Liikenneverkkoselvitys vaatii perusteellista arviointia

Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti tänään selvityksen liikenneverkon kehittämisestä. Ehdotus tulee olemaan keskeinen aihe politiikan piirissä tänä keväänä, ja hallitus päättää aikanaan suhtautumisesta selvityksen ehdotuksiin.

-Selvitys sisältää runsaasti yksityiskohtia, joihin tulee tutustua perusteellisesti. Keskusteluissa pohditaan varmasti ehdotettua mallia monelta eri kannalta ja arvioidaan sen järkevyyttä, tarkoituksenmukaisuutta ja toteuttamiskelpoisuutta. Nythän ei ole vielä päätetty mitään, toteaa Öljy- ja biopolttoainealan toimitusjohtaja Helena Vänskä.

-Malliin sisältyy veronkevennyksiä, muun muassa ehdotus hienoisesta kevennyksestä polttoaineveroihin. Toisaalta autoilijoille tulisi tienkäytön vuosimaksu. Ensivaikutelman perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, etteivät autoilijoiden kokonaiskustannukset ainakaan alenisi. Autoveron poistohan hyödyttäisi vain niitä, jotka olisivat ostamassa uutta autoa, toteaa Vänskä.

-Suomessa on melko vanha autokanta, ja autoveron poistolla voitaisiin nopeuttaa autokannan uusiutumista. Tämä kysymys voitaisiin kuitenkin ratkaista erikseen, eikä sitä ole välttämätöntä kytkeä liikenneverkkohankkeeseen, painottaa Vänskä.

-Minä tulkitsen ehdotuksen niin, että ministeri Anne Berner ei ole tyytyväinen nykyiseen malliin rahoittaa tienpito budjetin kautta. Ehdotuksella tavoitellaankin tierahoituksen merkittävää nostoa, mikä toteutettaisiin kansalaisilta suoraan kerättävällä maksulla. Vaikka esityksen tavoitteena on liikenteen kokonaiskustannusten pitäminen ennallaan, yksittäiset kansalaiset vaikuttaisivat kuitenkin olevan hyvin eriarvoisessa asemassa keskenään veroetujen ja uusien maksujen kannalta, Vänskä pohtii.

Polttoaineverotus on kaiken kaikkiaan merkittävä tulolähde valtiolle. Vuonna 2015 nestemäisistä polttoaineista kerättiin valmisteveroja yhteensä 2,91 miljardia euroa. Määrä muodosti suurimman tuoton tullin kantamissa veroissa. Tähän määrään suhteutettuna liikenneverkkoselvityksessä ehdotettu 200 miljoonan euron veronalennus ei olisi merkittävä. Esimerkiksi kuluvan vuoden alussa toteutetut, yhteensä noin 100 miljoonan euron veronkorotukset merkitsevät valtiovarainministeriön laskelmien mukaan keskimääräiselle henkilöautoilijalle 30-35 euron lisämenoa vuodessa.

Mainokset

Uusi ajoneuvolaki mahdollistaa uudet sähköiset liikkumisvälineet

Ajoneuvolaki muuttuu 1.1.2016. Tämän jälkeen monet uudet sähköiset liikkumisvälineet tulevat liikenteessä laillisiksi. Moottoriajoneuvot on lain mukaan liikennevakuutettava, mutta miten on uusien sähköisten liikkumisvälineiden laita?

Sähköisiä liikkumisvälineitä ovat esimerkiksi Segway-tyyppiset kulkuvälineet, sähköiset tasapainolaudat, sähköiset potkulaudat, yksipyöräiset itsestään tasapainottuvat laitteet sekä sähköavusteiset polkupyörät.

– Suurinta osaa näistä sähköisistä liikkumisvälineistä ei ole luokiteltu EU:n tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti ajoneuvoiksi. Tällöin ne rinnastetaan vakuuttamisvelvollisuudeltaan kevyeen liikenteeseen, Liikennevakuutuskeskuksen johtaja Janne Jumppanen kertoo.

Liikennevakuutus on otettava kaikille niille liikkumisvälineille tai ajoneuvoille, joiden teho ylittää 1kW tai huippunopeus on suurempi kuin 25 km/h. Lisäksi liikennevakuutus tulee ottaa moottorilla varustetulle polkupyörälle, jonka teho saa olla enintään 1kW ja huippunopeus 25 km/h. Pyörälle on EU:ssa oma ajoneuvoluokka, mistä vakuuttamisvelvollisuus johtuu.

Sen sijaan liikennevakuutusta ei tarvitse eikä voi ottaa jalankulkua avustaville tai korvaaville liikkumisvälineille, joiden teho on enintään 1 kW ja jotka kulkevat enintään 15 km/h. Lisäksi vakuuttamisvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät polkemista edellyttävät sähköavusteiset polkupyörät, joiden huipputeho saa olla enintään 250 W ja maksiminopeus 25 km/h. Liikennevakuutusta ei myöskään oteta niin sanotuille kevyille sähköajoneuvoille, joiden teho on enintään 1 kW, huippunopeus 25 km/h ja leveys enimmillään 80cm.

Vinkit laitteita harkitseville

Vakuuttamisvelvollisuuden kannalta on erittäin tärkeä selvittää ostotilanteessa laitteen huippunopeus ja -teho. Vakuuttamisvelvollisuuden ulkopuolelle jäävien liikkumisvälineiden aiheuttamia vahinkoja ei voida korvata liikennevakuutuksesta. Tilanne on sama kuin esimerkiksi polkupyörien kanssa. Vapaaehtoisista vakuutuksista, kuten tapaturma- ja vastuuvakuutuksista, kannattaakin huolehtia.

– Tapaturmavakuutuksesta korvataan itselle aiheutettuja henkilövahinkoja ja vastuuvakuutus korvaa ulkopuoliselle aiheutettuja henkilö- ja omaisuusvahinkoja. Jos vapaaehtoinen vakuutusturva puuttuu, vahingon aiheuttaja vastaa itselleen ja muille aiheuttamistaan vahingoista, korvauspäällikkö Antti Tuulensuu Liikennevakuutuskeskuksesta selventää.

Lisäksi laitteilla ajaessa tulee olla varovainen ja huomioida muut tienkäyttäjät sekä ottaa selvää liikennesäännöistä etukäteen. Asiallisten turvavarusteiden, esimerkiksi kypärän, käyttäminen on myös tärkeää. – Jos laitteen teho on yli 1 kW tai nopeus yli 25 km/h, on suositeltavaa selvittää Trafilta, saako laitetta ylipäänsä käyttää Suomen tieliikenteessä, muistuttaa lakimies Visa Kronbäck.

Helsingin Satama: Kasvun mahdollistamiseen tarvitaan toimenpiteitä

Rahtiliikenteen määrä Vuosaaren satamassa on vilkastunut. Rahtiliikenne kasvoi tammi-elokuussa yli 3 % verrattuna vuoden 2014 vastaavaan aikaan.Pelkästään konttiliikenne on kasvanut 6 % vertailukauteen nähden.

Rahtiliikenteen kasvuun on vaikuttanut erityisesti alkuvuodesta avattu Tallink Siljan uusi Viron yhteys sekä vahvassa kasvussa ollut konttiliikenne.

Helsingin Satama uskoo Vuosaaren sataman kasvun jatkuvan hyvänä myös tulevaisuudessa. Toimitusjohtaja Kimmo Mäki toteaa, että tämän vuosikymmen aikana tavoitellaan jopa 20 % kasvua.

”Kysyntä on ollut reipasta. Käymme paraikaa neuvotteluja Metsä Fibren kanssa vuonna 2017 valmistuvan Äänekosken biotuotetehtaan kuljetusten viennistä Vuosaaren sataman kautta. Sa-Tu Logistics on juuri ottanut käyttöön uuden massatavaraterminaalin. Lisäksi käymme keskusteluja usean muun asiakkaan kanssa,” Mäki kertoo.

Kasvu muuttaa satama-alueen toimintaa

Vilkastuneen rahtiliikenteen myötä Vuosaaren satama uudistuu. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Vuosaaren satamassa toimivien yritysten käytössä olevia kenttätiloja on järjestettävä uudelleen ja 240 hehtaarin suuruisen satama-alueen käyttöä järkeistetään. Järjestelyn piirissä on noin 20 hehtaaria satama-aluetta. Tällä tavoin vajaakäytössä olleita alueita saadaan kohdennettua entistä paremmin kasvavan liikenteen tarpeita varten.

Satama-aluetta tehostetaan myös siirtämällä osa porttialueista uuteen paikkaan ja sujuvoittamalla sataman sisäisiä liikenneyhteyksiä. Lisäksi tyhjillään olevaa vanhaa telakka-allasta täytetään parhaillaan, ja siitä tehdään tyhjien konttien varastointikenttä.

Muutokset vaikuttavat kaikkien satamaoperaattorien toimintaan, ja neuvotteluja on käyty yritysten kanssa.Helsingin Sataman lähtökohta on, että muutokset eivät heikennä Vuosaaressa toimivien yritysten palvelukykyä, vaan mahdollistavat niiden kasvun myös jatkossa.

”Lähdemme siitä, että muutosten myötä varmistetaan kaikille satamassa toimiville yrityksille riittävästi tilaa ja kapasiteettia kehittää omaa liiketoimintaansa. Asiasta on keskusteltu toimijoiden kanssa pitkään ja nykyisissä sopimuksissa on mahdollisuus muuttaa alueiden käyttötarkoitusta, mikäli tilanne ja toimiva satamalogistiikka sitä edellyttävät”, Kallio kertoo.

Muutokset toteutetaan tämän ja ensi vuoden aikana.

Finnair varautuu kasvuun palkkaamalla lisää lentäjiä

Finnair valmistautuu liikenteensä kasvuun ja palkkaa vuoteen 2020 mennessä noin 200 uutta lentäjää vakituiseen työsuhteeseen. Finnairin kasvustrategian selkärankana ovat yhtiön tilaamat 19 uutta Airbus A350 XWB -konetta, joista ensimmäiset liittyvät laivastoon tänä syksynä.

”Valmistaudumme tulevaisuuden kasvuun ja palkkaamme jo tänä syksynä vakituiseen työsuhteeseen lähes 60 lentäjää,” kertoo Finnairin lentotoimintaryhmän johtaja Jari Paajanen. ”Lentäjät työllistyvät Finnairin kaukoliikenteeseen ja ensimmäiset aloittavat jo lokakuussa.”

Syksyllä palkattavat lentäjät tulevat ryhmästä, jotka ovat tähän asti työskennelleet Finnairilla määräaikaisessa työsuhteessa tai jotka olivat tulossa Finnairille määräaikaiseen työsuhteeseen ensi kesänä.

Ensimmäiset uudet Airbus A350 XWB -koneet korvaavat nyt käytössä olevia Airbus A340-koneita, ja näiden korvaamisen jälkeen Finnairin laivasto ja sitä myötä sen liikenne lähtee kasvuun.

Finnair on aloittanut myös matkustamohenkilökunnan rekrytoinnin ja palkkaa tänä vuonna yli 100 uutta matkustamotyöntekijää.

Finnairille IATA:n CEIV Pharma -laatusertifiointi

Finnair Cargo on läpäissyt maailman ensimmäisenä lentoyhtiönä globaalin lentoyhtiöiden kattojärjestön IATA:n ja Brysselin lentokentän Center of Excellence for Independent Validators in Pharmaceutical Handling programme (IATA CEIV Pharma) -sertifiointiohjelman.

Lääketeollisuuden tuotteet, kuten rokotteet ja biotekniset lääkkeet, kuuluvat herkimmin pilaantuvien lentorahtina kuljettavien tuotteiden joukkoon, joten laadukas, standardoitu palvelu on niiden kuljetuksissa erittäin tärkeää.

”Haluamme olla lääketeollisuuden tuotteiden kuljetuksessa kehityksen kärjessä ja tarjota asiakkaillemme ensiluokkaista palvelua. Meille on kunnia olla maailman ensimmäinen IATA CEIV Pharma -sertifioitu lentoyhtiö”, sanoo Finnairin kaupallinen johtaja Juha Järvinen .

IATA:n CEIV Pharma -sertifikaatti luovutettiin Finnair Cargon uuden rahtiterminaalin peruskiven muuraustilaisuuden yhteydessä tiistaina 30.6. Uudessa, keväällä 2017 aukeavassa terminaalissa, joka on nimetty COOL Nordic Cargoksi (CNC), tulee olemaan erilliset, lämpötilasäädellyt käsittelyalueet lääketeollisuuden tuotteille ja herkästi pilaantuville elintarvikkeille.

“Olemme iloisia voidessamme myöntää Finnairille ja sen Helsingin lentokentälle IATA:n CEIV Pharma -sertifikaatin ensimmäisenä lentoyhtiönä maailmassa. Finnairin tilat, erinomainen laadunvalvontajärjestelmä, ammattitaitoinen henkilöstö ja sertifioinnit asettavat esimerkin muille. Haluan onnitella Finnairia tästä saavutuksesta”, sanoo Rafael Schvartzman, IATA:n Euroopan-johtaja.

