Someammattilaisen tapahtuma CMADFI etsii uusia keinoja palvella yhteisöjä

Verkon yhteisöpalveluja paimentavat viestintäammattilaiset hakevat Tampereella 23. tammikuuta joukolla uusia keinoja palvella yleisöjään yhä paremmin. Oikeiden ihmisten tavoittaminen sosiaalisen median palveluissa vaatii entistä enemmän osaamista, sillä moni somen käyttäjä arvostaa omia pienempiä piirejään ja kaihtaa ammattimaisia kaupallisia tai muita vaikutuspyrkimyksiä.

CMADFI-päivä kokosi viime vuonna Jyväskylään noin 250 osanottajaa. Tällä kertaa Tampereelle on ilmoittautunut yli 300 kiinnostunutta.

Vaikka entistä useampi yhteisömanageri työskentelee jo päätoimisesti sosiaalisen median parissa, yli puolet toimii yhä sivutoimisena vaihtelevilla ammattinimikkeillä ja muiden tehtäviensä ohella, selviää tuoreesta kyselystä. Yhteisömanageritutkimus 2016 julkistetaan CMADFI-päivässä Tampereella 23.1.2017. Siihen voi jo tutustua verkossa Piilotettu aarre -sivustolla.

– Yhteisömanagerin rooli on aika tuore ja sosiaalinen media toimintaympäristönä on jatkuvassa muutoksessa. Ammattilaiset haluavat työlleen lisää aikaa ja arvostusta omissa organisaatioissaan. He haluavat kehittää laadukkaita sisältöjä ja käyttää aikaa myös uuden opetteluun, kertoo tuloksista kyselyn toteuttanut some-asiantuntija ja tapahtuman primus motor Johanna Janhonen.

Kuudetta kertaa Suomessa järjestettävä CMADFI (Community Manager Appreciation Day Finland) on kasvanut merkittäväksi yli 300 someammattilaisen tapahtumaksi, jossa käsitellään kasvavan uuden ammattikunnan ajankohtaisia kysymyksiä. Vapaaehtoisvoimin ja sponsoreiden tuella järjestettävän päivän ohjelma on suunniteltu yhteisöllisesti verkossa.

Pitääkö yllä vai puhkoako somekuplia?

Tällä kertaa teemapäivässä selvitetään, miten somenhallintaohjelmistot voivat helpottaa yhteisömanagerin työtä. Lisäksi mietitään, mikä verkkoyhteisöjen jäseniä innostaa toimimaan, tai miten työpaikoilla kannustetaan ihmisiä osallistumaan niiden omissa sisäisissä yhteisöissä.

Paneelikeskustelun aiheena ovat sosiaalisen median kaventuvat yhteisöt. Kun varsinkin nuoret tuntuvat hakeutuvan verkossa entistä rajatumpiin yhteisöihin, someammattilaisia kiinnostaa, miten heidän kanssaan pääsee vuorovaikutukseen. Voivatko ihmiset ongelmitta valita todellisuutensa mielensä mukaan?

CMADFI-päivän 2017 pääyhteistyökumppaneita ovat DigiSyke-hanke, Meltwater, Tampereen yliopisto ja Tekesin Liideri-ohjelma. Tapahtumaa tukee myös joukko pienempiä yhteistyökumppaneita.

Lisätietoja tapahtuman verkkosivuilta

www.CMAD.fi

Arktiset olosuhteet halutaan kilpailuvaltiksi kansainvälisillä markkinoilla

Luonnonvarakeskus (Luke) selvittää yrittäjien ja yhteistyökumppaneiden kanssa, miten haasteelliset pohjoiset olosuhteet ja niiden tuomat lisäarvotekijät voidaan valjastaa kilpailuvalteiksi kansainvälisillä markkinoilla.

Luken, Ruokatieto Yhdistyksen ja Reilua.fi:n hankkeessa arktisella ruoantuotannolla tarkoitetaan 60. leveysasteen pohjoispuolella tapahtuvaa tuotantoa. Raja kulkee Helsingin korkeudella, joten arktisen tuotannon alue kattaa käytännössä koko maan. Suomi on arktinen maa globaalista näkökulmasta, ja asia todetaan myös valtioneuvoston vuonna 2013 vahvistamassa Suomen arktinen strategia 2013 -periaatepäätöksessä.

Suomessa ruokaa tuotetaan poikkeuksellisissa olosuhteissa. Esimerkiksi pitkä, kylmä talvi pakkasineen ja routineen, kesän runsas valo, puhdas maaperä ja puhdas ilma sekä käytännössä rajoittamattomat puhtaan veden varat ovat globaalisti ainutlaatuisia tekijöitä, joita elintarvikeviennin viestinnässä ei ole vielä täysimittaisesti hyödynnetty.

– Luken selvitysten mukaan pohjoinen tapa tuottaa ruokaa tarkoittaa muun muassa vähempää antibioottien käyttöä tuotantoeläimillä, jäljitettäviä ja turvallisia tuotteita sekä joidenkin luonnontuotteiden erityisiä laatutekijöitä. Esimerkiksi luonnonmarjojen, mustikan, puolukan ja hillan flavonoidipitoisuus on arktisilla alueilla korkea, Luken vanhempi tutkija Jaana Kotro kertoo.

Hankkeessa käydään aktiivista keskustelua toimialan edustajien ja sidosryhmien kanssa, jotta voidaan tuottaa tietoa yritysten tarpeisiin. Selvitysten pohjalta rakennetaan arktisuuteen pohjautuvaa viestintäsisältöä ja -materiaalia, jota yritykset voivat omassa viestinnässään ja markkinoinnissaan hyödyntää. Viestintätyökalujen on tarkoitus palvella sekä toimialan viestintää yleisesti että eri tuotantosuuntien viestintää.

Viennissä on elintarviketeollisuuden kasvuvara

Suomalaisia elintarvikkeita viedään jo nyt, mutta kasvuvaraa on. Tarvetta on koko ruoantuotannon kannattavuuden ja kauppataseen parantamiselle.

– Hanke lähti liikkeelle tarpeesta lisätä ruoantuotannon kilpailukykyä sekä tavoitteesta kasvattaa kotimaisen ruoan vientiä. Nyt ruokaa tuodaan noin 4,5 miljardin ja viedään 1,5 miljardin arvosta, Kotro sanoo.

Elintarvikealan pk-yrityksistä 12 prosenttia toimii kansainvälisillä markkinoilla. Elintarvikealan Team Finland -vientiohjelma Food from Finlandin tavoite on viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä.

Arktisuus elintarvikeviennin kärkenä -hanke jatkuu vuoteen 2018 saakka. Luken, Ruokatieto Yhdistys Ry:n ja Reilua.fi:n hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

Nuoret haluavat kirjastolta arkielämää tukevia palveluita

Nuoret haluavat kirjastolta arkielämää tukevia palveluita, ystävällisempää ja avoimempaa asennetta sekä ”överielementtejä”, kuten luovuutta ja energisempää tunnelmaa. Tämä käy ilmi Helsingin kaupunginkirjaston ja Demos Helsingin toteuttamassa projektissa, jonka kohteena olivat 15-29-vuotiaat nuoret.

Kirjasto updated -palvelujen yhteiskehittämisprojektin tavoitteena oli tunnistaa mahdollisia nousevia palvelutarpeita, tutkia nuorten mielikuvaa kirjastosta sekä kehittää palveluita paremmin nuorten odotuksia vastaaviksi. Projekti toteutettiin marras-joulukuussa 2015 verkkokyselyin, ryhmähaastatteluin ja työpajoin. Siihen osallistui 120 helsinkiläistä nuorta, jotka edustivat moniarvoisesti eri sosiaaliryhmiä. Projekti oli osa Helsingin kaupunginkirjaston Kirjasto treenaa nuoria -hanketta.

Toiveissa luovuutta, energisyyttä ja tukea arkeen

Tuloksista kävi ilmi, että nuoret kokivat kirjaston palvelukulttuurin usein negatiivisena ja heidän mielikuvissaan kirjastoon liittyi hyssyttelevyys ja laitosmaisuus.

– Tarvittaisiin överielementtejä asiakkaiden suuntaan – verkossa ja tilassa. Överiys on luovaa, inspiroivaa, erilaista. Että olis vähän energisempi tunnelma, totesi palautetta antanut nuori nainen.

Lisäksi toivottiin konkreettisia apua esimerkiksi työpaikan ja koulutuspaikan etsintään, neuvoja siitä, kuinka vaikuttaa yhteiskunnassa ja olla osallinen omassa kaupungissa. Myös tieto harrastuksista ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksista sekä omien projektien toteuttamisesta olisi osallistuneiden mukaan tervetullutta.

– Kirjasto ei ole nuorille virasto tai kauppakeskus vaan ovi inspiroivaan kohtaamispaikkaan, josta voi löytää vertaistukea ja sparrausta. Nuorten kanssa yhdessä tekeminen on kiitollista puuhaa. He eivät ole vielä oppineet aikuisten huolipuhetta, ja kumppaneina he ovat kirjastopalveluja uudistettaessa korvaamattomia, tiivistää vuorovaikutussuunnittelija Virve Miettinen Helsingin kaupunginkirjastosta.

Monipuolisia työskentelytiloja kaivataan

Monet nuorista kertoivat tulevansa kirjastoon luovan tekemisen vuoksi. He kaipasivat enemmän tekemisen tiloja ja välineitä: studioita, työvälineitä, ryhmätyötiloja, lainattavia harrastusvälineitä ja verstashuoneita. He eivät odottaneet kirjastolta niinkään valmista ohjelmaa, vaan oman luovan tekemisen mahdollistamista.

Opiskelemaan ja työskentelemään tulleet toivoivat monipuolisia työskentely- ja opiskelumahdollisuuksia. Tähän tarpeeseen ei perinteinen lukusali-malli heidän mielestään vastaa. Nuoret odottavat voivansa työskennellä kahvilamaisessa ja mukavassa ympäristössä, ja he haluaisivat mahdollisuuksia työskennellä muuten kuin istuen. Tärkeintä heille on työskentelytilojen laaja monipuolisuus, joista voi valita tarpeen mukaan sopivan.

Vastaajien mielestä kirjaston tulisi niin ikään olla aiempaa näkyvämpi tekijä verkkomaailmassa ja somessa. Lisäksi he toivoivat mahdollisuutta käyttää kirjaston palveluita mobiilisti

Suomeen on lyhyessä ajassa saapunut ennätysmäärä pakolaisia Lähi-idästä

Helsingin Yliopisto: Suomeen on lyhyessä ajassa saapunut ennätysmäärä pakolaisia Lähi-idästä samaan aikaan, kun maamme joutuu selviytymään vaikeista taloudellisista ongelmista. Monet kansalaiset ylintä poliittista johtoamme myöten ovat vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta osoittaneet tukensa pakolaisille. Kuitenkin pakolaiset herättävät myös vastustusta, mikä voi vaikeuttaa heidän integroitumistaan yhteiskuntaamme. Suomen johtavat sosiaalipsykologian asiantuntijat ilmaisevat tutkimustietonsa pohjalta näkemyksensä tilanteesta.

Tässä tilanteessa on aiempaakin tärkeämpää tuoda alalla syntynyttä tutkimustietoa sekä päätöksentekijöiden että laajempaan yleiseen käyttöön. Valtaväestön suhtautuminen maahan tuleviin pakolaisiin ja laajemmin ryhmien väliset suhteet kuuluvat ilmiöihin, joita sosiaalipsykologit ovat tutkineet jo vuosikymmeniä. Toisilleen tuntemattomien ihmisryhmien kohtaamisessa syntyvät jännitteet, niiden hillinnän ja purkamisen keinot samoin kuin keinot muuttaa kohtaaminen molemminpuoliseksi hyödyksi ovat sosiaalipsykologian ydinaluetta.

Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan dekaani Liisa Laakso ja maamme sosiaalipsykologian professorit Inga Jasinskaja-Lahti (HY), Karmela Liebkind (HY), Anna-Maija Pirttilä-Backman (HY), Vilma Hänninen (UEF) ja Johanna Ruusuvuori (TaY) lähettivät 2.11.2015 avoimen kirjeen Suomen eduskunnalle ja pääministeri Juha Sipilälle, jossa he tutkimustiedon pohjalta toteavat seuraavaa:

Poliitikkojen ja mielipidejohtajien on annettava selviä vastauksia ja ratkaisuja epävarmuuden ja vihan vähentämiseksi. Suomelta tarvitaan myös selkeitä kannanottoja sotiin ja vainoihin turvapaikanhakijoiden kotimaissa. Suomeen tulevien turvapaikkahakemukset on käsiteltävä ripeästi.

Kaikilla ihmisillä on tarve kokea elävänsä oikeudenmukaisessa maailmassa, ja siksi syytämme helposti uhreja itseään, jos näemme heidän joutuvan jatkuvasti epäoikeudenmukaisuuden, syrjinnän ja väkivallan kohteeksi. Poliittisten päättäjien selvät vastaukset kysymyksiin ja kannanotot ongelmiin voivat vähentää uhrien syyttämistä ja lisätä myötätuntoa heitä kohtaan.

Pakolaiskeskustelun hajanaisuudesta yritetään hyötyä poliittisesti. Kauhukuvia lietsomalla lisätään suomalaisten kielteistä suhtautumista pakolaisiin. Kielteiset tunteet, torjunta, syrjintä ja väkivalta nousevat mielikuvasta, että toiset ottavat jotakin pois ”meiltä” tai uhkaavat keskeisiä arvojamme tai elämäntapaamme. Näiden mielikuvien vahvistamista pitää kaikin keinoin välttää.

Suomalaisten tutkimusten mukaan asenteet maahanmuuttoon ovat olleet kielteisimpiä niillä alueilla, joilla on ollut vähiten kokemusta maahanmuuttajista. Pakolaisten sijoittelussa eri puolille maata pitää siksi pyrkiä siihen, että suomalaiset näilläkin alueilla pääsevät kokemaan maahanmuuton tuottamia hyötyjä. Erityisesti pienet maaseutukunnat voivat kehittyä maahanmuuton avulla.

Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä maahanmuutto on eduksi kaikille osapuolille. Tutkijoiden mielestä tätä ei ole riittävästi pohdittu. Väestön ikäjakauma muuttuu paremmaksi ja nuorten ihmisten lukumäärän lisääntyminen turvaa eläkkeiden maksun. Siksi maahanmuuttajien kotouttamiseen on panostettava voimakkaasti: menestyminen tai epäonnistuminen heidän kotouttamisessaan vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen.

Ennakkoluulojen ilmaiseminen on saanut uusia muotoja. Vaikka ne eivät näkyisi avoimen vihamielisenä käyttäytymisenä, niitä näkyy syrjintänä työelämässä. Syrjintä estää maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja lisää ryhmien välisiä konflikteja. Konfliktien välttämiseksi on tärkeää, että maahanmuuttajat kotoutuvat ja että panostetaan valtaväestön ennakkoluulojen vähentämiseen ja syrjinnän ehkäisemiseen.

Lapset ja nuoret ovat avainasemassa tulevaisuuden ryhmien välisten suhteiden luomisessa. Peruskoulussa kohtaavat eri kulttuureista tulevat oppilaat, heidän vanhempansa, opettajat ja muu henkilökunta. Koululla on hyvät mahdollisuudet kehittää hyviä ryhmienvälisiä suhteita, sillä siellä opetellaan yhdessä sosiaalisia normeja ja vuorovaikutustaitoja. Koululla pitää olla riittävät resurssit suoriutua tärkeästä tehtävästään lasten ja nuorten kotouttamisessa.

Lahti käynnistää turvapaikanhakijoiden kotouttamisen

Lahden kaupunki (29.9.) on aloittanut valmistelut turvapaikanhakijoiden kotouttamiseksi. Ensi viikolla kaupunki käynnistää yhteiset neuvottelut mm. Suomen Punaisesta Ristin, maahanmuuttoviraston, TE-toimiston ja ELY-keskuksen kesken. Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran mukaan Lahti on ryhtynyt ripeästi käytännön toimenpiteisiin kotouttamisessa.

– Turvapaikanhakijoiden, oleskeluluvan saaneiden ja kiintiöpakolaisten kotouttaminen, heidän saamisensa mukaan suomalaiseen yhteiskuntana ja lahtelaiseen elämään on kaikkien yhteinen etu, sanoo kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta. Uudet asukkaat ovat voimavara taustasta riippumatta.

Lahtelaiset yritykset ovat olleet aktiivisia maahanmuuttajien työllistämiseksi. Lahden työllisyysasioiden päällikkö Sami Kuikan mukaan kaupungilla on mahdollisuus edistää työllistymistä yrityksiin Lahti-lisän avulla sekä tarjota työhönvalmentajien palveluja. Tämän lisäksi kaupunki rahoittaa erityisesti maahanmuuttajille suunnattavia työllistymishankkeita.

Turvapaikanhakijoiden peruspalvelut valmisteilla

Perusopetuspalveluissa valmisteilla on esi- ja peruskouluikäisten turvapaikanhakijoiden opetusryhmien perustaminen. Tällä hetkellä turvapaikanhakijoiden joukossa on 6-16 -vuotiaita oppivelvollisuusikäisiä lapsia 50-60.

– Käytännössä tämä tarkoittaa viiden valmistavan opetusryhmän perustamistarvetta ja viittä opettajaa. Asia menee yhdistymishallituksen käsittelyyn maanantaina, kertoo perusopetuspalveluista maahanmuuttajakoordinaattori Pasi Salmi.

Hennalan hätämajoitusyksikkö ei kuormita perusterveydenhuoltoa, sillä valtio hankkii terveydenhuoltopalvelut yksityiseltä palveluntarjoajalta. Sosiaali- ja terveystoimiala seuraa tilannetta aktiivisesti ja äkilliset terveydenhoitoon liittyvät ongelmat hoidetaan Akuutti 24:ssä.

Koulut lisäävät suvaitsevaisuuskasvatusta

Suvaitsevaisuutta käsitellään niin esiopetuksessa, peruskouluissa kuin lukioissakin monissa eri oppiaineissa osana opetussuunnitelmaa. Sivistystoimiala välittää koulujen työn tueksi ja hyödynnettäväksi SPR:n monipuolista materiaalia.

– Oppilaitoksissa käsitellään suvaitsevaisuutta keskusteluin ja teematunnein. Asia on esillä myös päivänavauksissa ja erilaisissa oppilaskunnan tempauksissa, kertovat opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen sekä lukiojohtaja Heikki Turunen

Kulttuurilla kotouttamisesta tuloksia

EFEKTI -lastenkulttuurikeskus ulottaa toimintansa myös Hennalan hätämajoituskeskukseen. Hennalaan sijoitetuista turvapaikanhakijoista suuri osa on perheitä, lapsia ja nuoria on tällä hetkellä lähes 100. Kulttuuriasiainpäällikkö Matti Karhos sanoo, että kulttuurilla kotouttamisesta on lastenkulttuurikeskusten verkostossa hyviä kokemuksia. Karhoksen mukaan Hennalan hätämajoituskeskuksessa asuville perheille järjestetään ainakin musiikki- ja teatteriesityksiä samalla tavalla kuin päijäthämäläisissä kouluissa ja päiväkodeissa.

Hennalaan haetaan työntekijöitä

SPR:n Hämeen piiri on aloittanut työntekijöiden hakemisen Hennalan hätämajoitusyksikköön. Valmiuspäällikkö Ari Saarisen mukaan nyt haetaan yksikönjohtaja, apulaisjohtajaa, terveydenhoitajia tai sairaanhoitajia sekä sosiaalityöntekijöitä ja 3-15 ohjaajaa. Yhteensä rekrytoidaan 20 työntekijää mol.fi palvelun kautta.

Hennalan hätämajoituskeskuksessa on tällä hetkellä noin 500 turvapaikanhakijaa, joista alaikäisiä on 100

VTT kehittää verkkolehden lukusuosituksia norjalaisten kanssa

VTT kehittää norjalaisen Adressavisenin vetämässä projektissa menetelmiä, joilla verkkolehden lukijoille suositellaan automaattisesti artikkeleita ja mainoksia. Suositusten avulla lisätään verkkolehden sivustolla vietettyä aikaa sekä parannetaan lukukokemusta. VTT:n yhtenä tehtävänä projektissa on tarkastella tietojen luottamuksellisuutta, jota takaamaan se on kehittänyt omaa UPCV-suosittelumenetelmää.

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n suosittelutekniikoiden osaaminen on kansainvälisesti tunnustettua niin sisältöpohjaisiin kuin käyttäytymiseen perustuviin tekniikoihin liittyen. Osaamista on kehitetty erityisesti suomalaisessa Next Media –ohjelmassa, jossa tehty vuosien ajan yhteistyötä vastaavan norjalaisen NxtMedia Norway –hankkeen kanssa.

Suosittelumenetelmät keräävät tietoa kävijöiden käyttäytymisestä, prosessoivat tiedon ja tekevät sen pohjalta suosituksia. Suositusten tavoitteena on tarjota kävijälle enemmän kuin mitä hän alun perin osasi etsiä ja auttaa kävijää näkemään vain omalta kannaltaan olennaista tietoa. Näin saadaan kävijän lukukokemusta parannettua, pidennettyä sivustolla vietettyä aikaa ja sen kautta mainosten klikkaamista sekä lisättyä todennäköisyyttä sivustolle palaamiseen.

UPCV-menetelmä takaa tietojen luottamuksellisuuden

Käyttäjädatan kerääminen ja analysointi vaatii palvelulta suurta luottamuksellisuutta, jotta kerätty data ei joudu väärin käytetyksi. Perinteiset käyttäytymiseen perustuvat menetelmät ovat edellyttäneet pitkäaikaistakin tietojen keruuta kustakin kävijästä erikseen. VTT:n kehittämä UPCV (Ubiquitous Personal Context Vectors) ratkaisee kuitenkin tämän ongelman toisin: UPCV:ssä vaihdetaan satunnaislukuja kunkin käyttötapahtuman yhteydessä, ja tapahtumista jätetään muistiin vain nuo satunnaisluvut.

”Näin ollen varsinaista tapahtumaan liittyvää tietoa ei tarvitse tallentaa. Suositukset perustuvat näin syntyvien satunnaislukupinojen samankaltaisuuksiin”, toteaa UPCV-menetelmän pääkehittäjä, erikoistutkija Ville Ollikainen VTT:stä.

Menetelmässä on ainutlaatuista lisäksi se, että kuluttajien ja suosittelukohteiden saamat satunnaisluvut – kaikki mitä suosituksiin tarvitaan – voidaan säilyttää erillään ja hyödyntää itsenäisesti. Esimerkiksi lehtiartikkelien samankaltaisuuksia voidaan arvioida vertaamalla niiden satunnaislukupinoja keskenään. Tällöin käyttäjiin liittyvää dataa ei tarvitse paljastaa lainkaan.

Tietomäärän kasvaessa suosittelumenetelmien merkitys korostuu

Suomessa VTT on rakentanut UPCV-menetelmällä oppivan suosittelupalvelun (suosittelija.fi) kirjastojen Helmet-portaaliin, joka kattaa tällä hetkellä 78 kirjastoa metropolia-alueella. Tällä järjestelmällä kirjastojen asiakas saa nyt ensimmäistä kertaa lainausvinkkejä muiden lainaajien ja aikaisempien omien kirjalainojensa perusteella.

