Finavia aloittaa Helsinki-Vantaan kehittämisohjelman tammikuussa

Finavia käynnistää Helsinki-Vantaan lähtöaulan kapasiteetin kasvattamisen ja terminaalin palvelujen parantamisen heti loppiaisen jälkeen. Kehittämisohjelman ensimmäinen vaihe valmistuu kesällä, jolloin terminaali 2:een avataan uusi turvatarkastuspiste. Samaan aikaan myös lentoaseman ostosympäristö kokee täydellisen muodonmuutoksen.

– Matkustajamäärien kasvu näkyy erityisesti terminaali 2:n lähtöaulassa. Haluamme parantaa sujuvuutta ja nostaa läpimenokapasiteettia merkittävästi. Tavoitteenamme on, että kaikki matkustajat selviytyisivät turvatarkastuksesta alle 15 minuutin, kertoo lentoasemajohtaja Ville Haapasaari Finaviasta.

Haapasaari lupaa hyviä uutisia jo kesälomakaudeksi, jolloin uusi turvatarkastuspiste otetaan käyttöön. Finavia avaa viisi uutta linjaa, jonka jälkeen terminaali 2:ssa on yhteensä 18 linjaa. Myöhemmin on vielä tarkoitus kasvattaa kapasiteettia ja avata kaksi linjaa lisää.

– Uusi linjasto nostaa turvatarkastuksen kapasiteettia lähes 40 prosenttia. Pystymme ruuhka-aikoina palvelemaan yli 3 200 matkustajaa tunnissa, Haapasaari sanoo.

Samassa yhteydessä nykyaikaistetaan lähtöselvitystä. Terminaali 2:een asennetaan 12 lähtöselvitys- ja 10 bag drop -automaattia lisää. Tätä varten lähtöaulan lattiaa laajennetaan hieman. Laajennus tulee pääovien viereen.

Kaikki nykyiset turvatarkastus- ja lähtöselvityspalvelut ovat käytettävissä muutostöiden ajan.

Turvatarkastuksen lisäpiste rakennetaan lähtöselvitysalueen yläkertaan, terminaalin kolmanteen kerrokseen. Paikalla sijaitsee tällä hetkellä kongressi- ja vip-keskus, joka joudutaan sulkemaan rakennustöiden ajaksi.

Helsinki-Vantaan muut kokous- ja neuvottelutilat sekä VIP President -terminaali ovat töiden aikana käytettävissä normaaliin tapaan. Uudistetut kokoustilat otetaan käyttöön jälleen kesällä.

Lähtöaulaan tehtävät parannukset ovat osa Finavian 900 miljoonan euron kehittämisohjelmaa. Tavoitteena on varmistaa Helsinki-Vantaan asema suosittuna vaihtokenttänä sekä nousta palveluiltaan maailman lentoasemien kärkikastiin. Investoinneilla varaudutaan 20 miljoonan matkustajan palvelemiseen vuoteen 2020 mennessä.

Tammikuussa käynnistyvien töiden kustannusarvio on noin viisi miljoonaa euroa.
Merkittäviä investointeja myös myymälä- ja ravintolatiloihin

Kehittämisohjelmansa lisäksi Finavia panostaa vuosina 2014–2016 lentoaseman ravintola- ja myymäläpalveluiden uudistamiseen noin 30 miljoonaa euroa. Kehitystyötä tehdään yhdessä kotimaisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa, jotka myös investoivat uusiin liiketiloihin.

– Tavoitteena on luoda ensiluokkainen kansainvälisen tason ostosympäristö Helsinki-Vantaalle, sanoo liiketoimintajohtaja Anne Gullstén Finaviasta.

Gullstén kertoo, että Helsinki-Vantaan kaukolentojen alue uudistuu talven aikana täysin. Porttien 34–35 lähistöllä sijaitsevat myymälätilat on jo purettu ja tilalle rakennetaan korkeatasoinen, huhtikuussa avattava kauppa-alue.

Finavia on marraskuussa myynyt omat duty free -myymälänsä kansainväliselle World Duty Free Groupille, joka on alansa suurin Euroopassa. Yhtiö investoi lentoaseman kaupallisten palveluiden kehittämiseen merkittävästi . Se aloittaa toimintansa Helsinki-Vantaalla maaliskuussa 2014.

Lisäksi Finavia on tehnyt sopimuksen maailman suurimpiin lentoasemaravintolaoperaattoreihin kuuluvan HMSHostin kanssa. Tarkoituksena on luoda Helsinki-Vantaalle uusia, kansainvälisiin ja suomalaisiin, makuihin pohjautuvia ruokakonsepteja. HMSHostin operoimat ravintolat on tarkoitus avata vuosina 2014–16. Yhtiön rinnalla toimii jatkossakin Helsinki-Vantaan nykyinen ravintolatoimija SSP Finland Oy ja muita ravintolayrittäjiä.

Ensi vuosi tuo merkittäviä muutoksia moniin Kelan maksamiin etuuksiin

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2014

Ensi vuosi tuo merkittäviä muutoksia moniin Kelan maksamiin etuuksiin. Osa muutoksista odottaa vielä lakien vahvistamista.

Pienten lasten hoitoa helpottamaan tulee uusi etuus, joustava hoitoraha. Työttömyysturvassa otetaan käyttöön uusi suojaosa. Jatkossa työtön voi tienata 300 e/kk ilman, että ansiot vähentävät työttömyysturvan määrää.

Sairausvakuutusta parannetaan pidentämällä osasairauspäivärahan enimmäisaika 120 arkipäivään. Lääkkeiden vuosittainen omavastuu eli lääkekatto alenee 610 euroon.

Runsaasti muutoksia on tulossa etenkin sosiaaliturvan soveltamiseen kansainvälisissä tilanteissa. Niistä kerrotaan tämän tiedotteen lopussa.

Kansaneläkeindeksiin sidottuja Kelan etuuksia korotetaan ensi vuonna eri tavoin. Useimpiin Kelan maksamiin etuuksiin tehdään 0,6 %:n korotus tammikuussa 2014. Lastenhoidon tuet nousevat kuitenkin 1,3 %. Lapsilisiin ei tule indeksikorotusta vuonna 2014.

Opintotuki sidotaan kansaneläkeindeksiin vuonna 2014. Ensimmäiset indeksillä korotetut opintotuet maksetaan 1.8.2014 alkaen. Opintotukiin tulee silloin 1,3 %:n indeksikorotus. Opintotukeen on tulossa muitakin muutoksia 1.8.2014 alkaen, mutta niistä tiedotetaan myöhemmin, kun lakimuutokset on vahvistettu.

Lääkekatto laskee

Lääkekustannusten vuotuinen omavastuuosuus (ns. lääkekatto) alenee 670 eurosta 610 euroon. Lääkekaton täytyttyä asiakas maksaa 1,50 euroa jokaisesta ostamastaan korvattavasta lääkkeestä.

Uusi lääketaksa-asetus muuttaa reseptilääkkeiden vähittäishintojen laskentaperusteita. Kalliimpien reseptilääkkeiden hinnat laskevat ja halvempien nousevat. Lisäksi apteekin perimä toimitusmaksu nousee 0,43 eurosta 2,39 euroon (sis. arvonlisäveron). Apteekki perii asiakkaalta toimitusmaksun jokaisesta lääkemääräyksellä toimitettavasta valmisteesta sitä ostettaessa. Kelan korvaus lasketaan toimitettavan lääkkeen myyntihinnan (tai viitehinnan) ja apteekin toimitusmaksun yhteenlasketusta hinnasta.

Suomessa kirjoitetulla reseptillä saa lääkkeitä myös muualta Euroopasta

Eurooppalaisella lääkemääräyksellä voi ostaa lääkkeitä kaikkien EU-maiden apteekeista.

Jotta asiakas voisi ulkomailta hakea lääkkeensä Suomessa kirjoitetulla lääkemääräyksellä, hänen on pyydettävä lääkäriltä nimenomaan eurooppalainen lääkemääräys.

Ulkomailla ostetun lääkevalmisteen hinnasta saa Kelasta sairausvakuutuskorvauksen, jos vastaava lääkevalmiste on Suomessa hyväksytty korvattavaksi.

Potilaan valinnanvapauden laajeneminen ei muuta matkojen korvausperusteita

Vaikka asiakas voi ensi vuoden alusta valita hoitopaikkansa kaikista Suomen terveysasemista ja erikoissairaanhoidon yksiköistä, Kela korvaa sairauden vuoksi tehdyt matkat edelleen lähimpään hoitopaikkaan. Lähin hoitopaikka on yleensä koti- tai oleskelupaikkakunnan pääterveyskeskus tai lähin yliopistosairaala.

Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismääriin pieni korotus

Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärä nousee 23,77 eurosta 23,92 euroon arkipäivältä. Kela korottaa vähimmäismääräiset päivärahat ilman hakemusta 1.1.2013 alkaen.

Vuonna 2014 alkavien, työtuloihin perustuvien sairaus- ja osasairauspäivärahojen sekä kuntoutusrahan tulorajat tarkistetaan palkkakertoimella, joka nousee 1,7 %. Päivärahan perusteena olevista työtuloista vähennetään 4,13 % vakuutusmaksuvähennyksenä. Palkkakerroin ei kuitenkaan korota niitä työtuloihin perustuvia päivärahoja, joita on alettu maksaa ennen vuodenvaihdetta.

Osasairauspäiväraha enimmäisaika pitenee

Osasairauspäivärahan enimmäisaika pitenee 72 arkipäivästä 120 arkipäivään. Työaikaa voi vähentää 40–60 % työehtosopimuksen tai työaikalain mukaisesta kokoaikatyöstä. Myös useaa osa-aikatyötä samanaikaisesti tekevä voi jatkossa sopia työajan vähentämisestä, jos hänen normaali viikoittainen työaikansa on yhteensä vähintään 35 tuntia.

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsy helpottuu

Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytyksiä muutetaan niin, että nykyistä useampi työikäinen, ja erityisesti nuori pääsee varhemmin ammatilliseen kuntoutukseen. Kuntoutusta myönnettäessä huomioidaan aikaisempaa laajemmin sairauden lisäksi myös muut kuntoutujan elämäntilanteeseen vaikuttavat asiat. Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee muutoksen seurauksena vuosittain arviolta noin 1 000 henkilöä nykyistä enemmän.

Sairausvakuutusmaksuihin pieniä muutoksia

Vakuutettujen sairaanhoitomaksu on ensi vuonna 1,32 % kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,49 %. Molemmat maksut nousevat vuoden 2013 tasosta 0,02 prosenttiyksikköä.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu on 2,14 %, ja palkansaajien sekä yrittäjien päivärahamaksu 0,84 % palkasta tai työtulosta. Molemmat maksut nousevat 0,1 prosenttiyksikköä vuodesta 2013.

Yrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutettujen yrittäjien maksama lisärahoitusosuus on 0,13 prosenttia. Lisärahoitusosuus laskee vuoden 2013 tasosta 0,01 prosenttiyksikköä.

Työterveyshuollon laskennalliset enimmäismäärät nousevat hieman

Kela korvaa työnantajalle ja yrittäjälle työterveyshuollon kustannuksia enintään vuosittain vahvistettavien enimmäismäärien mukaan. Työntekijäkohtainen enimmäismäärä nousee tilikaudelta 2013 maksettavissa korvauksissa noin 2 % vuoteen 2012 verrattuna. Yrittäjäkohtainen enimmäismäärä nousee vuonna 2014 maksettavissa korvauksissa samoin noin 2 % vuoteen 2013 verrattuna.

Joustava hoitoraha käyttöön

Alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmat voivat 1.1.2014 alkaen tehdä alle 30 tunnin työviikkoa ja saada Kelasta joustavaa hoitorahaa. Joustavaa hoitorahaa voivat saada työntekijät, yrittäjät ja maatalousyrittäjät sekä apurahansaajat, joilla on MYEL-vakuutus.

Joustavan hoitorahan määrään vaikuttaa keskimääräinen viikkotyöaika. Kun viikoittainen työaika on enintään 22,5 tuntia tai työaika on enintään 60 % tavanomaisesta, hoitoraha on 240 euroa kuukaudessa. Kun työaika on yli 22,5 tuntia mutta enintään 30 tuntia viikossa tai enintään 80 % alan kokopäivätyön työajasta, hoitoraha on 160 euroa kuukaudessa.

Joustava hoitoraha korvaa alle 3-vuotiaista maksetun osittaisen hoitorahan. Osittainen hoitoraha säilyy kuitenkin vanhemmilla, joiden lapset ovat 1. ja 2. luokalla.

Korotuksia perhe-etuuksiin

Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäismääriin tehdään 1,3 %:n korotus. Minimipäiväraha nousee 23,77 eurosta 23,92 euroon päivässä. Kela korottaa vähimmäismääräiset päivärahat ilman hakemusta 1.1.2014 alkaen.

Vuonna 2013 alkavien, työtuloihin perustuvien vanhempainpäivärahojen tulorajat tarkistetaan palkkakertoimella, joka korottaa työtuloihin perustuvia vanhempainpäivärahoja 1,7 %. Vuoden 2014 palkkakerroin ei kuitenkaan korota niitä työtuloihin perustuvia vanhempainpäivärahoja, joita on alettu maksaa ennen vuodenvaihdetta.

Lapsilisiin ei tule korotuksia vuosina 2013–2015. Lapsilisien indeksitarkastukset tehdään seuraavan kerran vuonna 2016.

Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukeen tulee 1,3 %:n korotus. Kela korottaa etuudet ilman hakemusta 1.1.2014 lukien.

Alle 3-vuotiaasta lapsesta maksettava kotihoidon tuen hoitoraha korottuu 336,67 eurosta 341,06 euroon kuukaudessa. Perheen toisesta alle 3-vuotiaista maksetaan 102,11 euroa ja kustakin muusta alle kouluikäisistä 65,61 euroa. Kotihoidon tukeen kuuluu myös perheen tuloista riippuva hoitolisä, joka on enintään 182,52 euroa.

Yksityisen hoidon tuen hoitoraha nousee vuoden alussa 173,64 euroon lasta kohden.

Osittainen hoitoraha korottuu 97,67 euroon kuukaudessa.

Elatustuki ja elatusapu on sidottu elinkustannusindeksiin, joka nousee 1.1.2014 alkaen 1,17 %. Elatustuki on ensi vuoden alusta 153,63 euroa lapsesta kuukaudessa. Kela korottaa maksussa olevia elatustukia automaattisesti. Elatusvelvollisen tulee maksaa korotettua elatusapua 1.1.2014 alkaen. Myös elatusapuvelan maksuvapautuksen tulorajat muuttuvat indeksikorotuksen verran

Työttömyysturvaan muutoksia

Täysi peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat ensi vuonna 32,66 e/pv eli noin 702 e/kk. Tästä menee kuitenkin veroa 20 %, joten perusturvan varassa elävä työtön saa noin 562 euroa.

