Equinix avaa Suomeen uuden internetin solmukohdan

Verkko- ja palvelinkeskusyritys Equinix avaa Helsinkiin uuden internetin yhdysliikennepisteen, joka aloittaa toimintansa vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Eri puolilla maailmaa on nyt 22 Equinix Internet Exchange -yhdysliikennepistettä, jotka hyödyntävät yli 145 palvelinkeskuksen maailmanlaajuista verkostoa.

Yhdysliikennepisteet ovat internetin solmukohtia, jotka yhdistävät erilliset verkot keskenään ja mahdollistavat liikenteen niiden välillä. Niiden käyttö alentaa yritysten IP-liikenteen kustannuksia sekä tarjoaa entistä suorituskykyisemmän, nopeamman ja luotettavamman yhteyden verkkojen välille.

Helsingin uusi yhdysliikennepiste tuo suomalaisille yrityksille ja organisaatioille entistä paremmat kansainväliset verkkoyhteydet sekä lisää valinnanvaraa markkinoilla.

Verkottuneessa maailmassa menestyminen vaatii yhä enemmän yhteyksiä asiakkaiden, kumppanien ja työntekijöiden välillä. Equinixin palvelinkeskukset ja yhdysliikennepisteet mahdollistavat tehokkaat yhteydet ja edistävät merkittävästi digitaalista taloutta.

Mainokset

IBM julkaisee kaksi Linux-suurkonetta

IBM panostaa avoimuuteen suurkonestrategiassaan julkaisemalla kaksi Linux-suurkonetta, LinuxONE-portfolion. Lisäksi IBM syventää avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ja kehitysvälineiden hyödyntämistä sekä tukee suurkoneympäristön avointa ohjelmistokehitystä luovuttamalla avoimen kehittäjäyhteisön käyttöön huomattavan määrän lähdekoodia.

IBM tuo markkinoille z13-suurkoneeseen perustuvat LinuxONE Emperor ja LinuxONE Rockhopper -järjestelmät, jotka on suunnattu suurille ja keskisuurille yrityksille vastaamaan analytiikka- ja hybridipilviaikakauden haasteisiin. LinuxONE Emperor on malliston kehittynein Linux-järjestelmä kätkien sisäänsä luokkansa nopeimman suorittimen ja edistyneimmät tietoturvateknologiat. Järjestelmä kykenee analysoimaan tapahtumia ”reaaliajassa” ja se voidaan esimerkiksi skaalata aina 8000 virtuaalikoneeseen asti. LinuxONE Emperor pitää sisällään myös kehittyneimmät ohjelmisto- ja rautapohjaiset tietoturvaratkaisut. Pienempi LinuxONE Rockhopper on suunnattu kasvaville markkinoille ja asiakkaille, jotka arvostavat nopeutta, saatavuutta ja tietoturvaa pienemmässä paketissa.

Osana julkistusta IBM syventää avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ja työkalujen hyödyntämistä z-järjestelmissä. Apache Spark, Node.js, MongoDB, MariaDB, PostgreSQL, Chef ja Docker -teknologiat antavat asiakkaalle lisää vaihtoehtoja ja tuovat joustavuutta hybridipilviympäristöön. Lisäksi IBM avaa vapaan pääsyn sen kehittäjäyhteisöön perustettavan LinuxONE Developer cloud -ympäristön kautta. Pilvialusta toimii virtuaalisena testaus- ja kehitysympäristönä uusille sovelluksille.

IBM myös luovuttaa avoimen kehittäjäyhteisön käyttöön huomattavan määrän suurkoneteknologian lähdekoodia. Teknologioiden, kuten esimerkiksi ennakoivan analytiikan, avulla yritysten on mahdollista tunnistaa ongelmat ja ehkäistä vikatilanteet sekä parantaa ympäristöjen suoritus- ja integrointikykyä. Koodin avulla sovelluskehittäjät voivat rakentaa vastaavanlaisia ominaisuuksia muihin järjestelmiin. Lähdekoodin luovuttaminen myös vauhdittaa Linux Foundation -järjestön käynnistämää ”Open Mainframe Project” -projektia, jota IBM tukee yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa.

EARS – Europe-Asia Roundtable Sessions tuo Helsinkiin joukon Aasian huippuammattilaisia

27.-30.8. järjestettävä luovien alojen ammattilaisseminaari EARS – Europe-Asia Roundtable Sessions tuo Helsinkiin ja Ylen Pasilan Studioille joukon Aasian huippuammattilaisia. Tapahtuman puhujien kärkinimiin kuuluu Etelä-Korealainen virtuaalitodellisuuden asiantuntija ja start-up vaikuttaja Dong Il Dillon Seo.

Elokuun viimeisinä päivinä Helsingistä ja Ylen Pasilan Studioista muotoutuu Euroopan ja Aasian luovien alojen kohtaamispaikka kun järjestyksessään kahdeksas EARS – Europe-Asia Roundtable Sessions kokoaa yhteen yli 300 luovien alojen ammattilaista yli 30 maasta jakamaan parhaita käytäntöjä ja keskustelemaan yhteistyömahdollisuuksista. Ainutlaatuisen tapahtuman puhujiin kuuluu Aasian median, musiikin, designin, kirjallisuuden ja esittävien taiteiden huippunimiä mukaan lukien virtuaalitodellisuuden asiantuntija ja Etelä-Korean dynaamisen start-up –kentän vaikuttaja Dong Il Dillon Seo.

Dong Il Dillon Seo on sarjayrittäjä ja toimii toimitusjohtajana VoleR Creativessa, joka on erikoistunut simuloituun todellisuuteen, puheen tunnistukseen ja virtuaalitodellisuuteen. Seo on myös yksi virtuaalilaseihin ja -sisältöihin erikoistuneen Oculus Riftin perustajista sekä Oculus Rift Korean entinen maajohtaja. Facebook osti Oculus Riftin 2 miljardilla dollarilla vuonna 2012. Seo on toiminut maajohtajana myös käyttöliittymäsuunnitteluun keskittyneessä Scaleformissa, joka myytiin Autodeskille vuonna 2011 36 miljardilla dollarilla. EARS – Europe-Asia Roundtable Sessions –tapahtumassa Seo puhuu virtuaalitodellisuuden merkityksestä yrityksille ja tulevaisuuden sisällöille.

EARSissa kuullaan myös monia muita Aasian ja erityisesti luovien alojen nousevan tähden Etelä-Korean huippuammattilaisia. Koreassa paikallisen hallituksen panostus luoviin aloihin on näkynyt Gangnam Stylen kaltaisten hittien lisäksi muun muassa Korea-popin ja animaatioiden suosiona. Suomalaisista puhujista EARSissa esiintyy muun muassa Etelä-Koreassa maineikkaan mediauran luonut Taru Salminen.

ITA-sopimuksen neuvotteluissa edistystä

Informaatioteknologiasopimuksen (niin kutsuttu ITA-sopimus) laajennusta koskevissa useankeskisissä neuvotteluissa on saatu aikaan ratkaisu uusien tuotenimikkeiden lisäämisestä sopimuksen katteeseen Genevessä 24. heinäkuuta 2015. Tuotekatteesta sopiminen on keskeinen askel laajennussopimuksen viimeistelemiseksi. Suomi toivoo, että viimeistelytyö saataisiin valmiiksi mahdollisimman pian, jotta teollisuus pääsee hyötymään uusista tullienalennuksista mahdollisimman pian.

”Suomen kannalta ITA-sopimuksen syntyminen on tärkeää”, korostaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka. Suomi on kannattanut neuvotteluissa mahdollisimman laajaa tuotekatetta, sillä kansainvälinen kaupankäynti pohjautuu yhä enemmän erilaisiin globaaleihin arvoketjuihin. ”Sopimuksen syntyminen tulee olemaan positiivista myös monenkeskiselle kauppajärjestelmälle, jonka toimivuus on vientivetoiselle Suomelle tärkeää. Suomi pitää tärkeänä, että sopimus saadaan toimeenpantua mahdollisimman pian, ja että sopimukseen saataisiin myös uusia jäseniä”, kertoo ministeri Toivakka. Ratkaisun syntyminen Informaatioteknologiasopimuksen laajennuksesta toivotaan samalla tukevan Maailmankauppajärjestö WTO:n käynnissä olevia neuvotteluita Dohan kierroksen päättämiseksi.

Suomen korkean teknologian alan vienti oli Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan vuonna 2014 3,8 miljardia euroa. Tämän tuoteryhmän osuus Suomen kokonaisviennistä oli vuonna 2014 noin seitsemän prosenttia, enimmillään viime vuosikymmenellä osuus oli yli 20 prosenttia.

Laajennuksen piiriin lukeutuu 201 tullinimikettä, joiden tullit laskevat nollaan, kun laajennus astuu voimaan. Vuositasolla näiden kansainvälisen kaupan arvo on noin 1 000 miljardia euroa, mikä vastaa noin neljännestä ICT-tuotteiden maailmankaupan arvosta. Osaan nimikkeistä odotetaan kohdistuvan 3-5 vuoden siirtymäaikoja. Tuotekatteen piirissä on mm. uuden sukupolven puolijohteita, lääkinnällisiä laitteita, videopelikonsoleita sekä erilaisia kojeita ja laitteita. Suomen viennin kannalta merkittävimpiä tuotteita sopimuksen tuotekatteessa ovat staattiset muuntajat ja eräät lääketieteessä käytettävät koneet ja laitteet.

Maailman kauppajärjestön WTO:n puitteissa solmittu Informaatioteknologiasopimus astui voimaan vuonna 1997, ja sillä on nykyisin 81 jäsentä. Sopimuksen piirissä olevat tuotteet ovat tietokoneita ja niiden oheislaitteita, telekommunikaatiolaitteita, puolijohteita sekä niiden valmistukseen käytettäviä laitteita, tietokoneohjelmistoja ja tieteellisiä laitteita. Alan teknologinen kehitys on ollut kuitenkin nopeaa, minkä vuoksi tuotekatteen laajentaminen osoittautui tarpeelliseksi.

Neuvottelut aloitettiin toukokuussa 2012. Tuotekatelistan laajennuksesta sovittiin ITA-laajennusneuvotteluihin osallistuvien jäsenten kesken, joita on 54, näiden joukossa EU jäsenvaltioineen. Sopimus on määrä viimeistellä WTO:n joulukuussa 2015 Nairobissa järjestettävään ministerikokoukseen mennessä.

Mobiililaajakaistan käytössä Suomi sijoittuu Pohjoismaiden kärkeen

Mobiililaajakaistan käytössä Suomi sijoittuu kirkkaasti muiden Pohjoismaiden sekä Baltian maiden edelle. Tiedot ilmenevät Telecommunication Markets in the Nordic and Baltic Countries -tilastojulkaisusta, jossa on vertailtu puhelin-, laajakaista- ja tv-palvelujen kehitystä lähialueellamme.

Myös Viestintäviraston teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan mobiili-internet yleistyy, ja se riittää yhä useammille suomalaisille ainoaksi yhteydeksi. Vaikka nopeiden kiinteiden laajakaistaliittymien vertailussa Suomen sijoitus ei ole kansainvälisesti yhtä korkealla, suomalaisten tyytyväisyys internetyhteyksien nopeuksiin on kehittynyt myönteisesti.

Matkapuhelinten käytössä perinteiset tekstiviestit ovat edelleen suosituimpia, mutta alle 25-vuotiailla pikaviestimet, kuten WhatsApp, ovat jo ohittaneet tekstiviestit suosiossa. Tv:n ja videosisältöjen katselu siirtyy myös nettiin – joka neljäs suomalainen katsoo tilausvideopalveluita, kuten Netflix ja HBO, ja yli 60 % on löytänyt suomalaisten tv-yhtiöiden netti-tv-palvelut.
Suomessa eniten mobiili-internetyhteyksiä Pohjoismaiden ja Baltian vertailussa

Suomi johti jo viime vuoden lopulla useissa mobiilipalveluissa kehitystä verrattuna muihin Pohjoismaihin ja Baltiaan. Muissa maissa on vielä runsaasti myös lankapuhelinliittymiä.

