalämmityksen. Monissa taloissa on käytössä kaksi rinnakkaista lämmitysjärjestelmää.

– Lämmitysjärjestelmä on yksi suurimmista kustannuseristä pientaloa rakennettaessa. Se on lähes yhtä suuri investointi kuin perustusten rakentaminen. Tulisijalla lämmittäminen auttaa kuitenkin jatkossa säästämään lämmityskuluissa. Samalla se lisää kotitalouksien omavaraisuutta lämmöntuotannossa ja yhteiskunnan huoltovarmuutta, kertoo Tulikiven toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen .

Uudessa hallitusohjelmassa yhdeksi tavoitteeksi on nostettu energiantuotannon omavaraisuuden nostaminen yli 55 prosenttiin 2020-luvulla. Bioenergian ja muun uusiutuvan, päästöttömän energian osuus halutaan nostaa yli 50 prosenttiin. Sillä korvataan muun muassa tuontiöljyn ja hiilen käyttöä energiantuotannossa. Puun käytön ja metsätalouden osuutta halutaan myös kasvattaa.
Puolet lämmöstä ilman loputonta puusavottaa

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toteuttaman Lämpö ja tulisija -tutkimuksen * mukaan varaavalla takalla voi tuottaa jopa puolet pientalon tarvitsemasta lämmöstä ilman että sisäilma lämpenee liikaa. Monet varaavat tulisijat voi liittää osaksi hybridilämmitysjärjestelmää, jolloin tulisijan tuottaman lämmön voi hyödyntää joko käyttöveden lämmitykseen tai vesikiertoiseen lattialämmitykseen.

– Ikkunalautojen välissä ei ole enää lunta. Energiatehokkaan rakentamisen yleistyessä tulisijalämmitys ei edellytä enää jatkuvaa halkojen hakkuuta tai suuria halkopinoja pihan perälle. Matala- ja passiivienergiataloissa tarvittavat puumäärät ovat varsin pieniä. Yhdellä lämmityksellä varaava takka luovuttaa lämpöä jopa 24–36 tunnin ajan, Vauhkonen toteaa.

Lämmitykseen tarvittava puumäärä riippuu rakennuksen energiatehokkuudesta: Passiivitalossa varaavalla tulisijalla voi tuottaa 50 % rakennuksen lämmöntarpeesta niin, että polttopuuta kuluuu 2,3 pinokuutiometriä** vuodessa. Vanhassa peruskorjaamattomassa rakennuksessa varaavalla takalla voi tuottaa 57 % tarvitusta lämpöenergiasta, jolloin polttopuuta kuluu 14,1 pinokuutiometriä/vuosi.

3D tulostimella on valmistettu onnistuneesti talon seinät

Lujabetoni Oy ja Fimatec Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen betonisten seinäelementtien tuotantoautomaation kehitysyhteistyöstä kesäkuussa 2015. Yhteistyön päätarkoituksena on saavuttaa merkittävä parannus betonielementtien valmistamisen kustannustehokkuuteen 3D-tulostusratkaisun avulla.

Imatralaisen startup-yritys Fimatec Oy:n kehittämällä 3D-tulostimella pystytään tuottamaan betonielementtejä rakentamisen tarpeisiin tulostamalla ja pursottamalla. Tulostin on nyt prototyyppivaiheessa ja sillä on valmistettu onnistuneesti ensimmäiset betonielementit.

3D-tulostamisen kärkiteknologiaa edustavan innovaation fokuksena on etenkin betoniset seinäelementit. – Uskon, että meidän teknologiallamme on parhaat edellytykset kehittää uudisrakentamista nykyistä kustannustehokkaammaksi, sanoo järjestelmän kehittäjä ja Fimatecin perustaja Arto Koivuharju.

– Olemme seuranneet vuodesta 2014 lähtien Fimatecin elementtiteollisuuteen soveltuvaa 3D-tulostimen kehitystyötä, kertoo Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo. – Pidämme hanketta tähän mennessä maailmalla nähdyistä versioista uskottavimpana, ja lähdemme mielellämme mukaan kehitystyöhön.

Lujabetoni tarjoaa hankkeeseen osaamista ja tietotaitoa betoniteknologiasta sekä betonielementeistä tuotteina ja näiden valmistusprosessista. Myös laitteiston pilotointi tehdään Lujabetonin tehtaalla.

Tavoitteena on kehittää 3D-tulostin myyntivalmiiksi tuotteeksi, jolla pystytään tulostamaan monipuolisesti seinämäisiä elementtejä aitoihin rakennuskohteisiin. Tämä vaatii vielä sekä betonitekniikan kehittämistä että koneteknologian jatkokehittämistä.

Hankkeeseen on valjastettu omien alojensa parhaita toimijoita Suomesta ja maailmalta. Lujabetonin lisäksi mukana tulee olemaan vahvaa betonielementtien tuotantoteknologiaa omaava laitevalmistaja sekä merkittäviä kumppaneita kuten mm. Konecranes Oyj.

– Uskomme vahvasti 3D-tulostamisen mahdollisuuksiin konservatiivisella betonialalla. Haemme tästä teknologiasta kilpailuetua myös kansainvälisen liiketoimintamme laajentamiseen, Mikko Isotalo toteaa.

Väestönsuojia halutaan edelleen rakentaa

Suomalaisista 70 % ei ole valmis luopumaan väestönsuojien rakentamisesta. Tiedot käyvät ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön teettämästä puhelinhaastattelututkimuksesta. SPEKin mielestä väestönsuojista tulisi käydä turvallisuuspoliittista keskustelua.

Tutkimuksessa haastateltiin 1 000 manner-Suomessa asuvaa, ja tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 %. Kyselyssä selvitettiin mm. väestön turvallisuustaitoja sekä käsityksiä omatoimisesta varautumisesta. Tutkimuksen toteutti Suomen Kyselytutkimus Oy.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on tutkinut kansalaisten käsityksiä väestönsuojien rakentamisesta aiemmin vuosina 2010 ja 2013. Näihin verrattuna väestönsuojien rakentamisella on nyt aikaisempaa vahvempi kannatus.

– Epävarmojen vastaajien (EOS) osuus on merkittävästi laskenut tarkasteluperiodin aikana, mikä osoittaa kansalaisten mielipiteen selkiytyneen väestönsuoja-asiassa, SPEKin tutkija Heikki Laurikainen toteaa.

Vain 11 % vastaajista olisi valmis luopumaan väestönsuojien rakentamisesta. Niistä, joiden mukaan väestönsuojien rakentamisesta tulisi luopua, noin kolmasosa vetoaa taloudellisiin kustannuksiin, kuten rakentamisen ja ylläpidon kalleuteen. Muina syinä mainittiin väestönsuojien hyödyttömyys (eivät toimisi/ auttaisi tosi tilanteessa) ja turhuus. Aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna taloudellisiin seikkoihin vetoaminen näyttää yleistyneen (2015: 27 %, 2013: 11 %). Miehet luopuisivat väestönsuojien rakentamisesta naisia useammin (miehet 15 %, naiset 7 %).

– Se, että entistä harvempi on valmis luopumaan väestönsuojien rakentamisesta, selittynee parhaiten Euroopassa tapahtuneilla turvallisuusympäristön muutoksilla ja yleisellä epävarmuudella, toteaa Laurikainen. – Etenkin Itä-Ukrainan kriisiin liittyy perinteistä sotilaallista voimankäyttöä, mihin väestönsuojelu olennaisesti liittyy. Myös julkisuudessa käyty keskustelu maanpuolustuksen voimavaroista selittänee ihmisten kantaa.

– Pääministeri Sipilän hallitusohjelman asuntopoliittisissa linjauksissa väestönsuojien rakentaminen on nostettu esiin yhtenä asuinrakentamisen kustannustekijänä. On tärkeää, että näitä linjauksia toimeenpantaessa myös yleinen kansalaismielipide otetaan huomioon, SPEKin varautumisjohtaja Karim Peltonen sanoo.

– Nyt saatu tutkimustulos viittaa vahvasti siihen, että suojilla on lisäarvoa vallitsevassa tilanteessa ja että ne luovat turvallisuuden tunnetta. Toivommekin, että suojista käytävä keskustelu olisi jatkossa turvallisuus-, ei asuntopoliittista. On myös tärkeää huomata, että väestönsuojat ovat vain osa väestönsuojelujärjestelmäämme. Jos keinoja väestön suojaamiseen karsitaan yhtäältä, tulee muita keinoja osaltaan lisätä, Peltonen painottaa.

Sisäministeriön työryhmä selvitti viimeksi vuonna 2012 väestönsuojien rakentamista. Tuolloin rakentamiskustannuksien todettiin olevan n. 30 euroa / asuinneliömetri.

Energiatodistus on asetettava nähtäville yli 250 neliömetrin julkisiin rakennuksiin

Energiatodistus on asetettava nähtäville kun julkinen viranomainen tai laitos tarjoaa julkisia palveluja tiloissa, joissa yleisön toistuvien käyntien kohteena oleva kerrosala ylittää 500 neliömetriä. Heinäkuun alusta alkaen kerrosalan raja laskee 250 neliömetriin. Jos rakennuksella ei vielä ole energiatodistusta, tulee viranomaisen tai laitoksen hankkia energiatodistus, jotta se voidaan asettaa nähtäville.

Julkisia palveluja tarjoavia viranomaisia tai laitoksia ovat tyypillisesti valtion ja kuntien viranomaiset, kuntayhtymät, valtion ja kuntien palveluliikelaitokset ja julkisoikeudellista tehtävää hoitavat muut laitokset.

Rakennuksia, joissa tarjotaan julkisia palveluita, ja joissa on yleisön toistuvien käyntien kohteena olevia tiloja ovat esimerkiksi:

Koulurakennukset
Kulttuurirakennukset (Kirjastot, museot)
Sairaalat
Hoitokodit

Nähtävillä olo velvoitteeseen liittyviin neliöihin ei lasketa muun muassa seuraavia tiloja:

Toimistotiloja
Tuotantotiloja
Henkilökunnan käytössä olevia tiloja

Energiatodistuksen tulee olla näkyvällä paikalla, josta se on selvästi yleisön nähtävissä. Nähtävillä on oltava joko alkuperäinen tai jäljennös energiatodistuksen etusivusta vähintään luonnollisessa koossa. Todistuksen voi asettaa esille myös sähköisesti, mutta vain jos tiedot ovat esillä jatkuvasti.
Energiatodistus esille myös muissa rakennuksissa

Energiatodistus on asetettava nähtäville myös muissa rakennuksissa, jos rakennuksesta yli 500 neliömetriä on yleisön toistuvien käyntien kohteena, ja kyseiseen rakennukseen on hankittu energiatodistus. Pelkästään nähtävillä olo velvoitetta varten ei energiatodistusta näissä rakennuksissa kuitenkaan tarvitse hankkia.

Velvoite koskee muun muassa näitä rakennuksia:

Kaupat
Kauppakeskukset
Valintamyymälät
Ravintolat
Teatterit
Pankit
Hotellit

Jos julkisia palveluja tarjotaan vuokratuissa tiloissa, velvoite koskee eräin poikkeuksin vain tiloja, joissa vuokrasopimus on tehty 1. kesäkuuta 2013 jälkeen.
Energiatodistusten neuvontapalvelu auttaa

Motiva Oy antaa energiatodistuksiin liittyvää neuvontaa ympäristöministeriön toimeksiannosta sekä kuluttajille että energiatodistusten laatijoille: http://www.motiva.fi/energiatodistus.

Korjausrakentamisessa näkyy maltillista kasvua

Korjausrakentaminen on uuden korjausrakentamisbarometrin perusteella edelleen vilkasta. Kahdella kolmesta taloyhtiöstä on jokin korjaushankkeen tai sen valmistelun vaihe käynnissä. Korjausrakentamisen kasvunäkymät ovat kuitenkin maltilliset, kasvuodotuksia on lähinnä pk-seudulla. Korjausrakentamisbarometri tuottaa ajankohtaista sekä luotettavaa tietoa asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden korjausrakentamisesta ja kiinteistönpidosta Suomessa. Kiinteistöliiton ja Kiinteistölehden 14. kerran toteuttamaan barometrikyselyyn tuli yli 2100 vastausta, joka on yli tuhat enemmän kuin vuosi sitten.

