Aalto-yliopistoa arvostettiin nuorten yliopistojen joukossa

Times Higher Education listasi yliopistojen 150 nousevaa tähteä.

Aalto-yliopisto on sijoittunut Times Higher Education -lehden alle 50-vuotiaita yliopistoja vertailevalla ranking-listalla sijalle 28 maailmassa.

Rankingissa arvioidaan yliopistojen tutkimusta, opetusta, julkaisuja, kansainvälisyyttä ja yritysyhteistyötä. Listalla on mukana 150 nuorehkoa yliopistoa.
– Tämä on hieno osoitus siitä, että vahvan mission siivittämänä ja kovalla työllä saavuttamamme tulokset on nyt huomattu maailmallakin, iloitsee Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

Times Higher Education julkaisee useita ranking-listoja. Laajemmassa THE World University Rankingissa on huomioitu 800 yliopistoa ympäri maailman, ja tässä vertailussa Aalto-yliopisto sijoitus oli viime syksynä välillä 251–300. Nyt julkaistu nuorten yliopistojen ranking on laadittu samaa aineistoa käyttäen mutta hieman erilaisin painotuksin.

Mainokset

Martat tiedottavat kotivarasta

Martat kannustavat kaikkia pohtimaan kotivaran merkitystä arjen poikkeustilanteissa. Viikolla 36 martat kertovatkin monipuolisesti kotivarasta. Marttapiirit ympäri Suomen järjestävät kaikille avoimia Kauha & Kukkaro -tapahtumia, joiden teemana on kotitalouksien varautuminen. Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan, millä tavalla poikkeustilanteisiin, esimerkiksi sähkökatkoon voisi etukäteen varautua.

Kotivara on kotona oleva varasto poikkeuspäivän varalle. Kotivaralla tarkoitetaan paitsi ruokaa ja juomaa, myös muita kodin päivittäistarvikkeita. Kotivara on osa laajempaa omatoimista varautumista, jossa hankitaan tietoja ja taitoja poikkeustilannetta varten. Kotivaraa tarvitaan esimerkiksi, jos sähköt ovat poikki myrskyn jälkeen tai kauppaan ei pääse sairastumisen vuoksi.

Marttojen vinkkejä kotivaraa varten http://www.martat.fi/ruoka/kotivara/

Suomen ensimmäiset peligrafiikan tutkinnon suorittaneet valmistuivat AEL:stä

Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon peligrafiikan osaamisalan ensimmäiset tutkinnonsuorittajat valmistuivat AEL:stä. Tutkinto on uusi toisen asteen ammattitutkinto ja se perustuu Opetushallituksen 1.1.2013 voimaan tulleisiin tutkintoperusteisiin. AEL:n Peligrafiikan ensimmäisestä tutkintoryhmästä valmistui 14 tutkinnon suorittanutta ”peligraafikkoa”.

– Kasvavalla pelialalla tarvitaan mm. ohjelmoijien lisäksi grafiikan osaajia, joilta edellytetään pelihahmojen ja erilaisten efektien ja taustojen suunnittelua. Peligrafiikan osaamisalalta valmistuneet soveltuvat pelialalle juuri näitä graafisen suunnittelun taitoja vaativiin tehtäviin, kuten esimerkiksi 3D-mallintajiksi, konseptikuvittajiksi (3D, 2D), environment artisteiksi ja teksturointiin, kertoo AEL:ssä peligrafiikkaa kouluttava Miikka Lyytikäinen.

– Tutkinto koostuu pakollisista ja valinnaisista osista ja se sisältää peligrafiikan keskeiset osaamiset; peligrafiikan tuotantoympäristössä ja -prosessissa toimiminen, 2D-grafiikan toteuttaminen, 3D-grafiikan toteuttaminen, käyttöliittymägrafiikan toteuttaminen ja peliautomaation toteuttaminen, kertoo koulutusasiantuntija Leena Niiva AELstä.

– Aktiivinen ote opiskelussa ja verkostoituminen auttavat menestymään opinnoissa. Opintojen alussa opiskelijat jaetaan pelitiimeihin. Pelitiimit tekevät pelejä projektityöskentelynä. Kouluttajat ohjaavat pelien tekoa verkossa sekä lähipäivillä. Opinnoissa hyödynnetään myös sosiaalista mediaa. Opiskelun aikana perehdytään pelialan toimintaympäristöön ja verkostoidutaan alan toimijoihin erilaisissa tilaisuuksissa, Leena Niiva jatkaa.

Ensimmäisten ”peligraafikkojen” valmistujaisia vietettiin AEL:ssä 8.4.2015 (kuva). Tunnelma on iloinen, kouluttajat ja ryhmä ovat tulleet tutuiksi tiiviin opiskelun aikana ja yhdessä tekeminen pelitiimeissä on yhdistänyt ryhmää. Vastaukset kysymyksiin tutkinnosta ja oppimiskokemuksesta tulevatkin kuin yhdestä suusta: ”Vaativa tutkinto”. ”Tasokas koulutus”. ”Hyvä kokonaispaketti”. ”Tiivistahtinen”. ”Opittiin paljon”. ”Koodaus ja visuaalisuus hyvässä tasapainossa”. ”Etätöissä viestintä toimi hyvin facebookin kautta”. Kiinnostavinta koulutuksessa oli: ”3D-peligrafiikka”, ”Tiimityöskentely”. Valmistuneita yhdistää myös palava into löytää työ pelialalta, ja päästä hyödyntämään opittua.

AEL:n Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon peligrafiikan osaamisalalle hakeutuneista noin 1/3 pääsee opiskelemaan, vaikka hakeutuminen on jaksotettu 2 – 3 aloitusryhmään vuosittain. Hakijat valitaan osoitetun osaamisen ja haastattelujen perusteella. Seuraava hakeutuminen AEL:ssä on syksyllä 2015 alkavaan tutkintoryhmään. Parhaillaan opiskelee yksi ja loppukeväästä käynnistyy toinen 16 opiskelijan ryhmä.

Peliala on kasvava ala. Pelialan kattojärjestö Neogames on arvioinut Suomen pelitoimialan ydintoimintojen (pelinkehitys ja pelipalvelut) liikevaihdon olleen vuonna 2014 noin 1800 miljoonaa euroa. Kiinnostava kysymys alan tulevaisuusnäkymiä arvioitaessa on, nostaako pelillisyys päätään tulevaisuudessa myös soveltavilla aloilla ns. ”hyötypelien” muodossa.

Ohjelmointi tulee osaksi perusopetusta vuonna 2016

Opetussuunnitelma muuttuu vuonna 2016 ja ohjelmointi tulee osaksi peruskoulujen opetusta. Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetustoimessa varaudutaan tulevaan muutokseen testaamalla erilaisia tapoja opettaa ohjelmointia ja kouluttamalla opetushenkilöstöä.

Ohjelmoinnin pedagogista kehitystyötä ja koulutuksia koordinoi Saimaan mediakeskus, joka on kasvatus- ja opetustoimen alainen yksikkö. Saimaan mediakeskuksella on ollut muutaman vuoden ajan menossa Opetushallituksen rahoittama Taped-hanke eli tablet-pedagogiikkahanke, joka on ollut maanlaajuisesti uraauurtava tiennäyttäjä tablet-laitteiden hyödyntämisessä opetuksessa.

Tammikuussa 2015 Taped-hankkeen yhteistyöluokka Lönnrotin koulusta testasi uusia kasvatus- ja opetustoimelle hankittuja Sphero-robotteja opettajansa Miika Miininin johdolla. Viikon aikana 4. – 5.-luokkalaiset opettelivat robottien ohjelmointia ja Miinin kehitti pedagogisia malleja ohjelmoinnin opettamiseen. Ohjelmointiviikon tuloksena oppilaat tekivät kaksi opasvideota, jotka löytyvät alla olevista linkeistä Taped-hankkeen sivuilta ja Saimaan mediakeskuksen YouTube-kanavalta.

Tulevaa ohjelmoinnin opetusta silmällä pitäen Saimaan mediakeskukselle on hankittu tänä talvena kolmenlaisia robotteja koulujen lainattavaksi. Näistä monipuolisimmassa oppilaat voivat rakentaa Lego-rakennussarjasta oman robotin sekä opettaa sen liikkumaan ja puhumaan. Lappeenrannan opetushenkilöstö saa koulutusta ohjelmoinnista tämän vuoden huhtikuussa ja ensi syksynä.

− Robottien lisäksi ohjelmointia käsitellään erilaisten pelien ja leikkien kautta sekä tablet- ja internet-sovellusten avulla, kertoo kouluttaja Petja Pyykkönen Saimaan mediakeskukselta.

Saimaan mediakeskus järjestää myös tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opetuskäytön ja mediakasvatuksen täydennyskoulutusta lappeenrantalaiselle kasvatus- ja opetustoimen henkilöstölle sekä tukee oppilaitoksia niiden tvt-hankkeissa. Tavoitteena on vahvistaa opettajien taitoja tieto- ja viestintätekniikan käytössä ja lisätä mediakasvatusta opetuksessa.

Koulutustilaisuudet ovat kaikille lappeenrantalaisten koulujen opettajille ja päiväkotien varhaiskasvattajille avoimia ja maksuttomia.

Kevään ensimmäinen yhteishaku alkanut

Kevään ensimmäinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 7.1. ja päättyy 27.1. Turun AMK:lla on haussa tarjolla vieraskielisiä koulutuksia: neljä AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta ja kaksi ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta. Opiskelu tapahtuu englanniksi ja sopii kaikille, jotka haluavat opiskella kansainvälisen tutkinnon.

AMK-tutkintoon johtavista koulutuksista on haussa:

Degree Programme in International Business (päivä- ja monimuotototeutus, Turku)
Degree Programme in Information Technology (päivätoteutus, Turku)
Degree Programme in Nursing (päivätoteutus, Salo)

International Business -koulutukset järjestetään Turussa ja koulutuksista valmistuu kansainvälisiä tradenomeja (Bachelor of Business Administration). Päiväkoulutuksessa opiskellaan perinteisesti päivisin ja monimuotokoulutuksessa voi opiskella joustavammin työn ohessa. Information Technology -koulutuksesta valmistuu IT-alan insinöörejä (Bachelor of Engineering). Nursing -koulutus järjestetään Salossa ja koulutuksesta valmistuu sairaanhoitajia (Bachelor of Health Care).
Englanninkielisiin ylempiin AMK-koulutuksiin haetaan nyt jo tammikuussa

Aiemmin kaikki ylemmät AMK-koulutukset ovat olleet erillishaussa samaan aikaan kevään suomenkielisten koulutusten yhteishaun kanssa maalis-huhtikuussa. Tänä vuonna englanninkieliset ylemmät AMK-tutkinnot ovat haussa jo kevään ensimmäisessä yhteishaussa tammikuussa yhdessä englanninkielisten Bachelor-koulutusten kanssa.

Ylempään AMK-tutkintoon johtavista koulutuksista on haussa:

Degree Programme in International Business Management (Turku)
Degree Programme in Leadership and Service Design (Turku)

Liiketalouden kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin tähtäävä International Business Management -koulutus valmistaa ylempään tradenomitutkintoon (Master of Business Administration). Leadership and Service Design -koulutuksesta valmistuu muotoilun asiantuntijoita kulttuurialan ylempään AMK-tutkintoon (Master of Culture and Arts).

Aloituspaikkoja haussa oleviin koulutuksiin on yhteensä 158, AMK-tutkintoon johtaviin koulutuksiin 118 ja ylempään AMK-tutkintoon johtaviin 40. Hakijoita Turun AMK:n kansainvälisiin koulutuksiin on aiemmin ollut sekä Suomesta että ulkomailta. Opinnot alkavat kaikissa koulutuksissa syksyllä 2015.

