Asiakaslähtöinen toimintamalli toimii parhaiten julkisissa digitaalisissa palveluissa

Asiakaslähtöisten sähköisten asiointipalveluiden ja niiden käytön lisääminen julkisessa hallinnossa on ollut jo pitkään poliittisena tavoitteena. Niin ikään pyrkimyksenä on ollut tehostaa palvelutoimintaa ja saada samalla aikaan kustannussäästöjä. Toteutuneita julkisen hallinnon säästöjä ei ole kuitenkaan pystytty osoittamaan. Myös asiointipalveluiden asiakaslähtöisyydessä on vielä kehitettävää.

Valtiovarainministeriön vetämissä sähköisen asioinnin kehittämisohjelmissa ja -hankkeissa on sidottu määrärahoja palveluiden kehittämiseen viimeisen 10 vuoden aikana yhteensä noin 200 miljoonan euron arvosta. Tämän lisäksi kukin virasto ja laitos on kehittänyt sähköistä asiointia omien toimintamäärärahojensa puitteissa.

”Kustannuksia ja hyötyjä ei ole arvioitu luotettavasti tarkastamiemme palveluiden osalta. Kustannus-hyötyanalyyseista ei ole osoitettavissa, että kehitetyt sähköiset palvelut toisivat julkiselle hallinnolle merkittäviä kustannussäästöjä”, toteaa tuloksellisuustarkastuspäällikkö Teemu Kalijärvi.

Esimerkiksi vuonna 2011 käyttöönotetulta Kansalaisen asiointitililtä lähetetyn yhden viestin hinta oli noin 17 euroa ja yhden asiointitilin hinta 30 euroa vuosien 2011–2014 kustannusten perusteella.

Tarkastuksessa havaittiin myös riskejä siinä, että palveluiden tuottamisen taloudellisia edellytyksiä ei varmisteta siinä vaiheessa, kun kehittämistyö käynnistyy. Mikäli kehittämisvaiheen jälkeisiä kustannuksia ei osata ennakoida, voi se johtaa koko palvelutuotannon alasajoon.

Tietohallintolaissa säädetyssä valtiovarainministeriön lausuntomenettelyssä ei arvioida suunniteltujen palvelutuotantorakenteiden toiminnallisia, taloudellisia ja juridisia edellytyksiä riittävästi.

”Nämä ovat kulmakiviä, jotka koskevat nimenomaan tietohallinnon hankintojen toteuttamista ja joiden arviointi kuuluu tietohallintolain mukaan valtiovarainministeriön tehtäviin”, Kalijärvi painottaa.

Tietohallintolain mukainen lausuntomenettely tulisikin uudistaa sekä varmistaa, että se tuottaa kattavan ja luotettavan tietopohjan ICT-investointien tueksi sekä palveluiden tuotantoedellytysten varmistamiseksi.

Ministeriövetoisten digitaalisten palvelujen kehittämistä vaivaa myös teknologialähtöisyys. Sähköisiä palveluita kehitetään siilomaisesti, hallinnon omista tarpeista lähtien. Lopputuloksena on syntynyt viranomaisten palvelutoiminnasta erillisiä teknisiä palveluita, joille ei ole löytynyt luontevaa alkuperäistä tarkoitusta vastaavaa käyttöä.

Joissakin tapauksissa asiakaslähtöisillä kehittämismalleilla on saatu aikaiseksi palveluita, jotka ovat nopeasti osoittautuneet paljon käytetyiksi. Näissä tapauksissa kehitystyö on tehty lähellä asiakkaita ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Myös palvelutuotantomallit ovat tällöin olleet selkeitä.

Tarkastelujen kohteena olivat mm. Kansalaisten asiointitili, Lausuntopalvelu.fi, Kansalaisaloite.fi, Kuntalaisaloite.fi, Opintopolku.fi, Rakentamisen lupa-asiointipalvelu, Lupapiste.fi

Mainokset

Kuntaliitto: Sote voi vahvistaa kuntien päätösvaltaa ja itsehallintoa

Kuntaliiton Kietäväinen Kangasniemellä:
Sote voi vahvistaa kuntien päätösvaltaa ja itsehallintoa

Sote-uudistus voi parhaimmillaan vahvistaa uskoa kunnalliseen itsehallintoon, arvioi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen pienkuntaseminaarissa Kangasniemellä torstaina 5. marraskuuta.

– Odotettavissa on, että kuntien todellinen päätösvalta kasvaa niiden tehtävien osalta, jotka jäävät kunnille. Tämä on omiaan tervehdyttämään kunnallista päätöksentekoa.

Kietäväinen totesi, että kunnilla riittää tärkeitä tehtäviä sote-alueiden perustamisen jälkeenkin. Myös vapaaehtoisia kuntaliitoksia tarvitaan edelleen.

– Kunnat hoitavat tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta ensisijaisen tärkeää ennalta ehkäisevää työtä. Lisäksi kuntien vastuulle jäävät ainakin varhaiskasvatus, päivähoito, perusopetus, kaavoitus, maapolitiikka, asuntopolitiikka, kotouttaminen, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-ajantoimi sekä joukkoliikenne.

Etenkin alueen elinvoiman edistäjänä kuntien rooli korostuu.

– Mitä paremmin kunnat kykenevät kokoamaan paikallisen ja seudullisen elinkeinoelämän, kansalaisjärjestöt ja muut toimijat yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen, sitä paremmin ne kykenevät edistämään paikallista ja seudullista elinvoimaa. Laajemminkin paikallisuuden uudenlainen nousu vahvistaa tulevaisuuden kunnan roolia yhteiskunnassamme.

Hyvinvointipalveluissa yhteistyö on saatava toimimaan

Kietäväinen painotti, että uusien itsehallinnollisten alueiden ja kuntien kesken on välttämätöntä saada aikaan toimiva yhteistyö.

– Saumatonta yhteistyötä itsehallintoalueen ja kunnan välillä tarvitaan erittäin monissa asioissa, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen ennaltaehkäisevässä työssä, työttömien aktivoinnissa, opiskelijahuollossa sekä kotouttamisessa.

Kietäväinen pitääkin tärkeänä, että maan hallitus on päättänyt valmistella tulevaisuuden kunnan käsitettä parlamentaarisesti.

– Näin toivottavasti saavutetaan asiasta laaja yhteinen näkemys, joka kestää yli erilaisten vaalien.


Päivitys 23.11.2015

Tietoja sote tilanteesta http://stm.fi/sote-uudistus

Ylen uutinen koskien sote neuvotteluja


Suomen Akatemia: Neljää teema-aluetta ehdotetaan ensi vuodean tutkimusteemoiksi

Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) ehdottaa valtioneuvostolle neljää teema-aluetta 2016 tutkimusteemoiksi. STN:n lähtökohtana oli tunnistaa teemoja, jotka ovat riittävän horisontaalisia ja ulottuvat usealle hallinnonalalle, ovat keskenään riittävän erilaisia, ja jotka ovat Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiä haasteita. Tavoitteena oli myös muodostaa teema-alueita, jotka edellyttävät uuden tiedon hankinnassa monitieteistä tutkimusta.

Tavoitteena on, että valtioneuvosto tekee päätökset teemoista syksyllä, ja valtioneuvoston päättämiin teemoihin perustuen strategisen tutkimuksen neuvosto suunnittelee tutkimusohjelmat loppuvuoden aikana.

Ehdotukset tutkimusteemoiksi ovat:

– Osaaminen ja muuttuva työelämä
– Terveys ja elämäntapojen muuttaminen
– Kokonaisturvallisuus globaalissa ympäristössä
– Kaupungistumisen dynamiikka

STN on lisäksi tunnistanut kolme kaikki teema-alueet läpileikkaavaa horisontaalista painopistealuetta:

– Kansainvälisyys
– Digitaalisuus
– Elämänkaari

”Suomi on osa globaalia keskinäisverkottunutta maailmaa, jossa valtiot ovat yhä vahvemmin verkottuneet toisiinsa taloudellisesti, kriisien hallinnassa ja turvallisuuden näkökulmasta. Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus alkavat kietoutua toisiinsa uudella tavalla. Työelämän muutokset ovat puolestaan nopeita ja merkittäviä esimerkiksi robotiikan ja digitalisaation vaikutusten takia. Teollistumisen ajan rakenteet eivät vastaa tulevaisuuden tarpeita. Mitä ovat tulevaisuuden ammatit ja niiden työntekijälle asettamat osaamistarpeet? Näistä ilmiöistä tarvitaan ajantasaista tutkimustietoa”, strategisen tutkimuksen neuvosto perustelee ehdotettuja teemoja.

Tiedon tuottamiseen ja tiedon vastaanottamiseen liittyvät muutokset vaativat strategisen tutkimuksen neuvoston mielestä uutta tutkimustietoa. Perinteinen autoritäärinen, yksikanavainen lähestymistapa ei enää toimi kulttuurissa, jossa jokainen voi seurata itselleen sopivinta asiantuntijaa, asiantuntijana esiintyvää tahoa tai informaatiolähdettä verkossa. ”Erilaisten väestöryhmien tarpeet, motivaatiot, tiedon omaksumistavat ja -kyvyt vaihtelevat suuresti. Siksi tiedon tuotannon, välittämisen ja etenkin erilaisten valistustoimien tulisi mukautua tähän kehitykseen. Tällä muutoksella on merkitystä esimerkiksi terveyden edistämisessä ja elämäntapojen muuttamista tavoiteltaessa”, STN linjaa.

Kaupungistumisen strategisen tutkimuksen neuvosto nostaa yhdeksi tutkimuksen teemaksi. Kaupunkimme kasvavat ihmisten muuttaessa niihin työn, toimeentulon, kulttuurin, opiskelun ja elämäntapavalintojen takia. ”Tarvitsemme tietoa siitä, miten moninaisina kasvukeskuksina toimivat kaupungit voisivat levittää elinvoimaisuutta laajalti ympäröiville alueille. Tähän tarvitaan aktiivista vuoropuhelua eri alueiden kesken”, strategisen tutkimuksen neuvosto toteaa.

Asukkaiden luottamus kunnan päättäjiin lievästi nousussa

Suomalaiset seuraavat aktiivisesti kotikuntansa päätöksentekoa viestimistä, mutta vain kolmannes ilmoittaa olevansa kiinnostunut kuntapolitiikasta. Sosiaalisen median käyttö on selvästi kasvanut päätösten seurannassa. Luottamus poliittisiin päättäjiin on hieman vahvistunut.

Kuntalaisten luottamusta päätöksentekoon on kysytty osana kuntauudistusten arviointitutkimusohjelmaa. ARTTU2-kuntalaiskyselyyn vastasi maalis-toukokuussa noin 12 500 suomalaista. Vastaava kysely on tehty aiemmin viisi kertaa noin neljän vuoden välein.

– Kunnan päätöksentekoon suhtaudutaan epäilevästi myös aiemmissa vastaavissa tutkimuksissa. Epäluottamusta esiintyy erityisesti kuntaliitoskunnissa, kuntien reuna-alueilla sekä taloudellisesti huonosti menestyneissä kunnissa, sanoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Luottamus kunnan päätöksentekoon on kuitenkin keskimäärin hieman kasvanut vuodesta 2011. Pienissä kunnissa luottamus on suurinta ja myös sen kasvu on ollut selkeintä. Luottamuksen taso kuitenkin vaihtelee erikokoisissa ja erityppisissä kunnissa. Seitsemällä kysymyksellä mitattu luottamus sai vastaajilta yleisarvion 2,89 eli jäi neutraalin arvon 3 alapuolelle. Epäileväisyys ja kriittisyys on siis yleisempää kuin luottamus. Vuonna 2011 luottamusindeksi oli 2,85.

Iäkkäät ja koulutetut luottavat eniten

Luottamus kunnan päätöksentekoon on suurinta yli 70-vuotiailla, korkeasti koulutetuilla, johtavassa asemassa olevilla ja eläkeläisillä, järjestön tai yhdistyksen palveluksessa työskentelevillä sekä alle vuoden nykyisessä kotikunnassaan asuneilla.

– Luottamukseen heijastuu selkeästi kuntalaisen arvio omasta elämäntilanteesta ja kyvystä hoitaa asioita kunnan kanssa. Luottamus ei sitä vastoin yleisellä tasolla vaihtele merkittävästi naisten ja miesten eikä äidinkieleltään suomen- ja ruotsinkielisten välillä, Pekola-Sjöblom sanoo.

Heikoin arvio vastaajilta saatiin väittämään ”Kunnassani kuunnellaan kuntalaisten mielipiteitä.” Samaa mieltä tämän väittämän kanssa oli 16 prosenttia vastaajista. Eri mieltä oli 41 prosenttia. Kotikunnan poliittisiin päättäjiin sanoi luottavansa 26 prosenttia vastaajista, ja 35 prosenttia oli tästä eri mieltä. Lähes samat luvut saatiin väittämään ”Uskon kuntani luottamushenkilöiden ajavan vilpittömästi kunnan parasta.”

Lähes puolet kyselyyn vastanneista arveli, että kunnanvaltuutetut menettävät pian vaalien jälkeen kosketuksen äänestäjiin. Tähän väittämään yhtyi 44 prosenttia ja eri mieltä oli 16 prosenttia vastaajista. Kolmanneksen mielestä (34%) todellista päätösvaltaa käyttävät viranhaltijat eivätkä luottamushenkilöt.

