Finavia valmistelee Helsinki-Vantaan terminaalilaajennusta

 

Helsinki-Vantaa on valmis ottamaan vastaan uusia konetyyppejä. Tämä todettiin tiistaina, kun Airbusin uusin laajarunkomalli A350 saapui lentoasemalle vierailulla

– Airbus A350:n vierailu oli meille paitsi iloinen tapahtuma, myös hyödyllinen testin paikka. Visiitti vahvisti, että olemme valmiita uusille laajarunkokoneille. Liikennöinti A350:llä käynnistyy ensi vuonna, sanoo Helsinki-Vantaan lentoasemajohtaja Ville Haapasaari Finaviasta.

Finavian vuosille 2014–2020 ajoittuvan kehitysohjelman yhtenä päätavoitteena on kehittää Helsinki-Vantaan vaihtoliikennekapasiteettia. Tarkoituksena on rakentaa muun muassa lisää laajarunkokoneiden pysäköintipaikkoja.

Haapasaaren mukaan kehitysohjelma etenee aikataulussa. Nyt on käynnissä laaja suunnitteluvaihe. Terminaali- ja liikennealueiden laajennuksia valmistelevat purkutyöt käynnistyvät elo-syyskuussa. Varsinaisten uudisrakennustöiden on suunniteltu alkavan vuonna 2016.

Ensimmäisinä purkutyöt kohdistuvat muun muassa entiseen lämpövoimalaan ja vesitorniin. Syksyn aikana aloitetaan louhintatyöt, jotka purkutöiden tavoin luovat pohjaa alueen uudisrakentamiselle.

– Kehitysohjelma toteutetaan vaiheittain, mikä mahdollistaa joustavan reagoinnin mahdollisiin markkinatilanteen muutoksiin, Haapasaari toteaa.

Finavian kehitysohjelman tavoitteena on varmistaa Helsinki-Vantaan vahva kilpailuasema erityisesti Euroopan ja Aasian välisessä vaihtoliikenteessä. Matkustajamäärät Helsingin ja Aasian välillä ovat kasvaneet tasaisesti jo vuosia.

– Helsinki-Vantaa on jo nyt yksi merkittävimmistä vaihtokentistä Euroopassa. Esimerkiksi Euroopan ja Japanin välisessä liikenteessä se on neljänneksi tärkein, Haapasaari sanoo.

Seitsemän vuoden mittainen kehitysohjelma kohdistuu vaihtoliikenteen kapasiteetin kasvattamisen lisäksi Helsinki-Vantaan lähtöselvityksen kehittämiseen ja maaliikennejärjestelyjen parantamiseen. Ratkaisut ja aikataulut terminaalilaajennuksen osalta selviävät vuoden 2014 aikana.

Kehitysohjelman ensimmäinen vaihe on valmistunut

Kehitysohjelman ensimmäisessä, toukokuussa 2014 valmistuneessa vaiheessa Helsinki-Vantaan turvatarkastus- ja lähtöselvityskapasiteettia kasvatettiin merkittävästi. Terminaali 2:n turvatarkastuskapasiteetti nousi 40 prosenttia. Uudet lähtöselvitys- ja bag drop -automaatit tuovat joustavuutta lähtöselvitysaikoihin, tasoittavat ruuhkahuippuja ja kasvattavat terminaalin kapasiteettia.

Finavia toteuttaa Helsinki-Vantaalla myös kaikkien aikojen laajinta kerralla tehtyä palvelu-uudistusta, jonka myötä lentoasemalla avataan lähivuosina lähes 70 uutta tai uudistuvaa palvelupistettä.

Finavian kehitysohjelma tähtää kilpailukyvyn vahvistamiseen

Finavian käynnistämä liki miljardin euron kehitysohjelma valmistaa Helsinki-Vantaata palvelemaan 20 miljoonaa vuosittaista matkustajaa vuoteen 2020 mennessä. Sen arvioidaan tarjoavan työtä noin 14 000 henkilötyövuoden verran, ja matkustajamäärän nousun tuovan alueelle noin 5 000 uutta, pysyvää työpaikkaa.

Finavia investoi myös verkostolentoasemiinsa. Merkittäviä kunnostus- ja laajennustöitä toteutetaan tänä vuonna Turun, Tampereen, Ivalon ja Rovaniemen lentoasemilla. Verkostolentoasemiin investoidaan tänä vuonna yhteensä noin 35 miljoonaa euroa.

Kehitysohjelman tavoitteena on säilyttää Suomen hyvät lentoyhteydet ja parantaa Helsinki-Vantaan kilpailukykyä kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa, etenkin Euroopan ja Aasian välisessä vaihtoliikenteessä.

Eurooppa-neuvosto päätti Venäjään kohdistuvista rajoittavista toimista

Eurooppa-neuvosto keskusteli keskiviikkona 16. heinäkuuta Brysselissä Ukrainan ja Lähi-Idän tilanteesta. Eurooppa-neuvosto tukee Ukrainan kriisin rauhanomaista ratkaisua ja tuomitsee kapinallisten laittomat toimet Itä-Ukrainassa.

Venäjän tulisi käyttää vaikutusvaltaansa kriisin ratkaisemiseksi. Kesäkuun huippukokouksessa EU-päämiehet edellyttivät Itä-Ukrainan tilanteessa kehitystä, jota ei kuitenkaan määräaikaan mennessä ollut tapahtunut. Tästä johtuen Eurooppa-neuvosto teki keskiviikon kokouksessa lisäpäätöksiä rajoittavista toimenpiteistä.

Laajennetut toimenpiteet – kuten matkustuskiellot ja varojen jäädyttäminen – kohdistuvat henkilöihin ja tahoihin, jotka toiminnallaan haittaavat ja uhkaavat Ukrainan suvereniteettiä, alueellista koskemattomuutta ja itsenäisyyttä.

EU:n ulkoministereiden tulisi harkita rajoittavia toimia kohdistuen henkilöihin ja yrityksiin, jotka aktiivisesti tukevat Krimin laittomasta liittämisestä Venäjään tai Itä-Ukrainan epävakauden lisäämisestä vastuussa olevia venäläisiä päätöksentekijöitä.

Eurooppa-neuvosto pyytää lisäksi Euroopan investointipankkia keskeyttämään uudet rahoitushankkeensa Venäjälle. Vastaavasti EU:n jäsenmaiden on tarkoitus toimia koordinoidusti Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin puitteissa rahoitusoperaatioiden keskeyttämiseksi.

EU-komissiota kehotettiin arvioimaan uudelleen EU:n ja Venäjän välisiä yhteistyöohjelmia ja päättämään tapauskohtaisesti niiden toimeenpanon jäädyttämisestä. Rajat ylittävää yhteistyötä ja kansalaisyhteiskuntaa koskevat hankkeet kuitenkin säilytetään, mikä oli Suomelle tärkeä tavoite.

Eurooppa-neuvosto oli huolestunut Lähi-Idässä jatkuvista väkivaltaisuuksista. EU toivoo kummankin osapuolen lopettavan väkivaltaisuudet ja palauttavan rauhalliset olosuhteet.


18.7.2014 Pääministeri Alexander Stubb on esittänyt surunvalittelut Malaysian Airlines -lentoyhtiön matkustajakonetta Ukrainassa 17.7.2014 kohdanneen tragedian johdosta. Stubb välitti surunvalittelunsa kirjeitse Hollannin ja Malesian pääministereille.

”Tapahtuma on järkyttänyt meitä kaikkia syvästi. Suuri määrä ihmishenkiä on menetetty. Otamme osaa useita eri kansallisuuksia edustaneiden uhrien omaisten ja ystävien suruun. Erityisesti tämä tragedia on koskettanut hollantilaisia ystäviämme”, toteaa pääministeri Stubb.

”Tapahtuman faktoista on mahdollisimman nopeasti tehtävä riippumaton, perinpohjainen tutkimus. Tähän tarvitaan Itä-Ukrainan tapahtumien kaikkien osapuolten myötävaikutusta.”

Finnair aloittaa codeshare-yhteistyön US Airwaysin kanssa

Finnair aloittaa codeshare-yhteistyön US Airwaysin kanssa – parempia yhteyksiä Yhdysvaltoihin Finnairin asiakkaille

Finnair aloittaa codeshare-yhteistyön US Airwaysin kanssa. Yhteistyö on osa Atlantin yhteishanketta ja syventää oneworld-allianssikumppaneiden suhdetta sekä tarjoaa matkustajille parempia yhteyksiä Pohjois-Amerikkaan. Codeshare-lentoja voi varata 24. heinäkuuta alkaen.

Codeshare-yhteistyön myötä Finnairin asiakkailla on enemmän vaihtoehtoja matkustukseen Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä US Airwaysin suorilla lennoilla Charlotteen ja Philadelphiaan. Asiakkaat voivat myös varata codeshare-jatkolennon New Yorkista Charlotteen ja Phoenixiin.

Finnairin AY-koodi lisätään seuraaville Atlantin ylittäville, US Airwaysin operoimille lennoille:

Charlotteen lennettävät lennot kohteista

Frankfurt, Rooma, Dublin, Lontoo, Manchester, Barcelona, Lissabon, Bryssel, Madrid ja Pariisi

Philadelphiaan lennettävät lennot kohteista

Frankfurt, Zürich, Venetsia, München, Rooma, Dublin, Lontoo, Manchester, Lissabon, Madrid, Barcelona, Bryssel, Pariisi, Ateena, Glasgow, Shannon, Edinburgh ja Amsterdam

Sekä USA:n sisäisiin lentoihin jatkoyhteytenä New Yorkista:

Charlotte ja Phoenix

Myös US Airwaysin asiakkaat voivat nyt varata Finnairin operoimat lennot New Yorkista, Torontosta ja Miamista Helsinkiin ja edelleen seuraaviin kaupunkeihin:

Tukholma, Oslo, Kööpenhamina, Göteborg, Oulu, Pariisi, Bryssel, München, Frankfurt, Zürich ja Lontoo

Yhteistyön myötä Finnair Plus ja US Airways Dividend Miles -jäsenet voivat kerryttää ja käyttää pisteitä molempien lentoyhtiöiden operoimilla lennoilla.

Atlantin yhteistyöhankkeeseen kuuluvat American Airlines, British Airways, Iberia ja Finnair. US Airways liittyi yhteistyöhankkeeseen liitännäisjäsenenä, kunnes US Airwaysin ja American Airwaysin fuusio on saatu päätökseen.

Matkahuollon Nettilippujen myynti on kaksinkertaistunut

Yhä useampi ostaa bussilippunsa verkosta

Suomalaiset suunnittelevat matkansa ja ostavat bussilippunsa entistä useammin verkossa. Tästä kertovat Matkahuollon verkkokaupan myyntiluvut, jotka ovat kaksinkertaistuneet vuoden takaiseen verrattuna. Useimmiten verkkokaupasta lippunsa ostaa satunnaisesti matkustava, alle 35-vuotias kaupunkilainen.

Matkahuollon Nettilippujen myynti jatkaa kasvuaan. Viime vuoden kesäkuussa käyttöön otettu paperiton Nettilippu poisti lippujen tulostuspakon ja teki nettiasioinnista helpompaa erityisesti mobiiliasiakkaiden kasvavalle joukolle. Samaan aikaan vuoden 2013 alkukesästä asiakaspalautteen pohjalta toteutettu verkkokauppauudistus toi myyntiin entistä enemmän tarjouslippuja ja selkeytti muun muassa hintatietojen esittämistä sekä siivitti verkkokaupan kuusinkertaiseen kasvuun. Verkkokaupan suosio on siitä lähtien kasvanut tasaisesti ja alkuvuonna 2014 myynti jälleen kaksinkertaistunut edellisvuoteen nähden.

Verkkokaupasta lippunsa ostavat nuoret kaupunkilaiset

Useimmiten verkkokaupasta ostetaan lippuja yksittäisille meno- ja menopaluumatkoille. Tyypillisemmin verkkokaupassa asioivat kaupungeissa asuvat, korkeasti koulutetut alle 35-vuotiaat. Ikä ei kuitenkaan ole yksinomaan verkkoasiakkaita määrittävä tekijä, sillä myös vanhemmasta väestöstä löytyy innokkaasti verkkokauppaa käyttäviä asiakasryhmiä. Nettilippujen myynti kasvaa tasaisesti, mutta juhlapyhät, kuten juhannus, joulu ja pääsiäinen näkyvät selkeinä piikkeinä verkkomyynnissä. Verkkokauppa käy vilkkaasti myös kesäkautena.

Suomalaiset suunnittelevat etukäteen, ostavat viime tingassa

Monet Matkahuollon asiakkaat haluavat ostaa lippunsa mahdollisimman lähellä matkustuspäivää. Sen vuoksi Matkahuollon verkkokaupasta voi ostaa lipun monille vuoroille vielä 1,5 tuntia ennen bussin lähtöä. Vaikka lippujen ostaminen jätetään usein viime tinkaan, suunnitellaan erityisesti lomamatkat verkossa etukäteen. Bussiliikenteen tarjonnan ja kilpailun kasvaessa verkko on kuluttajalle tärkeä väline hintojen ja aikataulujen vertailuun. Erityisesti yksittäisiä matkoja ostavat asiakkaat ovat halukkaita muuttamaan suunnitelmiaan, mikäli lipun hinta on edullisempi toisena päivänä tai kellonaikana.

– Verkkokauppa nousee bussiliikenteen muuttuvassa kilpailutilanteessa yhä tärkeämpään rooliin. Kasvava asiakasjoukko haluaa ostaa lippunsa nimenomaan verkosta. Edulliset nettilipputarjoukset ovat yhä tärkeämpi houkutin matkustajille. Asiakkaat haluavat vertailla hintoja ja aikatauluja, minkä vuoksi me Matkahuollossa haluamme panostaa verkkokaupan sekä matkojen ja reittien suunnitteluun liittyvien palvelujen kehittämiseen, kertoo Matkahuollon liiketoimintapäällikkö Jukka Ylitalo.

Matkahuollon aikatauluhaussa on 1 000 päivittäisen pikavuoron aikataulutiedot sekä myynnissä eniten nettilippuja. Tälle kesälle Matkahuolto on tuonut myyntiin nettitarjouslippuja kokonaan uusille yhteysväleille sekä lisännyt tarjouslippujen määrää jo olemassa olevilla yhteysväleillä. Tarjouslippuja voi ostaa jo yli 60 yhteysvälille ja sadoille vuoroille.