Suomessa oli vuonna 2014 muun muassa

– selvästi eniten pelkästään tiedonsiirtoon käytettyjä liittymiä
– selvästi eniten mobiilitiedonsiirtoa (noin 5 gigatavua / kk / asukas)
– eniten matkapuhelinliittymiä (1,7 liittymää asukasta kohden)
– suhteellisesti eniten (lähes 95 %) matkapuhelimella soitettuja minuutteja kaikista puheluminuuteista
– vähiten lankapuhelinliittymiä (yhdellä kymmenestä) ja kiinteästä verkosta puhuttuja minuutteja

Vertailun valossa mobiililaajakaista valtaa alaa Suomessa, kun taas muualla Pohjoismaissa ja Baltiassa kiinteä laajakaista on vielä yleisempi. Huippunopea kiinteä valokuitulaajakaista (100 Mbit/s tai nopeampi) on yleistynyt Ruotsissa (13 sataa asukasta kohti), kun taas Suomessa se on vielä harvinainen (7 sataa asukasta kohti).
Tekstiviestejä lähettää edelleen yli 80 % suomalaisista – alle 25-vuotiaiden keskuudessa pikaviestimet suositumpia

Viestintävirasto kuluttajatutkimuksessa selvitettiin myös, mitä palveluita suomalaiset käyttävät matkapuhelimella säännöllisesti. Tutkimustuloksista selviää, kuinka suuri osa suomalaisista käyttää esimerkiksi sähköpostia, sosiaalista mediaa ja internetradiota matkapuhelimella. Kyselyssä kartoitettiin myös tekstiviestien ja pikaviestimien käytön yleisyyttä.

– Tekstiviestit pitivät pintansa suosituimpana matkapuhelinpalveluna – tekstiviestejä lähettää yhä yli 80 % suomalaisista
– Tekstiviestejä lähetetään kuitenkin vähemmän kuin monissa muissa maissa, noin 50 kpl/kk/asukas, esimerkiksi Tanskassa vastaava luku on 128 viestiä asukasta kohti
– Pikaviestimet, kuten WhatsApp, kasvattavat suosiotaan kaikissa ikäryhmissä
– Videoiden katselu, pikaviestimet ja sosiaalisen median käyttö matkapuhelimella ovat kasvussa

Suomalaisten tv-yhtiöiden nettipalvelut suositumpia kuin Netflix tai HBO

Tänä vuonna kuluttajatutkimus sisälsi lisäksi erillisen osion audiovisuaalisten palveluiden käytöstä. Tutkimus antaa uutta tietoa esimerkiksi nettitelevision katselutottumuksista eri ikäryhmissä. Tutkimuksesta selviää, kuinka paljon eri-ikäiset suomalaiset katsovat ohjelmia tv-yhtiöiden nettipalveluista tai esimerkiksi videoita Youtubesta.

– Suomalaisten tv-yhtiöiden omia netti-tv-palveluita, kuten Yle Areenaa, MTV Katsomoa tai Nelosen Ruutua käyttää noin 60 % suomalaisista
– Youtubea katsoo runsaat puolet suomalaisista
– Tallenteita digiboksista tai tv:n kovalevyltä katsoo noin 40 %
– Tilausvideopalveluita, kuten Netflix, HBO, Filmnet, Viaplay, katsoo 25 %
– IPTV-palveluita 15 %

Viestintäviraston kuluttajatutkimus sisältää monipuolisesta tietoa suomalaisten käytössä olevista viestintäpalveluista, kuten kiinteistä ja mobiileista internetyhteyksistä sekä matkapuhelin- ja lankapuhelinliittymistä. Kaikki tiedot ovat tarkasteltavissa myös ikäryhmittäin. Samalla kartoitettiin käyttäjien tyytyväisyyttä muun muassa liittymien nopeuksiin ja saatavuuteen. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluina maalis- ja huhtikuun aikana, ja otos edustaa 15–79-vuotiaita suomalaisia. Kyselyyn vastasi 3000 henkilöä.

Kansainvälinen tutkimus: 70 % yrityksistä tietomurron kohteena vuonna 2014

Kansainvälinen tutkimus: 70 % yrityksistä tietomurron kohteena vuonna 2014 – 52 % uskoo joutuvansa onnistuneen kyberhyökkäyksen kohteeksi vuonna 2015

Yritysten sekä organisaatioiden tietoturva-ammattilaisten keskuudessa toteutetun kansainvälisen Cyberthreat Defense Report -tutkimuksen mukaan yritykset joutuvat yhä useammin kyberhyökkäysten, kuten tietomurtojen, kohteeksi. CyberEdge Groupin ja NetIQ:n tutkimukseen vastanneista yli 800 asiantuntijasta 70 prosenttia kertoi edustamansa organisaation joutuneen tietomurron kohteeksi vuonna 2014. Yritysten työntekijät, erityisesti laajat käyttöoikeudet omaavat henkilöt, muodostavat vastaajien mukaan suurimman yksittäisen haavoittuvuuden.

Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa toimivien yritysten sekä organisaatioiden tietoturva-asiantuntijoiden keskuudessa tehty Cyberthreat Defense Report -tutkimus osoittaa, että yrityksiin kohdistuu yhä enemmän tietoturvauhkia. 70 prosenttia vastaajista kertoi edustamansa organisaation joutuneen vuonna 2014 tietomurron kohteeksi. Joka viides (20 %) vastaaja kertoi tietomurtoja olleen vuonna 2014 kuusi tai enemmän. Tietomurtojen määrä on kasvanut vuoteen 2013 verrattuna, jolloin 62 prosenttia vastaajista sanoi joutuneensa tietomurron kohteeksi.

Yli puolet (52 %) tutkimukseen osallistuneista tietoturva-asiantuntijoista uskoo heidän edustaman organisaation joutuvan onnistuneen kyberhyökkäyksen kohteeksi vuonna 2015, vastaavan luvun ollessa vuotta aiemmin 39 prosenttia. He nimesivät merkittävimmäksi haavoittuvuudeksi työntekijöiden heikon tietoisuuden kyberturvallisuudesta. Suurimman haavoittuvuuden muodostavat henkilöt, joilla on laajat käyttöoikeudet yrityksen tietojärjestelmiin.

Tutkimukseen vastanneista yli 800 tietoturva-asiantuntijasta:

– 70 % – tietomurron kohteena vuonna 2014
– 20 % – vähintään kuuden tietomurron kohteena vuonna 2014
– 52 % – uskoo organisaationsa joutuvan onnistuneen kyberhyökkäyksen kohteeksi vuonna 2015
– 59 % – sanoo mobiililaitteisiin liittyvien tietoturvauhkien lisääntyneen vuonna 2014
– 23 % – ei kykene tehokkaasti valvomaan laajat käyttöoikeudet omaavia henkilöitä
– 61 % – uskoo organisaation tietoturvabudjetin kasvavan vuonna 2015

“Yrityksiin kohdistuneet tietomurrot, palvelunestohyökkäykset ja älykkäät verkkohyökkäykset ovat lisääntyneet. On huolestuttavaa, että samaan aikaan organisaatioiden tietoturva-asiantuntijat uskovat yhä vähemmän organisaation omaan kykyyn torjua kyberhyökkäyksiä. Asiantuntijat nimesivät merkittävimmäksi haavoittuvuudeksi työntekijöiden puutteellisen tietoisuuden kyberturvallisuudesta, eli suurin haaste löytyy yritysten sisältä. Käyttäjät eivät tunnista kaikkia riskejä ja tapoja, joilla tietoa voidaan nykyään varastaa”, sanoo NetIQ:n liiketoimintajohtaja Pekka Lindqvist. ”Tietoturva-ammattilaiset tiedostavat, että kyberturvallisuuteen tarvitaan uudenlaista lähestymistapaa niin suurissa kuin pienissä yrityksissä ja kaikilla toimialoilla.”

Kyberturvallisuutta aiotaan parantaa investoimalla tietoturva-analytiikkaan, järjestelmien reaaliaikaiseen seurantaan sekä lokitietojen ja tietoturvatapahtumien käsittelyyn.

Soneran 4G-verkko laajenee kattamaan yli 90 prosenttia suomalaisista

Soneran 4G-verkko laajenee Ahvenanmaalla. Huippunopea mobiilinetti tulee yhä useamman ulottuville, kun verkonrakennus 800 MHz:n taajuudella käynnistyy maaliskuussa.

4G-verkko avattiin Ahvenanmaalla jo kesällä 2012, kun Maarianhamina sai Soneran 4G-palvelut ensimmäisten suomalaisten kaupunkien joukossa. Nyt Ahvenanmaalla käyttöönotettava uusi 800 MHz:n taajuusalue mahdollistaa verkon rakentamisen myös harvemmin asutuilla alueilla ja saaristossa. Uusien taajuuksien käyttöönotto perustuu valtioneuvoston joulukuussa Ahvenanmaalle myöntämään toimilupaan.

Soneran 4G-verkko laajenee tänä vuonna kattamaan yli 90 prosenttia suomalaisista. 4G-palvelut eivät lopu Suomen rajalle, sillä Sonera avasi vuonna 2014 ensimmäisenä suomalaisena operaattorina 4G-verkkovierailun Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Liettuassa ja Espanjassa.

Suomessa v erkkoa rakennetaan 800 MHz:n, 1800 MHz:n ja 2600 MHz:n taajuuksilla.

4G-verkkoa käytetään huippunopeaan langattomaan tiedonsiirtoon matkapuhelimella, tabletilla tai nettitikulla ja tietokoneella. LTE-tekniikalla rakennettavan aidon 4G-verkon alhaisen vasteajan ja jopa 150 Mbit/s:iin nousevan nopeuden ansiosta verkko mahdollistaa mm. liikkuvan kuvan, vuorovaikutteisten tv-palveluiden ja monien ammattisovellusten vaivattoman käytön liikkeessä.

Huippunopeudet uusilla palveluilla ja päätelaitteilla

Nopeimpien yhteyksien hyödyntäminen edellyttää 4G-verkossa toimivaa puhelinta, tablettia, nettitikkua tai reititintä sekä 4G-liittymää. Soneran liittymävalikoimasta löytyy 4G-vaihtoehtoja sekä puhelimiin tarkoitetuista Sonera Sopiva – liittymistä että Liikkuva Netti –mobiililaajakaistaliittymistä. Perheen matkaviestinliittymät yhteen kokoavassa Sonera Yhdessä -palvelussa kaikki puhe- ja nettiliittymät toimivat myös 4G-verkossa. Sonera Sopiva-, Sonera Sopiva Pro- ja Sonera Yhdessä – asiakkaat käyttävät pohjolassa ja Baltiassa 4G-nopeuksia samaan hintaan kuin kotimaassakin.

800 MHz:n taajuusalueella käyttöönotettava 4G-verkko voi aiheuttaa häiriöitä joidenkin antennitalouksien TV-vastaanotolle. Operaattoreiden yhteinen Taajuustalkoot-hanke korjaa mahdolliset televisiokuvan häiriöt veloituksetta. Ahvenanmaa liitettiin omalla palvelunumerolla mukaan palveluun maaliskuun alussa. Lisätietoja: http://www.taajuustalkoot.fi

VTT: 3D-tulostuksesta uutta liiketoimintaa

VTT käynnistää yhdessä yritysten kanssa laajan kaksivuotisen hankekokonaisuuden, jonka päätavoitteena on synnyttää Suomeen uutta liiketoimintaa 3D-tulostuksen eli materiaalia lisäävän valmistuksen (AM-teknologian) ympärille. Isot kansainväliset yritykset investoivat jo merkittäviä summia AM-laitteistoihin. Nyt myös Suomessa on kiinnostuttu teknologian laajemmasta hyödyntämisestä. Yrityshankkeissa tavoitteena ovat kilpailukykyisemmät uudet tuotteet ja palvelut sekä joustavampi ja tehokkaampi tuotanto.

Hankekokonaisuus muodostuu yritysten omista projekteista sekä VTT:n tutkimushankkeesta, johon myös yritysosapuolet osallistuvat. Kokonaisbudjetti on noin kolme miljoonaa euroa, jonka rahoittavat Tekes, osallistuvat yritykset ja VTT.

Additive Manufacturing eli AM-teknologia on valmistustekniikka, jossa tuote syntyy CAD-mallin pohjalta lisäämällä materiaalia kappaleeseen kerros kerrokselta. Materiaalina voidaan käyttää esimerkiksi muovia, metallia tai keraamia. Menetelmä mahdollistaa yksilölliset tuotteet sekä monimutkaisten ja käyttötarkoitukseen optimoitujen rakenteiden käytön.