Kiinnostus kuntapolitiikkaa kohtaan on pysynyt entisellä tasolla. Kiinnostuneita on nyt 33 prosenttia, neutraalisti suhtautuvia 35 prosenttia, ja 32 prosenttia ilmoittaa, että kuntapolitiikka ei kiinnosta. Silti yli kaksi kolmannesta kuntalaisista sanoo seuraavansa kuntansa toimintaa ja päätöksentekoa ainakin silloin tällöin sanomalehdistä, radiosta ja televisiosta sekä kunnan omasta tiedotuslehdestä tai muista kotiin jaettavista tiedotteista. Seuraamisen taso on pysynyt muutoin ennallaan, mutta sosiaalista mediaa käytetään tässäkin selvästi aiempaa enemmän. Jo 21 prosenttia ilmoittaa seuraavansa kunnan asioita sosiaalisen median avulla.

Tutkimusohjelma arvioi uudistusten vaikutuksia

Laaja kuntalaiskysely on osa ARTTU2-tutkimusohjelmaa, joka seuraa kunnissa toteutettujen uudistusten vaikutuksia palveluihin, talouteen, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstövoimavaroihin sekä yhdyskuntarakenteeseen ja elinvoimaan. Tutkimusohjelmassa on mukana 40 erityyppistä kuntaa.

Kuntalaiskysely lähetettiin Väestörekisterikeskuksen otoksen mukaisesti kaikkiaan 31 950 täysi-ikäiselle kuntalaiselle. Kysely toteutettiin 27.3.-29.5.2015. Vastauksia saatiin 12 576. Ensimmäiset, luottamushenkilöiden asemaa koskevat tutkimustulokset esiteltiin keskiviikkona 10.6. kuntapuheenjohtajapäivässä Vantaalla.

Kuntaliiton hallitus: Sote-uudistus valmisteltava laaja-alaisesti

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa on kyse historiallisen suuresta julkisen hallinnon rakenteiden uudistamisesta, toteaa Suomen Kuntaliiton hallitus torstaina 23.4. hyväksymässään kannanotossa. Kuntaliitto kannattaa uudistuksen laaja-alaista ja parlamentaarista valmistelua.

Edellisen eduskunnan perustuslakivaliokunta on määritellyt sote-uudistuksen valmisteluprosessin reunaehdot. Perustelluimpana valiokunta piti laajapohjaista parlamentaarista valmistelua.

Kuntaliiton hallitus toteaa, että sote-uudistuksella on merkittävä vaikutus myös kuntien ja muun hallinnon rooliin ja rahoitukseen. Siksi valmistelussa on syytä ylittää ministeriöiden rajat, ja valmistelu voisi toteutua valtioneuvoston kanslian tai valtiovarainministeriön johdolla. Uudistuksen johtamisen tulee olla aikaisempaa selkeämpää ja vahvempaa. Jatkovalmisteluun tulee myös varata riittävät voimavarat.

Kuntaliiton mielestä valmistelun tulisi tapahtua komiteatyyppisesti. Kuntaliiton käsityksen mukaan näin suuren uudistuksen edellyttämien hallituksen esitysten huolelliseen valmisteluun tulisi varata riittävästi aikaa. Kuntia on kuultava ja kuntakuulemiselle on varattava asianmukainen aika.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistus on välttämätön. Uudistuksessa määritellään kuntien tehtävät ja asema hallinnossa. Valmistelulla on merkittäviä vaikutuksia kuntien rooliin, ylikunnallisten palvelujen organisointiin sekä muuhun hallintoon. Lopulta kysymys on myös demokratian rakenteiden määrittelystä ja kuntien elinvoiman turvaamisesta.

Perustuslakivaliokunnan linjausten perusteella sote-palvelujen hallintojärjestelmää ja rahoitusta tulee arvioida samanaikaisesti. On pyrittävä koordinoituun valmisteluun valtionosuusuudistuksen kanssa. Uudistusta päätettäessä käytettävissä on oltava kattava taloudellisten vaikutusten arviointi.

Perustuslakivaliokunta on esittänyt vaihtoehtoisiksi etenemisteiksi väliportaan hallintoa, yksitasoista kuntayhtymämallia ja järjestämisvastuun siirtoa valtiolle. Kuntaliiton mielestä valmistelussa tulee arvioida myös muita vaihtoehtoja, kuten mahdollisuus toteuttaa maan eri osissa erilaisia malleja.

Helsinki siirtyy sähköiseen arkistointiin

Helsinki siirtyy sähköiseen arkistointiin – säästö puoli miljoonaa vuodessa

Helsingin kaupunki on saanut Arkistolaitokselta luvan arkistoida kaupungin pysyvästi säilytettävät asiakirjatiedot vain sähköisessä muodossa. Sähköiseen arkistointiin siirtymisen arvioidaan säästävän kaupungille lähes puoli miljoonaa euroa vuodessa.

Helsinki otti jo vuonna 2011 käyttöön sähköisen asianhallintajärjestelmän Ahjon, ja kaupungin koko päätöksenteko muuttui silloin sähköiseksi. Tällä hetkellä asiakirjat arkistoidaan sähköisesti, mutta sen lisäksi pysyvästi säilytettävät asiakirjat on tulostettava paperille.

Paperiarkistoa on kertynyt joka vuosi noin 800 hyllymetrin verran kaupunginarkiston Meritalon toimipisteeseen. Arkistolaitokselta saadun luvan jälkeen paperille tulostamista ei enää tarvitse jatkaa.

Muutos edellyttää kaupungilla vielä viranhaltijoiden sähköisen allekirjoituksen käyttöönottoa. Sitä viimeistellään parhaillaan.

Pelkästään sähköiseen arkistointiin on määrä siirtyä vielä tänä vuonna. Sen jälkeen kaupungin koko päätöksenteko alusta loppuun toteutuu ilman paperia.

Sähköinen säilyttäminen helpottaa asiakirjojen löytämistä ja arkiston käyttöä. Kaupungin tavoite on, että julkinen tieto on maksuttomasti, laajasti ja kätevästi kansalaisten ja yritysten käytettävissä.

Samalla muutos tuo kustannussäästöjä. Tilavuokrissa ja henkilöstökustannuksissa välittömät säästöt ovat noin 430000 euroa vuodessa. Nykyisin väliarkistossa työskentelee neljä henkilöä, joille kaupunginarkisto osoittaa uudet tehtävät ja järjestää koulutusta ja muuta tukea.

Helsinki on sähköisen päätöksenteon edelläkävijöitä. Kaupungeista vain Lahti on aikaisemmin saanut Arkistolaitokselta luvan säilyttää asiakirjat pelkästään sähköisesti. Helsinki on eri yhteyksissä ehdottanut, että Suomen julkishallinnolle rakennettaisiin yhteinen kansallinen sähköinen pysyväissäilytysjärjestelmä.

Kuntaliitto: Toisen asteen rahoitus- ja rakennepaketti vaatii uuden valmistelun

Toisen asteen koulutusta koskeva järjestämislaki raukesi eduskunnassa alkuviikosta. Perustuslakivaliokunta on antanut rahoituslakiesityksestä kriittisen lausunnon.

– Alkuperäisestä kokonaisuudesta eduskunnan käsiteltäväksi jäljelle jäi toisen asteen rahoituslaki. Kuntaliiton näkemyksen mukaan nämä lait muodostavat kuitenkin kokonaisuuden, jossa lait ovat niin toisistaan riippuvaisia, että pelkästään toisen osan toteuttaminen on mahdotonta. Näin ollen myöskään toisen asteen koulutusta koskevaa rahoituslakia ei tulisi hyväksyä eduskunnassa, sanoo Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta.

Rakennelakiesityksen tavoitteena oli 69 miljoonan euron säästöt järjestäjäverkon uudistuksilla. Tämä olisi toteutettu uusimalla kaikki toisen asteen koulutuksen järjestämisluvat. Kokonaisuudessaan rakenne- ja rahoituslakipaketilla oli tarkoitus saada aikaan 247 miljoonan euron julkisen talouden säästöt.

– Kuntaliitto pitää lukio- ja ammatillisen koulutuksen rakenteellista uudistusta tärkeänä ikäluokkakehityksen ja julkisen taloudellisen tilanteen takia. Esitämmekin siksi, että tässä tilanteessa tuleva uusi hallitus käynnistää toisen asteen rahoituksen ja rakenteiden kokonaisuudistuksen. Valmistelutyö tulee tehdä huolellisesti ja kokonaisvaltaisesti tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa, ja uudistus tulee toteuttaa kuntaperusteisesti. Tavoitteena tulee olla toimiva koulutusjärjestelmä, joka turvaa koulutuksen riittävän saavutettavuuden koko maassa, korostaa Päivärinta.

Kunnat vastaavat lukio- ja ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksesta yli 70 prosentin osuudella. Lisäksi toisen asteen koulutus on pääsääntöisesti kuntien joko yksin tai yhteistyössä toisten kuntien kanssa järjestämää. Myös tehtävien uudistustoimenpiteiden kokonaisvaikutusten arviointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota lakiesitysten valmistelutyössä.

– Kunnissa ja alueilla on jo tehty ja ollaan tekemässä hyvää työtä järjestämisverkon kehittämiseksi vastaamaan alueen koulutustarpeita kokonaisuudessaan. Monilla alueilla aloitettu tarpeellinen uudistustyö viedään näillä näkymin päätökseen, vaikka lait raukeaisivatkin, sanoo Päivärinta.

Kuntaliitto: sote-valmistelua jatkettava huolellisesti

Kuntaliitto tukee eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjausta, jonka mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislain valmistelua on jatkettava parlamentaarisesti. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että uudistuksen valmistelua jatketaan alkuperäisten tavoitteiden suuntaan. On tärkeää, että kunnissa jatkuu julkisten palvelujen kehittäminen yhteistyössä eikä tehdä hätäisiä paikallisia ratkaisuja.

Sote-lainsäädäntö tulee valmistella huolellisesti ja avoimesti. Lain pitää turvata samanaikaisesti kuntalaisten demokraattiset oikeudet sekä laadukkaat ja tehokkaasti järjestetyt palvelut. Kuntia on kuultava asianmukaisesti valmistelun eri vaiheissa. Valmistelussa tulee olla parlamentaarinen pohja ja laaja-alainen asiantuntijapanos.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että suurten kuntapalvelujen muutosten taloudelliset vaikutukset selvitetään etukäteen mahdollisimman perusteellisesti ja käsitellään jo valmisteluvaiheessa avoimesti, jotta päätökset perustuvat riittävään tietoon.

Uudistus on valmisteltava niin, että se mahdollistaa toimintojen tehostamisen ja tuloksellisuuden kohentumisen. Uudistuksen yhteydessä on huolehdittava siitä, ettei kuntien vastuita lisätä eikä yksittäisen kunnan talousasema muutu kohtuuttomasti. Kustannusvaikutuksiin tulee laskea myös muun muassa palkkojen harmonisoinnin vaikutukset, kiinteistöjen omistusjärjestelyt, investoinnit ja yhteisesti hoidettavat tukipalvelut.

Kuntaliitto pitää sote-uudistusta välttämättömänä. Liitto on korostanut kuntalähtöistä uudistusta, jossa etsitään tehokkuutta parantavaa yhteistoimintaa ja vahvaa kuntapohjaa toteuttamaan vaativia palveluita. Yksittäisen kuntalaisen peruspalvelut pitää kuitenkin turvata lähellä ja kokonaisratkaisussa pitää kunnioittaa alueellisia eroja.

Tiivis kaupunkirakentaminen heikentää vesistöjen tilaa

Kaupungistumisella ja kaupunkialueiden maankäytöllä on merkittävä vaikutus vesiekosysteemien hyvinvointiin. Kaupungistuneista valuma-alueista ohjautuu vesistöihin niin ravinteita kuin raskasmetallejakin. Sillä, miten kaupungit ja niiden viheralueet on suunniteltu, on suuri merkitys valumavesien määrään ja laatuun.

”Koska rakennetulle ympäristölle on tyypillistä läpäisemättömän pinnan suuri osuus, vedet eivät imeydy maahan, vaan valuvat miltei kokonaisuudessaan lähivesistöihin. Mahdolliset ravinteet tai raskasmetallit eivät suodatu maaperään, vaan ne kulkeutuvat sadevesien mukana suoraan luonnonvesiin. Maaperällä on myös puhdistava vaikutus”, sanoo professori Heikki Setälä Helsingin yliopistosta. Hän johtaa parhaillaan laajaa tutkimushanketta, jossa perehdytään kaupungistuneiden valuma-alueiden maankäytön vaikutuksiin vesiekosysteemeissä. Tutkimus on osa Suomen Akatemian Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (AKVA) -ohjelmaa.

Kaupungit rehevöittävät vesistöjä enemmän kuin yleisesti ajatellaan. Vaikka rakennettuja alueita on koko Suomen pinta-alasta vain muutama prosentti, suomalaisista asuu taajamissa noin 80 prosenttia väestöstä. Suomessa asutus lisäksi keskittyy nimenomaan vesistöjen tuntumaan.

Saatujen tutkimustulosten valossa sulamis- ja sadevesien eli hulevesien määrässä ja laadussa on isoja eroja eri vuodenaikoina ja erilaisilla maankäyttöalueilla. ”Näyttää siltä, että mitä intensiivisempää maankäyttö on, sitä suurempia vaihtelut ovat. Lähes kaikkien huleveden laatua kuvaavien muuttujien, ravinteiden ja raskasmetallien määrä ja veden sameus, erosivat tilastollisesti merkitsevästi eri valuma-alueilla”, Setälä kertoo.

Talviaikaan kiintoaineskuorma lisääntyy

Talvisaikaan kiintoaineskuorma lisääntyy vesissä, esimerkiksi hiekoitushiekka lisää tätä kuormaa. Sulamis- ja sadevesien mukana vesistöihin ajautuu myös muuta kiinteää ainesta, kuten roskia, metallinpaloja, ruostetta, lemmikkieläinten jätöksiä ja pikeä. Teiden suolaaminen liuottaa metalleja, mikä sekin näkyy valumavesien laadussa.