Korjausrakentaminen vauhdissa – kasvunäkymä silti vain maltillinen

Korjausrakentaminen koskettaa noin kahta kolmasosaa taloyhtiöistä keväällä 2015. Korjausrakentamiseen ei kuitenkaan voi ennakoida voimakasta kasvua, sillä odotuksissa on heijastumaa talouden huonoista näkymistä. Korjaushankkeita omaavien yhtiöiden osuus on nyt yhtä suuri kuin keväällä 2014.

Korjausrakentamisen ilmapuntarimittarissa kasvua on kuluvalle vuodelle lähinnä pääkaupunkiseudulla. Kuluvan vuoden saldoluku* on koko Suomen kohdalla -1, kun lukema syksyllä 2014 oli +4 ja vuosi sitten +2. Vastausten perusteella kuitenkin näyttää, että suurelle enemmistölle taloyhtiöistä nykyisellä epävarmalla taloustilanteella ei ole vaikutusta suunniteltujen korjaus- ja ylläpitohankkeiden toteutumiselle.

Vuodelle 2016 näkymät ovat tässä vaiheessa epävarmat. Runsaat 25 prosenttia odottaa korjausrakentamisen määrän kasvua taloyhtiössään, mutta 30 prosenttia odottaa määrän vähentymistä. Näkymä on hivenen vuoden takaista mittausta varovaisempi, sillä kasvua odotti tuolloin 27 ja supistumista 28 prosenttia. Positiivisimmat/myönteisimmät odotukset ovat pääkaupunkiseudulla ja Itä-Suomessa.

(*Saldoluku muodostetaan vähentämällä kasvua odottavien osuudesta supistumista odottavien osuus.)

Yleisimmät korjauskohteet 2015: piharakenteet, putkistot, ikkunat ja ovet sekä märkätilat

Taloyhtiöistä 65 prosentilla on ollut tänä keväänä jokin korjaushankkeen vaihe – hankesuunnittelu-, suunnittelu-, tarjouspyyntö- tai rakentamisvaihe – käynnissä. Määrä on sama kuin vuotta aiemmin. Rakentamis- ja hankesuunnitteluvaiheessa olleiden osuus kasvoi hivenen, mutta suunnittelu- ja tarjousvaiheessa olleiden osuus on hiukan viime vuotta pienempi.

Kuluvana vuonna taloyhtiöissä korjataan eniten piharakenteita, putkistoja sekä ovia ja ikkunoita. Kaikkien näiden osuus oli noin 10 prosenttia tai enemmän barometrin runsaasta 2100 vastauksesta. Myös märkätiloja ja vesikattoja remontoidaan edelleen hyvin yleisesti, runsaassa yhdeksässä prosentissa taloyhtiöitä. Kasvua oli lähinnä putkistoremonttien osuudessa.

Tulevan 5 vuoden aikana: ulkokuori korjaus- ja ylläpitotoimenpiteiden kärjessä

Runsaalla kolmanneksella taloyhtiöistä on korjaus- ja ylläpitotarvetta piharakenteissa tulevalla viisivuotiskaudella. Barometriin vastanneista noin 26 prosenttia ennakoi korjauksia ja ylläpitotoimia ikkunoihin ja ulko-oviin, vesikattoon ja julkisivuihin. Putkistoja ja märkätiloja arvioi korjaavan hieman runsaat 20 prosenttia vastanneista. Osuudet ovat hieman supistuneet viimeisten kahden vuoden aikana. Huoneistojen märkätilojen kohdalla on ollut kuitenkin pieni nousu.

Hissien kohdalla ylläpito- ja korjaustoimia on odotettavissa tulevalla viisivuotisjaksolla hieman alle 10 prosenttiin vastaajayhtiöitä. Edelleenkin vain noin kolmessa prosentissa vastauksia merkattiin odotuksiin esteettömyyskorjauksiksi nimetyt korjaustyypit.

Rahoitusta saa varsin hyvin – keskimääräinen lainamarginaali 1,5 prosenttiyksikköä

Korjaushankkeiden rahoitusta on pääsääntöisesti hyvin saatavissa. Taloyhtiöiden hallituksen jäsenistä vain 9 prosenttia raportoi, että lainansaanti korjauksiin on heikentynyt viimeisen puolen vuoden aikana. Muutos on merkittävä, sillä syksyllä 2013 tämä osuus oli 29 prosenttia vastaajista.

Lainaehtojen kehitysodotusten yleissävy on hilautumassa kohti neutraalia. Vastaajista 68 prosenttia odottaa lainaehtojen säilyvän lähiaikoina ennallaan ja 11 prosenttia jopa ehtojen parantumista. Vastaajista enää 22 prosenttia odottaa ehtojen heikentymistä. Niinpä lainaehtojen kehitysodotusten saldoluku on noussut syksyn 2013 -62:sta kevään 2015 -11:een. Syksystä 2014 muutosta on 18 prosenttiyksikköä.

Runsaat 50 prosenttia ilmoittaa kysyneensä lainaa vähintään kolmelta pankilta ja vain yhdeltä pankilta on lainaa kysynyt 26 prosenttia. Lainatarjouksien saatavuus näyttää myös asettuneen uomiinsa. Vain yhdeltä pankilta on saanut miltei 30 prosenttia vastaajista. Osuus on pysynyt käytännössä ennallaan syksystä 2012.

Korjauslainojen marginaalien mediaani on edelleen hieman kutistunut. Nyt mediaani oli vastaajien keskuudessa 1,5 prosenttiyksikköä, kun syksyllä taso oli 1,6 prosenttiyksikköä.

Energiatehokkuustoimenpiteissä edelleen perusasioiden äärellä – suunnitelmallisessa energianhallinnassa parannettavaa

Taloyhtiössä ollaan edelleen kevään 2014 tapaan perusasioiden äärellä energiatehokkuustoimenpiteitä toteutettaessa. Kärkipaikkaa pitävät ilmanvaihdon puhdistus ja säätö, patteriverkoston perussäätö ja termostaattisten patteriventtiilien asentaminen tai uusiminen sekä ikkunoiden ja parvekeovien tiivistäminen. Näitä toimenpiteitä on toteutettu noin 30 – 45 prosentissa vastaajien taloyhtiöitä.

Harmillista kuitenkin on, että vain noin 45 prosentissa taloyhtiöitä on käytössä vähintään kuukausitason kulutusseuranta. Kulutusseurannan tulisi olla jokaisen taloyhtiön perustyökalu energianhallinnassa ja suunnitelmallisessa kiinteistönpidossa. Taloyhtiön strategia (tahtotila), joka toimisi taloyhtiön ohjenuorana myös energiatehokkuutta edistettäessä, on käytössä ainoastaan noin 15 prosentissa vastaajien taloyhtiöitä.

Varsinaisten korjaushankkeiden osalta ikkunoiden uusiminen on ollut yleisin energiatehokkuustoimenpide noin 30 prosentin osuudella. Vastausten perusteella uusiutuvan energian hankkeita on toteutettu yhteensä vain alle kahdeksassa prosentissa vastauksista ja näistä puolet on ollut ilmalämpöpumppujen asennuksia.

Tulevaisuudessa siintävien energiatehokkuustoimenpiteiden osalta tilanne on likipitäen samanlainen kuin keväällä 2014. Perusasioiden lisäksi tarkoituksena olisi parantaa valaistusta ja sen energiatehokkuutta.

Kiinnostusta lämpöpumppuihin ja aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuuksiin

Taloyhtiöissä on kiinnostusta poistoilman lämmön talteenoton toteuttamiseen lämpöpumppuratkaisulla ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Tämä käy ilmi tämän kevään lisäkysymyksestä, jossa tiedusteltiin aiheita, joista kaivattaisiin erityisesti lisätietoja.

Helsinki-Vantaalla tehdään mittavia uudistuksia

Yli vuosi sitten käynnistyneen Finavian kehitysohjelman kautta on pystytty tarjoamaan töitä suurelle joukolle ihmisiä. Investointien laskennallinen työllisyysvaikutus vuonna 2014 oli 1 200 henkilötyövuotta.

– Finavian investointien työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä etenkin näinä aikoina, kun Suomen talouden kasvu ja työllisyyskehitys ovat olleet vaisuja jo jonkin aikaa. Pääkaupunkiseudun lisäksi työtä on syntynyt runsaasti myös maakunnissa. Investointihankkeemme ovat edenneet suunnitellulla tavalla, sanoo Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen.

Kehittämisen punainen lanka on sujuva ja miellyttävä asiakaskokemus

Investointiohjelman vaikutukset ovat näkyneet vuoden mittaan sekä Helsinki-Vantaalla että verkostolentoasemilla. Vuosi 2015 jatkaa muutosten sarjaa.

Helsinki-Vantaalla tehdään touko-elokuussa mittava kiitotien peruskorjaus, heinäkuussa lentoasemalle avataan junayhteys ja parhaillaan on käynnissä suunnittelutyö terminaali 2:n laajentamiseksi. Tavoitteena on säilyttää Helsinki-Vantaan asema suosittuna vaihtokenttänä ja samalla varautua kasvaviin matkustajamääriin.

Helsinki-Vantaan ohella Finavia investoi myös verkostokenttiin. Lentoasemilla kohennetaan terminaalitiloja, parannetaan palveluita sekä peruskorjataan kiitoteitä. Tänä vuonna laajoja hankkeita toteutetaan Rovaniemellä, Ivalossa, Kittilässä ja Vaasassa. Hiljattain Tampere-Pirkkalan lentoasemalla avattiin uusi halpalentoterminaali.

Finavian noin 900 miljoonan euron suuruisen kehitysohjelman käynnistäminen tuli rahoituksellisesti mahdolliseksi, kun valtio päätti sijoittaa Finaviaan 200 miljoonaa euroa rahaa. Kehitysohjelman investointien tulee tuottaa sijoitetulle pääomalle entistä parempaa markkinaehtoista tuottoa.

– Finavian kehitysohjelman onnistumisella on iso merkitys koko maamme lentoliikenteelle. Kilpailukykyinen lentoasemainfrastruktuuri mahdollistaa lentoliikenteen kehittymisen Suomessa sekä tukee sitä kautta taloutemme kilpailukykyä. Lentoasemat eivät kuitenkaan yksinään varmista liikenteen kasvua. Viime kädessä kyse on siitä, kuinka vetovoimaisia Suomi ja sen alueet lentoyhtiöiden silmissä ovat. Pidän hyvänä, että vaikeassa taloustilanteessa Finavian kehitysinvestoinnit tuovat rakennusaikaista työtä ja mahdollisesti myös pysyviä työpaikkoja, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Paula Risikko , jolle Finavia esitteli kehitysohjelmaansa.

Kokonaisuudessaan kehitysohjelman arvioidaan tarjoavan työtä noin 14 000 henkilötyövuoden verran. Lisäksi Helsinki-Vantaalla matkustajamäärän nousun arvioidaan tuovan alueelle noin 5 000 uutta, pysyvää työpaikkaa.

Helsinki-Vantaan odotetaan saavuttavan 20 miljoonan vuosittaisen matkustajan rajan vuonna 2020. Viime vuonna Helsinki-Vantaan matkustajamäärä nousi 700 000 matkustajalla, ja lentoaseman kautta kulki jo 16 miljoonaa matkustajaa. Suurin osa kasvusta tulee vaihtomatkustuksesta.

Terminaalilaajennuksen suunnittelu käynnissä Helsinki-Vantaalla

Vuoden alussa on käynnistetty suunnittelu vaihtoliikenteen kapasiteetin kasvattamiseksi. Helsinki-Vantaan nykyistä terminaalia on tarkoitus laajentaa noin 80 000 neliömetrillä. Laajennusosia on mahdollisesti tulossa kaksi: toinen eteläsuuntaan ja toinen länsisuuntaan. Molemmat laajennusosat tulisivat nykyisen terminaali 2:n kaukolentoalueen jatkeeksi.

Matkustajatilojen lisäksi lentokonepaikkojen määrää suunnitellaan lisättävän kahdeksalla uudella laajarunkosillalla. Laajennuksen jälkeen Helsinki-Vantaalla on käytössä 16 laajarunkokoneiden siltapaikkaa. Näillä näkymin laajennustyöt käynnistyisivät vuonna 2016.

Junayhteys ja kiitotien peruskorjaus ovat tämän vuoden suurimmat uudistukset

Helsinki-Vantaan vuoden 2015 merkittävin muutos nähdään heinäkuussa, kun lentoasemalle valmistuu uusi junayhteys. Kehärata avaa hyvät yhteydet lentoasemalle paitsi Helsingin keskustasta myös koko Suomesta.