Koulutuksiin haetaan valtakunnallisen Opintopolku-palvelun kautta (www.opintopolku.fi) ja lisätietoa koulutuksista löytyy Turun AMK:n nettisivuilta: http://www.turkuamk.fi/haku

Kaksi tutkimuslaitosta tulivat osaksi Helsingin yliopistoa tammikuun alussa

Valtion tutkimuslaitoksista Kuluttajatutkimuskeskus ja Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos liittyivät osaksi Helsingin yliopistoa ja sen valtiotieteellistä tiedekuntaa 1. tammikuuta 2015.

Siirtyviä työntekijöitä on yhteensä 51. Työntekijöistä neljä sijoittuu yliopistossa muualle kuin tiedekuntaan.

Liitoksen yhteydessä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen nimi muuttuu Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutiksi (Krimo).

– Tutkimuslaitosten tulon myötä tiedekunta saa uusia kumppaneita. Oikeusministeriöstä ja työ- ja elinkeinoministeriöstä tulee entistä tärkeämpiä yhteistyötahoja. Toivottavasti tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus paranee tiedekunnassa, sanoo valtiotieteellisen tiedekunnan dekaani Liisa Laakso.

Molemmat tutkimuslaitokset ovat jo tähän asti tehneet tutkimus- ja opetusyhteistyötä useiden Helsingin yliopiston tiedekuntien kanssa.

Yhdistymisten taustalla on syyskuussa 2013 tehty valtioneuvoston periaatepäätös valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi.

Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat 1. tammikuuta alkaen muotoa etunimi.sukunimi@helsinki.fi. Molempien yksiköiden henkilöstön tavoittaa yhdistymisen jälkeenkin nykyisistä matkapuhelinnumeroista.

Tiviittori selvittää digiosaamisen tason

Digiosaamisen tasosta on enemmän luuloja kuin tietoa, vaikka tieto- ja viestintäteknisen osaamisen on määrä kiidättää Suomi menestykseen. Uusi verkkopalvelu Tiviittori selvittää digiosaamisen tason. Kun tunnistetaan vahvuudet ja heikkoudet, koulutus- ja kehityspanokset on helpompi kohdistaa oikein.

Tiedosta toimintaan

Jotta voimme hyötyä tietotekniikan tuomista mahdollisuuksista, tarvitaan osaamista. Osaamisen kehittäminen kuitenkin edellyttää, että tiedämme, mihin kehitystoimet on syytä kohdistaa.

Tiviittori on verkkotyökalu, joka auttaa tunnistamaan nykyosaamisen tason. Tieto helpottaa koulutuksen suunnittelua ja kohdentamista sekä tukee johdon päätöksentekoa.

Nykyajan lukutaidosta tiedon jakamiseen

Tiviittori on itsearvioitityökalu sekä yksilöllisten että ryhmien tieto- ja viestintäteknisten taitojen arviointiin. Työkalun mittarit soveltuvat niin perustaitojen kuin syvällisemmän tietotyöosaamisen testaamiseen.

Tiviittorissa on kolme itsenäistä testikokonaisuutta:

Tietoyhteiskunta- ja mediataidot keskittyy digiajan perusosaamiseen, teknis-käytännölliset taidot mittaa hyötykäyttäjän osaamista ja tietotyön taidoissa painottuvat työn tekemisen tavat tiedon tuottamisesta yhteisölliseen jakamiseen.

Tulosraportit antavat selkeä kuvan sekä yksilön että ryhmän tietoteknisestä osaamisesta eri osa-alueilla. Lisäksi osaamista verrataan kaikkien testin tehneiden tuloksiin. Ajan myötä Tiviittori kertoo, missä kunnossa valtakunnan tieto- ja viestintätekninen osaaminen on.

Tiiviittorin kehittäminen lähti tarpeesta

Tiviitorin takana on TIEKE, joka pitkästä kokemuksesta tieto- ja viestintätekniikan osaamisen edistäjänä tietää, että selviä puutteita tvt-osaamisessa on – sekä nuorilla että aikuisilla. Tämän osoittavat myös PISA ja ”aikuisten PISA” eli PIAAC.

Tarvetta helposti käytettävälle osaamisen arviointityökalulle on. Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin siirtyminen ja henkilöstökoulutuksen niukkenevat resurssit eivät suinkaan vähennä tarvetta – päinvastoin. Hämmästyttävän harva organisaatio on kartoittanut henkilöstönsä digiosaamisen.

Tiviittorin kehitystyö on tehty yhdessä oppilaitos- ja organisaatiokumppaneiden sekä Systeemiset oppimisratkaisut -tutkimusverkoston kanssa osana Tekesin Oppimisratkaisut-ohjelmaa.

Teollisuus ja yliopistot tiivistävät yhteistyötään

Teollisuus ja yliopistot lähtivät tekemään yhteistä tulevaisuutta kemian alalle

Yliopistot ja teollisuus rakentavat kemian alalle kansallisen toimintasuunnitelman. Mukana ovat kaikki yliopistojen kemian laitokset Suomessa sekä Kemianteollisuus ry. Työ on aloitettu, ja sen jatkuvuutta vaalitaan huolella.

Suomen yliopistojen kemian laitosten edustajat ja Kemianteollisuus ry ovat ensimmäistä kertaa olleet koolla pohtimassa kemian kansallista asemaa. Kemian teollisuus on noussut maamme teollisuusalojen kärkeen, ja yliopistojen kemian laitosten vastuulla on tuottaa maailmanluokan osaajia ja uusia innovaatioita alalle.

– Ihmiskunnan suuria haasteita, kuten energia, terveys, ympäristö ja puhdas vesi, ei voi ratkaista ilman osaamista kemiassa, sanoo Helsingin yliopiston kemian laitoksen johtaja Markku Räsänen.

Lähiajan tavoitteena on kemian tehokkuuden lisääminen koordinoimalla kansallisia laitehankintoja niin, että myös Suomen Akatemian kemian arvioinnin suositukset otetaan huomioon. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön asettamat profilointitavoitteet yliopistoille tullaan huomioimaan.

Toimenpiteitä valmistelee työryhmä, johon kutsutaan edustajat kaikilta kemian laitoksilta. Sen tehtävänä on luoda kemian kansallinen toimintasuunnitelma, joka varmistaa yhteisen näkökulman kun alalla tehdään uusia avauksia tutkimuksessa, koulutuksessa tai opetuksessa.

Suomessa kemiaa tutkitaan ja opetetaan kymmenessä yliopistossa.

Alan edustajien ensimmäinen kokoontuminen oli Helsingin yliopiston kemian laitoksella 15.9.2014.

Matematiikan ja luonnontieteiden osaamista vahvistava ohjelma käynnistyy

Matematiikan ja luonnontieteiden osaamista vahvistava LUMA-SUOMI-kehittämisohjelma käynnistyy

Lasten ja nuorten luonnontiede- ja matematiikkaosaamista vahvistava LUMA-SUOMI-kehittämisohjelma käynnistyy 1.9.2014 avajaisseminaarilla Oulun yliopistossa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ohjelma ottaa kunnat mukaan opetuksen ja opiskelun työtapojen kehittämiseen. Kuusivuotisen ohjelman toteutuksesta vastaa LUMA-keskus Suomi-verkosto, johon kuuluu 10 yliopistoa.

Suomessa on pidettävä huolta luonnontieteiden ja matematiikan osaamisen perustasta. Viimeaikoina nuorten asenteiden kehitys luonnontieteitä ja matematiikkaa kohtaan sekä osaamisen tason lasku on herättänyt paljon keskustelua. LUMA-SUOMI-ohjelman päätavoitteena on lisätä 6‒16-vuotiaiden lasten ja nuorten motivaatiota opiskella luonnontieteitä ja matematiikkaa sekä uudistaa näiden aineiden opetusta. Ohjelman puitteissa opiskelun työtapoja kehitetään oppilaslähtöisiksi, toiminnallisiksi ja tutkimuslähtöisiksi. Opetusta tehdään eläväksi liittämällä se arki- ja työelämän yhteyksiin. Kehittämisessä käytetään apuna alan uusinta tutkimustietoa.

PISA 2012-tulosten perusteella nuorten matematiikan osaamisen eroja selittää vahvasti oppilaan minäkäsitys ja suoritusmotivaatio. Myös TIMMS 2011-tutkimuksen tulokset kertovat, että suomalaisnuorten kiinnostuksessa luonnontieteisiin ja matematiikkaan ja sitoutumisessa niiden oppimiseen on vakavia puutteita. LUMA-SUOMI-ohjelma antaa hyvät mahdollisuudet näiden asenteiden korjaamiseksi.

LUMA-SUOMI-ohjelma tukee myös 2016 voimaan tulevien valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteita koulutyön arjessa. Toiminnalla pyritään nostamaan matemaattis-luonnontieteellistä ja teknologista osaamista ja osaajien määrää suomalaisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi.

Ohjelmassa tuotetaan uudenlaisia tapoja opettaa ja oppimateriaaleja. Näin lisätään LUMA-aineiden tietojen ja taitojen opiskelun mielekkyyttä.

LUMA-SUOMI-hankkeeseen kuuluu kolme puiteohjelmaa aliohjelmineen:

1. Matematiikan tutkiva oppiminen ja opetusteknologia sekä työelämä
2. Luonnontieteiden ja ympäristökasvatuksen tutkiva oppiminen ja opetusteknologia sekä työelämä
3. Teknologiakasvatus: ohjelmointi, robotiikka ja tietoyhteiskunta

LUMA-SUOMI-kehittämisohjelman vaikuttavuutta tutkitaan seuranta-arvioinnilla.

Kuntaverkosto tulee kattamaan koko Suomen

Kunnilla on merkittävä rooli LUMA-SUOMI-kehittämisohjelmassa. Alueelliset LUMA-keskukset rakentavat koko Suomen kattavan LUMA-kuntaverkoston yhteistyössä koulujen ja kuntien johdon kanssa. Tavoitteena on tehdä LUMA-SUOMI-kehittämisohjelmasta valtakunnallisesti vaikuttava ja pitkäkestoinen hanke, joka vahvistaa suomalaista osaamista sekä Suomen kilpailukykyä.

Microsoft on mukana suomalaiskuntien kumppaniksi oppimisen kehittämisessä

Microsoft ja seitsemän suomalaista kuntaa aloittavat tiiviin yhteistyön verkostossa, jossa edistetään teknologian hyödyntämistä oppimisessa. Mukana ovat Oulu, Tampere, Vantaa, Helsinki, Salo, Turku ja Espoo. Yhteensä ensi vaiheessa on mukana sata koulua, sekä peruskouluja että lukioita. Myös muut kiinnostuneet kunnat voivat liittyä mukaan yhteistyöhön ja keskusteluun.

Microsoft toivoo koko suomalaisen koulutusekosysteemin osallistuvan verkoston yhteistyöhön ja keskusteluun. Hankkeen laajennetussa ohjausryhmässä ovat esimerkiksi Opetushallitus, Kuntaliitto, OAJ, Helsingin yliopisto sekä yrityspuolelta Otavan oppimateriaalit, Sanoma Learning, Finnish Consulting Group, Innofactor, Triba ja Neoxen.

Microsoftille kyse on miljoonaluokan investoinnista kolmen vuoden aikana. Microsoft investoi etenkin opettajien koulutukseen, neuvontaan ja koulutusmateriaaleihin, jotta opetuksessa hyödyttäisiin teknologian mahdollisuuksia. Samalla halutaan varmistaa, että olemassa olevaa teknologiaa käytetään hyvin hyödyksi: esimerkiksi suomalaiskoulujen oppilaat saavat maksutta käyttöönsä Office-ohjelmistot, jos koulun opettajille on hankittu Office-lisenssi. Microsoft myös auttaa kuntia teknologiaympäristöjen suunnittelussa.