”AM-teknologia tulee olemaan keskeinen tekijä valmistavan teollisuuden digitalisoitumisen murroksessa. Tulevaisuudessa tuotteet, komponentit ja niissä käytettävät materiaalit suunnitellaan virtuaalisesti hyödyntäen mallinnuksen ja simuloinnin työkaluja. Tuotteet sisältävät enenevässä määrin sensoreita, antureita ja muita komponentteja, jotka mahdollistavat tuotteiden välisen kommunikoinnin eli teollisen internetin hyödyntämisen. AM-teknologia toimii mahdollistajana, jonka avulla digitalisoitumiseen liittyvät mahdollisuudet voidaan realisoida”, visioi Pasi Puukko , tutkimustiimin vetäjä ja projektin vastuullinen johtaja VTT:ltä.

Suomessa AM:n teollinen hyödyntäminen on rajoittunut lähinnä pikamallinnuksen käyttöön tuotekehityksessä, mutta kiinnostus teknologian laajempaan hyödyntämiseen on vähitellen heräämässä. Hankekokonaisuudella, jossa on VTT:n lisäksi mukana useita teknologiateollisuuden yrityksiä kuten Valtra Oy, Vacon Oyj, Nurmi Cylinders Oy, Meconet Oy, Hollmén & Co ja Logistic TKT Systems Oy, halutaan vauhdittaa uuden liiketoiminnan syntymistä Suomeen. Osapuolet haluavat selvittää AM-teknologian tarjoamia mahdollisuuksia yritysten kilpailukyvyn kehittämiseksi ja liiketoiminnan uudistamiseksi.

Maailman suurin kaapelinvalmistaja investoi Suomeen

Kaapelivalmistaja Prysmian Group laajentaa tuotantoaan Suomessa. Konserni on päättänyt sijoittaa 40 miljoonaa euroa Pikkalan merikaapelitehtaaseen uuden vaativan kaapelityypin valmistamiseksi; kyseessä ovat suuren poikkipinnan 3-vaiheiset jopa 400 kV jännitetason kaapelit.

Konserni on myös ostanut käytössään olleen tehdaskiinteistön maa-alueineen Pikkalassa itselleen. Kiinteistö oli aikaisemmin Nokian omistuksessa.

Investointia edelsi Prysmian Groupin keväällä saama 730 miljoonan euron sopimus voimakaapelijärjestelmän suunnittelusta, valmistamisesta ja toimittamisesta Itämerelle saksalaiseen Westlich Adlergrund -merituulipuistoon.

Kaksi vuotta sitten konserni sijoitti jo noin 40 miljoonaa euroa Suomeen merikaapelitehtaan laajennukseen, joka rakennettiin ennätysajassa. Nyt tehty päätös nostaa kokonaisinvestoinnin 80 miljoonaan euroon. Uuden laajennusosan rakentaminen alkaa tammikuussa ja tuotanto käynnistyy vuoden 2015 puolivälissä.

”Sijaintimme on erinomainen ajatellen toimituksia Pohjois-Euroopan suuriin merituulipuistoihin. Lisäksi täällä on vahva kokemus suurjännitekaapeleiden valmistuksesta”, kertoo Prysmian Finland Oy:n toimitusjohtaja Javier Arata.

Suomen tehtaan lisäksi konsernilla on kaksi muuta merikaapeleihin erikoistunutta tuotantolaitosta, Norjassa ja Italiassa. Toinen investointi kohdistuu italialaiseen Arco Felicen merikaapelitehtaaseen.

”Merikaapelin valmistus on erittäin vaativa prosessi ja konserni ja asiakkaat luottavat suomalaiseen tuotanto-osaamiseen. Nykysuhdanteissa näin mittava teollinen investointi on harvinainen uutinen, ja siksi olemme erityisen tyytyväisiä sen kohdistumisesta Suomeen”, Javier Arata sanoo.

Prysmian Groupilla on Suomessa myös toinen tehdas, joka valmistaa asennus- ja tietoliikennekaapeleita sekä tarvikkeita Oulun Ruskossa. Sinne on viime vuosina siirretty tuotantoa konsernin muilta pohjoismaisilta tehtailta. Oulun tehdas on merkittävä toimittaja sekä suomalaisille että pohjoismaisille kaapelimarkkinoille.

Finnet lisensioi Supermatrix-hankkeen tulokset perustettavalle yhtiölle

Supermatrixin kehitys jatkuu. Finnet-liitto ry lisensioi Supermatrix-kehitystyön tulokset perustettavalle yhtiölle.

Supermatrix-hanke aloitettiin keväällä 2009 tutkimushankkeena, jossa oli mukana suuri joukko Finnet-yhtiöitä sekä muita merkittäviä IT-toimijoita. Viimeiset kaksi vuotta Supermatrixin tutkimushankkeen tuloksia on jatkokehitetty Finnet-liiton sisäisenä hankkeena.

Supermatrix perustuu virtuaaliseen Linux-työpöytään. Sen tarkoitus on tarjota vaihtoehto perinteiselle tietokoneelle. Supermatrix soveltuu myös alustaksi pilvestä tarjottaville sovelluksille.

– Tutkimushankkeen jälkeen tehdyt pilotit ovat osoittaneet, että pilvestä tarjotulle edulliselle henkilökohtaiselle virtuaalikoneelle on potentiaalia ja että palvelun pitää toimia eri operaattoreiden verkossa. Sen vuoksi olemme päättäneet lisensioida hankkeen tulokset kehittäjätiimille, jotta he voivat jatkaa tuotteistamista startup-tyyppisessä kasvuyrityksessä. Kaikki operaattorit ja palveluntuottajat voivat olla siten potentiaalisia yhteistyökumppaneita yhtiön tuottamille palveluille, toteaa toimitusjohtaja Jarmo Matilainen Finnet-liitosta.

Supermatrix on kustannustehokas, turvallinen ja luotettava vaihtoehto

– Supermatrix on markkinoiden edullisimpia tapoja tuoda digitaaliset palvelut ja Internet käyttäjän ulottuville, kertoo Jarmo Harju , joka edustaa perustettavaa yritystä. Lisäksi Supermatrix on avoimeen lähdekoodin ja kotimaisuuden ansiosta erittäin turvallinen ja luotettava, Harju jatkaa. Hän on aiemmin toiminut Supermatrixin kehityksestä vastaavana johtajana.

Harjun mukaan mahdollisia asiakassegmenttejä on useita.

– Kaikki organisaatiot, joilla on tarve säästää perustietotekniikan kustannuksia ovat potentiaalisia asiakkaitamme. Etsimme kumppaniksemme ennakkoluulotonta organisaatiota, Harju summaa.

Verkkomaailman aktiiviset tubettajat vierailevat DigiExpossa

DigiExpossa pyhäinpäivän viikonloppuna 31.10 – 2.11.2014 Messukeskuksessa sukelletaan pelaamisen, kuvaamisen ja viihde-elektroniikan maailmaan nyt jo 11. kerran. Tänä vuonna avajaispäivän kunniavieraana on tietoturvasta luennoiva Mikko Hyppönen ja viikonlopun aikana messuilla vierailevat verkkomaailman aktiiviset tubettajat.

Perjantaina 31.10 tietoturvaguru Mikko Hyppönen kertoo tulevaisuuden tietoturvariskeistä. DigiExpon 4K-alueella pääsee tutustumaan huipputelevisioihin, kuvaan ja sisältöön. Uusinta 4K-tekniikkaa esittelevät Optovertex, Panasonic, Sony, Samsung ja Philips. 3D-alueella nähdään huikeita 3D-tulostuksia ja skannataan 3D-tekniikalla.

Kamerat ovat tänä vuonna kattavasti mukana omalla alueellaan, jossa esitellään Canonin, Fokan, Fujin, Leican, Nikonin, Olympuksen, Panasonicin, Samsungin ja Sonyn uutuudet. DigiExpossa näkee hienoja kuvia ja kuulee tunnettujen valokuvaajien vinkkejä kuvaukseen. Digilavan juontaja on Marianna Bruno.

Elektronista urheilua, pelimusiikkikonsertti ja tubettajat

DigiExpossa pääsee testaamaan uusimpia pelejä, mukana ovat mm. PlayStation, Xbox One, Nintendo, EA, PanVision, VPD ja Nordic Game. Pelilavan ohjelmaa vetää ja uusia pelejä esittelee jättiscreeniltä Thomas Puha.

Elektroninen urheilu on entistä laajemmin esillä omalla alueellaan RCTIC’S eSports loungessa. Aluetta isännöivä RCTIC on vuonna 2008 perustettu suomalaisen elektronisen urheilun organisaatio, joka tukee nuoria suomalaisia pelaajia ja tuo esille elektronista urheilua viihteellisesti. DigiExpoon tulee organisaation edustajia niin henkilökunnasta, RCTIC TV:stä kuin pelaajistakin.

Avajaispäivänä DigiExpossa palkitaan innovatiivisuudesta Vuoden suomalainen pelikehittäjä. Innovatiivisuutta löytyy myös takuulla indie-peleistä, joiden suosio on kasvussa. Sitoutumattomat yksityisten henkilöiden tai pienien ryhmien kehittämät indie-pelit ovat näyttävästi mukana messuilla omalla alueellaan.

Lauantaina 1.11. ohjelman kruunaa Videogame Blast -pelimusiikkikonsertti, jossa esiintyy kuusihenkinen vaski- ja lyömäsoitinkokoonpano Quinsonitus sekä pianisti Saana Iljin.

Pelilavan paneelikeskusteluissa tuodaan pelialaa esille monesta näkökulmasta. DigiExpossa kuullaan peliteollisuuden näkymistä, pelialalla työskentelystä ja pelien kehittämisestä. Tämän päivän julkkikset, suositut ja seuratut tubettajat tulevat messuille keskustelemaan pelivideoiden tekemisestä sunnuntaina 2.11.

DigiExpo järjestetään 31.10 – 2.11.2014
Messukeskuksessa samanaikaisesti HifiExpon, Skiexpon, BoardExpon ja Lätkä & Säbä -messujen kanssa. Kaikkiin tapahtumiin pääsee samalla pääsylipulla.

Teollisen internetin ratkaisuissa on huikeat tuottomahdollisuudet

Digitaalisia palveluja sisältävät tuotteet ovat avain kasvuun

Teollinen internet tarjoaa yrityksille kertaluokkaa suurempia mahdollisuuksia tehostaa toimintaansa ja parantaa tulostaan liittämällä tuotteisiinsa uusia digitaalisia palveluja, todetaan Accenturen uudessa teollisen internetin mahdollisuuksia kartoittavassa raportissa Driving Unconventional Growth through the Industrial Internet of Things.

Teollinen internet, englanniksi Industrial Internet of Things (IIoT), yhdistää sensoreihin perustuvan tietojenkäsittelyn, teollisen analytiikan ja älykkäät laitesovellukset yhdeksi toisiinsa kytkettyjen älykkäiden teollisten tuotteiden, prosessien ja palvelujen kokonaisuudeksi. Teollisen internetin järjestelmät tuottavat tietoa, joka auttaa yrityksiä tehostamaan toimintaansa. Samalla yritykset voivat myös kasvattaa liikevaihtoaan tuomalla nopeasti laajeneville markkinoille uusia ja innovatiivisia palveluja.

Uudet palvelut parantavat tuottavuutta ja pienentävät operatiivisia kustannuksia
Teollisen internetin kaupallinen potentiaali on merkittävä. Riippumattomat lähteet ennustavat, että globaalien teollisen internetin investointien ennakoidaan nousevan jopa 5 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuoteen 2020 mennessä1. Luvussa on kasvua 2400 prosenttia vuodesta 2012, jolloin investointeja tehtiin yhteensä noin 20 miljardin dollarin arvosta. Yritykset, jotka automatisoivat tuotantoaan ja ottavat käyttöön joustavampia tuotantotekniikoita, voivat lisätä tuottavuuttaan jopa 30 prosenttia2. Lisäksi esimerkiksi laitteiston sensoriteknologiaan perustuva ennakoiva huolto voi tuoda yrityksille jopa 12 prosentin säästöt määräaikaishuoltoihin verrattuna sekä vähentää ylläpitokustannuksia jopa 30 prosenttia ja konerikkoja 70 prosenttia3.