Parhaillaan käynnissä on myös pysäköintitalo P5:n laajennus, joka tuo valmistuessaan lentoasemalle lähes 3 000 uutta pysäköintipaikkaa lisää. Laajennusosa avataan vuoden kuluttua kesällä.

Toukokuussa alkava Helsinki-Vantaan kiitotie 1:n peruskorjaus kestää kolme kuukautta. Remontin aikana uusitaan kiitotien päällyste sekä valo- ja sähköjärjestelmät.

Rakennustöiden vuoksi lentoasemalla on kesällä käytössä vain kaksi kiitotietä normaalin kolmen sijaan. Lentokoneiden lentoonlähtö- ja laskusuunnat muuttuvat tilapäisesti, joten osa nousu- ja laskureittien alueella asuvista huomaa lentomelua tavallista enemmän. Finavia tiedottaa lentomelumuutoksista tarkemmin kevään aikana.

Kiitotien korjaustöillä ei ole juurikaan vaikutuksia matkustajaliikenteeseen, sillä työt on suunniteltu tehtäväksi ilman merkittäviä häiriöitä ja sopeuttamalla lentoliikennettä.

Omavarainen sähköntuotanto kiinnostaa kuluttajia

Päästöttömänä ja ehtymättömänä energiantuottajana aurinko kiinnostaa yhä useampaa ympäristötietoista kuluttajaa. Omavarainen sähköntuotanto voi olla ratkaisu kesämökin sähköistämiseen tai yrityksen sähkölaskun pienentämiseen.

Mahdollisuus omavaraiseen pientuotantoon on saanut kuluttajat asentamaan aurinkopaneeleita kesämökkien ja yhä useammin myös omakotitalojen katoille. Aurinkopaneelien kustannukset ovat pudonneet muutamassa vuodessa reippaasti, joidenkin laskelmien mukaan jopa 70 prosenttia, ja tekniikka on kehittynyt kestämään Suomen karut sääolot.

Tärkeäksi syyksi aurinkoenergian kasvavaan suosioon Vattenfallin asiantuntija Outi Raulas nostaa kuluttajien oman ympäristötietoisuuden.

– Oman talon katolla sähköä tuottavat paneelit vähentävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja pienentävät näin sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä. Tyypillisellä omakotitalon aurinkopaneelilla voi tuottaa niin paljon energiaa vuoden aikana, että sillä voi kompensoida 28 000 kilometrin automatkoista syntyneet hiilidioksidipäästöt, Raulas kertoo.

Kuluttajien mukana aurinkoenergian mahdollisuuksiin ovat heränneet myös poliitikot ja sähköyhtiöt.

– Esimerkiksi me Vattenfallilla olemme sitoutuneet kestävään kehitykseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Auringon energiavaraston hyödyntäminen ei ole meiltä tai keneltäkään muulta toimijalta pois.

Auringonpaistetta riittää myös Suomessa

Suomen ilmastossa aurinkoisia kuukausia on maalis–huhtikuusta aina syyskuuhun asti. Silloin aurinkopaneeleilla voi tuottaa merkittävän osuuden omakotitalojen sähköntuotannosta. Auringonpaistetta riittää Suomessa yhtä paljon kuin esimerkiksi Pohjois-Saksassa.

Paneelien oikea mitoitus on tärkeä, jotta se tuottaa riittävän määrän sähköä kulutuksen nähden. Sähköverkkoon kytketyn paneelin tuottoa täydentää verkosta saatava sähkö.

– Aurinkopaneelit yhdistetään helposti kesämökkien sähköntuottajiksi. Mutta yhä useampi asentaa aurinkopaneelit myös omakotitalon katolle. Aurinkoenergialla voi esimerkiksi käyttää ilmalämpöpumppua, joka lämmittää ja viilentää asuntoa. Yhdessä ne ovat oiva valinta omakotitalon sähkön tarpeeseen.

Hankintakustannuksissa ja sähkönkulutuksen säästöissä päästään voiton puolelle usein 10–30 vuoden aikana. Laskelmiin vaikuttavat paneelin koko ja sijoittaminen sekä sähkön markkinahinnat.

– Esimerkiksi kesämökille, jossa ei ole ennestään sähköä, aurinkopaneelit voivat olla halvempi vaihtoehto kuin sähkölinjan vetäminen. Yritykset puolestaan voivat hakea investointitukea, joka on jo merkittävä kannustin aurinkopaneelin asentamiseen, Outi Raulas laskee.

ARA:n selvitys: Valtion tukeman asuntotuotannon merkitys kasvaa

ARA:n eli asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen äskettäin julkaiseman selvityksen mukaan valtion tukeman asuntotuotannon merkitys kasvaa matalasuhdanteessa. Vuonna 2015 rakennetaan arviolta 25 000 asuntoa, joista ARA-tuotannon osuus on noin kolmannes. Esimerkiksi vuonna 2011 rakennettiin runsaat 30 000 asuntoa, joista ARA-tuotannon osuus oli vain noin viidennes.

Asuntotuotannon kokonaismäärä on ollut laskussa vuodesta 2010, joten ARA-tuotannolla on keskeinen rooli uusien asuntojen rakentamisen ja alan työllisyyden kannalta.

Vuoden 2014 aikana ARA rahoitti yhteensä 7 380 asuntoa, joista asumisoikeusasuntoja oli 1932. Vuonna 2014 aloitetuista asumisoikeusasunnoista kolme neljästä valmistuu Helsingin seudulle.

– Asumisoikeusasuminen on yksi ratkaisu erityisesti pääkaupunkiseudulla vallitsevaan kohtuuhintaisten asuntojen pulaan. Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n arvion mukaan ARA:n yhtäläinen tuki vuokra- ja asumisoikeusasunnoille sekä valtion täytetakauksen nykyistä monipuolisempi hyödyntäminen mahdollistaisi entistä suuremman asumisoikeusasuntojen tuotannon, arvioi Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja Marko Pyykkönen .

Pyykkösen mukaan myös asumisoikeusasuntojen jonotusjärjestelmästä luopuminen nopeuttaisi asuntojen saatavuutta.

– Tällä hetkellä asumisoikeusasuntojen jonotusjärjestelmä on kuntien vastuulla. Jos asumisoikeusyhtiöt voisivat hoitaa asukasvalinnan itse, asunnon saanti nopeutuisi ja byrokratia vähenisi. Myös kuntien kustannukset pienenisivät, kun tarve ylläpitää jonotusnumerojärjestelmää poistuisi, Pyykkönen jatkaa.

ARA-tuotanto 2014-selvitys on ladattavissa osoitteessa http://www.ara.fi .

Tiivis kaupunkirakentaminen heikentää vesistöjen tilaa

Kaupungistumisella ja kaupunkialueiden maankäytöllä on merkittävä vaikutus vesiekosysteemien hyvinvointiin. Kaupungistuneista valuma-alueista ohjautuu vesistöihin niin ravinteita kuin raskasmetallejakin. Sillä, miten kaupungit ja niiden viheralueet on suunniteltu, on suuri merkitys valumavesien määrään ja laatuun.

”Koska rakennetulle ympäristölle on tyypillistä läpäisemättömän pinnan suuri osuus, vedet eivät imeydy maahan, vaan valuvat miltei kokonaisuudessaan lähivesistöihin. Mahdolliset ravinteet tai raskasmetallit eivät suodatu maaperään, vaan ne kulkeutuvat sadevesien mukana suoraan luonnonvesiin. Maaperällä on myös puhdistava vaikutus”, sanoo professori Heikki Setälä Helsingin yliopistosta. Hän johtaa parhaillaan laajaa tutkimushanketta, jossa perehdytään kaupungistuneiden valuma-alueiden maankäytön vaikutuksiin vesiekosysteemeissä. Tutkimus on osa Suomen Akatemian Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (AKVA) -ohjelmaa.

Kaupungit rehevöittävät vesistöjä enemmän kuin yleisesti ajatellaan. Vaikka rakennettuja alueita on koko Suomen pinta-alasta vain muutama prosentti, suomalaisista asuu taajamissa noin 80 prosenttia väestöstä. Suomessa asutus lisäksi keskittyy nimenomaan vesistöjen tuntumaan.

Saatujen tutkimustulosten valossa sulamis- ja sadevesien eli hulevesien määrässä ja laadussa on isoja eroja eri vuodenaikoina ja erilaisilla maankäyttöalueilla. ”Näyttää siltä, että mitä intensiivisempää maankäyttö on, sitä suurempia vaihtelut ovat. Lähes kaikkien huleveden laatua kuvaavien muuttujien, ravinteiden ja raskasmetallien määrä ja veden sameus, erosivat tilastollisesti merkitsevästi eri valuma-alueilla”, Setälä kertoo.

Talviaikaan kiintoaineskuorma lisääntyy

Talvisaikaan kiintoaineskuorma lisääntyy vesissä, esimerkiksi hiekoitushiekka lisää tätä kuormaa. Sulamis- ja sadevesien mukana vesistöihin ajautuu myös muuta kiinteää ainesta, kuten roskia, metallinpaloja, ruostetta, lemmikkieläinten jätöksiä ja pikeä. Teiden suolaaminen liuottaa metalleja, mikä sekin näkyy valumavesien laadussa.

Heikki Setälän mukaan kaupunkien hulevesien hallinnassa olennaista on se, minkälaisia ekosysteemipalveluja, esimerkiksi puistoja ja muita viheralueita, rakennetuilla alueilla on käytössä. Esimerkiksi sillä, onko viheralue yksi iso puisto vai ovatko puistot pieninä viheralueina eri puolilla kaupunkia, saattaa olla vaikutusta hulevesien määrään ja kulkeutumiseen luonnonvesiin.

”Kaupunkirakentamisen nykysuuntaus, joka suosii rakentamisen tiivistämistä, voi itse asiassa olla hulevesien hallinnan ja niiden laadun kannalta huono suuntaus.”

Tutkimusta varten Lahteen ja Helsinkiin perustetut automaattiset hulevesitutkimusasemat mittaavat vuorokauden ympäri hulevesiviemäreissä virtaavan veden laatua ja määrää. Laadun mittauksissa saadaan selville muun muassa vedessä olevien ravinteiden, kiintoaineen ja raskasmetallien pitoisuudet. Automaattiset hulevesiasemat on perustettu kahdeksalle rakennustiheydeltään erilaiselle valuma-alueelle Helsingissä ja Lahdessa. Vesianalyysien lisäksi selvitetään näille alueille tuleva sadanta yhdistämällä tutka- ja maa-asemamittauksia.

Lue lisää aiheesta http://www.aka.fi/akva ja http://www.apropos.fi

Omakotitalojen energiatodistusten hinnat ovat laskeneet

Omakotitalojen energiatodistusten hinnat ovat laskeneet vuodesta 2013. Olemassa olevan omakotitalon energiatodistus maksoi vuonna 2014 keskimäärin noin 300–360 euroa, kun vuonna 2013 todistus maksoi yli 500 euroa. Uudisomakotitalon energiatodistuksen hinta on noin 150–200 euroa, kun vuonna 2013 se oli hieman alle 300 euroa.

Hinnat ovat asettuneet hyvinkin kohtuulliselle tasolle, kun ottaa huomioon tarvittavan asiantuntijatyömäärän ja todistuksen hyödyt tulevalle talon asukkaalle. Tiedot perustuvat Motivan loppuvuonna 2014 toteuttamaan, energiatodistusten laatijoille suunnattuun kyselyyn.
Uusi ostaja hyötyy toimenpide-ehdotuksista

Energiatodistukset sisältävät paljon arvokkaita säästöehdotuksia, joilla rakennuksen energiatehokkuutta voi parantaa. Olemassa oleville pientaloille laadituissa todistuksissa yleisimmin ehdotettuja keinoja olivat mm. yläpohjan lisäeristäminen ja ilmalämpöpumpun hankinta, mutta myös ikkunoiden, ovien sekä lämmöntalteenoton parantamisella saadaan aikaan säästöjä. Todistus antaa uudelle omistajalle hyödyllistä tietoa säästötoimista, jotka toteuttamalla voi parantaa rakennuksen energiatehokkuutta ja pienentää siten tulevaa energialaskuaan.
Hyötyä myös asumistaan jatkavalle

Energiatodistuksen voi tilata vaikka ei olisikaan myymässä taloaan. Talossa edelleen asuvalle on hyötyä rakennuksen käyttöön ja huoltoon liittyvistä ohjeista, jotka myös sisältyvät energiatodistukseen. Todistusten laatijat ovat antaneet ehdotuksia eniten lämmitykseen ja ilmanvaihtoon liittyen. Tärkeitä huomioitavia asioita ovat mm. lämmitysjärjestelmän oikeat säädöt ja tulisijan tehokas käyttö, ilmanvaihdon huolto (ilmavirtojen säätö ja kanavien nuohous) ja käyttö (mm. poissaolotilojen hyödyntäminen).
Energiatodistus tarvitaan myynnin ja vuokrauksen yhteydessä

Energiatodistus on tullut esittää myynnin tai vuokrauksen yhteydessä asuinkerrostaloille sekä vuonna 1980 tai sen jälkeen käyttöön otetuille pientaloille 1.6.2013 alkaen, sekä rivi- ja ketjutaloille 1.7.2014 alkaen. Vanhemmat eli ennen vuotta 1980 käyttöön otetut pientalot tulevat lain piiriin vasta 1.7.2017. Energiatodistukset perustuvat rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin. Todistukset ovat pakollisia kaikissa EU:n jäsenmaissa uudisrakentamisessa sekä myynti- ja vuokraustilanteissa.

