Väitös: Rajaturvallisuus rakentuu päivittäistoiminnassa

Suomen Rajavartiolaitosta on nyt ensimmäistä kertaa tutkittu etnografisiin kenttätöihin eli tutkijan mukanaoloon perustuvin keinoin. Tutkimus tekee näkyväksi merivartioasemilla, vartiolaivoilla ja rajanylityspaikoilla työskentelevien rajavartiomiesten arjen. Rajaturvallisuus rakentuu ruohonjuuritason teoista ja valinnoista.

FM Miia-Leena Tiili selvitti väitöstutkimuksessaan Suomenlahden merivartiostossa sotilasviroissa työskentelevien virkamiesten toimintaa ja kokemuksia työtehtävistä eri yksiköissä. Kun Rajavartiolaitos 1990-luvulla aloitti rajatarkastukset Helsingin matkustajasatamissa ja lentoasemilla, yhä useampi työntekijä siirtyi työskentelemään passintarkastuslinjastoilla saariston merivartioasemien ja vartiolaivojen sijaan.

Uusiin ympäristöihin ja rooleihin sopeutuminen ei ollut helppoa. Tiili pureutuu murrosvaiheeseen tarkastelemalla merivartioyhteisön kulttuurista tietoa operatiivisen toiminnan tasolla.
Rajaturvallisuus rakentuu päivittäistoiminnassa

Yhteisön toimintatavat muodostuvat virallisia ja epävirallisia tietosisältöjä heijastavien vaikutteiden kohdatessa.

– Rajaturvallisuus tapahtuu viime kädessä ruohonjuuritasolla toimivien virkamiesten teoissa ja valinnoissa, joiden vaikuttimet voivat olla hyvin moninaisia, Miia-Leena Tiili toteaa.

Viranomaisorganisaation kulttuurinen todellisuus ei ole selvärajainen tai helposti ennakoitava.

– Säädeltyjen käytäntöjen katveeseen mahtui niin lieveilmiöitä kuin organisaation tavoitteita palvelevaa omaehtoista sitoutumista ja luovuutta.
Työpaikoilla syntyy epävirallisia käytäntöjä

Tutkimus lisää tietoa työpaikkojen epävirallisiin käytäntöihin vaikuttavista tekijöistä sekä muutosten ja jatkuvuuksien välisestä dynamiikasta.

– Minkä tahansa organisaation toiminnan kehittäminen vaatii, että huomioidaan kulttuuriset tekijät ja ymmärretään yksilöllisen ja yhteisöllisen vuoropuhelu näissä prosesseissa, Tiili sanoo.
Tutkija seurasi läheltä rajavalvonnan arkea

Tutkimustaan varten Tiili osallistui vuosina 2007–2009 merivartioasemien ja vartiolaivojen partioiden mukana hälytys- ja valvontatehtäviin, huoltotöihin, varallaoloon ja koulutuksiin sekä seurasi rajatarkastajien ja rajatarkastusosastossa toimivien ryhmien toimintaa. Lisäksi hän haastatteli merivartioston virkamiehiä, siviilityöntekijöitä ja työntekijöiden perheenjäseniä. Tutkimusaineisto kattaa kaikkiaan keskustelut noin 170 merivartioston työntekijän kanssa.

Miia-Leena Tiilin väitöskirja Ammattilaisuuden ankkuripaikat – Kinesteettinen ja kulttuurinen tieto Suomenlahden merivartiostossa tarkastetaan Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 8.4.2016. Lisätietoja väitöstilaisuudesta

Mainokset

Suomi aloitti Etyjin inhimillisen ulottuvuuden komitean puheenjohtajana

Suomen Etyj-suurlähettiläs Katja Pehrman toimii Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) inhimillisen ulottuvuuden komitean (Human Dimension Committee, HDC) puheenjohtajana vuonna 2016. Pehrman toimii tehtävässä Etyjin puheenjohtajamaa Saksan pyynnöstä. Vuosina 2014 ja 2015 komiteaa johti Norjan Etyj-suurlähettiläs Robert Kvile.

Etyjin työ perustuu laajan turvallisuuden käsitteeseen, ja inhimillisen ulottuvuuden teemat ovatkin kaiken Etyjin toiminnan keskiössä. Inhimillinen ulottuvuus kattaa demokratian ja oikeusvaltiokehityksen edistämisen sekä ihmis- ja perusoikeuksien turvaamisen. Tärkeitä teemoja ovat muiden muassa sukupuolten tasa-arvo, vähemmistöjen oikeudet, ilmaisunvapaus ja kansalaisyhteiskunnan rooli. Etyjin inhimillisen ulottuvuuden komitea on järjestön tärkeimpiä foorumeita näiden tavoitteiden edistämiseksi.

Suurlähettiläs Pehrman odottaa puheenjohtajuuskauden tuovan haasteita mutta myös mahdollisuuden tuoda näkyvyyttä Suomen ihmisoikeuspoliittisille painopisteille. ”Naisten ja vammaisten henkilöiden oikeudet sekä vähemmistöihin liittyvät kysymykset ovat prioriteettejamme. Painotuksemme vastaavat myös vuoden 2016 Etyj-puheenjohtajamaa Saksan tavoitteita, ja yhteistyömme on erinomaista.”, Pehrman toteaa.

Vähintään kuukausittain kokoontuvan inhimillisen ulottuvuuden komitean kokouksissa kuullaan asiantuntijoiden esityksiä, minkä lisäksi osallistujavaltiot raportoivat inhimillisen ulottuvuuden sitoumusten täytäntöönpanosta. Olennainen osa komitean työtä on myös päätösten valmistelu pysyvää neuvostoa ja vuosittaista Etyjin ministerikokousta varten. Inhimillisen ulottuvuuden komitean toiminta perustuu osallistujavaltioiden avoimelle keskustelulle ja konsensuksen rakentamiselle, jotka ovat perinteisesti olleet myös Suomen vahvuuksia.

UM: Suomesta pohjoismaisen hallitustenvälisen yhteistyön puheenjohtajamaa

Suomi otti vastaan Pohjoimaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuden 1.1.2016. Puheenjohtajuus kattaa koko kalenterivuoden 2016 ja huipentuu Pohjoismaiden neuvoston istuntoviikkoon loka-marraskuun vaihteessa. PN:n vuoden 2016 istunto pidetään Kööpenhaminassa, sillä Tanska edeltää Suomea hallitustenvälisen yhteistyön puheenjohtajamaana. Pohjoismaista yhteistyötä toteutetaan pääministereiden vetovastuulla siten, että kussakin pohjoismaassa on valtioneuvoston jäsen, jonka vastuualueeseen kuuluvat pohjoismaiset yhteistyöasiat. Suomen pohjoismaisen yhteistyön ministeri on liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Suomen puheenjohtajuusohjelma on julkaistu 28.10.2015 Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Reykjavikissa. Ohjelma on luettavissa osoitteessa http://www.norden.org sekä ulkoministeriön ulkoisilla verkkosivuilla.

Puheenjohtajuudelle on avattu 1.1.2016 omat ulkoisen viestinnän verkkosivut osoitteessa www.norden2016.fi

Suomen puheenjohtajuusohjelma painottuu seuraaviin teemoihin: pohjoismaisen vesiosaamisen ja vesipolitiikan edistämiseen, pohjoismaisten luonto-arvojen vahvistamiseen sekä kestävän kehityksen ja kansainvälisten ilmastositoumusten edistämiseen, pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan vahvistamiseen, digitalisaation edistämiseen, rajaesteiden purkamiseen ja uusien rajaesteiden estämiseen Pohjoismaiden välillä sekä Pohjolan ja Euroopan unionin välisen kosketuspinnan kehittämiseen. Puheenjohtajuus kattaa käytännössä koko valtionhallinnon ja puheenjohtajuusteemoja edistetään myös yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja tutkimusyhteisön kanssa.

Puheenjohtajamaa vastaa myös Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteisten ulkosuhteiden seurannasta ja valmistelusta. PMN:lla on yhteistyöohjelma Luoteis-Venäjällä sekä laajaa yhteistyötä Baltian maissa. Yhteistyöohjelma Baltian maissa täyttää 25 vuotta Suomen puheenjohtajuuden aikana.

Suomeen on lyhyessä ajassa saapunut ennätysmäärä pakolaisia Lähi-idästä

Helsingin Yliopisto: Suomeen on lyhyessä ajassa saapunut ennätysmäärä pakolaisia Lähi-idästä samaan aikaan, kun maamme joutuu selviytymään vaikeista taloudellisista ongelmista. Monet kansalaiset ylintä poliittista johtoamme myöten ovat vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta osoittaneet tukensa pakolaisille. Kuitenkin pakolaiset herättävät myös vastustusta, mikä voi vaikeuttaa heidän integroitumistaan yhteiskuntaamme. Suomen johtavat sosiaalipsykologian asiantuntijat ilmaisevat tutkimustietonsa pohjalta näkemyksensä tilanteesta.

Tässä tilanteessa on aiempaakin tärkeämpää tuoda alalla syntynyttä tutkimustietoa sekä päätöksentekijöiden että laajempaan yleiseen käyttöön. Valtaväestön suhtautuminen maahan tuleviin pakolaisiin ja laajemmin ryhmien väliset suhteet kuuluvat ilmiöihin, joita sosiaalipsykologit ovat tutkineet jo vuosikymmeniä. Toisilleen tuntemattomien ihmisryhmien kohtaamisessa syntyvät jännitteet, niiden hillinnän ja purkamisen keinot samoin kuin keinot muuttaa kohtaaminen molemminpuoliseksi hyödyksi ovat sosiaalipsykologian ydinaluetta.

Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan dekaani Liisa Laakso ja maamme sosiaalipsykologian professorit Inga Jasinskaja-Lahti (HY), Karmela Liebkind (HY), Anna-Maija Pirttilä-Backman (HY), Vilma Hänninen (UEF) ja Johanna Ruusuvuori (TaY) lähettivät 2.11.2015 avoimen kirjeen Suomen eduskunnalle ja pääministeri Juha Sipilälle, jossa he tutkimustiedon pohjalta toteavat seuraavaa:

Poliitikkojen ja mielipidejohtajien on annettava selviä vastauksia ja ratkaisuja epävarmuuden ja vihan vähentämiseksi. Suomelta tarvitaan myös selkeitä kannanottoja sotiin ja vainoihin turvapaikanhakijoiden kotimaissa. Suomeen tulevien turvapaikkahakemukset on käsiteltävä ripeästi.

Kaikilla ihmisillä on tarve kokea elävänsä oikeudenmukaisessa maailmassa, ja siksi syytämme helposti uhreja itseään, jos näemme heidän joutuvan jatkuvasti epäoikeudenmukaisuuden, syrjinnän ja väkivallan kohteeksi. Poliittisten päättäjien selvät vastaukset kysymyksiin ja kannanotot ongelmiin voivat vähentää uhrien syyttämistä ja lisätä myötätuntoa heitä kohtaan.

