Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO jatkaa suosiotaan

Monipuolinen METSO lentää yhteistyön siivittämänä

Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO jatkaa suosiotaan metsänomistajien keskuudessa. Tuoreen tilannekatsauksen mukaan ohjelma on selvästi parantanut metsien monimuotoisuuden turvaamiseen liittyvää tietopohjaa ja lisännyt alueellista yhteistyötä ELY-keskusten, Suomen metsäkeskuksen, metsäalan toimijoiden ja kansalaisjärjestöjen kesken. Ohjelman etenemistä seurataan vuosittaisilla tilannekatsauksilla, jotka koostaa Metsäntutkimuslaitos ja Suomen ympäristökeskus.

Vuonna 2012 METSO-ohjelmassa perustettiin yhteensä 7 504 hehtaaria uusia suojelualueita ja laadittiin uusia ympäristötukisopimuksia noin 3 160 hehtaarille. Talousmetsien monimuotoisuutta lisääviä luonnonhoitohankkeita toteutettiin 242 hehtaarilla. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhdessä hallinnoimaan ohjelmaan oli käytettävissä kokonaisuudessaan noin 40 miljoonaa euroa.

”Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusten mukaan ohjelmaan valittavat kohteet ovat lajistoltaan ja puuston rakennepiirteiltään monipuolisia, ja poikkeavat selvästi tavanomaisesta talousmetsästä”, painottaa tilannekatsauksen koonnut projektipäällikkö Kimmo Syrjänen Suomen ympäristökeskuksesta.

Suojeltavien alueiden hoidosta vastaa Metsähallituksen luontopalvelut, joka teki viime vuonna kaikkiaan 3 500 hehtaarilla luonnonhoitotöitä, kuten lehtojen hoitoa ja suometsien vesitalouden ennallistamista.

METSO-ohjelman on määrä jatkua vuoteen 2020 asti. Tavoitteena on perustaa uusia suojelualueita 96 000 hehtaaria ja turvata monimuotoisuutta ympäristötuen ja luonnonhoidon keinoin yksityisissä talousmetsissä 82 000 hehtaaria. Ohjelmaa edistää yhteistyössä laaja joukko sidosryhmiä metsänomistajia, luonnonsuojelua, metsäteollisuutta ja tutkimusta edustavista organisaatioista.

Metsänhoito yhdistysten toiminta uudistuu

Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja lakiluonnoksesta, jolla muutettaisiin metsänhoitoyhdistyksistä annettua lakia. Muutoksen tarkoituksena on edistää metsätalouselinkeinon kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä lisätä metsänomistajien valinnanvapautta yhdistystoiminnassa ja edunvalvonnassa. Lakimuutoksella luotaisiin myös tasapuoliset kilpailuedellytykset eri toimijoille metsäpalvelujen tarjonnassa.

Ehdotuksen mukaan metsänhoitoyhdistyksille suoritettavasta veroluonteisesta metsänhoitomaksusta luovuttaisiin. Metsänhoitomaksun myötä yhdistysten liiketoimintaa koskevat rajoitukset poistettaisiin, eikä yhdistyksillä olisi enää viranomaisen määräämiä toimialueita. Metsänomistajien jäsenyys yhdistyksissä olisi vapaaehtoista. Metsänhoitoyhdistykset rahoittaisivat toimintansa jäsenmaksuilla sekä mahdollisen liiketoimintansa tuotoilla.

Nykyiset metsänhoitoyhdistykset katsottaisiin sellaisinaan muutettujen säännösten mukaisiksi yhdistyksiksi. Uusien metsänhoitoyhdistysten rekisteröimiselle asetettaisiin vähimmäisvaatimukset, jotka koskisivat yhdistyksen jäsenmäärää ja jäsenille kuuluvan metsämaan kokonaispinta-alaa.

Lausunnot lakiehdotuksesta on pyydetty antamaan 18.6.2013 mennessä. Ehdotettujen muutosten on tarkoitus tulla voimaan pääosin 1.1.2015. Metsänhoitoyhdistysten oi¬keus metsänhoitomaksuihin poistettaisiin kuitenkin jo 1.1.2014 alkaen.

Ministeri Koskinen osallistuu YK:n metsäfoorumiin Turkissa


Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen osallistuu YK:n 10. kansainvälisen metsäfoorumin kokoukseen Istanbulissa 8. – 9.4.2013. Foorumin teemoina ovat metsäsektorin talous sekä kansainväliset rahoituskysymykset.

