LVM: Rautateiden henkilöliikenteen kilpailu avautuu

Hallitus on päättänyt avata rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle. Käytännössä VR:n yksinoikeudesta liikennöidä Suomen rataverkolla luovutaan ensi vuosikymmenellä, jolloin rautateiden henkilöliikennemarkkinoille voi tulla muitakin toimijoita. Uudistus toteutetaan hallitusti, vaiheittain sekä hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen.

Hallituksen päätöksestä kertoivat liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja elinkeinoministeri Mika Lintilä Helsingissä 9. elokuuta.

– Suomen henkilö- ja tavaraliikenteessä kilpailu toimii maalla, merellä ja ilmassa, mutta ei kiskoilla. Uudistuksen tavoitteena on parantaa rautatieliikenteen palvelutasoa ja asiakaslähtöisyyttä sekä kasvattaa junaliikenteen osuutta henkilöliikenteessä. Kilpailun avaaminen edistää myös lippujen hintakilpailua ja alentaa tavaraliikenteen kuljetuskustannuksia kaluston saatavuuden helpottuessa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Rautatiekilpailun avaaminen henkilöliikenteessä antaa myös maakunnille, suurille kaupungeille ja kaupunkiseuduille mahdollisuuden järjestää alueellaan alueellista tai paikallista junaliikennettä. Siksi maakunnat kytketään alusta asti tiiviisti mukaan valtakunnalliseen kilpailutukseen.

– Jatkossa maakunnat ja kaupungit voivat järjestää alueellista junaliikennettä, joka parantaa mahdollisuuksia ottaa vastaan työtä kauempaakin. Yksi talouskasvun pullonkauloista on ollut ongelmat työvoiman liikkuvuudessa, ministeri Berner korostaa.

Kilpailun avaamiseen velvoittaa joulukuussa 2016 hyväksytty EU:n neljännen rautatiepaketin täytäntöönpano, jonka tavoitteena on edistää kilpailua rautateiden henkilöliikenteessä. Valtaosassa EU-jäsenmaita rautateiden kotimaan henkilöliikenne on jo avattu kilpailulle.

Kilpailu avataan vaiheittain tiiviissä yhteistyössä HSL:n kanssa

Rautateiden henkilöliikennepalvelut avataan kilpailulle vaiheittain. Liikennöinti on tarkoitus kilpailuttaa käyttöoikeussopimusmallilla, jolla turvataan rautateiden henkilöliikennepalvelujen saatavuus koko maassa.

Sopimuksissa yrityksille asetetaan velvoitteita tietyn palvelutason varmistamiseksi. Tällä taataan palvelut jatkossakin niillä alueilla, joiden liikenne tällä hetkellä perustuu ostoliikenteeseen ja velvoiteliikenteeseen.

Kilpailun avaaminen aloitetaan Etelä-Suomen taajamaliikenteestä. Aikataulu yhteensovitetaan Helsingin seudun liikenteen (HSL:n) lähijunaliikenteen kilpailutuksen kanssa. Tavoitteena on, että Etelä-Suomen taajamajunaliikenteen kilpailutettu liikennöinti alkaa 2020-luvun alkupuolella. Tarkempi aikataulu määräytyy valmistelun kuluessa. Tarkoituksena on, että uusien sopimusten mukainen liikenne koko maassa olisi käynnistynyt vaiheittain kesäkuuhun 2026 mennessä.

Kilpailutuksen yhteydessä varmistetaan myös se, että lippuyhteistyö HSL:n kanssa jatkuu

Raideliikenteen turvallisuudesta ei tingitä jatkossakaan

Rautateiden turvallisuustason säilyminen varmistetaan sillä, että kaikkien rautatieliikenteen harjoittajien on noudatettava kansallista ja EU-lainsäädäntöä rautatieturvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Toimijoiden on haettava Liikenteen turvallisuusvirastolta turvallisuustodistusta rautatieliikenteen harjoittamista varten. Sillä rautatieliikenteen harjoittaja osoittaa, että se on ottanut käyttöön turvallisuusjohtamisjärjestelmän ja että se pystyy noudattamaan raideliikenteeseen liittyviä turvallisuussäädöksiä ja -määräyksiä.

VR-Yhtymästä eriytetään valtionyhtiöitä

Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaaminen edellyttää tasapuolisten ja kilpailuneutraalien olosuhteiden luomista rautatiemarkkinoille siten, että kaikki junaliikennöintiin liittyvät palvelut ovat toimijoiden käytettävissä tasapuolisin ehdoin. Tämä on myös EU-sääntelyn tavoitteiden mukaista, joka edellyttää syrjimätöntä pääsyä rautatieliikenteen tukipalveluihin.

– Markkinoillepääsyn varmistamiseksi VR-Yhtymä Oy:stä eriytetään kolme erillistä valtionyhtiötä: kalustoyhtiö, kunnossapitoyhtiö sekä kiinteistöyhtiö. VR-Yhtymä Oy:n rooli ja kilpailukyky valtion omistamana junaliikennöintiyhtiönä turvataan järjestelyjen yhteydessä, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Valtioneuvoston kanslia ja liikenne- ja viestintäministeriö toteuttavat yhtiöjärjestelyt yhteistyössä VR-Yhtymä Oy:n kanssa. Tavoitteena on, että yhtiöjärjestelyt toteutetaan mahdollisimman pian. Valtion kokonaan omistamien perustettavien erityistehtäväyhtiöiden omistajaohjaus tulee liikenne- ja viestintäministeriön vastuulle.

Kalusto siirretään kalustoyhtiöön vaiheittain siinä järjestyksessä, kun kalustoa tarvitaan kilpailutetun liikenteen operoimista varten. Tavaraliikenteen kalustoa siirretään kalustoyhtiöön tavarakuljetusten häiriintymättä huomioiden VR-Yhtymä Oy:n kuljetussopimukset. Rautateiden tavaraliikenteessä kaluston paremman saatavuuden tavoitteena on vauhdittaa kilpailua ja lisätä logistiikkapalveluiden tarjontaa. Se tukee myös biotalouden kuljetusten järjestämistä Suomessa alentamalla tavaraliikenteen kuljetuskustannuksia.

Liikenne- ja viestintäministeriön ja VR-Yhtymä Oy:n välinen nykyinen sopimuskokonaisuus henkilöjunaliikenteen yksinoikeudesta on voimassa vuoden 2024 loppuun saakka. Kilpailun avaaminen edellyttää tämän sopimuksen uudelleen neuvottelua.

Ajoneuvon rekisteröinti onnistuu vakuutuspalvelun kautta

Ajoneuvon vakuuttaminen ja rekisteröinti onnistuvat nykyään helposti. Velvollisuudet voi hoitaa kerralla kuntoon silloinkin, kun ostaa ajoneuvon toiselta yksityishenkilöltä. Tämä onnistuu ajasta ja paikasta riippumatta oman vakuutusyhtiön sähköisessä palvelussa.

– Suuri osa ajoneuvon vaihtajista tekee rekisteröinnin erikseen Trafin palveluissa otettuaan ajoneuvolle ensin liikennevakuutuksen. Kannattaa kuitenkin huomata, että nykyään kaikkien vakuutusyhtiöiden palveluissa on mahdollista hoitaa myös rekisteröinti samalla, kun hoitaa liikennevakuutuksen kuntoon, vinkkaa vakuutuspäällikkö Lauri Linna Liikennevakuutuskeskuksesta.

Sähköinen rekisteröinti on tehnyt ajoneuvojen rekisteröinnistä paitsi helpompaa ja nopeampaa, myös edullisempaa.

Paperista rekisteröintitodistusta ei enää tarvita kotimaan liikenteessä, sillä ajoneuvon omistaja ja viranomaiset saavat tiedot Trafin järjestelmästä.

Siirtyminen sähköiseen rekisteröintiin ei ole kuitenkaan poistanut mahdollisuutta henkilökohtaiseen asiointiin, vaan rekisteröinnin voi yhä halutessaan hoitaa myös rekisteröintejä vastaanottavassa vakuutusyhtiössä, autoliikkeissä tai katsastustoimipaikoissa.

Liikennevakuutuskeskus (LVK) ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja Finanssialan Keskusliitto (FK) ovat tehneet yhdessä sähköisen rekisteröinnin mahdollistaneesta hankkeesta Kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen, jolla uutta toimintatapaa halutaan edistää ja samalla vähentää rekisteröinnistä syntyvää hiilijalanjälkeä.

Liikenneverkkoselvitys vaatii perusteellista arviointia

Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti tänään selvityksen liikenneverkon kehittämisestä. Ehdotus tulee olemaan keskeinen aihe politiikan piirissä tänä keväänä, ja hallitus päättää aikanaan suhtautumisesta selvityksen ehdotuksiin.

-Selvitys sisältää runsaasti yksityiskohtia, joihin tulee tutustua perusteellisesti. Keskusteluissa pohditaan varmasti ehdotettua mallia monelta eri kannalta ja arvioidaan sen järkevyyttä, tarkoituksenmukaisuutta ja toteuttamiskelpoisuutta. Nythän ei ole vielä päätetty mitään, toteaa Öljy- ja biopolttoainealan toimitusjohtaja Helena Vänskä.

-Malliin sisältyy veronkevennyksiä, muun muassa ehdotus hienoisesta kevennyksestä polttoaineveroihin. Toisaalta autoilijoille tulisi tienkäytön vuosimaksu. Ensivaikutelman perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, etteivät autoilijoiden kokonaiskustannukset ainakaan alenisi. Autoveron poistohan hyödyttäisi vain niitä, jotka olisivat ostamassa uutta autoa, toteaa Vänskä.

-Suomessa on melko vanha autokanta, ja autoveron poistolla voitaisiin nopeuttaa autokannan uusiutumista. Tämä kysymys voitaisiin kuitenkin ratkaista erikseen, eikä sitä ole välttämätöntä kytkeä liikenneverkkohankkeeseen, painottaa Vänskä.

-Minä tulkitsen ehdotuksen niin, että ministeri Anne Berner ei ole tyytyväinen nykyiseen malliin rahoittaa tienpito budjetin kautta. Ehdotuksella tavoitellaankin tierahoituksen merkittävää nostoa, mikä toteutettaisiin kansalaisilta suoraan kerättävällä maksulla. Vaikka esityksen tavoitteena on liikenteen kokonaiskustannusten pitäminen ennallaan, yksittäiset kansalaiset vaikuttaisivat kuitenkin olevan hyvin eriarvoisessa asemassa keskenään veroetujen ja uusien maksujen kannalta, Vänskä pohtii.

Polttoaineverotus on kaiken kaikkiaan merkittävä tulolähde valtiolle. Vuonna 2015 nestemäisistä polttoaineista kerättiin valmisteveroja yhteensä 2,91 miljardia euroa. Määrä muodosti suurimman tuoton tullin kantamissa veroissa. Tähän määrään suhteutettuna liikenneverkkoselvityksessä ehdotettu 200 miljoonan euron veronalennus ei olisi merkittävä. Esimerkiksi kuluvan vuoden alussa toteutetut, yhteensä noin 100 miljoonan euron veronkorotukset merkitsevät valtiovarainministeriön laskelmien mukaan keskimääräiselle henkilöautoilijalle 30-35 euron lisämenoa vuodessa.

Sähköautojen latausjärjestelmät ovat EU:ssa vihdoin yhtenäistymässä

Autoteollisuus on ohjaamassa sähköautojen latausta kiinteistöissä erikseen sähköauton lataukseen tarkoitettuihin latauslaitteisiin. Latauslaite mahdollistaa nopean ja turvallisen latauksen sekä toimii alustana älykkäille energiapalvelulle.

Sähköautojen latausjärjestelmät ovat EU:ssa vihdoin yhtenäistymässä, kun jäsenvaltiot vievät direktiiviä 2014/94/EU omaan lainsäädäntöönsä. EU:ssa jo viime vuonna hyväksytty direktiivi määrittää sähköautoille yhtenäisen lataustavan ja pistokkeen koko Euroopassa. Direktiivi tulee osaksi Suomen lainsäädäntöä lähiviikkoina. Yhtenäinen lataustapa mahdollistaa sähköautoille jopa 22 kW latausvirran, kun käytetään direktiivin mukaista pistoketta. Samaan aikaan esitelty uusi sähköstandardi rajaa kotitalouspistokkeista ladattavan virran määrän 8 ampeeriin (1,85 kW).

Sähköautojen latausta kotitalouspistokkeesta ei suositella jokapäiväiseksi lataustavaksi

Sähköautoja voidaan edelleen ladata tilapäisesti kotitalouspistorasiasta, jos varsinaista sähköauton latauspistettä ei ole saatavilla. Tällöin sähkövirta kotitalouspistorasiaan tulee rajata 8 ampeeriin uuden standardin SFS-EN 62752 mukaisesti. Käytännössä kahdeksan ampeerin virta nostaa pienenkin sähköauton latausajan lähes vuorokauden mittaiseksi, eikä mahdollista esimerkiksi sisälämmittimen käyttöä lataustapahtuman aikana.

