Lyhytaikaisvuokraus tuo helpotusta asuntopulaan

Pääkaupunkiseudun majoitusmarkkinoilla on nyt valtava ruuhka. Etenkin Helsingissä opiskelijat suorastaan taistelevat asunnoista. Kaikki eivät millään ehdi saada pitkäaikaista asuntoa heti lukuvuoden alkuun, joten väliaikaisistakin ratkaisuista kilpaillaan.

”Asuntojen löytäminen asiakkaidemme tarpeisiin on tällä hetkellä kiven takana. Tarvitsemme apua yksityisiltä asunnonomistajilta, sillä oma kapasiteettimme on jo käytetty. Toivommekin, että saamme kaikki edes osittain tyhjänä seisovat asunnot niitä tarvitseville”, Forenomin vuokrauspäällikkö Jaakko Ihalainen toivoo.

Laita asuntosi vuokralle netissä

Forenom osti keväällä 2016 Friday Flats -verkkoalustan, jonka kautta on helppo ilmoittaa oma asunto vuokralle lyhyeksi tai pidemmäksi aikaa. Ilmoituksen tekeminen ei maksa mitään ja asunnonomistaja saa itse päättää, mitkä varaukset hän ottaa vastaan. Omistajan ei siis tarvitse sitoutua asunnon vuokraamisen yhtään sen pidemmäksi aikaa kuin haluaa, ja suunnitelmien muuttaminen on joustavaa.

Friday Flats toimii lyhytaikaisvuokran periaatteella. Tämä tarkoittaa kaikkea yhdestä yöstä viikonloppuun, viikkoon tai vaikka vuoteen. Kynnys vuokraukseen on kuitenkin selkeästi matalampi, kun asuntoa ei tarvitse luovuttaa vuokrauskäyttöön pidemmäksi aikaa kuin mikä itselle sopii. Palvelu mahdollistaa ansaitsemisen tyhjillään olevalla asunnolla vaivattomasti ja turvallisesti.

Insinööreistä alkaa pian olla pulaa – koulutukseen toivotaan lisää hakijoita

Kevään yhteishaussa ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutukseen haki noin 1 500 opiskelijaa vähemmän kuin viime vuonna. Luku on hälyttävä, sillä Suomea uhkaa jo nyt insinööripula.

Insinööriopintonsa syksyllä aloittava saa valmistuessaan todennäköisesti kilpailuttaa työpaikkansa. Lähivuosina insinöörejä jää paljon eläkkeelle ja jo nyt työpaikkoja on enemmän tarjolla kuin valmistuvia insinöörejä. Arvion mukaan insinöörejä valmistuu avoimiin työpaikkoihin nähden vuosittain yli 200 liian vähän.

Varman työpaikan lupauksesta huolimatta kevään yhteishaussa hakijoita oli insinöörikoulutukseen hieman alle 17 000, joka on noin 1 500 hakijaa vähemmän kuin viime keväänä.

– Hakijamäärä on pettymys, koska odotimme selkeää nousua. Vetovoimaan vaikuttaa varmasti se, että edelleen insinöörikoulutusta pidetään puhtaasti matemaattisena alana ja laskemisena, sanoo oppimisjohtaja Tapani Martti Metropolia Ammattikorkeakoulusta.

– Todellisuudessa insinöörityö on soveltamista ja ongelmien ratkaisemista. Laskeminen on hyvin pieni osa työtä ja siitäkin tietokoneet hoitavat suurimman osan, Martti lisää.

Hakijamäärän kokonaislaskusta huolimatta esimerkiksi Metropolia Ammattikorkeakoulun koulutusohjelmiin hakijoita oli viime vuotta enemmän sähkö- ja automaatiotekniikkaan, rakennustekniikkaan sekä energia- ja ympäristötekniikkaan.

Digiosaajista tarvetta myös insinöörialoilla

Martin mukaan kovaa vauhtia kehittyvä digitalisaatio on kasvattanut digiosaajien kysyntää myös perinteisillä insinöörialoilla. Wärtsilän energiaratkaisuliiketoiminnan henkilöstöjohtaja Minna Blomqvist vahvistaa kehityksen.

– Vaikka Wärtsilä edustaa raskasta teollisuutta, digitalisaatio avaa uudenlaisia mahdollisuuksia ja sen alan osaajia tarvitsemme tulevaisuudessa ehdottomasti lisää, Blomqvist sanoo.

Mielikuva insinööristä yksin tekemässä laskelmia onkin jäämässä historiaan.

– Kommunikaatio- ja yhteistyötaidot sekä johtaminen nousevat yhä enemmän esiin myös perinteisissä insinööritöissä, Blomqvist linjaa.

Blomqvist toivoo, että erityisesti naiset innostuisivat hakemaan alalle aikaisempaa innokkaammin.

Nuoret haluavat kirjastolta arkielämää tukevia palveluita

Nuoret haluavat kirjastolta arkielämää tukevia palveluita, ystävällisempää ja avoimempaa asennetta sekä ”överielementtejä”, kuten luovuutta ja energisempää tunnelmaa. Tämä käy ilmi Helsingin kaupunginkirjaston ja Demos Helsingin toteuttamassa projektissa, jonka kohteena olivat 15-29-vuotiaat nuoret.

Kirjasto updated -palvelujen yhteiskehittämisprojektin tavoitteena oli tunnistaa mahdollisia nousevia palvelutarpeita, tutkia nuorten mielikuvaa kirjastosta sekä kehittää palveluita paremmin nuorten odotuksia vastaaviksi. Projekti toteutettiin marras-joulukuussa 2015 verkkokyselyin, ryhmähaastatteluin ja työpajoin. Siihen osallistui 120 helsinkiläistä nuorta, jotka edustivat moniarvoisesti eri sosiaaliryhmiä. Projekti oli osa Helsingin kaupunginkirjaston Kirjasto treenaa nuoria -hanketta.

Toiveissa luovuutta, energisyyttä ja tukea arkeen

Tuloksista kävi ilmi, että nuoret kokivat kirjaston palvelukulttuurin usein negatiivisena ja heidän mielikuvissaan kirjastoon liittyi hyssyttelevyys ja laitosmaisuus.

– Tarvittaisiin överielementtejä asiakkaiden suuntaan – verkossa ja tilassa. Överiys on luovaa, inspiroivaa, erilaista. Että olis vähän energisempi tunnelma, totesi palautetta antanut nuori nainen.

Lisäksi toivottiin konkreettisia apua esimerkiksi työpaikan ja koulutuspaikan etsintään, neuvoja siitä, kuinka vaikuttaa yhteiskunnassa ja olla osallinen omassa kaupungissa. Myös tieto harrastuksista ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksista sekä omien projektien toteuttamisesta olisi osallistuneiden mukaan tervetullutta.

– Kirjasto ei ole nuorille virasto tai kauppakeskus vaan ovi inspiroivaan kohtaamispaikkaan, josta voi löytää vertaistukea ja sparrausta. Nuorten kanssa yhdessä tekeminen on kiitollista puuhaa. He eivät ole vielä oppineet aikuisten huolipuhetta, ja kumppaneina he ovat kirjastopalveluja uudistettaessa korvaamattomia, tiivistää vuorovaikutussuunnittelija Virve Miettinen Helsingin kaupunginkirjastosta.

Monipuolisia työskentelytiloja kaivataan

Monet nuorista kertoivat tulevansa kirjastoon luovan tekemisen vuoksi. He kaipasivat enemmän tekemisen tiloja ja välineitä: studioita, työvälineitä, ryhmätyötiloja, lainattavia harrastusvälineitä ja verstashuoneita. He eivät odottaneet kirjastolta niinkään valmista ohjelmaa, vaan oman luovan tekemisen mahdollistamista.

Opiskelemaan ja työskentelemään tulleet toivoivat monipuolisia työskentely- ja opiskelumahdollisuuksia. Tähän tarpeeseen ei perinteinen lukusali-malli heidän mielestään vastaa. Nuoret odottavat voivansa työskennellä kahvilamaisessa ja mukavassa ympäristössä, ja he haluaisivat mahdollisuuksia työskennellä muuten kuin istuen. Tärkeintä heille on työskentelytilojen laaja monipuolisuus, joista voi valita tarpeen mukaan sopivan.

Vastaajien mielestä kirjaston tulisi niin ikään olla aiempaa näkyvämpi tekijä verkkomaailmassa ja somessa. Lisäksi he toivoivat mahdollisuutta käyttää kirjaston palveluita mobiilisti

Suomen ensimmäinen satelliitti lähtee pian avaruuteen

Suomen historian ensimmäinen sopimus satelliitin toimittamisesta avaruuteen allekirjoitettiin Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa maaliskuussa 2015. Nyt Aalto-1-satelliitti on valmis aloittamaan matkansa kohti Falcon 9 -raketin laukaisupaikkaa Yhdysvaltojen länsirannikkoa. Aalto-1:n toimittaa perille rakettiin hollantilainen laukaisuvälittäjä Innovative Solutions in Space. Satelliitin matka alkaa seuraavan kuukauden kuluessa, ja ensimmäinen pysähdyspaikka on Hollannissa, jossa satelliitti integroidaan laukaisualustaan.

– Satelliitti on monimutkainen ja herkkä laite, joka on koottu puhdastilassa. Ennen Otaniemestä lähtöä Aalto-1-satelliitista poistetaan kosteus, ja se pakataan turvallisesti kuljetusta varten. Näin varmistamme, ettei satelliitin mukana lähde mitään ylimääräisiä aineita, jotka voisivat aiheuttaa ongelmia satelliitille tai raketille, Aalto-yliopiston professori ja projektin vetäjä Jaan Praks kertoo.

Satelliittia on rakennettu ja testattu lähes viiden vuoden ajan Otaniemessä. Testejä on takana kymmeniä, ja viimeiset tarkistukset tehdään vielä Hollannissa.

– Satelliitin toimivuus varmistetaan, satelliitin sähköjärjestelmä asetetaan valmiustilaan ja satelliitti integroidaan laukaisualustan lähtölaatikkoon, joka kiinnitetään laukaisupaikalla rakettiin.

Satelliitin vie avaruuteen SpaceX-yhtiön historiallinen rakettilaukaisu loppukeväällä 2016. Aalto-1:n lisäksi 600 kilometrin korkeudessa olevalle kiertoradalle nousee raketin kyydissä ennätysmäärä nanosatelliitteja.
Huipputekniikkaa pienessä koossa

Aalto-1 on moderni CubeSat-standardia seuraava nanosatelliitti, joka sisältää suomalaista huipputekniikkaa. Satelliitin kyytiin mahtuu kolme tutkimuslaitetta. Mukana ovat VTT:n rakentama spektrikamera, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston yhteinen säteilyilmaisin ja Ilmatieteen laitoksen kehittämä plasmajarru, joka perustuu sähköisen aurinkopurjeen ideaan ja tähtää avaruusromun vähentämiseen.

– Satelliitteja on rakennettu kaksi kappaletta. Lentomalli matkaa avaruuteen ja insinöörimalli jää Otaniemeen. Näin voimme testata eteen tulevia yllättäviä tilanteita ensin maan päällä insinöörimallilla, kertoo Praks.

Projektissa on ollut mukana yhteensä yli 80 opiskelijaa, ja sen parissa on tehty kymmeniä diplomi- ja kanditöitä, useita konferenssijulkaisuja sekä tiedejulkaisuja. Opiskelijat ovat itse suunnitelleet koko satelliitin kokonaisuuden ja useita alijärjestelmiä, kuten radiot, rungon, antennit sekä aurinkopaneelit, jotka tuottavat satelliitin tarvitseman sähkön. Satelliitin aivot eli päätietokone välittää kaiken tarvittavan tiedon avaruudesta Otaniemen maa-asemalle.

– Työ ei pääty laukaisuun, sillä satelliittia seurataan Otaniemestä arviolta kahden vuoden ajan, Praks kertoo.
Yhteistyöllä avaruuteen

Projektin toteuttamiseen on saatu apua useilta asiantuntijatahoilta, tutkimuskeskuksilta ja yrityksiltä. Satelliitin kantamien tutkimuslaitteiden kehitystyön lisäksi yhteistyötä on tehty muun muassa yritysten, kuten esimerkiksi Space Systems Finlandin kanssa, joka on antanut laboratorioitaan työryhmän käyttöön. Lisäksi osa projektilaisista on ollut harjoittelussa Berlin Space Technologies -yrityksessä. Yhteistyökumppanit ovat tarjonneet niin opinnäytemahdollisuuksia, suunnitteluapua kuin työpaikkojakin projektista valmistuneille.

Satelliitin valmistuminen on osoitus Aalto-yliopiston huippukoulutuksesta. Uuden sukupolven piensatelliitteihin liittyy teknologiakehitystä, jonka tuloksia voidaan hyödyntää myös muilla aloilla.