Liikenneturva: Kolmasosa naputtaa tekstareita ajaessaan

Ratin takaa soitetaan ja tekstataan

Liikenneturvan kyselytutkimus kertoo, että yli puolet suomalaisista soittaa puheluita ja lukee viestejä kännykästään ajon aikana. Kolmasosa tunnustaa myös kirjoittavansa tekstareita ratin takaa.

Liikenneturvan loppuvuonna 2013 toteuttamasta kyselystä* ilmenee, että matkapuhelin on suomalaisilla ahkerassa käytössä ajon aikana. Yleisintä on puheluihin vastaaminen: yhdeksän kymmenestä kertoo ainakin ajoittain vastaavansa saapuvaan puheluun myös ajaessaan. Joka toinen saattaa lukea saapuneen tekstiviestin ja peräti kolmasosa voi naputella tekstaria ajaessaan.

”Älypuhelin on osa arkea ja sosiaalisen median käyttö ja muu asioiden hoito myös ratin takaa on tullut monelle tavaksi. Ajonaikaisen kännykän käytön riskejä ei ehkä tiedosteta tai ne hyväksytään”, toteaa Liikenneturvan koulutuspäällikkö Antero Lammi.

Tarkkaamattomuus nelinkertaistaa onnettomuusriskin

Tarkkaamattomuudella tarkoitetaan ilmiötä, jossa kuljettajan huomio kohdistuu liikenteen sijasta johonkin muuhun, vaikkapa puhelimeen kilahtaneeseen pikaviestiin. On arvioitu, että tarkkaamattomuus liikenteessä kasvattaa riskin joutua onnettomuuteen jopa nelinkertaiseksi.

”Erityisen vaarallista on viestien lukeminen ja niihin vastausten kirjoittaminen. Silloin sekä katse että ajatukset ovat pois ajamisesta”, Lammi kertoo.

”Aivot pystyvät keskittymään tietoisesti vain yhteen tehtävään kerrallaan. Koska huomiota voidaan nopeasti vaihtaa tehtävien välillä, moni kuvittelee kykenevänsä niin sanottuun multitaskingiin. Todellisuudessa asioita jää kokonaan näkemättä ja reagointi nähtyihinkin asioihin hidastuu, Lammi toteaa.

Liikenneturva aloittaa kolmevuotisen tarkkaamattomuus liikenteessä -kampanjan lokakuussa 2014. Liikenneturva ja European Transport Safety Council (ETSC) järjestävät liikenneturvallisuusseminaarin tarkkaamattomuudesta liikenteessä 7.10. Helsingissä.

* Tutkimuksen aineisto kerättiin marras-joulukuussa 2013 internetpaneeli GallupForumissa. Kaikkiaan haastateltiin 1677 henkilöä, joista autoilijoita oli 1353 eli 81 %. Tutkimuksen on Liikenneturvan toimeksiannosta suorittanut TNS Gallup Oy.

Kun ajat, aja:Laita puhelin äänettömälle ja anna puhelujen mennä vastaajaan.
Pysähdy turvalliseen paikkaan soittamaan tai lukemaan viestit.
Suunnittele matkasi ja varaa aikaa kahvitauolle ja viestien kuuntelulle.
Näytä esimerkkiä omalla käytökselläsi: lapsesi oppii sinulta.
Jos soitat autossa ajavalle, soita myöhemmin uudestaan.

Lentoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvussa

Finavia Oyj:n lentoasemien matkustajamäärät nousivat vuoden 2014 huhti-kesäkuussa 3,8 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Matkustajamäärät ovat kasvaneet koko alkuvuoden kansainvälisen matkustuksen vahvan kehityksen ansiosta. Myös kotimaan lentomatkustus on alkanut elpyä vähitellen.

Finavian lentoasemilla oli vuoden 2014 huhti-kesäkuussa yhteensä 5,1 miljoonaa matkustajaa (9,7 miljoonaa 1−6/2014). Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kysyntä lähti hyvään nousuun ja matkustajamäärät ovat kasvaneet edelleen myös toisella neljänneksellä, ja koko alkuvuoden kasvu on ollut 4,0 %. Myönteinen kehitys johtuu kansainvälisen lentoliikenteen ja vaihtomatkustuksen matkustajamäärän kasvusta.

Liikenneilmailun laskeutumiset vähenivät alkuvuonna 2,1 %, mikä kertoo yhdessä matkustajamäärien nousun kanssa Suomessa operoivien lentokoneiden täyttöasteiden parantumisesta.

Vaihtomatkustus kasvoi edelleen voimakkaasti toisella neljänneksellä

Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä kasvoi huhti-kesäkuussa 4,5 %, ja matkustajia oli 4,1 miljoonaa. Kansainvälinen matkustus kasvoi 5,1 % vertailujaksoon nähden. Edelleen voimakkaasti kasvoi kansainväliseltä lennolta toiselle kansainväliselle lennolle vaihtavien matkustajien määrä. Kansainvälisten vaihtomatkustajien kasvu oli toisella vuosineljänneksellä peräti 9,5 %.

Vuoden alusta Helsinki-Vantaan matkustajamäärä on noussut 4,7 %.

– Kansainvälinen vaihtomatkustus Helsinki-Vantaan läpi kasvaa voimakkaasti ja asemamme tärkeänä vaihtokenttänä on edelleen vahvistunut. Voimme olla erittäin tyytyväisiä tähän kehitykseen, sillä se osoittaa Helsinki-Vantaan merkityksen ja kiinnostavuuden Euroopan ja Aasian välisenä lentoliikenteen solmukohtana. Tavoitteemme on yhdessa lentoyhtiöasiakkaidemme kanssa yhä kasvattaa kansainvälistä vaihtomatkustusta Helsinki-Vantaalla, kertoo Joni Sundelin , Finavian lentoasemaverkostosta sekä markkinoinnista ja myynnistä vastaava johtaja.

Kotimaan matkustajamäärät kääntyneet nousuun

Matkustajien määrä kotimaanlennoilla jatkoi hienoista nousuaan huhti-kesäkuussa vertailukauteen nähden. Matkustajia oli yhteensä 1,2 miljoonaa, missä oli nousua 1,2 %. Vuoden alusta kotimaan matkustajamäärät ovat nousseet 2,9 % ollen 2,7 miljoonaa matkustajaa.

– Kotimaan matkustajamäärien positiivinen kehityssuunta on alkuvuoden ajan jatkunut. Kotimaan lentolippujen hinnat ovat kuitenkin olleet tietyillä reiteillä selvässä nousussa jo pidempään, joten muun muassa tämä vaikuttaa lentojen kysyntään. On selvää, että lentoliikenteen kilpailukyky on kotimaassa etenkin lyhyillä etäisyyksillä alentunut, ja matkustajat hyödyntävät lentämisen sijaan muita liikennemuotoja, kuten junaa, Sundelin jatkaa.

Verkostolentoasemista matkustajamäärä sisältäen sekä kotimaisen että kansainvälisen liikenteen kasvoi eniten Oulussa (14,3 %) , Savonlinnassa (9,4%) sekä Joensuussa (7,7%). Jyrkimmin matkustajamäärät laskivat tammi−kesäkuussa Kokkola-Pietarsaaressa (-11,3), Kajaanissa (-8,1) ja Tampereella (-10,3).

Kansainvälinen lentoliikenne vahvassa kasvussa

Finavian kaikkien lentoasemien kansainvälisen lentoliikenteen matkustajamäärä sisältäen reitti- ja tilausliikenteen kasvoi tammi-kesäkuussa 4,4 % ja oli 7,0 miljoonaa. Toisella neljänneksellä kasvuvauhti noudatteli alkuvuoden vauhtia ja matkustajamäärä kasvoi 4,7 %. Matkustus sekä Eurooppaan että muualle maailmaan kasvoi lähes 5 %.

Aasian merkittävistä kohteista vuoden aikana erittäin vahvasti on kasvanut matkustus Japaniin (matkustajamäärä +24,6 %) sekä Kiinaan (+13,7 %). Euroopan merkittävistä kohteista vahvimmin kasvoivat Espanja (12,0 %) ja Tsekki (19,2 %). Venäjälle suuntautuvat matkat vähenivät ensimmäisellä neljänneksellä -8,1 %, mutta toisella neljänneksellä matkustajamäärät ovat nousseet 3,6 %.

Helsinki-Vantaa valmistautuu palvelmaan 20 miljoonaa matkustajaa 2020-luvun alkupuolella

Kansainvälisen lentoliikenteen ja vaihtomatkustuksen jatkuva kasvu tarvitsee lisäkapasiteettia lentoasemalla. Tänä vuonna aloitettu kehittämisohjelma kohdistuu erityisesti lähtöselvitys- ja vaihtomatkustuskapasiteetin kasvattamiseen sekä liikennejärjestelyjen parantamiseen. Tavoitteena on varmistaa Helsinki-Vantaan vahva kilpailuasema Euroopan ja Aasian välisessä vaihtoliikenteessä.

Helsinki-Vantaan kehittämisohjelma 2014-2020 on suuruudeltaan noin 900 miljoonaa euroa. Sen työllisyysvaikutus on arviolta 14 000 henkilötyövuotta. Kun lentoaseman matkustajamäärä nousee 20 miljoonaan matkustajaan seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, syntyy lisäksi eri yrityksiin noin 5000 pysyvää työpaikkaa.

VTT: Suomesta kestävän liikenteen mallimaa vuoteen 2020 mennessä

Liikkumisen palvelut vaihtoehdoksi oman auton käytölle

Vuonna 2020 teillämme kulkee uusiutuvaa energiaa, sähköä ja vetyä sekä kestäviä biopolttoaineita käyttäviä vähäpäästöisiä ajoneuvoja. Joukkoliikenteen ja yhteiskuljetusten osuus erityisesti tiheästi asutuilla alueilla kasvaa. Oman auton hankkimisen vaihtoehtona liikkuminen voidaan hoitaa helppokäyttöisten palvelujen avulla.

VTT:n TransSmart-visiossa kestävän liikenteen mallimaassa korostuu tehokkuus – ajoneuvoissa, järjestelmissä ja palveluissa. Liikenteessä yhdistyvät kestävät energialähteet, kehittynyt teknologia, turvallisuus, korkea palvelutaso, liikkumisen vaihtoehdot ja uudet toimintatavat.

”Ajoneuvojen hienosäätö tai uusiutuvien polttoaineiden kehittäminen pelkästään eivät riitä pitkässä juoksussa. Pitää kehittää kokonaisjärjestelmää. Maailma ei parane esimerkiksi täyttämällä Helsingin niemi sähköautoilla, koska sähköauto tarvitsee tilaa siinä, missä polttomoottoriautokin. Muutosta saadaan aikaiseksi mm. lisäämällä joukkoliikenteen osuutta ja miettimällä liikkumisen ja logistiikan palvelut uusiksi unohtamatta liikkujan näkökulmaa”, korostaa tutkimusprofessori ja TransSmart-ohjelman päällikkö Nils-Olof Nylund VTT:ltä.

”Älyliikenteen ratkaisut mahdollistavat sujuvammat matka- ja logistiikkaketjut sekä liikenteen ajantasaisen tilannekuvan. Tavoitetilanteessa liikkujalla on valittavana useampia helppokäyttöisiä palveluja, joiden avulla hän voi yhdistää itselleen sopivia matkaketjuja monista eri vaihtoehdoista: oma auto, kävely, pyöräily, bussi, taksi, kutsujoukkoliikenne, kimppakyyti, yhteiskäyttöiset autot ja kuljetukset, raitiovaunu, metro, juna tai lentokone. Tällöin myös tarve auton omistamiselle sekä pysäköintipaikkojen ja katujen rakentamiselle vähenee. Keskeistä ajattelussa on matkaketjujen sujuvuuden ja helppokäyttöisyyden lisääminen. Palvelun helppokäyttöisyyteen kuuluu myös vaivaton ja turvallinen maksaminen”, toteaa TransSmart-ohjelman Liikennepalvelut-teeman vetäjä, erikoistutkija Raine Hautala .

Ladattavista hybrideistä suosittuja

Vuonna 2020 uudet ajoneuvot liikkuvat enenevässä määrin uusiutuvan energian voimin. Sähköautojen osuus henkilöautojen uusmyynnissä kasvaa ja on 10 – 15 %:n luokkaa. Varsinkin ladattavista hybrideistä tulee suosittuja.

Myös bussiliikenteen sähköistäminen on käynnissä, ja pääkaupunkiseudulla arvioidaan tuolloin olevan käytössä jo yli 100 sähköbussia.

Suomessa on myös käynnistynyt uusia kestäviä biopolttoaineita tuottavia laitoksia.

Liikenteen energiankulutus on saatu käännettyä laskuun. Biopolttoaineiden laskennallinen osuus on vuodelle 2020 asetetun kansallisen tavoitteen mukaisesti vähintään 20 %.

Liikkumisen muutos luo yrityksille uusia mahdollisuuksia

Yksi merkittävimpiä älyliikenteen tutkimushankkeita on DRIVE C2X, jossa testataan ja kehitetään uusia, ajoneuvojen väliseen tiedonvaihtoon pohjautuvia älykkään liikenteen palveluja. Daimlerin koordinoimassa hankkeessa on mukana eurooppalaisten tutkimuslaitosten lisäksi joukko eurooppalaisia autonvalmistajia. Suurin työpanos hankkeessa on VTT:llä.

Myös Helsingin ja Pietarin välinen älyliikennekäytävä tuo uusia palveluja: matkustajille, yksityisautoilijoille ja joukkoliikenteelle. VTT:n ja Vediafi Oy:n johdolla kehitetty VEDIA-monipalvelu sujuvoittaa itärajan ylittävää liikennettä sekä parantaa matkustuskokemusta ja liikenneturvallisuutta. Palveluista ensimmäisinä otetaan käyttöön automaattiset tiesää- ja kelitietopalvelut, automaattinen liikennehäiriötiedotus- ja varoitusjärjestelmä, ajantasainen liikenne- ja ruuhkatietopalvelu sekä julkisen liikenteen tietopalvelu.

