DNA on päässyt sopimukseen Nelosen ja MTV:n kanssa kanavien jakelusta

Nelosen ja MTV:n vapaasti vastaanotettavien kanavien jakelua ei jouduta keskeyttämään DNA:n kaapeliverkossa maaliskuun alussa, sillä DNA on päässyt sopimukseen tv-yhtiöiden kanssa kanavien jakelun jatkumisesta. Jakelun keskeytysuhka koski seuraavia kanavia: Ava (MTV) sekä Hero, Jim ja Liv (Nelonen Media).

Nyt solmitut sopimukset tv-yhtiöiden kanssa mahdollistavat kanavien jakelun 30.9.2017 saakka. Neuvottelut kanavien jakelusta myös tämän jälkeen jatkuvat edelleen. Jakeluun liittyviä tekijänoikeuskysymyksiä käsitellään yhteisessä työryhmässä televisioyhtiöiden, kaapelitelevisio-operaattoreiden ja televisio-ohjelmien oikeudenhaltijoita edustavien järjestöjen kanssa.

”Olemme tyytyväisiä, että pääsimme jatkosopimukseen tv-yhtiöiden kanssa ja pystymme toimittamaan suositut kanavat kaapeliverkkomme koteihin ilman keskeytystä”, sanoo DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen.

DNA on Suomen suurin kaapelioperaattori. Sen kaapeliverkkoon kuuluu kaikkiaan yli 600 000 taloutta.

Mainokset

Someammattilaisen tapahtuma CMADFI etsii uusia keinoja palvella yhteisöjä

Verkon yhteisöpalveluja paimentavat viestintäammattilaiset hakevat Tampereella 23. tammikuuta joukolla uusia keinoja palvella yleisöjään yhä paremmin. Oikeiden ihmisten tavoittaminen sosiaalisen median palveluissa vaatii entistä enemmän osaamista, sillä moni somen käyttäjä arvostaa omia pienempiä piirejään ja kaihtaa ammattimaisia kaupallisia tai muita vaikutuspyrkimyksiä.

CMADFI-päivä kokosi viime vuonna Jyväskylään noin 250 osanottajaa. Tällä kertaa Tampereelle on ilmoittautunut yli 300 kiinnostunutta.

Vaikka entistä useampi yhteisömanageri työskentelee jo päätoimisesti sosiaalisen median parissa, yli puolet toimii yhä sivutoimisena vaihtelevilla ammattinimikkeillä ja muiden tehtäviensä ohella, selviää tuoreesta kyselystä. Yhteisömanageritutkimus 2016 julkistetaan CMADFI-päivässä Tampereella 23.1.2017. Siihen voi jo tutustua verkossa Piilotettu aarre -sivustolla.

– Yhteisömanagerin rooli on aika tuore ja sosiaalinen media toimintaympäristönä on jatkuvassa muutoksessa. Ammattilaiset haluavat työlleen lisää aikaa ja arvostusta omissa organisaatioissaan. He haluavat kehittää laadukkaita sisältöjä ja käyttää aikaa myös uuden opetteluun, kertoo tuloksista kyselyn toteuttanut some-asiantuntija ja tapahtuman primus motor Johanna Janhonen.

Kuudetta kertaa Suomessa järjestettävä CMADFI (Community Manager Appreciation Day Finland) on kasvanut merkittäväksi yli 300 someammattilaisen tapahtumaksi, jossa käsitellään kasvavan uuden ammattikunnan ajankohtaisia kysymyksiä. Vapaaehtoisvoimin ja sponsoreiden tuella järjestettävän päivän ohjelma on suunniteltu yhteisöllisesti verkossa.

Pitääkö yllä vai puhkoako somekuplia?

Tällä kertaa teemapäivässä selvitetään, miten somenhallintaohjelmistot voivat helpottaa yhteisömanagerin työtä. Lisäksi mietitään, mikä verkkoyhteisöjen jäseniä innostaa toimimaan, tai miten työpaikoilla kannustetaan ihmisiä osallistumaan niiden omissa sisäisissä yhteisöissä.

Paneelikeskustelun aiheena ovat sosiaalisen median kaventuvat yhteisöt. Kun varsinkin nuoret tuntuvat hakeutuvan verkossa entistä rajatumpiin yhteisöihin, someammattilaisia kiinnostaa, miten heidän kanssaan pääsee vuorovaikutukseen. Voivatko ihmiset ongelmitta valita todellisuutensa mielensä mukaan?

CMADFI-päivän 2017 pääyhteistyökumppaneita ovat DigiSyke-hanke, Meltwater, Tampereen yliopisto ja Tekesin Liideri-ohjelma. Tapahtumaa tukee myös joukko pienempiä yhteistyökumppaneita.

Lisätietoja tapahtuman verkkosivuilta

www.CMAD.fi

Yleisradio ja Digita jatkavat yhteistyötään

Yle on julkistanut 6.4.2016 päätöksensä televisiojakelupalveluiden kilpailutuksessa. Digita valikoitui Ylen kumppaniksi valtakunnallisten televisiopalveluiden jakelussa.

“Digitan verkon kautta Yle tavoittaa sisällöillään kaikki suomalaiset. Näin varmistamme julkisen palvelun yleisradiotoiminnan peruspalvelun laadukkaasti koko maahan. Myös Digitan hinnoittelu on kehittynyt Ylen kannalta positiiviseen suuntaan”, sanoo Ylen tuotantojohtaja Janne Yli-Äyhö.

”Digita on erittäin tyytyväinen Ylen päätökseen jatkaa pitkäaikaista strategista yhteistyötä Digitan kanssa. Televisiojakelupalveluiden lisäksi Digita vastaa myös Ylen radiopalveluiden jakelusta. Digitan valtakunnallinen antenni-tv-verkko tarjoaa Ylelle tavoittavuudeltaan kustannustehokkaimman jakeluratkaisun”, kertoo toimitusjohtaja Juha-Pekka Weckström.

Yle ja Digita tekevät yhteistyötä myös antennitelevision ja internetin yhdistävässä hybriditelevisiossa. Kokeiluvaiheessa oleva Yle Areena –hybridi-tv-palvelu käytettävissä kanavilla Yle TV1, Yle TV2, Yle Teema ja Yle Fem. Digitan antenni-tv-verkko palvelee myös Ylen monipuolista alueellista sisältötuotantoa.

Nuoret haluavat kirjastolta arkielämää tukevia palveluita

Nuoret haluavat kirjastolta arkielämää tukevia palveluita, ystävällisempää ja avoimempaa asennetta sekä ”överielementtejä”, kuten luovuutta ja energisempää tunnelmaa. Tämä käy ilmi Helsingin kaupunginkirjaston ja Demos Helsingin toteuttamassa projektissa, jonka kohteena olivat 15-29-vuotiaat nuoret.

Kirjasto updated -palvelujen yhteiskehittämisprojektin tavoitteena oli tunnistaa mahdollisia nousevia palvelutarpeita, tutkia nuorten mielikuvaa kirjastosta sekä kehittää palveluita paremmin nuorten odotuksia vastaaviksi. Projekti toteutettiin marras-joulukuussa 2015 verkkokyselyin, ryhmähaastatteluin ja työpajoin. Siihen osallistui 120 helsinkiläistä nuorta, jotka edustivat moniarvoisesti eri sosiaaliryhmiä. Projekti oli osa Helsingin kaupunginkirjaston Kirjasto treenaa nuoria -hanketta.

Toiveissa luovuutta, energisyyttä ja tukea arkeen

Tuloksista kävi ilmi, että nuoret kokivat kirjaston palvelukulttuurin usein negatiivisena ja heidän mielikuvissaan kirjastoon liittyi hyssyttelevyys ja laitosmaisuus.

– Tarvittaisiin överielementtejä asiakkaiden suuntaan – verkossa ja tilassa. Överiys on luovaa, inspiroivaa, erilaista. Että olis vähän energisempi tunnelma, totesi palautetta antanut nuori nainen.

Lisäksi toivottiin konkreettisia apua esimerkiksi työpaikan ja koulutuspaikan etsintään, neuvoja siitä, kuinka vaikuttaa yhteiskunnassa ja olla osallinen omassa kaupungissa. Myös tieto harrastuksista ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksista sekä omien projektien toteuttamisesta olisi osallistuneiden mukaan tervetullutta.

– Kirjasto ei ole nuorille virasto tai kauppakeskus vaan ovi inspiroivaan kohtaamispaikkaan, josta voi löytää vertaistukea ja sparrausta. Nuorten kanssa yhdessä tekeminen on kiitollista puuhaa. He eivät ole vielä oppineet aikuisten huolipuhetta, ja kumppaneina he ovat kirjastopalveluja uudistettaessa korvaamattomia, tiivistää vuorovaikutussuunnittelija Virve Miettinen Helsingin kaupunginkirjastosta.

Monipuolisia työskentelytiloja kaivataan

Monet nuorista kertoivat tulevansa kirjastoon luovan tekemisen vuoksi. He kaipasivat enemmän tekemisen tiloja ja välineitä: studioita, työvälineitä, ryhmätyötiloja, lainattavia harrastusvälineitä ja verstashuoneita. He eivät odottaneet kirjastolta niinkään valmista ohjelmaa, vaan oman luovan tekemisen mahdollistamista.

Opiskelemaan ja työskentelemään tulleet toivoivat monipuolisia työskentely- ja opiskelumahdollisuuksia. Tähän tarpeeseen ei perinteinen lukusali-malli heidän mielestään vastaa. Nuoret odottavat voivansa työskennellä kahvilamaisessa ja mukavassa ympäristössä, ja he haluaisivat mahdollisuuksia työskennellä muuten kuin istuen. Tärkeintä heille on työskentelytilojen laaja monipuolisuus, joista voi valita tarpeen mukaan sopivan.

Vastaajien mielestä kirjaston tulisi niin ikään olla aiempaa näkyvämpi tekijä verkkomaailmassa ja somessa. Lisäksi he toivoivat mahdollisuutta käyttää kirjaston palveluita mobiilisti

DigiDemo-tuen tavoitteena on parantaa alalla toimivien yritysten tuotekehitysmahdollisuuksia

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK on myöntänyt yhteensä 378 000 euroa kulttuuristen sisältöjen kehittämiseen digitaalisiin päätelaitteisiin. Syksyn DigiDemo-haussa tukea sai 43 hanketta lähes 200 hakemuksen joukosta.

AVEKin tuotantoneuvoja Milla Moilasen mukaan ammattitaitoisia ja elinkelpoisia hankkeita jäi jälleen tukematta, sillä kilpailu on kovaa. ”Tukipäätöksissä painotetaan uutuusarvoa. Perustuotantoon kallistuvat hankkeet eivät enää yllä tuen saajien joukkoon.”

DigiDemo-tukea myönnetään konseptisuunnitteluun, demo- tai tuotekehitys-hankkeisiin sekä tv-ohjelmapilotteihin. Tällä kertaa ohjelmasarjan pilottijaksotukea myönnettiin neljälle hankkeelle yhteensä 81 000 euroa, demohankkeiden tukea 14 hankkeelle yhteensä 175 000 euroa ja konseptisuunnittelun tukea 25 hankkeelle yhteensä 121 000 euroa.

Tv-ohjelmapilottiin tukea sai muun muassa Tuffi Filmsin räävitön komediasarja Vuosi mummona. Demohankkeiden tukea myönnettiin esimerkiksi fotorealistisen virtuaalihahmon kehittämiseen erilaisiin vuorovaikutteisiin mediaprojekteihin sekä tekstiviestien taakse kurkistaville dokumentaarisille tarinoille. ”Konseptien osalta päätöksissä kiinnitettiin erityishuomiota idean etenemispotentiaaliin”, Moilanen kertoo. ”Konseptilla tulisi siis olla selkeä etenemispolku yritysmaailmaan.”