Pakolaiskeskustelun hajanaisuudesta yritetään hyötyä poliittisesti. Kauhukuvia lietsomalla lisätään suomalaisten kielteistä suhtautumista pakolaisiin. Kielteiset tunteet, torjunta, syrjintä ja väkivalta nousevat mielikuvasta, että toiset ottavat jotakin pois ”meiltä” tai uhkaavat keskeisiä arvojamme tai elämäntapaamme. Näiden mielikuvien vahvistamista pitää kaikin keinoin välttää.

Suomalaisten tutkimusten mukaan asenteet maahanmuuttoon ovat olleet kielteisimpiä niillä alueilla, joilla on ollut vähiten kokemusta maahanmuuttajista. Pakolaisten sijoittelussa eri puolille maata pitää siksi pyrkiä siihen, että suomalaiset näilläkin alueilla pääsevät kokemaan maahanmuuton tuottamia hyötyjä. Erityisesti pienet maaseutukunnat voivat kehittyä maahanmuuton avulla.

Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä maahanmuutto on eduksi kaikille osapuolille. Tutkijoiden mielestä tätä ei ole riittävästi pohdittu. Väestön ikäjakauma muuttuu paremmaksi ja nuorten ihmisten lukumäärän lisääntyminen turvaa eläkkeiden maksun. Siksi maahanmuuttajien kotouttamiseen on panostettava voimakkaasti: menestyminen tai epäonnistuminen heidän kotouttamisessaan vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen.

Ennakkoluulojen ilmaiseminen on saanut uusia muotoja. Vaikka ne eivät näkyisi avoimen vihamielisenä käyttäytymisenä, niitä näkyy syrjintänä työelämässä. Syrjintä estää maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja lisää ryhmien välisiä konflikteja. Konfliktien välttämiseksi on tärkeää, että maahanmuuttajat kotoutuvat ja että panostetaan valtaväestön ennakkoluulojen vähentämiseen ja syrjinnän ehkäisemiseen.

Lapset ja nuoret ovat avainasemassa tulevaisuuden ryhmien välisten suhteiden luomisessa. Peruskoulussa kohtaavat eri kulttuureista tulevat oppilaat, heidän vanhempansa, opettajat ja muu henkilökunta. Koululla on hyvät mahdollisuudet kehittää hyviä ryhmienvälisiä suhteita, sillä siellä opetellaan yhdessä sosiaalisia normeja ja vuorovaikutustaitoja. Koululla pitää olla riittävät resurssit suoriutua tärkeästä tehtävästään lasten ja nuorten kotouttamisessa.

Kyselytutkimus: Myös suomalaisten turvallisuudesta pitää huolehtia

Kansalaisten mielestä eduskunta keskittyy liikaa ulkomaiden ongelmien ratkaisemiseen eikä huolehdi riittävästi suomalaisten turvallisuudesta. Tämä ilmenee Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tutkimuksesta, jossa on kartoitettu kansalaisten turvallisuuden tunnetta. Epävarmuus Suomen valtion kyvystä huolehtia kansalaisten toimeentulosta ja fyysisestä turvallisuudesta voi selittää kielteistä suhtautumista turvapaikanhakijoihin.

Kyselytutkimuksen vastaajista 51 % oli sitä mieltä, että eduskunta panostaa liikaa muiden maiden asioista ja ongelmista huolehtimiseen. Vain reilun kolmanneksen (36 %) mielestä eduskunta huolehtii riittävästi Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta. SPEKin tutkimus perustuu 3000 ihmisen puhelinhaastatteluihin, jotka Suomen Kyselytutkimus Oy teki helmi-huhtikuussa 2015. Tutkimuksen rahoittaa valtioneuvoston kanslia, ja se julkaistaan kokonaisuudessaan loppuvuodesta.

Haastatteluissa ilmeni myös, että joka kolmas (31 %) vastaajista arveli, että valtiolla on jatkossa entistä vähemmän mahdollisuuksia taata kansalaisten fyysinen turvallisuus. Samoin runsas kolmasosa (36 %) vastaajista arveli, että valtiolla on jatkossa entistä vähemmän mahdollisuuksia turvata kansalaisten riittävä toimeentulo.

Epäluuloinen ja kielteinen suhtautuminen turvapaikanhakijoita kohtaan voi osaltaan johtua siitä, että kansalaisilla on epävarma käsitys valtion kyvystä ja halusta huolehtia heidän omasta toimeentulostaan ja fyysisestä turvallisuudestaan. Ainoastaan vajaa kolmasosa (30 %) keväällä haastatelluista oli sitä mieltä, että Suomessa asuviin ulkomaalaisiin voi luottaa. Tutkimusaineisto osoittaa tosin myös, että keskimäärin joka kolmas ei ole samaa eikä eri mieltä edellä mainituista asioista.

Suomalaiset luottavat kuitenkin toisiinsa. Valtaosa (92 %) vastaajista ilmoitti olevansa säännöllisesti yhteydessä muihin ihmisiin, ja 89 % arvioi esimerkiksi saavansa läheisiltään tukea, mikäli kohtaisi jonkin vaikean henkilökohtaisen kriisin. Myös muissa aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että kansalaiset luottavat viranomaisiin, instituutioihin ja toisiinsa.

Lahti käynnistää turvapaikanhakijoiden kotouttamisen

Lahden kaupunki (29.9.) on aloittanut valmistelut turvapaikanhakijoiden kotouttamiseksi. Ensi viikolla kaupunki käynnistää yhteiset neuvottelut mm. Suomen Punaisesta Ristin, maahanmuuttoviraston, TE-toimiston ja ELY-keskuksen kesken. Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran mukaan Lahti on ryhtynyt ripeästi käytännön toimenpiteisiin kotouttamisessa.

– Turvapaikanhakijoiden, oleskeluluvan saaneiden ja kiintiöpakolaisten kotouttaminen, heidän saamisensa mukaan suomalaiseen yhteiskuntana ja lahtelaiseen elämään on kaikkien yhteinen etu, sanoo kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta. Uudet asukkaat ovat voimavara taustasta riippumatta.

Lahtelaiset yritykset ovat olleet aktiivisia maahanmuuttajien työllistämiseksi. Lahden työllisyysasioiden päällikkö Sami Kuikan mukaan kaupungilla on mahdollisuus edistää työllistymistä yrityksiin Lahti-lisän avulla sekä tarjota työhönvalmentajien palveluja. Tämän lisäksi kaupunki rahoittaa erityisesti maahanmuuttajille suunnattavia työllistymishankkeita.

Turvapaikanhakijoiden peruspalvelut valmisteilla

Perusopetuspalveluissa valmisteilla on esi- ja peruskouluikäisten turvapaikanhakijoiden opetusryhmien perustaminen. Tällä hetkellä turvapaikanhakijoiden joukossa on 6-16 -vuotiaita oppivelvollisuusikäisiä lapsia 50-60.

– Käytännössä tämä tarkoittaa viiden valmistavan opetusryhmän perustamistarvetta ja viittä opettajaa. Asia menee yhdistymishallituksen käsittelyyn maanantaina, kertoo perusopetuspalveluista maahanmuuttajakoordinaattori Pasi Salmi.

Hennalan hätämajoitusyksikkö ei kuormita perusterveydenhuoltoa, sillä valtio hankkii terveydenhuoltopalvelut yksityiseltä palveluntarjoajalta. Sosiaali- ja terveystoimiala seuraa tilannetta aktiivisesti ja äkilliset terveydenhoitoon liittyvät ongelmat hoidetaan Akuutti 24:ssä.

Koulut lisäävät suvaitsevaisuuskasvatusta

Suvaitsevaisuutta käsitellään niin esiopetuksessa, peruskouluissa kuin lukioissakin monissa eri oppiaineissa osana opetussuunnitelmaa. Sivistystoimiala välittää koulujen työn tueksi ja hyödynnettäväksi SPR:n monipuolista materiaalia.

– Oppilaitoksissa käsitellään suvaitsevaisuutta keskusteluin ja teematunnein. Asia on esillä myös päivänavauksissa ja erilaisissa oppilaskunnan tempauksissa, kertovat opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen sekä lukiojohtaja Heikki Turunen

Kulttuurilla kotouttamisesta tuloksia

EFEKTI -lastenkulttuurikeskus ulottaa toimintansa myös Hennalan hätämajoituskeskukseen. Hennalaan sijoitetuista turvapaikanhakijoista suuri osa on perheitä, lapsia ja nuoria on tällä hetkellä lähes 100. Kulttuuriasiainpäällikkö Matti Karhos sanoo, että kulttuurilla kotouttamisesta on lastenkulttuurikeskusten verkostossa hyviä kokemuksia. Karhoksen mukaan Hennalan hätämajoituskeskuksessa asuville perheille järjestetään ainakin musiikki- ja teatteriesityksiä samalla tavalla kuin päijäthämäläisissä kouluissa ja päiväkodeissa.

Hennalaan haetaan työntekijöitä

SPR:n Hämeen piiri on aloittanut työntekijöiden hakemisen Hennalan hätämajoitusyksikköön. Valmiuspäällikkö Ari Saarisen mukaan nyt haetaan yksikönjohtaja, apulaisjohtajaa, terveydenhoitajia tai sairaanhoitajia sekä sosiaalityöntekijöitä ja 3-15 ohjaajaa. Yhteensä rekrytoidaan 20 työntekijää mol.fi palvelun kautta.

Hennalan hätämajoituskeskuksessa on tällä hetkellä noin 500 turvapaikanhakijaa, joista alaikäisiä on 100

Suomi vahvistaa osallistumistaan YK-rauhanturvaan

UM: Suomi ilmoitti muiden maiden ohella uusista panostuksista rauhanturvaan huippukokouksessa YK:n korkean tason viikolla 28. syyskuuta. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama johti puhetta kokouksessa, jonka tavoitteena oli saada lisää kontribuutioita ja uusia kykyjä YK-rauhanturvaan operaatioiden muuttuessa entistä haastavammiksi.

Suomen puheenvuoron piti tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tasavallan presidentti korosti Suomen vahvaa sitoutumista rauhanturvatoimintaan. Suomi ilmoitti jatkavansa Libanonin UNIFIL-operaatiossa vuoden 2018 loppuun asti. Suomi jatkaa 350 sotilaalla suomalais-irlantilaisen pataljoonan johtovaltiona joulukuuhun 2016, minkä jälkeen osallistuminen jatkuu 170 sotilaalla 2017–2018.

Suomi vahvistaa osallistumista Malin MINUSMA-operaatioon nykyisestä viidestä 20 sotilaaseen ja lisää operaatioon erityisesti sotilastarkkailijoita. Lisäksi Suomi ilmoittaa YK:n rauhanturvaamisen suorituskykyjen valmiusjärjestelmään vuosille 2017–2018 rannikkojääkäriyksikön, erikoisjoukkoja ja suojelun erikoisosaston.

Suomi lisää myös poliisiosallistumista: tavoitteena 20 poliisia rauhanturvaoperaatioissa vuonna 2016. Näiden uusien ilmoitusten lisäksi Suomi jatkaa osallistumista Lähi-idän UNTSO- ja Intian UNMOGIP-operaatioihin yhteensä 25 sotilastarkkailijalla. Suomi vahvistaa myös koulutustukea sekä YK:n turvallisuusneuvoston Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman toimeenpanon tukea.