”Big Data on ollut jo pitkään yksi kuumimmista keskustelunaiheista. Tietomäärien kasvaessa kasvaa myös tarve löytää teknologisia ratkaisuja, joilla tiedosta saadaan esiin kunkin käyttäjän kannalta olennainen. Tästä suosittelutekniikat ovat hyvä esimerkki”, toteaa tutkimusprofessori Caj Södergård VTT:stä.

Norjalaisessa suositteluteknologiaprojektissa ”Anbefalingsteknologi” VTT vertailee muun muassa tietojen luottamuksellisuuden kannalta suosittelumenetelmiä, mukaan lukien VTT:n omaa UPCV:ta. Adressavisenin ja VTT:n lisäksi projektiin osallistuvat Norjan teknillinen korkeakoulu NTNU sekä IT-yritys Cxense.

Väitös kirkkojen rasisminvastaisesta ohjelmasta

Väitös: Rasisminvastaisen ohjelman myötä Kirkkojen maailmanneuvosto siirtyi sanoista tekoihin

TM Antti Laineen väitöstutkimus käsittelee merkittävimmän kansainvälisen kirkkojen yhteistyöjärjestön, Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN), rasisminvastaista ohjelmaa ja siihen kohdistuneita reaktioita. Tutkimus osoittaa, että rasisminvastainen ohjelma oli selkeä käännekohta KMN:n toiminnassa. Ohjelman myötä järjestö siirtyi sanoista tekoihin: se ei enää vain tuominnut rasismia, vaan toimi aktiivisesti sen lopettamiseksi. Toisaalta ohjelmaa myös arvosteltiin kylmän sodan jännitteiden pohjalta.

− Kirkkojen maailmanneuvosto vastasi 1960-luvulla ajan vaatimukseen radikaalista yhteiskunnallisesta muutoksesta perustamalla rasisminvastaisen ohjelman. KMN:n aktivoituminen rasisminvastaisessa toiminnassa oli pitkälti järjestön pääsihteerinä tuolloin toimineen yhdysvaltalaisen pastorin ja kansalaisoikeusaktivistin Eugene Carson Blaken ansiota, Laine toteaa.

KMN:n rasisminvastainen ohjelma keskittyi varsinkin valkoihoisten harjoittamaan rasismiin ja kiinnitti huomiota vuosisatoja jatkuneen rotusorron ja siirtomaavallan seurauksiin: poliittisen ja taloudellisen vallan keskittymiseen valkoihoisille. Tästä johtuen ohjelma pyrki vallan uudelleenjakamiseen erityisesti eteläisessä Afrikassa, jossa monien maiden kansalliset vapautusliikkeet taistelivat valkoisia vähemmistöhallituksia vastaan.

Laineen mukaan rasisminvastaisella ohjelmalla oli kaksi keskeistä toimintamuotoa, jotka herättivät laajaa julkista keskustelua: taloudelliset avustukset eteläisen Afrikan kansallisille vapautusliikkeille sekä eteläisessä Afrikassa toimivien yritysten boikotointi.

Avustusten vuoksi KMN sai osakseen ankaraa arvostelua. Kylmän sodan aikana kritiikkiä länsimaissa lisäsi myös se, että monet kommunistiset maat tukivat samoja vapautusliikkeitä kuin KMN.

− Kirkkojen maailmanneuvostoa syytettiin väkivallan hyväksymisestä ja kommunismin tukemisesta. Lisäksi järjestöä arvosteltiin keskittymisestä eteläisen Afrikan ongelmiin ja itäisen Euroopan ihmisoikeusloukkauksista vaikenemisesta, Laine tiivistää.

Laajan KMN:a koskevan arkistoaineiston ja painetun materiaalin lisäksi väitöstutkimus perustuu sekä painettuihin että painamattomiin lähteisiin Suomessa ja Britanniassa. Ajallisesti tutkimus keskittyy ohjelman ensimmäiseen viisivuotiskauteen.

Yleisen kirkkohistorian oppiaineeseen lukeutuva väitöstilaisuus: ”Ecumenical Attack against Racism – The Anti-Racist Programme of the World Council of Churches, 1968–1974”, järjestetään 10.1.2015 kello 10 Helsingin yliopiston päärakennuksessa, auditorio XII, Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii Privatdozentin Katharina Kunter (Ruhr-Universität Bochum), ja kustoksena on professori Aila Lauha Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Itella vaihtaa nimensä Postiksi

Itella Oyj vaihtaa toiminimensä Posti Group Oyj:ksi 1.1.2015 lähtien. Posti palvelee jatkossa yhdellä palvelubrändillä niin kuluttaja- kuin yritysasiakkaita. Muutos parantaa entisestään asiakaskokemusta ja selkeyttää yhtiön identiteettiä suomalaisena postin, logistiikan ja verkkokaupan palveluyrityksenä.

Itellan ylimääräinen yhtiökokous on tehnyt päätöksen konsernin toiminimen vaihtamisesta. Itella Oyj:n uusi nimi on 1.1. 2015 alkaen Posti Group Oyj.

– Posti on perinteinen ja arvostettu suomalainen brändi, joka on palvellut kunniakkaasti suomalaisia 375 vuoden ajan. Olemme ylpeitä juuristamme ja olemme nyt rakentamassa uutta Postia moderniksi, asiakaskeskeiseksi ja laadukkaaksi palveluyritykseksi, sanoo konsernin toimitusjohtaja Heikki Malinen .

Suomalaisilla on vahva tunneside Postiin

Nimenmuutoksen myötä Itella luopuu kahden brändin käytöstä kotimaassa. Nykyisin Itella toimii Suomessa Posti-nimellä kuluttaja-asiakkaille ja Itella-nimellä yritysasiakkaille. Ensi vuodesta lähtien Postista tulee Suomessa yhtiön ainoa brändi, joka palvelee sekä kuluttaja- että yritysasiakkaita.

– Suomalaisilla on erittäin vahva tunne- ja luottamusside Postiin. Kohderyhmätutkimuksista saatujen tulosten perusteella yhtiön brändiä pitää selkeyttää ja Posti-nimi oli ylivertainen vaihtoehto. Kuluttajista ja yrittäjistä yli 80 % pitää Posti-nimeä sopivampana nimenä yritykselle. Yhdellä nimellä voimme tarjota asiakkaillemme selkeämmän asiakaskokemuksen ja palveluvalikoiman. Muutos selkiyttää asiointia Postin kanssa sekä omaa tekemistämme.

Konsernin nimi muuttui vuonna 2007 Itellaksi kansainvälistymisen seurauksena. Konserni oli laajentunut tuolloin Suomen lisäksi kahdeksaan maahan ja toiminnasta iso osa oli muuta kuin postitoimintaa. Posti -nimestä ei missään vaiheessa luovuttu, vaan se on palvellut kaiken aikaa kuluttaja-asiakkaita Suomessa.
https://uutisverkko.wordpress.com/wp-admin/link-manager.php
Malisen mukaan kahden brändin malli ei ole toiminut odotetusti, vaan se on tuonut ylimääräisiä kustannuksia ja vaikeuttanut yhtiön palvelumielikuvan kirkastamista.
Itella vaihtaa nimensä Postiksi
ke, elo 13, 2014 08:01 CET

Itella Oyj vaihtaa toiminimensä Posti Group Oyj:ksi 1.1.2015 lähtien. Posti palvelee jatkossa yhdellä palvelubrändillä niin kuluttaja- kuin yritysasiakkaita. Muutos parantaa entisestään asiakaskokemusta ja selkeyttää yhtiön identiteettiä suomalaisena postin, logistiikan ja verkkokaupan palveluyrityksenä.

Itellan ylimääräinen yhtiökokous on tehnyt päätöksen konsernin toiminimen vaihtamisesta. Itella Oyj:n uusi nimi on 1.1. 2015 alkaen Posti Group Oyj.

– Posti on perinteinen ja arvostettu suomalainen brändi, joka on palvellut kunniakkaasti suomalaisia 375 vuoden ajan. Olemme ylpeitä juuristamme ja olemme nyt rakentamassa uutta Postia moderniksi, asiakaskeskeiseksi ja laadukkaaksi palveluyritykseksi, sanoo konsernin toimitusjohtaja Heikki Malinen .

Suomalaisilla on vahva tunneside Postiin

Nimenmuutoksen myötä Itella luopuu kahden brändin käytöstä kotimaassa. Nykyisin Itella toimii Suomessa Posti-nimellä kuluttaja-asiakkaille ja Itella-nimellä yritysasiakkaille. Ensi vuodesta lähtien Postista tulee Suomessa yhtiön ainoa brändi, joka palvelee sekä kuluttaja- että yritysasiakkaita.

– Suomalaisilla on erittäin vahva tunne- ja luottamusside Postiin. Kohderyhmätutkimuksista saatujen tulosten perusteella yhtiön brändiä pitää selkeyttää ja Posti-nimi oli ylivertainen vaihtoehto. Kuluttajista ja yrittäjistä yli 80 % pitää Posti-nimeä sopivampana nimenä yritykselle. Yhdellä nimellä voimme tarjota asiakkaillemme selkeämmän asiakaskokemuksen ja palveluvalikoiman. Muutos selkiyttää asiointia Postin kanssa sekä omaa tekemistämme.

Konsernin nimi muuttui vuonna 2007 Itellaksi kansainvälistymisen seurauksena. Konserni oli laajentunut tuolloin Suomen lisäksi kahdeksaan maahan ja toiminnasta iso osa oli muuta kuin postitoimintaa. Posti -nimestä ei missään vaiheessa luovuttu, vaan se on palvellut kaiken aikaa kuluttaja-asiakkaita Suomessa.

Malisen mukaan kahden brändin malli ei ole toiminut odotetusti, vaan se on tuonut ylimääräisiä kustannuksia ja vaikeuttanut yhtiön palvelumielikuvan kirkastamista.

Nimenmuutos on osa visiota

Nimenmuutos on osa yhtiön uutta vuoteen 2020 ulottuvaa visiota. Nimenmuutosta on valmisteltu vuoden ajan yhtiön omasta aloitteesta. Uusi nimi vahvistaa konsernin identiteettiä postin, logistiikan ja verkkokaupan palvelujen tarjoajana. Konsernin posti- ja logistiikkatoiminnot keskittyvät Suomen ja lähimarkkinoiden palvelemiseen.

– Olen erittäin innoissani tästä nimenmuutoksesta ja toivon, että asiakkaamme näkevät tämän positiivisena uudistuksena. Tervetuloa asioimaan kanssamme Postiin, toivottaa Malinen.

Konsernin ulkomaiset logistiikkaliiketoiminnot jatkavat toistaiseksi Itella-nimellä. Taloushallinnon ulkoistus- ja automatisointipalveluja tarjoava OpusCapita jatkaa omalla nimellään Posti Group Oyj:n alakonsernina tavoitteenaan voimakas kansainvälistyminen.

Video: http://youtu.be/m8J39NY34FU
Itella vaihtaa nimensä Postiksi 1.1.2015 lähtien, konsernin toimitusjohtaja Heikki Malinen kertoo videossa.

Nimenmuutos on osa yhtiön uutta vuoteen 2020 ulottuvaa visiota. Nimenmuutosta on valmisteltu vuoden ajan yhtiön omasta aloitteesta. Uusi nimi vahvistaa konsernin identiteettiä postin, logistiikan ja verkkokaupan palvelujen tarjoajana. Konsernin posti- ja logistiikkatoiminnot keskittyvät Suomen ja lähimarkkinoiden palvelemiseen.

– Olen erittäin innoissani tästä nimenmuutoksesta ja toivon, että asiakkaamme näkevät tämän positiivisena uudistuksena. Tervetuloa asioimaan kanssamme Postiin, toivottaa Malinen.

Konsernin ulkomaiset logistiikkaliiketoiminnot jatkavat toistaiseksi Itella-nimellä. Taloushallinnon ulkoistus- ja automatisointipalveluja tarjoava OpusCapita jatkaa omalla nimellään Posti Group Oyj:n alakonsernina tavoitteenaan voimakas kansainvälistyminen.

