LVM: Rautateiden henkilöliikenteen kilpailu avautuu

Hallitus on päättänyt avata rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle. Käytännössä VR:n yksinoikeudesta liikennöidä Suomen rataverkolla luovutaan ensi vuosikymmenellä, jolloin rautateiden henkilöliikennemarkkinoille voi tulla muitakin toimijoita. Uudistus toteutetaan hallitusti, vaiheittain sekä hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen.

Hallituksen päätöksestä kertoivat liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja elinkeinoministeri Mika Lintilä Helsingissä 9. elokuuta.

– Suomen henkilö- ja tavaraliikenteessä kilpailu toimii maalla, merellä ja ilmassa, mutta ei kiskoilla. Uudistuksen tavoitteena on parantaa rautatieliikenteen palvelutasoa ja asiakaslähtöisyyttä sekä kasvattaa junaliikenteen osuutta henkilöliikenteessä. Kilpailun avaaminen edistää myös lippujen hintakilpailua ja alentaa tavaraliikenteen kuljetuskustannuksia kaluston saatavuuden helpottuessa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Rautatiekilpailun avaaminen henkilöliikenteessä antaa myös maakunnille, suurille kaupungeille ja kaupunkiseuduille mahdollisuuden järjestää alueellaan alueellista tai paikallista junaliikennettä. Siksi maakunnat kytketään alusta asti tiiviisti mukaan valtakunnalliseen kilpailutukseen.

– Jatkossa maakunnat ja kaupungit voivat järjestää alueellista junaliikennettä, joka parantaa mahdollisuuksia ottaa vastaan työtä kauempaakin. Yksi talouskasvun pullonkauloista on ollut ongelmat työvoiman liikkuvuudessa, ministeri Berner korostaa.

Kilpailun avaamiseen velvoittaa joulukuussa 2016 hyväksytty EU:n neljännen rautatiepaketin täytäntöönpano, jonka tavoitteena on edistää kilpailua rautateiden henkilöliikenteessä. Valtaosassa EU-jäsenmaita rautateiden kotimaan henkilöliikenne on jo avattu kilpailulle.

Kilpailu avataan vaiheittain tiiviissä yhteistyössä HSL:n kanssa

Rautateiden henkilöliikennepalvelut avataan kilpailulle vaiheittain. Liikennöinti on tarkoitus kilpailuttaa käyttöoikeussopimusmallilla, jolla turvataan rautateiden henkilöliikennepalvelujen saatavuus koko maassa.

Sopimuksissa yrityksille asetetaan velvoitteita tietyn palvelutason varmistamiseksi. Tällä taataan palvelut jatkossakin niillä alueilla, joiden liikenne tällä hetkellä perustuu ostoliikenteeseen ja velvoiteliikenteeseen.

Kilpailun avaaminen aloitetaan Etelä-Suomen taajamaliikenteestä. Aikataulu yhteensovitetaan Helsingin seudun liikenteen (HSL:n) lähijunaliikenteen kilpailutuksen kanssa. Tavoitteena on, että Etelä-Suomen taajamajunaliikenteen kilpailutettu liikennöinti alkaa 2020-luvun alkupuolella. Tarkempi aikataulu määräytyy valmistelun kuluessa. Tarkoituksena on, että uusien sopimusten mukainen liikenne koko maassa olisi käynnistynyt vaiheittain kesäkuuhun 2026 mennessä.

Kilpailutuksen yhteydessä varmistetaan myös se, että lippuyhteistyö HSL:n kanssa jatkuu

Raideliikenteen turvallisuudesta ei tingitä jatkossakaan

Rautateiden turvallisuustason säilyminen varmistetaan sillä, että kaikkien rautatieliikenteen harjoittajien on noudatettava kansallista ja EU-lainsäädäntöä rautatieturvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Toimijoiden on haettava Liikenteen turvallisuusvirastolta turvallisuustodistusta rautatieliikenteen harjoittamista varten. Sillä rautatieliikenteen harjoittaja osoittaa, että se on ottanut käyttöön turvallisuusjohtamisjärjestelmän ja että se pystyy noudattamaan raideliikenteeseen liittyviä turvallisuussäädöksiä ja -määräyksiä.

VR-Yhtymästä eriytetään valtionyhtiöitä

Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaaminen edellyttää tasapuolisten ja kilpailuneutraalien olosuhteiden luomista rautatiemarkkinoille siten, että kaikki junaliikennöintiin liittyvät palvelut ovat toimijoiden käytettävissä tasapuolisin ehdoin. Tämä on myös EU-sääntelyn tavoitteiden mukaista, joka edellyttää syrjimätöntä pääsyä rautatieliikenteen tukipalveluihin.

– Markkinoillepääsyn varmistamiseksi VR-Yhtymä Oy:stä eriytetään kolme erillistä valtionyhtiötä: kalustoyhtiö, kunnossapitoyhtiö sekä kiinteistöyhtiö. VR-Yhtymä Oy:n rooli ja kilpailukyky valtion omistamana junaliikennöintiyhtiönä turvataan järjestelyjen yhteydessä, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Valtioneuvoston kanslia ja liikenne- ja viestintäministeriö toteuttavat yhtiöjärjestelyt yhteistyössä VR-Yhtymä Oy:n kanssa. Tavoitteena on, että yhtiöjärjestelyt toteutetaan mahdollisimman pian. Valtion kokonaan omistamien perustettavien erityistehtäväyhtiöiden omistajaohjaus tulee liikenne- ja viestintäministeriön vastuulle.

Kalusto siirretään kalustoyhtiöön vaiheittain siinä järjestyksessä, kun kalustoa tarvitaan kilpailutetun liikenteen operoimista varten. Tavaraliikenteen kalustoa siirretään kalustoyhtiöön tavarakuljetusten häiriintymättä huomioiden VR-Yhtymä Oy:n kuljetussopimukset. Rautateiden tavaraliikenteessä kaluston paremman saatavuuden tavoitteena on vauhdittaa kilpailua ja lisätä logistiikkapalveluiden tarjontaa. Se tukee myös biotalouden kuljetusten järjestämistä Suomessa alentamalla tavaraliikenteen kuljetuskustannuksia.

Liikenne- ja viestintäministeriön ja VR-Yhtymä Oy:n välinen nykyinen sopimuskokonaisuus henkilöjunaliikenteen yksinoikeudesta on voimassa vuoden 2024 loppuun saakka. Kilpailun avaaminen edellyttää tämän sopimuksen uudelleen neuvottelua.

Ruokamatkailu kiinnostaa suomalaisia

Joka kolmas suomalainen valitsee ulkomaan matkakohteen ruokatarjonnan perusteella. Matkakohteen ruokatarjonnan perusteella valitsevat erityisesti nuoret, opiskelijat, liikematkustajat, johtavassa asemassa olevat ja pääkaupunkiseudulla asuvat. Kotimaan kohteen ruokatarjonnan perusteella valitsee 27 % suomalaisista. Matka 2017 -messuilla ruokamatkailua esitellään muun muassa Tasty Travel -alueella 20.–22.1.2017.

Ruokamatkailu kiinnostaa noin kolmannesta suomalaisia. Ulkomailla ruoan perässä matkustetaan hiukan enemmän kuin kotimaassa. Tiedot ilmenevät Matkamessujen Kantar TNS:lta tilaamasta tutkimuksesta, jonka tulokset edustavat Suomen väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Suomalaiset suosittelevat ulkomaisia ruokamatkailukohteita useammin kuin kotimaisia kohteita. Reilu kolmannes suomalaisista (35 %) on suositellut usein tai silloin tällöin ulkomaan matkakohdetta ruokatarjonnan perusteella. Hyvinä ruokamatkailukohteina mainitaan muun muassa Barcelona, Berliini, Praha, Budapest, Lontoo, Tallinna sekä Peking.

Kotimaan ruokamatkakohteista nousevat esiin Helsinki, Tampere, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Naantali, Rovaniemi ja Porvoo. Kotimaan matkakohteita ruokatarjonnan perusteella suosittelee 29 % suomalaisista.

Vastanneista lähes kaikki ovat matkustaneet vuoden 2016 aikana. 87 % oli matkustanut kotimaassa ja 68 % ulkomailla. Vaikka kolmannes suomalaisista on tehnyt päätöksen kohteesta ruoan perustella, kuitenkin toiselle kolmannekselle suomalaisia (34 %) ruoka ei ole tärkeä asia matkakohteen valinnassa ja kolmas kolmannes (32 %) ei koskaan suosittele kohteita ruokatarjonnan perusteella.

Kotimaan herkkuja ja ruokamatkakohteita

Matkamessujen Tasty travel -ruokamatkailualueella esitellään kotimaista ja ulkomaista ruokatarjontaa.

Ruokaretki Suomeen esittelee kiinnostavimmat ruokamatkailukohteet eri puolilta Suomea: Saimaan rannalla sijaitseva, lähiruoan puolestapuhuja Anttolanhovi, Rukalla sijaitsevan boutique-hotellin Chalet Ruka Peakin ravintola Peak, Suomi 100 -vuotta -juhlamenua tarjoava Tuusulan Krapi-hotellin Krapihovi ja Pohjois-Karjalassa sijaitseva poroihin erikoistunut Majatalosta majataloon -tila Laitalan lomat. Food & Fun Turun pisteellä voi tutustua kansainväliseen hyvän ruoan festivaaliin, joka järjestetään syksyisin Turussa.

Tutkimustulokset:
Kantar TNS: Matkamessujen ennakkotutkimus ja lomamatkaennuste, web-kysely Gallup Forumissa loppuvuodesta 2016. Vastaajia 1 081 henkilöä.

Liikennevakuutuslaki muuttuu

Uusi liikennevakuutuslaki astuu voimaan 1.1.2017. Suomessa on yli viisi miljoonaa liikennevakuutusta, joten asia koskettaa monia. Kuluttajan kannalta laki tuo muutamia muutoksia, joista on hyvä olla tietoinen. Vakuutuksenottajien ei kuitenkaan tarvitse vuodenvaihteessa tehdä mitään.

Nykyinen vuodelta 1960 peräisin oleva liikennevakuutuslaki kumotaan kokonaisuudessaan ja korvataan vuoden alussa uudella lailla.

Lakisääteisen liikennevakuutuksen laiminlyönnistä tulee aiempaa kovemmat sanktiot. ”Jatkossa vakuuttamaton ajoneuvo on käyttökiellossa ja poliisi voi ottaa kilvet pois, jos tällainen ajoneuvo tulee vastaan. Lisäksi vakuutuksen laiminlyöntimaksuja korotetaan vuoden alusta. Kannattaa siis huolehtia liikennevakuutuksen ottamisesta ajoissa”, korvauspäällikkö Antti Tuulensuu kertoo.

Vahinkojen käsittelyyn on tulossa määräaika, joten käsittelyajat tulevat lyhenemään. Vakuutusyhtiön on aloitettava korvaushakemuksen käsittely seitsemän päivän kuluessa korvaushakemuksen saapumisesta eli asian vireille tulosta. Korvauspäätös on annettava asiakkaalle kuukauden kuluessa. Muussa tapauksessa korvauksenhakijalle maksetaan viivästyskorkoa.

Lisäksi uusi laki tarjoaa vakuutusyhtiöille mahdollisuuden huomioida asiakkaan vakuutus- ja vahinkohistoria aiempaa joustavammin. Tämän ansiosta yhtiöt pystyvät kehittämään uudenlaisia tuotteita.

Modernimmassa laissa on varauduttu ajoneuvojen automatisaatioon ja älyliikenteeseen. ”Vakuutuksenottajaan tai vahingonkärsineeseen tällä ei ole käytännössä vaikutusta, sillä he saavat joka tapauksessa korvauksen ensisijaisesti liikennevakuutuksesta”, johtaja Janne Jumppanen toteaa.

Ulkomaille matkustavan on hyvä tietää, että ns. vihreän kortin voimassaoloalue ei muutu. Vakuutusyhtiö voi kuitenkin jatkossa rajata vakuutuksen voimassaoloaluetta ETA-alueen ulkopuolisten maiden osalta. Näin ollen vakuutusturva kannattaa tarkistaa omasta yhtiöstä ennen matkaa.

Vakuuttamisvelvollisuuteen uusi laki ei tuo juurikaan muutoksia. Liikennekäytöstä poistettua ajoneuvoa ei tarvitse enää liikennevakuuttaa. On kuitenkin hyvä huomata, että vakuutus pitää tällöin erikseen irtisanoa. Jos liikennevakuutus on irtisanottu, se on otettava uudelleen ennen Trafille ilmoitettavaa liikennekäyttöönottoa.

Kauppatieteellisten yliopistojen Harvard-yhteistyö tiivistyy

Suomalaiset tutkijat pääsevät nyt SCANCOR-verkoston kautta Harvardiin tekemään yhteistyötä amerikkalaisten huippututkijoiden kanssa.

”Yhteistyötä Stanfordin kanssa on tehty jo parikymmentä vuotta, ja nyt mukaan tulee Harvard. Tämä on todella merkittävä asia suomalaisille kauppatieteiden ja tuotantotalouden tutkijoille”, kuvaa professori Eero Vaara Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Suomalaiset kauppatieteellisen alan yliopistot tekevät yhteistyötä amerikkalaisten huippuyliopistojen kanssa pohjoismaisen Scandinavia Consortium for Organizational Research (SCANCOR) -verkoston kautta. Verkostolla on ollut vuodesta 1989 tilat Stanfordin yliopiston kampuksella, ja Harvardin tilat avataan 19. lokakuuta 2016.

Verkosto mahdollistaa tutkijavierailuja, rahoittaa postdoc-tutkijoita, järjestää workshopeja ja seminaareja. Se välittää myös muita yhteistyömahdollisuuksia pohjoismaisten yliopistojen ja Harvardin ja Stanfordin yliopistojen välillä. Suomesta mukana ovat Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Hanken sekä Turun yliopisto. Verkostossa on Suomen lisäksi korkeakouluja Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta.

”Tutkijavierailut SCANCOR-verkoston kautta tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden työskennellä ja rakentaa tutkimusyhteistyötä amerikkalaisissa huippuyliopistoissa. Meiltä on lähtenyt viimeisen viiden vuoden aikana kymmenen ihmistä tutkijavaihtoon”, professori Kirsimarja Blomqvist Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sanoo.

Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö on myöntänyt tukea SCANCORin Harvard-yhteistyölle kolmeksi vuodeksi.

”Säätiön tuki mahdollistaa tutkijoidemme pitkäjänteisen yhteistyön maailman huippuyliopistojen tutkijoiden kanssa”, sanoo professori Sören Kock Hankenilta.

Myös Suomen Liikesivistysrahasto tukee SCANCORin toimintaa.

Lentoliikenteen matkustajamäärät ovat olleet kasvussa

Tukholma säilytti ykkössijansa reittilentomatkustajien suosituimpana kohteena touko–heinäkuussa. Tilauslennoilla eniten lomamatkailijoita lensi samalla ajanjaksolla Turkin Antalyaan, jonka suosio kuitenkin romahti edellisvuodesta, ilmenee Finavian matkustajatilastoista.

– Lentoliikenteen matkustajamäärät ovat olleet tänä vuonna hyvässä kasvussa, ja tämä näkyy myös kesälomamatkailijoiden määrässä. Euroopan suuret pääkaupungit vetävät liikematkustajien lisäksi myös vapaa-ajan matkailijoita kesästä toiseen. Yhä useampi menee lomakohteeseensa reittilennolla, kun taas tilauslentojen matkustajamäärät ovat vähentyneet, kertoo viestintäjohtaja Mikko Saariaho Finaviasta.

Suosikkikohde Tukholma kasvatti matkustajamääräänsä viime kesästä 7 prosenttia. Finavian lentoasemien ja Tukholman välisillä reiteillä lensi touko-heinäkuussa yhteensä 376 179 matkustajaa. Seuraavaksi suosituimpia kohteita Suomesta olivat viime vuoden tapaan Lontoo (-1 %) ja Kööpenhamina (+3 %).

Yksi eniten suosiotaan kasvattaneista kohteista on edullisuudellaan ja kauneudellaan suomalaiset hurmannut Praha (+29 %). Trendikaupungit Berliini (+11 %) ja Amsterdam (+9 %) pysyivät pinnalla, ja myös Oktoberfestistään tunnettu München houkutteli yli kymmenen prosenttia edellisvuotta enemmän matkailijoita. Euroopan ulkopuolella suosituin kohde oli Tokio. Sen ja Helsingin välisellä reitillä matkusti touko-heinäkuussa 71 311 ihmistä (-2 %).

Helsinki-Vantaan reittiliikenteen matkustajista enemmistö on muita kuin suomalaisia. Suurimmat ulkomaiset matkustajaryhmät tulevat Ruotsista, Saksasta, Britanniasta ja Kiinasta.

Matkustajamääriltään suurimmat reittilentokohteet touko–heinäkuussa 2016*

Tukholma, 376 179 matkustajaa (kasvua +7 % verrattuna vuoden 2015 touko – heinäkuuhun)
Lontoo, 244 122 matkustajaa (-1 %)
Kööpenhamina, 230 884 matkustajaa (+3 %)
Amsterdam, 149 861 matkustajaa (+9 %)
München, 138 771 matkustajaa (+12 %)
Frankfurt, 134 893 matkustajaa (-10 %)
Berliini, 131 282 matkustajaa (+11 %)
Pariisi, 131 154 matkustajaa (-4 %)
Oslo, 103 809 matkustajaa (+3 %)
Barcelona, 91 638 matkustajaa (+2 %)

Kreikka on lomailijoiden suosikki

Turkin Antalya piti edelleen pintansa kesäkuukausien suosituimpana tilauslentokohteena, vaikka sen suosio laski rajusti viime kesästä.

– Tilauslentojen kohdalla maailmanpolitiikan epävakaus on näkynyt selvästi kesän matkustajatilastoissa. Erityisesti Turkin lomakohteista Antalyan suosio on ollut tilauslentoliikenteen matkustajamäärillä mitattuna laskussa, Saariaho sanoo.

Kun vuoden 2015 touko-heinäkuussa Antalyan ja Suomen välillä matkusti yhteen laskien 61 669 henkilöä, tänä kesänä luku oli enää 35 967 henkilöä. Laskua on siis tullut jopa 42 prosenttia.

Aurinkoisen Kreikan kohteet sen sijaan kasvattivat suosiotaan, ja Rodos, Hania ja Kos valtasivat kolme seuraavaksi suosituimman kohteen titteliä. Rodoksen suosio kasvoi 22 prosenttia, Hanian 11 prosenttia ja Kosin peräti 81 prosenttia.

Uutena tulokkaana kymmenen kärkeen nousi trendikkään Kroatian suurin kaupunki Split, jonne matkustavien määrä moninkertaistui viime vuodesta. Myös Mallorcan saaren pääkaupunki Palma houkutti entistä enemmän lomailijoita. Kulttuuria ja rantaelämää Mallorcalta etsi tänä kesänä 19 prosenttia enemmän matkustajia kuin vuotta aiemmin.

Eniten tilauslentomatkustajia houkutelleet kohteet touko–heinäkuussa 2016*

Antalya, 35 967 matkustajaa (laskua -42 % verrattuna vuoden 2015 touko – heinäkuuhun)
Rodos, 33 476 matkustajaa (+22 %)
Hania, 20 042 matkustajaa (+11 %)
Kos, 10 513 matkustajaa (+81 %)
Larnaka, 10 441 matkustajaa (+4 %)
Palma de Mallorca, 9 037 matkustajaa (+19 %)
Split, 7 985 matkustajaa (+291 %)
Dalaman, 7 666 matkustajaa (-1 %)
Burgas, 6 957 matkustajaa (-5 %)
Preveza, 4 787 matkustajaa (-63 %)

* kaikilta Finavian lentoasemilta yhteensä, sisältää saapuvat ja lähtevät

Go! Aviation käynnistää matkustajalentoliikenteen

Go! Aviationin toimintamalli tarjoaa yrityksille uudenlaisen, räätälöitävän ratkaisun lentomatkustamiseen Euroopassa. Lentoyhtiön uniikki ja kustannustehokas matkustuskonsepti on yhdistelmä reittiliikenteen ja tilauslentoliikenteen parhaita puolia. Yhtiö aloittaa lentotoiminnan Suomessa tänä keväänä.

Go! Aviationin kehittämä kuukausimaksuun perustuva Go Fly! -matkustuskonsepti on vastaus paljon matkustavien liikematkustajien lisääntyvään tarpeeseen lentää nopeasti ja kustannustehokkaasti reiteillä, jotka he voivat itse valita. Uudessa toimintamallissa lennettävät reitit räätälöidään ja toteutetaan asiakasyrityksien toiveiden mukaan mahdollisimman läheltä lähtökaupunkia ja mahdollisimman lähelle matkan varsinaista päämäärää.

“Olemme juuri saaneet päätökseen jälkimmäisen kahdesta siemenrahoituskierroksestamme. Tällä kierroksella keräsimme yhtiölle 1 000 000 euroa lupahakemusprosessiin ja liiketoiminnan käynnistämiseen” yhtiön toinen perustajaosakas, toimitusjohtaja Jorma Kario kertoo.

Etua asiakasyrityksille syntyy myös konkreettisesta ajan säästöstä. Lennettäessä joustavasti pienten ja nopeasti toimivien lentokenttien välillä ruuhkaisten suurien kenttien sijaan, liikematkustajalta säästyy helposti useita työpäiviä kuukaudessa. Lisäksi varmistetaan ja parannetaan maakunnissa sijaitsevien kansainvälisesti toimivien yritysten toimintaedellytyksiä.

Ensimmäinen lajissaan

Go! Aviation käynnistää matkustajalentoliikenteen tämän kevään aikana kahdeksanpaikkaisilla Pilatus PC-12 -potkuriturbiinikoneilla. Vastaavaa konetyyppiä ei ole tähän mennessä ollut Euroopassa laajemmassa kaupallisessa matkustajakäytössä, kun taas esimerkiksi USA:ssa, Kanadassa ja Australiassa konetyyppi on erittäin yleinen. Konetyypin käyttö tuo siis mukanaan merkittävän kilpailuedun Euroopan markkinoilla.

Go! Aviationille merkittävä kohderyhmä ovat yrityksien asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt, joilla on matkustustarpeita joko kotimaassa tai Euroopassa sellaisiin kohteisiin, joihin ei nyt lennetä, tai joihin matkustaminen on hankalaa ja aikaavievää. Yhtiön tyypillinen asiakas tekeekin aina saman työmatkan useita kertoja viikossa.

”Kannattava lentobisnes on mahdollista vain hakemalla asiakkaat etukäteen ja lentämällä heille tarkasti muokattuja aikatauluja ja matkoja”, toteaa Kario lopuksi.

Autokoululiitto liittyi SKAL:n rakentaman EU-edunvalvonnan piiriin Brysselissä

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n Suomen Yrittäjille sekä maantieliikenteen järjestöille tarjoama edunvalvontapalvelu laajeni entisestään, kun Suomen Autokoululiitto ry tuli mukaan toimintaan. Edunvalvontapalvelun kautta Autokoululiitto saa liikennettä ja erityisesti ajo-oikeussäädöksiin liittyvää tietoa ja raportointia EU-asioista.

Suomen Autokoululiitto ry:n ja SKAL ry:n kaksivuotinen sopimus EU-edunvalvontapalveluista astui voimaan 1. toukokuuta. SKAL:n luoma edunvalvontayksikkö palvelee jo entuudestaan Autoliikenteen Työnantajaliittoa, Suomen Yrittäjiä, Linja-autoliittoa, Suomen Taksiliittoa sekä Suomen Tieyhdistystä. Järjestöjen yhteinen Brysselin toimisto on vakiinnuttanut asemansa suomalaisten toimijoiden kovimmassa ytimessä.

Liikennesektorin lainsäädännöstä noin 90 prosenttia säädetään EU-tasolla ja kaiken kaikkiaan yritystoimintaan vaikuttavista säädöksistäkin jo kolme neljästä. Vuonna 2012 perustettu ja nyt jo seitsemän järjestön yhteenliittymäksi laajentunut edunvalvontayksikkö toimii samoissa tiloissa Elinkeinoelämän Keskusliiton kanssa. Tämä mahdollistaa suomalaisjärjestöjen tiiviin yhteistyön ja verkottumisen EU-päätöksenteossa. Tällä hetkellä toimistolla työskentelee johtaja Pasi Moision lisäksi kaksi vuosittain vaihtuvaa asiantuntijaharjoittelijaa.

Ruotsiin tuli käyttöön maailman ensimmäinen kauko-ohjattu lennonjohtojärjestelmä

Örnsköldsvikin lentokentän lennonjohtoon käytetään 21.4. alkaen Remote Tower Services (RTS) -järjestelmää. 21.4. nousivat ja laskeutuivat ensimmäiset lentokoneet Sundsvallissa sijaitsevan LFV Remote Tower Center -keskuksen johdolla. Kauko-ohjattujen lennonjohtotoimintojen operatiiviset ja tekniset ratkaisut ovat LFV:n ja Saabin yhdessä kehittämiä. Koskaan ennen koko maailmassa ei lennonjohto ole toiminut kauko-ohjatusti. Kymmenen vuoden kehitystyön jälkeen LFV ja Saab lanseeraavat nyt maailman ensimmäisen Remote Tower Service -järjestelmän.

– Olemme hyvin ylpeitä tästä Remote Tower Services -kehitysprojektistamme. Olemme saaneet ensimmäisinä maailmassa toiminnallisen hyväksynnän tälle järjestelmälle, josta asiakkaamme sekä Ruotsissa että kaikkialla muualla ovat erittäin kiinnostuneita. RTS on meille ja kumppaneillemme tärkeä tuote ja palvelu. Sen myötä saavutamme etulyöntiaseman ja se vahvistaa huomattavasti kilpailukykyämme, LFV:n toimitusjohtaja Olle Sundin sanoo.

– Sekä pienet että suuren lentokentät ovat siitä hyvin kiinnostuneita. Ne tarvitsevat Remote Tower Services -järjestelmää voidakseen vastata lentokenttien kohtaamiin haasteisiin. Järjestelmä tehostaa toimintoja, ja tämänpäiväinen lähtölaukaus käynnistää jännittävän kehityksen, johon Saabilla on paljon annettavaa, Saabin toimitusjohtaja ja konsernijohtaja Håkan Buskhe sanoo.

Remote Tower Services -järjestelmässä lentokentällä olevat kamerat ja sensorit lähettävät lennonjohtokeskukseen reaaliaikaisia signaaleja. Siellä kuvat ja tiedot ilmestyvät TV-ruuduille, jotka on sijoitettu näyttämään liikenteen kauko-ohjatun lentokentän kiitoradoilla. Tekniikan avulla lentoliikennettä voidaan ohjata samaan tapaan kuin perinteisestä lennonjohtotornista.

LFV sai 31.10.2014 Ruotsin liikennevirastolta (Transportstyrelsen) luvan käyttää kauko-ohjattuja lennonohjaustorneja. Luvan mukaan LFV:n ratkaisu paikallisen liikenteen kauko-ohjattua lennonjohtoa varten on todettu turvalliseksi ja se saadaan ottaa käyttöön.

Örnsköldsvikin lentokenttä on nyt maailman ensimmäinen kauko-ohjattu lentokenttä. Suunnitelman mukaan Sundsvall-Timrån lentokentästä tulee toinen ja Linköpingin lentokentästä kolmas.

LFV tarjoaa lennonjohto- ja lennonvarmistuspalveluita sekä muita niihin liittyviä palveluita kansallisesti ja kansainvälisesti.
LFV osallistuu Euroopan ilmatilan kehittämiseen yhteistyössä eri yhteenliittymien ja organisaatioiden kanssa.
LFV kehittää uusia palveluita ja toimintamalleja kapasiteettia, käytettävyyttä ja kestävyyttä koskevien kasvavien vaatimusten täyttämiseksi.

Saab toimittaa globaaleille markkinoille maailmanlaajuisesti johtavia tuotteita, palveluita ja ratkaisuja, jotka ulottuvat sotilaallisesta puolustuksesta siviiliturvallisuuteen. Saabilla on toimintaa ja työntekijöitä kaikilla mantereilla. Se kehittää, mukauttaa ja parantaa jatkuvasti uutta teknologiaa asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.