Suomi on nykyisellä osallistumisellaan Euroopan kuudenneksi suurin YK-rauhanturvaan osallistuva maa ja per capita -kontribuutioina laskettuna toiseksi suurin Irlannin jälkeen.

Suomi osallistuu myös vahvasti YK:ssa käynnissä olevaan rauhanoperaatioiden kehittämiseen ja järjestää 29. syyskuuta ministeritapaamisen aiheesta yhdessä Uruguayn, Ruandan ja Indonesian kanssa.

Yhdysvaltain aloite onnistui kokoamaan merkittäviä vahvistuksia YK-rauhanturvalle. Kokoukseen osallistuneet maat ilmoittivat yhteensä yli 40 000 hengen lisäyksestä YK-operaatioihin. Jalkaväen lisäksi luvattiin mm. 15 pioneerikomppaniaa, 10 kenttäsairaalaa, helikopteri- ja ilmakuljetuskalustoa, poliiseja sekä koulutustukea. Rauhanturvan huippukokoukseen oli kutsuttu noin 50 YK-rauhanturvassa aktiivisesti toimivaa maata.

Amnesty vaatii uutta EU-operaatiota Välimerelle

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vaatii Brysseliin hätäkokoukseen kokoontuvilta Euroopan johtajilta välittömiä ja tehokkaita toimia tuhansien ihmisten hengen vieneen katastrofin ratkaisemiseksi. Välimerellä on kuollut alkuvuonna sata kertaa enemmän ihmisiä kuin viime vuonna samaan aikaan.

Amnesty julkaisee Europe’s sinking shame: The failure to save refugees and migrants at sea -raportin, joka sisältää aiemmista haaksirikoista pelastuneiden silminnäkijälausuntoja. Raportti osoittaa nykyisten operaatioiden riittämättömyyden ja ehdottaa ratkaisuja tilanteen parantamiseksi.

Amnesty vaatii, että Välimerelle perustetaan humanitaarinen operaatio, jolla on käytössään riittävästi laivoja, ilma-aluksia ja muita resursseja ihmisten pelastamiseksi.

”Brysseliin torstaina kokoontuvilla Euroopan johtajilla on historiallinen mahdollisuus päättää tämä humanitaarinen tragedia. Euroopan unioni sitoutui maanantaina vahvistamaan etsintä- ja pelastuskapasiteettia Välimerellä – sitoumus, joka jäsenmaiden tulee nyt muuttaa konkreettiseksi toiminnaksi”, sanoo Amnestyn Euroopan ja Keski-Aasian johtaja John Dalhuisen .

Italian merivoimien Mare Nostrum -pelastusoperaatio lopetettiin viime vuoden lopulla, minkä jälkeen pakolaisten ja siirtolaisten hukkumiskuolemat Välimerellä ovat lisääntyneet dramaattisesti. Jos kuolleiden määrät viimeisimmästä haaksirikosta vahvistuvat, jopa 1 700 ihmistä on kuollut Välimerellä tänä vuonna. Se on 100 kertaa enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna.

Väite, että Mare Nostrum olisi houkuttanut pakolaisia ja siirtolaisia pyrkimään Eurooppaan on osoittautunut myytiksi: operaation jälkeen Eurooppaan vesiteitse pyrkivien ihmisten määrä on entisestään kasvanut. Pelkästään Italiaan on tullut tänä vuonna jo 24 000 pakolaista ja siirtolaista.

Mare Nostrum -operaation päättymisen jälkeen Euroopan unioni valtuutti EU:n rajavalvontaviraston Frontexin alaisen Triton-operaation valvomaan Välimeren vesiä. Triton ei kuitenkaan ole etsintä- ja pelastusoperaatio, ja sen toimialue ulottuu van 30 merimailin päähän Italian ja Maltan rannikoilta. Valtaosa venehavereista tapahtuu kauempana.

Frontex on itse myöntänyt, etteivät sen resurssit riitä valtavan merialueen vartioimiseen. Valtaosa pelastusoperaatioista onkin rannikkovartioston ja alueella liikkuvien kauppa-alusten harteilla, joita ei ole suunniteltu tai varusteltu meripelastustarkoituksiin. Nämä alukset ovat pelastaneet kymmeniätuhansia ihmishenkiä tänä vuonna, mutta niiden ei voida olettaa ratkaisevan nykyisenkaltaista valtavaa humanitaarista kriisiä. Laivastoalan yritykset ja järjestöt ovatkin kuvanneet tilannetta ”kestämättömäksi” ja vaatineet valtioita lisäämään resursseja ja tukemaan etsintä- ja pelastusoperaatioita.

”Uusi operaatio saataisiin käyntiin muutamassa päivässä”

Arvioiden mukaan yli 800 ihmistä kuoli viime lauantaina 18. huhtikuuta, kun kauppa-alus yritti pelastaa haaksirikkoon joutuneessa veneessä olleet ihmiset. Rannikkovartioston mukaan vene kaatui, kun kaikki veneessä olleet menivät samanaikaisesti sen toiselle laidalle.

Haaksirikoista selviytyneet ovat kertoneet Amnestylle samankaltaisista tapahtumista. Mohammad, 25-vuotias palestiinalainen mies Libanonista, pelastui 4. maaliskuuta tapahtuneesta onnettomuudesta. Vene, jossa hän oli, kaatui kun iso hinausvene lähestyi auttamaan haaksirikkoutuneita.

”He heittivät köysitikkaat… Monet yrittivät saada niistä kiinni ja vene kaatui… Putosin veteen… Immirdan, syyrialainen nainen, ja hänen yksivuotias poikansa kuolivat.”

Italian merivoimien kapteeni Massimiliano Lauretti kertoi Amnestylle, että humanitaarinen operaatio saataisiin pystyyn muutamassa päivässä käskyn saamisesta.

“Olemme valmiita: meillä on hyvin harjoitellut toimenpiteet ja kokemusta pelastusoperaatioista. Jos meitä pyydetään, saamme uudelleenaloitettua humanitaarisen operaation 48–72 tunnissa.”

Amnesty vaatii huomiseen hätäkokoukseen osallistuvia Euroopan valtion- ja hallituksenpäämiehiä perustamaan välittömästi tehokkaan operaation ihmishenkien pelastamiseksi Välimerellä. Ennen kuin operaatio on toiminnassa, EU-maiden on tarjottava Italialle ja Maltalle taloudellista ja logistista tukea etsintä- ja pelastusoperaatioiden parantamiseksi.

”Euroopassa on valheellisesti kuviteltu, että jos emme tee mitään, ihmisten tulo Eurooppaan pysähtyy. Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, ettei käsitys voisi olla kauempana totuudesta, ja sillä on katastrofaalisia seurauksia. Torstaina Euroopan johtajat voivat vihdoin tehdä konkreettisia toimenpiteitä. Tekosyiden keksimisen aika on ohi”, John Dalhuisen sanoo.

Pelastus- ja etsintäoperaatioiden lisäksi EU-maiden tulee nostaa pakolaiskiintiöitään ja lisätä laillisia maahantulokeinoja. Amnestyn Suomen osaston eduskuntavaalien alla tekemässä puoluekyselyssä kaikki eduskuntapuolueet kokoomusta ja perussuomalaisia lukuun ottamatta olivat sitä mieltä, että Suomen pitää lisätä laillisten maahantulokeinojen, kuten humanitaarisen viisumin käyttämistä. Uuteen eduskuntaan valituista kansanedustajista 47 sitoutui tavoitteen edistämiseen Amnestyn vaalikampanjassa.

Poliittiset toimijat aktivoituivat Twitterissä

Liki 200 000 vaalitwiitin analyysi paljastaa, että hashtageista on tullut keskeinen kampanjointimuoto myös politiikassa. Keskustelu on kuitenkin keskittynyttä ja jakautunutta. Äänekkäimmät ehdokkaat löytyvät Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä, ja poliittiset ryhmät viestivät enimmäkseen keskenään.

Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat huomasivat, että suomalaiset politiikan toimijat oppivat näissä eduskuntavaaleissa sosiaalisen median hashtagien eli aihetunnisteiden käytön.

– Puolueiden lisäksi monet erityyppiset toimijat kansalaisjärjestöistä mediaan ovat rakentaneet omia kampanjoitaan erilaisten hashtagien ympärille. Formaattiin liittyy kiinteästi myös äänestyslupausten kerääminen kansalaisilta sekä ehdokkaiden rekrytointi kampanjan arvojen taakse, kertoo tutkija Salla-Maaria Laaksonen Helsingin yliopistosta.

Tällaisia kampanjoita olivat muun muassa Suomen ylioppilaskuntien liiton #koulutuslupaus, eri lasten- ja nuortenjärjestöjen yhteinen #huoneentaulu-kampanja sekä ympäristöjärjestöjen ja yritysten yhdessä tekemä #energiaremontti2015-kampanja.

Poliittiset toimijat aktivoituivat Twitterissä

Lähes jokaiselta puolueelta löytyi oma kampanjahashtag – samoin kuin lukuisilta yksittäisiltä ehdokkailta.

Vaaleihin liittyvillä aihetunnisteilla noin 16 000 twiittiä kirjoittivat ehdokkaat, kun taas suurimman osan – 91 prosenttia kaikista viesteistä – kirjoittivat muut toimijat: äänestäjät, etujärjestöt ja median edustajat.

Twitter-tili löytyi kaikkiaan 938 kansanedustajaehdokkaalta, eli vajaat 44 prosenttia ehdokkaista on läsnä Twitterissä. On siis liioittelua väittää näitäkään vaaleja ainakaan Twitter-vaaleiksi, vaikkakin Twitterissä läsnä oli kaksi kertaa enemmän ehdokkaita kuin edellisissä eduskuntavaaleissa.

Eniten äänessä vihreät ja kokoomus

Twitterin käyttö on alueellisesti jakautunutta. Eniten twiittejä lokakuusta vaaliviikon torstaihin saakka lähettivät vihreiden ja kokoomuksen ehdokkaat Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä.

Verkostoanalyysi #vaalit2015-tunnisteisista twiiteistä ja Instagram-viesteistä paljastaa, että ainakin näissä verkkopalveluissa vaaliviestintä pysyy puoluepoteroissaan. Verkostokuvaajassa yhdessä esiintyneet hashtagit ja käyttäjät asettuvat lähelle toisiaan.

Nykyinen pääministeripuolue kokoomus ja vaalivoittaja keskusta erottuvat omana klusterinaan sekä aihepiireinä että keskenään viestivinä toimijoina. Vastaavasti vihreät erottuvat omana keskustelukuplanaan: he ovat aktiivisia Twitterissä ja Instagramissa, mutta enimmäkseen keskenään.

Kolmas selkeä ryhmittymä on puolueista irrallaan: lasten ja nuorten järjestöt ja heidän kampanjahashtaginsa herättivät paljon keskustelua.