Heikki Setälän mukaan kaupunkien hulevesien hallinnassa olennaista on se, minkälaisia ekosysteemipalveluja, esimerkiksi puistoja ja muita viheralueita, rakennetuilla alueilla on käytössä. Esimerkiksi sillä, onko viheralue yksi iso puisto vai ovatko puistot pieninä viheralueina eri puolilla kaupunkia, saattaa olla vaikutusta hulevesien määrään ja kulkeutumiseen luonnonvesiin.

”Kaupunkirakentamisen nykysuuntaus, joka suosii rakentamisen tiivistämistä, voi itse asiassa olla hulevesien hallinnan ja niiden laadun kannalta huono suuntaus.”

Tutkimusta varten Lahteen ja Helsinkiin perustetut automaattiset hulevesitutkimusasemat mittaavat vuorokauden ympäri hulevesiviemäreissä virtaavan veden laatua ja määrää. Laadun mittauksissa saadaan selville muun muassa vedessä olevien ravinteiden, kiintoaineen ja raskasmetallien pitoisuudet. Automaattiset hulevesiasemat on perustettu kahdeksalle rakennustiheydeltään erilaiselle valuma-alueelle Helsingissä ja Lahdessa. Vesianalyysien lisäksi selvitetään näille alueille tuleva sadanta yhdistämällä tutka- ja maa-asemamittauksia.

Lue lisää aiheesta http://www.aka.fi/akva ja http://www.apropos.fi

Alueiden komitea: Huipputeknologiayrityksille annettava paremmat edellytykset Euroopassa

EU:n Alueiden komitea painottaa 7.10.2014 Brysselissä antamassaan lausunnossaan ”Uusien huipputeknologiayritysten ekosysteemien luomista edistävät toimenpiteet” että ponnisteluja kasvun saavuttamiseksi huipputeknologian piirissä tulee lisätä ja tehostaa huomattavasti.

– Sähköisten sovellusten kehittämisen parissa työskentelevien henkilöiden määrän ennakoidaan kasvavan Euroopassa vuoden 2013 yhdestä miljoonasta 2,8 miljoonaan vuonna 2018. Samalla Internet-talouden odotetaan kasvavan G20-maiden osalta seuraavien viiden vuoden aikana 8 prosenttia vuodessa, toteaa Alueiden komitean lausunnon valmistelusta vastannut komitean jäsen, Espoon kaupunginvaltuutettu Markku Markkula.

– Huipputeknologiayritysten syntyä ja kasvua koskeviin edellytyksiin liittyvä lausunto on erityisen ajankohtainen aihe nyt, kun perinteiset teollisuuspoliittiset toimet eivät ole synnyttäneet kipeästi tarvittuja työpaikkoja ja kun marraskuussa työnsä aloittavan Jean-Claude Junckerin komissio valmistelee työohjelmaansa ja 300 miljardin euron investointipakettia, korostaa Markkula.

Alueiden komitean lausunto ehdottaa malleja, joilla edistää hightech-yritysten ekosysteemien syntyä ja kehittymistä Euroopassa. Näihin kuuluvat mm. luotonsaantimahdollisuuksien parantaminen, tehokas sääntely ja verotusjärjestelmä sekä yrittäjyyskulttuurin edistäminen ja yritysten riskivalmiuksien parantaminen.

Eri alueilta saatuihin kokemuksiin viitaten Alueiden komitea esittää ”myönteisen muutoksen tien” synnyttämistä. Markkula korostaa, että tätä muutosta ei voi synnyttää vain johtotason päätöksin ja suunnitelmin.

– Etenkin nuorten oma-aloitteisuuteen perustuvat kokeilut ja pilotit sekä yrittäjämäinen uusi mentaliteetti ovat tämän menestyksen perusta, korostaa Markkula.

Alueilla tärkeä rooli yrittäjyyden edistämisessä

Markku Markkula muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaiset vastaavat kolmasosasta julkisia menoja ja kahdesta kolmasosasta julkisia investointeja.

– Tämä merkitsee että paikallis- ja alueviranomaiset ovat EU:n tavoitteiden saavuttamisen ja yrittäjyyden edistämisen kannalta ratkaisevassa asemassa. Yritykset sijoittautuvat sen perusteella, missä on tarjolla kehitykselle suotuisat olosuhteet, painottaa Markkula.

Huipputeknologiayritysten ekosysteemien edistämiseksi tarvitaan toimia julkishallinnolta, poliittisilta päättäjiltä, yritysmaailmalta, tiedeyhteisöltä, opiskelijoilta ja kaikilta muilta toimijoilta, ja niille tulee tarjota tarvittava yhteinen perusta ja kulttuuri. Koulutuksella on tässä ratkaiseva merkitys, sillä huippuosaaminen ja innovointi tulevat ihmisiltä, Alueiden komitea toteaa lausunnossaan.

Yritysten hallinnollinen taakka olisi minimoitava, sillä joustavuus on aloitteleviin yrityksiin oleellisesti liittyvä tekijä. Tämän johdosta Alueiden komitea ehdottaa, että alueellisia säännöksiä sekä yksinkertaistetaan että yhtenäistetään.

Verkossa olisi lisäksi tarjottava tietoa kaikista vaadittavista menettelyistä ja minimoitava niiden päällekkäisyys sekä mahdollistettava hallintomenettelyjen hoitaminen suoraan netissä. Tiedot olisi tarjottava sekä paikallisella kielellä että englanniksi.

Kaupan kilpailun edistäminen vaatii merkittäviä muutoksia kaavoitukseen

Vähittäiskaupan kilpailua on mahdollista lisätä kaavoituksella, mutta se vaatii järeitä muutoksia nykylainsäädäntöön. Vähittäiskaupan kilpailu lisääntyy vain, jos tarjolla on riittävästi vaihtoehtoisia sijoittumispaikkoja myös uusille toimijoille.

”Tämä edellyttää sekä kaavoituslainsäädännön että viranomaisten asenteiden muuttumista. Yksinkertaisimmillaan muutos on toteutettavissa nostamalla kaupan suuryksiköiden kokorajaa ja sallimalla niiden sijoittuminen tietyin edellytyksin myös keskusta-alueiden ulkopuolelle”, sanoo asiamies Tiina Pasuri Helsingin seudun kauppakamarista.

Vähittäiskaupan sääntelyä vähennettävä

Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa edellytetään kaavoitukseen liittyvien kaupan kilpailun esteiden purkamista sekä sääntelyn vähentämistä. Myös kilpailu- ja kuluttajavirasto on kiinnittänyt huomiota lain kilpailua rajoittaviin epäkohtiin ja suosittanut lain muuttamista.

Ympäristöministeriössä onkin valmistunut toimivan kilpailun edistämistä ja kunnan maapolitiikan harjoittamista koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutosesitys. Kaavoituksella halutaan mahdollistaa uusien liikeideoiden kehittäminen ja uusien toimijoiden alalle tulo aiempaa paremmin.

”Nyt ehdotetuilla lainmuutoksilla tavoitteeseen tuskin päästään”, Pasuri epäilee.

”Lakiluonnokseen otetut muutosehdotukset ovat sinänsä oikean suuntaisia, mutta niiden mahdolliset vaikutukset ovat nähtävissä vasta pitkän ajan kuluttua. Lisäksi lakiluonnoksesta puuttuvat ehdotukset vähittäiskaupan sääntelyn vähentämiseksi”.

Kaupan kaavoitus liian työlästä

Kaupan sijainnin ohjausta kiristettiin kolme vuotta sitten. Lainmuutos teki kaupan kaavoituksesta aiempaa monimutkaisempaa ja työläämpää.

Vaatimus kaupan suuryksiköiden sijoittamisesta ensisijaisesti keskustoihin suosii jo olemassa olevia suuryksiköitä ja nykyisiä kaupan toimijoita.

”Mikäli nyt ei puututa käytännön kaavoitustyössä jo ilmenneisiin lain epäkohtiin, siirtyy vähittäiskaupan kilpailua rajoittavien säännösten korjaaminen pitkälle tulevaisuuteen”, asiamies Tiina Pasuri pelkää.

Digitaalisilta julkisilta palveluilta toivotaan käytettävyyttä

Suomi kuuluu EU-maiden kärkikastiin julkisten palveluiden digitalisoinnissa – silti 41 prosenttia suomalaisista ei käytä julkishallinnon sähköisiä palveluita
ja vain 45 prosenttia on niihin tyytyväisiä

Suuri osa Euroopan maiden julkishallinnon palveluista tarjotaan jo sähköisinä, mutta niiden helppokäyttöisyydessä, nopeudessa sekä palveluprosessien läpinäkyvyydessä on edelleen toivomisen varaa. Tulokset käyvät ilmi konsultointi-, teknologia- ja ulkoistuspalveluja maailmanlaajuisesti tarjoavan Capgeminin Euroopan komissiolle toteuttamasta eGovernment-tutkimuksesta. Capgeminin pitkäaikainen yhteistyö Euroopan komission kanssa jatkuu edelleen komission valtuutettua Capgeminin toteuttamaan eGovernment-tutkimuksen myös seuraavan neljän vuoden ajan.

Yhdennentoista kerran toteutetun eGovernment-selvityksen kyselytutkimukseen osallistui yli 28 000 EU-kansalaista läpi jäsenmaiden. Selvitys paljastaa vallitsevan `määrä korvaa laadun´-ajattelutavan. Vaikka suuri osa julkisista palveluista tarjotaan jo sähköisenä, niiden vaikeakäyttöisyys, hitaus ja puutteet palveluprosessien läpinäkyvyydessä ovat merkittäviä haasteita niiden käytölle. Suomalaisista 59 % käyttää sähköisiä julkishallinnon palveluita EU:n keskiarvon ollessa 46 %. Suomalaiset ovat myös keskimäärin tyytyväisempiä (45 %) kuin muut eurooppalaiset (40 %) sähköisiin palveluihin. Huomioitavaa kuitenkin on, että suurimmalta osin julkishallinnon sähköiset palvelut eivät vastaa suomalaisen odotuksia.

Kuilu tarjottujen palveluiden ja käyttäjäkokemusten välillä

Tutkimuksessa tarkasteltiin julkishallinnon sähköisten palveluiden edistymistä ja puutteita neljässä digitalisoitumisen kannalta kriittisessä kategoriassa: käyttäjälähtöisyys, läpinäkyvyys, maiden rajat ylittävä liikkuvuus, sekä tekniset mahdollistajat. Useimmissa näissä kategorioissa Suomi suoriutuu Euroopan keskiarvoa paremmin, mutta monella osa-alueella on kehityttävä edelleen. Sähköisten palveluiden maturiteetin tasoa mitattiin asteikolla 0-100%.

1. Käyttäjälähtöisyys arvioi sähköisten palveluiden saatavuutta, käytettävyyttä (sisältäen käytettävyystoiminnot kuten käyttäjätuki ja -apu, palautteen antamiseen liittyvät toiminnot), helppokäyttöisyyttä ja nopeutta. Vaikka EU-valtioiden julkisia palveluja tarjoavat verkkosivut pitävätkin pitkälti sisällään käytettävyystoimintoja (78 %), jää asiakaskokemus huonommaksi helppokäyttöisyyden ja käyttönopeuden osalta (58%). Suomi saa EU-maiden keskiarvoa huomattavasti paremmat tulokset sekä sähköisten palveluiden saatavuuden (86 %) että käytettävyyden (79 %) osalta.

2. Läpinäkyvyydellä viitataan siihen, kuinka avoimesti julkishallinto kertoo toiminnastaan ja vastuistaan, kuinka läpinäkyvää eri organisaatioiden henkilötietojen käyttö on, ja kuinka läpinäkyviä palveluprosessit ovat – esimerkiksi pystyykö kansalainen seuraamaan hakemuksensa tilannetta sähköisessä palvelussa läpi hakuprosessinsa. Koko EU-alueen keskimääräinen tulos läpinäkyvyydessä on 48 prosenttia, Suomen puolestaan 63 prosenttia. Kokonaisarvosanaa pudottaa rajusti etenkin palveluprosessien läpinäkyvyyden osa-alue, jossa Suomi yltää vain 39 prosenttiin EU:n keskiarvon ollessa 38 prosenttia.

3. Maiden rajat ylittävällä liikkuvuudella tarkoitetaan sitä, tarjotaanko kansalaisille tai yrityksille saumatonta ja vaivatonta sähköistä palvelua niiden ylittäessä maiden välisiä rajoja EU:n sisällä. Suomi tarjoaa kansalaisilleen huomattavasti enemmän liikkuvuutta tukevia sähköisiä palveluita (79 %) kuin

EU-maat keskimäärin (49 %). Useimmat maat eivät edelleenkään pidä rajat ylittäviä sähköisiä palveluita investoinnin arvoisina.

4. Teknisiä mahdollistajia sekä innovatiivisia teknisiä lähestymistapoja (pilvi, IPv6, palvelukeskeinen arkkitehtuuri, big data, mobiili ja sosiaalinen media) vaaditaan tietotekniikan täyden potentiaalin hyödyntämiseksi; jotta voidaan tuottaa vähemmällä enemmän. Teknisiä mahdollistajia hyödynnetään EU-maissa keskimäärin 49 prosenttisesti ja Suomessa 60 prosenttisesti. Teknisten mahdollistajien osalta Suomella on parannettavaa erityisesti kertakirjautumisen ja suojattujen sähköisten dokumenttivarastojen käytössä (43 %). Sen sijaan Suomessa hyvällä tasolla ovat sähköinen tunnistautuminen (84 %) ja olemassa olevat henkilö- ja yritystietorekisterit (84 %).