Helsinki-Vantaalla tehdään mittavia uudistuksia

Yli vuosi sitten käynnistyneen Finavian kehitysohjelman kautta on pystytty tarjoamaan töitä suurelle joukolle ihmisiä. Investointien laskennallinen työllisyysvaikutus vuonna 2014 oli 1 200 henkilötyövuotta.

– Finavian investointien työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä etenkin näinä aikoina, kun Suomen talouden kasvu ja työllisyyskehitys ovat olleet vaisuja jo jonkin aikaa. Pääkaupunkiseudun lisäksi työtä on syntynyt runsaasti myös maakunnissa. Investointihankkeemme ovat edenneet suunnitellulla tavalla, sanoo Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen.

Kehittämisen punainen lanka on sujuva ja miellyttävä asiakaskokemus

Investointiohjelman vaikutukset ovat näkyneet vuoden mittaan sekä Helsinki-Vantaalla että verkostolentoasemilla. Vuosi 2015 jatkaa muutosten sarjaa.

Helsinki-Vantaalla tehdään touko-elokuussa mittava kiitotien peruskorjaus, heinäkuussa lentoasemalle avataan junayhteys ja parhaillaan on käynnissä suunnittelutyö terminaali 2:n laajentamiseksi. Tavoitteena on säilyttää Helsinki-Vantaan asema suosittuna vaihtokenttänä ja samalla varautua kasvaviin matkustajamääriin.

Helsinki-Vantaan ohella Finavia investoi myös verkostokenttiin. Lentoasemilla kohennetaan terminaalitiloja, parannetaan palveluita sekä peruskorjataan kiitoteitä. Tänä vuonna laajoja hankkeita toteutetaan Rovaniemellä, Ivalossa, Kittilässä ja Vaasassa. Hiljattain Tampere-Pirkkalan lentoasemalla avattiin uusi halpalentoterminaali.

Finavian noin 900 miljoonan euron suuruisen kehitysohjelman käynnistäminen tuli rahoituksellisesti mahdolliseksi, kun valtio päätti sijoittaa Finaviaan 200 miljoonaa euroa rahaa. Kehitysohjelman investointien tulee tuottaa sijoitetulle pääomalle entistä parempaa markkinaehtoista tuottoa.

– Finavian kehitysohjelman onnistumisella on iso merkitys koko maamme lentoliikenteelle. Kilpailukykyinen lentoasemainfrastruktuuri mahdollistaa lentoliikenteen kehittymisen Suomessa sekä tukee sitä kautta taloutemme kilpailukykyä. Lentoasemat eivät kuitenkaan yksinään varmista liikenteen kasvua. Viime kädessä kyse on siitä, kuinka vetovoimaisia Suomi ja sen alueet lentoyhtiöiden silmissä ovat. Pidän hyvänä, että vaikeassa taloustilanteessa Finavian kehitysinvestoinnit tuovat rakennusaikaista työtä ja mahdollisesti myös pysyviä työpaikkoja, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Paula Risikko , jolle Finavia esitteli kehitysohjelmaansa.

Kokonaisuudessaan kehitysohjelman arvioidaan tarjoavan työtä noin 14 000 henkilötyövuoden verran. Lisäksi Helsinki-Vantaalla matkustajamäärän nousun arvioidaan tuovan alueelle noin 5 000 uutta, pysyvää työpaikkaa.

Helsinki-Vantaan odotetaan saavuttavan 20 miljoonan vuosittaisen matkustajan rajan vuonna 2020. Viime vuonna Helsinki-Vantaan matkustajamäärä nousi 700 000 matkustajalla, ja lentoaseman kautta kulki jo 16 miljoonaa matkustajaa. Suurin osa kasvusta tulee vaihtomatkustuksesta.

Terminaalilaajennuksen suunnittelu käynnissä Helsinki-Vantaalla

Vuoden alussa on käynnistetty suunnittelu vaihtoliikenteen kapasiteetin kasvattamiseksi. Helsinki-Vantaan nykyistä terminaalia on tarkoitus laajentaa noin 80 000 neliömetrillä. Laajennusosia on mahdollisesti tulossa kaksi: toinen eteläsuuntaan ja toinen länsisuuntaan. Molemmat laajennusosat tulisivat nykyisen terminaali 2:n kaukolentoalueen jatkeeksi.

Matkustajatilojen lisäksi lentokonepaikkojen määrää suunnitellaan lisättävän kahdeksalla uudella laajarunkosillalla. Laajennuksen jälkeen Helsinki-Vantaalla on käytössä 16 laajarunkokoneiden siltapaikkaa. Näillä näkymin laajennustyöt käynnistyisivät vuonna 2016.

Junayhteys ja kiitotien peruskorjaus ovat tämän vuoden suurimmat uudistukset

Helsinki-Vantaan vuoden 2015 merkittävin muutos nähdään heinäkuussa, kun lentoasemalle valmistuu uusi junayhteys. Kehärata avaa hyvät yhteydet lentoasemalle paitsi Helsingin keskustasta myös koko Suomesta.

Parhaillaan käynnissä on myös pysäköintitalo P5:n laajennus, joka tuo valmistuessaan lentoasemalle lähes 3 000 uutta pysäköintipaikkaa lisää. Laajennusosa avataan vuoden kuluttua kesällä.

Toukokuussa alkava Helsinki-Vantaan kiitotie 1:n peruskorjaus kestää kolme kuukautta. Remontin aikana uusitaan kiitotien päällyste sekä valo- ja sähköjärjestelmät.

Rakennustöiden vuoksi lentoasemalla on kesällä käytössä vain kaksi kiitotietä normaalin kolmen sijaan. Lentokoneiden lentoonlähtö- ja laskusuunnat muuttuvat tilapäisesti, joten osa nousu- ja laskureittien alueella asuvista huomaa lentomelua tavallista enemmän. Finavia tiedottaa lentomelumuutoksista tarkemmin kevään aikana.

Kiitotien korjaustöillä ei ole juurikaan vaikutuksia matkustajaliikenteeseen, sillä työt on suunniteltu tehtäväksi ilman merkittäviä häiriöitä ja sopeuttamalla lentoliikennettä.

Matkahuolto julkaisi uudistuneet verkkosivunsa

Matkahuolto uudisti verkkosivunsa – lipunostaminen helpottui

Matkahuollon verkkosivut ovat uudistuneet. Uuden ilmeen lisäksi sivuston tärkeimmät toiminnot on päivitetty vastaamaan asiakkaiden tarpeita.

Matkahuolto julkaisi uudistuneet verkkosivunsa 26.2.2015. Uudistuneen sivuston kehittämisessä on kuultu asiakkaiden toiveita ja verkkosivuston käyttämisestä on haluttu tehdä entistä helpompaa. Erityisen paljon parannuksia on tehty sivuston käytettävyyteen mobiililaitteilla.

Yhä suurempi osa Matkahuollon lipunmyynnistä on viime vuosina siirtynyt verkkoon, ja verkkomyynnin kasvuvauhti on edelleen kova. ”Verkkokaupastamme voi ostaa lipun parhaimmillaan vielä puoli tuntia ennen lähtöä. Lippua ei tarvitse tulostaa. Aiemmin mobiiliostamiseen kuitenkin liittyi hankaluuksia, jotka uudistuksen myötä ovat poistuneet. Se, että bussiliput voi ostaa lennosta vaikka kännykällä ja sen jälkeen vain nousta kyytiin, sopii nykyiseen liikkuvaan elämäntyyliin. Halusimme vastata paremmin asiakkaidemme muuttuneisiin tarpeisiin”, kertoo Matkahuollon liiketoimintapäällikkö Jukka Ylitalo .

Matkahuollon verkkosivuilla vierailee lähes kaksi miljoonaa kävijää kuukausittain. Suuri osa kävijöistä hakee sivustolta erityisesti aikataulutietoja. ”Kattavat aikataulutiedot ovat tärkein asiakkaillemme tarjoamamme palvelu verkkosivuillamme. Järjestelmistämme löytyy mm. aikataulutiedot 1 000 pikavuoroon, joihin voi myös ostaa lippuja. Verkkosivu-uudistuksen myötä myös vaihto- ja jatkoyhteyksien hakeminen on helpompaa. Myöhemmin keväällä tuomme verkkokauppaan myös asiakkaidemme kovasti kaipaamia vaihtoyhteydet kattavia nettitarjouslippuja”, Ylitalo jatkaa.

Uudistus palvelee myös pakettiasiakkaita

Matkahuolto on Suomen suurin yksityinen paketinkuljetuspalveluita tarjoava yritys. Verkkosivu-uudistus helpottaa myös Matkahuollon Pakettipalveluja käyttävien asiakkaiden asiointia. Lähetysten hinnan laskeminen ja eri lähetysvaihtoehtojen hintojen vertailu on entistä helpompaa uudistuneen pakettilaskurin ansiosta. Pakettipalveluiden käytetyintä toiminnallisuutta lähetysten seurantaa on puolestaan parannettu lisäämällä ja tarkentamalla seurannan antamaa informaatiota pakein kulusta.

Matkahuollon verkostoon kuuluu lähes 1 100 pakettipistettä, joista useimmat ovat avoinna joustavasti kaikkina viikonpäivinä. Tämän ansiosta vastaanottaja voi noutaa pakkauksensa läheltä ja juuri hänelle parhaiten sopivana ajankohtana aamuvarhaisesta iltamyöhään.

Bussiliikenteen kilpailu ohjaa palvelujen kehittämistä

Bussiliikenteen kilpailun kiristyessä viime vuosina verkkokauppa on noussut kuluttajille entistä tärkeämmäksi välineeksi aikataulujen ja hintojen vertailussa. Matkustajia houkutellaan edullisilla tarjouslipuilla, joita Matkahuollonkin lipunmyynnistä löytyy jo yli 70 yhteysvälille. ”Hintojen ja aikataulujen vertailu on asiakkaillemme tärkeää, minkä vuoksi me Matkahuollossa haluamme panostaa verkkokaupan sekä matkojen ja reittien suunnitteluun liittyvien palvelujen kehittämiseen. Se ei kuitenkaan ole kaikki kaikessa. Asiakkaat odottavat edelleen, että asema- ja oheispalvelut ovat hyvät ja että pystymme tarjoamaan runsaasti vuoroja hyvine vaihto- ja jatkoyhteyksineen. Hinnan lisäksi myös perusasioiden tulee olla kohdallaan”, Ylitalo tähdentää.

Uniputkia lentokentälle – Finavia panostaa matkustajakokemukseen

Finavia jatkaa asiakaskokemuksen kehittämistä Helsinki-Vantaalla. Matkustajat voivat nyt levähtää kentällä yksityisyyttä ja rauhaa tarjoavissa GoSleep-uniputkissa. Helsinki-Vantaa tarjoaa palvelun ensimmäisenä Euroopassa ja vahvistaa samalla asemaansa maailman uniystävällisimpien lentoasemien joukossa.

Vuonna 2014 kansainvälinen lentoasemien lepo- ja nukkumismahdollisuuksia arvioiva SleepingInAirports.com-sivusto valitsi Helsinki-Vantaan maailman kolmanneksi uniystävällisimmäksi lentoasemaksi. GoSleep-uniputket ovat uusin lisä innovatiivisen lentoaseman palvelupalettiin.

– Haluamme tarjota matkustajille mahdollisuuden stressittömään matkustukseen ja lepohetkeen lentojen välillä. Helsinki-Vantaalla on paljon vaihtomatkustajia, jotka ovat saattaneet valvoa vuorokauden putkeen tai kärsivät jet lagista. Uskon, että palvelulle on täällä aidosti kysyntää, Helsinki-Vantaan apulaisjohtaja Heikki Koski Finaviasta kertoo.

GoSleep-uniputki on suomalainen innovaatio, joka tarjoaa matkustajalle rauhaa ja yksityisyyttä hektisen lentoaseman vilskeessä. Se on ergonominen, sängyksi muuntuva istuin, jossa matkustaja voi levätä muiden katseilta ja hälyltä suojassa. Käsimatkatavarat saa kätevästi säilöön istuimen alle, ja vedettävä kupu eristää ympäriltä valoa ja ääntä. Istuimesta löytyy pistorasia esimerkiksi kännykän tai kannettavan lataamiseen.

Ensimmäiset asiakaspalautteet lupaavat hyvää

Helsinki-Vantaa tarjoaa palvelun ensimmäisenä lentoasemana Euroopassa. GoSleep-uniputkia testattiin kentällä jo vuonna 2013 lentoaseman lepoaluepilottihankkeen yhteydessä.

Palvelun on suunnitellut ja valmistanut suomalainen Short Rest Solutions Oy.

– Kokeilu osoitti, että matkustajat suosivat mieluummin yksittäisiä unimunia kuin isoa lepoaluetta. Uniputket ovatkin herättäneet laajaa kiinnostusta etenkin portilla 18, missä niitä pääsee kevään aikana testaamaan ilman maksua. Asiakaspalautteiden pohjalta jatkojalostamme palvelua entistä käyttäjäystävällisemmäksi, Short Rest Solutions Oy:n toimitusjohtaja Jussi Piispanen kertoo.

GoSleep-uniputket lanseerattiin matkustajien käyttöön helmikuun 2015 puolessavälissä. Ensimmäiset asiakaskokemukset lupaavat hyvää.

– Olemme saaneet palvelusta jo nyt reilusti positiivista palautetta. Se on meille tärkeää, jotta tiedämme, että kehitämme Helsinki-Vantaan asiakaspalvelua oikeaan suuntaan, Koski kertoo.

Helsinki-Vantaalla on yhteensä 19 GoSleep-uniputkea. Saatavilla on myös tyynyjä ja peittoja.

Finavia panostaa matkustajakokemukseen

Finavia panostaa voimakkaasti Helsinki-Vantaan matkustajakokemuksen kehittämiseen. Kehitystyötä on tehty yhdessä myös matkustajien kanssa. Yhteistyöhankkeet ovat poikineet lentoasemalle muun muassa joogaa, Kainuu-lepotilan, Book Swap -kirjanvaihtopisteen sekä kaikille avoimen taidegallerian.