Yleisten #vaalit2015 ja #politiikka-tunnisteiden yhteydessä käytettiin eniten puolueisiin viittaavia aihetunnisteita. Niiden jälkeen yleisiksi puheenaiheiksi nousivat myös #talous, #työ, turvallisuuspolitiikka eli #turpo, #vaalikoneet sekä #sote.

Vaaliaineistojen analyysi jatkuu

Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteinen Digivaalit 2015 -hanke tutkii verkossa muodostuvaa julkisuutta eduskuntavaalien ympärillä. Hanke on yhdessä Kansalliskirjaston kanssa kerännyt alkuvuoden ajan eri sosiaalisen median palveluista vaaleihin liittyviä sisältöjä. Aineiston keruu ulottui vaalipäivään asti, ja tutkimus jatkuu vaalien jälkeen tarkemmalla analyysillä.

Tutkijat kävivät alustavassa analyysissa läpi yli 175 000 kappaletta 13.11.2014–16.4.2015 lähetettyjä twiittejä, jotka oli merkitty aihetunnisteilla #vaalit2015, #valet2015, #vaalit tai #politiikka tai sisälsivät sanat vaalit, poliitikko, politiikka tai poliitikot. Ehdokkaiden tiedot ja käyttäjänimet saatiin avoimesti julkaistuista Helsingin Sanomien ja Yleisradion vaalikonedatoista.

Digivaalit 2015 -hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteinen Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT sekä Helsingin yliopiston Viestinnän tutkimuskeskus CRC. Projektin rahoittaa Helsingin Sanomain Säätiö.

Vaalien tulokset Vaalit.fi sivuilta

Miltton: Tämän hetken poliittitista todellisuutta tarkastellaan moniuloitteisesti

Kahden suurimman vaalivoittajapuolueen puheenjohtajan poliittiset asenteet poikkeavat selvästi heidän puolueidensa eduskuntaryhmien vallitsevista asenteista. Tämä käy ilmi Red Note -tutkimusyrityksen Milttonille tekemästä vastavalittujen kansanedustajien vaalikonevastausten tilastollisesta faktorianalyysista.

Red Noten Milttonille tekemä faktorianalyysi paljastaa neljä ulottuvuutta, jotka vahvimmin erottavat vastavalittujen kansanedustajien näkemykset toisistaan:
-Taloudellinen oikeisto – Taloudellinen vasemmisto – (esim. työlainsäädäntö, sote-palvelut, tulovero)
-Kansallinen etu – Maailmanparantaminen – (esim. kilpailukyky vs. ilmastonmuutoksen hillitseminen, suhtautuminen perustuloon)
-Globaali – Lokaali – (esim. suhtautuminen EU:hun, Natoon, kuntien määräysvaltaan)
-Liberaali – Autoritäärinen – (esim. suhtautuminen tasa-arvoiseen avioliittolakiin, verkkovalvontaan, alkoholipolitiikkaan)

Juha Sipilän ja Timo Soinin näkemykset poikkeavat useilla ulottuvuuksilla selvästi heidän johtamiensa puolueiden eduskuntaryhmistä. Sipilä on esimerkiksi näkemyksiltään vahvasti lähempänä Maailmanparantamis-laitaa kuin keskustalaiset keskimäärin, ja Soini taas huomattavasti lähempänä Globaali-laitaa kuin perussuomalaiset yleensä.

Juha Sipilä on selvästi talousnäkemyksiltään enemmän oikealla kuin oikeisto-vasemmisto -akselin keskivaiheille sijoittuva Keskustan eduskuntaryhmä keskimäärin. Timo Soini on puolestaan selvästi enemmän taloudellisesti vasemmalla kuin perussuomalaisten eduskuntaryhmä kokonaisuutena. Tätä eroa synnyttävät muun muassa näkemykset työlainsäädännöstä, terveys- ja sosiaalipalvelujen yksityistämisestä, ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestosta sekä tuloveron alennuksista.

”Tämän hetken poliittisen todellisuuden ja uuden eduskunnan ymmärtäminen edellyttää moniulotteista lähestymistapaa, johon nelikentätkään eivät riitä. On nähtävä tarkasti myös henkilökohtainen taso ja sen synnyttämät jännitteet ja mahdollisuudet”, tiivistää Ville Kopra, Miltton Networksin johtava asiantuntija.

Lähes kolmannes äänioikeutetuista äänesti ennakkoon

Eduskuntavaalien ennakkoäänestyksessä annettiin alustavien tietojen mukaan yli 1 346 000 ääntä, joten ennakkoon äänesti noin 31,9 prosenttia äänioikeutetuista.

Edellisissä eduskuntavaaleissa vuonna 2011 vastaava luku heti ennakkoäänestyksen päätyttyä oli noin 31,2 prosenttia äänioikeutetuista ja lopullinen ennakkoäänestysprosentti oli 31,7.

Suomen ulkomaanedustustoissa kävi eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen aikana antamassa äänensä lisäksi yhteensä 35 521 henkilöä. Äänestäjiä oli hieman enemmän kuin vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, jolloin äänestäneitä oli 35 049.

Kaiken kaikkiaan ulkomailla vakinaisesti asuvia äänioikeutettuja on väestörekisterikeskuksen mukaan tänä vuonna noin 242 000 henkilöä. Heidän lisäkseen edustustoissa saivat äänestää myös ulkomailla tilapäisesti oleskelevat äänioikeutetut.

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys järjestettiin tänä vuonna 89 maassa, joissa oli yhteensä 233 äänestyspaikkaa. Joillakin suomalaisilla aluksilla järjestettiin aluksen henkilökunnalle ennakkoäänestys. Laivoilla äänesti yhteensä parisataa miehistön jäsentä.

Ennakkoäänestyspaikoissa Ruotsissa kävi perinteiseen tapaan eniten äänestäjiä, yhteensä 8 196. Toiseksi eniten äänioikeutta käytettiin Espanjassa, jossa äänesti 5 452 henkilöä. Seuraavaksi vilkkaimmin äänestettiin Saksassa: 2 592, Yhdysvalloissa: 2 481, Isossa-Britanniassa: 2 060, Ranskassa: 1 097 ja Belgiassa: 1 064 äänestäjää.

Eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on 19.4.2015

Lisätietoja vaaleista http://www.vaalit.fi

Ruoan arvonlisäveroa halutaan alentaa

Eduskuntavaalien ehdokkaista 64 prosenttia kannattaa elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamista tulevalla vaalikaudella ja 33 prosenttia pitäisi niiden verotuksen ennallaan. Vain 2 prosenttia ehdokkaista haluaisi nostaa ruoan arvonlisäveroa. Tulos selviää SOK:n eduskuntavaaliehdokkaille teettämästä kyselystä.

Keskustan ehdokkaista jopa 66 prosenttia olisi valmiita laskemaan elintarvikkeiden arvonlisäveroa nykytasosta. SDP:n ehdokkaista sitä kannattaa 55 prosenttia ja kokoomuksen ehdokkaista 52 prosenttia. Varovaisimmin elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamista kannattavat vihreiden ehdokkaat, joista vain 35 prosenttia laskisi elintarvikkeiden verotusta ensi vaalikaudella.

Eduskuntavaaliehdokkaat suhtautuvat myös kielteisesti arvonlisäverokantojen yhtenäistämiseen. Siinä luovuttaisiin eri verokannoista, kuten elintarvikkeiden alemmasta verokannasta. Ehdokkaista 66 prosenttia suhtautuu arvolisäverokantojen yhtenäistämiseen kielteisesti tai erittäin kielteisesti.

Päivittäistavarakaupan sääntelyn keventämiselle vahvaa tukea

Ehdokkailta kysyttiin, miten he toivovat kaupan alan sääntelyn kehittyvät tulevalla vaalikaudella aukioloaikojen, alkoholin vähittäismyynnin sekä kaavoituksen osalta.

Kauppojen aukiolosääntelyä keventäisi huomattavasti tai jonkin verran 65 prosenttia ehdokkaista. Alkoholin vähittäismyynnin osalta 57 prosenttia olisi valmis keventämään sääntelyä huomattavasti tai jonkin verran. Puolet eli 51 prosenttia ehdokkaista keventäisi myös kauppaa koskevan kaavoituksen sääntelyä.

Enemmistö vapauttaisi itsehoitolääkkeet ruokakauppoihin

Itsehoitolääkkeiden myynnin ruokakaupoissa turvallisen ja rajatun valikoiman puitteissa sallisi 58 prosenttia eduskuntavaaliehdokkaista. Kokoomuksen ja perussuomalaisten ehdokkaista jopa 73 prosenttia sallisi itsehoitolääkkeiden myynnin osana ruokakauppojen valikoimia. Keskustan ehdokkaista 62 prosenttia ja SDP:n ehdokkaistakin puolet vapauttaisi itsehoitolääkkeet päivittäistavarakauppoihin.

Kielteisimmin vapauttamiseen suhtautuvat RKP:n ehdokkaat, joista 45 prosenttia sallisi itsehoitolääkkeiden myynnin ruokakaupoissa.

Kyselyn aihepiiri on esillä myös tänään tiistaina kello 18 Kauppakeskus Kaaressa Helsingissä järjestettävässä Yhteishyvän ja PAM:n yhteisessä vaalitentissä.

Otos on kerätty aikavälillä 20.2. – 9.3.2015 sähköpostitse ja puhelinhaastatteluin. Kyselyyn osallistui 486 eduskuntavaaliehdokasta, jolloin vastausprosentiksi muodostui 33. Kyselyn toteutti SOK:n toimesta Aula Research.

Kansanedustajaehdokkaat: Paikallisen sopimisen lisääminen toisi lisää työpaikkoja

Huomattava enemmistö kansanedustajaehdokkaista on sitä mieltä, että paikallisen sopimisen laajentaminen auttaisi lisäämään työpaikkoja.

Suomen Yrittäjien vaalikoneessa esitettiin väite: ”Työpaikkoja syntyisi enemmän, jos työntekijät ja työnantajat voisivat sopia työehdoista ja palkoista suoraan keskenään nykyistä laajemmin.” Peräti 72 prosenttia vaalikoneeseen vastanneista yli tuhannesta kansanedustajaehdokkaasta on väitteen kanssa samaa mieltä. Eri mieltä oli 27 prosenttia vastaajista. Yhdellä prosentilla vastaajista ei ollut mielipidettä asiaan.

Paikallisen sopimisen lisääminen auttaisi parantamaan kilpailukykyä

Lähes kaikki yksityisen sektorin uuden työpaikat ovat viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Näitä yrityksiä edustavan Suomen Yrittäjien tekemä tuore selvitys paljasti, että teknologiateollisuutta lukuun ottamatta työehtosopimuksissa on vain vähän mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen. Lisäksi näillä sopimismahdollisuuksilla ei ole vaikutusta yritysten kilpailukykyyn. Tässäkin poikkeus on teknologiateollisuus.