”Yritysten, kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyöllä vastataan haasteeseen, jonka kutistuvat budjetit ja samanaikainen oppimisympäristöjen ja opetuksen kehittämisen tarve muodostavat. Teknologia voi auttaa oppimistulosten parantamisessa kustannustehokkaasti”, sanoo johtaja Kati Tiainen Microsoftin digitaalisen oppimisen strategian tiimistä.

”Koko maan kattava yhteistyö koulun ja koulutuksen kehittämiseksi on tärkeää. Opetushallitus on mielellään mukana verkostossa, joka saattaa erilaiset koulutuksen asiantuntijat yhteisen asian ääreen”, toteaa Aulis Pitkälä, Opetushallituksen pääjohtaja.

”Ohjelma kehittää koulutusjärjestelmää ja -metodia sekä tukee digitalisoitumista. Salon kaupungille oli selvää, että lähdemme mukaan tällaiseen edelläkävijähankkeeseen. Koulutuksen lisäksi näemme tässä elinkeinopoliittisen mahdollisuuden: ohjelman ympärillä voi syntyä uutta yritystoimintaa, jonka leviämiseen Microsoft voi tarjota globaalin kanavan”, sanoo Antti Rantakokko, Salon kaupunginjohtaja.

Yhteistyössä mietitään uudelleen oppimisen tavoitteita ja opettajan roolia, pohditaan tietoyhteiskunnan muutoksen vaikutuksia oppimiseen sekä parannetaan edellytyksiä sähköisen ylioppilastutkinnon ja uuden perusopetuksen opetussuunnitelman toteuttamiselle. Visiotyön pohjalta rakennettava opettajien ja koulun johtajien kehitysohjelma tähtää siihen, että koululla on valmiudet kehittää oppilaiden olemassa olevia taitoja, tiedon kriittistä tarkastelua, viestintävalmiuksia sekä kykyä ottaa vastuuta oppimisesta. Tämä tapahtuu osana kansainvälistä New Pedagogies for Deeper Learning -verkostoa. Kymmenen maata kattavaan verkostoon osallistuminen on hankkeen suomalaiskunnille maksutonta.

Aiheesta järjestetään Suomessa syksyllä seminaari kansallisille ja kansainvälisille osaajille sekä tapahtumia hankkeessa mukana oleville ja kiinnostuneille kunnille.

Microsoft haluaa toimia aktiivisesti osana suomalaista yhteiskuntaa, käydä vuoropuhelua yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa ja pohtia, miten Suomen tulevaisuuden menestystä rakennetaan. Yhtiö haluaa vaalia Nokian perintöä ja jatkaa suomessa tehtyä menestyksekästä työtä.

”Microsoft on sitoutunut panostamaan ohjelmiin, jotka todella auttavat oppilaita ja opettajia. Suomessa aloitettava hanke toimii onnistuessaan kansainvälisenä esimerkkinä. Suomi voi teknologian ja oppimisen yhdistämisellä kehittyä entisestään koulutuksen mallimaana”, sanoo Antony Salcito, Microsoftin globaalin oppimisen toimialajohtaja.

Oppivelvollisuusikää esitetään nostetettavaksi 17 vuoteen

Esitysluonnoksen mukaan oppivelvollisuusikää nostetaan 17 vuoteen. Tavoitteena on varmistaa jokaiselle nuorelle opiskelupaikka toisen asteen tai siihen valmistavassa koulutuksessa perusasteen päättymisen jälkeen.

Esitysluonnoksen mukaan oppivelvollisuusikää nostetaan 17 vuoteen. Tavoitteena on varmistaa jokaiselle nuorelle opiskelupaikka toisen asteen tai siihen valmistavassa koulutuksessa perusasteen päättymisen jälkeen.

– Oppivelvollisuuden pidentäminen on merkittävä uudistus. Tuhannet nuoret ovat tähän asti, vuosi vuoden jälkeen, jääneet tyhjän päälle peruskoulun päättämisen jälkeen. Samaten keskeyttämisongelma on ollut merkittävä. Pidentämisen mahdollisuudet näiden ongelmien ratkaisemisessa ovat merkittävät. Siksi olen iloinen, että ongelmiin on nyt, liian pitkän odottamisen jälkeen, vihdoin tartuttu tehokkaalla ja konkreettisella esityksellä, opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru toteaa.

Jatkossa kaikki nuoret jatkavat perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa vuoden verran. Perusopetuksen jälkeinen oppivelvollisuusvuosi suoritetaan lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa, perusopetuksen lisäopetuksessa tai osallistumalla ammatilliseen koulutukseen tai lukioon valmistavaan koulutukseen. Perusopetus kestäisi edelleen yhdeksän vuotta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt asiaa koskevan lakiesityksen laajalle lausuntokierrokselle.

– Paitsi, että kyse on syrjäytymisen ehkäisemisestä, esitys vastaa työmarkkinoiden murrokseen. Pelkkä perusopetuksen suorittaminen ei takaa nuorelle paikkaa työelämässä eikä vastaa työelämän nykyisiin vaatimuksiin. Toisen asteen tutkinnon suorittaminen on käytännössä työmarkkinoille pääsyn ja jatko-opintojen perusedellytys. Uudistuksella pyritään ohjaamaan ja varmistamaan koko ikäluokan pääsy perusasteen jälkeisiin opintoihin ja näin edistämään työllistymistä, korostaa Kiuru. .

Lakiesityksen mukaan oppivelvollisille säädetään velvollisuus hakeutua koulutukseen osallistumalla yhteishakuun tai valmistavien koulutusten yhteiseen hakuun. Hakumenettelyitä esitetään aikaistettavaksi siten, että yhteishaun ja valmistavien koulutusten hakujen tulokset ovat nykyistä aiemmin selvillä. Tällä tavoin kyetään nykyistä paremmin ja aikaisemmin ohjaamaan vaille paikkaa jääneitä oppilaita täydennyshakuihin sekä tarvittaessa osoittamaan heille paikka.

Esityksen taloudelliset vaikutukset mahtuvat hallituksen sopimaan kustannusraamiin. Koulutuksen aloituspaikat ja nykyiset opiskelijavalinnan valintakriteerit mahdollistavat koulutuspaikan kaikille oppivelvollisille. Viime kädessä koulutuspaikka osoitetaan lähimpään ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen.

Oppivelvollisuuden laajentuessa laajenee myös oikeus maksuttomaan opetukseen. Oppimateriaalit ja tarpeelliset työvälineet ovat oppivelvolliselle maksuttomia. Matkojen ja majoituksen maksuttomuus voidaan eräin poikkeuksin ulottaa koskemaan koko ikäluokkaa. Koulumatkatuki myönnetään ilman omavastuuta niille oppivelvollisille, joille on osoitettu koulutuspaikka lähimmässä valmistavassa koulutuksessa.

Lausuntojen määräaika on 6.6.2014. Lakiluonnos on luettavissa opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta: http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/oppivelvollisuus/liitteet/HE_oppivelvollisuuslaki.pdf

Oppivelvollisuusiän nostaminen 17 vuoteen liittyy hallituksen päätökseen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta 29.11.2013. Uudistus koskee koko ikäluokkaa ja lähtökohtana on, että sillä tavoitetaan erityisesti nuoret, jotka eivät pääse koulutukseen perusopetuksen jälkeen. Uudistus toteutetaan perustuslain reunaehtojen sisällä. Hallituksen esitys annetaan siten, että se tulee voimaan 1.1.2015.

Hallitusryhmät ovat edellyttäneet, että oppivelvollisuuden pidentämisen toteuttamisessa varmistetaan työpajojen ja kansanopistojen laajan tarjonnan täysimääräinen hyödyntäminen.

Mentoroinnilla on yhteiskunnallinen merkitys

Mentoroinnilla on yhteiskunnallinen merkitys suomalaisen johtajuuden kasvussa

”Vaikka Suomi on väkiluvultaan pieni maa, meillä on erinomaista johtamiskokemusta ”, toteaa Vaconin logistiikkajohtaja Kaisa Säde. ”Johtamisosaamistamme pitää pystyä hyödyntämään mahdollisimman laajasti, jotta Suomi saadaan laaja-alaisesti nousuun.”

Logistiikkajohtaja Säde jakaa osaamistaan ja kokemuksiaan jo toistamiseen mentorina yritysten organisaatiorajat ylittävässä MPS Cross-Company –Mentorointi -ohjelmassa. Hän kokee mentorin roolin yhteiskunnallisesti merkittävänä. ”Autetaan miestä mäessä -sanonnan tulisi olla meidän kaikkien mielessä, koska kukoistava talous on hyödyksi kaikille suomalaisille”, kiteyttää Säde.

Mentori-aktorisuhde perustuu kahden ammattilaisen luottamukselliseen vuorovaikutukseen, jossa tietotaitoa siirretään säännöllisten ja strukturoitujen keskustelujen avulla. Cross-Company Mentorointi on organisaatiorajat rikkova malli, jossa mentori ja aktori tulevat eri organisaatiosta.

Juha Antola hakeutui aktoriksi saadakseen uusia näkökulmia omaan tehtäväänsä Cramon Siirtokelpoiset tilat -liiketoiminnan johtajana. ”Mentoroinnin parhaita puolia on se, että voi pysähtyä arjen kiireen keskellä ja keskittyä saamaan sparrausta johtamiskysymyksissä”, sanoo Antola. Ohjelmassa kolmatta kertaa mukana oleva mentori, Hella Lighting Finland Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Suupohja kertoo mentorin asettuvan keskusteluissa luontevasti aktorin rooliin ja etsivän haasteisiin erilaisia johtamisstrategioita. ”Keskustelussa haemme yhdessä sen strategian, joka soveltuu kyseessä olevaan tilanteeseen ja yrityksen kulttuuriin. Tilanteet ovat hyvin käytännönläheisiä ja seuraavalla tapaamisella jo analysoimme miten strategia on toiminut ja toteutunut”, kertoo toimitusjohtaja Suupohja.

Suupohja korostaa, että mentori-aktorirooleissa molemmat osapuolet ovat samalla puolella. Hän on kokenut mentorin roolissa saaneensa jokapäiväiseen työhön lisää energiaa sekä paljon tuoreita ajatuksia johtamisesta. Myös Juha Antola kokee ohjelman myötä kutsumusta seuraavaksi mentorin rooliin. Näin hän voi jakaa omat oppinsa jollekin toiselle kehittymishaluiselle aktorille. Erityisenä piirteenä Cross Company Mentorointi -ohjelmassa Antola pitää sitä, että mentori tulee toisesta yrityksestä ja yrityskulttuurista. Kun mentori katsoo asioita eri näkökulmasta kuin aktori, se johtaa usein aivan uusiin oivalluksiin ja johtamisstrategioihin. Mentorointi mahdollistaa ajattelun laajentamisen perinteisestä ja totutusta toimintamallista ja kehittyminen mahdollistuu sekä mentorin että aktorin roolissa.

Jo neljäs MPS Cross-Company Mentorointi -ohjelma saa osallistujiltaan kiitosta avoimesta ja kannustavasta ilmapiiristä. ”Ohjelmassa mukana olevat suomalaisen liike-elämän johtajat ja sellaisiksi aikovat ovat laittaneet koko persoonansa likoon käynnissä olevaan prosessiin. Heidän uudistumishalukkuudellaan on suuri merkitys suomalaisen johtajuuden kasvussa ”, kuvaavat tuntojaan ohjelmasta vastaavat MPS-konsultit Minna Hirsimäki ja Maaret Kulo.