Esimerkkinä liikenneturvallisuutta parantavasta viranomaispalvelusta on hätänumeroon 112 perustuva eCall-hätäviestipalvelu, jonka kehittämiseen VTT on osallistunut aktiivisesti yhteistyössä Euroopan komission, jäsenvaltioiden, teollisuuden ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. eCall otetaan käyttöön EU:n jäsenvaltioissa viimeistään vuonna 2017, jolloin se tulee pakolliseksi kaikissa uusissa henkilö- ja pakettiautomalleissa. Onnettomuuden tapahtuessa autossa olevat sensorit tunnistavat törmäyksen ja ajoneuvolaite lähettää hätäkeskukselle automaattisesti auton tarkan sijainnin ja muut pelastustoimien kannalta tarpeelliset tiedot. Samalla avautuu puheyhteys auton ja hätäkeskuksen välille.

Yhteistyöllä tavoitteeseen

Älyliikenteen kansainvälisten laitemarkkinoiden arvioidaan kasvavan vuosittain noin 20 %. Uudet älyliikenteen palvelut mahdollistavat uuden liiketoiminnan syntymisen myös suomalaisyrityksille.
Esimerkiksi käynnissä oleva ”Finnish Road Weather Excellence” -projekti (Vaisala, Arctic Machine, Foreca, Teconer, VTT) on osoittanut, että suomalaisella korkealaatuisella tiesää- ja talvihoito-osaamisella on merkittävää lisäpotentiaalia markkinoilla, jos osaaminen pystytään paketoimaan laitteista ja teknisistä järjestelmistä kohti kokonaisvaltaisempia tuote- ja palveluratkaisuja.

”Älyliikenteen ympärillä riittää kiinnostusta, mutta lähitulevaisuudessa nähdään, missä mittakaavassa tästä alkaa syntyä kannattavaa liiketoimintaa suomalaisille toimijoille. Yritysten on pystyttävä kehittämään kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita”, huomauttaa asiakaspäällikkö Karri Rantasila .

Tavoitteeseen pääseminen edellyttää kaikkien keskeisten tieliikennealan toimijoiden yhteistyötä. Tämän toteutumiseksi VTT:n käynnistämä ja koordinoima TransSmart-kärkiohjelma kokoaa tärkeimmät vaikuttajat saman pöydän ääreen. Sujuvaan, kustannustehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen liikennejärjestelmään tähtäävässä ohjelmassa ovat mukana liikenne- ja viestintäministeriö (LVM), työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), valtiovarainministeriö (VM), ympäristöministeriö (YM) sekä LVM:n alaiset virastot (TraFi, LiVi), Tekes, useat alan yritykset, kuntasektori ja tutkimuslaitokset.

Visio verkossa : http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2014/V5.pdf

Lue myös aiheesta tehty blogikirjoitus VTT:n Blogista : Vähä-älyisestä hiililiikenteestä älykkääseen vähähiiliseen liikenteeseen

Älyliikenne tarvitsee uudenlaista infrastruktuuria

Älyliikenne tarvitsee uudenlaista infrastruktuuria myös Suomessa

Liikenne ja liikkuminen ovat murroksessa ja älyliikenne kovassa nosteessa, kun tieto ja teknologia muuttavat toimintatapojamme. Liikennevirasto on osaltaan vahvasti mukana kehittämässä Suomen infrastruktuuria älyliikenteelle sopivaan suuntaan. Liikennevirasto käyttää esimerkiksi lähestyvän juhannusliikenteen yhteydessä jo olemassa olevia älyliikennesovelluksia.

Tiedon määrä ja sen hyödyntäminen kasvavat vauhdilla, mikä mahdollistaa uudenlaiset palvelut kaikilla väylämuodoilla. Liikkumisen siirtyminen palveluksi on trendi, joka voimistuu eri puolilla maailmaa. Tiedon ja teknologian vahvempi hyödyntäminen liikenteessä mahdollistaa lisäksi tuottavuuden parantamisen.

Myös Mobility as a service -ajattelu avaa uudenlaisen liiketoimintaympäristön ja uudet toimijat, kuten automatisaation ja ajoneuvojen robotisaation.

”Tulevaisuudessa älyliikenne tulee olemaan myös Suomessa yhä enemmän läsnä kaikkialla ja Liikennevirasto haluaa olla vahvasti mukana kehittämässä maamme infrastruktuuria älyliikenteelle sopivaan suuntaan”, sanoo Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen .

Esimerkiksi Liikenneviraston tieliikennekeskus kerää tietoa tieliikenteen sujuvoittamiseksi matka-aikajärjestelmän, liikenteen automaattisten mittausasemien ja liikennekameroiden kautta. Liikennevirasto käyttää olemassa olevia älyliikennesovelluksia muun muassa vilkkaan juhannusliikenteen yhteydessä.

”Näiden tietojen perusteella pystytään perinteisten liikennetiedotteiden lisäksi ohjaamaan vaihtuvilla tiedotus- ja kaistaopasteilla sekä nopeusrajoituksilla liikennettä jo kaukaa ennen varsinaista ruuhkakeskusta esimerkiksi lähestyvän juhannusliikenteen yhteydessä”, kertoo Liikenneviraston tieliikennekeskusten toiminnasta vastaava päällikkö Sami Luoma .

Ajoväylille ilmestyy yhä useammin autoja ja muita ajoneuvoja, jotka keskustelevat keskenään ja liikenneinfrastruktuurin kanssa.

”Tämänlainen ajantasaisen tilannetietoisuuden saaminen mahdollistaa kuljettajille turvallisempaa, sujuvampaa ja mukavampaa liikkumista – lopulta automaattisen liikenteen”, sanoo johtava asiantuntija Risto Kulmala Liikennevirastosta.

Suomalaista huippuosaamista älyliikenteessä on kehitetty myös meriliikenteessä. Tästä esimerkkinä on kaksisuuntainen navigointipalvelu, ENSI-palvelu ( Enhanced Navigation Support Information), joka parantaa alusliikenteen turvallisuutta Suomenlahdella. Palvelu otetaan käyttöön aluksi Suomenlahden öljytankkereilla ja on laajennettavissa koko merenkulkuun.

Älyliikenne on esillä tällä viikolla maanantaina alkaneessa maailmanlaajuisessa älyliikenteen kongressissa Helsingin Messukeskuksessa (ITS Europe Helsinki 2014). Kongressi kestää maanantaista torstaihin, ja sen yhtenä pääteemana on älyliikenteen ja bisneksen yhdistäminen.

Maanteiden päällysteitä uusitaan kesällä


Maanteiden päällysteitä uusitaan tänä kesänä noin 2 600 km. Tänäkin vuonna päällystettyjen maanteiden ylläpitoon käytetään noin 140 miljoonaa euroa, josta vajaalla 20 miljoonalla eurolla uusitaan tiemerkintöjä. Työt keskittyvät pääteille, mutta myös isompia, liikennettä haittaavia, tienrakennushankkeita on käynnissä.

Päällysteiden ylläpitoon käytettävä rahoitus on pysynyt samalla tasolla jo useita vuosia. Vaikka rahoitus pysyy samana, samalla rahalla saadaan joka vuosi kuitenkin hieman eri määrä uusittuja päällysteitä johtuen raaka-aineiden, erityisesti bitumin, hinnasta. Tänä vuonna arvellaan päästävän samalle tasolla kuin viime vuonna.

Tiestön kunto heikkenee kuitenkin joka vuosi hieman lisää, sillä kaikkia huonokuntoiseksi määriteltyjä tieosuuksia ei voida korjata. Tänä vuonna huonokuntoisia teitä tulee noin 900 km lisää, mikä tarkoittaa yhteensä 5 800 km huonokuntoisia teitä.

Tarkkana tietyömaan kohdalla

Päällystystyöt pyritään ajoittamaan niin, että niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa liikenteelle. Häiriöiltä ei voida kuitenkaan täysin välttyä. On hyvä muistaa, että töitä tehdään, jotta turvallinen ja kestävä uusi tienpinta saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti ja laadukkaana.

Tietyömaalla työntekijät tekevät työtään vaarallisissa oloissa liikenteen seassa. Siksi autoilijan tarkkaavaisuus ja alennettujen nopeusrajoituksien noudattaminen ovat erityisen tärkeitä.

Vastavalmistunut päällyste vaatii aikaa jäähtyäkseen – mitä lämpimämpi ilma, sitä kauemmin. Liian aikaisin käyttöön otettu päällyste urautuu heti. Uusi päällyste ja uudet tiemerkinnät voivat olla myös liukkaita etenkin sateella.

Tiehankkeita käynnissä eri puolilla maata

Tienparannushankkeita on käynnissä ympäri maata useiden kaupunkien lähiympäristössä. Pääkaupunkiseudun lisäksi töitä tehdään mm. Turussa, Kotkassa, Haminassa, Tampereella, Seinäjoella, Vaasassa, Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa.

Kehä III Lentoasemantien kohdalla tie- ja siltatyöt etenevät vauhdikkaasti ja vaikka tarkoituksena on saada ne tänä syksynä valmiiksi, työt haittaavat merkittävästi liikennettä. Samoin myös Kehä III tietyöt Lahden- ja Porvoon väylien liittymissä aiheuttavat haittaa liikenteelle.

Valtatie 8 Sepänkylän ohikulkutien työmaalla rakennetaan Stormossen – Koivulahti keskikaideosuutta, melu- ja ympäristörakenteita sekä viimeistellään uusien tieosuuksien pintarakenteita tekemällä viimeiset päällysteet Vaasassa ja Mustasaaressa.

Valtatie 7 välillä Hamina – Venäjän raja/Vaalimaa on käynnissä tienparannustöitä, josta johtuen muun muassa Venäjältä saapuva henkilöautoliikenne ohjataan kiertotielle. Myös Kotkan ja Haminan kohdilla on käynnissä tienparannustöitä, mistä johtuen liikennettä saatetaan pysäyttää ajoittain räjähdystöiden takia.

Turussa Suikkilantiellä on käynnissä koko kesän kestävä siltatyö sekä Raision ja Maskun välillä tehdään valtatietä 8 pääosin uuteen paikkaan, mutta myös nykyisen tien liikenteelle aiheutuu haittaa.

Katso ajantasaiset tiedot kaikista tietöistä: http://liikennetilanne.liikennevirasto.fi/

Tasoristeysten turvallisuutta parannetaan suomalaisella teknologialla

Toijala – Valkeakoski-rataosalla otetaan koekäyttöön uusia tasoristeysturvallisuutta parantavia laitteita, joita kutsutaan huomiolaitteiksi. Nyt kesällä koekäyttöön otettavat uudet aurinkoenergialla toimivat huomiolaitteet ovat huomattavasti halvempia kuin perinteiset puolipuomilaitokset ja niitä voidaan sijoittaa myös harvaanasutuille alueille.

Uusien huomiolaitteiden sijoituspaikoiksi on valittu Toijala–Valkeakosken-rataosa, koska kyseisellä rataosalla rautatieliikennettä on rajoitetusti, mutta vartioimattomia tasoristeyksiä on kohtalaisen paljon. Rataosan 25 vartioimattomasta tasoristeyksestä 20 varustetaan nyt Suomessa kehitetyillä moderneilla huomiolaitteilla.

Uusi huomiolaite koostuu kahdesta osasta – rautatiekalustossa olevasta lähettimestä ja huomiolaitteesta, joka sijoitetaan tasoristeyksen läheisyyteen. Rautatatiekalustossa oleva lähetinosa lähettää huomiolaitteelle GPS:ään perustuvaa tietoa kaluston sijainnista ja huomiolaite taas tämän tiedon pohjalta käynnistää keltaisena vilkkuvan huomiovalon, kun kalusto on riittävän lähellä tasoristeystä.

”Kalustoon sijoitettava lähetinosa lähettää lisäksi radiosignaalia, joka pakottaa huomiotolpan valot syttymään, vaikka GPS-sijaintitiedot eivät olisikaan saatavilla”, kertoo Liikenneviraston ylitarkastaja Jari Viitanen .

Halvemmalla ja joustavammin turvallisuutta

Uudet huomiolaitteet ovat lähes kymmenen kertaa halvempia kuin perinteiset puolipuomilaitokset ja varaavalla aurinkoenergialla toimivana niitä voidaan sijoittaa myös paikkoihin, joissa sähköliittymän saanti olisi kallista ja hankalaa. Järjestelmä on hinnaltaan edullinen myös siksi, että ratainfraan ei tarvitse tehdä huomiolaitteen takia muutoksia.

”Vaikka uudet huomiolaitteet helpottavat junien havaitsemista, niin tasoristeyksissä tulee aina noudattaa erityistä varovaisuutta. Tasoristeystä on lähestyttävä vähäisellä nopeudella ja valmistauduttava tarvittaessa pysähtymään. Varoituslaitteista huolimatta vastuu radan ylittämisestä on aina tienkäyttäjällä”, muistuttaa Trafin johtava asiantuntija Kari Alppivuori .

Tasoristeyksien turvallisuutta kehitetään

Huomiolaitteiden käyttöönotolla pyritään – osana liikenne- ja viestintäministeriön tasoristeysten turvallisuutta parantavaa strategiaa – kehittämään vähäliikenteisten vartioimattomien tasoristeysten turvallisuutta. Huomiolaitteen on kehittänyt tamperelainen Jet-Tekno Oy. Kehitystyössä ja nyt alkavassa koekäyttövaiheessa on Liikenneviraston lisäksi mukana myös Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja VR Yhtymä Oy.

Väitös: Muutokset tuulioloissa ovat kasvattaneet vedenkorkeuden ääriarvoja Suomen rannikolla

Väitös osoittaa, että meriveden korkeat ääriarvot ovat kasvaneet Suomen rannikolla. Kasvua on tapahtunut sitä enemmän, mitä harvinaisemmista arvoista on kysymys. Taustalla ovat muutokset tuulioloissa ja Itämeren kokonaisvesimäärässä.

Ilmatieteen laitoksen tutkijana työskentelevän Milla Johanssonin väitöstyö perustuu meriveden korkeuden pitkiin ja luotettaviin havaintosarjoihin, joita on saatavissa kattavasti Suomen rannikolta 1920-luvulta lähtien.

Tuuli ja ilmanpaine saavat vedenkorkeuden vaihtelemaan

Työssä osoitettiin että noin 80 prosenttia Suomen rannikon vedenkorkeuden kuukausikeskiarvojen vaihtelusta liittyy tuuli- ja ilmanpainevaihteluihin. Tuulet ja ilmanpainevaihtelut painavat vettä Tanskan salmien kautta Pohjanmereltä Itämerelle ja muuttavat näin Itämeren kokonaisvesimäärää. Ne myös kallistavat vedenpintaa Itämeren eri osien välillä. Esimerkiksi länsituuli ajaa vettä Itämeren eteläosista pohjoisosiin ja Suomen rannikkoa kohti.