Lisäksi Finavia investoi Helsinki-Vantaan matkustajakokemukseen uudistamalla sen kaupallista tarjontaa. Palvelu-uudistuksen myötä kentällä avautuu 70 uutta tai uudistunutta myymälää ja ravintolaa.

Finavialla on käynnissä mittava 900 miljoonan euron kehitysohjelma. Sen tarkoituksena on kasvattaa Helsinki-Vantaan vaihtoliikennekapasiteettia ja kasvattaa lentoaseman vuosittainen matkustajamäärä 20 miljoonaan vuonna 2020.

Euroopan Unioni on päättänyt Eurooppalaisen liikenneverkon luomisesta

TEN-T (Trans-European Transport Networks) avulla EU haluaa luoda kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Tavoitteena on lisätä erityisesti raideliikenteen tavarakuljetuksia ja matkustajaliikennettä. Vuosiksi 2014 – 2020 TEN-T verkkoon on budjetoitu 26 mrd. euroa ja se kohdistetaan kokonaisuudessaan raideverkkoon. Tausta-ajatus on, että noin 10 %:n tuella saada aikaan yli 10-kertaiset investoinnit liikenneverkkoon eli yli 250 mrd. euroa.

Suomea risteää kaksi eurooppalaista ydinverkkokäytävää: Pohjanmeri-Itämeri käytävä, joka päättyy Helsinkiin ja Skandinavia-Välimeri käytävä, joka yhdistää itärajan Helsingin ja Turun kautta Tukholmaan ja edelleen Keski-Euroopan kautta Välimerelle. Suomessa verkko jakaantuu ydinverkkoon ja kattavaan verkkoon. Suomi on sitoutunut saattamaan ydinverkon EU:n normien mukaiseen kuntoon vuoteen 2030 mennessä. Päätös on velvoittava. Ydinverkon kehittämiskustannukset ovat tieverkon osalta noin 6,5 ja raideverkon osalta noin 4,2 mrd. euroa.

Suomen velvoite verkon rakentamiseen koskee vain tieverkkoa, koska raideverkkomme ei kuulu leveämmän raideleveyden vuoksi Eurooppalaiseen järjestelmään. Tieverkko onkin siis pakko rakentaa, mutta tukea EU:lta ei tule. Raideverkkoa ei ole pakko rakentaa, mutta jos rakennetaan, EU maksaa noin 10 prosenttia kuluista. EU:n tuki raideverkkoon voi nousta rahoituskaudella 600 miljoonaan euroon. Sellainen raha kannattaa ottaa vastaan.

EU:n liikennepolitiikan toteuttamisessa törmätään Suomessa heti alkuunsa resurssien niukkuuteen. EU:n tukea ei tule, jos valtio ei investoi omaa rahaa. Nykyinen liikenneinfran investointikehys on 375 milj. euroa vuodessa. TEN-T ydinverkon rakentamiseen kuluisi 28 vuotta, jos koko kehys käytettäisiin vain tähän tarkoitukseen. Muiden väylien kehittämiseen ei sitten olisikaan varaa. Näin ei tietenkään voi tapahtua. Suomella onkin käytännössä kolme vaihtoehtoa:

1) TEN-T verkkoa supistetaan.
2) Verkon laatutasoa alennetaan.
3) Investointikehystä nostetaan tuntuvasti.

Olisi kummallista, jos Suomi lähtisi supistamaan jo nyt suppeaa ydinverkkoa. Varsinkin, kun päätökset verkon laajuudesta on tehty Suomen esityksen mukaisesti. Ydinverkon supistaminen olisi myös aluepoliittisesti ikävä viesti. Nytkään se ei kata koko Suomea. Käytännössä Suomen tulisi pohtia kakkos- ja kolmosvaihtoehdon mukaista etenemistä. Laatutasoa varsinkin tiepuolella voidaan pudottaa. Ennen kaikkea Suomen tulisi panostaa jatkossa tuntuvasti enemmän rahaa väyliinsä aivan kuten muut Pohjoismaat ovat tehneet.

Kansallisen liikennepolitiikan uudelleen arviointiin on erinomaiset perustelut. Hyvät liikenneyhteydet ovat Suomen henkireikä. Kotimarkkinamme ovat pienet ja hyvinvointimme on viennin varassa. Taloudellisen kasvun ja uusien työpaikkojen syntymisen edellytys on toimiminen kansainvälisillä markkinoilla. Logistinen asemamme Euroopan markkina-alueen reunalla on epäedullinen ja lisää yritysten kustannuksia. 80 prosenttia viennistämme tapahtuu meriteitse ja siten usean eri kuljetusmuodon yhteistyön tuloksena. Sujuvat kuljetusketjut parantavat yritysten kilpailukykyä, joten väyliin panostaminen tuo pysyviä positiivisia vaikutuksia talouteen.

EU ei painota turhaan raideliikenteen kehittämistä. Raideliikenne onkin nostettava liikennepolitiikan keskiöön. Raideliikenne on tehokas tapa kuljettaa tavaroita ja ihmisiä pitkiä tai keskipitkiä matkoja. Raideliikenne vähentää myös öljyriippuvuutta, ja sitä kautta energiariippuvuuttamme Venäjästä. Myös ilmastonmuutoksen hallinnan näkökulmasta on tärkeää saada yhä enemmän kuljetuksia ja ihmisiä raiteille.

EU:n heittämään haasteeseen on tartuttava. Suomen, jos kenen, tulisi kantaa huolta logistisesta kilpailukyvystään ja talouskasvustaan. Seuraavan liikennepoliittisen selonteon johtoajatuksena tulisikin olla pitkäjänteinen, Suomen logistisen aseman parantamiseen tähtäävä liikennepolitiikka. Neljän vuoden sijaan tähtäimen tulee olla vuodessa 2030. TEN-T verkon rakentaminen vaatii valtavasti voimavaroja ja suunnittelua, joten päätöksissä on voitava nähdä yli vaalikausien.

Pekka Salmi
Kirjoittaja on Pro Rautatiet ry:n puheenjohtaja ja Tampereen kaupungin apulaispormestari

Helsinkiläiset kannattavat pyöräilyn edistämistä

Helsingin tavoite edistää pyöräilyä saa kaupunkilaisilta vankan tuen: yli 95 prosenttia helsinkiläisistä suhtautuu pyöräilyn edistämiseen myönteisesti. Asenne on myönteinen myös niiden asukkaiden keskuudessa, jotka eivät pyöräile.

Kaupunkilaisten asenne pyöräilyyn selviää uunituoreesta Pyöräilybarometri 2014 -tutkimuksesta. Asenteiden lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, miten usein helsinkiläiset pyöräilevät, keitä pyöräilevät asukkaat ovat ja mitä mieltä he ovat Helsingin pyöräilyolosuhteista.

Tutkimuksen mukaan pyöräilijöitä on Helsingissä kaikissa tuloryhmissä ja koulutusluokissa. Merkittävä osa pyöräilevistä asukkaista on korkeakoulutettuja ja hyvätuloisia. Lumettomana aikana päivittäin pyöräilevissä on myös autoa ja etenkin joukkoliikennettä päivittäin käyttäviä. Esimerkiksi kolmannes päivittäin pyöräilevistä käyttää myös joukkoliikennettä päivittäin.

Yli neljännes aikuisista helsinkiläisistä pyöräilee lähes päivittäin ja yli puolet vähintään kerran viikossa lumettomana aikana. Pyörää käytetään pääosin matkantekoon töihin, opiskelemaan, asioille ja harrastuksiin. Vajaa viidennes pyörämatkoista tehdään kuntoilun vuoksi.

Tärkeimmiksi syiksi pyöräillä mainittiin pyöräilyn kätevyys liikkumistapana ja sen myönteiset vaikutukset kuntoon ja terveyteen. Pyöräilemättömyyttä tai vähäistä pyörän käyttöä perusteltiin useimmiten sillä, ettei pyörää ole saatavilla. Lähes yhtä usein syynä oli terveydentila tai korkea ikä.

Valtaosa pyörää käyttävistä asukkaista on tyytyväisiä Helsinkiin pyöräilykaupunkina. Pyöräilyn sujuvuudessa ja etenkin turvallisuudessa on kuitenkin parannettavaa, sillä lähes joka kolmas helsinkiläinen kokee turvattomuutta pyöräillessään ja viidenneksen mielestä pyöräily ei ole sujuvaa Helsingissä.

Tyytymättömyyttä herättää erityisesti se, miten pyöräväylät ja jalkakäytävät on erotettu toisistaan, sekä pyöräilyreittien määrä kantakaupungissa. Pyöräilyn turvallisuuteen ja sujuvuuteen liittyvät asiat aiheuttavat tyytymättömyyttä etenkin kantakaupungin asukkaissa.

Tärkein yksittäinen asia, jolla pyöräilyä voitaisiin lisätä, olisi asukkaiden mielestä nykyistä kattavampi ja yhtenäisempi pyörätieverkko.

Pyöräilybarometri toteutettiin nyt ensimmäisen kerran, ja se on tarkoitus toistaa kahden vuoden välein. Aineisto kerättiin puhelinhaastatteluin syyskuussa 2014, ja näyte edustaa 18−74-vuotiaita helsinkiläisiä. Haastatteluja tehtiin yhteensä 2004. Tutkimuksen virhemarginaali on enimmillään ± 2,9 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen teetti Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto.

Helsingin tavoitteena on nostaa pyörämatkojen osuus nykyisestä 11 prosentista 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Pyöräilyn lisäämisellä tavoitellaan viihtyisää ja elinvoimaista kaupunkia. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuuden kasvattaminen on keino pitää kasvavan kaupungin liikenne toimivana.

Finavia palkittiin vastuullisuusraportoinnista

Finavia Oyj:n vastuullisuusraportti 2013 voitti julkisten toimijoiden sarjan FIBSin järjestämässä vastuullisuusraportointikilpailussa. Raportti on osa vuosikertomusta.

Finavian vastuullisuusraportti palkittiin nyt ensimmäistä kertaa. Finavia on kehittänyt vastuullisuusraportointiaan määrätietoisesti vuodesta 2011 lähtien, kun erilliset ympäristö- ja HR-raportit sekä toimintakertomus yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Finavia kehittää raportointiaan edelleen myös tänä vuonna.

Tuomaristo kiitteli arvioissaan Finavian raportointia muun muassa lentoasemien ympäristövaikutuksista sekä toimenpiteistä näiden vaikutusten vähentämiseksi. Myös lentoturvallisuuden varmistamisen käsittelemistä kiitettiin. Arvion mukaan raportoinnissa on myös kuvattu selkeästi sidosryhmävuorovaikutuksen muotoja sekä sitä, miten Finavia pyrki raportointikaudella vastaamaan sidosryhmien esille nostamiin asioihin. Arviossa kiitettiin myös raportissa esitettyjä pidemmän aikavälin vertailutietoja.

– Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä tuodaksemme toiminnastamme esille sidosryhmien meiltä odottamia seikkoja. Saamamme tunnustus on hieno palaute koko yhtiölle. Meille on ensiarvoisen tärkeää tuottaa asiakkaidemme tarvitsemat palvelut laadukkaasti ja tehokkaasti sekä hoitaa yhteiskunnallinen roolimme vastuullisesti. Kun toimimme taloudellisesti kestävällä tavalla, voimme kantaa vastuumme sidosryhmiämme kohtaan, sanoo Finavian viestintäjohtaja Mikko Saariaho .

– Finavialta odotetaan avoimuutta ympäristöasioiden lisäksi muun muassa henkilöstöasioissa ja siinä, miten laadukkaasti ja kustannustehokkaasti lentoasemamme tukevat lentoliikenteen toimintaedellytyksiä Suomessa. Perustehtävämme on luoda edellytykset Suomen väkilukuun suhteutettuna ylivertaisille lentoyhteyksille, toteaa Saariaho.

Finavia raportoi vastuullisuudestaan GRI 3 -suositusten mukaisesti tasolla B. Lisäksi raportoinnissa on käytetty lentokenttäoperaattoreille tarkoitetun lisäosan (Airport Operators Sector Supplement, AOSS) tunnuslukuja sekä huomioitu Suomen valtion omistajapolitiikkaa ohjaavat vaatimukset valtionyhtiöiden yritysvastuuraportoinnille.

Finavian vuosikertomus on julkaistu verkkosivuilla, jolta voi tulostaa myös erikseen vastuullisuusraportin pdf-versiona. Raportti löytyy osoitteesta: http://vuosikertomus.finavia.fi/fi/2013

Finavia valmistelee Helsinki-Vantaan terminaalilaajennusta

 

Helsinki-Vantaa on valmis ottamaan vastaan uusia konetyyppejä. Tämä todettiin tiistaina, kun Airbusin uusin laajarunkomalli A350 saapui lentoasemalle vierailulla

– Airbus A350:n vierailu oli meille paitsi iloinen tapahtuma, myös hyödyllinen testin paikka. Visiitti vahvisti, että olemme valmiita uusille laajarunkokoneille. Liikennöinti A350:llä käynnistyy ensi vuonna, sanoo Helsinki-Vantaan lentoasemajohtaja Ville Haapasaari Finaviasta.

Finavian vuosille 2014–2020 ajoittuvan kehitysohjelman yhtenä päätavoitteena on kehittää Helsinki-Vantaan vaihtoliikennekapasiteettia. Tarkoituksena on rakentaa muun muassa lisää laajarunkokoneiden pysäköintipaikkoja.

Haapasaaren mukaan kehitysohjelma etenee aikataulussa. Nyt on käynnissä laaja suunnitteluvaihe. Terminaali- ja liikennealueiden laajennuksia valmistelevat purkutyöt käynnistyvät elo-syyskuussa. Varsinaisten uudisrakennustöiden on suunniteltu alkavan vuonna 2016.

Ensimmäisinä purkutyöt kohdistuvat muun muassa entiseen lämpövoimalaan ja vesitorniin. Syksyn aikana aloitetaan louhintatyöt, jotka purkutöiden tavoin luovat pohjaa alueen uudisrakentamiselle.