Itella vaihtaa nimensä Postiksi 1.1.2015 lähtien, konsernin toimitusjohtaja Heikki Malinen kertoo videossa.

Viittomakieliset toivovat lisää näkyvyyttä omalle kulttuurilleen

Viittomakielisellä kulttuurilla on paljon annettavaa myös muille, toteaa nuori kuuro teatteriohjaaja Noora Karjalainen. Viittomakieliset kulttuuritekijät toivovatkin, että viittomakielinen kulttuuri nähtäisiin osana suomalaista taidekenttää eikä vaan vähemmistön omana taidemuotona.

Kuurojen yhteisö kokoontuu parhaillaan kuurojen pohjoismaiselle kulttuurifestivaalille Turkuun. Joka neljäs vuosi eri Pohjoismaassa järjestettävä tapahtuma on yhteisön yksi suurimmista kulttuuritapahtumista ja pohjoismaisten kuurojen taidetta esitellään monipuolisesti: festivaalivieraille on tarjolla teatteria, työpajoja, performansseja, taideteoksia ja paljon muuta.

Tapahtuman järjestämisessä oli omat haasteensa ja monet tahot hylkäsivät kulttuurifestivaalin tukihakemukset. Tilanne on harmittanut turkulaista kuuroa nuorta teatterintekijä Noora Karjalaista, joka on ollut mukana toteuttamassa festivaalia.

– ”Toivoisin, että yhteiskunta kiinnostuisi meistä enemmän. Kun hakemuksia hylättiin, tuntui siltä, ettei kuurojen kulttuuri kiinnosta. Viittomakielisissä tuotannoissa yleisönä on usein vain oma yhteisö, mutta tavoitteena on, että teemat puhuttelisivat kaikkia. Festivaalin teema ”moninaisuus” on sitä, että ymmärretään, että me ihmiset olemme samanlaisia. Parhaiten tämä saavutetaan kulttuurin ja taiteen kautta”, toteaa Noora.

Kuuroja kulttuuritekijöitä mietitytti festivaaleilla myös viittomakielisen teatterin kielivalinnat; käynnissä on uuden määrittelyn vaihe. Mitä kieliä käytetään ja miten niitä käytetään?

– ”Meillä viittomakielisillä on paljon annettavaa muille. Kulttuurissamme on paljon mitä voisi hyödyntää, esimerkiksi taiteessa usein toimitaan samojen kaavojen mukaan: luodaan uutta, mutta samoista lähtökohdista. Viittomakielisessä teatterissa jo lähtökohdat ovat erilaisia ja ilmaisutapoja pitää miettiä ihan uudella tavalla. Siitä saa paljon, sekä taiteilijat että katsojat”, jatkaa Noora Karjalainen.

Viittomakielinen taide on usein samalla myös viittomakielistä politiikkaa. Festivaalilla nuoret teatterinharrastajat toivat kuitenkin esille toiveen, että viittomakielinen teatteri olisi välillä ihan vain teatteria, viittomakielistä sellaista. Käsitellen asioita, joihon kuka vaan voi samaistua.

Kuurojen pohjoismainen kulttuurifestivaali jatkuu Turun Logomossa lauantaihin 2.8. saakka. Festivaalin yhtenä tavoitteena on ollut tehdä jotain erilaista, yleisöä voimaannuttavaa taidetta, ja palaute on ollut erittäin positiivista: yleisö on kokenut sekä vuorovaikutusta että inspiraatioita.

Eurooppapäivää vietetään kaikissa EU-maissa

Eurooppa-päivää juhlitaan vuosittain 9. toukokuuta. Tuona päivänä vuonna 1950 Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ehdotti Euroopalle uudenlaista poliittista ja taloudellista yhteistyötä. Schumanin julistusta pidetään Euroopan unionin alkuna.

Eurooppa-päivänä järjestetään monenlaisia tapahtumia eri puolella Suomea. Eurooppatiedotus on mukana Helsingissä, Lasipalatsin Bio-Rexissä järjestettävässä tapahtumassa. Lisäksi tiedottajat vierailevat oppilaitoksissa eri puolella Suomea.

EU-tietokilpailu ja oppilaitosvierailuja

Ulkoministeriön Eurooppatiedotus näkyy Eurooppa-viikolla myös oppilaitoksissa ympäri Suomea. Tiistaina 6. toukokuuta pidetään valtakunnallinen EU-tietokilpailu. Siihen osallistuu yli 6000 peruskoulun yhdeksäsluokkalaista, mukana on 109 koulua. Voittajat selviävät tämän kuun loppupuolella. Tänä keväänä neljättä kertaa järjestettävästä tietokilpailusta vastaavat Eurooppatiedotus ja Historian- ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL.

Eurooppa-viikolla Eurooppatiedotuksen tiedottajat myös vierailevat oppilaitoksissa; yläkouluissa, lukioissa ja ammattikorkeakouluissa, kertomassa EU-asioista. Tänä vuonna teemana on erityisesti EU-vaalit. Oppilaitoksia on mukana Espoosta, Eurasta, Helsingistä, Kouvolasta, Nakkilasta, Nastolasta, Tampereelta ja Rovaniemeltä.
Helsingissä Eurooppa-päivän tapahtuma Bio-Rexissä

Perjantaina 9.5. järjestetään Helsingissä, Lasipalatsin Bio-Rexissä, Eurooppa-päivän tapahtuma. Tilaisuuden järjestävät Euroopan komission Suomen-edustusto ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto yhteistyökumppaneineen.

Myös Eurooppatiedotus on mukana Bio-Rexin Eurooppa-päivän tapahtumassa. – Tervetuloa mukaan, vaikkapa kuulemaan alkavasta kampanjastamme #EUelämässäni!

RAY palkitsi kolme hanketta vaikuttavasta järjestötyöstä

RAY on myöntänyt vuoden 2014 Vaikuttavaa!-tunnustuspalkinnot yhteiskunnallisesti vaikuttavasta ja tuloksekkaasta järjestötoiminnasta kolmelle sosiaali- ja terveysalan hankkeelle. Palkitut hankkeet saavat RAY:lta erityistä kiitosta saavutetuista konkreettisista tuloksista, hyvästä kohderyhmän tavoittamisesta ja kohderyhmän tarpeet huomioivasta toteutuksesta.

RAY:n vuoden 2014 Vaikuttavaa!-tunnustuspalkinnot myönnettiin 7.5.2014 Helsingin Casinolla järjestetyssä tilaisuudessa Nuorten Palvelu ry:n ABC-kohtaa nuoria -hankkeelle, Kuluttajaliitto ry:n Teta-projektille sekä SámiSoster ry:n Goiakkanas-projektille.

– Järjestöjen tekemällä työllä on merkittävä vaikutus paitsi yksittäisten ihmisten elämään, myös koko yhteiskuntaamme. Järjestöjen toiminta koskettaa tavalla tai toisella melkein jokaisen suomalaisen arkea. Me haluamme omalta osaltamme palkita ja nostaa esiin näitä vaikuttavan työn tekijöitä, sanoi palkinnot luovuttanut RAY:n seurantapäällikkö Janne Jalava.

Kolme vaikuttavaa

Nuorten Palvelu ry:n nelivuotinen ABC kohtaa nuoria -hanke kehitti ABC-liikennemyymälöiden henkilöstölle uusia toimintatapoja nuorten kohtaamiseen. Hankkeen avulla usealla paikkakunnalla epävirallisina nuorisotilana toimivien ABC-liikennemyymälöiden henkilöstön ja tiloja käyttävien nuorten välinen vuorovaikutus parani, ja molemminpuolinen yhteisymmärrys lisääntyi. Hyvin suunniteltu, johdettu ja toteutettu toiminta saavutti kohderyhmänsä ja tavoitteensa ammattitaitoisesti ja onnistui kehittämään toimintamalleja, jotka jäävät elämään vielä varsinaisen hankekauden päätyttyä.

Kuluttajaliiton Terveellisiä ja taloudellisia arjen ruokavalintoja (Teta) -projekti tarjosi syrjäytymisuhan alla oleville nuorille ja pienituloisille lapsiperheille käytännönläheistä ja toiminnallista koulutusta arjen, terveyden, rahankäytön ja ruokavalintojen hallintaan. Kohderyhmän tarpeet ja lähtötilanteen hyvin huomioon ottava koulutus kannusti ja motivoi osallistujia arjen ruokavalion taloudelliset haasteet huomioivaan kehittämiseen oman terveyden edistämiseksi. Hanke tavoitti kohderyhmänsä poikkeuksellisen laajasti ja onnistui asetetuissa tavoitteissa erinomaisesti.

SámiSoster ry:n Goiakkanas- saamelaiset voimavarat päihdetyöhön -projekti löysi yhdessä saamelaisalueen viranomaistoimijoiden kanssa uusia tapoja vähentää alkoholin aiheuttamia haittoja saamelaisten keskuudessa. Hankkeen kantavana menetelmänä oli SámiSosterin kehittämä Meahcceterapiija eli Mettäterapia: saamelaiskulttuuriin perustuva ja luontoa hyödyntävä päihdetyön muoto. Toiminnassa on huomioitu erinomaisesti kohderyhmän, saamelaisen työikäisen väestön, tarpeet, tavat ja paikallisen yhteisön erityispiirteet.

Vuotuinen tunnustus

RAY:n Vaikuttavaa!-tunnustuspalkinnot jaettiin nyt toista kertaa. Vuonna 2013 tunnustuspalkinnon saivat Exit ry:n Exit – Pois prostituutiosta -hanke, Kehitysvammaliiton FASD-lasten ja -nuorten hyväksi toimiva hanke sekä Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi.

RAY tukee vuosittain noin 800 järjestön toimintaa yli 300 miljoonalla eurolla. Raha-automaattiavustuksilla turvataan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytykset Suomessa. RAY seuraa avustamansa toiminnan tuloksia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Teoston korvaukset musiikintekijöille kasvoivat

Musiikintekijöille Teostosta 52,3 miljoonaa euroa vuodelta 2013

Teosto keräsi vuoden 2013 aikana 50,3 miljoonaa euroa korvauksia säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja musiikinkustantajille tilitettäväksi. Kerätty summa oli 4 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2012.

Muilta järjestöiltä tuloituneiden korvausten kera Teoston kokonaistulot kasvoivat 59,5 miljoonaan euroon. Tuloksessa ovat mukana ulkomaisten sisarjärjestöjen Teostolle tilittämät korvaukset suomalaisen musiikin esittämisestä ulkomailla, yhteispohjoismaisen Nordisk Copyright Bureaun (NCB) tilittämät tallennuskorvaukset suomalaisille teoksille ja lainauskorvaus musiikkiäänitteiden ja nuottien kirjastolainauksista.

Tilityksiä yli 10 000 kotimaiselle musiikintekijälle

Teosto maksaa vuoden 2013 musiikin esitys- ja tallennuskorvauksia koti- ja ulkomaisille tekijöille sekä kustantajille toimintakulujen vähentämisen jälkeen yhteensä 52,3 miljoonaa euroa. Maksettava summa on 3,1 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisenä vuonna.

Kotimaiset musiikintekijät ja -kustantajat saavat korvauksista 22,3 miljoonaa euroa. Ulkomaille Teosto maksaa musiikinesityskorvaukset ulkomaisten sisarjärjestöjensä välityksellä. Kotimaiset musiikintekijät ja -kustantajat saavat Teostosta korvauksia neljästi vuodessa. Pääosan tilityksistä Teosto maksaa kesäkuussa.

Suomalaisen musiikin edistämiseen Teosto käyttää koko jaettavasta summasta musiikintekijöiden ja -kustantajien yhteisillä päätöksillä 6,7 prosenttia eli 2,9 miljoonaa euroa.

Teoston toiminnan kulut olivat viime vuonna 14 prosenttia. Muihin Euroopan tekijänoikeusjärjestöihin verrattuna Teosto onkin yksi tehokkaimmista järjestöistä.