– Kun kilpailukyky on kunnossa ja yritykset menestyvät, ne voivat myös työllistää enemmän. Paikallisen sopimisen lisäämistä siis tarvitaan. Hienoa, että kansanedustajaehdokkaat tunnistavat tämän, johtaja Rauno Vanhanen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Näin kysyttiin ja vastattiin

Suomen Yrittäjien vaalikoneeseen vastasi 1082 kansanedustajaehdokasta eli 50,4 prosenttia kaikista ehdokkaista.

Vastaajat jakautuivat puolueittain näin:

Itsenäisyyspuolue 5 %
Kansallinen kokoomus 15 %
Muutos 2011 3 %
Perussuomalaiset 13 %
Piraattipuolue 5 %
Suomen Keskusta 15 %
Suomen Kommunistinen Puolue 3 %
Suomen Kristillisdemokraatit 10 %
Suomen ruotsalainen kansanpuolue 4 %
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 9 %
Vasemmistoliitto 8 %
Vihreä liitto 9 %
Muut 1 %

Kuntaliitto: Toisen asteen rahoitus- ja rakennepaketti vaatii uuden valmistelun

Toisen asteen koulutusta koskeva järjestämislaki raukesi eduskunnassa alkuviikosta. Perustuslakivaliokunta on antanut rahoituslakiesityksestä kriittisen lausunnon.

– Alkuperäisestä kokonaisuudesta eduskunnan käsiteltäväksi jäljelle jäi toisen asteen rahoituslaki. Kuntaliiton näkemyksen mukaan nämä lait muodostavat kuitenkin kokonaisuuden, jossa lait ovat niin toisistaan riippuvaisia, että pelkästään toisen osan toteuttaminen on mahdotonta. Näin ollen myöskään toisen asteen koulutusta koskevaa rahoituslakia ei tulisi hyväksyä eduskunnassa, sanoo Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta.

Rakennelakiesityksen tavoitteena oli 69 miljoonan euron säästöt järjestäjäverkon uudistuksilla. Tämä olisi toteutettu uusimalla kaikki toisen asteen koulutuksen järjestämisluvat. Kokonaisuudessaan rakenne- ja rahoituslakipaketilla oli tarkoitus saada aikaan 247 miljoonan euron julkisen talouden säästöt.

– Kuntaliitto pitää lukio- ja ammatillisen koulutuksen rakenteellista uudistusta tärkeänä ikäluokkakehityksen ja julkisen taloudellisen tilanteen takia. Esitämmekin siksi, että tässä tilanteessa tuleva uusi hallitus käynnistää toisen asteen rahoituksen ja rakenteiden kokonaisuudistuksen. Valmistelutyö tulee tehdä huolellisesti ja kokonaisvaltaisesti tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa, ja uudistus tulee toteuttaa kuntaperusteisesti. Tavoitteena tulee olla toimiva koulutusjärjestelmä, joka turvaa koulutuksen riittävän saavutettavuuden koko maassa, korostaa Päivärinta.

Kunnat vastaavat lukio- ja ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksesta yli 70 prosentin osuudella. Lisäksi toisen asteen koulutus on pääsääntöisesti kuntien joko yksin tai yhteistyössä toisten kuntien kanssa järjestämää. Myös tehtävien uudistustoimenpiteiden kokonaisvaikutusten arviointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota lakiesitysten valmistelutyössä.

– Kunnissa ja alueilla on jo tehty ja ollaan tekemässä hyvää työtä järjestämisverkon kehittämiseksi vastaamaan alueen koulutustarpeita kokonaisuudessaan. Monilla alueilla aloitettu tarpeellinen uudistustyö viedään näillä näkymin päätökseen, vaikka lait raukeaisivatkin, sanoo Päivärinta.

Kuntaliitto: sote-valmistelua jatkettava huolellisesti

Kuntaliitto tukee eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjausta, jonka mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislain valmistelua on jatkettava parlamentaarisesti. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että uudistuksen valmistelua jatketaan alkuperäisten tavoitteiden suuntaan. On tärkeää, että kunnissa jatkuu julkisten palvelujen kehittäminen yhteistyössä eikä tehdä hätäisiä paikallisia ratkaisuja.

Sote-lainsäädäntö tulee valmistella huolellisesti ja avoimesti. Lain pitää turvata samanaikaisesti kuntalaisten demokraattiset oikeudet sekä laadukkaat ja tehokkaasti järjestetyt palvelut. Kuntia on kuultava asianmukaisesti valmistelun eri vaiheissa. Valmistelussa tulee olla parlamentaarinen pohja ja laaja-alainen asiantuntijapanos.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että suurten kuntapalvelujen muutosten taloudelliset vaikutukset selvitetään etukäteen mahdollisimman perusteellisesti ja käsitellään jo valmisteluvaiheessa avoimesti, jotta päätökset perustuvat riittävään tietoon.

Uudistus on valmisteltava niin, että se mahdollistaa toimintojen tehostamisen ja tuloksellisuuden kohentumisen. Uudistuksen yhteydessä on huolehdittava siitä, ettei kuntien vastuita lisätä eikä yksittäisen kunnan talousasema muutu kohtuuttomasti. Kustannusvaikutuksiin tulee laskea myös muun muassa palkkojen harmonisoinnin vaikutukset, kiinteistöjen omistusjärjestelyt, investoinnit ja yhteisesti hoidettavat tukipalvelut.

Kuntaliitto pitää sote-uudistusta välttämättömänä. Liitto on korostanut kuntalähtöistä uudistusta, jossa etsitään tehokkuutta parantavaa yhteistoimintaa ja vahvaa kuntapohjaa toteuttamaan vaativia palveluita. Yksittäisen kuntalaisen peruspalvelut pitää kuitenkin turvata lähellä ja kokonaisratkaisussa pitää kunnioittaa alueellisia eroja.

Presidentti Niinistö osallistuu Münchenin turvallisuuskonferenssiin

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu Münchenin turvallisuuskonferenssiin 6.-8. helmikuuta 2015. Vuosittaisen konferenssin teemana on tänä vuonna kansainvälisen järjestyksen romahdus. Esillä on erityisesti Ukrainan kriisi ja sen vaikutukset Euroopan turvallisuuteen, Lähi-idän tilanne ja terrorismin vastainen taistelu. Presidentti Niinistö osallistuu Münchenissä korkean tason keskusteluun, jonka aiheena on Ukrainan konflikti ja Euroopan turvallisuus. Presidentti Niinistön ohjelmaan sisältyy myös kahdenvälisiä tapaamisia.

Münchenin turvallisuuskonferenssi on järjestetty vuodesta 1963 lähtien, ja se on riippumaton foorumi, joka pyrkii edistämään konfliktien ratkaisua, kansainvälistä yhteistyötä ja vuoropuhelua turvallisuushaasteisiin vastaamiseksi. Konferenssiin osallistuu yli 400 ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaikuttajaa, joiden joukossa on noin 20 valtion- tai hallituksen päämiestä ja 60 ministeriä. Mukana on mm. Saksan liittokansleri Angela Merkel, Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov.

Münchenin turvallisuuskonferenssin verkkosivut: https://www.securityconference.de/en/

STTK: Talouspolitiikassa pitää panostaa kysynnän kasvuun

Suomen on siirrettävä talouspolitiikkansa painopistettä sopeuttamisesta elvyttämiseen. Molempia kuitenkin tarvitaan, mutta toimien ajoittamisessa elvytystä tulisi korostaa.

– Päätökset rakenneuudistuksista tarvitaan heti hallituskauden alkuun, mutta niiden tulisi ajoittua alkavaksi vasta vuosina 2017 – 2019. Sen sijaan tarvitsemme pikaisesti kokonaiskysyntää lisäävää elvytyspolitiikkaa jo hallituskauden alkuun. Automaattisten vakauttajien lisäksi tarvitsemme myös päätösperäistä elvytystä, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korostaa.

– Elvytyspolitiikan ajoitusta tukee myös matala korkotaso sekä energian halpa hinta. Elvytyksessä tulisikin korostua sen oikea-aikaisuus, väliaikaisuus ja oikea kohdennus.

Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu ja siihen liittyvä syrjäytyminen on sekä lyhyen aikavälin että erityisesti pitkän aikavälin ongelma. Tällä hallituskaudella pitkäaikaistyöttömyydestä on tulossa miljardin lisälasku kestävyysvajeeseen. Tämä kehitys pitää saada katkaistua.

– Kaikki se mitä on mahdollista tehdä pitkäaikaistyöttömyyden kasvun hillitsemiseksi, on syytä tehdä heti. Rakenneuudistusten osana tulisi katsoa työttömyysturvan kehittämistä, mutta uudistusten pitää täyttää oikeudenmukaisuuden kriteerit. Mahdolliset uudistukset tulee tehdä työllistymistä tukien, ei työttömiä syyllistäen.

Palkansaajat ovat omalta osaltaan sopimustoiminnassaan valmiita tukemaan kasvua ja talouspolitiikan suunnanmuutosta.

– Eduskuntavaalien jälkeen olisi mahdollisuus neuvotella kokonaan uusi, pidempiaikainen työmarkkinaratkaisu. Palkkojen ja verotuksen ohella siinä pitäisi huomioida työelämän kehittämiseen liittyvät asiat. Esimerkiksi viime syksynä saavutettu eläkeuudistus vaatii tuekseen panostusta vanhempiin työntekijöihin, Palola painottaa.

– Lisäksi tulisi harkita kasvuhakuisten ja työllistävien pk-yritysten verotuksen keventämistä jos ne jättävät voitot yrityksen kehittämiseen, Palola lisää.

Suomi24:n VaaliTV avataan eduskuntavaalien alla

Jokaisella eduskuntavaaliehdokkaalla on mahdollisuus päästä tänä keväänä kertomaan omista vaaliteemoistaan maan suurimmassa yhteisömediassa Suomi 24:ssä politiikan erikoistoimittajan Matti Simulan haastattelemana. Lähetykset tehdään suorina nettiTV-lähetyksinä Suomi 24:n vaalisivustolle.

VaaliTV-kiertue ulottuu kaikkiin vaalipiireihin ja toteutetaan seitsemän eri paikkakunnan toreilla suorana lähetyksenä. Yleisö voi seurata ehdokkaiden esiintymistä sekä suorana lähetyksenä Suomi24:llä että paikan päällä. Lisäksi haastattelut tallennetaan Suomi 24:n vaalisivustolle. Ehdokkaat saavat haastattelusta käyttöönsä myös oman vaalivideon, jota voivat hyödyntää omassa kampanjassaan ja jakaa omissa somekanavissaan.

”On tärkeää antaa kaikille ehdokkaille tasavertainen mahdollisuus laajaan näkyvyyteen vaaleissa. Meillä on Suomen suurin yhteisömedia, joten ratkaisu järjestää suorana lähetettävä vaalikiertue ja positiivinen vaalivideo kullekin ehdokkaalle pelkin tuotantokustannuksin tuntui luonnollisesta ratkaisulta”, kertoo Allerin Digitaalisen liiketoimintayksikön johtaja Laura Avonius.