”Teollisuusyritykset ovat jo pitkään ymmärtäneet palveluiden merkityksen ja täydentäneet tuotteista saamiaan tuloja palveluilla”, kertoo Juha Turunen, Accenturen teollisen internetin ratkaisuista Suomessa vastaava johtaja. ”Innovatiivisimmat yritykset, jotka ymmärtävät digitaalisuuden merkityksen liiketoiminnalle, luovat digitaalisten teknologioiden avulla tuotteen ja palvelun hybridejä, jotka tarjoavat uusia kasvumahdollisuuksia ja avaavat tietä seuraavan sukupolven teollisuustuotteille.”

Raportin mukaan innovatiiviset teollisuusyritykset voivat tehostaa kasvuaan kolmella tavalla:

– kasvattamalla liikevaihtoa, lisäämällä asiakkaidensa tuotantoa, luomalla tuotteen ja palvelun yhdistäviä liiketoimintamalleja: Etenkin kaivos- ja öljy-yhtiöt sekä prosessiteollisuus hyötyvät uusista, koko toimitusketjun toimintaa tehostavista ratkaisuista.
– kehittämällä uusia innovaatioita älykkäiden teknologioiden avulla: Laitteisiin ja koneisiin liitetyt älykkäät teknologiat tuottavat tietoa, jota hyödyntämällä yritykset voivat luoda uusia ansaintamahdollisuuksia, kuten tuotteiden ja ylläpidon tarjoaminen yhtenä palveluna.
– auttamalla työvoimaa omaksumaan teolliseen internetiin liittyvien työtehtävien edellyttämät uudet taidot sekä rekrytoimalla teollisen internetin teknologioiden erityisosaajia.

”Yritysasiakkaat arvostavat aina uusia tuotteita ja palveluita, jotka tuottavat asiakkaille lisäarvoa”, sanoo Turunen. ”Esimerkiksi Michelin käyttää renkaissaan antureita, jotka analytiikkaan yhdistettynä auttavat kuorma-auton kuljettajia säästämään polttoainetta. Autonvalmistaja Daimler on luonut Car2Go-vuokrauspalvelun, joka on luopunut keskitettyjen toimipisteiden mallista. Palvelu käyttää sen sijaan ladattavaa älypuhelinsovellusta, jonka avulla asiakkaat voivat ottaa autot käyttöönsä suoraan niiden pysäköintipaikalta.”

”Suomen teolllisuudessa on ymmärretty hyvin teollisen internetin potentiaali ja merkitys. Sen mahdollistamat palvelut ovat kuitenkin vasta suunnittelupöydällä, koska teollisen internetin edellyttämät digitaaliset ja kehittyneet ennustavat analyyttiset kyvykkyydet ovat rajallisia. Myös etenemisen kaupalliseen hyödyntämiseen tulisi olla suoraviivaisempaa. Viive aikomuksesta tekoihin on liian pitkä. Yritysten, jotka haluavat kehittää oman toimintansa tai koko toimialan mullistavia tuotteen ja palvelun muodostamia kokonaisuuksia, kannattaa toimia nyt. Teollisen internetin tarjoamat kasvumahdollisuudet odottavat toteuttajia”, Turunen rohkaisee.

Lue alkuperäinen englanninkielinen tiedote.

Väitös: Uusi tekniikka tuo netin yhteisölliset sisällöt julkisille näytöille

Internetin suosittuja yhteisöpalveluita ja niiden sisältöä voidaan nyt hyödyntää interaktiivisilla julkisilla näytöillä. Väitöskirjatyössä kehitetty menetelmä koostuu useista eri ohjelmistokomponenteista. Komponenttien avulla voidaan esimerkiksi siirtää käyttäjien luomaa sisältöä näytöille helposti. Käyttäjät voivat myös olla yhteydessä toisiinsa sekä muihin organisaatioihin eri tavoin.

Menetelmän lisäksi väitöskirjatyössä on kehitetty siihen pohjautuvia sovelluksia, joita testattiin aidossa kaupunkiympäristössä Oulussa. Käyttäjien luoma sisältö havaittiin houkuttelevaksi elementiksi julkisessa tilassa. Yleisessä käytössä olevat näytöt eivät kuitenkaan sovellu ongelmattomasti kaupungin ja kaupunkilaisten väliseen yhteydenpitoon. Osa sovelluksista kehitettiin yhteistyössä mm. Oulun Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden sekä Nuorisoasiainkeskuksen kanssa.

Menetelmä sopii myös muunlaiseen käyttöön julkisissa tiloissa, esimerkiksi julkisten näyttöjen personointiin sekä mainonnan tehostamiseen. Mainonnan käyttäjäkohtaiselle kohdentamiselle myös internetin ulkopuolella on suuri kysyntä.

– – –

Diplomi-insinööri Simo Hosio väittelee Oulun yliopistossa 5.9.2014. Tietotekniikan alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Leveraging Social Networking Services on Multipurpose Public Displays (Yhteisöpalveluiden hyödyntäminen monikäyttöisissä julkisissa näytöissä). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Rui José (University of Minho, Portugal) ja kustoksena professori Jukka Riekki.

Haja-asutusalueiden laajakaistahankkeet kiinnostavat

Haja-asutusalueiden laajakaistahankkeille tarkoitetusta 64 miljoonan euron investointituesta yli puolet eli 32,9 miljoonaa euroa on jo jaettu. Vajaa neljännes eli 14,2 miljoonaa tuesta on jo maksettu. Tuki maksetaan vasta hankkeen valmistuttua. Osaan hankkeista on mahdollista saada tuen ennakkomaksu, joka on puolet myönnetyn tuen määrästä.

Viestintävirasto on vuodesta 2011 lähtien myöntänyt tukea valokuituverkon rakentamiseen haja-asutusalueille. Laajakaista 2015 -hankkeiden valmistelu eri puolilla Suomea on käynnistynyt vuoden 2009 alussa ja ensimmäisten hankkeiden rakentaminen käynnistyi kesällä 2010. Tuettujen verkkojen rakentaminen voi jatkua vielä vuoden 2017 kesään saakka eli hankkeiden toteuttamisen osalta on edetty jo hieman yli puolivälin. Meneillään on toinen kesä, jolloin tuettuja verkkoja rakennetaan erittäin aktiivisesti eri puolilla Suomea.

Lähes 3,5 miljoonan euron tuki myönnettiin Ilomantsin kunnan miljoonahankkeelle

Tähän mennessä suurin laajakaistaverkon rakennushanke sijaitsee Pohjois-Karjalan Ilomantsissa, jonne Viestintävirasto myönsi tukea 3 490 800 euroa. Ilonet Oy:n hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 14,6 miljoonaa euroa. Hanketta rahoittaa myös Ilomantsin kunta omalla maksuosuudellaan. Tuen avulla rakennetaan koko Ilomantsin kunnan kattava valokuituverkko, jossa tarjotaan huippunopeita 100 Mbit/s -laajakaistaliittymiä. Verkon rakentaminen on jo käynnistynyt ja verkon on arvioitu valmistuvan vuoden 2016 loppuun mennessä.

Kiinnostus hankkeisiin on pysynyt korkealla, mutta hakijoilla on huoli tukirahan riittävyydestä

Viestintävirastossa on vireillä hakemuksia noin 39 miljoonan euron edestä.

Uusien hankkeiden käynnistämistä suunnitellaan koko ajan eri puolilla Suomea ja hakijoilla on huoli siitä, riittääkö hankkeelle varattu raha kaikkien suunnitteilla olevien hankkeiden toteuttamiseen. Tarvetta tuelle on selkeästi, sillä nyt nopean, vähintään 30 Mbit/s -mobiililaajakaistan saatavuus kaupunkien ja taajamien ulkopuolella on todella heikko. Vain 2,9 prosentilla alueista, joille valtiontuki kohdistuu, on saatavilla nopea mobiililaajakaista, toteaa päällikkö Päivi Peltola-Ojala.

Viestintäviraston on tehtävä päätökset hankkeille myönnettävästä tuesta vuoden 2015 loppuun mennessä ja hankkeiden verkkojen tulee olla valmiit ja maksupäätökset tehty vuoden 2017 loppuun mennessä.

Digitaalisilta julkisilta palveluilta toivotaan käytettävyyttä

Suomi kuuluu EU-maiden kärkikastiin julkisten palveluiden digitalisoinnissa – silti 41 prosenttia suomalaisista ei käytä julkishallinnon sähköisiä palveluita
ja vain 45 prosenttia on niihin tyytyväisiä

Suuri osa Euroopan maiden julkishallinnon palveluista tarjotaan jo sähköisinä, mutta niiden helppokäyttöisyydessä, nopeudessa sekä palveluprosessien läpinäkyvyydessä on edelleen toivomisen varaa. Tulokset käyvät ilmi konsultointi-, teknologia- ja ulkoistuspalveluja maailmanlaajuisesti tarjoavan Capgeminin Euroopan komissiolle toteuttamasta eGovernment-tutkimuksesta. Capgeminin pitkäaikainen yhteistyö Euroopan komission kanssa jatkuu edelleen komission valtuutettua Capgeminin toteuttamaan eGovernment-tutkimuksen myös seuraavan neljän vuoden ajan.

Yhdennentoista kerran toteutetun eGovernment-selvityksen kyselytutkimukseen osallistui yli 28 000 EU-kansalaista läpi jäsenmaiden. Selvitys paljastaa vallitsevan `määrä korvaa laadun´-ajattelutavan. Vaikka suuri osa julkisista palveluista tarjotaan jo sähköisenä, niiden vaikeakäyttöisyys, hitaus ja puutteet palveluprosessien läpinäkyvyydessä ovat merkittäviä haasteita niiden käytölle. Suomalaisista 59 % käyttää sähköisiä julkishallinnon palveluita EU:n keskiarvon ollessa 46 %. Suomalaiset ovat myös keskimäärin tyytyväisempiä (45 %) kuin muut eurooppalaiset (40 %) sähköisiin palveluihin. Huomioitavaa kuitenkin on, että suurimmalta osin julkishallinnon sähköiset palvelut eivät vastaa suomalaisen odotuksia.

Kuilu tarjottujen palveluiden ja käyttäjäkokemusten välillä

Tutkimuksessa tarkasteltiin julkishallinnon sähköisten palveluiden edistymistä ja puutteita neljässä digitalisoitumisen kannalta kriittisessä kategoriassa: käyttäjälähtöisyys, läpinäkyvyys, maiden rajat ylittävä liikkuvuus, sekä tekniset mahdollistajat. Useimmissa näissä kategorioissa Suomi suoriutuu Euroopan keskiarvoa paremmin, mutta monella osa-alueella on kehityttävä edelleen. Sähköisten palveluiden maturiteetin tasoa mitattiin asteikolla 0-100%.

1. Käyttäjälähtöisyys arvioi sähköisten palveluiden saatavuutta, käytettävyyttä (sisältäen käytettävyystoiminnot kuten käyttäjätuki ja -apu, palautteen antamiseen liittyvät toiminnot), helppokäyttöisyyttä ja nopeutta. Vaikka EU-valtioiden julkisia palveluja tarjoavat verkkosivut pitävätkin pitkälti sisällään käytettävyystoimintoja (78 %), jää asiakaskokemus huonommaksi helppokäyttöisyyden ja käyttönopeuden osalta (58%). Suomi saa EU-maiden keskiarvoa huomattavasti paremmat tulokset sekä sähköisten palveluiden saatavuuden (86 %) että käytettävyyden (79 %) osalta.

2. Läpinäkyvyydellä viitataan siihen, kuinka avoimesti julkishallinto kertoo toiminnastaan ja vastuistaan, kuinka läpinäkyvää eri organisaatioiden henkilötietojen käyttö on, ja kuinka läpinäkyviä palveluprosessit ovat – esimerkiksi pystyykö kansalainen seuraamaan hakemuksensa tilannetta sähköisessä palvelussa läpi hakuprosessinsa. Koko EU-alueen keskimääräinen tulos läpinäkyvyydessä on 48 prosenttia, Suomen puolestaan 63 prosenttia. Kokonaisarvosanaa pudottaa rajusti etenkin palveluprosessien läpinäkyvyyden osa-alue, jossa Suomi yltää vain 39 prosenttiin EU:n keskiarvon ollessa 38 prosenttia.