Ministeri Koskinen käyttää puheenvuoron foorumin täysistunnossa sekä mm. YK:n Euroopan talouskomission järjestämässä, metsiä ja taloudellista kehitystä käsittelevässä tilaisuudessa. Metsäfoorumin yhteydessä ministeri Koskinen myös tapaa Turkin ympäristö- ja metsätalousministeri Veysel Eroglun sekä YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO:n ja Maailmanpankin edustajat.

YK:n metsäfoorumi (UNFF) on jatkoa Rio de Janeiron YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin jälkeen voimistuneelle kansainväliselle metsäyhteistyölle. Metsäfoorumin tavoitteena on edistää maiden poliittista sitoutumista metsien kestävän käytön, hoidon ja suojelun edistämiseen sekä luoda hallituksille mahdollisuus kansainvälisen metsäpolitiikan kehittämiseen ja metsiä koskevan keskustelun jatkamiseen.

Takaisin Suomeen ministeri Koskinen palaa keskiviikkona 10.4.

Kansalaisten mielipiteitä kysytään metsän käytöstä

Miten toivot metsien humisevan vuonna 2050?

Metsällä on monia merkityksiä, mutta mitkä niistä nostetaan politiikan keskiöön? Maa- ja metsätalousministeriö on alkanut valmistella metsäpoliittista selontekoa, jossa määritellään tahtotila ja linjaukset metsien käytölle. Tavoitteena on antaa eduskunnalle vuoden 2014 alkupuolella ehdotus siitä, miten metsät toisivat Suomelle parhaiten hyvinvointia.

Kerro mielipiteesi verkossa ja vaikuta

Nyt selonteon valmistelijat haluavat kerätä kansalaisten mielipiteitä työnsä tueksi. Koskettavathan metsät tavalla tai toisella suurinta osaa suomalaisista. Keskustelua käydään Ota kantaa -palvelussa, jossa oman mielipiteen voi tuoda kuuluviin 28.3–17.4. Kysymyksillä kerätään tietoa siitä, mitä ihmiset metsäpolitiikalta toivovat.

Mahdollisuuksia on lukuisia. Halutaanko ennen kaikkea puutaloja, biopolttonesteitä, hiilen sidontaa, runsaita marjamättäitä, stressin purkamista metsän siimeksessä, luontomatkailua, vihreää kultaa Suomen kansantaloudelle, tuloja metsänomistajille vai jotain aivan muuta.

Vastaavaa selontekoa ei ole aiemmin tehty

Selonteon tekeminen alkoi työpajoilla, joissa kuultiin erilaisia ryhmiä elinkeinoelämästä ympäristönsuojelujärjestöihin ja opiskelijoihin. Tavoitteena oli kerätä mahdollisimman monipuolisia mielipiteitä metsien käyttötavoista tulevaisuudessa. Keskusteluista on koostettu raportti, joka on saatavilla MMM:n verkkosivuilla (www.mmm.fi -> Metsät -> Strategiat ja ohjelmat -> Metsäpoliittinen selonteko).

Selonteon visio tähtää kauas, aina vuoteen 2050 asti. Esityksessä listataan metsien käytön päämäärät ja keskeiset toimenpiteet. Luvassa on myös vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia eduskunnan keskustelun pohjaksi. Vastaavaa metsäpoliittista selontekoa ei ole tehty koskaan aiemmin. Tarkastelussa on myös vuoteen 2015 tähtäävän Kansallisen metsäohjelman eteneminen.

Metsäala elää tällä hetkellä suurinta murrosta yli sataan vuoteen. Haasteita ja mahdollisuuksia tuovat niin globalisaatio, ympäristökysymykset, kehittyvä teknologia kuin muuttuva väestörakennekin. On siis hyvä hetki pysähtyä miettimään, miten hyvinvointia kannattaa luoda nyt ja tulevaisuudessa.

Selonteon laatiminen on sovittu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa, ja sen valmistelu aloitettiin vuoden 2012 lopussa. Kansalaisten mielipidettä kysytään myös myöhemmissä työvaiheissa. Seuraavat kyselyt on tarkoitus avata vision valmistuttua syys-lokakuun vaihteessa sekä luonnoksen valmistuttua marraskuussa.

EU asetti uuden puutavara-asetuksen

Asetus laittoman puutavaran markkinoilletulon estämiseksi astui voimaan

EU:n puutavara-asetuksen soveltaminen on alkanut 3.3.2013 alkaen. Asetuksen tarkoituksena on estää laittoman puun ja siitä jalostettujen tuotteiden tulo markkinoille Euroopan unionissa. Asetus koskee puutavaran ja puutuotteiden maahantuojia, niillä kauppaa käyviä ja metsänomistajia.