Euroopassa ollaan innostuneita oppimisen tulevaisuudesta

Euroopan koulutusalan on muututtava nopeasti – miten paineet hallitaan?

Eurooppalaiset koulutusalan johtajat uskovat, että muutosvauhdin on nopeuduttava viimeiseen kolmeen vuoteen verrattuna, ja lähes kaikki kokevat paineita nopeaan mukautumiseen. He ovat kuitenkin innoissaan teknologian roolista tulevaisuuden oppimisessa. Jopa neljännes vastaajista piti lisättyä todellisuutta yhtenä parhaista teknologioista organisaation suorituskyvyn ja opiskelukokemuksen parantamiseen (verrattuna muiden sektorien viiteen prosenttiin). Tiedot ovat peräisin Economist Intelligence Unitin Ricohille toteuttamasta The Challenge of Speed -tutkimuksesta.

Koulutusalan keskeiset huolenaiheet nopeissa muutoksissa liittyvät pääasiassa organisaatioiden tukitoimintoihin. Ketteryyden suurimpia esteitä ovat hankaluudet saada työntekijät, liiketoimintayksiköt tai toiminnot omaksumaan yhtenäinen toimintatapa (44 %) sekä byrokraattiset päätöksentekoprosessit (35 %).

”Euroopassa ollaan hyvin innostuneita oppimisen tulevaisuudesta. Euroopan komission Avoin koulutus -aloitteella pyritään edistämään avointen oppimisresurssien, kuten massiivisten avointen verkkokurssien (MOOC, Massive Open Online Courses) käyttöä. Kehittyvä teknologia parantaa opiskelukokemusta. Oppilaitokset kokevat kuitenkin paineita tuottaa jatkuvasti enemmän – usein pienemmillä resursseilla – ja pysyä edelleen houkuttelevana paikkana opiskella. Byrokraattisilla ja raskaasti hallinnoiduilla oppilaitoksilla voi kuitenkin olla vaikeuksia löytää yhtenäistä visiota, jolloin ne jatkavat toimintaansa ilman todellisia muutoksia. Ellei asiaan paneuduta nyt, koulutuslaitosten voi olla hankalaa saavuttaa laajempia tavoitteitaan tulevaisuudessa”, toteaa Carsten Bruhn, Executive Vice President, Ricoh Europe .

Johtajat tunnistavat tarpeen tehostaa organisaation tukitoimintoja, joihin liittyy runsaasti asiakirjojen käsittelyä ja hallinnollisia prosesseja. Kun heitä pyydettiin nimeämään alueet, joilla muutokseen sopeutuminen oli tärkeintä, useimmat vastasivat liiketoiminnan ydinprosessien parantaminen (44 %), uuden henkilöstön rekrytointi (42 %) ja uuden teknologian käyttöönotto (40 %) . Vastaukset olivat täsmälleen samat kysyttäessä, millä alueilla he odottivat tapahtuvan eniten muutoksia seuraavan kolmen vuoden aikana. Koulutusalalla siis uskotaan, että nopean muutoksen avaimia ovat tehokkaat prosessit, oikeat henkilöt ja uusi teknologia.

Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että yli kaksi kolmasosaa (71 %) vastaajista on kokenut teknologian nopean kehityksen aiheuttamia mullistuksia viimeisen kolmen vuoden aikana. Tulevaisuuden suhteen ollaan hiukan luottavaisempia, sillä enää 56 prosenttia uskoo samantasoisten mullistusten jatkuvan seuraavana kolmena vuonna. Syynä optimismiin voi olla luottamus siihen, että tukitoimintojen ongelmat saadaan ratkottua koulutusalan siirtyessä yhä enemmän digiaikaan. Tukena on myös EU:n digitaalinen strategia , joka edistää jäsenvaltioiden e-oppimishankkeita.

”Johtajat tietävät selvästi, että tarvitaan lisää nopeutta ja tehokkuutta. Samalla kun teknologia tuo uusia mahdollisuuksia, heidän on kuitenkin keskityttävä muuntamaan keskeiset prosessinsa digitaalisiksi ja verkottuneiksi kokonaisuuksiksi, joissa opiskelumateriaalit ja hallinnolliset tiedot ovat saatavilla oikeassa muodossa ja oikeaan aikaan. Nopeus on olennaista, kun halutaan toteuttaa menestyksekkäitä koulutusohjelmia tämän päivän tarpeisiin. Hyvä uutinen on se, etteivät koulutusalan päättäjät ole yksin. Tukea eteenpäin pääsemiseksi on saatavilla niin julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta”, jatkaa Bruhn.

Lisätietoja nopeuden haasteista koulutusalalla löydät osoitteesta http://www.ricoh-europe.com/thoughtleadership/fi .

Lukion uusi tuntijako tulee korostamaan yleissivistystä

Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) pitää tärkeänä, että lukion tuntijakouudistuksen yhteydessä varmistetaan riittävän syvät ja monipuoliset yleissivistävät tiedot. Tästä syystä ne esitykset, joissa valinnaisuus ylikorostuu yhteisten aineiden sekä riittävien reaaliaineiden kurssien kustannuksella, eivät käy uudistamisen pohjaksi.

– Pidän tärkeänä riittävän monipuolisen yleissivistyksen turvaamista. Lukion tulee kasvattaa monipuolisesti sivistyneitä sekä maailman monimutkaisuuden ymmärtäviä kansalaisia. Liian suuri valinnaisuuden korostaminen johtaisi tilanteeseen, jossa nuoret urautuvat liian aikaisin ja osaamispohja jää kapeaksi, Kiuru toteaa.

Kiuru pitää tärkeänä, että uudistuksen yhteydessä kaikki oppiaineet ovat samalla viivalla. Siksi uskonnon ja terveystiedon erityisasema tulee purkaa.

– Tämä ei tarkoita kyseisten aineiden opetuksen poistamista tai välttämättä edes vähentämistä. Mutta tilanne, jossa nämä kaksi ainetta ovat toisia vahvemmassa asemassa tuntijaossa, ei ole perusteltu.

Kiuru puhui lukion tuntijakouudistuksesta sekä valmistelutilanteesta kansanedustaja Pauliina Viitamiehen (sd.) järjestämässä, lukion tulevaisuutta koskevassa, eduskunnassa järjestetyssä avoimessa seminaarissa.

Taideyliopisto lisää monitaiteellisia hankkeita

Taideyliopistoon uusia professuureja ja monitaiteellisia hankkeita

Taideyliopisto perustettiin vahvistamaan taiteen koulutusta ja roolia suomalaisessa yhteiskunnassa. Taideyliopiston opetusta vankistetaan nyt parantamalla opiskelijoiden mahdollisuuksia valita opintoja eri taiteenaloilta, lisäämällä henkilökohtaisen opetuksen määrää, perustamalla uusia professuureja, käynnistämällä uusia monitaiteellisia hankkeita sekä huolehtimalla opettajien taiteellisen ja tieteellisen työskentelyn mahdollisuudesta.

Sibelius-Akatemia perustaa kolme uutta professuuria. Vaskisoittimien ja musiikkiteknologian professorit ovat ensimmäisiä laatuaan Suomessa. Lisäksi suosittu musiikkikasvatus vahvistuu yhdellä professorilla.

Kuvataideakatemia keskittyy Nykytaiteen laboratorion kehittämiseen tutkimuksen ja opetuksen uudistajana. Lisäksi Suomen ensimmäinen tilallisuuden ja näyttelysuunnittelun professuurin täyttäminen on loppuvaiheessa, ja valokuvaukseen saadaan uusi professuuri.

Teatterikorkeakoulussa opettajat saavat ensi syksystä lähtien käyttää enemmän työaikaa omaan taiteelliseen tai tieteelliseen työhön. Tämä taiteen opetusta uusintava mahdollisuus on perinteisesti kuulunut kahden muun akatemian opettajille.

Taideyliopisto kutsuu myös kansainvälisiä taiteilijoita ja tutkijoita residenssiin sekä vieraileviksi professoreiksi. Artist in residence -tyyppiset säännölliset vierailut mahdollistavat kansainvälisen tietotaidon vaihtamisen.

Uusia, monialaisia hankkeita ovat äänen ja kuvan liitto -projekti, joka tuo Taideyliopistoon Eric Isaacssonin vierailevaksi professoriksi, sekä nykymusiikkiprojekti, joka pyrkii laajentamaan opiskelijoiden taiteellisen ilmaisun mahdollisuuksia muun muassa elektroniikan, videon, kuvan ja tanssin keinoin.

Yhteisistä uusista avauksista jatkuvat myös taidekirjoittaminen sekä Sound Art -sivuainekokonaisuus. Taidekirjoittaminen kehittää uutta mallia kirjoittamisen opettamiselle ja opiskelulle Taideyliopistossa. Kolme keskeistä osaa ovat luova kirjoittaminen, taiteesta kirjoittaminen eri toimijoiden näkökulmasta sekä kirjoittaminen uusmedioihin.

Äänitaiteen koulutus Taideyliopistossa on kolmen akatemian yhteistyönä toteutettava kokonaisuus, joka tarkasteleee ääntä laaja-alaisena nykytaiteen muotona.

Taideyliopiston kansainvälinen taidepedagogiikan tutkimuskeskus CERADA kehittää tutkimukseen perustuvaa taidepedagogiikkaa tiiviissä kansainvälisessä yhteistyössä.

Taideyliopiston toimintaa ohjaavat neljä strategista tavoitetta, jotka ovat innostava oppimisen

Opintotukeen on tulossa korotuksia elokuusta alkaen

Opintotukeen tulee useita muutoksia lukuvuodeksi 2014–2015. Opintolainoja korotetaan 100 eurolla kuukaudessa, ja opintorahoihin tulee noin 1,3 prosentin indeksikorotus.

Opiskelijat, jotka aloittavat ensimmäiset korkeakouluopintonsa, saavat näitä suuremmat korotukset opintorahoihinsa. Samalla heidän enimmäistukiaikansa kuitenkin lyhenee 5 kuukaudella.

Opintonsa aloittavan korkeakouluopiskelijan opintoraha on 1.8.2014 alkaen 335,32 e/kk ja aiemmin aloittanut saa enintään 301,89 e/kk. Muilla kuin korkeakouluopiskelijoilla opintorahan enimmäismäärä on 249,21 e/kk. Opintolainan perusmäärä on korotuksen jälkeen 400 e/kk. Lisäksi vuokralla asuva opiskelija voi saada opintotuen asumislisää enintään 201,60 e/kk.

Vanhempien tulorajoihin korotus vain osalle opiskelijoista

Muista muutoksista merkittävimpiä on lähes 30 prosentin korotus vanhempien tulorajoihin. Tämä koskee vain muualla kuin vanhempansa luona asuvia 18–19-vuotiaita toisen asteen opiskelijoita. He voivat saada opintorahan, kun vanhempien vuositulot ovat alle 73 200 euroa. Alle 18-vuotiaiden ja vanhempansa luona asuvien toisen asteen opiskelijoiden tulorajoja ei koroteta. Heillä vanhempien tulot estävät opintotuen saamisen, jos ne ovat vähintään 61 000 e/v. Kaikki 18 vuotta täyttäneet voivat kuitenkin 1.8.2014 alkaen saada opintolainan valtiontakauksen, vaikka eivät vanhempien tulojen vuoksi saa opintorahaa.

Opintotuen lukuvuosittainen kesto muuttuu useimmissa ammatillisissa opinnoissa. Opintotuen voi saada kuukaudelta, jossa on vähintään 18 opiskeluaikaan kuuluvaa päivää.