3. Maiden rajat ylittävällä liikkuvuudella tarkoitetaan sitä, tarjotaanko kansalaisille tai yrityksille saumatonta ja vaivatonta sähköistä palvelua niiden ylittäessä maiden välisiä rajoja EU:n sisällä. Suomi tarjoaa kansalaisilleen huomattavasti enemmän liikkuvuutta tukevia sähköisiä palveluita (79 %) kuin

EU-maat keskimäärin (49 %). Useimmat maat eivät edelleenkään pidä rajat ylittäviä sähköisiä palveluita investoinnin arvoisina.

4. Teknisiä mahdollistajia sekä innovatiivisia teknisiä lähestymistapoja (pilvi, IPv6, palvelukeskeinen arkkitehtuuri, big data, mobiili ja sosiaalinen media) vaaditaan tietotekniikan täyden potentiaalin hyödyntämiseksi; jotta voidaan tuottaa vähemmällä enemmän. Teknisiä mahdollistajia hyödynnetään EU-maissa keskimäärin 49 prosenttisesti ja Suomessa 60 prosenttisesti. Teknisten mahdollistajien osalta Suomella on parannettavaa erityisesti kertakirjautumisen ja suojattujen sähköisten dokumenttivarastojen käytössä (43 %). Sen sijaan Suomessa hyvällä tasolla ovat sähköinen tunnistautuminen (84 %) ja olemassa olevat henkilö- ja yritystietorekisterit (84 %).

Tutkimus: verkkokauppa ja logistiikka kasvavat maailmanlaajuisesti

Seuraavien 10 vuoden aikana nettikaupan merkitys tulee kasvamaan vielä enemmän kuin tähän asti on arveltu – ei pelkästään teollisuusmaissa, vaan myös kehittyvillä alueilla. Logistiikan rooli tulee olemaan keskeinen: se tuo yrityksille tärkeitä kilpailuetuja, esimerkiksi toimitukset muutaman tunnin kuluessa tilauksesta, joustavat vastaanotto- ja palautusajat sekä ketterät logistiikka- ja lisäarvopalvelut kehittyvillä markkina-alueilla.

Tämä on yksi Global E-Tailing 2025 -tutkimuksen keskeisiä havaintoja. Selvityksen käynnisti Deutsche Post DHL ja siihen osallistuivat trenditutkimukseen erikoistuneet Z_punkt ja See More sekä useat kaupan, logistiikan ja tutkimuksen asiantuntijat. Kyseessä on ensimmäinen maailmanlaajuinen skenaariotutkimus kansainvälisestä verkkokaupasta ja sen vaikutuksista logistiikka-alalle.

Tutkimuksen neljässä skenaariossa kuvataan, millaista verkkokaupankäynti voisi olla kuluttajien ja yritysten kannalta lähitulevaisuudessa. Skenaariot pohjautuvat tärkeimpien vaikuttavien tekijöiden yksityiskohtaiseen analyysiin – energian ja raaka-aineiden hinnoista teknologisiin, poliittisiin ja sosiaalisiin tekijöihin sekä kulutusmalleihin. Skenaarioissa hahmotellaan myös yhteiskunnan arvojen muutosten mahdollisia vaikutuksia. Tutkimuksen kohteina oli joukko teollisuusmaita sekä kehittyviä markkina-alueita eri puolilta maailmaa. Lisäksi ”trendinuuskijat” tutkailivat osto- ja logistiikkatrendejä 12 kansainvälisessä metropolissa, mm. New Yorkissa, Moskovassa, Bangaloressa, Jakartassa ja Lagosissa. Kuluttajaläheisyys kytkee skenaariot nykypäivään ja lisää niiden luotettavuutta.

Jo tällä hetkellä verkkokaupan osuus on noin 8 prosenttia kaupan kokonaisvolyymista Euroopassa ja tutkimus päättelee sen edelleen kasvavan – skenaariosta riippuen aina 40:ään prosenttiin teollisuusmaissa ja 30:een prosenttiin nykyisillä kehittyvillä alueilla. ”Tulevaisuudessa logistiikan merkitys verkkokauppiaiden toiminnan mahdollistajana ja menestystekijänä tulee olemaan vieläkin suurempi kuin tällä hetkellä”, totesi Jürgen Gerdes, Deutsche Post DHL:n posti-, verkkokauppa- ja pakettitoiminnoista vastaava konsernijohdon jäsen, tutkimuksen julkistustilaisuudessa Berliinissä. ”Kansainvälisenä logistiikkatoimijana meillä on hyvä yleiskuva eri toimialojen yrityksistä lähes kaikissa maailman maissa. Siksi voimme auttaa yrityksiä sekä neuvonantajan että yhteistyökumppanin roolissa.”

Kehittynyt digikulttuuri vai tee-se-itse?

Ensimmäisen skenaarion mukaan nykyiset kehittyvät markkinat ovat kasvun moottori seuraavien 11 vuoden ajan ja verkkokaupasta on vahvan globaalin talouden sekä keskiluokan ostovoiman myötä kehittynyt todellinen “Everywhere Commerce”. Kuluttajat saavat ostoksensa nykyistä huomattavasti nopeammin: alle 24 tunnin pikakuljetukset ovat standardi ja niiden onnistumista mitataan minuuteissa. Toinen skenaario hahmottelee erittäin kehittynyttä digitaalista kulttuuria, jossa lähes kaikki tuotteet myydään verkossa ja kuluttajat käyttävät avattaria apuna ostoksissaan. Logistiikkayritykset tarjoavat valmistajille suojattuja toimitusketjuja tuoteväärennösten torjumiseksi.

Tutkimus ei kuitenkaan tarjoa ainoastaan positiivisia ennusteita maailmanlaajuisesta verkkokaupasta, vaan mukana on myös mahdollisia kriisiskenaarioita. Neljäs skenaario kuvaa maailmanlaajuisen kulutuskäyttäytymisen kehityspolkua sen jälkeen kun maailmantalous on käynyt läpi uusia taloudellisia kriisejä, joiden johdosta energian ja raaka-aineiden hinnat ovat nousseet huikeasti. Tällaisissa olosuhteissa vallitsevana trendinä voisi olla pikemminkin tee-se-itse sekä vaihtotalous kuin uuden hankkiminen.

Kuluttajakäyttäytymisen muutokset vaikuttavat vähittäiskauppaan

Skenaarioanalyysiä täydentävät useiden maineikkaiden logistiikka-asiantuntijoiden kirjoitukset. Professori Dirk Moschett Fribourgin yliopistosta Sveitsistä korostaa kokonaistaloudellista tarvetta yhdistää yhteiskunnan toimitusvirrat entistä tehokkaammin. Professori Geritt Heinemann Niederrheinin yliopistosta Saksasta käsittelee “E-Pace”-esseessään yksityiskohtaisesti ajoituksen merkitystä verkkokaupalle. Professori Shashi Matta Ohion yliopistosta analysoi, miten kuluttajakäyttäytymisen muutokset – esimerkiksi kestävän kehityksen trendi tai crowd-shaping – vaikuttavat verkkokauppaan.

Kaikille skenaarioille ja kirjoituksille on yhteistä näkemys, että kilpailu tulee kiristymään sähköisessä kaupankäynnissä niin globaalilla, kansallisella kuin alueellisellakin tasolla. Jürgen Gerdes: “Emme voi tietää varmasti, miltä maailma näyttää vuonna 2025. Tutkimuksen eri skenaariot kuitenkin osoittavat, miten nopeasti maailmanlaajuinen vähittäiskauppa muuttuu – sekä verkossa että muualla – ja että logistiikka tulee olemaan muutosprosessien keskiössä.”

Tutkimus kokonaisuudessaan sekä muuta materiaalia – mm. video sekä kuvia eri skenaarioista – englanninkielisellä sivustolla http://www.dpdhl.com/e-tailing

Tietoturvallisuuden hallintakeinojen menettelyohjeet on julkaistu suomeksi

Tietoturvan hallinnalle standardisoidut ohjeet suomeksi: SFS-ISO/IEC 27002

SFS-ISO/IEC 27002 Tietoturvallisuuden hallintakeinojen menettelyohjeet on julkaistu suomeksi. Standardiin on koottu hallintakeinoja ja menettelytapoja, joilla voidaan vahvistaa teknisin keinoin saavutettua tietoturvaa.

Menettelyohjeista on hyötyä kaikenkokoisille organisaatioille, joilla on käytössään standardiin ISO/IEC 27001 perustuva tai muu yleisesti hyväksytty tietoturvan hallintajärjestelmä. Lisäksi standardia voi käyttää avuksi organisaation omien tietoturvallisuuden hallintaohjeiden laadinnassa.

Julkaisutilaisuudessa standardin esitellyt Microsoftin teknologiajohtaja Aki Siponen piti laadittuja ohjeita onnistuneina: ”Asiat voi tehdä eri tavallakin kuin tässä standardissa sanotaan, mutta silloin täytyy tietää mitä tekee, millä tavalla sen tekee ja miksi sen tekee.”

Suomenkielinen versio perustuu viime vuonna englanniksi julkaistuun kansainväliseen standardiin ja se kuuluu 27000-sarjaan, jonka osissa käsitellään tietoturvaa monilta eri puolilta; terminologia, yleiset vaatimukset, yleiset ohjeet, toimialaohjeet ja hallintakeino-ohjeet.

Netti on noussut mökillä tv:tä suositummaksi mediaksi

Tiedonhaku ja muu hyötykäyttö koetaan viihdettä tärkeämmäksi, mutta työasioihin ei aikaa haluta mökillä käyttää: 6 % arvioi työasiat erittäin tärkeäksi syyksi käyttää internetiä mökillä, kun taas 40 % pitää työasioiden internetissä hoitoa täysin tarpeettomana.

Nuorten (18-24 v.) mielestä internetyhteyksien saatavuus on saanut heidät perheineen viihtymään mökillä paremmin. Nuorten tavat käyttää nettiä mökillä eroavat merkitsevästi vanhemmista vastaajista, sillä nuoret seuraavat erityisesti paikallisia tapahtumia ja omia verkostojaan sosiaalisen median kautta, kun taas vanhemmat arvostavat sähköpostia ja hyötypalveluja.

Yli puolet (59 %) vastaajista kertoo käyttävänsä internetiä mökillä päivittäin. Tavallisin väline internetin käyttöön mökillä on puhelin.

“Puhelimissa on jo hyvät valmiudet sujuvaan internetin käyttöön, minkä lisäksi 3G- ja 4G-verkkojen jatkuva laajentaminen on mahdollistanut asioiden hoidon ja ajankohtaisissa asioissa perillä pysymisen myös mökkiolosuhteissa”, toteaa DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen.

Netin käyttömieltymykset jakavat mökkeilijöitä, sillä 29 % vastaajista ilmoittaa käyttävänsä nettiä mökillä samoin kuin kotonaan, mutta 44 % vastaajista kertoo mahdollisuuksiensa mukaan välttelevänsä internetin käyttöä mökillä. 40 % vastaajista pyrkii välttelemään työasioiden seuraamista, ja 23 % vastaajista kertoo vähentäneensä niiden hoitoa mökillä ollessaan.

”Tutkimuksessamme ehdottomasti tyypillisimmäksi mökille menon syyksi kerrottiin loman vietto, 82 prosenttia vastasi viettävänsä mökillä lomaa. Yhteyksien ja laitteiden ansiosta työskentely on kuitenkin mahdollista muuallakin kuin työpaikoilla, joten ihmisten pitää nyt itse ratkaista koska ja missä he työskentelevät”, arvioi Research Insight Finlandin tutkimuspäällikkö Juho Vesanto.

Joka viidennellä (22 %) 25-34-vuotiaalla veneilevällä mökkeilijällä netti on puhelimen kautta mukana ja aktiivisessa käytössä myös veneessä. Tutkimukseen vastanneista mökkeilijöistä 60 % kertoi omistavansa veneen tai käyttävänsä venettä.

DNA:n Research Insight Finlandilla teettämän tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää kuluttajien tarpeita ja asenteita sekä niissä tapahtuneita muutoksia erityisesti vapaa-ajan vieton ja digitaalisten palveluiden sekä kommunikointivälineiden suhteen. Tutkimuksessa haastateltiin Research Insight Finlandin online-kuluttajapaneelissa 1005 vähintään kerran vuodessa mökkeilevää suomalaista aikavälillä. Haastattelut tehtiin aikavälillä 15.5.2014-24.5.2014.