– Avaruuslaitteen kehitystyössä syntyvä osaaminen ja asiantuntemus edesauttavat suoraan myös muiden sovellusalueiden kehitystyötä. Laitteiden suunnittelu haastaviin avaruusolosuhteisiin synnyttää innovaatioita sekä opettaa arvostamaan ja rakentamaan laatua, Praks toteaa.

Satelliitin kantamien tutkimuslaitteiden kehitystyön lisäksi yhteistyössä ovat olleet mukana SpaceSystems Finland, RSI Solutions, IBS Berlin Space Technologies, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Aboa Space Research Asro, Tarton observatorio, Clyde Space, Hyperion Technologies ja Turun ammattikorkeakoulu.

Satelliitin laukaisua tukevat SpaceSystems Finland ja Nokia sekä Turun yliopisto ja RUAG.Suomen ensimmäinen satelliitti lähtee avaruuteen

Suomen ensimmäiset peligrafiikan tutkinnon suorittaneet valmistuivat AEL:stä

Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon peligrafiikan osaamisalan ensimmäiset tutkinnonsuorittajat valmistuivat AEL:stä. Tutkinto on uusi toisen asteen ammattitutkinto ja se perustuu Opetushallituksen 1.1.2013 voimaan tulleisiin tutkintoperusteisiin. AEL:n Peligrafiikan ensimmäisestä tutkintoryhmästä valmistui 14 tutkinnon suorittanutta ”peligraafikkoa”.

– Kasvavalla pelialalla tarvitaan mm. ohjelmoijien lisäksi grafiikan osaajia, joilta edellytetään pelihahmojen ja erilaisten efektien ja taustojen suunnittelua. Peligrafiikan osaamisalalta valmistuneet soveltuvat pelialalle juuri näitä graafisen suunnittelun taitoja vaativiin tehtäviin, kuten esimerkiksi 3D-mallintajiksi, konseptikuvittajiksi (3D, 2D), environment artisteiksi ja teksturointiin, kertoo AEL:ssä peligrafiikkaa kouluttava Miikka Lyytikäinen.

– Tutkinto koostuu pakollisista ja valinnaisista osista ja se sisältää peligrafiikan keskeiset osaamiset; peligrafiikan tuotantoympäristössä ja -prosessissa toimiminen, 2D-grafiikan toteuttaminen, 3D-grafiikan toteuttaminen, käyttöliittymägrafiikan toteuttaminen ja peliautomaation toteuttaminen, kertoo koulutusasiantuntija Leena Niiva AELstä.

– Aktiivinen ote opiskelussa ja verkostoituminen auttavat menestymään opinnoissa. Opintojen alussa opiskelijat jaetaan pelitiimeihin. Pelitiimit tekevät pelejä projektityöskentelynä. Kouluttajat ohjaavat pelien tekoa verkossa sekä lähipäivillä. Opinnoissa hyödynnetään myös sosiaalista mediaa. Opiskelun aikana perehdytään pelialan toimintaympäristöön ja verkostoidutaan alan toimijoihin erilaisissa tilaisuuksissa, Leena Niiva jatkaa.

Ensimmäisten ”peligraafikkojen” valmistujaisia vietettiin AEL:ssä 8.4.2015 (kuva). Tunnelma on iloinen, kouluttajat ja ryhmä ovat tulleet tutuiksi tiiviin opiskelun aikana ja yhdessä tekeminen pelitiimeissä on yhdistänyt ryhmää. Vastaukset kysymyksiin tutkinnosta ja oppimiskokemuksesta tulevatkin kuin yhdestä suusta: ”Vaativa tutkinto”. ”Tasokas koulutus”. ”Hyvä kokonaispaketti”. ”Tiivistahtinen”. ”Opittiin paljon”. ”Koodaus ja visuaalisuus hyvässä tasapainossa”. ”Etätöissä viestintä toimi hyvin facebookin kautta”. Kiinnostavinta koulutuksessa oli: ”3D-peligrafiikka”, ”Tiimityöskentely”. Valmistuneita yhdistää myös palava into löytää työ pelialalta, ja päästä hyödyntämään opittua.

AEL:n Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon peligrafiikan osaamisalalle hakeutuneista noin 1/3 pääsee opiskelemaan, vaikka hakeutuminen on jaksotettu 2 – 3 aloitusryhmään vuosittain. Hakijat valitaan osoitetun osaamisen ja haastattelujen perusteella. Seuraava hakeutuminen AEL:ssä on syksyllä 2015 alkavaan tutkintoryhmään. Parhaillaan opiskelee yksi ja loppukeväästä käynnistyy toinen 16 opiskelijan ryhmä.

Peliala on kasvava ala. Pelialan kattojärjestö Neogames on arvioinut Suomen pelitoimialan ydintoimintojen (pelinkehitys ja pelipalvelut) liikevaihdon olleen vuonna 2014 noin 1800 miljoonaa euroa. Kiinnostava kysymys alan tulevaisuusnäkymiä arvioitaessa on, nostaako pelillisyys päätään tulevaisuudessa myös soveltavilla aloilla ns. ”hyötypelien” muodossa.

Sitra toteuttaa koulutukseen liittyviä kokeiluja ympäri Suomea

Uusi koulutus -foorumin kokeilujen avulla selvitetään tulevaisuuden koulutukseen liittyviä haasteita ja tutkitaan, kuinka suomalaista koulutusta voidaan parantaa käytännössä. Esimerkkejä erityyppisistä kokeiluista ovat Living lab lukioon sekä ilmiölähtöisen oppimisen viikko.

Yhteiskunnalliset haasteet kuten työelämän murros, digitalisaatio, eriarvoistuminen ja monikulttuurisuuden kasvu sekä globalisaatio haastavat myös koulutuskenttää. Ongelmat ovat moniulotteisia, ja niitä on vaikea ratkaista ainoastaan suunnittelemalla ja suunnitelmia toteuttamalla. Rinnalle tarvitaan ketterää kokeilemista.

”Testaamme kokeilujen avulla, pätevätkö foorumin keskusteluissa syntyneet oivallukset käytännössä. Kokeiluista saadut opit tullaan peilaamaan takaisin foorumin työhön. Näin käsitys uudesta koulutuksesta syntyy sekä teoriasta että käytännön kokeiluista yhdessä”, Sitran kokeilukulttuurin asiantuntija Kalle Nieminen kertoo.

Sitran kokoama poikkiyhteiskunnallinen Uusi koulutus -foorumi on pohtinut viime joulukuusta lähtien, mitä ovat tämän päivän koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet. Kaikille avoin ideahaku tuotti 135 koulutukseen liittyvää ideaa. Näistä sekä foorumilaisten omista ideoista foorumilaiset valitsivat kokeiltavaksi 11.

Ilmiölähtöisen oppimisen viikon ja Living lab lukioon -kokeilun lisäksi kokeillaan muun muassa OPE Talks -videonjakopalvelua opettajille, Education Model Canvas -työkalua, Digitaalisia osaamismerkkejä ja Unelmaklubia.

Kokeiluja toteutetaan muun muassa Helsingissä, Oulussa ja Nurmijärvellä yhteistyössä julkisen hallinnon, kaupunkien, kuntien sekä yliopistojen ja yritysten kanssa.

Oppilaat mukana opetuksen suunnittelussa

Kaksi kokeiluista liittyy uusiin toimintatapoihin, joissa oppilaat pääsevät mukaan opetuksen suunnitteluun.

Living lab lukioon -idean takana on malli, jossa rehtori, opettajat ja oppilaat yhdessä suunnittelevat tapoja parantaa oppimisen edellytyksiä. Tämä tapahtuu valikoidun ryhmän viikoittaisissa työpajoissa. Kokeilu toteutetaan yhteistyössä Nurmijärven Yhteiskoulun lukion kanssa.

”Opettajan tulisi olla opiskelijan saattaja ja mahdollistaja, joka tukee opiskelijaa rakentamaan omaa elämäänsä ja samalla toimimaan yhteisössä. Tätä voidaan toteuttaa ottamalla opiskelijat mukaan opetuksen suunnitteluun,” kertoo Nurmijärven Yhteiskoulun lukion rehtori Mikko Jordman.

”Opiskelijoiden täytyy kokea tekemisensä merkityksellisesi juuri nyt,” jatkaa Jordman.

Työpajoissa pohditaan koulun haasteita, ideoidaan uutta ja muotoillaan pieniä kokeiluja seuraavalle viikolle. Tavoitteena on kehittää toimintakulttuuri, joka vastaa oppimisen kehittämisen tarpeisiin. Kokeilut toteutetaan kolmen työpajan sarjana (19.3., 31.3. ja kolmas myöhemmin keväällä), joiden välissä tiimit toteuttavat nopeita käytännön kokeiluja. Kokeilun suunnittelun taustalla on Aalto-yliopiston Media Lab Helsingin suunnittelema osallistavan muotoilun prosessi Edukata.

Toisen kokeilun, ilmiölähtöisen oppimisen viikon ideana on kokeilla yläkoulussa uusia toimintamalleja, jotka vaativat toimintakulttuurin muutosta. Samalla oppilas pääsee suunnittelemaan omaa oppimistaan. Kokeilussa keskitytään ilmiöpohjaiseen oppimiseen ja yhdessä tekemiseen. Kokeilu toteutetaan yhteistyössä Oulun Ritaharjun koulun kanssa.

”Odotamme, että kokeilu vie edelleen muuttuvan oppimisen prosessia eteenpäin. Uskomme, että tämä tulee ennen kaikkea lisäämään oppilaiden motivaatiota oppimista kohtaan,” kertoo Ritaharjun koulun rehtori Pertti Parpala.

Ritaharjun koulun yläluokkalaiset opiskelevat toukokuussa viikon luokkarajat ylittävissä ryhmissä ilmiöpohjaisesti. Viikko koostuu tiedollisista ja taidollisista osuuksista. Oppilaat ovat itse saaneet vaikuttaa viikolla käsiteltäviin aiheisiin. Aiheiksi on noussut mm. rahankäyttö, yhteinen maapallo, Eurooppa sekä jatko-opinnot ja työelämä.

Hyvät käytännöt jakoon OPE Talksilla

Nykyisellä koulutuskentällä ideoidaan ja toteutetaan jo paljon uusia opetusratkaisuja, joiden opit eivät leviä muiden tietoon. Yksi kokeiluista vastaa tähän haasteeseen. OPE Talksin takana on idea ketterästä tavasta jakaa opettamisen ja oppimisen parhaita käytäntöjä. Tarkoituksena on edistää jakamisen kulttuuria ja levittää parhaat käytännöt kaikkien saataville.

”Meillä on valtava määrä tietotaitoa, joka jää luokkahuoneisiin ja yksittäisille opettajille,” kertoo Lauri Järvilehto Filosofian Akatemiasta.

Kokeilussa luotiin OPE Talks verkkosivu http://www.opetalks.com, jossa kuka tahansa voi jakaa opettamisen ja oppimisen parhaita käytänteitä videon muodossa. Video voi olla puheenvuoro, oppitunti, uudenlaisen menetelmän tai työkalun esittely tai mitä tahansa oppimiseen liittyvää.

”Ajatuksena on myös selvittää, voisiko videonjakopalvelusta tulla käyttövoima uuden ajan oppimiselle, jota opettajat voivat käyttää ympäri Suomen”, Järvilehto jatkaa.

Kokeilut tarkentavat tulevaisuuden koulutuksen haasteita

Foorumin 31 hengen joukko koostuu vaikuttajista yhteiskunnan eri sektoreilta: tieteestä ja koulutuksesta, elinkeinoelämästä, mediasta, julkishallinnosta, politiikasta, kulttuurialalta ja järjestöistä.

Koulutusta on foorumilla käsitelty eri teemojen näkökulmasta; uudistuva ja ketterä koulutusjärjestelmä, digiajan koulutus, koulutuksen tasa-arvo, koulutusvienti ja johtaminen.

Kokeilujen jälkeen foorumin työ jatkuu uuden koulutuksen kiteyttämisen parissa.

Ohjelmointi tulee osaksi perusopetusta vuonna 2016

Opetussuunnitelma muuttuu vuonna 2016 ja ohjelmointi tulee osaksi peruskoulujen opetusta. Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetustoimessa varaudutaan tulevaan muutokseen testaamalla erilaisia tapoja opettaa ohjelmointia ja kouluttamalla opetushenkilöstöä.

Ohjelmoinnin pedagogista kehitystyötä ja koulutuksia koordinoi Saimaan mediakeskus, joka on kasvatus- ja opetustoimen alainen yksikkö. Saimaan mediakeskuksella on ollut muutaman vuoden ajan menossa Opetushallituksen rahoittama Taped-hanke eli tablet-pedagogiikkahanke, joka on ollut maanlaajuisesti uraauurtava tiennäyttäjä tablet-laitteiden hyödyntämisessä opetuksessa.