Kela voi maksaa osan uuden korkeakouluopiskelijan opintolainasta

Korkeakouluopintonsa aloittaville tulee kokonaan uusi tukimuoto, opintolainahyvitys. Sen tarkoituksena on lisätä opintolainan käyttöä ja lyhentää opiskeluaikoja. Jos opiskelija suorittaa korkeakoulututkintonsa määräajassa, Kela voi maksaa osan opintolainasta opintolainahyvityksenä. Hyvitys on enimmillään jopa kolmasosa opintolainan määrästä.

Opintolainan korkoavustuksen tulorajoja korotetaan 10 prosentilla. Opintotukiaikana maksettava 1 prosentin korko poistuu, ja korkeakouluopintoihin myönnettävä kokonaistukiaika lyhenee 6 tukikuukaudella.

Suurin osa muutoksista toteutetaan Kelassa opintotuen automaattisina tarkistuksina, eikä opiskelijan tarvitse erikseen hakea tuen korotusta. Opiskelijan on kuitenkin tehtävä hakemus, jos hän ei ole aiemmin saanut opintotukea tai jotakin opintotuen osaa.

Aalto Start-Up Centerin yritykset ovat luoneet ennätysmäisesti uusia työpaikkoja

Aalto Start-Up Centerin yrityskiihdyttämöstä irtautuneet yritykset ovat luoneet jo yli 2 000 työpaikkaa, joista puolet on syntynyt nopean kasvun ns. gaselliyrityksiin.

Myös tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä Aalto Start-Up Centerin alumniyrityksistä tehdyn selvityksen mukaan uusi gaselliyritysten sukupolvi on syntynyt, ja kasvu on huimaa. Niiden liikevaihto kasvoi 600 000 eurosta 40 miljoonaan euroon vuosina 2009–2012. Uuden gasellisukupolven edustajia oli nyt yhteensä 34, kun niitä vuoden takaisessa selvityksessä oli vain 19.

Nopean kasvun gaselliksi määritellään yritys, jonka liikevaihto on ensimmäisestä tarkasteluvuodesta alkaen yli 135 000 euroa, kasvunopeus on yli 100 prosenttia neljän perättäisen tilikauden aikana ja kasvu on jatkuvaa. Uuden gasellisukupolven edustajat ovat ainakin ensimmäisenä tarkasteluvuotena liikevaihdoltaan pienempiä.

Liikevaihto viisinkertaistunut

Kaikkien selvityksessä mukana olleiden 161 alumniyrityksen yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2012 noin 300 miljoonaa euroa. Aalto Start-Up Centerin yrityskiihdyttämössä yritysten liikevaihto on kasvanut poikkeuksellisen nopeasti.

Yritysten liikevaihto kasvoi tilikautena 2009–2010 keskimäärin 34 prosenttia ja seuraavana vuonna peräti 104 prosenttia. Tarkastelun viimeisenä tilikautena 2011–2012 kasvu jatkui edelleen voimakkaana ollen 67 prosenttia.

Liikevaihto on lähes viisinkertaistunut vuodesta 2009 vuoteen 2012. Liikevaihdon kasvu oli myös kannattavaa, sillä liiketulos tilikausilla 2011 ja 2012 oli 28 prosenttia.

”Nopean kasvun yrityksistä Rovio takoo edelleen kovaa kasvua ja hyvää tulosta. Muita menestystarinoita ovat esimerkiksi taloushallinnon kehittäjä Efima Oy, peliyritys Frozenbyte Oy sekä ohjelmistoyritys Sievo Oy ”, toteaa vanhempi tutkija Pertti Kiuru Aalto yliopiston Pienyrityskeskuksesta.

Opiskelijat tarvitsevat oman alan työmahdollisuuksia

Liian harva korkeakouluopiskelija saa oman alansa töitä opintojensa aikana. Vain 15 % ilmoittaa käyvänsä töissä alan työkokemuksen hankkimiseksi, kun taas lähes kaksi kolmasosaa opiskelijoista käy töissä toimeentulonsa turvaamiseksi. Nämä tiedot käyvät ilmi neljän akavalaisen luonnontieteiden ja luonnonvara-alojen liiton (4L) Taloustutkimus Oy:llä teettämästä tutkimuksesta.

Noin puolet opiskelijoista työskentelee opintojen ohessa lukukauden aikana. Työssäkäynti on sitä yleisempää mitä pidemmällä opinnot ovat. Tutkimuksen mukaan oman alan töihin päästään vasta opintojen loppuvaiheessa. ”Oman alan työkokemuksen hankkiminen mahdollisimman varhaisessa opintojen vaiheessa tukee opintojen suunnittelua työuran kannalta, ja siten valmistumisen jälkeistä työllistymistä. Yhä suuremmalla osalla vastavalmistuneista on työllistymisvaikeuksia valmistumisen jälkeen”, toteaa ura-asioiden päällikkö Heidi Hännikäinen Agronomiliitosta.

Liitot kannustavat alan työnantajia palkkaamaan alan opiskelijoita erityisesti kesätöihin. Korkeakouluopiskelijoilla on jo opintojen alkuvaiheessa paljon sellaisia taitoja, joista on hyötyä työnantajalle. ”Ottamalla yliopisto-opiskelijan töihin työnantaja varmistaa hyvät ja osaavat työntekijät yritykselle myös tulevaisuudessa. Asiantuntijan osaaminen ei synny pelkästään koulutuksesta vaan myös käytännön työkokemuksesta”, sanoo asiamies Johanna Hristov Metsänhoitajaliitosta.

Tutkimuksen mukaan apua urasuunnitteluun haetaan ensisijaisesti toisilta opiskelijoilta ja lähipiiristä, joten hyvän työnantajan maine vahvistuu. ”Myönteiset kokemukset töiden saamisesta vauhdittavat myös opinnoissa etenemistä”, kertoo opiskelija-asiamies Antti Väisänen Luonnontieteiden Akateemisten Liitosta.

”Myös opiskelijat itse kokevat oman alan työnteon hyödylliseksi tulevaisuuden työllistymisen kannalta. Tutkimuksen mukaan opiskelijat uskovat työllistyvänsä opiskelualaa ja tutkintotasoa vastaaviin tehtäviin valmistumisen jälkeen”, sanoo opiskelija-asiainhoitaja Merli Lahtinen Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitosta.

Liitot tekivät syksyllä 2013 opiskelijoilleen tutkimuksen, jossa selvitettiin opiskelijoiden työssäkäyntiä ja tulevaisuuden odotuksia. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy ja siihen vastasi 1794 yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijaa.

Suomalaisia oppimispelejä viedään maailman markkinoille

Suomalainen peliyhtiö Eduplus suunnittelee pedagogisesti innovatiivisia oppimispelejä, jotka innostavat oppilaita käyttämään oppimiaan taitoja luovalla tavalla ongelmanratkaisuun. Ainutlaatuinen tuotekehityskonsepti on neljän osaavan tiimin jäsenen taitojen summa.

Eduplus syntyi vuonna 2011, kun neljä kaverusta – opettaja, graafikko, ohjelmoija ja lakimies – perustivat yrityksen. Yhdistämällä taitonsa he luovat ainutlaatuisia oppimispelejä maailman markkinoille.

”Teemme suomalaista koulutusvientiä parhaimmillaan. Meidän tuotteemme ovat juuri niin hyviä, kuin suomalainen koulutusjärjestelmäkin, eli maailman parhaita”, hymyilee yhtiön toimitusjohtaja Jere Linnanen.

Eduplus:an Math Ahoy -peli on jo laajassa kaupallisessa jakelussa. He solmivat syksyllä 2013 merkittävän sopimuksen espanjankielisissä maissa, Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa, toimivan teleoperaattori Telefonican kanssa. Sopimuksen myötä heidän lippulaivansa, Math Ahoy -oppimispeli, esiasennetaan Telefonican myymiin tablettitietokoneisiin. Peli asennetaan tänä vuonna 20 000 laitteeseen ja ensi vuonna jo miljooniin. Eduplus neuvottelee vastaavasta sopimuksesta myös muiden yhteistyötahojen kanssa.

”Seuraavaksi tähyämme Aasian markkinoille, joilla on valtavaa kasvupotentiaalia. Suomi on meille loistava testilaboratorio. Jos peli menestyy suomalaisissa kouluissa, se voi menestyä missä tahansa. Suomi on kuitenkin niin pieni markkina-alue, ettei kaupallisesti menestyvää ohjelmistoa voi tehdä vain kotimaahan”, pohtii Linnanen.
Varma markkinastrategia

Eduplus:an strategia mahdollisti tavoitteiden toteutumisen.
”Peli oli ladattavissa ensin Appstoresta, josta halusimme saada lisää käyttäjäkokemuksia ja palautteita opetusalan ammattilaisilta ja tutkijoilta. Panostimme pelin markkinointiin kohderyhmille digitaalisissa kanavissa. Positiiviset palautteet mahdollistivat sopimuksen tekemisen.”

Linnasen mukaan seuraavan viiden vuoden aikana kouluissa käytettävien tablettitietokoneiden määrä tulee kasvamaan lähes sadalla miljoonalla laitteella. Siksi esiasennettuihin laitteisiin tähtäävä strategia on osoittautunut oikeaksi.
Ainutlaatuisia oppimispelejä digitaitoisille maailman kansalaisille

Tekes-hankkeena tehty Math Ahoy -oppimispeli on tarkoitettu matematiikan opiskeluun esikoululaisille sekä 1.—2.-luokkalaisille. Siinä lapsi ohjaa merirosvolaivaa historiallisella maailmankartalla yhteen- ja vähennyslaskujen avulla. Oppimistulokset paranevat, kun tietoa sovelletaan luovalla tavalla ongelmanratkaisuun. Pelin vetovoima perustuu siihen, että oppilas kohtaa aitoja valintatilanteita.

Eduplus kehittää jatkossa myös muihin oppiaineisiin soveltuvia pelejä. Tällä hetkellä testausvaiheessa on oppilaita ja ryhmiä integroiva Saarella-oppimispeli, joka on tehty yhteistyössä KUUMA-kuntien kanssa Opetushallituksen rahoituksella.
Tekesin tuki korvaamatonta

”Ilman Tekesiä tämä menestys ei olisi ollut mahdollista. Saimme rahoitustatukea pelin tuotekehitykseen eli henkilöstökustannuksiin. Tekeminen on ollut mielekästä, koska Tekes-hankkeessa saamme tehdä juuri sitä, missä olemme hyviä ja mistä pidämme eniten”, kertoo Linnanen.

Linnanen kehuu yhteistyötä Tekesin kanssa saumattomaksi ja rennoksi. Tekes kannusti vahvasti kaupalliseen ajatteluun ja loi uskoa tuotteen menestykselle.

”Heidän viestinsä on ollut kannustava ja Tekes on avannut meille uusia ovia, koska muuten ensimmäinen tuotteen markkinoille tuominen ja uusien yhteistyökumppaneiden löytyminen ei olisi ollut mahdollista. Olemme päässeet nyt ensimmäiseen tavoitteeseemme eli kaupallisesti merkittävään sopimukseen. Emme vierasta kasvuajatustakaan, mutta meidän fokuksemme on sisällössä. Uskomme että kasvu syntyy tekemällä

Yliopistojen koulutusvastuut uudistuvat

Yliopistojen koulutusvastuiden kokonaisuus uudistetaan 1.1.2014 lukien. Uudistuksen tavoitteena on turvata riittävä koulutustarjonta kaikilla aloilla yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti sekä antaa yliopistoille autonomiansa puitteissa nykyistä paremmat mahdollisuudet toteuttaa eri tieteen- ja koulutusaloja yhdistäviä kokonaisuuksia, vahvistaa yliopistojen mahdollisuuksia vastata yhteiskunnan osaamistarpeisiin ja tieteen muutoksiin sekä profiloitua vahvuusalueilleen.