Suomalainen Nordcloud avaa pilvipalvelun Norjassa

Suomalainen Nordcloud vastaa pilvipalveluiden kasvavaan kysyntään Pohjoismaissa ja avaa toimiston Osloon

Pilvipalveluiden suunnitteluun, rakentamiseen ja hallintaan keskittynyt Nordcloud avaa elokuussa toimiston Osloon. Nordcloud tekee tiivistä yhteistyötä Amazon Web Servicesin kanssa, ja yhdessä ne edistävät pilvipalveluiden nopeaa yleistymistä Pohjoismaissa.

Nordcloudilla on toimipisteet Oslon lisäksi Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Oslon toimisto keskittyy palvelemaan sekä norjalaisia yrityksiä että kansainvälisiä Pohjoismaissa toimivia yrityksiä tarjoamalla niille paikallista tukea.

“Amazon Web Services -tuotteiden ja palveluiden kysyntä on ollut huimaa. Emme alunperin uskoneet näin kovaan kysynnän kasvuun. Pohjoismaiset yritykset haluavat kehittää pilvipalveluitaan AWS:n alustalle – innovoida ja kokeilla uusia ratkaisuja, ja sitä kautta palvella loppuasiakkaitaan mahdollisimman hyvin”, Nordcloudin toimitusjohtaja Esa Kinnunen sanoo.

Nordcloud perustettiin Helsingissä vuonna 2011 ja sen tavoitteena on alusta asti olla kumppani Pohjoismaisille yrityksille, jotta ne saisivat pilvipalveluinvestoinneistaan parhaat mahdolliset hyödyt irti.

“Oslon toimiston myötä voimme palvella yrityksiä kaikissa Pohjoismaissa. Tarjoamme jatkossa myös norjalaisille yrityksille parhaat, paikalliset pilviarkkitehdit, jotta ne voivat mahdollisimman hyvin hyödyntää AWS:n tuomaa joustavuutta, turvallisuutta ja kustannussäästöjä palvelukehityksessä”, Kinnunen jatkaa.

Viimeisen kahden vuoden aikana Nordcloud on nelinkertaistanut asiakasmääränsä. Lisää asiakkuuksia on tullut sekä keskisuurista että suurista yrityksistä, mutta myös nopeimmin kasvavista startup-yrityksistä.

Nordcloud on myös valtuutettu AWS:n koulutuskumppani. Se auttaa asiakkaitaan ymmärtämään paremmin AWS:n palveluiden ja ratkaisujen mahdollisuuksia käytännön esimerkein. Tällä hetkellä Nordcloudin AWS-koulutukset sisältävät seuraavat osiot: AWS Essentials, Architecting on AWS, SysOps on AWS ja Big Data on AWS.

Lisätietoja Nordcloudin sivuilta: http://www.nordcloud.com

Hallitus esittää muutoksia radio-, tv-, sähköisten ja telepalvelujen arvonlisäverotukseen

Hallitus esittää muutoksia arvonlisäverolakiin ja lakiin Ahvenanmaan maakuntaa koskevista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädännön poikkeuksista. Euroopan unionin direktiivi palvelujen verotuspaikasta (2008/8/EY) edellyttää muutoksia Suomen arvonlisäverolainsäädäntöön radio- ja televisiolähetyspalvelujen, sähköisten palvelujen ja telepalvelujen osalta.

Verotuspaikaksi myyjän sijoittautumisvaltion sijaan ostajan sijoittautumisvaltio

Esityksen mukaan vuoden 2015 alusta Euroopan unionissa toimivien yritysten EU-kuluttajille myymien radio- ja televisiolähetyspalvelujen, sähköisten palvelujen ja telepalvelujen verotuspaikka olisi myyjän sijoittautumisvaltion asemasta ostajan sijoittautumisvaltio.

Samalla otettaisiin käyttöön EU:hun sijoittautuneiden myyjien suorittamia radio- ja televisiolähetyspalveluja, sähköisiä palveluja ja telepalveluja koskeva uusi erityisjärjestelmä veron ilmoittamista ja maksamista varten. Nykyinen EU:n ulkopuolelle sijoittautuneita myyjiä koskeva sähköisten palvelujen erityisjärjestelmä laajennettaisiin kattamaan radio- ja televisiolähetyspalvelut sekä telepalvelut.

Verotuspaikkasäännösten muutoksen johdosta myyjät joutuvat suorittamaan veroa jokaiseen jäsenvaltioon, jossa niillä on kuluttaja-asiakkaita. Erityisjärjestelmän tarkoituksena on yksinkertaistaa kansainvälistä kauppaa käyvien yritysten velvoitteiden täyttämistä.

Järjestelmä antaa yrityksille mahdollisuuden täyttää ilmoitus- ja maksuvelvoitteensa EU:n alueella omassa sijoittautumisvaltiossaan, josta tiedot ja maksut välitetään kulutusjäsenvaltioille.

Seurauksia vain pienelle osalle suomalaisia yrityksiä

Vuonna 2015 voimaan tulevilla säännöksillä estetään verotasoeroista johtuva yritysten sijoittautuminen matalan verokannan valtioihin ja turvataan jäsenvaltioiden veropohjaa.

Kuluttajille myytyjen radio- ja televisiolähetyspalvelujen, sähköisten palvelujen sekä telepalvelujen verottaminen kulutusmaassa varmistaa sen, että verokannat eivät vaikuta yritysten sijoittautumiseen.

Suomessa radio- ja televisiolähetyspalvelut sekä telepalvelut tuotetaan tällä hetkellä pääosin kotimaassa. Sähköisiä palveluja hankitaan merkittävissä määrin ulkomailta, etenkin EU:n alueelta. Kyseisten palvelujen verotuspaikan muuttamisen arvioidaan kasvattavan Suomen arvonlisäverokertymää 10−15 miljoonalla eurolla vuodessa. Tulevaisuudessa sähköisten palvelujen kulutus ja merkitys kasvaa huomattavasti.

Verotuspaikan muuttuminen aiheuttaisi yrityksille järjestelmien käyttöönottoon ja käyttöön liittyviä hallinnollisia kustannuksia. Kustannukset vaihtelisivat yrityksittäin, mutta kokonaisuutena niiden määrä olisi vähäinen.

Erityisjärjestelmien lisäksi verotuspaikkamuutoksen hallinnollisia vaikutuksia suomalaisille yrityksille lieventäisi se, että sähköisten palvelujen myynti suoraan kuluttajille on vähäistä jakeluketjujen luonteiden vuoksi. Pääosa näistä palveluista myydään kuluttajille ulkomailla sijaitsevien sähköisten palvelujen markkinapaikkojen kautta. Ehdotukset kohdistuisivat Suomessa vain pieneen joukkoon yrityksiä.Esityksen mukaan lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2015 alusta.

SAP: b-to-b yritysten investoinnit verkkoihin lisääntymässä

Suomeen odotettavissa 250 miljoonaan euron investoinnit B2B-verkkokauppoihin

Maailman suurin yritysohjelmistojen valmistaja SAP ja sähköisenkaupan ratkaisuja tarjoava suomalainen Smilehouse arvioivat, että suomalaiset b-to-b-toimialan yritykset investoivat lähivuosina noin 250 miljoonaa euroa verkkokauppojen rakentamiseen.

Maailman suurin yritysohjelmistojen valmistaja SAP ja sähköisenkaupan ratkaisuja tarjoava suomalainen Smilehouse arvioivat, että suomalaiset b-to-b-toimialan yritykset investoivat lähivuosina noin 250 miljoonaa euroa verkkokauppojen rakentamiseen.

”Viimeaikainen verkkokaupoista käyty julkinen keskustelu on keskittynyt pääsääntöisesti vähittäiskaupan ja siten kuluttajille suunnattujen verkkokauppojen ympärille. Vähälle huomiolle on jäänyt se, että Suomessa b-to-b-yritykset tulevat tekemään tai niiden täytyy tehdä merkittäviä investointeja verkkokauppojen rakentamiseen lähivuosina säilyttääkseen kilpailukykynsä globaalissa kilpailussa”, sanoo Smilehousen johtava konsultti Jaakko Hallavo.

”Arviomme 250 miljoonan euron investoinnista perustuu siihen, että sadan suurimman suomalaisen yrityksen joukosta noin 60 on jo investoinut tai investoimassa verkkokauppaan. Investoinnin koko on tyypillisesti noin 2-4 miljoonaa euroa sisältäen tarvittavat teknologiahankinnat sekä kustannukset liittyen yrityksen sisäisten prosessien muutoksenhallintaan ja henkilöstön koulutukseen”, Hallavo summaa.

SAP Finlandin toimitusjohtajan Marika Auramon mukaan osa suomalaisista teollisuuden alan yrityksistä on jo tehnyt tarvittavat muutokset sisäisiin prosesseihinsa ja ovat jo tehneet tai suunnittelevat investointeja verkkokauppaan. Osa yrityksistä on kuitenkin vielä lähtökuopissa ja jotkut eivät ole edes vielä heränneet tilanteeseen. ”Myöhästyminen verkkokaupan hyödyntämisessä liiketoiminnassa tulee väistämättä aiheuttamaan osalle suomalaisista b-to-b-yrityksistä suuria vaikeuksia kansainvälistyvässä kilpailussa. Suomen kannalta tämä on huolestuttavaa, koska vientiteollisuudella on niin merkittävä asema kansantalouden ja työllisyyden perustana”, sanoo Auramo.

Palvelu vie verkkoon

Digitaalisuuden muutosajureita on useita, mutta taustalla on b-to-b-asiakkaiden vaatimus parempaan palveluun. Asiakkaat haluavat paremman näkyvyyden yritysten tuotteisiin, niiden saatavuuteen ja hinnoitteluun sekä yrityksen toimituskykyyn. Myös entistä globaalimpi liiketoiminta ja kilpailu sekä panostus palveluliiketoimintaan pakottavat b-to-b-yrityksiä korvaamaan perinteisiä kanavia digitaalisilla.

Digitaalisuus muuttaa b-to-b-markkinan kilpailutilanteen. Tavarantoimittajien vaihtaminen ja uusien toimijoiden tulo markkinoille helpottuu. Nopeat ja ketterät toimijat saavat kilpailuetua ja valtaavat markkinaa. Kun toimittajan vaihtaminen helpottuu, helpoin ja nopein palvelu- ja toimitusketju voittavat.

”B-to-b-yritysten kyky vastata digitaalisuuden aiheuttamaan kilpailun kiristymiseen edellyttää isoja muutoksia niiden toiminnassa. Kyse ei ole vain verkkoratkaisun toteuttamisesta, vaan yritysten on pakko miettiä koko liiketoimintamallinsa ja -prosessinsa uudelleen”, sanoo Hallavo

Nettiäänestämisen mahdollisuuksista keskustellaan otakantaa.fi-sivustolla

Oikeusministeriön työryhmä kartoittaa parhaillaan nettiäänestyksen soveltumista Suomen vaaleihin sekä kunnallisiin kansanäänestyksiin. Otakantaa.fi-sivustolla on avautunut kaikille avoin kysely ja verkkokeskustelu aiheesta.

Kyselyllä halutaan selvittää, mitä mieltä nettiäänestysmahdollisuudesta ollaan – lisäisikö se esimerkiksi nuorten tai vammaisten henkilöiden äänestämistä, mitä ajatuksia nettiäänestämiseen liitetyt tietoturvakysymykset herättävät, kuka äänestäisi itse netissä?

Kyselyssä tiedustellaan myös, miten nettiäänestyksen käyttöönotto vaikuttaisi kansalaisten mielestä vaalituloksen luotettavuuteen.

Otakantaa.fi-kysely ja verkkokeskustelu ovat avoinna 30.4. asti. Tulokset otetaan huomioon nettiäänestystyöryhmän väliraportissa, joka annetaan hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmälle toukokuun loppuun mennessä.