Tuen jakamisesta päätti asiantuntijaryhmä, jonka jäseniä ovat konsultti Markus Leikola, johtaja Kati Uusi-Rauva, digitaalisen median asiantuntija Marja Heinonen ja Aalto-yliopiston Media Factoryn johtaja, professori Philip Dean.

DigiDemo-tuen tavoitteena on edistää mielekkäiden kulttuurisisältöjen ja -palveluiden kehittämistä, parantaa alalla toimivien yritysten tuotekehitysmahdollisuuksia sekä vastata digitalisoituvan yhteiskunnan kulttuuripoliittisiin tavoitteisiin. DigiDemo perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön AVEKille osoittamaan vuotuiseen määrärahaan. Vuonna 2015 määrärahan suuruus oli 800 000 euroa.

DigiDemon seuraava hakuaika päättyy 31.3.2016. Hakemukset tehdään AVEKin sähköisessä järjestelmässä. Hakukriteereihin voi tutustua AVEKin internetsivuilla, http://www.kopiosto.fi/avek/digidemo.

Farfetch tuo verkon brändeja offline-kivijalkamyymälään

American Express Offline on keväällä 2015 lanseerattu vähittäiskaupan konsepti, jossa yhdessä kivijalkamyymälässä nähdään brändejä, jotka ovat ennen olleet suomalaisille saatavilla pääosin ainoastaan verkosta. Konsepti on toisin sanoen huippubrändien verkkokauppa, johon voit kävellä sisään. American Express esittelee nyt ylpeänä kolmannen Offline-kaupassa nähtävän brändinsä, joka on yli 300 persoonallisesta ja itsenäisestä muotiliikkeestä koostuva verkkoyhteisö Farfetch.

Offline-liikkeessä on kevään aikana voinut tulla sovittamaan adidas Originalsin erikoismallistoja ja kokeilemaan meikkejä ja hiustuotteita verkossa toimivalta kosmetiikkajätti feelunique.comilta. Lokakuussa kaupasta tulee kahden viikon ajaksi todellinen huippumuodin kehto, kun Farfetch tuo osan laajasta valikoimastaan Offline-kivijalkamyymälään.

Kaupassa nähtävä huippumuodin mallisto koostuu miesten ja naisten vaatteista ja asusteista, joita on ollut mukana valitsemassa Offline-konseptin kuraattori, stylisti Minttu Vesala. Inspiraatiota talvipukeutumiseen voi nyt tulla hakemaan sellaisilta Farfetchin verkkoyhteisön merkeiltä kuten Givenchy, Rick Owens ja Stella McCartney.

Persoonallisten kivijalkakauppojen laaja yhteisö

Farfetch on perustettu vuonna 2008 ja se koostuu yli 300:sta omaa näkemystään toteuttavasta huippumuodin liikkeestä. Verkkoyhteisöön kuuluvia myymälöitä on yhteensä 32 maassa, Tokyosta New Yorkiin ja Milanoon. Yhteisön tavoitteena on tarjota asiakkailleen maailman parhaiden sisäänostajien avulla luotu ainutlaatuinen verkko-ostamisen kokemus. Kivijalkakaupoista koostuvan liiketoimintamallin ansiosta Farfetchin on mahdollista luoda asiakkailleen perinteistä verkkokauppaa monipuolisempi ja persoonallisempi kokonaisuus.

American Express Offline sijaitsee osoitteessa Uudenmaankatu 4–6. Farfetch.com nähdään Offlinessa 13.–24.10. ja liike on avoinna maanantaista perjantaihin klo 11–19 ja lauantaisin klo 11–15.

Viestintävirasto avaa ovea kilpailulle tv- ja radiolähetysmarkkinoilla

Viestintäviraston mukaan Digita Networks Oy:llä on huomattava markkinavoima (HMV) antennipaikkaan ja -kapasiteettiin pääsyn, televisiolähetyspalvelujen ja valtakunnallisten radiolähetyspalvelujen tarjoamisessa. Virasto on antanut 24.4.2015 Digitalle HMV-päätöksen televisio- ja radiopalvelujen tukkumarkkinoilla.

Viraston päätöksen myötä sääntelyn painopiste siirtyy televisio- ja radiolähetyspalvelujen sääntelystä lähetysverkon sääntelyyn. ”Olemassa olevan, koko maan kattavan lähetysverkon antennipaikkoihin ja -kapasiteettiin pääsy ovat kilpailevan toimijan kannalta kaikista kriittisimpiä palveluja”, toteaa Viestintäviraston pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka. Siksi näiden ennakkosääntelyn tarve on suurin.

Antennipaikkaan ja antennikapasiteettiin pääsyn sääntely tehostuu

Asta Sihvonen-Punkan mukaan lähetysverkon kriittisten palvelujen ennakkosääntelyllä mahdollistetaan uusille markkinoille tuleville yrityksille kilpaileva televisio- ja radiolähetyspalvelujen tarjoaminen ohjelmistotoimijoille. Toisaalta sääntely mahdollistaa verkkopeiton laajentamisen myös markkinoilla jo toimiville yrityksille. ”Sääntelyllä edistetään kilpailtua lähetyspalveluiden tarjontaa, joka parantaa kuluttajien valinnanvapautta monipuolisten ohjelmistojen vastaanottamisessa”, sanoo pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka.

Televisiolähetyspalvelujen sääntely edelleen tarpeellista

HMV-sääntely on edelleen tarpeellista myös UHF-verkon televisiolähetyspalveluille. Vaikka televisionkatselu on monipuolistunut viime vuosien aikana, eivät muut televisio-ohjelmistojen vastaanottotavat kuten IPTV:n katselu, vielä muodosta täysin korvaavaa palvelua. UHF-lähetyspalvelun sääntelyllä pyritään turvaamaan ohjelmistotarjoajien toimintaedellytykset ja kuluttajien saama monipuolinen ja laadukas ohjelmasisältö.

Radiolähetyspalvelujen sääntely kevenee

Valtakunnallisten radiolähetyspalvelujen tarjonnassa Digita Networks Oy:lle asetettiin ainoastaan velvollisuus hinnaston ja toimitusehtojen julkaisemiseen. Digitalta poistuu näin ollen velvollisuus valtakunnallisten radiolähetyspalvelujen syrjimättömään hinnoitteluun. Vaikka Digitan FM-verkon valtakunnallisille lähetyksille ei tällä hetkellä olekaan löydettävissä täysin korvaavia palveluita, antennien tehokas ennakkosääntely mahdollistaa kilpailevan palveluntarjonnan myös valtakunnallisissa radiolähetyspalveluissa. Valtakunnallisiin radiolähetyspalveluihin kohdistuu jo nyt kilpailupainetta, joka rajoittaa Digitan mahdollisuuksia käyttää huomattavaa markkinavoimaansa ja toimia kilpailijoista riippumattomasti.

Suomen ensimmäiset peligrafiikan tutkinnon suorittaneet valmistuivat AEL:stä

Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon peligrafiikan osaamisalan ensimmäiset tutkinnonsuorittajat valmistuivat AEL:stä. Tutkinto on uusi toisen asteen ammattitutkinto ja se perustuu Opetushallituksen 1.1.2013 voimaan tulleisiin tutkintoperusteisiin. AEL:n Peligrafiikan ensimmäisestä tutkintoryhmästä valmistui 14 tutkinnon suorittanutta ”peligraafikkoa”.

– Kasvavalla pelialalla tarvitaan mm. ohjelmoijien lisäksi grafiikan osaajia, joilta edellytetään pelihahmojen ja erilaisten efektien ja taustojen suunnittelua. Peligrafiikan osaamisalalta valmistuneet soveltuvat pelialalle juuri näitä graafisen suunnittelun taitoja vaativiin tehtäviin, kuten esimerkiksi 3D-mallintajiksi, konseptikuvittajiksi (3D, 2D), environment artisteiksi ja teksturointiin, kertoo AEL:ssä peligrafiikkaa kouluttava Miikka Lyytikäinen.

– Tutkinto koostuu pakollisista ja valinnaisista osista ja se sisältää peligrafiikan keskeiset osaamiset; peligrafiikan tuotantoympäristössä ja -prosessissa toimiminen, 2D-grafiikan toteuttaminen, 3D-grafiikan toteuttaminen, käyttöliittymägrafiikan toteuttaminen ja peliautomaation toteuttaminen, kertoo koulutusasiantuntija Leena Niiva AELstä.

– Aktiivinen ote opiskelussa ja verkostoituminen auttavat menestymään opinnoissa. Opintojen alussa opiskelijat jaetaan pelitiimeihin. Pelitiimit tekevät pelejä projektityöskentelynä. Kouluttajat ohjaavat pelien tekoa verkossa sekä lähipäivillä. Opinnoissa hyödynnetään myös sosiaalista mediaa. Opiskelun aikana perehdytään pelialan toimintaympäristöön ja verkostoidutaan alan toimijoihin erilaisissa tilaisuuksissa, Leena Niiva jatkaa.

Ensimmäisten ”peligraafikkojen” valmistujaisia vietettiin AEL:ssä 8.4.2015 (kuva). Tunnelma on iloinen, kouluttajat ja ryhmä ovat tulleet tutuiksi tiiviin opiskelun aikana ja yhdessä tekeminen pelitiimeissä on yhdistänyt ryhmää. Vastaukset kysymyksiin tutkinnosta ja oppimiskokemuksesta tulevatkin kuin yhdestä suusta: ”Vaativa tutkinto”. ”Tasokas koulutus”. ”Hyvä kokonaispaketti”. ”Tiivistahtinen”. ”Opittiin paljon”. ”Koodaus ja visuaalisuus hyvässä tasapainossa”. ”Etätöissä viestintä toimi hyvin facebookin kautta”. Kiinnostavinta koulutuksessa oli: ”3D-peligrafiikka”, ”Tiimityöskentely”. Valmistuneita yhdistää myös palava into löytää työ pelialalta, ja päästä hyödyntämään opittua.

AEL:n Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon peligrafiikan osaamisalalle hakeutuneista noin 1/3 pääsee opiskelemaan, vaikka hakeutuminen on jaksotettu 2 – 3 aloitusryhmään vuosittain. Hakijat valitaan osoitetun osaamisen ja haastattelujen perusteella. Seuraava hakeutuminen AEL:ssä on syksyllä 2015 alkavaan tutkintoryhmään. Parhaillaan opiskelee yksi ja loppukeväästä käynnistyy toinen 16 opiskelijan ryhmä.

Peliala on kasvava ala. Pelialan kattojärjestö Neogames on arvioinut Suomen pelitoimialan ydintoimintojen (pelinkehitys ja pelipalvelut) liikevaihdon olleen vuonna 2014 noin 1800 miljoonaa euroa. Kiinnostava kysymys alan tulevaisuusnäkymiä arvioitaessa on, nostaako pelillisyys päätään tulevaisuudessa myös soveltavilla aloilla ns. ”hyötypelien” muodossa.

VTT kehitti suuren pinta-alan valaisevan muovikalvon

VTT:n OLED-tekniikkaan perustuva, painokoneella toteutettava menetelmä tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa kuvioituja, taipuisia valopintoja esimerkiksi mainosnäyttöihin, info-kyltteihin ja valaisimiin. Myös ikkunaruutuun tai pakkaukseen kiinnitetyt älykkäät, läpinäkyvät muovipinnat ovat nyt mahdollisia.

OLED-tekniikka (Organic Light-Emitting Diode) on yleisesti käytössä kännyköiden näytöissä ja televisioissa, mutta tähän asti vain lasipinnoille valmistettuna perinteisiä mikroelektroniikan valmistusmenetelmiä käyttämällä. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n menetelmällä OLED-elementtejä voidaan nyt painaa lasi- ja teräspinnan lisäksi myös joustavalle muovialustalle, mikä mahdollistaa huomattavasti suuremmat valopinnat sekä laajentaa tekniikan käyttömahdollisuuksia.