Tammikuussa 2015 Taped-hankkeen yhteistyöluokka Lönnrotin koulusta testasi uusia kasvatus- ja opetustoimelle hankittuja Sphero-robotteja opettajansa Miika Miininin johdolla. Viikon aikana 4. – 5.-luokkalaiset opettelivat robottien ohjelmointia ja Miinin kehitti pedagogisia malleja ohjelmoinnin opettamiseen. Ohjelmointiviikon tuloksena oppilaat tekivät kaksi opasvideota, jotka löytyvät alla olevista linkeistä Taped-hankkeen sivuilta ja Saimaan mediakeskuksen YouTube-kanavalta.

Tulevaa ohjelmoinnin opetusta silmällä pitäen Saimaan mediakeskukselle on hankittu tänä talvena kolmenlaisia robotteja koulujen lainattavaksi. Näistä monipuolisimmassa oppilaat voivat rakentaa Lego-rakennussarjasta oman robotin sekä opettaa sen liikkumaan ja puhumaan. Lappeenrannan opetushenkilöstö saa koulutusta ohjelmoinnista tämän vuoden huhtikuussa ja ensi syksynä.

− Robottien lisäksi ohjelmointia käsitellään erilaisten pelien ja leikkien kautta sekä tablet- ja internet-sovellusten avulla, kertoo kouluttaja Petja Pyykkönen Saimaan mediakeskukselta.

Saimaan mediakeskus järjestää myös tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opetuskäytön ja mediakasvatuksen täydennyskoulutusta lappeenrantalaiselle kasvatus- ja opetustoimen henkilöstölle sekä tukee oppilaitoksia niiden tvt-hankkeissa. Tavoitteena on vahvistaa opettajien taitoja tieto- ja viestintätekniikan käytössä ja lisätä mediakasvatusta opetuksessa.

Koulutustilaisuudet ovat kaikille lappeenrantalaisten koulujen opettajille ja päiväkotien varhaiskasvattajille avoimia ja maksuttomia.

Kaksi tutkimuslaitosta tulivat osaksi Helsingin yliopistoa tammikuun alussa

Valtion tutkimuslaitoksista Kuluttajatutkimuskeskus ja Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos liittyivät osaksi Helsingin yliopistoa ja sen valtiotieteellistä tiedekuntaa 1. tammikuuta 2015.

Siirtyviä työntekijöitä on yhteensä 51. Työntekijöistä neljä sijoittuu yliopistossa muualle kuin tiedekuntaan.

Liitoksen yhteydessä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen nimi muuttuu Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutiksi (Krimo).

– Tutkimuslaitosten tulon myötä tiedekunta saa uusia kumppaneita. Oikeusministeriöstä ja työ- ja elinkeinoministeriöstä tulee entistä tärkeämpiä yhteistyötahoja. Toivottavasti tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus paranee tiedekunnassa, sanoo valtiotieteellisen tiedekunnan dekaani Liisa Laakso.

Molemmat tutkimuslaitokset ovat jo tähän asti tehneet tutkimus- ja opetusyhteistyötä useiden Helsingin yliopiston tiedekuntien kanssa.

Yhdistymisten taustalla on syyskuussa 2013 tehty valtioneuvoston periaatepäätös valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi.

Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat 1. tammikuuta alkaen muotoa etunimi.sukunimi@helsinki.fi. Molempien yksiköiden henkilöstön tavoittaa yhdistymisen jälkeenkin nykyisistä matkapuhelinnumeroista.

Tiviittori selvittää digiosaamisen tason

Digiosaamisen tasosta on enemmän luuloja kuin tietoa, vaikka tieto- ja viestintäteknisen osaamisen on määrä kiidättää Suomi menestykseen. Uusi verkkopalvelu Tiviittori selvittää digiosaamisen tason. Kun tunnistetaan vahvuudet ja heikkoudet, koulutus- ja kehityspanokset on helpompi kohdistaa oikein.

Tiedosta toimintaan

Jotta voimme hyötyä tietotekniikan tuomista mahdollisuuksista, tarvitaan osaamista. Osaamisen kehittäminen kuitenkin edellyttää, että tiedämme, mihin kehitystoimet on syytä kohdistaa.

Tiviittori on verkkotyökalu, joka auttaa tunnistamaan nykyosaamisen tason. Tieto helpottaa koulutuksen suunnittelua ja kohdentamista sekä tukee johdon päätöksentekoa.

Nykyajan lukutaidosta tiedon jakamiseen

Tiviittori on itsearvioitityökalu sekä yksilöllisten että ryhmien tieto- ja viestintäteknisten taitojen arviointiin. Työkalun mittarit soveltuvat niin perustaitojen kuin syvällisemmän tietotyöosaamisen testaamiseen.

Tiviittorissa on kolme itsenäistä testikokonaisuutta:

Tietoyhteiskunta- ja mediataidot keskittyy digiajan perusosaamiseen, teknis-käytännölliset taidot mittaa hyötykäyttäjän osaamista ja tietotyön taidoissa painottuvat työn tekemisen tavat tiedon tuottamisesta yhteisölliseen jakamiseen.

Tulosraportit antavat selkeä kuvan sekä yksilön että ryhmän tietoteknisestä osaamisesta eri osa-alueilla. Lisäksi osaamista verrataan kaikkien testin tehneiden tuloksiin. Ajan myötä Tiviittori kertoo, missä kunnossa valtakunnan tieto- ja viestintätekninen osaaminen on.

Tiiviittorin kehittäminen lähti tarpeesta

Tiviitorin takana on TIEKE, joka pitkästä kokemuksesta tieto- ja viestintätekniikan osaamisen edistäjänä tietää, että selviä puutteita tvt-osaamisessa on – sekä nuorilla että aikuisilla. Tämän osoittavat myös PISA ja ”aikuisten PISA” eli PIAAC.

Tarvetta helposti käytettävälle osaamisen arviointityökalulle on. Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin siirtyminen ja henkilöstökoulutuksen niukkenevat resurssit eivät suinkaan vähennä tarvetta – päinvastoin. Hämmästyttävän harva organisaatio on kartoittanut henkilöstönsä digiosaamisen.

Tiviittorin kehitystyö on tehty yhdessä oppilaitos- ja organisaatiokumppaneiden sekä Systeemiset oppimisratkaisut -tutkimusverkoston kanssa osana Tekesin Oppimisratkaisut-ohjelmaa.

ASP-korkotukilainojen ikärajoja ollaan muuttamassa

Toivottavasti ASP-järjestelmän uudistus piristää asuntokauppaa, kun säästösopimuksen tekemisen yläikärajaa ehdotetaan nostettavaksi 30 vuodesta 39 vuoteen. Hallituksen esitys asuntosäästöpalkkiolain muuttamisesta annettiin 23.10 eduskunnalle.

”On hyvä, että yläikärajaa on tarkistettu, vaikka myös alaikärajan alentaminen olisi ollut paikallaan. Esitys ASP-korkotukilainojen enimmäismäärien nostaminen taas vastaa paremmin nykyistä hintatasoa ja helpottaa sopivan asunnon löytymistä erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla”, asuntomarkkinoista vastaava lakimies Elina Kirvelä Finanssialan Keskusliitosta (FK) toteaa

Heinäkuun alussa 2016 voimaan tuleva lainakatto korostaa etukäteissäästämisen merkitystä asunnon hankinnassa. Asunnon ostajille on tulossa 90 prosentin lainakatto suhteessa vakuuksien arvoon. Ensiasunnon ostajille katto on 95 prosenttia.

Elina Kirvelä muistuttaa, että lainakatto iskee erityisesti ensiasunnon ostajiin. ASP-järjestelmä on hyväksi havaittu kannuste etukäteissäästämiselle. Etukäteissäästämisen myötä tarvittavan lainan määrä pienenee ja sitä kautta myös riskit. ”On hyvä, että saamme nyt uudistuksia järjestelmään. FK on vaatinut niitä jo pitkään”, Elina Kirvelä sanoo.

Alaikärajan laskeminen 15 vuoteen olisi perusteltua

Elina Kirvelä pitää harmillisena, ettei hallitus esittänyt joustoa myös alaikärajoihin laskemalla ASP:n alaikärajaa 15 vuoteen. ”Kun säästämisen voisi aloittaa jo hyvissä ajoin, ehtisi säästöjä omaan asuntoon kerryttää aiempaa kauemmin ja pienemmissä erissä. Nuori voi 15 vuotta täytettyään päättää itse ansaitsemistaan varoistaan, joten miksi hän ei voisi halutessaan satsata hyvään säästökohteeseen jo silloin. Toivottavasti asia korjataan lähivuosina myös tältä osin.”

Kirvelä pitää tervetulleena päätöstä nostaa ASP-korkotukilainojen enimmäismääriä. ”Rajoja on tarkistettu viimeksi vuonna 2009, kun oli nopea tarve elvyttää taloutta. Juuri nyt on vastaava oikea hetki korjata rajoja lähemmäksi vallitsevaa hintatasoa. Etenkin pääkaupunkiseudulla ASP-lainalla on viime vuosina saanut yhä vähemmän neliöitä.”

Asuntosäästöpalkkio-järjestelmä (ASP) on kasvattanut suosiotaan 2000-luvulla tehtyjen uudistusten seurauksena. ASP-järjestelmää hyödyntävien ensiasuntojen ostot ovat olleet kasvussa, vaikka muu asuntokauppa takkuilee.

Systemaattisen teologian väitös rakentaa ymmärrystä luomis-evoluutiokiistelyyn

TL Rope Kojonen analysoi väitöskirjassaan kiistanalaisen älykkään suunnittelun liikkeen (Intelligent Design, ID) argumentaatiota ja siitä käytyä keskustelua. Kojosen tutkimuksessa älykkään suunnittelun liikkeen ajatukset asetetaan osaksi laajempaa keskustelua teologian ja luonnontieteen suhteesta.

− ID-keskustelun retoriikassa luomis-evoluutio -väittelyn ratkaisu koetaan tärkeäksi koko länsimaisen sivilisaation tulevaisuuden kannalta. Monille keskustelun osapuolille kyseessä on hyvän ja pahan, rationaalisuuden ja taikauskon välinen kiista. Näin kiihkeässä ilmapiirissä voi olla vaikea rakentaa ymmärrystä eri osapuolten välille. Sitä kuitenkin yritän, väittelijä toteaa.

Älykkään suunnittelun liike on saanut alkunsa Yhdysvalloista 1980- ja 1990-luvuilla ja se puolustaa ajatusta, että luonnonjärjestys sisältää merkkejä jonkinlaisen tuntemattoman suunnittelijan olemassaolosta ja toiminnasta. Liikkeen esittämä evoluutioteorian kritiikki on herättänyt runsaasti kiistaa.

− Tutkimukseni tavoite on analysoida älykkään suunnittelun argumenttien vahvuuksia ja heikkouksia aiempaa keskustelua tasapainoisemmalla ja tarkemmalla tavalla. Keskeisessä asemassa tutkimuksessani ovat liikkeen ajattelua ja argumentteja koskevat filosofiset sekä teologiset oletukset. Keskustelun analyysin kautta esille tulee myös ID:tä vastaan esitetty kritiikki. Olennaisinta tutkimuksessa on pyrkimys ymmärtää eri näkökulmien perusteita, Kojonen kertoo.

Tutkimus tukee oletusta, että luonnontieteen ja teologian välillä voi olla myönteistä vuorovaikutusta. ID:n perusajatus luonnon suunnitelmallisuudesta voidaan väittelijän mielestä muotoilla teologisesti hyväksyttävällä tavalla. Samalla ID:n argumentaatio saa osakseen myös kritiikkiä.

− Liike ei huomioi riittävän laajasti luomisopin teologista ja filosofista luonnetta, vaan pyrkii käymään lähinnä luonnontieteellistä keskustelua. Lisäksi liikkeen kritiikki evoluutioteorian ja luomisopin harmonisointia kohtaan on sisäisesti jännitteistä. Perinteisen luomisopin mukaan Jumala oli vapaa luomaan elämän millä tavalla halusi. Tämä johtaa siihen, että liikkeen ajattelijoiden tulisi pitää myös evoluutiota mahdollisena luomismekanismina. Luomiskäsityksessä voidaan ottaa huomioon mitkä tahansa luonnontieteelliset todisteet, Kojonen tiivistää.