– Kehitysohjelma toteutetaan vaiheittain, mikä mahdollistaa joustavan reagoinnin mahdollisiin markkinatilanteen muutoksiin, Haapasaari toteaa.

Finavian kehitysohjelman tavoitteena on varmistaa Helsinki-Vantaan vahva kilpailuasema erityisesti Euroopan ja Aasian välisessä vaihtoliikenteessä. Matkustajamäärät Helsingin ja Aasian välillä ovat kasvaneet tasaisesti jo vuosia.

– Helsinki-Vantaa on jo nyt yksi merkittävimmistä vaihtokentistä Euroopassa. Esimerkiksi Euroopan ja Japanin välisessä liikenteessä se on neljänneksi tärkein, Haapasaari sanoo.

Seitsemän vuoden mittainen kehitysohjelma kohdistuu vaihtoliikenteen kapasiteetin kasvattamisen lisäksi Helsinki-Vantaan lähtöselvityksen kehittämiseen ja maaliikennejärjestelyjen parantamiseen. Ratkaisut ja aikataulut terminaalilaajennuksen osalta selviävät vuoden 2014 aikana.

Kehitysohjelman ensimmäinen vaihe on valmistunut

Kehitysohjelman ensimmäisessä, toukokuussa 2014 valmistuneessa vaiheessa Helsinki-Vantaan turvatarkastus- ja lähtöselvityskapasiteettia kasvatettiin merkittävästi. Terminaali 2:n turvatarkastuskapasiteetti nousi 40 prosenttia. Uudet lähtöselvitys- ja bag drop -automaatit tuovat joustavuutta lähtöselvitysaikoihin, tasoittavat ruuhkahuippuja ja kasvattavat terminaalin kapasiteettia.

Finavia toteuttaa Helsinki-Vantaalla myös kaikkien aikojen laajinta kerralla tehtyä palvelu-uudistusta, jonka myötä lentoasemalla avataan lähivuosina lähes 70 uutta tai uudistuvaa palvelupistettä.

Finavian kehitysohjelma tähtää kilpailukyvyn vahvistamiseen

Finavian käynnistämä liki miljardin euron kehitysohjelma valmistaa Helsinki-Vantaata palvelemaan 20 miljoonaa vuosittaista matkustajaa vuoteen 2020 mennessä. Sen arvioidaan tarjoavan työtä noin 14 000 henkilötyövuoden verran, ja matkustajamäärän nousun tuovan alueelle noin 5 000 uutta, pysyvää työpaikkaa.

Finavia investoi myös verkostolentoasemiinsa. Merkittäviä kunnostus- ja laajennustöitä toteutetaan tänä vuonna Turun, Tampereen, Ivalon ja Rovaniemen lentoasemilla. Verkostolentoasemiin investoidaan tänä vuonna yhteensä noin 35 miljoonaa euroa.

Kehitysohjelman tavoitteena on säilyttää Suomen hyvät lentoyhteydet ja parantaa Helsinki-Vantaan kilpailukykyä kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa, etenkin Euroopan ja Aasian välisessä vaihtoliikenteessä.

Eurooppa-neuvosto päätti Venäjään kohdistuvista rajoittavista toimista

Eurooppa-neuvosto keskusteli keskiviikkona 16. heinäkuuta Brysselissä Ukrainan ja Lähi-Idän tilanteesta. Eurooppa-neuvosto tukee Ukrainan kriisin rauhanomaista ratkaisua ja tuomitsee kapinallisten laittomat toimet Itä-Ukrainassa.

Venäjän tulisi käyttää vaikutusvaltaansa kriisin ratkaisemiseksi. Kesäkuun huippukokouksessa EU-päämiehet edellyttivät Itä-Ukrainan tilanteessa kehitystä, jota ei kuitenkaan määräaikaan mennessä ollut tapahtunut. Tästä johtuen Eurooppa-neuvosto teki keskiviikon kokouksessa lisäpäätöksiä rajoittavista toimenpiteistä.

Laajennetut toimenpiteet – kuten matkustuskiellot ja varojen jäädyttäminen – kohdistuvat henkilöihin ja tahoihin, jotka toiminnallaan haittaavat ja uhkaavat Ukrainan suvereniteettiä, alueellista koskemattomuutta ja itsenäisyyttä.

EU:n ulkoministereiden tulisi harkita rajoittavia toimia kohdistuen henkilöihin ja yrityksiin, jotka aktiivisesti tukevat Krimin laittomasta liittämisestä Venäjään tai Itä-Ukrainan epävakauden lisäämisestä vastuussa olevia venäläisiä päätöksentekijöitä.

Eurooppa-neuvosto pyytää lisäksi Euroopan investointipankkia keskeyttämään uudet rahoitushankkeensa Venäjälle. Vastaavasti EU:n jäsenmaiden on tarkoitus toimia koordinoidusti Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin puitteissa rahoitusoperaatioiden keskeyttämiseksi.

EU-komissiota kehotettiin arvioimaan uudelleen EU:n ja Venäjän välisiä yhteistyöohjelmia ja päättämään tapauskohtaisesti niiden toimeenpanon jäädyttämisestä. Rajat ylittävää yhteistyötä ja kansalaisyhteiskuntaa koskevat hankkeet kuitenkin säilytetään, mikä oli Suomelle tärkeä tavoite.

Eurooppa-neuvosto oli huolestunut Lähi-Idässä jatkuvista väkivaltaisuuksista. EU toivoo kummankin osapuolen lopettavan väkivaltaisuudet ja palauttavan rauhalliset olosuhteet.


18.7.2014 Pääministeri Alexander Stubb on esittänyt surunvalittelut Malaysian Airlines -lentoyhtiön matkustajakonetta Ukrainassa 17.7.2014 kohdanneen tragedian johdosta. Stubb välitti surunvalittelunsa kirjeitse Hollannin ja Malesian pääministereille.

”Tapahtuma on järkyttänyt meitä kaikkia syvästi. Suuri määrä ihmishenkiä on menetetty. Otamme osaa useita eri kansallisuuksia edustaneiden uhrien omaisten ja ystävien suruun. Erityisesti tämä tragedia on koskettanut hollantilaisia ystäviämme”, toteaa pääministeri Stubb.

”Tapahtuman faktoista on mahdollisimman nopeasti tehtävä riippumaton, perinpohjainen tutkimus. Tähän tarvitaan Itä-Ukrainan tapahtumien kaikkien osapuolten myötävaikutusta.”

Finnair aloittaa codeshare-yhteistyön US Airwaysin kanssa

Finnair aloittaa codeshare-yhteistyön US Airwaysin kanssa – parempia yhteyksiä Yhdysvaltoihin Finnairin asiakkaille

Finnair aloittaa codeshare-yhteistyön US Airwaysin kanssa. Yhteistyö on osa Atlantin yhteishanketta ja syventää oneworld-allianssikumppaneiden suhdetta sekä tarjoaa matkustajille parempia yhteyksiä Pohjois-Amerikkaan. Codeshare-lentoja voi varata 24. heinäkuuta alkaen.

Codeshare-yhteistyön myötä Finnairin asiakkailla on enemmän vaihtoehtoja matkustukseen Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä US Airwaysin suorilla lennoilla Charlotteen ja Philadelphiaan. Asiakkaat voivat myös varata codeshare-jatkolennon New Yorkista Charlotteen ja Phoenixiin.

Finnairin AY-koodi lisätään seuraaville Atlantin ylittäville, US Airwaysin operoimille lennoille:

Charlotteen lennettävät lennot kohteista

Frankfurt, Rooma, Dublin, Lontoo, Manchester, Barcelona, Lissabon, Bryssel, Madrid ja Pariisi

Philadelphiaan lennettävät lennot kohteista

Frankfurt, Zürich, Venetsia, München, Rooma, Dublin, Lontoo, Manchester, Lissabon, Madrid, Barcelona, Bryssel, Pariisi, Ateena, Glasgow, Shannon, Edinburgh ja Amsterdam

Sekä USA:n sisäisiin lentoihin jatkoyhteytenä New Yorkista:

Charlotte ja Phoenix

Myös US Airwaysin asiakkaat voivat nyt varata Finnairin operoimat lennot New Yorkista, Torontosta ja Miamista Helsinkiin ja edelleen seuraaviin kaupunkeihin:

Tukholma, Oslo, Kööpenhamina, Göteborg, Oulu, Pariisi, Bryssel, München, Frankfurt, Zürich ja Lontoo

Yhteistyön myötä Finnair Plus ja US Airways Dividend Miles -jäsenet voivat kerryttää ja käyttää pisteitä molempien lentoyhtiöiden operoimilla lennoilla.

Atlantin yhteistyöhankkeeseen kuuluvat American Airlines, British Airways, Iberia ja Finnair. US Airways liittyi yhteistyöhankkeeseen liitännäisjäsenenä, kunnes US Airwaysin ja American Airwaysin fuusio on saatu päätökseen.

Matkahuollon Nettilippujen myynti on kaksinkertaistunut

Yhä useampi ostaa bussilippunsa verkosta

Suomalaiset suunnittelevat matkansa ja ostavat bussilippunsa entistä useammin verkossa. Tästä kertovat Matkahuollon verkkokaupan myyntiluvut, jotka ovat kaksinkertaistuneet vuoden takaiseen verrattuna. Useimmiten verkkokaupasta lippunsa ostaa satunnaisesti matkustava, alle 35-vuotias kaupunkilainen.

Matkahuollon Nettilippujen myynti jatkaa kasvuaan. Viime vuoden kesäkuussa käyttöön otettu paperiton Nettilippu poisti lippujen tulostuspakon ja teki nettiasioinnista helpompaa erityisesti mobiiliasiakkaiden kasvavalle joukolle. Samaan aikaan vuoden 2013 alkukesästä asiakaspalautteen pohjalta toteutettu verkkokauppauudistus toi myyntiin entistä enemmän tarjouslippuja ja selkeytti muun muassa hintatietojen esittämistä sekä siivitti verkkokaupan kuusinkertaiseen kasvuun. Verkkokaupan suosio on siitä lähtien kasvanut tasaisesti ja alkuvuonna 2014 myynti jälleen kaksinkertaistunut edellisvuoteen nähden.

Verkkokaupasta lippunsa ostavat nuoret kaupunkilaiset

Useimmiten verkkokaupasta ostetaan lippuja yksittäisille meno- ja menopaluumatkoille. Tyypillisemmin verkkokaupassa asioivat kaupungeissa asuvat, korkeasti koulutetut alle 35-vuotiaat. Ikä ei kuitenkaan ole yksinomaan verkkoasiakkaita määrittävä tekijä, sillä myös vanhemmasta väestöstä löytyy innokkaasti verkkokauppaa käyttäviä asiakasryhmiä. Nettilippujen myynti kasvaa tasaisesti, mutta juhlapyhät, kuten juhannus, joulu ja pääsiäinen näkyvät selkeinä piikkeinä verkkomyynnissä. Verkkokauppa käy vilkkaasti myös kesäkautena.

Suomalaiset suunnittelevat etukäteen, ostavat viime tingassa

Monet Matkahuollon asiakkaat haluavat ostaa lippunsa mahdollisimman lähellä matkustuspäivää. Sen vuoksi Matkahuollon verkkokaupasta voi ostaa lipun monille vuoroille vielä 1,5 tuntia ennen bussin lähtöä. Vaikka lippujen ostaminen jätetään usein viime tinkaan, suunnitellaan erityisesti lomamatkat verkossa etukäteen. Bussiliikenteen tarjonnan ja kilpailun kasvaessa verkko on kuluttajalle tärkeä väline hintojen ja aikataulujen vertailuun. Erityisesti yksittäisiä matkoja ostavat asiakkaat ovat halukkaita muuttamaan suunnitelmiaan, mikäli lipun hinta on edullisempi toisena päivänä tai kellonaikana.

– Verkkokauppa nousee bussiliikenteen muuttuvassa kilpailutilanteessa yhä tärkeämpään rooliin. Kasvava asiakasjoukko haluaa ostaa lippunsa nimenomaan verkosta. Edulliset nettilipputarjoukset ovat yhä tärkeämpi houkutin matkustajille. Asiakkaat haluavat vertailla hintoja ja aikatauluja, minkä vuoksi me Matkahuollossa haluamme panostaa verkkokaupan sekä matkojen ja reittien suunnitteluun liittyvien palvelujen kehittämiseen, kertoo Matkahuollon liiketoimintapäällikkö Jukka Ylitalo.

Matkahuollon aikatauluhaussa on 1 000 päivittäisen pikavuoron aikataulutiedot sekä myynnissä eniten nettilippuja. Tälle kesälle Matkahuolto on tuonut myyntiin nettitarjouslippuja kokonaan uusille yhteysväleille sekä lisännyt tarjouslippujen määrää jo olemassa olevilla yhteysväleillä. Tarjouslippuja voi ostaa jo yli 60 yhteysvälille ja sadoille vuoroille.

Loma-asuntomessuilla Kalajoella vertaillaan rakentamisen kustannuksia

Loma-asuntomessuilla Kalajoella messukohteista on laskettu kustannusarviot, joiden avulla messukävijälle pyritään antamaan käsitys rakentamisen kustannuksista. Tiedot sisältävät talon lisäksi maanrakennustöiden, pihan, ulkotilojen ja muun rakentamisen aiheuttamat kustannukset.

– Hyvän maapohjan vuoksi rakentaminen Hiekkasärkkien alueelle on ollut keskimääräistä edullisempaa, messupäällikkö Heikki Vuorenpää kertoo.

Loma-asuntomessukohteiden kustannusarviot on laskettu TaloPeli-ohjelmalla vastaamaan huhtikuun 2014 yleistä kustannustasoa. Messukohteista on esitetty talon kokonaiskustannus ja muuttovalmista toimitussisältöä vastaavan talopaketin kustannusosuus. Kustannusarvio perustuu laskentahetkellä käytössä olleisiin kohteiden yhdenmukaisiin tietoihin ja kaikille kohteille yhteisiin perusmäärittelyihin.

– Kustannusarviot eivät kerro toteutuneista kustannuksista tai myyntihinnoista, sillä olemme halunneet tarjota messukävijälle vertailukelpoista tietoa kohteista, Vuorenpää perustelee.