Valtioneuvosto on tänään antanut asetuksen yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta, jossa säädetään muun muassa siitä, mitä tutkintoja kussakin yliopistossa voidaan suorittaa. Osana yliopistojen koulutusvastuiden uudistamista asetuksen koulutusalajaottelua on tarkistettu ja eräitä tutkintonimikkeitä on täsmennetty. Asetuksessa määritellyt tutkintokohtaiset koulutusvastuut säilyvät ennallaan.

Asetuksen valmistelun yhteydessä Helsingin yliopisto on esittänyt metropolialueen koulutustarpeisiin liittyen itselleen uutta koulutusvastuuta terveystieteiden koulutusalalla.

– Koulutustarve alueella on suuri ja olisin mielelläni myöntänyt Helsingin yliopistolle terveystieteen koulutusvastuun. Nyt annetulla asetuksella koulutusvastuuta ei myönnetty, koska yliopiston esitys koski ainoastaan maisteri- ja tohtorivaihetta. Esityksen jatkovalmistelussa opetus- ja kulttuuriministerinä kannustan Helsingin yliopistoa laajentamaan esitystään koskemaan myös kandidaatin tutkintoa ja opettajankoulutusta, opetusministeri Kiuru toteaa.

Yliopistojen tutkintokohtaisen koulutusvastuun tarkemmasta jakautumisesta säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella, joka uudistetaan myös osana koulutusvastuiden uudistamista 1.1.2014 lukien. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus on valmisteltu yhteistyössä yliopistojen kanssa siten, että yliopistojen edellytykset vastata joustavasti työelämän ja alueiden nopeisiin muutostarpeisiin paranevat.

Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyötä tuetaan

Opetusministeri Kiuru myönsi 10 miljoonaa euroa ammattikorkeakoulujen työelämälähtöiseen opetus-, tutkimus- ja kehitystyöhön

Ammattikorkeakoulujen työelämälähtöisen opetus-, tutkimus- ja kehitystyön edellytysten vahvistamiseen sisältyy vuoden 2013 työllisyyttä ja taloudellista kasvua lisäävään III lisätalousarvioon 10 miljoonaa euroa. Avustuksilla rahoitetaan yhteensä 17 hanketta.

Kahdessa rahoitettavassa hankkeessa ovat mukana kaikki ammattikorkeakoulut. Näille hankkeille osoitetaan yhteensä 3 miljoonaa euroa. Miljoona euroa osoitetaan TKI-osaajavalmennushankkeeseen, jota koordinoi Haaga-Helia ja Hämeen ammattikorkeakoulun koordinoimalle ?Ylempi ammattikorkeakoulututkintokoulutus vahvaksi TKI-vaikuttajaksi? -hankkeelle osoitetaan 2 miljoonaa euroa.

Lisämääräraha on tarkoitettu toimenpiteisiin, joilla vahvistetaan osaamisperusteista kasvua ja ammattikorkeakoulujen edellytyksiä työelämälähtöiseen opetus-, tutkimus- ja kehitystyöhön erityisesti teollisuus- ja palvelusektorilla sekä hyvinvointipalveluissa. Alueellisen vaikuttavuuden vahvistamiseksi rahoitetaan useiden ammattikorkeakoulujen yhteisiä hankkeita.

– Olen erittäin iloinen, että ammattikorkeakoulut käynnistävät yhteistoimin laaja-alaisesti vaikuttavia tutkimus- ja kehitystyön hankkeita. Rahoitettavilla hankkeilla lisätään ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön vaikuttavuutta työelämässä ja vahvistetaan osaamisperusteista kasvua, ministeri Kiuru toteaa.

Määrärahalla tuetaan ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön laadun ja vaikuttavuuden lisäämiseen liittyviä hankkeita, henkilökunnan tutkimus- ja kehitystyöhön pätevöitymiseen liittyviä hankkeita sekä asiantuntija- ja opiskelijavaihdon kehittämishankkeita korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja työelämän välille. Määrärahaa voitiin myöntää vain sellaisille hakemuksille, jotka täyttivät hakukriteerit.

Avustukset perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön avoinna olleeseen hakuun, johon saapui määräaikaan mennessä 31 hakemusta. Yhteensä avustuksia haettiin yli 16 miljoonan euron edestä.

Nuorten oppisopimukseen viiden miljoonan euron lisäpanostus

Kiuru: Nuorten oppisopimukseen 5,6 miljoonan euron lisäpanostus haastaa työnantajat työllistämään

Opetusministeri Krista Kiuru on myöntänyt vuodelle 2014 yhteensä 4,8 miljoonaa euroa valtionavustusta oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvaukseen ja noin 800 000 euroa tuetun oppisopimuskoulutuksen hyvien käytäntöjen käsikirjan tuottamiseksi. Oppisopimuskoulutuksen korotettu koulutuskorvaus on osa nuorisotakuuseen kuuluvaa koulutustakuuta.

Korotettua koulutuskorvausta maksetaan työnantajille vuonna 2014 perusopetuksen tai perusopetuksen lisäopetuksen (10. luokan) päättäneiden sekä vuonna 2013 perusopetuksen tai perusopetuksen lisäopetuksen jälkeen aloittaneiden opiskelijoiden oppisopimuksena järjestettävään ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen. Korvaus on ensimmäisenä oppisopimusvuonna 800 euroa kuukaudessa, toisena vuonna 500 euroa ja kolmantena vuonna 300 euroa kuukaudessa. Korvaus nousee merkittävästi, sillä oppisopimuskoulutusta ammatillisena peruskoulutuksena suorittavilla korvaus on ollut keskimäärin 100 euroa kuukaudessa.

Tavoitteena on edistää oppisopimuskoulutusta nuorten koulutusmuotona ja tukea työnantajaa nuoret huomioon ottavan opetuksen ja ohjauksen järjestämisessä. Avustus korotettua koulutuskorvausta varten myönnettiin kaikille 36:lle koulutuksen järjestäjälle, jotka olivat sitä hakeneet. Avustuksella katetaan yhteensä lähes 800 nuoren oppisopimusopiskelijan koulutuskorvaukset.

-Tämä panostuson haaste ja kädenojennus työnantajille ja toivon työnantajien huomaavan yhteiskunnan merkittävän panostuksen. Tämä rahoitusmalli tarkoittaa käytännössä erillistä nuorten oppisopimuskoulutusta, jossa korvaus työnantajalle on jopa kahdeksankertainen aiempaan verrattuna. Tällä haluamme vastata tarpeeseen, jota on pidetty suoraan peruskoulusta oppisopimuskoulutukseen tulevien nuorten oppisopimuksien vähäisyyden syynä eli alkuvaiheessa vaaditaan enemmän ohjausta ja koulutusta ja siitä on työnantajalle kustannuksia, toteaa opetusministeri Krista Kiuru.

Oppisopimuskoulutusta kehitetään myös laatimalla käsikirja tuetun oppisopimuskoulutuksen hyvistä käytännöistä. Tuetun oppisopimuskoulutuksen toimintamalli on käsikirjan myötä kaikkien oppisopimuskoulutuksen järjestäjien käytettävissä. Käsikirjan laatimisessa hyödynnetään jo toteutettuja tuetun oppisopimuskoulutuksen kehittämishankkeita ja alueellista verkostoa.

Vuodesta 2007 toteutettujen tuetun oppisopimuskoulutuksen kehittämishankkeiden tarkoituksena on ollut kehittää uusia ja vaihtoehtoisia käytäntöjä oppisopimusopiskelijoiden tavoitteelliseen tutkintoon tähtäävään opiskeluun ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen.

Tavoitteena on ollut vahvistaa olemassa olevaa keinovalikoimaa, jonka on todettu auttavan erityisesti sellaisia nuoria, jotka eivät menesty ns. perinteisessä opetuksessa, sekä luoda uusia toiminnan malleja. Tällaiset, osin perinteisestä opetuksesta poikkeavat, toimintamallit ovat keskeisiä motivoitaessa nuoria koulutukseen ja luotaessa heille edellytyksiä suorittaa koulutus loppuun.

-Eri puolilla maata on luotu hankkeiden avulla toimintatapoja, jotka ovat tuoneet oppisopimuskoulutukseen nuoria, joilla olisi muuten ollut riski jäädä jopa kokonaan koulutuksen ulkopuolelle. Pidän arvokkaana, että nyt kokoamme näitä onnistumisia yhteen systemaattisesti kaikkien Suomen oppisopimustoimijoiden käyttöön, ministeri Kiuru toteaa.

Ulkomailla opiskelu kiinnostaa

Studia-messuilla vertailtiin opiskelupaikkoja

Ulkomaille lähteminen kuuluu yhä monen lukiolaisen jatko-opintosuunnitelmiin, vaikka halukkuus opiskella muualla kuin kotimaassa on hiukan vähentynyt. Messukeskuksen opiskelu- ja uratapahtuma Studian kävijätutkimukseen osallistuneista 59 % ilmoitti nyt haluavansa opiskella ulkomailla, kun vastaava luku vuosi sitten oli lähes 70 %.

Tänään Messukeskuksessa päättyneillä Studia-messuilla vieraili reilut 15 000 lukiolaista ja toisen asteen opiskelijaa. Studia järjestetään seuraavan kerran 2.–3.12.2014 Messukeskuksessa.

Ulkomaille opiskelemaan haluavista 58 % harkitsee lyhyttä, puolesta yhteen vuoden mittaista vaihto-opintojaksoa. Vain 15 % suunnittelee koko tutkinnon opiskelua ulkomailla.

Messujen kävijäkyselyyn vastanneista 82 % kertoi tulleensa tutustumaan eri ammatteihin ja toimialojen esittelyihin. Seuraavaksi suurin syy tulla messuille (77 %) olivat kiinnostavat näytteilleasettajat. 58 % vastanneista sanoi, että messukäynnillä oli vaikutusta koulutussuunnitelmiin.

Pisa 2012: Suomalaisnuorten osaaminen on laskussa


Suomalaisnuorten matematiikan osaamisen keskiarvo oli kahdestoista Pisa 2012 -tutkimukseen osallistuneen 65:n maan joukossa. Vuonna 2003, matematiikan ollessa edellisen kerran päätutkimusalue, Suomen sijoitus oli kaikista osallistujista toinen. Matematiikan kansallinen keskiarvo on laskenut vuoden 2003 arvioinnista merkittävästi. Myös lukutaito ja luonnontieteiden osaaminen on selvästi heikentynyt.

Tulosten selvästä laskusta huolimatta suomalaisnuorten osaaminen on edelleen OECD-maiden joukossa parhaimmistoa. OECD-maista Suomi sijoittui matematiikassa kuudenneksi, lukutaidossa kolmanneksi ja luonnontieteissä toiseksi. Euroopan maista Suomi oli lukutaidossa ja luonnontieteiden osaamisessa edelleen paras.
Matematiikka tutkimuksen pääalueena

Matematiikan osaamisen kansallinen keskiarvo (519) on Suomessa laskenut vuoden 2003 arvioinnista 25 pistettä, joka vastaa noin puolen kouluvuoden edistymistä. Vuoden 2003 kärkimaista Suomen keskiarvon lasku on kaikkein suurin ja kehityksen suuntana erittäin huolestuttava. Suoritustasoltaan heikkojen matematiikan osaajien määrä on kasvanut Suomessa 7 prosentista 12 prosenttiin ja erinomaisten matematiikan taitajien määrä vähentynyt 23 prosentista 15 prosenttiin.