Dogmatiikan oppiaineeseen lukeutuva väitöstilaisuus ”Intelligent Design: A Theological and Philosophical Analysis” (Älykkään suunnittelun ajatus: teologinen ja filosofinen analyysi) järjestetään keskiviikkona 22.10.2014 kello 12 Helsingin yliopiston päärakennuksessa (Auditorio XIV), Unioninkatu 34.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii Anne Runehov (Associate Professor, Uppsala University), ja kustoksena on professori Pekka Kärkkäinen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Väitöskirja on luettavissa Helsingin yliopiston E-thesis-palvelussa

Matematiikan ja luonnontieteiden osaamista vahvistava ohjelma käynnistyy

Matematiikan ja luonnontieteiden osaamista vahvistava LUMA-SUOMI-kehittämisohjelma käynnistyy

Lasten ja nuorten luonnontiede- ja matematiikkaosaamista vahvistava LUMA-SUOMI-kehittämisohjelma käynnistyy 1.9.2014 avajaisseminaarilla Oulun yliopistossa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ohjelma ottaa kunnat mukaan opetuksen ja opiskelun työtapojen kehittämiseen. Kuusivuotisen ohjelman toteutuksesta vastaa LUMA-keskus Suomi-verkosto, johon kuuluu 10 yliopistoa.

Suomessa on pidettävä huolta luonnontieteiden ja matematiikan osaamisen perustasta. Viimeaikoina nuorten asenteiden kehitys luonnontieteitä ja matematiikkaa kohtaan sekä osaamisen tason lasku on herättänyt paljon keskustelua. LUMA-SUOMI-ohjelman päätavoitteena on lisätä 6‒16-vuotiaiden lasten ja nuorten motivaatiota opiskella luonnontieteitä ja matematiikkaa sekä uudistaa näiden aineiden opetusta. Ohjelman puitteissa opiskelun työtapoja kehitetään oppilaslähtöisiksi, toiminnallisiksi ja tutkimuslähtöisiksi. Opetusta tehdään eläväksi liittämällä se arki- ja työelämän yhteyksiin. Kehittämisessä käytetään apuna alan uusinta tutkimustietoa.

PISA 2012-tulosten perusteella nuorten matematiikan osaamisen eroja selittää vahvasti oppilaan minäkäsitys ja suoritusmotivaatio. Myös TIMMS 2011-tutkimuksen tulokset kertovat, että suomalaisnuorten kiinnostuksessa luonnontieteisiin ja matematiikkaan ja sitoutumisessa niiden oppimiseen on vakavia puutteita. LUMA-SUOMI-ohjelma antaa hyvät mahdollisuudet näiden asenteiden korjaamiseksi.

LUMA-SUOMI-ohjelma tukee myös 2016 voimaan tulevien valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteita koulutyön arjessa. Toiminnalla pyritään nostamaan matemaattis-luonnontieteellistä ja teknologista osaamista ja osaajien määrää suomalaisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi.

Ohjelmassa tuotetaan uudenlaisia tapoja opettaa ja oppimateriaaleja. Näin lisätään LUMA-aineiden tietojen ja taitojen opiskelun mielekkyyttä.

LUMA-SUOMI-hankkeeseen kuuluu kolme puiteohjelmaa aliohjelmineen:

1. Matematiikan tutkiva oppiminen ja opetusteknologia sekä työelämä
2. Luonnontieteiden ja ympäristökasvatuksen tutkiva oppiminen ja opetusteknologia sekä työelämä
3. Teknologiakasvatus: ohjelmointi, robotiikka ja tietoyhteiskunta

LUMA-SUOMI-kehittämisohjelman vaikuttavuutta tutkitaan seuranta-arvioinnilla.

Kuntaverkosto tulee kattamaan koko Suomen

Kunnilla on merkittävä rooli LUMA-SUOMI-kehittämisohjelmassa. Alueelliset LUMA-keskukset rakentavat koko Suomen kattavan LUMA-kuntaverkoston yhteistyössä koulujen ja kuntien johdon kanssa. Tavoitteena on tehdä LUMA-SUOMI-kehittämisohjelmasta valtakunnallisesti vaikuttava ja pitkäkestoinen hanke, joka vahvistaa suomalaista osaamista sekä Suomen kilpailukykyä.

Helsingin yliopiston Rehtori Kola: Suomen avauduttava rohkeammin ulkomaailmaan

Rehtori Jukka Kola kaipaa Suomeen lisää kansainvälistä liikkuvuutta. Hän näkee sen mahdollisuutena parantaa suomalaista osaamista ja sitä kautta kansantalouden kilpailukykyä.

– Ei pelkästään yliopistojen, vaan myös Suomen menestys on kiinni siitä, miten avaudumme muulle maailmalle ja toimimme monikulttuurisena yhteiskuntana, hän sanoi Helsingin yliopiston lukuvuoden avajaisissa.

– Helsingin yliopistolle kansainvälisyys on tärkeä menestystekijä, sillä haluamme ratkoa globaaleja ongelmia. Siihen tarvitsemme lisää tieteentekijöitä Suomen ulkopuolelta. Kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden panos Suomen tulevaan menestykseen voi olla merkittävä, mikäli heidät saadaan jäämään Suomen työmarkkinoille. Osaajien integroinnin eteen kannattaa ja pitää tehdä työtä.

Kola kuitenkin huomauttaa, ettei kansainvälisten huippututkijoiden rekrytointi ole itseisarvo, eikä ulkomaan kansalaisuus ole laadun tae saati oikotie nimityksiin.

–Tavoite on aina löytää parhaat kyvyt kaikkiin tehtäviin, kansalaisuudesta riippumatta. Kansainvälinen rekrytointi on Helsingin yliopistolle välttämättömyys siksi, että pelkkä kotimainen tarjonta ja taso eivät riitä kansainvälisessä kilpailussa. Huippututkijoiden rekrytoinnissa ratkaiseva houkutin on huippulaatuinen tutkimus. Se taas vaatii rahaa, Kola muistuttaa poliitikkoja.

Kola painottaa että myös omien tutkijoidemme ja opiskelijoidemme pitää päästä työskentelemään tai opiskelemaan ulkomailla entistä laajemmin.

Yksi hankaluus tutkijoiden liikkuvuudessa ovat monimutkaiset vero- ja sosiaaliturvajärjestelyt. Kola odottaa, että Suomen hallitus edistäisi aktiivisesti yhteistä lainsäädäntöä tutkijoiden sosiaaliturva- ja verotusasioiden selkeyttämiseksi EU:ssa.

Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstöstä neljäsosa, tutkijatohtoreista eli post doc -tutkijoista kolmasosa ja professoreista 8 prosenttia on ulkomaalaisia.

Opettajat kaipaavat tukea opetuksen tietoteknisiin vaatimuksiin

Tutkimus: Opettajat yksimielisiä sähköisten oppimateriaalien ja tietoteknisten laitteiden eduista, hyödyntäminen ontuu

Sähköisiin oppimateriaaleihin suhtaudutaan Suomessa erittäin positiivisesti: 93 prosenttia opettajista uskoo niiden monipuolistavan opetusta. 43 prosenttia opettajista on kuitenkin sitä mieltä, että tietoteknisiä laitteita ja sähköisiä sisältöjä hyödynnetään koulujen opetuksessa liian vähän. Tämä selviää Sanoma Pron teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi lähes 2 000 peruskoulun ja lukion opettajaa. Noin puolella opettajista ei mielestään ole riittäviä valmiuksia lähivuosien uuteen tietoteknisiä taitoja painottavaan opetussuunnitelmaan tai sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin.

71 prosenttia opettajista uskoo sähköisten oppimateriaalien tekevän oppilaiden erilaisten tarpeiden huomioimisesta opetustilanteessa helpompaa. Lisäksi 83 prosenttia opettajista on ainakin jossain määrin sitä mieltä, että sähköinen oppimateriaali aktivoi oppilasta enemmän kuin painettu. Erityisesti nuoret opettajat haluaisivatkin lisätä sähköisten sisältöjen käyttöä: alle 35-vuotiaista 56 prosenttia on sitä mieltä, että niitä hyödynnetään liian vähän.

Tällä hetkellä sähköisiä oppimateriaaleja käyttää jo 97 prosenttia kouluista. Pääpaino on kuitenkin edelleen painetuissa oppimateriaaleissa. Mobiililaitteet yleistyvät pikkuhiljaa: esimerkiksi tablet-laitteita käytetään hieman yli puolessa (52 %) suomalaiskouluista ja älypuhelimia joka kolmannessa (33 %) koulussa. Tietokoneita käytetään jo käytännössä kaikissa (98 %) kouluissa. Tietokoneet ja tabletit ovat yleensä koulun omistamia ja oppilaiden yhteiskäytössä, kun taas esimerkiksi älypuhelimet ovat lähes aina oppilaiden omia. Yhtä tablettia käyttää keskimäärin 15 ja yhtä tietokonetta 10 oppilasta.

”Sähköisiin oppimateriaaleihin ja tietoteknisiin laitteisiin tarvitaan jatkossa panostuksia. Digitaaliset ratkaisut helpottavat opettajan työtä ja lisäävät oppilaan osallistumista ja motivaatiota. Sitä kautta uskomme, että digitaalisten ratkaisujen avulla voi myös parantaa oppimistuloksia”, sanoo Sanoma Pron toimitusjohtaja Kirsi Harra-Vauhkonen.

Opettajat kaipaavat tukea

Suomalaiset koulut ovat kahden suuren muutoksen edessä: vuodesta 2016 vaiheittain uudistuva opetussuunnitelma määrää tietotekniset taidot osaksi peruskoulujen ja lukioiden opetussisältöjä, ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset tulevat asteittain käyttöön vuoteen 2019 mennessä.

Kuitenkin vain 44 prosenttia opettajista kokee omaavansa hyvät valmiudet uuden opetussuunnitelma tietoteknisiin vaatimuksiin, ja vain 39 prosenttia vastaajista on mielestään hyvin valmistautunut sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Opettajista moni sanoo kaipaavansa tukea muutoksiin valmistautumisessa.

”Vuosi 2016 on aivan nurkan takana. Koulumaailman digitalisoiminen täytyy tehdä suunnitelmallisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, jotta takaamme suomalaisen koulun menestyksekkään tulevaisuuden jatkossakin”, sanoo Harra-Vauhkonen.

Kolme opettajaprofiilia

Opettajat voidaan tutkimuksen perusteella jakaa kolmeen eri profiiliin sen mukaan, miten he suhtautuvat sähköisiin sisältöihin ja tietoteknisiin laitteisiin.

– Innokkaat, 38 %: Haluaisivat hyödyntää digitaalisuuden mahdollisuuksia
vielä enemmän, eivätkä koe teknisiä ongelmia rasitteeksi. Alakoulun
opettajat hieman korostuneena tässä ryhmässä.

– Arkailijat, 48 % : Suhtautuvat kiinnostuneesti, mutta ovat epävarmoja
omista valmiuksistaan ja digisisältöjen vaikutuksista oppimiseen.

– Jarruttajat, 14 % : Omat tietotekniset valmiudet muita huonommat,
eivät ole kiinnostuneita, ja uskovat sähköisten sisältöjen jopa
häiritsevän oppimista. Lukion opettajia joukossa hieman enemmän.

Tutkimukseen vastasi 1 973 peruskoulun ja lukion opettajaa ja 146 rehtoria ympäri Suomen. Tutkimuksen toteutti Sanoma Pron toimeksiannosta tutkimustoimisto Kuulas huhti–toukokuussa 2014.

Vuoden strategiateko –palkinto Slush 2013 –tapahtumalle

Suomen Strategisen Johtamisen Seura (SSJS) jakaa ensimmäistä kertaa Vuoden strategiateko –palkinnon. Vuoden strategiateko on näkyvä, strategiaa elävöittävä teko, joka on osaltaan vaikuttanut positiivisesti Suomen, yksittäisen yrityksen, toimialan tai yhteisön kehitykseen. Palkinto luovutettiin SSJS:n vuosittaisessa strategiaseminaarissa 4.6.

Jäsenten lähettämien ehdotusten joukosta Vuoden strategiateoksi valittiin Slush 2013 –tapahtuma. Valintaperusteina olivat tapahtuman poikkeuksellinen ambitiotaso suomalaisessa yrityselämässä ja sen korkea profiili, joka hyödyttää suomalaista yrityselämää.

Aalto-yliopiston Startup Saunan järjestämä Slush 2013 oli teknologia- ja kasvuyritys-tapahtuma, joka kokosi nuoret teknologiayritykset tapaamaan sijoittajia, asiakkaita ja mediaa. Helsingissä järjestetyssä tapahtumassa oli 1200 yritystä, 7000 yksittäistä kävijää yli 70 maasta, yli 100 kansainvälistä pääomasijoitusrahastoa, 450 toimittajaa eri puolilta maailmaa sekä 750 työntekijää, joista 600 vapaaehtoisia opiskelijoita. Tapahtuman tarkoitus oli eritoten kansainvälisen rahoituksen, mediahuomion ja työpaikkojen luominen Suomeen.

Vuoden strategiateko –palkinnon kaksi muuta finalistia ja kunniamaininnan saajia olivat:

Helkama Velox Oy, joka siirsi Jopon tuotannon takaisin Suomeen sen oltua aikaisemmin Taiwanissa. Jopo on Suomen ja Pohjoismaiden myydyin pyörä.