Laskennassa ei ole otettu huomioon messutalojen mahdollisista erikoisvarusteista aiheutuneita lisäkustannuksia.

Kustannusarvioiden perusteella loma-asuntomessujen arvokkain kohde on Merellä – Profin House, 615 300 euroa. Edullisin on puolestaan kohde Pallas 100, jonka kustannusarvio on 211 900 euroa.

Rakennusprojektin suunnittelu käyntiin TaloPelillä

Messukohteiden kustannusarviot ja muut perustiedot löytyvät Suomen Asuntomessujen Ideagalleriasta http://www.asuntomessut.fi/ideagalleria . Kunkin kohteen sivulta on ohjaus TaloPeli-ohjelman verkkosivuille, jossa messukävijät voivat perehtyä entistä yksityiskohtaisemmin messukohteiden ominaisuuksiin, kuten rakenteisiin, jotka eivät näy messukävijälle kohteessa. Ohjelmassa voi tarkastella, miten rakenteen valinta vaikuttaa rakentamisen kustannuksiin ja edelleen rakennuksen energiankulutukseen ja E-lukuun.

Rakentamista harkitsevat voivat käyttää messukohteiden tietoja myös omien taloprojektiensa suunnittelun lähtökohtana.

– Messukävijä voi valita mieleisensä kohteen suunnittelunsa pohjaksi ja muokata esimerkiksi huonetilojen kokoa, lämmitysmuotoa tai vaihtaa rakennusmateriaalia. TaloPelillä tehty suunnitelma omasta talosta on helppo ja selkeä tapa kertoa toiveistaan kaikille talonrakennusprojektin tärkeille osapuolille, ohjelman kehittäjä ja toimitusjohtaja Petri Jyrkkä kertoo.

Kustannusten suunnittelu on tärkeä vaihe myös loma-asunnon rakentamista.

– Jokaisen rakentajan on hyvä laatia hankekustannusarvio mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ohjaamaan rakentamisensa toteutusta. TaloPeli-ohjelma on tähän erinomainen apuväline, messupäällikkö Heikki Vuorenpää toteaa.

Netti on noussut mökillä tv:tä suositummaksi mediaksi

Tiedonhaku ja muu hyötykäyttö koetaan viihdettä tärkeämmäksi, mutta työasioihin ei aikaa haluta mökillä käyttää: 6 % arvioi työasiat erittäin tärkeäksi syyksi käyttää internetiä mökillä, kun taas 40 % pitää työasioiden internetissä hoitoa täysin tarpeettomana.

Nuorten (18-24 v.) mielestä internetyhteyksien saatavuus on saanut heidät perheineen viihtymään mökillä paremmin. Nuorten tavat käyttää nettiä mökillä eroavat merkitsevästi vanhemmista vastaajista, sillä nuoret seuraavat erityisesti paikallisia tapahtumia ja omia verkostojaan sosiaalisen median kautta, kun taas vanhemmat arvostavat sähköpostia ja hyötypalveluja.

Yli puolet (59 %) vastaajista kertoo käyttävänsä internetiä mökillä päivittäin. Tavallisin väline internetin käyttöön mökillä on puhelin.

“Puhelimissa on jo hyvät valmiudet sujuvaan internetin käyttöön, minkä lisäksi 3G- ja 4G-verkkojen jatkuva laajentaminen on mahdollistanut asioiden hoidon ja ajankohtaisissa asioissa perillä pysymisen myös mökkiolosuhteissa”, toteaa DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen.

Netin käyttömieltymykset jakavat mökkeilijöitä, sillä 29 % vastaajista ilmoittaa käyttävänsä nettiä mökillä samoin kuin kotonaan, mutta 44 % vastaajista kertoo mahdollisuuksiensa mukaan välttelevänsä internetin käyttöä mökillä. 40 % vastaajista pyrkii välttelemään työasioiden seuraamista, ja 23 % vastaajista kertoo vähentäneensä niiden hoitoa mökillä ollessaan.

”Tutkimuksessamme ehdottomasti tyypillisimmäksi mökille menon syyksi kerrottiin loman vietto, 82 prosenttia vastasi viettävänsä mökillä lomaa. Yhteyksien ja laitteiden ansiosta työskentely on kuitenkin mahdollista muuallakin kuin työpaikoilla, joten ihmisten pitää nyt itse ratkaista koska ja missä he työskentelevät”, arvioi Research Insight Finlandin tutkimuspäällikkö Juho Vesanto.

Joka viidennellä (22 %) 25-34-vuotiaalla veneilevällä mökkeilijällä netti on puhelimen kautta mukana ja aktiivisessa käytössä myös veneessä. Tutkimukseen vastanneista mökkeilijöistä 60 % kertoi omistavansa veneen tai käyttävänsä venettä.

DNA:n Research Insight Finlandilla teettämän tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää kuluttajien tarpeita ja asenteita sekä niissä tapahtuneita muutoksia erityisesti vapaa-ajan vieton ja digitaalisten palveluiden sekä kommunikointivälineiden suhteen. Tutkimuksessa haastateltiin Research Insight Finlandin online-kuluttajapaneelissa 1005 vähintään kerran vuodessa mökkeilevää suomalaista aikavälillä. Haastattelut tehtiin aikavälillä 15.5.2014-24.5.2014.

Finavia avasi uuden turvatarkastuspisteen

Finavian seitsemän vuotta kestävän kehitysohjelman ensimmäinen vaihe on juuri valmistunut. Turvatarkastuksen ja lähtöselvityksen kapasiteettia on lisätty tuntuvasti. Käynnissä on myös Helsinki-Vantaan kaikkien aikojen laajin kerralla tehty palvelu-uudistus.

– Helsinki-Vantaa on nyt entistäkin tehokkaampi ja houkuttelevampi, sanoo lentoasemajohtaja Ville Haapasaari Finaviasta.

Hän kertoo, että terminaali 2:een rakennettu avara ja valoisa turvatarkastuspiste sekä sen viisi uutta linjaa kasvattavat turvatarkastuksen kapasiteettia 40 prosenttia. Matkustajia palvelee turvatarkastuksissa nyt yhteensä 23 linjaa. Myös turvatarkastushenkilökunnan määrää on lisätty.

– Perjantaista 23. toukokuuta alkaen matkalle lähtö sujuu entistä nopeammin. Turvatarkastuksen jonotusajat ovat ruuhka-aikoina selkeästi aikaisempaa lyhyemmät. Pystymme palvelemaan yli 4 100 matkustajaa tunnissa, Haapasaari sanoo.

Samalla on parannettu lähtöselvityksen sujuvuutta. Finavia on hankkinut lisää kymmeniä automaatteja. Matkustajien käytössä on nyt yhteensä 62 lähtöselvitysautomaattia ja 14 bag drop -automaattia. Lentoyhtiöiden palvelutiskejä terminaalissa on entuudestaan 76 kappaletta.

Haapasaaren mukaan automaation lisääntyminen on lentoliikenteessä maailmanlaajuinen suuntaus. Itsepalvelu tuo matkustajille joustavuutta lähtöselvitysaikoihin, tasoittaa lentoaseman ruuhkahuippuja ja kasvattaa terminaalin kapasiteettia.

Tehokkaasti tuotetut lentoasemapalvelut tuovat lentoyhtiöille kustannushyötyä, mikä on viime kädessä edellytys myös maltillisille lentolippujen hinnoille.

Kautta aikojen merkittävin palvelu-uudistus Helsinki-Vantaalla

Sujuvuuden ja tehokkuuden parantamisen lisäksi Helsinki-Vantaalla uudistetaan palvelutarjontaa. Sitä Finavia kehittää yhdessä kumppaneidensa kanssa asiakkaiden toiveiden ja kuluttajatutkimusten pohjalta.

– Kyseessä on mittavin, koskaan Helsinki-Vantaalla kerralla tehty palvelu-uudistus. Lentoasemalla avataan noin 70 uutta tai uudistuvaa palvelupistettä. Muutokset tehdään pääasiassa vuoden 2014 aikana, sanoo liiketoimintajohtaja Anne Gullstén Finaviasta.

Ravintolatarjonta monipuolistuu ja kesällä avataan uusia kansainvälisten huippubrändien myymälöitä. Tavoitteena on vastata nykyistä paremmin kasvavan ja kansainvälistyvän matkustajakunnan kysyntään.

Uusia ravintolatulokkaita ovat esimerkiksi Grab and Fly, Urban Food Market, Freshly Made, Johan&Nyström sekä Two Tigers Sushi and Noodle. Kansainvälisestä muotitarjonnasta vastaavat muun muassa Hugo Boss, Burberry ja Ralph Lauren.

Muita lentoaseman huippumerkkejä tulevat olemaan Porsche Design, Armani Jeans, Versace Collection, Sunglasses, Bally, Loewe, Etro ja Montblanc.

Liikkuva laboratorio kutsuu matkustajat kehittämään lentoasemaa

Yllätyksellisyyttä ja elämyksiä matkustajille tuo TravelLab, liikkuva laboratorio. Sen avulla voidaan käytännössä testata matkustajilta saatuja ehdotuksia lentoaseman uusiksi palveluiksi. Testituloksia käytetään hyväksi matkustajakokemuksen kehittämisessä ja palveluita suunniteltaessa.

Kilpailu lentoyhtiöistä ja matkustajista on kansainvälisten lentoasemien välillä kiristynyt. Asiakaskokemuksesta on tullut yhä tärkeämpi erottautumistekijä.

– Mielenkiintoisten palveluiden ja hyvän asiakaspalvelun merkitys korostuu entisestään. Tutkimusten mukaan matkustajien tyytyväisyys Helsinki-Vantaata kohtaan on viime vuosina koko ajan parantunut. Tavoitteemme on, että tämä kehitys jatkuu, Haapasaari toteaa.

Matkustajat pääsevät kokemaan muun muassa perinteiset juhannustanssit, pop-up-joogaa sekä suomalaista kahvikulttuuria. TravelLab tuo testiin myös teknisiä palveluja. Tällaisia ovat esimerkiksi infotaulut, jotka antavat vinkkejä siihen, miten matkustajat voivat viettää aikaansa Helsinki-Vantaalla.

Matkustajat ovat testanneet TravelLabin ensimmäisiä palveluprototyyppejä toukokuun alkupuolelta lähtien.

Finavian kehitysohjelma tähtää lentoaseman kilpailukyvyn vahvistamiseen

Helsinki-Vantaan matkustajamäärä nousi viime vuonna ennätykseensä ja ylitti ensimmäistä kertaa 15 miljoonan matkustajan rajan. Kasvu on jatkunut myös tämän vuoden tammi-huhtikuussa, jolloin Helsinki-Vantaan matkustajien määrä on kasvanut noin viisi prosenttia.

Finavia kasvattaa aktiivisesti lentoliikennettä. Tänä keväänä uusina lentoyhtiöinä Helsinki-Vantaalla toimintansa ovat aloittaneet S7 ja Eurolot.

Finavian vuoden alussa käynnistämä 900 miljoonan euron kehitysohjelma kasvattaa lentoaseman kapasiteettia, kehittää palvelua ja parantaa liikennejärjestelyjä. Helsinki-Vantaa valmistautuu vastaanottamaan 20 miljoonaa vuosittaista matkustajaa vuoteen 2020 mennessä.

Matkustajamäärän nousu tuo alueelle kuudessa vuodessa noin 5 000 uutta, pysyvää työpaikkaa. Kehitysohjelman puolestaan arvioidaan tarjoavan työtä noin 14 000 henkilötyövuoden verran.

Flyben lähtöselvitys Helsinki-Vantaalla uudistuu

Helsinki-Vantaan lentoasemalta matkustavien tulee jatkossa tehdä lähtöselvitys etukäteen verkossa tai terminaalissa sijaitsevilla automaateilla. Lähtöselvitys on oltava tehtynä 35 minuuttia ennen lennon lähtöä. Käsimatkatavaroiden tehostettu valvonta jatkuu edelleen.

Flyben lähtöselvitystiskien paikka Helsinki-Vantaan lentokentällä muuttuu. Uudet tiskit sijaitsevat edelleen samalla lähtöselvitysalueella terminaalissa 2, mutta tiskien numerot ovat 15. toukokuuta lähtien 216 ja 217. Jatkossa toinen tiskeistä on tarkoitettu Plus-lipun ostaneille matkustajille ja toinen tiski on ruumaan menevien matkatavaroiden jättämistä varten Essentials- tai New Economy-lipun ostaneille. Essentials- ja New Economy-lippujen ostajien tulee jatkossa tehdä lähtöselvitys etukäteen verkossa tai terminaalissa sijaitsevilla automaateilla.

”Suosittelemme matkustajia tekemään online-lähtöselvityksen. Helsinki-Vantaa on ruuhkainen lomasesonkien aikaan sekä arkisin erityisesti aamuisin klo 6–9 ja iltaisin klo 16–18, joten etukäteen tehty lähtöselvitys nopeuttaa huomattavasti portille siirtymistä”, kehottaa Flybe Finlandin lentokenttäpalveluista vastaava Sanna Haikonen.

Flybe muistuttaa myös kaikkia matkustajia tiukennetusta käsimatkatavaroiden valvonnasta. Käsimatkatavaroiden kokoa ja painoa on tarkkailtu kevään aikana tehostetusti, jotta matkustaminen yhtiön lennoilla olisi entistä sujuvampaa.

Flyben lennolla matkustavan muistilista

Tee lähtöselvitys viimeistään 35 minuuttia ennen lennon lähtöä.

Voit tehdä lähtöselvityksen verkossa osoitteessa http://www.flybe.fi tai Helsinki-Vantaalla terminaalissa sijaitsevalla automaatilla. Muilla lentoasemilla lähtöselvityksen voi tehdä myös lähtöselvitystiskillä.

Muista tarkistaa käsimatkatavaroiden paino ja koko. Tarkemmat ohjeet käsimatkatavaroista löydät osoitteesta: http://fi.flybe.com/flightInfo/baggage.htm
Saavu lähtöporteille viimeistään 35 minuuttia ennen lennon lähtöä.