Kotimaisen musiikin osuus radiossa ja tv:ssä kasvoi edelleen

Teoston keräämistä esityskorvauksista 58 prosenttia tuli radio- ja tv-ohjelmissa esitetystä musiikista. Aiempien vuosien tapaan radioiden ja televisiokanavien musiikinkäyttö tuotti musiikintekijöille ja ‑kustantajille merkittävän osan musiikinesityskorvauksista. Kotimaisten musiikintekijöiden kannalta on myönteistä, että varsinkin radioissa suomalainen musiikki soi aiempaa useammin. Korvauksia kertyi jaettavaksi enemmän myös ohjelmasisältöjen lisääntyneen tarjonnan ansiosta. Erityisesti uusien audiovisuaalisten online-palveluiden, kuten Netflixin ja HBO:n, tarjonta ja käyttö kasvoivat.

Myös taustamusiikin käyttö yrityksissä tuotti musiikintekijöille ja -kustantajille merkittävästi korvauksia. Teoston tulokertymästä 16 prosenttia tulikin myymälöiden, ravintoloiden ja esimerkiksi liikennevälineiden käyttämästä taustamusiikista. Taustamusiikkia soitettiin entistä enemmän erityisesti kuntosaleilla ja muissa liikuntapaikoissa.

Viime vuoden stadionkonsertit ja isot festivaalit onnistuivat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta yli odotusten. Niiden osuus Teoston tulokertymästä oli 13 prosenttia.

Yhteistyöllä lisää tehokkuutta

Tulosvuoden aikana Teosto jatkoi tiiviisti työtään yhteistyökumppaneidensa kanssa. Yhtenä merkittävimmistä tekijänoikeuksien hallinnoinnin tulevaisuutta ennakoivista yhteistyöhankkeista on Teoston, tanskalaisen tekijänoikeusjärjestö Kodan ja norjalaisen Tonon muodostama Polaris Nordic -yhteenliittymä. Polaris Nordic -järjestöjen yhdessä kehittämää tilitysjärjestelmää käytettiin ensi kerran Teoston joulukuun tilityksessä.

”Yhteistyöllä vähennämme kustannuksia ja lisäämme tuloja musiikintekijöille ja -kustantajille. Haluamme tarjota musiikkia tekeville ja käyttäville asiakkaillemme ajanmukaiset, helpot, hyödylliset ja huolettomat palvelut, ja tähdätä myös siihen, että musiikinkäytön luvat saa tulevaisuudessa sekä Teoston että Gramexin puolesta yhdeltä luukulta”, Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä sanoo.

Kimmo Hakola uudeksi jäseneksi Teoston hallitukseen

Teoston jäsenkokous valitsi 9.4. pitämässään kokouksessa Teoston hallitukseen uudeksi jäseneksi säveltäjä Kimmo Hakolan . Teoston hallitukseen kuuluvat lisäksi säveltäjä Kim Kuusi , sanoittaja Kaija Kärkinen , musiikinkustantaja Ari Nieminen , säveltäjä Juha Tikka ja musiikinkustantaja Tommi Tuomainen .

Hallituksen jäsenyyden tässä kokouksessa jättänyt säveltäjä Mikko Heiniö ehti olla yhteensä 30 vuotta Teoston hallituksessa, joista 15 vuotta hallituksen puheenjohtajana. Kevätkokouksessa Heiniö valittiin Teoston kunniapuheenjohtajaksi.

Sibelius-Akatemialle merkittävä palkinto New Yorkissa

Sibelius-Akatemia saa amerikkalaissäätiön korkeimman tunnustuksen työstään kansainvälisesti arvostettuna musiikkikouluttajana. Palkinto jaetaan New Yorkissa 1. toukokuuta. Aiempia palkittuja ovat muiden muassa Nobel-säätiö, presidentti Martti Ahtisaari sekä New Yorkin Modernin taiteen museo MoMa.

Yhdysvaltojen ja Pohjoismaiden välisiä suhteita edistävä American-Scandinavian Foundation on myöntänyt Taideyliopiston Sibelius-Akatemialle Gold Medal -palkinnon korkeatasoisesta koulutuksesta ja pitkäjänteisestä työstä suomalaisen musiikkikulttuurin edistämiseksi. Säätiön korkein tunnustus myönnetään henkilöille tai organisaatioille, jotka ovat merkittävästi edistäneet kansainvälistä yhteistyötä ja ymmärrystä koulutus- ja kulttuurivaihdon avulla.

– On ainutlaatuista, että Sibelius-Akatemia korkeakouluna saa tämän kansainvälisen tunnustuksen. Alumnimme ovat olleet erinomaisesti esillä yhdysvaltalaisessa kulttuurielämässä vuosikymmenien ajan. Nyt heitä yhdistävä tekijä, koulutus Sibelius-Akatemiassa, on tunnistettu ja tunnustettu kansainväliseksi huipuksi. Palkinto tekee näkyväksi myös pitkäaikaisen ja laajan yliopistoyhteistyömme Pohjois-Amerikassa, iloitsee Sibelius-Akatemian dekaani Tuomas Auvinen .

Sibelius-Akatemian lisäksi Gold Medal -palkinto myönnetään Islannin presidentti Ólafur Ragnar Grímssonille . Aiemmin palkinnon ovat saaneet muiden muassa New Yorkin Modernin taiteen museo MoMa (2013), Norjan ensimmäinen naispääministeri Gro Harlem Brundtland (2008), suomalaisvaikuttaja Jorma Ollila (2008), presidentti Martti Ahtisaari (2006) sekä Nobel-säätiö (2001). Palkinto on jaettu vuodesta 1946 alkaen.

American-Scandinavian Foundation (ASF) on voittoa tavoittelematon säätiö, jonka perusti tanskalais-amerikkalainen teollisuudenharjoittaja Niels Poulson 1911. Säätiö tarjoaa vaihto- ja harjoitteluohjelmia, myöntää apurahoja ja stipendejä sekä järjestää näyttelyitä, konsertteja ja esityksiä Scandinavia House -talossaan New Yorkissa. Vaihto-ohjelmiin on osallistunut lähes 30 000 skandinaavi- ja amerikkalaisnuorta. Lue lisää: http://www.amscan.org

Gramex jakoi musiikille liki 19 miljoonaa


Tekijänoikeusjärjestö Gramex jakoi viime vuonna yhteensä 18,64 miljoonaa euroa musiikille.

Tästä taiteilijat saivat 8,7 miljoonaa ja äänitteiden tuottajat 9,9 miljoonaa. Gramex jakoi tekijänoikeuskorvauksia 10 923 esittävälle taiteilijalle ja 2 180 äänitteen tuottajalle.

Korvauksista meni kotimaiselle musiikille 11,9 miljoonaa euroa ja ulkomaiselle musiikille 6,75 miljoonaa euroa. Suuri osa ulkomaisenkin musiikin tuottajakorvauksista maksetaan kansainvälisten levy-yhtiöiden Suomessa toimiville tytäryhtiöille tai lisenssin haltijoille.

Taiteilijat ja tuottajat saavat korvauksensa yksilöllisesti sen mukaan, kuinka paljon heidän musiikkiaan on käytetty.

Taiteilijoiden keskimääräinen korvaus oli 796 euroa vuodessa ja tuottajien 4 551 euroa vuodessa. 308 taiteilijaa sai yli 5 000 euroa vuodessa, 125 heistä yli 10 000 euroa vuodessa. 21 tuottajaa sai yli 50 000 euroa vuodessa

Jaettu summa koostuu pääosin vuonna 2012 kerätyistä kotimaisista korvauksista. Lisäksi jaettiin aiempien vuosien ulkomaisia korvauksia.

Gramex-korvauksia kerätään äänitteiden käytöstä. Osa tulee korvauksina radioilta, osa tiloista ja tilaisuuksista, joissa soitetaan musiikkia sekä osa korvauksina äänitteiden tallentamisesta. Lisäksi Gramex kerää korvauksia ja myöntää lupia musiikkivideoiden käyttöä varten.

Gramexin kustannustehokkuus on alan kansainvälistä kärkeä. Gramex jakaa musiikille liki yhdeksän kymmenesosaa kerätyistä korvauksista ja loppu kuluu korvaushallinnoinnin kuluihin.

Gramex edustaa yli 50 000 kotimaista taiteilijaa ja tuottajaa sekä kansainvälisen sisarjärjestöverkostonsa kautta erittäin suurta määrää ulkomaisia oikeudenhaltijoita useista eri maista.

Suomalainen startup vie nettijoogan maailmalle

Suomalainen online-joogapalvelu Yoogaia tähtää ulkomaille vuoden 2014 aikana. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin myöntämä rahoitus ja Vaasan Yliopiston kanssa tehtävä tutkimushanke antavat Yoogaialle lisävauhtia hyvinvoinnin viemiseksi kaikkien ulottuville, paikasta riippumatta.

Innovaatiorahoituskeskus Tekes on myöntänyt Yoogaialle avustuksen liiketoiminnan kehittämiseksi ja kansainvälistämiseksi. ”Tekes antaa kansainvälisen kasvun suunnittelu –rahoitusta yrityksille, joilla on potentiaalia laajentaa liiketoimintaansa vientimarkkinoille” toteaa hankevastaava Anna-Maija Sunnanmark Tekesistä.

Yoogaia on saanut Suomessa innostuneen vastaanoton. 98% käyttäjistä suosittelee tai harkitsee suosittelevansa palvelua. Yoogaian tavoitteena on viedä onlinejoogatunnit Suomen ulkopuolelle vielä tämän vuoden aikana.

Vaasan yliopiston markkinoinnin opiskelijoiden kurssityö tukee Yoogaian kansainvälistymistä. ”Yoogaia on hieno esimerkki modernista, ketterästä tavasta luoda liiketoimintaa joka lähtee asiakastarpeesta. 30 loppuvaiheen opiskelijaamme ovat saaneet tehtäväkseen tutkia Yoogaian kasvumahdollisuksia Suomessa ja ulkomailla” kertoo professori Arto Rajala Vaasan yliopistosta. ”Yoogaia tarjoaa opiskelijoille eturivin paikan vaikuttaa ennakkoluulottoman, innovatiivisen yrityksen tulevaisuuteen.”

Vahvassa kasvussa oleva Yoogaia on syksyllä 2013 perustettu startup, joka tarjoaa jooga-, pilates- ja kahvakuulatunteja reaaliaikaisesti netissä. Palvelun käyttöä varten tarvitaan vain nettiyhteys ja tietokone.

Taideyliopisto lisää monitaiteellisia hankkeita

Taideyliopistoon uusia professuureja ja monitaiteellisia hankkeita

Taideyliopisto perustettiin vahvistamaan taiteen koulutusta ja roolia suomalaisessa yhteiskunnassa. Taideyliopiston opetusta vankistetaan nyt parantamalla opiskelijoiden mahdollisuuksia valita opintoja eri taiteenaloilta, lisäämällä henkilökohtaisen opetuksen määrää, perustamalla uusia professuureja, käynnistämällä uusia monitaiteellisia hankkeita sekä huolehtimalla opettajien taiteellisen ja tieteellisen työskentelyn mahdollisuudesta.

Sibelius-Akatemia perustaa kolme uutta professuuria. Vaskisoittimien ja musiikkiteknologian professorit ovat ensimmäisiä laatuaan Suomessa. Lisäksi suosittu musiikkikasvatus vahvistuu yhdellä professorilla.

Kuvataideakatemia keskittyy Nykytaiteen laboratorion kehittämiseen tutkimuksen ja opetuksen uudistajana. Lisäksi Suomen ensimmäinen tilallisuuden ja näyttelysuunnittelun professuurin täyttäminen on loppuvaiheessa, ja valokuvaukseen saadaan uusi professuuri.