Suositeltavampaa on käyttää sähköautojen lataukseen tarkoitettuja latausjärjestelmiä. Yleiseurooppalainen sähköautojen lataustapa mahdollistaa myös älykkäiden latausjärjestelmien hyödyntämisen laajalti kaikessa sähköautojen latauksessa. Latauksen turvallisuus nousee huomattavasti, kun laitteet varmistavat johdon ja kytkennän automaattisesti ennen lataustapahtumaa. Turvallisuutta voidaan lisätä automaattisella kuormantasauksella, jos asuinkiinteistössä on useampi latauslaite. Lisäksi älykkäällä järjestelmällä varmistetaan, että laitteiden käyttöä voidaan rajoittaa oikeille henkilöille. Tätä kautta latauksesta syntyvät kustannukset veloitetaan käytön mukaan ja tilitetään suoraan asuinkiinteistön tilille.

Älykkäästä latauslaitteesta merkittävää lisäarvoa kotilataukseen

Virta esitteli joulukuun alussa maailman älykkäimmän kotilatauspalvelun. Sähköautolle tarkoitettu latauslaite mahdollistaa palvelussa kolme merkittävää luontoa, aikaa ja rahaa säästävää ominaisuutta.

Ensinnäkin palvelu ohjaa lataustapahtuman automaattisesti vuorokauden edullisimpaan latausajankohtaan sähkön SPOT-markkinahinnan perusteella. Toiseksi palvelu mahdollistaa oman kotilatauspisteen käyttöoikeuden jakamisen haluamilleen tahoille ilmaiseksi tai maksua vastaan. Kolmanneksi työsuhdeautoilijan elämän helpottamiseksi palvelu raportoi sekä julkisen että kotilatauksen kustannukset työnantajalle automaattisesti.

Virran palvelupaketit sisältävät palvelun 36 kuukauden ajaksi sekä esiohjelmoidun käyttövalmiin latauslaitteen, jonka tavallinen sähköasentaja voi helposti kytkeä sähköverkkoon ilman erityisosaamista. Palvelut ovat tilattavissa Virran verkkokaupasta.

Mikä älykäs lataus?

Älykkäällä latauksella tarkoitetaan latausjärjestelmää, joka sisältää tietoliikenneyhteyden ajoneuvon ja latauslaitteen välillä sekä tietoliikenneyhteyden latauslaitteen ja latauspalveluntuottajan välillä mahdollistaen lataustapahtuman reaaliaikaisen ohjauksen ilman että lataustapahtuma katkeaa.

Julkiseksi lataukseksi katsotaan latauspisteet, jotka ovat kaikkien sähköautoilijoiden käytettävissä veloituksetta tai maksua vastaan joko asiakkuuteen tai kertamaksuun perustuen. Julkista latausta voi tarjota julkisten paikkojen lisäksi yksityisellä alueella, ja vastaavasti yksityistä latausta voi tarjota julkisella alueella. Siitä, onko latauslaite yksityinen vai julkinen, päättää latauspisteen omistaja.

Liikennekäytöstä poistetulla ajoneuvolla ajamisesta jää yhä useammin kiinni

Liikennekäytöstäpoiston tekeminen on nykyään mahdollista kaikille rekisteröidyille ajoneuvoille. Uuden 1.1.2017 voimaan tulevan liikennevakuutuslain myötä ajoneuvon liikennevakuutuksen voi irtisanoa siksi ajaksi, kun ajoneuvo on poistettuna liikennekäytöstä. Jos ajoneuvolla ajamista kuitenkin edelleen jatketaan, se voi tulla kalliiksi.

Liikennekäytöstä poistetulla ajoneuvolla ei saa ajaa. Jatkossa myös liikennevakuuttamaton ajoneuvo on käyttökiellossa. Kummassakin tapauksessa poliisi poistaa ajoneuvosta kilvet havaitessaan sen liikenteessä. Lisäksi ajoneuvovero ja vakuuttamattomuusmaksu on maksettava takautuvasti. Vakuuttamattomuusmaksu muodostuu vakuutusmaksua vastaavasta maksusta sekä laiminlyöntimaksusta, joka voi olla jopa kolminkertainen tavalliseen vakuutusmaksuun nähden.

– Valvontateknologia kehittyy, joten on yhä todennäköisempää jäädä kiinni liikennekäytöstä poistetulla ajoneuvolla ajamisesta. Vuosittain näin käy noin 2 500 kertaa. Vakuuttamattomia ajoneuvoja jää kiinni eri tavoin noin 40 000, kertoo korvauspäällikkö Antti Tuulensuu Liikennevakuutuskeskuksesta.

Jos vakuuttamattomalla ajoneuvolla joutuu onnettomuuteen, ajoneuvon omistaja ei saa korvauksia omista henkilövahingoistaan. Liikennevakuutuskeskus korvaa kuitenkin syyttömälle osapuolelle vakuuttamattoman ajoneuvon aiheuttamat vahingot.

– Jos poistat ajoneuvosi liikennekäytöstä ja irtisanot sen liikennevakuutuksen, muista ottaa vakuutus uudelleen, kun otat ajoneuvon jälleen käyttöön. Kannattaa myös huomata, että kausiluonteisiakaan ajoneuvoja, kuten moottorikelkkoja, ei ole välttämätöntä poistaa hiljaisen kauden ajaksi liikennekäytöstä. Kausiluonteisuus voidaan ottaa huomioon ajoneuvon liikennevakuutusmaksuissa, Tuulensuu huomauttaa.

Liikennevakuutuslaki muuttuu

Uusi liikennevakuutuslaki astuu voimaan 1.1.2017. Suomessa on yli viisi miljoonaa liikennevakuutusta, joten asia koskettaa monia. Kuluttajan kannalta laki tuo muutamia muutoksia, joista on hyvä olla tietoinen. Vakuutuksenottajien ei kuitenkaan tarvitse vuodenvaihteessa tehdä mitään.

Nykyinen vuodelta 1960 peräisin oleva liikennevakuutuslaki kumotaan kokonaisuudessaan ja korvataan vuoden alussa uudella lailla.

Lakisääteisen liikennevakuutuksen laiminlyönnistä tulee aiempaa kovemmat sanktiot. ”Jatkossa vakuuttamaton ajoneuvo on käyttökiellossa ja poliisi voi ottaa kilvet pois, jos tällainen ajoneuvo tulee vastaan. Lisäksi vakuutuksen laiminlyöntimaksuja korotetaan vuoden alusta. Kannattaa siis huolehtia liikennevakuutuksen ottamisesta ajoissa”, korvauspäällikkö Antti Tuulensuu kertoo.

Vahinkojen käsittelyyn on tulossa määräaika, joten käsittelyajat tulevat lyhenemään. Vakuutusyhtiön on aloitettava korvaushakemuksen käsittely seitsemän päivän kuluessa korvaushakemuksen saapumisesta eli asian vireille tulosta. Korvauspäätös on annettava asiakkaalle kuukauden kuluessa. Muussa tapauksessa korvauksenhakijalle maksetaan viivästyskorkoa.

Lisäksi uusi laki tarjoaa vakuutusyhtiöille mahdollisuuden huomioida asiakkaan vakuutus- ja vahinkohistoria aiempaa joustavammin. Tämän ansiosta yhtiöt pystyvät kehittämään uudenlaisia tuotteita.

Modernimmassa laissa on varauduttu ajoneuvojen automatisaatioon ja älyliikenteeseen. ”Vakuutuksenottajaan tai vahingonkärsineeseen tällä ei ole käytännössä vaikutusta, sillä he saavat joka tapauksessa korvauksen ensisijaisesti liikennevakuutuksesta”, johtaja Janne Jumppanen toteaa.

Ulkomaille matkustavan on hyvä tietää, että ns. vihreän kortin voimassaoloalue ei muutu. Vakuutusyhtiö voi kuitenkin jatkossa rajata vakuutuksen voimassaoloaluetta ETA-alueen ulkopuolisten maiden osalta. Näin ollen vakuutusturva kannattaa tarkistaa omasta yhtiöstä ennen matkaa.

Vakuuttamisvelvollisuuteen uusi laki ei tuo juurikaan muutoksia. Liikennekäytöstä poistettua ajoneuvoa ei tarvitse enää liikennevakuuttaa. On kuitenkin hyvä huomata, että vakuutus pitää tällöin erikseen irtisanoa. Jos liikennevakuutus on irtisanottu, se on otettava uudelleen ennen Trafille ilmoitettavaa liikennekäyttöönottoa.

Finnair lisää langattoman verkkoyhteyden tarjontaa

Finnair kertoi viime vuonna tuovansa langattoman verkkoyhteyden valtaosaan laaja- ja kapearunkokoneitansa.

Ensimmäiset langattomat palvelut Finnairin koneissa otettiin käyttöön viime vuoden lopussa uusien Airbus A350 XWB – koneiden myötä. Tämän vuoden lokakuussa Finnair aloittaa Wi-Fi- asennukset kaukoliikenteen Airbus A330 -koneisiinsa, ja asennusten arvioidaan olevan valmiit toukokuussa 2017.

”Toukokuussa 2017 asiakkaamme voivat nauttia langattomasta verkkoyhteydestä koko kaukolaivastossamme. Internet-yhteyden lisäksi tarjoamme laajan valikoiman lennonaikaista viihdettä, ostosmahdollisuuksia, reaaliaikaista uutissisältöä ja muita lisäpalveluita Finnairin maksuttomassa Nordic Sky -portaalissa,” sanoo Finnairin asiakaskokemuksen kehittämisestä vastaava johtaja Piia Karhu .

Airbus A330 -koneiden langattoman yhteyden toimittajaksi on valittu Panasonic Avionics Corporation (PAC Panasonic), joka toimittaa myös A350-laivaston yhteyden. Yhteys toteutetaan kattavalla KU-band-satelliittiteknologialla, joka takaa toimivat globaalit verkkoyhteydet lennon aikana.

Trafi: Suomen lentoasemien valmiutta on nostettu

Suomen lentoasemien valmiutta on nostettu Brysselin 22.3.2015 tapahtuneiden terroristi-iskujen johdosta. Muun muassa Pariisin terroristi-iskujen jälkeen kehitetyt toimintamallit on otettu käyttöön sovittujen periaatteiden mukaisesti.

Tässä vaiheessa ei ole tarvetta nostaa valmiutta enempää, mutta viranomaisyhteistyö jatkuu tiiviinä ja tilannetta arvioidaan tarvittaessa nopeasti uudelleen.

Trafi seuraa tilannetta yhteistyössä poliisin, Suojelupoliisin, Rajavartiolaitoksen, Tullin, liikenne- ja viestintäministeriön sekä Finavian ja lentoyhtiöiden kanssa. Trafi toimii myös tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten ilmailujärjestöjen kanssa.

Mitään päätöksiä esimerkiksi turvatarkastusten laajentamisesta terminaalien ulkopuolelle ei ole tehty eikä niitä voi tässä vaiheessa ennakoida.

Trafi seuraa myös metro- ja muun raideliikenteen turvallisuutta.

Rolls-Royce kehittää autonomisia, miehittämättömiä laivoja

Rolls-Royce kehittää autonomisia, miehittämättömiä laivoja ja niitä ohjaamaan tarvittavia maalle rakennettavia ohjauskeskuksia. Suomesta tutkimustyöhön osallistuivat Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Tampereen yliopiston TAUCHI-tutkimuskeskus.

Rolls-Royce julkisti Lontoossa videomuotoisen visionsa siitä, miten lähitulevaisuudessa pienet 7–14-henkiset miehistöt valvovat ja ohjaavat eri puolilla maapalloa autonomisesti liikkuvia laivoja. Miehistöt valvovat aluksia ja niiden ympäristöä interaktiivisten älynäyttöjen, puheentunnistusjärjestelmien, hologrammien ja valvontalennokkien avulla.

Ensimmäisiä autonomisten alusten demonstraatioita on luvassa jo tällä vuosikymmenellä. Tehokas etäohjauskeskus on oleellinen osa Rolls-Roycen suunnitelmaa rakentaa autonomisia, etäohjattavia laivoja.

Iiro Lindborg , Rolls-Royce General Manager, Remote & Autonomous Operations, Ship Intelligence: ”Miehittämättömistä ja etäohjatuista kuljetusjärjestelmistä on tulossa arkipäivää. Ne ovat ennennäkemättömän joustavia ja tehokkaita. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää entistä paremmin laivojen etäohjaukseen liittyviä inhimillisiä tekijöitä. Kartoitamme keinoja, joilla maissa työskentelevät miehistöt voisivat saada ohjauskeskuksen välityksellä hyvän tuntuman siitä, mitä merellä tapahtuu.”

