Kunta-alan sopimukset allekirjoitettiin

Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset vuosille 2014–2016 allekirjoitettiin tänään 7.11. Ne astuvat voimaan 1.3.2014, sillä nykyiset kunnalliset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa ensi vuoden helmikuun loppuun asti.

Sopimukset allekirjoitti KT Kuntatyönantajien puolesta KT:n valtuuskunnan puheenjohtaja Ritva Viljanen ja työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.

Pääsopijajärjestöjen puolesta sopimukset allekirjoitti Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Kunta-alan unioni (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty), Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ ( SuPer) sekä Tekniikka ja Terveys KTN. Allekirjoittajana on myös Tehy, joka on sitoutunut yhdessä SuPerin kanssa perustamaan 1.3.2014 mennessä kunta-alalle uuden pääsopijajärjestön. Samanaikaisesti TNJ lakkaa olemasta pääsopijajärjestö.

Tietotekniikan TORI-palvelukeskus voidaan sijoittaa pääkaupungin ulkopuolelle

Alueellistamisen koordinaatioryhmä esittää TORI-palvelukeskuksen päätoimipaikan sijoittamista pääkaupunkiseudun ulkopuolelle

Alueellistamisen koordinaatioryhmä käsitteli 7.11.2013 kokouksessaan valtion yhteisiä perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalveluja tuottavan palvelukeskuksen (TORI-palvelukeskus) päätoimipaikan sijoittamisselvitystä.

Palvelukeskuksen perustamishankkeen osana laaditussa sijoittamisselvityksessä ehdotetaan palvelukeskuksen päätoimipaikan sijoittamista joko Helsinkiin, Espooseen tai Vantaalle. Selvityksessä todetaan lisäksi, että varsinaisen ehdotuksen ohella muita keskeisten kriteerien näkökulmasta mahdollisia päätoimipaikan sijoittamispaikkoja ovat Tampere, Jyväskylä tai muut pääkaupunkiseudun kaupungit tai kunnat.

Alueellistamisen koordinaatioryhmä totesi lausuntonaan äänestyksen jälkeen äänin 14-4, että päätoimipaikka tulisi sijoittaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

TORI-palvelukeskuksen perustamisen valmistelua jatketaan valtiovarainministeriössä. Palvelukeskuksen päätoimipaikasta tullaan säätämään valtioneuvoston asetuksessa, joka annetaan sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt lain valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä (HE 150/2013 vp,).

Suomi tarvitsee elinvoimaisia kuntia

Kuntien mahdollisuudet elinvoiman kehittämiseen turvattava

Uuden kuntalain valmistelun yhteydessä on syytä selvittää EU:n kilpailuoikeuden vaikutuksia kuntien toimintaan. Kuntaliitto korostaa kuitenkin, että kuntien elinvoiman edistäminen ei saa vaikeutua. Yhteiskuntamme hyvinvointi ja uudistuminen edellyttävät myös kuntien toimenpiteitä.

Kuntaliitto järjesti keskiviikkona 30.10. kuntalain uudistukseen liittyvän tilaisuuden, jossa keskusteltiin kunnan toimimisesta markkinoilla sekä mahdollisuuksista edistää alueensa elinkeinotoimintaa. Yksi kuntalain uudistuksen yhteydessä esillä ollut kysymys on kunnan takauksen ja lainan antamisen mahdollinen rajoittaminen vain kuntakonserniin kuuluville tai kuntaomisteisille yhtiöille. Sama kysymys on ollut esillä jo edellisen kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä.

– Lain valmistelussa on tarkkaan arvioitava, minkälaisia vaikutuksia rajoituksella olisi elinvoiman edelly-tysten luomiseen, toteaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

Kuntien takauskanta on nyt yhteensä noin 6,9 miljardia euroa. Siitä kuntakonsernin ulkopuolisille yhteisöille on annetut takaukset ovat 0,95 miljardin euron verran.

-Kuntien tosiasialliset mahdollisuudet tukea yritystoimintaa ovat jo nyt rajoittuneet merkittävästi lähinnä EU:n valtiontukisäännösten vuoksi, toteaa Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

Kuntien myöntämiin takauksiin sovellettavat EU:n valtiontukisäännökset varmistavat myönnetyn tuen soveltumisen yhteismarkkinoille.

Kunta edistää elinvoimaa markkinoilla

Kuntalain valmistelussa on keskusteltu myös siitä, minkälainen rooli kunnalla tulisi olla markkinoilla toimijana. Kunnan toimialan rajoittamisestakin on keskusteltu.

Perinteisesti kunnan ei ole katsottu voivan hoitaa puhtaasti kaupallista tai teollista toimintaa. Yhteiskunnallinen kehitys on kuitenkin johtanut kunnan ja yksityisen sektorin rinnakkaiseen toimintaan useilla eri aloilla.

– Kuntien mahdollisuudet osallistua aktiivisesti eri rooleissa markkinoille varmistavat alueen elinvoimaan vaikuttamista. Kunta ottaa hoitaakseen vain sellaisia tehtäviä, jotka edistävät asukkaiden hyvinvointia ja paikallista elinvoimaa.

– Kuntaliitto ei kannata kunnan toimialan rajoittamista uudessa kuntalaissa, vaan kunnan tulee voida jatkossakin oman harkintansa perusteella osallistua alueensa elinvoiman parantamiseen tilanteen edellyttämällä tavalla, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

Kunnan ja yksityisen sektorin rinnakkainen toiminta on nähty yhteiskunnassamme osittain ongelmallisena. Huoli kohdistuu ennen kaikkea siihen, toimiiko kunta markkinoilla samojen periaatteiden mukaisesti kuin yritykset.

– Tähän ongelmaan on jo vastattu syyskuun alussa voimaan tulleella nykyisen kuntalain muutoksella. Säännös velvoittaa kunnan yhtiöittämään kilpailutilanteessa markkinoilla olevan toimintansa. Lisäksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto valvoo kilpailun edellytyksistä julkisen ja yksityisen toimijan välillä, sanoo Kuntaliiton johtava lakimies Pirkka-Petri Lebedeff.

Kuntaliitto järjestää vielä tänä vuonna kaksi kuntalain uudistukseen pureutuvaa seminaaria. Keskiviikkona 20. marraskuuta keskustellaan demokratiasta ja tiistaina 17. joulukuuta kuntien ja valtion suhteista.

Kunta-alan suurimmalle sopimusalalle neuvottelutulos

Kunta-alan sopijaosapuolet ovat saavuttaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisen neuvottelutuloksen yleisestä kunnallisesta virka- ja työehtosopimuksesta (KVTES) vuosille 2014–2016. Kyse on Suomen suurimmasta sopimusalasta, jonka piirissä on 319 000 palkansaajaa.

Kunta-alan neuvottelut jatkuvat tämän jälkeen sopimusalakohtaisesti (opetusala, lääkärit, tekninen henkilöstö ja tuntipalkkaiset).

KT:n valtuuskunta käsittelee kunta-alan neuvottelutuloksia perjantaina 25. lokakuuta kello 14.

Neuvottelutuloksen mukaiset kunta-alan virka- ja työehtosopimukset tulisivat voimaan 1. maaliskuuta 2014 ja ne olisivat voimassa 31. tammikuuta 2017 saakka.

Kunta-alan nykyiset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 28. helmikuuta 2014 saakka.

Seutuverkon pilottialueet ovat aikataulussa

Valokuituverkon rakentaminen Pohjois-Satakunnan Seutuverkon pilottialueilla on sujunut hyvin. Työ on vielä kesken, mutta lämmin ilmanala on rakentajan ystävä.

Jokaisessa mukana olevassa kunnassa on pilottialue, jossa rakentaminen on täydessä vauhdissa. Pilottialueella asuville sitoumuksen tehneille on lähetetty liittymäsopimukset allekirjoitettavaksi.

– Jos sopimusta ei ole vielä tullut, niin kannattaa olla yhteydessä henkilökuntaamme. Myös ne asukkaat, jotka haluavat vielä liittyä kannattaa ottaa yhteyttä pian, toteaa PSSV:n toimitusjohtaja Torsti Ruokoski.

Sopimukset on lähetetty vain pilottialueille. Muiden alueiden sitoutuneita tullaan lähestymään myöhemmin rakentamisen tullessa ajankohtaiseksi.

– Jos sää suosii eikä maa jäädy, niin pilottialueiden rakentaminen saadaan valmiiksi tämän vuoden aikana. Tavoitteena on, että valokuitu on käyttövalmis viimeistään tammikuussa. Seuraavat rakennusvaiheet toteutetaan ensi ja seuraavan kesän aikana.

Valokuitu kannattaa ottaa nyt. On arvioitu, että myöhemmin valmiiksi rakennetuilla alueilla liittymän hinta on vähintäänkin kaksinkertainen.

Kuntaliitto ehdottaa uusia toimintatapoja rahoitukseen

Kuntaliitto esittää, että uusista esityksistä säätää kunnille lisätehtäviä ja velvoitteita luovutaan tai valtio osoittaa niihin rahoituksen. Osana julkisen talouden tervehdyttämistä pitää käydä läpi myös eduskunnan käsiteltävänä olevat lakiesitykset, voimassa olevat lait sekä alemman asteiset säädökset, suositukset ja ohjelmat.

Jotta maan hallitus voisi karsia kuntien tehtäviä ja velvoitteita linjatun miljardin euron edestä, Kuntaliitto on koonnut työn tueksi luettelon kaikista vuodesta 2001 lähtien säädetyistä, kunnille kustannuksia aiheuttavista normeista.

– Kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkaminen on väistämätöntä, jotta turvataan palveluiden laatu joustavalla ja tehokkaalla toiminnalla. Tehtävien karsiminen edellyttää laajaa yhteiskunnallista arvokeskustelua, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

– Kuntaliitto ei esitä yksittäisiä tehtäviä purettaviksi, vaan työ on valmisteltava ministeriöissä. Tuemme tätä työtä ehdottamalla uusia toimintatapoja, joiden tavoitteena on saada aikaiseksi todellinen ja pysyvä kuntien tehtävien ja rahoituksen tasapaino, Mäki-Lohiluoma sanoo.

Peruspalvelut raskaimpia

Rahallisesti merkittävimmät tehtävät ja velvoitteet liittyvät sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kuntaliitto on laskenut, että esimerkiksi hoitotakuu aiheuttaa noin 150 ja terveydenhuoltolain myötä laajentuneet terveydenhuollon palvelut noin 96 miljoonan euron lisäkustannukset vuodessa.

Tulossa olevista tehtävistä esimerkiksi työmarkkinatukiuudistus tuo vähintään 150 miljoonan euron kustannukset toteutuessaan 2015 alusta. Myös kuntouttavan työtoiminnan laajentaminen lisää merkittävästi kuntien kustannuksia.