Teatterikorkeakoulussa opettajat saavat ensi syksystä lähtien käyttää enemmän työaikaa omaan taiteelliseen tai tieteelliseen työhön. Tämä taiteen opetusta uusintava mahdollisuus on perinteisesti kuulunut kahden muun akatemian opettajille.

Taideyliopisto kutsuu myös kansainvälisiä taiteilijoita ja tutkijoita residenssiin sekä vieraileviksi professoreiksi. Artist in residence -tyyppiset säännölliset vierailut mahdollistavat kansainvälisen tietotaidon vaihtamisen.

Uusia, monialaisia hankkeita ovat äänen ja kuvan liitto -projekti, joka tuo Taideyliopistoon Eric Isaacssonin vierailevaksi professoriksi, sekä nykymusiikkiprojekti, joka pyrkii laajentamaan opiskelijoiden taiteellisen ilmaisun mahdollisuuksia muun muassa elektroniikan, videon, kuvan ja tanssin keinoin.

Yhteisistä uusista avauksista jatkuvat myös taidekirjoittaminen sekä Sound Art -sivuainekokonaisuus. Taidekirjoittaminen kehittää uutta mallia kirjoittamisen opettamiselle ja opiskelulle Taideyliopistossa. Kolme keskeistä osaa ovat luova kirjoittaminen, taiteesta kirjoittaminen eri toimijoiden näkökulmasta sekä kirjoittaminen uusmedioihin.

Äänitaiteen koulutus Taideyliopistossa on kolmen akatemian yhteistyönä toteutettava kokonaisuus, joka tarkasteleee ääntä laaja-alaisena nykytaiteen muotona.

Taideyliopiston kansainvälinen taidepedagogiikan tutkimuskeskus CERADA kehittää tutkimukseen perustuvaa taidepedagogiikkaa tiiviissä kansainvälisessä yhteistyössä.

Taideyliopiston toimintaa ohjaavat neljä strategista tavoitetta, jotka ovat innostava oppimisen

Kirjaston kirjat kulkevat Postin pakettiautomaattien välityksellä lainaajille

Kirjaston kirjat kulkevat Postin pakettiautomaattien välityksellä lainaajille ympäri maata

Espoon kaupunginkirjaston Venäjänkielisen kirjaston ja Itella Postin uudenlainen yhteistyö alkaa helmikuussa

Itella Posti ja Espoon kaupunginkirjaston ylläpitämä Venäjänkielinen kirjasto aloittavat uudenlaisen lainausmallin helmikuussa. Venäjänkielisen kirjaston valikoima tulee lainaajien saataville maanlaajuisesti Postin pakettiautomaattiverkoston välityksellä. Palvelu on suunnattu Suomessa, pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) ulkopuolella asuville, jotka haluavat lainata Venäjänkielisen kirjaston kirjoja, elokuvia tai puheäänitteitä. Venäjänkielisen kirjaston asiakkaaksi pääsee käymällä oman paikkakunnan lähikirjastossa.

Helsingin, Espoon ja Vantaan HelMet-kirjastojen alueella lainat siirretään yhä kirjastojen välillä, mutta muualla maassa Venäjänkielisen kirjaston kirjoja voi vastaanottaa Postin pakettiautomaatteihin. Postin pakettiautomaatit palvelevat reilussa 300 paikassa eri puolilla maata. Kasvavan kysynnän vuoksi Itella Posti kasvattaa pakettiautomaattiverkostoa vuoden aikana 175 uudella automaatilla.

Espoon kaupunginkirjaston Venäjänkielinen kirjasto on toiminut vuoden ajan Sellon kirjastossa. Sen kokoelmassa on 14 000 venäjänkielistä kirjaa, 1000 elokuvaa ja puheäänitettä sekä paljon lehtiä. Kokoelma on osa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen kokoelmaa. Tietokannasta voi etsiä teoksia sekä kyrillisin että latinalaisin kirjaimin. Kirjojen lainaaminen ja palauttaminen pakettiautomaatteihin on maksutonta. Vaihtoehtoisesti lainat toimitetaan noudettavaksi asiakkaan lähikirjastosta.

– Tämä kirjastoyhteistyö on innovatiivista ja asiakaslähtöistä. Postin pakettiautomaatit ovat monille tuttuja verkkokauppaostosten noutamisesta ja niitä kiitetään helppokäyttöisyydestä ja asioinnin nopeudesta. Pakettiautomaattiverkosto tarjoaa uudenlaisen palvelumahdollisuuden toiminnalle, jossa tarvitaan aineistojen tai tavaroiden siirtämistä edestakaisin, kuten tässä kirjaston palvelussa, Itella Postin Business Manager Saara Pietilä sanoo.

Venäjänkielisen kirjaston asiakkaaksi ilmoittaudutaan oman paikkakunnan lähikirjastossa. Ilmoittautumisen yhteydessä kirjastovirkailijalle näytetään henkilöllisyystodistus. Samalla allekirjoitetaan valtuutus, joka oikeuttaa Venäjänkielisen kirjaston käyttämään asiakkaan kirjastokortin numeroa, kun halutut teokset lainataan hänelle. Lähikirjastosta toimitetaan ilmoittautumislomake ja lupakaavake Venäjänkieliseen kirjastoon.

Laina-aineiston saapumisesta tulee tekstiviesti-ilmoitus

Kun lainattu aineisto on noudettavissa Postin pakettiautomaatista, asiakas saa kännykkäänsä tekstiviestinä koodin, jolla hän voi noutaa lainan kirjastolle ilmoittamastaan pakettiautomaatista. Lainat palautetaan maksutta samassa pussissa ja samalla koodilla pakettiautomaattiin. Itseä lähimmän pakettiautomaatin sijainnin näkee sivustolta http://www.posti.fi/pakettiautomaatti.

Suomalaiselle Resogunille videopelien Oscar-ehdokkuus

Academy of Interactive Arts & Sciences äänestää joka vuosi parhaat videopelien taiteelliset saavutukset ja tänä vuonna Suomen vanhimman pelistudion Housemarquen uusin Playstation 4-peli Resogun on ehdolla. Kategoriassa “Best Action Game” on myös ehdolla vahvoja kansainvälisiä pelejä kuten Ruotsalainen Battlefield 4.

“Olisi erittäin hienoa jos saisimme Suomeen maailman arvostetuimman palkinnon videopelien saralla. Ehdokkuus on tietysti jo palkinto itsessään, mutta mahdollinen voitto merkitsisi erittäin paljon kotimaan konsolipelien kehitysyhteisölle.”

Mikael Haveri, Housemarquen markkinointipäällikkö

Akatemiaan kuuluu yli 22 000 jäsentä ja palkinnot jaetaan 6. helmikuuta Las Vegasissa, D.I.C.E. Awardseissa, jotka järjestetään nyt 17:nnen kerran.

Vastaava palkinto on vain kerran aikaisemmin tullut Suomeen kategoriassa ”Casual Games”, jolloin Angry Birds voitti ja muusikko Ari Pulkkinen kävi ottamassa vastaan palkinnon. Tänä vuonna ehdolla olevassa Resogunissa on myös Pulkkisen sävellykset.

Resogun on myös menestynyt maailmalla ja kotimaassa alkuvuoden ”paras peli” äänestyksissä. Yhdysvaltalainen IGN.com valitsi sen ”Vuoden PS4-peliksi” ja Suomalaisen Dome.fi-sivuston äänestyksessä Resogun sai tittelin ”Vuoden paras Suomipeli”.

Pelin hinta on 14,95€, mutta kaikki PS+ -tilin omistajat saavat ladata sen ilmaiseksi, mikä tarkoittaa sitä, että peli on saatavilla lähes kaikille konsolin ostajille ostopäivästä lähtien. Resogun on saatavilla yksinoikeudella Sonyn Playstation4 konsoleille.

Academy of Interactive Arts and Sciences nominations: http://www.interactive.org

Nuoret haluaisivat vähentää alkoholin käyttöä

Nuortenlinkki-verkkopalvelun kyselyssä kolmasosa nuorista toivoi, että kaveripiirissä käytettäisiin vähemmän alkoholia. Enemmistö suomalaisista tutustuu alkoholinkäyttöön jo alaikäisinä. Tänä vuonna A-klinikkasäätiö kehottaa nuoria tutkimaan omaa suhdettaan alkoholiin tipattomalla.

Myös suosikkibloggaaja Eeddspeaks ryhtyi tipattomalle. Tipaton tammikuu tarjoaa hyvän tilaisuuden kyseenalaistaa sosiaalista painetta. A-klinikkasäätiö on vastikään julkaissut Nuortenlinkki.fi -palvelun, josta saa tietoa ja henkilökohtaista neuvontaa päihdeasioissa.

Enemmistö suomalaisista tutustuu alkoholinkäyttöön jo alaikäisinä. Nuorten terveystapatutkimuksen (2013) mukaan 14-vuotiaista raittiita on kaksi kolmesta (68 %), 16-vuotiaista kolmannes (36 %) ja 18-vuotiaista enää joka kymmenes (alle 12 %). Viime talvena joka viides suomalainen aikuinen vietti tipatonta tammikuuta. Tänä vuonna A-klinikkasäätiö kehottaa myös nuoria tutkimaan omaa suhdettaan alkoholiin tipattomalla.

Suosikkibloggaaja Eeddspeaks ryhtyi tipattomalle

Eeddspeaks, oikealta nimeltään Eetu Pesonen, kuuluu Suomen suosituimpiin videobloggaajiin. Nuorella vantaalaisella on Youtubessa yli 75 000 seuraajaa. Eeddspeaks tarttui A-klinikkasäätiön Nuortenlinkin heittämään haasteeseen ja kehottaa myös muita kokeilemaan tipatonta:

”Miksi sitä ei kokeilisi? Onhan tässä koko elämä aikaa ihmetellä ja hurvitella, jos ajatus tuntuu vaikealta niin siihen pitäisi sitä paremmalla syyllä lähteä.”

Tipaton haastaa nuorten kännikulttuurin

A-klinikkasäätiön Henna Vuorennon mukaan nuoria eivät niinkään huolestuta alkoholinkäytön terveyshaitat: ”Jos tipattomalle ryhdytään, se on haaste etenkin sosiaaliselle elämälle: porukkaan kuuluminen on humaltumista yhdessä, jopa seuraavan päivän häpeästä huolimatta.”

Nuortenlinkki-verkkopalvelun teettämässä nettikyselyssä 70 % kertoi käyttävänsä itse alkoholia. Vastaajista puolet oli sitä mieltä, että oma alkoholinkäyttö riippuu sosiaalisista tilanteista ja muista nuorista: ”jos kaveriporukassa kaikki olisi selvin päin, niin olisin itsekin”. Kolmasosa toivoi, että kaveripiirissä käytettäisiin vähemmän alkoholia. Kyselyyn vastasi yli 500 13–25-vuotiasta suomalaista nuorta.

Vuorennon mukaan juomiseen liittyvä sosiaalinen paine on yllättävän vahva. Tipaton tammikuu tarjoaa nuorelle hyvän tilaisuuden kyseenalaistaa vallitsevaa kännikulttuuria: ”Menossa voi olla mukana, vaikka ei tipattoman vuoksi joisikaan.”

Nuortenlinkki tukee tipattomalla

A-klinikkasäätiö on vastikään julkaissut Nuortenlinkki.fi -palvelun, josta saa tietoa ja henkilökohtaista ammattilaisneuvontaa päihdeasioissa. Testit tarjoavat mahdollisuuden tutkia oman alkoholinkäytön vaikutuksia terveyteen. Tipattoman tammikuun hyötyihin voi tutustua myös vastaamalla tietovisaan.

Vuoden aikana lanseerattiin kymmeniä uusia aikakauslehtiä

Vuosi 2013 ei osoittanut hiipumista uusien aikakauslehtien lanseerauksessa. Uusi ilmiö aikakauslehtimarkkinoilla ovat teemalehdet, jotka ovat kiinteä osa tunnettua lehtibrändiä ja jotka ilmestyvät 1 – 2 kertaa vuodessa.