Tiedot perustuvat Motiva Oy:n ympäristöministeriön toimeksiannosta toteuttamaan kyselyyn. Kysely lähetettiin lokakuussa 2014 yhteensä 171:lle energiatodistuksen laatijalle, jotka olivat toimittaneet energiatodistuksia Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn rekisteriin 1.6.2013 jälkeen. Kyselyyn vastasi 60 energiatodistuksen laatijaa eri puolilta Suomea. Vastaajat olivat laatineet yli 2 300 energiatodistusta olemassa oleville omakotitaloille kesäkuussa 2013 voimaan tulleen rakennusten energiatodistusta koskevan lain mukaan. Vastaava kysely toteutettiin myös vuonna 2013, jolloin kysely lähetettiin yhteensä 50:lle ARAn rekisteriin energiatodistuksia toimittaneelle energiatodistuksen laatijalle, joista kyselyyn vastasi 44 laatijaa kautta Suomen.

Geodeettinen laitos ja osa Tikestä yhdistyivät Maanmittauslaitokseen

Geodeettinen laitos ja osa Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tikestä yhdistyivät Maanmittauslaitokseen vuodenvaihteessa. Yhdistymisellä tehostetaan toimintaa ja luodaan entistä parempia mahdollisuuksia tietotekniikan ja paikkatietoaineistojen hyödyntämiselle.

”Paikkatiedon tutkimuksen ja sen soveltajan yhdistyminen avaa tietä uusille innovaatioille ja niiden käytännön sovelluksille”, sanoo Maanmittauslaitoksen viestintäjohtaja Pirkko Yliselä. ”Kun valtionhallinnon tietotekniikkaa järkeistetään ja ohjataan kohti yhteen toimivia järjestelmiä, säästämme näin myös veronmaksajien rahoja.”

Asiakkaan näkökulmasta toiminta ei käytännössä muutu, mutta Geodeettisen laitoksen ja Tiken postilokero-osoitteet poistuvat käytöstä, 029-alkuiset puhelinnumerot vaihtuvat ja sähköpostiosoitteet muuttuvat maanmittauslaitos.fi-loppuisiksi. Matkapuhelinnumerot säilyvät ennallaan.

Henkilöstöä ei yhdistymisen yhteydessä irtisanota eikä toimitilamuutoksia käytännössä tule.

”Yhdistyminen luo erinomaiset mahdollisuudet myös uusien palveluiden kehittämiselle”, kertoo projektia johtava Ari Tella Maanmittauslaitoksesta. ”Sen myötä kansalaiset voivat saada entistä parempia sähköisiä palveluja. Maanmittauslaitoksen perustehtävät eli maasto-, kiinteistö- ja kirjaamisjärjestelmien ylläpito säilyvät ennallaan.”

Tiken tarjoamat palvelut löytyvät jatkossa Maanmittauslaitoksen etusivulta kohdasta ”Digitaaliset palvelut”. Geodeettisen laitoksen verkkosivut siirtyvät osoitteeseen fgi.maanmittauslaitos.fi.

Asiantuntijuutta ympäri maata

Yli 200-vuotiaalla Maanmittauslaitoksella on toimipaikkoja 37 paikkakunnalla ympäri Suomen, Maarianhaminasta Ivaloon. Työntekijöitä on yhteensä noin 2 000. Maanmittauslaitos tekee erilaisia maanmittaustoimituksia kuten esimerkiksi lohkomisia ja tilusjärjestelyjä sekä tuottaa kartta-aineistoja ja edistää niiden yhteiskäyttöä.

Maanmittauslaitos turvaa maanomistuksen ja luototusjärjestelmän ylläpitämällä kiinteistöjen lainhuutoja ja kiinnityksiä sekä muita kiinteistöjen tietoja rekistereissään.

Muita Maanmittauslaitoksen keskeisiä tehtäviä ovat paikkatiedon tutkimus ja soveltaminen sekä tietojärjestelmien kehittämistehtävät.

Uusia ratkaisuja etsitään taloyhtiöiden suuriin korjausrakentamiskustannuksiin

Mellunmäen Kortteliprojektin asunto-osakeyhtiöt ja GSP Group Oy ovat työstäneet ratkaisuja putkiremontin ja muiden suurten korjauskustannusten kattamiseksi asukkaiden ja osakkaiden etuja ajatellen.

Mellunmäen Kortteliprojektin korttelikokonaisuuteen luonnostellaan GSP Group Oy:n johdolla suunnitelmakokonaisuutta, jota voidaan hyödyntää vastaavanlaisissa hankkeissa, vanhojen taloyhtiöiden suurten peruskorjauskustannusten kattamiseksi. Alueelle suunnitellaan tiivis ja tehokas kaava, toimiva korttelikokonaisuus, jonka vaiheittainen toteutus takaa nykyisille osakkaille turvallisen tavan uuden asunnon hankintaan, korjauskustannuksia vastaavalla hintatasolla. Uusi asunto putkiremontin sijaan takaa asumisrauhan ilman uusia suuria korjaustarpeita useiksi vuosikymmeniksi eteenpäin.

Mellunmäen selvityksen alla olevassa korttelissa sijaitsee tällä hetkellä kaksi asunto-osakeyhtiötä, 126 asuntoa ja rakennusoikeutta on käytetty n. 11.000kem. Uusi kokonaisuus tulisi pitämään sisällään uudet rakennukset ja asunnot nykyisille osakkaille sekä riittävän määrän uutta rakennusoikeutta ja uutta rakennuskantaa, jolla tuleva toteuttaja saa katettua myös vanhojen asuinrakennusten uudelleen suunnittelun ja –rakentamisen. Uusi kortteli rakentuisi vaiheittain ja mahdollistaa monimuotoisen asuntokannan, eri omistus- ja asuntokannan huomioiden. Tavoitteena on siten myös alueen kehittäminen, monipuolistaminen ja kaupunkirakenteen tehostaminen – sekä alueen ja kiinteistökannan arvonnousu.

Hankkeen kehityssuunnitelman tiimoilta on haastateltu laajasti eri osa-alueiden viranomaistahoja ja myös asunto-osakeyhtiölain aspektit on otettu suunnittelussa huomioon. Kehittämistavoitteet ja suunnitelmat kaupunkirakenteen tiivistämiseksi ja korjausvajeen kattamiseksi on otettu joka taholta positiivisesti vastaan ja hankkeesta toivotaan suunnanantajaa muille vastaaville korjausrakentamishankkeille. Väljästi rakennettujen vanhojen vuokrataloyhtiöiden tontit voidaan ottaa tehokkaammin käyttöön ja tavoitteena on toteuttaa uusia koteja ilman välimuuttoja, väliaikaisia asuntoja ja niistä aiheutuvia lisäkuluja. Toteutustapa antaa siten apuja myös tontti- ja asuntopulan helpottamiseen kaupunkialueilla ja ennen kaikkea pääkaupunkiseudulla.

GSP Group Oy on vastannut hankkeen kehityssuunnitelman projektinjohdosta ja sijoittajahankinnasta. Selvitystyö jatkuu yksilöidymmällä tasolla. Tavoitteena on jo osin uudistunut kortteli Mellunmäkeen ennen vuotta 2020.

GSP Group Oy on kiinteistökehitys- sekä rakennuttamispalvelujen konsultointiin erikoistunut yhtiö. Tutustu tarkemmin osoitteessa http://www.gsp.fi

Tontin ostamisesta vaihtoehto vuokrasopimuksen uusimiselle

Helsingin kaupunki valmistautuu uusimaan noin 170 asuntotontin maanvuokrasopimukset, jotka päättyvät vuonna 2015. Kiinteistövirasto esittää, että sopimuksen uusimisen vaihtoehtona lähes kaikille 170 vuokralaiselle annetaan mahdollisuus tonttinsa ostamiseen.

Tarjous koskisi myös suurinta osaa asuinkerrostalotonteista, joiden pitkäaikainen maanvuokrasopimus on uusittu jo ennen vuotta 2015. Ostomahdollisuus koskisi siten yhteensä lähes 350 tonttia eri puolilla Helsinkiä.

Ehdotuksen mukaan tontinvuokralaisille, joiden vuokrasopimus uusitaan vuonna 2015, annettaisiin aikaa ostotarjouksen tekemiseen vuoden 2017 loppuun asti. Ne tontinvuokralaiset, jotka ovat uusineet vuokrasopimuksensa jo aiemmin, voisivat tehdä ostotarjouksen vuosina 2016–2019.

Osa vuokralaisista toivonut ostomahdollisuutta

Ostomahdollisuuden tarjoaminen edistäisi Helsingin maanmyyntitavoitteiden saavuttamista ja vastaisi toiveisiin, joita osa tontinvuokralaisista on esittänyt kiinteistövirastolle.

Muutos olisi periaatteellisella tasolla merkittävä, sillä kaupunki on viime vuosikymmeninä suhtautunut vuokrattujen asuntotonttien myymiseen pidättäytyvästi. Kiinteistöviraston arvion mukaan tonttikauppoja ei kuitenkaan syntyisi niin runsaasti, että asialla olisi pitkällä tähtäimellä suurta vaikutusta kaupungin talouteen.

Myös Helsingin maankäytön kehittämismahdollisuudet säilyisivät hyvinä, sillä kaupunki ei aio myydä tontteja, jotka ovat tärkeitä kaupungin kehittämisen tai infrastruktuurin kannalta. Kaupunki pitäisi omistuksessaan myös tontit, joilla on merkittävästi käyttämätöntä rakennusoikeutta tai joihin on kaavoitettavissa lisää asuntoja. Valtaosa omakotitalotonteista jäisi näin ollen vuokratonteiksi.

Kymmenen vuoden siirtymäaika uuteen vuokraan

Vaikka tontin ostamiseen tarjottaisiin mahdollisuus, suurin osa asuntotonttien vuokralaisista päätynee jatkamaan tontin vuokraamista. Kaupunki tähtää päättyvien sopimusten uusimisessa kohtuulliseen hintatasoon ja vuokralaisten tasavertaiseen kohteluun. Tähän on pyritty muun muassa määrittämällä uusien maanvuokrasopimusten mukaiset vuokrat vähintään noin 20 % alhaisemmiksi kuin vastaavan uudisrakennettavan tontin vuokra.

Vuosikymmenien takaisia sopimuksia uusittaessa tonttien maanvuokra yleensä nousee huomattavasti, koska sopimusten hinnat ovat jääneet merkittävästi jälkeen nykytasosta. Ehdotuksen mukaan uuteen vuokraan sopeutumista helpotetaan pitkällä siirtymäajalla. Uudesta vuokrasta peritään ensimmäisenä vuotena 50 prosenttia. Tämän jälkeen vuokra nousee portaittain kymmenen vuoden ajan.

Ehdotukset päätöksentekoon torstaina

Vuonna 2015 päättyvien sopimusten uusimista on valmisteltu kiinteistövirastossa jo muutaman vuoden ajan. Nyt valmistuneissa ehdotuksissa on otettu huomioon muun muassa asukkailta saatu palaute sekä ulkopuoliset asiantuntija-arviot tonttimaan arvosta eri kaupunginosissa.

Kiinteistölautakunta käsittelee asuntonttien myymisen ja vuokrasopimusten uusimisen periaatteita torstaina 27. marraskuuta. Ehdotukset etenevät tämän jälkeen kaupunginhallitukseen. Kaupunginvaltuuston on tarkoitus käsitellä asiaa alkuvuonna 2015.