Finnair sai luvan lieventää elektroniikkalaitteiden kieltoja

Finnair on saanut Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta luvan muuttaa sääntöjä, jotka koskevat kannettavien elektroniikkalaitteiden käyttöä nousun ja laskun aikana. Niinpä Finnairin lentojen matkustajat saavat 9.4.2014 alkaen käyttää kädessä pidettäviä laitteita lennon kaikissa vaiheissa, kunhan laitteet (esim. älypuhelimet, tabletit ja e-kirjojen lukulaitteet) asetetaan lentotilaan.

Matkustajia voidaan silti pyytää sammuttamaan laitteensa, jos näkyvyys on huono laskun aikana. Kannettavia tietokoneita ei lueta kädessä pidettäviin laitteisiin, joten ne on sammutettava ja niitä on säilytettävä asianmukaisesti nousun ja laskun aikana.

”Euroopan lentoturvallisuusvirasto lievensi hiljattain määräyksiään kannettavien elektroniikkalaitteiden käytöstä, joten olemme pyrkineet saamaan samat määräykset myös Finnairin lennoille”, kertoo Finnairin laatu- ja lentoturvallisuusjohtaja Antti Aukia . ”Nyt meillä on tarvittavat luvat ja voimme soveltaa uusia periaatteita. Pyydämme kuitenkin matkustajia tekemään jatkossakin yhteistyötä matkustamohenkilökunnan kanssa, sillä matkustajia saatetaan yhä pyytää sammuttamaan laitteet, jos näkyvyys on huono laskun aikana. Finnairille lentoturvallisuus on kaikkein tärkeintä.”

Geocollectors: Osta ja suojele maata neliö kerrallaan

Suomalainen innovaatio Geocollectors (www.geocollectors.com) lanseerattiin 27.3.2014. Geocollectors on virtuaalinen maanomistajien yhteisö, jossa yksityiset ihmiset ympäri maailmaa ostavat, omistavat ja samalla suojelevat maata neliömetri kerrallaan.

Maan omistaminen on perinteisesti ollut harvinaista, lähes mahdotonta ja harvojen herkkua maailmalla. Geocollectors Ltd. -yhtiö ostaa maa-alueita ja myy alueen hallintaoikeuksia kenelle tahansa halukkaalle neliömetrin paloina. Neliön hinta on vakio eli 100 Yhdysvaltain dollaria.

Virtuaalinen tutkimusmatka alkaa Geocollectors-idean syntysijoilta, Suomen Lapista, josta voit tästä päivästä lähtien ostaa oman neliösi.

Yhteisön ja kysynnän kasvaessa yhtiö myy tulevaisuudessa neliöitä entistä vaihtelevammilta ja arvokkaammilta luonnon alueita kaikilla mantereilla. Neuvottelut ovat käynnissä jo kolmessa maanosassa.

Geocollectors tähtää suoraan kansainvälisille markkinoille, erityisesti Venäjälle, Japaniin ja Eurooppaan.

Virtuaalinen matkailuelämys ja yhteisöllistä omistamisen iloa

Geocollectors tarjoaa asiakkaalle vaikutuskanavan, omistamisen iloa sekä virtuaalisen matkailuelämyksen uudenlaisessa paketissa.

Geokerääjä voi jakaa muiden yhteisön jäsenten kanssa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa erilaisia sisältöjä omasta tontista, alueesta ja maastotyypistä. Geocollectorsin verkkoportaalista löytyy muun muassa valokuvia, satelliittikuvia, videokuvaa, 360 asteen panoraamakuvaa sekä statistiikkaa ja muuta tietoa alueesta. Alueille asennetaan myös kameroita esimerkiksi villieläinten ja muuhun luonnon seurantaan.

Jatkossa geokerääjät voivat itse äänestää, miltä ilmastovyöhykkeeltä, mistä maasta tai maastotyypistä seuraava tontti ostetaan. Kuka on sinun virtuaalinen naapurisi? Ottaisimmeko seuraavaksi haltuumme vaikkapa palasen Amazonin sademetsää tai Intian tiikerivuoristoa?

Geocollectorsin liiketoimintaan oleellisena osana kuuluu vastuu luonnosta ja paikallisyhteisöistä. Tarkoituksemme on luovuttaa 10 % jokaisesta kauppahinnasta hyväntekeväisyyteen. Kohteen valitsevat kerääjät eli yhteisö itse.

Geocollectors kehittää myös tapoja, joilla geokerääjille tarjotaan mahdollisuus ostaa palvelun kautta kestävästi tuotettuja lähituotteita suoraan kunkin alueen paikallisväestöltä tai -yrittäjiltä.

Keräilyä joukkoistamalla

Keskeinen osa Geocollectorsin liikeideaa on, että joukkoistamalla voidaan ostaa erilaisia isompia luontoalueita ympäri maailmaa ja jakaa ne pienempiin yksityisomistettaviin, keräiltäviin tontteihin.

Kun isompien tonttien omistus hajaantuu neliömetreittäin satojen tai tuhansien omistajien kesken, on tonttien käyttö esimerkiksi maatalouden, kaivosteollisuuden tai rakentamisen tarkoituksiin lähes mahdotonta. Näin tontit säilyvät jatkossakin mahdollisimman luonnontilaisina geokeräilykohteina.

Geocollectors pyrkii aina suojelemaan hankkimansa alueet paikallisen lainsäädännön puitteissa. Suomessa Lapin alueelle voidaan hakea yksityisen suojelualueen status. Lisäksi Geocollectorsin säännöt estävät yksityisomistajaa tekemästä mitään näkyviä rakennelmia omalle tontilleen.

Geocollectors Ltd.?

Geocollectors Ltd. -yhtiön tavoitteena on synnyttää globaali maanomistajien yhteisö – Geocollectors.Geocollectors on kaupallinen palvelu, jossa omistus on aitoa ja tonteilla on myös jälleenmyyntiarvo. Jos eri tonttien keräilyarvo nousee jatkossa sijainnin, numeroinnin tai naapurin statuksen johdosta, voivat keräilijät myydä omistamiaan tonttejaan eteenpäin vapaasti toisille keräilijöille.

Geocollectorsin takana on 25 suomalaista sijoittajaa. Yhtiön osakkaita ovat mm. näyttelijä Ville Haapasalo, yrittäjä Jarno Tuliara sekä ravitsemusalan yrittäjä Harri Syrjänen.

Geocollectors-hanke on saanut EU:n aluekehitysrahaston tukea Lapin ELY-keskuksen kautta. Katso video ja tutustu Geocollectorsin maailmaan osoitteessa www.geocollectors.com

Joka toinen yrittäjä käyttää jo tablettia

Joka toinen yrittäjä käyttää jo tablettia: Mobiililaitteilla huomattava vaikutus yritysten tuottavuuteen

Soneran Yrittäjäkyselyn mukaan yli puolet suomalaisista yrittäjistä (58 %) on sitä mieltä, että mobiililaitteilla ja tietoliikenneratkaisuilla on huomattava vaikutus yritysten liiketoimintaan. Yrittäjät myös omistavat muita suomalaisia useammin älypuhelimen ja tabletin. Tulevaisuuden yrittäjät näkevät valoisana. Jopa 40 % yrittäjistä arvioi liiketoimintansa kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana .

Soneran TNS Gallupilla tammikuussa 2014 teettämän kyselyn mukaan yrittäjät (yrityksen koko alle 50 työntekijää) yhdistävät työvälineiden ja tietoliikenneratkaisujen vaikutuksen vahvasti liiketoimintaan: 58 % yrittäjistä on sitä mieltä, että niillä on huomattava vaikutus yrityksen liiketoimintaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että työn tehokkuus on parantunut. Vastaajista 73 % arvioi, että yhteydenpito ja asioiden hoito on mobiililaitteiden myötä nopeutunut ja helpottunut. Puolet yrittäjistä (50 %) oli sitä mieltä, että parempi tavoitettavuus on myös lisännyt tuottavuutta.

Joka toinen yrittäjä käyttää jo tablettia

Yrittäjät omistavat muita suomalaisia useammin älypuhelimen ja tabletin. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä 73 prosentilla on käytössään älypuhelin ja puolet yrittäjistä (49 %) omistaa tabletin. Kaikkiin suomalaisiin verrattuna yrittäjät ovat mobiililaitteiden käytössä edelläkävijöitä*).

”Kyselyn tulokset osoittavat, että yrittäjät ovat muihin suomalaisiin verrattuna edelläkävijöitä mobiililaitteiden käytössä. Yrittäjän toimisto on älypuhelimessa ja tabletissa” , sanoo Soneran yrittäjäliiketoiminnoista vastaava johtaja Pasi Mehtonen .

Työtä tehdään yhä useammassa paikassa

Mobiililaitteiden myötä yrittäjät tekevät työtään yhä useammassa paikassa. Kyselyn mukaan yrittäjät tekevät keskimäärin kolmanneksen viikoittaisesta työajasta muualla kuin vakituisella työpaikallaan.

Vakituisen työpaikan ohella yrittäjät tekevät työtä kotona (75 %), omassa autossa (64 %), julkisella paikalla (23 %), esimerkiksi kirjastossa tai kahvilassa sekä julkisessa liikennevälineessä (12 %).

”Yrittäjät eivät ole enää sidottuja työskentelemään työpisteissään vaan kykenevät tehokkaasti hyödyntämään esimerkiksi liikkumiseen ja matkustukseen käytetyn ajan. Kyselyn mukaan tämä on merkittävä asia yrittäjän liiketoiminnan tuottavuuden kannalta” , jatkaa Mehtonen .

Pienyrittäjistä 40 prosenttia arvioi liiketoimintansa kasvavan

Kyselyyn vastanneiden yrittäjien tulevaisuus näyttää valoisalta. Jopa 40 % yrittäjistä arvioi liiketoimintansa kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana. Jopa 34 % arvioi palkkaavansa yritykseensä lisää työntekijöitä seuraavan vuoden aikana. Yrityksen kasvunäkymien pysymistä ennallaan arvioi puolestaan 44 % vastaajista. Kasvuodotusten saldoluku oli +26, mikä osoittaa, että yrittäjien odotukset talouden noususta ovat vahvistumassa.

Soneran Yrittäjäkysely toteutettiin tammikuussa 2014. Kyselyn avulla haluttiin kartoittaa, miten mobiililaitteet ja tietoliikenneratkaisut vaikuttavat yrittäjän arjen sujuvuuteen ja hyvinvointiin. TNS Gallup haastatteli puhelimitse 850 yrittäjää eri toimialoilta ympäri Suomea. Yrittäjien keski-ikä oli 49 vuotta. Vastaajiksi valittujen kriteereinä olivat yrityksen koko (alle 50 henkilöä) ja se, että vastaajat työskentelivät omistamassaan yrityksessä.

*) TNS Gallupin vuonna 2013 tekemän Mobile Life -tutkimuksen mukaan kaikista 16–60-vuotiaista suomalaisista 61 % omistaa älypuhelimen ja 17 % tabletin.

Uudistunut Silja Serenade palasi liikenteeseen

Entistä isommat shoppailumahdollisuudet luksusbrändeineen, italialaista ravintolatunnelmaa, ylellisiä sviittejä ja rentouttava kylpyläosasto. Kaikkea tätä ja paljon muuta oli tarjolla matkustajille, kun uudistunut Silja Serenade palasi liikenteeseen helmikuun 15. päivänä.

Tammikuun alussa pois liikenteestä jäänyt Silja Serenade on palannut tutulle reitilleen Helsingin ja Tukholman välille. Takana on puolisentoista kuukautta kestänyt uudistusremontti korjaustelakalla Naantalissa.

– Silja Serenaden telakointi Turun korjaustelakalla Naantalissa sujui suunnitelmien ja aikataulun mukaan. Suuritöisiä urakoita oli useita, joista suurimpana uuden Sunflower Oasis -kylpylän rakentaminen, missä pelkästään teräslevyä uusittiin 140 neliömetrin verran, kertoo toimitusjohtaja Margus Schults Tallink Siljalta.

Finavia käynnistää uudistustyöt Turun lentoasemalla


Finavia Oyj panostaa voimakkaasti Turun lentoliikenteen toimintaedellytyksiin. Turun lentoasemalla käynnistyvät terminaali 1:n ja liikennealueiden 14 miljoonan euron uudistustyöt. Terminaalin peruskorjauksessa uusitaan rakenteet ja järjestelmät, mutta samalla parannetaan lentoaseman viihtyvyyttä ja energiatehokkuutta. Myös matkustajille suunnatut palvelut paranevat, kun myymälä- ja kahvilatilat uudistuvat. Uudistustöiden odotetaan valmistuvan vuoden 2015 alkupuolella.

Terminaalirakennuksen peruskorjauksella saadaan tehokkuutta lentoaseman toimintoihin, kun tilat ja järjestelmät uusitaan perusteellisesti. Uudistustöiden lähtökohtana on kiinnittää erityistä huomiota matkustajapalveluiden prosesseihin, jotta aikaansaadaan toimiva kokonaisuus ja matkustajat pääsevät etenemään sujuvasti lähtöportille saakka.

Peruskorjauksen yhteydessä lentoasemalle nousee myös lasten leikkipaikka ilahduttamaan lapsiperheiden matkan tekoa. Automaatiota matkustajien käyttöön lisätään. Tänä vuonna saadaan kaksi uutta bag drop –automaattia. Myymälä- ja kahvilatiloja selkeytetään ja valikoima paranee.

”Peruskorjaus tulee näkymään niin, että Turun lentoasema palvelee entistä paremmin alueen matkustajien ja sitä käyttävien lentoyhtiöiden tarpeita. Tilojen uusimisen ansiosta saamme aiempaa paremmat mahdollisuudet kehittää lentoaseman palvelutasoa. Samalla lentoasemalla työskentelevien työolosuhteet paranevat. Investointihanke tulee synnyttämään rakennusaikana työpaikkoja sekä tukee lentoliikenteen myönteistä kehittymistä Turussa tulevina vuosina”, sanoo aluejohtaja, Turun lentoaseman päällikkö Juha Aaltonen Finavia Oyj:stä.