Uusia lehtiä tuli vuonna 2013 peräti 30, joista kuusi on ilmoitettu teemalehdiksi. Suurin osa uutuuksista on yleisölehtiä ja vain kaksi ammatti- ja järjestölehteä. Harrastelehdet ovat edelleenkin suurin ryhmä uusista yleisölehdistä.

Uusia lehtiä vuonna 2013:

Ammattikuljettaja, Antiikki ja taide, Golden Vintage, GuitarFan, Harraste MP, Helpot Mega Ristikot, Huippu, Kidd.O, Lämäri, Matkavinkki, Maintworld, MeNaiset Kilot veks, MusclePro, Noste, Oma aika, Ristikko Aarre, Ristikko Raketti, Sanahaut ja anagrammit, Season Looks, Suuri Keittiö & Kylpyhuone Extra sekä Suuri Talo Extra, Takedown Magazine, Tastingbook Viini&Ruoka sekä Tekniikan Historia.

Teemanumeroita ovat Joulu Anna, Kodin Kuvalehti Grillikesä, Kodin Kuvalehti Joulu, Kodin Kuvalehti Puutarhassa, MeNaiset Häät sekä MeNaiset & Matkaopas.

Teemalehtien painokset ovat suuria eli 50 000 – 125 000. Osa niistä on pelkästään irtonumeromyynnissä.

Vuonna 2012 lehtimarkkinoille tuli 34 uutta aikakauslehteä. Kymmenen viime vuoden aikana uusien lehtien määrä on ollut vuosittain keskimäärin 28.

– Se, että uusien aikakauslehtien määrä on ylittänyt viime vuosina toistuvasti pitkän aikavälin keskiarvot, kuvaa hyvin alan nykytilannetta. Painettu aikakauslehti on edelleen elinvoimainen ja uudistuva. Painetuissa lehdissä kuluttajia kiinnostavat entistä erikoistuneemmat sisällöt, ja niistä he ovat valmiita maksamaan, kertoo Aikakausmedian markkinointi- ja tutkimusjohtaja Saara Itävuo. – Rinnalle kehittyvät myös digitaaliset lisäpalvelut. Uudistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö. Muun muassa Yhdysvalloissa lanseerattiin marraskuun loppuun mennessä peräti 777 uutta aikakauslehteä

Lehtiä poistuu aikakauslehtivalikoimista hyvin vaihdellen, kuitenkin alle kymmenen vuodessa. Syynä poistumiseen voi lehden lakkauttamisen lisäksi olla lehtien yhteenliittymiset. Tilasto ilmestymisen lakkauttaneista lehdistä päivittyy ensi vuoden alussa.

Aikakauslehdeksi lasketaan lehti, joka ilmestyy säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Mainosten osuus ei aikakauslehdessä ylitä toimituksellisen sisällön osuutta. Lehti voi painettuna olla kooltaan, muodoltaan ja painomateriaaliltaan millainen tahansa ja digitaalisena luettavissa millä laitteella tahansa.

Suomi jatkaa kärkimaana aikakauslehtien määrässä suhteessa väestön määrään. Kansalliskirjaston tilaston mukaan meillä vuonna oli 2012 noin 4 600 eri aikakauslehtinimikettä.

Dagmar Oy kerää Aikakausmedialle neljännesvuosittain tiedot uusista lehdistä.

Uudet lehdet ja nimikemäärät http://www.aikakauslehdet.fi/default.asp?docId=16703

Yhteiseurooppalaiseen Itämeri-tutkimusohjelmaan seitsemän uutta hanketta

Itämeren maiden ja EU:n yhteisen Itämeri-tutkimusohjelman (BONUS) rahoitettavat hankkeet on valittu. Rahoitusta saa seitsemän laajaa tutkimuskonsortiota yhteensä 27 miljoonaa euroa. Hankkeissa on mukana tutkijoita kaikista Itämeren alueen maista ja tutkimus tähtää Itämeren ekosysteemin elinkykyisyyden turvaamiseen. Tutkimusohjelman rahoittamiseen osallistuvat kansalliset tutkimusrahoitusorganisaatiot ja EU:n komissio. Suomesta ohjelmaa rahoittaa Suomen Akatemia.

BONUS-ohjelman tavoitteena on kauas tulevaisuuteen ulottuva tutkimusyhteistyö, jossa tuotetaan tietoa HELCOMin Itämeren toimintaohjelman, EU:n meristrategiadirektiivin sekä useiden kansallisten, alueellisten ja eurooppalaisten kestävään kehitykseen tähtäävien politiikkaohjelmien toteuttamisen tueksi.

”Oikea, Itämeren olosuhteet huomioonottava tutkimustieto on välttämätöntä haavoittuvan meren suojelulle. Tarvitaan ohjauskeinoja, politiikkaohjelmia ja toimintamalleja, jotka on räätälöity nimenomaan Itämerta varten”, sanoo BONUS-ohjelman toimitusjohtaja Kaisa Kononen.

Nyt valittujen tutkimuskokonaisuuksien teemat käsittelevät muun muassa Itämeren biodiversiteettiä ja sen mahdollista sopeutumista ilmastonmuutokseen, ravinteiden kertymistä rannikkoalueilla ja kalavarojen kestävää käyttöä Itämerellä. Suomalaiset tutkijat ovat mukana kuudessa tutkimuskonsortiossa seitsemästä. Suomesta tutkimushankkeissa ovat mukana Eero Aro (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos), Erik Bonsdorff (Åbo Akademi), Ari Ekroos ja Diane Martin (Aalto-yliopisto), Veijo Jormalainen (Turun yliopisto), Alf Norkko ja Kaarina Sivonen (Helsingin yliopisto) sekä Anna-Stiina Heiskanen ja Harri Kuosa (Suomen ympäristökeskus).

Hankkeet nelivuotisia

Itämeren ekosysteemin elinkykyisyyden turvaamiseen tähtäävät hankkeet ovat kestoltaan nelivuotisia. Hankkeet ovat monitieteisiä ja monikansallisia, ja niissä on vähintään kolme osanottajaorganisaatiota kolmesta EU:n jäsen- tai liitännäismaasta, joista kahden tulee olla BONUS-ohjelmassa mukana olevia maita. Näitä ovat Tanska, Viro, Suomi, Saksa, Latvia, Liettua, Puola ja Ruotsi. Ohjelmaan osallistuu myös venäläisiä tutkijoita, sillä Venäjän perustutkimusrahasto on sitoutunut rahoittamaan heidän osuutensa.

BONUS-ohjelma perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteispäätökseen vuodelta 2010. Ohjelmalla on 100 miljoonan euron rahoitus projekteille, jotka toteutuvat vuosina 2013–2018. Puolet rahoituksesta tulee Itämeren maiden kansallisilta tutkimusrahoittajilta ja puolet EU:n tutkimuksen puiteohjelmasta.

Kaikki uudet rahoitusta saaneet hankkeet verkkosivuilla osoitteessa http://www.bonusportal.org/VE

Suomalaiset toivovat elinvoimaista ja hyvin hoidettua maaseutua

Valtaosa suomalaisista katsoo, että koko maa hyötyy, jos Suomen maaseutu voi hyvin. Maaseutu halutaan säilyttää elinvoimaisena ja elinkelpoisena ja maisemat pitää hoidettuina. Kotimaista ruokaa halutaan syödä myös jatkossa, erityisesti lähi- ja luomuruokaa. Yhteisenä huolenaiheena ovat vesistöt ja erityisesti Itämeri.

Tämä selviää maa- ja metsätalousministeriön TNS Gallupilla teettämästä tutkimuksesta. Tutkimukseen vastasi lähes 3 000 suomalaista. Maataloustuottajien ja maaseudun yrittäjien näkemyksiä tutkittiin vastaajien joukosta erikseen.

Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka hyvin EU:n maaseuturahaston ja siitä rahoitettavan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuuksia ja vaikutuksia tunnetaan. Ohjelmaan sisältyvät muun muassa maatalouden ympäristötuet, luonnonhaittakorvaukset (LFA) ja eläinten hyvinvoinnin tuet. Siitä tuetaan myös maaseudun elinkeinojen ja palvelujen kehittämistä.

Maataloustuottajat ja yrittäjät olivat keskimääräistä taipuvaisempia uskomaan, että maaseutu tarjoaa ratkaisuja ympäristö- ja ilmastohaasteisiin. Viljelijöiden tekemää ympäristötyötä esimerkiksi vesien suojelun tai monimuotoisuuden puolesta ei nähty yhtä vaikuttavana muiden vastaajaryhmien joukossa. Maatalouden katsottiin kuitenkin edistyneen ympäristötyössä. Viljelijät näkivät ympäristökuormituksen pienentyneen lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytön vähentymisen, viljelytekniikkojen uudistumisen ja lannanlevityssäännösten seurauksena. Suomalainen maatalous nähtiin ympäristöystävällisempänä kuin muualla EU:ssa.

Tutkimus osoitti, että EU-rahoitteinen maaseudun kehittäminen on varsin tuntematonta myös niille, jotka voisivat sen avulla kehittää elinkeinoaan tai elinympäristöään. Parhaiten maaseutuohjelmasta tiesivät maataloustuottajat, erityisesti nuoret tuottajat ja eläintilalliset. Alle 40-vuotiaille vastaajille EU:n rahoitusmahdollisuudet olivat kokonaisuudessaan tutumpia.

Tuensaajan ei välttämättä tarvitse tietää, mistä potista mikäkin tuki maksetaan, maaseudun kehittämisyksikön päällikkö Taina Vesanto toteaa.

– Tärkeämpää on, että tieto tukimahdollisuuksista leviää ja kehittämisvarat tulevat käytetyksi nyt kun koko maataloustukipaketti uudistuu. Maaseutuohjelman noin seitsemän miljardin euron osuus on oleellinen maaseudun elinvoimaisuuden ja maatalouden uudistumisen kannalta.

Maa- ja metsätalousministeriö julkaisee joulukuussa valmisteluryhmien kokoaman luonnoksen uudeksi maaseutuohjelmaksi. Poliittisessa käsittelyssä ohjelma on alkuvuodesta, minkä jälkeen se toimitetaan komissioon hyväksyttäväksi. Ohjelman kaikkien tukien odotetaan olevan haettavissa vuoden 2015 alusta.

Suomalaiset yritykset käyttävät naapurimaita vähemmän rahaa sponsoriontiin

Suomen asukaslukuun suhteutettuna suomalaiset yritykset käyttävät yli kolmanneksen vähemmän rahaa sponsorointiin – kuten kulttuurin ja urheilun tukemiseen – pohjoismaisiin naapureihinsa verrattuna. Pienemmästä investoinnista huolimatta investoinnin hyödyntäminen tuo kuitenkin haasteita suomalaisille.

Joka kuudes sponsoroija hyödyntää vain sopimukseen kuuluvat osiot, ja alle puolet vastaajista kertoo käyttävänsä sosiaalista mediaa yhteistyön hyödyntämiseen. Tiedot käyvät ilmi Sponsorointi & Tapahtumamarkkinointi ry:n tuoreesta tutkimuksesta sponsoroinnin nykytilasta Suomessa. Yhteistyöyhdistyksen tavoitteena on nostaa sponsoroinnin tuloksellisuutta ja osaamista Suomessa.

– Suomalaisyritysten sponsorointitoiminnassa on vielä paljon kehitettävää, sekä investoinnin määrällä että sen hyödyntämisellä mitattuna. Suomi jää pohjoismaisella tasolla selvästi Ruotsin ja Norjan tasosta, Sponsor Insightin tutkimusjohtaja Klaus Virkkunen kiteyttää.