Tutkimuksen toteuttivat VTT ja Tampereen yliopiston TAUCHI-tutkimuskeskus (Tampere Unit for Computer Human Interaction) yhteistyössä Rolls-Roycen kanssa. Tutkimuksessa hyödynnettiin tietoa muilta aloilta, joissa etäohjausta on tutkittu, kuten ilmailu-, energia-, puolustus- ja avaruustutkimus.

Tutkimuksessa käytettiin innovatiivista InnoLeap-lähestymistapaa , joka on VTT:n ja Rolls-Roycen yhdessä kehittämä konseptisuunnittelu- ja tieteellisten tutkimustulosten visualisointimenetelmä. Lähestymistavassa hyödynnetään trendi- ja käyttäjätutkimuksia, yhteissuunnittelua, skenaariotarinoita ja näyttäviä visualisointeja.

Eija Kaasinen , johtava tutkija, VTT: ”Autonomisesti toimiva laiva ei tee ihmistä tarpeettomaksi, toisin kuin joskus väitetään. Miehittämättömiä aluksia on tarkkailtava ja ohjattava, mikä tarkoittaa uudenlaisia töitä, tehtäviä, työkaluja ja työympäristöjä. Maalla sijaitsevien tulevaisuuden etäohjauskeskusten suunnittelussa on huomioitu ihmisten käyttäjäkokemus. Kun suunnittelu tehdään laivojen etäohjaajien näkökulmasta, pystymme luomaan etäohjauskeskusten ammattilaisille uusia mielekkäitä, miellyttäviä ja kiinnostavia työtehtäviä.”

Nyt Lontoossa julkaistu video on uusin tulokas videosarjassa, joka esittelee Rolls-Roycen visiota tulevaisuuden merenkulusta. Nimellä ”oX” (operator experience) tunnettu konsepti tuotiin julkisuuteen vuonna 2014. Aiemmissa aiheeseen liittyvissä tutkimuksissa on kehitetty käyttökokemus lähtökohtana öljynporauslauttojen huoltoalusten, konttialusten ja hinaajien tulevaisuuden komentosiltakonsepteja.

Uudet digitaaliset mahdollisuudet muokkaavat työelämää useilla teollisuuden aloilla. VTT luo tutkimuksellaan digitalisaation edellytyksiä yhteiskunnan kestävälle kehitykselle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. ”Tarvitaan nykyisten työtehtävien ymmärrystä käytännön kenttätutkimuksen avulla, jotta uusissa innovaatioissa huomioidaan nykytyössä hyödynnettävät osaamiset ja piilevät työkäytännöt. Jos esimerkiksi nykymekaanikko voi kuulemalla tietää moottorinsa tilan, niin etäohjauskeskuksessa olisi hyvä pystyä samaan”, sanoo erikoistutkija Mikael Wahlström VTT:ltä.

Rolls-Royce julkistaa Helsingissä 5.4. lisää tutkimustuloksia etäohjauksen ja autonomisen merenkulun kehityksestä. Tavoitteena on rakentaa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä kaupallinen koealus etänä valvottavasta autonomisesta laivasta. Etäohjattavat ja autonomiset alukset ovat yksi Rolls-Roycen älykkäiden alusten strategian kolmesta osa-alueesta. Yrityksen innovatiivinen tuote- ja palveluvalikoima – alkaen terveydenhuollon ratkaisuista, optimoinnista ja päätöksenteon tuesta aina etäohjaukseen ja autonomiseen toimintaan – auttaa asiakkaita mullistamaan liiketoimintansa big datan avulla.

ABC testaa ensimmäisenä Suomessa mobiilitankkausta

S-Pankki helppouttaa tankkaamisen tuomalla mobiilitankkauksen ensimmäisenä Suomeen ABC-asemille. Pumpulla ei enää tarvitse kaivella sormet jäässä maksukorttia, kun tankkauksen voi maksaa oman auton lämmössä. Mobiilitankkaamiseen tarvitaan vain älypuhelin, jonka S-mobiili-sovellukseen on rekisteröity S-Etukortti Visan tiedot.

Auton tankkaaminen helpottuu, kun kansainvälisesti palkittu S-mobiili-sovellus saa uuden ominaisuuden. S-mobiililla voi nyt myös tankata ABC:lla. Sovellus tunnistaa auton sijainnin ABC-asemalla, jolloin tankkaajan tarvitsee vain valita sovelluksesta mittari ja tankata. Maksaminen hoituu automaattisesti maksukortilta. Tankkaus vaatii yhteensä vain kolme painallusta älypuhelimella.

Sovellus on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Toista ostamisen, maksamisen ja pankkiasioinnin vastaavalla tavalla yhdistävää sovellusta ei maailmasta löydy.

– ABC-mobiilitankkaus poistaa tankkaamisesta yhden vaiheen, kun automaatilla ei tarvitse enää käyttää maksukorttia. Me S-Pankissa haluamme helppouttaa suomalaisten arkea tällaisilla konkreettisilla asioilla. Mobiilitankkaus on osa tulevaisuudenvisiotamme helpommasta arjesta, jonka S-ryhmän uniikki toimintamalli mahdollistaa, sanoo S-Pankin toimitusjohtaja Pekka Ylihurula.

Mobiilitankkausta pääsee aluksi käyttämään viidellä HOK-Elannon ABC-asemalla pääkaupunkiseudulla: ABC Deli Konalassa, ABC Deli Mechelininkadulla, ABC Automaatti Kannelmäessä, ABC Automaatti Otaniemessä sekä ABC Deli Pohjois-Tapiolassa. Muille ABC-asemille mobiilitankkausmahdollisuus laajenee vähitellen.

– ABC-mobiilitankkaus on ensimmäinen vaihe matkallamme, jossa digitalisaatiota hyödyntämällä teemme asiakkaidemme asioinnista entistä miellyttävämpää. Jo nyt voimme ylpeinä sanoa, että tankkaaminen ABC:llä on S-mobiilin ansiosta maailman helpointa, toteaa ABC-ketjun kehitysjohtaja Antti Erikivi.

S-mobiili-sovellus löytyy jo valmiiksi yli 600 000 suomalaisesta kännykästä ja tabletista. ABC-mobiilitankkauksen sisältävä päivitys S-mobiiliin julkaistaan App Storessa tämän viikon aikana ja on sen jälkeen ladattavissa iPhone-laitteille. Android- ja Windows-puhelimiin mobiilitankkaus tulee vielä ennen kesää. Päivityksessä S-mobiili saa uuden ABC-välilehden, jolta tankkaustoiminto löytyy. Mobiilitankkauksen voivat ottaa käyttöön kaikki S-Etukortti Visan käyttäjät. Maksukortti on kaikille S-ryhmän asiakasomistajille ilmainen.

Go! Aviation käynnistää matkustajalentoliikenteen

Go! Aviationin toimintamalli tarjoaa yrityksille uudenlaisen, räätälöitävän ratkaisun lentomatkustamiseen Euroopassa. Lentoyhtiön uniikki ja kustannustehokas matkustuskonsepti on yhdistelmä reittiliikenteen ja tilauslentoliikenteen parhaita puolia. Yhtiö aloittaa lentotoiminnan Suomessa tänä keväänä.

Go! Aviationin kehittämä kuukausimaksuun perustuva Go Fly! -matkustuskonsepti on vastaus paljon matkustavien liikematkustajien lisääntyvään tarpeeseen lentää nopeasti ja kustannustehokkaasti reiteillä, jotka he voivat itse valita. Uudessa toimintamallissa lennettävät reitit räätälöidään ja toteutetaan asiakasyrityksien toiveiden mukaan mahdollisimman läheltä lähtökaupunkia ja mahdollisimman lähelle matkan varsinaista päämäärää.

“Olemme juuri saaneet päätökseen jälkimmäisen kahdesta siemenrahoituskierroksestamme. Tällä kierroksella keräsimme yhtiölle 1 000 000 euroa lupahakemusprosessiin ja liiketoiminnan käynnistämiseen” yhtiön toinen perustajaosakas, toimitusjohtaja Jorma Kario kertoo.

Etua asiakasyrityksille syntyy myös konkreettisesta ajan säästöstä. Lennettäessä joustavasti pienten ja nopeasti toimivien lentokenttien välillä ruuhkaisten suurien kenttien sijaan, liikematkustajalta säästyy helposti useita työpäiviä kuukaudessa. Lisäksi varmistetaan ja parannetaan maakunnissa sijaitsevien kansainvälisesti toimivien yritysten toimintaedellytyksiä.

Ensimmäinen lajissaan

Go! Aviation käynnistää matkustajalentoliikenteen tämän kevään aikana kahdeksanpaikkaisilla Pilatus PC-12 -potkuriturbiinikoneilla. Vastaavaa konetyyppiä ei ole tähän mennessä ollut Euroopassa laajemmassa kaupallisessa matkustajakäytössä, kun taas esimerkiksi USA:ssa, Kanadassa ja Australiassa konetyyppi on erittäin yleinen. Konetyypin käyttö tuo siis mukanaan merkittävän kilpailuedun Euroopan markkinoilla.

Go! Aviationille merkittävä kohderyhmä ovat yrityksien asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt, joilla on matkustustarpeita joko kotimaassa tai Euroopassa sellaisiin kohteisiin, joihin ei nyt lennetä, tai joihin matkustaminen on hankalaa ja aikaavievää. Yhtiön tyypillinen asiakas tekeekin aina saman työmatkan useita kertoja viikossa.

”Kannattava lentobisnes on mahdollista vain hakemalla asiakkaat etukäteen ja lentämällä heille tarkasti muokattuja aikatauluja ja matkoja”, toteaa Kario lopuksi.

Ajokortin saa nyt Trafin toimipisteistä

Ajokorttien ja muiden tieliikenteen henkilölupien käsittely alkoi Ajovarmassa – aika kannattaa varata ennakkoon

Ajovarma Oy on vastannut 1.1.2016 alkaen ajokorttien ja muiden tieliikenteen henkilölupien käsittelystä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin sopimuskumppanina. Lupa-asioissa palvelee yli sata Ajovarman toimipistettä kaikkialla Suomessa.

”Palveluihin kannattaa ehdottomasti varata aika jo etukäteen. Tehtävät ovat meille uusia, mikä voi alkuvaiheessa näkyä pitkinäkin jonotusaikoina erityisesti aikaa varaamattomien asiakkaiden kohdalla”, kertoo Ajovarman toimitusjohtaja Hannu Pellikka. ”Palveluajan voi varata etukäteen verkkopalvelussa http://www.ajovarma.fi . Sivuilta löytyy myös tietoa hakemuksessa tarvittavista liitteistä”.

Ajokortti, opetuslupa, piirturikortti, ammattipätevyyskortti, vaarallisten aineiden ADR-ajolupa, taksinkuljettajan ajolupa, liikenneopettajalupa sekä vammaisen pysäköintilupa postitetaan asiakkaalle kotiin. Moottoripyörän harjoitusluvan saa heti mukaansa Ajovarman palvelupisteestä.

Uusi ajoneuvolaki mahdollistaa uudet sähköiset liikkumisvälineet

Ajoneuvolaki muuttuu 1.1.2016. Tämän jälkeen monet uudet sähköiset liikkumisvälineet tulevat liikenteessä laillisiksi. Moottoriajoneuvot on lain mukaan liikennevakuutettava, mutta miten on uusien sähköisten liikkumisvälineiden laita?

Sähköisiä liikkumisvälineitä ovat esimerkiksi Segway-tyyppiset kulkuvälineet, sähköiset tasapainolaudat, sähköiset potkulaudat, yksipyöräiset itsestään tasapainottuvat laitteet sekä sähköavusteiset polkupyörät.

– Suurinta osaa näistä sähköisistä liikkumisvälineistä ei ole luokiteltu EU:n tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti ajoneuvoiksi. Tällöin ne rinnastetaan vakuuttamisvelvollisuudeltaan kevyeen liikenteeseen, Liikennevakuutuskeskuksen johtaja Janne Jumppanen kertoo.

Liikennevakuutus on otettava kaikille niille liikkumisvälineille tai ajoneuvoille, joiden teho ylittää 1kW tai huippunopeus on suurempi kuin 25 km/h. Lisäksi liikennevakuutus tulee ottaa moottorilla varustetulle polkupyörälle, jonka teho saa olla enintään 1kW ja huippunopeus 25 km/h. Pyörälle on EU:ssa oma ajoneuvoluokka, mistä vakuuttamisvelvollisuus johtuu.