Autokoululiitto liittyi SKAL:n rakentaman EU-edunvalvonnan piiriin Brysselissä

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n Suomen Yrittäjille sekä maantieliikenteen järjestöille tarjoama edunvalvontapalvelu laajeni entisestään, kun Suomen Autokoululiitto ry tuli mukaan toimintaan. Edunvalvontapalvelun kautta Autokoululiitto saa liikennettä ja erityisesti ajo-oikeussäädöksiin liittyvää tietoa ja raportointia EU-asioista.

Suomen Autokoululiitto ry:n ja SKAL ry:n kaksivuotinen sopimus EU-edunvalvontapalveluista astui voimaan 1. toukokuuta. SKAL:n luoma edunvalvontayksikkö palvelee jo entuudestaan Autoliikenteen Työnantajaliittoa, Suomen Yrittäjiä, Linja-autoliittoa, Suomen Taksiliittoa sekä Suomen Tieyhdistystä. Järjestöjen yhteinen Brysselin toimisto on vakiinnuttanut asemansa suomalaisten toimijoiden kovimmassa ytimessä.

Liikennesektorin lainsäädännöstä noin 90 prosenttia säädetään EU-tasolla ja kaiken kaikkiaan yritystoimintaan vaikuttavista säädöksistäkin jo kolme neljästä. Vuonna 2012 perustettu ja nyt jo seitsemän järjestön yhteenliittymäksi laajentunut edunvalvontayksikkö toimii samoissa tiloissa Elinkeinoelämän Keskusliiton kanssa. Tämä mahdollistaa suomalaisjärjestöjen tiiviin yhteistyön ja verkottumisen EU-päätöksenteossa. Tällä hetkellä toimistolla työskentelee johtaja Pasi Moision lisäksi kaksi vuosittain vaihtuvaa asiantuntijaharjoittelijaa.

Posti suunnittelee palvelupisteverkostonsa uudistamista

Postien omat myymälät siirtyisivät kumppaniyrityksille, postien määrä kasvaa

Posti suunnittelee laajentavansa palveluverkostoaan noin sadalla uudella palvelupisteellä lähivuosina. Osana uudistusta Posti suunnittelee omien myymälöiden palveluja siirrettäväksi kumppaniyritysten hoidettavaksi. Muutoksilla Posti vastaa asiakkaiden toiveisiin tarjoamalla laajempia aukioloaikoja, yksilöllistä joustavuutta sekä uusia verkkopalveluja.

Postin palvelupisteverkoston uudistus tähtää helpompaan postiasiointiin ihmisten muun arkiasioinnin lomassa.

– Taustalla on voimakas muutos ihmisten ajankäytössä, liikkuvuudessa ja asiointitottumuksissa. Asiakkaat haluavat hoitaa postiasioinnin samalla, kun käyvät ruokaostoksilla tai ostoksilla kauppakeskuksissa. TNS Gallupin tutkimuksen mukaan yli 70 % suomalaisista haluaa posteille kauppojen aukioloajat eli palvelua myös iltaisin ja viikonloppuisin, toteaa Postin palveluverkostosta vastaava johtaja Riku Kuusisto .

Yt-neuvottelut käynnistyvät, muutokset toteutuisivat vuosina 2015-2018

Suunnitellusta uudistuksesta johtuen Postin omien myymälöiden henkilöstön kanssa aloitetaan yhteistoimintaneuvottelut 28.4.2015. Neuvottelut koskevat yhteensä 477 henkilöä. Alustavan arvion mukaan henkilöstön vähentämistarve olisi enintään 380 vakituista henkilöä. Muutos tapahtuisi vaiheittain vuosina 2015 – 2018.

Alustavan suunnitelman mukaan merkittävä osa Postin omien myymälöiden toiminnasta siirtyisi kumppaniyritysten hoidettavaksi. Postin omia myymälöitä on tällä hetkellä 98. Nykyisessä toimintaympäristössä Postin itse ylläpitämien postien sijaintia tai laajoja palveluaikoja ei voida ylläpitää kannattavasti.

– Meille on tärkeää tarjota palveluja, jotka vastaavat asiakkaidemme tarpeita. Kumppaniyrityksissä palvelevat postit tarjoavat asiakkaillemme helpon tavan hoitaa postiasiat, ja jo nyt 90 % posteista eli lähes 800 postia toimii kumppaniyrityksissämme, korostaa Kuusisto.

Kuusiston mukaan vastaavanlainen muutos postien siirtymisestä palveluyritysten yhteyteen on tapahtunut jo aiemmin esimerkiksi Hollannissa, Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa, joissa postiyhtiöillä ei ole lainkaan tai on vain vähän niin sanottuja omia posteja.

Paikkakuntakohtaiset vaikutukset täsmentyvät yhteistoimintaneuvottelujen aikana ja niistä tiedotetaan yhteistoimintaneuvottelujen päätyttyä. Asiakkaille tiedotetaan paikallisten postien muutoksista hyvissä ajoin, siihen asti postit jatkavat toimintaansa ennallaan. Neuvotteluilla ei ole vaikutusta Postin muihin palveluihin.

Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus osallistua Uusi polku -tukiohjelmaan, joka tarjoaa valmennusta ja tukea työnhakuun, uudelleenkouluttautumiseen tai yrittäjäksi ryhtymiseen.

Postien määrä kasvaa uudistuksessa

Uudistuksessa Postin palvelupisteiden kokonaismäärä kasvaa edelleen seuraavien vuosien aikana. Suunnitelmissa on laajentaa verkostoa nykyisestä 1 400:sta 1 500 palvelupisteeseen vuoteen 2017 mennessä. Vuonna 2010 palvelupisteiden määrä oli 1 050.

– Posti tarjoaa jatkossakin Suomen laajimman palvelupisteverkoston. Palvelupisteiden lisäämisen ohella kehitämme sähköisiä palvelujamme. Esimerkiksi pakettikortin voi tulevaisuudessa täyttää verkossa ja maksaa postimaksun, ja paketin voi jättää mihin tahansa pakettiautomaattiin tai postiin.

Postin palvelupisteiden määrä ja sijainti noudattavat postilakia myös mahdollisten muutosten jälkeen.

Liikennevirasto avaa rautatieliikenteen dataa

Liikennevirasto avaa rautatieliikenteen dataa koko yhteiskunnan käyttöön keväällä 2015. Tarjolle tulevia tietolajeja ovat aikataulutiedot sekä matkustajajunien kokoonpanotiedot. Aikataulutiedot jakautuvat kolmeen osaan: reaaliaikaiseen liikennetilanteeseen, tuleviin aikatauluihin sekä historiatietoon jo menneistä junista.

Liikenneviraston tavoitteena on, että rajapinnan tekninen kuvaus voidaan julkaista maaliskuussa 2015. Rajapinta avautuu hyödynnettäväksi kevään aikana. Vastaava palvelu on aiemmin avattu esimerkiksi Iso-Britanniassa.

Avoin data uusien palveluiden, innovaatioiden ja liiketoiminnan mahdollistajana

Datan avaaminen on osa rautatieliikenteen avoimen datan palveluiden kehittämistä, jonka Liikennevirasto aloitti syksyllä 2014. Tiedot tulevat saataville Digitraffic-palveluun, joka laajenee alkuvuonna 2015 uudella avoimella rajapinnalla. Jatkossa hyödyntäjät voivat hakea tietoja junaliikenteestä koneluettavassa muodossa.

Liikennevirastossa tietojen lähteenä toimii ratakapasiteetin hallinnan LIIKE-järjestelmä, josta tietoja poimitaan avoimen datan rajapintaan. Koko yhteiskunnan käyttöön avattava tieto voi luoda uusia palveluita, innovaatioita ja liiketoimintaa. Tiedot halutaan tuoda helposti ja avoimesti saataville.

Teknisesti rajapinta tulee olemaan REST-tyyppinen, josta hyödyntäjät voivat poimia haluamiaan tietoja hakuparametrien avulla. Rajapinta palauttaa vastaukset JSON-muodossa.

Rataverkkoon liittyviä tietoja on jo avattu Liikenneviraston lataus- ja katselupalveluun. Rataverkon avoimet tiedot päivittyvät ja täydentyvät vuoden 2015 aikana.

Kansainvälinen logistiikan ja kuljetuksen suurtapahtuma kesällä Helsingissä

Logistiikka- ja kuljetusala kokoontuu Suomen suurimmille Logistiikka-Kuljetus -messuille 11. – 13.6.2015 Messukeskukseen Helsinkiin. Kaikki messujen osa-alueet; kuljetus, sisälogistiikka ja logistiikkapalvelujen tarjoajat, ovat messuilla mukana kattavasti. Uutena tuotekokonaisuutena on älylogistiikka. Logistiikka-Kuljetus -messuille osallistuu yli 250 yritystä. Messukeskuksen viisi hallia ja ulkoalueet ovat tapahtuman käytössä.

Kaikki merkittävimmät kuorma- ja pakettiautomerkit osallistuvat messuille mm. Volvo, DAF, MAN, Scania, Mercedes-Benz, Renault ja Iveco sekä suomalainen Sisu. Mukana ovat myös keskeisimmät suomalaiset perävaunu- ja päällirakennevalmistajat mm. Fokor, Jyki, ja Vak. Perävaunuja ja päällirakenteita esittelee 40 yritystä. Trukkien maahantuojat ovat lähteneet mukaan messuille isosti ja kaikki merkittävimmät trukkimerkit mm Konecranes, Toyota ja Kalmar ovat nähtävissä messuilla. Halliin rakennetaan myös koeajoalue trukeille.

Logistiikkapalveluja messulla esittelevät kotimaiset ja kansainväliset toimijat.

Messukeskus hyvien kulkuyhteyksien päässä

Messukeskukseen Helsinkiin pääsee kätevästi kaikilla julkisilla kulkuneuvoilla. Laivat tulevat Helsingin keskustaan, josta pääsee Messukeskukseen raitiovaunuilla 7A, 7B ja 9 tai junalla. Kaikki junat pysähtyvät Pasilan asemalla, josta on 300 metriä Messukeskukseen. Helsinki-Vantaan lentoasemalta on noin 20 minuutin matka linja-autolla tai taksilla Messukeskukseen.

Yhteistyössä alan toimijoiden kanssa

Logistiikka-Kuljetus -messut järjestetään Messukeskuksessa Helsingissä 11. – 13.6.2015 nyt 10. kertaa. Messukeskus järjestää tapahtuman Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n ja Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:n toimeksiannosta yhteistyössä Autotuojien ja Teknologiateollisuuden Perävaunut ja päällirakenteet -toimialaryhmän kanssa. Messut ovat avoinna: to-pe 11. -12.6.2015 klo 10-18 ja la 13.6.2015 klo 9-16.

Finavian koko Suomea palveleva lennonjohtokeskus aloitti toimintansa Helsinki-Vantaalla

Suomen ilmatilassa lentävät ilma-alukset saavat lennonjohtopalveluita nyt uudesta lennonjohtokeskuksesta, kun Finavia Oyj on saanut päätökseen uudistukset lennonvarmistustoiminnassaan. Uusi lennonjohdon palveluja tarjoava Suomen lennonjohtokeskus aloitti toimintansa Helsinki-Vantaalla 1.1.2015. Lentoliikenteen turvallisuusvirasto Trafi antoi joulukuussa luvan keskuksen toiminnan aloittamiselle.

Keskitetysti tuotetut lennonjohtopalvelut tiivistävät eri toimintojen yhteistyötä ja tehostavat lennonvarmistuksen toimintaa Suomessa. Lennonjohtokeskus vastaa jatkossa koko Suomen aluelennonjohtotoiminnasta ml. lentoliikenteen säätely, ilmatilan hallinnan koordinointi ja lentopelastustoiminta. Lisäksi keskuksessa toimii Suomen lennonneuvontakeskus, joka palvelee koko Suomen alueella lentäjien lennonvalmisteluissa. Uudesta lennonjohtokeskuksesta annetaan ilma-aluksille aluelennonjohdon ohella lähi- ja lähestymislennonjohdon palveluita sekä lennonneuvontaa noin 250 000 lennolle vuodessa.

Lennonjohtokeskuksen toiminnan aloittamista on edeltänyt kahden vuoden muutoshanke, jonka aikana on valmisteltu aluelennonjohtotoiminnan tuottamista Tampereen Aitovuoren lisäksi uudesta lennonjohtokeskuksesta Vantaalta. Aitovuoresta siirtyi ensi vaiheessa 16 aluelennonjohtajaa lennonjohtokeskukseen. Uudessa lennonjohtokeskuksessa työskentelee 180 työntekijää. Tampereella sijaitsevassa aluelennonjohdossa tuotetaan vielä osa aluelennonjohdollisia palveluita ja vuonna 2018 arvioidaan, onko aluelennonjohtotoiminnalle jatkoedellytyksiä kahdessa eri toimipaikassa.

”Lentoliikenteessä kilpailu on jatkuvasti kiristynyt ja säästöjä etsitään koko palveluketjusta. EU pyrkii lainsäädännöllä alentamaan ilmatilanhallinnan kustannuksia Euroopassa, mikä osaltaan on tiukentanut Suomen jo valmiiksi tehokkaan lennonvarmistuspalvelun vaatimuksia. Saman katon alla toimivat lennonjohtopalvelut tuottavat entistä laadukkaampaa palvelua yhtenäisemmin ja tehokkaammin. Samalla lennonjohdon toiminta häiriötilanteissa paranee. Lennonjohdolla on uudistuksen myötä myös turvalliset väistötilat, jotka saadaan tarpeen tullen nopeasti käyttöön. Olemme tyytyväisiä, kun pitkä uudistusprojekti on nyt päätöksessä. Uudistus on yksi suomalaisen lennonvarmistuksen kehittämisen merkkipaaluista”, sanoo lennonvarmistusliiketoiminnan johtaja Raine Luojus Finavia Oyj:stä .