Sovitellun työttömyysetuuden suojaosa tulee voimaan. Sen jälkeen työtön voi tienata 300 euroa kuukaudessa ilman, että ansiot vähentävät työttömyysturvan määrää.

Palkansaajan työssäoloehtoa lyhennetään 34 viikosta 26 viikkoon. Näin nykyistä lyhyemmällä työhistorialla pääsee peruspäivärahan tai ansiopäivärahan piiriin.

Peruspäivärahan ja ansiopäivärahan omavastuuaika lyhenee 7 päivästä 5:een.

Työmarkkinatuen ns. 180 päivän sääntö poistuu. Aikaisemmin työmarkkinatukea sai 180 päivältä ilman tarveharkintaa, kun perus- tai ansiopäivärahan 500 päivän enimmäismaksuaika oli täyttynyt. Nyt työmarkkinatuki on alusta alkaen tarveharkintainen.

Apurahan saajan vakuutusehdon täyttäneet ovat voineet saada työmarkkinatukea 130 päivältä ilman tarveharkintaa. Myös tämä ehto poistuu.

Pitkään työelämässä olleille irtisanotuille maksetaan jatkossa korotusosaa tai korotettua ansio-osaa 90 päivää entisen 100 päivän sijaan. Nämä korvaavat muutosturvan ansio-osan ja muutosturvalisän, josta luovutaan samalla.

Työttömyysturvan perusturvan korotusosa on 4,78 euroa päivässä.

Peruspäivärahan ja ansiopäivärahan saajille työttömyyden alussa maksettavasta 20 päivän korotusosasta ja korotusosan ansio-osasta luovutaan. Jatkossa kaikille työllistymistä edistävässä palvelussa käyville myönnetään työmarkkinatuen korotusosa.

Työttömyysturvan lakimuutoksia ei vielä ole vahvistettu.

Yleiseen asumistukeen pieni korotus

Yleistä asumistukea korotetaan ensi vuoden alusta vuokrien nousua vastaavasti. Samalla tuensaajien tulorajoja korotetaan vastaamaan työmarkkinatuen korotusta.

Asumistuen myöntäminen edellyttää, että ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden kuukausitulojen yhteismäärä ei ylitä valtioneuvoston asetuksessa vuosittain vahvistettua perusomavastuuta. Perusomavastuun tulorajoja korotetaan ensi vuoden alusta 5 eurolla kuukaudessa. Korottamisen jälkeen täysimääräiseen asumistukeen oikeuttava tuloraja nousee yksin asuvalla 705 euroon kuukaudessa (nyt 700 e/kk).

Asumistuessa hyväksyttäviä enimmäisasumismenoja korotetaan 0,43 euroa neliömetriä kohden kuukaudessa. Lisäksi enimmäisasumismenoihin tehdään alueellisesti kohdennettu ylimääräinen korotus, joka on paikkakunnan vuokratason mukaan 0,10–0,60 euroa neliömetriä kohden kuukaudessa.

Hyväksyttäviä vesimaksuja tarkistetaan käyttö- ja jäteveden hintojen nousua vastaavasti ja kiinteistökohtaista normia yleistä kustannuskehitystä vastaavasti. Lämmityskustannusten normit pysyvät ennallaan, sillä niiden taso ei ole noussut edelliseen vuoteen verrattuna.

Korotusten ansiosta keskimääräisen asumistuen arvioidaan nousevan nykyisestä 286 eurosta noin 300 euroon ensi vuoden loppuun mennessä. Kela tarkistaa yleisen asumistuen määrän seuraavan tarkistuksen yhteydessä.

Vammaistukia korotetaan 0,6 %

Alle 16-vuotiaan ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuet sekä eläkettä saavan hoitotuki nousevat vuodenvaihteessa 0,6 %.

Vammaistuen uudet määrät ovat: perusvammaistuki 92,88 e/kk, korotettu vammaistuki 216,73 e/kk ja ylin vammaistuki 420,26 e/kk.

Eläkettä saavan hoitotuen uudet määrät ovat: perushoitotuki 62,21 e/kk, korotettu hoitotuki 154,86 e/kk ja ylin hoitotuki 327,46 e/kk.

Tulkkien välitys- ja etätulkkauspalvelut keskitetään VATU-keskukseen

Vammaisten henkilöiden tulkkien välitysvälitys- ja etätulkkausasioissa palvelee 1.1.2014 alkaen Vammaisten tulkkauspalvelukeskus (VATU-keskus). Lisätietoja http://www.kela.fi/vatu.

Kelan eläkkeet nousevat 0,6 %

Kansaneläke, takuueläke ja perhe-eläke nousevat 0,6 %. Indeksikorotukset tehdään automaattisesti ilman hakemusta.

Täysi takuueläke nousee 4,56 euroa eli 743,38 euroon kuukaudessa. Tämä on Suomessa asuvan henkilön vähimmäiseläkkeen bruttomäärä vuonna 2014. Takuueläkkeestä vähennetään henkilön kaikki muut eläkkeet, eikä sitä saa lainkaan, kun muut eläkkeet yhteensä tuovat lähes saman vähimmäisturvan.

Täysi kansaneläke yksin asuvalle henkilölle nousee 3,89 euroa eli 633,91 euroon kuukaudessa. Parisuhteessa olevan täysi kansaneläke nousee 3,44 euroa eli 562,27 euroon kuukaudessa.

Lesken alkueläke on ensi vuonna 326,94 euroa kuukaudessa. Lasta huoltavan lesken jatkoeläkkeen täysi määrä vastaa kansaneläkettä. Lapsen perhe-eläkkeen perusmäärä nousee 60,15 euroon kuukaudessa.

Eläkkeensaajan asumistuen tulorajat korottuvat kansaneläkeindeksin nousua vastaavasti 1,3 %, ja hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärät nousevat asumismenojen nousua vastaavasti 4,1 %.

Vesinormi ja omakotitalon kunnossapitomenot nousevat vastaten keskimääräistä kustannusten nousua, lämmitysnormi pysyy koko maassa ennallaan. Vesinormi nousee 0,92 euroa, ja se on henkilöä kohden 28,07 e/kk. Omakotitalon kunnossapitonormi nousee kansaneläkeindeksillä 41,12 euroon kuukaudessa. Korotukset otetaan huomioon seuraavassa asumistuen tarkistuksessa.

Rajat ylittävään terveydenhuoltoon uudistuksia

Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta tulee voimaan 1.1.2014 alkaen. Laki toimeenpanee Suomessa Euroopan unionin potilasdirektiivin. Suomessa asuvalla henkilöllä on oikeus saada Kelasta korvauksia jälkikäteen ulkomailla saadun sairaanhoidon kustannuksista. Korvauksen saaminen edellyttää, että annettu hoito on myös Suomessa korvattavaa.

Jos henkilö hakeutuu hoitoon toiseen EU-, Eta-maahan tai Sveitsiin, hän saa hoidosta samansuuruisen korvauksen kuin saisi vastaavasta yksityisen terveydenhuollon hoidosta kotimaassa.

Jos henkilö sairastuu äkillisesti toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, hän saa hoitoa samaan hintaan kuin paikalliset potilaat esittämällä eurooppalaisen sairaanhoitokortin. Jos hän kuitenkin joutuu maksamaan kustannukset itse, hän voi hakea niistä korvausta jälkikäteen Kelasta.

EU- tai Eta-maan tai Sveitsin terveydenhuollon palveluja käyttäneen henkilön matkakustannukset korvataan sairausvakuutuksesta samansuuruisena kuin Suomessa eli lähimpään julkisen terveydenhuollon hoitopaikkaan tehtynä. Myös ulkomailla aiheutuneet lääkekustannukset korvataan sairausvakuutuksesta kuten Suomessa ostetut lääkkeet.

Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste aloittaa toimintansa

Uusi kansallinen rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste avataan 1.1.2014. Kelaan sijoitettu yhteyspiste tarjoaa tietoa hoitoon hakeutumisesta ulkomaille sekä terveyspalvelujen käyttämisestä ulkomailla ja Suomessa. Lisätietoja http://www.kela.fi/yhteyspiste .

Ulkomailla asuvan eläkeläisen hoito-oikeus Suomessa laajenee

Ulkomailla asuvalla eläkkeensaajalla ja hänen perheenjäsenillään on oikeus saada tarvitsemaansa hoitoa julkisessa terveydenhuollossa sinä aikana, kun he oleskelevat Suomessa tilapäisesti. Tämä koskee toisessa EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä asuvaa eläkkeensaajaa, joka saa eläkettä vain Suomesta. Aiemmin oikeus koski vain lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa.

Sama koskee myös Suomessa työskentelevien rajatyöntekijöiden ulkomailla asuvia perheenjäseniä. Henkilöt osoittavat oikeutensa Kelan myöntämällä eurooppalaisella sairaanhoitokortilla.

EU:n ulkopuolisista maista Suomeen töihin tulevien oikeus sosiaaliturvaan laajenee

EU:n ulkopuolisista eli ns. kolmansista maista Suomeen tulevilla tietyt edellytykset täyttävillä työntekijöillä on 1.1.2014 alkaen oikeus asumisperusteiseen sosiaaliturvaan Suomessa työskentelyn perusteella. Muutokset odottavat vielä lakien vahvistamista.

Lapsilisä sekä lasten kotihoidon tuen hoitorahaa ja hoitolisää maksetaan Suomen sosiaaliturvaan kuuluvan työntekijän mukana Suomeen muuttavasta lapsesta. Tämä edellyttää, että työskentelyn on tarkoitus kestää vähintään 6 kuukautta.

Työttömäksi jäädessään EU:n ulkopuolisista maista Suomeen tulevalla voi olla oikeus suomalaiseen työttömyyspäivärahaan, jos henkilö täyttää kaikki suomalaisen työttömyyspäivärahan saamisen ehdot.

Muiden Kelan etuuksien saaminen työskentelyn perusteella edellyttää, että työnteon on tarkoitus kestää vähintään 4 kuukautta. Työntekijöillä on kuitenkin oikeus julkisen terveydenhuollon palveluihin, vaikka työskentely kestäisi alle 4 kuukautta.

Muutoksia sosiaaliturvaan kansainvälisissä tilanteissa

Vanhempainrahan saamiseksi on edellytetty 180 päivän vakinaista Suomessa asumista ennen lapsen arvioitua syntymää. Vastedes sekä asumiseen että työskentelyyn perustuva sairausvakuuttaminen otetaan huomioon laskettaessa 180 päivän täyttymistä. Muutokset odottavat vielä lakien vahvistamista.

Sosiaaliturvaan kuulumisen päättymistä tarkennetaan. Jos oikeus sosiaaliturvaan on syntynyt esimerkiksi työskentelyn perusteella, se myös päättyy työskentelyn loppuessa.

EU:n alueella yli vuoden oleskelevat, Suomesta muuttaneen työntekijän perheenjäsenet säilyvät Suomen sosiaaliturvassa aina, kun työntekijä on saanut Eläketurvakeskuksesta (ETK) todistuksen A1 Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta. Näin sosiaaliturvaan kuuluminen koskee jatkossa myös Suomesta lähetetyn yrittäjän sekä kahdessa tai useammassa maassa työskentelevän henkilön perheenjäseniä silloin, kun perheenjäsenet seuraavat mukana asuinmaahan, vaikka he eivät työskentele asuinmaassa.

Uusi lentoyhtiö aloittaa liikennöinnin Helsinki-Vantaalle


Puolalainen lentoyhtiö Eurolot.com käynnistää reittilennot Gdanskista Helsinkiin. Yhtiön ensilento saapuu Helsinki-Vantaalle 31. maaliskuuta 2014.
– Gdansk on paitsi tärkeä kaupunki suomalaiselle elinkeinoelämälle myös mielenkiintoinen vapaa-ajan kohde. Olemme iloisia, että tärkeä lentoyhteys Helsingistä tähän Puolan suurimpaan satamakaupunkiin avautuu vajaan vuoden tauon jälkeen uudelleen, sanoo lentoasemajohtaja Ville Haapasaari Finaviasta.

Haapasaaren mukaan uuden lentoyhtiön tulo Suomen markkinoille on aina positiivinen asia ja edistää suomalaisten yhteyksiä maailmalle. Gdanskin-lennoilta on myös loistavat yhteydet 12 kohteeseen Aasiassa, mikä tukee myös Helsinki-Vantaan asemaa Pohjois-Euroopan johtavana vaihtokenttänä.

– Olemme Helsinki-Vantaalla saavuttamassa kaikkien aikojen ennätyksen, kun 15 miljoonan matkustajan raja menee tänään rikki.

Eurolot lentää Helsinkiin neljä kertaa viikossa Bombardier Q400 NextGen -koneilla. Lentoliput ovat myynnissä yhtiön internetsivuilla http://www.eurolot.com

Eurolot on perustettu vuonna 1996 operoimaan kansallisen lentoyhtiön, LOTin lentoja. Heinäkuusta 2011 alkaen yhtiö on toiminut itsenäisesti ensin kotimaanlentojen operaattorina ja vuodesta 2012 alkaen se on lentänyt myös ulkomaanlentoja Euroopan-kohteisiin. Tämän vuoden tammikuun alusta Eurlot on kuljettanut yli 160 000 matkustajaa 20:een eri kohteeseen.

Lisätiedot: Finavian Media Desk p. 020 708 2002

Finavia tarjoaa ja kehittää lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluja, joiden kulmakivinä ovat turvallisuus, asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus. Finavian kattava 25 lentoaseman verkosto mahdollistaa kansainväliset yhteydet Suomesta maailmalle − ja maailmalta eri puolille Suomea. Helsinki-Vantaan lentoasema on Pohjois-Euroopan johtava vaihtoasema kaukoliikenteessä. Vuoden 2012 liikevaihto oli 359 miljoonaa euroa ja konsernin henkilöstömäärä 2800.

Matkamessut vievät kävijän Latinalaisen Amerikan tunnelmiin

Matkamessuilla ennätysmäärä uusia maita

Tammikuisilla Matkamessuilla on mukana yhdeksän uutta maata. Kokeneinkin reissaaja löytää inspiraation uuteen matkaan esimerkiksi Turkmenistanin tai Lesothon osastoilta. Yhteensä Matkamessuilla esittäytyy 78 maata ja noin tuhat näytteilleasettajaa. Matkamessut avaa ovensa yleisölle tammikuun 17.–19.

Latinorytmejä ja espanjankieltä

Matkamessut vievät kävijän Latinalaisen Amerikan tunnelmiin, kun Meksiko ja Argentiina saapuvat messuille. Meksiko on maailman suurin espanjankielinen maa, joka houkuttelee seikkailijan samoilemaan mayojen temppeleiden raunioille tai valkeille rannoille. Kulttuurinnälkäinen nauttii Frida Kahlon tunnetuksi tekemästä värikkäästä ja mielikuvituksen rajoja rikkovasta paikallisesta taiteesta. Meksiko on myös vaivattomien pakettimatkojen kohde. Kilometrien pituiset rannat Cancunissa tai Playa del Carmenissa ovat rentouttaneet suomalaisia lomailijoita vuosikausia.