Sen sijaan liikennevakuutusta ei tarvitse eikä voi ottaa jalankulkua avustaville tai korvaaville liikkumisvälineille, joiden teho on enintään 1 kW ja jotka kulkevat enintään 15 km/h. Lisäksi vakuuttamisvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät polkemista edellyttävät sähköavusteiset polkupyörät, joiden huipputeho saa olla enintään 250 W ja maksiminopeus 25 km/h. Liikennevakuutusta ei myöskään oteta niin sanotuille kevyille sähköajoneuvoille, joiden teho on enintään 1 kW, huippunopeus 25 km/h ja leveys enimmillään 80cm.

Vinkit laitteita harkitseville

Vakuuttamisvelvollisuuden kannalta on erittäin tärkeä selvittää ostotilanteessa laitteen huippunopeus ja -teho. Vakuuttamisvelvollisuuden ulkopuolelle jäävien liikkumisvälineiden aiheuttamia vahinkoja ei voida korvata liikennevakuutuksesta. Tilanne on sama kuin esimerkiksi polkupyörien kanssa. Vapaaehtoisista vakuutuksista, kuten tapaturma- ja vastuuvakuutuksista, kannattaakin huolehtia.

– Tapaturmavakuutuksesta korvataan itselle aiheutettuja henkilövahinkoja ja vastuuvakuutus korvaa ulkopuoliselle aiheutettuja henkilö- ja omaisuusvahinkoja. Jos vapaaehtoinen vakuutusturva puuttuu, vahingon aiheuttaja vastaa itselleen ja muille aiheuttamistaan vahingoista, korvauspäällikkö Antti Tuulensuu Liikennevakuutuskeskuksesta selventää.

Lisäksi laitteilla ajaessa tulee olla varovainen ja huomioida muut tienkäyttäjät sekä ottaa selvää liikennesäännöistä etukäteen. Asiallisten turvavarusteiden, esimerkiksi kypärän, käyttäminen on myös tärkeää. – Jos laitteen teho on yli 1 kW tai nopeus yli 25 km/h, on suositeltavaa selvittää Trafilta, saako laitetta ylipäänsä käyttää Suomen tieliikenteessä, muistuttaa lakimies Visa Kronbäck.

Finnair varautuu kasvuun palkkaamalla lisää lentäjiä

Finnair valmistautuu liikenteensä kasvuun ja palkkaa vuoteen 2020 mennessä noin 200 uutta lentäjää vakituiseen työsuhteeseen. Finnairin kasvustrategian selkärankana ovat yhtiön tilaamat 19 uutta Airbus A350 XWB -konetta, joista ensimmäiset liittyvät laivastoon tänä syksynä.

”Valmistaudumme tulevaisuuden kasvuun ja palkkaamme jo tänä syksynä vakituiseen työsuhteeseen lähes 60 lentäjää,” kertoo Finnairin lentotoimintaryhmän johtaja Jari Paajanen. ”Lentäjät työllistyvät Finnairin kaukoliikenteeseen ja ensimmäiset aloittavat jo lokakuussa.”

Syksyllä palkattavat lentäjät tulevat ryhmästä, jotka ovat tähän asti työskennelleet Finnairilla määräaikaisessa työsuhteessa tai jotka olivat tulossa Finnairille määräaikaiseen työsuhteeseen ensi kesänä.

Ensimmäiset uudet Airbus A350 XWB -koneet korvaavat nyt käytössä olevia Airbus A340-koneita, ja näiden korvaamisen jälkeen Finnairin laivasto ja sitä myötä sen liikenne lähtee kasvuun.

Finnair on aloittanut myös matkustamohenkilökunnan rekrytoinnin ja palkkaa tänä vuonna yli 100 uutta matkustamotyöntekijää.

Vaihtoehtoiset käyttövoimat lisääntyvät Suomen autokannassa

Liikennekäytössä oli Suomessa kesäkuun lopussa 5,11 miljoonaa ajoneuvoa, mikä on prosentin enemmän kuin vuotta aikaisemmin, selviää Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tilastoista. Henkilöautojen osuus oli 2,67 miljoonaa, joka on 0,8 % edellisvuotta enemmän.

Henkilöautokanta kasvoi viime vuoden kesäkuuhun verrattuna eniten Keski-Pohjanmaalla (1,3 %) sekä Uudellamaalla (1,2 %). Vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävien henkilöautojen, kuten sähköautojen, määrä on kasvussa, vaikka niiden osuus kaikista henkilöautoista on edelleen pieni.

Vaihtoehtoiset käyttövoimat edelleen nousussa

Vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävien henkilöautojen osuus kaikista henkilöautoista on edelleen pieni, 0,23 % (lukuun eivät kuulu itselataavat hybridihenkilöautot), mutta niiden määrä jatkaa kasvuaan. Esimerkiksi sähköautoja on nyt kannassa 481 kappaletta, kun viime vuoden vastaavana ajankohtana niitä oli 246. Tämä tarkoittaa 96 % kasvua.

Bensiini-etanolikäyttöisten henkilöautojen määrä on kasvanut 8,8 % viime vuoden aikana, ja niitä oli liikenteessä kesäkuun lopussa 3 403 kappaletta. Maakaasukäyttöisiä henkilöautoja oli liikenteessä 198 ja bensiini-maakaasukäyttöisiä 915. Myös hybridihenkilöautojen määrä on kasvanut viime vuodesta (32 %).

Eniten vuonna 2006 käyttöönotettuja autoja

Suomessa on eniten vuonna 2006 käyttöönotettuja henkilöautoja (156 904 kappaletta). Niiden osuus kaikista liikennekäytössä olevista henkilöautoista on 5,9 %. Liikenteessä olevista henkilöautoista 19 % on alle 5-vuotiaita, eli ne on otettu käyttöön vuonna 2011 tai sen jälkeen.

Eniten uusia autoja (0–4-vuotiaita) on Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa uusia autoja on vähiten. Esimerkiksi Uudellamaalla 0-4-vuotiaita henkilöautoja on noin 30 % kaikista henkilöautoista, kun taas Pohjois-Karjalassa vastaava luku on 12,7 %.

CO2-päästöt ovat selkeästi alhaisempia 0–4-vuotiailla henkilöautoilla. Ne ovat noin 19 % alhaisemmat kuin 5–9-vuotiailla autoilla ja noin 25 % alhaisemmat kuin 10–14-vuotialla autoilla.

Toyota ja Volkswagen suosituimpia henkilöautoja

Liikennekäytössä olevien henkilöautojen kolmen kärkeä edustavat Toyota Corolla, Volkswagen Golf ja Toyota Avensis. Toyota ja Volkswagen pitävät kärkisijoja myös kaikkien alle 20-vuotiaiden autojen suosituimpina merkkeinä. Skodan suosio on kasvanut selkeästi, erityisesti uudemmissa (0–4-vuotiaissa) autoissa. Mercedes Benz taas on erityisen suosittu merkki 20–24-vuotiaiden autojen ikäryhmässä.

Mopojen suosio laskee edelleen

Kevyitä nelipyöriä (L6e-luokka), joihin kuuluvat mm. mopoautot ja osa mönkijöistä, oli liikennekäytössä kesäkuun lopussa 10 142, mikä on 0,6 % edellisvuotta vähemmän. Vaikka tähän luokkaan kuuluvien mopoautojen määrä kasvoi 2,6 % , on kasvu huomattavasti pienempää kuin edellisvuosina. Vuosina 2011–2012 kasvua oli 24,2 % ja vuosina 2012–2013 11,9 %.

Liikennekäytössä olevia moottoripyöriä oli tämän vuoden kesäkuussa 0,8 % edellisvuotista enemmän. Mopojen määrä taas on edelleen laskenut. Niitä oli liikennekäytössä kesäkuussa 198 306, mikä oli 5,1 % edellisvuotista vähemmän. Eniten mopoja on ollut liikenteessä kesällä 2011, jolloin niiden määrä oli lähes 229 000.

Liikennekäytössä olevia pakettiautoja oli kesäkuun lopussa 310 955, kuorma-autoja 99 587 ja linja-autoja 12 195. Pakettiautojen määrä kasvoi vuodentakaiseen 1,1 %, kuorma-autojen ja linja-autojen määrät taas laskivat 0,9 % ja 0,8 % viime vuodesta.

Rekisteristä poistettujen ajoneuvojen määrän odotetaan kasvavan romutuspalkkiokokeilun myötä

Rekisteristä lopullisesti poistettujen ajoneuvojen määrä oli alkuvuonna 27 228, mikä on 5,3 % vähemmän kuin tammi–kesäkuussa 2014. Autoista 98,2 % poistui rekisteristä yksityisen tekemän romutuspoiston takia. Loppuvuonna romutuspoistojen odotetaan lisääntyvän heinäkuussa alkaneen romutuspalkkiokokeilun myötä.

”Sekä turvallisuus- että CO2-päästöjen näkökulmasta uudempi auto on kannatettavampi vaihtoehto kuin vanha. Vaikka henkilöautokanta uusiutuukin melko hitaasti, merkittäviä eroja päästöjen osalta on jo nähtävissä. Toivotaan, että trendi jatkuu vähintään samanlaisena”, kommentoi Trafin tietojohtaja Juha Kenraali autokannan uudistumista.

Finnairille IATA:n CEIV Pharma -laatusertifiointi

Finnair Cargo on läpäissyt maailman ensimmäisenä lentoyhtiönä globaalin lentoyhtiöiden kattojärjestön IATA:n ja Brysselin lentokentän Center of Excellence for Independent Validators in Pharmaceutical Handling programme (IATA CEIV Pharma) -sertifiointiohjelman.

Lääketeollisuuden tuotteet, kuten rokotteet ja biotekniset lääkkeet, kuuluvat herkimmin pilaantuvien lentorahtina kuljettavien tuotteiden joukkoon, joten laadukas, standardoitu palvelu on niiden kuljetuksissa erittäin tärkeää.

”Haluamme olla lääketeollisuuden tuotteiden kuljetuksessa kehityksen kärjessä ja tarjota asiakkaillemme ensiluokkaista palvelua. Meille on kunnia olla maailman ensimmäinen IATA CEIV Pharma -sertifioitu lentoyhtiö”, sanoo Finnairin kaupallinen johtaja Juha Järvinen .

IATA:n CEIV Pharma -sertifikaatti luovutettiin Finnair Cargon uuden rahtiterminaalin peruskiven muuraustilaisuuden yhteydessä tiistaina 30.6. Uudessa, keväällä 2017 aukeavassa terminaalissa, joka on nimetty COOL Nordic Cargoksi (CNC), tulee olemaan erilliset, lämpötilasäädellyt käsittelyalueet lääketeollisuuden tuotteille ja herkästi pilaantuville elintarvikkeille.

“Olemme iloisia voidessamme myöntää Finnairille ja sen Helsingin lentokentälle IATA:n CEIV Pharma -sertifikaatin ensimmäisenä lentoyhtiönä maailmassa. Finnairin tilat, erinomainen laadunvalvontajärjestelmä, ammattitaitoinen henkilöstö ja sertifioinnit asettavat esimerkin muille. Haluan onnitella Finnairia tästä saavutuksesta”, sanoo Rafael Schvartzman, IATA:n Euroopan-johtaja.

Autokoululiitto liittyi SKAL:n rakentaman EU-edunvalvonnan piiriin Brysselissä

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n Suomen Yrittäjille sekä maantieliikenteen järjestöille tarjoama edunvalvontapalvelu laajeni entisestään, kun Suomen Autokoululiitto ry tuli mukaan toimintaan. Edunvalvontapalvelun kautta Autokoululiitto saa liikennettä ja erityisesti ajo-oikeussäädöksiin liittyvää tietoa ja raportointia EU-asioista.

Suomen Autokoululiitto ry:n ja SKAL ry:n kaksivuotinen sopimus EU-edunvalvontapalveluista astui voimaan 1. toukokuuta. SKAL:n luoma edunvalvontayksikkö palvelee jo entuudestaan Autoliikenteen Työnantajaliittoa, Suomen Yrittäjiä, Linja-autoliittoa, Suomen Taksiliittoa sekä Suomen Tieyhdistystä. Järjestöjen yhteinen Brysselin toimisto on vakiinnuttanut asemansa suomalaisten toimijoiden kovimmassa ytimessä.

Liikennesektorin lainsäädännöstä noin 90 prosenttia säädetään EU-tasolla ja kaiken kaikkiaan yritystoimintaan vaikuttavista säädöksistäkin jo kolme neljästä. Vuonna 2012 perustettu ja nyt jo seitsemän järjestön yhteenliittymäksi laajentunut edunvalvontayksikkö toimii samoissa tiloissa Elinkeinoelämän Keskusliiton kanssa. Tämä mahdollistaa suomalaisjärjestöjen tiiviin yhteistyön ja verkottumisen EU-päätöksenteossa. Tällä hetkellä toimistolla työskentelee johtaja Pasi Moision lisäksi kaksi vuosittain vaihtuvaa asiantuntijaharjoittelijaa.