Mukaan lähtevät ehdokkaat saavat suoran 7-minuuttisen haastattelun lisäksi lähetyksestä vaalivideon oman kampanjoinnin tueksi sekä tallenteelle näkyvyyttä vaalipiireittäin kohdistetun äänestäjäkunnan kesken.

Kampanjan avulla kiinnostavimmat ehdokkaat saattavat tavoittaa helposti kymmeniä, jopa satoja tuhansia potentiaalisia äänestäjiä. Suomi 24 tavoittaa viikottain jopa 1,4 miljoonaa lukijaa.

”Suomi24:llä poliittinen keskustelu on aktiivista ja näinä päivinä verkossa nimenomaan viimeinen äänestyspäätös tehdään. Viime eduskuntavaaleissa pystyimme ennustamaan helposti sivustomme analytiikan avulla jopa perussuomalaisten jytkyn”, tähdentää Avonius.

VaaliTV Suomi 24 on Goodmood Innovations Oy:n tuottama ja Suomi24:fi:n keskustelufoorumilla näkyvä ohjelmasarja. Kaikki ehdokkaat saavat sähköpostitse henkilökohtaisen kutsun mahdolliseen haastatteluun. Suomi 24:n vaalisivusto aukeaa helmikuussa 2015.

Lähetykset tehdään suorina lähetyksinä seuraavilta paikkakunnilta:

Helsingin, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan ehdokkaat Helsingissä 21. – 22.2.2015
Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ehdokkaat Kuopiossa 28.2. – 1.3.2015
Vaasan ja Keski-Suomen ehdokkaat Jyväskylässä 7. – 8.3.2015
Hämeen ja Pirkanmaan ehdokkaat Tampereella 14. – 15.3.2015
Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan ehdokkaat Turussa 21. – 22.3.2015
Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ehdokkaat Oulussa 28. – 29.3.2015
Uudenmaan ehdokkaat Espoossa 4. – 5.4.2015

Suomen Yrittäjät: Maksuaikojen kohtuullisuus on kaikkien etu

Hallitus antoi 22.1. eduskunnalle lakiesityksen, jolla pyritään rajoittamaan yritysten välisiä maksuaikoja 30 päivään. Suomen Yrittäjien mukaan muutos tarvitaan. Nyt ylipitkät maksuajat ovat ajaneet pienyrityksiä taloudellisiin vaikeuksiin.

Lakia kaupallisten sopimusten maksuehdoista ollaan muuttamassa siten, että maksuaika elinkeinonharjoittajien välisissä saatavissa saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Nykyisin aikaraja on 60 päivää.

— Tämä on erittäin tervetullut muutos. On hyvä, että esitys ehdittiin antaa jo nykyiselle eduskunnalle, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo.

Suomen Yrittäjät teki loppuvuodesta 2013 oikeusministeriölle aloitteen maksuehtolain muuttamisesta niin, että kaupallisten sopimusten maksuajat saisivat olla korkeintaan 30 päivää. Samoihin aikoihin eduskunnassa tehtiin suunnilleen saman sisältöinen lakialoite, jonka allekirjoitti yli sata kansanedustajaa.

Järventauksen mukaan lakiesitys osoittaa selvästi, että 30 päivää on lain lähtökohta hyväksyttäväksi maksuajaksi, vaikka mahdollisuus sopia pidemmästä maksuajasta jääkin.

— Sopimista ei ole se, että toinen osapuoli vain ilmoittaa maksuehtojen pidentyneen.

Vaikutukset varmistettava

— Eduskunnan hyväksyttyä lain on tärkeä seurata, että sopimuksenvaraisuutta ei käytetä väärin. Jos käytetään, on pidettävä avoimena mahdollisuus tiukentaa lainsäädäntöä, Järventaus sanoo.

Suomen Yrittäjät seuraa asiaa ja nostaa esille epäkohtia, jos havaitaan, että pieniltä yrityksiltä edellytetään kohtuuttomia maksuehtoja kauppojen saamiseksi.

Pk-yritykset vastaavat yli 60 prosentista yksityisen sektorin työpaikoista, joten niiden maksuvalmiutta kannattaa Järventauksen mukaan ehdottomasti tukea myös lainsäädännöllä.

— On kaikkien etu, että raha kiertää yhteiskunnassa nopeammin. Se lisää taloudellista toimeliaisuutta.

Pitkät maksuajat ajavat pienyrityksiä talousvaikeuksiin

Yritysten väliset maksuajat ovat venyneet kohtuuttomiksi. Syksyn 2013 Pk-yritysbarometrissa 44 prosenttia vastaajista kertoi, että oli joutunut hyväksymään yli 30 päivän maksuajan. Näistä lähes viidennes oli joutunut hyväksymään 60 päivän maksuajan ja 36 prosenttia yli 60 päivän maksuajan. Valtaosa maksuaikoja koskeviin kyselyihin vastanneista yrittäjistä ei ole ollut tyytyväisiä nykyiseen maksuaikojen sääntelyyn, vaan on halunnut muutosta.

Kun pk-yritys ei saa ajoissa maksua toimittamastaan palvelusta tai tuotteesta, se joutuu helposti itse vaikeuksiin, kun maksua odottavan yrityksen pitää löytää korvaavaa käyttöpääomarahoitusta. Pahimmillaan yritys ei saa lyhytaikaista käyttöpääomarahoitusta, ja se joutuu maksuvaikeuksiin.

Pitkien maksuaikojen aiheuttamat kustannukset heijastuvat hintoihin, mikä puolestaan heikentää yritysten kilpailukykyä. Kohtuullisten maksuehtojen varmistaminen lisää rahan kiertonopeutta yhteiskunnassa.

Väitös kirkkojen rasisminvastaisesta ohjelmasta

Väitös: Rasisminvastaisen ohjelman myötä Kirkkojen maailmanneuvosto siirtyi sanoista tekoihin

TM Antti Laineen väitöstutkimus käsittelee merkittävimmän kansainvälisen kirkkojen yhteistyöjärjestön, Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN), rasisminvastaista ohjelmaa ja siihen kohdistuneita reaktioita. Tutkimus osoittaa, että rasisminvastainen ohjelma oli selkeä käännekohta KMN:n toiminnassa. Ohjelman myötä järjestö siirtyi sanoista tekoihin: se ei enää vain tuominnut rasismia, vaan toimi aktiivisesti sen lopettamiseksi. Toisaalta ohjelmaa myös arvosteltiin kylmän sodan jännitteiden pohjalta.

− Kirkkojen maailmanneuvosto vastasi 1960-luvulla ajan vaatimukseen radikaalista yhteiskunnallisesta muutoksesta perustamalla rasisminvastaisen ohjelman. KMN:n aktivoituminen rasisminvastaisessa toiminnassa oli pitkälti järjestön pääsihteerinä tuolloin toimineen yhdysvaltalaisen pastorin ja kansalaisoikeusaktivistin Eugene Carson Blaken ansiota, Laine toteaa.

KMN:n rasisminvastainen ohjelma keskittyi varsinkin valkoihoisten harjoittamaan rasismiin ja kiinnitti huomiota vuosisatoja jatkuneen rotusorron ja siirtomaavallan seurauksiin: poliittisen ja taloudellisen vallan keskittymiseen valkoihoisille. Tästä johtuen ohjelma pyrki vallan uudelleenjakamiseen erityisesti eteläisessä Afrikassa, jossa monien maiden kansalliset vapautusliikkeet taistelivat valkoisia vähemmistöhallituksia vastaan.

Laineen mukaan rasisminvastaisella ohjelmalla oli kaksi keskeistä toimintamuotoa, jotka herättivät laajaa julkista keskustelua: taloudelliset avustukset eteläisen Afrikan kansallisille vapautusliikkeille sekä eteläisessä Afrikassa toimivien yritysten boikotointi.

Avustusten vuoksi KMN sai osakseen ankaraa arvostelua. Kylmän sodan aikana kritiikkiä länsimaissa lisäsi myös se, että monet kommunistiset maat tukivat samoja vapautusliikkeitä kuin KMN.

− Kirkkojen maailmanneuvostoa syytettiin väkivallan hyväksymisestä ja kommunismin tukemisesta. Lisäksi järjestöä arvosteltiin keskittymisestä eteläisen Afrikan ongelmiin ja itäisen Euroopan ihmisoikeusloukkauksista vaikenemisesta, Laine tiivistää.

Laajan KMN:a koskevan arkistoaineiston ja painetun materiaalin lisäksi väitöstutkimus perustuu sekä painettuihin että painamattomiin lähteisiin Suomessa ja Britanniassa. Ajallisesti tutkimus keskittyy ohjelman ensimmäiseen viisivuotiskauteen.

Yleisen kirkkohistorian oppiaineeseen lukeutuva väitöstilaisuus: ”Ecumenical Attack against Racism – The Anti-Racist Programme of the World Council of Churches, 1968–1974”, järjestetään 10.1.2015 kello 10 Helsingin yliopiston päärakennuksessa, auditorio XII, Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii Privatdozentin Katharina Kunter (Ruhr-Universität Bochum), ja kustoksena on professori Aila Lauha Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on keskustellut puhelimitse Ukrainan kriisin johdosta

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on keskustellut puhelimitse Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön toimintaa johtavan Sveitsin liittopresidentin Didier Burkhalterin kanssa. Presidentti Poroshenkon kanssa Niinistö keskusteli torstaina 13. marraskuuta ja liittopresidentti Burkhalterin kanssa maanantaina 10. marraskuuta 2014. Puhelinkeskustelut käytiin Suomen aloitteesta.

Presidentti Poroshenkon kanssa presidentti Niinistö keskusteli Itä-Ukrainan kiristyneestä tilanteesta, kriisin ratkaisumahdollisuuksista ja rauhanprosessin jatkosta. Esillä oli myös YK:n turvallisuusneuvoston Ukrainan tilanteesta pitämä hätäkokous ja sen tulokset. Presidentti Niinistö korosti Suomen täyttä tukea Minskin rauhanprosessille ja Ukrainan suvereniteetille sekä onnitteli Ukrainaa hyvin sujuneista parlamenttivaaleista, jotka järjestettiin 26. lokakuuta.

Etyjin puheenjohtajan, liittopresidentti Burkhalterin kanssa käydyssä keskustelussa oli esillä Ukrainan tilanne ja Etyjin toiminta kriisin rauhanomaisen ratkaisun edistämiseksi. Suomi tukee Sveitsin ponnisteluja Etyjin puheenjohtajamaana.

Tutkimus: Toimiva rajaturvallisuus rakentuu itään ja Eurooppaan

Max Janzon tutki väitöskirjassaan, miten rajaturvallisuuden ammattilaiset rakentavat rajaturvallisuutta ja -alueellisuutta.

Suomella on historiallisesti muovautunut vakuuttava rajastrategia ja vaikutusvaltainen rajaturvallisuuden kulttuuri, jolla vaikutetaan tehokkaasti tapahtumiin turvallisuusrajoilla. Neuvostoliiton romahdettua Suomi pystyi jatkamaan uskottavaa rajavalvontaa itärajalla ja samalla kehittymään eurooppalaisessa rajavalvonnassa.