Etelä-Amerikassa sijaitseva Argentiina on tulisen tangon ja ikuisen jään maa. Argentiina on nautiskelijoiden kohde. Mendozan maakunnan viinitilat ja ympäri maailman tunnettu argentiinalainen pihvikarja rakentavat ruokakulttuurin pohjan. Romantiikkaa etsivät suuntaavat Argentiinassa pääkaupunki Buenos Airesin iltoihin, jotka eivät jätä ketään kylmäksi. Maan eteläosasta Patagoniasta taas alkavat jäätiköt, jotka erottaa Etelämantereesta vain kaistale merta.

Tuntematon Turkmenistan ja pieni Lesotho kokeneille reissaajille

Muun muassa Iranin ja Afganistanin rajanaapuri Turkmenistan on uusi tuttavuus monelle. Neuvostoliittoon aikanaan kuuluneesta maasta suurimman osan peittää Karakumin autiomaa. Perinteinen elinkeino paimentolaisuus leimaakin kulttuuria Turkmenistanissa, jonka kansallinen ylpeyden aihe ovat taidokkaasti tehdyt itämaiset matot. Turkmenistaniin lennetään ainakin Istanbulista, Frankfurtista ja Pietarista.

Etelä-Afrikan kokonaan ympäröimä Lesotho on kiinnostava matkakohde. Kahden miljoonan asukkaan maassa on kesäisin lämmin ilmasto ja ihanteelliset olosuhteet esimerkiksi kiipeilyyn tai vaellukseen. Lesothossa sijaitsee myös yksi Afrikan harvoista laskettelukeskuksista. Rinne on auki laskijoille eteläisen Afrikan talvikaudella eli kesä–elokuussa. Lesothoon pääsee helpoiten Etelä-Afrikan kautta ja maahan tehdään myös päiväretkiä naapurivaltiosta.

Junaliikenne joulun ja uudenvuoden juhlapyhinä

VR:n kauko- ja lähijunaliikenteen aikatauluissa on muutoksia joulun ja uudenvuoden aikaan. Lisäksi osa yöjunista lähtee Pasilan autojuna-asemalta Helsingin päärautatieaseman sijaan.

Jouluaattona 24.12. ja joulupäivänä 25.12. kaukojunat kulkevat harvennetusti. Jouluaattona junaliikenne alkaa hiljentyä puoliltapäivin ja pysähtyy noin klo 18 mennessä kokonaan. Joulupäivänä liikenne käynnistyy hiljalleen noin klo 10 alkaen.

Jouluaattona ja joulupäivänä myös osa Helsingin ja Pietarin välisistä Allegro-vuoroista on peruttu. Tapaninpäivänä 26.12. kotimaan kaukoliikenteen junat kulkevat pääsääntöisesti sunnuntaiaikatauluin.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junat liikennöivät jouluaattona lauantaiaikataulujen mukaan iltapäivään noin klo 16 saakka. Klo 16 alkaen liikenne harvenee. Jouluaaton viimeiset lähijunat lähtevät Helsingistä noin klo 17.30.

Aamupäivällä 25.12. on kulussa vain muutamia yksittäisiä lähijunavuoroja. Klo 11 jälkeen lähijunat ajavat pääosin sunnuntaiaikataulujen mukaan. Joulupäivän ja tapaninpäivän välisenä yönä kulkee junia. Tapaninpäivänä on sunnuntailiikenne.

Uudenvuoden ja loppiaisen junaliikenne

Kaukoliikenteen junat kulkevat uudenvuoden aattona 31.12. pääosin lauantaiaikataulujen mukaisesti. Uudenvuodenpäivänä 1.1. on sunnuntailiikenne. Aikatauluissa on kuitenkin runsaasti poikkeuksia.

Osa Venäjän-liikenteen Allegro-vuoroista ei kulje uudenvuoden aattona eikä uudenvuodenpäivänä. Myöskään Tolstoi-junalla ei ole lähtöjä uudenvuoden aattona Helsingistä eikä Moskovasta.

Lähijunat kulkevat uudenvuoden aattona perjantaiaikataulujen mukaan. Uudenvuodenyönä on kulussa lisävuoroja läpi yön. Muutoin uudenvuodenpäivänä ajetaan sunnuntaiaikataulujen mukaan.

Loppiaisena 6.1. kaukojunat noudattavat pääosin sunnuntaiaikatauluja. Myös lähijunat kulkevat sunnuntaiaikatauluin. Lähiliikenteessä on kulussa joitakin lisäjunia loppiaista edeltävänä yönä.

Yöjunia lähtee Pasilan autojuna-asemalta

Joulu ja uusivuosi ovat vilkasta junamatkustuksen sesonkiaikaa. Junalla matkustetaan erityisesti Pohjois-Suomen lomakohteisiin. Kotimaan yöjunaliikenteessä on kulussa useita lisäjunia aikavälillä 18.12.2013–6.1.2014.

Jouluna ja muina tulevan talven sesonkiaikoina osa pohjoisen yöjunista lähtee Pasilan autojuna-asemalta. Tällöin kaikki matkustajat nousevat kyytiin autojuna-asemalta, joka sijaitsee Pasilan aseman pohjoispuolella, Hartwall Areenan tuntumassa. Pasilan asemalta on opastettu kulkuyhteys autojuna-asemalle.

Lisätietoja juhlapyhien junaliikenteestä saa osoitteesta http://www.vr.fi, asemilta ja puhelimitse VR:n asiakaspalvelusta. Kotimaan kaukoliikenteen numero on 0600 41 900 ja lähiliikenteen numero 0600 41 903 (1,99 e/vastattu puhelu + pvm).

Joulun ajan bussiaikataulut

Osta joulun bussiliput ja tarkista aikataulut ajoissa Matkahuollosta

Joulu on vuoden vilkkain matkustusajankohta. Bussiliput kannattaa ostaa jo etukäteen, sillä Matkahuollon lipunmyynnissä on vilkkainta juuri joulunaluspäivinä. Joulu ja vuodenvaihde tuovat useita muutoksia bussiliikenteen aikatauluihin. Kaikki joulun poikkeusaikataulut löytyvät Matkahuollon aikatauluhausta.

Bussi- ja paikkaliput etukäteen Matkahuollosta

Matkustus on vilkkainta joulua edeltävinä päivinä, jotka voivat olla ruuhkaisia myös Matkahuolloissa. Joulun ja vuodenvaihteen pyhinä matkustavien kannattaa hankkia bussi- ja paikkaliput jo etukäteen Matkahuollon verkkosivuilta osoitteesta matkahuolto.fi tai paikanpäältä Matkahuollon toimipaikoista.

Pika- ja useisiin vakiovuoroihin voi myös varata bussi- ja paikkaliput puhelimitse numerosta 0200 4000. Puhelimitse varatut liput lunastetaan R-kioskeilta tai Matkahuollon omista toimipaikoista.

Mieluisan istumapaikan joululiikenteessä voi varmistaa hankkimalla paikkalipun.

Kaikki aikataulut matkahuolto.fi tai 0200 4000

Bussiliikenteen aikatauluissa on runsaasti muutoksia jouluna, vuodenvaihteessa ja loppiaisena. Osa vuoroista jää pyhinä kokonaan ajamatta, varsinkin jouluaattona ja ensimmäisenä joulupäivänä.

Kaikki aikataulutiedot pyhäpäivien poikkeukset mukaan lukien saa aikatauluhausta Matkahuollon verkkosivuilta osoitteesta matkahuolto.fi. Kännykän käyttäjää palvelevat mobiiliaikataulut osoitteessa m.matkahuolto.fi. Aikatauluhakuun kannattaa syöttää tarkka lähtöpäivä, jotta hakupalvelu osaa huomioida mahdollisen matkustuspäivälle osuvan poikkeusliikenteen.

Lisäksi aikataulut voi tarkistaa puhelimitse Matkahuollon palvelunumerosta 0200 4000, joka on avoinna kaikkina viikonpäivinä ympäri vuorokauden. Puhelun hinta on 1,99 €/min + pvm.

Matkahuollon palveluihin voi tutustua myös Facebookissa http://www.facebook.com/matkahuolto ja Twitterissä http://twitter.com/matkahuolto sekä Matkahuollon Kahvila -blogissa osoitteessa http://kahvila.matkahuolto.fi.

Suomalaiset toivovat elinvoimaista ja hyvin hoidettua maaseutua

Valtaosa suomalaisista katsoo, että koko maa hyötyy, jos Suomen maaseutu voi hyvin. Maaseutu halutaan säilyttää elinvoimaisena ja elinkelpoisena ja maisemat pitää hoidettuina. Kotimaista ruokaa halutaan syödä myös jatkossa, erityisesti lähi- ja luomuruokaa. Yhteisenä huolenaiheena ovat vesistöt ja erityisesti Itämeri.

Tämä selviää maa- ja metsätalousministeriön TNS Gallupilla teettämästä tutkimuksesta. Tutkimukseen vastasi lähes 3 000 suomalaista. Maataloustuottajien ja maaseudun yrittäjien näkemyksiä tutkittiin vastaajien joukosta erikseen.

Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka hyvin EU:n maaseuturahaston ja siitä rahoitettavan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuuksia ja vaikutuksia tunnetaan. Ohjelmaan sisältyvät muun muassa maatalouden ympäristötuet, luonnonhaittakorvaukset (LFA) ja eläinten hyvinvoinnin tuet. Siitä tuetaan myös maaseudun elinkeinojen ja palvelujen kehittämistä.

Maataloustuottajat ja yrittäjät olivat keskimääräistä taipuvaisempia uskomaan, että maaseutu tarjoaa ratkaisuja ympäristö- ja ilmastohaasteisiin. Viljelijöiden tekemää ympäristötyötä esimerkiksi vesien suojelun tai monimuotoisuuden puolesta ei nähty yhtä vaikuttavana muiden vastaajaryhmien joukossa. Maatalouden katsottiin kuitenkin edistyneen ympäristötyössä. Viljelijät näkivät ympäristökuormituksen pienentyneen lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytön vähentymisen, viljelytekniikkojen uudistumisen ja lannanlevityssäännösten seurauksena. Suomalainen maatalous nähtiin ympäristöystävällisempänä kuin muualla EU:ssa.

Tutkimus osoitti, että EU-rahoitteinen maaseudun kehittäminen on varsin tuntematonta myös niille, jotka voisivat sen avulla kehittää elinkeinoaan tai elinympäristöään. Parhaiten maaseutuohjelmasta tiesivät maataloustuottajat, erityisesti nuoret tuottajat ja eläintilalliset. Alle 40-vuotiaille vastaajille EU:n rahoitusmahdollisuudet olivat kokonaisuudessaan tutumpia.

Tuensaajan ei välttämättä tarvitse tietää, mistä potista mikäkin tuki maksetaan, maaseudun kehittämisyksikön päällikkö Taina Vesanto toteaa.

– Tärkeämpää on, että tieto tukimahdollisuuksista leviää ja kehittämisvarat tulevat käytetyksi nyt kun koko maataloustukipaketti uudistuu. Maaseutuohjelman noin seitsemän miljardin euron osuus on oleellinen maaseudun elinvoimaisuuden ja maatalouden uudistumisen kannalta.

Maa- ja metsätalousministeriö julkaisee joulukuussa valmisteluryhmien kokoaman luonnoksen uudeksi maaseutuohjelmaksi. Poliittisessa käsittelyssä ohjelma on alkuvuodesta, minkä jälkeen se toimitetaan komissioon hyväksyttäväksi. Ohjelman kaikkien tukien odotetaan olevan haettavissa vuoden 2015 alusta.

Suomalaiset liikematkaajat suuntaavat kotimaassa lähinnä Helsinkiin

Suomalaisen liikematkaajan profiili hahmottuu S&A-lehden ja Hotels.comin toteuttamasta kyselystä, johon vastasivat Suomessa toimivien yritysten ja organisaatioiden johdon assistentit ja sihteerit. Keskimääräinen liikemies tai -nainen suuntaa pariksi yöksi Brysseliin, jossa yöpyy neljän tähden hotellissa lähellä kokouspaikkaa hintaan 128 € / yö. Organisaation budjettia säästääkseen hän kuitenkin tekee matkoja aiempaa vähemmän tai lentää nykyään kakkosluokassa.

Suomalaiset liikematkaajat suuntaavat kotimaassa lähinnä Helsinkiin ja ulkomaan matkoillaan pääasiassa Euroopan suuriin politiikan ja talouden keskuksiin, kuten Brysseliin ja Lontooseen. Naapurimaidemme pääkaupungit Tukholma ja Tallinna nousivat myös vastauksissa esiin.

Suomalaisyritysten matkakohteet ovat kuitenkin ilmeisen monipuolisia: lähes 58 % vastaajista ei halunnut nimetä mitään tiettyä kaupunkia erityisen yleisenä kohteena. Yli puolet vastaajista äänesti matkan yleisimmäksi kestoksi kaksi vuorokautta.

Liikematkaajien selkein toive hotellia varattaessa on sen sijainti kokouspaikan läheisyydessä: vastausten mukaan 86 % matkalaisista nosti tämän tärkeäksi kriteeriksi. 44 % haki hyvää hinta-laatu-suhdetta, kun taas 33 % yksi pääasioista oli päästä majoittumaan samassa hotellissa kuin kollegat ja yhteistyökumppanit.

Määrästä tingitään, laadusta ei

Liikematkoilla nukutaan sangen mukavasti: puolet vastaajista kertoi varaavansa yleensä neljän tähden, mutta sentään vain alle prosentti viiden tähden majoituksen. Vastaajien arvioista lasketun keskiarvon mukaan suomalaisyritykset maksavat yhdestä hotelliyöstä noin 128 €.

Talouden laihat ajat heijastuvat kuitenkin myös liikematkojen budjeteissa: yhdenkään organisaation edustaja ei ollut huomannut, että matkoihin käytettäviä varoja olisi lisätty. Sen sijaan puolessa organisaatioista liikematkoja oli vähennetty ja 40 % oli siirrytty käyttämään kakkos- tai turistiluokan matkustusvaihtoehtoja. Myös yritykset ovat siirtymässä siihen, minkä yksityismatkailijat ovat taitaneet jo pitkään: 26 % vastaajista kertoi metsästävänsä edullisia tarjouksia liikematkoille verkosta.

Verkkopalvelut ovat nostaneet profiiliaan myös muissa varaukseen liittyvissä asioissa. 58 % johdon assistenteista ja sihteereistä kertoi tarkistavansa internetistä muiden yöpyjien kokemuksia ennen hotellihuoneen varaamista. 47 % puolestaan piti olennaisena sitä, että tarjolla oli helppokäyttöinen verkkovarauspalvelu.