Opetus- ja kulttuurisektorilla vuoden 2000 jälkeen säädetyistä ja suunnitteilla olevista normeista aiheutuu yhteensä noin 400 miljoonan euron vuosittaiset kokonaiskustannukset. Ministeriön päättämistä opiskelijapaikkalisäyksistä on aiheutunut satojen miljoonien eurojen kustannusten lisäys.

Rakennepoliittisessa ohjelmassa opetussektorille suunnitellut uudet tehtävät toisivat arviolta noin 200 miljoonan euron lisäykset.

Eduskunnan käsiteltävänä olevasta oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevasta lakiesityksestä aiheutuisi Kuntaliiton arvion mukaan noin 50 miljoonan euron vuosittaiset kokonaiskustannukset.

Yli 200 miljoonaa euroa lasketaan kuluvan teiden ja siltojen korjauksiin ajoneuvojen painorajoitusten muutoksen vuoksi.

Tehtäviä arvioitava jatkuvasti

Kuntaliitto korostaa, että tuottavuuden kehittämisen tulee olla jatkuvaa. Kustannustietoisuutta pitää parantaa joka tasolla, myös lainsäädäntövalmistelussa taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa.

Kuntien ja valtion kesken pitää säännöllisesti arvioida kuntien tehtäviä ja velvoitteita niin, että kunnille säädettyjen tehtävien rahoitus turvataan perustuslain mukaisesti. Lainsäädännön vaikutusten arviointia on kehitettävä.

– Kuntien aloitteellisuudelle ja omalle harkinnalle tulee antaa entistä enemmän tilaa. Kunnat itse pystyvät parhaiten arvioimaan tehtäviä paikallisista tarpeista lähtien, todetaan Kuntaliiton lausunnossa valtiovarainministeriölle kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä vuosina 2014-2017.

Lainsäädäntöön vain tavoitteet

Kuntaliiton mukaan lainsäädännössä tulisi määritellä vain toiminnan tavoitteet ja oikeudellisesti velvoittavat sisällöt. Alemman asteisia normeja tulee käyttää vain nopeita muutoksia ja teknisiä yksityiskohtia varten; esimerkiksi paikallisten opetussuunnitelmien sisältöä koskevat normit pitää tarkistaa koskemaan vain oppiaineiden sisältöä ja tavoitteita ja arvioida niiden säädöstaso.

Eri sektorien kansallisten kehittämisohjelmien sekä suositusten ja muun informaatio-ohjauksen kustannus- ja muut vaikutukset tulee arvioida. Toiminnan arviointi ja raportointi pitää palauttaa kehittämisen apuvälineiksi. Kuntien hallintoa, johtamista ja suunnittelua tulee Kuntaliiton mukaan säädellä vain kuntalaissa.

Menoille yläraja hallitusohjelmassa

Valtaosa kunnille lisäkustannuksia aiheuttavista normeista sovitaan hallitusohjelmassa. Kuntaliitto esittää, että peruspalveluohjelman merkitystä tehostetaan siten, että jo hallitusohjelmaa laadittaessa määritellään yläraja kuntien vastuulla olevien tehtävien aiheuttamista menoista kunnille.

Kuntaliitto painottaa, että pelkkä tehtävien siirto kunnilta valtiolle ei tuo helpotusta julkiseen talouteen. Joissakin tehtävissä saadaan kuitenkin säästöä hallinnossa ja asiakaspalvelussa. Tällaisia olisivat esimerkiksi perustoimeentulotuen ja omaishoidon tuen hoitopalkkion siirtäminen Kelan hoiviin. Samalla kuntien sosiaalityöntekijät voisivat keskittyä enemmän ennaltaehkäisevään työhön ja vaikeimpiin tehtäviin.

Yksilön omaa vastuuta on Kuntaliiton mukaan arvioitava kuntien tehtäviä vähennettäessä. Peruspalveluihin liittyviä lakisääteisiä oheis- ja tukitoimia voidaan karsia. Samalla täytyy huolehtia julkisten peruspalvelujen laadusta ja hyvinvoinnin edistämisestä pitkällä tähtäimellä.

Kulujen purkaminen pysyvästi kuntatalouden avuksi

Kuntaliitto korostaa, että normien purkamisen kustannusvaikutusten arvioinnissa lähtökohtana tulee olla kuntasektorille aiheutuva pysyvä kustannusten nettovähennys. Säästöjen pitää jakautua valtion ja kuntien kesken valtionosuusprosentin mukaisessa suhteessa.

Vahvemmat kunta- ja palvelurakenteet luovat onnistuessaan edellytyksiä järjestää palvelut nykyistä tehokkaammin ja taloudellisemmin. Tuottavuuden lisäämisen ehdottomana edellytyksenä on tietotekniikan suomien mahdollisuuksien olennaisesti nykyistä parempi hyödyntäminen.

Kuntaliitto pitää välttämättömänä, että tehtäviä ja velvoitteita puretaan välittömästi. Silti hyödyt tulevat vasta vuosien mittaan. Erityisesti tehtävien toteutustapaa koskevien velvoitteiden purkamisella ja väljentämisellä on mahdollista lisätä eri palveluiden joustavaa järjestämistä ja tätä kautta lisätä palveluiden tuottavuutta. Tätä työtä voidaan tukea vuonna 2014 käynnistettävillä kokeiluilla.

VATT: Kuntaliitospäätös voi johtaa velkaantumiseen

Kuntaliitospäätös aiheuttaa yhteisvastuuongelman. Ennen liitoksen astumista voimaan yksittäiset kunnat voivat lisätä menojaan lainarahalla, mutta lainan kustannukset tulevat myöhemmin uusien liitoskumppaneiden maksettavaksi. VATT:n tutkimuksen mukaan kuntien lainakanta kasvoi 280 miljoonalla eurolla ja rahavarat pienenivät 120 miljoonalla eurolla johtuen vuoden 2009 alusta voimaan tulleiden liitosten aiheuttamasta vapaamatkustamisesta.

Kuntaliitokset nähdään tärkeänä keinona kuntien tuottavuuden parantamiseksi ja menojen kasvun hillitsemiseksi. Kuntaliitoksiin liittyy kuitenkin taloudellisia ongelmia, jotka johtavat osaltaan päinvastaiseen lopputulokseen. Liitospäätös luo yhteisvastuuongelman, jossa liitokseen osallistuva yksittäinen kunta voi sälyttää omien menojensa rahoittamisen tulevien liitoskumppanien vastuulle.

Vaikka liitoksesta olisi jo sovittu, niin ennen sen virallista voimaanastumista kukin kunta voi vielä tehdä päätöksiä itsenäisesti. Tänä aikana yksittäisen liitoskunnan kannattaa tehdä omia kuntalaisiaan hyödyttäviä investointeja tai lisätä menoja velkarahalla. Menolisäyksen hyödyt nimittäin jäävät oman kunnan asukkaille, kun taas velan hoitomenot koituvat liitoksen jälkeen muidenkin samaan liitokseen osallistuvien kuntien asukkaiden maksettaviksi. Mitä pienempi kunta on verrattuna koko liitokseen, sitä suurempi kannuste kunnalla on vapaamatkustaa, koska sitä pienempi osuus liitosta edeltävistä veloista lankeaa omalle kontolle liitoksen jälkeen.

VATT:n tutkijoiden Jenni Pääkkösen, Tuukka Saarimaan ja Janne Tukiaisen Kansantaloudellisessa aikakausikirjassa ilmestynyt tutkimus osoittaa, että liitospäätöksen seurauksena vuoden 2009 liitoskuntien lainakanta on noin 280 miljoonaa euroa suurempi ja rahavarat ovat noin 120 miljoonaa euroa pienemmät. Tämä lainakannan kasvu on lähes 20 % liitoskuntien vuoden 2006 kokonaislainakannasta.

Tutkimuksessa osoitetaan myös, että mitä pienempi kunta oli suhteessa koko liitoksen asukaslukuun, sitä enemmän kunnan velka kasvoi ja rahavarat pienenivät. Rahat käytettiin pääasiassa investointeihin.

Tutkimuksessa tarkasteltiin vuoden 2009 alussa voimaan tulleita kuntaliitoksia, jolloin toteutettiin 32 liitosta, joihin kuului 99 kuntaa. Näistä liitoksista päätettiin yleensä vuonna 2007, joten vapaamatkustamista tapahtui pääosin vuonna 2008. Tulokset eivät selity liitoskuntien muista kunnista poikkeavilla ominaisuuksilla eivätkä mahdollisilla liitoskuntien taloudellisessa toimintaympäristössä samanaikaisesti tapahtuneilla muutoksilla. Myöskään liitosten aiheuttamat ylimääräiset kertaluonteiset kustannukset eivät ole selitys tuloksille.

Nämä velkarahalla tehdyt investoinnit voivat olla järkeviä yksittäiselle kunnalle. Yksittäinen kunta voi kuitenkin investoida enemmän, kuin koko liitoksen ja yhteiskunnan kannalta olisi järkevää, koska suuri osa investointien kustannuksista lankeaa liitoksen jälkeen muiden kuntien asukkaille. Uusiin kuntaliitoksiin tulisikin varautua esimerkiksi säätämällä rajoituksia kuntien rahankäytölle kuntauudistuksen aikana.

Halvin hinta on ratkaisevin kriteeri julkissa hankinnoissa

Halvin hinta on ratkaisevin kriteeri tuottajan valinnassa. Innovatiivisuus tai asiakaslähtöisyys merkitsevät vähän palvelutuottajan valinnassa. Nykymenettelyt eivät tue uusien toimintatapojen ja teknologioiden käyttöönottoa sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön 30.9.2013 julkistamasta tutkija Pekka Lithin raportissa ”Julkiset hankinnat ja toiminnan kehittäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa”.

Julkisten hankintojen arvo sosiaali- ja terveyspalveluissa oli vuonna 2012 noin 2,7 miljardia euroa.. Yksityisten palvelujen merkitys julkisessa terveydenhuollossa on huomattavasti pienempää kuin sosiaalipalveluissa, mikä johtuu kuntayhtymien vahvasta asemasta erikoissairaanhoidossa.

Hankinnat vaikuttavat markkinoiden kehitykseen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnoissa on painotettu palvelun hintaa ja yritysten olemassa olevaa osaamista, toimitusvarmuutta, taloudellisia ja henkilöstövoimavaroja sekä aiempia referenssejä ja kokemuksia. Tämä on suosinut vanhoja ja suuria toimittajia. Se on myös osaltaan voinut edistää viime vuosina voimistunutta yritystoiminnan keskittymistä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Uudet innovaatiot ja toimintatavat voisivat olla kuitenkin nuorten pk -yritysten vahvuuksia, mutta voimavarojen ja aiemmin referenssien puute voivat estää niiden pääsyn julkisten hankintojen toimittajiksi.