Finnet: Lakiesitys laajakaistayhteyksistä syrjii haja-asutusalueita

Eduskunta käsittelee parhaillaan Tietoyhteiskuntakaareksi nimettyä lakiesitystä, joka tähtää koko sähköistä viestintää koskevan lainsäädännön uudistamiseen. Finnet-liitto on ajanut pitkään sitä, että nopeat laajakaistayhteydet tulisi ulottaa kaikkiin kotitalouksiin. Nykyinen lakiesitys ei nopeuta tai edistä haja-asutusalueiden laajakaistaongelmia, näitä väliinputoaja-alueita on myös kasvukeskusten laitamilla .

Finnetin mielestä Tietoyhteiskuntakaari -lakiesitys ei kiihdytä Suomen digitaalisten palvelujen kehitystä.

– Suurimpana epäkohtana esityksessä on se, että siinä heikennetään kiinteän verkon investoijien asemaa. Tämä puolestaan johtaa siihen, että alueelliset investoinnit hidastuvat ja alueellisten tietoliikenneyhtiöiden koko tulevaisuus on uhattuna, jyrähtää Finnet-liiton toimitusjohtaja Jarmo Matilainen, ja jatkaa, että esityksen perusteluissa ei edes mainita kuituverkon edistämistä, mutta siinä on moneen kertaan mainittu erikseen radiotaajuuksien tehokas käyttö, jossa tehokkuudella viitataan taajuuksien huutokauppaan.

Tietoyhteiskunta tarvitsee nopeita ja toimintavarmoja liikenneyhteyksiä, johon pelkät mobiiliyhteydet eivät riitä. Viime aikojen kehitys on johtanut siihen, että mobiiliverkkojen käyttäjämäärät kasvavat voimakkaasti. Kiinteän verkon yhteenlaskettu käyttäjämäärä ei taas ole juurikaan kasvanut, vaikka kiinteässä verkossa siirretyn datan määrä lisääntyy erittäin voimakkaasti. Markkinoilla on siis tilanne, jossa asiakkuuksista syntyvä tulovirta kanavoituu mobiilitoimijoille, vaikka palvelujen käyttö ja tiedonsiirto tapahtuu suurelta osin kiinteissä verkoissa.

– Näkemyksemme mukaan esimerkiksi kotitalousvähennyksiä tulisi voida käyttää digitaalisten palvelujen hankkimiseen, kuten esimerkiksi kuituliittymän liittymismaksuun. Julkisissa kilpailutuksissa pitäisi puolestaan suosia sellaisia palveluita, jotka vievät digitaalisuutta eteenpäin, Matilainen summaa.

Suomen takamatkaa digitaalisten palvelujen käyttöönotossa tulisi kuroa umpeen sekä kotitalouksissa että yrityksissä. Nykyinen lakiesitys ei tätä tavoitetta tue.

– Tänne kaivataan kipeästi uutta sisältöjen ja palvelujen liiketoimintaa, joka olisi kilpailukykyistä kansainvälisiin toimijoihin verrattuna, Matilainen jatkaa.

Finnet-liitto pitää lakiesityksessä hyvänä sitä, että alan lainsäädäntöä pyritään kokoamaan yhteen vaikkakin sitä on kasattu liian virkamiesvetoisesti ja liian tiukalla aikataululla, kun ottaa huomioon miten suuresta ja tärkeästä kokonaisuudesta on kysymys.

Interoute avaa Milanoon kuudennen virtuaalisen datakeskuksensa Euroopassa

Euroopan suurin pilvipalvelualusta lisää valikoimaansa uuden IaaS-toimipaikan kasvavan kysynnän johdosta
Euroopan suurimman pilvipalvelualustan omistava operaattori Interoute, on avannut uuden virtuaalisen datakeskuksen (Virtual Data Centre, VDC) Milanoon.

Interoute VDC sijaitsee yrityksen yleiseurooppalaisen verkon ytimessä, ja sen avulla organisaatiot voivat ottaa yritystason virtuaalisia tietojenkäsittely- ja tallennusratkaisuja käyttöön erittäin nopeasti. Käyttäjät voivat valita Interouten kuudesta VDC-alueesta mieleisensä ja säilyttää tietojaan Amsterdamissa, Berliinissä, Genevessä, Lontoossa, Pariisissa ja nyt myös Milanossa. Tiedonsiirto Internetin kautta eri VDC-alueiden välillä on ilmaista, sillä ratkaisu on integroitu Interouten edistyneeseen verkkoon.

Euroopan IaaS- eli pilvipalvelumarkkinoiden arvoksi arvioitiin vuonna 2013 1,35 miljardia Yhdysvaltain dollaria, ja markkinoiden arvellaan kasvavan 66 %:n vuotuisella kasvuvauhdilla vuodesta 2012 vuoteen 2018 (Frost & Sullivan). Interouten Milanossa sijaitseva VDC-alue auttaa innovatiivisia yrityksiä löytämään joustavia ja tarpeisiinsa mukautuvia tietojenkäsittelyratkaisuja. Näin yritykset voivat myös löytää uusia eurooppalaisia markkinoita ja tavoittaa ne aiempaa kustannustehokkaammin.

Interouten Milanossa sijaitseva VDC on integroitu Interouten verkkoon ja datakeskuksiin. Yhdessä nämä muodostavat täysin verkostoituneen pilvipalvelualustan, joka on perinteisiä pilvipalveluja nopeampi, luotettavampi ja tehokkaampi. Integroinnin ansiosta Interoute pystyy tarjoamaan asiakkailleen myös niin julkisia, yksityisiä kuin hybridejäkin pilvipalveluympäristöjä yhden ainoan, koko Euroopan kattavan pilvipalvelualustan avulla.

Frost & Sullivanin analyytikko Shuba Ramkumar toteaa: ”Interouten pilvipalvelualustansa kautta tarjoamat julkiset ja yksityiset pilvipalvelut ovat kilpailijoihin verrattuna vailla vertaansa Euroopan markkinoilla. Yrityksellä on jatkuvasti kasvava asiakaskunta, sillä se on merkittävä toimija eurooppalaisilla verkko- ja pilvipalvelualustamarkkinoilla. Yrityksen monipuolinen pilvipalvelutarjonta on tehnyt siitä nopeasti kasvavien pilvipalvelumarkkinoiden markkinajohtajan.”

Joachim Hillervik, CEO Interoute Nordics, kommentoi: ”Pilvipalvelut kehittyvät seuraavaksi integroitumalla verkkoihin. Interouten VDC antaa yrityksille julkisten pilvipalvelujen tuomaa joustavuutta, yksityisten pilvipalvelujen tarjoamaa tietoturvaa ja luotettavuutta, sekä Euroopan suurimman verkon tuomaa maantieteellistä kattavuutta.”

Kaiken tämän lisäksi käyttäjät voivat määrätä datakeskusalueen tarkkuudella, missä Interouten VDC-alustan osassa heidän tietojaan ja sovelluksiaan säilytetään. Näin yritykset voivat varmistaa, että ne noudattavat täysin eurooppalaisia tiedonsiirtoa koskevia lakeja, ja kaikki tärkeät tiedot pysyvät yritysten omassa hallinnassa.

Esineiden internetin viitearkkitehtuurista laaditaan standardi

Esineiden internetin (Internet of Things, IoT) viitearkkitehtuurille laaditaan kansainvälistä standardia. Standardin laatiminen aloitettiin, koska pelättiin, että ilman ohjeistavaa standardia saattaa syntyä monia erillisiä esineiden internettejä, jotka eivät olisi saumattomasti yhteentoimivia.

Ehdotus on nyt ensimmäisellä lausuntokierroksella maaliskuulle saakka.

Tekeillä oleva kansainvälinen standardi ISO/IEC NP 19654

– antaa ohjeita IoT-järjestelmien suunnitteluun ja kehittä­mi­seen
– edistää avointa ja julkista opastavaa arkkitehtuuria niin, että syntyy saumattomasti yhteentoimivia IoT‑järjestelmiä
– pyrkii tekemään uusien komponenttien liittämisestä ja poista­misesta IoT-järjestelmiin mahdollisimman yksinkertaista; tavoitteena on Plug and Play

Yhteinen viitearkkitehtuuri antaa hyvän lähtökohdan IoT-järjestelmien arkkitehtuuriratkaisujen kehittämiselle ja implementoinnille. Hyötynä on paitsi kerralla rakenteeltaan yhteensopivat järjestelmät, myös ajalliset ja rahalliset säästöt, koska järjestelmän rakentamista ei tarvitse aloittaa alusta, vaan voidaan räätälöidä jo olemassa olevista IoT-arkkitehtuureista itselle sopiva. Myös riskit vähenevät, kun hyödynnetään standardin hyvät käytännöt ja vältetään muiden tekemät virheet.

Standardiehdotus ISO/IEC NP 19654 esineiden internetin viite­arkki­teh­tuu­riksi on lausuntokierroksella Suomessa 7.3.2014 saakka. Esineiden inter­netin standardeja laaditaan kansainvälisessä työryhmässä ISO/IEC JTC 1 WG 5.

Koteihin jopa 1000 Mbit nopeudet saatavana

Sonera muuttaa kiinteän laajakaistapalvelunsa nimen Kodin Netiksi ja selkiyttää samalla erilaisten laajakaistavaihtoehtojen valikoimaa ja hinnoittelua. Yhtiö on kuunnellut suomalaisia netinkäyttäjiä ja siirtyy kertomaan kodin laajakaistan nopeuden sen todellisen vaihteluvälin mukaan. Esimerkiksi nopeimman Kodin Netti Max -liittymän vaihteluväli on 500–1000 Mbit/s. Huippunopeus on jo kymmenien tuhansien suomalaisten saatavilla eri puolilla maata Soneran valokuituverkossa.

Suomalaisten tarpeet tasalaatuiseen ja nopeaan laajakaistaan kotona ovat kasvaneet lisääntyvän netti-tv-katselun ja yhä useampien katselulaitteiden myötä. Sonera uudistaa kiinteän laajakaistan valikoimaansa vastaamaan paremmin käyttäjien tarpeita. Jatkossa kiinteän verkon laajakaistan nimi on Kodin Netti. Kodin ulkopuolelle ulottuvaan käyttöön Soneralta löytyy Liikkuva Netti -tuoteperhe.

Uudet liittymätyypit kertovat nettinopeuden todellisen vaihteluvälin

”Sonera on kuunnellut suomalaisten laajakaista-asiakkaiden toiveita, sillä monet suomalaiset ovat pettyneet operaattoreiden liian suuriin nopeuslupauksiin. Selvyyden vuoksi kerromme nettinopeuden nyt todellisen vaihteluvälin mukaan”, sanoo Business Manager Kalle Muhonen Soneralta.

Sonera Kodin Netti -liittymiä on jatkossa neljä erilaista: Perus, Plus, Teho ja Max. Uudet liittymät on tehty eri käyttötarkoituksiin ja tarpeisiin. Esimerkiksi Kodin Netti Perus (3 – 8 tai 5 – 10 Mbit/s) soveltuu erinomaisesti pankkiasiointiin ja musiikinkuunteluun sekä sähköposti- ja sosiaalisen median viestintään.

500 – 1000 Mbit/s mahdollistaa laadukkaan liikkuvan kuvan useisiin päätelaitteisiin

Tuoteperheen nopein liittymä Kodin Netti Max (valokuituverkossa 500 – 1000 Mbit/s ja kaapeliverkossa 80 – 200 Mbit/s) taas soveltuu erityisesti ahkerille elokuvien katselijoille, jotka haluavat nauttia HD- tai 3D-kuvanlaadusta useassa laitteessa yhtä aikaa. Nettipelaajille valokuidulla toteutettu laajakaistayhteys tarkoittaa mahdollisimman pientä viivettä. Jopa tuhannen megabitin nopeuteen yltävä valokuituyhteys on jo kymmenien tuhansien suomalaisten saatavilla eri puolilla maata asunnoissa, joissa on nykyaikainen sisäverkko.

”Mitä nopeampi yhteys on, sitä sujuvampaa on netin käyttö. Tuhannesta megabitistä riittää kaistaa niin televisiolle, kannettavalle, tabletille, pelikonsolille, älypuhelimelle kuin muillekin kodin laitteille, joita voi kaikkia käyttää yhtä aikaa. Se kattaa myös tulevaisuuden tarpeet”, Kalle Muhonen toteaa.