Lähes nollaenergiatalo tulee vaatimukseksi EU-maissa lähitulevaisuudessa

Ensimmäinen lähes nollaenergiatasoinen vanhusten palvelutalo kuluttaa puolet normaalitaloa vähemmän

VTT on laatinut ohjeistuksen hyvin vähän energiaa kuluttavan, ns. lähes nollaenergiatasoisen vanhusten palvelutalon toteuttamiseksi. Hankkeen tulosten perusteella lähes nollaenergiarakennus on mahdollista toteuttaa Suomessa kohtuullisin kustannuksin.

Lähes nollaenergiatalo tulee vaatimukseksi EU-maissa lähitulevaisuudessa: uudisrakentamisessa vuodesta 2021 alkaen ja julkisrakennuksissa vuoden 2018 alussa. Suomessa on parhaillaan menossa ympäristöministeriön toimesta kansallisen tason määrittelytyö lähes nollaenergiataloille.

Lahteen valmistui kesällä lähes nollaenergiatasoinen vanhusten palvelutalo Onnelanpolku-hankkeessa syntyneiden julkisten ohjeiden mukaan. Rakennuksessa on 130 ikääntyneille asukkaille suunnattua sekä 94 kaupungin tehostetun palveluasumisen asuntoa. Hankkeen mittaluokan huomioiden palvelutalo on Suomessa ainutlaatuinen.

Ikäihmisten asuminen asettaa erityisvaatimuksia sisäilmastolle, koska vanhemmiten aktiviteetti ja aineenvaihdunta pienenevät ja osalla asujista on mm. huono näkö ja dementiaa. Erityisenä tavoitteena on sisäilman hyvän laadun lisäksi varmistaa sisäolosuhteiden terminen viihtyisyys eli sisälämpötilojen tasaisuus eri vuodenaikoina, vedottomuus ja käyttäjien kannalta miellyttävä lämmönjakotapa.

Energiatehokkuus huomioon kohteen suunnittelusta käyttöön

Huippuenergiatehokkaan kohteen toteuttaminen vaatii panostusta läpi koko rakennusprosessin. Energiatehokkaan kokonaisuuden aikaansaaminen ei onnistu rakennuksen muusta suunnittelusta, toteutuksesta ja käytöstä irrallaan tehtävillä energiaratkaisuilla, vaan se vaatii kokonaisvaltaista lähestymistä.

Hankkeessa toteutetun rakennuksen energiaratkaisu perustuu monipuoliseen kaukolämmön hyödyntämiseen, hyvään energiatehokkuuteen sekä ilmais- ja hukkaenergiavirtojen tehokkaaseen hyödyntämiseen.

Suunnitteluperiaatteena ovat olleet rakennuksen ulkovaipan tiiviys ja lämpöä hyvin pitävä kokonaisuus. Energiasuunnitelman mukaisesti erityishuomiota on kiinnitetty energiatehokkaisiin ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmiin sekä erityisesti lämmönjakojärjestelmiin. Lisäksi rakennuksessa on aurinkolämpö- ja aurinkosähköjärjestelmät.

Edistyksellisen ja energiatehokkaan talotekniikan asentamisella voidaan vaikuttaa rakennuksen elinkaarenaikaiseen energiatehokkuuteen ja energiankulutukseen merkittävällä tavalla, jos laitejärjestelmät on säädetty toimimaan optimaalisella tavalla. Hankkeessa tarkasteltiin rakennuksen energiatarpeiden ja ylläpitokustannusten vaikutuksia kokonaiselinkaarikustannuksiin. Tämän perusteella arvioituna esimerkkikohteena olevan Onnelanpolku-palvelutalon elinkaarikustannukset 20 vuoden tarkasteluajalla ovat VTT:n mukaan noin 7,7 miljoonaa euroa.

Onnelanpolun käyttövaiheen ostoenergiankulutus on sekä sähkön että lämmön ostoenergian osalta noin 50 % pienempi verrattuna normaaliin, uuteen rakentamismääräyskokoelman mukaisen minimitason täyttävään asuinkerrostaloon. Onnelanpolku-palvelutalolle asetettiin energiaratkaisun osalta ostoenergiankulutuksen tavoitteeksi 60 kWh/m2.

Hankkeessa rahoittajina ovat olleet Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra) sekä Lahden vanhusten asuntosäätiö.

Energiamessuilla on esillä tulevaisuuden energiaratkaisut

Tampereella 28.-30.10. järjestettävien Energia 2014 –messujen painopiste on tulevaisuuden energiaratkaisuissa. Messuosastoilla, seminaareissa ja tietoiskuareenoilla toistetaan energiatehokkaan tulevaisuuden avainsanoja: tuulivoima, bio- ja muut uusiutuvat energiat, energiansäästö, älykkäät energiaratkaisut, hukkalämmön talteenotto.

Energiamessut ovat tällä kerralla suuremmat kuin koskaan aikaisemmin. Mukana on yli 350 näytteilleasettajaa kahdessa messuhallissa. Kotimaisten yritysten lisäksi näytteilleasettajina on runsaasti ulkomaisia yrityksiä. Messuilla on nyt näyttely- ja tietoiskutilaa ennätykselliset yli 7500 neliömetriä.

Energiamessut järjestetään nyt jo 13. kerran, messut järjestetään Tampereella kahden vuoden välein. Messuille pääsee sisään maksutta.

Uusi halli, uutta nähtävää ja uusia messukävijöitä

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen uuden E-hallin ansoista kahdella edellisellä kerralla loppuunmyytyjen Energiamessujen tila- ja ohjelmatarjontaa on voitu laajentaa. Uusiutuvat energiat, lähienergiat ja muut tulevaisuuden energiaratkaisut on keskitetty uuteen E-halliin ja samalla niille on saatu huomattavasti enemmän tilaa kuin aikaisemmilla kerroilla.

Lähienergia, hajautettu energia, bioenergia, aurinkoenergia, maa- ja ilmalämpöpumput, tuulivoima ovat vahvasti esillä myös messujen ohjelma-areenalla.

Myyntipäällikkö Nina Nurminen messut järjestävästä Expomark Oy:stä on tyytyväinen, että laajentuneen messualueesta.

– Energiamessut pystyy tarjoamaan nyt monipuolisia energiaratkaisuja ja opittavaa perinteisten energia-alan ammattilaisten lisäksi kuntien ja teollisuuden kiinteistö- ja energiavastaaville, arkkitehdeille, suunnittelijoille, urakoitsijoille, rakennuttajille ja isännöitsijöille.

Nurmisen mukaan messuilla on esillä uusia energiaratkaisuja, -järjestelmiä ja teknisiä laitteita ennätysmäärä myös voima- ja lämpölaitoksille. Turve- ja metsähakeratkaisut tulevat entistä ajankohtaisemmiksi, koska Suomen hallitus juuri päätti laskea turpeen verotusta ja nostaa metsähakkeen tuotantotukea.
120 tietoiskua energiavisioista pakollisiin energiatodistuksiin

Osastoilla esiteltävien energiaratkaisujen lisäksi messuvieraille tulevat tutuksi A- ja E-hallien monipuoliset ohjelma-areenat, joissa pidetään kolmen messupäivän aikana noin 120 maksutonta luentoa. Tietoiskuja ja miniseminaareja on FutureCityn lisäksi uusiutuvasta energiasta, bioenergiasta ja tuulivoimasta.

Messuille osallistuvat yritykset antavat ajankohtaisia tietoiskuja myös Suomen kestävästä energiavisiosta, kiinteistökohtaisista uusiutuvan energian ratkaisuista, öljykattiloiden muuttamisesta pellettikäytölle, myrskyturvallisista sähkölinjoista, kiinteistöjen energiansäästöstä, hukkalämmön talteenotosta ja rakennusten nyt pakollisista energiatodistuksista.

A-hallissa on vahva annos Energiamessujen perinteistä tarjontaa. Energiatiedon hallinta sekä Voimalaitosten käyttö ja kunnossapito –teemakeskittymät tarjoavat messuvieraille paljon suunnittelupalveluja, tietotekniikkaa, turvallisuutta, kunnossapitoa ja voimalaitostekniikkaa.

Myös ydinvoima on edelleen vahvasti mukana omassa teemakeskittymässään.

TEM:ltä myönteinen investointitukipäätös Porin LNG-terminaalille

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on antanut myöntävän investointitukipäätöksen Porin nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontiterminaalille. Skangass tekee oman investointipäätöksensä Porin terminaalin osalta lähiviikkojen aikana.

”Olemme todella iloisia ja tyytyväisiä TEM:n päätöksestä. Valmistuessaan Porin LNG-terminaali palvelee koko länsirannikkoa Hangosta Kokkolaan asti ja monipuolistaa näin Suomen kaasumarkkinoita. Ympäri vuoden saavutettavissa olevassa Tahkoluodon satamassa on valmis infrastruktuuri, aktiivinen laivaliikenne ja keskeiset asiakkaat lähialueilla. Lisäksi Porin kaupunki ja satama ovat antaneet hienosti tukensa hankkeellemme, sanoo Skangassin johtaja Tommy Mattila.

”Kiitämme Työ- ja elinkeinoministeriötä myönteisestä investointitukipäätöksestä. Skangass tekee oman investointipäätöksensä Porin terminaalin osalta lähiviikkojen aikana”, sanoo Skangassin hallituksen puheenjohtaja ja Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen.

Skangass valitsi Porin Tahkoluodon ensimmäisen LNG-tuontiterminaalinsa sijoituspaikaksi maaliskuussa. Terminaalin valmistumisajankohdaksi on kaavailtu syksyä 2016. Rakennushankkeen arvioitu työllistämisvaikutus on 250 henkilötyövuotta. Valmistuttuaan terminaali työllistäisi suoraan 10 henkeä ja välillisesti noin 50 henkeä.

Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut myöntävän investointitukipäätöksen myös Tornion Röyttään suunnitteilla olevalle LNG-terminaalihankkeelle. Hanketta vetää Manga LNG Oy, eli Outokumpu Oyj:n, SSAB:n, Gasum Oy:n ja EPV Energian perustama yhtiö.

LNG on ympäristöystävällinen polttoaine, jonka avulla voidaan korvata öljypohjaisten polttoaineiden käyttöä teollisuudessa, energiantuotannossa ja meriliikenteessä ja siten vähentää merkittävästi niistä aiheutuvia hiukkas- sekä rikkidioksidi- ja hiilidioksidipäästöjä.

Älykkään sähköverkon pilottialue suunnitteilla Vaasaan

Vaasanseudun energia-alan toimijat ABB, Vaasan Sähkö -konserni, Anvia ja Vaasan yliopisto ryhtyvät testaamaan ja pilotoimaan uusinta älykkään sähköverkon teknologiaa Vaasassa sijaitsevassa Sundomin kylässä. Maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisen älyverkkopilotin tavoitteena on parantaa sähkönjakelun luotettavuutta sekä luoda edellytykset tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntämiselle alueen kotitalouksissa.

Hanke koskee Sundomin kylän keskustaa sisältäen Yttersundomiin rakentuvan asuinalueen. Kyse on ensimmäisestä Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA) konkreettisesta hankkeesta älyverkkoihin liittyen.

Sundomissa sähköverkko on muuttumassa haja-asutusalueen verkosta kaupunkimaisemmaksi. Verkossa yhdistyvät sekä maakaapeloidut osuudet että avojohtoverkko. ABB testaa Sundomissa uusinta verkon automatisoitua vianhallintatekniikkaa. Yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on maasulun vianhallinta, jota tarvitaan verkon maakaapelointiasteen lisääntyessä. Lisäksi tavoitteena on rakentaa ratkaisut, jotka tukevat uusiutuvien energiantuotantomuotojen, kuten tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntämistä alueella.

Sundomissa oleva kattava Anvian valokuituverkko mahdollistaa reaaliaikaisen mittaustiedon siirron digitaalisessa muodossa. Tieto kerätään Anvian palvelinkeskukseen, jossa se on kaikkien hankkeessa mukana olevien toimijoiden käytettävissä. Tämän ansiosta Vaasan yliopisto pystyy ainutlaatuisella tavalla tutkimaan maakaapeloinnin ja verkostoautomaation vaikutuksia ja kustannustehokkuutta todellisessa ympäristössä. Tavoitteena on, että kuluttajat saavat sähköä luotettavasti ja mahdollisimman edullisesti.