Painopiste asiakkaan valintaan perustuvaan tuotantoon

Julkisten hankintayksikköjen käyttämät hankintamenettelyt eivät näytä kehittävän palvelujen laatua, tuottavuutta tai markkinoiden monipuolisuutta. Vaihtoehto olisi asiakkaan oikeus valita itse palvelutuottajansa. Palvelusetelijärjestelmä on ollut hyödyllinen välivaihe asiakkaan valintaan perustuvan palvelutuotantomallin juurruttamisessa julkisrahoitteisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Julkisrahoitteisessa palvelutuotannossa olisi kuitenkin tärkeää parantaa tuottavuutta ja palvelujen vaikuttavuutta sekä laajentaa asiakkaan valinnan vapautta kaikkiin palveluntuottajiin.

Raportin tiedot perustuvat hankintasäännösten piiriin kuuluvien hankintojen ilmoituskanavan HILMAn tietoihin ja sosiaali- ja terveyspalvelualan yrittäjille tehtyyn kyselyyn. Raportti on luettavissa osoitteessa http://www.tem.fi/julkaisut

Ministeriöt laativat ehdotuksia kuntien tehtävien vähentämiseksi

Ministeriöt ovat toimittaneet valtiovarainministeriölle ehdotuksensa kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi.

Ehdotuksensa 30.9.2013 mennessä jättivät liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä ympäristöministeriö. Suomen Kuntaliitto antaa oman ehdotuksensa 11.10.2013 mennessä.

Ehdotukset ovat nähtävissä valtioneuvoston hankerekisterissä, http://www.hare.vn.fi, asianumero VM107:01/2011 (Ministeriökohtaisia tavoitteita kuntien velvoitteiden vähentämiseksi valmisteleva alatyöryhmä), asiakirjat välilehdellä. Oikeusministeriön ehdotus on saatavilla hankerekisteristä 2.10.2013.

Kunnilla on tällä hetkellä yli 500 lakisääteistä tehtävää ja lähes tuhat velvoitetta. Hallitus linjasi rakennepoliitisessa ohjelmassaan, että kuntien tehtäviä ja velvoitteita puretaan yhden miljardin euron kustannuksia vastaavasti. Valtiovarainministeriö pyysi ministeriöiltä syyskuun loppuun mennessä ehdotukset omien hallinnonalojensa kuntia koskevien velvoitteiden vähentämisestä.

Ylijohtaja Päivi Laajalan johdolla toimiva virkamiestyöryhmä laatii ministeriöiden ehdotuksista vuosia 2014–2017 koskevan toimintaohjelman lokakuun 2013 loppuun mennessä. Toimintaohjelma käsitellään valtiosihteeri Sari Raassinan johdolla toimivassa Kuntien tehtävien arviointi -työryhmässä.

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä sekä peruspalveluohjelman ministerityöryhmä käsittelevät toimintaohjelman marraskuussa. Toimintaohjelmasta raportoidaan myös valtiosihteeri Martti Hetemäen johtamalle rakennepolitiikan seurantaryhmälle sekä talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle.

Valtiovarainministeriö kerää samanaikaisesti ehdotuksia myös kansalaisilta sähköisellä webropol-kyselyllä kuntien tehtävien uudistamisesta. Vastausaika päättyy 11.10.2013. Hallitus hyödyntää ehdotuksia tehdessään marraskuussa jatkolinjaukset kuntien tehtävien ja velvoitteiden uudistamisesta.

VM on avannut kyselyn kuntapalveluista

Valtiovarainministeriö on avannut kyselyn, jossa kuntalaisilla, kunnan viranhaltijoilla ja kuntapäättäjillä on mahdollisuus kertoa mielipiteensä kuntien tehtävien uudistamisesta. Kyselyssä vastaajat voivat ehdottaa, mitä tehtäviä kunnilla tulee olla ja mitä voitaisiin karsia pois. Samalla he voivat kertoa näkemyksensä siitä, voisiko esimerkiksi järjestöjen vastuuta palvelujen järjestämisessä kasvattaa.

Kunnilla on nykyisin 535 lakisääteistä tehtävää ja yli tuhat velvoitetta. Eniten kuntia työllistävät sosiaali- ja terveyspalvelut, mutta tehtäviä on runsaasti myös ympäristön ja liikenteen alueella.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen kannustaa kuntapäättäjiä, viranhaltijoita ja kuntalaisia mukaan pohtimaan kuntien tehtäviä.

– Kaikki tunnustavat, että kuntien tehtäväreppu on kasvanut liian raskaaksi. Sen sisältöä on päivitettävä ja uudistettava. Tähän työhön tarvitsemme kuntapalveluiden käytännön tekijöiden ja käyttäjien näkemystä. Sitä haetaan nyt avoimen kyselyn kautta, Virkkunen sanoo.

Taloudellisesti tiukkoina aikoina myös kuntiin kohdistuu säästöpaineita. Hallitus on päättänyt keventää kuntien tehtäviä ja sitä kautta toimintamenoja tulevina vuosina miljardin euron edestä. Tänään avatussa kyselyssä kuntalaisia, kunnan viranhaltijoita ja päättäjiä kannustetaan tuomaan omat aloitteensa tehtävien keventämiseksi.

Sähköiseen webropol-kyselyyn pääsee vastaamaan valtiovarainministeriön internetsivujen ja kuntarakennemuutosten tietopankin kautta. Vastausaika päättyy 11.10.2013. Hallitus hyödyntää ehdotuksia tehdessään marraskuussa jatkolinjaukset kuntien tehtävien ja velvoitteiden uudistamisesta.

Linkki kyselyyn

Kuntauudistus
Kuntarakennemuutosten tietopankki

Julkisen hallinnon asiakaspalvelua uudistetaan

Vuoden 2014 talousarvioesitys VM:n hallinnonalalla

Valtiovarainministeriön hallinnonalan määrärahoiksi esitetään vuodelle 2014 yhteensä 16 947 miljoonaa euroa, mikä on 35 miljoonaa euroa vähemmän kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Tästä kuntien tukemiseen suunnataan 8 680 miljoonaa euroa sekä eläkkeisiin ja korvauksiin 4 570 miljoonaa euroa. Maksut Euroopan unionille ovat 1 925 miljoonaa euroa.

Kuntatalous

Vuonna 2014 kuntien verotulot ovat noin 20,8 miljardia euroa, ja niiden arvioidaan kasvavan 2 prosenttia. Talousarvioesitykseen liittyy veroperustemuutoksia, jotka lisäävät ja vähentävät kunnallisveron tuottoa. Nämä muutokset on otettu huomioon vähentämällä valtionosuuksia.

Vuonna 2014 valtio rahoittaa kuntien peruspalveluja valtionapujen kautta yhteensä noin 10,6 miljardilla eurolla. Peruspalvelubudjettitarkastelun valtionavut vähenevät vuodelle 2013 budjetoituun verrattuna noin 162 miljoonalla eurolla. Laskennallisiin valtionosuuksiin esitetään yhteensä 9,6 miljardia euroa ja muihin valtionavustuksiin noin 1,0 miljardia euroa.

Valtionosuusjärjestelmään sisältyvä valtionosuusprosentti kuvaa valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa. Vuonna 2014 kunnan peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentti on 29,57. Näin ollen kunnan rahoitusosuus peruspalveluihin on 70,43 prosenttia. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman perusopetuksen jälkeisen koulutuksen valtionosuusprosentti on 41,89. Kuntien valtionavut määräytyvät pääosin laskennallisin perustein ja ovat kunnan tuloina yleiskatteisia, eli kunta voi harkintansa mukaan päättää niiden käytöstä.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään valtiontalouden kehyspäätösten mukaan 362 miljoonaa euroa vuoden 2013 tasoon verrattuna. Valtionosuuksien indeksikorotus on 2,4 prosenttia ja se lisää peruspalvelujen valtionosuutta 190 miljoonalla eurolla. Kuntien valtionosuuksiin vaikuttaa ikärakenteen ja väestön määrän ja muiden laskentatekijöiden muutos. Valtionosuudet lisääntyvät niistä johtuen 81,4 miljoonaa euroa.

Kuntien tehtävien ja velvoitteiden rahoituksen tasapainoa tarkastellaan peruspalveluohjelmassa ja siihen liittyvässä vuosittaisessa peruspalvelubudjetissa, joka on osa valtion kehys- ja talousarviomenettelyä. Budjettiesitykseen sisältyvien toimenpiteiden arvioidaan kokonaisuudessaan heikentävän kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2013 verrattuna nettomääräisesti 257 miljoonalla eurolla.

Kuntatalous pysyy alijäämäisenä vuonna 2013. Kuntatalouden velkaantuminen jatkuu vuonna 2014. Vuosina 2015-2017 kuntatalouden näkymät heikkenevät edelleen, sillä ilman uusia toimenpiteitä toimintamenojen kasvu uhkaa jatkua kuntien tulojen kasvua nopeampana. Talouskasvu jatkuu hitaana, joten myös verotulojen kasvu on vaatimatonta. Valtiontalouden sopeutustoimet puolestaan hillitsevät valtionosuuksien kasvua.

Eläkemenot kasvussa

Vuodelle 2014 esitetään 4 530 miljoonan euron rahoitusta valtion eläkelain mukaisten menojen maksamiseen. Kasvua tässä määrärahassa on 156 miljoonaa euroa vuoden 2013 vastaavaan lukuun verrattuna. Kasvu johtuu indeksitarkastuksista sekä alkavien eläkkeiden tarkentuneista arvioista.

Hallintopoliittisilla toimilla tuottavuuskehitys nousuun

Julkisen hallinnon tuottavuutta edistäviin tietohallintohankkeisiin, tutkimusten ja palveluiden hankkimiseen sekä keskeisiin tietohallinto- ja tietojärjestelmähankkeisiin ehdotetaan yhteensä 70 miljoonaa euroa keskitettyä rahoitusta. Hallitusohjelman mukaisesti jatketaan julkisten tietovarantojen avaamista kansalaisten, yritysten ja koko yhteiskunnan käyttöön. Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskus (TORI) aloittaa toimintansa vuonna 2014.

Julkisen hallinnon asiakaspalvelua uudistetaan ja tavoitteena on koota valtion ja kuntien käyntiasiakaspalvelu vuoden 2015 alussa alkavan siirtymäkauden aikana mahdollisimman laajasti koko maan kattaviin yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin, joista asiakas saa palvelua yhden luukun periaatteella. Tähän liittyy myös sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaan (SADe-ohjelma) sisältyvä etäpalveluhanke, jonka tavoitteena on tarjota kansalaisille etäpalveluyhteyksiä viranomaisiin.