Maankohoaminen ja merenpinnan nousu kilpailevat keskenään

Menneinä vuosikymmeninä keskimääräinen vedenkorkeus on laskenut maan suhteen Suomen rannikolla. Laskunopeus on vaihdellut alueittain noin 10 sentistä 70 senttiin sadan vuoden aikana. Uutta maata on siis hitaasti vapautunut meren alta.

Merenpinnan lasku on pääasiassa aiheutunut maan kohoamisesta. Viime jääkauden aikana Skandinavian peittäneet jäämassat painoivat maankuorta alaspäin. Jään sulamisen jälkeen maankuori lähti hitaasti palautumaan. Maankohoamisen vaikutusta on hidastanut merenpinnan nousu. Maailmanlaajuisesti merenpinta nousi 1900-luvulla vajaat 20 senttimetriä. Nousun syynä ovat meriveden lämpölaajeneminen ja mannerjäätiköiden sulaminen. Nousu vaikutti myös Itämereen.

”Tulevaisuudessa valtamerten pinnannousun ennustetaan kiihtyvän. Maankohoaminen ei välttämättä enää riitä estämään sen vaikutusta Suomen rannikolla. Suomenlahdella merenpinta voi lähteä nousuun, mutta Pohjanlahdella voimakkaampi maankohoaminen saattaa vielä riittää tasapainottamaan merenpinnan nousun tällä vuosisadalla. Ennusteissa on kuitenkin suuria epävarmuuksia, ja korkeimmillaan ne ennustavat vedenpinnan nousevan kaikkialla Suomen rannikolla”, Milla Johansson toteaa.

Tulokset pohjana tulvariskien arvioinnille

Tietoa merenpinnan nykyisestä ja tulevasta käyttäytymisestä tarvitaan mm. rannikolle rakentamisessa ja yhteiskuntasuunnittelussa. Työssä laaditut keskimääräisen merenpinnan ennusteet ottavat huomioon entistä useampia tekijöitä ja antavat siksi aiempaa luotettavampia arvioita. Toisaalta tulokset vedenkorkeuden ääriarvojen kasvusta mahdollistavat tällaisten muutosten huomioimisen nykyisten ja tulevien tulvariskien arvioinnissa.

Ilmatieteen laitoksen tutkijan, FM Milla Johanssonin väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa. Vastaväittäjänä on professori Tarmo Soomere Tallinnan teknillisestä yliopistosta ja kustoksena professori Matti Leppäranta Helsingin yliopistosta. Väitöstilaisuus järjestetään 4.6.2014 kello 12 Kumpulassa (Exactum, sali CK112). Väitöskirja julkaistaan sarjassa Finnish Meteorological Institute Contributions, jonka elektroninen versio on saatavissa osoitteesta

Kiitoteiden käytön poikkeukset näkyvät taas WebTrak-palvelussa

Lentokoneiden reitit ja melun näyttävä Finavian WebTrak-palvelu kertoo millä tavoin kesän liikennealueiden kunnostustyöt Helsinki-Vantaalla vaikuttavat lentoreitteihin erityisesti myöhään illalla. Palvelu on ollut suljettuna huoltotöiden takia, mutta on nyt avattu uudelleen sopivasti ennen kesäkautta.

WebTrak-palvelu tarjoaa yksityiskohtaista tietoa muun muassa lentokoneen sijainnista, korkeudesta ja lentokonetyypistä noin 70 kilometrin etäisyydeltä Helsinki-Vantaan lentoasemasta. ”Palvelu on ollut käytössä reilun vuoden ja on osoittautunut suosituksi. Etenkin lentoaseman lähialueiden asukkaat ovat olleet siitä kiinnostuneita, sillä sieltä löytyy kattavat tiedot lentokoneiden reiteistä”, kertoo kestävän kehityksen johtaja Mikko Viinikainen Finaviasta .

Palvelu helpottaa ymmärtämään lentoreittien sijainnit, lentokoneiden korkeuden ja tuuliolojen vaikutuksen kiitoteiden käyttöön. Palveluun kirjautuvat melutiedot yhdeksältä melumittausasemalta lentoaseman ympäristöstä. Tiedot kaikkien lentokoneiden reiteistä tulevat lennonjohdon tutkasta. Sotilas-, hälytys- ja viranomaislennot eivät näy palvelussa. Turvallisuussyistä lennot näkyvät tunnin viiveellä.

Helsinki-Vantaan lentoliikennealueita korjataan tänäkin kesänä

Helsinki-Vantaan lentoliikennealueilla rakennetaan uutta ja remontoidaan kesäkaudella 2014. Töihin kuuluu mm. lentokoneiden uusien jäänpoistoalueiden rakentamista sekä rullausteitä päällystämistä. Jäänpoistoalueiden kehittäminen vähentää toiminnasta talvisin aiheutuvaa kuormitusta vesistöön. Kesän töillä on jonkin verran vaikutusta lähialueen lentokonemeluun, sillä rullausteiden kunnostus aiheuttaa muutoksia lentokoneiden reitteihin huhtikuusta kesäkuuhun.

Kun kiitotie 2 on suljettu 14.4.–13.6. klo 6-23, lännen ja lounaan puoleisilla tuulilla lentomelua havaitaan enemmän Keravan suunnassa. Lentomelu puolestaan vähenee Nurmijärven suunnassa. Yöaikaan klo 23–6 liikenne on normaalia.

Lentokoneet ovat vuosien aikana muuttuneet vähämeluisimmiksi – vuonna 1990 Lden 55 dB melualueella (lentokoneiden melu ylittää vuositasolla päivä-ilta-yömelutason 55 desibeliä) asui pääkaupunkiseudulla 97 000 ihmistä, vuonna 2011 noin 14 000. Samaan aikaan lentoliikenteen matkustajamäärät Helsinki-Vantaan lentoasemalla ovat kasvaneet voimakkaasti. Vuonna 1990 matkustajia Helsinki-Vantaalla oli noin 8 miljoonaa, vuonna 2013 yli 15 miljoonaa. Pääkaupunkiseudulla tie- ja raideliikenteen melun piirissä asuu noin miljoona ihmistä.

Seuraa Helsinki-Vantaan lentoliikennettä kartalla

WebTrak -palveluun pääsee Finavian verkkosivuilta osoitteesta http://www.finavia.fi/webtrak . Palvelu tarjoaa historiatietoa lentoliikenteestä kolmelta edelliseltä kuukaudelta sekä mahdollisuuden mitata ohi lentävän lentokoneen etäisyyden ja korkeuden esimerkiksi omaan asuinpaikkaan nähden. WebTrakin kautta voit myös antaa palautetta yksittäisestä koneesta. Palautteet käsitellään ja ne kirjautuvat Finavian ympäristöpalautejärjestelmään.

Rautatiealueiden rajoja selvitetään

Rautatiealueiden rajat selvitetään 2014-2017

Liikennevirasto ja Maanmittauslaitos tarkentavat valtion rataverkon rautatiealueiden ja radan vieressä asuvien maanomistajien välisiä kiinteistörajoja. Rajat ovat monin paikoin epäselviä, sillä vain osa rataosuuksien rajamerkeistä on tarkennettu rataverkon vilkkaimman rakentamisen eli 1800−1900-lukujen taitteen jälkeen.

”Nykyisin rautatiealueita koskevat alue- tai rajaepäselvyydet käsitellään sitä mukaa kun ne ilmenevät. Tämän on usein todettu aiheuttavan ylimääräistä viivettä ja kustannuksia”, perustelee hanketta johtaja Mauri Asmundela Maanmittauslaitoksesta. Pitkään jatkuvat epäselvyydet ovat myös maanomistajan oikeusturvan kannalta hankalia.

Rautatiealueiden rajat määritellään uudelleen, jos rajapyykit ovat kadonneet, rajat ovat muuten epäselvät tai alueiden käyttöoikeuksissa on epäselvyyksiä.

”Rajaamiset tehdään ensisijaisesti niillä rataosuuksilla, joilla lunastuksista on kulunut kauan aikaa tai joilla rajojen sijaintitarkkuus on muista syistä heikko”, kertoo diplomi-insinööri Antti Castrén Liikennevirastosta.

Monia rata-osuuksia on perusparannettu rakentamisen jälkeen, jolloin rautatiealueen määrittelyä on tarkennettu. Tällaisilla rata-osuuksilla rajaamistoimitusta ei välttämättä tehdä.

Luotettavaa lähtötietoa suunnittelun pohjaksi

Liikennevirasto toimii valtion rataverkolla radanpitäjänä. Se haki rautatiealueiden rajaamistoimituksia Maanmittauslaitokselta, joka vastaa maanmittaustoimituksista ja suorittaa rajaamiseen liittyvät maastomittaustyöt. Jos olemassa oleva rautatiealue poikkeaa rautatiekiinteistön rajauksesta, voidaan toimitusten yhteydessä lunastaa maata vastaamaan todellista tilannetta.

Rajaamistöiden jälkeen rautatiealueen rajaus ilmenee kiinteistörekisterikartalta yksiselitteisesti ja sijaintitarkasti. Tämä luotettava lähtötieto on kaikkien käytettävissä ratahankkeiden sekä muiden suunnitteluprosessien ja maankäytön tarpeisiin.

Rautatiealueiden rajaaminen on Liikenneviraston ja Maanmittauslaitoksen yhteishanke, joka ulottuu vuoteen 2017 saakka. Virastot tekivät vuosina 2008–2013 vastaavaa yhteistyötä maanteiden rajojen selvittämiseksi. Rautateiden rajaaminen on huomattavasti maanteiden rajaamisia pienempi urakka.

”Rajattavien rataosuuksien kilometrimäärän selvittäminen on vielä kesken, mutta henkilötasolla hanke työllistää Maanmittauslaitoksessa noin 20 henkilötyövuotta vuosittain”, Asmundela toteaa.

Finavia avasi uuden turvatarkastuspisteen

Finavian seitsemän vuotta kestävän kehitysohjelman ensimmäinen vaihe on juuri valmistunut. Turvatarkastuksen ja lähtöselvityksen kapasiteettia on lisätty tuntuvasti. Käynnissä on myös Helsinki-Vantaan kaikkien aikojen laajin kerralla tehty palvelu-uudistus.

– Helsinki-Vantaa on nyt entistäkin tehokkaampi ja houkuttelevampi, sanoo lentoasemajohtaja Ville Haapasaari Finaviasta.

Hän kertoo, että terminaali 2:een rakennettu avara ja valoisa turvatarkastuspiste sekä sen viisi uutta linjaa kasvattavat turvatarkastuksen kapasiteettia 40 prosenttia. Matkustajia palvelee turvatarkastuksissa nyt yhteensä 23 linjaa. Myös turvatarkastushenkilökunnan määrää on lisätty.

– Perjantaista 23. toukokuuta alkaen matkalle lähtö sujuu entistä nopeammin. Turvatarkastuksen jonotusajat ovat ruuhka-aikoina selkeästi aikaisempaa lyhyemmät. Pystymme palvelemaan yli 4 100 matkustajaa tunnissa, Haapasaari sanoo.

Samalla on parannettu lähtöselvityksen sujuvuutta. Finavia on hankkinut lisää kymmeniä automaatteja. Matkustajien käytössä on nyt yhteensä 62 lähtöselvitysautomaattia ja 14 bag drop -automaattia. Lentoyhtiöiden palvelutiskejä terminaalissa on entuudestaan 76 kappaletta.

Haapasaaren mukaan automaation lisääntyminen on lentoliikenteessä maailmanlaajuinen suuntaus. Itsepalvelu tuo matkustajille joustavuutta lähtöselvitysaikoihin, tasoittaa lentoaseman ruuhkahuippuja ja kasvattaa terminaalin kapasiteettia.

Tehokkaasti tuotetut lentoasemapalvelut tuovat lentoyhtiöille kustannushyötyä, mikä on viime kädessä edellytys myös maltillisille lentolippujen hinnoille.

Kautta aikojen merkittävin palvelu-uudistus Helsinki-Vantaalla

Sujuvuuden ja tehokkuuden parantamisen lisäksi Helsinki-Vantaalla uudistetaan palvelutarjontaa. Sitä Finavia kehittää yhdessä kumppaneidensa kanssa asiakkaiden toiveiden ja kuluttajatutkimusten pohjalta.

– Kyseessä on mittavin, koskaan Helsinki-Vantaalla kerralla tehty palvelu-uudistus. Lentoasemalla avataan noin 70 uutta tai uudistuvaa palvelupistettä. Muutokset tehdään pääasiassa vuoden 2014 aikana, sanoo liiketoimintajohtaja Anne Gullstén Finaviasta.

Ravintolatarjonta monipuolistuu ja kesällä avataan uusia kansainvälisten huippubrändien myymälöitä. Tavoitteena on vastata nykyistä paremmin kasvavan ja kansainvälistyvän matkustajakunnan kysyntään.

Uusia ravintolatulokkaita ovat esimerkiksi Grab and Fly, Urban Food Market, Freshly Made, Johan&Nyström sekä Two Tigers Sushi and Noodle. Kansainvälisestä muotitarjonnasta vastaavat muun muassa Hugo Boss, Burberry ja Ralph Lauren.

Muita lentoaseman huippumerkkejä tulevat olemaan Porsche Design, Armani Jeans, Versace Collection, Sunglasses, Bally, Loewe, Etro ja Montblanc.

Liikkuva laboratorio kutsuu matkustajat kehittämään lentoasemaa

Yllätyksellisyyttä ja elämyksiä matkustajille tuo TravelLab, liikkuva laboratorio. Sen avulla voidaan käytännössä testata matkustajilta saatuja ehdotuksia lentoaseman uusiksi palveluiksi. Testituloksia käytetään hyväksi matkustajakokemuksen kehittämisessä ja palveluita suunniteltaessa.

Kilpailu lentoyhtiöistä ja matkustajista on kansainvälisten lentoasemien välillä kiristynyt. Asiakaskokemuksesta on tullut yhä tärkeämpi erottautumistekijä.