Parhaiden käytäntöjen viemisellä ja yhteisillä operaatioilla on kyetty vaikuttamaan myös Euroopan muiden ulkorajojen turvallisuustilanteeseen.

Tiedot käyvät ilmi Max Janzonin yleisen valtio-opin väitöstutkimuksesta, joka tarkastetaan Helsingin yliopistossa 21. marraskuuta. Tutkimukseen on haastateltu kahtakymmentä johtavaa rajaturvallisuuden ammattilaista.

Monia turvallisuusrajoja

Suomen käytännöllisessä raja-alueellisuudessa korostuu itäraja ja hyvin toimiva Suomen ja Venäjän välinen rajaturvallisuusyhteistyö. Sosiaalinen raja-alueellisuus puolestaan merkitsee rakentavaa eurooppalaista yhteistyötä Schengen-alueella.

– Suomen rajaturvallisuusajattelu on korostetusti yhteistyöhakuista, Janzon sanoo.

Turvallisuusrajoja on enemmän kuin yksi, ja ne toimivat yhdistelminä. Vartioitujen rajojen lisäksi Janzon erottaa konsulaarisia, taloudellisia ja analyyttisiä rajoja. Vartioiduilla rajoilla varmistetaan rajaturvallisuus. Konsulaariset rajat liittyvät ulkomailla tehtäviin rajaturvallisuustoimiin.

Taloudelliset rajat ovat älykkäitä ja riippuvaisia teknologiasta – niissä käytetään muun muassa biometriikkaa. Analyyttisillä rajoilla puolestaan käytetään tiedustelua ja tiedonvaihtoa.

Uusi aihepiiri

Rajaturvallisuuden tutkimus on maailmalla ja Suomessakin uutta, mutta yleistymässä. Max Janzon on tehnyt tutkimustaan toimiessaan itse rajaturvallisuustehtävissä. Muun muassa Länsisatamasta ja lentokentältä alkanut rajavartioura on vienyt hänet ylitarkastajaksi sisäministeriön rajavartio-osastolle.

Valtiotieteiden lisensiaatti Max Janzonin väitös ”Realizing Border Security Culture in Finland (and Europe)” tarkastetaan perjantaina 21. marraskuuta kello 12.00. Vastaväittäjänä toimii professori James W. Scott Itä-Suomen yliopistosta.

Poliittinen riski on kasvanut merkittävästi Suomessa

Yhä useampi elinkeinoelämän edustaja ja poliittinen vaikuttaja kokee, että poliittinen riski* Suomessa on kasvanut. Erityisen voimakkaasti on muuttunut poliittisten vaikuttajien käsitys päätöksenteon ennakoitavuudesta. Näkemykset poliittisesta riskistä vaihtelevat toimialoittain.

Torstaina 16.10.2014 julkaistun, viestintätoimisto Hill and Knowlton Finland Oy:n ja tutkimusyritys Aula Research Oy:n toteuttaman ”Poliittinen riski Suomessa” -tutkimuksen mukaan valtaosa sekä poliittisista vaikuttajista (75 %) että elinkeinoelämän edustajista (92 %) kokee poliittisen riskin kasvaneen Suomessa viimeisen viiden vuoden aikana. Syys-lokakuussa 2014 toteutettuun tutkimukseen vastasi yritysten ja elinkeinoelämän liittojen johtajia sekä kansanedustajia ja erityisavustajia. Tutkimus on toistomittaus vuonna 2012 toteutetulle tutkimukselle.

Tulosten mukaan asenneilmaston muutos on ollut nopea ja merkittävä. Tällä hetkellä poliitikoista 22 prosenttia pitää lainsäädännön kehitystä Suomessa jokseenkin tai täysin ennakoimattomana, kun vielä vuonna 2012 näin ajatteli ainoastaan 2 prosenttia. Elinkeinoelämän vaikuttajista 42 prosenttia ilmoittaa pitävänsä lainsäädännön kehitystä tällä hetkellä jokseenkin tai täysin ennakoimattomana, kun näin vastasi 25 prosenttia vuonna 2012.

Poliittisen epävarmuuden lisääntyminen näkyy kaikissa tutkimuksen tuloksissa: Vuonna 2012 jopa 81 prosenttia poliittisista vaikuttajista uskoi poliittisen riskin olevan Suomessa matalammalla tasolla kuin EU15-maissa** keskimäärin; nyt enää 41 prosenttia on tätä mieltä.

Lainsäädännön ennakoitavuuden koettiin olevan vaikeinta pankki- ja vakuutusalalla, jossa peräti 75 prosenttia kyselyyn vastanneista koki, että päätöksenteko on joko huonosti tai ei lainkaan ennakoitavaa. Erot toimialojen välillä ovat suuria, mutta finanssisektorin lisäksi poliittinen päätöksenteko nähdään vaikeaksi myös rakennus-, elintarvike-, energia- ja kemianalalla. Tutkimuksen mukaan vain 16 prosenttia elinkeinoelämän edustajista kokee, että Suomen poliittinen ja lainsäädännöllinen ympäristö tukee Suomen kilpailukykyä investointien näkökulmasta.

Kyselytutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä ja puhelinhaastatteluin 15.9 – 9.10.2014. Kyselytutkimukseen vastasi 53 poliittista päättäjää ja 128 elinkeinoelämän johtajaa.

*Poliittinen riski voidaan määritellä yrityksen tai investoijan riskiksi strategisesta tai taloudellisesta tappiosta, joka johtuu esimerkiksi talous- ja rahapolitiikan, kauppapolitiikan, investointipolitiikan, elinkeinopolitiikan, tulopolitiikan, työmarkkinapolitiikan tai kehityspolitiikan muutoksista.

** EU15-ryhmään kuuluvat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi ja Tanska.

Poliitikon näkökulma:
”Poliittinen riski investointien kannalta riippuu paljon alasta. Verotuksen poukkoilevuus on todellinen riski täällä.”
”Suurin ongelma on tempoileva politiikka esimerkiksi sosiaali- ja terveyssektorin lainsäädännössä ja energiasektorilla.”

Elinkeinoelämän arvio:
”Pitkäjänteisyyden puute on merkittävä haaste. Epävarmuus toimintaympäristöön kohdistuvista muutoksista joko lainsäädännön, verojen tai olemassa olevan lainsäädännön uuden tulkintakäytännön takia jarruttaa tehokkaasti investointeja.”

Verkkomaailman aktiiviset tubettajat vierailevat DigiExpossa

DigiExpossa pyhäinpäivän viikonloppuna 31.10 – 2.11.2014 Messukeskuksessa sukelletaan pelaamisen, kuvaamisen ja viihde-elektroniikan maailmaan nyt jo 11. kerran. Tänä vuonna avajaispäivän kunniavieraana on tietoturvasta luennoiva Mikko Hyppönen ja viikonlopun aikana messuilla vierailevat verkkomaailman aktiiviset tubettajat.

Perjantaina 31.10 tietoturvaguru Mikko Hyppönen kertoo tulevaisuuden tietoturvariskeistä. DigiExpon 4K-alueella pääsee tutustumaan huipputelevisioihin, kuvaan ja sisältöön. Uusinta 4K-tekniikkaa esittelevät Optovertex, Panasonic, Sony, Samsung ja Philips. 3D-alueella nähdään huikeita 3D-tulostuksia ja skannataan 3D-tekniikalla.

Kamerat ovat tänä vuonna kattavasti mukana omalla alueellaan, jossa esitellään Canonin, Fokan, Fujin, Leican, Nikonin, Olympuksen, Panasonicin, Samsungin ja Sonyn uutuudet. DigiExpossa näkee hienoja kuvia ja kuulee tunnettujen valokuvaajien vinkkejä kuvaukseen. Digilavan juontaja on Marianna Bruno.

Elektronista urheilua, pelimusiikkikonsertti ja tubettajat

DigiExpossa pääsee testaamaan uusimpia pelejä, mukana ovat mm. PlayStation, Xbox One, Nintendo, EA, PanVision, VPD ja Nordic Game. Pelilavan ohjelmaa vetää ja uusia pelejä esittelee jättiscreeniltä Thomas Puha.

Elektroninen urheilu on entistä laajemmin esillä omalla alueellaan RCTIC’S eSports loungessa. Aluetta isännöivä RCTIC on vuonna 2008 perustettu suomalaisen elektronisen urheilun organisaatio, joka tukee nuoria suomalaisia pelaajia ja tuo esille elektronista urheilua viihteellisesti. DigiExpoon tulee organisaation edustajia niin henkilökunnasta, RCTIC TV:stä kuin pelaajistakin.

Avajaispäivänä DigiExpossa palkitaan innovatiivisuudesta Vuoden suomalainen pelikehittäjä. Innovatiivisuutta löytyy myös takuulla indie-peleistä, joiden suosio on kasvussa. Sitoutumattomat yksityisten henkilöiden tai pienien ryhmien kehittämät indie-pelit ovat näyttävästi mukana messuilla omalla alueellaan.

Lauantaina 1.11. ohjelman kruunaa Videogame Blast -pelimusiikkikonsertti, jossa esiintyy kuusihenkinen vaski- ja lyömäsoitinkokoonpano Quinsonitus sekä pianisti Saana Iljin.

Pelilavan paneelikeskusteluissa tuodaan pelialaa esille monesta näkökulmasta. DigiExpossa kuullaan peliteollisuuden näkymistä, pelialalla työskentelystä ja pelien kehittämisestä. Tämän päivän julkkikset, suositut ja seuratut tubettajat tulevat messuille keskustelemaan pelivideoiden tekemisestä sunnuntaina 2.11.

DigiExpo järjestetään 31.10 – 2.11.2014
Messukeskuksessa samanaikaisesti HifiExpon, Skiexpon, BoardExpon ja Lätkä & Säbä -messujen kanssa. Kaikkiin tapahtumiin pääsee samalla pääsylipulla.

Helsingin yliopiston Rehtori Kola: Suomen avauduttava rohkeammin ulkomaailmaan

Rehtori Jukka Kola kaipaa Suomeen lisää kansainvälistä liikkuvuutta. Hän näkee sen mahdollisuutena parantaa suomalaista osaamista ja sitä kautta kansantalouden kilpailukykyä.

– Ei pelkästään yliopistojen, vaan myös Suomen menestys on kiinni siitä, miten avaudumme muulle maailmalle ja toimimme monikulttuurisena yhteiskuntana, hän sanoi Helsingin yliopiston lukuvuoden avajaisissa.

– Helsingin yliopistolle kansainvälisyys on tärkeä menestystekijä, sillä haluamme ratkoa globaaleja ongelmia. Siihen tarvitsemme lisää tieteentekijöitä Suomen ulkopuolelta. Kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden panos Suomen tulevaan menestykseen voi olla merkittävä, mikäli heidät saadaan jäämään Suomen työmarkkinoille. Osaajien integroinnin eteen kannattaa ja pitää tehdä työtä.

Kola kuitenkin huomauttaa, ettei kansainvälisten huippututkijoiden rekrytointi ole itseisarvo, eikä ulkomaan kansalaisuus ole laadun tae saati oikotie nimityksiin.