Kutsuplus-älybussipalvelu, jonka toteuttajana on HSL (Helsingin Seudun Liikenne). Perusteluissa mainittiin konseptin helppous: bussikuljetukset tarpeen mukaan ja helposti edullisuutta haluaville. Positiivisena asiana pidettiin sitäkin, että kyseessä on julkisen puolen konsepti.

Suomen Strategisen Johtamisen Seura valitsi ensimmäistä kertaa vuoden strategia-teon. ”SSJS haluaa tehdä strategiasta organisaation käytännön voimavaran, joka elää sekä arjessa että muokkaa tulevaisuutta. Tähän liittyen jäsenistö aktivoitiin ehdottamaan tekoja, jotka ovat merkittävästi edistäneet organisaation, toimialan tai koko Suomen kilpailuetua”, perustelee SSJS.n puheenjohtaja Ville Saarikoski vuoden strategiateon valitsemista.

Suomen Strategisen Johtamisen Seura on akateemisten, liikkeenjohdon, konsulttien ja kehittäjien foorumi, joka edistää strategista ajattelua ja johtamista. Seura on perustettu 25 vuotta sitten vuonna 1989, ja siinä on vajaa 500 jäsentä.

Microsoft on mukana suomalaiskuntien kumppaniksi oppimisen kehittämisessä

Microsoft ja seitsemän suomalaista kuntaa aloittavat tiiviin yhteistyön verkostossa, jossa edistetään teknologian hyödyntämistä oppimisessa. Mukana ovat Oulu, Tampere, Vantaa, Helsinki, Salo, Turku ja Espoo. Yhteensä ensi vaiheessa on mukana sata koulua, sekä peruskouluja että lukioita. Myös muut kiinnostuneet kunnat voivat liittyä mukaan yhteistyöhön ja keskusteluun.

Microsoft toivoo koko suomalaisen koulutusekosysteemin osallistuvan verkoston yhteistyöhön ja keskusteluun. Hankkeen laajennetussa ohjausryhmässä ovat esimerkiksi Opetushallitus, Kuntaliitto, OAJ, Helsingin yliopisto sekä yrityspuolelta Otavan oppimateriaalit, Sanoma Learning, Finnish Consulting Group, Innofactor, Triba ja Neoxen.

Microsoftille kyse on miljoonaluokan investoinnista kolmen vuoden aikana. Microsoft investoi etenkin opettajien koulutukseen, neuvontaan ja koulutusmateriaaleihin, jotta opetuksessa hyödyttäisiin teknologian mahdollisuuksia. Samalla halutaan varmistaa, että olemassa olevaa teknologiaa käytetään hyvin hyödyksi: esimerkiksi suomalaiskoulujen oppilaat saavat maksutta käyttöönsä Office-ohjelmistot, jos koulun opettajille on hankittu Office-lisenssi. Microsoft myös auttaa kuntia teknologiaympäristöjen suunnittelussa.

”Yritysten, kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyöllä vastataan haasteeseen, jonka kutistuvat budjetit ja samanaikainen oppimisympäristöjen ja opetuksen kehittämisen tarve muodostavat. Teknologia voi auttaa oppimistulosten parantamisessa kustannustehokkaasti”, sanoo johtaja Kati Tiainen Microsoftin digitaalisen oppimisen strategian tiimistä.

”Koko maan kattava yhteistyö koulun ja koulutuksen kehittämiseksi on tärkeää. Opetushallitus on mielellään mukana verkostossa, joka saattaa erilaiset koulutuksen asiantuntijat yhteisen asian ääreen”, toteaa Aulis Pitkälä, Opetushallituksen pääjohtaja.

”Ohjelma kehittää koulutusjärjestelmää ja -metodia sekä tukee digitalisoitumista. Salon kaupungille oli selvää, että lähdemme mukaan tällaiseen edelläkävijähankkeeseen. Koulutuksen lisäksi näemme tässä elinkeinopoliittisen mahdollisuuden: ohjelman ympärillä voi syntyä uutta yritystoimintaa, jonka leviämiseen Microsoft voi tarjota globaalin kanavan”, sanoo Antti Rantakokko, Salon kaupunginjohtaja.

Yhteistyössä mietitään uudelleen oppimisen tavoitteita ja opettajan roolia, pohditaan tietoyhteiskunnan muutoksen vaikutuksia oppimiseen sekä parannetaan edellytyksiä sähköisen ylioppilastutkinnon ja uuden perusopetuksen opetussuunnitelman toteuttamiselle. Visiotyön pohjalta rakennettava opettajien ja koulun johtajien kehitysohjelma tähtää siihen, että koululla on valmiudet kehittää oppilaiden olemassa olevia taitoja, tiedon kriittistä tarkastelua, viestintävalmiuksia sekä kykyä ottaa vastuuta oppimisesta. Tämä tapahtuu osana kansainvälistä New Pedagogies for Deeper Learning -verkostoa. Kymmenen maata kattavaan verkostoon osallistuminen on hankkeen suomalaiskunnille maksutonta.

Aiheesta järjestetään Suomessa syksyllä seminaari kansallisille ja kansainvälisille osaajille sekä tapahtumia hankkeessa mukana oleville ja kiinnostuneille kunnille.

Microsoft haluaa toimia aktiivisesti osana suomalaista yhteiskuntaa, käydä vuoropuhelua yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa ja pohtia, miten Suomen tulevaisuuden menestystä rakennetaan. Yhtiö haluaa vaalia Nokian perintöä ja jatkaa suomessa tehtyä menestyksekästä työtä.

”Microsoft on sitoutunut panostamaan ohjelmiin, jotka todella auttavat oppilaita ja opettajia. Suomessa aloitettava hanke toimii onnistuessaan kansainvälisenä esimerkkinä. Suomi voi teknologian ja oppimisen yhdistämisellä kehittyä entisestään koulutuksen mallimaana”, sanoo Antony Salcito, Microsoftin globaalin oppimisen toimialajohtaja.

Oppivelvollisuusikää esitetään nostetettavaksi 17 vuoteen

Esitysluonnoksen mukaan oppivelvollisuusikää nostetaan 17 vuoteen. Tavoitteena on varmistaa jokaiselle nuorelle opiskelupaikka toisen asteen tai siihen valmistavassa koulutuksessa perusasteen päättymisen jälkeen.

Esitysluonnoksen mukaan oppivelvollisuusikää nostetaan 17 vuoteen. Tavoitteena on varmistaa jokaiselle nuorelle opiskelupaikka toisen asteen tai siihen valmistavassa koulutuksessa perusasteen päättymisen jälkeen.

– Oppivelvollisuuden pidentäminen on merkittävä uudistus. Tuhannet nuoret ovat tähän asti, vuosi vuoden jälkeen, jääneet tyhjän päälle peruskoulun päättämisen jälkeen. Samaten keskeyttämisongelma on ollut merkittävä. Pidentämisen mahdollisuudet näiden ongelmien ratkaisemisessa ovat merkittävät. Siksi olen iloinen, että ongelmiin on nyt, liian pitkän odottamisen jälkeen, vihdoin tartuttu tehokkaalla ja konkreettisella esityksellä, opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru toteaa.

Jatkossa kaikki nuoret jatkavat perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa vuoden verran. Perusopetuksen jälkeinen oppivelvollisuusvuosi suoritetaan lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa, perusopetuksen lisäopetuksessa tai osallistumalla ammatilliseen koulutukseen tai lukioon valmistavaan koulutukseen. Perusopetus kestäisi edelleen yhdeksän vuotta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt asiaa koskevan lakiesityksen laajalle lausuntokierrokselle.

– Paitsi, että kyse on syrjäytymisen ehkäisemisestä, esitys vastaa työmarkkinoiden murrokseen. Pelkkä perusopetuksen suorittaminen ei takaa nuorelle paikkaa työelämässä eikä vastaa työelämän nykyisiin vaatimuksiin. Toisen asteen tutkinnon suorittaminen on käytännössä työmarkkinoille pääsyn ja jatko-opintojen perusedellytys. Uudistuksella pyritään ohjaamaan ja varmistamaan koko ikäluokan pääsy perusasteen jälkeisiin opintoihin ja näin edistämään työllistymistä, korostaa Kiuru. .

Lakiesityksen mukaan oppivelvollisille säädetään velvollisuus hakeutua koulutukseen osallistumalla yhteishakuun tai valmistavien koulutusten yhteiseen hakuun. Hakumenettelyitä esitetään aikaistettavaksi siten, että yhteishaun ja valmistavien koulutusten hakujen tulokset ovat nykyistä aiemmin selvillä. Tällä tavoin kyetään nykyistä paremmin ja aikaisemmin ohjaamaan vaille paikkaa jääneitä oppilaita täydennyshakuihin sekä tarvittaessa osoittamaan heille paikka.

Esityksen taloudelliset vaikutukset mahtuvat hallituksen sopimaan kustannusraamiin. Koulutuksen aloituspaikat ja nykyiset opiskelijavalinnan valintakriteerit mahdollistavat koulutuspaikan kaikille oppivelvollisille. Viime kädessä koulutuspaikka osoitetaan lähimpään ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen.

Oppivelvollisuuden laajentuessa laajenee myös oikeus maksuttomaan opetukseen. Oppimateriaalit ja tarpeelliset työvälineet ovat oppivelvolliselle maksuttomia. Matkojen ja majoituksen maksuttomuus voidaan eräin poikkeuksin ulottaa koskemaan koko ikäluokkaa. Koulumatkatuki myönnetään ilman omavastuuta niille oppivelvollisille, joille on osoitettu koulutuspaikka lähimmässä valmistavassa koulutuksessa.

Lausuntojen määräaika on 6.6.2014. Lakiluonnos on luettavissa opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta: http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/oppivelvollisuus/liitteet/HE_oppivelvollisuuslaki.pdf

Oppivelvollisuusiän nostaminen 17 vuoteen liittyy hallituksen päätökseen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta 29.11.2013. Uudistus koskee koko ikäluokkaa ja lähtökohtana on, että sillä tavoitetaan erityisesti nuoret, jotka eivät pääse koulutukseen perusopetuksen jälkeen. Uudistus toteutetaan perustuslain reunaehtojen sisällä. Hallituksen esitys annetaan siten, että se tulee voimaan 1.1.2015.

Hallitusryhmät ovat edellyttäneet, että oppivelvollisuuden pidentämisen toteuttamisessa varmistetaan työpajojen ja kansanopistojen laajan tarjonnan täysimääräinen hyödyntäminen.

Korkeakouluopiskelijoilta edellytetään vähimmäispistemäärää syksystä alkaen

Korkeakouluopiskelijoille 20 opintopisteen vähimmäissuoritusvaatimus lukuvuodessa

Korkeakouluopiskelijan opintojen riittävän edistymisen arvioinnissa otetaan käyttöön lukuvuosittainen vähimmäisopiskelun vaatimus. Valtioneuvosto antoi torstaina asetuksen opintotukiasetuksen muuttamisesta.

Opintotukea nostaneelta opiskelijalta edellytetään 1.8.2014 lukien lukuvuodessa vähintään 20 opintopisteen laajuisten opintojen suorittamista. Vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta opiskelijaan, joka on aloittanut opinnot seurantalukuvuoden kevätlukukaudella alkavassa koulutuksessa. Korkeakouluopiskelijalta edellytetään edelleen myös keskimäärin viiden opintopisteen suorituksia jokaista nostamaansa tukikuukautta kohden.

Vähimmäisopiskelun vaatimuksen tarkoituksena on ohjata opiskelijaa päätoimiseen opiskeluun ja opintotuen suunnitelmalliseen käyttöön, edistää tavoiteajassa valmistumista ja opiskeluaikojen lyhentämisen tavoitetta sekä vähentää opintotuen tehotonta ja epätarkoituksenmukaista käyttöä.

Muut opintotukiasetuksen muutokset koskevat säännöksiä muun kuin julkisen valvonnan alaisen koulutuksen opintotukioikeudesta, uusien korkeakouluopiskelijoiden tutkintokohtaisesta tukiajasta sekä opintolainahyvityksestä.

Mentoroinnilla on yhteiskunnallinen merkitys

Mentoroinnilla on yhteiskunnallinen merkitys suomalaisen johtajuuden kasvussa

”Vaikka Suomi on väkiluvultaan pieni maa, meillä on erinomaista johtamiskokemusta ”, toteaa Vaconin logistiikkajohtaja Kaisa Säde. ”Johtamisosaamistamme pitää pystyä hyödyntämään mahdollisimman laajasti, jotta Suomi saadaan laaja-alaisesti nousuun.”

Logistiikkajohtaja Säde jakaa osaamistaan ja kokemuksiaan jo toistamiseen mentorina yritysten organisaatiorajat ylittävässä MPS Cross-Company –Mentorointi -ohjelmassa. Hän kokee mentorin roolin yhteiskunnallisesti merkittävänä. ”Autetaan miestä mäessä -sanonnan tulisi olla meidän kaikkien mielessä, koska kukoistava talous on hyödyksi kaikille suomalaisille”, kiteyttää Säde.