Finavian lennonvarmistuksen toiminnot on uudelleen järjestelty, jotta Suomen mahdollisuudet menestyä lentoliikenteen kansainvälisessä kilpailussa paranevat eikä kustannustaso tule esteeksi vaihtoliikenteen kehittymiselle. Koko Euroopassa ilmatilan hallinta on rakenteiden vuoksi erittäin kallista.

”Arviomme mukaan lennonjohtopalveluiden yhdistämisellä samaan toimipisteeseen saadaan vuosittain 1,5-2 miljoonan euron säästöt. Lennonvarmistusliiketoiminnan tappiollisuus Suomen vähäisten liikennemäärien vuoksi, EU:n haastavat suorituskykytavoitteet, lentoliikennetoimialan heikko kehitys ja lentolippujen hintojen alentuminen ovat syitä, joiden vuoksi Finavian on jatkuvasti tehostettava lennonvarmistustoimintaansa”, Luojus jatkaa.

SES (Single European Sky) lainsäädäntö edellyttää osaltaan lennonvarmistuspalvelun tehostamista kaikissa Euroopan maissa. Tehostamisen ja kustannussäästöjen lisäksi SES-lainsäädäntö tähtää myös viiveettömään ja turvalliseen lentoliikenteeseen, joka huomio paremmin ympäristönäkökohdat.

Viime vuonna Suomessa on jo toteutettu ilmatilauudistus ja tiivistetty yhteistyötä Viron lennonvarmistuksen kanssa. Tänä vuonna otetaan käyttöön Pohjois-Euroopan ilmatilalohkossa (NEFAB), johon Suomikin kuuluu, Free Route Airspace eli vapaan reitityksen ilmatila. Se mahdollistaa Pohjolassa lentoyhtiöille lentojen suunnittelun ja toteutuksen lyhintä tai optimoitua lentoreittiä, ja siten säästää polttoainetta sekä lentoaikaa.

Euroopan Unioni on päättänyt Eurooppalaisen liikenneverkon luomisesta

TEN-T (Trans-European Transport Networks) avulla EU haluaa luoda kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Tavoitteena on lisätä erityisesti raideliikenteen tavarakuljetuksia ja matkustajaliikennettä. Vuosiksi 2014 – 2020 TEN-T verkkoon on budjetoitu 26 mrd. euroa ja se kohdistetaan kokonaisuudessaan raideverkkoon. Tausta-ajatus on, että noin 10 %:n tuella saada aikaan yli 10-kertaiset investoinnit liikenneverkkoon eli yli 250 mrd. euroa.

Suomea risteää kaksi eurooppalaista ydinverkkokäytävää: Pohjanmeri-Itämeri käytävä, joka päättyy Helsinkiin ja Skandinavia-Välimeri käytävä, joka yhdistää itärajan Helsingin ja Turun kautta Tukholmaan ja edelleen Keski-Euroopan kautta Välimerelle. Suomessa verkko jakaantuu ydinverkkoon ja kattavaan verkkoon. Suomi on sitoutunut saattamaan ydinverkon EU:n normien mukaiseen kuntoon vuoteen 2030 mennessä. Päätös on velvoittava. Ydinverkon kehittämiskustannukset ovat tieverkon osalta noin 6,5 ja raideverkon osalta noin 4,2 mrd. euroa.

Suomen velvoite verkon rakentamiseen koskee vain tieverkkoa, koska raideverkkomme ei kuulu leveämmän raideleveyden vuoksi Eurooppalaiseen järjestelmään. Tieverkko onkin siis pakko rakentaa, mutta tukea EU:lta ei tule. Raideverkkoa ei ole pakko rakentaa, mutta jos rakennetaan, EU maksaa noin 10 prosenttia kuluista. EU:n tuki raideverkkoon voi nousta rahoituskaudella 600 miljoonaan euroon. Sellainen raha kannattaa ottaa vastaan.

EU:n liikennepolitiikan toteuttamisessa törmätään Suomessa heti alkuunsa resurssien niukkuuteen. EU:n tukea ei tule, jos valtio ei investoi omaa rahaa. Nykyinen liikenneinfran investointikehys on 375 milj. euroa vuodessa. TEN-T ydinverkon rakentamiseen kuluisi 28 vuotta, jos koko kehys käytettäisiin vain tähän tarkoitukseen. Muiden väylien kehittämiseen ei sitten olisikaan varaa. Näin ei tietenkään voi tapahtua. Suomella onkin käytännössä kolme vaihtoehtoa:

1) TEN-T verkkoa supistetaan.
2) Verkon laatutasoa alennetaan.
3) Investointikehystä nostetaan tuntuvasti.

Olisi kummallista, jos Suomi lähtisi supistamaan jo nyt suppeaa ydinverkkoa. Varsinkin, kun päätökset verkon laajuudesta on tehty Suomen esityksen mukaisesti. Ydinverkon supistaminen olisi myös aluepoliittisesti ikävä viesti. Nytkään se ei kata koko Suomea. Käytännössä Suomen tulisi pohtia kakkos- ja kolmosvaihtoehdon mukaista etenemistä. Laatutasoa varsinkin tiepuolella voidaan pudottaa. Ennen kaikkea Suomen tulisi panostaa jatkossa tuntuvasti enemmän rahaa väyliinsä aivan kuten muut Pohjoismaat ovat tehneet.

Kansallisen liikennepolitiikan uudelleen arviointiin on erinomaiset perustelut. Hyvät liikenneyhteydet ovat Suomen henkireikä. Kotimarkkinamme ovat pienet ja hyvinvointimme on viennin varassa. Taloudellisen kasvun ja uusien työpaikkojen syntymisen edellytys on toimiminen kansainvälisillä markkinoilla. Logistinen asemamme Euroopan markkina-alueen reunalla on epäedullinen ja lisää yritysten kustannuksia. 80 prosenttia viennistämme tapahtuu meriteitse ja siten usean eri kuljetusmuodon yhteistyön tuloksena. Sujuvat kuljetusketjut parantavat yritysten kilpailukykyä, joten väyliin panostaminen tuo pysyviä positiivisia vaikutuksia talouteen.

EU ei painota turhaan raideliikenteen kehittämistä. Raideliikenne onkin nostettava liikennepolitiikan keskiöön. Raideliikenne on tehokas tapa kuljettaa tavaroita ja ihmisiä pitkiä tai keskipitkiä matkoja. Raideliikenne vähentää myös öljyriippuvuutta, ja sitä kautta energiariippuvuuttamme Venäjästä. Myös ilmastonmuutoksen hallinnan näkökulmasta on tärkeää saada yhä enemmän kuljetuksia ja ihmisiä raiteille.

EU:n heittämään haasteeseen on tartuttava. Suomen, jos kenen, tulisi kantaa huolta logistisesta kilpailukyvystään ja talouskasvustaan. Seuraavan liikennepoliittisen selonteon johtoajatuksena tulisikin olla pitkäjänteinen, Suomen logistisen aseman parantamiseen tähtäävä liikennepolitiikka. Neljän vuoden sijaan tähtäimen tulee olla vuodessa 2030. TEN-T verkon rakentaminen vaatii valtavasti voimavaroja ja suunnittelua, joten päätöksissä on voitava nähdä yli vaalikausien.

Pekka Salmi
Kirjoittaja on Pro Rautatiet ry:n puheenjohtaja ja Tampereen kaupungin apulaispormestari

Kehärata tuo Helsinki-Vantaan lentoasemalle junayhteyden

Lentoaseman palvelutaso nousee – Helsinki-Vantaasta tulee juna-asema

Kehärata tuo tänä vuonna Helsinki-Vantaan lentoasemalle kauan kaivatun junayhteyden. Kehäradan myötä lentoaseman palvelut ja lentoreitit ovat paremmin suomalaisten saavutettavissa.

Helsinki-Vantaan lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finavia Oyj:stä sanoo, että uusi junayhteys lentoasemalle on Helsinki-Vantaan tärkeimpiä palvelutason parannuksia 2000-luvulla – ellei jopa tärkein niistä.

– On ilo todeta, että Helsinki-Vantaa nousee palveluiltaan junaradan ansiosta entistä kirkkaammin kansainvälisen tason lentoasemaksi, kun raiteilla pääsee pääkaupungin ytimeen. Olemme tehneet lentoasemalla paljon uudistuksia viime aikoina, mutta yksittäisenä palveluna junayhteys kentälle on vertaansa vailla, Haapasaari sanoo.

Finavialla on parhaillaan käynnissä Helsinki-Vantaan kehitysohjelma, jossa lentoasemaa valmistetaan palvelemaan 20 miljoonaa vuosittaista matkustajaa vuonna 2020. Kehäradan avautuminen on tärkeä osa lentoaseman kehittymistä.

Ratayhteys mahdollistaa pian sujuvamman liikenteen lentoaseman ja Helsingin kaupungin välillä ja tuo yhden puuttuvan palasen pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen. Venäläisille lentomatkustajille Helsinki-Vantaa on puolestaan yhä varteenotettavampi vaihtoehto, kun raiteet kuljettavat lentoasemalle Pietarista asti.

– Kehärata tuo uuden vaihtoehdon lentomatkustajille, jotka asuvat ratayhteyksien varrella. Tärkeä se on myös lentoasema-alueen työntekijöille, joita on nyt jo parikymmentä tuhatta ja ennusteiden mukaan muutaman vuoden kuluessa tuhansia lisää. Samalla junayhteys antaa merkittävän panoksen yritysalueiden kehittymiselle esimerkiksi Aviapoliksessa, johon on noussut oma juna-asemansa, Haapasaari sanoo.

Lentoasemalta on 130 suoraa reittilentoa maailmalle, ja koko tuo reittivalikoima on kehäradan myötä paremmin kaikkien suomalaisten saavutettavissa.

– Lentomatkustamisen lisäksi kentälle voi tulla vaikkapa vain viihtymään. Terminaalissa kaikille avoimella alueella on kahviloita, ympäri vuorokauden avoinna oleva ruokakauppa ja pian uusi ravintolamaailma. Lentokenttäelämää voi seurata kahvikupin äärellä tai vaikka suositulta näköalatasanteelta, Haapasaari kertoo.

Helsinki-Vantaan lentoasema on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä.

Finavian kehitysohjelma

Finavian käynnistämä 900 miljoonan euron kehitysohjelma kasvattaa Helsinki-Vantaan lentoaseman kapasiteettia, kehittää palvelua ja parantaa liikennejärjestelyjä. Helsinki-Vantaa valmistautuu vastaanottamaan 20 miljoonaa vuosittaista matkustajaa vuoteen 2020 mennessä. Matkustajamäärän nousu tuo alueelle kuudessa vuodessa noin 5000 uutta, pysyvää työpaikkaa. Kehitysohjelman puolestaan arvioidaan tarjoavan työtä noin 14000 henkilötyövuoden verran.

Kehärata

Kehäradan rakennuttajana toimii Liikennevirasto, joka aloitti kehäradan rakentamisen vuonna 2009. Yhteistyössä ovat olleet mukana Vantaan kaupunki ja Finavia Oyj. Liikennöinti radalla alkaa kesällä 2015. Kehärata kulkee suurelta osin maan alla. Radan pituus on 18 kilometriä, josta tunnelia on kahdeksan kilometriä. Lentoaseman ja Aviapoliksen asemat sijaitsevat 40 metriä maanpinnan alla.

Itella Posti nopeuttaa ulkomailta tulevien tullattavien pakettien kulkua

Suomeen saapuvat, EU:n ulkopuolelta tilatut verkkokauppaostokset kulkevat tullitarkastuksen kautta. Osa näistä pysäytetään Tullin toimesta odottamaan vastaanottajan tekemää tulliselvitystä. Tämä pidentää usein lähetysten toimitusaikaa.

Tullattavan lähetyksen saa jatkossa nopeammin ottamalla käyttöön Postin maksuttoman Netpostin ( http://www.netposti.fi ). Postin uudessa prosessissa Tullin saapumisilmoitus ohjataan suoraan Netpostiin, mikä nopeuttaa sen toimitusta. Muutoin Tullin saapumisilmoitus tulee kirjeitse postinjakelun mukana.

Lähetyksen toimitusta voidaan nopeuttaa myös toimitusvaiheessa antamalla vastaanottajan puhelinnumero tulliselvityksen yhteydessä. Näin vastaanottaja saa varsinaisen lähetyksen saapumisilmoituksen tekstiviestinä, kun lähetys on noudettavissa Postin palvelupisteestä. Kotiin jaettaviin lähetyksiin muutos ei vaikuta. Jos puhelinnumeroa ei ilmoiteta, Itella Postin saapumisilmoitus tulee vanhaan malliin kirjeitse päiväpostin mukana.