Vastaavanlaista valaisevaa muovikalvoa ja ilmassa tapahtuvaa prosessointia ei ole aiemmin tehty tässä mittakaavassa.

OLED-valopinnan valmistuksessa käytetään perinteisiä painomenetelmiä kuten syväpainoa ja silkkipainoa, jotka mahdollistavat hyvin suuret tuotantomäärät. Tuotanto on siis mahdollista perinteisen painotalon kaltaisessa laitoksessa.

Syväpaino- ja silkkipainotekniikoilla valmistettava OLED-valopinta on noin 0.2 mm paksu ja sisältää muutamien satojen nanometrien paksuiset elektrodit ja polymeerikerrokset, joissa valon emissio tapahtuu. Ilmiötä kutsutaan elektroluminenssiksi, jossa orgaaninen puolijohde säteilee valoa sähkökentässä. OLEDin valoteho (lm/W) on noin kolmanneksen LEDin tehosta. Sen etuna on, että se säteilee valoa koko pinnaltaan, kun taas LED on pistevalo.

VTT:n OLED-muovikalvo valaisee toistaiseksi noin vuoden verran, koska valoa säteilevät polymeerimateriaalit ovat herkkiä hapelle ja kosteudelle. Tulevaisuudessa kalvojen elinikä kasvaa suojakalvojen kehityksen myötä ja kalvojen sovellusmahdollisuudet laajenevat.

”Kalvo soveltuu siis mainiosti mainoskampanjoihin, joissa valaisevilla laajoilla pinnoilla voidaan herättää huomiota merkittävästi enemmän kuin pelkällä painografiikalla tai e-ink-tyyppisillä mustavalkoisilla näytöillä, jotka eivät valaise”, sanoo tutkimusalueen päällikkö Raimo Korhonen VTT:stä.

OLED-valoa on mahdollista käyttää myös langattomassa tiedonsiirrossa lähettimenä, mikä avaa uusia mahdollisuuksia painettujen valopintojen hyödyntämiseksi esineiden internet -sovelluksissa.

VTT etsii kehittämälleen OLED-tekniikalle parhaillaan kaupallistajia.

VTT kehittää verkkolehden lukusuosituksia norjalaisten kanssa

VTT kehittää norjalaisen Adressavisenin vetämässä projektissa menetelmiä, joilla verkkolehden lukijoille suositellaan automaattisesti artikkeleita ja mainoksia. Suositusten avulla lisätään verkkolehden sivustolla vietettyä aikaa sekä parannetaan lukukokemusta. VTT:n yhtenä tehtävänä projektissa on tarkastella tietojen luottamuksellisuutta, jota takaamaan se on kehittänyt omaa UPCV-suosittelumenetelmää.

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n suosittelutekniikoiden osaaminen on kansainvälisesti tunnustettua niin sisältöpohjaisiin kuin käyttäytymiseen perustuviin tekniikoihin liittyen. Osaamista on kehitetty erityisesti suomalaisessa Next Media –ohjelmassa, jossa tehty vuosien ajan yhteistyötä vastaavan norjalaisen NxtMedia Norway –hankkeen kanssa.

Suosittelumenetelmät keräävät tietoa kävijöiden käyttäytymisestä, prosessoivat tiedon ja tekevät sen pohjalta suosituksia. Suositusten tavoitteena on tarjota kävijälle enemmän kuin mitä hän alun perin osasi etsiä ja auttaa kävijää näkemään vain omalta kannaltaan olennaista tietoa. Näin saadaan kävijän lukukokemusta parannettua, pidennettyä sivustolla vietettyä aikaa ja sen kautta mainosten klikkaamista sekä lisättyä todennäköisyyttä sivustolle palaamiseen.

UPCV-menetelmä takaa tietojen luottamuksellisuuden

Käyttäjädatan kerääminen ja analysointi vaatii palvelulta suurta luottamuksellisuutta, jotta kerätty data ei joudu väärin käytetyksi. Perinteiset käyttäytymiseen perustuvat menetelmät ovat edellyttäneet pitkäaikaistakin tietojen keruuta kustakin kävijästä erikseen. VTT:n kehittämä UPCV (Ubiquitous Personal Context Vectors) ratkaisee kuitenkin tämän ongelman toisin: UPCV:ssä vaihdetaan satunnaislukuja kunkin käyttötapahtuman yhteydessä, ja tapahtumista jätetään muistiin vain nuo satunnaisluvut.

”Näin ollen varsinaista tapahtumaan liittyvää tietoa ei tarvitse tallentaa. Suositukset perustuvat näin syntyvien satunnaislukupinojen samankaltaisuuksiin”, toteaa UPCV-menetelmän pääkehittäjä, erikoistutkija Ville Ollikainen VTT:stä.

Menetelmässä on ainutlaatuista lisäksi se, että kuluttajien ja suosittelukohteiden saamat satunnaisluvut – kaikki mitä suosituksiin tarvitaan – voidaan säilyttää erillään ja hyödyntää itsenäisesti. Esimerkiksi lehtiartikkelien samankaltaisuuksia voidaan arvioida vertaamalla niiden satunnaislukupinoja keskenään. Tällöin käyttäjiin liittyvää dataa ei tarvitse paljastaa lainkaan.

Tietomäärän kasvaessa suosittelumenetelmien merkitys korostuu

Suomessa VTT on rakentanut UPCV-menetelmällä oppivan suosittelupalvelun (suosittelija.fi) kirjastojen Helmet-portaaliin, joka kattaa tällä hetkellä 78 kirjastoa metropolia-alueella. Tällä järjestelmällä kirjastojen asiakas saa nyt ensimmäistä kertaa lainausvinkkejä muiden lainaajien ja aikaisempien omien kirjalainojensa perusteella.

”Big Data on ollut jo pitkään yksi kuumimmista keskustelunaiheista. Tietomäärien kasvaessa kasvaa myös tarve löytää teknologisia ratkaisuja, joilla tiedosta saadaan esiin kunkin käyttäjän kannalta olennainen. Tästä suosittelutekniikat ovat hyvä esimerkki”, toteaa tutkimusprofessori Caj Södergård VTT:stä.

Norjalaisessa suositteluteknologiaprojektissa ”Anbefalingsteknologi” VTT vertailee muun muassa tietojen luottamuksellisuuden kannalta suosittelumenetelmiä, mukaan lukien VTT:n omaa UPCV:ta. Adressavisenin ja VTT:n lisäksi projektiin osallistuvat Norjan teknillinen korkeakoulu NTNU sekä IT-yritys Cxense.

Suomi24:n VaaliTV avataan eduskuntavaalien alla

Jokaisella eduskuntavaaliehdokkaalla on mahdollisuus päästä tänä keväänä kertomaan omista vaaliteemoistaan maan suurimmassa yhteisömediassa Suomi 24:ssä politiikan erikoistoimittajan Matti Simulan haastattelemana. Lähetykset tehdään suorina nettiTV-lähetyksinä Suomi 24:n vaalisivustolle.

VaaliTV-kiertue ulottuu kaikkiin vaalipiireihin ja toteutetaan seitsemän eri paikkakunnan toreilla suorana lähetyksenä. Yleisö voi seurata ehdokkaiden esiintymistä sekä suorana lähetyksenä Suomi24:llä että paikan päällä. Lisäksi haastattelut tallennetaan Suomi 24:n vaalisivustolle. Ehdokkaat saavat haastattelusta käyttöönsä myös oman vaalivideon, jota voivat hyödyntää omassa kampanjassaan ja jakaa omissa somekanavissaan.

”On tärkeää antaa kaikille ehdokkaille tasavertainen mahdollisuus laajaan näkyvyyteen vaaleissa. Meillä on Suomen suurin yhteisömedia, joten ratkaisu järjestää suorana lähetettävä vaalikiertue ja positiivinen vaalivideo kullekin ehdokkaalle pelkin tuotantokustannuksin tuntui luonnollisesta ratkaisulta”, kertoo Allerin Digitaalisen liiketoimintayksikön johtaja Laura Avonius.

Mukaan lähtevät ehdokkaat saavat suoran 7-minuuttisen haastattelun lisäksi lähetyksestä vaalivideon oman kampanjoinnin tueksi sekä tallenteelle näkyvyyttä vaalipiireittäin kohdistetun äänestäjäkunnan kesken.

Kampanjan avulla kiinnostavimmat ehdokkaat saattavat tavoittaa helposti kymmeniä, jopa satoja tuhansia potentiaalisia äänestäjiä. Suomi 24 tavoittaa viikottain jopa 1,4 miljoonaa lukijaa.

”Suomi24:llä poliittinen keskustelu on aktiivista ja näinä päivinä verkossa nimenomaan viimeinen äänestyspäätös tehdään. Viime eduskuntavaaleissa pystyimme ennustamaan helposti sivustomme analytiikan avulla jopa perussuomalaisten jytkyn”, tähdentää Avonius.

VaaliTV Suomi 24 on Goodmood Innovations Oy:n tuottama ja Suomi24:fi:n keskustelufoorumilla näkyvä ohjelmasarja. Kaikki ehdokkaat saavat sähköpostitse henkilökohtaisen kutsun mahdolliseen haastatteluun. Suomi 24:n vaalisivusto aukeaa helmikuussa 2015.

Lähetykset tehdään suorina lähetyksinä seuraavilta paikkakunnilta:

Helsingin, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan ehdokkaat Helsingissä 21. – 22.2.2015
Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ehdokkaat Kuopiossa 28.2. – 1.3.2015
Vaasan ja Keski-Suomen ehdokkaat Jyväskylässä 7. – 8.3.2015
Hämeen ja Pirkanmaan ehdokkaat Tampereella 14. – 15.3.2015
Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan ehdokkaat Turussa 21. – 22.3.2015
Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ehdokkaat Oulussa 28. – 29.3.2015
Uudenmaan ehdokkaat Espoossa 4. – 5.4.2015

Ohjelmointi tulee osaksi perusopetusta vuonna 2016

Opetussuunnitelma muuttuu vuonna 2016 ja ohjelmointi tulee osaksi peruskoulujen opetusta. Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetustoimessa varaudutaan tulevaan muutokseen testaamalla erilaisia tapoja opettaa ohjelmointia ja kouluttamalla opetushenkilöstöä.

Ohjelmoinnin pedagogista kehitystyötä ja koulutuksia koordinoi Saimaan mediakeskus, joka on kasvatus- ja opetustoimen alainen yksikkö. Saimaan mediakeskuksella on ollut muutaman vuoden ajan menossa Opetushallituksen rahoittama Taped-hanke eli tablet-pedagogiikkahanke, joka on ollut maanlaajuisesti uraauurtava tiennäyttäjä tablet-laitteiden hyödyntämisessä opetuksessa.

Tammikuussa 2015 Taped-hankkeen yhteistyöluokka Lönnrotin koulusta testasi uusia kasvatus- ja opetustoimelle hankittuja Sphero-robotteja opettajansa Miika Miininin johdolla. Viikon aikana 4. – 5.-luokkalaiset opettelivat robottien ohjelmointia ja Miinin kehitti pedagogisia malleja ohjelmoinnin opettamiseen. Ohjelmointiviikon tuloksena oppilaat tekivät kaksi opasvideota, jotka löytyvät alla olevista linkeistä Taped-hankkeen sivuilta ja Saimaan mediakeskuksen YouTube-kanavalta.

Tulevaa ohjelmoinnin opetusta silmällä pitäen Saimaan mediakeskukselle on hankittu tänä talvena kolmenlaisia robotteja koulujen lainattavaksi. Näistä monipuolisimmassa oppilaat voivat rakentaa Lego-rakennussarjasta oman robotin sekä opettaa sen liikkumaan ja puhumaan. Lappeenrannan opetushenkilöstö saa koulutusta ohjelmoinnista tämän vuoden huhtikuussa ja ensi syksynä.