Ruotsiin tuli käyttöön maailman ensimmäinen kauko-ohjattu lennonjohtojärjestelmä

Örnsköldsvikin lentokentän lennonjohtoon käytetään 21.4. alkaen Remote Tower Services (RTS) -järjestelmää. 21.4. nousivat ja laskeutuivat ensimmäiset lentokoneet Sundsvallissa sijaitsevan LFV Remote Tower Center -keskuksen johdolla. Kauko-ohjattujen lennonjohtotoimintojen operatiiviset ja tekniset ratkaisut ovat LFV:n ja Saabin yhdessä kehittämiä. Koskaan ennen koko maailmassa ei lennonjohto ole toiminut kauko-ohjatusti. Kymmenen vuoden kehitystyön jälkeen LFV ja Saab lanseeraavat nyt maailman ensimmäisen Remote Tower Service -järjestelmän.

– Olemme hyvin ylpeitä tästä Remote Tower Services -kehitysprojektistamme. Olemme saaneet ensimmäisinä maailmassa toiminnallisen hyväksynnän tälle järjestelmälle, josta asiakkaamme sekä Ruotsissa että kaikkialla muualla ovat erittäin kiinnostuneita. RTS on meille ja kumppaneillemme tärkeä tuote ja palvelu. Sen myötä saavutamme etulyöntiaseman ja se vahvistaa huomattavasti kilpailukykyämme, LFV:n toimitusjohtaja Olle Sundin sanoo.

– Sekä pienet että suuren lentokentät ovat siitä hyvin kiinnostuneita. Ne tarvitsevat Remote Tower Services -järjestelmää voidakseen vastata lentokenttien kohtaamiin haasteisiin. Järjestelmä tehostaa toimintoja, ja tämänpäiväinen lähtölaukaus käynnistää jännittävän kehityksen, johon Saabilla on paljon annettavaa, Saabin toimitusjohtaja ja konsernijohtaja Håkan Buskhe sanoo.

Remote Tower Services -järjestelmässä lentokentällä olevat kamerat ja sensorit lähettävät lennonjohtokeskukseen reaaliaikaisia signaaleja. Siellä kuvat ja tiedot ilmestyvät TV-ruuduille, jotka on sijoitettu näyttämään liikenteen kauko-ohjatun lentokentän kiitoradoilla. Tekniikan avulla lentoliikennettä voidaan ohjata samaan tapaan kuin perinteisestä lennonjohtotornista.

LFV sai 31.10.2014 Ruotsin liikennevirastolta (Transportstyrelsen) luvan käyttää kauko-ohjattuja lennonohjaustorneja. Luvan mukaan LFV:n ratkaisu paikallisen liikenteen kauko-ohjattua lennonjohtoa varten on todettu turvalliseksi ja se saadaan ottaa käyttöön.

Örnsköldsvikin lentokenttä on nyt maailman ensimmäinen kauko-ohjattu lentokenttä. Suunnitelman mukaan Sundsvall-Timrån lentokentästä tulee toinen ja Linköpingin lentokentästä kolmas.

LFV tarjoaa lennonjohto- ja lennonvarmistuspalveluita sekä muita niihin liittyviä palveluita kansallisesti ja kansainvälisesti.
LFV osallistuu Euroopan ilmatilan kehittämiseen yhteistyössä eri yhteenliittymien ja organisaatioiden kanssa.
LFV kehittää uusia palveluita ja toimintamalleja kapasiteettia, käytettävyyttä ja kestävyyttä koskevien kasvavien vaatimusten täyttämiseksi.

Saab toimittaa globaaleille markkinoille maailmanlaajuisesti johtavia tuotteita, palveluita ja ratkaisuja, jotka ulottuvat sotilaallisesta puolustuksesta siviiliturvallisuuteen. Saabilla on toimintaa ja työntekijöitä kaikilla mantereilla. Se kehittää, mukauttaa ja parantaa jatkuvasti uutta teknologiaa asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.

Helsinki-Vantaalla tehdään mittavia uudistuksia

Yli vuosi sitten käynnistyneen Finavian kehitysohjelman kautta on pystytty tarjoamaan töitä suurelle joukolle ihmisiä. Investointien laskennallinen työllisyysvaikutus vuonna 2014 oli 1 200 henkilötyövuotta.

– Finavian investointien työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä etenkin näinä aikoina, kun Suomen talouden kasvu ja työllisyyskehitys ovat olleet vaisuja jo jonkin aikaa. Pääkaupunkiseudun lisäksi työtä on syntynyt runsaasti myös maakunnissa. Investointihankkeemme ovat edenneet suunnitellulla tavalla, sanoo Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen.

Kehittämisen punainen lanka on sujuva ja miellyttävä asiakaskokemus

Investointiohjelman vaikutukset ovat näkyneet vuoden mittaan sekä Helsinki-Vantaalla että verkostolentoasemilla. Vuosi 2015 jatkaa muutosten sarjaa.

Helsinki-Vantaalla tehdään touko-elokuussa mittava kiitotien peruskorjaus, heinäkuussa lentoasemalle avataan junayhteys ja parhaillaan on käynnissä suunnittelutyö terminaali 2:n laajentamiseksi. Tavoitteena on säilyttää Helsinki-Vantaan asema suosittuna vaihtokenttänä ja samalla varautua kasvaviin matkustajamääriin.

Helsinki-Vantaan ohella Finavia investoi myös verkostokenttiin. Lentoasemilla kohennetaan terminaalitiloja, parannetaan palveluita sekä peruskorjataan kiitoteitä. Tänä vuonna laajoja hankkeita toteutetaan Rovaniemellä, Ivalossa, Kittilässä ja Vaasassa. Hiljattain Tampere-Pirkkalan lentoasemalla avattiin uusi halpalentoterminaali.

Finavian noin 900 miljoonan euron suuruisen kehitysohjelman käynnistäminen tuli rahoituksellisesti mahdolliseksi, kun valtio päätti sijoittaa Finaviaan 200 miljoonaa euroa rahaa. Kehitysohjelman investointien tulee tuottaa sijoitetulle pääomalle entistä parempaa markkinaehtoista tuottoa.

– Finavian kehitysohjelman onnistumisella on iso merkitys koko maamme lentoliikenteelle. Kilpailukykyinen lentoasemainfrastruktuuri mahdollistaa lentoliikenteen kehittymisen Suomessa sekä tukee sitä kautta taloutemme kilpailukykyä. Lentoasemat eivät kuitenkaan yksinään varmista liikenteen kasvua. Viime kädessä kyse on siitä, kuinka vetovoimaisia Suomi ja sen alueet lentoyhtiöiden silmissä ovat. Pidän hyvänä, että vaikeassa taloustilanteessa Finavian kehitysinvestoinnit tuovat rakennusaikaista työtä ja mahdollisesti myös pysyviä työpaikkoja, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Paula Risikko , jolle Finavia esitteli kehitysohjelmaansa.

Kokonaisuudessaan kehitysohjelman arvioidaan tarjoavan työtä noin 14 000 henkilötyövuoden verran. Lisäksi Helsinki-Vantaalla matkustajamäärän nousun arvioidaan tuovan alueelle noin 5 000 uutta, pysyvää työpaikkaa.

Helsinki-Vantaan odotetaan saavuttavan 20 miljoonan vuosittaisen matkustajan rajan vuonna 2020. Viime vuonna Helsinki-Vantaan matkustajamäärä nousi 700 000 matkustajalla, ja lentoaseman kautta kulki jo 16 miljoonaa matkustajaa. Suurin osa kasvusta tulee vaihtomatkustuksesta.

Terminaalilaajennuksen suunnittelu käynnissä Helsinki-Vantaalla

Vuoden alussa on käynnistetty suunnittelu vaihtoliikenteen kapasiteetin kasvattamiseksi. Helsinki-Vantaan nykyistä terminaalia on tarkoitus laajentaa noin 80 000 neliömetrillä. Laajennusosia on mahdollisesti tulossa kaksi: toinen eteläsuuntaan ja toinen länsisuuntaan. Molemmat laajennusosat tulisivat nykyisen terminaali 2:n kaukolentoalueen jatkeeksi.

Matkustajatilojen lisäksi lentokonepaikkojen määrää suunnitellaan lisättävän kahdeksalla uudella laajarunkosillalla. Laajennuksen jälkeen Helsinki-Vantaalla on käytössä 16 laajarunkokoneiden siltapaikkaa. Näillä näkymin laajennustyöt käynnistyisivät vuonna 2016.

Junayhteys ja kiitotien peruskorjaus ovat tämän vuoden suurimmat uudistukset

Helsinki-Vantaan vuoden 2015 merkittävin muutos nähdään heinäkuussa, kun lentoasemalle valmistuu uusi junayhteys. Kehärata avaa hyvät yhteydet lentoasemalle paitsi Helsingin keskustasta myös koko Suomesta.

Parhaillaan käynnissä on myös pysäköintitalo P5:n laajennus, joka tuo valmistuessaan lentoasemalle lähes 3 000 uutta pysäköintipaikkaa lisää. Laajennusosa avataan vuoden kuluttua kesällä.

Toukokuussa alkava Helsinki-Vantaan kiitotie 1:n peruskorjaus kestää kolme kuukautta. Remontin aikana uusitaan kiitotien päällyste sekä valo- ja sähköjärjestelmät.

Rakennustöiden vuoksi lentoasemalla on kesällä käytössä vain kaksi kiitotietä normaalin kolmen sijaan. Lentokoneiden lentoonlähtö- ja laskusuunnat muuttuvat tilapäisesti, joten osa nousu- ja laskureittien alueella asuvista huomaa lentomelua tavallista enemmän. Finavia tiedottaa lentomelumuutoksista tarkemmin kevään aikana.

Kiitotien korjaustöillä ei ole juurikaan vaikutuksia matkustajaliikenteeseen, sillä työt on suunniteltu tehtäväksi ilman merkittäviä häiriöitä ja sopeuttamalla lentoliikennettä.

Kauttakulkuliikenteessä vienti Suomen satamien kautta lisääntyi

Raaka-aineiden vienti meritse ja rautateiden tavarakuljetukset lisääntyivät

Ulkomaille vietiin vuonna 2014 meritse hieman enemmän tavaraa kuin vuotta aiemmin. Erityisesti raakamineraalien, malmien, metallien ja sahatavaran vienti lisääntyi. Rautateillä tavaraliikenne kasvoi jo kolmatta vuotta, mutta matkustajamäärät supistuivat. Tieliikenteen muutokset pääteillä olivat vähäisiä. Tiedot käyvät ilmi Liikenneviraston juuri valmistuneista vuositilastoista.

Ulkomaan meriliikenteessä kuljetettiin tavaraa vuonna 2014 yhteensä hieman yli 96 miljoonaa tonnia. Vientiä siitä oli reilut 48 miljoonaa tonnia, mikä oli 2,4 prosenttia edellistä vuotta enemmän. Tuonnin osuus kuljetuksista oli lähes yhtä suuri, vain hieman alle 48 miljoonaa tonnia. Tuonti supistui 2,8 prosenttia vuoden takaisesta.

Viennissä lisääntyivät erityisesti raakamineraalien, malmien, metallien ja sahatavaran kuljetukset. Paperin ja sellun vienti sen sijaan väheni edellisestä vuodesta muutamalla prosentilla.

Tuonti kokonaisuudessaan väheni – pääasiassa koska teollisuus tarvitsi viime vuonna raakapuuta, raakaöljyä ja raakamineraaleja edellistä vuotta vähemmän.

Suomalaisten alusten osuus lisääntyi

Laivaliikenne ulkomailta säilyi lähes ennallaan, Suomen satamiin saapui koko viime vuoden aikana yhteensä runsaat 29 700 alusta. Suomalaisten alusten osuus nousi noin 7 prosentilla, niitä saapui yhteensä 10 300.

Kauttakulkuliikenteessä vienti Suomen satamien kautta lisääntyi 13,4 prosenttia ja tuonti väheni 18,6 prosenttia. Transitoliikenteen kokonaismäärä lisääntyi 6 prosenttia.

Matkustajia ulkomaan liikenteessä kuljetettiin kaikkiaan runsaat 18 miljoonaa, eli liki saman verran kuin edellisenä vuonna. Ruotsinliikenteessä matkustajia oli 8,7 miljoonaa, joka on 48 prosenttia kokonaisliikenteestä, 2,6 prosenttia aiempaa vähemmän. Viron liikenne taas lisääntyi noin 4 prosentilla runsaaseen 8 miljoonaan matkustajaan, määrä on 45 prosenttia kokonaisliikenteestä.

Yksityiskohtaisemmat tiedot löytyvät Liikenneviraston ulkomaan meriliikenteen kuukausitilastosta .