Microsoft on mukana suomalaiskuntien kumppaniksi oppimisen kehittämisessä

Microsoft ja seitsemän suomalaista kuntaa aloittavat tiiviin yhteistyön verkostossa, jossa edistetään teknologian hyödyntämistä oppimisessa. Mukana ovat Oulu, Tampere, Vantaa, Helsinki, Salo, Turku ja Espoo. Yhteensä ensi vaiheessa on mukana sata koulua, sekä peruskouluja että lukioita. Myös muut kiinnostuneet kunnat voivat liittyä mukaan yhteistyöhön ja keskusteluun.

Microsoft toivoo koko suomalaisen koulutusekosysteemin osallistuvan verkoston yhteistyöhön ja keskusteluun. Hankkeen laajennetussa ohjausryhmässä ovat esimerkiksi Opetushallitus, Kuntaliitto, OAJ, Helsingin yliopisto sekä yrityspuolelta Otavan oppimateriaalit, Sanoma Learning, Finnish Consulting Group, Innofactor, Triba ja Neoxen.

Microsoftille kyse on miljoonaluokan investoinnista kolmen vuoden aikana. Microsoft investoi etenkin opettajien koulutukseen, neuvontaan ja koulutusmateriaaleihin, jotta opetuksessa hyödyttäisiin teknologian mahdollisuuksia. Samalla halutaan varmistaa, että olemassa olevaa teknologiaa käytetään hyvin hyödyksi: esimerkiksi suomalaiskoulujen oppilaat saavat maksutta käyttöönsä Office-ohjelmistot, jos koulun opettajille on hankittu Office-lisenssi. Microsoft myös auttaa kuntia teknologiaympäristöjen suunnittelussa.

”Yritysten, kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyöllä vastataan haasteeseen, jonka kutistuvat budjetit ja samanaikainen oppimisympäristöjen ja opetuksen kehittämisen tarve muodostavat. Teknologia voi auttaa oppimistulosten parantamisessa kustannustehokkaasti”, sanoo johtaja Kati Tiainen Microsoftin digitaalisen oppimisen strategian tiimistä.

”Koko maan kattava yhteistyö koulun ja koulutuksen kehittämiseksi on tärkeää. Opetushallitus on mielellään mukana verkostossa, joka saattaa erilaiset koulutuksen asiantuntijat yhteisen asian ääreen”, toteaa Aulis Pitkälä, Opetushallituksen pääjohtaja.

”Ohjelma kehittää koulutusjärjestelmää ja -metodia sekä tukee digitalisoitumista. Salon kaupungille oli selvää, että lähdemme mukaan tällaiseen edelläkävijähankkeeseen. Koulutuksen lisäksi näemme tässä elinkeinopoliittisen mahdollisuuden: ohjelman ympärillä voi syntyä uutta yritystoimintaa, jonka leviämiseen Microsoft voi tarjota globaalin kanavan”, sanoo Antti Rantakokko, Salon kaupunginjohtaja.

Yhteistyössä mietitään uudelleen oppimisen tavoitteita ja opettajan roolia, pohditaan tietoyhteiskunnan muutoksen vaikutuksia oppimiseen sekä parannetaan edellytyksiä sähköisen ylioppilastutkinnon ja uuden perusopetuksen opetussuunnitelman toteuttamiselle. Visiotyön pohjalta rakennettava opettajien ja koulun johtajien kehitysohjelma tähtää siihen, että koululla on valmiudet kehittää oppilaiden olemassa olevia taitoja, tiedon kriittistä tarkastelua, viestintävalmiuksia sekä kykyä ottaa vastuuta oppimisesta. Tämä tapahtuu osana kansainvälistä New Pedagogies for Deeper Learning -verkostoa. Kymmenen maata kattavaan verkostoon osallistuminen on hankkeen suomalaiskunnille maksutonta.

Aiheesta järjestetään Suomessa syksyllä seminaari kansallisille ja kansainvälisille osaajille sekä tapahtumia hankkeessa mukana oleville ja kiinnostuneille kunnille.

Microsoft haluaa toimia aktiivisesti osana suomalaista yhteiskuntaa, käydä vuoropuhelua yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa ja pohtia, miten Suomen tulevaisuuden menestystä rakennetaan. Yhtiö haluaa vaalia Nokian perintöä ja jatkaa suomessa tehtyä menestyksekästä työtä.

”Microsoft on sitoutunut panostamaan ohjelmiin, jotka todella auttavat oppilaita ja opettajia. Suomessa aloitettava hanke toimii onnistuessaan kansainvälisenä esimerkkinä. Suomi voi teknologian ja oppimisen yhdistämisellä kehittyä entisestään koulutuksen mallimaana”, sanoo Antony Salcito, Microsoftin globaalin oppimisen toimialajohtaja.

Kunnat ovat lisänneet ostopalveluiden käyttöä

Kunnat ostavat palveluita yhä enemmän yrityksiltä ja järjestöiltä

Ostopalvelujen määrä on vahvassa kasvussa lähes kaikilla kuntatoiminnan sektoreilla. Suurimmissa kaupungeissa lähes kolmasosa palveluista ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Helsingin seudun kauppakamari selvitti ostopalvelujen käyttöä Suomen 30:ssa suurimmassa kaupungissa.

Kuntien asukkailleen yksityiseltä sektorilta ostamien palveluiden arvo kasvoi 23 prosenttia vuosina 2009–2012. Kunnat siis ostavat yhä enemmän ulkoa ja tekevät omana työnään vähemmän.

”Tällä on suuri merkitys julkisen sektorin kestävyysvajeen pienentämisessä, sillä kunnat käyttävät lähes 70 prosenttia julkisista menoista. Kuntien ja yksityisen sektorin jatkuvasti kasvava yhteistyö onkin tärkeää julkisen sektorin toiminnan tehostamisessa ja siten veroasteen kurissa pitämiseksi”, sanoo johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamarista.

Yritykset ohittivat järjestöt sosiaalipalvelujen tuottajina

Kunnat ostivat 2009–2012 sosiaalipalveluja yksityiseltä sektorilta yli kahdella miljardilla eurolla. Eniten kunnat hankkivat palvelukoti- ja asumispalveluita, myös lastensuojelun laitos- ja perhehuolto hoidetaan pitkälti ostopalveluina.

”Tuottajien kohdalla tapahtui mielenkiintoinen muutos, sillä sosiaalialan yritysten tuotanto nousi järjestöjen palveluja suuremmiksi”, Silen kertoo.

Terveydenhuollossa ostopalvelutoiminta on edelleen vähäistä, sen menoista ostoihin kuluu vain nelisen prosenttia. Koko terveydenhuollon palvelujen tuotannosta yksityisen toiminnan osuus on kuitenkin neljäsosa. Alan työpaikat ovat kasvaneen nelinkertaisesti verrattuna julkiseen sektoriin 2009–2010.

”Tämä tarkoittaa, että yksityisen terveydenhuollon merkitys koko toimialan tuotannosta on lisääntynyt erityisen nopeasti viime vuosina. Kuntalaiset siis ostavat terveydenhuollon palveluja yhä enemmän omalla rahalla”, Silen sanoo.

Palvelusetelit lisäävät valinnanvapautta

Vuonna 2009 tuli voimaan palvelusetelilaki, joka lähes vapautti palvelusetelien käytön palvelujen järjestämisessä. Palvelusetelien käyttö kunnissa on yleistynyt jonkin verran odotettua hitaammin, tällä hetkellä palveluseteliä käyttää 166 kuntaa.

Vuonna 2012 palveluseteleihin käytettiin yli 80 miljoonaa euroa, ja kuntien palveluseteleihin käyttämä rahamäärä kolminkertaistui vuosina 2009-2012.

”Palvelusetelien kasvava käyttö mahdollistaa kuntalaisten valinnanvapauden lisäämisen ja siten laadun huomioimisen entistä paremmin”, uskoo johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamarista.

Helsingin seudun kauppakamarin selvitys osoittaa myös, että kunnat järjestävät yhä suuremman osan palveluistaan liikelaitosten tai kuntayhtiöiden kautta. Vuosina 2006–2012 sekä liikelaitosten että kuntayhtiöiden liikevaihdot yli kaksinkertaistuivat yhteensä yli 12 miljardiin euroon.

Sitra: Uusi sote-ratkaisu on askel oikeaan suuntaan


Sitra uskoo sote-uudistuksen lisäävän kansalaisten tasavertaisuutta

Terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtäminen kunnista suuremmille erityisvastuualueille on Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran mielestä hyvä ratkaisu sosiaali- ja terveyspalveluiden tasa-arvoisuuden näkökulmasta.

”Nyt esitetty ratkaisu katsoo pitkälle tulevaisuuteen ja mahdollistaa tasavertaiset palvelut kaikille suomalaisille. Vahva järjestäjä pystyy paremmin vastaamaan kehittyvän lääketieteen, lääkkeiden ja teknologian tuomiin hoitomahdollisuuksiin. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden integroiminen ovat uudistuksen tärkeimpiä kulmakiviä kansantalouden näkökulmasta”, sanoo Sitran johtaja Antti Kivelä.

Terveydenhuollon uudistamisen parissa pitkään työskennellyt Sitra pitää erityisen tärkeänä terveydenhuollon kansallisen rahoitusmallin rakentamista. Rahoitusmallissa pitää huomioida terveydenhuoltolain ja EU-direktiivin henki asiakkaan valinnanvapaudesta ja vapaasta liikkumisesta. Sitra kannattaa myös avointa keskustelua palvelujen tuottajakunnan monipuolistamisesta.

”Perusterveydenhuollon palveluiden tuottajiksi tulisi ottaa mukaan yhtenäisin kriteerein sekä julkisia, yksityisiä että kolmannen sektorin palvelun tuottajia. Aito valinnanvapaus tuo mukanaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon läpinäkyvyyttä, avoimuutta ja tervettä laatukilpailua”, Kivelä sanoo.

Taatakseen kansalaisille laadukkaat ja vaikuttavat palvelut yksi järjestäjän tärkeimmistä tehtävistä on valvoa ja ohjata tuottajia. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen on pidettävä erillään tasavertaisuuden takaamiseksi ja osa-optimoinnin välttämiseksi. Palveluiden järjestäjien rooli korostuu myös ICT-palveluiden osalta. Viisi tietohallintokeskittymää pystyy nykyistä paremmin tuottamaan kansallisesti ohjattuna yhtenäiset tiedot ja asiakas- ja potilastietojärjestelmien osalta tukemaan esimerkiksi terveydenhuollon monituottajamallia.

Kansalaisten hyvinvointi ja erityisesti tasavertaisuus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden käyttäjinä on Sitran toiminnan keskiössä. Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamallissa palveluiden saatavuus ei ole ollut tasavertaista, josta kuvaavana esimerkkinä ovat perusterveydenhuollon lääkäripalvelut. THL:n viime vuonna julkaistun selvityksen mukaan kolmannes suomalaisista jonottaa terveyskeskuslääkärille jopa viisi viikkoa.
– See more at: https://www.sttinfo.fi/release?releaseId=12461741#sthash.tXcdoNbX.dpuf

Kuntaliitto: Pelastuslaitosten rakenneuudistus maksaisi enemmän kuin säästäisi

Kuntaliitto ja pelastuslaitokset laskivat:
Pelastuslaitosten rakenneuudistus maksaisi enemmän kuin säästäisi

Pelastustoimen alueuudistuksen pysyvät muutoskustannukset nousevat ainakin 12 miljoonaan euroon vuodessa. Kuntaliitto on yhdessä pelastuslaitosten kanssa arvioinut valtioneuvoston esittämän pelastuslaitosten rakenneuudistuksen kustannusvaikutuksia.

Valtioneuvosto pyrkii saavuttamaan alueuudistuksella 7,5 miljoonan euron säästöt vuodessa. Kuntaliiton ja pelastuslaitosten laskelmissa muutoksesta tulisi vähintään samansuuruiset kustannukset.

Kuntaliitto ehdottaa, että alueuudistus valmistellaan uudelleen sisäministeriön, pelastuslaitosten ja kuntien yhteistyönä. Tällöin mahdolliset muutokset kyetään tekemään toiminnan kannalta järkevämmin.

– 7,5 miljoonan euron säästötavoite voidaan toteuttaa joustavoittamalla sisäministeriön alemman tason säätelyä. Uudistamalla pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjetta ja sen tulkintaa, pelastustoimen palvelutasoa voidaan optimoida ilman, että kansalaisten turvallisuus heikentyy, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen toteaa.

Jos uudistuksessa kuitenkin edetään valtioneuvoston esittämällä tavalla, on tärkeää, että niille lähes 300 kunnalle, joita muutos koskee, annetaan aito mahdollisuus sekä aikaa päästä yhteisymmärrykseen uusien pelastuslaitosten perustamisesta.

Kaavaillulla uudistuksella pelastusalueet rajattaisiin kuntien yhteistyön kannalta vieraan poliisipiirijaon perusteella hyvin suuriksi yksiköiksi. Uudistus on tähän saakka valmisteltu ilman, että kuntia, pelastusalueita ja sairaanhoitopiirejä on kuultu.

– Tällaisena uudistus uhkaa hankaloittaa pelastusalueiden yhteistyötä sairaanhoitopiirien ja laajemminkin kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa erityisesti kiireellisissä potilaskuljetuksissa. Myös kuntien sisäisen turvallisuuden kehitystyö sekä yhteistyö vapaapalokuntien kanssa uhkaavat vaikeutua.

Kaksitoista miljoonaa lisää toimintamenoja

Kuntaliiton ja pelastuslaitosten laskemissa pysyvään 12 miljoonan euron muutoskustannusten lisäykseen on huomioitu vakinaisen henkilöstön palkkojen harmonisointi sivukuluineen sekä sopimuspalokuntien kustannusten harmonisointi.

Kertavaikutteisten muutoskustannusten suuruudeksi arvioidaan ainakin viisi miljoonaa euroa.