– Tullaus tuo lisää vaiheita lähetysten kulkuun, joten kehitimme ratkaisuja, joilla saisimme nipistettyä tullattavien lähetysten kulkuaikaa. Sähköinen postilaatikko Netposti ja tekstiviestisaapumisilmoitus voivat nopeuttaa kahdella vuorokaudella tullattavan lähetyksen kulkua. Asiakkaat toivovat verkkokaupalta nopeutta, ja näillä ratkaisuilla parannamme sitä osaltamme, tuotepäällikkö Janne Virtala Itella Postista sanoo.

Ulkomaisissa verkkokaupoissa tehdään ostoksia yhä useammin. Itellan käsittelemistä paketeista joka neljäs tulee ulkomailta.

–Tullattavia lähetyksiä saapuu etenkin amerikkalaisista ja aasialaisista verkkokaupoista. Tullattavia kirje- ja tavaralähetyksiä on vuositasolla noin neljännesmiljoona ja määrä on kasvussa, Itella Postin liiketoimintajohtaja Anders Falck kertoo.

Itella Posti kehittää uutta postipalveluiden palvelumallia

Itella Posti kehittää uutta postipalveluiden palvelumallia haja-asutusalueelle Alpuassa

Itella Posti kehittää uutta postipalveluiden palvelumallia haja-asutusalueelle kahdella erilaisella pilotilla. Alpuan Valinnassa 10. heinäkuuta käynnistyvä pilotti on Itella Postin oma hanke, jossa asiakkaille tarjotaan vaihtoehtoinen palvelupiste postista noudettavien lähetysten noutopaikaksi.

Asiakas voi halutessaan ohjata esimerkiksi paketit Alpualle joko Postin paketinohjauspalvelulla tai soittamalla Postin asiakaspalveluun. Vaihtoehtoinen palvelupiste palvelee osoitteessa Alpuantie 13, 86460 Alpua maanantaista perjantaihin kello 9-18 ja lauantaisin kello 9-16.

Itella Posti on mukana myös PTY:n Kyläkauppa-hankkeessa, jossa postista noudettavat lähetykset ohjautuvat automaattisesti noudettavaksi kyläkaupassa toimivasta Postin palvelupisteestä. Kyläkauppa-hankkeen ensimmäinen Postin palvelupiste avattiin Lapinjärvelle Porlammin kylään viime vuoden marraskuussa. Sen toiminnasta on saatu jo nyt hyviä kokemuksia.

Kummassakin pilotissa Postin palvelupisteestä saa yleisimmin käytetyt postipalvelut. Eniten postista noudetaan nykyisin paketteja. Palvelupisteestä voi myös lähettää valmiiksi maksettuja postilähetyksiä sekä Itellan Asiakaspalautuslähetyksiä ja ostaa postimerkkejä. Muut harvemmin käytetyt ja erityisosaamista vaativat postipalvelut saa lähimmästä täyden palvelun postista.

Itella Posti testaa erilaisia palvelumalleja myös Liedossa sekä Porlammilla vuoden 2014 loppuun saakka. Pilottien avulla haetaan ratkaisuja postipalveluiden tarjoamiseksi haja-asutusalueella asuville Postin asiakkaille. Saatujen kokemusten perusteella päätetään palvelumallien jatkosta ja mahdollisesta laajentamisesta myös muualle.

Tutkimus: verkkokauppa ja logistiikka kasvavat maailmanlaajuisesti

Seuraavien 10 vuoden aikana nettikaupan merkitys tulee kasvamaan vielä enemmän kuin tähän asti on arveltu – ei pelkästään teollisuusmaissa, vaan myös kehittyvillä alueilla. Logistiikan rooli tulee olemaan keskeinen: se tuo yrityksille tärkeitä kilpailuetuja, esimerkiksi toimitukset muutaman tunnin kuluessa tilauksesta, joustavat vastaanotto- ja palautusajat sekä ketterät logistiikka- ja lisäarvopalvelut kehittyvillä markkina-alueilla.

Tämä on yksi Global E-Tailing 2025 -tutkimuksen keskeisiä havaintoja. Selvityksen käynnisti Deutsche Post DHL ja siihen osallistuivat trenditutkimukseen erikoistuneet Z_punkt ja See More sekä useat kaupan, logistiikan ja tutkimuksen asiantuntijat. Kyseessä on ensimmäinen maailmanlaajuinen skenaariotutkimus kansainvälisestä verkkokaupasta ja sen vaikutuksista logistiikka-alalle.

Tutkimuksen neljässä skenaariossa kuvataan, millaista verkkokaupankäynti voisi olla kuluttajien ja yritysten kannalta lähitulevaisuudessa. Skenaariot pohjautuvat tärkeimpien vaikuttavien tekijöiden yksityiskohtaiseen analyysiin – energian ja raaka-aineiden hinnoista teknologisiin, poliittisiin ja sosiaalisiin tekijöihin sekä kulutusmalleihin. Skenaarioissa hahmotellaan myös yhteiskunnan arvojen muutosten mahdollisia vaikutuksia. Tutkimuksen kohteina oli joukko teollisuusmaita sekä kehittyviä markkina-alueita eri puolilta maailmaa. Lisäksi ”trendinuuskijat” tutkailivat osto- ja logistiikkatrendejä 12 kansainvälisessä metropolissa, mm. New Yorkissa, Moskovassa, Bangaloressa, Jakartassa ja Lagosissa. Kuluttajaläheisyys kytkee skenaariot nykypäivään ja lisää niiden luotettavuutta.

Jo tällä hetkellä verkkokaupan osuus on noin 8 prosenttia kaupan kokonaisvolyymista Euroopassa ja tutkimus päättelee sen edelleen kasvavan – skenaariosta riippuen aina 40:ään prosenttiin teollisuusmaissa ja 30:een prosenttiin nykyisillä kehittyvillä alueilla. ”Tulevaisuudessa logistiikan merkitys verkkokauppiaiden toiminnan mahdollistajana ja menestystekijänä tulee olemaan vieläkin suurempi kuin tällä hetkellä”, totesi Jürgen Gerdes, Deutsche Post DHL:n posti-, verkkokauppa- ja pakettitoiminnoista vastaava konsernijohdon jäsen, tutkimuksen julkistustilaisuudessa Berliinissä. ”Kansainvälisenä logistiikkatoimijana meillä on hyvä yleiskuva eri toimialojen yrityksistä lähes kaikissa maailman maissa. Siksi voimme auttaa yrityksiä sekä neuvonantajan että yhteistyökumppanin roolissa.”

Kehittynyt digikulttuuri vai tee-se-itse?

Ensimmäisen skenaarion mukaan nykyiset kehittyvät markkinat ovat kasvun moottori seuraavien 11 vuoden ajan ja verkkokaupasta on vahvan globaalin talouden sekä keskiluokan ostovoiman myötä kehittynyt todellinen “Everywhere Commerce”. Kuluttajat saavat ostoksensa nykyistä huomattavasti nopeammin: alle 24 tunnin pikakuljetukset ovat standardi ja niiden onnistumista mitataan minuuteissa. Toinen skenaario hahmottelee erittäin kehittynyttä digitaalista kulttuuria, jossa lähes kaikki tuotteet myydään verkossa ja kuluttajat käyttävät avattaria apuna ostoksissaan. Logistiikkayritykset tarjoavat valmistajille suojattuja toimitusketjuja tuoteväärennösten torjumiseksi.

Tutkimus ei kuitenkaan tarjoa ainoastaan positiivisia ennusteita maailmanlaajuisesta verkkokaupasta, vaan mukana on myös mahdollisia kriisiskenaarioita. Neljäs skenaario kuvaa maailmanlaajuisen kulutuskäyttäytymisen kehityspolkua sen jälkeen kun maailmantalous on käynyt läpi uusia taloudellisia kriisejä, joiden johdosta energian ja raaka-aineiden hinnat ovat nousseet huikeasti. Tällaisissa olosuhteissa vallitsevana trendinä voisi olla pikemminkin tee-se-itse sekä vaihtotalous kuin uuden hankkiminen.

Kuluttajakäyttäytymisen muutokset vaikuttavat vähittäiskauppaan

Skenaarioanalyysiä täydentävät useiden maineikkaiden logistiikka-asiantuntijoiden kirjoitukset. Professori Dirk Moschett Fribourgin yliopistosta Sveitsistä korostaa kokonaistaloudellista tarvetta yhdistää yhteiskunnan toimitusvirrat entistä tehokkaammin. Professori Geritt Heinemann Niederrheinin yliopistosta Saksasta käsittelee “E-Pace”-esseessään yksityiskohtaisesti ajoituksen merkitystä verkkokaupalle. Professori Shashi Matta Ohion yliopistosta analysoi, miten kuluttajakäyttäytymisen muutokset – esimerkiksi kestävän kehityksen trendi tai crowd-shaping – vaikuttavat verkkokauppaan.

Kaikille skenaarioille ja kirjoituksille on yhteistä näkemys, että kilpailu tulee kiristymään sähköisessä kaupankäynnissä niin globaalilla, kansallisella kuin alueellisellakin tasolla. Jürgen Gerdes: “Emme voi tietää varmasti, miltä maailma näyttää vuonna 2025. Tutkimuksen eri skenaariot kuitenkin osoittavat, miten nopeasti maailmanlaajuinen vähittäiskauppa muuttuu – sekä verkossa että muualla – ja että logistiikka tulee olemaan muutosprosessien keskiössä.”

Tutkimus kokonaisuudessaan sekä muuta materiaalia – mm. video sekä kuvia eri skenaarioista – englanninkielisellä sivustolla http://www.dpdhl.com/e-tailing

Logistiikka-alan työllisyysnäkymät ovat hyvät

Logistiikka on vahva ja kehittyvä teknologia- ja palveluala, joka työllistää varastotoiminnot mukaan lukien runsaat 100 000 ihmistä. Työ on ihmiskeskeistä. Kuljettaja kantaa vastuun liikenteestä. Kuljettaja on vastuussa kuormasta ja asiakkaan moninaisten tarpeiden toteuttamisesta. Osaava, motivoitunut ihminen löytää paikkansa kuljetusalalta nuorena ja ikääntyvänä. Me maanteiden tavaraliikenteen yrittäjät pyydämme päättäjiltä nykyistä joustavampia mahdollisuuksia työllistää ihmisiä, sillä meillä on töitä nyt ja tulevaisuudessa.

Yhteiskunnan ja palveluiden tietoteknistyminen sekä sähköisen liiketoiminnan kasvu muuntavat ja lisäävät logistiikan työtehtäviä. Paikallisille palvelutarjoajille ketterä jakelulogistiikka on usein paikan päällä varastointia edullisempi ja energiatehokkaampi vaihtoehto. Kun kuljetusyritykset toimittavat internetistä ostetut tavarat lähikauppojen jakelupisteisiin, koteihin ja työpaikoille, logistiikan asiakasrajapinnat moninkertaistuvat entiseen nähden. Logistiikan työt eivät ole loppumassa, eikä robotisaatio nielaise työtehtäviä.

Suomessa kuljetuspalveluita tuottavat pitkälti perheyritykset. Niissä nuorempi polvi kasvaa toimialalle ja yrittämiseen, mutta voidakseen työskennellä on käytävä läpi pitkä ja kallis koulutus. Nykyinen 280 tunnin laajuinen alalletulokoulutus ei ota huomioon esimerkiksi kasvuympäristössä hankittua osaamista. Nuori ei myöskään pääse kouluttautumaan sähköisessä ympäristössä, sillä nykyaikaiset opetusmenetelmät eivät ole käytössä raskaiden ajoneuvojen kuljettajakoulutuksessa. Kurssipainotteisen perustason ammattipätevyystutkinnon rinnalle tulisikin viipymättä tuoda kokeeseen perustuva malli, jolla hankitun osaamisen voisi todistaa ja saada kuljettajan pätevyys. Lisäksi on sallittava ja otettava käyttöön sähköisiä koulutusratkaisuja. (kts. lisätietoja Trafista kuljettajan ammattipätevyys muutoksista.. siirtymäaika päättyy 10.9.2014)

Toimialalle tullaan tiukan seulan läpi, ja tien päällä on noudatettava tarkoin säädeltyjä ajo- ja lepoaikoja. Tilanteet tien päällä vaihtelevat ja syntyy jonoja ja hidastuksia, jolloin lautalle tai kotiin ehtiminen voi olla kiinni ylimääräisestä ajetusta tunnista. Koska sääntely ei salli pieniäkään poikkeumia, viettää liian moni tavaraliikenteen kuljettaja yönsä tien päällä ohjaamossa nukkuen. Tuoreen viranomaistutkimuksen perusteella joustamaton ajo- ja lepoaikasäätely nakertaa toimialan kannattavuutta ja työhyvinvointia, ja aiheuttaa stressiä. Ajoajan sääntelyä tarvitaan, mutta se on mitoitettava olosuhteiden ja ihmisten erilaisten rytmien mukaan riittävällä joustovaralla. Suomen tulee vaikuttaa EU:ssa siihen, että ajo- ja lepoaika-asetus avataan ja sääntelyä kohtuullistetaan.