Valtion sisäisiä palveluja kehitetään tuottamaan päätöksenteon tarpeita tukevaa tietoa ja tukemaan päivittäistä johtamista. Tavoitteena on, että valtion toimijat toimivat yhtenäisten prosessien mukaan ja hyödyntävät prosesseissa yhteisiä tietojärjestelmiä. Valtion toimitilojen käyttöä tehostetaan ja tilatehokkuutta parannetaan vastaamaan muuttuneita työtapoja ja kansalaisten sähköisen asioinnin lisääntymistä.

Ensi vuoden budjetti hankaloittaa kuntien pyrkimystä nuorten työllistämiseen

Invalidiliitto on ottanut kantaa valtion talousarvioesitykseen vuodelle 2014. Liitto pelkää kuntatalouteen kohdistettujen säästötoimenpiteiden uhkaavan nuorisotakuun toteutumista.

Nuorisotakuun toteutuminen edellyttää kuntia lisäämään palvelujaan kuten työpajoja, työkeskuksia ja kuntouttavaa työtoimintaa. Vuonna 2014 kuntouttavaan työtoimintaan osallistujien arvioidaan lisääntyvän n. 2000 henkilöllä edellisvuoteen verrattuna, mutta talousarviossa toimintaan ei ole osoitettu lisää määrärahoja. Jos työllistymistä edesauttaviin toimenpiteisiin ei satsata riittävästi, menevät siihen käytetytkin varat hukkaan.

Nuorisotakuu lupaa tarjota kaikille alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuun toteutuminen on kuitenkin uhattuna. Järvenpääläisen 19-vuotiaan Viveka Mattssonin kohdalla kolme kuukautta ovat jo menneet umpeen. Hän valmistui toukokuussa 2013 taloushallinnon merkonomiksi ja sai heti sen jälkeen Sanssi-kortin kera kehotuksen itsenäiseen työnhakuun. Tarvitsemaansa työvalmentajan tukea työpaikan löytämiseksi Vivekalle ei ole TE- toimistosta tarjottu.

Invalidiliitto tekee aktiivisesti valtakunnallista vaikuttamistyötä vammaisten ammatillisen kuntoutuksen, koulutuksen ja työllistymisen edesauttamiseksi. Invalidiliitto kannattaa Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin kevään kehysriiheen esittämää Kansalaisjärjestöt nuorisotakuun toteuttajina -hanketta, koska kolmas sektori pystyy työllistämään myös fyysisesti vammaisia nuoria.

Invalidiliiton syyskuussa alkaneen Palkkaa taitoa -kampanjan tavoitteena on herättää työnantajat ymmärtämään, että liikuntavammainen nuori on aivan yhtä osaava työntekijä kuin muutkin nuoret. Kampanjassa viisi liikuntavammaista nuorta etsii itselleen työtä ja samalla he rohkaisevat muitakin vammaisia nuoria tekemään samoin.

Kuntatalous heikkenee lähivuosina selvästi

Kuntatalous heikkenee – veronkorotuksia odotettavissa

Kuntatalous heikkenee lähivuosina selvästi. Edessä on kuntaverojen korotuksia ja palvelujen laadun heikkenemistä.

​Se, missä määrin kaavaillut toimet kuntien talouden helpottamiseksi todellisuudessa vaikuttavat, näkyy vasta useamman vuoden kuluttua, arvioi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen keskiviikkona pitämässään puheenvuorossa Kuntamarkkinoilla Helsingissä.

– Maan hallituksen budjettiriihessä tekemät ratkaisut julkisen talouden tasapainottamiseksi sisältävät useita merkittäviä toimenpiteitä kunnille. Kuntien valtionosuuksien leikkaukset kattavat ensi vuonnakin yli puolet valtion menojen säästöistä, vaikka ne eivät sentilläkään paranna julkisen talouden alijäämää, huomauttaa Kietäväinen.

Vuotta 2014 koskeva valtion budjettiesitys kiristää kuntataloutta noin 250 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon kuntien veropohjan laajennus sekä uudet menojen lisäykset ja valtionosuusleikkaukset.

– Yksi kuntatalouden alijäämää kattamaan kaavailtu toimenpidekokonaisuus muodostuu kuntien omista toimista ja veronkorotuksista. On pelättävissä, että lyhyellä aikavälillä talouden tasapainottamista pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan korottamalla kuntaveroa.
Säästöistä saadut hyödyt jätettävä kunnille

– Hallituksen asettama tavoite vähentää kuntien menoja miljardin euron edestä vuoteen 2017 mennessä ei toteudu helposti.

– On tärkeää, että ne toimintamenojen vähennykset, jotka kunnat onnistuvat toteuttamaan, ovat selkeästi todennettavissa ja että niiden hyötyjä ei imuroida valtiolle esimerkiksi leikkaamalla valtionosuuksia. Kuntapalveluiden turvaamiseksi tarvitaan jokainen sentti syntyvistä säästöistä, painottaa Kietäväinen.
Uudet tehtävät normitalkoiden hengen vastaisia

– Hallituksen päättämä miljardin euron norminpurkuohjelma kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimiseksi on tervetullut toimenpide kuntatalouden tervehdyttämiseksi, kiittelee Kietäväinen.

– Toisaalta kuntien tehtäviä kuitenkin lisätään, sillä toimintaa ohjaavaa normistoa kiristetään myös ensi ja sitä seuraavana vuonna. Tilanne on tältä osin kuntien kannalta ristiriitainen.

Kuntaliitto pitäisi siksi järkevänä, että hallituksen tuloillaan olevia lakiesityksiä eduskunnalle tarkasteltaisiin uudestaan tehtyjen normipurkulinjausten pohjalta.

– Esimerkiksi oppilashuoltoa koskevaan lakiesitykseen sisältyviä kelpoisuusehtojen tiukennukset ohjaavat tilannetta päinvastaiseen suuntaan kuin mitä normitalkoilla tavoitellaan. Meillä ei ole varaa muihin kuin tuottavuutta parantaviin uudistuksiin, muistuttaa Kietäväinen.

Tulossa olevista tehtävistä merkittävin on vaikeasti työllistyvien aktivointivastuita kunnille lisäävä työmarkkinatuen uudistus, joka astuu voimaan vuoden 2015 alusta. Hallitus arvioi keväällä, että uudistus lisää kuntien menoja 150 miljoonaa euroa.

– Ilman merkittävää valtion rahoitusta kuntien hoitamiin aktivointitoimenpiteisiin sekä toimivallan siirtoa kunnille TE-toimistoista, tulee kuntien kustannusten nousu muodostumaan arvioitua merkittävästi suuremmaksi.

Kuntatyö muuttuu – yhä isompi osa työstä tehdään osakeyhtiöissä

Kuva: Keva

Kunnallisten osakeyhtiöiden ja niissä työskentelevän henkilöstön määrä on kasvamassa. Kunnallisissa osakeyhtiöissä, säätiöissä ja yhdistyksissä olevien, kunnallisen eläkelain mukaan vakuutettujen, työntekijöiden määrä on kasvanut keskimäärin 2 000 henkilön vuosivauhtia viime vuosina.

Kuntatyön muutos on jatkunut jo tovin. Tällä hetkellä kaikista kunnallisessa eläkejärjestelmässä vakuutetuista noin 5 prosenttia eli runsaat 28 000 henkilöä työskentelee kunnallisissa osakeyhtiöissä, säätiöissä ja yhdistyksissä. Määrä on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa ja vielä vuonna 2005 henkilöitä oli alle 12 000 eli noin 2 prosenttia kaikista kunnallisen eläketurvan piirissä olevista.

KuEL- vakuutettujen henkilöiden kokonaismäärä oli vuoden 2012 lopussa kaikkiaan 521 155 henkeä. Työ- ja virkasuhteisen henkilöstön lisäksi luvuissa ovat mukana myös muut kunnallisen eläketurvan piiriin kuuluvat, kuten omais- ja perhehoitajat.

Julkisen alan työeläkevakuuttajan Kevan jäsenyhteisöinä, eli kunnallisessa eläkejärjestelmässä henkilöstönsä vakuuttavia, on 447 kunnallista osakeyhtiöitä, 10 säätiötä ja 11 rekisteröityä yhdistystä. Kiinteistöosakeyhtiöt ja teknisen sektorin osakeyhtiöt ovat yleisimpiä toimialoja. Vakuutettujen määrällä mitattuna koulutusosakeyhtiöt on suurin yksittäinen osakeyhtiötyyppi.

Vastuu eläkkeiden rahoituksesta ei siirry henkilöiden mukana

– Eläkerahoituksen kannalta on suuri merkitys sillä, miten kuntapalvelut järjestetään, toteaa Kevan rahoitussuunnittelusta vastaava johtaja Allan Paldanius.

Kunnat järjestävät suurimman osan palveluista omana tuotantonaan tai kuntien yhteisesti tuottamana. Viime vuosina toimintaympäristö on kuitenkin muuttunut ja kunnallisten palvelujen ulkoistaminen on lisääntynyt. Kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituksen kannalta rakennemuutoksella ei ole vaikutusta, mikäli kunnallinen henkilöstö pysyy jatkossakin kunnallisen eläketurvan piirissä.

Mikäli henkilöstöä siirtyisi yksityiseen eläkejärjestelmään, eläkevastuu ei siirry henkilöstön mukana. Jos merkittävä osa kunnallisesta henkilöstöstä ja palkkasummasta siirtyisi yksityiseen järjestelmään, vaikeuttaisi se kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitusta.

– Tällaisessa tilanteessa jouduttaisiin kunnallista eläkemaksua korottamaan suhteessa jäljelle jääneeseen palkkasummaan, Paldanius jatkaa.

Kunnallisessa eläkejärjestelmässä henkilöstön lisäeläke-etuudet säilyvät

Syyskuun alussa astui voimaan kilpailuneutraliteettisäännöksien aiheuttama yhtiöittämisvelvollisuus ja sitä seurataan Kevassa mielenkiinnolla.

– Keva on hyvä vaihtoehto työeläkevakuuttajaksi, koska edellä mainittuihin säännöksiin liittyvä velvoite turvata lisäeläke hoituu ilman lisäeläkkeen ostamista, vain jäsenyhteisöksi liittymällä, tarkentaa asiakkuusjohtaja Jorma Rautakoski.

Paneeli: Kuntien säästötalkoot lähes kestämättömiä

Kunnilla miljardien säästötalkoot – Valtion hellitettävä otettaan

Kuntaliiton toimitusjohtaja Mäki-Lohiluoma Kuntamarkkinoiden puoluetentin avauspuheenvuorossa:
Kunnilla miljardien säästötalkoot – Valtion hellitettävä otettaan

Miten vältetään kestämättömät veronkorotukset kunnissa? Millä tavoin kuntien tehtäviä puretaan miljardin euron edestä? Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma esitti kysymykset puoluejohtajien paneelin keskustelijoille avauspuheenvuorossaan Kuntamarkkinoiden päätapahtumassa.