− Robottien lisäksi ohjelmointia käsitellään erilaisten pelien ja leikkien kautta sekä tablet- ja internet-sovellusten avulla, kertoo kouluttaja Petja Pyykkönen Saimaan mediakeskukselta.

Saimaan mediakeskus järjestää myös tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opetuskäytön ja mediakasvatuksen täydennyskoulutusta lappeenrantalaiselle kasvatus- ja opetustoimen henkilöstölle sekä tukee oppilaitoksia niiden tvt-hankkeissa. Tavoitteena on vahvistaa opettajien taitoja tieto- ja viestintätekniikan käytössä ja lisätä mediakasvatusta opetuksessa.

Koulutustilaisuudet ovat kaikille lappeenrantalaisten koulujen opettajille ja päiväkotien varhaiskasvattajille avoimia ja maksuttomia.

Joulukortit pitävät pintansa

Suomalaiset kokevat joulukortit tärkeäksi perinteeksi. Itellan tekemän tutkimuksen mukaan 64 % kuluttajista on sitä mieltä, että joulu ei tunnu joululta ilman perinteisiä paperisia joulukortteja. Tänä jouluna kolme neljästä kuluttajasta aikoo lähettää postikortteja. Joulukorttien lähettäminen on useimmille lähettäjille tuttu tapa lapsuudenkodista. Kortit kirjoitetaan usein yhdellä kertaa ja samalla tullaan joulumielelle.

Suomalaiset aikovat lähettää keskimäärin 16 joulukorttia

Valtaosa (87 %) kuluttajista aikoo lähettää joko paperisia tai sähköisiä joulutervehdyksiä. Enemmistö suomalaisista lähettää molempia. Naiset lähettävät joulutervehdyksiä miehiä enemmän. Tänä jouluna 92 % naisista lähettää joulutervehdyksiä ja miehistä 82 %.

Joulukortti on erityinen viestintäväline, koska itse kortti on oleellinen osa viestiä. Perinteiset paperiset joulutervehdykset ovat selvästi suositumpia kuin sähköiset tervehdykset. Lähes 3/4 kuluttajista aikoo lähettää paperisia joulukortteja ja 2/3 sähköisiä joulutervehdyksiä.

Kolmasosa tutkimukseen vastanneista kertoi lähettäneensä viime vuonna yli 20 joulukorttia ja aikoo lähettää saman verran myös tänä vuonna. Keskimäärin suomalaiset aikovat lähettää tänä vuonna 16 joulukorttia. Sähköisiä joulutervehdyksiä lähetetään keskimäärin 7 henkilölle.

Joulukorttien lähettämisaikeisiin vaikuttaa selvästi vastaanottamisen ja lähettämisen vastavuoroisuus. Kortteja lähetetään niille, joilta itsekin saadaan kortteja. Myös iällä on vaikutuksensa. Joulukortteja lähetetään ja vastaanotetaan sitä enemmän, mitä enemmän ikää kertyy ja ystäväpiiri laajenee.

Paperiseen joulukorttiin on ladattu sähköistä enemmän tunnetta

Perinteinen joulutervehdys vaikuttaa sekä lähettäjiin että vastaanottajiin tunnetasolla. Paperinen joulukortti ilahduttaa lähes kaikkia vastaajaryhmiä selvästi sähköistä enemmän. Joulupostikortin arvostuksesta kertoo jotain myös se, että 64 % vastanneista kertoo säilyttävänsä saamansa joulukortit seuraavaan jouluun.

Korttien kuva-aiheiden puolesta vastaanottajia viehättävät eniten talvimaisemat, kynttilöiden ja kuusen luomat joulutunnelmat sekä joulupukki- ja tonttukortit. Noin kolmasosa vastaanottajista pitää joulukorttien uskonnollisia aiheita itselleen mieluisina. Myös itse tehtyjä joulukortteja arvostetaan.

Joulukortti koetaan lähes yhtä helpoksi lähettää kuin sähköinen joulutervehdys. Sopivat postikortit löytyvät myyntipisteistä vaivatta ja joulutervehdys halutaan kruunata joulupostimerkillä. Kuluttajista 66 % on sitä mieltä, että joulukortissa pitää olla joulupostimerkki.

Itsenäisyyspäivän viikonloppu sopii tänä vuonna hyvin joulukorttitalkoille

Joulukorteista pidetään erityisesti niihin liittyvien perinteiden vuoksi. Tutkimukseen vastanneista 90 % onkin omaksunut joulukorttien lähettämisperinteen omasta lapsuudenkodistaan. Useimmat kuluttajat (90 %) kirjoittavat joulukortit yhdellä kertaa ja virittäytyvät samalla joulutunnelmaan.

Tänä jouluna kotimaan joulutervehdykset ehtii postittaa edullisella joulutaksalla 0,75 € perjantaihin 12.12. mennessä. Joulukiireiden välttämiseksi itsenäisyyspäivän viikonloppu onkin hyvä aika kirjoittaa postikortit valmiiksi.

Joulutervehdysten viimeinen postituspäivä 2. luokassa (0,90 €) on keskiviikkona 17.12. ja 1. luokassa (1,00 €) torstaina 18.12.

TNS Gallup Kanavassa 7.–12.11.2014 toteutettuun kyselyyn vastasi 1 106 kuluttajaa, jotka ovat edustava otos yli 15-vuotiaista suomalaisista. Tutkimuksen suunnittelusta ja tulosten analyysistä vastasi Itellan tutkimuspäällikkö Kari Elkelä.

Aikakauslehtien tekijät suhtautuvat tulevaisuuteen toiveikkaasti

Aalto-yliopiston viestinnän professori Nando Malmelinin mukaan luovuuden käsite aikakauslehtialalla laajenee. Toimittaja ei ole enää yksinäinen taiteilija vaan tiimissä innovoiva visionääri. Lukijan näkökulmasta luovuuskäsityksen uusiutuminen tarkoittaa sisältöjen ja palveluiden monipuolistumista.

Aikakauslehtien tekijät ymmärtävät luovuuden perinteisesti sisällön ideoinniksi ja tuotannoksi. Organisaatioviestinnän professori Nando Malmelinin mukaan luovuuskäsitys on kuitenkin laajenemassa. Malmelin johtaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Creative leadership in media management -tutkimushanketta. Hankkeessa on tutkittu Suomen suurimpien aikakauslehtiä kustantavien yritysten toimituksellisen henkilökunnan näkemyksiä luovuudesta.

− Toimittaja ei ole yksinäinen luova taiteilija. Nykypäivän lehdentekijä tietää, että työtä tehdään kaupallisiin tarkoituksiin. Tiimityön määrä on lisääntynyt, eivätkä lopputuotokset ole pelkkiä journalistisia juttuja vaan myös organisatorisia toimintatapoja, kaupallisia konsepteja ja uusia liiketoimintamalleja.

Lukijan näkökulmasta luovuuskäsityksen uusiutuminen tarkoittaa yllätyksellisyyttä sekä sisältöjen ja palveluiden laajentumista. Lukija siis voittaa, koska vaihtoehdot lisääntyvät ja monipuolistuvat. Lopputuote ei ole enää pelkkä lehti vaan kokonainen brändi oheispalveluineen.

Luovuus motivoi tekijöitä

Luovuus on media-alan keskeisin ominaispiirre. Moni on kuitenkin huolissaan siitä, miten luovuudelle kiireessä ja tehostamispaineissa käy.

− Mediaorganisaatioiden uudistamisessa ja liiketoiminnan kehittämisessä vanhat toimintatavat kyseenalaistetaan ja luovuuden asema sisällöntuotannossa pienenee. Luovuutta tarvitaan nyt kuitenkin enemmän kuin koskaan, Malmelin toteaa.

Toimitustyön ammattilaiset sanovat tehokkuusajattelun ajaneen osittain luovuuden ohi. Työt on tehtävä entistä nopeammin ja tehokkaammin ja työtehtävät ovat lisääntyneet samalla, kun toimitusten resurssit pienenevät. Myös monikanavaisuus kasvattaa työkuormaa.

Tästä huolimatta toimitustyön ammattilaiset kokevat luovan työskentelyn yhä yhdeksi työnsä tärkeimmistä motivaattoreista. Mediatyöläiset nauttivat itseilmaisusta, ideoinnista ja uuden luomisesta. Toimittajan työ nähdään edelleen kutsumusammattina. Media-alan ammattilaisen on pystyttävä Malmelinin mukaan kuitenkin kokemaan, että häntä arvostetaan luovana ihmisenä, ei pelkkänä koneiston osana.

− Aikakauslehtien tekijät suhtautuvat tulevaisuuteen toiveikkaasti. Muutoksia ei nähdä vain luovuuden uhkana vaan myös mahdollisuutena kehittää työskentelyä ja ammattialaa. Eniten merkitsee se, uskalletaanko ottaa riskejä ja laittaa luovat ideat käyttöön. Loistavastakaan ideasta ei nimittäin ole iloa, jos se hautautuu pöytälaatikkoon, Malmelin sanoo.

Nando Malmelin esitteli aikakauslehtialan luovuudesta tehtävää tutkimusta Magazine Symposiumissa 2.12. Magazine Symposium on Aikakausmedian, Aikakauslehden Päätoimittajat ry:n, Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liitto ry:n ja Aikakauslehtitutkimuksen ryhmän järjestämä seminaari alan ajankohtaisista kysymyksistä.

Tiviittori selvittää digiosaamisen tason

Digiosaamisen tasosta on enemmän luuloja kuin tietoa, vaikka tieto- ja viestintäteknisen osaamisen on määrä kiidättää Suomi menestykseen. Uusi verkkopalvelu Tiviittori selvittää digiosaamisen tason. Kun tunnistetaan vahvuudet ja heikkoudet, koulutus- ja kehityspanokset on helpompi kohdistaa oikein.

Tiedosta toimintaan

Jotta voimme hyötyä tietotekniikan tuomista mahdollisuuksista, tarvitaan osaamista. Osaamisen kehittäminen kuitenkin edellyttää, että tiedämme, mihin kehitystoimet on syytä kohdistaa.

Tiviittori on verkkotyökalu, joka auttaa tunnistamaan nykyosaamisen tason. Tieto helpottaa koulutuksen suunnittelua ja kohdentamista sekä tukee johdon päätöksentekoa.

Nykyajan lukutaidosta tiedon jakamiseen

Tiviittori on itsearvioitityökalu sekä yksilöllisten että ryhmien tieto- ja viestintäteknisten taitojen arviointiin. Työkalun mittarit soveltuvat niin perustaitojen kuin syvällisemmän tietotyöosaamisen testaamiseen.

Tiviittorissa on kolme itsenäistä testikokonaisuutta:

Tietoyhteiskunta- ja mediataidot keskittyy digiajan perusosaamiseen, teknis-käytännölliset taidot mittaa hyötykäyttäjän osaamista ja tietotyön taidoissa painottuvat työn tekemisen tavat tiedon tuottamisesta yhteisölliseen jakamiseen.

Tulosraportit antavat selkeä kuvan sekä yksilön että ryhmän tietoteknisestä osaamisesta eri osa-alueilla. Lisäksi osaamista verrataan kaikkien testin tehneiden tuloksiin. Ajan myötä Tiviittori kertoo, missä kunnossa valtakunnan tieto- ja viestintätekninen osaaminen on.

Tiiviittorin kehittäminen lähti tarpeesta

Tiviitorin takana on TIEKE, joka pitkästä kokemuksesta tieto- ja viestintätekniikan osaamisen edistäjänä tietää, että selviä puutteita tvt-osaamisessa on – sekä nuorilla että aikuisilla. Tämän osoittavat myös PISA ja ”aikuisten PISA” eli PIAAC.