”Pilotti on upea voimainnäyttö Vaasan seudun energia-alan toimijoiden yhteistyöstä. Älykkäille verkkoratkaisuille on kysyntää paitsi Suomessa myös koko Euroopassa”, liiketoiminnan kehitysjohtaja Dick Kronman ABB:ltä sanoo.

Sundomin pilottihankkeen taustalla ovat tulevat muutokset sähkömarkkinalaissa. Vaiheittain vuoden 2028 loppuun mennessä voimaan astuvien säädösten mukaan sähkökatkojen vuosittainen kesto ei saa asemakaava-alueella ylittää kuutta tuntia. Kaava-alueen ulkopuolella raja on 36 tuntia. Vaasan Sähkö -konsernin tavoitteena onkin hankkeen avulla löytää ratkaisuja, joilla voidaan täyttää sähkömarkkinalain jakeluverkolle asettamat toimitusvarmuuskriteerit myös muilla keinoin kuin maakaapeloinnilla, esimerkiksi lisäämällä verkostoautomaatiota ja nostamalla sen älykkyyttä.

Pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä sijaitsee Vaasan seudulla. Siihen kuuluu yli 140 yritystä, joissa työskentelee yhteensä noin 10 000 henkilöä. Vaasan seudun osuus on noin 30 prosenttia koko Suomen energiateknologiaviennistä.

Lokakuun energiansäästöviikko kannustaa yrityksiä kestäviin hankintoihin

Motiva Oy:n koordinoima valtakunnallinen Energiansäästöviikko kutsuu tänä vuonna yrityksiä ja yhteisöjä edistämään resurssitehokkuutta kestävillä hankinnoilla. Hankintapäätökset vaikuttavat siihen, kuinka paljon tuotteiden ja palvelujen elinkaaren aikana kuluu energiaa ja materiaaleja sekä syntyy kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä. Energiansäästöviikkoa vietetään tänä vuonna lokakuun 6.-12. päivinä.

Resurssiviisaat hankinnat auttavat vähentämään hiilidioksidipäästöjä, parantamaan toiminnan energiatehokkuutta sekä säästämään luonnonvaroja. Motivan Energiansäästöviikko on nostanut hankinnat kärkiteemaksi, sillä niiden merkitystä osana kestävää kehitystä ei aina osata ottaa huomioon.

Pelkästään julkinen sektori hankkii vuosittain tuotteita ja palveluita vuosittain noin 30 miljardilla eurolla, mikä on noin viidennes bruttokansantuotteesta. Julkinen sektori voi toimia suunnannäyttäjänä ja parantaa hankintapäätöksillään energia- ja materiaalitehokkaiden tuotteiden ja palvelujen markkinoillepääsyä.

Motivan hankintapalvelu auttaa julkisia hankkijoita kestäviin hankintoihin liittyvien kysymysten ratkaisemisessa sekä tarjoaa neuvontaa cleantech-hankintoihin.
Kampanjasta vauhtia kestäviin valintoihin

Valtakunnallista energiansäästöviikkoa vietetään tänä vuonna jo 18. kertaa. Kampanjaviikkoa viettämään on ilmoittautunut jo yli 200 yritystä ja yhteisöä eri puolilta Suomea.

– Yritykset hyödyntävät energiansäästöviikkoa kertomalla omalle henkilökunnalleen ja sidosryhmilleen sitoutumisestaan ympäristömyötäiseen toimintaan. Resurssitehokkuus on osa yrityksen laadukasta ja ympäristön huomioon ottavaa toimintaa. Ja se parantaa myös kannattavuutta, muistuttaa toimitusjohtaja Jouko Kinnunen Motivasta.

Ilmasto- ja ympäristöhyötyjen ohella pitkäjänteinen resurssitehokkuustyö ja siihen kohdistetut suunnitelmalliset investoinnit tuottavat myös säästöjä. Energiansäästöviikko toimii hyvänä starttina, kun yrityksessä, kunnassa tai liikelaitoksessa halutaan käynnistää energian ja materiaalien järkevä käyttö.

Motiva järjestää kampanjaan ilmoittautuneille hankinta-aiheisen verkkoseminaarin perjantaina 19.9. klo 9.30-11.00. Sen teemoina ovat kestävät ruokahankinnat, työpaikat viisaan liikkumisen edistäjinä sekä uusiutuvan energia kuntahankinnat sekä Pohjoismaisen ympäristömerkin Vihreät valinnat -hankintaverkosto.

Lisätietoa hankintawebinaarista ja muusta Motivan kampanjatuesta Energiansäästöviikon viettäjille osoitteessa http://www.energiansäästöviikko.fi

VVO rakennuttaa satoja uusia vuora-asuntoja pääkaupunkiseudulle

VVO ja Hartela toteuttavat vuokra-asuntoja yli 100 miljoonalla eurolla

VVO Kodit Oy on sopinut 29.8.2014 Rakennusosakeyhtiö Hartelan kanssa 112 miljoonan euron arvosta vuokra-asuntotuotantoa Helsinkiin, Espooseen, Tuusulaan ja Lahteen. Yhteensä rakenteille tulee tällä sopimuksella yli 500 asuntoa. Asunnoista tulee VVO-konserniin kuuluvan uuden Lumo-brändin koteja.

Toimialalla harvemmin käytetty useita rakennuttamishankkeita sisältävä sadan miljoonan euron tarjouspyyntö lähetettiin viime maaliskuussa rakennusliikkeille. Tarjouspyyntöön vastasivat useat rakennusliikkeet, ja sopimus solmittiin Rakennusosakeyhtiö Hartelan kanssa.

– Loimme alalle kokonaan uudentyyppisen toimintatavan ja sopimusrakenteen, jota pyrimme hyödyntämään myös jatkossa uudisinvestoinneissamme. Hartelan tarjous sisälsi tarkalleen sen, mitä pyysimme. Sopimus sisältää vuokra-asuntohankkeita ennen kaikkea pääkaupunkiseudulta. Sopivan kokoisille, hyvien julkisten liikenneyhteyksien ja palvelujen vaikutuspiirissä oleville vuokra-asunnoille on tarvetta erityisesti Helsingin seudulla. Lisäksi tavoitteemme on jatkaa mittavia investointeja sekä kasvattaa asuntotarjonnan määrää myös muissa Suomen kasvukeskuksissa. Nämä kaikki rakenteille tulevat vuokra-asunnot sijoittuvat nyt julkistamaamme Lumo-koteihin, joissa tarjotaan koko ajan kehittyvä ja laajeneva asumisen lisäpalveluiden valikoima, VVO-yhtymän toimitusjohtaja Jani Nieminen sanoo

– Yhteistyösopimus on yhtiöllemme todella merkittävä ja takaa tasaista rakentamista suhdannevaihteluista riippumatta. Lisäksi yhteistyö VVO:n kanssa tukee ja nopeuttaa aluerakentamishankkeidemme toteutumista, Rakennusosakeyhtiö Hartelan toimitusjohtaja Jaakko Taivalkoski toteaa.

– Uskomme myös, että yhdessä VVO:n kanssa voimme edelleen kehittää itse asuntotuotetta. Asuntojen ratkaisut ja toiminnallisuus tulee kohdata asiakastarpeiden mukaan, Rakennusosakeyhtiö Hartelan varatoimitusjohtaja Arto Jokinen kertoo.

Sopimuksen vuokra-asuntohankkeet rakentuvat vuosina 2014 – 2018

Uudet Lumo-kodit rakentuvat Helsingin Kannelmäkeen ja Herttoniemeen, Espoon Niittykumpuun ja Finnooseen, Tuusulan Kievarinpuistoon ja Lahden Tornatorin alueelle. Yhteensä rakenteille tulee yli 500 asuntoa useamman vuoden aikana. Asuntojen rakentaminen alkaa jo vuoden 2014 aikana.

Kokonaisuuden hinta allekirjoitushetkellä on 112 miljoonaa euroa. Osassa kohteista alueen kaavoitus on kesken. Tämän vuoksi lopullinen sopimuskokonaisuuden hinta tarkentuu hankkeiden käynnistyessä.

Tämäntyyppinen suuri rakennusurakka työllistää merkittävästi toimialalla: seuraavien vuosien aikana kyseiset rakennuttamishankkeet työllistävät arviolta 1 790 miestyövuotta koko rakentamisen arvoketjussa.

VVO-yhtymän vuosittainen tavoite on toteuttaa vähintään tuhat uutta vuokra-asuntoa. Vuonna 2013 yhtiö investoi vuokra-asuntoihin yli 220 miljoonaa euroa.

Asuntosijoittaja saa parhaan tuoton vanhoista asunnoista

Suomen Vuokranantajien tekemän tarkastelun mukaan asuntosijoittaja saa tällä hetkellä parhaan tuoton vanhoista sijoitusasunnoista. Tarkastelussa vertailtiin uudiskohteista ja vanhemmista asunnoista saatavaa tuottoa ja sitä kautta niiden houkuttelevuutta sijoituskohteena.

Asuntosijoittajan näkökulmasta sijoituksen tuotto rakentuu kahdesta elementistä: vuokratuotosta ja asunnon arvonnoususta. Uuden asunnon korkeammasta hankintahinnasta seuraa, että sen arvonnousu on vanhaa asuntoa hitaampaa ja bruttovuokratuotto suhteessa vanhaan asuntoon on noin kuudenneksen pienempää. Kohteen iällä ei ole suurta vaikutusta vuokratasoon, sillä uuden asunnon vuokra ei yleensä ole juurikaan vanhaa korkeampi.

Tarkastelusta ilmenee myös, että uudistuotannon hintakehitys on vanhempien asuntojen hintakehitystä hitaampaa ensimmäisinä vuosikymmeninä. Nopeinta arvonnousu on ollut 50-luvulla rakennetuissa tai sitä vanhemmissa asunnoissa. Asuntojen keskineliöhinta laskee, kun asunnon ikä kasvaa. Uuden hintaero vanhaan alkaa kuitenkin kutistua heti asuntokauppojen jälkeen. Keskimääräiselle hintatasolle asunto halpenee tarkastelun mukaan noin 25 vuodessa.

– Uudiskohteiden markkinointi suuntautuu pääosin omistusasunnon ostajille. Uusi asunto voi kuitenkin olla hyvä vaihtoehto myös sijoituskohteeksi, kommentoi Suomen Vuokranantajien vs. toiminnanjohtaja Elina Aalto. Uudiskohde on usein helpompi vuokrata, varustelutaso on parempi, eikä vuosikausiin tarvitse huolehtia remonteista. Uudiskohteeseen pääsee myös käsiksi pienemmällä rahalla, jos ei ostaessa lunasta asunnon yhtiövelkaa.

Tarkastelun toteutustapa:

Tarkastelussa käytetyt hintatilastot on saatu Suomen Kiinteistönvälittäjäliitosta sekä Etuovi.com palvelusta. Mittarina käytettiin asuntosijoittamisen tuottoa, jossa yhdistyvät asunnon hintakehitys ja siitä saatu bruttovuokratuotto. Verrokkina käytettiin Pellervon taloustutkimuksen määrittelemiä alueellisia vuokratuottoja. Tuottoerossa vanhojen asuntojen neliöhintoihin on lisätty PTT:n määrittelemä remonttivara, Etelä-Suomessa 700 euroa ja muissa suurissa kaupungeissa 500 euroa per neliö.

Hintakehitystä tarkasteltiin vertailemalla eri vuosina rakennettujen asuntojen keskineliöhintoja vuonna 2013 tehdyissä kaupoissa sekä vertaamalla eri otantavuosina rakennettujen asuntojen hintojen kehitystä vuosina 2000-2013. Hintatarkastelussa on pyritty hahmottamaan, kuinka asunnon hinta käyttäytyy suhteessa asunnon ikään.

Tulevaisuudessa asukkaat voivat vaikuttaa yhä enemmän kaupunkinsa suunnitteluun

Uusia digipalveluja testataan parhaillaan Pirkanmaalla

VTT on selvittänyt, millaiset uudet digitaaliset työvälineet tukevat asukkaiden osallistumista kaupungin hankkeiden suunnitteluun. Erityisesti kevyet mobiililaitteilla käytettävät sovellukset näyttivät sopivan erilaisten vaihtoehtojen havainnollistamiseen. Myös interaktiivisen suunnittelupöydän ja julkisten ilmoitustaulujen arvioitiin soveltuvan sekä päättäjien että kuntalaisten työvälineiksi. Parhaillaan kaupunkisuunnitteludemoja testataan kuntalaisten kanssa Tampereella syksyn aikana.