Hallituksen rakennepaketin mukaan julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromisesta kaksi miljardia kohdistuu kuntatalouteen. Kuntaliitto odottaa valtiolta keinoja, jotta kunnat voivat toteuttaa talouden ja tehtävien tasapainottamisen.

Aiemmat hallituksen päätökset vähentävät kuntien valtionosuuksia ensi vuonna 1,1 miljardia euroa. Ensi vuoden valtionosuudet ovat vuoden 1990 tasolla. Samalla kuitenkin kuntien tehtävien lukumäärä on kaksinkertaistunut.

– Jokaiseen lainsäädäntöhankkeeseen on saatava mukaan tuottavuusnäkökulma. Muihin uudistuksiin ei ole varaa kuin sellaisiin, jotka parantavat tuottavuutta, toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma edellytti avauspuheenvuorossaan.

– Velvoitteiden ja tehtävien purku on rakennettava aidosti tehostamalla niin, että konkreettiset vaikutukset koko julkisen talouden kannalta voidaan todentaa, Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma totesi.

Jos hallituksen rakennepaketissa esitetty kahden miljardin euron tasapainotusvaatimus siirrettäisiin suoraan kuntaveroihin, se tarkoittaisi keskimäärin 2,5 prosenttiyksikön korotusta.

– Kunnallisverotuksen korotus iskee sosiaalisesti ja alueellisesti epätasa-arvoisemmin kuin valtionverotuksen kiristäminen, Mäki-Lohiluoma muistutti.

Uusi vapaakuntakokeilu selkeyttämään tehtävien purkua?

Kuntien omaa paikallista kokemusta kannattaa käyttää hyödyksi tehtävien ja menojen keventämistalkoissa, toimitusjohtaja totesi.

– Kunnat tuntevat käytännön tehtävät ja paikalliset olosuhteet. Kuntien aloitteellisuudelle ja omalle harkinnalle tulee antaa tilaa ja mahdollisuuksia. Kuntien kokemukset voidaan saada hyötykäyttöön esimerkiksi 1990-luvulla toteutetun vapaakuntakokeilun kaltaisen toimintamallin avulla.

– Kunnille pitää antaa nykyistä enemmän harkintavaltaa palvelujen tuottamiseen paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Hyvien käytäntöjen levittämistä pitää myös edelleen vauhdittaa, Mäki-Lohiluoma korosti.

Puolueiden johto kuntaväen tentissä

Jokasyksyinen kunta-alan suurtapahtuma Kuntamarkkinat kokoaa Kuntatalolle Helsinkiin tuhansia kuntaorganisaatioiden asiantuntijoita.

Kuntamarkkinoiden päätapahtuma, puoluejohtajien paneeli alkoi keskiviikkona 11. syyskuuta kello 10.00.

Paneeliin osallistuvat Kuntaliiton hallituksessa mukana olevat puolueet: kokoomuksesta varapuheenjohtaja Henna Virkkunen, sosialidemokraateilta ensimmäinen varapuheenjohtaja Krista Kiuru, perussuomalaisilta toinen varapuheenjohtaja Hanna Mäntylä, vihreiltä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen, keskustalta kansanedustaja Tapani Tölli sekä vasemmistoliitolta eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Risto Kalliorinne.

Paneelikeskustelua voi seurata suorana lähetyksenä verkossa www.kunta.tv

Arviointiraportti: aluehallinto saatiin nopeasti toimintaan

10.9. julkaistu arviointiraportti ”Työvoitto – Haastavan ajan hallinnonuudistus” toteaa, että uusi aluehallinto on saatu nopeasti toimintakykyiseksi. Kehitystyö on kuitenkin vielä kesken. Tutkimus on tehty Tampereen yliopiston johtamistieteiden laitoksella.

Aluehallinnon uudistamishankkeen (ALKU) tuloksena syntyi kolme ja puoli vuotta sitten kuusi aluehallintovirastoa (AVI) ja viisitoista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta (ELY).

Hankkeen toteutumista arvioinut raportti toteaa, että uusi aluehallinto saatu toimintakykyiseksi osin nopeammassakin aikataulussa kuin mihin ohjaavissa ministeriöissä ja valmistelijoiden keskuudessa varauduttiin.

Muutosten keskellä aluehallintoviranomaisten palveluprosesseja on virtaviivaistettu, henkilöstöä käytetään yhä enemmän ristiin virastojen välillä ja henkilöstökierto on virastojen sisällä lisääntynyt. Tehtäviä on myös priorisoitu uudelleen.

Sekä aluehallintovirastojen että ELY-keskusten palvelukykyisyys on pystytty säilyttämään melko hyvällä tasolla, kun mittarina käytetään ulkoista palvelukykyä koskevia tarkasteluja ja asiakaspalautetta.

Lisätyötä tarvitaan vielä

Raportti kuitenkin arvioi, että lisätyötä tarvitaan tuloksellisen aluehallinnon toimintakyvyn varmistamiseksi. Tutkijoiden mukaan muun muassa ohjausjärjestelmiä tulisi selkiyttää ja yksinkertaistaa.

Tutkijoiden mukaan näkyy, että uudistusta on tehty suurten taloudellisten muutosten keskellä. Se on aiheuttanut julkiselle taloudelle ja julkishallinnolle monenlaisia sopeutumistarpeita.

Aluehallintouudistus on koskenut välittömästi lähes kuutta tuhatta aluehallinnossa työskentelevää henkilöä – kyseessä on siis merkitykseltään ja mittavuudeltaan merkittävä hallinnon uudistus, joidenkin arvioiden mukaan ”itsenäisyyden ajan suurin”.

Raportti on luettavissa verkkosivuilla: http://vm.fi/julkaisut

Accenturen sähkölaskutus järjestelmä tehostaa älykaupungin energiankäyttöä

Accenturen sähkölaskutusjärjestelmä tehostaa älykaupungin energiankäyttöä

Laskutusjärjestelmä ennakoi sähkönkulutuksen huippuja ja kannustaa sopeuttamaan sähkönkulutusta niiden aikana. Järjestelmää testataan 1 900 kotitaloudessa Japanin Yokohamassa.

Accenture on toteuttanut Japanin suurimmalle älykaupunkipilottihankkeelle kysyntäjoustoa hyödyntävän laskutusjärjestelmän, joka on suunniteltu lisäämään kotitalouksien energiatehokkuutta.

Järjestelmä ennakoi edistyneiden analytiikkatoimintojen avulla säätiedotusten ja asukkaiden energiankulutustietojen pohjalta sähkönkulutuksen ruuhka-aikoja. Lisäksi järjestelmä tarjoaa asukkaille kannusteita sähkönkulutuksen vähentämiseen.

Kodin energiahallintajärjestelmän kenttätestaukset alkoivat heinäkuussa 1 900:ssa Yokohaman kaupungin kotitaloudessa. Yokohaman älykaupunkihanke (Yokohama Smart City Project, YSCP) hyödyntää testituloksia kartoittamaan asukkaiden energiankäyttöön ja -säästämiseen liittyviä tapoja, tarpeita ja mieltymyksiä.

Accenturen kehittämä laskutusjärjestelmä tukee myös rakennusten energianhallintajärjestelmiä, sähköautoja ja ajoneuvojen latausasemia YSCP:n palvelualueella. Yhteisötason energianhallintajärjestelmä kokoaa aurinkosähkön myynnistä tuotetun tietovirran 30 minuutin välein. Tietovirta ja sähkön yksikköhinta siirretään laskutusjärjestelmään päivittäin. Tämä mahdollistaa sähkölaskujen laskemisen jokaisen loppukäyttäjän kulutuspohjaisen energiahinnaston mukaisesti.

Laskutustulokset ja sähkönkulutustieto ovat asukkaiden saatavilla verkon välityksellä päivittäin myös mobiililaitteilla. Tieto auttaa Yokohaman asukkaita mukauttamaan energiankulutuksen tarpeisiinsa. YSCP pystyy puolestaan hallinnoimaan kaupungin sähkön saatavuutta tehokkaammin.

Accenture kehitti ja rakensi laskutusjärjestelmän SAP ® Energy Data Management -sovelluksen ja SAP Customer Relationship Management and Billing for Utilities -ohjelmiston pohjalta. Accenture vastaa järjestelmän toiminnasta maaliskuuhun 2015 saakka.

Energianhallintajärjestelmän menestyksekäs kenttätestaus ja toteutus toimii esimerkkinä ja avauksena Japanin muiden kaupunkien energiatehokkuushankkeille. Hanke on myös osoitus Japanin sitoutumisesta hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.

Kuntien harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haki yli sata kuntaa

Kuntien harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta (aikaisemman lainsäädännön mukainen kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus) haki tänä vuonna 108 kuntaa. Haettu avustussumma oli yhteensä 141,9 miljoonaa euroa. Keskimäärin korotusta haettiin noin 147 euroa asukasta kohden. Tänä vuonna korotukseen on käytettävissä enintään 20 miljoonaa euroa. Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen hakuaika kuluvalle vuodelle päättyi syyskuun 2. päivänä.

Hakijakunnista 84 kappaletta oli alle 10 000 asukkaan kuntaa. Suhteellisesti eniten hakemuksia tuli Keski-Pohjanmaalta, josta tuli 75 prosenttia kunnista haki korotusta (kuusi kuntaa kahdeksasta). Toiseksi eniten hakemuksia tuli Satakunnasta, josta 60 prosenttia haki korotusta (12/20). Vähiten hakemuksia tuli Etelä-Karjalasta eli vain yksi kunta yhdeksästä laittoi hakemuksen.

Kuntien harkinnanvaraisesta korotuksesta päättää hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen esityksestä valtioneuvosto. Kuntien peruspalveluiden valtionosuuksista annetun lain mukaan korotukset maksetaan kunnille viimeistään kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta voidaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 30 §:n mukaan myöntää kunnalle, joka ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Kuntien valtionosuuslain mukaan valtionapuviranomainen voi asettaa avustuksen myöntämiselle ja käytölle kunnan talouden tervehdyttämistä koskevia ehtoja.

Kuntien tuli toimittaa korotushakemuksen yhteydessä selvitys talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä valtiovarainministeriölle.

Korotuksen myöntämisen pohjana ovat edellisvuosien tapaan pääosin tilinpäätöksistä saatavat talouden tunnusluvut. Tämän lisäksi huomiota kiinnitetään kunnan omiin talouden tervehdyttämistoimenpiteisiin sekä sellaisin poikkeuksellisiin ja tilapäisiin tekijöihin tämän vuoden aikana, joilla on vaikutusta kunnan kokonaistaloudelliseen tilanteeseen.