Toimiston ammattilehti S&A ja maailman johtava hotellivaraussivusto Hotels.com selvittivät, millaista on suomalaisten liikematkustus. S&A-lehden verkkosivuilla touko-syyskuussa 2013 toteutettuun kyselyyn vastasi 121 johdon assistenttityön ammattilaista.

Finavian uudistus vähentää Helsinki-Vantaalle laskeutuvien koneiden melua

Finavia uudistaa osaa Helsinki-Vantaan lentoasemalle laskeutuvien lentokoneiden lähestymismenetelmistä 14. marraskuuta 2013 alkaen. Idän suunnasta laskeutuvat koneet lähestyvät lentoasemaa aiempaa korkeammalla, mikä vähentää melua Keravalla ja Sipoossa.

Uudistuksessa kiitotien 1 välilähestymiskorkeutta nostetaan 330 metriä. Kiitotien 3 välilähestymiskorkeutta puolestaan pienennetään 270 metriä. Muutos parantaa melunhallintaa erityisesti ykköskiitotiellä, jolle ohjataan noin kolmasosa kaikista Helsinki-Vantaan laskeutumisista.

– Muutoksen tavoitteena on vähentää lähestyvien lentokoneiden melua ja pienentää päästöjä etenkin kiiretuntien aikana sekä öisin, kertoo Finavian kestävän kehityksen johtaja Mikko Viinikainen .

Iltapäivien kiireisimpien tuntien aikana Keravan suunnalta laskeutuu koneita sekä ykkös- että kolmoskiitotielle. Muuna aikana Keravan suunnalta laskeuduttaessa käytetään pelkästään kiitotietä 1.

Uudistuksen myötä kiitotietä 1 lähestyvät koneet ovat vilkkaan liikenteen aikaan ja öisin aiempaa korkeammalla Keravalta koilliseen sijaitsevalla alueella noin 10–25 kilometriä kiitotiestä. Kiitotien 3 kohdalla melunhallinta hieman heikkenee, mutta se tarkoittaa vain noin kolmea prosenttia kaikista laskeutumisista.

Lähestymismenetelmien muutos 14. marraskuuta alkaen sisältyy lentoaseman ympäristöluvan mukaisiin melunhallintasuunnitelmiin.

Lentomelualue on pienentynyt huomattavasti

Lentokonemelun alue on pienentynyt merkittävästi viime vuosikymmenten aikana, vaikka liikenne on kasvanut. Vuonna 1990 pääkaupunkiseudun lentomelualueella asui 97000 ihmistä, kun vuonna 2011 melualueen asukasmäärä oli 14000. Melualueen pienentyminen on seurausta muun muassa lentokoneiden tekniikan sekä lennonjohdon toimintatapojen kehittymisestä.

– Lisäksi Finavia on sitoutunut pitkäjänteiseen lentoreittien kehittämiseen, jotta lentoonlähtevät lentokoneet väistävät mahdollisimman tehokkaasti tiheimmät asutuskeskittymät. Laskeutumisreittien sijainti määräytyy kiitoteiden suunnan mukaan ja mahdollisuudet uusien lähestymisreittien kehittämisessä ovat vähäiset, Viinikainen sanoo.

– Tästä syystä Finavia kehittää lähestymismenetelmiä, joita käyttämällä lentoyhtiöt voivat lentää tuottaen vähemmän melua.

Melunhallinnassa tärkeää on muun muassa kiitoteiden käytön optimointi ja yörajoitukset, tehokas ja pitkäjänteinen lentoreittien suunnittelu sekä meluisimpien koneiden rajoitukset.

Uudelle lentoyhtiölle Nordicflite Oy:lle on myönnetty lupa

Nordicflite – uusi suomalainen lentoyhtiö

Nordicflite Oy Ltd on uusi suomalainen lentoyhtiö joka on erikoistunut elämyslentoihin.

Nordicflitelle on myönnetty Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lentotoimintalupa FI-034. Nordicflite painottaa toiminnassaan lentoturvallisuutta, asiakaspalvelua ja ympäristöystävällisyyttä.

Nordicflite käyttää operoinnissaan Hjelmco 91/96 UL lentopolttoainetta, jossa ei ole lyijyä tai etanolia. Nordicflite haluaa jo toiminnan alkuvaiheista kantaa yhteiskuntavastuunsa. Nordicfliten vastuuhenkilöinä ja taustavaikuttajina toimii bisneselämänammattilaisia sekä kokeneita liikennekonelentäjiä.

Nordicfliten tarkoituksena on tuoda elämykselliset yleisölennot koko Suomen kansan saataville.

Nordicflite
haluaa viedä elämykselliset pienkonelennot toiselle tasolle.

Finavia käynnistää Helsinki-Vantaan laajan kehittämisohjelman

Lentoasemista ja lennonvarmistuksesta vastaava Finavia Oyj käynnistää laajan kehittämisohjelman, jonka tarkoituksena on säilyttää Suomen hyvät lentoyhteydet ja parantaa Helsinki-Vantaan kilpailukykyä kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Lentoasema valmistautuu palvelemaan 20 miljoonaa matkustajaa 2020-luvun alkupuolella.

Vuosille 2014–2020 ajoittuva kehittämisohjelma kohdistuu pääasiassa lähtöselvitys- ja vaihtomatkustuskapasiteetin kasvattamiseen sekä liikennejärjestelyjen parantamiseen. Tavoitteena on varmistaa Helsinki-Vantaan vahva kilpailuasema Euroopan ja Aasian välisessä vaihtoliikenteessä.

– Lentomatkustajat odottavat sujuvuutta, nopeita vaihtoaikoja, hyviä palveluja ja elämyksellisyyttä. Nämä tekijät ratkaisevat lentoaseman menestymisen kovassa kilpailussa, ja niihin meidän pitää panostaa. Joka kolmas lentomatkustaja valitsee lentoreittinsä vaihtolentoaseman perusteella, sanoo Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen .

Finavia on aiemmilla investoinneillaan turvannut Helsinki-Vantaan tien merkittäväksi vaihtokentäksi Aasian ja Euroopan välisillä reiteillä sekä mahdollistanut lentoaseman kapasiteetin 15 miljoonaan matkustajaan. Lentoliikenteen kasvu on kuitenkin ruuhkauttamassa lentoaseman tulevina vuosina.

– Ennusteiden mukaan Helsinki-Vantaalla on 20 miljoonaa matkustajaa 2020-luvun alkupuolella. Tämä tarkoittaa, että nykyiset tilat käyvät riittämättömiksi ja että Helsinki-Vantaan on kyettävä uusiutumaan ja kehittämään prosessejaan. Päälentoasemamme menestyminen johtavana vaihtokenttänä takaa suomalaisille kattavat lentoyhteydet myös tulevaisuudessa ja parantaa maamme kilpailukykyä merkittävästi, sanoo Savolainen.

900 miljoonan euron työt alkavat vuonna 2014

Helsinki-Vantaan kehittämisohjelma 2014–2020 on suuruudeltaan noin 900 miljoonaa euroa. Sen työllisyysvaikutus on arviolta 14 000 henkilötyövuotta. Kun lentoaseman matkustajamäärä nousee 20 miljoonaan matkustajaan seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, lentoasemalle syntyy lisäksi eri yrityksiin noin 5 000 pysyvää työpaikkaa.

– Lentoaseman kehittämisessä kaiken lähtökohtana on se, että teemme uudistuksia matkustajien odotusten pohjalta. Kapasiteettia kasvatetaan aitoon lentoliikenteen kysyntään pohjautuen, toteaa Helsinki-Vantaan lentoaseman johtaja Ville Haapasaari Finaviasta.

Kehittämisohjelma käynnistyy terminaali 2:sta lähtöselvitysaulan parannustöillä. Samaan aikaan käynnistetään tarkempi suunnittelutyö, jolloin tehdään lopulliset päätökset laajennustöiden kohdistamisesta.

Kokonaan uuden infrastruktuurin rakentaminen käynnistyisi näillä näkymin vuonna 2015. Yhtenä vaihtoehtona Finavia tutkii mahdollisuutta rakentaa ns. satelliittiterminaali terminaali 2:n viereen. Yhtiö suunnittelee myös terminaali 2:n laajentamista nykyisten P1- ja P2-pysäköintitilojen alueelle.

Kehittämisohjelma saadaan käyntiin valtion myöntämän pääomituksen ansiosta, kun valtio sijoittaa Finaviaan 200 miljoonaa euroa. Sen ansiosta Finavian omavaraisuusaste ja mahdollisuudet ottaa velkaa paranevat.

– Pääomitus kohdistetaan Helsinki-Vantaan kehittämiseen, jotta voimme palauttaa valtion sijoituksen takaisin liiketoimintamme tuotoilla. Samalla pystymme hoitamaan keskeisten verkostolentoasemien korjausvelkaa nykyistä enemmän, Savolainen sanoo.

Kehittämisohjelman lisäksi Finavia toteuttaa Helsinki-Vantaalla, keskeisillä verkostolentoasemillaan sekä lennonvarmistuksessa noin sadan miljoonan euron arvoiset korjaus- ja ylläpitotyöt. Ne sisältävät muun muassa kiitoteiden päällystyksiä ja terminaalirakennusten ylläpitotöitä.

Matkailualan palveluissa arvostetaan luotettavuutta

Vuoden 2014 Matkamessujen teema on Palveluksessanne – At Your Service. Matkailualan palveluissa arvostetaan etenkin tietojen luotettavuutta ja palvelun ystävällisyyttä sekä saatavan tiedon määrää. Matkamessut 2014 järjestetään Messukeskuksessa 16.–19. tammikuuta.

Hyvä matkailupalvelu on luotettavaa ja ystävällistä

Vuoden 2014 Matkamessujen teema on Palveluksessanne – At Your Service. Matkailualan palveluissa arvostetaan etenkin tietojen luotettavuutta ja palvelun ystävällisyyttä sekä saatavan tiedon määrää. Matkamessut 2014 järjestetään Messukeskuksessa 16.–19. tammikuuta.

Matkamessujen kävijöiltä kysyttiin tammikuussa 2013, millaista heidän mielestään on hyvä palvelu. Henkilökohtaisessa palvelussa arvostettiin eniten luotettavuutta (47 prosenttia vastaajista) ja ystävällisyyttä (46 prosenttia). Internetissä asioidessa hyvänä palveluna pidettiin vaihtoehtojen vertailtavuutta (55 prosenttia).

Nettiä käytettiin apuna etenkin ennen matkaa, henkilökohtaista apua haluttiin taas matkan aikana.
Hyvästä palvelusta useasti palkitun Singapore Airlinesin Passenger Sales Executive Hanna-Leena Halsas korostaa matkatoimistoille kertyvän hiljaisen tiedon merkitystä.

– Hyvä matkatoimisto tietää kokemuksen kautta, mikä sopii suomalaiselle ja mikä ei. Vaikka netissäkin voi lukea kommentteja kohteista ja hotelleista, ovat ne vain yksittäisten matkailijoiden näkemyksiä. Hyvä asiakaspalvelija myy neutraalisti kaikkea ja on rehellinen alansa asiantuntija, Halsas arvioi.

Henkilökohtainen palvelu on tutkitusti nettiä nopeampaa. Nopeus mainittiinkin Messukeskuksen kyselyssä kolmanneksi tärkeimpänä hyvän palvelun merkkinä.

– Jos sanon, että haluan tietyn hintaluokan hotellin New Yorkista keskuspuiston vierestä tämän ja tämän metrolinjan varrelta, niin ammattilaiselta saan sen. Netissä tiedon kaivamiseen menee usein tuntikausia, sanoo Halsas.

Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma Matkamessut järjestetään Messukeskuksessa Helsingissä 16.–19.1.2014. Matka 2014 -messujen partnerimaa on monipuolinen Latvia. Sen pääkaupunki Riika on Euroopan kulttuuripääkaupunki, lisäksi matkailija pääsee Latviassa nauttimaan rauhasta, luonnosta, rentouttavista kylpylöistä ja herkullisista ruuista.

Matkamessut on avoinna matkailualan ammattilaisille to 16.1. klo 9-19 ja pe 17.1. klo 9-12. Matkamessut ja samaan aikaan järjestettävät Caravan-messut ovat avoinna yleisölle pe 17.1. klo 12–19, la–su 18.–19.1. klo 10–18.

Lentoliikenteen matkustajamäärä nousi

Kansainvälisen lentomatkustuksen kasvu käänsi lentoliikenteen matkustajamäärän nousuun

Finavia Oyj:n lentoasemien matkustajamäärät laskivat vuoden 2013 tammi−syyskuussa 1,8 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Matkustajamäärät kääntyivät kuitenkin kolmannella vuosineljänneksellä kasvuun kansainvälisen matkustuksen vahvan kehityksen ansiosta. Kotimaan lentomatkustus aleni edelleen selkeästi.

Finavian lentoasemilla oli vuoden 2013 tammi−syyskuussa yhteensä 14,4 miljoonaa matkustajaa (14,6 miljoonaa 1−9/2012). Matkustajamäärät laskivat 1,8 % vuoden 2012 tammi−syyskuuhun verrattuna. Vuoden ensimmäisen neljänneksen huomattavan laskun jälkeen kysynnän supistuminen taittui, ja matkustajamäärät kääntyivät kolmannella neljänneksellä 3,3 %:n nousuun. Myönteinen kehitys johtuu kansainvälisen lentoliikenteen matkustajamäärän kasvusta.

Liikenneilmailun laskeutumiset vähenivät tammi−syyskuussa 6,0 %.

Vaihtomatkustus kasvoi erittäin voimakkaasti kolmannella neljänneksellä

Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä kasvoi tammi−syyskuussa 2,5 % ja matkustajia oli 11,7 miljoonaa. Kansainvälinen vaihtomatkustus kasvoi 8,6 % vertailujaksoon nähden. Erityisen voimakkaasti kasvoi kansainväliseltä lennolta toiselle kansainväliselle lennolle vaihtavien matkustajien määrä, jonka kasvu oli kolmannella vuosineljänneksellä peräti 18,0 %.

”Kansainvälinen vaihtomatkustus on kehittynyt koko vuoden myönteisesti, ja sen kasvu on kiihtynyt vakuuttavasti loppuvuotta kohti. Voimme olla erittäin tyytyväisiä tähän kehitykseen, sillä se osoittaa Helsinki-Vantaan merkityksen ja kiinnostavuuden Euroopan ja Aasian välisenä lentoliikenteen solmukohtana”, kertoo Joni Sundelin , Finavian lentoasemaverkostosta sekä markkinoinnista ja myynnistä vastaava johtaja.