Tässä vaiheessa kertaluonteisina kustannuksina arvioitiin muun muassa ICT-järjestelmien yhtenäistämistä, kaluston merkintöjen uudistamista sekä alueiden yhdistämisen valmisteluun keskitettävät projektihenkilöt.
– See more at: https://www.sttinfo.fi/release?releaseId=12162816#sthash.CGw1MMJ3.dpuf

Maakuntien alueilla varovaisia kasvun odotuksia

Talous ja työllisyys ovat kehittyneet heikosti useimmilla alueilla. Lähimmän puolen vuoden kuluessa ei ole näköpiirissä merkittävää elpymistä, mutta vuoden päähän ulottuvissa arvioissa on jo varovaista toiveikkuutta.

Nämä arviot sisältyvät 17.3.2014 Turussa julkaistuihin Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2014 ja Maakuntien suhdannekehitys 2012-2014 -raportteihin.

Alueilla monen suuntaista kehitystä

Alueelliset kehitysnäkymät -raportin mukaan elinkeinoelämän tilanne on tällä hetkellä vain viidessä seutukunnassa parempi kuin vuosi sitten. Vuoden takaiseen nähden tilanne on pysynyt ennallaan 36:ssa ja heikentynyt 26 seutukunnassa. Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen odotetaan paranevan 21 seutukunnassa, pysyvän nykytasolla 41 seutukunnassa ja heikkenevän vain viidessä seutukunnassa. Vuoden päähän ulottuvien arvioiden mukaan suhdanteet ovat jo kääntyneet lievästi parempaan suuntaan.

Taloudessa on nähtävissä myönteistä kehitystä Vakka-Suomessa, jonne on viime aikoina syntyneiden työpaikkojen lisäksi tulossa satoja työmahdollisuuksia autotehtaan ansiosta. Parempaan suuntaan ollaan menossa myös muun muassa Joensuun, Kotka-Haminan ja Pielisen Karjalan seuduilla.

Matkapuhelinteollisuuden rakennemuutoksesta toipuminen näyttäisi sujuvan myönteisimmin Oulun seudulla, jossa ICT-alalle syntyy uusia työpaikkoja. Työttömyys jatkuu kuitenkin korkeana kaikilla matkapuhelinteollisuuden rakennemuutoksesta kärsivillä alueilla.

Vientiteollisuuden vaikeudet näkyvät edelleen erityisesti Jyväskylän ja Raahen seuduilla. Meriteollisuuden vaikeudet tulevat näkymään Rauman ja Turun seuduilla, ja kaivostoiminta huolettaa Kainuussa.

Pitkään kasvussa olleella kaupan alalla työvoiman kysyntä on hiipunut. Kuntien heikentynyt talous ja sen vaikutukset työllisyyteen nousevat yhä useammin huolenaiheeksi.

Työttömyyden pitkittyessä alueiden tilanne vaikeutuu

Työttömien määrä kasvaa jatkuvasti, ja työttömyyden rakenne on vaikeutunut. Lähimmän kuuden kuukauden kuluessa työttömyyden ennakoidaan kasvavan 23 seutukunnassa. Työttömyyden helpottumiseen seuraavan puolen vuoden kuluessa uskotaan vain yhdeksässä seutukunnassa.

Maakuntien suhdannekatsauksen mukaan työttömien määrä kasvoi vuoden 2013 aikana eniten Kainuussa, Keski-Suomessa ja Uudellamaalla, jossa erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi.

Pohjanmaa menestyi parhaiten ja Kainuu heikoiten

Työttömyyden, liikevaihdon ja muuttoliikkeen kokonaiskehitystä mittaavan maakuntien suhdanneindikaattorin mukaan vuonna 2013 maakunnista parhaiten pärjäsivät Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme, heikoiten Kainuu, Päijät-Häme ja Pohjois-Pohjanmaa.

Alueelliset kehitysnäkymät on työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä julkaisu, johon on koottu aluekehittäjien näkemyksiä seutukuntien ja ELY-keskusalueiden nykytilasta ja lähiajan näkymistä. Kevään 2014 raportti ja videotallenne julkistamistilaisuudesta löytyvät verkosta 17.3. jälkeen osoitteesta http://www.temtoimialapalvelu.fi

Maakuntien suhdannekehitys 2012-2014 (TEM-analyyseja 56/2014) on työ- ja elinkeinoministeriön alueosaston tekemä seurantaraportti alueiden kehityksestä. Kokonaisuudessaan se löytyy osoitteesta http://www.tem.fi/julkaisut.

Tutkimus: Enemmistö suomalaisista luottaa oman kuntansa pelastuslaitokseen

Suomalaiset arvostavat oman asuinkuntansa pelastustointa, joka auttaa erilaisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Pelastuslaitosten vahvuutena on tehokas, nopea, ammattitaitoinen ja luotettava toiminta. Useampi kuin yhdeksän suomalaista kymmenestä pitää pelastuslaitosten toimintaa tehokkaana. Sisäministeriön tutkimukseen vastasi yli 1 000 kansalaista.

Pelastustoimeen on esitetty rakenteellista uudistusta siten, että vuoden 2016 alusta pelastuslaitosten määrä vähenisi nykyisestä 22:sta yhteentoista. Tavoitteena on toteuttaa uudistus siten, että palvelutaso säilyy. Paloasemaverkostoa ei harvenneta, eikä miehistön määrää vähennetä. Pelastustoimen järjestelmä pysyy kunnallisena järjestelmänä.

Pelastustoimen nykyinen 22 alueen järjestelmä käynnistyi vuoden 2004 alusta. Suomalaisten luottamus asuinkunnan pelastusjärjestelmään on pysynyt vakaana ja parantunut huolimatta järjestelmään tehdyistä muutoksista vuodesta 1992 tehtyjen tutkimusten mukaan. Melkein kaikkien mielestä sen toiminta on luotettavaa, ammattitaitoista ja tehokasta. Vuonna 2014 vastaajista 98 % arvioi pelastustoiminnan luotettavaksi, 99 % ammattitaitoiseksi ja 98 % tehokkaaksi.

Pelastustoimi tehokkainta huoneistopalojen ja liikenneonnettomuuksien yhteydessä

Oman asuinkunnan pelastustoimen tehtävistä tehokkaimmin hoidettuina pidetään toimintaa asuntopaloissa ja liikenneonnettomuuksissa. Näissä tehtävissä useampi kuin yhdeksän suomalaista kymmenestä pitää pelastustoimen suorituskykyä tehokkaana.

Pelastustoimen palveluja ei mielellään karsittaisi

Valtaosa vastaajista ei karsisi mielellään mitään kunnallisia palveluita. Sairaankuljetukseen ja pelastustoimeen kohdistuvia vähennyksiä ei hyväksyisi käytännössä kukaan.
Kotia ja liikennettä pidetään vaarallisimpina ympäristöinä

Liikenneonnettomuus ja tapaturma kotona ovat vastaajien mielestä todennäköisimmät onnettomuudet, joihin he itse voivat joutua osallisiksi. 54 % vastaajista pitää todennäköisenä tai jossain määrin todennäköisenä, että joutuu jonkinlaiseen liikenneonnettomuuteen. 52 % uskoo kohtaavansa kotonaan jonkinlaisen tapaturman. Tulipalon mahdollisuuteen uskoo 32 % vastaajista.

Varautumisen tarpeellisuus tunnustetaan

Suomalaiset kokevat turvallisuuden kannalta tärkeäksi pelastustoimen varautumisjärjestelmät. 62 % vastaajista toteaa väestön varoitusjärjestelmän olevan erittäin tärkeä asia. Väestönsuoja on sitä 38:lle ja erilaiset evakuointisuunnitelmat 52 % vastaajista. 55 % pitää säteilynvalvontaa erittäin tärkeänä, 60 % ajattelee samoin automaattisesta sammutusjärjestelmästä eli sprinkleristä.

Työpaikan pelastussuunnitelma paremmin tiedossa kuin taloyhtiön

Asuinrakennusten ja työpaikkojen pelastussuunnitelmat ovat nyt tutumpia kuin kolme vuotta sitten. Taloyhtiön ja työpaikan pelastussuunnitelmissa annetaan asukkaille ja työntekijöille ohjeita onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Enemmistö vähintään 30 henkilön työpaikalla työskentelevistä on saanut tietoa työpaikan pelastussuunnitelmasta. Kaikkiaan 74 % kyseiseen ryhmään kuuluvista kertoi tulleensa informoiduksi. Asuinrakennuksissa pelastussuunnitelmatieto ei ole kulkenut yhtä hyvin. Vain 43 % sellaisista vastaajista, jotka asuvat vähintään viisi asuinhuoneistoa sisältävässä rakennuksessa, oli nyttietoinen oman talonsa pelastussuunnitelmasta. Vuonna 2011 vastaava prosenttiluku oli 35.
Omatoiminen varautuminen onnettomuustilanteisiin on parantunut

Palovaroitin on tänä päivänä erittäin yleinen, 97 %:lla kotitalouksista on palovaroitin. Laitteen yleistyminen on ollut voimakasta. Esimerkiksi vuonna 1992 sellainen oli vain 42 %:lla talouksista. Palovaroitin on ollut pakollinen jokaisessa asunnossa 1.9.2000 lähtien.

Hälyttävä tieto on kuitenkin se, ettei palovaroittimen toimintakuntoa tarkisteta tarpeeksi usein. 13 % vastaajista tarkistaa palovaroittimensa toimintakunnon vähintään kerran kuukaudessa. Vuonna 2000 jopa 22 % kertoi tehneensä niin vähintään kerran kuukaudessa. Palovaroitin toimii ja varoittaa tulipalosta vain, jos siinä on toimiva paristo!

Sammutuspeite löytyy yhä useammasta kodista. 58 % talouksista omistaa sammutuspeitteen, kun vuonna 2002 määrä oli vain 18 %. Omakotiasukkailla on eniten sammutusvälineitä. Sammutuspeite löytyy omakotitalouksista 77 %:lla ja käsisammutin 57 %:lla.
Hätätilanteiden toimintamallit ovat melko hyvin hallinnassa

Suomalaiset tuntevat erittäin hyvin hätänumeron 112. Vastaajista 96 % osasi kertoa numeron spontaanisti oikein.

Yleisen vaaramerkin tunteminen (nouseva ja laskeva yhtäjaksoinen ääni, kesto noin 1 min.) on vähentynyt: Vuonna 1992 vaaramerkin tunnisti 61 % vastaajista, vuonna 2014 osuus oli 38 %. Vaara- ja hätätilanteissa viranomaiset varoittavat väestöä uhkaavasta, välittömästä vaarasta yleisellä vaaramerkillä.

Vastaajista 67 % on suunnitellut poistumisen asunnostaan hätätilanteessa. 57 % on osallistunut poistumisharjoitukseen työ- tai opiskelupaikallaan. Asuinrakennuksen poistumisharjoitukseen on osallistunut vain 10 % vastaajista. Tulipalon sattuessa 86 % sanoi soittavansa hätänumeroon 112. Vastaajista 67 % yrittäisi sammuttaa palon, mikäli vain pystyy. 49 % yrittäisi pelastaa vaarassa olevat ja varoittaisi muita.
Pelastustoimen tietoa saadaan useista lähteistä -televisio keskeinen tietolähde

Televisio, työpaikka, sanomalehdet sekä erilaiset kurssit ovat keskeisimmät pelastusalaa koskevan tiedon lähteet. 24 % vastaajista kertoi saaneensa informaatiota televisiosta, 23 % sanomalehdistä. Myös työpaikat (16 %) sekä kurssit (13 %) ja radio (13 %) ovat keskeisessä asemassa. Internetistä sai tietoa 12 %, koulusta11 % ja pelastusviranomaisilta 10 %.
Tutkimuksen toteuttaminen

Kansalaisten käsitykset ja tiedot pelastustoimesta -tutkimuksen toteutti sisäministeriön toimeksiannosta TNS Gallup Oy. Tutkimus toteutettiin nyt kahdeksannen kerran (1992, 1995, 1999, 2002, 2005, 2008, 2011 ja 2014).

TNS Gallup Oy haastatteli tutkimusta varten 1.003 henkilöä käyntihaastatteluin. Aineisto kerättiin 8.1 – 3.2.2014 välisenä aikana ja se edustaa maamme 15 vuotta täyttänyttä väestöä (15 – 79-vuotiaat) pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat.

Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on keskimäärin noin + 3,5 prosenttiyksikköä.

Tutkimustulokset ja graafiset esitykset tutkimustuloksista löytyvät pelastustoimen verkkosivuilta: http://www.pelastustoimi.fi/turvatietoa/gallup-2014

Kauppakamari: Julkisten menojen säästöä on lisättävä

Kauppakamari: Hallituksen ja opposition sitouduttava julkisen sektorin pienentämiseen

Keskuskauppakamarin mukaan on ensiarvoisen tärkeää, että hallitus ja oppositio pääsevät yhteisymmärrykseen julkisen sektorin koon pienentämisestä. “Yhtä tärkeää on, että sopeutus tehdään ilman veronkorotuksia”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.

Keskuskauppakamari vaati helmikuun alussa, että julkiset menot supistetaan 50 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2020 mennessä. Suomen julkisen sektorin menot ovat kymmenessä vuodessa paisuneet alle 50 prosentista yli 57 prosenttiin suhteessa BKT:hen.

“Hallituksen ja opposition on sitouduttava julkisen sektorin menojen pienentämiseen. Suomella on tällä hetkellä Euroopan suurin julkinen sektori suhteessa bruttokansantuotteeseen”, sanoo Penttilä.

Talouden tasapainottaminen tulee olemaan tärkeä teema ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Penttilän mukaan puolueiden tulisi kilpailla sillä, millä puolueella on paras ohjelma julkisen sektorin menojen pienentämiseen.