Kuntaliitto: Vain tuottavuutta lisäävät uudistukset kannattavat

Kuntien velvoitteita purettava aidosti

Kuntaliitto odottaa käytännön keinoja hallituksen päättämän kuntatalouden tasapainotuspaketin toteuttamiseksi. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkamisen on aidosti tuotava säästöjä kunnille, jotta kestävyysvajeen umpeen kurominen olisi uskottavaa.

– On hyvä, että hallitus sai rakennelinjaukset tehtyä. Kansantalouden kannalta ratkaisut ovat välttämättömiä, vaikka johtavatkin palvelujen kriittiseen tarkasteluun, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

Kuntaliitto on jo pitkään odottanut kuntien velvoitteiden ja rahoituksen tasapainottamista. Konkreettiset vaikutukset täytyy nyt laskea niin, että tehostaminen on kuntien ja koko julkisen talouden kannalta vaikuttavaa. Valtio on myös ensi vuodelle lisännyt kuntien tehtäviä.

Mäki-Lohiluoma muistuttaa, että väestön ikääntyminen lisää palvelutarpeita joka tapauksessa, eikä esimerkiksi henkilöstön vähenemisen mahdollisuuksista kuntapalveluissa ole mitään takeita.

– Kuntien on oltava mukana julkisen talouden kestävyysvajeen korjaamisessa. Pelkkä valtionosuuksien leikkaaminen ei kuitenkaan vielä auta yhtään, vaan siirtää vajetta entistä enemmän kuntien vastuulle, Mäki-Lohiluoma sanoo.

Valtion on seisottava johdonmukaisesti tasapainottamislinjauksen takana.

– Jokaiseen lainsäädäntöhankkeeseen on saatava mukaan tuottavuusnäkökulma. Muihin uudistuksiin ei ole varaa kuin sellaisiin, jotka parantavat tuottavuutta, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

Kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkamisella on määrä saada miljardin euron säästöt. Lisäksi kuntien omien toimien ja veroratkaisujen varaan jää toinen miljardin euron tehostamisvaatimus.

Jos kahden miljardin euron tasapainotus siirrettäisiin suoraan kuntaveroihin, se tarkoittaisi keskimäärin 2,5 prosenttiyksikön korotusta. Kuntaliitto muistuttaa, että kunnallisverotuksen korotus iskee sosiaalisesti ja alueellisesti epätasa-arvoisemmin kuin valtionverotuksen kiristäminen.

Hallitus on tehnyt ensi vuoden valtionosuuksiin yhteensä yli 1,1 miljardin euron leikkaukset. Lisäksi heikko taloustilanne ja palvelutarpeiden kasvu heikentävät kuntataloutta merkittävästi. Kuntaliitto katsoo, että velvoitteiden purku on välttämätöntä toteuttaa kiireellisessä aikataulussa.

Kuntauudistus tehtävä itsehallintoa kunnioittaen

Kuntaliitto muistuttaa, että kuntaliitosten taloudelliset hyödyt tulevat vasta vuosien mittaan.

Kuntaliiton hallitus on useaan otteeseen linjannut, että kuntauudistus on toteutettava kunnallista itsehallintoa kunnioittaen.

Myös kaupunkiseuduilla kuntaliitokset pitää tehdä kuntia kuullen.

Päivähoidon rajaukset selkiinnyttävät tilannetta

Päivähoidon linjaukset ovat pääosin liiton tavoitteiden mukaiset. Hallitus esittää päivähoito-oikeuden rajaamista puolipäivähoitoon niiden lasten osalta, joilla toinen vanhemmista on kotona. Tämä esitys turvaa edelleen jokaiselle lapselle oikeuden varhaiskasvatukseen.

Kotihoidontuen jakaminen tasan äidin ja isän kesken vahvistaa naisten asemaa työelämässä, mutta uudessa tilanteesta todennäköisesti lisää päivähoidon kysyntää kunnissa. Tämä lisää välittömästi päivähoidon kustannuksia. Järjestelmän tulee olla joustava siten, että isätkin siihen tarttuvat.

Kuntaliitto korostaa, että oppivelvollisuuden jatkaminen ei saa aiheuttaa kunnille lisäkustannuksia. Oppivelvollisuuden jatkaminen tulee toteuttaa niin, että se parantaa käytännössä toisen asteen koulutukseen pääsyä.

Ikäluokkaan nähden aloituspaikkoja on riittävästi, mutta ne tulee kohdentaa nuoriin, joilla ei vielä ole ammatillista tutkintoa. Valtion ohjaamaa järjestämislupamenettelyä tulee joustavoittaa niin, että kunnalla on tosiasialliset mahdollisuudet koulutuspaikkojen turvaamiseen nuorill

Vapaakunta kokeiluun valittu kunta voisi lainsäädännöstä poiketen kokeilla yritysten palveluja

Suomen Yrittäjät vaatii vapaakuntakokeilua ja sääntelyn purkamista

Suomen Yrittäjät esittää vapaakuntakokeilua, jotta palveluita päästään ulkoistamaan vauhdikkaammin.

– Asialla on kiire. Vanhusten osuus väestöstä kasvaa niin nopeasti, että hyvinvointipalveluiden turvaamiseen tarvitaan uusia keinoja ja rohkeita kokeiluja. Vapaakuntakokeilu olisi sellainen, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala totesi Lahden Yrittäjien ja Lahden kaupunginvaltuuston tapaamisessa maanantaina.

Tilaisuus aloitti sarjan, jossa Suomen Yrittäjien paikallisyhdistyksien kutsumana yrittäjät ja valtuustot tapaavat yli 200 kunnassa.

Vapaakuntakokeiluun valittu kunta voisi kokeilla nykyisestä lainsäädännöstä poiketen, mitä palveluita yritykset voisivat tuottaa enemmän kuin nyt.

– Kuntien – ja koko julkisen sektorin – taloustilanne on niin vaikea, että kunnilla ei kerta kaikkiaan ole varaa tuottaa itse kaikkia kuntalaisten tarvitsemia palveluita. Kokeilu vauhdittaisi toimivien palvelumarkkinoiden kehittymistä, Kujala sanoi.

Kokeiluun tulee voimakkaasti liittyä kuntien velvoitteiden vähentäminen. Kujalan mukaan yritykset eivät pääse kehittämään palveluitaan ja investoimaan niihin, kun sääntelyllä rajataan luovat paikalliset ratkaisut pois.

– Hallituksen on nyt totisesti lunastettava lupauksensa liiallisen sääntelyn purkamisessa, hän viittasi hallituksen viime torstaina julkistamaan rakenneuudistuspakettiin.

Tausta: Vähemmän sääntelyä

Suomen Yrittäjät esitti keväällä 2013 kuntien lakisääteisten tehtävien karsimista ja oman näkemyksensä siitä, mistä tehtävistä voitaisiin luopua. Kunnilla on jo lähes 600 lakisääteistä tehtävää. Tehtävämäärä on kaksinkertaistunut 20 vuodessa.

Liiallinen sääntely hidastaa yritystoiminnan kehittymistä ja erityisesti palveluiden ulkoistamista. Ulkoistaminen on välttämätöntä, jos halutaan, että palveluita monipuolistetaan ja kehitetään.

Yrittäjät ja valtuustot koolla yli 200 kunnassa

Suomen Yrittäjien paikallisyhdistykset kutsuivat oman kuntansa valtuuston koolle pohtimaan kuntien ja yritysten kohtalonyhteyttä. Tilaisuuksissa käsitellään kunnan elinkeinopolitiikan kehittämistä. Tapahtumia järjestetään tällä viikolla yli 200 kunnassa eri puolilla Suomea. Pääosa tilaisuuksista järjestetään yrittäjän päivänä 5.9.

Kuntaliiton hallitus: Talousongelmia ei voi työntää kunnille

Kuntaliiton hallitus odottaa valtion talousarviolta kokonaisnäkemystä julkisen talouden hoidossa. Todellista säästöä ei synny siitä, että peruspalvelujen valtionosuuksia leikataan, ellei samalla osoiteta, miten palveluita vastaavasti karsitaan. Kunnille ei tule määrätä lisää tehtäviä, ellei valtio rahoita niitä täysimääräisesti.

Kuntaliiton hallitus keskusteli torstaina valtiovarainministeriön budjettiesityksestä ja kunta- ja sote-uudistusten tilanteesta.

Valtio ei voi tinkiä kuntien vastuulle säädettyjen peruspalvelujen rahoituksesta, jos samalla ei arvioida kuntien tehtäviä. Kunnilla on nyt yli 500 lakisääteistä tehtävää. Näiden hoitaminen tasapuolisesti ja kattavasti tulevaisuudessa merkitsee tuntuvia veronkorotuksia, jos valtio ei tunne omaa vastuutaan.

Väestön ikääntyminen kasvattaa kuntien menoja noin prosentin joka vuosi seuraavien kymmenen vuoden aikana. Julkisen talouden kestävyysvajeesta puolet kohdistuu kuntien vastuulla oleviin palveluihin. Rakenteellisia ja sisällöllisiä uudistuksia tarvitaan yhteistyössä kuntien kanssa, ja toiminnan tehostamisen esteenä olevia normeja pitää purkaa. Samalla tulee keskustella subjektiivisista oikeuksista palveluihin ja julkisen vallan vastuun rajoista suhteessa kansalaisiin.

Kuntaliitto odottaa valtion lisäbudjetista määrärahaa koulujen homekorjauksiin.

Kuntaliitto: Kunnostamaton kuntainfra tulee kalliiksi

Kuntien on hyvä varmistaa, että niiden omistaman infrastruktuurin kunnossapitoon panostetaan riittävän aikaisessa vaiheessa. Huonosti hoidettu kuntainfra aiheuttaa pahimmillaan kalliita korjaustoimenpiteitä vaativan ketjureaktion. Infrastruktuuria, eli infraa ovat kadut, viheralueet, muut yleiset alueet, vesihuoltoverkostot, jätehuolto sekä toimitilat.

​- Kuntien infran arvo on noin 65 miljardia euroa. Sen merkitystä koko kunnan kehittämisen perustana ei kumminkaan riittävästi tunnisteta, arvioi yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu Kuntaliitosta.

– Taloudellisesti vaikeina aikoina on vaarana, että välttämättömiä korjausinvestointeja lykätään ja ylläpitorahoja vähennetään. Tämä johtaa pidemmällä aikavälillä erittäin suurin kustannuksiin kunnille.
Ylläpitotoimenpiteisiin panostaminen kannattavaa – vaihtoehtona monikymmenkertaiset kustannukset

Kunnissa on oltava hyvät perustiedot olemassa olevan infraomaisuuden määrästä, sijainnista ja kunnosta. Ajantasainen tieto esimerkiksi rakennusten ja katujen kunnosta on edellytys sille, että korjaustoimenpiteet pystytään kohdentamaan oikein ja suunnittelemaan niiden vaatima rahoitus pitkäjänteisesti.