Lisätietoja:
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
Trafi.fi
Kuljetusopetus.fi >>> ammattipätevyys ym. kuljetusalan koulutus

Tasoristeysten turvallisuutta parannetaan suomalaisella teknologialla

Toijala – Valkeakoski-rataosalla otetaan koekäyttöön uusia tasoristeysturvallisuutta parantavia laitteita, joita kutsutaan huomiolaitteiksi. Nyt kesällä koekäyttöön otettavat uudet aurinkoenergialla toimivat huomiolaitteet ovat huomattavasti halvempia kuin perinteiset puolipuomilaitokset ja niitä voidaan sijoittaa myös harvaanasutuille alueille.

Uusien huomiolaitteiden sijoituspaikoiksi on valittu Toijala–Valkeakosken-rataosa, koska kyseisellä rataosalla rautatieliikennettä on rajoitetusti, mutta vartioimattomia tasoristeyksiä on kohtalaisen paljon. Rataosan 25 vartioimattomasta tasoristeyksestä 20 varustetaan nyt Suomessa kehitetyillä moderneilla huomiolaitteilla.

Uusi huomiolaite koostuu kahdesta osasta – rautatiekalustossa olevasta lähettimestä ja huomiolaitteesta, joka sijoitetaan tasoristeyksen läheisyyteen. Rautatatiekalustossa oleva lähetinosa lähettää huomiolaitteelle GPS:ään perustuvaa tietoa kaluston sijainnista ja huomiolaite taas tämän tiedon pohjalta käynnistää keltaisena vilkkuvan huomiovalon, kun kalusto on riittävän lähellä tasoristeystä.

”Kalustoon sijoitettava lähetinosa lähettää lisäksi radiosignaalia, joka pakottaa huomiotolpan valot syttymään, vaikka GPS-sijaintitiedot eivät olisikaan saatavilla”, kertoo Liikenneviraston ylitarkastaja Jari Viitanen .

Halvemmalla ja joustavammin turvallisuutta

Uudet huomiolaitteet ovat lähes kymmenen kertaa halvempia kuin perinteiset puolipuomilaitokset ja varaavalla aurinkoenergialla toimivana niitä voidaan sijoittaa myös paikkoihin, joissa sähköliittymän saanti olisi kallista ja hankalaa. Järjestelmä on hinnaltaan edullinen myös siksi, että ratainfraan ei tarvitse tehdä huomiolaitteen takia muutoksia.

”Vaikka uudet huomiolaitteet helpottavat junien havaitsemista, niin tasoristeyksissä tulee aina noudattaa erityistä varovaisuutta. Tasoristeystä on lähestyttävä vähäisellä nopeudella ja valmistauduttava tarvittaessa pysähtymään. Varoituslaitteista huolimatta vastuu radan ylittämisestä on aina tienkäyttäjällä”, muistuttaa Trafin johtava asiantuntija Kari Alppivuori .

Tasoristeyksien turvallisuutta kehitetään

Huomiolaitteiden käyttöönotolla pyritään – osana liikenne- ja viestintäministeriön tasoristeysten turvallisuutta parantavaa strategiaa – kehittämään vähäliikenteisten vartioimattomien tasoristeysten turvallisuutta. Huomiolaitteen on kehittänyt tamperelainen Jet-Tekno Oy. Kehitystyössä ja nyt alkavassa koekäyttövaiheessa on Liikenneviraston lisäksi mukana myös Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja VR Yhtymä Oy.

Itella Posti laajentaa illalla tilattujen verkkokauppaostosten pikatoimituksia

Verkkokaupoissa tehdään ostoksia eniten ilta-aikaan. Usein vastaanottaja toivoo saavansa ostokset mahdollisimman pian. Itella Postin kaupunkien pikatoimitukset laajenevat kesäkuussa pääkaupunkiseudulta Turkuun ja Tampereelle, jolloin verkkokaupat voivat tarjota pikatoimitusta noin miljoonalle asiakkaalle. Pikatoimituksessa illalla tilattujen tuotteiden toimitus vastaanottajalle on jo seuraavana päivänä.

– Kotimaisten verkkokauppojen yksi kilpailuetu voi olla nopea toimitus. Tuoteuudistuksen myötä noin miljoona kuluttajaa pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa on pikatoimituksen piirissä. Esimerkiksi jotkut verkkokauppojen uutuustuotteet ovat niin haluttuja, että nopealle toimitukselle on kysyntää, johtaja Juha Tiittanen Itellan Pakettipalveluista kertoo.

– Voisi luulla, että myöhäinen tilaaminen ja nopea toimitus ovat mahdoton yhtälö. Palvelu kuitenkin sopii verkkokaupoille, joiden varasto- ja pakkausprosessit taipuvat tilausten aikaiseen käsittelyyn, näitä ovat muun muassa monet suurimmat verkkokaupat. Kuluttajat tahtovat nopeaa palvelua, tämä Itellan ratkaisu on verkkokaupoille houkutteleva myös hinnaltaan, Tiittanen jatkaa.

Käytännössä verkkokauppa voi hyödyntää tuotteiden keräilyyn yö- tai aamutunteja ja toimittaa paketit toimitusalueilla Itella Postin lajittelukeskuksiin aamu 7.30 mennessä. Itella Posti kuljettaa paketit vastaanottajan noudettaviksi samana päivänä postiin tai pakettiautomaattiin.

Myös uuden teknologian varastohanke nopeuttaa verkkokauppojen toimituksia

Kaiken kaikkiaan verkkokauppojen toimitusnopeudet tulevat tulevaisuudessa kasvamaan, kun Itellan nopeita toimituksia varten aloittama varastohanke valmistuu Vantaalle. Verkkokauppiaat saavat ensi vuonna käyttöönsä Euroopan moderneimpiin kuuluvan varastointi- ja jakelujärjestelmän, joka käyttää verkkokaupan tilausten käsittelyssä apuna robotteja. Tämä Itellan varasto on vaihtoehto verkkokauppojen omille varastoille. Verkkokauppojen asiakkaille uuden teknologian varasto tarkoittaa nopeita toimitusaikoja.

Älyliikenne tekee itärajan ylittävän matkustajaliikenteen sujuvammaksi

Helsingin ja Pietarin välinen älyliikennekäytävä tuo uusia palveluja matkustajille, yksityisautoilijoille ja joukkoliikenteelle. VTT:n ja Vediafi Oy:n johdolla kehitetty VEDIA-monipalvelu yhdistää nyt avatut uudet mobiilipalvelut, jotka sujuvoittavat itärajan ylittävää matkustajaliikennettä. Palvelut myös parantavat matkustuskokemusta ja liikenneturvallisuutta.

VEDIA-monipalvelu on keskeinen osa Helsinki–Pietari-älyliikennekäytävän suomalais-venäläistä älyliikenteen kärkihanketta. Hankkeessa luodaan viranomaisten, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyönä uusia älykkäitä liikennepalveluja rajan ylittävälle matkustajaliikenteelle.

Ensi vaiheessa avatut palvelut tulevat käyttöön tie- ja raideliikenteen käyttäjille, mutta tulevaisuudessa palvelut kattavat myös muita liikennemuotoja hyödyntävät matkaketjut.

Palveluista ensimmäisinä otetaan käyttöön automaattiset tiesää- ja kelitietopalvelut, automaattinen liikennehäiriötiedotus- ja varoitusjärjestelmä, reaaliaikainen liikenne- ja ruuhkatietopalvelu sekä julkisen liikenteen tietopalvelu.

Raideliikenteen käyttäjille VEDIA-palvelut avataan Helsingin ja Pietarin välillä liikennöivissä nopeissa Allegro-junissa. Palvelut toteutetaan VR:n junaverkkoon, ja ne ovat langattomasti junamatkustajien käytettävissä älypuhelimilla ja kannettavilla. VEDIA-junapalvelut tarjoavat matkustajille lisätietoja matkan edistymisestä, asematiedotteita, uutisotsikoita sekä kohdekaupunkien säätietoja ja jatkoyhteyksiä. VEDIA-palvelut tuotetaan junassa, jolloin mobiiliverkkojen huono kuuluvuus varsinkin raja-alueella ei häiritse junapalveluita.

Rajanylittäjien keskeisiksi ongelmiksi havaittiin mm. verkkovierailujen hinta ja toimintavarmuus, liikenne- ja tiesäätiedon huono saatavuus koko matkan ajalta sekä palveluiden huono käytettävyys ja saatavuus eri kielillä. Nämä kävivät ilmi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun erityisesti venäläisille rajanylittäjille tekemästä selvityksestä.

VEDIA-monipalvelussa verkkovierailuihin liittyviä ongelmia vähennetään tuomalla internetyhteys ja VEDIA-palvelut ilmaiseksi saataville Allegro-juniin sekä Vaalimaan raja-asemalle. Lisäksi venäläisen Yandex-Moneyn maksuratkaisu mahdollistaa DNA:n Prepaid-liittymien SIM-korttien rajoittamattoman datakäytön VEDIA:n mobiililla arvon latauspalvelulla. Vastaava palvelu on suunnitteilla myös Venäjälle matkustaville.

Hankkeessa pilotoitava ratkaisu perustuu avoimeen tiedonvaihtoon, jossa yhteistyötä rakennetaan molempien maiden viranomaisten sekä yritysten välillä. Tämä mahdollistaa liikenne- ja tiesäätietojen tuomisen kuluttajille mm. Rajaliikenne.fi:n sekä VEDIA:n sovelluksiin. VEDIA-monipalveluun liitetään myös online-tulkkauspalvelu sekä joukkoliikennetiedot, jotka tuovat jatkoyhteydet osaksi sovellusta. Tämän lisäksi mm. Helsingin raideliikenteen kertalippujen maksuissa voidaan hyödyntää VEDIAn mobiilia SMS-maksua.

Palvelujen toteuttamista varten on koottu palveluyhteenliittymä, FOR VEDIA, johon kuuluu toistakymmentä yritystä sekä Suomesta että Venäjältä. Toteuttajakonsortion vetäjänä toimii Vediafi Oy. Uusia palveluja esitellään myös Helsingissä kesäkuussa järjestettävässä älyliikenteen ITS Europe 2014 -kongressissa.

Monipalvelualusta toimii kaikissa mobiililaitteissa

”VEDIA-monipalvelumme perustuu laiteriippumattomaan HTML5-pohjaiseen käyttöliittymään, joka toimii kaikissa mobiililaitteissa. VEDIA-monipalvelu pitää sisällään yrityskonsortiomme monivuotisen kokemuksen erilaisista palvelukokeiluista sekä Venäjä-yhteistyön kehittämisestä erityisesti VTT:n kanssa, mikä luo hyvät edellytykset kasvavaan palvelutarjoamaan Suomessa ja vientimarkkinoilla”, toteaa Vediafi Oy:n toimitusjohtaja Lauri Lankinen .

”On tärkeää, että palveluita kehitetään yhteistyössä julkisen sektorin, yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Näin taataan liikkujille kattava palveluvalikoima ja varmistetaan niiden yhteentoimivuus ja jatkuvuus sekä uusien innovatiivisten palveluiden kehittäminen myös tulevaisuudessa”, sanoo asiakaspäällikkö Karri Rantasila VTT:ltä.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen ja Venäjän julkisten ja yksityisten organisaatioiden kanssa. Suomessa hankkeen ohjaamisesta vastaa liikenne- ja viestintäministeriö. Sen lisäksi palvelujen toteuttamisessa ovat vahvasti mukana myös Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.

VEDIA -monipalvelu löytyy linkistä: http://www.vedia.fi

Vientikuljetukset kääntyivät nousuun


Pitkään jatkuneeseen taantumaan toi merkin paremmasta ulkomaan merikuljetusten vilkastuminen. Vientiä kasvattivat muun muassa metsäteollisuuden kuljetukset. Myös rautateiden tavarakuljetukset lisääntyivät. Maanteillä sen sijaan raskas liikenne on edelleen vähentynyt, muu liikenne kasvanut. Tiedot käyvät ilmi Liikenneviraston vuositilastoista.

Ulkomaan meriliikenteen vienti lisääntyi erityisesti vuoden jälkipuoliskolla, yhteensä 47 miljoonaan tonniin eli 5,7 prosenttia edellisestä vuodesta. Heinäkuun jälkeen myös tuonti kääntyi kasvuun. Meritse tuotiin viime vuonna 1,2 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, kaikkiaan 49,3 miljoonaa tonnia. Tavaraa ulkomaan meriliikenteessä kuljetettiin vuonna 2013 yhteensä 96,3 miljoonaa tonnia.

Viennissä lisääntyivät erityisesti sellun ja sahatavaran, öljytuotteiden sekä raakamineraalien ja malmien kuljetusmäärät. Kemikaalien ja metallien vienti sen sijaan väheni.

Ulkomailta Suomen satamiin saapui 29 706 alusta. Määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 3,7 prosenttia. Suomalaisten alusten osuus tästä oli 9 152, joka oli 6,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012.

Kauttakulkuliikenteen vuosittaiset heilahtelut ovat tyypillisesti olleet suuria, niin myös nyt. Vienti Suomen satamien kautta lisääntyi 13,4 prosenttia ja tuonti väheni 13 prosenttia. Kokonaistransitoliikenne lisääntyi 6,2 prosenttia.

Vesiliikenteen matkustajamäärät kasvavat edelleen

Ulkomaan matkustajaliikenne jatkoi kasvuaan, kokonaismäärä ylitti vajaalla puolellatoista prosentilla vuoden takaisen määrän. Tarjonta ja kysyntä ovat molemmat kasvaneet: on tullut uusia aluksia ja taantuma lisäsi lähialuematkailua. Viron ja Ruotsin liikenne ovat jo lähes tasoissa.