Pisa 2012 menestyjien joukossa oli seitsemän Aasian maata tai aluetta. Aiemmin menestyneet maat ja alueet, kuten Shanghai, Singapore, Hongkong, Taiwan ja Korea, ovat entisestään parantaneet tulostaan. Euroopan maista Suomea paremmin menestyivät Liechtenstein, Sveitsi, Alankomaat ja Viro.

Suomessa hyvään matematiikan osaamiseen liittyvät selvästi sekä nuorten motivoituminen että heidän asenteensa matematiikan opiskelua ja oppimista kohtaan. Kiinnostus matematiikkaan, usko omiin oppimismahdollisuuksiin sekä luottamus matematiikan tehtävistä suoriutumiseen selittävät Suomessa nuorten matematiikan suoritusten vaihtelusta enemmän kuin OECD:ssa keskimäärin.

– Tulosten yleinen lasku osoittaa, että suomalaista perusopetusta on lähdettävä voimakkaasti kehittämään. Käynnistän välittömästi laajapohjaisen työskentelyn suomalaisen peruskoulun tulevaisuuden turvaamiseksi. Tähän työhön tullaan kutsumaan niin tutkimuksen, koulutusalan ammattilaisten ja asiantuntijoiden, poliittisen päätöksenteon kuin oppilaiden ja vanhempien edustajat, opetusministeri Krista Kiuru kertoo.

– Huolestuttavaa viestiä oppimistulosten heikentymisen osalta ovat kertoneet jo aiemmat arviot, joissa on kiinnitetty huomiota yleisen koulumyönteisyyden laskuun niin oppilaiden kuin koko yhteiskunnan osalta. Tasa-arvonäkökulman vahvistamisen lisäksi oleellista on panostaa oppimis- ja opiskelumotivaation kehittämiseen ja ylläpitoon sekä kouluviihtyvyyteen kommentoi tuloksia opetusministeri Kiuru.
Lukutaito ja luonnontieteiden osaaminen korkealla tasolla – laskua kuitenkin havaittavissa

Suomen lukutaidon keskiarvo oli kaikkien osallistujamaiden ja -alueiden joukossa kuudenneksi ja OECD-maiden joukossa kolmanneksi paras. Suomea paremmin menestyi viisi Aasian maata tai aluetta: Shanghai, Hongkong, Singapore, Japani ja Korea. Edellisiin lukutaidon pääaluemittauksiin (2000 ja 2009) verrattuna keskiarvo on laskenut selvästi, vuoteen 2000 verrattuna jopa 22 pistettä.

Luonnontieteiden osaamisessa suomalaisnuoret olivat kaikkien osallistujamaiden ja -alueiden joukossa viidensiä. OECD-maiden joukossa Suomen pistemäärä oli parhaimmistoa yhdessä Japanin, Viron ja Korean kanssa. Luonnontieteiden osaamisen keskiarvo on laskenut 18 pistettä vuoden 2006 pääalueen tutkimuksesta.
Erot koulujen ja alueiden välillä pienet

Suomessa matematiikan osaamisen sukupuoliero oli erittäin pieni. Ensimmäistä kertaa tytöt menestyivät paremmin kuin pojat. Tyttöjen keskiarvo oli 520 ja poikien 517 pistettä.

Suomalaisten koulujen väliset erot matematiikan osaamisessa ovat edelleen varsin pieniä ja osaaminen maan eri alueilla on tasaista kaikilla kolmella arviointialueella. Kuitenkin ensimmäistä kertaa Suomessa erottui myös joukko kouluja, joiden tulos jäi OECD:n keskiarvon alapuolelle. Vuoteen 2003 verrattuna, jolloin matematiikka myös oli pääalue, vaihtelu koulujen välillä kasvoi noin kaksi prosenttiyksikköä. Samalla oppilaiden kotien sosioekonomisten erojen vaikutus kasvoi hieman.

– Olen erityisen huolestunut paitsi yleisestä tason laskusta, myös erojen kasvusta sekä heikoimmin menestyvien oppilaiden nopeasti heikentyneistä tuloksista, toteaa ministeri Kiuru.

Suomen ruotsinkielisten koulujen oppilaat menestyivät matematiikassa lähes yhtä hyvin kuin suomenkielisten koulujen oppilaat. Kaikissa edellisissä Pisa-tutkimuksissa suomenkieliset oppilaat ovat osanneet matematiikkaa ruotsinkielisiä oppilaita paremmin.

Lukutaidossa ja luonnontieteiden osaamisessa suomenkielisten koulujen oppilaat menestyivät edelleen ruotsinkielisten koulujen oppilaita paremmin. Kaikkien arviointialueiden kansainvälisessä vertailussa ruotsinkielisten koulujen oppilaat menestyivät kuitenkin hyvin ja paremmin kuin muiden Pohjoismaiden oppilaat.
Pisa 2012 -tutkimuksessa mukana 65 maata ja aluetta

OECD:n Pisa-tutkimusohjelmassa arvioidaan 15-vuotiaiden nuorten oppimistuloksia lukutaidossa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa kolmen vuoden välein. Arvioinnin pääalue vaihtuu joka kierroksella: sekä vuonna 2003 että vuonna 2012 se on ollut matematiikka. Tällä kierroksella voidaan ensimmäistä kertaa arvioida luotettavasti matematiikan osaamisen kehitystä.

Suomessa PISA 2012 -tutkimuksen otokseen valittiin 311 koulua, joista valittiin 10157 oppilasta. Oppilaista 90 prosenttia osallistui Pisa-kokeeseen. Tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.

Opintotuen rakennetta uudistetaan

Työryhmä esittää vaihtoehtoja opintotuen rakenteelliseksi kehittämiseksi

Esitysten tavoitteena on parantaa opintotuen käyttöastetta sekä mahdollistaa tavoitteellinen ja täysipainoinen opiskelu ja valmistuminen tavoiteajassa.

Opintotuen rakenteellista kehittämistä valmistelemaan asetettu työryhmä luovutti muistionsa kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäelle tiistaina 18.12. Työryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti valmistellut rakenteellisia muutosehdotuksia sekä toisen asteen opintoihin että korkeakouluopintoihin myönnettävään opintotukeen.

Työryhmä katsoo, että opintotuen riittävyyttä voitaisiin parantaa jo sovitun opintorahan indeksiin sitomisen lisäksi korottamalla asumislisän vuokrarajaa ja opintolainan valtiontakausta sekä ottamalla käyttöön opintorahan huoltajakorotus. Nämä ratkaisuvaihtoehdot lisäisivät opiskelijan käyttövaroja parantaen mahdollisuuksia täysipainoiseen opiskeluun.

Vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta tulisi luopua myönnettäessä opintorahaa 18 – 19-vuotiaille itsenäisesti asuville toisen asteen opiskelijoille. Tämä voitaisiin toteuttaa portaittain. Lisäksi olisi syytä selkeyttää eräitä toisen asteen tukiajan määräytymisperusteita.

Korkea-asteen opintoja varten myönnettävän tuen rakenteen uudistamisen vaihtoehtoja ovat opintotuen maksamisen rajaaminen lukuvuosien määrään säännönmukaiselle tukiajalle, opintorahapainotteisen tuen rajaaminen tavoiteajalle sekä opintolainahyvityksen tai lukuvuosipalkkion käyttöönotto 1.8.2014 ja sen jälkeen opintonsa aloittaville.

Useimmat ratkaisuehdotukset edellyttäisivät aluksi määrärahalisäyksiä opintotukeen. Määrärahalisäyksiä voitaisiin rahoittaa rakenteellisten muutosten mahdollistamilla uudelleen kohdennuksilla sekä luopumalla opintolainan korkojen verovähennysoikeudesta.

Ministeri Arhinmäki kiitti työryhmää muistion luovutustilaisuudessa ja linjasi, että nykyisen toimivan opintotukijärjestelmämme raju muuttaminen olisi lyhytnäköistä politiikkaa: ”Esimerkiksi lainapainotteisuuden lisääminen kasvattaisi eriarvoisuutta opiskelijoiden välillä ja todennäköisesti lisäisi opiskelijoiden työssäkäyntiä, ja näin pidentäisi opiskeluaikoja. Asiasta vastuussa olevana ministerinä en voisi olla mukana tällaista kehitystä tukemassa. Opintotukijärjestelmää tulee kehittää nykyrakenteen pohjalta. ”

Arhinmäki otti puheenvuorossaan esiin myös kaikkien opiskelijajärjestöjen yhdessä luoman opintotukimallin, jota hän pitää käyttökelpoisena pohjana jatkotyölle opintotukijärjestelmän kehittämiseksi.

Opiskelijajärjestöjen lisäksi työryhmässä olivat edustettuina opetus- ja kulttuuriministeriö, valtionvarainministeriö, Kansaneläkelaitos sekä hallituspuolueiden edustajat.

Väitös: Oppimisen motivaatio on oppilaan ja tilanteen välistä dynamiikkaa

Oppilaat tulkitsevat oppimistilanteita tietynlaisten ’motivationaalisten linssien’ läpi, jotka muovaavat sitä, miten he tilanteen kokevat ja miten he siihen reagoivat. – Nämä erot oppilaiden suuntautumisessa oppimiseen heijastuvat tehtävissä viriävään motivaatioon; erilaisia kouluun liittyviä tavoitteita painottavat oppilaat suhtautuvat myös yksittäisiin oppimistehtäviin eri tavoin, osin tehtävän ominaisuuksistakin riippuen, toteaa Anna Tapola, jonka väitöstutkimus tarkastetaan Helsingin yliopistossa 8.11.

Tilannekohtaisessa motivaatiossa on siis kyse oppilaan ja tilanteen tai tehtävän ominaisuuksien välisessä vuorovaikutuksessa syntyvästä prosessista. – Siinä missä oppimishakuinen oppilas saattaa kokea asteittain vaikeutuvan tehtävän myönteisenä haasteena ja kiinnostua siitä yhä enemmän työskentelyn edetessä, suoriutumis- tai välttämishakuinen oppilas voi ahdistua tai passivoitua suoriutumispaineiden seurauksena, jolloin tehtävänaikainen motivaatio ja kiinnostus heikkenevät, Tapola jatkaa.

Tilannekohtaisella motivaatiolla näyttää olevan merkitystä myös oppimisen kannalta: oppilaan luottamus kykyynsä selviytyä tehtävästä ja tehtävänaikainen kiinnostuksen lisääntyminen ennustavat parempaa oppimistulosta.

Anna Tapola tutki väitöskirjaansa varten ala- ja yläkoulun oppilaita. Oppilaiden yksilöllistä ja tilannekohtaista motivaatiota tutkittiin kyselylomakkeiden avulla. Tilannekohtaisen motivaation toistomittaukset suoritettiin erilaisten oppimistehtävien aikana osana oppilaiden normaalia luokkatyöskentelyä.

Tapolan tutkimuksen tulokset korostavat oppilaiden yksilöllisten motivationaalisten erojen tunnistamisen tärkeyttä: eri tavoin oppimiseen suuntautuvat oppilaat tarvitsevat erilaista tukea sekä oppimistehtävän alussa että sen aikana. Pelkästään tehtävän ominaisuuksien avulla ei todennäköisesti kyetä häivyttämään oppilaiden eroja motivaatiossa. Oppilaat tulkitsevat oppimistilanteen ja opettajan toiminnan osittain eri tavoin, jolloin tietyt motivointikeinot tuskin toimivat kaikille samalla tavalla. Tutkimuksen mukaan oppilaiden erilaisten tavoitteiden ja kiinnostusten sekä niiden pohjalta muodostuvien tilannetulkintojen ymmärtäminen on ensimmäinen askel pyrittäessä tukemaan myönteisiä oppimiskokemuksia.