Kotimaan matkustajamäärät laskivat edelleen

Matkustajien määrä kotimaanlennoilla laski tammi−syyskuussa edelleen vertailukauteen nähden. Matkustajia oli yhteensä 3,6 miljoonaa, missä oli laskua 13,1 %.

”Kotimaan matkustajamäärien lasku jatkui edelleen kolmannella neljänneksellä, ja laskuvauhdin taittuminen on ollut kevään jälkeen hidasta. Kysyntä kotimaan lentomatkustamisessa on alentunut muun muassa joidenkin reittien hintojen nousun ja elinkeinoelämän rakenteiden muutoksen seurauksena. Myös muiden liikennemuotojen kilpailukyky etenkin lyhyehköillä etäisyyksillä näyttäisi kohentuneen”, Sundelin jatkaa.

Verkostolentoasemista matkustajamäärä sisältäen sekä kotimaisen että kansainvälisen liikenteen kasvoi alkuvuonna vain Rovaniemellä (3,2 %). Jyrkimmin matkustajamäärät laskivat tammi−syyskuussa Turussa (-32,0 %), Jyväskylässä (-25,9 %) ja Oulussa (-25,5, %).

Kansainvälinen lentoliikenne kasvussa

Finavian kaikkien lentoasemien kansainvälisen lentoliikenteen matkustajamäärä sisältäen reitti- ja tilausliikenteen kasvoi vahvan kolmannen neljänneksen ansiosta tammi−syyskuussa 2,6 % ja oli 10,5 miljoonaa. Kolmannella neljänneksellä matkustajamäärä kasvoi 7,0 %, matkustus sekä Eurooppaan että muualle maailmaan kasvoi selkeästi.

Aasian merkittävistä kohteista vuoden aikana erittäin vahvasti on kasvanut matkustus Kiinaan (matkustajamäärä +20,2 %) sekä Japaniin (+5,2 %). Euroopan merkittävistä kohteista vahvimmin kasvoivat Espanja (18,5 %) ja Turkki (21,1 %).

Vaihtomatkustus ja kansainvälinen lentoliikenne jatkavat vahvoina

”Vaihtomatkustus ja kansainvälisen liikenteen matkustajamäärät ovat kehittyneet keväästä lähtien erittäin vahvasti, ja arvioimme niiden jatkavan kasvuaan loppuvuonna. Vaihtomatkustuksen ja kansainvälisen liikenteen vahvan kehityksen ansiosta on mahdollista, että Finavian lentoasemien matkustajamäärät saavuttaisivat vuonna 2013 edellisvuoden tason yleisestä talouskehityksestä huolimatta”, Sundelin päättää.

Finavia julkaisee kuukausittain liikennetilastot, jotka ovat saatavilla osoitteessa http://www.finavia.fi/fi/tiedottaminen/tilastot/

Tässä tiedotteessa esitetyt muutosprosentit kuvastavat kehitystä vuoden 2013 tammi−syyskuussa verrattuna vuoden 2012 vastaavaan ajanjaksoon. Vastaavasti vuoden 2013 kolmannen neljänneksen kehitystä on verrattu vuoden 2012 kolmanteen neljännekseen.

Finavia tarjoaa ja kehittää lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluja, joiden kulmakivinä ovat turvallisuus, asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus. Finavian kattava 25 lentoaseman verkosto mahdollistaa kansainväliset yhteydet Suomesta maailmalle − ja maailmalta eri puolille Suomea. Helsinki-Vantaan lentoasema on Pohjois-Euroopan johtava vaihtoasema kaukoliikenteessä. Vuoden 2012 liikevaihto oli 359 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 2800.

Suomessa kehitetään uutta joukkoliikenteen matkakorttia

Suomessa kehitetään uutta lippu- ja maksujärjestelmää, joka mahdollistaa tulevaisuudessa yhden matkakortin käytön valtakunnallisesti eri joukkoliikennemuodoissa. Uutta palvelua toteuttamaan on perustettu 22 kaupungin ja valtion yhteisesti omistama osakeyhtiö TVV Lippu- ja maksujärjestelmä Oy, joka on solminut sopimuksen Tieto Finland Oy:n kanssa yhteisen lippu- ja maksujärjestelmäpalvelun toimittamisesta.

Matkustajille tämä valtion ja kuntasektorin yhteishanke mahdollistaa yhden matkakortin käytön mukaan liittyneiden kaupunkiseutujen alueella. Matkakorttia voi aluksi käyttää bussiliikenteessä. Kortin käyttöä on mahdollista laajentaa myös muihin joukkoliikennemuotoihin.

TVV Lippu- ja maksujärjestelmä Oy:n toiminta kattaa tällä hetkellä Suomen 22 keskeisintä pääkaupunkiseudun ulkopuolista kaupunkiseutua. Kaupungit ja maaseutuliikenteestä vastaavat ELY-keskukset päättävät lippujen hinnoista ja siitä milloin ottavat uuden palvelun käyttöön. Nyt hankittava palvelu valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Hankintakokonaisuuteen kuuluvat taustajärjestelmä, korttisovellus, rajapinnat, myynti- ja palvelupistesovellukset sekä näiden ylläpitopalvelut. Helsingin seudulla (HSL-alue) on käynnissä oma laaja lippu- ja informaatiojärjestelmän uudistushanke, joka valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä.

– Matkustajien kannalta yksi yhteinen matkakortti helpottaa ja sujuvoittaa joukkoliikenteellä matkustamista, mikä omalta osaltaan auttaa tekemään joukkoliikenteestä houkuttelevampaa. Lisäksi järjestelmä tarjoaa jatkossa uusia liiketoimintamahdollisuuksia eri liikennemuodoilla liikkujille suunnatuissa palveluissa, sanoo toimitusjohtaja Ilkka Kankkunen TVV Lippu- ja maksujärjestelmä Oy:sta.

Hanke edistää hallitusohjelman ja liikennepoliittisen selonteon tavoitteita yhteiskäyttöisistä joukkoliikennepalveluista. Tehokkuutta toimintaan saadaan sillä, että yksittäisten kaupunkien ei tarvitse kunkin hankkia ja ylläpitää omaa lippu- ja maksujärjestelmäänsä.

– Tällä hetkellä kaupunkiseuduilla on käytössä useita eri toimijoiden maksujärjestelmiä ja matkakortteja. Yhtenäinen matkakorttijärjestelmä helpottaa matkantekoa, matkalippujen hankintaa ja mahdollistaa uusien valtakunnallisten palvelujen syntymisen, kertoo hankkeen projektipäällikkö Helge Finnberg Liikennevirastosta.

Hankkeen myötä joukkoliikenteen viranomaiset saavat yhteiskäyttöisen palvelun, jonka avulla saadaan seuranta- ja tilastotietoa matkustajamääristä ja lipputyyppien käytöstä, mikä parantaa linjaston suunnittelua ja mahdollistaa liikenteenharjoittajien tasapuolisen kilpailutuksen. Tämä realisoituu pitkällä aikavälillä kustannussäästönä julkisella sektorilla.

– Tiedolle tämä on merkittävä sopimus. Haluamme olla mukana kehittämässä Suomen joukkoliikennettä, ja yhdessä TVV Lippu- ja maksujärjestelmä Oy:n kanssa pääsemme viemään Suomen joukkoliikennettä kohti valtakunnallista yhteiskäyttöistä maksujärjestelmää, sanoo Leila Lehtinen , Tiedon Public-toimialan Suomen vetäjä.

Kansainvälinen vaihtomatkustus kasvanut voimakkaasti Helsinki-Vantaalla

finnaviakiito

Kuva: Finavia

Yhä useampi matkustaja on vaihtanut alkuvuonna konetta Helsinki-Vantaan lentoasemalla kansainväliselle lennolle. Finavian strategiset panostukset vaihtomatkustajien palvelemiseen ovat tuottaneet tulosta, ja Helsinki-Vantaa säilytti tuoreessa palvelutasovertailussa asemansa laadukkaana vaihtolentoasemana.

Kansainvälinen vaihtomatkustus kasvoi Helsinki-Vantaan lentoasemalla tammi–elokuussa 8,2 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, ilmenee Finavia Oyj:n matkustajatilastoista. Kansainväliselle lennolle vaihtoi yhteensä lähes 1,4 miljoonaa matkustajaa.

Erityisen vahvasti alkuvuonna kasvoi kansainväliseltä lennolta toiselle kansainväliselle lennolle vaihtavien matkustajien määrä, joka kohosi tammi–elokuussa lähes 1,1 miljoonaan. Heinä- ja elokuussa kansainväliseltä lennolta toiselle vaihtavien matkustajien määrä kasvoi peräti noin viidenneksen edellisvuoden vastaaviin kuukausiin nähden.

”Vaihtomatkustuksen myönteinen kehitys antaa monta syytä iloita. Se kertoo, että Helsinki-Vantaan lentoasemalla on vahvat mahdollisuudet kasvaa yhä merkittävämmäksi kansainvälisen matkustajaliikenteen solmukohdaksi. Onnistuneet panostuksemme Helsinki-Vantaan kehittämiseksi johtavana vaihtoasemana sekä uudet Aasiaan suuntautuvat yhteydet, kuten Japan Airlinesin reitti Helsingin ja Tokion välille sekä Finnairin reitit Kiinan Xi’aniin sekä Vietnamin Hanoihin, ovat tukeneet matkustajavirtojen kasvamista”, toteaa Ville Haapasaari, Helsinki-Vantaan lentoaseman johtaja.

”Helsinki-Vantaan menestyminen vaihtomatkustuksessa tukee koko Suomen elinkeinoelämää suorien Aasian-reittien sekä runsaiden Eurooppaan suuntautuvien jatkolentojen ansiosta. Ilman vaihtomatkustusta Suomesta ei olisi nykyisenkaltaisia yhteyksiä Eurooppaan, jolloin Suomen asema kansainvälisessä kilpailussa heikkenisi merkittävästi. Vaihtomatkustuksen vahva kehitys Helsinki-Vantaalla tukee myös Finavian lennonvarmistusliiketoiminnan ja lentoasemaverkoston rahoittamista”, Haapasaari jatkaa.

Helsinki-Vantaa jälleen Euroopan parhaiden lentoasemien joukossa

Kansainvälisten vaihtolentoasemien välinen kilpailu matkustajista kiristyy jatkuvasti, ja Finavia on kehittänyt Helsinki-Vantaan palveluita pitkäjänteisesti yhä sujuvammiksi. Lentoasemaa kehitetään myös yhä voimakkaammin kauppakeskuksena, joka tarjoaa matkustajille yksilöllisiä palvelu- ja ostosmahdollisuuksia.

Panostukset ovat kantaneet hedelmää, sillä Helsinki-Vantaa säilytti vuoden toisella neljänneksellä kansainvälisessä matkustajatyytyväisyyttä mittaavassa Airport Service Quality -tutkimuksessa jälleen asemansa laadukkaana vaihtolentoasemana vertailuryhmässään.

”Esimerkki jatkuvasta työstä matkustamisen sujuvoittamiseksi on loppuvuonna käynnistyvä Helsinki-Vantaan terminaalien näyttöjärjestelmän uusiminen. Sujuvoitamme matkustajien liikkumista lentoasemalla noin sadan uuden, aiempaa suuremman monitorin avulla, mikä muun muassa lyhentää lennon vaihtoon tarvittavaa aikaa. Lisäämme järjestelmään myös uusia kieliä palvellaksemme etenkin aasialaisia vaihtomatkustajia entistä paremmin. Myös passintarkastusautomaattien lisääntyminen parantaa kansainvälisten vaihtomatkustajien palvelua”, Haapasaari kuvailee.

”Olemme erityisen iloisia siitä, että vaihtomatkustuksen ja suomalaisen lentoliikenteen kehittäminen näyttää jatkossa aiempaa valoisammalta. Valtion lisätalousarviossa Finavialle esitetty 200 miljoonan euron pääomitus antaisi toteutuessaan hienon perustan Helsinki-Vantaan lentoaseman laajentamiseksi kansainvälisenä lentoliikenteen solmukohtana pitkälle tulevaisuuteen”, Haapasaari päättää.

Mobiilitekniikka voi säästää satoja tuhansia kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksille

logistiikkaVanson Bourne -tutkimusyrityksen Intermecin toimeksiannosta tekemän uuden tutkimuksen mukaan kuljetus- ja logistiikkayritykset voivat säästää vuodessa yli 300 000 euroa automatisoimalla toimintojaan ja käyttämällä työvirtojensa hallinnassa mobiilitekniikkaa. Monilta yrityksiltä nämä potentiaaliset säästöt jäävät kuitenkin hyödyntämättä.

Tutkimuksen mukaan yli kolmannes yrityksistä (39 %) ei ole uudistanut logistiikkaprosessejaan viimeksi kuluneen vuoden aikana. Niistä lähes kolme neljännestä (72 %) ei ole arvioinut nykyisiä työmenetelmiään vähintään kahteen vuoteen. Samalla tutkimus osoittaa, että yritykset voisivat säästää yli 300 000 euroa¹.

Kuljetus- ja logistiikkapäälliköt, joiden asiakkaat odottavat saavansa toimituksen jo samana päivänä², pitävät operatiivista tehokkuutta toimintansa kaikkein tärkeimpänä parannusalueena tänä vuonna³. 44 % yrityksistä on sitä mieltä, että prosessien uudistaminen olisi tehokkain keino parantaa toimintaa.

Toiminnan parantamiseksi on tärkeää lisätä mobiilien asemointipalvelujen käyttöä. Kuljetus- ja logistiikkapäälliköt uskovat, että näin voitaisiin saavuttaa yli 210 000 euron säästöt tulevien kahdentoista kuukauden aikana. Siitä huolimatta lähes neljännes (23 %) haastatelluista yrityksistä ei ole vielä aloittanut asemointitekniikan käyttöä. Tutkimuksen mukaan kustannukset ja tarpeen puute ovat tärkeimpiä esteitä uuden tekniikan tuomien etujen hyödyntämiselle.

– Mobiilitekniikan hyödyntämisen lähetysten noutamisessa ja toimittamisessa on jo kauan katsottu lisäävän toiminnan tehokkuutta ja vähentävän kustannuksia. Tutkimuksen tulokset vahvistavat tätä käsitystä, toteaa Intermecin kuljetus- ja logistiikka-alan Industry Marketing Director Jeff Sibio. Prosessimuutokset ovat pitkällä aikavälillä välttämättömiä.

Prosessien automatisointi

• Haastatellut johtajat ovat sitä mieltä, että laajakaistaratkaisut, kuten 4G ja LTE, antavat investoinneille parhaan tuoton (60 %). Seuraavaksi tulevat integroitu ajoneuvotelematiikka (44 %) ja RFID (38 %).

• Monet yrityksistä eivät kuitenkaan edelleenkään ole alkaneet käyttää uutta tekniikkaa. Niistä, jotka eivät ole automatisoineet työmenetelmiään, lähes 40 % ilmoittaa syyksi sen, ettei tähän ole ollut toiminnassa tarvetta, ja 33 % mainitsee kustannussyyt.