Mentori-aktorisuhde perustuu kahden ammattilaisen luottamukselliseen vuorovaikutukseen, jossa tietotaitoa siirretään säännöllisten ja strukturoitujen keskustelujen avulla. Cross-Company Mentorointi on organisaatiorajat rikkova malli, jossa mentori ja aktori tulevat eri organisaatiosta.

Juha Antola hakeutui aktoriksi saadakseen uusia näkökulmia omaan tehtäväänsä Cramon Siirtokelpoiset tilat -liiketoiminnan johtajana. ”Mentoroinnin parhaita puolia on se, että voi pysähtyä arjen kiireen keskellä ja keskittyä saamaan sparrausta johtamiskysymyksissä”, sanoo Antola. Ohjelmassa kolmatta kertaa mukana oleva mentori, Hella Lighting Finland Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Suupohja kertoo mentorin asettuvan keskusteluissa luontevasti aktorin rooliin ja etsivän haasteisiin erilaisia johtamisstrategioita. ”Keskustelussa haemme yhdessä sen strategian, joka soveltuu kyseessä olevaan tilanteeseen ja yrityksen kulttuuriin. Tilanteet ovat hyvin käytännönläheisiä ja seuraavalla tapaamisella jo analysoimme miten strategia on toiminut ja toteutunut”, kertoo toimitusjohtaja Suupohja.

Suupohja korostaa, että mentori-aktorirooleissa molemmat osapuolet ovat samalla puolella. Hän on kokenut mentorin roolissa saaneensa jokapäiväiseen työhön lisää energiaa sekä paljon tuoreita ajatuksia johtamisesta. Myös Juha Antola kokee ohjelman myötä kutsumusta seuraavaksi mentorin rooliin. Näin hän voi jakaa omat oppinsa jollekin toiselle kehittymishaluiselle aktorille. Erityisenä piirteenä Cross Company Mentorointi -ohjelmassa Antola pitää sitä, että mentori tulee toisesta yrityksestä ja yrityskulttuurista. Kun mentori katsoo asioita eri näkökulmasta kuin aktori, se johtaa usein aivan uusiin oivalluksiin ja johtamisstrategioihin. Mentorointi mahdollistaa ajattelun laajentamisen perinteisestä ja totutusta toimintamallista ja kehittyminen mahdollistuu sekä mentorin että aktorin roolissa.

Jo neljäs MPS Cross-Company Mentorointi -ohjelma saa osallistujiltaan kiitosta avoimesta ja kannustavasta ilmapiiristä. ”Ohjelmassa mukana olevat suomalaisen liike-elämän johtajat ja sellaisiksi aikovat ovat laittaneet koko persoonansa likoon käynnissä olevaan prosessiin. Heidän uudistumishalukkuudellaan on suuri merkitys suomalaisen johtajuuden kasvussa ”, kuvaavat tuntojaan ohjelmasta vastaavat MPS-konsultit Minna Hirsimäki ja Maaret Kulo.

Euroopassa ollaan innostuneita oppimisen tulevaisuudesta

Euroopan koulutusalan on muututtava nopeasti – miten paineet hallitaan?

Eurooppalaiset koulutusalan johtajat uskovat, että muutosvauhdin on nopeuduttava viimeiseen kolmeen vuoteen verrattuna, ja lähes kaikki kokevat paineita nopeaan mukautumiseen. He ovat kuitenkin innoissaan teknologian roolista tulevaisuuden oppimisessa. Jopa neljännes vastaajista piti lisättyä todellisuutta yhtenä parhaista teknologioista organisaation suorituskyvyn ja opiskelukokemuksen parantamiseen (verrattuna muiden sektorien viiteen prosenttiin). Tiedot ovat peräisin Economist Intelligence Unitin Ricohille toteuttamasta The Challenge of Speed -tutkimuksesta.

Koulutusalan keskeiset huolenaiheet nopeissa muutoksissa liittyvät pääasiassa organisaatioiden tukitoimintoihin. Ketteryyden suurimpia esteitä ovat hankaluudet saada työntekijät, liiketoimintayksiköt tai toiminnot omaksumaan yhtenäinen toimintatapa (44 %) sekä byrokraattiset päätöksentekoprosessit (35 %).

”Euroopassa ollaan hyvin innostuneita oppimisen tulevaisuudesta. Euroopan komission Avoin koulutus -aloitteella pyritään edistämään avointen oppimisresurssien, kuten massiivisten avointen verkkokurssien (MOOC, Massive Open Online Courses) käyttöä. Kehittyvä teknologia parantaa opiskelukokemusta. Oppilaitokset kokevat kuitenkin paineita tuottaa jatkuvasti enemmän – usein pienemmillä resursseilla – ja pysyä edelleen houkuttelevana paikkana opiskella. Byrokraattisilla ja raskaasti hallinnoiduilla oppilaitoksilla voi kuitenkin olla vaikeuksia löytää yhtenäistä visiota, jolloin ne jatkavat toimintaansa ilman todellisia muutoksia. Ellei asiaan paneuduta nyt, koulutuslaitosten voi olla hankalaa saavuttaa laajempia tavoitteitaan tulevaisuudessa”, toteaa Carsten Bruhn, Executive Vice President, Ricoh Europe .

Johtajat tunnistavat tarpeen tehostaa organisaation tukitoimintoja, joihin liittyy runsaasti asiakirjojen käsittelyä ja hallinnollisia prosesseja. Kun heitä pyydettiin nimeämään alueet, joilla muutokseen sopeutuminen oli tärkeintä, useimmat vastasivat liiketoiminnan ydinprosessien parantaminen (44 %), uuden henkilöstön rekrytointi (42 %) ja uuden teknologian käyttöönotto (40 %) . Vastaukset olivat täsmälleen samat kysyttäessä, millä alueilla he odottivat tapahtuvan eniten muutoksia seuraavan kolmen vuoden aikana. Koulutusalalla siis uskotaan, että nopean muutoksen avaimia ovat tehokkaat prosessit, oikeat henkilöt ja uusi teknologia.

Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että yli kaksi kolmasosaa (71 %) vastaajista on kokenut teknologian nopean kehityksen aiheuttamia mullistuksia viimeisen kolmen vuoden aikana. Tulevaisuuden suhteen ollaan hiukan luottavaisempia, sillä enää 56 prosenttia uskoo samantasoisten mullistusten jatkuvan seuraavana kolmena vuonna. Syynä optimismiin voi olla luottamus siihen, että tukitoimintojen ongelmat saadaan ratkottua koulutusalan siirtyessä yhä enemmän digiaikaan. Tukena on myös EU:n digitaalinen strategia , joka edistää jäsenvaltioiden e-oppimishankkeita.

”Johtajat tietävät selvästi, että tarvitaan lisää nopeutta ja tehokkuutta. Samalla kun teknologia tuo uusia mahdollisuuksia, heidän on kuitenkin keskityttävä muuntamaan keskeiset prosessinsa digitaalisiksi ja verkottuneiksi kokonaisuuksiksi, joissa opiskelumateriaalit ja hallinnolliset tiedot ovat saatavilla oikeassa muodossa ja oikeaan aikaan. Nopeus on olennaista, kun halutaan toteuttaa menestyksekkäitä koulutusohjelmia tämän päivän tarpeisiin. Hyvä uutinen on se, etteivät koulutusalan päättäjät ole yksin. Tukea eteenpäin pääsemiseksi on saatavilla niin julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta”, jatkaa Bruhn.

Lisätietoja nopeuden haasteista koulutusalalla löydät osoitteesta http://www.ricoh-europe.com/thoughtleadership/fi .

Lukion uusi tuntijako tulee korostamaan yleissivistystä

Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) pitää tärkeänä, että lukion tuntijakouudistuksen yhteydessä varmistetaan riittävän syvät ja monipuoliset yleissivistävät tiedot. Tästä syystä ne esitykset, joissa valinnaisuus ylikorostuu yhteisten aineiden sekä riittävien reaaliaineiden kurssien kustannuksella, eivät käy uudistamisen pohjaksi.

– Pidän tärkeänä riittävän monipuolisen yleissivistyksen turvaamista. Lukion tulee kasvattaa monipuolisesti sivistyneitä sekä maailman monimutkaisuuden ymmärtäviä kansalaisia. Liian suuri valinnaisuuden korostaminen johtaisi tilanteeseen, jossa nuoret urautuvat liian aikaisin ja osaamispohja jää kapeaksi, Kiuru toteaa.

Kiuru pitää tärkeänä, että uudistuksen yhteydessä kaikki oppiaineet ovat samalla viivalla. Siksi uskonnon ja terveystiedon erityisasema tulee purkaa.

– Tämä ei tarkoita kyseisten aineiden opetuksen poistamista tai välttämättä edes vähentämistä. Mutta tilanne, jossa nämä kaksi ainetta ovat toisia vahvemmassa asemassa tuntijaossa, ei ole perusteltu.

Kiuru puhui lukion tuntijakouudistuksesta sekä valmistelutilanteesta kansanedustaja Pauliina Viitamiehen (sd.) järjestämässä, lukion tulevaisuutta koskevassa, eduskunnassa järjestetyssä avoimessa seminaarissa.

Taideyliopisto lisää monitaiteellisia hankkeita

Taideyliopistoon uusia professuureja ja monitaiteellisia hankkeita

Taideyliopisto perustettiin vahvistamaan taiteen koulutusta ja roolia suomalaisessa yhteiskunnassa. Taideyliopiston opetusta vankistetaan nyt parantamalla opiskelijoiden mahdollisuuksia valita opintoja eri taiteenaloilta, lisäämällä henkilökohtaisen opetuksen määrää, perustamalla uusia professuureja, käynnistämällä uusia monitaiteellisia hankkeita sekä huolehtimalla opettajien taiteellisen ja tieteellisen työskentelyn mahdollisuudesta.

Sibelius-Akatemia perustaa kolme uutta professuuria. Vaskisoittimien ja musiikkiteknologian professorit ovat ensimmäisiä laatuaan Suomessa. Lisäksi suosittu musiikkikasvatus vahvistuu yhdellä professorilla.

Kuvataideakatemia keskittyy Nykytaiteen laboratorion kehittämiseen tutkimuksen ja opetuksen uudistajana. Lisäksi Suomen ensimmäinen tilallisuuden ja näyttelysuunnittelun professuurin täyttäminen on loppuvaiheessa, ja valokuvaukseen saadaan uusi professuuri.

Teatterikorkeakoulussa opettajat saavat ensi syksystä lähtien käyttää enemmän työaikaa omaan taiteelliseen tai tieteelliseen työhön. Tämä taiteen opetusta uusintava mahdollisuus on perinteisesti kuulunut kahden muun akatemian opettajille.

Taideyliopisto kutsuu myös kansainvälisiä taiteilijoita ja tutkijoita residenssiin sekä vieraileviksi professoreiksi. Artist in residence -tyyppiset säännölliset vierailut mahdollistavat kansainvälisen tietotaidon vaihtamisen.

Uusia, monialaisia hankkeita ovat äänen ja kuvan liitto -projekti, joka tuo Taideyliopistoon Eric Isaacssonin vierailevaksi professoriksi, sekä nykymusiikkiprojekti, joka pyrkii laajentamaan opiskelijoiden taiteellisen ilmaisun mahdollisuuksia muun muassa elektroniikan, videon, kuvan ja tanssin keinoin.

Yhteisistä uusista avauksista jatkuvat myös taidekirjoittaminen sekä Sound Art -sivuainekokonaisuus. Taidekirjoittaminen kehittää uutta mallia kirjoittamisen opettamiselle ja opiskelulle Taideyliopistossa. Kolme keskeistä osaa ovat luova kirjoittaminen, taiteesta kirjoittaminen eri toimijoiden näkökulmasta sekä kirjoittaminen uusmedioihin.

Äänitaiteen koulutus Taideyliopistossa on kolmen akatemian yhteistyönä toteutettava kokonaisuus, joka tarkasteleee ääntä laaja-alaisena nykytaiteen muotona.

Taideyliopiston kansainvälinen taidepedagogiikan tutkimuskeskus CERADA kehittää tutkimukseen perustuvaa taidepedagogiikkaa tiiviissä kansainvälisessä yhteistyössä.