– Mielenkiintoisten palveluiden ja hyvän asiakaspalvelun merkitys korostuu entisestään. Tutkimusten mukaan matkustajien tyytyväisyys Helsinki-Vantaata kohtaan on viime vuosina koko ajan parantunut. Tavoitteemme on, että tämä kehitys jatkuu, Haapasaari toteaa.

Matkustajat pääsevät kokemaan muun muassa perinteiset juhannustanssit, pop-up-joogaa sekä suomalaista kahvikulttuuria. TravelLab tuo testiin myös teknisiä palveluja. Tällaisia ovat esimerkiksi infotaulut, jotka antavat vinkkejä siihen, miten matkustajat voivat viettää aikaansa Helsinki-Vantaalla.

Matkustajat ovat testanneet TravelLabin ensimmäisiä palveluprototyyppejä toukokuun alkupuolelta lähtien.

Finavian kehitysohjelma tähtää lentoaseman kilpailukyvyn vahvistamiseen

Helsinki-Vantaan matkustajamäärä nousi viime vuonna ennätykseensä ja ylitti ensimmäistä kertaa 15 miljoonan matkustajan rajan. Kasvu on jatkunut myös tämän vuoden tammi-huhtikuussa, jolloin Helsinki-Vantaan matkustajien määrä on kasvanut noin viisi prosenttia.

Finavia kasvattaa aktiivisesti lentoliikennettä. Tänä keväänä uusina lentoyhtiöinä Helsinki-Vantaalla toimintansa ovat aloittaneet S7 ja Eurolot.

Finavian vuoden alussa käynnistämä 900 miljoonan euron kehitysohjelma kasvattaa lentoaseman kapasiteettia, kehittää palvelua ja parantaa liikennejärjestelyjä. Helsinki-Vantaa valmistautuu vastaanottamaan 20 miljoonaa vuosittaista matkustajaa vuoteen 2020 mennessä.

Matkustajamäärän nousu tuo alueelle kuudessa vuodessa noin 5 000 uutta, pysyvää työpaikkaa. Kehitysohjelman puolestaan arvioidaan tarjoavan työtä noin 14 000 henkilötyövuoden verran.

Sähköbussi latautuu pian myös pysäkillä

Sähköbusseja voidaan ladata vuoden kuluessa myös bussiterminaalissa, päätepysäkillä tai linjalla, kun niitä on toistaiseksi ladattu vain varikolla. VTT:n koordinoimassa eBusSystem-hankkeessa pilotoidaan automaattisten latausjärjestelmien käyttöä Espoossa Tapiolan–Matinkylän alueella linjalla 11 ensi vuoden alusta. Hankkeella tähdätään siihen, että sähköbussit ja niiden latausinfrastruktuuri voidaan rakentaa kokonaisuutena mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Automaattisia latausjärjestelmiä on ensin koekäytettävä Suomen oloissa ja saatava niistä käyttökokemuksia, ennen kuin järjestelmät otetaan laajemmin käyttöön. Pilotointi tapahtuu yhteistyössä Veolian eBus-projektin kanssa, ja Veolian operoimia sähköbusseja varustetaan automaattisella latauslaitteella. Tavoitteena on myös saada kokeiluun kaksi bussia lisää vielä tämän vuoden aikana. Reitin varrella oleva pilotointivaiheen latauspiste on suunnitteilla Tapiolaan.

Käytännössä sähköbussin automaattinen lataus tapahtuu bussin katolle asennettavan virroittimen kautta, kun bussi ajaa esimerkiksi terminaaliin, päätepysäkille tai reitin varrella olevalle pysäkille, joiden yläpuolelle, noin 3 metrin korkeuteen on asennettu latausvirran syöttöpiste.

Latauksessa hyödynnetään mahdollisimman paljon sähköbussien normaaliin käyttöön liittyviä seisonta-aikoja, kuten aikataulun tasausta, odotusaikoja ja pysähdyksiä, bussilaitureita ja pysäkkejä, myöhemmin ehkä myös Matinkylään rakennettavaa bussiterminaalia. Esimerkiksi 2 minuuttia kestävällä 200 kilowatin latauksella voi ajaa sähköbussilla noin 6–8 kilometrin matkan. Tarvittavien latauspisteiden tai -kertojen määrä riippuu bussin akuston ja lataustehon mitoituksesta sekä reitin pituudesta.

HSL:n tavoitteen mukaan 8 % bussikannasta eli yli sata ajoneuvoa on sähköbusseja vuonna 2018. Sähköbussien lukumäärän kasvaessa tarvitaan automaattisia latauslaitteita, jotta kokonaisjärjestelmän kustannuksia saadaan pienennettyä ja tuotantoa tehostettua. Sähköbussit voivat tulla parhailla käyttöpaikoilla kaupunkiliikenteessä taloudellisesti kannattaviksi jo lyhyellä aikavälillä.

Suomeen on perustettu uusi yritys Ekabus Oy, jonka tavoitteena on kaupallistaa aiemmin eBus-projektissa kehitetty ja Veolian matkustajaliikenteessä testaama, VTT:n ja Metropolia ammattikorkeakoulun toteuttama suomalainen testisähköbussi.

Akusto on sähköajoneuvon kallein komponentti, ja sitä pienentämällä ja sen mahdollisimman tehokkaalla käytöllä yhdistettynä soveltuvaan latausinfrastruktuuriin voidaan parantaa järjestelmien taloudellista kilpailukykyä. Reitille solmupisteisiin sijoitetut latauslaitteistot voivat lisäksi palvella useammilla linjoilla liikennöiviä sähköbusseja.

Joukkoliikenteen lisäksi erittäin potentiaalisia sovellusalueita sähköisille hyötyajoneuvoille ovat korkean käyttöasteen ja hyvin määriteltyjen työsyklien tai reittien teolliset tuotantoympäristöt, kuten kaivokset, logistiikka ja satamat.

ECV-hankeverkosto edistää sähköisten hyötyajoneuvojen kehitystä

eBusSystem-projekti on osa merkittävää kansallista ja teollisuusvetoista, VTT:n koordinoimaa ECV (Electric Commercial Vehicles) -verkostohanketta, joka panostaa sähköisten hyötyajoneuvojen ja työkoneiden sekä niiden järjestelmien kehitykseen. Vuosina 2014–2016 toteutettavissa, elinkeinoelämän kanssa verkottuneissa tutkimus- ja kehityshankkeissa on mukana 30 yritystä sekä VTT:n lisäksi Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Vaasan yliopisto.

ECV-verkostossa on merkittävästi uusia yritysten kehityshankkeita erityyppisille sähköisille ajoneuvoille, liikkuville koneille ja näiden komponenteille. Verkostossa on mukana 13 yritystä omilla yrityshankkeillaan. Tämän ohella 24 yritystä osallistuu rahoitusosuudella alan kehitystä tukevaan julkiseen tutkimusprojektiin. Koko verkoston projektivolyymi on noin 18 miljoonaa euroa.

Tutkimusaiheita ovat akkuteknologia ja sen sovellukset, sähköbussien suorituskyky, mallinnus ja komponentit, hybridisähköiset työkoneet sekä sähköisiin ajoneuvoihin ja työkoneisiin liittyvät järjestelmätason lataustekniikka, sähköverkkoon kytkentä ja käyttövoimaenergian hallinta sekä konseptit eri käyttöympäristöissä.

ECV-verkoston hankekokonaisuus on osa Tekesin EVE-ohjelmaa ja liittyy läheisesti VTT:n TransSmart-kärkiohjelmaan.

Verkoston kärkihankkeessa, eBusSystem-projektissa, ovat omilla rinnakkaisilla yrityshankkeillaan mukana Helsingin Seudun liikenne HSL, Fortum Oyj, Espoon kaupunki ja Lahden kaupunki.

eBusSystem keskittyy liikenne-, lataus- ja energiajärjestelmiin liittyvään kehitykseen, automaattisten latausjärjestelmien pilotointiin Suomessa, latauspalvelun kehittämiseen ja kaupunkisuunnittelun sekä -infran liityntöihin. Tavoitteena on luoda kehittynyttä kotimarkkinaa ja saada myös uusia kaupunkeja liittymään mukaan sähköisen joukkoliikenteen kehitykseen. eBusSystem linkittyy läheisesti Espoossa käynnissä olevaan Veolian eBus-hankkeeseen.

Flyben lähtöselvitys Helsinki-Vantaalla uudistuu

Helsinki-Vantaan lentoasemalta matkustavien tulee jatkossa tehdä lähtöselvitys etukäteen verkossa tai terminaalissa sijaitsevilla automaateilla. Lähtöselvitys on oltava tehtynä 35 minuuttia ennen lennon lähtöä. Käsimatkatavaroiden tehostettu valvonta jatkuu edelleen.

Flyben lähtöselvitystiskien paikka Helsinki-Vantaan lentokentällä muuttuu. Uudet tiskit sijaitsevat edelleen samalla lähtöselvitysalueella terminaalissa 2, mutta tiskien numerot ovat 15. toukokuuta lähtien 216 ja 217. Jatkossa toinen tiskeistä on tarkoitettu Plus-lipun ostaneille matkustajille ja toinen tiski on ruumaan menevien matkatavaroiden jättämistä varten Essentials- tai New Economy-lipun ostaneille. Essentials- ja New Economy-lippujen ostajien tulee jatkossa tehdä lähtöselvitys etukäteen verkossa tai terminaalissa sijaitsevilla automaateilla.

”Suosittelemme matkustajia tekemään online-lähtöselvityksen. Helsinki-Vantaa on ruuhkainen lomasesonkien aikaan sekä arkisin erityisesti aamuisin klo 6–9 ja iltaisin klo 16–18, joten etukäteen tehty lähtöselvitys nopeuttaa huomattavasti portille siirtymistä”, kehottaa Flybe Finlandin lentokenttäpalveluista vastaava Sanna Haikonen.

Flybe muistuttaa myös kaikkia matkustajia tiukennetusta käsimatkatavaroiden valvonnasta. Käsimatkatavaroiden kokoa ja painoa on tarkkailtu kevään aikana tehostetusti, jotta matkustaminen yhtiön lennoilla olisi entistä sujuvampaa.

Flyben lennolla matkustavan muistilista

Tee lähtöselvitys viimeistään 35 minuuttia ennen lennon lähtöä.

Voit tehdä lähtöselvityksen verkossa osoitteessa http://www.flybe.fi tai Helsinki-Vantaalla terminaalissa sijaitsevalla automaatilla. Muilla lentoasemilla lähtöselvityksen voi tehdä myös lähtöselvitystiskillä.

Muista tarkistaa käsimatkatavaroiden paino ja koko. Tarkemmat ohjeet käsimatkatavaroista löydät osoitteesta: http://fi.flybe.com/flightInfo/baggage.htm
Saavu lähtöporteille viimeistään 35 minuuttia ennen lennon lähtöä.

Älyliikenne tekee itärajan ylittävän matkustajaliikenteen sujuvammaksi

Helsingin ja Pietarin välinen älyliikennekäytävä tuo uusia palveluja matkustajille, yksityisautoilijoille ja joukkoliikenteelle. VTT:n ja Vediafi Oy:n johdolla kehitetty VEDIA-monipalvelu yhdistää nyt avatut uudet mobiilipalvelut, jotka sujuvoittavat itärajan ylittävää matkustajaliikennettä. Palvelut myös parantavat matkustuskokemusta ja liikenneturvallisuutta.

VEDIA-monipalvelu on keskeinen osa Helsinki–Pietari-älyliikennekäytävän suomalais-venäläistä älyliikenteen kärkihanketta. Hankkeessa luodaan viranomaisten, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyönä uusia älykkäitä liikennepalveluja rajan ylittävälle matkustajaliikenteelle.

Ensi vaiheessa avatut palvelut tulevat käyttöön tie- ja raideliikenteen käyttäjille, mutta tulevaisuudessa palvelut kattavat myös muita liikennemuotoja hyödyntävät matkaketjut.

Palveluista ensimmäisinä otetaan käyttöön automaattiset tiesää- ja kelitietopalvelut, automaattinen liikennehäiriötiedotus- ja varoitusjärjestelmä, reaaliaikainen liikenne- ja ruuhkatietopalvelu sekä julkisen liikenteen tietopalvelu.

Raideliikenteen käyttäjille VEDIA-palvelut avataan Helsingin ja Pietarin välillä liikennöivissä nopeissa Allegro-junissa. Palvelut toteutetaan VR:n junaverkkoon, ja ne ovat langattomasti junamatkustajien käytettävissä älypuhelimilla ja kannettavilla. VEDIA-junapalvelut tarjoavat matkustajille lisätietoja matkan edistymisestä, asematiedotteita, uutisotsikoita sekä kohdekaupunkien säätietoja ja jatkoyhteyksiä. VEDIA-palvelut tuotetaan junassa, jolloin mobiiliverkkojen huono kuuluvuus varsinkin raja-alueella ei häiritse junapalveluita.

Rajanylittäjien keskeisiksi ongelmiksi havaittiin mm. verkkovierailujen hinta ja toimintavarmuus, liikenne- ja tiesäätiedon huono saatavuus koko matkan ajalta sekä palveluiden huono käytettävyys ja saatavuus eri kielillä. Nämä kävivät ilmi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun erityisesti venäläisille rajanylittäjille tekemästä selvityksestä.

VEDIA-monipalvelussa verkkovierailuihin liittyviä ongelmia vähennetään tuomalla internetyhteys ja VEDIA-palvelut ilmaiseksi saataville Allegro-juniin sekä Vaalimaan raja-asemalle. Lisäksi venäläisen Yandex-Moneyn maksuratkaisu mahdollistaa DNA:n Prepaid-liittymien SIM-korttien rajoittamattoman datakäytön VEDIA:n mobiililla arvon latauspalvelulla. Vastaava palvelu on suunnitteilla myös Venäjälle matkustaville.

Hankkeessa pilotoitava ratkaisu perustuu avoimeen tiedonvaihtoon, jossa yhteistyötä rakennetaan molempien maiden viranomaisten sekä yritysten välillä. Tämä mahdollistaa liikenne- ja tiesäätietojen tuomisen kuluttajille mm. Rajaliikenne.fi:n sekä VEDIA:n sovelluksiin. VEDIA-monipalveluun liitetään myös online-tulkkauspalvelu sekä joukkoliikennetiedot, jotka tuovat jatkoyhteydet osaksi sovellusta. Tämän lisäksi mm. Helsingin raideliikenteen kertalippujen maksuissa voidaan hyödyntää VEDIAn mobiilia SMS-maksua.