• Tutkimuksen mukaan 60 % yrityksistä käyttää edelleen paperipohjaisia järjestelmiä lähetysten noudossa ja toimituksissa, ja 9 % aikoo jopa lisätä paperin käyttöä vuoden 2013 aikana.

Vaatimuksena parempi tarkkuus

• Kun haastateltuja pyydettiin laittamaan asiakkaiden vaatimukset tärkeysjärjestykseen, 77 % johtajista piti palvelutasoa kaikkein tärkeimpänä.

• Lähes neljännes (24 %) yrityksistä oli sitä mieltä, että ennen kaikkea back office -järjestelmästä noudettavien tietojen saatavuutta on tarvetta parantaa. Tärkeitä seikkoja olivat myös tietojen parempi erittely (23 %) sekä tarkkuuden parantaminen (22 %).

– Tutkimuksen mukaan uuden tekniikan käyttöönotto ei pelkästään säästä kustannuksia, vaan se on välttämätöntä, jotta pystytään palvelemaan asiakkaita heitä tyydyttävällä tavalla, Jeff Sibio toteaa. Tutkimus vahvisti myös sen, että monet kuljetusliikkeet saavat koko ajan uusia vaatimuksia loppuasiakkaiden uusilta päätöksentekijöiltä.

– On otettava huomioon monia eri seikkoja, mutta käymällä prosessinsa perusteellisesti läpi yritykset voivat nopeasti löytää ratkaisuja, joiden avulla toiminta voidaan nostaa aivan uudelle tasolle.

1) Yleisin vastaus toimintaansa viimeksi kuluneen vuoden aikana uudistaneille yrityksille esitettyyn kysymykseen: ”Mikä on ollut tai tulee odotettavasti olemaan näkyvin kustannussäästö prosessien uudistamisen jälkeen?” Tutkimukseen vastanneet johtajat ovat Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Saksassa, Ranskassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa toimivien yritysten palveluksessa.

2) Yli kolme neljännestä (77 %) Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Saksassa, Ranskassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa toimivien yritysten johtajista sanoo asiakkaidensa vaativan toimituksia jo samana päivänä, ja 92 % yrityksistä pitää näiden odotusten täyttämistä haasteellisena.

3) 38 % haastatelluista yrityksistä pitää operatiivista tehokkuutta toimintansa kannalta strategisesti kaikkein tärkeimpänä seikkana.

TAKin tutkimus: Venäjän viisumivapaus loisi Suomeen tuhansia työpaikkoja

henkiloautot45
TAKin tutkimus: Venäjän viisumivapaus loisi Suomeen yli 12 000 työpaikkaa

Suomen ja Venäjän välisellä viisumivapaudella olisi ennakoituakin suuremmat taloudelliset vaikutukset. Venäläisten matkailijoiden määrä kaksinkertaistuisi ja rahankäyttö Suomessa vähintään kolminkertaistuisi sekä yöpymiset nelinkertaistuisivat. Samalla kasvaisivat liikennerikkomusten ja muiden pienten rikosten määrä. Kasvu tuottaisi haasteita myös raja-asemien läpäisykapasiteetille.

Viisumivapaus lähes tuplaisi Moskovassa, Pietarissa ja Leningradin alueella asuvien venäläisten matkat Suomeen. Viime vuonna venäläiset tekivät Kaakkois- ja Etelä-Suomen raja-asemien kautta maahan noin neljä miljoonaa matkaa. Viisumivapaus kasvattaisi varovaisimmankin arvion mukaan matkamäärän vähintään 7,1 miljoonaan. Luvut selviävät Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy:n ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta, jossa selvitettiin matkustuskäyttäytymistä 4000 henkilön haastattelututkimuksella.

”Viisumivapaus kasvattaisi merkittävästi valtion verotuloja ja työpaikkoja. Venäläisten matkailijoiden määrän lisääntyminen loisi yli 12 000 uutta kokoaikaista työpaikkaa kaupan ja matkailupalveluiden toimialoille”, toteaa TAK Oy:n toimitusjohtaja Pasi Nurkka.

Venäläismatkailijat jättäisivät viisumivapauden myötä Suomeen vähintään reilut kolme miljardia euroa. Matkailutulon määrä kasvaisi näin yli 2 miljardilla eurolla. Rahankäyttö tuoteostoihin tulisi yli kaksinkertaistumaan ja palveluihin yli viisinkertaistumaan. Kyselytutkimuksen perusteella venäläisten yöpymisten määrä vähintään nelinkertaistuisi nykyisestä 2,6 miljoonasta yöstä 11,4 miljoonaan. Suomen nykyinen majoituskapasiteetti olisi riittämätön erityisesti sesonkikausien aikana. Viisumivapaudesta johtuva kasvu olisi suurinta Kaakkois-Suomessa ja Uudellamaalla.

Viisumivapauden myötä etenkin matkat Moskovasta Suomeen lisääntyisivät. Sen sijaan matkailu rajan lähialueilta ei todennäköisesti kasvaisi merkittävästi. Juna- ja lentomatkojen määrä moninkertaistuisi ja näillä kulkuneuvoilla matkustavien osuus kasvaisi. Kolme neljäsosaa matkoista tehtäisiin jatkossakin autoilla.

Viisumivapauden myötä liikennerikkomukset ja muut pienet rikokset todennäköisesti lisääntyisivät, sillä uhka viisumin menetyksestä poistuisi. Sen sijaan esimerkiksi omaisuusrikoksiin Suomessa syyllistyneiltä voi tulevaisuudessakin estää maahanpääsyn käännytyspäätöksillä. Viisumivapaus aiheuttaisi haasteita myös rajojen läpäisykapasiteetille.

Tutkimuksen ohjausryhmään kuuluivat Matkailun edistämiskeskus MEK, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa, Kaupan liitto, VR, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson liitot, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Etelä-Karjalan poliisilaitos ja Metsähallitus. EU ja Venäjä neuvottelevat viisumivapauden toteuttamisesta. Viisumitta voisi optimististen arvioiden mukaan matkata jo vuonna 2018.

Liite: Viisumivapaustutkimuksen yhteenvetoraportti: 00 Viisumivapauden vaikutukset – Yhteenvetoraportti

Norwegian avaa uusia reittejä Skandinaviasta Yhdysvaltoihin

Norwegian avaa keväällä 2014 uusia reittejä Skandinaviasta Los Angelesiin (LAX), Oakland-San Franciscoon (OAK) ja Orlandoon (MCO). Reittejä lennetään yhtiön 787 Dreamliner -koneilla. Samanaikaisesti Norwegian avaa uuden reitin New Yorkin (JFK) ja Kööpenhaminan välille.

Norwegian lisää mannertenvälisten lentojensa määrää sitä mukaa, kun yhtiö saa käyttöönsä lisää Dreamliner-koneita. Uusimmat kohteet Norwegianin mannertenvälisellä reitistöllä ovat Los Angeles, Oakland-San Francisco sekä Orlando.

– On suuri ilo julkistaa kolme uutta mannertenvälistä kohdetta. Tällä hetkellä suurimmat matkustajamäärät liikkuvat Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä. Korkealaatuisille mutta edullisille lennoille näiden kahden mantereen välillä on kova kysyntä, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Bjørn Kjos.

Yhdenkään toisen lentoyhtiön valikoimassa ei ole suoria lentoja Oslosta Los Angelesiin, Oakland-San Franciscoon tai Orlandoon. Norwegian on myös ainoa yhtiö, joka tarjoaa suorat lennot Tukholmasta Los Angelesiin ja San Franciscoon sekä Kööpenhaminasta Los Angelesiin.

Tällä hetkellä Norwegian lentää kuusi kertaa viikossa Skandinavian ja New Yorkin välillä.Valikoimassa on myös viisi viikoittaista lentoa Skandinaviasta Bangkokiin. Marraskuussa yhtiö aloittaa lennot Oslosta, Tukholmasta ja Kööpenhaminasta Floridan Fort Lauderdaleen.

Norwegianin ensimmäiset kaukolennot alkoivat kuluvan vuoden toukokuussa.

– Tähän mennessä New Yorkin, Bangkokin ja Fort Lauderdalen reitit ovat olleet todella suosittuja. Suurin osa kesän lennoista on jo varattu. Yhdysvaltoihin tai Aasiaan Skandinaviasta matkustavat ovat ottaneet tuotteemme erittäin hyvin vastaan. Toinen suuri asiakasryhmämme ovat Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta Skandinaviaan ja sitä kauemmas matkustavat, Kjos lisää.

Lippuja uusiin kohteisiin voi ostaa Norwegianin kotisivuilta (www.norwegian.com). Myös vuoden 2014 kevään ja kesän lennot New Yorkiin, Bangkokiin ja Fort Lauderdaleen ovat myynnissä.

Lentoasemien automaatio parantaa matkustamisen sujuvuutta

Finavia panostaa lentomatkustamisen sujuvuuteen lisäämällä automaatiota lentoasemillaan. Suomen suurin lentoasema, Helsinki-Vantaa, pysyy mukana kehityksessä ja hyödyntää uusimpia tekniikoita, jotta matkalle lähtö on mahdollisimman sujuvaa ja miellyttävää myös matkustajamäärien kasvaessa.

Helsinki-Vantaan erilaiset automatisoidut ratkaisut nopeuttavat matkalle lähtöä. Käyttämällä itsepalvelupisteitä voi välttää palvelupisteiden ruuhkatilanteet. Automaatit ovat myös helppokäyttöisiä ja paikalla on aina opastavaa henkilökuntaa, sillä itsepalvelupisteet eivät korvaa ihmistä vaan täydentävät palveluvalikoimaa.

– Automaattien käyttö vaatii matkustajien opastusta ja ohjausta. Itsepalvelutoiminnalla henkilökuntaa vapautuu enemmän myös henkilökohtaiseen palveluun kuten ongelmatilanteiden ratkaisuun. Apua ja ohjeita kaipaavien matkustajien palvelu paranee, sanoo apulaisjohtaja Marko Tikkanen Finaviasta.

Erityisesti usein matkustavat ja liikematkustajat hyödyntävät rutinoituneesti itsepalvelupisteitä ja arvostavat niiden nopeutta.

Sujuvasti lennolle itsepalvelupisteiden kautta

Helsinki-Vantaan ensimmäiset itsepalvelupisteet löytyvät lähtöselvitysauloista. Matkustajilla on käytössään yhteensä 52 lähtöselvitysautomaattia. Onnistuneen lähtöselvityksen jälkeen he voivat siirtyä joko suoraan turvatarkastukseen tai matkatavaroiden luovutuspisteeseen.

SAS ja Norwegian hyödyntävät automatiikkaa Bag Drop -pisteissään. Prosessi on yksinkertainen: laukku hihnalle, lukijapistooli käteen ja suuntaus kohti lähtöselvitysautomaatilla tulostettua ja laukkuun kiinnitettyä matkatavaratarraa. Kun automaatista kuuluu vienoinen piippaus ja hihna lähtee liikkeelle, on laukku luovutettu asianmukaisesti.

Bag Drop -automaatteja on tulossa lisää lentoasemalle lähitulevaisuudessa.

Viimeisin automatisoitu piste ennen porttialuetta löytyy turvatarkastuksesta. Kyse on kahdesta eri palasesta, joiden myötä turvatarkastuksesta on tarkoitus tulla entistä sujuvampi kokonaisuus. Ensimmäinen osa on läpivalaistavien käsimatkatavaroiden linja ja toinen osa lasiseinineen on niin sanottu henkilöpoikkeutuslinja. Turvatarkastajat eivät kuitenkaan katoa mihinkään: heitä tarvitaan linjastoilla automatisoinnista huolimatta.

Automatisoitunut turvatarkastuslinjasto löytyy terminaali 2:sta lähtöselvitysalueelta 240–271. Se on pilottilinjasto ja vielä testikäytössä. Tulevaisuudessa uudenlaisia turvatarkastuspisteitä saattaa olla enemmän.

Jos matka suuntautuu kohti Schengen-alueen ulkopuolelle, niin seuraava itsepalvelupiste odottaa rajatarkastuksessa. Helsinki-Vantaalla on yhteensä 30 helppokäyttöistä rajatarkastusautomaattia, joita voivat käyttää Euroopan Unioniin ja Euroopan talousalueeseen kuuluvien maiden sekä Sveitsin kansalaiset, joilla on biometrinen passi.

Apulaisjohtaja Marko Tikkasen mukaan itsepalvelutoiminnot eivät ole vielä tässä.

– Tutkimme Bag Drop -toiminnallisuuden laajentamista ja itsepalveluna tehtävää matkustusoikeuden ja matkalipun tarkastusta niin turvatarkastuksessa kuin portilla, hän sanoo.

Helsinki-Vantaan lisäksi itsepalvelutoimintoja on käytössä myös Oulun lentoasemalla. Finavia harkitsee toimintojen laajentamista myös muille kentille.

Yli puolet suomalaisista pitää junalla matkustamista kalliimpana kuin autoilua

Suomalaiset uskovat, että ympäristöystävällisillä liikennevälineillä matkustaminen tulee aina omalla autolla ajamista kalliimmaksi, paljastaa tuore kysely. Näin ei kuitenkaan läheskään aina ole.

Moni suomalainen sanoo tekevänsä kotimaanmatkat omalla autolla, koska esimerkiksi junalla matkustaminen tulee selvästi kalliimmaksi. VR:n kyselyn mukaan jopa puolet suomalaisista uskoo näin. Ekologisen yhdyskuntasuunnittelun asiantuntijan mukaan tämä on kuitenkin harhaluulo.

– Verrataan vain junalipun ja yhden automatkan kertakustannusta. Ei oteta lainkaan huomioon autolla ajamisen muita vuosittaisia kustannuksia, sanoo Eero Paloheimo Ecocity Oy:n toimitusjohtaja Pekka Paloheimo.

VR:n mukaan autolla matkustamisesta kannattaa aina laskea kilom
etrihinta.

– Jos suhteuttaa auton vuotuiset kustannukset koko vuoden ajomäärään, kilometrihinta voi nousta yllättävänkin korkeaksi, sanoo yhteiskuntasuhde- ja ympäristöjohtaja Otto Lehtipuu VR Groupista.

Ympäristötietoisuudessa pahoja aukkoja

Suomalaisille on varsin epäselvää, kuinka ekologisia eri liikennevälineet ovat. Vain harva kyselyyn vastanneista tiesi, että Suomessa junat käyttävät uusiutuvaa energiaa, eli vesisähköä. Moni ei edes mieltänyt vesivoimaa uusiutuvaksi energiaksi.

Joka kymmenes suomalainen puolestaan uskoo, että yksityisautoilu tuottaa kaikista liikennemuodoista vähiten hiilidioksidia.