Taideyliopiston toimintaa ohjaavat neljä strategista tavoitetta, jotka ovat innostava oppimisen

Kirjaston kirjat kulkevat Postin pakettiautomaattien välityksellä lainaajille

Kirjaston kirjat kulkevat Postin pakettiautomaattien välityksellä lainaajille ympäri maata

Espoon kaupunginkirjaston Venäjänkielisen kirjaston ja Itella Postin uudenlainen yhteistyö alkaa helmikuussa

Itella Posti ja Espoon kaupunginkirjaston ylläpitämä Venäjänkielinen kirjasto aloittavat uudenlaisen lainausmallin helmikuussa. Venäjänkielisen kirjaston valikoima tulee lainaajien saataville maanlaajuisesti Postin pakettiautomaattiverkoston välityksellä. Palvelu on suunnattu Suomessa, pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) ulkopuolella asuville, jotka haluavat lainata Venäjänkielisen kirjaston kirjoja, elokuvia tai puheäänitteitä. Venäjänkielisen kirjaston asiakkaaksi pääsee käymällä oman paikkakunnan lähikirjastossa.

Helsingin, Espoon ja Vantaan HelMet-kirjastojen alueella lainat siirretään yhä kirjastojen välillä, mutta muualla maassa Venäjänkielisen kirjaston kirjoja voi vastaanottaa Postin pakettiautomaatteihin. Postin pakettiautomaatit palvelevat reilussa 300 paikassa eri puolilla maata. Kasvavan kysynnän vuoksi Itella Posti kasvattaa pakettiautomaattiverkostoa vuoden aikana 175 uudella automaatilla.

Espoon kaupunginkirjaston Venäjänkielinen kirjasto on toiminut vuoden ajan Sellon kirjastossa. Sen kokoelmassa on 14 000 venäjänkielistä kirjaa, 1000 elokuvaa ja puheäänitettä sekä paljon lehtiä. Kokoelma on osa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen kokoelmaa. Tietokannasta voi etsiä teoksia sekä kyrillisin että latinalaisin kirjaimin. Kirjojen lainaaminen ja palauttaminen pakettiautomaatteihin on maksutonta. Vaihtoehtoisesti lainat toimitetaan noudettavaksi asiakkaan lähikirjastosta.

– Tämä kirjastoyhteistyö on innovatiivista ja asiakaslähtöistä. Postin pakettiautomaatit ovat monille tuttuja verkkokauppaostosten noutamisesta ja niitä kiitetään helppokäyttöisyydestä ja asioinnin nopeudesta. Pakettiautomaattiverkosto tarjoaa uudenlaisen palvelumahdollisuuden toiminnalle, jossa tarvitaan aineistojen tai tavaroiden siirtämistä edestakaisin, kuten tässä kirjaston palvelussa, Itella Postin Business Manager Saara Pietilä sanoo.

Venäjänkielisen kirjaston asiakkaaksi ilmoittaudutaan oman paikkakunnan lähikirjastossa. Ilmoittautumisen yhteydessä kirjastovirkailijalle näytetään henkilöllisyystodistus. Samalla allekirjoitetaan valtuutus, joka oikeuttaa Venäjänkielisen kirjaston käyttämään asiakkaan kirjastokortin numeroa, kun halutut teokset lainataan hänelle. Lähikirjastosta toimitetaan ilmoittautumislomake ja lupakaavake Venäjänkieliseen kirjastoon.

Laina-aineiston saapumisesta tulee tekstiviesti-ilmoitus

Kun lainattu aineisto on noudettavissa Postin pakettiautomaatista, asiakas saa kännykkäänsä tekstiviestinä koodin, jolla hän voi noutaa lainan kirjastolle ilmoittamastaan pakettiautomaatista. Lainat palautetaan maksutta samassa pussissa ja samalla koodilla pakettiautomaattiin. Itseä lähimmän pakettiautomaatin sijainnin näkee sivustolta http://www.posti.fi/pakettiautomaatti.

Opintotukeen on tulossa korotuksia elokuusta alkaen

Opintotukeen tulee useita muutoksia lukuvuodeksi 2014–2015. Opintolainoja korotetaan 100 eurolla kuukaudessa, ja opintorahoihin tulee noin 1,3 prosentin indeksikorotus.

Opiskelijat, jotka aloittavat ensimmäiset korkeakouluopintonsa, saavat näitä suuremmat korotukset opintorahoihinsa. Samalla heidän enimmäistukiaikansa kuitenkin lyhenee 5 kuukaudella.

Opintonsa aloittavan korkeakouluopiskelijan opintoraha on 1.8.2014 alkaen 335,32 e/kk ja aiemmin aloittanut saa enintään 301,89 e/kk. Muilla kuin korkeakouluopiskelijoilla opintorahan enimmäismäärä on 249,21 e/kk. Opintolainan perusmäärä on korotuksen jälkeen 400 e/kk. Lisäksi vuokralla asuva opiskelija voi saada opintotuen asumislisää enintään 201,60 e/kk.

Vanhempien tulorajoihin korotus vain osalle opiskelijoista

Muista muutoksista merkittävimpiä on lähes 30 prosentin korotus vanhempien tulorajoihin. Tämä koskee vain muualla kuin vanhempansa luona asuvia 18–19-vuotiaita toisen asteen opiskelijoita. He voivat saada opintorahan, kun vanhempien vuositulot ovat alle 73 200 euroa. Alle 18-vuotiaiden ja vanhempansa luona asuvien toisen asteen opiskelijoiden tulorajoja ei koroteta. Heillä vanhempien tulot estävät opintotuen saamisen, jos ne ovat vähintään 61 000 e/v. Kaikki 18 vuotta täyttäneet voivat kuitenkin 1.8.2014 alkaen saada opintolainan valtiontakauksen, vaikka eivät vanhempien tulojen vuoksi saa opintorahaa.

Opintotuen lukuvuosittainen kesto muuttuu useimmissa ammatillisissa opinnoissa. Opintotuen voi saada kuukaudelta, jossa on vähintään 18 opiskeluaikaan kuuluvaa päivää.

Kela voi maksaa osan uuden korkeakouluopiskelijan opintolainasta

Korkeakouluopintonsa aloittaville tulee kokonaan uusi tukimuoto, opintolainahyvitys. Sen tarkoituksena on lisätä opintolainan käyttöä ja lyhentää opiskeluaikoja. Jos opiskelija suorittaa korkeakoulututkintonsa määräajassa, Kela voi maksaa osan opintolainasta opintolainahyvityksenä. Hyvitys on enimmillään jopa kolmasosa opintolainan määrästä.

Opintolainan korkoavustuksen tulorajoja korotetaan 10 prosentilla. Opintotukiaikana maksettava 1 prosentin korko poistuu, ja korkeakouluopintoihin myönnettävä kokonaistukiaika lyhenee 6 tukikuukaudella.

Suurin osa muutoksista toteutetaan Kelassa opintotuen automaattisina tarkistuksina, eikä opiskelijan tarvitse erikseen hakea tuen korotusta. Opiskelijan on kuitenkin tehtävä hakemus, jos hän ei ole aiemmin saanut opintotukea tai jotakin opintotuen osaa.

Aalto Start-Up Centerin yritykset ovat luoneet ennätysmäisesti uusia työpaikkoja

Aalto Start-Up Centerin yrityskiihdyttämöstä irtautuneet yritykset ovat luoneet jo yli 2 000 työpaikkaa, joista puolet on syntynyt nopean kasvun ns. gaselliyrityksiin.

Myös tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä Aalto Start-Up Centerin alumniyrityksistä tehdyn selvityksen mukaan uusi gaselliyritysten sukupolvi on syntynyt, ja kasvu on huimaa. Niiden liikevaihto kasvoi 600 000 eurosta 40 miljoonaan euroon vuosina 2009–2012. Uuden gasellisukupolven edustajia oli nyt yhteensä 34, kun niitä vuoden takaisessa selvityksessä oli vain 19.

Nopean kasvun gaselliksi määritellään yritys, jonka liikevaihto on ensimmäisestä tarkasteluvuodesta alkaen yli 135 000 euroa, kasvunopeus on yli 100 prosenttia neljän perättäisen tilikauden aikana ja kasvu on jatkuvaa. Uuden gasellisukupolven edustajat ovat ainakin ensimmäisenä tarkasteluvuotena liikevaihdoltaan pienempiä.

Liikevaihto viisinkertaistunut

Kaikkien selvityksessä mukana olleiden 161 alumniyrityksen yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2012 noin 300 miljoonaa euroa. Aalto Start-Up Centerin yrityskiihdyttämössä yritysten liikevaihto on kasvanut poikkeuksellisen nopeasti.

Yritysten liikevaihto kasvoi tilikautena 2009–2010 keskimäärin 34 prosenttia ja seuraavana vuonna peräti 104 prosenttia. Tarkastelun viimeisenä tilikautena 2011–2012 kasvu jatkui edelleen voimakkaana ollen 67 prosenttia.

Liikevaihto on lähes viisinkertaistunut vuodesta 2009 vuoteen 2012. Liikevaihdon kasvu oli myös kannattavaa, sillä liiketulos tilikausilla 2011 ja 2012 oli 28 prosenttia.

”Nopean kasvun yrityksistä Rovio takoo edelleen kovaa kasvua ja hyvää tulosta. Muita menestystarinoita ovat esimerkiksi taloushallinnon kehittäjä Efima Oy, peliyritys Frozenbyte Oy sekä ohjelmistoyritys Sievo Oy ”, toteaa vanhempi tutkija Pertti Kiuru Aalto yliopiston Pienyrityskeskuksesta.

Opiskelijat tarvitsevat oman alan työmahdollisuuksia

Liian harva korkeakouluopiskelija saa oman alansa töitä opintojensa aikana. Vain 15 % ilmoittaa käyvänsä töissä alan työkokemuksen hankkimiseksi, kun taas lähes kaksi kolmasosaa opiskelijoista käy töissä toimeentulonsa turvaamiseksi. Nämä tiedot käyvät ilmi neljän akavalaisen luonnontieteiden ja luonnonvara-alojen liiton (4L) Taloustutkimus Oy:llä teettämästä tutkimuksesta.

Noin puolet opiskelijoista työskentelee opintojen ohessa lukukauden aikana. Työssäkäynti on sitä yleisempää mitä pidemmällä opinnot ovat. Tutkimuksen mukaan oman alan töihin päästään vasta opintojen loppuvaiheessa. ”Oman alan työkokemuksen hankkiminen mahdollisimman varhaisessa opintojen vaiheessa tukee opintojen suunnittelua työuran kannalta, ja siten valmistumisen jälkeistä työllistymistä. Yhä suuremmalla osalla vastavalmistuneista on työllistymisvaikeuksia valmistumisen jälkeen”, toteaa ura-asioiden päällikkö Heidi Hännikäinen Agronomiliitosta.

Liitot kannustavat alan työnantajia palkkaamaan alan opiskelijoita erityisesti kesätöihin. Korkeakouluopiskelijoilla on jo opintojen alkuvaiheessa paljon sellaisia taitoja, joista on hyötyä työnantajalle. ”Ottamalla yliopisto-opiskelijan töihin työnantaja varmistaa hyvät ja osaavat työntekijät yritykselle myös tulevaisuudessa. Asiantuntijan osaaminen ei synny pelkästään koulutuksesta vaan myös käytännön työkokemuksesta”, sanoo asiamies Johanna Hristov Metsänhoitajaliitosta.

Tutkimuksen mukaan apua urasuunnitteluun haetaan ensisijaisesti toisilta opiskelijoilta ja lähipiiristä, joten hyvän työnantajan maine vahvistuu. ”Myönteiset kokemukset töiden saamisesta vauhdittavat myös opinnoissa etenemistä”, kertoo opiskelija-asiamies Antti Väisänen Luonnontieteiden Akateemisten Liitosta.

”Myös opiskelijat itse kokevat oman alan työnteon hyödylliseksi tulevaisuuden työllistymisen kannalta. Tutkimuksen mukaan opiskelijat uskovat työllistyvänsä opiskelualaa ja tutkintotasoa vastaaviin tehtäviin valmistumisen jälkeen”, sanoo opiskelija-asiainhoitaja Merli Lahtinen Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitosta.

Liitot tekivät syksyllä 2013 opiskelijoilleen tutkimuksen, jossa selvitettiin opiskelijoiden työssäkäyntiä ja tulevaisuuden odotuksia. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy ja siihen vastasi 1794 yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijaa.

Yliopistojen koulutusvastuut uudistuvat

Yliopistojen koulutusvastuiden kokonaisuus uudistetaan 1.1.2014 lukien. Uudistuksen tavoitteena on turvata riittävä koulutustarjonta kaikilla aloilla yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti sekä antaa yliopistoille autonomiansa puitteissa nykyistä paremmat mahdollisuudet toteuttaa eri tieteen- ja koulutusaloja yhdistäviä kokonaisuuksia, vahvistaa yliopistojen mahdollisuuksia vastata yhteiskunnan osaamistarpeisiin ja tieteen muutoksiin sekä profiloitua vahvuusalueilleen.