Kuntalaisille uudet palvelut tarjoavat mahdollisuuden saada paremmin tietoa suunnitteilla olevista hankkeista. Pelkkien kaavakuvien sijaan visualisoinnit auttavat ymmärtämään suunnitelmien vaikutusta ympäristöön ja hahmottamaan esimerkiksi mittasuhteita paremmin.

VTT:n toteuttamassa ja Tekesin rahoittamassa ILCO-projektissa (Illustrative and participatory community planning) tutkitaan asukkaiden, yritysten ja päättäjien näkemyksiä tulevaisuuden osallistavan kaupunkisuunnittelun menetelmistä.

Ideana on kehittää nykyisen kaupunkisuunnittelun rinnalle uusia digitaalisia palveluita, joiden avulla voidaan esittää alustaviakin asumiseen vaikuttavia ratkaisuja. Palvelun avulla asukkaat voivat antaa entistä paremmin palautetta oman kuntansa tuleviin kaupunkisuunnitteluhankkeisiin ja -vaihtoehtoihin.

Tulevaisuudessa digitaaliset kaupunkisuunnittelupalvelut voisivat olla näkyvillä julkisissa paikoissa, joissa liikkuu paljon ihmisiä, kuten ostoskeskuksissa, rautatieasemalla, kunnan virastotalolla ja palvelupisteissä ja julkisissa liikennevälineissä. Lisäksi asukkaat voisivat tutustua suunnitelmiin kotona tavallisella tietokoneella ja omilla mobiililaitteillaan.

Palvelua voidaan soveltaa esimerkiksi viher- ja virkistysalueiden suunnitteluun ja rakentamiseen, täydennysrakentamishankkeisiin ja kokonaan uusien asuinaluekokonaisuuksien esittelyyn ja niiden yhteissuunnitteluun.

Tutkimuksessa haastateltavien näkemysten perusteella nykyisiä toimintatapoja voi parantaa kiinnittämällä huomiota erityisesti tiedon saatavuuteen ja osallistamisen oikeaan ajankohtaan. Erilaisten vaihtoehtoisten suunnitelmien esittäminen nähtiin tärkeäksi. Liian valmiita ja yksityiskohtaisia suunnitelmia tulisi välttää. Havainnollistamisen arvioitiin parantavan päätöksentekomateriaalin ymmärrettävyyttä ja avoimuutta. Työvälineillä toivottiin voitavan havainnollistaa ja verrata eri vaihtoehtoja sekä arvioida niiden välittömiä ja välillisiä vaikutuksia.

Tampereen demossa visualisoidaan viherkattoja ja kaupunkiviljelyä tulevassa Keskusareenan ympäristössä. Demon osoite: http://ilcocities.jj-net.fi/keskusareena

Kyselyyn kaupunkisuunnittelun menetelmistä voi vastata osoitteessa: http://tinyurl.com/vaikutavisioon

Fortum lisää panostustaan aaltovoimateknologioiden tutkimukseen

Fortum on ostanut 13,6 % vähemmistöosuuden suomalaisesta aaltovoimateknologiaa kehittävästä Wello Oy:stä. Yhtiön kehittämä teknologiaratkaisu ”Pingviini” perustuu veden pinnalla toimivaan laitteeseen, joka ottaa talteen aaltojen liike-energiaa ja tuottaa siitä generaattorin avulla sähköä. Pinnalla kelluvan laitteen etuna on vähäisempi ankkuroimisen tarve.

Fortumin näkemyksen mukaan käynnissä on asteittainen siirtymä kohti aurinkotaloutta, jossa energiantuotanto perustuu uusiutuviin energialähteisiin ja resursseja käytetään nykyistä tehokkaammin. Päästöttömänä energiantuotantomuotona aaltovoimalla voi vielä olla tärkeä rooli tulevaisuudessa, ja siksi myös Fortum osallistuu sen tutkimus- ja kehitystyöhön.

”Haluamme olla mukana kehityksen kärjessä, ja osallistumme siksi erilaisten aaltovoimateknologioiden kehittämiseen”, Fortumin teknologiajohtaja Heli Antila sanoo. ”Wellon teknologiaratkaisu on toimintaperiaatteeltaan erityisen mielenkiintoinen ja siinä yhdistetään uusia innovaatioita olemassa oleviin teknologioihin.”

Wellon toimitusjohtaja Aki Luukkainen näkee yhteistyön Fortumin kanssa luontevana vaiheessa, jossa Wello on siirtymässä teknologian kehittämisestä kaupalliseen pilotointiin. ”Tämä on erinomainen esimerkki pienen ja suuren yrityksen yhteistyöstä, jolla voidaan nopeuttaa huomattavasti uuden teknologian kehittämistä kaupalliseksi tuotteeksi. Wello ja Fortum voivat yhdessä ottaa merkittävän askeleen tällä kehittyvällä uusiutuvan energian alueella.”

Vaihtoehtoiset yhteistyömallit alueellisesta LNG-terminaalista EU-komission arvioitaviksi

Suomalainen energiayhtiö Gasum Oy sekä virolainen energiayhtiö AS Alexela Energia ovat 18.8.2014 esitelleet EU-komissiolle vaihtoehtoiset yhteistyömallinsa Suomenlahdelle suunnitellusta nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontiterminaaliratkaisusta.

Gasum ja Alexela allekirjoittivat helmikuussa EU-komission pyynnöstä muistion alueellisen LNG-terminaalihankkeen jatkoselvityksistä, joiden tarkoituksena oli selvittää toukokuun loppuun mennessä mahdollisia yhteistyön muotoja. Yhtiöt esittelivät suunnitelmansa kesäkuussa, jotka eivät EU-komission näkökulmasta olleet tukikelpoisia ja siksi osapuolet ovat tämän jälkeen komission pyynnöstä suunnitelleet useita vaihtoehtoisia yhteistyömalleja tuontiterminaalin toteuttamiseksi.

Vaihtoehtoiset yhteistyömallit, joissa olisi toimintoja Suomenlahden molemmin puolin, esiteltiin eilen EU-komissiolle Brysselissä ja yhtiöt jäivät odottamaan EU-komission kannanottoa esitettyihin yhteistyömalleihin.

”Neuvottelut käytiin hyvässä yhteishengessä ja jäämme odottamaan komission kannanottoa esitettyihin malleihin. Koemme tärkeäksi Suomenlahden LNG-infrastruktuurin kehittämisen, jolla pystytään varmistamaan ja monipuolistamaan nesteytetyn maakaasun saatavuutta”, toteavat Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen ja Alexelan toimitusjohtaja Marti Hääl.

Tonttipula ja tiukentuneet viranomaismääräykset lisäävät asumisen kalleutta

Tonttipula, tiukentuneet viranomaismääräykset ja sekava tukijärjestelmä syynä asumisen kalleuteen

Asumisen ja uusien asuntojen hinta puhuttavat jatkuvasti. Viimeisen 30 vuoden aikana ansiotasoon suhteutetut asumiskustannukset ovat pysyneet samalla tasolla, eikä Suomi poikkea muista eurooppalaisista maista. Yhteiskuntien kehittyessä elämisen perusedellytysten kuten asumisen suhteellisen osuuden pitäisi kuitenkin vähentyä. Näin ei ole Suomessa käynyt.

YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen keskusteli aiheesta keskiviikkona 16.7. Porin SuomiAreenassa. Hänen mielestään kolme keskeisintä syytä asumisen kalleuteen ovat:

1) Pula kaavoitetusta tonttimaasta, mikä johtuu monipolvisesta ja hitaasta kaavoituksesta. Lisäksi kuntakohtainen vaihtelu on suurta ja kunnat pyrkivät hoitamaan talouttaan pitämällä maan hinnan korkealla.

2) Erilaisten rakentamiseen liittyvien viranomaismääräysten ja kuntien ohjauksen tiukentuminen (energiatehokkuus, autopaikat jne.). YIT:n tekemien laskelmien mukaan vuonna 1992 120 000 euroa maksanut asunto maksaa nykyisillä määräyksillä ja maanhinnalla 200 000 euroa. On toki samalla todettava, että osa määräyksistä on myös nostanut asumisen laatua.

3) Monimutkainen ja sekava sosiaalisen asuntotuotannon tukijärjestelmä, jossa asumisen sijasta tuetaan asuntotuotantoa. Järjestelmä ei ole onnistunut synnyttämään kohtuuhintaista tuotantoa erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Mitä pitäisi tehdä? Kostiaisen mukaan yhtä yksinkertaista lääkettä ei ole, mutta hän esittää kolmea korjaavaa toimenpidettä:

1) Siirrytään kaksiportaiseen kaavoitusjärjestelmään, jossa työssäkäyntialueittain valmistellaan yleiskaavat ja kuntatasolla nykyistä väljemmät asemakaavat.

2) Käynnistetään todelliset normitalkoot ja siirrytään yksittäisen kiinteistön energiatehokkuuden kiristämisestä kestävien kaupunkiympäristöjen kehittämiseen, jossa asumista, palveluiden ja työpaikkojen sijoittamista, energiantuotantoa ja joukkoliikennettä tarkastellaan kokonaisuutena pyrkien arjen sujuvuuteen ja vähäpäästöisyyteen.

3) Luodaan asuntoihin 3-4 neljä teknistä ja tunnistettavaa laatuluokkaa, jotka eroavat toisistaan esimerkiksi energiatehokkuuden, äänierityksen, pysäköinnin ja muiden teknisten ominaisuuksien suhteen. Luokat tunnistetaan ostaessa ja myydessä, jolloin huonommat asunnot eivät hyödy kohtuuttomasti hintojen noususta.

Aurinko- ja tuulienergia on Suomen elinkeinoelämälle merkittävä mahdollisuus

Suomi edelläkävijäksi aurinko- ja tuulienergian varastointiin liittyvän energiajärjestelmän kehityksessä

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ja pyrkimykset energiaomavaraisuuteen kannustavat päästöttömän energiantuotannon kehittämiseen. Aurinko- ja tuulivoiman kehitystä on johtanut Saksa, josta painopiste näyttää siirtyvän Kiinaan ja Aasiaan. On mahdollista, että tämä kehitys tuo tullessaan ydinvoiman ja fossiilisten energialähteiden rinnalle kolmannen energiavaihtoehdon.

Uusi energiajärjestelmä ja siihen liittyvät teknologiat voivat olla Suomen elinkeinoelämälle merkittävä mahdollisuus menestyä maailmanlaajuisilla markkinoilla. NEO-CARBON ENERGY – projektissa luodaan osaamista, jolla saadaan suomalaisyritykset mukaan energiantuotannon ympärillä tapahtuvaan kansainväliseen kehitykseen. Tavoitteena on luoda osaamispohjaa ja mahdollisesti myös testialueita, joilla Suomi voi osoittaa olevansa kärkiosaaja maailmassa.

”Aurinko- ja tuulienergia voi tarjota Suomellekin merkittävän mahdollisuuden uusien työpaikkojen ja vientituotteiden luomisessa. P rojektin tavoitteena on kehittää energiajärjestelmä, joka perustuu energian varastointiin hiilivetyjen eli tavanomaisten polttoaineiden muodossa”, toteaa projektin koordinaattori, johtava tutkija Pasi Vainikka VTT:ltä.

Kotitaloudet mukana päästöttömässä energiajärjestelmässä

Aurinko- ja tuulienergiaan perustuva päästötön energiajärjestelmä on suuri haaste

epätasaisen tuotannon takia. Lisäksi tällainen energiantuotanto hajautuu nykyistä huomattavasti pienempiin yksiköihin, kun kotitaloudetkin toimisivat energiantuottajina.

Kotitalouksilla voi tulevaisuudessa olla merkittävä osuus sähköenergian tuottamisessa yleiseen verkkoon. Ne voivat myydä omaa tuotantoaan ja ostaa sen esimerkiksi auton polttoaineena takaisin käyttöönsä.

Muutos edellyttää paitsi uudenlaisten energian varastointiteknologioiden ja palvelujen myös energialiiketoimintaan liittyvän lainsäädännön, energiamarkkinoiden ja uusien liiketoimintaketjujen luomista. Suomen lainsäädäntö ei ota vielä huomioon tarpeita, joita uudet energiamuodot, niihin liittyvä jakelu ja varastointi sekä esimerkiksi kotitalouksien tai yksityishenkilöiden aurinko- ja tuulienergialla tekemä kaupankäynti synnyttävät.