– Korjaustoimenpiteiden siirtäminen siihen saakka kunnes rakenteet rikkoutuvat on epätaloudellista. Esimerkiksi katujen osalta kaupunki vastaa niistä vahingoista, joita kaupunkilaisille syntyy, jos katu ei ole liikenteen tarpeita edellyttävässä tyydyttävässä kunnossa, muistuttaa Kirsi Rontu.

Infran ylläpito eli hoito ja kunnossapito ovat jääneet riittämättömäksi edellisinä vuosina ja vuosikymmeninä, minkä seurauksena kaikille Suomen kunnille on syntynyt korjausvelkaa.

– Mikäli katujen päällysteet pidetään kunnossa ja kadulla olevia varusteita huolletaan, tarvittavat korjaustoimenpiteet ovat hyvin vähäisiä. Vuosittaiset pikkukorjaukset nielevät keskimäärin 3 000 euroa kilometriltä, sanoo yhdyskuntatekniikan asiantuntija Marika Kämppi.

– Jos kadun päällyste sen sijaan päästetään halkeilemaan ja rikkoutumaan, sen korjaaminen maksaa helposti jo 90 000 euroa kilometriltä.

Pahimmillaan huonosti hoidettu katuverkko heijastuu myös vesihuoltoverkostoihin.

– Mikäli katua ei asfaltoida eikä varusteita, kuten katuvaloja, kaiteita ja liikennemerkkejä pidetä kunnossa, kadun rakenne hajoaa. Katurakenteiden korjaaminen vesihuolto mukaan luettuna maksaa jopa yli 600 000 euroa kilometriltä, kuvailee Kämppi mahdollisia seurauksia.
Palvelulähtöisellä kokonaissuunnittelulla korjausvelan kimppuun

Kiinteistöt ja niihin liittyvät toimitilat ovat suurin yksittäinen kuntien omaisuuserä. Sen arvoksi on arvioitu noin 40 miljardia euroa. Toimitiloja ovat esimerkiksi päiväkodit, koulut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennukset.

– Kuntien toimitiloja rasittaa noin viiden miljardin korjausvelka, eli tämän verran rahaa olisi jo nyt pitänyt käyttää, jotta toimitilat olisivat kunnossa. Yksi osa tätä korjausvelkaa ovat lähes kansalliseksi hätätilaksi äityneet kosteus- ja homeongelmat. Tarvitsemme selkeän suunnanmuutoksen, sanoo toimitilojen erityisasiantuntija Esko Korhonen.

Ratkaisuksi Kuntaliitto suosittelee kuntien palvelutarpeista lähtevää toimitilojen pitkän tähtäimen tilaohjelmaa eli tilastrategiaa. Sitä varten selvitetään kunnan toimitilatiedot sekä rakennusten arvo, kunto ja korjaustarpeet.

Julkisten hankintojen lainsäädäntöä uusitaan

Julkisten hankintojen yksinkertaistaminen eteenpäin EU:ssa

Euroopan unionin neuvoston pysyvien edustajien komitea (Coreper) sopi 17. heinäkuuta EU:n julkisten hankintojen lainsäädännön uudistamisesta. Direktiivit on tarkoitus hyväksyä Euroopan parlamentissa ja neuvostossa lähikuukausina.

Uusissa direktiiveissä yksinkertaistetaan julkisten hankintojen menettelyjä sekä annetaan hankkijoille entistä paremmat mahdollisuudet ottaa huomioon sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat. Uudistus on osa Euroopan komission sisämarkkinaohjelmaa (Single Market Act), jolla sisämarkkinoita tehostetaan. Yrityksille sisämarkkinat tarkoittavat mahdollisuutta käydä kauppaa 500 miljoonan kuluttajan markkinoilla.

Direktiivien voimaantulon jälkeen jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa saattaa määräykset osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kansallisen hankintalain uudistuksia valmistelemaan työ- ja elinkeinoministeriö asettanee työryhmän, mistä tiedotetaan myöhemmin.

VTT hakee älypuhelimien käyttäjiä testaamaan kaupunkiopasta

VTT hakee älypuhelimien käyttäjiä testaamaan mobiilia lisätyn todellisuuden kaupunkiopasta

VTT kehittää yhdessä Sanoma Newsin ja Forum Viriumin kanssa mobiilia AR- eli lisätyn todellisuuden kaupunkiopasta, jonka testaukseen haetaan vapaaehtoisia älypuhelimen käyttäjiä Helsingistä. Mobiili AR-kaupunkiopas on älypuhelimessa toimiva sovellus, joka lisätyn todellisuuden ja paikkatiedon avulla ja kertoo käyttäjälle ympäristön uutisia, tapahtumia ja muiden käyttäjien viestejä.

Testijakso kestää viisi viikkoa (15.8.–19.9.), jonka aikana käyttäjille annetaan viikkotehtäviä ja heidän sovelluksen käyttöään seurataan myös automaattisesti.

NextMedia-hankkeeseen liittyvän projektin tavoitteena on luoda opas, jonka avulla kuluttajat saavat uusia spontaaneita ideoita vapaa-ajan viettoon. Sovelluksen kautta voi löytää mielenkiintoisia tapahtumia, jotka eivät muuten olisi tulleet vastaan.

Lisätyllä todellisuudella (Augmented Reality, AR) tarkoitetaan virtuaalisen ja todellisen maailman yhdistämistä siten, että todelliseen maailmaan tuodaan virtuaalista sisältöä käyttäjän katsoessa todellista ympäristöään kameran kautta. Virtuaalinen, lisätty sisältö voi olla esimerkiksi esineitä, liikkuvia hahmoja tai rakennuksia. Lisätyn todellisuuden avulla käyttäjä voi saada uutta tietoa omasta ympäristöstään yllättävällä, innostavalla ja jopa leikillisellä tavalla.

Tutkimukseen haetaan päivittäin tai lähes päivittäin Helsingissä liikkuvia älypuhelimien käyttäjiä. Erityisesti haetaan iPhonen käyttäjiä, joita tulisi olla puolet osallistujista. Testijakso kestää viisi viikkoa (15.8.–19.9.), jonka aikana käyttäjille annetaan viikkotehtäviä ja heidän sovelluksen käyttöään seurataan myös automaattisesti. Viikkotehtävät keskittyvät pääasiallisesti käyttömäärän ja käyttötapojen kuvaamiseen ja käyttökokemuksen arviointiin. Osallistujien tulee sitoutua sovelluksen käyttöön koko viiden viikon testijakson ajan. Aktiivisimmat osallistujat palkitaan 30 euron arvoisilla lahjakorteilla Sanomatalon Kulmaan.

Next Media on media-alan nelivuotinen tutkimusohjelma, joka päättyy tämän vuoden lopussa. Ohjelman päätavoitteena on uudistaa median liiketoimintaympäristö murtamalla mediasisällön käsitteen rajoja ja muuttamalla sisältöjen luomisen, muokkaamisen, jakamisen ja kuluttamisen tapoja.

Mukaan voi ilmoittautua sähköpostitse Maiju Aikalalle, jolta voi myös kysyä käytännön järjestelyistä. Testiin otetaan mukaan 20 ensimmäiseksi ilmoittautunutta.

Pohjoismaiset kuntaministerit ovat koolla Jyväskylässä

Pohjoismaiset kuntaministerit koolla Jyväskylässä 7. – 9.8.2013

Pohjoismainen kuntaministerikokous järjestetään vuosittain. Suomi hoitaa kokouksen kiertävää isännyyttä tänä vuonna. Ministerit kokoontuvat hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen johdolla Jyväskylän seudulla 7. – 9.8.2013.

Tilaisuuden pääteemana on kuntalainsäädännön uudistustarpeet Pohjoismaissa. Suomessa kuntalain kokonaisuudistus käynnistyi vuosi sitten. Kokouksen toinen keskeinen teema on parhaillaan uudistettava kuntien valtionosuusjärjestelmä.

Pohjoismaisessa kunta- ja aluehallintotapaamisessa Jyväskylässä on mukana edustajia kustakin viidestä Pohjoismaasta sekä Ahvenanmaalta. Kokouksen tarkoituksena on vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia pohjoismaisten kollegoiden kesken. Tapaamisessa keskustellaan kunkin maan ajankohtaisista aiheista.

Suomen ajankohtaisia esiteltäviä teemoja kuntalain ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisten lisäksi ovat muun muassa uusi kuntarakennelaki, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, kuntien tehtävien arviointi, Asiakaspalvelu 2014 –hanke ja kuntatalouden tilanne.

Kansalaisia pyydetään mukaan parantamaan virkakieltä

Virkakielityöryhmä kutsuu kansalaisia parantamaan virkakieltä

Virkakielityöryhmä haluaa kuulla, miten suomalaiset neuvoisivat viranomaisia ilmaisemaan itseään paremmin. Kansalaiset voivat ehdottaa omien asiointikokemustensa pohjalta parannuksia viranomaisten kirjoittamiseen. Yhtä lailla voi esittää esimerkkejä onnistuneesta viranomaisviestinnästä.

Ehdotukset voivat koskea kaikkea viranomaisen kielenkäyttöä: lakikieltä, viranomaisten kirjeitä, hakemuslomakkeita, virastojen tai niiden yksiköiden nimiä jne. Ne voivat myös koskea kirjoittamiseen ja viestintään liittyviä menettelytapoja.

Parannusehdotus voi olla vaikkapa olennaisten tietojen lisääminen kirjeeseen. Ehdottaa voi mitä tahansa, mikä auttaa ymmärtämään viranomaisen viestin ilman lisätietojen pyytämistä. Esimerkit hyvistä käytännöistä virkakieliryhmä taas voi tuoda muiden viranomaisten hyödynnettäviksi.

Parannusehdotusten ja hyvien esimerkkien keruulomake on Kotimaisten kielten keskuksen (Kotuksen) verkkosivuilla osoitteessa http://www.kotus.fi/ Ehdotuksia voi tehdä elokuun 31. päivään asti.

Opetus- ja kulttuuriministeriön virkakielityöryhmä laatii toimintaohjelmaa lainsäädännön, viranomaisviestinnän ja asioinnin kielen kehittämiseksi. Toimintaohjelmassa on määrä esittää käytännön toimia, joita viranomaiset voivat hyödyntää kehittäessään tekstiensä laatua. Selkeä, ymmärrettävä ja asiallinen kielenkäyttö helpottaa viranomaisten ja kansalaisten vuorovaikutusta, ja sitä vaatii viranomaisilta myös voimassa oleva hallintolaki.

Toimintaohjelma sisältyy pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan. Tammikuussa 2013 opetus- ja kulttuuriministeriö asetti ohjelmaa laatimaan työryhmän, jonka määräaika on 31.10.2013.