Tarvetta helposti käytettävälle osaamisen arviointityökalulle on. Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin siirtyminen ja henkilöstökoulutuksen niukkenevat resurssit eivät suinkaan vähennä tarvetta – päinvastoin. Hämmästyttävän harva organisaatio on kartoittanut henkilöstönsä digiosaamisen.

Tiviittorin kehitystyö on tehty yhdessä oppilaitos- ja organisaatiokumppaneiden sekä Systeemiset oppimisratkaisut -tutkimusverkoston kanssa osana Tekesin Oppimisratkaisut-ohjelmaa.

Helsingin Sanomat alkaa julkaista digitaalista iltapainosta

Helsingin Sanomat alkaa ilmestyä kaksi kertaa päivässä. HS Ilta -niminen uusi digitaalinen lehti tarjoaa päivän kiinnostavimmat uutiset, analyysit, puheenaiheet, kolumnit, kuvat ja videot huolellisesti paketoidussa ja helposti käytettävässä muodossa. Ensimmäinen HS Ilta ilmestyi torstaina 28.8.

Helsingin Sanomat tuo lukijoilleen uuden lukupaketin alkuiltaan. HS Ilta on täysin itsenäinen tuote aamun sanomalehteen verrattuna. Uudessa lehdessä julkaistaan joka päivä tuoreita, sitä varten tuotettuja juttuja HS:n toimittajilta ja kirjeenvaihtajilta. Analyyseillä, kuvajournalismilla ja liikkuvalla kuvalla on tärkeä osuus kokonaisuudessa. HS Ilta on luettavissa arkipäivisin kello 16.30 Android- ja iPad-tablettilaitteilla sekä uusimmilla älypuhelimilla. Sitä käytetään samalla sovelluksella kuin HS:n aamupainosta ja näköislehteä.

” HS Iltaa lukemalla pysyy hyvin kärryillä myös siitä, mitä uutta päivän aikana on tapahtunut”, Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi sanoo. Hänen mukaansa suuri joukko Helsingin Sanomien lukijoista kaipaa jatkuvasti päivittyvän verkon uutisvirran rinnalle tarkemmin rajattuja ja valikoituja kokonaisuuksia.

”Helsingin Sanomilla on 125 vuoden kokemus syventävän journalismin tekemisestä. Sille on kasvava kysyntä myös digiaikana”, Niemi toteaa.

HS Ilta hyödyntää digitaalisen kerronnan mahdollisuuksia, muun muassa HSTV-videoita sekä grafiikkaa. Lehti tarjoaa päivän pysäyttävimmät uutiskuvat, HS:n meteorologien tuoreet säävideot, menovinkit sekä tärpit illan tv-ohjelmiin.

Tutkimus: Start-up-yritysten kasvaessa verkostojen merkitys lisääntyy

Kansainvälistyvien start-up-yritysten kasvaessa verkostojen merkitys lisääntyy, motivaation alenee

Tuore tutkimus osoittaa, että nuorten, nopeasti kansainvälistyvien yritysten (INV) kannattaa panostaa kansainvälistymiskulttuurissaan eri tekijöihin eri kasvuvaiheissa. Arvostetussa Management International Review -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että muun muassa yritysten motivaatio kansainvälistymiseen, innovaatiosuuntautuneisuus, riskinotto sekä markkinasuuntautuneisuus vaikuttivat positiivisesti erityisesti niiden varhaisessa kasvuvaiheessa. Yritysten kasvaessa näiden tekijöiden vaikutus pieneni ja muuttui jopa negatiiviseksi, kun samalla kansainvälisten verkostojen ja oppimisen merkitys kasvun vauhdittajina lisääntyi.

Tutkimuksessa syvennyttiin ensimmäistä kertaa nuorten, nopeasti kansainvälistyvien yritysten kansainvälisen kulttuurin muutokseen yrityksen perustamisesta aina siihen saakka, kun siitä tulee monikansallinen yritys.

– Nopeaa kansainvälistymistä käsittelevässä tutkimuksessa on aiemmin lähes yksinomaan keskitytty yritysten alkuvaiheisiin. Kysymys siitä, mitä näistä globaaleiksi syntyneistä yrityksistä tulee aikuisina, on jäänyt kokonaan tarkastelematta, professori Mika Gabrielsson Itä-Suomen yliopistosta sanoo.

Hänen mukaansa Suomen näkökulmasta on erittäin tärkeätä, että yhä useampi pieni start-up-yritys saadaan luotsattua onnistuneesti kansainvälisille markkinoille ja kasvatettua osasta niistä täysverisiä monikansallisia yrityksiä.

– Tämä on elintärkeää nykyisessä liiketoimintaympäristössä, kun monet aiemmista isoista monikansallisista yrityksistä ovat vaikeuksissa ja joutuvat vähentämään henkilökuntaa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin neljää suomalaista INV-yritystä, joissa tehtiin kaikkiaan 21 haastattelua.

Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella toimivassa kansainvälisen liiketoiminnan ja myynninjohtamisen yksikössä tutkimusta on suunnattu globaaleiksi syntyneiden yritysten koko elinkaaren ymmärtämiseen.

Mika Gabrielssonin, Peter Gabrielssonin ja Pavlos Dimitratoksen tutkimus International Entrepreneutial Culture and Growth of Intervational New Ventures julkaistiin Management International Review -lehdessä elokuussa.

Haja-asutusalueiden laajakaistahankkeet kiinnostavat

Haja-asutusalueiden laajakaistahankkeille tarkoitetusta 64 miljoonan euron investointituesta yli puolet eli 32,9 miljoonaa euroa on jo jaettu. Vajaa neljännes eli 14,2 miljoonaa tuesta on jo maksettu. Tuki maksetaan vasta hankkeen valmistuttua. Osaan hankkeista on mahdollista saada tuen ennakkomaksu, joka on puolet myönnetyn tuen määrästä.

Viestintävirasto on vuodesta 2011 lähtien myöntänyt tukea valokuituverkon rakentamiseen haja-asutusalueille. Laajakaista 2015 -hankkeiden valmistelu eri puolilla Suomea on käynnistynyt vuoden 2009 alussa ja ensimmäisten hankkeiden rakentaminen käynnistyi kesällä 2010. Tuettujen verkkojen rakentaminen voi jatkua vielä vuoden 2017 kesään saakka eli hankkeiden toteuttamisen osalta on edetty jo hieman yli puolivälin. Meneillään on toinen kesä, jolloin tuettuja verkkoja rakennetaan erittäin aktiivisesti eri puolilla Suomea.

Lähes 3,5 miljoonan euron tuki myönnettiin Ilomantsin kunnan miljoonahankkeelle

Tähän mennessä suurin laajakaistaverkon rakennushanke sijaitsee Pohjois-Karjalan Ilomantsissa, jonne Viestintävirasto myönsi tukea 3 490 800 euroa. Ilonet Oy:n hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 14,6 miljoonaa euroa. Hanketta rahoittaa myös Ilomantsin kunta omalla maksuosuudellaan. Tuen avulla rakennetaan koko Ilomantsin kunnan kattava valokuituverkko, jossa tarjotaan huippunopeita 100 Mbit/s -laajakaistaliittymiä. Verkon rakentaminen on jo käynnistynyt ja verkon on arvioitu valmistuvan vuoden 2016 loppuun mennessä.

Kiinnostus hankkeisiin on pysynyt korkealla, mutta hakijoilla on huoli tukirahan riittävyydestä

Viestintävirastossa on vireillä hakemuksia noin 39 miljoonan euron edestä.

Uusien hankkeiden käynnistämistä suunnitellaan koko ajan eri puolilla Suomea ja hakijoilla on huoli siitä, riittääkö hankkeelle varattu raha kaikkien suunnitteilla olevien hankkeiden toteuttamiseen. Tarvetta tuelle on selkeästi, sillä nyt nopean, vähintään 30 Mbit/s -mobiililaajakaistan saatavuus kaupunkien ja taajamien ulkopuolella on todella heikko. Vain 2,9 prosentilla alueista, joille valtiontuki kohdistuu, on saatavilla nopea mobiililaajakaista, toteaa päällikkö Päivi Peltola-Ojala.

Viestintäviraston on tehtävä päätökset hankkeille myönnettävästä tuesta vuoden 2015 loppuun mennessä ja hankkeiden verkkojen tulee olla valmiit ja maksupäätökset tehty vuoden 2017 loppuun mennessä.

DeCo Media Oy palkittiin kansainvälisessä mediakilpailussa

Otavamedian tytäryhtiö DeCo Media Oy on palkittu kansainvälisessä WorldMediaFestival -kilpailussa Saksassa. NCC:lle tuotettu ”A Second Chance” video-ohjelma voitti Hampurissa toukokuussa Gold Awardin ja sai lisäksi yli 700 ohjelman joukosta parhaan kuvauksen Magic Eye -palkinnon sekä Grand Award -palkinnon. DeCo Media on aikaisemmin voittanut parhaan ohjelman Grand Prix -palkinnon ja oli ehdolla myös tänä vuonna.

Vuonna 2000 perustettu WorldMediaFestival on media-alan arvostetuimpia tapahtumia ja alan suurin kilpailu Euroopassa. Tänä vuonna mukana oli ohjelmia 33 maasta ympäri maailmaa.

Vuonna 1998 perustettu DeCo Media Oy on elävän kuvan palveluyritys, joka on ollut vuodesta 2011 osa Otavamediaa. DeCo Media tarjoaa elävän kuvan ratkaisuja asiakasyritysten muuttuviin tarpeisiin. Yritys toimii kahdella liiketoiminta-alueella, videotuotanto sekä webcast, joka on videokuvan ja synkronoitujen esitysten välittämistä verkossa livenä tai tallenteena.

Syksyn alihankintapahtuma luo läpileikkauksen alan tarjonnasta

Tampereella 16.–18.9.2014 järjestettävien kansainvälisten Alihankinta-messujen ohjelma on julkistettu. Kolmen messupäivän aikana on luvassa korkeatasoisia seminaareja, joissa nostetaan laajasti esille teollisuuteen, talouteen, tulevaisuuteen ja alihankintayritysten menestystekijöihin liittyviä aiheita. Alihankinnan teemana on tänä vuonna koneenrakennus, joka näkyy vahvasti ohjelmassa. Koneenrakennus koskettaa myös valtaosaa messujen tuhannesta näytteilleasettajasta.

– Alihankinnassa on esillä koko Suomen teollisuus ja sen kärkiyritykset. Tapahtuma luo läpileikkauksen alihankintateollisuuden tuotteisiin, palveluihin ja ratkaisuihin. Joka vuosi näytteilleasettajamme kehittävät noin 2000 uutta innovaatiota, joten yhtä tuoretta katsausta teollisuuden tarjonnasta ja näkymistä on suorastaan mahdotonta saada muualta. Näyttelytilat äärimmilleen täyttävä tapahtuma myytiin loppuun jo alkuvuodesta. Kuumimpia keskustelunaiheita ovat ilman muuta talousnäkymät, yritysten kilpailukykyä parantavat keinot ja kansainvälistymiseen liittyvät kysymykset. Koneenrakentamisen teema näkyy ohjelmassa, joka on nyt kokonaisuutena entistä monipuolisempi. Markkinoinnin tärkeys nousee myös esille uudella tavalla. Suomalaisilla teollisuusyrityksillä on olemassa hienoa osaamista ja upeita tuotteita, mutta ne pitää osata myös myydä, sanoo tuoteryhmäpäällikkö Jani Maja Tampereen Messut Oy:stä.

Suomen johtavan teollisuuden messutapahtuman avaa Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen. Teemapuhujana toimii Ponsse Oyj:n toimitusjohtaja Juho Nummela. Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry palkitsee avajaisissa vuoden 2014 alihankkijan ja päähankkijan. Avajaiset on tiistaina 16.9. klo 10.