–Tavoite on aina löytää parhaat kyvyt kaikkiin tehtäviin, kansalaisuudesta riippumatta. Kansainvälinen rekrytointi on Helsingin yliopistolle välttämättömyys siksi, että pelkkä kotimainen tarjonta ja taso eivät riitä kansainvälisessä kilpailussa. Huippututkijoiden rekrytoinnissa ratkaiseva houkutin on huippulaatuinen tutkimus. Se taas vaatii rahaa, Kola muistuttaa poliitikkoja.

Kola painottaa että myös omien tutkijoidemme ja opiskelijoidemme pitää päästä työskentelemään tai opiskelemaan ulkomailla entistä laajemmin.

Yksi hankaluus tutkijoiden liikkuvuudessa ovat monimutkaiset vero- ja sosiaaliturvajärjestelyt. Kola odottaa, että Suomen hallitus edistäisi aktiivisesti yhteistä lainsäädäntöä tutkijoiden sosiaaliturva- ja verotusasioiden selkeyttämiseksi EU:ssa.

Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstöstä neljäsosa, tutkijatohtoreista eli post doc -tutkijoista kolmasosa ja professoreista 8 prosenttia on ulkomaalaisia.

Presidentti Niinistö osallistuu Nato-huippukokoukseen

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu Naton ja ISAF-kumppanimaiden huippukokoukseen, joka järjestetään Newportissa Walesissa 4.-5. syyskuuta 2014. Tasavallan presidentti johtaa kokouksessa Suomen delegaatiota, jonka varapuheenjohtajina toimivat ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja sekä puolustusministeri Carl Haglund.

Presidentti Niinistö osallistuu huippukokouksessa Afganistania käsittelevään tapaamiseen sekä Nato-maiden ja kumppanimaiden päämiesten yhteiselle vastaanotolle.

Kuntaliitto: Kuntavaalit kevääseen ja nettiäänestäminen mahdolliseksi

Kuntavaalien vaalipäivä tulee siirtää lokakuusta huhtikuun kolmanteen sunnuntaihin. Vaaleissa äänestäminen on tehtävä mahdolliseksi myös internetin kautta. Kuntaliitto otti kantaa vaalipäivän siirtämiseen ja nettiäänestämisen mahdollistamiseen lausunnoissaan perjantaina 29. elokuuta.

Oikeusministeriön asettama parlamentaarinen työryhmä ehdottaa, että huhtikuun kolmannesta sunnuntaista muodostuisi yleinen vaalipäivä, jona toimitettaisiin kahden vuoden välein joko kuntavaalit tai eduskuntavaalit. Samanaikaisesti vaaleja ei järjestettäisi.

– Kuntavaalien aikaistaminen keväälle merkitsee käytännössä sitä, että uudet valtuustot aloittavat toimintansa kesäkuussa ja pääsevät näin vaikuttamaan seuraavan vuoden talousarvioon ja kunnallisveroon, toteaa johtava lakimies Heikki Harjula.

Vaalien vakiinnuttamisen yleiselle vaalipäivälle toivotaan myös lisäävän äänestysaktiivisuutta.

Käytännössä seuraavat kuntavaalit siirtyisivät lokakuusta 2016 huhtikuuhun 2017. Nykyisten valtuustojen toimikautta jatkettaisiin vuoden 2017 toukokuun loppuun.

Nykyinen laki kieltää kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisen vaalien yhteydessä. Kunnallisia kansanäänestyksiä pitäisi Kuntaliiton mielestä voida järjestää kaikkien vaalien, myös valtiollisten vaalien yhteydessä, toisin kuin työryhmä ehdottaa.

– Järjestely säästää rahaa ja voi lisätä äänestysintoa sekä kuntien halua kuulla kuntalaisiaan entistä useammin. Työryhmän pelko erilaisten vaaliteemojen sekaantumisesta tuntuu äänestäjien aliarvioinnilta, Harjula kommentoi mietintöä.

Nettiäänestäminen on saatava toimimaan

Nettiäänestäminen on perusteltua aloittaa neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä, kuten oikeusministeriön asettama työryhmä on ehdottanut väliraportissaan. Sen lisäksi nettiäänestämisen valmistelua on tärkeää jatkaa niin, että se voidaan ottaa käyttöön myös yleisissä vaaleissa, Kuntaliitto toivoo lausunnossaan.

– Nettiäänestämisen käyttöönotto yleisissä vaaleissa on vääjäämätöntä ja välttämätöntä. Kuntaliiton hallitus on jo vuoden 2008 tietoyhteiskuntapoliittisissa toimintalinjauksissaan todennut, että nykyisten äänestystapojen rinnalla on tarjottava myös mahdollisuus äänestää verkon kautta, työryhmässä Kuntaliittoa edustanut tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toteaa.

– Jotta äänestämisen siirtäminen verkkoon onnistuu, on valmisteluun varattava riittävästi rahaa ja aikaa. Suunnittelu- ja valmistelutyön huolellisuus on tärkeämpää kuin käyttöönoton aikataulusta sopiminen.

Etenkin sähköisen tunnistamisen kehitys sekä tietoliikenneyhteyksien parantaminen ovat tärkeitä ratkaistavia asioita, jotta kansalaisten yhdenvertaisuus voidaan taata.

– Tietosuojasta ja tietoturvasta on huolehdittava asianmukaisesti, jotta kuntalaisten luottamus säilyy.

Verkkoäänestys ei kuitenkaan voi olla ainoa tapa äänestää, vaan se tulee ottaa käyttöön uudeksi äänestystavaksi nykyisin käytössä olevien ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen rinnalle.

Kuntaliitto kannattaa nettiäänestysjärjestelmää, josta ei aiheudu kustannuksia kunnille. Nettiäänestysjärjestelmää voidaan kehittää osana oikeusministeriön demokratiaverkkopalveluja.

Suomi joutui tuontirajoitusten listalle

Venäjän torstaina 7.8.2014 julkistamat elintarvikkeiden tuontirajoitukset koskevat myös Suomea ja Valiota. Venäjän ilmoituksen mukaan kaikki EU-maiden maitotuotteet ovat vuoden ajan tuontikiellossa 7.8.2014 alkaen.

– Olemme pahoillamme tästä Venäjän ratkaisusta. Tuontikiellolla on merkittäviä haittavaikutuksia Valion toimintaan, ja se tulee johtamaan myös sopeutustoimenpiteisiin sekä Suomessa että Venäjällä, sanoo Valion toimitusjohtaja Pekka Laaksonen.

– Venäjän viennin loppumisella vähintään vuodeksi on eniten vaikutusta Valion Haapaveden ja Seinäjoen tehtaisiin, Laaksonen jatkaa.

Poliisit: Säästöt vaikuttavat jo turvallisuuteen

Sisäinen turvallisuus lamautetaan budjettiehdotuksessa

– Miten Suomi voisi olla Euroopan turvallisin maa, jos budjettiehdotus toteutuu. Näillä toimilla lamautetaan sisäinen turvallisuus. Emme voi hyväksyä tätä, sanoo Suomen Poliisijärjestöjen liitto ry puheenjohtaja Yrjö Suhonen. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ovat korkealla, mutta budjettiesitys ei tue tavoitteen saavuttamista. Säästöistä Sisäministeriön osalta yli 90%:a kohdistuu hätäkeskusten työhön ja poliisiin. Säästöt vaikuttavat myös Oikeusministeriön toimintaan voimakkaasti.

Ehdotuksen mukaan poliisitoimesta vähenisi 520 henkilötyövuotta. Tällä on suora vaikutus kansalaisten saamiin poliisipalveluihin. Poliisin edellytetään toimivan asiakaslähtöisesti ja eettisesti korkeatasoisesti niin, että luottamus toimintaan säilyy. Samalla kuitenkin todetaan, että poliisin peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan kehyskaudella ja palvelun laatu saattaa heiketä resurssien vähetessä.

– Entistä niukemmin resurssein on mahdotonta toimia kaikissa tilanteissa asiakaslähtöisesti ja eettisesti korkeatasoisesti. Pelkona on, että kentällä toimivat henkilöt joutuvat tekemään ratkaisuja tehtävien priorisoinnin suhteen ja yksittäiset virkamiehet joutuvat myöhemmin vastuuseen tästä, vaikka vastuu kuuluisi niille, jotka ovat luoneet puitteet toiminnalle.

Kansalaisten tasa-arvo on enää juhlapuheissa

Suomalaiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa poliisipalveluiden osalta eikä oikeuslaitoskaan kykene hoitamaan oikeusprosesseja odotusten mukaisesti.

– Poliisi ja OM:n alainen syyttäjänlaitos ovat olleet esillä kesän aikana mediassa juuri siksi, että nykyisilläkään resursseilla ei pystytä hoitamaan vaadittuja työtehtäviä. Päättäjät eivät voi olla tietämättömiä tilanteesta. Tulisiko päättäjien priorisoida tehtävät, jotka näiden laitosten työhön kuuluu?

Budjettiehdotus tarkoittaa käytännössä, että poliisipalveluita keskitettäisiin entisestään suuriin paikkakuntiin. Poliisiylijohtaja Paatero ehdottaa blogissaan resurssipulaan lääkkeeksi kyläpoliiseja. Nykyinen poliisityö eroaa kuitenkin selkeästi entisestä kyläpoliisitoimista. Työturvallisuus ja oikeusturva ovat muun muassa asioita, joihin Paatero ei ota kantaa kirjoituksessaan.

– Ihmettelen mistä tällainen toiminta saisi rahoituksen ja ollaanko todella valmiita purkamaan PORA III:n tavoitteet keskitetystä toiminnasta hajauttamalla työt ei ammattilaisille. Tässä tulee vastaan myös kansalaisten turvallisuus ja tasa-arvo. Mielestäni, jokaisella suomalaisella on oikeus laadukkaaseen sisäiseen turvallisuuteen.

Antti Rinne nimitettiin valtiovarainministeriksi

Antti Rinne valtiovarainministeriksi

Tasavallan presidentti nimitti ja määräsi 6. kesäkuuta puolueen puheenjohtaja, oikeustieteen kandidaatti Antti Rinteen valtioneuvoston jäseneksi ja valtiovarainministeriksi. Samalla presidentti vapautti pyynnöstä kasvatustieteiden maisteri, kansanedustaja Jutta Urpilaisen valtioneuvoston jäsenyydestä ja valtiovarainministerin tehtävästä.

Valtioneuvoston järjestäytymisistunnossa ministeri Rinne vannoi virka- ja tuomarinvalan. Valtioneuvosto päätti istunnossaan myös ministerien työnjaosta ja sijaisuuksista.

Valtiovarainministeri Rinne nimettiin pääministerin sijaiseksi. Rinne on myös jäsen kaikissa neljässä ministerivaliokunnassa sekä talousneuvoston varapuheenjohtaja.

Ministeri Rinteen valtiosihteeriksi nimitettiin oikeustieteen kandidaatti Raimo Luoma.