Kasvu tuli lähinnä Viron liikenteen reilut neljän prosentin lisäyksestä. Vaikka liikenne Ruotsiin väheni 1,4 prosenttia, oli Ruotsin liikenteen osuus koko ulkomaan matkustajaliikenteestä yli 49 prosenttia. Matkustajaliikenteestä 43,3 prosenttia suuntautui Viroon.

Yksityiskohtaisemman tiedot löytyvät Liikenneviraston ulkomaan meriliikenteen kuukausitilastosta .

Rautateiden tavaraliikenteen kasvu jatkui

Rautateillä kuljetettiin tavaraa 36,4 miljoonaa tonnia eli kolme prosenttia edellisvuotta enemmän. Kasvu selittyy kansainvälisen liikenteen vilkastumisella. Sen sijaan kotimaan kuljetukset vähenivät. Eniten lisääntyivät mekaanisen metsäteollisuuden ja metalliteollisuuden kuljetukset. Rautatiekuljetusten keskimääräinen kuljetusmatka lyheni hieman, mutta tonnikilometrit lisääntyivät kaksi prosenttia.

Henkilöliikenteessä rautateillä matkustettiin samaan tapaan kuin edellisenäkin vuonna, yhteensä 69,3 miljoonaa matkaa. Keskimäärin matkat olivat hieman pidempiä, henkeä kohden kilometrejä kertyi puolisen prosenttia aiempaa enemmän. Kotimaan kaukoliikenteen matkat kuitenkin vähenivät määrältään puolellatoista prosentilla, tasan 13 miljoonaan matkaan. Lähiliikenteessä matkustettiin edellisen vuoden tapaan.

Venäjän matkat sen sijaan lisääntyivät jälleen reippaasti, yli 20 prosentilla. Nyt tehtiin yhteensä 598 000 matkaa.

Pääteiden liikenne hienoisessa kasvussa

Maanteillä taantuma edelleen näkyy jossain määrin raskaassa liikenteessä. Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Kaakkois-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa raskas liikenne väheni, muualla hieman lisääntyi. Henkilö- ja pakettiautoliikenne kasvoi koko maassa.

Sinänsä liikenteen muutokset pääteillä olivat hyvin pieniä. Kokonaisuudessaan pääteiden liikenne lisääntyi viime vuonna noin prosentin. Koko maan henkilö- ja pakettiautoliikenne lisääntyi lievästi, 1,2 prosenttia, kun taas raskas liikenne väheni puolella prosentilla.

Tiedot pääteiden liikenteestä saadaan liikenteen automaattisilta mittausasemilta (LAM).

Suomen valtio ja elinkeinoelämä haluavat edistää materiaalitehokkuutta

Työ- ja elinkeinoministeriön sekä ympäristöministeriön asettaman työryhmän ehdotus kansalliseksi materiaalitehokkuusohjelmaksi esiteltiin tänään perjantaina Helsingissä. Paikalla oli edustettuna niin elinkeinoelämän, yritysten, virkamiesten kuin järjestöjen edustajia. Tilaisuudessa esiteltiin ohjelman toimenpide-ehdotukset ja tunnusteltiin elinkeinoelämän halukkuutta lähteä valmistelemaan ja toteuttamaan Suomen yhteistä ohjelmaa.

Motiva näkee energia- ja materiaalitehokkuuden – resurssitehokkuuden – suomalaisen yhteiskunnan ja ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta yhdeksi tärkeimmistä asioista. Tehokas materiaalitalous parantaa talouden ja yritysten kilpailukykyä, vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia ja turvaa luonnonvarojen riittävyyttä. Tavoitteena on, että resurssitehokkuus synnyttää uutta liiketoimintaa.

– Toivon, että valtiovalta sekä yritykset haluavat yhdessä viedä materiaalitehokkuutta eteenpäin sitoutumalla toimenpide-ehdotusten valmisteluun. Tässä työssä Motiva haluaa olla mukana, kiteyttää Motivan toimitusjohtaja Jouko Kinnunen.

Työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastaja Erja Fagerlundin ja ympäristöministeriön ympäristöneuvoksen Jarmo Muurmanin esittelemää ohjelmaa tilaisuudessa kommentoineet vahvistivat ohjelman tärkeyttä seuraavasti:

”Materiaalitehokkuus on sisäänrakennettuna bisneslogiikkaan ja siksi olennaista elinkeinoelämälle. Päätöksentekijöiden tehtävänä on luoda yrityksille mahdollisimman suotuisat toimintapuitteet esimerkiksi lupaprosesseja sujuvoittamalla ja aktiivisella EU-vaikuttamisella. Materiaalitehokkuuden kentässä kaikille osapuolille löytyy roolinsa, ja parhaiten päästään eteenpäin yhteistyöllä.”
Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, Elinkeinoelämän keskusliitto

”Ohjelma tarjoaa hyvät puitteet ruokajärjestelmän materiaalitehokkuuden ja kokonaiskestävyyden kehittämiseen”
Tutkimuspäällikkö Sanna Marttinen, MTT

”Toivon, että kansallisen materiaalitehokkuusohjelman toimeenpano perustuu elinkeinoelämän kannalta vapaaehtoiseen sopimustoimintaan. Silloin menestystarinoita pursuavaan resurssitehokkuuden käsikirjaan voidaan kirjoittaa toinen luku energiatehokkuuden esimerkkien jälkeen.”
Edunvalvontajohtaja Juhani Ilmola, SOK

”Kansallinen materiaalitehokkuusohjelma on hyvä lähtökohta resurssitehokkaan biotalouden edistämiselle. Ohjelma tunnistaa Suomen erityispiirteet uusiutuvien luonnonvarojen käyttäjänä.”
Energiajohtaja Jouni Punnonen, Metsäteollisuus ry

”Resurssitehokkuus on keskeinen osa yritysten toimintaa ja Suomen edelläkävijyys tällä alueella on merkittävä tavoite. Materiaalitehokkuusohjelma sisältää monia hyviä ehdotuksia, joiden toimeenpanemisessa tarvitaan yhteistyötä eri sidosryhmien välillä, sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.”
Director, Sustainability & Environmental Policy, Salla Ahonen, Nokia Oyj

Tilaisuudessa kävi selkeästi ilmi poliittinen tahtotila materiaalitehokkuuden edistämiselle. Valtioneuvosto on nostanut materiaalitehokkuusohjelman yhdeksi kärkihankkeekseen. Tavoitteena on tehdä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä kansallisesti että EU:ssa. Kansliapäällikkö Erkki Virtanen peräänkuuluttikin aloituspuheenvuorossaan innovaatio- ja imitaatiopolitiikkaa, jotta hyvät käytännöt voidaan jalkauttaa kaikkien toimijoiden kesken. Kuulluissa puheenvuoroissa elinkeinoelämän edustajat ilmoittivat myös haluavansa olla mukana kansallisen materiaalitehokkuusohjelman toimenpiteissä.

– Olemme ottaneet tärkeän askeleen elinkeinoelämän ja valtiovallan yhteisellä polulla kohti materiaalitehokkuusajattelua. Moni hanke on jo käynnissä ja tämä päivä osoitti, että uusia hankkeita varmasti käynnistyy eri toimijoiden kesken, summaa Motivan resurssitehokas elinkeinoelämä yksikön ryhmäpäällikkö Henrik Österlund.

Trafi kehittää tieliikenteen turvallisuutta ja laatua

Trafi kehittää tieliikenteen kuljetusyrityksille vastuullisuusmallia, jonka tarkoituksena on parantaa tiekuljetusten turvallisuutta, laatua ja ympäristöystävällisyyttä. Johtamis- ja menettelytapoja kehittävä malli tuo konkreettista hyötyä yrityksille sekä myös kuljetusten tilaajille, jotka voivat sen avulla arvioida, miten yritys ottaa toiminnassaan huomioon mm. turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden.

Vastuullisuusmallia kehitettiin ja testattiin yhdessä kuljetusyritysten kanssa tutkimushankkeessa, jonka loppuraportti on juuri valmistunut. Malli on kansainvälisestikin uudenlainen avaus ammattimaisen tieliikenteen vastuullisuuden kehittämiseen, sillä sen vapaaehtoisuuteen perustuvassa toimintamallissa huomioidaan sekä turvallisuuden, laadun että ympäristövastuullisuuden näkökulmat.

”Tärkeää on, että kuljetusyritykset saavat vastuullisuusmallin käytöstä konkreettista hyötyä toimintansa tueksi sujuvuuden, vähentyneiden kustannusten ja imagohyötyjen myötä”, toteaa johtava asiantuntija Sanna Ström: ”Kun toimintamalli on lisäksi selkeä ja helposti käyttöönotettavissa, voivat yritykset helposti sitoutua tähän vapaaehtoisuuteen perustuvaan malliin. Mitä useampi yritys hyödyntää vastuullisuusmallia, sitä turvallisemmaksi ja ympäristöystävällisemmäksi liikenne kehittyy.”

Tieliikenteen vastuullisuusmalli on yksi osa Trafin laajempaa tavoitetta kehittää koko liikennejärjestelmän turvallisuuskulttuuria siten, että liikenteen toimijat toimisivat itse mahdollisimman turvallisesti ja ympäristöystävällisesti viranomaisten määrittäessä vain laajemmat puitteet toiminnalle.
Kokeilusta jokapäiväiseksi avuksi tiekuljetusten seurantaan ja vastuullisuuden parantamiseen – seuraavaksi mukaan joukkoliikenteen toimijoita

Tavaraliikenteen vastuullisuusmallin kehitystä on päätetty jatkaa kokeilututkimuksen pohjalta siten, että mallista laaditaan ohjekirjanen ja käyttöliittymä, jotka sisältävät sekä kuljetusyritys- että tilaajanäkökulmat. Nämä valmistuvat vuoden 2014 aikana.

Lisäksi raportointikokeilua tullaan jatkamaan vaikutusten arvioimiseksi pidemmällä tähtäimellä. Vastuullisuusmallin käyttökokeilua tullaan seuraavaksi laajentamaan joukkoliikenteen toimijoihin.

”Malli on avoin kaikille halukkaille ja otamme mielellämme mukaan kokeiluun uusia yrityksiä”, kertoo asiantuntija Marke Lahtinen.
Mallia kehitetään sekä pienille että suuremmillekin yrityksille soveltuvaksi

Kokeilututkimuksessa kehitettyä vastuullisuusmallia on tarkoitus hioa niin, että se soveltuu sekä pienien että suurempienkin kuljetusyritysten tarpeisiin.

Tutkimuksessa kehitettiin kokeiluyritysten käyttökokemukset ja sidosryhmien näkökulmat huomioiva vastuullisuusraportointimalli. Lisäksi tutkimuksessa kuvattiin eräitä keskeisiä turvallisuutta parantavia elementtejä, kuten perehdytyslomake sekä ajoonlähtötarkastus- ja hätätilanneohje.

Lisätietoja vastuullisuusmallista Trafin nettisivuilta http://www.trafi.fi/vastuullisuusmalli

Tieliikenteen tavarankuljetusyritysten vastuullisuusmalli –kokeilututkimus
on tehty Tampereen teknillisessä yliopistossa Liikenteen tutkimuskeskus Vernen ja turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun tutkimusyksikön toimesta ja se on luettavissa kokonaisuudessaan Trafin nettisivuilla http://www.trafi.fi/tutkimukset2014

Itella Posti pitää osoitetietojen videokoodauksen Suomessa

Itella Posti pitää automaattisessa kirjelajittelussa käytetyn, niin sanotun videokoodauksen Suomessa, eikä yhteistyötä Hollannin Postin kanssa jatketa erittäin hyvistä kokemuksista huolimatta. Päätöksellä tuetaan suomalaista työtä postialan murroksessa.

Itella Posti osti osoitteiden optiseen tulkintajärjestelmään eli niin sanottuun videokoodauksen liittyvän palvelun puolen vuoden mittaisena kokeiluna Hollannin Postilta. Tavoitteena oli keskittää pirstaloitunut osaaminen erikoistuneelle palveluntarjoajalle ja näin tehostaa toimintaa.

Kokeilu täytti Itella Postin asettamat kriteerit. Hollannin Postin tytäryhtiössä Filippiineillä tuotetun palvelun tuotannolliset ja vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet toteutuivat Itella Postin vaatimusten mukaisesti.

– Kokeilusta saatujen kokemusten mukaan yhteistyötä olisi voitu jatkaa. Samaan aikaan kotimaassa on kuitenkin tapahtunut paljon muutoksia. Postimäärien rajusti vähentyessä henkilöstömme halukkuus tehdä paikallisia ja aiempaa joustavampia ratkaisuja Suomessa auttoi päätöksenteossa, kertoo Itella Postin Palvelutuotannon johtaja Anu Punola .

Työn pitämisellä Suomessa Itella haluaa tukea suomalaista työtä ja osaamista postialan muutostilanteessa. Päätös kuitenkin aiheuttaa Itella Postille merkittäviä lisäkustannuksia Hollannin Postilta ostettuun palveluun verrattuna.