Vuoden strategiateko –palkinto Slush 2013 –tapahtumalle

Suomen Strategisen Johtamisen Seura (SSJS) jakaa ensimmäistä kertaa Vuoden strategiateko –palkinnon. Vuoden strategiateko on näkyvä, strategiaa elävöittävä teko, joka on osaltaan vaikuttanut positiivisesti Suomen, yksittäisen yrityksen, toimialan tai yhteisön kehitykseen. Palkinto luovutettiin SSJS:n vuosittaisessa strategiaseminaarissa 4.6.

Jäsenten lähettämien ehdotusten joukosta Vuoden strategiateoksi valittiin Slush 2013 –tapahtuma. Valintaperusteina olivat tapahtuman poikkeuksellinen ambitiotaso suomalaisessa yrityselämässä ja sen korkea profiili, joka hyödyttää suomalaista yrityselämää.

Aalto-yliopiston Startup Saunan järjestämä Slush 2013 oli teknologia- ja kasvuyritys-tapahtuma, joka kokosi nuoret teknologiayritykset tapaamaan sijoittajia, asiakkaita ja mediaa. Helsingissä järjestetyssä tapahtumassa oli 1200 yritystä, 7000 yksittäistä kävijää yli 70 maasta, yli 100 kansainvälistä pääomasijoitusrahastoa, 450 toimittajaa eri puolilta maailmaa sekä 750 työntekijää, joista 600 vapaaehtoisia opiskelijoita. Tapahtuman tarkoitus oli eritoten kansainvälisen rahoituksen, mediahuomion ja työpaikkojen luominen Suomeen.

Vuoden strategiateko –palkinnon kaksi muuta finalistia ja kunniamaininnan saajia olivat:

Helkama Velox Oy, joka siirsi Jopon tuotannon takaisin Suomeen sen oltua aikaisemmin Taiwanissa. Jopo on Suomen ja Pohjoismaiden myydyin pyörä.

Kutsuplus-älybussipalvelu, jonka toteuttajana on HSL (Helsingin Seudun Liikenne). Perusteluissa mainittiin konseptin helppous: bussikuljetukset tarpeen mukaan ja helposti edullisuutta haluaville. Positiivisena asiana pidettiin sitäkin, että kyseessä on julkisen puolen konsepti.

Suomen Strategisen Johtamisen Seura valitsi ensimmäistä kertaa vuoden strategia-teon. ”SSJS haluaa tehdä strategiasta organisaation käytännön voimavaran, joka elää sekä arjessa että muokkaa tulevaisuutta. Tähän liittyen jäsenistö aktivoitiin ehdottamaan tekoja, jotka ovat merkittävästi edistäneet organisaation, toimialan tai koko Suomen kilpailuetua”, perustelee SSJS.n puheenjohtaja Ville Saarikoski vuoden strategiateon valitsemista.

Suomen Strategisen Johtamisen Seura on akateemisten, liikkeenjohdon, konsulttien ja kehittäjien foorumi, joka edistää strategista ajattelua ja johtamista. Seura on perustettu 25 vuotta sitten vuonna 1989, ja siinä on vajaa 500 jäsentä.

Suomen paras verkkokauppa -kilpailu käynnistyi

Itella käynnisti 19.5. laajan valtakunnallisen kilpailun, jossa etsitään jälleen Suomen parasta verkkokauppaa. Verkkokauppiaat voivat ilmoittautua mukaan kisaan 19.5. alkaen ja loppukesästä kuluttajat äänestävät suosikkejaan. Voittajat valitaan tänä vuonna viidessä eri äänestyskategoriassa, jotka ovat: paras ulkoasu, paras valikoima, paras käytettävyys, paras asiakaspalvelu ja parhaat toimitustavat.

Itella toteuttaa kilpailun yhteistyössä SBS Discovery Radio Oy:n kanssa ja verkkokauppakilpailun etenemisestä kerrotaan Radio Cityn, Voicen ja Iskelmän taajuuksilla. Kilpailussa ei ole osallistumismaksua vaan yritykset voivat asettaa verkkokauppansa ehdolle kampanjan radiokanavien verkkosivuilla.

Verkkokauppa on kasvanut tasaisesti yli kymmenen vuoden ajan. Kotimaan verkossa tapahtuvan kaupan arvo oli viime vuonna 10,5 miljardia ja kasvua oli edellisvuodesta 9 %. Kilpailun avulla halutaan edistää erityisesti kotimaisten verkkokauppojen tunnettuutta.

-Haluamme auttaa verkkokauppiaita myymään enemmän ja tehdä kuluttajille verkko-ostamisesta mahdollisimman helppoa. Suomessa on paljon erinomaisia verkkokauppoja ja uskomme kilpailun lisäävän niiden tunnettuutta, verkkokaupasta vastaava johtaja Aku Happo Itellasta kertoo.

Suomen paras verkkokauppa -kilpailu järjestetään nyt toisen kerran. Viime vuonna kilpailuun otti osaa 350 erikokoista verkkokauppaa. Tuolloin äänestyksen voitti kaikissa kilpailukategorioissa kosmetiikkaan erikoistunut verkkokauppa Dermoshop.

Kilpailusivut:

http://www.voice.fi/spv

http://www.iskelma.fi/spv

http://www.radiocity.fi/spv

Hallitus esittää muutoksia radio-, tv-, sähköisten ja telepalvelujen arvonlisäverotukseen

Hallitus esittää muutoksia arvonlisäverolakiin ja lakiin Ahvenanmaan maakuntaa koskevista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädännön poikkeuksista. Euroopan unionin direktiivi palvelujen verotuspaikasta (2008/8/EY) edellyttää muutoksia Suomen arvonlisäverolainsäädäntöön radio- ja televisiolähetyspalvelujen, sähköisten palvelujen ja telepalvelujen osalta.

Verotuspaikaksi myyjän sijoittautumisvaltion sijaan ostajan sijoittautumisvaltio

Esityksen mukaan vuoden 2015 alusta Euroopan unionissa toimivien yritysten EU-kuluttajille myymien radio- ja televisiolähetyspalvelujen, sähköisten palvelujen ja telepalvelujen verotuspaikka olisi myyjän sijoittautumisvaltion asemasta ostajan sijoittautumisvaltio.

Samalla otettaisiin käyttöön EU:hun sijoittautuneiden myyjien suorittamia radio- ja televisiolähetyspalveluja, sähköisiä palveluja ja telepalveluja koskeva uusi erityisjärjestelmä veron ilmoittamista ja maksamista varten. Nykyinen EU:n ulkopuolelle sijoittautuneita myyjiä koskeva sähköisten palvelujen erityisjärjestelmä laajennettaisiin kattamaan radio- ja televisiolähetyspalvelut sekä telepalvelut.

Verotuspaikkasäännösten muutoksen johdosta myyjät joutuvat suorittamaan veroa jokaiseen jäsenvaltioon, jossa niillä on kuluttaja-asiakkaita. Erityisjärjestelmän tarkoituksena on yksinkertaistaa kansainvälistä kauppaa käyvien yritysten velvoitteiden täyttämistä.

Järjestelmä antaa yrityksille mahdollisuuden täyttää ilmoitus- ja maksuvelvoitteensa EU:n alueella omassa sijoittautumisvaltiossaan, josta tiedot ja maksut välitetään kulutusjäsenvaltioille.

Seurauksia vain pienelle osalle suomalaisia yrityksiä

Vuonna 2015 voimaan tulevilla säännöksillä estetään verotasoeroista johtuva yritysten sijoittautuminen matalan verokannan valtioihin ja turvataan jäsenvaltioiden veropohjaa.

Kuluttajille myytyjen radio- ja televisiolähetyspalvelujen, sähköisten palvelujen sekä telepalvelujen verottaminen kulutusmaassa varmistaa sen, että verokannat eivät vaikuta yritysten sijoittautumiseen.

Suomessa radio- ja televisiolähetyspalvelut sekä telepalvelut tuotetaan tällä hetkellä pääosin kotimaassa. Sähköisiä palveluja hankitaan merkittävissä määrin ulkomailta, etenkin EU:n alueelta. Kyseisten palvelujen verotuspaikan muuttamisen arvioidaan kasvattavan Suomen arvonlisäverokertymää 10−15 miljoonalla eurolla vuodessa. Tulevaisuudessa sähköisten palvelujen kulutus ja merkitys kasvaa huomattavasti.

Verotuspaikan muuttuminen aiheuttaisi yrityksille järjestelmien käyttöönottoon ja käyttöön liittyviä hallinnollisia kustannuksia. Kustannukset vaihtelisivat yrityksittäin, mutta kokonaisuutena niiden määrä olisi vähäinen.

Erityisjärjestelmien lisäksi verotuspaikkamuutoksen hallinnollisia vaikutuksia suomalaisille yrityksille lieventäisi se, että sähköisten palvelujen myynti suoraan kuluttajille on vähäistä jakeluketjujen luonteiden vuoksi. Pääosa näistä palveluista myydään kuluttajille ulkomailla sijaitsevien sähköisten palvelujen markkinapaikkojen kautta. Ehdotukset kohdistuisivat Suomessa vain pieneen joukkoon yrityksiä.Esityksen mukaan lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2015 alusta.

Next Media loi uusia digipalveluja media-alalle

Next Media loi uusia digipalveluja media-alalle – VTT:llä vahva rooli käyttäjälähtöisessä kehittämisessä

VTT on kehittänyt yhteistyössä media-alan kanssa uudenlaisia palveluja juuri päättyneessä, Tekesin rahoittamassa Digilen Next Media -ohjelmassa.

Media-ala on uudistunut monikanavaiseksi, digitaalisia päätelaitteita hyödyntäväksi liiketoiminnaksi niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Ohjelma on mm. mahdollistanut uudentyyppisten digitaalisten palvelujen asiakaslähtöistä konseptointia ja testaamista. Ohjelman tuloksista kerrotaan aikakauslehtimäisessä loppujulkaisussa: http://www.nextmedia.fi/makasiini .

Asiakkaiden ymmärtäminen on avain ylivertaiseen asiakaskokemukseen

VTT osallistui ohjelmassa laajasti digitaalisten palvelujen kehittämiseen yhdessä niiden potentiaalisten käyttäjien kanssa. Käyttäjälähtöisessä kehittämisessä on hyödynnetty VTT:n kehittämää, innovaatioprosessin eri vaiheita tukemaan toteutettua yhteissuunnittelun verkkoympäristöä Owelaa (Open Web Lab, http://owela.fi/). Eri osapuolten yhteisen keskustelualueen lisäksi myös muita Owelan verkkotyökaluja, kuten kyselyjä, äänestyksiä ja päiväkirjoja, käytettiin.

Lisäksi ohjelmassa kehitettiin ja testattiin mediankäytön mittaamisen prototyyppijärjestelmä, joka kerää automaattisesti tietoja mediapalvelujen käytöstä PC:ltä, tabletilta ja älypuhelimesta. Muita mediankäyttötietoja voidaan kerätä toteutetun sähköisen mediapäiväkirjan avulla. Tätä kautta saadaan kuluttajien mediakäytöstä tietoa, jota voidaan hyödyntää palvelujen kehittämisessä.

Käyttäjien kiinnostuksen ja tilanteen huomioivat palvelut tarvitsevat monipuolista profiilitietoa

VTT:n Next Mediassa kehittämiä menetelmiä sovellettiin sisältöjen ja palvelujen kohdistamiseen erilaisten palvelujen, kuten tapahtumien, aikakauslehtiartikkelien, kirjojen, tv-ohjelmien, elokuvien ja pelien, suositteluun. Tämä tapahtui käyttäjän kiinnostuksen ja kontekstin perusteella. Yksi menetelmistä on patentoitu. Siinä kyseessä on täysin uudentyyppinen itseoppiva algoritmi, joka tunnistaa samankaltaisuuksia käyttäjän ja sisältöjen kesken.