VTT:ltä uusi spin-off-yritys peilikiiltävien kappaleiden laaduntarkastukseen

Hanojen, lautasten ja keinonivelten laatu paremmaksi pienemmillä tarkastuskustannuksilla

VTT on kehittänyt uuden konenäköjärjestelmän peilikiiltävien kappaleiden laaduntarkastukseen. Menetelmän avulla voidaan varmistaa monimuotoisten tuotteiden, kuten hanojen, lautasten, aterimien ja jopa keinonivelten laatu. Menetelmän kaupallistaa VTT:n uusi spin-off-yhtiö, (Tampereella toimiva) Helmee Imaging Oy.

Konenäköä käytetään yleisesti teollisten prosessien laadunvalvonnassa, mutta kiiltävien pintojen tarkistamiseen on tähän mennessä tarvittu ihmisen näkökykyä. Ihmisen tekemä tarkistustyö on kallista ja laatutaso vaihtelee monista eri syistä johtuen.

VTT-lähtöinen Helmee Imaging Oy tarjoaa teollisuudelle uuteen menetelmään perustuvaa laaduntarkastusta, jonka etuina ovat kasvanut tarkastuskapasiteetti, pienemmät tarkastuskustannukset sekä parempi ja tasaisempi laatutaso.

Konenäköjärjestelmiin liittyvän, ainutlaatuisen innovaation avulla voidaan kuvata kaikenlaisia kiiltäviä, pinnaltaan kaarevia tai kulmikkaita kappaleita ja komponentteja. Menetelmällä kyetään samanaikaisesti mittaamaan kappaleen pinnanlaatu ja 3D-muoto.

Menetelmä perustuu strukturoidun valaistuksen ja stereokuvantamisen yhdistämiseen. Siinä ei kuvata perinteisessä mielessä kappaleen pintaa, vaan mitataan, miten ennalta tunnetut valaisukuviot vääristyvät pinnalla.

Juuri käynnistynyt yritys toimii Tampereella ja tähyää alusta alkaen kansainvälisille markkinoille. Sen päämarkkinat ovat aluksi EU-alueella.

http://www.helmeeimaging.com

Intel on aloittanut yhteistyön johtavien pilvipalveluntarjoajien kanssa

Intel on aloittanut maailmanlaajuisen yhteistyön 16 johtavan pilvipalveluntarjoajan kanssa. Yhdessä yritykset lanseeraavat Intel Cloud Technology -ohjelman, jonka avulla tietotekniikkaorganisaatiot voivat tehdä entistä valistuneempia ostopäätöksiä ja varmistaa pilvisovellustensa optimaalisen suorituskyvyn. Alallaan ensimmäinen hanke tarjoaa käyttäjille selkeän kuvan pilvipalveluntarjoajan infrastruktuuria pyörittävästä teknologiasta ennen palveluiden tai instanssien ostamista.

Palvelinten ja palvelinsalien ulkoistamisen (infrastructure-as-a-service, IaaS) odotetaan kasvavan 41 prosenttia vuosittain vuoteen 2016 mennessä. Pilvipalveluita ja -sovelluksia pyörittävällä teknologialla on entistä enemmän merkitystä yhä useampien yritysten harkitessa tietotekniikkapalveluidensa ulkoistamista.

Intelin Cloud Technology -ohjelmaan osallistuvat pilvipalveluntarjoajat saavat käyttöönsä Powered by Intel Cloud Technology -tunnuksen, joka kertoo heidän tarjoamiensa instanssien perustuvan Intelin teknologioihin sekä tekee instansseja pyörittävän laitteiston suorituskyky- ja tietoturvaominaisuudet näkyviksi loppukäyttäjälle.

Ohjelma on jatkoa syyskuussa Intelin Amazon Web Services (AWS) -palveluiden kanssa julkistamalle yhteistyölle, jonka tarkoituksena on viestiä asiakkaille AWS-instansseissa käytettävien Intel-teknologioiden ominaisuudet, suorituskyky, laatu ja turvallisuushyödyt.

”Aivan kuten auton moottorityypillä on merkitystä autoa valittaessa, on pilvipalvelua pyörittävän koneen tyypillä merkittävä vaikutus suorituskykyyn ja taloudellisuuteen”, sanoo Jason Waxman, Intelin Data Center Groupin ja Cloud Platform Groupin johtaja. ”Pilvipalveluiden asiakkaat haluavat tietää, minkä teknologian päällä heidän sovelluksensa toimivat, koska sillä on suora vaikutus heidän liiketoimintaansa. Ensimmäistä kertaa käyttäjät voivat valita optimaaliset teknologiat pyörittämään sovelluksiaan pilvessä.”

Verkkokaupoille pienikin muutos pilvi-instanssin suorituskyvyssä voi vaikuttaa merkittävästi myyntiin. Esimerkiksi hintavertailupalvelu Shopzilla kasvatti liikevaihtoaan jopa 12 prosenttia nopeuttamalla sivuston latausaikoja seitsemästä kahteen sekuntiin. Intelin Cloud Technology -ohjelmaan osallistuvat pilvipalveluntarjoajat tarjoavat yrityksille ja muille julkista tai hybridipilvipalvelua harkitseville tietotekniikkaostajille yksityiskohtaista tietoa käytettävissä olevista prosessoreista, laitteistokiihdytysominaisuuksista sekä tallennus-, ohjelmisto- ja verkko-ominaisuuksista, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi käytettäviin sovelluksiin, kustannuksiin sekä loppukäyttäjäkokemukseen.

Loppukäyttäjän tarpeita vastaavan optimaalisen pilvipalvelun löytämistä helpottaa Intel Could Technology -ohjelmaan integroitu, verkossa toimiva Intel Cloud Finder -työkalu, jonka avulla loppukäyttäjät voivat 80 tarvekriteerin mukaan vertailla yli 50 pilvipalveluntarjoajan palveluita. Työkalun testausmahdollisuuden avulla tietotekniikkapäättäjät voivat myös ”koeajaa” palveluita, mikä auttaa heitä ennen palveluiden ostoa ymmärtämään palveluiden perustana olevia teknologioita ja varmistamaan, että ostettavat palvelut vastaavat heidän tarpeitaan.

Windows 9 versiota suunnitellaan

Windows 9 käyttöjärjestelmän kehitystyö on käynnissä. Uusi versio pohjautuu todennäköisesti pitkälti Windows 8 käyttöjärjestelmään, sisältäen lukuisia uudistuksia ja parannuksia. The Vergen mukaan käynnistysvalikko ehkä palautuu takaisin uuteen Windows versioon.

Techradar arveli, että voi tulla vielä Windows 8.2. versio ennen varsinaisen Windows 9 julkaisemista. Windows 8.1. julkaisun aikoihin odotettiin jo olevan mahdollinen Windows 9. Windows Blue työnimllä kulkenut versio julkaistiin kuitenkin lopulta Windows 8.1 nimellä.

Vielä ei tiedetä voiko mahdollisesti Windows 7 päivittää suoraan Windows 9 versioon, vai onnistuuko pelkkä päivitys vain Windows 8 versiosta.

Tom’s Hardware(1/2014) artikkeli aiheesta

The Vergen(1/2014) näkemys asiasta

Techradar(11/2013) artikkeli uuden Windowsin kehitysnäkymistä

Printti jatkaa laskuaan ja verkon osuus kasvaa

Mainostajien Liiton suhdanteita selvittävässä Mainosbarometrissa kysyttiin joulukuussa jäsenyritysten markkinointiviestinnän näkymiä alkaneelle vuodelle. Vastaavat tiedot kerättiin viime elo–syyskuussa. Kokonaiskuvassa näkyy positiivinen pilkahdus: panostuksia aiotaan lisätä enemmän kuin vielä syksyn synkissä tuloksissa uskottiin. Saldoluku on silti edelleen negatiivinen -15 eli mainoseuroja käytetään vähemmän kuin vuonna 2013. Painetun median näkymät ovat totutun synkät, mikä näkyy sanomalehtien lisäksi nyt myös aikakauslehdissä. Mainostajat aikovat lisätä ostojaan digi- ja viestintätoimistoilta.

Joulukuussa tehdyn tutkimuksen mukaan Mainostajien Liiton jäsenyrityksistä 17 prosenttia aikoo lisätä markkinointiviestinnän investointejaan kuluvana vuonna ja 32 prosenttia vähentää niitä. Viimevuotisen tason säilyttää 52 prosenttia. Lisääjien ja vähentäjien erotuksena syntyvä saldoluku on -15. Vastaavat tiedot kerättiin syksyllä, jolloin saldoluku -22 oli 2000-luvun toiseksi alhaisin.

– Odotettu käänne ei ole vielä toivotun suuruinen. Saldoluvun negatiivisuutta voi osin selittää sillä, että markkinoinnin IT-hankinnat eivät yleensä sisälly markkinointibudjetteihin, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Sanomalehtien vaikeissa ajoissa ei näy muutosta parempaan (saldoluku -59). Nyt myös aikakauslehtien näkymät ovat heikentyneet entisestään (-59), ja alamäki näkyy erityisesti asiakaslehdissä (-36). Radio (2) ja ulkomainonta (7) ovat hivuttautuneet plussalle. Suoramarkkinointi kokonaisuutena on luisunut (-4), mutta sähköpostimarkkinointi on hypännyt uusille kasvulukemille (62). Sosiaalinen media ei osoita hiipumisen merkkejä, vaan nousu jatkuu (81). Aiempien Mainosbarometrien kestosuosikki myymälämarkkinointi – materiaalit ja esittelytyö myymälöissä – on entistä harvemmin mainostajien suunnitelmissa (-5).

– Pitkään jatkuneeseen kehitykseen ei näy muutoksia. Printti jatkaa laskuaan ja verkon osuus kasvaa, toteaa Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Mainostajien Liiton jäsenyritykset kokevat oman yrityksensä kysyntänäkymien olevan pitkälti samalla tasolla kuin syksyllä. Saldoluvut ovat positiivisia eli vilkastuvaan kysyntään uskotaan.
– Positiiviset kysyntänäkymät tulisi hyödyntää panostamalla kilpailijoita tehokkaammin markkinointi-investointeihin, sanoo Hanski-Pitkäkoski.

Markkinointiviestinnän palveluja tarjoavista yrityksistä eniten kysyntää on digitoimistoilla (saldoluku 46). Mainostajat aikovat ostaa entistä enemmän palveluja myös viestintätoimistoilta (17), joiden saldo vielä syksyllä oli -11. Myös mainostoimistojen näkymät ovat jonkin verran kirkastuneet syksystä, mutta lisääntyviä toimeksiantoja ei vielä voi juhlia (-9).

Mainosbarometrin graafeja (pdf) osoitteessa http://bit.ly/19YuHvq

Mainostajien Liiton joulukuussa 2013 tekemään kyselyyn vastasi 80 liiton jäsenyritystä, joiden yhteenlasketut mainosbudjetit ovat noin 214 miljoonaa euroa. Vastaajista teollisuutta edusti 29 prosenttia, kauppaa 18 prosenttia, palvelualoja 36 prosenttia ja moniala- tai muita yrityksiä 17 prosenttia. Tulokset on painotettu vastaajayritysten mainosbudjeteilla. Barometrin saldoluku lasketaan vähentämällä panostuksiaan kasvattavien prosenttiluvusta panostuksiaan vähentävien osuus. Jos esimerkiksi 40 prosenttia vastaajista on vastannut lisäävänsä mainontaa, 50 prosenttia pitävänsä ennallaan ja 10 prosenttia vähentävänsä, saldoluku on 30.

Saldoluku ei kerro euromääräisestä muutoksesta, vaan antaa arvion siitä, mihin suuntaan markkinointiviestinnän investoinnit tulevat kehittymään.

Mainosbarometrin tulokset ovat kyselyyn vastanneiden liittoon kuuluvien markkinointiviestinnän päättäjien arvioita tulevasta kehityksestä tutkimushetkellä. Mediayritykset eivät kuulu Mainostajien Liittoon. Näistä syistä mm. työpaikkailmoittelu, suuri osa luokitellusta mainonnasta ja median oma mainonta jäävät tutkimuksen ulkopuolelle. Mainostajien Liitto on tehnyt Mainosbarometreja 1970-luvulta lähtien. Verkkomedian luokittelu on sama kuin Mainonnan Neuvottelukunnan Markkinointiviestinnän määrä -tutkimuksessa.