Planck-luotaimessa ollut radiovastaanotin ylitti odotukset

Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Planck-luotain sai päätökseen tieteellisen tehtävänsä 23.10.2013, jolloin se sammutettiin. Luotaimessa oli VTT:n yhdessä muiden suomalaisten tutkijoiden kanssa kehittämä äärimmäisen herkkä ja tarkka 70 gigahertsin taajuudella toimiva radiovastaanotin. Sillä mitattiin avaruudessa kosmista mikroaaltotaustasäteilyä. Mittaustulosten avulla voidaan arvioida yhä tarkemmin maailmankaikkeuden syntyä ja ikää sekä pimeän aineen ja energian määrää. Näiden tulosten hyödyntäminen jatkuu, ja tuloksia julkaistaan vuonna 2014.

VTT:n johdolla kehitetty maailman herkin radiovastaanotin toimi moitteettomasti luotaimen laukaisusta sen toiminnan lopettamiseen asti. Tämä oli kaksi kertaa pitempään kuin alun perin arvioitiin.

Planck-luotain laukaistiin avaruuteen noin 1,5 miljoonaa kilometriä maasta sijaitsevalle L2-radalle toukokuussa 2009. Se kiersi auringon samassa ajassa kuin maa, jotta siihen saatiin yhteydet.

Radiovastaanottimen mittausten avulla voidaan tarkentaa maailmankaikkeuden ikää, geometriaa sekä näkymättömän pimeän aineen ja pimeän energian määrää. Pimeää ainetta ei pysty suoraan havainnoimaan vaan sen vaikutus ja määrä näkyy epäsuorasti mm. galaksien liikkeessä. Tietoa kaikkialla olevasta näkymättömästä pimeästä energiasta tarvitaan selittämään vasta vuonna 1998 havaittu maailmankaikkeuden kiihtyvä laajeneminen.

Maailmankaikkeuden iäksi on arvioitu tähän mennessä noin 13,7 miljardia vuotta. Ikä tarkentui 13,8. miljardiksi vuodeksi mittaustulosten avulla. Näkyvien osien, kuten tähtien, galaksien ja sumujen, osuuden kaikesta maailmankaikkeuden aineesta arvioidaan olevan noin viisi prosenttia. Pimeän aineen ja energian määrästä saadaan mittaustulosten avulla tarkempaa tietoa.

Suomalaisten osuus vuonna 1996 alkaneessa ESA:n satojen miljoonien eurojen Planck-luotainhankkeesta oli todella merkittävä. Suomalaiset kehittivät koko hankkeen onnistumisen kannalta erittäin tärkeän ja teknisesti vaativan radiovastaanottimen. Sillä mitattua tietoa analysoidaan edistyksellisin datankäsittely- ja kuvantamismenetelmin.

Avaruusteknologian on oltava poikkeuksellisen luotettavaa, kevyttä ja energiatehokasta. Vaativiin oloihin kehitetty avaruusteknologia puskee eteenpäin myös maanpäällisen teknologian kehitystä. Avaruuteen kehitetty osaaminen löytää usein tiensä myös kuluttajatuotteisiin, kuten älypuhelimiin.

Pitkäjänteinen teknologian kehittäminen on ollut tärkeää. Planck oli juuri tällainen hanke, jossa kehitettiin maailmanluokan radiotekniikkaa ja luotiin merkittävää teknologista pohjaa toteuttaa langattoman viestinnän ratkaisuja ja kuvantamisen menetelmiä kaupallisiin tarpeisiin. Kehitettyä teknologiaa voidaan hyödyntää monipuolisesti tietoliikenneverkoissa ja tukiasemissa, mobiili- ja elektroniikkalaitteissa, älykkäissä matkanopeussäätimissä sekä vaatteiden läpi näkyvissä turvatarkastuslaitteissa.

Radiovastaanottimen kehittämiseen osallistui 15 suomalaista tutkijaa VTT:n ja Aalto-yliopiston MilliLab-tutkimuslaboratorion johdolla. Sen kehittäminen kesti kaikkiaan yli kymmenen vuotta. Suunnitteluun ja rakentamiseen osallistui VTT:n ja Aalto-yliopiston Metsähovin radiotutkimusaseman lisäksi elektroniikkajärjestelmiin erikoistunut insinööritoimisto DA-Design Oy. Helsingin yliopisto, Metsähovin radiotutkimusasema ja Turun yliopiston Tuorlan Observatorio ovat keskeisessä asemassa mittaustulosten hyödyntämisessä. Hankkeen rahoittamiseen osallistuivat VTT:n lisäksi Tekes ja Suomen Akatemia.

ESA:n mittavaan Planck-luotainhankkeeseen on osallistunut tähän mennessä kaikkiaan noin 400 kansainvälistä tutkijaa.

Lähimaksamisen toivotaan nopeuttavan asiointia

HYY Ravintolat on ensimmäisten yritysten joukossa ottanut lähimaksamisen käyttöön UniCafe-opiskelijaravintoloissa. Uusi maksutapa laajenee kaikkiin ketjun 26:een ravintolaan lokakuun aikana.

Lähimaksamisominaisuuden avulla alle 25 euron ostoksia voidaan maksaa ilman tunnuslukua asettamalla maksukortti tai -tarra maksupäätteen kylkeen. Maksutapa on mahdollinen millä tahansa uudella pankkikortilla, jossa on lähimaksuominaisuus.

HYY Ravintolat Oy:n toimitusjohtaja Arja Kosonen toivoo uuden maksutavan tuovan ennen kaikkea helpotusta asiakkaiden arkeen.

– Odotamme lähimaksamisen sujuvoittavan maksutapahtumaa ja nopeuttavan merkittävästi jonojen etenemistä erityisesti lounasaikaan. Näin vapautamme enemmän aikaa itse ruokailuun, hän kertoo.

Opiskelijoille luontevin maksuväline lähimaksamisessa on maksuominaisuudella varustettu opiskelijakortti tai Lyyra-tarra. Nämä toimivat prepaid- eli latausperiaatteella: tehdyt maksut veloitetaan Elisa Lompakko -palvelusta, johon ladataan rahaa etukäteen.

Elisa lompakko -palvelun tuottaa Elisa Rahoitus Oy, jossa lähimaksamisen edut juuri lounasruokailua ajatellen nähdään merkittävinä.

– Lähimaksaminen nopeuttaa maksamista verrattuna sirukortilla maksamiseen, jossa pyydetään pin-koodi, sekä käteisellä maksamiseen, jossa vaihtorahan käsittely vie aikaa. Maksuominaisuudella varustetulla opiskelijakortilla ja Lyyra-tarralla maksettaessa etuna on myös se, että maksaminen ja opiskelija-statuksen osoittaminen hoituvat samanaikaisesti, kertoo liittymäliiketoimintajohtaja Henri Korpi Elisalta.

Väitös: Opetus ja taitojen kehittyminen tärkeintä musiikin opiskelijalle

Oppimistyyli ei näyttäisi juuri vaikuttavan siihen, miten musiikin opiskelija harjoittelee. Tämä käy ilmi Andries Odendaalin väitöstutkimuksesta, jossa hän kartoitti Sibelius-Akatemian opiskelijoiden harjoittelustrategioita. Kyselytutkimuksen ja haastattelujen avulla hän pyrki selvittämään, heijastavatko ne opiskelijoiden oppimistyylejä. Musiikkikasvatuksen alaan kuuluva väitöskirja Perceptual learning style as an influence on the practising of instrument students in higher music education tarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa 4.11.2013.

Osana väitöstutkimustaan Odendaal tarkkaili ja haastatteli kuutta Sibelius-Akatemian pianonsoitonopiskelijaa, jotka harjoittelivat kahta itse valitsemaansa, eri tyylilajeja edustavaa teosta. Odendaal vertaili pianistien valitsemia harjoittelustrategioita. Hän löysi 13 erilaista harjoittelukäytännettä, joiden perusteella opiskelijat erosivat toisistaan. Näitä olivat esimerkiksi nauhoittaminen, metronomin käyttö, omien nuottimerkintöjen tekeminen, nuottikuvassa pitäytyminen, näkömuisti, säännölliset tai epäsäännölliset soittoliikkeet, liikeilmaisun käyttö, käsien harjoittaminen erikseen sekä tiettyjen musiikillisten osa-alueiden yksinkertaistaminen tai muuntelu.

Odendaalin keräämien harjoitteluraporttien perusteella opetus ja taitojen kehittyminen näyttäisivät vaikuttavan tutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden harjoittelukäyttäytymiseen yksilöllistä oppimistyyliä enemmän. Myös soitinryhmällä, opiskelijan persoonallisuustekijöillä ja opettajalla näyttäisi olevan merkitystä harjoitusmenetelmien valintaan.

Andries Odendaal on valmistunut kamarimusiikin maisteriksi Cape Townin yliopistosta vuonna 2013 ja pianonsoiton lisensiaatiksi Etelä-Afrikan yliopistosta 2007. Tämän jälkeen hän työskenteli Hilton Collegessa säestäjänä toimien samanaikaisesti ABSA National Youth Music Competition –kilpailun virallisena säestäjänä. Odendaal aloitti väitöskirjatyöskentelyn Sibelius-Akatemiassa 2009. Vuonna 2010 hänet hyväksyttiin Musiikin ja näyttämötaiteen tutkijakouluun ja vuodesta 2012 alkaen Musiikintutkimuksen valtakunnalliseen tohtoriohjelmaan.

Sähköinen allekirjoitus on yleistynyt Pohjoismaissa

Opintolainat allekirjoitetaan Norjassa jo verkossa

Sähköinen allekirjoitus on yleistynyt Pohjoismaissa hurjaa vauhtia. Nyt Norjan valtion Lånekassenin asiakkaat voivat allekirjoittaa verkossa opintolainapaperinsa. Tämä nopeuttaa yksittäistä lainaprosessia noin kaksi viikkoa! Lånekassen liitti saumattomasti Signicatin allekirjoituspalvelun verkkopalveluunsa ja kesän aikana yli 150 000 opintolainaa on saatu sähköisesti päätökseen!

Ratkaisu antaa asiakkaille mahdollisuuden käyttää jo olemassa olevia tunnistautumisratkaisuja. Tämän mahdollistaa Signicat, joka kokoaa yhteen Pohjoismaiset tunnistuspalvelut kuten Norjassa ja Ruotsissa BankID ja Suomessa verkkopankkitunnukset. Pohjoismaiden lisäksi Signicatin palvelulla voidaan asiakirjat allekirjoittaa myös Viron ID-kortilla!

Lånekassen valitsi Signicatin sen palveluiden laajuuden, käyttökokemuksen ja hyvän track recordin ansiosta.

Ennen kaikkea Signicatin PAdES (ETSI-standardi, PDF advanced electronic signature) teki Lånekasseniin vaikutuksen. PAdES formaatissa kaikki allekirjoitustiedot ovat upotettuna asiakirjaan sekä sähköisessä- , että luettavassa muodossa. Kaikki sopimuksen osapuolet saavat lainvoimaisen, itsenäisen sähköisen asiakirjan todisteena sopimuksesta.

Entä miten tämä liittyy Suomeen? Siten, että Signicat tarjoaa samaa SaaS-palvelua niin Norjaan kuin kaikkiin Pohjoismaihin ja Viroon. Se on kaikkien hyödynnettävissä, myös maarajojen yli!

Lue lisää aiheesta Norjasta:

https://www.bankid.no/Presse-og-nyheter/Nyhet…es-elektronisk/