Palvelujen toteuttamista varten on koottu palveluyhteenliittymä, FOR VEDIA, johon kuuluu toistakymmentä yritystä sekä Suomesta että Venäjältä. Toteuttajakonsortion vetäjänä toimii Vediafi Oy. Uusia palveluja esitellään myös Helsingissä kesäkuussa järjestettävässä älyliikenteen ITS Europe 2014 -kongressissa.

Monipalvelualusta toimii kaikissa mobiililaitteissa

”VEDIA-monipalvelumme perustuu laiteriippumattomaan HTML5-pohjaiseen käyttöliittymään, joka toimii kaikissa mobiililaitteissa. VEDIA-monipalvelu pitää sisällään yrityskonsortiomme monivuotisen kokemuksen erilaisista palvelukokeiluista sekä Venäjä-yhteistyön kehittämisestä erityisesti VTT:n kanssa, mikä luo hyvät edellytykset kasvavaan palvelutarjoamaan Suomessa ja vientimarkkinoilla”, toteaa Vediafi Oy:n toimitusjohtaja Lauri Lankinen .

”On tärkeää, että palveluita kehitetään yhteistyössä julkisen sektorin, yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Näin taataan liikkujille kattava palveluvalikoima ja varmistetaan niiden yhteentoimivuus ja jatkuvuus sekä uusien innovatiivisten palveluiden kehittäminen myös tulevaisuudessa”, sanoo asiakaspäällikkö Karri Rantasila VTT:ltä.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen ja Venäjän julkisten ja yksityisten organisaatioiden kanssa. Suomessa hankkeen ohjaamisesta vastaa liikenne- ja viestintäministeriö. Sen lisäksi palvelujen toteuttamisessa ovat vahvasti mukana myös Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.

VEDIA -monipalvelu löytyy linkistä: http://www.vedia.fi

Finnair sai luvan lieventää elektroniikkalaitteiden kieltoja

Finnair on saanut Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta luvan muuttaa sääntöjä, jotka koskevat kannettavien elektroniikkalaitteiden käyttöä nousun ja laskun aikana. Niinpä Finnairin lentojen matkustajat saavat 9.4.2014 alkaen käyttää kädessä pidettäviä laitteita lennon kaikissa vaiheissa, kunhan laitteet (esim. älypuhelimet, tabletit ja e-kirjojen lukulaitteet) asetetaan lentotilaan.

Matkustajia voidaan silti pyytää sammuttamaan laitteensa, jos näkyvyys on huono laskun aikana. Kannettavia tietokoneita ei lueta kädessä pidettäviin laitteisiin, joten ne on sammutettava ja niitä on säilytettävä asianmukaisesti nousun ja laskun aikana.

”Euroopan lentoturvallisuusvirasto lievensi hiljattain määräyksiään kannettavien elektroniikkalaitteiden käytöstä, joten olemme pyrkineet saamaan samat määräykset myös Finnairin lennoille”, kertoo Finnairin laatu- ja lentoturvallisuusjohtaja Antti Aukia . ”Nyt meillä on tarvittavat luvat ja voimme soveltaa uusia periaatteita. Pyydämme kuitenkin matkustajia tekemään jatkossakin yhteistyötä matkustamohenkilökunnan kanssa, sillä matkustajia saatetaan yhä pyytää sammuttamaan laitteet, jos näkyvyys on huono laskun aikana. Finnairille lentoturvallisuus on kaikkein tärkeintä.”

Liikennejärjestelmä.fi tarjoaa tietoa Suomen liikennejärjestelmän tilasta

Valtakunnallinen liikennejärjestelmän tilan seurannan portaali Liikennejärjestelmä.fi on avattu. Se tarjoaa seurantatietoja ja analyysejä, jotka palvelevat liikennepolitiikan ja strategisen tason suunnittelua ja päätöksentekoa 5-30 vuoden aikajänteellä.

Portaali on suunnattu kaikille niille, jotka työssään tai toiminnassaan tarvitsevat koottua ja analysoitua seurantatietoa Suomen liikennejärjestelmän kehityksestä. Liikennejärjestelmän tilan seuranta on myös tärkeä osa liikennehallinnon toimintaympäristön seurantaa.

Liikennejärjestelmä.fi-portaaliin on koottu Suomen liikennejärjestelmän tilan kehitystä keskeisesti kuvaavia indikaattoreita. Sisältö on koostettu tällä hetkellä saatavina olevista tietolähteistä yhteistyössä tiedontuottajien kanssa. Palvelussa on lisäksi linkityksiä yksityiskohtaisemman tiedon lähteille.

Portaalin ovat kehittäneet liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja Ilmatieteen laitos.

Pahimmilta routa- ja kelirikko-ongelmilta ehkä säästytään

Tänä keväänä suurimpaan osaan maata odotetaan normaalia vähäisempiä routa- ja kelirikko-ongelmia niin rautateille, maanteille kuin saaristoliikenteeseenkin. Lauha talvi on kuitenkin vaurioittanut teitä.

Suurin ongelma jokakeväinen routiminen on yleensä rautateillä, mutta nyt sielläkin tilanne näyttää tavanomaista paremmalta. Maanteillä normaalia vaikeampi kelirikko on luvassa vain Kainuun sorateille. Saaristossa tuskin voi tänä keväänä edes puhua kelirikosta.

Rautateille ennakoidaan helppoa routakevättä

Rautateillä routatilanne näyttäisi jäävän tänä keväänä puoleen viimevuotisesta. Kevättalven pakkas- ja muut olosuhteet saattavat vielä muuttaa tilannetta.

Routarajoituksia ennakoidaan tarvittavan noin 40 ratakilometrille. Poikkeuksellisen leudon talven takia routimisen aiheuttamat liikennehaitat jäävät huomattavasti aiemmin arvioitua vähäisemmiksi. Lopullisten routarajoitusten määrä riippuu alkukevään säästä.

Routaongelmat kohdistuvat vuosittain samoihin paikkoihin. Liikennevirasto pyrkii vähentämään roudan vaikutuksia liikenteeseen yhteistyössä kunnossapitourakoitsijoiden ja liikennöitsijän kanssa. Kunkin rataosan kunnossapitäjät tarkkailevat jatkuvasti muutoksia routatilanteessa. He tekevät samalla tarvittavat kunnossapitotoimet, jotta nopeusrajoitusten asettamista voitaisiin välttää ja routavauriot minimoida.

Kun maanpinnan päällimmäiset kerrokset alkavat keväällä sulaa, ei sulamisvesi välttämättä pääse virtaamaan ja ratapenkat kuivumaan. Routivia ja sulaneita maakerroksia voi myös olla päällekkäin. Kun maa routii kiskojen alla, syntyy epätasaista routimisnousua. Roudasta kärsivälle rataverkon osalle on tällöin asetettava nopeusrajoitus, jotta junien turvallinen kulku voidaan taata.

Maanteillä lauha talvi on vaurioittanut päällysteitä

Sorateille ennustetaan normaalia helpompaa kelirikkoa pääosaan maata. Ainoastaan Kainuun maakunnassa kelirikosta ennakoidaan tulevan normaalia vaikeampi ja Perämeren alueelle sekä Lapin eteläosaan tavanomainen.

Päällystetyt tiet ovat kärsineet talven lauhoista ja sateisista keleistä selvästi normaalia enemmän. Halkeamia on nyt paljon, samoin reikiä ja vaurioita päällysteissä. Vilkasliikenteiset tiet ovat urautuneet nastarengaskauden aikana. Pahimmin urautuneille ja vaurioituneille teille joudutaan asettamaan nopeusrajoituksia kunnes ne on saatu korjattua.

Routa on jo alkanut sulaa ja kelirikkoaika alkaa selvästi normaalia aikaisemmin. Keväällä saatetaan joutua asettamaan painorajoituksia, kuten monesti viime vuosina. Lauha talvi on jo nyt aiheuttanut sorateille pintakelirikkoa, jolloin velliintynyt pinta haittaa liikkumista.

Vähäisen lumen takia ei tulvia juurikaan ole odotettavissa, etenkin jos kevätsateet jäävät vähäisiksi. Maanteiden sivuojien rummut ovat monin paikoin jäätyneet umpeen ja saattavat aiheuttaa veden nousua tielle sulamisvaiheessa. Yksityistieliittymiä on paljon, niiden rumpujen aukipitämisestä vastaa liittymän omistaja.

Kelirikon esiintyminen on kiinni kevään säistä. Kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset pitävät kurissa orastavan kelirikon. Eniten kelirikolle alttiita teitä on Suomen keskiosissa, jossa maaperä ja maasto-olosuhteet ovat sen syntymiselle otollisia ja sorateitä paljon.

Kelirikon vuoksi painorajoituksia asetetaan vuosittain yleensä noin 600–2000 kilometrille. Viime keväänä painorajoituksia oli noin 900 kilometrillä maanteitä ja syksylläkin vielä yli 100 kilometrillä, kun runsaat sateet pehmittivät teiden runkoja.

Jäätilanne ei haittaa saariston yhteysalusliikennettä

Saaristossa on tänä talvena ollut jäätä paikoin huomattavasti vähemmän kuin vastaavana aikana edellisinä vuosina, joten kelirikkoaikakin on siihen nähden poikkeuksellinen. Suurimmaksi osaksi merellä on jo avovettä ja yhteysalusliikenne toimii normaalisti. Rantoihin pakkautuneet jäälautat ovat vaikeuttaneet lähinnä maantielauttaliikennettä joillakin lauttapaikoilla.

Saariston yhteysalusliikenteelle koko talvi on ollut helppo. Niilläkin reiteillä, joissa talvikelit yleensä aiheuttavat hankaluuksia on liikenne nyt pystytty hoitamaan yhteysaluksilla. Myös reiteillä, joilla yleensä jääolosuhteissa liikenne hoidetaan ilmatyynyaluksilla, on jo palattu ns. avovesikauden liikenteeseen.

Regus kehittää itseohjautuvaa XchangE-konseptiautoa

Itseohjautuva ajojärjestelmä tekee autosta täysiverisen toimisto- ja kokoustilan. Tulevaisuudessa ajomatkat ovat tehokasta työaikaa, eikä matkustaminen rajoita työtä tai vapaa-aikaa.

Joustavia työtiloja tarjoava Regus kehittää Rinspeedin kanssa XchangE-konseptiautoa, joka esitellään Geneven autonäyttelyssä maaliskuussa. Idean takana on Reguksen pyrkimys tehostaa työntekoa matkalla. Hanke yhdistyy Euroopan moottoriteiden varsille rakennettavien Regus Express -tilojen jatkuvasti laajenevaan verkostoon. Regus Express -toimitilat ovat kodin tai toimiston ulkopuolella olevia kolmansia työtiloja. Autot ja muut liikenteen solmukohdat sopivat myös tällaisiksi tiloiksi.

XchangE-autossa on innovatiivisia suunnitteluratkaisuja, kuten taaksepäin kääntyvät etuistuimet. Näin voidaan helposti luoda neljän hengen liikkuva työ- ja kokoustila. Auton kehittyneen tekniikan ja tietojärjestelmän ansiosta matkustajat voivat olla yhteydessä toimistoon, hoitaa työtehtäviään tai luoda esityksiä. Konseptiautossa voi työskennellä tehokkaasti miellyttävässä ja rauhallisessa tilassa sen sijaan, että tuhlaisit aikaasi liikenneruuhkissa matkalla lentokentälle.

Itseohjautuva auto helpottaa työntekoa tien päällä, mutta se mahdollistaa myös aiempaa joustavammat työaikataulut. Töitä ei tarvitse tuoda kotiin eikä vapaa-aikaa uhrata pitkien toimistopäivien vuoksi, sillä työt voi tehdä milloin tahansa ja missä tahansa.

Yrityksille on jo tänä päivänä eduksi tarjota työntekijöille joustavia työtapoja. Reguksen teettämässä tutkimuksessa 75 % yli 20 000 ihmisestä ympäri maailmaa oli sitä mieltä, että joustavat ratkaisut tehostavat työntekoa.

XchangE-konseptiauton kehitystyö täydentää muita Reguksen joustavan työnteon innovaatioita. Regus Express -strategia on jo tuonut uudenlaisia helppokäyttöisiä liike- ja työtiloja teiden varsille sekä muihin liikenteen solmukohtiin, kuten rautatieasemille ja moottoriteiden palvelupisteisiin. Pilottihanke yhteistyössä Shellin kanssa on tuonut vastaavia huoltoasemilla eri puolille Berliiniä.

Reguksen tuote- ja yrityskehitysjohtaja Andre Sharpe toteaa: ”Regus on jo pitkään sitoutunut tulevaisuuden työtapojen kehittämiseen. Tämä innovatiivinen auto tekee aiemmin hukkaan heitetystä ajasta tuottoisaa.

Reguksen ratkaisujen ansiosta ihmiset voivat jo nyt työskennellä tien päällä. XchangE-auton myötä työtiloja on tarjolla nyt myös autossa itsessään. Konsultti tai myyntiedustaja voisi hyvin tehdä 7–8 tunnin tehokkaita työpäiviä itseohjautuvan auton, moottoriteiden varsilla sijaitsevien Reguksen työskentelypisteiden ja toimipaikkaverkostomme ansiosta. Tämä on jälleen kerran osoitus Reguksen panoksesta työympäristön ja työtapojen uudistamisessa.”

Frank M. Rinderknecht, Rinspeed Inc:n perustaja ja toimitusjohtaja toteaa: ”Itseohjautuvissa autoissa kuljettajan ei enää tarvitse seurata tietä, joten matkustusajan voi käyttää entistä hyödyllisemmin. Regus on ihanteellinen kumppani uuden konseptin kehittelyssä, sillä yhtiö on työn tehostamisen ja joustavien työratkaisujen asiantuntija.

Trafi kehittää tieliikenteen turvallisuutta ja laatua

Trafi kehittää tieliikenteen kuljetusyrityksille vastuullisuusmallia, jonka tarkoituksena on parantaa tiekuljetusten turvallisuutta, laatua ja ympäristöystävällisyyttä. Johtamis- ja menettelytapoja kehittävä malli tuo konkreettista hyötyä yrityksille sekä myös kuljetusten tilaajille, jotka voivat sen avulla arvioida, miten yritys ottaa toiminnassaan huomioon mm. turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden.