Lisätietoa videokoodauksesta

Hollannin Postin kanssa tehty kokeilu ei aiheuttanut irtisanomisia, henkilöstö jatkoi myös kokeilun ajan päätehtävissään postinkäsittelyssä. Teknologian kehittymisen ja lähetysmäärien vähenemisen myötä osoitetarkennustyön eli ns. videokoodauksen tarve on jatkuvasti vähentynyt. Koodausta tekevän henkilöstön työajasta koodauksen osuus on ollut muutamia prosentteja.

Videokoodausta tehdään Itella Postin lajittelukeskuksissa Helsingissä ja Oulussa. Jos lajittelukoneen optinen tunnistus ei saa selvää lähetykseen kirjoitetusta osoitteesta, kuva lähetyksen päällä olevasta osoitteesta lähetetään videokoodauksen työasemalle, jossa operaattori täydentää kuvan perusteella osoitetiedon. Videokoodauksella tuotettu tai täydennetty osoitetieto välitetään takaisin lajittelukoneelle, jotta lähetys puutteellisesta osoitteesta huolimatta saadaan vastaanottajalle normaalin aikataulun mukaisesti.

Itella Posti Oy huolehtii postipalveluista kaikkialla Suomessa vastaten kirjeiden, lehtien ja suoramarkkinointilähetysten jakeluista, paketti- ja pikakuljetuspalveluista, Netpostista sekä Postin palvelupisteistä. Itella Posti Oy kuuluu Itella Viestinvälitys -liiketoimintaryhmään, jonka liikevaihto vuonna 2012 oli 1 168 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 17 800. Itella Viestinvälitys on osa Itella-konsernia. http://www.itella.fi

Kirjaston kirjat kulkevat Postin pakettiautomaattien välityksellä lainaajille

Kirjaston kirjat kulkevat Postin pakettiautomaattien välityksellä lainaajille ympäri maata

Espoon kaupunginkirjaston Venäjänkielisen kirjaston ja Itella Postin uudenlainen yhteistyö alkaa helmikuussa

Itella Posti ja Espoon kaupunginkirjaston ylläpitämä Venäjänkielinen kirjasto aloittavat uudenlaisen lainausmallin helmikuussa. Venäjänkielisen kirjaston valikoima tulee lainaajien saataville maanlaajuisesti Postin pakettiautomaattiverkoston välityksellä. Palvelu on suunnattu Suomessa, pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) ulkopuolella asuville, jotka haluavat lainata Venäjänkielisen kirjaston kirjoja, elokuvia tai puheäänitteitä. Venäjänkielisen kirjaston asiakkaaksi pääsee käymällä oman paikkakunnan lähikirjastossa.

Helsingin, Espoon ja Vantaan HelMet-kirjastojen alueella lainat siirretään yhä kirjastojen välillä, mutta muualla maassa Venäjänkielisen kirjaston kirjoja voi vastaanottaa Postin pakettiautomaatteihin. Postin pakettiautomaatit palvelevat reilussa 300 paikassa eri puolilla maata. Kasvavan kysynnän vuoksi Itella Posti kasvattaa pakettiautomaattiverkostoa vuoden aikana 175 uudella automaatilla.

Espoon kaupunginkirjaston Venäjänkielinen kirjasto on toiminut vuoden ajan Sellon kirjastossa. Sen kokoelmassa on 14 000 venäjänkielistä kirjaa, 1000 elokuvaa ja puheäänitettä sekä paljon lehtiä. Kokoelma on osa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen kokoelmaa. Tietokannasta voi etsiä teoksia sekä kyrillisin että latinalaisin kirjaimin. Kirjojen lainaaminen ja palauttaminen pakettiautomaatteihin on maksutonta. Vaihtoehtoisesti lainat toimitetaan noudettavaksi asiakkaan lähikirjastosta.

– Tämä kirjastoyhteistyö on innovatiivista ja asiakaslähtöistä. Postin pakettiautomaatit ovat monille tuttuja verkkokauppaostosten noutamisesta ja niitä kiitetään helppokäyttöisyydestä ja asioinnin nopeudesta. Pakettiautomaattiverkosto tarjoaa uudenlaisen palvelumahdollisuuden toiminnalle, jossa tarvitaan aineistojen tai tavaroiden siirtämistä edestakaisin, kuten tässä kirjaston palvelussa, Itella Postin Business Manager Saara Pietilä sanoo.

Venäjänkielisen kirjaston asiakkaaksi ilmoittaudutaan oman paikkakunnan lähikirjastossa. Ilmoittautumisen yhteydessä kirjastovirkailijalle näytetään henkilöllisyystodistus. Samalla allekirjoitetaan valtuutus, joka oikeuttaa Venäjänkielisen kirjaston käyttämään asiakkaan kirjastokortin numeroa, kun halutut teokset lainataan hänelle. Lähikirjastosta toimitetaan ilmoittautumislomake ja lupakaavake Venäjänkieliseen kirjastoon.

Laina-aineiston saapumisesta tulee tekstiviesti-ilmoitus

Kun lainattu aineisto on noudettavissa Postin pakettiautomaatista, asiakas saa kännykkäänsä tekstiviestinä koodin, jolla hän voi noutaa lainan kirjastolle ilmoittamastaan pakettiautomaatista. Lainat palautetaan maksutta samassa pussissa ja samalla koodilla pakettiautomaattiin. Itseä lähimmän pakettiautomaatin sijainnin näkee sivustolta http://www.posti.fi/pakettiautomaatti.

Merenkulkun logistiikan vaikutukset ulottuvat koko kansantalouteen

Merenkulun logistiikka: vaikutukset ulottuvat koko kansantalouteen

Merenkulkua ja sen logistiikkaa pidetään usein telakoiden, satamien ja teollisuuden asiana, vaikka vaikutukset ulottuvat koko kansantalouteen. Tiukentuneet ympäristömääräykset ja yhteiskuntavastuu haastavat kuljetusmuodon, jossa suuret määrät raaka-aineita ja valmiita tuotteita on saatava asiakkaille mahdollisimman halvalla, turvallisesti ja oikeaan aikaan.

Merenkulun logistiikka (Gaudeamus 2013) avaa kattavasti merenkulun taustoja, nykytilannetta ja kehitysnäkymiä. Kirjassa tutustutaan Suomen ulkomaankauppaan, Itämeren ja muun maailman meriliikenteeseen sekä logistiikan ja talouden eri osa-alueisiin. Huomioon on otettu paitsi teollisuus, kauppa, telakat, varustamot ja satamat myös miehistö, turvallisuus, ympäristöongelmat, tulevaisuudennäkymät ja taloudelliset ongelmat.

Tiukentuvat määräykset aiheuttavat suuria kustannuksia

”(…) bruttokansantuotteen kasvaessa merikuljetukset ovat kasvaneet vielä nopeammin. Tämä johtuu siitä, että tuotteita ei enää tehdä valmiiksi yhdellä kertaa yhdessä maassa vaan raaka-aineet ja välituotteet voivat kulkea maasta toiseen useaan kertaan.”

”Osittain Suomen satamien suurta määrää ylläpitää niiden merkitys oman alueen talouselämään. (…) Kunnat eivät siis mielellään luovu omasta satamasta ja tee yhteistyötä naapurikunnan kanssa, vaikka näin saataisiin usein suurempi käyttöaste yhteiselle satamalle ja sen infrastruktuurille ja säästettäisiin investointikustannuksissa.”

”Kansallista tukijärjestelmää on erittäin vaikea toteuttaa, sillä merenkulku on eräs kaikkein kansainvälisimmistä toimialoista; sen tuotantokapasiteetti voidaan jopa yhdessä päivässä siirtää yhden lainsäädännön alta toisen maan lainsäädännön alle. Tämä vaikeuttaa luonnollisesti myös merenkulun turvallisuuden säätelyä.”

”Merenkulku on perinteisesti ollut maineeltaan ympäristöystävällinen ja siten paljolti välttynyt maakuljetuksiin kohdistuvista tiukoista ympäristönormeista. Tilanne on muuttunut nopeasti (…) ja 2010-luvulla on tulossa meriliikenteeseen suuri määrä uusia ympäristömääräyksiä. Tiukentuvat määräykset aiheuttavat tulevaisuudessa suuria kustannuksia varustamoille.”

”Valitettavasti merenkulussa yhteiskuntavastuun lisääntyminen on ajanut toimijoita pois alalta. (…) Koska kansainväliset määräykset sälyttävät vastuun onnettomuuksista yhä enemmän laivan omistajan harteille, yhä harvemmat öljy-yhtiöt omistavat enää omia varustamoja.”

”Merenkulkuun sisäänrakennettu suurten voittojen mahdollisuus tuo alalle suuria riskinottajia, joiden kalusto ja toimintatavat ovat usein ristiriidassa vastuullisen yritystoiminnan kanssa. Suuret voitot houkuttelevat varustamoja käyttämään liikenteessä heikkokuntoisia aluksia ja liian vähäistä miehistöä.”

Matkahuollon pakettivolyymit kasvoivat ennätyksellisesti

Matkahuollon kuljettamien pakettien määrä kasvoi uuteen ennätykseen. Verkkokaupan paketteja Matkahuolto kuljetti joulukuussa 15 % enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Kaikkineen Matkahuollon pakettimäärä kasvoi 5 % vuoteen 2012 nähden kokonaismäärän ollen runsaat 10 miljoonaa pakettia.

Matkahuolto arvioi markkina-asemansa vahvistuneen viime vuoden aikana. Markkinaosuuden kasvua indikoivat sekä pakettien että yritys- ja kuluttaja-asiakkaiden määrän positiivinen kehitys koko toimialan kehitykseen verrattuna. Merkittävä osa kasvusta tuli kotimaisten verkkokauppojen kasvaneista pakettimääristä.

– Verkkokaupan suosio ja kuluttajien ostokäyttäytymisen muutos näkyivät selvästi Matkahuollon toiminnassa. Osasimme varautua suuriin volyymeihin, minkä ansiosta joulukuussa selvästi kasvaneet pakettimäärätkin pystyttiin toimittamaan asiakaslupauksen mukaisesti perille ajallaan, kertoo Matkahuollon Pakettipalveluista vastaava liiketoimintapäällikkö Erkki Vehman .

Matkahuollon uudenvuodenennusteet

– Verkkokaupan kasvu jatkuu ja lisääntyy erilaisten sähköisten kauppapaikkojen lisääntymisen myötä. Verkkokaupan kasvu asettaa logistiikka-alalle yhä kovempia laatuvaatimuksia sekä kuljetusten että toimitustapojen suhteen. Asiakkaiden tarpeisiin räätälöidyistä palveluista tulee entistä tärkeämpi erottautumistekijä logistiikkayrityksille.
– Myös kuluttajien välinen kaupankäynti tulee kasvamaan asiakkaita varten suunniteltujen helppojen lähetyspalvelujen ansiosta. Yritysten tulee vastata vertaiskaupan kasvaviin tarpeisiin tarjoamalla entistä helpompia tapoja lähetyspalveluiden käyttöön.
– Verkkokaupan palautuksia koskevan lainsäädännön muuttuessa kesäkuussa 2014 Matkahuolto tuo markkinoille uuden, innovatiivisen palveluratkaisun.
– Suomalaisten verkkokauppojen kasvu Venäjällä jatkuu voimakkaana vuonna 2014. Verkkokauppa tulee jatkamaan ennätysmäisen nopeaa kasvuaan idässä, ja Matkahuollon viime vuonna lanseeraamat uudet palvelukonseptit, kuten venäläisille asiakkaille suunnatut noutopistepalvelut kiinnostavat asiakkaita jatkossakin. Niin palveluihin kuin järjestelmiinkin liittyvä kehitystyö jatkuu voimakkaana ja tehdään nimenomaan asiakkaita kuunnellen.

Matkahuolto tuo kuluvana vuonna uusia palveluita niin kuluttaja- kuin yritysasiakkaille mm näihin tarpeisiin. Keväällä Matkahuollossa otetaan käyttöön myös täysin uusi toiminnanohjausjärjestelmä, joka tulee mm parantamaan asiakkaiden käyttöliittymiä sekä nopeuttamaan ja tehostamaan toimintaa.

Verkosto laajenee 200 uudella palvelupisteellä, lisänä pakettiautomaatteja

Matkahuolto kehittää maan laajinta henkilökohtaisesti palvelevaa palveluverkostoaan voimakkaasti. Painopiste on jatkossakin henkilökohtaista palvelua tarjoavien toimipisteiden määrän lisäämisessä. Matkahuollon yhteistyökumppanin PostNord Logistics Oy:n teettämän tutkimuksen perusteella suurin osa asiakkaista haluaa noutaa pakettilähetykset kaikkina viikonpäivinä ja saada henkilökohtaista palvelua.

– Laajennamme verkostoa 2015 loppuun mennessä 200 uudella palvelupisteellä, joista neuvotellaan parhaillaan eri tahojen kanssa. Tavoitteena on tuoda palvelut paikkoihin, joissa asiakkaiden on helppoa ja nopeata asioida. Myös nykyisten verkostoon kuuluvien palvelupisteiden toiminnallisuus paranee merkittävästi, kun mm. palvelupisteinä toimivien Siwojen ja Valintatalojen kaluste- ja tilaratkaisuja uudistetaan. Täydennämme verkostoa tulevaisuudessa myös pakettiautomaateilla, kertoo Matkahuollon palveluverkostosta vastaava Heikki-Pekka Alakärppä .