Kuntalaisilta kysytään mielipiteitä tulevaisuuden kunnista

Kysely tulevaisuuden kuntalaista kunnille

Valtiovarainministeriö kartoittaa kunnille 1. heinäkuuta 2013 lähetettävällä sähköisellä kyselyllä kuntien näkemyksiä ja kannanottoja valmisteltavasta kuntalaista. Vastausaikaa kunnilla on 17.9.2013 saakka. Kyselyn tuloksista julkaistaan yhteenveto ja tuloksia hyödynnetään kuntalain jatkovalmistelussa.

– Kuntalain valmistelun lähtökohtana on avoimuus. Kyseessä on merkittävä uudistus, ohjaahan kuntalaki kuntien koko toimintaa: hallintoa, taloutta ja demokratiaa. Uudistus on käynnistetty 2020-luvun Suomea ajatellen ja valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota kunnallisen itsehallinnon ja demokratian vahvistamiseen, toteaa hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen.

Kuntien näkemyksiä ja kannanottoja pyydetään muun muassa valtuuston toimikauden aikaistamiseen, suoraan pormestarivaaliin, alueellisten toimielinten tehtäviin ja kunnanosahallintoon, alijäämän kattamisvelvollisuuteen sekä palvelustrategian laadintaan.

Valtiovarainministeriö asetti kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelua varten parlamentaarisen seurantaryhmän, työvaliokunnan ja neljä valmistelujaostoa, jotka ovat demokratiajaosto, toimielimet ja johtaminen -jaosto, talousjaosto sekä kunnat ja markkinat -jaosto. Työryhmien ja jaostojen toimikaudet jatkuvat huhtikuun puoleenväliin 2014 saakka. Hallituksen esitys uudeksi kuntalaiksi on tarkoitus antaa syksyllä 2014. Uusi kuntalaki tulisi voimaan vuoden 2015 alusta.

Lisätietoja kuntalakiuudistuksesta:

www.vm.fi/uusikuntalaki

Viisi kaupunkiseutua INKA-ohjelman vetureiksi

Työ- ja elinkeinoministeriö on päättänyt valita viisi teemaa ensi vuonna alkavaan innovatiiviset kaupungit eli INKA-ohjelmaan. INKA korvaa osittain aiemmin käytössä olleen osaamiskeskusohjelman (OSKE). Ohjelma vauhdittaa suuria, kansainvälistä kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa luovia hankkeita kaupunkien ja valtion yhteistyöllä.

INKA on voimassa vuodet 2014 – 2020, puolivälitarkastelun ollessa 2017. Ohjelmasta vastaa Tekes. Valtion ja kaupunkien rahoituksen lisäksi innovaatiokeskittymien vahvistamiseen käytetään myös tulevan EU:n rakennerahastokauden varoja.

TEM vahvisti myös viisi INKA-ohjelman pääteemaa. Ne ovat tulevaisuuden terveys, biotalous, kestävät energiaratkaisut, älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus sekä kyberturvallisuus. Teemojen vetovastuulliset kaupungit ovat: Oulu (tulevaisuuden terveys), Joensuu (biotalous), Vaasa (kestävät energiaratkaisut), Tampere (älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus) sekä Jyväskylä (kyberturvallisuus).

– Valinnoissa on haluttu painottaa sellaisia teemoja, joissa voimme kehittää suomalaista osaamista entisestään sekä hakea kaupunkiseuduilta uutta vauhtia talouskasvulle. Nyt valitut vetovastuulliset kaupungit osoittautuivat sekä hakemuksissa että haastatteluissa sellaisiksi, että ne pystyvät luomaan ohjelmiin konkreettisia ja innovatiivisia hankkeita, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori toteaa.

Myös muilla kaupunkiseuduilla mahdollisuus päästä ohjelmaan mukaan

Vetovastuussa olevat kaupungit vastaavat oman painopisteensä kansallisesta jatkovalmistelusta ja toimenpiteistä. Myös kaikilla muilla ohjelman aiehakuun osallistuneilla kaupungeilla on mahdollisuus osallistua omilla toimenpiteillään painopisteiden toteutukseen. TEM pyytää nämä kumppanuushakemukset 30.8.2013 mennessä.

Ohjelman rahoitusta osoitetaan sekä keskittymän vetovastuusta olevalle kaupungille että myöhemmin valittaville kumppaneille.

– Lopullisten ohjelmien teko jatkuu edelleen yhteistyössä Tekesin kanssa. Muilla kaupunkiseuduilla on vielä hyvä mahdollisuus lähteä mukaan ja osallistua kumppaneina valittujen teemojen valmisteluun, Vapaavuori sanoo.

INKA-haun ohella jatketaan myös kaupunkiseutujen kansallisten kasvusopimusten valmistelua. Kasvusopimus on valtion ja kaupunkiseudun välinen sopimus, joka on hallitusohjelman mukainen kaupunkipolitiikan työkalu. Kasvusopimukset tehdään vuosille 2013 – 2015.

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä käsittelee kasvusopimuksia sekä muita INKA-ohjelman valintoja syys-lokakuussa.

Kansalaisneuvonta ohjaa oikean viranomaisen luo

Julkisen hallinnon neuvontapalvelu avataan loppuvuonna 2013. Palvelun nimi on Kansalaisneuvonta, ruotsiksi Medborgarrådgivning ja englanniksi Public Service Info.

Kansalaisneuvonta opastaa julkisen hallinnon palveluihin liittyvissä kysymyksissä ja ohjaa asiakkaan oikean viranomaisen luokse. Palvelun tavoitteena on myös vähentää hätäkeskuksiin tulevia, sinne kuulumattomia puheluita.

Neuvontapalvelua saa sähköpostilla, puhelimitse, tekstiviestillä ja sähköisellä lomakkeella. Kansalaisneuvonta toimii myös Suomi.fi-sivuston ja Kansalaisen asiointitilin sekä Kansalaisen tunnistus- ja maksamispalvelun asiakaspalveluna.

Kansalaisneuvonta toimii tiiviissä yhteistyössä viranomaisten omien, kuten Kelan, Verohallinnon ja työvoimahallinnon, neuvontapalvelujen kanssa. Eri viranomaisten sähköiset palvelut löytyvät kootusti myös Suomi.fi-sivuston kautta.

Kansalaisneuvonnan 12 työntekijää ovat jo aloittaneet työnsä perehtymällä laajasti julkisen hallinnon palveluihin. Palveluneuvojat tulevat opastamaan asiakkaita arkisin klo 8-21 ja lauantaisin klo 9-15. Kansalaisneuvonnan toimipiste sijaitsee Kouvolassa.

Kansalaisneuvonnalle valitulla tunnuksella viestitään ratkaisua ja väylää. Siinä näkyvät myös yhteisö, kunta ja infrastruktuuri. Tunnuksenvahva väri toimii viestin korostajana, huomion herättäjänä.

Neuvontapalvelua kehitetään valtiovarainministeriössä Kansalaisen yleisneuvontapalvelu -hankkeessa yhdessä Valtiokonttorin kanssa. Yleisneuvontapalveluhanke on osa valtiovarainministeriön koordinoimaa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe-ohjelma), joka tuo sähköisen asioinnin palvelut kansalaisten sekä viranomaisten ulottuville.

Kunnista löytyy avaimia tasa-arvoon

Erityisasiantuntija Sinikka Mikola Kuntaliiton seminaarissa:Kunnista löytyy avaimia tasa-arvoon

Kuntaliiton erityisasiantuntija Sinikka Mikola sanoo, että vaikka tasa-arvon ajatellaan jo toteutuneen Suomessa, tekemistä piisaa vielä. Mikola pitää erittäin tärkeänä, että tasa-arvonäkökulma on osa kunnan johtamista, toiminnan ja talouden suunnittelua.

​–Miksi pojat keskeyttävät koulun useammin kuin tytöt? Miksi miesten koulutustaso on alhaisempi kuin naisten? Miksi ammatit jakaantuvat meillä Suomessa jyrkästi naisten ja miesten ammatteihin? Miksi naisten keskiansiot ovat pienempiä kuin miesten? Miksi iäkkäiden naisten köyhyys on yleisempää kuin miesten?, Mikola kysyi.

Hän puhui Kuntaliiton järjestämän tasa-arvoprojektin päätösseminaarissa Kuntatalolla keskiviikkona. Tasa-arvoprojekti toteutettiin sosiaali – ja terveysministeriön myöntämän Euroopan sosiaalirahoituksen tuella yhteistyössä Naisjärjestöt Yhteistyössä – Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry:n kanssa.

– Kun kunnan palveluja arvioidaan sukupuolten kannalta, tunnistetaan mahdollisia, piilossakin olevia tasa-arvoeroja. Silloin niihin voidaan vaikuttaa, Mikola sanoi.

– Palvelujen laatua ja niiden kohdentumista oikeaan tarpeeseen parannetaan vain, kun sukupuolten tasa-arvo otetaan huomioon.
Pilottikunnissa haettu arjen ratkaisuja

Kuntatalolla pidetyssä tasa-arvoseminaarissa Espoon, Salon ja Turun kaupunkien edustajat kertoivat tasa-arvon toteutumisesta ja siihen käytetyistä työmenetelmistä omissa kunnissaan.

Hankkeen pilottikunnat ovat tehneet toiminnallisia tasa-arvosuunnitelmia ja sukupuolivaikutusten arviointia ja onnistuneet parantamaan monilla tavoin kuntalaisten arjen sujumista. Esimerkiksi Salossa on parannettu palveluliikennettä ja Vantaan neuvoloissa ryhdyttiin auttamaan masentuneita isiä.

Tämä onnistuu, kun tasa-arvo on otettu mukaan kunnan tavoitteisiin, projektissa mukana olevat uskovat.

– Pilotissa mukana olleissa kunnissa on otettu huomioon myös, että tasa-arvoista palvelua voidaan rakentaa onnistuneesti vain, kun otetaan huomioon myös miesten ja naisten erot, projektitutkija Milla Sandt sanoo ja muistuttaa sukupuolivaikutusten arvioinnin tärkeydestä.
Tasa-arvo on eurooppalainen asia

Tasa-arvo ei ole vain suomalaisten kuntien asia. Monet kunnat ja kaupungit ovat jo sitoutuneet Eurooppalaisen paikallishallinnon naisten ja miesten tasa-arvon peruskirjaan. Se on yksi tie kohti laajempaa tasa-arvoa.

Sinikka Mikola muistuttaa, että peruskirjan pitää hyväksymisen lisäksi saada käytäntöön ja osaksi kunnan toimintatapoja sekä toiminnan ohjausta.

Kuntatalolla pidetyssä seminaarissa dosentti Raija Julkunen puhui 2010 -luvun sukupuolieroista. Valtiosihteeri Sari Raassina käsitteli tasa-arvoa kuntapolitiikassa yleensä ja valtiosihteeri Jarmo Lindén käsitteli hallituksen tasa-arvopolitiikan vaikutuksia kuntiin.