“Valtio on siirtänyt yhä enemmän vastuuta kunnille, joista suuri osa on joutunut nostamaan veroastetta. Sopeutuksia ei enää voida sysätä yksin kuntien vastuulle, vaan hallituksen ja opposition on päästävä sopuun uskottavasta leikkausohjelmasta”, sanoo Penttilä.

Risto E. J. Penttilä peräänkuuluttaa myös tarkempia tietoja siitä, mihin hallituksen tähänastiset leikkaukset ovat kohdistuneet. Julkiset menot ovat kasvaneet vuodesta 2009 noin 3,9 prosenttia vuodessa. Menot ovat jatkaneet nousua mm. sen takia, että kunnat ovat kompensoineet pienentyneitä valtionosuuksia nostamalla kunnallisveroa.

“Hallitus ei ole onnistunut pienentämään julkisen sektorin menoja, vain menojen kasvua on hieman leikattu. Tähän asti lähestulkoon koko sopeutus on tehty veroja korottamalla. Tällä tiellä ei voida enää jatkaa. Verotus on nyt niin kireällä tasolla, että korotusvaraa ei yksinkertaisesti ole”, painottaa Penttilä.

Kuntakokeiluun osallistuu parikymmentä kuntaa

Kuntakokeiluihin 28 hakemusta

Kuntien tehtävien ja velvoitteiden tueksi suunniteltuihin kuntakokeiluihin tuli määräaikaan mennessä 28 hakemusta kunnista ja alueilta.

Kuntien valinnasta kuntakokeiluihin päättää valtiovarainministeriö helmi-maaliskuun vaihteessa. Kuntia otetaan mukaan kokeiluun 10 – 12 kappaletta. Kuntakokeilut toimivat osana kuntauudistusta. Kuntakokeiluissa on kuusi eri palvelukokonaisuuksien toimintamallia.

Eniten kiinnostusta kokeiluun hakevien kuntien keskuudessa herätti osallistuminen hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeiluun sekä nuorisotakuukokeiluun.

Hakemukset jakautuivat eri toimintamalleihin seuraavasti

1. Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli (16 kpl)
Kokeilussa tuetaan asiakaslähtöisten toimintamallien toteuttamista. Tätä varten yhdistetään mm. lakisääteisiä yksilöllisiä palvelusuunnitelmia ja selvitetään poikkihallinnollisen tiedon tietosuoja- ja salassapitosäädösten tulkintoja sekä tehdään tarvittavat muutosesitykset

2. Koulutuspalvelukokeilu (5 kpl)
Kokeilussa selvitetään, millaisilla ratkaisuilla kokeilualueen kunnat voisivat järjestää opetuksen parhaiten kuntien rajat ylittäen hyödyntämällä yhteistä oppilaitosverkkoa. Tarkoituksena on myös hankkia kokemuksia lukiokoulutuksen hallinnollisesta yhteistyöstä.

3. Asumispalvelujen toimintamalli (10 kpl)
Kokeilussa kehitetään vanhusten ja vammaisten asumista vahvistettuja periaatelinjauksia noudattaen sekä suosituksia joustavasti soveltaen.

4. Valvonnan toimintamalli (7 kpl)
Kokeilussa pyritään kohti uutta joustavampaa ja asiakaslähtöisempää toimintatapaa valvontaohjelmia ja aluehallintovirastojen toimintatapoja kehittämällä. Huomio kiinnitetään palvelujen saatavuuteen, palvelukokemukseen sekä taloudellisuuteen. Kuntien omavalvonnan roolia kehitetään.

5. Kuntien ja Kelan yhteistyö (10 kpl)
Toimintamallissa kokeillaan palveluyhteistyötä ja selvitetään Kelan tietojen hyödyntämistä kuntien toimeentulotukiprosessia ja kunnallisten palvelumaksujen määrittelyä varten. Vaihtoehtoisesti selvitetään toimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirtoa Kelalle ja siitä aiheutuvia säädösmuutoksia.

6. Nuorisotakuukokeilu (15 kpl)
Toimintamallin avulla tuetaan nuorisotakuun paikallista toteuttamista. Kokeilussa kehitetään kuntien ja työvoimaviranomaisten yhteistyön toimintamalleja sekä opintoihin sijoittumisen palvelupolkuja. Nuorisotakuukokeilussa pyritään parantamaan tiedonsaantia nuoren tilanteesta ja palvelujen käytöstä sekä lisäämään nuorten työn ja eri palvelumuotojen tarjonnan joustavuutta.

Kuntakokeiluilla etsitään uusia tuottavampia tapoja järjestää palvelut

Kuntakokeilujen tavoitteena on vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää kunnan asukkaiden palveluja. Kuntakokeiluilla pyritään vauhdittamaan normien purkua ja etsimään uusia tuottavampia tapoja järjestää palvelut. Kunnat voivat asiakaslähtöisesti kehittää palvelurakennettaan. Poikkihallinnollisia palveluprosesseja tehostamalla kunnilla on mahdollisuus säästää kustannuksia. Palvelujen vaikuttavuus on ensisijainen tavoite.

Kokeilulakeja koskeva hallituksen esitys on tarkoitus valmistella eduskunnan käsiteltäväksi siten, että lainsäädäntö tulisi voimaan vuoden 2015 alusta. Kokeilu päättyy joulukuussa 2016, minkä jälkeen on tarkoitus tehdä mahdolliset esitykset eduskunnalle kokeilusäädösten vakinaistamisesta.

Kuntakokeiluihin hakeneet kunnat

Kuntakokeiluihin hakivat seuraavat kunnat (ja yhteistyökumppanit tai selvitysalueet)
Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Joensuu, Kouvola, Lappeenranta (selvitysalue), Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/Seinäjoki, Rovaniemi, Hämeenlinna (Hattula, Janakkala) Vaasa (Mustasaari), Forssa, Asikkala, Kaarina, Raisio, Pori (Ulvila, Merikarvia), Porvoo, Loppi, Sastamala, Järvenpää (Kuuma-kuntien selvitysalue), Ähtäri, Toholampi (selvitysalue), Mikkeli (Pieksämäki).

– Kunnat ovat hyvin perustelleet, miksi haluavat olla mukana ja hakemuksissa on jo konkreettisia keinoja, miten poikkihallinnollista asiakaslähtöistä yhteistyötä halutaan kehittää. Käsittelemme hakemukset helmikuun aikana asiantuntijatiimeissä ja kuntien tehtävien arvioinnin sihteeristössä, toteaa ylijohtaja Silja Hiironniemi, joka vetää kuntakokeiluhanketta valtiovarainministeriössä.

Yrittäjät toivoisivat julkisista tarjouskilpailuista yksinkertaisimpia

Varsinais-Suomen Maakuntaennuste 2014: Yrittäjät toivoisivat julkisista tarjouskilpailuista yksinkertaisempia ja pienempiä

Varsinaissuomalaiset yrittäjät osallistuvat vähäisessä määrin julkisiin tarjouskilpailuihin, kun vain joka kolmas yritys on osallistunut niihin. Tarjousmenettelyjen yksinkertaistaminen lisäisi pk-yritysten intoa osallistua tarjouskilpailuihin. Yrittäjät kohtaavat kilpailua julkisten toimijoiden kanssa eniten rakennusalalla ja palvelualoilla. Tulokset selviävät Varsinais-Suomen OP-liiton ja Varsinais-Suomen Yrittäjien 27.1.2014 Turussa järjestetyssä Varsinais-Suomi Kasvuun 2014 -seminaarissa, jossa julkistettiin Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen 2014 lisäkysymysten tulokset.

Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen noin 1.200 varsinaissuomalaiselta yrittäjältä keräämän tiedon pohjalta viidennes yrittäjistä arvioi kunnan tai kaupungin kilpailevan samalla toimialalla kuin vastaajan oma yritys. Eniten kilpailua yrittäjät arvioivat olevan rakennustoimialalla ja palvelualoilla, joissa runsas neljännes yrittäjistä arvioi yrityksensä kilpailevan julkisen toimijan kanssa. Vähiten kilpailua Maakuntaennusteen tulosten pohjalta on teollisuudessa, jossa 98 prosenttia vastaajista ilmoittaa, etteivät kaupungit tai kunnat kilpaile samalla toimialalla heidän edustamansa yrityksen kanssa.

Varsinaissuomalaisista yrityksistä noin kolmannes (32 %) on Maakuntaennusteen vastausten pohjalta osallistunut julkisiin tarjouskilpailuihin. Tarjouskilpailuihin osallistuneista reilusti yli puolet eli 62 prosenttia kertoo saaneensa tilauksen julkisten tarjouspyyntöjen kautta. Eniten julkisiin tarjouskilpailuihin ovat osallistuneet rakennusalalla toimivat yritykset, joista 46 prosenttia kertoo osallistuneensa niihin. Myös kuljetus ja tietotekniikka -aloilla julkiset tarjouskilpailut kiinnostavat, kun 42 prosenttia vastaajista ilmoittaa osallistuneensa niihin.

Vastaajista vain 14 prosenttia pitää kuntien tarjouspyyntöjä selkeinä ja yksiselitteisinä, kun samalla noin kolmannes pitää niitä epäselvinä. Yli puolet vastaajista ei osaa arvioida tarjouspyyntöjen selkeyttä. Erityisesti pienemmän kokoluokan yrityksissä tästä ei ole kokemusta. Kokoluokittain tarkasteltuna, mitä suuremmasta yrityksestä on kyse, sen selkeämmältä tarjouspyynnöt yrityksestä tuntuvat.

Yrityksistä viidennes arvioi, että yksinkertaisempi hankintamenettely kannustaisi heidän edustamaansa yritystä osallistumaan julkisiin tarjouskilpailuin. Vajaa viidennes arvioi osallistuvansa niihin, jos hankintojen koko olisi pienempi.

Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen lisäkysymyksissä yrittäjiä pyydettiin arvioimaan myös rahoitusmarkkinoiden sääntelyn kiristymisen vaikutuksia yritystoiminnan kehittämiseen. Lähes puolet yrittäjistä arvioi, että sääntely on vaikuttanut vastaajan oman yritystoiminnan kehittämiseen. Suurimmaksi vaikutukseksi yrittäjät ilmoittavat rahoituksen saatavuuden vaikeutumisen. Eniten rahoituksen saatavuus on vaikeutunut vähintään 50 työntekijää työllistävissä yrityksissä, joista noin joka kolmas arvioi rahoituksen saatavuuden vaikeutuneen.

Varsinais-Suomi Kasvuun 2014 -seminaarissa julkistettujen lisäkysymysten tuloksista selviää myös, että reilu puolet vastaajista arvioi, ettei yhteisöveron laskulla 20 prosenttiin ole vaikutusta yritystoiminnan laajentamiseen. Aiemmin Maakuntaennusteen raportissa julkistetun mukaisesti mahdollisella Viron veromallin soveltamisella olisi pk-yrittäjien mielestä selvästi merkittävämpiä vaikutuksia yritystoiminnan kasvuun kuin yhteisöveron laskulla, sillä lähes puolet vastaajista arvioi, että mahdollinen Viron veromallin soveltaminen lisäisi oman yrityksen kasvua.

Helsinki kiinnostaa euorooppalaisia sijoittajia

Helsingin kiinnostavuus nousussa eurooppalaisten sijoittajien keskuudessa

Helsingin kiinnostavuus houkuttelevimpien eurooppalaisten kiinteistösijoituskohteiden listalla on noussut edellisvuodesta (19.) sijalle 15. Tämä ilmenee PwC:n ja Urban Land Instituten vuosittaisesta tutkimuksesta, joka arvioi Euroopan 28 merkittävimmän kaupungin houkuttelevuutta kiinteistösijoituskohteina. Tutkimuksen mukaan suosikkikohteita ovat tällä hetkellä München ja Dublin.

Raportti perustuu yli 500 kansainvälisesti tunnetun kiinteistöalan ammattilaisen näkemyksiin.

Ykkösenä viime vuoden tapaan oleva München hyötyy edelleen Saksan asemasta Euroopan talouden mahtimaana ja nuoresta, kasvavasta väestöstä. Sijoittajia houkuttelee alhainen työttömyysaste ja korkealaatuisten toimistorakennusten vähyys. Münchenissä on lisäksi aktiivinen vähittäiskauppamarkkina ja vahva palveluihin perustava talous.

Tämänvuotisen raportin suurin nousija oli toiseksi sijoittunut Dublin. Siellä kotimaisia ja ulkomaisia sijoittajia houkuttelevat alueen hyvä hintataso ja Irlannin kehittyvät talouden tulevaisuudennäkymät.

Saksan hyvää asemaa pönkittävät Hampuri ja Berliini kolmannella ja neljännellä sijallaan.

”Helsingin vahvuutena pidetään sinne suuntautuvaa muuttoliikettä, pääkaupunkiseudun laajentumista ja siitä seuraavaa rakentamistarvetta. Toimitilamarkkinoilla on ollut tasaisen hiljaista. Sijoitusten esteenä on vastaajien mukaan ennemminkin hyvän tarjonnan niukkuus ja rahoituksen saatavuus kuin kiinteistöjen hinta”, kertoo Suomen PwC:n asiantuntija Thomas Blumberg .

Sijoittajat valmiita riskinottoon

Lähes kolme neljästä vastaajasta arvelee sopivien sijoituskohteiden vähäisyyden vaikuttavan kohtalaisen paljon tai paljon liiketoimintaansa vuonna 2014. Kasvaneen kilpailun seurauksena lähes 60 % vastaajista on sitä mieltä, että Euroopan ydinmarkkinoiden parhaimmista prime-sijoituskohteista on tullut ylihinnoiteltuja. Sijoittajat etsivätkin tuottoa prime-kohteiden ohella nyt myös toissijaisista, korkeamman riskin kohteista (secondary market), sekä kaupunkiseuduilta.