Lentoaseman terminaali 1:n peruskorjauksen lisäksi liikennealueella peruskorjataan päällystettyjä alueita kiito-, rullaustiellä ja asematasolla. Asematasolle rakennetaan neljä betonista lentokoneen pysäköintipaikkaa. Liikennealueilla tehtävien töiden takia lentoasema on suljettu kesällä 4 viikkoa eikä lentoliikennettä ole ajalla 30.6. – 27.7.

Lentoasemalla toteutetaan myös ympäristöhankkeita, joiden ansiosta toiminnan ympäristövaikutukset pienenevät entisestään. Lisäksi lentoasemalle hankintaan kaksi harjapuhallinta kiitoteiden talvikunnossapitoon.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Turun lentoaseman matkustajamäärät ovat kasvaneet lisääntyneen reittitarjonnan myötä. Turun kautta matkusti viime vuonna 324 667 lentomatkustajaa, mikä oli reilut 20 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012. Matkustajamäärät ovat pudonneet kotimaassa useimmilla lentoasemilla. Turusta on lentoja Helsingin lisäksi Maarianhaminaan, Kööpenhaminaan, Tukholmaan, Riikaan, Alicanteen sekä Gdanskiin.

Nyt alkavien töiden odotetaan valmistuvan vuoden 2015 alkupuolella. Finavia pahoittelee töistä matkustajille mahdollisesti aiheutuvaa haittaa. Töiden etenemisestä tiedotetaan verkkosivuilla http://www.finavia.fi .

Finavia aloitti verkostolentoasemillaan laajan investointiohjelman vuoden alussa

”Finavian tavoitteena on pitää lentoasemiensa infrastruktuuri kilpailukykyisessä kunnossa ja hinnoittelu niiden kehittämisestä huolimatta kustannustehokkaalla tasolla. Suomessa on kattava lentoasemaverkosto, joka tarjoaa lentoyhtiöille kilpailukykyiset palvelut. Lentoyhteyksien kehitys on kuitenkin riippuvainen aidosta kysynnästä. Siksi on tärkeää, että eri alueilla tehdään tiivistä yhteistyötä kysynnän ja sitä kautta lentoyhteyksien vahvistamisessa. Turku on Finavian lentoasemaverkoston keskeinen osa, ja siksi olemme tyytyväisiä, kun pääsemme nyt kehittämään lentoasemaa, jotta se vastaisi entistä paremmin alueen tarpeita myös tulevaisuudessa”, sanoo verkostolentoasemista vastaava johtaja Joni Sundelin Finaviasta.

Turun lentoaseman lisäksi tänä vuonna aloitetaan suuremmat investoinnit Tampereella, Ivalossa ja Rovaniemellä. Lisäksi lukuisilla lentoasemilla tehdään pienempiä muutoksia viihtyvyyden ja palvelutarjonnan parantamiseksi.

Finavia on tiedottanut aiemmin investoivansa verkostolentoasemiinsa kuluvana vuonna noin 35 miljoonaa euroa. http://www.finavia.fi/fi/tiedottaminen/ajankohtaista/2014/finavia-kaynnistaa-laajan-investointiohjelman-verkostolentoasemillaan/

Finavia tarjoaa ja kehittää lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluja, joiden kulmakivinä ovat turvallisuus, asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus. Finavian kattava 25 lentoaseman verkosto mahdollistaa kansainväliset yhteydet Suomesta maailmalle − ja maailmalta eri puolille Suomea. Helsinki-Vantaan lentoasema on Pohjois-Euroopan johtava vaihtoasema kaukoliikenteessä. Vuoden 2012 liikevaihto oli 359 miljoonaa euroa ja konsernin henkilöstömäärä 2800.

Finavian johtamien ylilentojen kasvu tasaantui

Finavia johti vuonna 2013 Suomen ilmatilassa 0,9 prosenttia enemmän ylilentoja kuin edellisvuonna. Ylilentojen määrän kasvu oli hitainta yli kymmeneen vuoteen, ja kasvuvauhti jäi selvästi vuosien 2011–2012 huippuluvuista. Kasvun hiipuminen vaikeuttaa lennonvarmistustoimijoille asetettujen EU:n suorituskykytavoitteiden saavuttamista.

Finavian operoiman aluelennonjohdon johtamien ylilentojen määrä Suomen ilmatilassa säilyi ennätystasolla. Suomen aluelennonjohdon johtamia ylilentoja oli viime vuonna yhteensä 31 750 (31 465 vuonna 2012). Ylilentojen määrä nousi ainoastaan 0,9 prosenttia eli kasvuvauhti hidastui tuntuvasti viime vuosista: vuonna 2012 kasvua kirjattiin 9,6 prosenttia ja vuonna 2011 8,0 prosenttia.

”Ylilentojen kehityksessä tapahtui selvä käänne kesä–heinäkuussa. Alkuvuonna ylilentojen määrä pääasiassa supistui, mutta heinäkuusta vuoden loppuun Finavian johtamat ylilennot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Maailmantalouden heikko kehitys näkyi vuonna 2013 edelleen selvästi lentoliikenteen kysynnässä, vaikkakin kansainvälinen lentoliikenne piristyi loppuvuotta kohden. Lisäksi lentoyhtiöt operoivat yhä suuremmilla lentokoneilla, mikä osaltaan vaikuttaa alentavasti ylilentojen määrään”, toteaa Raine Luojus , Finavian lennonvarmistuksesta vastaava johtaja.

Lennonvarmistuspalveluiden tuottaminen rahoitetaan Finavia Oyj:n kassavirralla ja tappiot katetaan käytännössä Helsinki-Vantaan lentoaseman tuotoilla. Lennonvarmistuspalvelujen toimintaympäristö on voimakkaassa muutoksessa Euroopassa. EU:lla on vahva pyrkimys yhtenäistää eurooppalaista ilmatilahallintaa ja alentaa lennonvarmistuksesta aiheutuvia kustannuksia, kuten lentoyhtiöiltä ylilennoista perittäviä maksuja. Lennonvarmistusliiketoiminnan tappiollisuus, EU:n haastavat suorituskykytavoitteet, lentoliikenteen heikko kehitys toimialana ja lentolippujen hintojen alentuminen ovat syitä, joiden vuoksi Finavia jatkoi vuonna 2013 muiden eurooppalaisten toimijoiden tavoin lennonvarmistuksen tehostamista. Vuonna 2013 lennonvarmistusliiketoiminnan tehostamista jatkettiin muun muassa päättämällä Suomen aluelennonjohdon perustamisesta Helsinki-Vantaalle.

Yhteensä ylilentoja Suomen ilmatilassa oli vuonna 2013 1,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Ylilentoja oli yhteensä 48 877 (47 988). Finavian aluelennonjohdon johtamien ylilentojen lisäksi Ruotsin ja Norjan lennonjohdot johtavat Suomen ilmatilassa käyviä Ruotsin ja Norjan kotimaanlentoja.

Ylilennot toivat Finavian lennonvarmistusliiketoiminnalle runsaan 16 miljoonan euron liikevaihdon vuonna 2012. Lennonvarmistusliiketoiminnan liikevaihto vuonna 2012 oli yhteensä 66,1 miljoonaa euroa, mikä ei riitä kattamaan palveluiden tuottamisen kustannuksia.

Finavia tarjoaa ja kehittää lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluja, joiden kulmakivinä ovat turvallisuus, asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus. Finavian kattava 25 lentoaseman verkosto mahdollistaa kansainväliset yhteydet Suomesta maailmalle − ja maailmalta eri puolille Suomea. Helsinki-Vantaan lentoasema on Pohjois-Euroopan johtava vaihtoasema kaukoliikenteessä. Vuoden 2012 liikevaihto oli 359 miljoonaa euroa ja konsernin henkilöstömäärä 2800.

Suomalaiset haluavat laatua matkailupalveluissa

Suomalaiset haluavat henkilökohtaista palvelua erityisesti silloin, kun halutaan varmistaa, että järjestelyt sujuvat moitteettomasti. Samoin palvelun merkitys korostuu, kun matkalle on lähdössä isompi seurue tai kun omat resurssit eivät riitä matkan suunnitteluun. Erilaiset matkailupalvelut nousevat esille 16.-19.1. järjestettävillä Matkamessuilla. Messujen teemana on tänä vuonna Palveluksessasi – At Your Service.

TNS Gallupin Messukeskukselle tekemän tutkimuksen mukaan noin puolet suomalaisista pitää luotettavuutta ja ystävällisyyttä tärkeinä henkilökohtaisessa palvelussa. Lisäksi yli kolmannes suomalaisista arvostaa yksilöllisten tarpeiden huomioimista.

Palvelu tuo vaivattomuutta

Ne suomalaiset, jotka aikovat käyttää matkailupalveluita, arvostavat vaivattomuutta sekä matkalla että sen varaamisessa. Matkavarauksen helppous, palvelun asiantuntevuus ja matkan aikaisten järjestelyjen vaivattomuus ovat tärkeitä noin puolelle palveluita käyttävistä suomalaisista. Yli kolmannes suomalaisista pitää tärkeänä myös sitä, että palvelua saa omalla äidinkielellä.

Omatoimimatkoissa puolestaan viehättää etenkin valinnan vapaus: 81 % omatoimisesta matkasta haaveilevista mainitsee sen syyksi suunnitella ja varata matka itse. Sen lisäksi noin puolet pitää omatoimista matkustamista edullisena ja arvostaa mahdollisuutta hintojen vertailuun.

Nettiä hyödynnetään myös matkalla

Matkailu on suurin tuoteryhmä verkkokaupassa Suomessa 38 % osuudella kaikesta netissä tehdystä kaupasta (TNS Gallup Oy: Verkkokauppatilasto 2013). Matkojen suunnittelun ja varaamisen lisäksi yli puolet suomalaisista käyttää nettiä myös matkan aikana. Tärkeimmät käyttökohteet ovat erilaiset kartta- ja sääpalvelut, aikataulut sekä vinkit mm. ravintoloista tai nähtävyyksistä. Netin käyttäjistä 62 % hyödyntää älypuhelinta, 42 % turvautuu matkoilla hotellin tai nettikahviloiden tietokoneisiin.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksen toteutti TNS Gallup Suomen Messujen toimeksiannosta. Gallup Forumissa esitettyihin kysymyksiin vastasi väestöä edustavasti 1082 henkilöä viikkojen 48-49/2013 aikana. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on +-3 prosenttiyksikköä.

Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma Matkamessut esittelee ulkomaiden ja kotimaan matkailukohteet Helsingin Messukeskuksessa 16.–19.1.2014. Avoinna matkailualan ammattilaisille to 16.1. klo 9-19 ja pe 17.1. klo 9-12. Matkamessut ja Caravan-messut ovat avoinna yleisölle pe 17.1. klo 12–19, la–su 18.–19.1. klo 10–18.

Finavia parantaa palveluitaan sähköautoilijoille Helsinki-Vantaalla

Finavia ottaa käyttöön Helsinki-Vantaan lentoasemalla matkustajien sähköautojen latauspisteitä. Näin pyritään edistämään sähköautoilun lisääntymistä sekä vähentämään pitkällä tähtäimellä lentoasemalle suuntautuvan maaliikenteen ympäristövaikutuksia.

”On hienoa ja tärkeää, että Finavia voi ensimmäisten joukossa olla mukana tarjoamassa sähköautojen latauspisteitä matkustajillemme lentoaseman P1-pysäköintitalossa. Uudet ja helppokäyttöiset latauspisteet ovat osa kestävää kehitystä ja ympäristövastuullisuutta, johon lentoasemalla kuuluvat myös käyttämämme sähköautot ja muun muassa valaistustekniikan uusiminen”, toteaa Helsinki-Vantaan lentoaseman apulaisjohtaja Marko Tikkanen Finaviasta.

Finavia tarjoaa matkustajille neljä sähköautojen latausasemaa lentoaseman parkkihalli P1:ssä. Parkkiruudut sijaitsevat lentoaseman palvelukerroksen sisäänkäynnin lähellä ja ovat helposti saavutettavissa. Latausasemat sopivat sekä keskinopeaan että hitaaseen lataukseen. Käytännössä lataus toimii dataliittymällä. Käyttäjä soittaa tai lähettää tekstiviestin latausaseman numeroon ja saa latauspisteen käyttöönsä.

Sähköautojen latausverkoston rakentaminen on niiden nykyiseen käyttömäärään suhteutettuna verrattain kallista. Siksi Finavia on toteuttanut latauspistokkeet yhteistyössä kumppaneidensa kanssa. Sähköalalla toimiva teknologiayhtiö Ensto sekä digitaalista näyttötekniikkaa valmistava Symbicon ovat yhteistyössä kehittäneet latauspisteen, jossa auton lataamisen lisäksi näytetään mainontaa kulujen kattamiseksi. Mainosratkaisujen tarjoajana toimii ulkomainosyhtiö Clear Channel.

Energiatehokkuus Finavian ohjenuorana

Finavia pyrkii parantamaan energiatehokkuuttaan jatkuvasti. Oman toiminnan hiilidioksidipäästöt ovat tiukassa tarkkailussa ja uusia vähähiilisiä ratkaisuja pyritään ottamaan käyttöön.

Energiatehokkuutta on parannettu muun muassa asentamalla syksyllä 2013 Helsinki-Vantaalla parkkihalli P5:een led-valaistus. Led-valaistuksella saavutetaan yli 80 prosentin energiansäästö verrattuna aikaisempaan valaistusratkaisuun. Päästöt vähenevät vastaavasti noin 180 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Päästövähennys vastaa noin prosentin verran Finavian oman toiminnan päästöistä Helsinki-Vantaalla.

Lisäksi Finavian tavoitteena on lisätä vaihtoehtoisten käyttövoimien hyödyntämistä omissa kulkuneuvoissaan. Finavialla on tällä hetkellä käytössään sähköauto Helsinki-Vantaan pysäköintipalvelussa. Pysäköintialueiden välillä liikennöivien bussien vaihtoehtoisia käyttövoimaratkaisuja tutkitaan.

Finavian lentoasemista Helsinki-Vantaa ja Lapin kuusi lentoasemaa ovat mukana kansainvälisen lentoasemajärjestön ACI:n hiiliohjelmassa ACA (Airport Carbon Accreditation). Osana hiiliohjelmaa Finavian lentoasemat ovat pystyneet tasaisesti vähentämään oman toiminnan päästöjään.