– Tämä on huolestuttavaa. Nämä voivat tuntua vaikeilta, jopa teknisiltä asioilta. Moni ei pysähdy ajattelemaan, miten päivittäinen käytös vaikuttaa ympäristöön, Lehtipuu pohtii.

Miehet haluavat lisätä yksityisautoilua

Tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos huolestuttaa suomalaisia, mutta jopa joka kolmas ei silti ole valmis korvaamaan autolla ajamista muilla liikkumismuodoilla. Miehet olisivat valmiita jopa lisäämään yksityisautoilua. Paloheimon mukaan ihmiset siirtyvät joukkoliikenteen käyttäjiksi paitsi taloudellisten seikkojen takia, mutta myös esimerkin kautta.

– Esimerkiksi urheilijoiden ja muiden nuorisoidolien tulisi näyttää esimerkkiä sen sijaan, että jääkiekkoilijat ostavat miljoonatuloillansa autotallin täyteen autoja, Paloheimo sanoo.

Paloheimo uskoo, että tulevaisuudessa ainakin kaupunkien keskustoista häviävät autot kokonaan.

– Tulemme käyttämään samaa järjestelmää autoissa kuin vuokrapolkupyörissäkin. Sähköisiä ladattavia autoja voi ottaa käyttöön jostain pisteestä esimerkiksi luottokortilla, ja auto sitten jätetään seuraavalle pisteelle. Jossain vaiheessa ei enää tarvitse edes itse ajaa, vaan auto osaa itse perille koodin avulla, Paloheimo ennustaa.

Näin tutkimus tehtiin: Tutkimuksen tiedot kerättiin web-kyselynä 2.5.–5.5.2013 YouGov Groupin kuluttajapaneelissa. Tutkimukseen vastasi 1 009 kohderyhmään kuuluvaa 18–74-vuotiasta suomalaista. Sekä lähtöotos että lopullinen vastaajajoukko painotettiin väestöä edustavaksi. Tutkimuksen virhemarginaali on ±2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Koulujen kesälomien siirtäminen voi vaikuttaa myönteisesti matkailusesonkiin

Koulujen kesälomien siirtämisestä laaja kansalaistutkimus

Suomen matkailuorganisaatioiden yhteisjärjestö SUOMA ry on tehnyt yhteistyössä Taloustutkimus Oy:n kanssa laajan kansalaisten mielipidemittauksen koulujen kesälomien siirtämisestä. Suomi Tänään -tutkimuksen yhteydessä tehtyyn kirjekyselyyn vastasi helmikuussa 2013 kaikkiaan 4282 iältään 15-79 -vuotiaista suomalaista.

Tutkimuksessa kysyttiin mm. millaisena kansalaiset pitäisivät loma-aikojen vaikutusta matkailukauden pidentämiseen, kesätyöpaikkojen syntymiseen, liike-elämään yleisesti ja miten se koetaan henkilökohtaisella tasolla oman perheen ja lasten kannalta.

Matkailuelinkeino on jo pitkään vaatinut lomakauden siirtoa kahdella viikolla, jotta erityisesti Keski-Euroopasta tulevia matkailijoita pystyttäisiin palvelemaan paremmin elokuussa. Nykyisellään kotimaan matkailu vähenee voimakkaasti jo viikkoa ennen koulujen alkamista, jolloin matkailuyritykset joutuvat supistamaan palveluitaan elokuussa. Myöskään sesonkityövoimaa ei ole saatavissa riittävästi opintokauden alettua. Loma-aikojen siirrolla lähemmäksi eurooppalaista lomarytmiä katsotaan olevan positiivisia vaikutuksia elinkeinoelämään myös yleisimmin ainakin niissä yrityksissä, joilla on vientiä tai kumppanuuksia ulkomailla.

Yrittäjät positiivisimpia kesälomien siirrolle

Huomattavan suurella joukolla, jopa yli 50 % vastaajista, ei ollut kesälomien siirtämisestä selkeää mielipidettä. Tutkimuksen perusteella ei voida sanoa, pidetäänkö asiaa yhdentekevänä niiden keskuudessa joilla ei ollut mielipidettä, mutta oletettavasti tämä joukko ei kuitenkaan vastusta muutosta.

Erityisen myönteisenä vastaajat kokevat siirron matkailuyritysten kesäsesongin pidentämisen kannalta, 46 % kaikista vastaajista ja peräti 56 % lapsiperheistä oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siirron myönteisestä vaikutuksesta matkailusesonkiin.

Henkilökohtaisissa vaikutuksissa mielipiteet jakaantuvat selvemmin. Lapsiperheistä 40 % piti muutosta toivottavana itsensä ja perheen kannalta ja 34 % oli asiasta päinvastaista mieltä. Kaikista vastaajista 30 % oli sitä mieltä että muutos lisäisi koululaisten ja opiskelijoiden kesätyömahdollisuuksia.

Selkeimmin kesätyöpaikkojen lisääntymiseen uskoivat itsenäiset yrittäjät; 38 %:n mielestä kesälomien siirtäminen lisäisi kesätyöpaikkoja. Itsenäiset yrittäjät näkivät myös voimakkaimmin muutoksen vaikuttavan koko maan elinkeinoelämään; 38 % näki muutoksen hyvänä ja vain 16 % oli päinvastaista mieltä. Vaikutukset oman asuinalueen elämään nähtiin positiivisimpina Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Varsinais-Suomessa.

SUOMA ry ajaa aktiivisesti koulujen kesälomien siirtoa yhdessä muiden elinkeinoelämän järjestöjen EK:n, Keskuskauppakamarin sekä Suomen yrittäjien kanssa. Asia on seuraavan kerran esillä SUOMA ry:n syyseminaarissa Levillä 17 – 19.9., jolloin käsittelyssä on myös toinen paljon esillä ollut aihe eli kaivosteollisuuden vaikutukset matkailuun. Seminaarissa kaivosteollisuuden edustajana luennoi Talvivaara OyJ:n toimitusjohtaja Pekka Perä.

Matkaviestinten palvelujen hinnat vaihtelevat rajusti Euroopassa

Matkaviestinten käyttäjien samoista palveluista maksamat hinnat vaihtelevat valtavasti eri puolilla Euroopan unionia. Erot ovat suurimmat kotimaan puheluissa: halvimman (Liettua) ja kalleimman (Alankomaat) maan kotimaanpuheluiden välinen ero on 774 prosenttia.

Keskimääräinen minuuttiveloitus EU:ssa on 9,1 senttiä, kun Suomessa se on 6,1 senttiä. Hintaeroja ei voi selittää laatueroilla, eroilla palvelun tuottamiskustannuksissa tai kuluttajien ostovoimaeroilla eri maissa.

”Kuten tilastoista käy selvästi ilmi, kuluttajat eivät hyödy siitä, että Euroopassa on nykyään 28 maan erilaiset kansalliset televiestintämarkkinat sisämarkkinoiden sijaan”, Euroopan komission varapuheenjohtaja Neelie Kroes toteaa. ”Näin ollen koko EU:n on ehdottomasti ryhdyttävä nopeisiin toimiin aitojen ja yhtenäisten sisämarkkinoiden luomiseksi Eurooppaan.”

Muiden perushyödykkeiden ja -palveluiden väliset hintaerot Euroopan sisämarkkinoilla ovat selvästi pienemmät. Esimerkiksi maitolitran hinta vaihtelee EU:n alueella 0,69 ja 0,99 euron välillä, eli hintaeroa on 43 prosenttia. IPadin kaltaisissa suuremmissa ostoksissa hintaeroa on vain 11 prosenttia EU:n sisällä.

Komission varapuheenjohtaja Neelie Kroes esittelee syyskuussa televiestinnän sisämarkkinoiden tehostamista koskevan ehdotuksen.

Laivamatkailu vilkastui Helsingin satamassa

Laivamatkailu vilkastui Helsingin satamassa edelleen. Matkustajien määrä oli heinäkuussa runsaat 1,3 miljoonaa matkustajaa. Kasvua viime vuoteen verrattuna oli 1 %.

Tammi–heinäkuun matkustajamäärä oli 6,26 miljoonaa matkustajaa, saman verran kuin vuosi sitten.

Merkittävin kasvu on tänä vuonna ollut edelleen Tallinnaan suuntautuvassa matkustajaliikenteessä, kolme matkustajaa neljästä kulkee Tallinnan linjoilla. Myös Pietarin matkustajaliikenne kasvoi hieman. Tukholmaan suuntautuva matkailu sen sijaan taantui.

Kansainvälisiä risteilymatkustajia kävi Helsingissä heinäkuussa 114 000. Touko–heinäkuussa risteilymatkustajia oli 280 000, mikä on jopa 50 000 matkustajaa (20 %) enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna.

Helsingin sataman yksiköidyn tavaraliikenteen määrä oli heinäkuussa 0,8 miljoonaa tonnia. Se jakaantui tasan tuontiin ja vientiin, molemmat olivat määrältään samalla tasolla kuin viime heinäkuussa.

Tammi–heinäkuun yksiköidyn tavaraliikenteen määrä oli 5,6 miljoonaa tonnia, mikä on 4 % vähemmän kuin vuosi sitten. Tuontia oli 2,8 miljoonaa tonnia ja myös vientiä oli 2,8 miljoonaa tonnia. Tuontia oli 7 % ja vientiä 1 % viimevuotista vähemmän.

Vaasan lentoaseman uudistaminen jatkuu

Vaasan lentoaseman remontin toinen vaihe käynnistyy elokuussa. Finavia toteuttaa lentoaseman toimivuutta parantavat muutostyöt yhteishankkeena Vaasan kaupungin kanssa.

Finavia jatkaa Vaasan lentoaseman kehittämistä uudistamalla terminaalitiloja. Syksyllä 2012 matkatavara-aulan remontilla käynnistyneet muutostyöt ovat edenneet seuraavaan vaiheeseen, johon kuuluvat turvatarkastustilojen uudistaminen, uuden infopisteen avaaminen, matkustajien wc-tilojen kunnostaminen sekä kahvilan ja myymälätilojen rakentaminen. Töiden on kokonaisuudessaan määrä valmistua vuoden 2013 loppuun mennessä.

Finavia on sujuvan lentoliikenteen mahdollistava palveluyritys, joka tarjoaa matkustajille sujuvan ja viihtyisän matkustuskokemuksen. Vaasan uudistustöiden tavoitteena on parantaa lentoaseman palveluja ja toimivuutta niin matkustajien kuin myös yhteistyökumppanien kuten maahuolintayhtiöiden ja lentoyhtiöiden kannalta.

Remontin jälkeen matkustajien turvatarkastus sujuvoituu ja terminaalin turvatarkastetun puolen odotustilat laajenevat. Turvatarkastuksen jälkeiseen lähtöaulaan avataan myymälä ja kahvila. Lisäksi lähtöporttien määrä kasvaa, kun neljäs lähtöportti otetaan remontin valmistuttua käyttöön.

”Osa matkustajatiloista jää suojaseinien taakse työmaa-alueiksi, joten käytettävissä olevat tilat pienevät huomattavasti rakennustöiden aikana. Käytössä tulee olemaan myös erilaisia tilapäisiä ratkaisuja turvatarkastus- ja kahvilapalveluiden toteuttamiseksi remontin aikana. Tunnelma voi olla tiivis varsinkin vilkkaimpina tunteina, joten matkustajien on syytä varata normaalia enemmän aikaa lentoasemalla liikkumiseen”, sanoo Vaasan lentoaseman päällikkö Mikko Komi Finaviasta.

Finavia on yhteistyökumppaniensa kanssa valmistautunut remonttiin panostamalla matkustajien opastamiseen ja auttamiseen erityisesti ruuhka-aikoina. Komi pahoittelee matkustajille rakennustöistä aiheutuvia häiriötä.

Toisen vaiheen uudistustöiden kustannusarvio on noin 920 000 euroa. Investointi toteutetaan yhteishankkeena, johon Finavian lisäksi osallistuu Vaasan kaupunki.

Vaasalla on kehittyvänä lentoasemana keskeinen merkitys Finavian lentoasemaverkostossa. Finavia haluaa kehittää lentoaseman toimintaa yhdessä alueen seutukunnan kanssa, jotta kenttä tukisi alueen elinkeinoelämää mahdollisimman hyvin. Vuonna 2012 Vaasan lentoasemalla oli yhteensä lähes 375 000 matkustaja

Lentomatkustajien oikeuksia aiotaan selkeyttää

Lentomatkustajien oikeuksia häiriötilanteissa aiotaan selkeyttää

Valtioneuvosto lähetti tänään eduskunnalle EU:n komission tekemän ehdotuksen lentomatkustajien oikeuksia koskevien EU-asetusten muuttamiseksi.

Tarkoituksena on täsmentää ja selventää säännöksiä, jotka koskevat matkustajille muun muassa lentojen peruuttamisen tai viivästymisen johdosta maksettavia korvauksia. Tavoitteena on varmistaa, että lentoliikenteen harjoittajat noudattavat matkustajien suojaksi häiriötilanteessa annettuja säännöksiä ottaen kuitenkin nykyistä paremmin huomioon myös yritysten taloudelliset voimavarat.

Asetusehdotus on omiaan parantamaan matkustajien asemaa selkeyttämällä erityisesti ns. ylivarausasetukseen sisältyviä monia tulkinnanvaraisia seikkoja. Ehdotuksen myötä matkustajien oikeus muun muassa huolenpitoon ja apuun vahvistuisi, minkä lisäksi liityntälentojen matkustajien oikeusasema selkeytyisi.

Toisaalta matkustajilla olisi nykyistä harvemmin oikeus asetuksen mukaisiin vakiokorvauksiin lentojen viivästyessä. Myös lentoliikenteen harjoittajan velvollisuutta järjestää matkustajalle majoitus esimerkiksi muutamia vuosia sitten tulivuoren purkausten aiheuttaman laajan tuhkapilven kaltaisissa poikkeuksellisissa olosuhteissa rajoitettaisiin kolmeen yöhön ja majoituksen hinta enintään 100 euroon yöltä. Viimeksi mainittuja rajoituksia ei sovellettaisi tiettyihin erityisryhmiin, kuten liikuntarajoitteisiin henkilöihin.

Asetusehdotuksella pyritään myös edistämään matkustajien pääsyä oikeuksiinsa matkatavaroiden tuhoutuessa tai vahingoittuessa. Erityisesti pyritään parantamaan liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeutta saada täysi korvaus kärsimästään vahingosta pyörätuolin tai muun liikkumisen apuvälineen vahingoittuessa tai kadotessa.

Valtioneuvosto pitää kannatettavana, että lentomatkustajien oikeuksiin liittyviä säännöksiä selvennetään, sillä niiden soveltamisessa on ollut paljon tulkintaongelmia. Matkustajilla on ollut monesti vaikeuksia saada oikeutensa toteutetuksi. Asetusten soveltaminen on aiheuttanut kuormitusta myös valvontaviranomaisille ja kuluttajariitalautakunnalle.