Oy Matkahuolto Ab on suomalainen bussiliikenteen palvelu- ja markkinointiyritys, jonka pääliiketoiminta-alat ovat Matka- ja Pakettipalvelut. Matkapalvelut ylläpitää ja kehittää julkisen joukkoliikenteen matkustuspalveluja, muun muassa valtakunnallisia aikataulu- ja matkakorttijärjestelmiä. Pakettipalvelut ylläpitää ja kehittää bussiliikenteeseen perustuvaa paketinkuljetusjärjestelmää, jonka kautta paketteja voi lähettää ympäri Suomen sekä yhteistyökumppanuuksien ansiosta ympäri maailmaa. Matkahuollolla on 50 omaa toimipaikkaa. Yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa Matkahuollon palveluverkosto kattaa 2 000 palvelupistettä ympäri Suomen.

Tieliikenteen turvallisuus pysyi edellisvuosien tasolla

Liikenneturvan arvio tieliikenteen turvallisuudesta 2013

Liikenneturvan ennakkoarvion mukaan vuonna 2013 tieliikenteessä menehtyi 254 ihmistä. Nuorten liikennekuolemat vähenivät, kun taas iäkkäiden liikennekuolemia oli enemmän.

Vuonna 2013 tieliikennekuolemien määrä oli edellisvuoden tasolla. Vuosi 2012 oli sodanjälkeisen ajan turvallisin vuosi tieliikenteessä, jos turvallisuutta arvioidaan liikennekuolemien määrän perusteella.

Loukkaantumiset vähenivät vuoden 2013 tammi-marraskuun tietojen perusteella kuusi prosenttia. Vakavasti loukkaantuneita oli yhtä paljon kuin edellisvuonna. Pelastuslaitosten tietoon tuli yli 900 vakavasti loukkaantunutta.

Myönteisiä piirteitä tieliikenteessä

Etenkin alkuvuoden 2013 aikana turvallisuustilanne oli hyvä. Helmikuussa 2013 tieliikenteessä menehtyi tilastoidun historian alhaisin määrä ihmisiä (6).

Vuonna 2011 säädetyn mopokorttiuudistuksen jälkeen mopoilijoiden henkilövahinkojen määrä väheni seuraavana vuonna kolmanneksella. Vuonna 2013 mopoilijoiden onnettomuudet ovat jääneet tälle alhaisemmalle tasolle. Neljä mopoilijaa menehtyi liikenteessä, kun vuonna 2012 uhreja oli seitsemän. Ikäryhmistä nuorten (15-24-vuotiaiden) liikennekuolemat vähenivät viidenneksellä.

Myös kohtaamisonnettomuuksissa kuolleiden määrä väheni viidenneksellä. Etenkin raskaiden ajoneuvojen kanssa ajetuissa kohtaamisonnettomuuksissa kuolemat vähenivät jopa kolmanneksella.

Kokonaisuudessaan onnettomuuksissa, joissa oli osallisena raskas ajoneuvo, kuolleiden määrä väheni kolmanneksella ja loukkaantuneiden määrä yli viidellä prosentilla.

Kielteisiä piirteitä tieliikenteessä

Iäkkäiden (yli 65-vuotiaiden) liikennekuolemat lisääntyivät viidenneksellä. Suistumisonnettomuuksissa kuolleiden määrä taas kasvoi neljänneksellä. Henkilöautojen suistumisonnettomuuksissa kuoli 20 ihmistä edellisvuotista enemmän.

Marraskuu oli tieliikenteessä poikkeuksellisen turvaton. Tieliikenteessä menehtyi 30 henkilöä, kun vuonna 2012 kuolemantapauksia oli 12.

Liikennevirasto edistää inframallintamisen käyttöönottoa

Liikennevirasto edellyttää Inframodel 3 -tiedonsiirtoformaatin käyttämistä kaikissa 1.5.2014 jälkeen käynnistyvissä suunnittelu-, toteutus- ja parantamishankkeissa. Inframodel 3 -vaatimus korvaa voimassa olevan inframodel 2 -vaatimuksen. Taitorakenteissa tiedonsiirron formaattivaatimuksena on IFC. Näiden lisäksi toimitaan Liikenneviraston voimassa olevan ohjeistuksen mukaisesti.

Hankesuunnittelussa lähtötiedot jäsennellään 1.5.2014 jälkeen käynnistyvissä hankkeissa InfraFINBIM -lähtötietomalliohjeen mukaisesti. Jäsentelyllä tarkoitetaan tiedon harmonisointia ohjeessa esitetyllä yhtenäisellä tavalla.

Liikenneviraston johto on sitoutunut edistämään inframallintamisen käyttöönottoa. Vuoden 2014 aikana laaditaan tavoitekuvaus inframallintamisen asteittaisesta käyttöönotosta Liikennevirastossa. Lisäksi asettamme pienempiä välitavoitteita, joiden avulla tuetaan inframallintamiseen siirtymistä. Mallintaminen tulee olemaan mukana virastomme tulostavoitteissa.

Inframodel 3- sekä lähtötietomallivaatimukset koskevat Liikennevirastoa ja ELY-keskuksia.

Logistiikka-ala kaipaa uusia innovaatioita

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on myöntänyt ensimmäisen poikkeusluvan yli 76 tonnin HCT (high capacity transport) -ajoneuvoyhdistelmän kokeilulle. Luvan sai kokonaismassaltaan 80 tonnin painoinen ja 33 metrin pituinen yhdistelmä määrätyille reiteille Etelä- ja Kaakkois-Suomessa. Kokeilut merkitsevät mukana oleville yrityksille poikkeuksellista lisäkapasiteettia. Pilottiyrityksillä on suuri vastuu kokeilun onnistumisesta.

Logistiikka-ala kaipaa innovaatioita ja entistä energiatehokkaampia ratkaisuja. Tästä syystä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry suhtautuu HCT-kokeiluihin myönteisesti ja odottaa uusia, kaikkia hyödyttäviä käytäntöjä. SKAL on myös esittänyt huolensa kilpailuneutraliteetin horjumisesta kokeilujen seurauksena. Kokeilujen tarkoituksena on kerätä kokemuksia ja tietoa toimialan hyväksi, ei lisätä yksittäisten markkinatoimijoiden kapasiteettia ja kilpailukykyä.

Kuljetusmarkkinat eivät ole vielä vakiintuneet lokakuisen 76-tonniset ja 4,4 metriä korkeat yhdistelmät sallivan asetusmuutoksen jäljiltä, kun kokeilut käynnistyivät. Tilanne on herkkä. Lähtökohtaisesti vähintään 5 vuoden tutkimusjakso, kokeilujen rajallinen määrä ja riittävän vaativa tutkimusosio takaavat, että yritykset eivät hae poikkeuslupia ensisijaisesti saavuttaakseen markkinaetua. Viranomaisten tulee harkita tarkoin jokaisen myönnettävän luvan kilpailuvaikutukset.

HCT-pilottiyrityksen on sitouduttava pitkäkestoiseen tutkimustyöhön, jonka tuloksista se raportoi seurantaryhmälle. Tällainen seurantaryhmä on perustettu SKAL:n aloitteesta. Yrityksen on noudatettava Trafin, Liikenneviraston ja ELY-keskuksen asettamia lupaehtoja sekä raportoitava havainnoistaan avoimesti ja säännöllisesti. HCT-ajoneuvon kuljettajineen on muun muassa osallistuttava mittaus- ja tutkimuskoeajoihin, ja yrityksen on asennettava kalustoon seurantakamerat. Myös reitit ja liikennöinnin ajankohdat ovat rajattuja.

”Onnistuneen kokeilun tuloksena voi olla merkittäviä keksintöjä ja käytäntöjä, jotka parantavat Suomen logistista kilpailukykyä ja vahvistavat edelleen maanteiden tavaraliikenteen asemaa kuljetusmuotona”, linjaa SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen.

Linkki SKAL:n esitykseen poikkeusluvista
http://www.skal.fi/ajankohtaista/skal_n_esityks…eilut.9858.news

Itella hakee kasvua verkkokaupasta ja Venäjältä

Sähköisen viestinnän kasvu uhkaa puolittaa perinteisen postin määrän

Itella hakee lisää kasvua ja kannattavuutta voimakkaasti lisääntyvästä verkkokaupasta ja Venäjän markkinoilta. Strategiansa uudistanut Itella panostaa verkkokaupan palveluihin ja logistiikkaketjuun laajentamalla palveluverkostoaan. Postin palvelupisteiden määrää Suomessa kasvatetaan 1700:ään.

– Helppous, nopeus, luotettavuus ja vastuullisuus ovat avainsanoja. Tulemme yhä lähemmäs kuluttajia. Postin palvelupisteiden määrää kasvatetaan 1 500:een vuoteen 2016 mennessä ja 1 700:ään vuoteen 2020 mennessä. Ihmisten ajankäyttö ja liikkuvuus muuttuvat, ja asiakkailta saatu palaute kertoo, että meiltä halutaan joustavuutta ja monipuolisuutta. Palvelua saa jo käytännössä kaikkina viikonpäivinä, sanoo Itellan toimitusjohtaja Heikki Malinen .

Sähköisen viestinnän kasvu vähentää rajusti postinjakelua

Puolet kirjeistä sisältää vielä laskun, mutta laskut sähköistyvät vauhdilla. Myös lehtien digitalisoituminen on erittäin nopeaa. Itellan postimäärät uhkaavat puolittua vuosikymmenen loppuun mennessä.

– Itella ei voi olla sivustakatsoja tässä megatrendissä. Tavoitteenamme on uudistaa suomalainen postijärjestelmä vastaamaan muuttunutta asiakaskäyttäytymistä sekä säilyttää Itella taloudellisesti vakaana, korostaa Malinen.

Uuden strategian avulla Itella aikoo nostaa taloudellisen suorituskykynsä ja kannattavuutensa kestävälle tasolle. Ilman lisätoimia kannattavuus uhkaisi heikentyä nopeasti.

– Yhtiön kaikkien liiketoimintojen pitää olla kannattavia, jotta voimme kasvaa, tehdä riittäviä investointeja kilpailukyvyn turvaamiseksi sekä rahoittaa yleispalveluvelvoitteen mukaiset toiminnot, sanoo Malinen.

Kasvua kuluttajien verkkokaupasta ja Venäjän logistiikkamarkkinoista

Itellan painopiste muuttuu vuoteen 2020 mennessä kirje-, lehti- ja mainosjakeluista verkkokaupan pakettivirtojen, varastoinnin ja tavarajakelujen hallintaan. Laajentumisen sijaan fokus on ydinliiketoiminnoissa.

Kasvua Itella hakee kuluttajien verkkokaupasta, joka kasvattaa pakettien ja tavaroiden jakelua voimakkaasti. Kasvun vauhdittamiseksi Itella on perustanut tänä kesänä uuden verkkokaupan palveluja edistävän eCommerce-yksikön.

Yhtiö aikoo kasvaa Venäjällä, joka on jatkossa Suomen ohella Itellan päämarkkina-aluetta. Itellan Venäjä-strategia hyödyttää myös suomalaisia vientiyrityksiä, kun laajeneva logistiikkaverkosto mahdollistaa viennin kasvun. Strategian tukemiseksi Venäjän liiketoiminta organisoidaan 1.1.2014 lähtien omaksi liiketoimintaryhmäksi ja sen resursseja vahvistetaan.

– Venäjän verkkokauppa kasvaa kymmeniä prosentteja vuodessa ja sen logistiikkamarkkinat tarjoavat Itellalle merkittävää kasvupotentiaalia. Tässä maantiede on valttikorttimme. Aiomme kaksinkertaistaa liikevaihtomme Venäjällä vuoteen 2020 mennessä.

Venäjällä Itellan kasvualuetta ovat muun muassa elektroniikka- ja lääketeollisuus, päivittäistavarat sekä varaosalogistiikka. Itella aikoo edelleen investoida varastokapasiteettiin ja jakeluihin.

Turvallinen ja alan paras työpaikka

Itellan yhtenä strategisena tavoitteena on olla alan paras työpaikka. Postialan ammattilaisia tarvitaan myös tulevaisuudessa. Yhtiö kouluttaa henkilöstöään muuttuviin työvoimatarpeisiin ja tarvittaessa tukee uuden työn löytämisessä, kun perinteisen postityön kysyntä vähenee. Myös työturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.

– Meillä on tuhansia työntekijöitä, jotka tekevät fyysisesti vaativaa työtä vaihtelevissa olosuhteissa joka päivä. Työtuvallisuus on meille myös työnantajana erittäin tärkeää, painottaa Malinen.

Itella Informaatiosta tulee OpusCapita

Osana Itellan uutta strategiaa konserniin kuuluva Itella Information Oy vaihtaa nimensä OpusCapita Oy:ksi 1.11.2013. Taloushallinnon ja kassavirran automatisointi- ja ulkoistamispalveluja tarjoava OpusCapita tähtää jatkossa voimakkaaseen kasvuun ja markkina-aseman vahvistamiseen Euroopassa.

OpusCapita säilyy Itellan omistuksessa sen alakonsernina ja uuden rakenteen mukaisesti sille on nimitetty uusi hallitus.