Valtioneuvosto on tänään antanut asetuksen yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta, jossa säädetään muun muassa siitä, mitä tutkintoja kussakin yliopistossa voidaan suorittaa. Osana yliopistojen koulutusvastuiden uudistamista asetuksen koulutusalajaottelua on tarkistettu ja eräitä tutkintonimikkeitä on täsmennetty. Asetuksessa määritellyt tutkintokohtaiset koulutusvastuut säilyvät ennallaan.

Asetuksen valmistelun yhteydessä Helsingin yliopisto on esittänyt metropolialueen koulutustarpeisiin liittyen itselleen uutta koulutusvastuuta terveystieteiden koulutusalalla.

– Koulutustarve alueella on suuri ja olisin mielelläni myöntänyt Helsingin yliopistolle terveystieteen koulutusvastuun. Nyt annetulla asetuksella koulutusvastuuta ei myönnetty, koska yliopiston esitys koski ainoastaan maisteri- ja tohtorivaihetta. Esityksen jatkovalmistelussa opetus- ja kulttuuriministerinä kannustan Helsingin yliopistoa laajentamaan esitystään koskemaan myös kandidaatin tutkintoa ja opettajankoulutusta, opetusministeri Kiuru toteaa.

Yliopistojen tutkintokohtaisen koulutusvastuun tarkemmasta jakautumisesta säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella, joka uudistetaan myös osana koulutusvastuiden uudistamista 1.1.2014 lukien. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus on valmisteltu yhteistyössä yliopistojen kanssa siten, että yliopistojen edellytykset vastata joustavasti työelämän ja alueiden nopeisiin muutostarpeisiin paranevat.

Oulun yliopisto perustaa kaivos- ja vuorialan tiedekunnan


Oulun yliopisto perustaa kaivos- ja vuorialalle uuden tiedekunnan 1.8.2014 alkaen. Sen koulutustoiminta alkaa täysimittaisena lukuvuoden 2014–2015 aikana. Tavoitteena on kehittää tiedekunnasta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä kaivannaisalaan erikoistunut osaamisyksikkö. Perustamisesta päätti Oulun yliopiston hallitus 18.12.2013.

”Suomessa suunnitellaan tällä hetkellä useiden uusien kaivosten avaamista, toimivien kaivosten laajentamista ja meneillään on lukuisia malminetsintäprojekteja. Pääosa tästä toiminnasta sijoittuu Pohjois-Suomeen. Siksi alan koulutuksen ja tutkimuksen vahvistaminen Oulun yliopistossa on perusteltua”, sanoo rehtori Lauri Lajunen Oulun yliopistosta.

Oulu Mining School on vuonna 2007 Oulun yliopistoon perustettu vuorialan koulutus- ja tutkimusverkosto, jonka ydintoimijoita ovat geotieteiden laitos, prosessi- ja ympäristötekniikan osasto sekä täydentävien opintojen keskus. Sitä kehitetään nyt niin, että geotieteistä, kaivostekniikasta ja rikastustekniikasta muodostetaan Oulu Mining School -tiedekunta. Se kattaa koko kaivostuotantoketjun osaamisen ja siinä työskentelee seitsemän professoria ja muuta henkilökuntaa.

Kaivos- ja vuorialan tiedekuntaan tullaan perustamaan kolme kandidaatti- ja maisterivaiheen opinnot kattavaa koulutusohjelmaa, geotieteiden, kaivostekniikan ja rikastustekniikan koulutusohjelmat. Tiedekunnasta alkaa noin viiden vuoden kuluttua valmistua malmigeologeja, maaperägeologeja ja geofyysikoita sekä kaivos- ja rikastustekniikkaan erikoistuneita diplomi-insinöörejä.

”Tämän hetken arvioiden mukaan kaivannaisalalle tarvitaan seuraavien kymmenen vuoden aikana uusia ammattilaisia noin 5300, joista yliopistotutkinnon suorittaneita 600”, taustoittaa rehtori Lajunen.

Uuden tiedekunnan kaavaillaan ottavan sisään 50–60 uutta opiskelijaa vuosittain. Tällä hetkellä geotieteitä Oulun yliopistossa opiskelee noin 210 ja vuorialaa noin 30 opiskelijaa prosessi- ja ympäristötekniikan osastossa.

Uuden tiedekunnan arvioidaan merkittävästi vahvistavan kaivannaisalan tutkimustoimintaa Oulun yliopistossa. Oulu Mining School on jo monipuolisesti verkostoitunut useiden yliopiston muiden yksiköiden sekä kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden, kuten Luulajan teknillisen yliopiston kanssa.

Uuden tiedekunnan toiminta rahoitetaan siihen siirtyvien yksiköiden saamalla rahoituksella ja eri rahoituslähteistä saatavalla uudella rahoituksella. Tulosneuvotteluissa opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa Oulun yliopisto on sopinut ottavansa johtavan aseman kaivosalan koulutuksessa ja tutkimuksessa, ja tätä tehtävää varten Oulun yliopisto on saanut käynnistämisrahoitusta yhteensä 1,2 miljoonaa euroa jaettuna neljälle vuodelle.

Oulun yliopisto on käynyt rahoitusneuvotteluja myös muiden rahoittajien, muun muassa Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa. Lisäksi Oulun yliopisto käyttää strategista rahoitusta ja sijoitustoimintansa tuottoja tiedekunnan perustamisen rahoittamiseen.

Kun uuden tiedekunnan opiskelijat alkavat valmistua ja sen tutkimustoiminta on täydessä käynnissä, tiedekunnan perusrahoitus saadaan tulosten mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituskaavalla. ”Tavoitteena on vakiinnuttaa tiedekunnan rahoitus viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmallin mukaiseksi kuten toimivat muutkin tiedekunnat”, sanoo Lajunen.

Oulun yliopisto on aiemmin päättänyt rakenteellisesta uudistumisestaan niin, että vuoden 2014 alusta siinä toimii yhdeksän tiedekuntaa aiempien kuuden sijasta. Uudesta Oulu Mining School -tiedekunnasta tulee kymmenes Oulun yliopiston tiedekunta. ”Oulun yliopisto kehittää toimintaansa määrätietoisesti huolimatta siitä, että yliopistojen valtionrahoitus on viime vuosina pienentynyt”, toteaa Lajunen.

Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyötä tuetaan

Opetusministeri Kiuru myönsi 10 miljoonaa euroa ammattikorkeakoulujen työelämälähtöiseen opetus-, tutkimus- ja kehitystyöhön

Ammattikorkeakoulujen työelämälähtöisen opetus-, tutkimus- ja kehitystyön edellytysten vahvistamiseen sisältyy vuoden 2013 työllisyyttä ja taloudellista kasvua lisäävään III lisätalousarvioon 10 miljoonaa euroa. Avustuksilla rahoitetaan yhteensä 17 hanketta.

Kahdessa rahoitettavassa hankkeessa ovat mukana kaikki ammattikorkeakoulut. Näille hankkeille osoitetaan yhteensä 3 miljoonaa euroa. Miljoona euroa osoitetaan TKI-osaajavalmennushankkeeseen, jota koordinoi Haaga-Helia ja Hämeen ammattikorkeakoulun koordinoimalle ?Ylempi ammattikorkeakoulututkintokoulutus vahvaksi TKI-vaikuttajaksi? -hankkeelle osoitetaan 2 miljoonaa euroa.

Lisämääräraha on tarkoitettu toimenpiteisiin, joilla vahvistetaan osaamisperusteista kasvua ja ammattikorkeakoulujen edellytyksiä työelämälähtöiseen opetus-, tutkimus- ja kehitystyöhön erityisesti teollisuus- ja palvelusektorilla sekä hyvinvointipalveluissa. Alueellisen vaikuttavuuden vahvistamiseksi rahoitetaan useiden ammattikorkeakoulujen yhteisiä hankkeita.

– Olen erittäin iloinen, että ammattikorkeakoulut käynnistävät yhteistoimin laaja-alaisesti vaikuttavia tutkimus- ja kehitystyön hankkeita. Rahoitettavilla hankkeilla lisätään ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön vaikuttavuutta työelämässä ja vahvistetaan osaamisperusteista kasvua, ministeri Kiuru toteaa.

Määrärahalla tuetaan ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön laadun ja vaikuttavuuden lisäämiseen liittyviä hankkeita, henkilökunnan tutkimus- ja kehitystyöhön pätevöitymiseen liittyviä hankkeita sekä asiantuntija- ja opiskelijavaihdon kehittämishankkeita korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja työelämän välille. Määrärahaa voitiin myöntää vain sellaisille hakemuksille, jotka täyttivät hakukriteerit.

Avustukset perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön avoinna olleeseen hakuun, johon saapui määräaikaan mennessä 31 hakemusta. Yhteensä avustuksia haettiin yli 16 miljoonan euron edestä.

Nuorten oppisopimukseen viiden miljoonan euron lisäpanostus

Kiuru: Nuorten oppisopimukseen 5,6 miljoonan euron lisäpanostus haastaa työnantajat työllistämään

Opetusministeri Krista Kiuru on myöntänyt vuodelle 2014 yhteensä 4,8 miljoonaa euroa valtionavustusta oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvaukseen ja noin 800 000 euroa tuetun oppisopimuskoulutuksen hyvien käytäntöjen käsikirjan tuottamiseksi. Oppisopimuskoulutuksen korotettu koulutuskorvaus on osa nuorisotakuuseen kuuluvaa koulutustakuuta.

Korotettua koulutuskorvausta maksetaan työnantajille vuonna 2014 perusopetuksen tai perusopetuksen lisäopetuksen (10. luokan) päättäneiden sekä vuonna 2013 perusopetuksen tai perusopetuksen lisäopetuksen jälkeen aloittaneiden opiskelijoiden oppisopimuksena järjestettävään ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen. Korvaus on ensimmäisenä oppisopimusvuonna 800 euroa kuukaudessa, toisena vuonna 500 euroa ja kolmantena vuonna 300 euroa kuukaudessa. Korvaus nousee merkittävästi, sillä oppisopimuskoulutusta ammatillisena peruskoulutuksena suorittavilla korvaus on ollut keskimäärin 100 euroa kuukaudessa.

Tavoitteena on edistää oppisopimuskoulutusta nuorten koulutusmuotona ja tukea työnantajaa nuoret huomioon ottavan opetuksen ja ohjauksen järjestämisessä. Avustus korotettua koulutuskorvausta varten myönnettiin kaikille 36:lle koulutuksen järjestäjälle, jotka olivat sitä hakeneet. Avustuksella katetaan yhteensä lähes 800 nuoren oppisopimusopiskelijan koulutuskorvaukset.

-Tämä panostuson haaste ja kädenojennus työnantajille ja toivon työnantajien huomaavan yhteiskunnan merkittävän panostuksen. Tämä rahoitusmalli tarkoittaa käytännössä erillistä nuorten oppisopimuskoulutusta, jossa korvaus työnantajalle on jopa kahdeksankertainen aiempaan verrattuna. Tällä haluamme vastata tarpeeseen, jota on pidetty suoraan peruskoulusta oppisopimuskoulutukseen tulevien nuorten oppisopimuksien vähäisyyden syynä eli alkuvaiheessa vaaditaan enemmän ohjausta ja koulutusta ja siitä on työnantajalle kustannuksia, toteaa opetusministeri Krista Kiuru.

Oppisopimuskoulutusta kehitetään myös laatimalla käsikirja tuetun oppisopimuskoulutuksen hyvistä käytännöistä. Tuetun oppisopimuskoulutuksen toimintamalli on käsikirjan myötä kaikkien oppisopimuskoulutuksen järjestäjien käytettävissä. Käsikirjan laatimisessa hyödynnetään jo toteutettuja tuetun oppisopimuskoulutuksen kehittämishankkeita ja alueellista verkostoa.

Vuodesta 2007 toteutettujen tuetun oppisopimuskoulutuksen kehittämishankkeiden tarkoituksena on ollut kehittää uusia ja vaihtoehtoisia käytäntöjä oppisopimusopiskelijoiden tavoitteelliseen tutkintoon tähtäävään opiskeluun ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen.

Tavoitteena on ollut vahvistaa olemassa olevaa keinovalikoimaa, jonka on todettu auttavan erityisesti sellaisia nuoria, jotka eivät menesty ns. perinteisessä opetuksessa, sekä luoda uusia toiminnan malleja. Tällaiset, osin perinteisestä opetuksesta poikkeavat, toimintamallit ovat keskeisiä motivoitaessa nuoria koulutukseen ja luotaessa heille edellytyksiä suorittaa koulutus loppuun.

-Eri puolilla maata on luotu hankkeiden avulla toimintatapoja, jotka ovat tuoneet oppisopimuskoulutukseen nuoria, joilla olisi muuten ollut riski jäädä jopa kokonaan koulutuksen ulkopuolelle. Pidän arvokkaana, että nyt kokoamme näitä onnistumisia yhteen systemaattisesti kaikkien Suomen oppisopimustoimijoiden käyttöön, ministeri Kiuru toteaa.