Vastuullisuusmallia kehitettiin ja testattiin yhdessä kuljetusyritysten kanssa tutkimushankkeessa, jonka loppuraportti on juuri valmistunut. Malli on kansainvälisestikin uudenlainen avaus ammattimaisen tieliikenteen vastuullisuuden kehittämiseen, sillä sen vapaaehtoisuuteen perustuvassa toimintamallissa huomioidaan sekä turvallisuuden, laadun että ympäristövastuullisuuden näkökulmat.

”Tärkeää on, että kuljetusyritykset saavat vastuullisuusmallin käytöstä konkreettista hyötyä toimintansa tueksi sujuvuuden, vähentyneiden kustannusten ja imagohyötyjen myötä”, toteaa johtava asiantuntija Sanna Ström: ”Kun toimintamalli on lisäksi selkeä ja helposti käyttöönotettavissa, voivat yritykset helposti sitoutua tähän vapaaehtoisuuteen perustuvaan malliin. Mitä useampi yritys hyödyntää vastuullisuusmallia, sitä turvallisemmaksi ja ympäristöystävällisemmäksi liikenne kehittyy.”

Tieliikenteen vastuullisuusmalli on yksi osa Trafin laajempaa tavoitetta kehittää koko liikennejärjestelmän turvallisuuskulttuuria siten, että liikenteen toimijat toimisivat itse mahdollisimman turvallisesti ja ympäristöystävällisesti viranomaisten määrittäessä vain laajemmat puitteet toiminnalle.
Kokeilusta jokapäiväiseksi avuksi tiekuljetusten seurantaan ja vastuullisuuden parantamiseen – seuraavaksi mukaan joukkoliikenteen toimijoita

Tavaraliikenteen vastuullisuusmallin kehitystä on päätetty jatkaa kokeilututkimuksen pohjalta siten, että mallista laaditaan ohjekirjanen ja käyttöliittymä, jotka sisältävät sekä kuljetusyritys- että tilaajanäkökulmat. Nämä valmistuvat vuoden 2014 aikana.

Lisäksi raportointikokeilua tullaan jatkamaan vaikutusten arvioimiseksi pidemmällä tähtäimellä. Vastuullisuusmallin käyttökokeilua tullaan seuraavaksi laajentamaan joukkoliikenteen toimijoihin.

”Malli on avoin kaikille halukkaille ja otamme mielellämme mukaan kokeiluun uusia yrityksiä”, kertoo asiantuntija Marke Lahtinen.
Mallia kehitetään sekä pienille että suuremmillekin yrityksille soveltuvaksi

Kokeilututkimuksessa kehitettyä vastuullisuusmallia on tarkoitus hioa niin, että se soveltuu sekä pienien että suurempienkin kuljetusyritysten tarpeisiin.

Tutkimuksessa kehitettiin kokeiluyritysten käyttökokemukset ja sidosryhmien näkökulmat huomioiva vastuullisuusraportointimalli. Lisäksi tutkimuksessa kuvattiin eräitä keskeisiä turvallisuutta parantavia elementtejä, kuten perehdytyslomake sekä ajoonlähtötarkastus- ja hätätilanneohje.

Lisätietoja vastuullisuusmallista Trafin nettisivuilta http://www.trafi.fi/vastuullisuusmalli

Tieliikenteen tavarankuljetusyritysten vastuullisuusmalli –kokeilututkimus
on tehty Tampereen teknillisessä yliopistossa Liikenteen tutkimuskeskus Vernen ja turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun tutkimusyksikön toimesta ja se on luettavissa kokonaisuudessaan Trafin nettisivuilla http://www.trafi.fi/tutkimukset2014

Maanmittauslaitos: Avoimelle lähdekoodille kehittämisverkosto

Liikennevirasto, Maanmittauslaitos, Helsingin ja Tampereen kaupungit sopivat avoimen lähdekoodin kehittämisyhteistyöstä. Verkosto kehittää ohjelmistoa, jonka avulla voidaan tarjota selaimessa toimiva karttakäyttöliittymä erilaisiin käyttötarpeisiin.

”Yhteistyön avulla koordinoidaan kehittämistä ja ohjelmistokehityksen tulokset annetaan muillekin käyttöön”, kertoo Oskariksi nimetyn verkoston sihteeri Jani Kylmäaho Maanmittauslaitoksesta.

Alun perin Paikkatietoikkunan toteuttamisen yhteydessä syntynyttä Oskari-ohjelmistoa on kehitetty vuodesta 2009. Eri projekteissa ohjelmiston kehittämiseen on osallistunut kehittäjiä yli kymmenestä ohjelmistoyrityksestä. Oskari-yhteistyöverkosto tiivistää kehittämisyhteistyötä ja parantaa tiedonkulkua eri hankkeiden välillä.

”Liikennevirastolle Oskari tarjoaa hyvin pitkälle kehitetyn sovelluskokonaisuuden, jonka avulla voidaan edullisesti tuottaa karttatoiminnallisuuksia eri sovelluksille ja järjestelmille. Oskarin vahvuutena on avoimen arkkitehtuurin kylkiäisenä saatava helppo integroitavuus olemassa oleviin järjestelmiin”, toteaa ylitarkastaja Matti Pesu Liikennevirastosta.

Kaikille avoin verkosto

Yhteistyöllä myös vältetään päällekkäistä työtä, säästetään kustannuksia ja sovitetaan erilaisten kehitysprojektien tavoitteita yhteen jo suunnitteluvaiheessa. Kehittämisen tuloksena Oskari-ohjelmistosta julkaistaan jatkuvasti uusia versioita avoimena lähdekoodina vapaasti kaikkien saataville.

Vuonna 2014 verkoston koordinaattorina toimii Maanmittauslaitos. Ohjausryhmän puheenjohtaja on Matti Pesu Liikennevirastosta. Verkosto on avoin kaikille organisaatioille, jotka haluavat osallistua Oskari-ohjelmiston hyödyntämiseen ja kehittämiseen. Verkostoon voi liittyä allekirjoittamalla yhteisen verkostosopimuksen.

Uudistunut Silja Serenade palasi liikenteeseen

Entistä isommat shoppailumahdollisuudet luksusbrändeineen, italialaista ravintolatunnelmaa, ylellisiä sviittejä ja rentouttava kylpyläosasto. Kaikkea tätä ja paljon muuta oli tarjolla matkustajille, kun uudistunut Silja Serenade palasi liikenteeseen helmikuun 15. päivänä.

Tammikuun alussa pois liikenteestä jäänyt Silja Serenade on palannut tutulle reitilleen Helsingin ja Tukholman välille. Takana on puolisentoista kuukautta kestänyt uudistusremontti korjaustelakalla Naantalissa.

– Silja Serenaden telakointi Turun korjaustelakalla Naantalissa sujui suunnitelmien ja aikataulun mukaan. Suuritöisiä urakoita oli useita, joista suurimpana uuden Sunflower Oasis -kylpylän rakentaminen, missä pelkästään teräslevyä uusittiin 140 neliömetrin verran, kertoo toimitusjohtaja Margus Schults Tallink Siljalta.

Finavia käynnistää uudistustyöt Turun lentoasemalla


Finavia Oyj panostaa voimakkaasti Turun lentoliikenteen toimintaedellytyksiin. Turun lentoasemalla käynnistyvät terminaali 1:n ja liikennealueiden 14 miljoonan euron uudistustyöt. Terminaalin peruskorjauksessa uusitaan rakenteet ja järjestelmät, mutta samalla parannetaan lentoaseman viihtyvyyttä ja energiatehokkuutta. Myös matkustajille suunnatut palvelut paranevat, kun myymälä- ja kahvilatilat uudistuvat. Uudistustöiden odotetaan valmistuvan vuoden 2015 alkupuolella.

Terminaalirakennuksen peruskorjauksella saadaan tehokkuutta lentoaseman toimintoihin, kun tilat ja järjestelmät uusitaan perusteellisesti. Uudistustöiden lähtökohtana on kiinnittää erityistä huomiota matkustajapalveluiden prosesseihin, jotta aikaansaadaan toimiva kokonaisuus ja matkustajat pääsevät etenemään sujuvasti lähtöportille saakka.

Peruskorjauksen yhteydessä lentoasemalle nousee myös lasten leikkipaikka ilahduttamaan lapsiperheiden matkan tekoa. Automaatiota matkustajien käyttöön lisätään. Tänä vuonna saadaan kaksi uutta bag drop –automaattia. Myymälä- ja kahvilatiloja selkeytetään ja valikoima paranee.

”Peruskorjaus tulee näkymään niin, että Turun lentoasema palvelee entistä paremmin alueen matkustajien ja sitä käyttävien lentoyhtiöiden tarpeita. Tilojen uusimisen ansiosta saamme aiempaa paremmat mahdollisuudet kehittää lentoaseman palvelutasoa. Samalla lentoasemalla työskentelevien työolosuhteet paranevat. Investointihanke tulee synnyttämään rakennusaikana työpaikkoja sekä tukee lentoliikenteen myönteistä kehittymistä Turussa tulevina vuosina”, sanoo aluejohtaja, Turun lentoaseman päällikkö Juha Aaltonen Finavia Oyj:stä.

Lentoaseman terminaali 1:n peruskorjauksen lisäksi liikennealueella peruskorjataan päällystettyjä alueita kiito-, rullaustiellä ja asematasolla. Asematasolle rakennetaan neljä betonista lentokoneen pysäköintipaikkaa. Liikennealueilla tehtävien töiden takia lentoasema on suljettu kesällä 4 viikkoa eikä lentoliikennettä ole ajalla 30.6. – 27.7.

Lentoasemalla toteutetaan myös ympäristöhankkeita, joiden ansiosta toiminnan ympäristövaikutukset pienenevät entisestään. Lisäksi lentoasemalle hankintaan kaksi harjapuhallinta kiitoteiden talvikunnossapitoon.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Turun lentoaseman matkustajamäärät ovat kasvaneet lisääntyneen reittitarjonnan myötä. Turun kautta matkusti viime vuonna 324 667 lentomatkustajaa, mikä oli reilut 20 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012. Matkustajamäärät ovat pudonneet kotimaassa useimmilla lentoasemilla. Turusta on lentoja Helsingin lisäksi Maarianhaminaan, Kööpenhaminaan, Tukholmaan, Riikaan, Alicanteen sekä Gdanskiin.

Nyt alkavien töiden odotetaan valmistuvan vuoden 2015 alkupuolella. Finavia pahoittelee töistä matkustajille mahdollisesti aiheutuvaa haittaa. Töiden etenemisestä tiedotetaan verkkosivuilla http://www.finavia.fi .

Finavia aloitti verkostolentoasemillaan laajan investointiohjelman vuoden alussa

”Finavian tavoitteena on pitää lentoasemiensa infrastruktuuri kilpailukykyisessä kunnossa ja hinnoittelu niiden kehittämisestä huolimatta kustannustehokkaalla tasolla. Suomessa on kattava lentoasemaverkosto, joka tarjoaa lentoyhtiöille kilpailukykyiset palvelut. Lentoyhteyksien kehitys on kuitenkin riippuvainen aidosta kysynnästä. Siksi on tärkeää, että eri alueilla tehdään tiivistä yhteistyötä kysynnän ja sitä kautta lentoyhteyksien vahvistamisessa. Turku on Finavian lentoasemaverkoston keskeinen osa, ja siksi olemme tyytyväisiä, kun pääsemme nyt kehittämään lentoasemaa, jotta se vastaisi entistä paremmin alueen tarpeita myös tulevaisuudessa”, sanoo verkostolentoasemista vastaava johtaja Joni Sundelin Finaviasta.

Turun lentoaseman lisäksi tänä vuonna aloitetaan suuremmat investoinnit Tampereella, Ivalossa ja Rovaniemellä. Lisäksi lukuisilla lentoasemilla tehdään pienempiä muutoksia viihtyvyyden ja palvelutarjonnan parantamiseksi.

Finavia on tiedottanut aiemmin investoivansa verkostolentoasemiinsa kuluvana vuonna noin 35 miljoonaa euroa. http://www.finavia.fi/fi/tiedottaminen/ajankohtaista/2014/finavia-kaynnistaa-laajan-investointiohjelman-verkostolentoasemillaan/

Finavia tarjoaa ja kehittää lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluja, joiden kulmakivinä ovat turvallisuus, asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus. Finavian kattava 25 lentoaseman verkosto mahdollistaa kansainväliset yhteydet Suomesta maailmalle − ja maailmalta eri puolille Suomea. Helsinki-Vantaan lentoasema on Pohjois-Euroopan johtava vaihtoasema kaukoliikenteessä. Vuoden 2012 liikevaihto oli 359 miljoonaa euroa ja konsernin henkilöstömäärä 2800.

Finavian johtamien ylilentojen kasvu tasaantui

Finavia johti vuonna 2013 Suomen ilmatilassa 0,9 prosenttia enemmän ylilentoja kuin edellisvuonna. Ylilentojen määrän kasvu oli hitainta yli kymmeneen vuoteen, ja kasvuvauhti jäi selvästi vuosien 2011–2012 huippuluvuista. Kasvun hiipuminen vaikeuttaa lennonvarmistustoimijoille asetettujen EU:n suorituskykytavoitteiden saavuttamista.

Finavian operoiman aluelennonjohdon johtamien ylilentojen määrä Suomen ilmatilassa säilyi ennätystasolla. Suomen aluelennonjohdon johtamia ylilentoja oli viime vuonna yhteensä 31 750 (31 465 vuonna 2012). Ylilentojen määrä nousi ainoastaan 0,9 prosenttia eli kasvuvauhti hidastui tuntuvasti viime vuosista: vuonna 2012 kasvua kirjattiin 9,6 prosenttia ja vuonna 2011 8,0 prosenttia.

”Ylilentojen kehityksessä tapahtui selvä käänne kesä–heinäkuussa. Alkuvuonna ylilentojen määrä pääasiassa supistui, mutta heinäkuusta vuoden loppuun Finavian johtamat ylilennot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Maailmantalouden heikko kehitys näkyi vuonna 2013 edelleen selvästi lentoliikenteen kysynnässä, vaikkakin kansainvälinen lentoliikenne piristyi loppuvuotta kohden. Lisäksi lentoyhtiöt operoivat yhä suuremmilla lentokoneilla, mikä osaltaan vaikuttaa alentavasti ylilentojen määrään”, toteaa Raine Luojus , Finavian lennonvarmistuksesta vastaava johtaja.