Rautateiden tavaraliikenteen kasvu jatkui

Rautateiden tavaraliikenne lisääntyi jo kolmantena vuotena peräkkäin. Rautateillä kuljetettiin tavaraa 37 miljoonaa tonnia eli kaksi prosenttia edellisvuotta enemmän. Kasvu selittyy edellisvuoden tavoin kansainvälisen liikenteen vilkastumisella, kun taas kotimaan kuljetukset pysyivät vuoden 2013 tasolla. Tavaraliikenteessä lisääntyivät lähinnä metalli- ja kemian teollisuuden kuljetukset. Rautateiden osuus kaikista kotimaan tavaraliikennekuljetuksista on kasvanut viime vuosina.

Rautateiden henkilöliikenne sen sijaan supistui edellisvuodesta. Laskua oli erityisesti kaukoliikenteen matkoissa, jotka vähenivät viidellä prosentilla. Lähiliikenteen matkat vähenivät vajaan prosentin ja Venäjän matkat noin 14 prosenttia. Kaikkiaan rautateiden henkilöliikenteessä tehtiin 68,3 miljoonaa matkaa, josta 12,9 miljoonaa kaukoliikenteessä ja 55,4 miljoonaa lähiliikenteessä.

Pääteiden liikenne edelleen hienoisessa kasvussa

Muutokset pääteiden liikennemäärissä olivat Kaakkois-Suomea lukuun ottamatta vähäisiä. Venäjän liikenteen taantuminen vähensi alueen raskasta liikennettä 5,4 prosenttia.

Kokonaisuudessaan pääteiden liikenne lisääntyi vuonna 2014 puolella prosentilla. Alueellisesti tarkasteltuna erot ovat pieniä. Pohjois-Pohjanmaalla liikenne kasvoi selvimmin, vajaat puolitoista prosenttia. Ainoastaan Kaakkois-Suomessa pääteiden liikenne väheni prosentilla edellisestä vuodesta.

Henkilö- ja pakettiautoliikenne kasvoi koko maassa vajaan prosentin. Raskas liikenne koko maan pääteillä supistui kaksi ja puoli prosenttia, lukuun ottamatta Lapin aivan hienoista lisäystä.

Tiedot pääteiden liikenteestä saadaan liikenteen automaattisilta mittausasemilta (LAM).

Matkahuolto julkaisi uudistuneet verkkosivunsa

Matkahuolto uudisti verkkosivunsa – lipunostaminen helpottui

Matkahuollon verkkosivut ovat uudistuneet. Uuden ilmeen lisäksi sivuston tärkeimmät toiminnot on päivitetty vastaamaan asiakkaiden tarpeita.

Matkahuolto julkaisi uudistuneet verkkosivunsa 26.2.2015. Uudistuneen sivuston kehittämisessä on kuultu asiakkaiden toiveita ja verkkosivuston käyttämisestä on haluttu tehdä entistä helpompaa. Erityisen paljon parannuksia on tehty sivuston käytettävyyteen mobiililaitteilla.

Yhä suurempi osa Matkahuollon lipunmyynnistä on viime vuosina siirtynyt verkkoon, ja verkkomyynnin kasvuvauhti on edelleen kova. ”Verkkokaupastamme voi ostaa lipun parhaimmillaan vielä puoli tuntia ennen lähtöä. Lippua ei tarvitse tulostaa. Aiemmin mobiiliostamiseen kuitenkin liittyi hankaluuksia, jotka uudistuksen myötä ovat poistuneet. Se, että bussiliput voi ostaa lennosta vaikka kännykällä ja sen jälkeen vain nousta kyytiin, sopii nykyiseen liikkuvaan elämäntyyliin. Halusimme vastata paremmin asiakkaidemme muuttuneisiin tarpeisiin”, kertoo Matkahuollon liiketoimintapäällikkö Jukka Ylitalo .

Matkahuollon verkkosivuilla vierailee lähes kaksi miljoonaa kävijää kuukausittain. Suuri osa kävijöistä hakee sivustolta erityisesti aikataulutietoja. ”Kattavat aikataulutiedot ovat tärkein asiakkaillemme tarjoamamme palvelu verkkosivuillamme. Järjestelmistämme löytyy mm. aikataulutiedot 1 000 pikavuoroon, joihin voi myös ostaa lippuja. Verkkosivu-uudistuksen myötä myös vaihto- ja jatkoyhteyksien hakeminen on helpompaa. Myöhemmin keväällä tuomme verkkokauppaan myös asiakkaidemme kovasti kaipaamia vaihtoyhteydet kattavia nettitarjouslippuja”, Ylitalo jatkaa.

Uudistus palvelee myös pakettiasiakkaita

Matkahuolto on Suomen suurin yksityinen paketinkuljetuspalveluita tarjoava yritys. Verkkosivu-uudistus helpottaa myös Matkahuollon Pakettipalveluja käyttävien asiakkaiden asiointia. Lähetysten hinnan laskeminen ja eri lähetysvaihtoehtojen hintojen vertailu on entistä helpompaa uudistuneen pakettilaskurin ansiosta. Pakettipalveluiden käytetyintä toiminnallisuutta lähetysten seurantaa on puolestaan parannettu lisäämällä ja tarkentamalla seurannan antamaa informaatiota pakein kulusta.

Matkahuollon verkostoon kuuluu lähes 1 100 pakettipistettä, joista useimmat ovat avoinna joustavasti kaikkina viikonpäivinä. Tämän ansiosta vastaanottaja voi noutaa pakkauksensa läheltä ja juuri hänelle parhaiten sopivana ajankohtana aamuvarhaisesta iltamyöhään.

Bussiliikenteen kilpailu ohjaa palvelujen kehittämistä

Bussiliikenteen kilpailun kiristyessä viime vuosina verkkokauppa on noussut kuluttajille entistä tärkeämmäksi välineeksi aikataulujen ja hintojen vertailussa. Matkustajia houkutellaan edullisilla tarjouslipuilla, joita Matkahuollonkin lipunmyynnistä löytyy jo yli 70 yhteysvälille. ”Hintojen ja aikataulujen vertailu on asiakkaillemme tärkeää, minkä vuoksi me Matkahuollossa haluamme panostaa verkkokaupan sekä matkojen ja reittien suunnitteluun liittyvien palvelujen kehittämiseen. Se ei kuitenkaan ole kaikki kaikessa. Asiakkaat odottavat edelleen, että asema- ja oheispalvelut ovat hyvät ja että pystymme tarjoamaan runsaasti vuoroja hyvine vaihto- ja jatkoyhteyksineen. Hinnan lisäksi myös perusasioiden tulee olla kohdallaan”, Ylitalo tähdentää.

Uniputkia lentokentälle – Finavia panostaa matkustajakokemukseen

Finavia jatkaa asiakaskokemuksen kehittämistä Helsinki-Vantaalla. Matkustajat voivat nyt levähtää kentällä yksityisyyttä ja rauhaa tarjoavissa GoSleep-uniputkissa. Helsinki-Vantaa tarjoaa palvelun ensimmäisenä Euroopassa ja vahvistaa samalla asemaansa maailman uniystävällisimpien lentoasemien joukossa.

Vuonna 2014 kansainvälinen lentoasemien lepo- ja nukkumismahdollisuuksia arvioiva SleepingInAirports.com-sivusto valitsi Helsinki-Vantaan maailman kolmanneksi uniystävällisimmäksi lentoasemaksi. GoSleep-uniputket ovat uusin lisä innovatiivisen lentoaseman palvelupalettiin.

– Haluamme tarjota matkustajille mahdollisuuden stressittömään matkustukseen ja lepohetkeen lentojen välillä. Helsinki-Vantaalla on paljon vaihtomatkustajia, jotka ovat saattaneet valvoa vuorokauden putkeen tai kärsivät jet lagista. Uskon, että palvelulle on täällä aidosti kysyntää, Helsinki-Vantaan apulaisjohtaja Heikki Koski Finaviasta kertoo.

GoSleep-uniputki on suomalainen innovaatio, joka tarjoaa matkustajalle rauhaa ja yksityisyyttä hektisen lentoaseman vilskeessä. Se on ergonominen, sängyksi muuntuva istuin, jossa matkustaja voi levätä muiden katseilta ja hälyltä suojassa. Käsimatkatavarat saa kätevästi säilöön istuimen alle, ja vedettävä kupu eristää ympäriltä valoa ja ääntä. Istuimesta löytyy pistorasia esimerkiksi kännykän tai kannettavan lataamiseen.

Ensimmäiset asiakaspalautteet lupaavat hyvää

Helsinki-Vantaa tarjoaa palvelun ensimmäisenä lentoasemana Euroopassa. GoSleep-uniputkia testattiin kentällä jo vuonna 2013 lentoaseman lepoaluepilottihankkeen yhteydessä.

Palvelun on suunnitellut ja valmistanut suomalainen Short Rest Solutions Oy.

– Kokeilu osoitti, että matkustajat suosivat mieluummin yksittäisiä unimunia kuin isoa lepoaluetta. Uniputket ovatkin herättäneet laajaa kiinnostusta etenkin portilla 18, missä niitä pääsee kevään aikana testaamaan ilman maksua. Asiakaspalautteiden pohjalta jatkojalostamme palvelua entistä käyttäjäystävällisemmäksi, Short Rest Solutions Oy:n toimitusjohtaja Jussi Piispanen kertoo.

GoSleep-uniputket lanseerattiin matkustajien käyttöön helmikuun 2015 puolessavälissä. Ensimmäiset asiakaskokemukset lupaavat hyvää.

– Olemme saaneet palvelusta jo nyt reilusti positiivista palautetta. Se on meille tärkeää, jotta tiedämme, että kehitämme Helsinki-Vantaan asiakaspalvelua oikeaan suuntaan, Koski kertoo.

Helsinki-Vantaalla on yhteensä 19 GoSleep-uniputkea. Saatavilla on myös tyynyjä ja peittoja.

Finavia panostaa matkustajakokemukseen

Finavia panostaa voimakkaasti Helsinki-Vantaan matkustajakokemuksen kehittämiseen. Kehitystyötä on tehty yhdessä myös matkustajien kanssa. Yhteistyöhankkeet ovat poikineet lentoasemalle muun muassa joogaa, Kainuu-lepotilan, Book Swap -kirjanvaihtopisteen sekä kaikille avoimen taidegallerian.

Lisäksi Finavia investoi Helsinki-Vantaan matkustajakokemukseen uudistamalla sen kaupallista tarjontaa. Palvelu-uudistuksen myötä kentällä avautuu 70 uutta tai uudistunutta myymälää ja ravintolaa.

Finavialla on käynnissä mittava 900 miljoonan euron kehitysohjelma. Sen tarkoituksena on kasvattaa Helsinki-Vantaan vaihtoliikennekapasiteettia ja kasvattaa lentoaseman vuosittainen matkustajamäärä 20 miljoonaan vuonna 2020.

Liikennevirasto avaa rautatieliikenteen dataa

Liikennevirasto avaa rautatieliikenteen dataa koko yhteiskunnan käyttöön keväällä 2015. Tarjolle tulevia tietolajeja ovat aikataulutiedot sekä matkustajajunien kokoonpanotiedot. Aikataulutiedot jakautuvat kolmeen osaan: reaaliaikaiseen liikennetilanteeseen, tuleviin aikatauluihin sekä historiatietoon jo menneistä junista.

Liikenneviraston tavoitteena on, että rajapinnan tekninen kuvaus voidaan julkaista maaliskuussa 2015. Rajapinta avautuu hyödynnettäväksi kevään aikana. Vastaava palvelu on aiemmin avattu esimerkiksi Iso-Britanniassa.

Avoin data uusien palveluiden, innovaatioiden ja liiketoiminnan mahdollistajana

Datan avaaminen on osa rautatieliikenteen avoimen datan palveluiden kehittämistä, jonka Liikennevirasto aloitti syksyllä 2014. Tiedot tulevat saataville Digitraffic-palveluun, joka laajenee alkuvuonna 2015 uudella avoimella rajapinnalla. Jatkossa hyödyntäjät voivat hakea tietoja junaliikenteestä koneluettavassa muodossa.

Liikennevirastossa tietojen lähteenä toimii ratakapasiteetin hallinnan LIIKE-järjestelmä, josta tietoja poimitaan avoimen datan rajapintaan. Koko yhteiskunnan käyttöön avattava tieto voi luoda uusia palveluita, innovaatioita ja liiketoimintaa. Tiedot halutaan tuoda helposti ja avoimesti saataville.

Teknisesti rajapinta tulee olemaan REST-tyyppinen, josta hyödyntäjät voivat poimia haluamiaan tietoja hakuparametrien avulla. Rajapinta palauttaa vastaukset JSON-muodossa.