Kilpailu parhaimmista sijoituksista Euroopan kiinteistömarkkinoilla on saanut sijoittajat kääntämään katseensa toipuville markkinoille, Irlannin ohella esimerkiksi Espanjaan. Myös kansainvälinen pääoma on suuntaamassa kohti Espanjaa. Raportin mukaan 67 % vastaajista uskoo Espanjasta löytyvän nyt hyviä ostomahdollisuuksia. Skeptikot kuitenkin muistuttavat, että velkarahaa on edelleen vaikea saada ja Espanja on yhä erittäin riskialtis sijoituskohde, ennen kuin uudesta kasvusta saadaan selkeitä merkkejä.

Uutta pääomaa ulkomailta

PwC:n ja Urban Land Instituten raportti korostaa, että vuonna 2014 Euroopan kiinteistömarkkinoilla tulee olemaan paljon pääomaa tarjolla. Yli 70 % vastaajista uskoo, että uusiin sijoituksiin tai uudelleenrahoitukseen saatavilla olevan pääoman määrä nousee vuonna 2014. Vaikka osa rahoituksesta tulee olemaan kotimaista, markkinoille ennakoidaan uutta pääomaa etenkin ulkomaisten valtioiden rahastoista, eritoten Aasian maista. Lähes 80 % vastaajista uskoo, että Aasian ja Tyynenmeren alueen maista tulee lisää pääomaa Euroopan markkinoille vuonna 2014 ja 67 % ennakoi myös Amerikoista kasvavaa pääomavirtaa Eurooppaan.

Lainarahan saatavuus todennäköisesti paranee. 51 % vastaajista arvioi uudelleenrahoitukseen tai uusiin sijoituksiin saatavan lainan määrän kasvavan tänä vuonna, kun vain 15 % ennakoi saatavilla olevan lainarahan määrän pienenevän 2014. Vastaajat eivät kuitenkaan odota dramaattisia parannuksia taantumaa edeltäville tasoille ja vastaajien ennusteissa on myös merkittäviä eroja maantieteellisestä alueesta riippuen. Iso-Britannian vastaajat olivat toiveikkaimpia lainarahan saatavuuden suhteen, peräti 90 % maan vastaajista uskoi määrän nousevan 2014, mutta eteläisemmän Euroopan maat ja Benelux-maat olivat ennusteissaan varovaisempia.

Suomalainen kaupunki kilpailee kestävimmän kaupungin tittelistä

Ennätysmäärä kaupunkeja on saanut tunnustusta niiden ilmastonmuutoksen vastaisista toimista WWF:n kansainvälisessä kilpailussa. Tänään julkistettujen Earth Hour City Challenge -kilpailun finalistien joukkoon on yltänyt myös yksi suomalaiskaupunki, Lappeenranta. Kilpailu mittaa kaupunkien ilmastonmuutoksen vastaisia toimia esimerkiksi energiaan ja liikkumiseen liittyen. Kaupungit ovat avainasemassa päästöjen vähentämisessä, sillä globaalisti 75 prosenttia päästöistä aiheutuu kaupungeista. Kilpailun voittaja valitaan maaliskuussa.

WWF:n Earth Hour City Challenge -kilpailuun osallistui yhteensä 163 kaupunkia ympäri maailmaa. Näiden joukosta finaaliin pääsi 34 kaupunkia 14 maasta. Kilpailun tarkoituksena on löytää kaupunkien joukosta ilmastonmuutoksen hillinnän ja päästöjen vähentämisen edelläkävijät. Kilpailun avulla kaupunkien parhaat toimenpiteet saadaan myös muiden kaupunkien tietoon. Koska kaupunkien väestö kasvaa jatkuvasti, on tällä todellinen vaikutus maailman päästökehitykseen.

“On upeaa, että näin monet kaupungit ympäri maailman ovat ottaneet hiilineutraalin tulevaisuuden ja uusiutuvaan energiaan siirtymisen yhdeksi tärkeimmistä tavoitteistaan. Iloitsen myös siitä, että suomalainen edelläkävijäkaupunki Lappeenranta on nostettu mukaan parhaiden kaupunkien joukkoon”, sanoo WWF Suomen ilmastovastaava Hanna-Liisa Kangas .

Kilpailun finaaliin päässyt Lappeenranta on investoinut viime vuosina huomattavasti tuuli- ja aurinkoenergian hyödyntämiseen ja tutkimukseen.

”Pidämme tärkeänä, että olemme mukana hillitsemässä ilmastonmuutosta, joka uhkaa tulevaa hyvinvointiamme. Kehitämme Lappeenrantaa määrätietoisesti vähäpäästöiseksi. Lisäksi uusiutuva energia luo uusia työpaikkoja. Molemmissa asioissa meillä on hyvät mahdollisuudet olla kehityksen kärjessä”, sanoo Lappeenrannan seudun ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen .

Lappeenrannan teknillinen yliopisto on ollut keskeisesti mukana kehittämässä Lappeenrannasta vähäpäästöistä kaupunkia.

”Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden kehittäminen on Lappeenrannan teknillisen yliopiston keskeinen painopistealue”, sanoo WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder , joka on myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston hallituksen jäsen.

Eniten Lappeenranta on vähentänyt päästöjään siirtymällä kaukolämmön tuotannossaan bioenergiaan ja vetyyn. Myös joukkoliikenteen kävijämäärät ovat kasvussa ja aurinkoenergian investointeja tehdään monella taholla. Kaupunkirakenteen tiivistämisellä vähennetään liikkumistarvetta.

”Kaupungin ilmasto-ohjelman ja innovatiivisen tuotekehitysyhteistyön lisäksi pyrimme ottamaan myös asukkaat mukaan vihreän Lappeenrannan rakentamiseen”, Räsänen kertoo.

WWF:n Earth Hour City Challenge -kilpailu järjestetään kansainvälisesti nyt neljättä kertaa. Suomi on mukana tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Viime vuonna voiton vei Kanadan Vancouver.

Ulkopuolisen tuomariston valitseman virallisen voittajan lisäksi kilpailussa valitaan yleisön suosikki. Yleisö voi osallistua kilpailuun esimerkiksi ehdottamalla kaupungeille toimenpiteitä, joilla niiden päästöjä ja kulutusta saataisiin entisestään laskemaan. Suosikkikaupunkiaan voi äänestää netissä: http://www.welovecities.org. WWF:n Earth Hour City Challenge on osa maailman suurinta ilmastotempausta, Earth Houria. Tempaus on symbolinen valomerkki ilmaston puolesta, jossa turhat valot sammutetaan tunnin ajaksi 29.3.2014.

Earth Hour City Challenge 2014 -kilpailun finalistit:

Belgia: Antwerpen, Brysseli, Ghent

Brasilia: Belo Horizonte, Rio de Janeiro, São Paulo

Kanada: Pohjois-Vancouver, Surrey

Kolumbia: Medellín, Monteria

Tanska: Kööpenhamina

Suomi: Lappeenranta

Intia: Cochin, Coimbatore, Hyderabad

Indonesia : Semarang, Bogor

Meksiko : Mexico City, Municipality of Aguascalientes, Puebla

Etelä-Afrikka: Kapkaupunki, Durban

Etelä-Korea: Soul, Suwon

Ruotsi: Eskilstuna, Tukholma, Växjö

Thaimaa : Khunhan, Muangklang, Nongsamrong

Yhdysvallat: Boulder, Chicago, Cleveland

Sote-uudistuksen loppuraportti lähti lausuntokierrokselle

Sosiaali- ja terveysministeriö lähettää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen eli sote-uudistuksen loppuraportin lausunnolle 2. tammikuuta 2014.

Kunnilta ja muilta toimijoilta pyydetään näkemyksiä lakiesityksen muotoon laaditusta loppuraportista, jonka valmisteluryhmä luovutti peruspalveluministeri Susanna Huoviselle 19. joulukuuta 2013. Ns. järjestämislailla on tarkoitus uudistaa kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, hallintoa, kehittämistä, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset.

Lausuntokierros alkaa 2. tammikuuta. Lausuntoaika kestää 10 viikkoa, joten kommentit tulee jättää sosiaali- ja terveysministeriöön viimeistään 13. maaliskuuta 2014.

Kommentit kerätään sähköisellä kyselylomakkeella, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu runsaasti tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. Sosiaali- ja terveysministeriö lähettää kyselylinkin kaikille kunnille ja niille toimijoille, jotka antoivat lausuntoja sote-uudistuksen väliraporttiin kesällä 2013. Lausuntopyyntöön voi vastata suomeksi tai ruotsiksi.

Annetut vastaukset ovat julkisia. Huhtikuun alussa ministeriö julkaisee lausuntoyhteenvedon saaduista kannanotoista.

Hallituksen lakiesitys viimeistellään saatujen lausuntojen perusteella. Eduskunta saa lakiesityksen käsiteltäväkseen huhtikuussa 2014.

Sote-järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015. Sosiaali- ja terveysalueet ja perustason alueet aloittavat toimintansa viimeistään 1.1.2017.

Sisäministeriö pyytää kunnilta lausuntoa uudesta pelastustoimen aluejaosta

Sisäministeriö on lähettänyt kunnille lausuntopyynnön esityksestä pelastustoimen uudeksi aluejaoksi. Uusien pelastustoimen alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2016 alusta. Pelastustoimen aluejakouudistus on osa hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa. Pelastustoimen aluejako uudistetaan vähentämällä alueiden määrä nykyisestä 22:sta 11 alueeseen. Lähtökohtaisesti uudistuksessa noudatetaan vuoden 2014 alusta voimaan tulevaa poliisilaitosjakoa.

Pelastuslain mukaan valtioneuvosto päättää maan jakamisesta pelastustoimen alueisiin. Päätöksen aluejaon muuttamisesta valtioneuvosto tekee omasta tai pelastustoimen alueen kuntien kuntalain mukaisella enemmistöllä tekemästä aloitteesta. Pelastuslain mukaan aluejakoa ja sen muuttamista koskevaa päätöstä tehtäessä on kuultava kuntia, joita aluejako tai sen muutos koskee.

Kuntia pyydetään toimittamaan lausuntonsa 28.2.2014 mennessä.

Aluejaon muuttamisen yhteydessä valtioneuvosto asettaa määräajan voimassa olevien sopimusten muuttamiselle. Jos kunnat eivät pääse sopimukseen valtioneuvoston asettamassa määräajassa, valtioneuvosto päättää kustannusten jaosta, hallintomallista, virkojen ja tehtävien järjestämisen perusteista ja muista yhteistoiminnan järjestämiseksi välttämättömistä asioista, joista kunnat eivät ole sopineet. Valtioneuvoston päätös on voimassa, kunnes asianomaisilla kunnilla on sopimus pelastustoimen järjestämisestä.

Ministeriö asettaa seurantatyöryhmän seuraamaan ja edistämään uutta pelastustoimen järjestelmää

Sisäministeriö on päättänyt asettaa pelastustoimen rakenneuudistuksen seurantatyöryhmän alkuvuodesta 2014. Työryhmän tehtävänä on seurata ja edistää hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toteutumista pelastustoimen järjestelmän uudelleenorganisoinnin osalta. Työryhmän erityisenä tavoitteena on seurata pelastustoimen aluejakopäätöksen kustannusvaikutuksia kuntien menoihin.

Pelastustoimen järjestöjä, Suomen Kuntaliittoa, Maakuntien liittoja ja palkansaajajärjestöjä on pyydetty nimeämään edustajansa seurantatyöryhmään 31.12.2013 mennessä.

Lisätietoa pelastustoimen järjestelmän uudistamisesta saa osoitteesta http://www.intermin.fi/fi/kehittamishankkeet/pelastustoimen_aluejaon_uudistaminen

Sivulta voi myös tilata uutisia valmistelun etenemisestä omaan sähköpostiinsa.

Kuntakokeilut käynnistyvät


Kuntakokeilut käynnistyvät. Kuntakokeilujen tavoitteena on vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää kunnan asukkaiden palveluja ja tuottaa niitä riittävästi omana palvelutuotantona.

– Kokeilujen tavoitteena on vauhdittaa normien purkua ja etsiä uusia tuottavampia tapoja järjestää palvelut, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen sanoo.

Kuntakokeiluissa on tarkoitus kokeilla velvoitteita keventäviä säädösmuutoksia ja toimenpiteitä, joiden avulla kunnat voivat asiakaslähtöisesti kehittää palvelurakennettaan. Kunnilla olisi poikkihallinnollisia palveluprosesseja tehostamalla mahdollisuus säästää kustannuksiaan tinkimättä kuitenkaan palvelujen vaikuttavuudesta.

Kuntien velvoitteiden vähentämisen tueksi toteutetaan kuntakokeiluja vuosina 2015-2016. Kokeilulakeja koskeva hallituksen esitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2014. Lainsäädäntö tulisi voimaan vuoden 2015 alusta.

Aikataulu

Haku kuntakokeiluihin käynnistyi 19.12.2013. Kokeiluun on kaavailtu otettavaksi mukaan 10 – 12 rakennelain tavoitteet täyttävää kuntaa tai aluetta. Kuntiin on lähetetty hakumenettelykirje ohjeineen.

Kokeilukuntien valinta tapahtuu helmi-maaliskuussa 2014. Kuntakohtaisten toimintamallien sovellusten suunnittelu aloitetaan kokeiluun valittujen kuntien kanssa. Kokeilu päättyy joulukuussa 2016, jolloin on tarkoitus tehdä mahdolliset esitykset eduskunnalle kokeilusäädösten vakinaistamisesta.