Lennonvarmistuspalveluiden tuottaminen rahoitetaan Finavia Oyj:n kassavirralla ja tappiot katetaan käytännössä Helsinki-Vantaan lentoaseman tuotoilla. Lennonvarmistuspalvelujen toimintaympäristö on voimakkaassa muutoksessa Euroopassa. EU:lla on vahva pyrkimys yhtenäistää eurooppalaista ilmatilahallintaa ja alentaa lennonvarmistuksesta aiheutuvia kustannuksia, kuten lentoyhtiöiltä ylilennoista perittäviä maksuja. Lennonvarmistusliiketoiminnan tappiollisuus, EU:n haastavat suorituskykytavoitteet, lentoliikenteen heikko kehitys toimialana ja lentolippujen hintojen alentuminen ovat syitä, joiden vuoksi Finavia jatkoi vuonna 2013 muiden eurooppalaisten toimijoiden tavoin lennonvarmistuksen tehostamista. Vuonna 2013 lennonvarmistusliiketoiminnan tehostamista jatkettiin muun muassa päättämällä Suomen aluelennonjohdon perustamisesta Helsinki-Vantaalle.

Yhteensä ylilentoja Suomen ilmatilassa oli vuonna 2013 1,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Ylilentoja oli yhteensä 48 877 (47 988). Finavian aluelennonjohdon johtamien ylilentojen lisäksi Ruotsin ja Norjan lennonjohdot johtavat Suomen ilmatilassa käyviä Ruotsin ja Norjan kotimaanlentoja.

Ylilennot toivat Finavian lennonvarmistusliiketoiminnalle runsaan 16 miljoonan euron liikevaihdon vuonna 2012. Lennonvarmistusliiketoiminnan liikevaihto vuonna 2012 oli yhteensä 66,1 miljoonaa euroa, mikä ei riitä kattamaan palveluiden tuottamisen kustannuksia.

Finavia tarjoaa ja kehittää lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluja, joiden kulmakivinä ovat turvallisuus, asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus. Finavian kattava 25 lentoaseman verkosto mahdollistaa kansainväliset yhteydet Suomesta maailmalle − ja maailmalta eri puolille Suomea. Helsinki-Vantaan lentoasema on Pohjois-Euroopan johtava vaihtoasema kaukoliikenteessä. Vuoden 2012 liikevaihto oli 359 miljoonaa euroa ja konsernin henkilöstömäärä 2800.

Merenkulkun logistiikan vaikutukset ulottuvat koko kansantalouteen

Merenkulun logistiikka: vaikutukset ulottuvat koko kansantalouteen

Merenkulkua ja sen logistiikkaa pidetään usein telakoiden, satamien ja teollisuuden asiana, vaikka vaikutukset ulottuvat koko kansantalouteen. Tiukentuneet ympäristömääräykset ja yhteiskuntavastuu haastavat kuljetusmuodon, jossa suuret määrät raaka-aineita ja valmiita tuotteita on saatava asiakkaille mahdollisimman halvalla, turvallisesti ja oikeaan aikaan.

Merenkulun logistiikka (Gaudeamus 2013) avaa kattavasti merenkulun taustoja, nykytilannetta ja kehitysnäkymiä. Kirjassa tutustutaan Suomen ulkomaankauppaan, Itämeren ja muun maailman meriliikenteeseen sekä logistiikan ja talouden eri osa-alueisiin. Huomioon on otettu paitsi teollisuus, kauppa, telakat, varustamot ja satamat myös miehistö, turvallisuus, ympäristöongelmat, tulevaisuudennäkymät ja taloudelliset ongelmat.

Tiukentuvat määräykset aiheuttavat suuria kustannuksia

”(…) bruttokansantuotteen kasvaessa merikuljetukset ovat kasvaneet vielä nopeammin. Tämä johtuu siitä, että tuotteita ei enää tehdä valmiiksi yhdellä kertaa yhdessä maassa vaan raaka-aineet ja välituotteet voivat kulkea maasta toiseen useaan kertaan.”

”Osittain Suomen satamien suurta määrää ylläpitää niiden merkitys oman alueen talouselämään. (…) Kunnat eivät siis mielellään luovu omasta satamasta ja tee yhteistyötä naapurikunnan kanssa, vaikka näin saataisiin usein suurempi käyttöaste yhteiselle satamalle ja sen infrastruktuurille ja säästettäisiin investointikustannuksissa.”

”Kansallista tukijärjestelmää on erittäin vaikea toteuttaa, sillä merenkulku on eräs kaikkein kansainvälisimmistä toimialoista; sen tuotantokapasiteetti voidaan jopa yhdessä päivässä siirtää yhden lainsäädännön alta toisen maan lainsäädännön alle. Tämä vaikeuttaa luonnollisesti myös merenkulun turvallisuuden säätelyä.”

”Merenkulku on perinteisesti ollut maineeltaan ympäristöystävällinen ja siten paljolti välttynyt maakuljetuksiin kohdistuvista tiukoista ympäristönormeista. Tilanne on muuttunut nopeasti (…) ja 2010-luvulla on tulossa meriliikenteeseen suuri määrä uusia ympäristömääräyksiä. Tiukentuvat määräykset aiheuttavat tulevaisuudessa suuria kustannuksia varustamoille.”

”Valitettavasti merenkulussa yhteiskuntavastuun lisääntyminen on ajanut toimijoita pois alalta. (…) Koska kansainväliset määräykset sälyttävät vastuun onnettomuuksista yhä enemmän laivan omistajan harteille, yhä harvemmat öljy-yhtiöt omistavat enää omia varustamoja.”

”Merenkulkuun sisäänrakennettu suurten voittojen mahdollisuus tuo alalle suuria riskinottajia, joiden kalusto ja toimintatavat ovat usein ristiriidassa vastuullisen yritystoiminnan kanssa. Suuret voitot houkuttelevat varustamoja käyttämään liikenteessä heikkokuntoisia aluksia ja liian vähäistä miehistöä.”

Laki sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta tulee voimaan

Laki sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta voimaan

Hallitus esitti sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuutta koskevan lain vahvistamista 9. tammikuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki.

Laissa säädetään sähköisistä tietullien keräämisjärjestelmistä sekä eurooppalaisesta sähköisestä tietullipalvelusta eli EETS-palvelusta (European Electronic Toll Services).

Lakia sovelletaan sellaisiin sähköisiin tietullien keräämisjärjestelmiin, joiden käyttö edellyttää sähköteknisten laitteiden asentamista ajoneuvoihin.

Laki perustuu EU-direktiiviin sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta ja sen nojalla annettuun komission päätökseen eurooppalaisesta sähköisestä tietullipalvelusta. Kyseiset säädökset eivät velvoita jäsenvaltioita ottamaan sähköisiä tietullijärjestelmiä käyttöön.

Laissa määritetään millaisiin tekniikoihin sähköisten tietullijärjestelmien on perustuttava, jos niitä otetaan käyttöön. Samoin siinä säädetään eurooppalaisen tietullipalvelun eri toimijoiden oikeuksista ja velvollisuuksista.

Ajatuksena on, että autoilija tarvitsee tietullien maksamiseen Euroopan sähköisissä tietullijärjestelmissä vain yhden ajoneuvoon asennettavan laitteen ja yhden sopimuksen palveluntarjoajan kanssa.

Lailla ei ole merkittäviä välittömiä vaikutuksia, koska Suomessa ei ole kyseisissä EU-säädöksissä ja uudessa laissa tarkoitettuja tietullijärjestelmiä. Suomeen voi kuitenkin jo sijoittautua eurooppalaisen tietullipalvelun tarjoaja.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tehtävänä on myöntää rekisteröinti mahdollisille Suomeen sijoittuville palveluntarjoajille. Lisäksi lain mukaan Trafin tehtävänä on pitää kaikille avointa rekisteriä mahdollisista tietullikohteista.

Finavia parantaa palveluitaan sähköautoilijoille Helsinki-Vantaalla

Finavia ottaa käyttöön Helsinki-Vantaan lentoasemalla matkustajien sähköautojen latauspisteitä. Näin pyritään edistämään sähköautoilun lisääntymistä sekä vähentämään pitkällä tähtäimellä lentoasemalle suuntautuvan maaliikenteen ympäristövaikutuksia.

”On hienoa ja tärkeää, että Finavia voi ensimmäisten joukossa olla mukana tarjoamassa sähköautojen latauspisteitä matkustajillemme lentoaseman P1-pysäköintitalossa. Uudet ja helppokäyttöiset latauspisteet ovat osa kestävää kehitystä ja ympäristövastuullisuutta, johon lentoasemalla kuuluvat myös käyttämämme sähköautot ja muun muassa valaistustekniikan uusiminen”, toteaa Helsinki-Vantaan lentoaseman apulaisjohtaja Marko Tikkanen Finaviasta.

Finavia tarjoaa matkustajille neljä sähköautojen latausasemaa lentoaseman parkkihalli P1:ssä. Parkkiruudut sijaitsevat lentoaseman palvelukerroksen sisäänkäynnin lähellä ja ovat helposti saavutettavissa. Latausasemat sopivat sekä keskinopeaan että hitaaseen lataukseen. Käytännössä lataus toimii dataliittymällä. Käyttäjä soittaa tai lähettää tekstiviestin latausaseman numeroon ja saa latauspisteen käyttöönsä.

Sähköautojen latausverkoston rakentaminen on niiden nykyiseen käyttömäärään suhteutettuna verrattain kallista. Siksi Finavia on toteuttanut latauspistokkeet yhteistyössä kumppaneidensa kanssa. Sähköalalla toimiva teknologiayhtiö Ensto sekä digitaalista näyttötekniikkaa valmistava Symbicon ovat yhteistyössä kehittäneet latauspisteen, jossa auton lataamisen lisäksi näytetään mainontaa kulujen kattamiseksi. Mainosratkaisujen tarjoajana toimii ulkomainosyhtiö Clear Channel.

Energiatehokkuus Finavian ohjenuorana

Finavia pyrkii parantamaan energiatehokkuuttaan jatkuvasti. Oman toiminnan hiilidioksidipäästöt ovat tiukassa tarkkailussa ja uusia vähähiilisiä ratkaisuja pyritään ottamaan käyttöön.

Energiatehokkuutta on parannettu muun muassa asentamalla syksyllä 2013 Helsinki-Vantaalla parkkihalli P5:een led-valaistus. Led-valaistuksella saavutetaan yli 80 prosentin energiansäästö verrattuna aikaisempaan valaistusratkaisuun. Päästöt vähenevät vastaavasti noin 180 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Päästövähennys vastaa noin prosentin verran Finavian oman toiminnan päästöistä Helsinki-Vantaalla.

Lisäksi Finavian tavoitteena on lisätä vaihtoehtoisten käyttövoimien hyödyntämistä omissa kulkuneuvoissaan. Finavialla on tällä hetkellä käytössään sähköauto Helsinki-Vantaan pysäköintipalvelussa. Pysäköintialueiden välillä liikennöivien bussien vaihtoehtoisia käyttövoimaratkaisuja tutkitaan.

Finavian lentoasemista Helsinki-Vantaa ja Lapin kuusi lentoasemaa ovat mukana kansainvälisen lentoasemajärjestön ACI:n hiiliohjelmassa ACA (Airport Carbon Accreditation). Osana hiiliohjelmaa Finavian lentoasemat ovat pystyneet tasaisesti vähentämään oman toiminnan päästöjään.

Tieliikenteen turvallisuus pysyi edellisvuosien tasolla

Liikenneturvan arvio tieliikenteen turvallisuudesta 2013

Liikenneturvan ennakkoarvion mukaan vuonna 2013 tieliikenteessä menehtyi 254 ihmistä. Nuorten liikennekuolemat vähenivät, kun taas iäkkäiden liikennekuolemia oli enemmän.

Vuonna 2013 tieliikennekuolemien määrä oli edellisvuoden tasolla. Vuosi 2012 oli sodanjälkeisen ajan turvallisin vuosi tieliikenteessä, jos turvallisuutta arvioidaan liikennekuolemien määrän perusteella.

Loukkaantumiset vähenivät vuoden 2013 tammi-marraskuun tietojen perusteella kuusi prosenttia. Vakavasti loukkaantuneita oli yhtä paljon kuin edellisvuonna. Pelastuslaitosten tietoon tuli yli 900 vakavasti loukkaantunutta.

Myönteisiä piirteitä tieliikenteessä

Etenkin alkuvuoden 2013 aikana turvallisuustilanne oli hyvä. Helmikuussa 2013 tieliikenteessä menehtyi tilastoidun historian alhaisin määrä ihmisiä (6).

Vuonna 2011 säädetyn mopokorttiuudistuksen jälkeen mopoilijoiden henkilövahinkojen määrä väheni seuraavana vuonna kolmanneksella. Vuonna 2013 mopoilijoiden onnettomuudet ovat jääneet tälle alhaisemmalle tasolle. Neljä mopoilijaa menehtyi liikenteessä, kun vuonna 2012 uhreja oli seitsemän. Ikäryhmistä nuorten (15-24-vuotiaiden) liikennekuolemat vähenivät viidenneksellä.

Myös kohtaamisonnettomuuksissa kuolleiden määrä väheni viidenneksellä. Etenkin raskaiden ajoneuvojen kanssa ajetuissa kohtaamisonnettomuuksissa kuolemat vähenivät jopa kolmanneksella.

Kokonaisuudessaan onnettomuuksissa, joissa oli osallisena raskas ajoneuvo, kuolleiden määrä väheni kolmanneksella ja loukkaantuneiden määrä yli viidellä prosentilla.

Kielteisiä piirteitä tieliikenteessä

Iäkkäiden (yli 65-vuotiaiden) liikennekuolemat lisääntyivät viidenneksellä. Suistumisonnettomuuksissa kuolleiden määrä taas kasvoi neljänneksellä. Henkilöautojen suistumisonnettomuuksissa kuoli 20 ihmistä edellisvuotista enemmän.

Marraskuu oli tieliikenteessä poikkeuksellisen turvaton. Tieliikenteessä menehtyi 30 henkilöä, kun vuonna 2012 kuolemantapauksia oli 12.