Rataverkkoon liittyviä tietoja on jo avattu Liikenneviraston lataus- ja katselupalveluun. Rataverkon avoimet tiedot päivittyvät ja täydentyvät vuoden 2015 aikana.

Kansainvälinen logistiikan ja kuljetuksen suurtapahtuma kesällä Helsingissä

Logistiikka- ja kuljetusala kokoontuu Suomen suurimmille Logistiikka-Kuljetus -messuille 11. – 13.6.2015 Messukeskukseen Helsinkiin. Kaikki messujen osa-alueet; kuljetus, sisälogistiikka ja logistiikkapalvelujen tarjoajat, ovat messuilla mukana kattavasti. Uutena tuotekokonaisuutena on älylogistiikka. Logistiikka-Kuljetus -messuille osallistuu yli 250 yritystä. Messukeskuksen viisi hallia ja ulkoalueet ovat tapahtuman käytössä.

Kaikki merkittävimmät kuorma- ja pakettiautomerkit osallistuvat messuille mm. Volvo, DAF, MAN, Scania, Mercedes-Benz, Renault ja Iveco sekä suomalainen Sisu. Mukana ovat myös keskeisimmät suomalaiset perävaunu- ja päällirakennevalmistajat mm. Fokor, Jyki, ja Vak. Perävaunuja ja päällirakenteita esittelee 40 yritystä. Trukkien maahantuojat ovat lähteneet mukaan messuille isosti ja kaikki merkittävimmät trukkimerkit mm Konecranes, Toyota ja Kalmar ovat nähtävissä messuilla. Halliin rakennetaan myös koeajoalue trukeille.

Logistiikkapalveluja messulla esittelevät kotimaiset ja kansainväliset toimijat.

Messukeskus hyvien kulkuyhteyksien päässä

Messukeskukseen Helsinkiin pääsee kätevästi kaikilla julkisilla kulkuneuvoilla. Laivat tulevat Helsingin keskustaan, josta pääsee Messukeskukseen raitiovaunuilla 7A, 7B ja 9 tai junalla. Kaikki junat pysähtyvät Pasilan asemalla, josta on 300 metriä Messukeskukseen. Helsinki-Vantaan lentoasemalta on noin 20 minuutin matka linja-autolla tai taksilla Messukeskukseen.

Yhteistyössä alan toimijoiden kanssa

Logistiikka-Kuljetus -messut järjestetään Messukeskuksessa Helsingissä 11. – 13.6.2015 nyt 10. kertaa. Messukeskus järjestää tapahtuman Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n ja Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:n toimeksiannosta yhteistyössä Autotuojien ja Teknologiateollisuuden Perävaunut ja päällirakenteet -toimialaryhmän kanssa. Messut ovat avoinna: to-pe 11. -12.6.2015 klo 10-18 ja la 13.6.2015 klo 9-16.

Finavian koko Suomea palveleva lennonjohtokeskus aloitti toimintansa Helsinki-Vantaalla

Suomen ilmatilassa lentävät ilma-alukset saavat lennonjohtopalveluita nyt uudesta lennonjohtokeskuksesta, kun Finavia Oyj on saanut päätökseen uudistukset lennonvarmistustoiminnassaan. Uusi lennonjohdon palveluja tarjoava Suomen lennonjohtokeskus aloitti toimintansa Helsinki-Vantaalla 1.1.2015. Lentoliikenteen turvallisuusvirasto Trafi antoi joulukuussa luvan keskuksen toiminnan aloittamiselle.

Keskitetysti tuotetut lennonjohtopalvelut tiivistävät eri toimintojen yhteistyötä ja tehostavat lennonvarmistuksen toimintaa Suomessa. Lennonjohtokeskus vastaa jatkossa koko Suomen aluelennonjohtotoiminnasta ml. lentoliikenteen säätely, ilmatilan hallinnan koordinointi ja lentopelastustoiminta. Lisäksi keskuksessa toimii Suomen lennonneuvontakeskus, joka palvelee koko Suomen alueella lentäjien lennonvalmisteluissa. Uudesta lennonjohtokeskuksesta annetaan ilma-aluksille aluelennonjohdon ohella lähi- ja lähestymislennonjohdon palveluita sekä lennonneuvontaa noin 250 000 lennolle vuodessa.

Lennonjohtokeskuksen toiminnan aloittamista on edeltänyt kahden vuoden muutoshanke, jonka aikana on valmisteltu aluelennonjohtotoiminnan tuottamista Tampereen Aitovuoren lisäksi uudesta lennonjohtokeskuksesta Vantaalta. Aitovuoresta siirtyi ensi vaiheessa 16 aluelennonjohtajaa lennonjohtokeskukseen. Uudessa lennonjohtokeskuksessa työskentelee 180 työntekijää. Tampereella sijaitsevassa aluelennonjohdossa tuotetaan vielä osa aluelennonjohdollisia palveluita ja vuonna 2018 arvioidaan, onko aluelennonjohtotoiminnalle jatkoedellytyksiä kahdessa eri toimipaikassa.

”Lentoliikenteessä kilpailu on jatkuvasti kiristynyt ja säästöjä etsitään koko palveluketjusta. EU pyrkii lainsäädännöllä alentamaan ilmatilanhallinnan kustannuksia Euroopassa, mikä osaltaan on tiukentanut Suomen jo valmiiksi tehokkaan lennonvarmistuspalvelun vaatimuksia. Saman katon alla toimivat lennonjohtopalvelut tuottavat entistä laadukkaampaa palvelua yhtenäisemmin ja tehokkaammin. Samalla lennonjohdon toiminta häiriötilanteissa paranee. Lennonjohdolla on uudistuksen myötä myös turvalliset väistötilat, jotka saadaan tarpeen tullen nopeasti käyttöön. Olemme tyytyväisiä, kun pitkä uudistusprojekti on nyt päätöksessä. Uudistus on yksi suomalaisen lennonvarmistuksen kehittämisen merkkipaaluista”, sanoo lennonvarmistusliiketoiminnan johtaja Raine Luojus Finavia Oyj:stä .

Finavian lennonvarmistuksen toiminnot on uudelleen järjestelty, jotta Suomen mahdollisuudet menestyä lentoliikenteen kansainvälisessä kilpailussa paranevat eikä kustannustaso tule esteeksi vaihtoliikenteen kehittymiselle. Koko Euroopassa ilmatilan hallinta on rakenteiden vuoksi erittäin kallista.

”Arviomme mukaan lennonjohtopalveluiden yhdistämisellä samaan toimipisteeseen saadaan vuosittain 1,5-2 miljoonan euron säästöt. Lennonvarmistusliiketoiminnan tappiollisuus Suomen vähäisten liikennemäärien vuoksi, EU:n haastavat suorituskykytavoitteet, lentoliikennetoimialan heikko kehitys ja lentolippujen hintojen alentuminen ovat syitä, joiden vuoksi Finavian on jatkuvasti tehostettava lennonvarmistustoimintaansa”, Luojus jatkaa.

SES (Single European Sky) lainsäädäntö edellyttää osaltaan lennonvarmistuspalvelun tehostamista kaikissa Euroopan maissa. Tehostamisen ja kustannussäästöjen lisäksi SES-lainsäädäntö tähtää myös viiveettömään ja turvalliseen lentoliikenteeseen, joka huomio paremmin ympäristönäkökohdat.

Viime vuonna Suomessa on jo toteutettu ilmatilauudistus ja tiivistetty yhteistyötä Viron lennonvarmistuksen kanssa. Tänä vuonna otetaan käyttöön Pohjois-Euroopan ilmatilalohkossa (NEFAB), johon Suomikin kuuluu, Free Route Airspace eli vapaan reitityksen ilmatila. Se mahdollistaa Pohjolassa lentoyhtiöille lentojen suunnittelun ja toteutuksen lyhintä tai optimoitua lentoreittiä, ja siten säästää polttoainetta sekä lentoaikaa.

Taksiliitto liittyi mukaan yhteiseen EU-edunvalvontaan

Vuoden 2015 alusta alkaen Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n edunvalvontayksikkö huolehtii koko maantiekuljetusalan EU-edunvalvonnasta ja raportoinnista Brysselissä. SKAL:n EU-edunvalvontapalveluiden piiriin kuuluvat entuudestaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry, Suomen Yrittäjät ry ja Linja-autoliitto ry. Tammikuussa edunvalvonnan piiriin liittyi Suomen Taksiliitto ry kaksivuotisella sopimuksella. Suomalaisjärjestöjen yhdistetystä edunvalvonnasta on saatu hyviä kokemuksia.

”Taksialan ja yleisen liikennepolitiikan kehitystä EU:ssa on seurattava läheisesti paikan päällä. SKAL:lla on näyttöjä pitkäjänteisestä edunvalvonnasta Brysselissä, joten pidimme luontevana liittyä muiden kuljetusalan suomalaisjärjestöjen joukkoon”, kertoo Taksiliiton toimitusjohtaja Lauri Säynäjoki.

Noin 80 prosenttia maantiekuljetusalan lainsäädännöstä säädetään EU-tasolla. SKAL perusti Brysseliin pysyvän edunvalvontayksikön vuonna 2012 ja toimii samoissa tiloissa kuin Elinkeinoelämän Keskusliitto, jonka kanssa sillä on vakiintunut yhteydenpito.

”Hyvä yhteistyö suomalaisjärjestöjen kesken on tuloksekkaan edunvalvonnan elinehto, mutta lisäksi verkostoomme kuuluu useiden muiden EU-maiden liikenteen ja elinkeinoelämän järjestöjä. Tavoitteet liikenteen sujuvuuden, liikenneturvallisuuden tai ympäristön kannalta ovat monille EU-maille yhteisiä”, kuvailee SKAL:n EU-edunvalvonnasta vastaava johtaja Pasi Moisio.

SKAL on tyytyväinen suomalaisedustukseen Brysselissä. Yhteistyö Suomen pysyvän EU-edustuston kanssa on pitkäjänteistä ja läheistä, ja suomalaismepit osaavia. Euroopan parlamentin liikennevaliokunnassa (TRAN) on peräti kaksi entistä liikenneministeriä. Tältä pohjalta on hyvä laajentaa EU-edunvalvontaa. Suomalaisjärjestöille EU-edunvalvonta tuottaa tärkeimmän eli konkreettisen vaikuttamistyön ohella tietoa ja materiaalia päätöksenteon ja jäsenviestinnän tueksi. SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtosen mukaan tuloksekkaimmillaan EU-edunvalvontamme tuottaa Suomen erityisolosuhteisiin paremmin sopivia säännöksiä ja joustoja, joilla helpotetaan yritysten hallinnollista taakkaa parannetaan kuljetusalan ja koko Suomen kilpailukykyä.

Euroopan Unioni on päättänyt Eurooppalaisen liikenneverkon luomisesta

TEN-T (Trans-European Transport Networks) avulla EU haluaa luoda kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Tavoitteena on lisätä erityisesti raideliikenteen tavarakuljetuksia ja matkustajaliikennettä. Vuosiksi 2014 – 2020 TEN-T verkkoon on budjetoitu 26 mrd. euroa ja se kohdistetaan kokonaisuudessaan raideverkkoon. Tausta-ajatus on, että noin 10 %:n tuella saada aikaan yli 10-kertaiset investoinnit liikenneverkkoon eli yli 250 mrd. euroa.

Suomea risteää kaksi eurooppalaista ydinverkkokäytävää: Pohjanmeri-Itämeri käytävä, joka päättyy Helsinkiin ja Skandinavia-Välimeri käytävä, joka yhdistää itärajan Helsingin ja Turun kautta Tukholmaan ja edelleen Keski-Euroopan kautta Välimerelle. Suomessa verkko jakaantuu ydinverkkoon ja kattavaan verkkoon. Suomi on sitoutunut saattamaan ydinverkon EU:n normien mukaiseen kuntoon vuoteen 2030 mennessä. Päätös on velvoittava. Ydinverkon kehittämiskustannukset ovat tieverkon osalta noin 6,5 ja raideverkon osalta noin 4,2 mrd. euroa.

Suomen velvoite verkon rakentamiseen koskee vain tieverkkoa, koska raideverkkomme ei kuulu leveämmän raideleveyden vuoksi Eurooppalaiseen järjestelmään. Tieverkko onkin siis pakko rakentaa, mutta tukea EU:lta ei tule. Raideverkkoa ei ole pakko rakentaa, mutta jos rakennetaan, EU maksaa noin 10 prosenttia kuluista. EU:n tuki raideverkkoon voi nousta rahoituskaudella 600 miljoonaan euroon. Sellainen raha kannattaa ottaa vastaan.