Haasteena epätasainen aurinko- ja tuulituotanto

Kolmannen energiavaihtoehdon laajan hyödyntämisen haasteena on liittää sähkö, lämpö, liikenne ja energiaa käyttävä teollisuus käyttämään tuotannoltaan vaihtelevaa aurinko- ja tuulivoimaa. Erityisesti sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen on oltava tarkasti tasapainossa.

Aurinko- ja tuulisähkön avulla valmistetut hiilivedyt, kuten esimerkiksi synteettinen maakaasu, voitaisiin varastoida ja käyttää jo nykyisessä energiajärjestelmässä. Järjestelmä olisi hiilidioksidin suhteen neutraali, koska sähköenergiajärjestelmän hiilidioksidikierto suljettaisiin ja liikenteen sekä teollisuuden päästöt otettaisiin uudestaan käyttöön käyttämällä ilmakehän hiilidioksidia energiajärjestelmän hiilenlähteenä.

Energiajärjestelmän muutos toisi mukanaan myönteisiä sosio-ekonomisia muutoksia: energiaomavaraisuutta ja kehitysmaissa energiaköyhyyden vähenemistä.

NEO-CARBON ENERGY -projekti

Uusi NEO-CARBON ENERGY -projekti tähtää siihen, että Suomen teollisuus saadaan paalupaikalle tulevaisuuden energiajärjestelmän kehityksessä. Projekti on monitieteellinen tulevaisuuden energiajärjestelmän toiminnallisiin periaatteisiin, teknologioihin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin keskittyvä tutkimushanke. Sen tavoitteena on luoda näkemys pääasiassa aurinkoon ja tuuleen perustuvan päästöttömän energiajärjestelmän tarpeista ja järjestelmän liiketoiminnallisista mahdollisuuksista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista.

Projektissa kehitetään muun muassa sähköverkkoon kytkettyä laajamittaista energiavarastointia ja sen integrointia muihin energiasektoreihin.

”Hanke osuu Lappeenrannan teknillisen yliopiston strategiseen ytimeen, vihreään energiaan ja yhdessä tekemiseen erinomaisten kumppaneiden kanssa. Voimme jalostaa energiamarkkinoiden, sähkö-, energia- ja ympäristötekniikan vahvaa osaamista uudenlaisen energiajärjestelmän kehittämiseen. Uskomme hankkeen johtavan entistä laajempaan yhteistyöhön kansainvälisten huippuyliopistojen kanssa”, toteaa professori Christian Breyer Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

”Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ennakointiosaamista kohdennetaan toimintaympäristön muutosten ja niiden avaamien mahdollisuuksien tunnistamiseen ja tulkintaan. Erityistä huomiota kiinnitämme systeemisten muutosten kautta syntyviin radikaaleihin innovaatioihin. Energiajärjestelmän murros hahmotetaan laajemmassa koko yhteiskunnan ja elintyylien muutosten valossa. Suomen liiketoimintamahdollisuuksia kartoitetaan Kiinan ja Afrikan kanssa tehtävässä yhteistyössä”, kertoo professori Sirkka Heinonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.

Hankkeen kokonaisbudjetti on 7 milj. euroa vuosille 2014−2016, josta Tekesin rahoitusosuus on 5 milj. euroa.

Hanke jakautuu kolmeen osaan: energiajärjestelmiin liittyvään tulevaisuudentutkimukseen, energiajärjestelmien kehittämiseen sekä energiavarastoteknologioihin liittyvään teknologian kehittämiseen.

Rivi- ja ketjutalot energiatodistuslain piiriin heinäkuun alusta


Rivi- ja ketjutalot sekä liike- ja toimistorakennukset tulevat energiatodistuslain piiriin 1.7.2014 alkaen. Energiatodistus tulee siis esittää kun tiloja myydään tai vuokrataan. Laki rakennuksen energiatodistuksesta tuli voimaan kesäkuussa 2013.

Olemassa olevissa rivi- ja ketjutaloissa sekä liike- ja toimistorakennuksissa energiatodistus tarvitaan, kuten muillekin rakennuksille, rakennuksen tai sen tilojen tai huoneistojen myynnin tai vuokrauksen yhteydessä. Todistus on oltava nähtävillä myytävien tai vuokrattavien rakennusten tai tilojen näytöissä ja se on annettava ostajalle ja vuokralaiselle. Rakennuksen energialuokka (A-G) tulee myös esittää myynti- ja vuokrausilmoituksessa. Mikäli rakennuksella on voimassa oleva, aiemman energiatodistuslain mukainen energiatodistus, tulee siinä ilmoitettu energiatehokkuusluokka esittää alaviitteellä 2007 merkittynä, esim. C2007.

Energiatodistus antaa mahdollisuuden vertailla rakennuksia: ostaja tai vuokraaja saa energiankulutuksesta tietoa, joka ei ole riippuvainen talon nykyisistä käyttäjistä, vaan perustuu rakennuksen ominaisuuksiin. Energiatodistus sisältää kuitenkin myös tiedon rakennuksen sen hetkisten käyttäjien toteutuneesta ostoenergiankulutuksesta. Todistus kertoo rakennuksen energiatehokkuusluokan (A-G). Olemassa olevan rakennuksen energiatodistus sisältää myös toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla rakennuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa.

Energiatodistus on ollut Suomessa käytössä vuodesta 2008 alkaen uudisrakentamisessa sekä vuodesta 2009 suurissa olemassa olevissa rakennuksissa.
Energiatodistus vaiheittain käyttöön eri rakennuksissa

Energiatodistus tulee esittää jo nyt myytäessä tai vuokrattaessa asuinkerrostaloa tai sen asuntoja sekä vuonna 1980 tai sen jälkeen käyttöön otettuja pientaloja. Uudisrakennuksille energiatodistus laaditaan aina rakennuslupavaiheessa. Vuonna 2015 energiatodistuslain piiriin tulevat olemassa olevat hoitoalan rakennukset sekä kokoontumis- ja opetusalan rakennukset.

Energiatodistuksen laatii aina pätevöitynyt tekijä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA valvontaviranomaisena ylläpitää rekisteriä pätevöityneistä tekijöistä: http://www.ara.fi/energiatodistus.

Motiva Oy antaa energiatodistuksiin liittyvää neuvontaa ympäristöministeriön toimeksiannosta sekä kuluttajille että energiatodistusten laatijoille. Lisätietoja energiatodistuksista löytyy energiatodistusten neuvontapalvelusta: http://www.motiva.fi/energiatodistus.

Loma-asuntomessuilla Kalajoella vertaillaan rakentamisen kustannuksia

Loma-asuntomessuilla Kalajoella messukohteista on laskettu kustannusarviot, joiden avulla messukävijälle pyritään antamaan käsitys rakentamisen kustannuksista. Tiedot sisältävät talon lisäksi maanrakennustöiden, pihan, ulkotilojen ja muun rakentamisen aiheuttamat kustannukset.

– Hyvän maapohjan vuoksi rakentaminen Hiekkasärkkien alueelle on ollut keskimääräistä edullisempaa, messupäällikkö Heikki Vuorenpää kertoo.

Loma-asuntomessukohteiden kustannusarviot on laskettu TaloPeli-ohjelmalla vastaamaan huhtikuun 2014 yleistä kustannustasoa. Messukohteista on esitetty talon kokonaiskustannus ja muuttovalmista toimitussisältöä vastaavan talopaketin kustannusosuus. Kustannusarvio perustuu laskentahetkellä käytössä olleisiin kohteiden yhdenmukaisiin tietoihin ja kaikille kohteille yhteisiin perusmäärittelyihin.

– Kustannusarviot eivät kerro toteutuneista kustannuksista tai myyntihinnoista, sillä olemme halunneet tarjota messukävijälle vertailukelpoista tietoa kohteista, Vuorenpää perustelee.

Laskennassa ei ole otettu huomioon messutalojen mahdollisista erikoisvarusteista aiheutuneita lisäkustannuksia.

Kustannusarvioiden perusteella loma-asuntomessujen arvokkain kohde on Merellä – Profin House, 615 300 euroa. Edullisin on puolestaan kohde Pallas 100, jonka kustannusarvio on 211 900 euroa.

Rakennusprojektin suunnittelu käyntiin TaloPelillä

Messukohteiden kustannusarviot ja muut perustiedot löytyvät Suomen Asuntomessujen Ideagalleriasta http://www.asuntomessut.fi/ideagalleria . Kunkin kohteen sivulta on ohjaus TaloPeli-ohjelman verkkosivuille, jossa messukävijät voivat perehtyä entistä yksityiskohtaisemmin messukohteiden ominaisuuksiin, kuten rakenteisiin, jotka eivät näy messukävijälle kohteessa. Ohjelmassa voi tarkastella, miten rakenteen valinta vaikuttaa rakentamisen kustannuksiin ja edelleen rakennuksen energiankulutukseen ja E-lukuun.

Rakentamista harkitsevat voivat käyttää messukohteiden tietoja myös omien taloprojektiensa suunnittelun lähtökohtana.

– Messukävijä voi valita mieleisensä kohteen suunnittelunsa pohjaksi ja muokata esimerkiksi huonetilojen kokoa, lämmitysmuotoa tai vaihtaa rakennusmateriaalia. TaloPelillä tehty suunnitelma omasta talosta on helppo ja selkeä tapa kertoa toiveistaan kaikille talonrakennusprojektin tärkeille osapuolille, ohjelman kehittäjä ja toimitusjohtaja Petri Jyrkkä kertoo.

Kustannusten suunnittelu on tärkeä vaihe myös loma-asunnon rakentamista.

– Jokaisen rakentajan on hyvä laatia hankekustannusarvio mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ohjaamaan rakentamisensa toteutusta. TaloPeli-ohjelma on tähän erinomainen apuväline, messupäällikkö Heikki Vuorenpää toteaa.

Kaupan kilpailun edistäminen vaatii merkittäviä muutoksia kaavoitukseen

Vähittäiskaupan kilpailua on mahdollista lisätä kaavoituksella, mutta se vaatii järeitä muutoksia nykylainsäädäntöön. Vähittäiskaupan kilpailu lisääntyy vain, jos tarjolla on riittävästi vaihtoehtoisia sijoittumispaikkoja myös uusille toimijoille.

”Tämä edellyttää sekä kaavoituslainsäädännön että viranomaisten asenteiden muuttumista. Yksinkertaisimmillaan muutos on toteutettavissa nostamalla kaupan suuryksiköiden kokorajaa ja sallimalla niiden sijoittuminen tietyin edellytyksin myös keskusta-alueiden ulkopuolelle”, sanoo asiamies Tiina Pasuri Helsingin seudun kauppakamarista.

Vähittäiskaupan sääntelyä vähennettävä

Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa edellytetään kaavoitukseen liittyvien kaupan kilpailun esteiden purkamista sekä sääntelyn vähentämistä. Myös kilpailu- ja kuluttajavirasto on kiinnittänyt huomiota lain kilpailua rajoittaviin epäkohtiin ja suosittanut lain muuttamista.

Ympäristöministeriössä onkin valmistunut toimivan kilpailun edistämistä ja kunnan maapolitiikan harjoittamista koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutosesitys. Kaavoituksella halutaan mahdollistaa uusien liikeideoiden kehittäminen ja uusien toimijoiden alalle tulo aiempaa paremmin.

”Nyt ehdotetuilla lainmuutoksilla tavoitteeseen tuskin päästään”, Pasuri epäilee.

”Lakiluonnokseen otetut muutosehdotukset ovat sinänsä oikean suuntaisia, mutta niiden mahdolliset vaikutukset ovat nähtävissä vasta pitkän ajan kuluttua. Lisäksi lakiluonnoksesta puuttuvat ehdotukset vähittäiskaupan sääntelyn vähentämiseksi”.

Kaupan kaavoitus liian työlästä

Kaupan sijainnin ohjausta kiristettiin kolme vuotta sitten. Lainmuutos teki kaupan kaavoituksesta aiempaa monimutkaisempaa ja työläämpää.

Vaatimus kaupan suuryksiköiden sijoittamisesta ensisijaisesti keskustoihin suosii jo olemassa olevia suuryksiköitä ja nykyisiä kaupan toimijoita.

”Mikäli nyt ei puututa käytännön kaavoitustyössä jo ilmenneisiin lain epäkohtiin, siirtyy vähittäiskaupan kilpailua rajoittavien säännösten korjaaminen pitkälle tulevaisuuteen”, asiamies Tiina Pasuri pelkää.