On kuitenkin epävarmaa, ovatko ehdotetut uudistukset riittäviä tilanteen selkeyttämiseksi. Ehdotuksen jatkovalmistelussa tulisikin arvioida, olisiko sääntely syytä uudistaa kokonaisuudessaan. Tärkeää on myös vielä arvioida kokonaisuutena vakiokorvauksiin liittyviä säännöksiä siitä näkökulmasta, toteutuuko sääntelyssä kohtuullinen tasapaino matkustajien oikeuksien ja lentoliikenteen harjoittajien velvollisuuksien välillä.

Imatran tulli nimettiin vuoden tulliksi

Imatran tulli nimettiin vuoden 2012 tullitoimipaikaksi

Tullin pääjohtaja Jarkko Saksa on nimennyt Imatran tullin vuoden 2012 tullitoimipaikaksi. Valinta julkistettiin 2. – 3.5. Vierumäellä pidetyillä Tullijohdon neuvottelupäivillä.

Viime vuonna Imatran tulli toimi omana yksikkönään. Tämän vuoden alusta tapahtuneen organisaatiouudistuksen jälkeen Imatran tullin alaisuuteen kuuluvat Niiralan tulli sekä Parikkalan tilapäinen rajanylityspaikka.

Vuoden 2012 tullitoimipaikkanimityksen perusteena on, että Imatran henkilöstö on selviytynyt hienosti jatkuvasti kasvaneesta henkilö- ja matkustajaliikenteestä resurssivajauksesta huolimatta. Henkilö- ja linja-autoja kulki viime vuonna Imatran tullin kautta Venäjälle ja takaisin 880 530, kun määrä vuotta aikaisemmin oli 765 224. Saapuvia ja lähteviä matkustajia Imatran tullin kautta meni viime vuonna 2 201 216, kun määrä edellisenä vuonna oli 1 838 051.

Kasvavasta matkustaja- ja autoliikenteestä huolimatta Imatran tullin henkilötyövuodet (htv) lisääntyivät vuodessa vain viidellä. Htv-määrä oli viime vuonna 51. Koska Imatran tulli on avoinna joka päivä läpi vuorokauden, yhden henkilön lisäys vuoroon edellyttäisi noin seitsemän henkilön lisäystä ylityspaikan resursseihin.

Muita palkitsemisperusteita ovat panostus työhyvinvointiin, esimiestyöhön, johtamiseen ja prosesseihin, jonka johdosta sairauspoissaolot ovat kiristyneestä työtahdista huolimatta Imatralla merkittävästi alemmalla tasolla kuin muilla itärajan asemilla.

Viime vuonna Imatran tullia johti Seppo Vento. Hänen jäätyä eläkkeelle organisaatiomuutoksessa yhdistettyä tullia on johtanut Tuija Viiankorpi.

Tulli valitsee vuosittain ryhmän, jonka arvioidaan edustavan hyvää tasoa jollain tullitoiminnan alueella ja toimivan esimerkkinä Tullin sisällä ja laajemminkin valtionhallinnossa. Vuosittain valittavan ryhmän nimeää Tullin pääjohtaja tehtyjen esitysten perusteella.

Matkahuolto siirtyy paperittomaan Nettilippuun kesäkuussa

Maanantaista 3. kesäkuuta alkaen bussimatkustaminen on entistäkin helpompaa, kun Matkahuollon internetsivuilta ostettuja Nettilippuja ei enää tarvitse tulostaa. Bussin kyytiin voi jatkossa nousta esittämällä henkilöllisyystodistuksen.

Matkahuolto siirtyy paperittomaan Nettilippuun kesäkuusta alkaen. Bussimatkustajien ei enää tarvitse tulostaa Matkahuollon internetsivuilta ostamiaan lippuja, vaan Nettilipun hankittuaan voivat siirtyä bussiin näyttämällä pelkän henkilöllisyystodistuksen. Kuljettaja tarkistaa matkustajan tiedot ja matkustusoikeuden matkustajaluettelosta.

Tulostuspakon poistuminen ei tuo muutoksia itse lipun ostamiseen, vaan asiointi Matkahuollon nettikaupassa sujuu kuten tähänkin asti. Ainoana erotuksena on, että ostoksesta muodostuu lipun sijasta yksityiskohtaiset matkustustiedot sisältävä kuitti. Kuittia ei tarvitse tulostaa, mutta se kannattaa lähettää omaan sähköpostiin omaa kirjanpitoa tai muuta mahdollista myöhempää selvitystä varten.

”Olemme valmistelleet uudistusta jo pidemmän aikaa ja se on saanut innostuneen vastaanoton niin matkustajilta kuin työntekijöiltämme. Kehitystyötä on tehty pitkälti asiakaspalautteen pohjalta, sillä haluamme ennen kaikkea pysyä mukana asiakkaidemme arjessa. On nykypäivää, että matkalipun voi ostaa helposti myös kännykällä tai tabletilla”, kertoo Matkahuollon henkilöliikennepäällikkö Jukka Ylitalo.

Henkilöllisyystodistus mukaan matkalle

Uudistuksen myötä on tärkeää muistaa, että kun erillistä matkalippua ei ole, matkustusoikeus todistetaan henkilöllisyystodistuksella. Henkilöllisyyden voi todistaa joko poliisin myöntämällä kuvallisella henkilökortilla, passilla tai ajokortilla.

Asiakaspalaute pohjana kehitystyölle

Matkahuolto vastaa muutoksella asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Pohjaa uudistukselle on haettu asiakaspalautteesta ja Matkahuollon internetsivuilla toteutetusta kyselystä. Kyselyssä havaittiin, että kolmasosalla asiakkaista ei ole tulostusmahdollisuutta. Samalla nämä asiakkaat kuitenkin haluaisivat ostaa lippunsa netistä.

Jo aiemmin keväällä Matkahuolto uudisti verkkolipunmyyntiään lisäämällä tarjoushintaisia lippuja, selkiyttämällä hintatietoja ja sujuvoittamalla ostoprosessia. ” Matkahuollon internetsivujen lippukaupasta löytyy nyt entistä enemmän tarjouslippuja, jo yli 40 yhteysvälille eri puolilla Suomea”, Ylitalo summaa.

Ensimmäiset paperittomat nettiliput voi ostaa toukokuun alussa ja ilman tulostettua lippua voi matkustaa ensimmäisen kerran 3. kesäkuuta.

Nettiliput voi ostaa osoitteesta http://matkahuolto.fi. Matkahuollon palveluihin voi tutustua myös Facebookissa ja Twitterissä sekä Matkahuollon Kahvila-blogissa.

Suomalaista teknologiaa viedään rautatiehankkeisiin Aasiassa

Suomalaista älyä idän pikajuniin

Sadan miljardin dollarin rautatiehankkeet Lähi-idässä ja Intiassa avaavat mahdollisuuksia uusimmalle suomalaiselle teknologialle ja osaamiselle. Suomalaisyritys Kemppi rohkaistui perustamaan tytäryhtiön Intiaan mittavien rautatiehankkeiden johdosta.

– Persianlahden maiden ja Intian rautatiemarkkinat ovat käsittämättömän suuret ja tarjoavat paljon mahdollisuuksia suomalaisyrityksille monella sektorilla. Kysymys ei ole niinkään kiskojen tekemisestä vaan älykkyyden, ICT:n, energiatehokkaiden ratkaisujen ja automaation tuottamisesta rautateille, josta Suomessa on erittäin hyvää osaamista, kertoo Finpron Lähi-idän toiminnasta vastaava Saudi-Arabian vientikeskuksen päällikkö Oskar Rautiainen.

Persianlahden maat lisäävät alueellista yhteistyötään rakentamalla ensimmäistä kertaa historiassaan rajat ylittävät rautatiet. Intiassa puolestaan modernisoidaan maan kattava rautatieverkosto.

– Niin Intiassa kuin Lähi-idässä hallitukset ja päättäjät vievät hankkeita eteenpäin. He ovat sitoutuneet ja varautuneet rahallisesti hankkeisiin, jatkaa Finpron aluemyyntipäällikkö Seppo Keränen.

Alueiden mittavat rautatieprojektit tarjoavat erikokoisille suomalaisyrityksille ja niiden erilaisille tuotteille ja ratkaisuille useita mahdollisuuksia. Finpron verkostot alueilla auttavat yrityksiä pääsemään mukaan rautatieprojektien tarjouskilpailuihin.

Intian rautateillä käytetään suomalaisia hitsauslaitteita

Intian kansallisten rautateiden tavoitteena on modernisoida kattava rautatieverkostonsa vuoteen 2017 mennessä. Suomalainen hitsausalan yritys Kemppi sai ensimmäiset tilaukset Intian rautateiltä jo 80-luvun lopulla. Yhteistyö kasvoi ja vuonna 2011 Kemppi perusti tytäryhtiön ja tuotantolaitoksen Intiaan.

– Intian rautatien suuret investointisuunnitelmat rohkaisivat meitä perustamaan oman tytäryhtiön, kertoo Jari Vaerma, Kempin liiketoiminta-aluepäällikkö.

– Intialaiset ovat avoimia uusille tuotteille. He ovat valmiita hyppäämään kehityksessä nopeasti eteenpäin ja käyttämään uusinta teknologiaa. Jos sinulla on hyvä tuote ja oikea kokenut kumppani, niin voit menestyä Intiassa, tiivistää Vaerma.

Maassa maan tavalla

Persianlahden yhteistyöneuvoston maat ovat rakentamassa alueellista rautatieverkostoa yli 100 miljardilla dollarilla.

– Rakennettavalla radalla on poliittinen ja taloudellinen merkitys. Rataa pitkin tavarat ja ihmiset kulkevat helpommin ja huomattavasti edullisemmin kuin kumipyörillä, kuvailee Rautiainen.

Lähi-idän merkitys logistiikan ja kaupan keskuksena on kasvamassa, koska se sijaitsee Afrikan ja Aasian voimakkaasti kasvavan kaupan välissä.

– Persianlahden yhteistyöneuvostossa on alettu keskustella rautatiehankkeiden koordinoimisesta. Tähän asti maat ovat suunnitelleet ratojaan itsenäisesti. Tarjouksia tekevien yrityksien pitää toimia kokonaisvaltaisesti mutta myös maakohtaisesti, kertoo Rautiainen.

– Yhtä tärkeää on toimia yhdessä muiden yrityksien kanssa, koska porukalla mennessä on isommat mahdollisuudet onnistua. Pk-yritykset eivät kilpaile toistensa kanssa, vaan pikemminkin täydentävät toisiaan, lisää Keränen.

Griffiths : Pidetäänkö Suomea salaisuutena?

RESTO 2013 -kilpailut Lahdessa: Onko Suomi salaisuus?

Valtakunnallisen RESTO-tietotaitokilpailut alkoivat 11.4. Lahdessa.

RESTO-tietotaitokilpailun avajaisten jälkeen Steve Griffiths Walesin yliopistosta luennoi aiheesta ”Ethics and Current Issues for the Hospitality Industry”. Griffiths ihmetteli heti puheensa aluksi Suomen vähäistä matkailijoiden määrää: ”Olen vieraillut Suomessa useasti ja voin vain ihmetellä miksi teillä ei ole enempää matkailijoita. Pidättekö te Suomea salaisuutena?”

Ensimmäinen kilpailutehtävä liittyi kanta-asiakasmarkkinointiin. Perjantaina vuorossa on kaksi kilpailutehtävää. Matkailu- ja ravintola-alan opettajilla torstain ohjelmassa oli tulevaisuuden oppimisympäristön suunnittelua pelillistämisen keinoin sekä kilpailujen seuraaminen.

Perjantaina tarjolla on kehitysjohtaja Jukka Oreston ja Matt Cobbin luennot. Aiheina on tulevaisuus ja monikulttuurisuus. Moniaistillisuuskierroksella tutustutaan paikallisiin erikoisuuksiin. Päätösgaalassa 12.4. palkitaan kolme parasta joukkuetta ja luovutetaan järjestämisvastuu seuraavalle korkeakoululle.

RESTO-kisaan saapui joukkueita ympäri Suomen yhteensä kolmetoista aina Rovaniemeltä ja Turusta saakka. Lisäksi tapahtumaan saapui lähes 40 alan opettajaa ja oppilaitoksen edustajaa.

RESTO-kisojen yhteistyökumppaneina toimivat: Teerenpeli Yhtiöt, Osuuskauppa Hämeenmaa, Green City, L-Fashion Group, Sinfonia Lahti, Aurinkoranta, Suomen Restonomit SURE ry, Go On, Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Oppimiskeskus Fellmannia ja Lahden ammattikorkeakoulu.

RESTO-tietotaitokilpailut ovat kiertäneet ammattikorkeakouluja jo vuodesta 2002 alkaen ja niiden tarkoituksena on alusta asti ollut tehdä restonomikoulutusta ja -nimikettä tutuksi, sekä edistää matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opettajien verkostoitumista. Lahden ammattikorkeakoulun Matkailun ala kouluttaa restonomeja matkailualan lisäksi hotelli- ja ravintola-alalle ja sen pääkampuksena toimii Oppimiskeskus Fellmannia. RESTO-kilpailut järjestetään Lahdessa nyt ensimmäistä kertaa.

Kilpailujoukkueet esittelevät yhden kilpailutehtävänsä tuotoksia Kauppakeskus Triossa perjantaina 12.4. klo 15-16, jonne yleisöllä on mahdollisuus tulla seuraamaan kilpailujen etenemistä ja päästä antamaan palautetta opiskelijoiden tuotoksista.

Helsingin sataman matkailu kasvaa edelleen

Helsingin sataman tavaraliikenne laski hieman, matkailu kasvaa edelleen

Helsingin sataman kautta kulki maaliskuussa yksiköityä tavaraliikennettä 850 000 tonnia, mikä on noin 8 % vähemmän kuin viime vuoden maaliskuussa. Tuontia oli 425 000 tonnia (-10 %) ja vientiä oli myös 425 000 tonnia (-6 %). Tavaraliikennettä hiljentävä pääsiäinen ajoittui tänä vuonna maaliskuulle (vrt. huhtikuulle vuonna 2012).

Vuoden 2013 ensimmäisellä vuosineljänneksellä yksiköidyn tavaraliikenteen määrä oli yhteensä 2,4 miljoonaa tonnia (-6 %). Tuonnin osuus oli 1,2 miljoonaa tonnia (-9 %) ja viennin 1,2 miljoonaa tonnia (-3 %).

Laivamatkailu Helsingin satamassa jatkui edelleen vilkkaana. Matkustajia oli maaliskuussa 790 000, mikä on 2 % enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Tammi–maaliskuussa matkustajia oli 2,1 miljoonaa, missä on 1 % kasvu edelliseen vuoteen verrattuna.