EU:n liikennepolitiikan toteuttamisessa törmätään Suomessa heti alkuunsa resurssien niukkuuteen. EU:n tukea ei tule, jos valtio ei investoi omaa rahaa. Nykyinen liikenneinfran investointikehys on 375 milj. euroa vuodessa. TEN-T ydinverkon rakentamiseen kuluisi 28 vuotta, jos koko kehys käytettäisiin vain tähän tarkoitukseen. Muiden väylien kehittämiseen ei sitten olisikaan varaa. Näin ei tietenkään voi tapahtua. Suomella onkin käytännössä kolme vaihtoehtoa:

1) TEN-T verkkoa supistetaan.
2) Verkon laatutasoa alennetaan.
3) Investointikehystä nostetaan tuntuvasti.

Olisi kummallista, jos Suomi lähtisi supistamaan jo nyt suppeaa ydinverkkoa. Varsinkin, kun päätökset verkon laajuudesta on tehty Suomen esityksen mukaisesti. Ydinverkon supistaminen olisi myös aluepoliittisesti ikävä viesti. Nytkään se ei kata koko Suomea. Käytännössä Suomen tulisi pohtia kakkos- ja kolmosvaihtoehdon mukaista etenemistä. Laatutasoa varsinkin tiepuolella voidaan pudottaa. Ennen kaikkea Suomen tulisi panostaa jatkossa tuntuvasti enemmän rahaa väyliinsä aivan kuten muut Pohjoismaat ovat tehneet.

Kansallisen liikennepolitiikan uudelleen arviointiin on erinomaiset perustelut. Hyvät liikenneyhteydet ovat Suomen henkireikä. Kotimarkkinamme ovat pienet ja hyvinvointimme on viennin varassa. Taloudellisen kasvun ja uusien työpaikkojen syntymisen edellytys on toimiminen kansainvälisillä markkinoilla. Logistinen asemamme Euroopan markkina-alueen reunalla on epäedullinen ja lisää yritysten kustannuksia. 80 prosenttia viennistämme tapahtuu meriteitse ja siten usean eri kuljetusmuodon yhteistyön tuloksena. Sujuvat kuljetusketjut parantavat yritysten kilpailukykyä, joten väyliin panostaminen tuo pysyviä positiivisia vaikutuksia talouteen.

EU ei painota turhaan raideliikenteen kehittämistä. Raideliikenne onkin nostettava liikennepolitiikan keskiöön. Raideliikenne on tehokas tapa kuljettaa tavaroita ja ihmisiä pitkiä tai keskipitkiä matkoja. Raideliikenne vähentää myös öljyriippuvuutta, ja sitä kautta energiariippuvuuttamme Venäjästä. Myös ilmastonmuutoksen hallinnan näkökulmasta on tärkeää saada yhä enemmän kuljetuksia ja ihmisiä raiteille.

EU:n heittämään haasteeseen on tartuttava. Suomen, jos kenen, tulisi kantaa huolta logistisesta kilpailukyvystään ja talouskasvustaan. Seuraavan liikennepoliittisen selonteon johtoajatuksena tulisikin olla pitkäjänteinen, Suomen logistisen aseman parantamiseen tähtäävä liikennepolitiikka. Neljän vuoden sijaan tähtäimen tulee olla vuodessa 2030. TEN-T verkon rakentaminen vaatii valtavasti voimavaroja ja suunnittelua, joten päätöksissä on voitava nähdä yli vaalikausien.

Pekka Salmi
Kirjoittaja on Pro Rautatiet ry:n puheenjohtaja ja Tampereen kaupungin apulaispormestari

Kehärata tuo Helsinki-Vantaan lentoasemalle junayhteyden

Lentoaseman palvelutaso nousee – Helsinki-Vantaasta tulee juna-asema

Kehärata tuo tänä vuonna Helsinki-Vantaan lentoasemalle kauan kaivatun junayhteyden. Kehäradan myötä lentoaseman palvelut ja lentoreitit ovat paremmin suomalaisten saavutettavissa.

Helsinki-Vantaan lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finavia Oyj:stä sanoo, että uusi junayhteys lentoasemalle on Helsinki-Vantaan tärkeimpiä palvelutason parannuksia 2000-luvulla – ellei jopa tärkein niistä.

– On ilo todeta, että Helsinki-Vantaa nousee palveluiltaan junaradan ansiosta entistä kirkkaammin kansainvälisen tason lentoasemaksi, kun raiteilla pääsee pääkaupungin ytimeen. Olemme tehneet lentoasemalla paljon uudistuksia viime aikoina, mutta yksittäisenä palveluna junayhteys kentälle on vertaansa vailla, Haapasaari sanoo.

Finavialla on parhaillaan käynnissä Helsinki-Vantaan kehitysohjelma, jossa lentoasemaa valmistetaan palvelemaan 20 miljoonaa vuosittaista matkustajaa vuonna 2020. Kehäradan avautuminen on tärkeä osa lentoaseman kehittymistä.

Ratayhteys mahdollistaa pian sujuvamman liikenteen lentoaseman ja Helsingin kaupungin välillä ja tuo yhden puuttuvan palasen pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen. Venäläisille lentomatkustajille Helsinki-Vantaa on puolestaan yhä varteenotettavampi vaihtoehto, kun raiteet kuljettavat lentoasemalle Pietarista asti.

– Kehärata tuo uuden vaihtoehdon lentomatkustajille, jotka asuvat ratayhteyksien varrella. Tärkeä se on myös lentoasema-alueen työntekijöille, joita on nyt jo parikymmentä tuhatta ja ennusteiden mukaan muutaman vuoden kuluessa tuhansia lisää. Samalla junayhteys antaa merkittävän panoksen yritysalueiden kehittymiselle esimerkiksi Aviapoliksessa, johon on noussut oma juna-asemansa, Haapasaari sanoo.

Lentoasemalta on 130 suoraa reittilentoa maailmalle, ja koko tuo reittivalikoima on kehäradan myötä paremmin kaikkien suomalaisten saavutettavissa.

– Lentomatkustamisen lisäksi kentälle voi tulla vaikkapa vain viihtymään. Terminaalissa kaikille avoimella alueella on kahviloita, ympäri vuorokauden avoinna oleva ruokakauppa ja pian uusi ravintolamaailma. Lentokenttäelämää voi seurata kahvikupin äärellä tai vaikka suositulta näköalatasanteelta, Haapasaari kertoo.

Helsinki-Vantaan lentoasema on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä.

Finavian kehitysohjelma

Finavian käynnistämä 900 miljoonan euron kehitysohjelma kasvattaa Helsinki-Vantaan lentoaseman kapasiteettia, kehittää palvelua ja parantaa liikennejärjestelyjä. Helsinki-Vantaa valmistautuu vastaanottamaan 20 miljoonaa vuosittaista matkustajaa vuoteen 2020 mennessä. Matkustajamäärän nousu tuo alueelle kuudessa vuodessa noin 5000 uutta, pysyvää työpaikkaa. Kehitysohjelman puolestaan arvioidaan tarjoavan työtä noin 14000 henkilötyövuoden verran.

Kehärata

Kehäradan rakennuttajana toimii Liikennevirasto, joka aloitti kehäradan rakentamisen vuonna 2009. Yhteistyössä ovat olleet mukana Vantaan kaupunki ja Finavia Oyj. Liikennöinti radalla alkaa kesällä 2015. Kehärata kulkee suurelta osin maan alla. Radan pituus on 18 kilometriä, josta tunnelia on kahdeksan kilometriä. Lentoaseman ja Aviapoliksen asemat sijaitsevat 40 metriä maanpinnan alla.

Biopolttoaineet ovat kustannustehokas tapa vähentää liikenteen päästöjä

Öljy- ja biopolttoainealan mukaan Eurooppa-neuvostossa sovitut linjaukset liittyen uusiutuvan energian käyttöön liikenteessä myös vuoden 2020 jälkeen lisäävät biopolttoainetuotannon toimintaympäristön ennustettavuutta ja antavat osaltaan uutta pontta biopolttoaineiden tuotannolle.

-Nyt tehty kirjaus liikenteen päästöjen vähentämisestä ja yleinen uusiutuvan energian tavoite ovat riittävä lähtökohta käynnistää jatkoneuvottelut komission kanssa siitä, millaisia konkreettisia ohjauskeinoja tarvitaan tavoitteiden toteuttamiseksi. Olemme erittäin tyytyväisiä, että Suomi oli aloitteellinen ja aktiivinen tässä asiassa Eurooppa-neuvostossa, toteaa Öljyalan Keskusliiton toimitusjohtaja Helena Vänskä.

Kehittyneet, kestävästi tuotetut nestemäiset biopolttoaineet ovat energiatehokkuuden ohella nopein ja kustannustehokkain tapa vähentää liikenteen päästöjä, koska ne ovat yhteensopivia nykyisen autokannan ja jakelujärjestelmän kanssa. Suomalaisten yritysten vahvuusaluetta on kestävä biopolttoainetuotanto, ja täällä on osaamista, raaka-aineita ja mahdollisuuksia kehittyä edelleen maailmanluokan toimijoina.

Euroopan Unionin ilmasto- ja energiapolitiikan linjauksista vuoteen 2030 päätettiin Eurooppa-neuvostossa 23. lokakuuta. EU:n kasvihuonekaasupäästöjen sitovaksi vähennystavoitteeksi sovittiin vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, kun vertailuvuotena on vuosi 1990.

EU-tasolla uusiutuvan energian käytön lisäämisessä sitovaksi tavoitteeksi sovittiin vähintään 27 prosenttia. Energiatehokkuuden parantamisen osalta sovittiin vähintään 27 prosentin ohjeellinen tavoite.

Öljyalan Keskusliiton useiden jäsenyritysten tuotannossa uusilla tuotteilla kuten biopolttoaineilla on ollut jo pitkään merkittävä rooli. Suomi on biopolttoaineiden käytössä edelläkävijä muihin EU-maihin verrattuna: kaikki Suomessa jakelussa olevat liikenteen polttonesteet sisältävät nykyisin biokomponentteja.

Maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen lisää liikenteen sujuvuutta

Vuonna 2050 Helsingin seudulla on 2 miljoonaa asukasta ja reilut miljoona työpaikkaa. Jotta liikenteen sujuvuus kasvavalla seudulla voidaan varmistaa, maankäyttöä pitää tiivistää ja sovittaa yhteen liikennejärjestelmän kanssa. Kun palvelut ja asuminen keskitetään hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen, liikkumisen tarve vähenee ja hyvien kulkuyhteyksien alue laajenee. Linjaukset löytyvät HSL:n johdolla laaditusta liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksesta.

Vuonna 2050 seudun joukkoliikenteessä tehdään päivittäin 1,5 miljoonaa matkaa. Joukkoliikenteen perustan muodostaa runkoverkko eli tiheästi liikennöitävä raideliikenne ja sitä täydentävä runkobussiliikenne. Poikittaiset runkolinjat parantavat yhteyksiä seudun keskusten välillä, jolloin syntyy vetovoimaisia solmupisteitä työpaikoille ja palveluille. Liityntäbusseilla varmistetaan hyvät yhteydet myös laajemmalta alueelta.

Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu on tehokas keino ohjata matkoja joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. Vaikka hinnoittelu lisää autoilun kustannuksia, sen hyödyt kaikille tien käyttäjille ovat ilmeiset: kun ruuhkat pysyvät kurissa, matka-ajat lyhenevät. Saadut tulot tulee ohjata seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen.

Helsingin liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2015:n mukaan joukkoliikenne suunnitellaan ja järjestetään yhtenä kokonaisuutena koko seudulla. Vaikka joukkoliikenteen järjestämiskustannukset nousevat lisääntyvien matkojen myötä, kustannukset matkaa kohden laskevat järjestelmän tehostumisen ansiosta.

”Matka- ja kuljetusketjut toimivat paremmin, kun koko seudun joukkoliikennettä, liityntäpysäköintiä, solmupisteitä ja lippujärjestelmää suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena. Myös ajantasaista tietoa liikenteestä ja liikenteen häiriönhallintaa pitää parantaa”, Suvi Rihtniemi painottaa.

Liityntäpysäköinnin kehittäminen madaltaa kynnystä joukkoliikenteeseen. Liityntäpaikkoja tarvitaan lisää, jotta oman auton tai pyörän jättäminen parkkiin on aito ja houkutteleva vaihtoehto. Rakentamisen ja ylläpidon rahoitusta tulee uudistaa siten, että rahoittajiksi saadaan ne tahot, jotka hyötyvät palvelusta.

Helsingin seudun liikennejärjestelmä HLJ 2015 on strateginen, liikennejärjestelmää kokonaisuutena tarkasteleva suunnitelma, joka on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä seudun maankäyttösuunnitelman ja siihen sisältyvän asuntostrategian kanssa. Suunnitelma on tehty seudun 14 kunnan alueelle. HSL:n hallitus päätti lähettää luonnoksen lausuntokierrokselle kokouksessaan 21.10.