Lisätyllä todellisuudella digitaalinen ulottuvuus myös painettuun mediaan

Lisätyn todellisuuden teknologiaa hyödynnettiin useassa hankkeessa. Esimerkiksi VTT:n kehittämän Sparkly-demon käyttäjäkokemukset osoittivat, että lisätyllä todellisuudella voidaan tuoda painettuun mediaan hyödyllinen digitaalinen ulottuvuus. Katso video : http://youtu.be/AjDjsmr0G14

VTT kehitti yhdessä yrityspartnereiden kanssa myös paikkasidonnaisen palvelun uutisten, tapahtumamainosten ja viestien selailuun joko karttapohjalla tai fyysiseen ympäristöön visualisoituna. Sovelluksen avulla käyttäjä voi kokea kännykän kameranäkymässä ympäristöönsä liittyvää tietoa uudella tavalla, suoraan tapahtumapaikassa.

Media-alalle yhteinen tunnistaminen ja maksaminen?

Ohjelman aikana toteutettiin ensimmäinen prototyyppi sähköisten mediatuotteiden digitaalista kauppaa ja kulutusta helpottamaan. Palvelu yhdistää asiakkaan tunnistamisen ja mediatuotteen, kuten iltapäivälehden, helpon maksamisen. VTT:llä oli tärkeä rooli sekä käyttäjien tarpeiden tunnistamisessa että prototyypin valmistamisessa.

VTT teki myös sanomalehtien html5-pohjaisen julkaisemisen kokeiluja, joilla tavoiteltiin sanomalehtien automaattista digijulkaisuprosessia, sekä auttoi määrittämään sähköisten kirjastopalvelujen vaatimia sähkökirjojen metatietojen välitysketjua ja toimintatapoja.

Digile Oy:n käynnistämä Next Media tutki median tärkeimpiä kehityskohteita siirryttäessä kohti digitaalisia palveluja, muun muassa mediakokemusta digitaalisissa päätelaitteissa, median merkitystä ihmisen arjessa sekä suurten mediatietomäärien hallintaa. Next Mediaan osallistui 9 tutkimusorganisaatiota ja 76 yritystä. Ohjelman veturiyrityksenä toimi Sanoma.

Next Median verkkosivut : www.nextmedia.fi
Next Median loppujulkaisu : http://www.nextmedia.fi/makasiini

Input tapahtuma tuo Helsinkiin satoja televisio- ja online-ammattilaisia eri puolilta maailmaa.

Maailman suurin julkisen palvelun mediakonferenssi INPUT kokoontuu toukokuussa Helsingissä

Tapahtuma tuo Helsinkiin noin 700 televisio- ja online-ammattilaista eri puolilta maailmaa.

Maailman suurin julkisen palvelun mediakonferenssi INPUT (International Public Television Screening Conference) tuo Helsinkiin noin 700 televisio- ja online-ammattilaista eri puolilta maailmaa. Tapahtuma edistää suomalaisen media-alan kasvua ja luo uusia verkostoja myös kansainvälisesti.

Yle toimii yhdessä suomalaisen media-alan kanssa tapahtuman järjestäjänä. Mukana ovat SES, SATU ry, FAVEX, MTV Media, Finnanimation, AVEK, Nordisk Film & TV Fond ja Koulutusrahasto Koura.

“INPUT 2014 esittää ohjelmistossaan 80 kansainvälisten moderaattoreiden valitsemaa kiinnostavaa tv- tai online-tuotantoa. Erinomaisen ohjelmistotarjonnan lisäksi INPUT on alan ammattilaisten kohtauspaikka. Teemme INPUTista tekijöille innostavan ja uudenlaisen huipputapaamisen”, kertoo INPUTin vastaava tuottaja Jasmiini Lappalainen Ylestä. Yle isännöi tapahtumaa.

Konferenssin teema ”Content Strikes Back!” painottaa että luova ja laadukas sisältö on aina tärkeintä – jakelukanavasta riippumatta. Ohjelmisto on koottu 36 eri maan tv-yhtiöiden parhaista ohjelmista ja muista sisällöistä sekä tuotantotavoiltaan innovatiivisista hankkeista.

Nelipäiväiseen tapahtumaan kuuluu katseluiden lisäksi keskusteluja ajankohtaisista teemoista. INPUTissa puhutaan muun muassa tapahtuma-tv:n formaateista, pohjoismaisesta laadusta, tutkivasta tv-journalimista, globaalista ohjelmien jakamisesta ja maailmanlaajuisten brändien ja peli- ja mediahybridien luomisesta. Keskusteluja alustavat esimerkiksi Rovion markkinointijohtaja Peter Vesterbacka ja animaatiokirjailija ja -historioitsija, tohtori Rolf Giesen.

“Ylelle INPUTin kansainvälisten ja kotimaisten vieraiden isännöinti on mieleinen tehtävä. INPUT on maamme elokuva- ja mediaväelle loistava tilaisuus luoda vahvasti globalisoituvalla alalla uusia kontakteja ja verkostoja”, toteaa Ylen viestintäjohtaja Reija Hyvärinen.

INPUT kokoaa ammattilaiset yhteen vuosittain, ensimmäinen konferenssi oli vuonna 1977 Italiassa. Ennen Helsinkiä tapahtuma on pidetty vain kahdesti Pohjoismaissa. INPUTissa ohjelmat eivät kilpaile tai ole myytävinä. Maksullinen tapahtuma on avoin kaikille kiinnostuneille.

INPUT järjestetään Marina Congress Centerissä, Helsingin Katajanokalla, 12.–15.5.2014.

Eettinen viihdejournalismi tavoitti miljoonayleisön

SBS Discoveryn verkkosivustot tekivät viime viikolla uuden kävijäennätyksen ja tavoittivat viikossa lähes miljoona eri kävijää. TNS Metrix mittaus kertoi tarkaksi kävijämääräksi 974 000. Suurin kävijämäärä oli voice.fi -viihde- ja lifestylesivustolla, jolla vieraili 748 000 kävijää. The Voicen nettisuosion kasvu on ollut huima, sillä sivusto on muutamassa vuodessa moninkertaistanut viikkokävijämääränsä.

SBS Discoveryn toimituspäällikkö Mikko Räsänen kertoo, että kasvu liittyy sivuston pyrkimykseen tehdä entistä eettisempää viihdejournalismia.

– Kolme vuotta sitten tarkastelimme kotimaista viihdeuutiskenttää, emmekä pitäneet suunnasta, johon se oli menossa. Otsikot olivat entistä yliampuvampia, seksuaalirikoksistakin väännettiin uutisissa viihdettä ja Johanna Tukiaisen kaltaisista mediapersoonista tehtiin yleisiä sylkykuppeja, joita viihdemediat yhdessä rintamassa jahtasivat. Päätimme, että me haluamme sanoutua tuosta kehityksestä irti.

SBS Discoveryn uutis- ja sisältötoimituksessa laadittiin tiukka eettinen ohjeisto.

– Halusimme varmistaa, että sisältömme on sellaista, jota lukija voi lukea ilman, että hänelle tulee lukiessa vaivaantunut olo. Ravintolassa Johanna Tukiaisesta otettujen salakuvien levittäminen tai mielenterveysongelmista kärsivän suomalaisjulkkiksen Twitter-viesteille naureskelu eivät ole tällaista sisältöä, Räsänen kertoo.

Voicen viimeinen Johanna Tukiaista käsittelevä uutinen julkaistiin maaliskuussa 2011. Sen jälkeen uusia ei ole tullut. Lista julkkiksista, joita SBS Discovery ei medioissaan käsittele on sittemmin vain kasvanut.

– H etkellisesti linjapäätöksellä varmaan menetettiin lukijoita, koska noista henkilöistä sai aina rajuja otsikoita, joilla sai suuren huomioarvon. Mutta pitkän aikavälin vaikutukset ovat kääntyneet voitoksemme. Tapalukijoittemme määrä on monikymmenkertaistunut, ja niin lukijat kuin yhteistyökumppanit ovat vähitellen itse huomanneet eettiset periaatteemme, joita emme ole tätä ennen avanneet julkisesti, Räsänen sanoo.

Syksyn markkinointiviestinnän viikon teemoina ovat tulevaisuus, johtaminen ja brändäys

Markkinointiviestinnän viikon yhteydessä 23.–24.9.2014 Wanhassa Satamassa järjestetään tänä vuonna myös StratMark Idea -tapahtuma. Markkinointiviestinnän viikon teemoina ovat tulevaisuus, johtaminen, brändäys, tuloksellisuus sekä kansainvälisyys. Ensimmäinen päivä 23.9. on suunnattu johdolle ja toinen päivä 24.9. asiantuntijoille. StratMark Idea järjestetään ensimmäisen tapahtumapäivän aamuna.

”Tapahtumien yhteen saattaminen on konkreettinen esimerkki markkinointialan liittojen yhteistyön syventymisestä. Tavoittelemme tällä entistä vaikuttavampaa ja laadukkaampaa tapahtumaa”, toteavat MTL:n toimitusjohtaja Tarja Virmala sekä MARKin toimitusjohtaja Lauri Sipilä.

”Entistä monipuolisempi Markkinointiviestinnän viikko on oivallinen paikka verkostoitua. Tapahtuma tarjoaa hyvän areenan myös kumppaneillemme”, sanoo Wanhan Sataman toimitusjohtaja Maarit Vesanto.
Digitaalisuus haastaa mediakenttää ja markkinointiviestintäalaa

Tuttuun tapaan Markkinointiviestinnän viikon ensimmäinen päivä 23.9. on suunnattu johdolle ja toinen päivä 24.9. asiantuntijoille. Markkinointiviestinnän viikon teemoina ovat tulevaisuus, johtaminen, brändäys, tuloksellisuus ja kansainvälisyys. Puhujat ja ohjelma tarkentuvat kevään aikana. StratMark Idea järjestetään ensimmäisen tapahtumapäivän aamuna.

”Digitaalisuus ravistelee niin markkinointiviestintäalaa kuin perinteistä mediakenttääkin. Muutoksen vauhti on hurja. Vain ne toimijat, jotka kykenevät ottamaan nopeasti uutta teknologiaa käyttöön sekä hyödyntämään uudenlaista osaamista selviävät. Markkinointiviestinnän viikon teemoissa käsitellään tätä murrosta ja törmäytetään uutta ja vanhaa mediaa. Puhujina on mm. Suunnon toimitusjohtaja Mikko Moilanen”, sanoo Virmala.

”Kansainvälisyys-teema näkyy myös puhujavalinnoissa. Esimerkiksi markkinointiguru Andreas Hinterhuber puhuu StratMark Ideassa hinnasta strategisen markkinoinnin kulmakivenä. Hinterhuber on yksi tämän hetken merkittävimmistä strategisen markkinoinnin, hinnoittelun ja johtamisen ajattelijoista”, jatkaa Sipilä.
Markkinointiviestinnän viikosta

Markkinointiviestinnän viikko on kävijämäärällä mitattuna alan suurin ammattilaistapahtuma, joka kokoaa markkinoinnin, mainonnan, viestinnän ja HR:n ammattilaiset ja johdon saman katon alle. Tapahtuman toteuttavat Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL ry ja Wanha Satama. Markkinointiviestinnän viikkoa (MVV) on järjestetty tällä nimellä vuodesta 2007 lähtien. Tapahtuman ohjelma ja puhujat päivittyvät kevään aikana sivustolle http://www.markkinointiviestinnanviikko.fi. Markkinointiviestinnän viikko on maksuton tapahtuma.
StratMark Ideasta

MARK Suomen Markkinointiliitto on järjestänyt Ideapäiviä jo vuodesta 1948. Tilaisuus on ollut ajankohtaisten aiheiden ympärille rakennettu markkinointiammattilaisten verkottumispaikka. StratMark on liike, joka tähtää markkinoinnin ymmärtämisen ja arvonnoston kautta Suomen liike-elämän pitkäaikaisen kansainvälisen kilpailukyvyn pysyvään korottamiseen. Hankkeen taustalla on ollut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja Svenska handelshögskolanin tutkimushanke. Hanke on päättynyt, mutta sen perintöä jatketaan. StratMark-seminaari ja Ideapäivä vietiin yhteen StratMark Idea -tapahtumaksi vuonna 2012.