Kuntakokeilujen valmistelu

Kuntien kanssa on käyty keskusteluja, joiden pohjalta on laadittu esiselvitys kuntakokeilujen mahdollisuuksista. Valmistelutyö on tehty valtiovarainministeriön vetämänä kuntien tehtävien arviointityöryhmän sihteeristössä yhteistyössä STM:n, OKM:n YM:n sekä Kuntaliiton kanssa. Valmistelussa ovat olleet myös mukana TEM:n, Valviran, ARAn ja aluehallintovirastojen edustajat.

Kokeilujen pääsisältö

Kuntakokeilut toimivat osana kuntauudistusta. Kokeiluihin on hahmoteltu kuusi toimintamallia

* Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli. Kokeilussa tuetaan asiakaslähtöisten toimintamallien toteuttamista. Tätä varten yhdistetään mm. lakisääteisiä yksilöllisiä palvelusuunnitelmia ja selvitetään poikkihallinnollisen tiedon tietosuoja- ja salassapitosäädösten tulkintoja sekä tehdään tarvittavat muutosesitykset.
* Koulutuspalvelukokeiluissa selvitetään, millaisilla ratkaisuilla kokeilualueen kunnat voisivat järjestää opetuksen parhaiten kuntien rajat ylittäen hyödyntämällä yhteistä oppilaitosverkkoa. Tarkoituksena on myös hankkia kokemuksia lukiokoulutuksen hallinnollisesta yhteistyöstä.
* Asumispalvelujen toimintamallissa kehitetään vanhusten ja vammaisten asumista vahvistettuja periaatelinjauksia noudattaen sekä suosituksia joustavasti soveltaen.
* Valvonnan toimintamallissa kehitetään uutta joustavampaa ja asiakaslähtöisempää toimintatapaa. Kuntien omavalvonnan roolia kehitetään. Huomio kiinnitetään palvelujen saatavuuteen, palvelukokemukseen sekä taloudellisuuteen. Aluehallintovirastojen toimintatapoja kehitetään vuorovaikutteisemmiksi.
* Kuntien ja Kelan yhteistyössä kokeillaan palveluyhteistyötä ja selvitetään Kelan tietojen hyödyntämistä kuntien toimeentulotukiprosessissa sekä tietojen saatavuutta kunnallisten palvelumaksujen määrittelyä varten. Vaihtoehtoisesti selvitetään myös toimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirtoa Kelalle ja siitä aiheutuvia säädösmuutoksia.
* Nuorisotakuukokeilun avulla tuetaan nuorisotakuun paikallista toteuttamista. Nuorisotakuuta koskevassa kokeilussa kehitetään kuntien ja työvoimaviranomaisten yhteistyön toimintamalleja sekä opintoihin sijoittumisen palvelupolkuja. Nuorisotakuukokeilussa pyritään parantamaan tiedonsaantia nuoren tilanteesta ja palvelujen käytöstä sekä lisäämään nuorten työn ja eri palvelumuotojen tarjonnan joustavuutta.

Kokeilun arvioidaan vahvistavan julkisen talouden kestävyyttä keventämällä palvelutuotantoprosesseja ja parantamalla valvonnan tarkoituksenmukaisuutta. Euromääräiset vaikutukset voidaan kuitenkin arvioida vasta kokeilukauden lopussa.

Kuntaliitto: Kuntien omia selvitysalueita on kunnioitettava

Kunnat ovat antaneet vastauksensa kuntarakennelain mukaisista selvitysalueista. Yhtenäistä kuvaa vastauksista ei synny, mutta 22 alueella on löydetty yhteinen näkemys uuden kuntarakenteen selvittämiseksi. Näistä alueista alle puolet on samoja kuin kuntarakennetyöryhmän esityksessä helmikuulta 2012.

– Kunnille on annettu mahdollisuus muodostaa selvitysalueita omista lähtökohdistaan. Kuntien omia esityksiä on nyt syytä kunnioittaa siellä, missä selkeitä kokonaisuuksia näyttää syntyvän, painottaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

Mäki-Lohiluoman mukaan vastauksista ei voi vetää johtopäätöksiä kuntien yhdistymisten todennäköisyydestä. Kuntien vastauksissa on esitetty varsin runsaasti erilaisia vaihtoehtoja. Vaihtoehtojen runsaudesta päätellen kuntarakennelain mukaisten selvitysalueiden laajuiset yhdistymiset eivät vaikuta todennäköisiltä.

– Kunnat eivät ilmeisesti ole tehneet yhtä paljon yhteistä valmistelua naapurikuntien kesken selvitysaluekysymyksessä kuin aikaisemmin. Kuntien kannalta keskeisiä uudistusprosesseja on kesken, mikä varmasti heijastuu suhtautumisessa kuntajakoselvityksiin. Kuntien ilmoitukset selvitysalueiksi eivät ole sitovia. Selvitysalueet voivat monella alueella vielä muuttua esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden selvittyä.

Kuntaliitto on huolissaan kuntapäättäjien ja -johtajien jaksamisesta. Suuria muutoksia on valmisteilla yhtaikaa, monia kyselyjä ja selvityksiä on tekeillä, ja epävarmuus tulevaisuuden ratkaisuista on suuri.

Kuntia, jotka eivät aio tehdä selvityksiä, on yhteensä 42. Näiden kuntien lisäksi muutamat kunnat totesivat tekevänsä ensisijaisesti alueellista palvelurakenneselvitystä. Selvityksistä kieltäytymisen perusteluina mainittiin muun muassa, että keskeiset uudistukset kuten sote-uudistus ovat toistaiseksi liian keskeneräisiä.

– Olisi kuitenkin kuntien tulevaisuuden kannalta hyvä pohtia haasteita avoimesti ja siten, että ne tukisivat kuntien uudistumistyötä joka tapauksessa, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Mäki-Lohiluoma.

Uusi palveluväylä nopeuttaa julkisen tiedon kulkua

Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti 19.11.2013 Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisesta ja kansallisen Tietoviraston suunnittelun käynnistämisestä osana hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa. Päätöksillä tähdätään yhteiskunnan digitalisaation nopeuttamiseen ja parannetaan mahdollisuuksia sähköisiin palveluihin liittyvän uuden liiketoiminnan syntymiselle.

Palveluarkkitehtuuri luo yhteisen pohjan ja perusrakenteen julkisen hallinnon sähköisten palvelujen kehittämiseen ja tietojärjestelmien väliseen tiedon vaihtoon. Näin voidaan kehittää laadukkaampia palveluja nopeammin ja pienemmin kustannuksin.

– Tavoitteena on saada palveluväylä asteittain kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon käyttöön vuodesta 2015 alkaen. Väylään yhdistyy sähköinen tunnistus, ja yksi ensimmäisistä palveluista tulee olemaan asiakkaan mahdollisuus tarkastella omia tietojaan eri rekistereistä, kertoo hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen.

Palveluarkkitehtuurin keskeinen osa on Kansallinen palveluväylä, jonka toteuttamisessa tehdään tiivistä yhteistyötä Viron kanssa. Palveluväylä kehitetään Viron X-roadin pohjalta ja samoilla periaatteilla. Palveluväylä perustuu standardoituun tiedon välitykseen organisaatioiden välillä avoimilla rajapinnoilla ja avoimella lähdekoodilla. Tämä mahdollistaa aiempaa paremmin PK-yritysten osallistumisen julkisiin hankintoihin ja kehitystyön nopeutumisen.

Kokonaisuudessa luodaan myös uusi kansallinen sähköinen tunnistusmalli, jossa valtio takaa kansalaisen sähköisen identiteetin, ja varsinaisia tunnistusvälineitä voidaan tuottaa markkinaehtoisesti. Tarkoituksena on taata kansalaisille turvallinen sähköinen tunnistaminen ja kehittää markkinoiden toimintaa. Kansalaisten tietosuojan varmistamiseksi kehitetään palvelu, jossa kansalainen voi nähdä ja hallinnoida itseään koskevien tietojen välittymistä eri organisaatioiden välillä.

Palveluarkkitehtuurikokonaisuuden hallintaan liittyvien vastuiden ja ICT:n hyödyntämiseen liittyvien tehtävien tehokkaan järjestämisen takaamiseksi päätettiin myös käynnistää suunnittelutyö kansallisen Tietoviraston perustamiseksi. Tietoviraston suunnittelun lähtökohtana on tarvittavan osaamisen kerääminen hallinnon sisäisin järjestelyin. Tavoitteena on tehostaa julkisen hallinnon toimintaa lisäämällä yhteisten arkkitehtuurien, menetelmien ja ICT-ratkaisujen käyttöä sekä vahvistaa julkisen hallinnon omaa ICT:n hyödyntämis- ja tilaajaosaamista.

Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamista ja Tietoviraston suunnittelutyötä viedään eteenpäin valtiovarainministeriön Julkisen hallinnon ICT-toiminnon johdolla osana ICT 2015 -työryhmän raportin toimenpiteitä ja Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisstrategian toimeenpanoa.

Vuoden Innopalkinto jaettiin Lappiin Visioverkko-toimintamallille

Vuoden 2013 Innopalkinto on myönnetty Lapin ensi- ja turvakodin Visioverkko-toimintamallille. Etäyhteydellä toteutettu työskentelytapa helpottaa perheiden tulemista ensikotiin ja auttaa äitiä valmistautumaan vanhemmuuteen ja luomaan myönteistä suhdetta vauvaan jo odotusaikana. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon valtiosihteeri Pia Pohja luovutti Innopalkinnon toiminnanjohtaja Pirjo Kairakarille tänään Innomarkkinoilla Helsingissä.

Palkinnon myöntäneen Innokylän perustelujen mukaan Visioverkko vastaa tärkeään yhteiskunnalliseen haasteeseen: palvelujen tavoitettavuuteen ja saatavuuteen. Visioverkko kuroo umpeen pohjoisen pitkiä välimatkoja ja tarjoaa asiakkaille vuorovaikutteisen, helppokäyttöisen palvelukanavan, joka rohkaisee antamaan palautetta.

Toimintamalli on toteutettu asiakaslähtöisesti ja huolellisesti, ja se on levinnyt myös muihin palveluihin. Lappilaiset Innotuutorit ovat olleet aktiivisesti käyttämässä Innokylää ja kehittämässä mallia.

”Toivomme, että Visioverkko-toimintamalli kannustaa myös muita alueita kehittämään palveluita joustavammiksi ja etäyhteyksissä toimiviksi,” sanoo Lapin ensi- ja turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Pirjo Kairakari .

”Lappi on pinta-alaltaan kolmasosa Suomea, mikä asettaa avun ja tuen saamiselle omat haasteensa. Lapin väestöstä vähän yli 20 % asuu kylissä ja maaseudulla. Taajamissa ja taajamien lievealueilla asuu noin 80 %. Harva asutus yhdistettynä pitkiin välimatkoihin asettaa haasteita kuntien palvelujen järjestämiselle. Pelkästään perusterveydenhuollon yöpäivystykseen voi matkaa kertyä parisataa kilometriä. Pitkät välimatkat vaikeuttavat mahdollisuutta hyödyntää palveluita, mikä voi lisätä palveluista syrjäytymisen riskiä,” toteaa Kairakari.

”Tarvitsemme juuri tällaisia innovaatioita. Osaamiseen ja myös uuteen teknologiaan perustuen on mahdollista luoda kokonaan uusia toimintamalleja, jotka säästävät voimavaroja ja toimivat asiakkaan tai potilaan kannalta paremmin. Sähköiset palvelut ovat sosiaali- ja terveydenhuollossa vielä verrattain vähän hyödynnettyjä”, sanoo valtiosihteeri Pia Pohja .

Innopalkinto jaettiin toista kertaa

Innokylä myönsi Innopalkinnon tänä vuonna toista kertaa. Kilpailun myötä Innokylä haastaa sosiaali- ja terveysalan toimijoita etsimään ja kuvaamaan sekä hankkeissa että perustyössä syntyneitä toimintamalleja.

”On tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon parhaat käytännöt ja uudet toimivat mallit jaetaan kaikkien käyttöön. Pieni maa voi säästää sillä voimavaroja ja parantaa palvelujen laatua. Innokylä on keskeinen kanava tiedon ja kokemusten jakamiselle ja jalostamiselle”, totesi valtiosihteeri Pia Pohja.

Innokylän toteuttavat yhteistyössä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Suomen Kuntaliitto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Innomarkkinat on hyvinvointi- ja terveysalan kehittämisen vuosittainen kohtaamispaikka asiantuntijoille, ammattilaisille ja päättäjille kunnissa, järjestöissä, yrityksissä ja muissa organisaatioissa. Tapahtuma järjestettiin 19.11. Messukeskuksessa Helsingissä

Kunnat ottivat kantaa sote-uudistuksen linjauksiin

Yhteensä 383 kuntaa, sairaanhoitopiiriä ja muuta toimijaa otti kantaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraporttiin. Lausuntopyynnössä vastaajia pyydettiin arvioimaan sote-alueen ja perustason alueen kriteereitä, järjestämisvastuun jakautumista sote-alueen ja perustason alueen välillä, erityisvastuualueen asemaa ja toimivaltaa, vastuukuntamallia, alueiden rahoitusta sekä uudistuksen toimeenpanoa ja aikataulua.

Lausujista noin 60 prosenttia kaipaa joustoa sote- ja perustason alueiden kriteereihin. Tarkasti määriteltyä asukaslukua ei pidetä välttämättä tarkoituksenmukaisimpana kantokyvyn mittarina. Toisaalta monissa lausunnoissa otettiin kantaa, että sote-alueen vähintään 50 000 asukkaan väestöpohja on liian vähäinen erikoissairaanhoidon järjestämiselle. Useiden lausuntojen mukaan toimivat yhteistoiminta-alueet halutaan säilyttää. Monet toivovat vastuukuntamallin rinnalle vaihtoehdoksi kuntayhtymää.

Lue lisää VN