Puutavara-asetusta sovelletaan sekä EU:n alueella korjattuun puutavaraan ja puutuotteisiin että EU:n alueelle tuotuun puutavaraan ja puutuotteisiin. Asetusta sovelletaan sekä raakapuuhun että puusta valmistettuihin tuotteisiin kuten esimerkiksi sahatavaraan, vaneriin, kartonkiin, huonekaluihin, massaan ja paperiin.

Asetus koskee EU:n markkinoille ensi kertaa puutavaraa ja puutuotteita saattavia toimijoita. Toimijoiksi katsotaan mm. puutavaran ja puutuotteiden maahantuojat ja suomalaiset metsänomistajat. Asetus velvoittaa lisäksi EU:n sisällä puutavaralla ja puutuotteilla kauppaa käyviä.

Asetus edellyttää puun jäljitettävyyttä

Puutavara-asetus edellyttää, että toimijoiden on käytettävä ns. asianmukaisen huolellisuuden järjestelmää varmistaakseen puutavaran ja puutuotteiden laillisuuden. Asianmukaisen huolellisuuden järjestelmä sisältää toimenpiteitä, jotka tekevät mahdolliseksi jäljittää puutavara ja puutuotteet ja antavat tietoa puun alkuperän laillisuudesta.

Toimija voi käyttää omaa järjestelmäänsä tai Euroopan komission hyväksymien valvontaorganisaatioiden tarjoamia järjestelmiä. Kauppaa käyvien on voitava yksilöidä koko toimitusketjussa puutavaran ja puutuotteiden toimittajat ja ne, joille ne ovat toimittaneet puutavaraa ja puutuotteita. Yksilöintivelvoite ei ulotu puutavaraa tai puutuotteita ostaneisiin kuluttajiin.

Suomalaisen metsänomistajan asianmukaisen huolellisuuden järjestelmäksi katsotaan metsänkäyttöilmoitus yhdessä luovutusmittaustodistuksen kanssa. Vastaavasti Ahvenanmaalla metsäomistajan järjestelmän muodostavat uudistamislupa, ilmoitus harvennushakkuista ja mittaustodistus.

Maaseutuvirasto valvoo asetuksen noudattamista

EU-jäsenmaissa toimivaltainen viranomainen valvoo puutavara-asetuksen noudattamista. Maaseutuvirasto ja Ahvenanmaalla maakunnan hallitus ovat toimivaltaiset viranomaiset Suomessa. Niiden tehtävänä on tarkastaa, että toimijoilla on järjestelmä puutavaran ja puutuotteiden laillisuuden varmistamiseksi ja että ne toimivat asetuksen edellyttämällä tavalla.

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee parhaillaan kansallista lainsäädäntöä asetuksen kansalliseksi toimeenpanemiseksi. Lakiin on tarkoitus sisällyttää säännökset toimivaltaisesta viranomaisesta, valvonnasta, viranomaisen tietojensaantioikeudesta ja seuraamuksista. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vielä kevään aikana. Sitä ennen järjestetään lausuntokierros.

Sovellettavan EU:n puutavara-asetuksen mukaisiin toimijan velvoitteisiin kansallisen lain voimaantulon ajankohdalla ei ole vaikutusta. Toimijat ovat velvollisia täyttämään asetuksen velvoitteet voimaantulopäivästä 3.3.2013 lähtien.

Miksi puutavara-asetus tarvitaan?

Laittomalla puunkorjuulla on merkittäviä taloudellisia, ympäristöllisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vaikutukset kohdistuvat arvokkaisiin metsiin ja metsistä elantonsa hankkiviin ihmisiin, ja laittomuudet vahingoittavat laillisten toimijoiden liiketoimintaa.

EU arvioi, että laiton puunkorjuu aiheuttaa maailmanlaajuisesti 7 miljardin euron tappiot vuodessa. Maailman köyhistä 1,3 miljardia on riippuvaisia metsistä. Koko elantonsa tai osan siitä saa metsistä 630 miljoonaa pienten metsäpalstojen hoitajaa.

Laiton puunkorjuu liittyy metsäkatoon, biologisen monimuotoisuuden häviämiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin. Lisäksi laiton puunkorjuu liitetään maata ja luonnonvaroja koskeviin konflikteihin sekä alkuperäisyhteisöjen alistamiseen.