Facebookin WhatsApp-kauppa moninkertaisti suomalaisten piensijoittajien kaupankäynnin

Facebook ilmoitti myöhään viime keskiviikkona ostavansa WhatsApp-palvelun. Nettipankki Nordnetin tilastojen mukaan piensijoittajien kaupankäynti Facebookilla 3,5-kertaistui yrityskaupan jälkeisenä torstaina koko alkuviikkoon nähden eri salkkujen lukumäärällä mitattuna. Yksistään torstaina Facebookilla toteutuneiden ostotoimeksiantojen määrä kasvoi 533 % suhteessa koko edellisviikkoon.

Torstaina 20. helmikuuta valtaosa Nordnetissä toteutuneista Facebook-toimeksiannoista oli ostoja.

Eri salkkujen lukumäärällä mitattuna Facebook oli torstaina Nordnetissä selvästi suosituin sosiaalisen median yhtiö: osake edusti koko toimialaan kohdistuneesta osakekaupankäynnistä eri salkkujen lukumäärällä mitattuna 68,3 % ja euromääräisellä vaihdolla tarkasteltuna 50,4 %.

Sosiaalisen median osakkeiden kaupankäynti räjähdysmäisessä kasvussa

Viikon 8 ma–to (17.–20.2.) välisenä aikana Facebookin, Twitterin ja LinkedInin osakkeiden yhteenlaskettu kauppamäärä kasvoi eri salkkujen lukumäärällä mitattuna 161,1 % täydestä kalenteriviikosta 7.

– Sosiaalisen median osakkeet kiinnostavat suomalaisia piensijoittajia laajalla rintamalla. Viime marraskuussa listautunut Twitter oli alkuvuonna 2014 tehdyssä selvityksessä ostetuin ulkomainen osake Nordnetissä. Facebookin massiivinen ja tuore yrityskauppa valoi jälleen valtavasti lisää uskoa sosiaalisen median kasvutarinalle, mikä on omiaan herättämään uutta kiinnostusta osakkeen ympärillä. Someyhtiöistä nykyhetkellä maksettavat arvostuskertoimet ovat kuitenkin niin yrityskauppojen kuin myös pörssiosakkeiden osalta niin huimia, että rinnastus 1990-luvun lopun teknokuplaan alkaa tuntua vaatimattomalta.

Vuosituhannen vaihteessa sijoittajat maksoivat uskomattomia summia nettiportaaleista, julkaisualustoista ja 3G-luvista kasvuodotusten takia, vaikka yhtiöiden ansaintamallit ontuivat. Loikkauksenomainen tuottavuuden kasvu jäi vajaaksi, eikä uusi talous sittenkään tehnyt suhdanteista historiaa. Tietotekniikka oli tullut osaksi suuren yleisön arkipäivää, kuten sosiaalisen median palvelut viime kuukausina. Nyt tilanne on siis hyvin samankaltainen, kommentoi Nordnet Suomen osakestrategi Jukka Oksaharju .

Perinteisen median ahdinko luo otollisen maaperän sosiaalisen median pörssikuplalle

Sosiaalisen median kärkiyhtiöt, Facebook ja Twitter, listautuivat New Yorkin pörssiin monivuotisen kurssinousun jälkeen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä suurimmat someyhtiöt ovat kaupankäynnin kohteina, pörssi on kohonnut jo viisi kalenterivuotta putkeen.

– Sijoittajat etsivät kuumeisesti yhtiöitä, joilla on mahdollisuus kaapata perinteisen ja varsinkin printtimedian menettämiä mainostuloja. Toisaalta markkinatilanne tukee pörssiyhtiöiden arvostustasoja ylipäätään, sillä riskittömien korkosijoitusten tuotot ovat parhaillaan lähellä nollaa. Toimialakohtaisesti sosiaalisen median listautumiset osuvat elinkaaren vaiheeseen, jolloin yhtiöillä on vielä osoittaa lähihistoriasta vahvoja kasvulukemia. Tekijöiden yhteisvaikutus on johtanut tilanteeseen, jossa someyhtiöiden arvostukset ovat irtautuneet reaalimaailmasta, analysoi Oksaharju.

Someosakkeiden arvostuskertoimet taivaissa, vain halleluja on kuulematta

Markkinahinnoittelun vallitsevaa tasoa on mahdollista arvioida tarkastelemalla osakesijoituksen takaisinmaksuaikaa yhtiön nykytuloksella. Käyttämällä sosiaalisen median pörssiyhtiöiden viimeisimpiä osavuosituloksia (Q4/2013), jäävät sijoitusten takaisinmaksuajat perikuntien huoliksi, jos liiketoimintojen tulokset eivät kasva radikaalisti vuosikausia eteenpäin.

Twitter 701 vuoden takaisinmaksuaika
LinkedIn 123 vuoden takaisinmaksuaika
Facebook 101 vuoden takaisinmaksuaika

– Pörssin suhdannekierrossa kuplat toistuvat aina uudelleen ja uudelleen. Viisitoista vuotta näyttää olevan aika, joka vaaditaan sijoittajasukupolven vaihtumiseksi osakemarkkinoilla. Sosiaalisen median yhtiöiden nykytilanne eroaa teknokuplasta vain siltä osin, että nyt osakeanteja ei tarvitse jonottaa tuulipuvuissa, jatkaa Oksaharju.

Someyhtiöiden on puhallettava kuplaan lisää välttääkseen kurssiromahduksen

Facebookin näkökulmasta katsoen yrityskaupassa on järkeä strategisesti, koska yhtiö ostaa markkinoilta pois uhkaavan kilpailijan, kun pelimerkit siihen vielä riittävät. Kauppa on kuitenkin täysin vailla järkeä maksetun kauppasumman suhteen, joten someyhtiön osakkeenomistajalle kyseessä on erittäin riskipitoinen järjestely. Sijoittajan tulee muistaa, että yritystoiminnan kokoluokan kasvu ei ole sama asia kuin omistaja-arvon kasvu. Kasvun hintalappu ratkaisee aina.

– WhatsAppin kauppasumma perustuu pitkälti siihen, että sosiaalisen median kuplayhtiöiden on puhallettava aina vain lisää välttääkseen osakekurssiensa lässähdyksen. Sijoittajat odottavat toimialan yhtiöiltä tuntuvaa kasvua ja sitä on nähtävästi hankittava hintaan mihin hyvänsä. Kuplan oireeksi on laskettavissa myös se, että yhtiöt raportoivat näyttävästi uusien käyttäjien ja volyymien kasvusta, vaikka liiketoiminnan kestävä ansaintalogiikka on pitkälti hämärän peitossa.

WhatsApp-yrityskaupassa on huomattava, että järjestelyssä liikahtaa oikeaa rahaa vain 4 miljardia dollaria, koska 19 miljardin dollarin kauppasummasta jopa 15 miljardia dollaria eli 79 % maksetaan Facebookin omilla ylihintaisilla osakkeilla virtuaalirahana. Jatkossa osakesijoitukset sosiaalisen median yhtiöihin voivat olla lyhyellä tähtäimellä erinomaisiakin, jos sijoittajien kiima kasvaa edelleen. Pitkällä aikavälillä yhtiöiden tulee kuitenkin kurssiromahduksen välttääkseen lunastaa huimat kasvuodotukset, eikä siihen kykene kuin harva yhtiö, summaa Oksaharju.

Suomalainen startup vie nettijoogan maailmalle

Suomalainen online-joogapalvelu Yoogaia tähtää ulkomaille vuoden 2014 aikana. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin myöntämä rahoitus ja Vaasan Yliopiston kanssa tehtävä tutkimushanke antavat Yoogaialle lisävauhtia hyvinvoinnin viemiseksi kaikkien ulottuville, paikasta riippumatta.

Innovaatiorahoituskeskus Tekes on myöntänyt Yoogaialle avustuksen liiketoiminnan kehittämiseksi ja kansainvälistämiseksi. ”Tekes antaa kansainvälisen kasvun suunnittelu –rahoitusta yrityksille, joilla on potentiaalia laajentaa liiketoimintaansa vientimarkkinoille” toteaa hankevastaava Anna-Maija Sunnanmark Tekesistä.

Yoogaia on saanut Suomessa innostuneen vastaanoton. 98% käyttäjistä suosittelee tai harkitsee suosittelevansa palvelua. Yoogaian tavoitteena on viedä onlinejoogatunnit Suomen ulkopuolelle vielä tämän vuoden aikana.

Vaasan yliopiston markkinoinnin opiskelijoiden kurssityö tukee Yoogaian kansainvälistymistä. ”Yoogaia on hieno esimerkki modernista, ketterästä tavasta luoda liiketoimintaa joka lähtee asiakastarpeesta. 30 loppuvaiheen opiskelijaamme ovat saaneet tehtäväkseen tutkia Yoogaian kasvumahdollisuksia Suomessa ja ulkomailla” kertoo professori Arto Rajala Vaasan yliopistosta. ”Yoogaia tarjoaa opiskelijoille eturivin paikan vaikuttaa ennakkoluulottoman, innovatiivisen yrityksen tulevaisuuteen.”

Vahvassa kasvussa oleva Yoogaia on syksyllä 2013 perustettu startup, joka tarjoaa jooga-, pilates- ja kahvakuulatunteja reaaliaikaisesti netissä. Palvelun käyttöä varten tarvitaan vain nettiyhteys ja tietokone.

Esineiden internetin viitearkkitehtuurista laaditaan standardi

Esineiden internetin (Internet of Things, IoT) viitearkkitehtuurille laaditaan kansainvälistä standardia. Standardin laatiminen aloitettiin, koska pelättiin, että ilman ohjeistavaa standardia saattaa syntyä monia erillisiä esineiden internettejä, jotka eivät olisi saumattomasti yhteentoimivia.

Ehdotus on nyt ensimmäisellä lausuntokierroksella maaliskuulle saakka.

Tekeillä oleva kansainvälinen standardi ISO/IEC NP 19654

– antaa ohjeita IoT-järjestelmien suunnitteluun ja kehittä­mi­seen
– edistää avointa ja julkista opastavaa arkkitehtuuria niin, että syntyy saumattomasti yhteentoimivia IoT‑järjestelmiä
– pyrkii tekemään uusien komponenttien liittämisestä ja poista­misesta IoT-järjestelmiin mahdollisimman yksinkertaista; tavoitteena on Plug and Play

Yhteinen viitearkkitehtuuri antaa hyvän lähtökohdan IoT-järjestelmien arkkitehtuuriratkaisujen kehittämiselle ja implementoinnille. Hyötynä on paitsi kerralla rakenteeltaan yhteensopivat järjestelmät, myös ajalliset ja rahalliset säästöt, koska järjestelmän rakentamista ei tarvitse aloittaa alusta, vaan voidaan räätälöidä jo olemassa olevista IoT-arkkitehtuureista itselle sopiva. Myös riskit vähenevät, kun hyödynnetään standardin hyvät käytännöt ja vältetään muiden tekemät virheet.

Standardiehdotus ISO/IEC NP 19654 esineiden internetin viite­arkki­teh­tuu­riksi on lausuntokierroksella Suomessa 7.3.2014 saakka. Esineiden inter­netin standardeja laaditaan kansainvälisessä työryhmässä ISO/IEC JTC 1 WG 5.