Vuonna 2012 sponsoroinnin investoinnit kasvoivat Ruotsissa edellisvuoteen verrattuna 9 prosentilla ja olivat yhteensä 1 140 miljoonaa euroa. Norjassa vastaavat luvut olivat 4 prosenttia ja 520 miljoonaa euroa. Suomessa markkina sen sijaan kutistui 3 prosenttia 166 miljoonaan euroon. Neljän viimeisen vuoden aikana Ruotsin sponsorointimarkkina kasvoi jopa 50 prosenttia. Norja ja Suomi seuraavat perässä 16 ja 10 prosentin kasvuvauhdilla.*

Suomalaissponsori investoi 31 euroa per capita, ruotsalainen 120 euroa

Myös tarkasteltaessa investoinnin määrää per capita Suomi jää rytinällä naapurimaidensa jalkoihin.

– Suomessa sponsoroinnin määrä vuonna 2012 oli noin 31 euroa asukasta kohti, kun vastaava summa Ruotsissa oli peräti 120 euroa ja Norjassa 104 euroa. Maailmanlaajuisella tasolla mitattuna Suomi pärjää kuitenkin kohtuullisesti, sillä Euroopan maissa keskimäärin investointi oli 35 euroa per capita ja Pohjois-Amerikassa 26 euroa, Virkkunen kertoo.

Puolet yrityksistä kokee sponsoroinnin strategisesti tärkeäksi ja ammattimaiseksi

Noin puolet kyselyyn vastanneista kertoo, että sponsorointi on heidän edustamassaan yrityksessä strategisesti tärkeää ja luonnollinen osa markkinointiviestintää.

– Toiminta on näissä yrityksissä usein myös ammattimaista, Sponsorointi & Tapahtumamarkkinointi ry:n puheenjohtaja Miikka Vahtera sanoo.

Ensisijaisiksi sponsoroinnin motiiveiksi suomalaiset listaavat kaupallisia tavoitteita kuten brändin rakentaminen, näkyvyys, kohderyhmän tavoittaminen ja myynti. Naapurimaassa Ruotsissa myös yritysvastuu on yksi avainmotiivi.

Ruotsalaisyritysten strategisempi lähestyminen sponsorointiin näkyy myös siinä, että sponsoroinnista päättävät usein myös toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Yli puolessa suomalaisyrityksistä päätöksen tekee markkinoinnista vastaava. Ruotsissa sponsoroinnin rahoittamiseen osallistuvat markkinoinnin (36 %) lisäksi vahvasti yrityksen eri liiketoiminta-alueet (28 %) ja merkittävä osa katetaan myös toimitusjohtajan omasta budjetista (11 %). Suomessa valtaosa, 69 prosenttia, sponsorointipanostuksesta katetaan markkinoinnin budjetista.

Investoinnin hyödyntämisessä paljon kehitettävää

Tutkimus osoittaa, että 84 prosenttia yrityksistä hyödyntää yhteistyösopimustaan. Suurin osa hyödyntää investointiaan sponsorikohteen tapahtumien (77 %) ja kanavien (60 %) kautta. Omia tapahtumia (51 %) ja kanavia (52 %) muistetaan hyödyntää harvemmin. Tutkimuksesta ilmenee, että suuremmilla yrityksillä on lähtökohtaisesti paremmat prosessit investoinnin hyödyntämiseen.

– Yllättävä tulos on myös se, että alle puolet vastaajista kertoo käyttävänsä sosiaalista mediaa yhteistyön hyödyntämiseen. Se on harvoin, ottaen huomioon sosiaalisen median vahvan aseman tänä päivänä, Virkkunen pohtii.

– Suomalaisen sponsorointitoiminnan on kehityttävä niin suunnitelmallisuuden ja seurannan kuin investoinnin hyödyntämisen suhteen. Jos sponsorointitoiminnan strategiseen suunnitteluun ja investoinnin hyödyntämiseen ei käytetä tarpeeksi aikaa, on vaikea saada positiivisia tuloksia. Parhaimmillaan sponsoroinnilla ja tapahtumamarkkinoinnilla voi olla huikea ROI-tuottoluku. Tämän taidon kehittämiseksi Suomessa olemme perustaneet Sponsorointi & Tapahtumamarkkinointi -yhteistyöyhdistyksen, Vahtera kiteyttää.

Tutkimustulokset julkistettiin 28.11. vastaperustetun Sponsorointi & Tapahtumamarkkinointi ry:n ensimmäisessä FOORUMI-seminaarissa, jossa käsiteltiin sponsoroinnin nykytilaa Suomessa. Tutkimuksen toteutti Sponsor Insight Finland Sponsorointi & Tapahtumamarkkinointi ry:n toimeksiannosta. Kysely toteutettiin sähköpostikyselynä 14.10.–25.11.2013 välisenä aikana ja sen kohderyhmänä oli sponsorointia ja tapahtumamarkkinointia harjoittavat yritykset Suomessa. Kyselyyn vastasi yhteensä 137 sponsoroinnin ammattilaista.

* Lähteet: IEG Sponsorship Report 2013, European Sponsorship Association, IRM sekä Mainostajien Liitto.

Luonnonvara-keskuksen valmistelu etenee

Vuoden 2015 alussa toimintansa aloittavan Luonnonvarakeskuksen valmistelu etenee suunnitellusti. Luonnonvarakeskus muodostetaan yhdistämällä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen Tiken tilastotuotanto.

Perustamishankkeessa on laadittu keskuksen strategia, hahmoteltu uutta organisaatiorakennetta ja suunniteltu asiakasratkaisujen toimintamalleja. Luonnonvarakeskuksen asiakkaille ja kumppaneille järjestetään 20.11. sidosryhmätilaisuus, jossa valmistelutilannetta esitellään ja yhteistyökumppaneita kuullaan.

Luonnonvarakeskusta koskeva lakiluonnos on lähetetty lausuntokierrokselle. Lakia koskeva hallituksen esitys on tarkoitus viedä eduskuntaan keväällä 2014. Lakiesityksen mukaan Luonnonvarakeskuksen toimialana olisi uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvan kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan, hyvinvoinnin ja maaseudun elinvoimaisuuden edistäminen.

Laissa säädetään Luonnonvarakeskuksen tehtävistä ja johtamisjärjestelmästä. Lisäksi esityksessä ehdotetaan tehtäväksi Luonnonvarakeskuksen perustamisesta aiheutuvat muutokset muihin lakeihin, joissa on säädetty tehtäviä MTT:lle, Metlalle, RKTL:lle ja Tikelle. Lausuntoaika päättyy 16.12.2013.

Luonnonvarat ja niiden hyödyntämiseen perustuvat elinkeinot ovat eri puolella Suomea. Yhdistyvillä laitoksilla on laaja alueellinen kattavuus. Hanke parantaa luonnonvaratutkimuksen kykyä palvella yhteiskuntaa sekä osallistua EU-tason tutkimushankkeisiin.

Hulluus voitti Kanava-palkinnon

Aikakauslehti Kanavan ja Otavan kirjasäätiön perustama 10 000 euron Kanava-palkinto jaetaan vuoden parhaalle tietokirjalle. Palkintoraadin puheenjohtaja, Kanavan päätoimittaja Ville Pernaa valitsi perjantaina 25.10. Helsingin Kirjamessuilla palkinnon saajaksi professori Petteri Pietikäisen teoksen Hulluuden historia (Gaudeamus).

”Hulluuden historia on vavisuttava teos. Se avaa aivan uudenlaisen näkymän hulluuteen yhteiskunnassa ja sen hoitoyrityksiin eri aikoina. Teos osoittaa kuinka sekä mielisairauksissa että niiden hoidossa kullakin ajalla on ollut omat muoti-ilmiönsä”, perustelee Kanava-palkintoraadin puheenjohtaja Ville Pernaa valintaansa.

”Hulluuden historia kertoo kuinka hulluus on nyt ja aina osa ihmisyyttä. Selviää, että joitakin hoitoyrityksiä olisi ollut syytä kutsua pikemminkin kidutukseksi kuin sairaanhoidoksi”, esittelee Kanavan päätoimittaja Ville Pernaa palkintoteoksen viestiä ja jatkaa: ”Mikä tärkeintä: Pietikäinen kirjoittaa vaikeasta aiheesta yleistajuisella, laajalle yleisölle suunnatulla ja lämpimän inhimillisellä otteella.”

Pietikäinen on aate- ja oppihistorian professori ja hän on tutkinut hulluutta noin 20 vuoden ajan. ”Tämä kirja heijastaa eteemme hulluuden vaihtuvat kasvot aina antiikista tähän päivään saakka”, kertoo Pietikäinen.

”Teos osoittaa miten hulluutta on selitetty ja hoidettu eri aikoina, ja miten hulluus medikalisoitiin eli kuinka siitä tehtiin mielisairaus. Silti tanssi poikkeavuuden ja normaaliuden välisellä kiikkerällä nuoralla on ikuista”, tiivistää Pietikäinen.

Petteri Pietikäinen (s. 1964) on aate- ja oppihistorian professori Oulun yliopistossa. Hän on tutkinut aihepiiriä pitkään ja julkaissut teoksia muun muassa C.G. Jungista, psykologisesta utopia-ajattelusta sekä ”hermostuneisuuden aikakaudesta” Ruotsissa.

Karttakeskus julkaisi uuden sotahistoriallisen kartan

Karjalasta sotahistoriallinen tiekartta

Toisen maailmansodan sotatapahtumat Karjalassa on koottu yhdelle kartalle, jolta saa helposti yleiskuvan talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan taistelujen sijainneista. Koska pohjalla on nykytilannetta kuvaava kartta, uutuutta voidaan käyttää oppaana sotahistoriallisilla matkoilla Karjalaan.

Kartalla on esitetty sotien taistelupaikkoja sekä sotahistoriaan liittyviä kohteita nykyisen Suomen ja Venäjän alueella suomalaisesta näkökulmasta. Kartalle on merkitty muun muassa merkittävimmät puolustusasemat, taistelupaikat, rannikkolinnoitukset ja lentotukikohdat. Kartalta löytyy myös sotamuseoita, kenttähautausmaita ja lähinnä suomalaisten pystyttämiä muistomerkkejä. Eri sotien taisteluilla on omat tunnusvärinsä.

Sotahistoriallisten tietojen pohjalla oleva kartta kuvaa nykyistä tilannetta ja tiestöä. Siten karttaa voi käyttää kotisohvan historianharrastuksen lisäksi myös Karjalaan suuntautuvilla sotahistorian matkoilla tiekarttana ja oppaana. Nykyiset venäläiset paikannimet on merkitty sekä kyrillisin että latinalaisin kirjaimin, ja mukana ovat myös vanhat suomalaiset nimet.

Karttakeskuksen sotahistoriallinen tiekartta kokoaa tiedot tiettävästi ensimmäistä kertaa yhdelle karttalehdelle.

Kartta kattaa Venäjän Karjalan sekä Itä-Suomen, ja se ulottuu Jäämerelle, Vienanmerelle ja Äänisen itäpuolelle saakka. Kartan mittakaava on 1:800 000, ja Karjalan kannas sekä Laatokan Karjala on esitetty myös suuremmassa 1:400

Nuoret toivovat suvaitsevaista ja kansainvälistä Suomea

Nuorten mielestä Suomi on vuonna 2030 hyvä maa asua, mikäli kansalaiset ovat suvaitsevia ja avarakatseisia, Suomi entisestään kansainvälistynyt ja nuorilla riittävästi töitä.

Nuoret suhtautuvat puolestaan kriittisesti siihen, että teknologia ujuttautuu yhä uusille alueille ja tuottavuutta pyritään jatkuvasti kasvattamaan. Nuoria ei viehätä hoitotyön automatisointi eikä jatkuva uuden rakentaminen luonnon kustannuksella.

Näitä ja monia muita kiinnostavia teemoja nousi esiin Nuorten Akatemian toteuttamissa Nuorten tulevaisuustyöpajoissa. Työpajat järjestettiin syyskuussa Omnian ammattiopistossa Espoossa ja Tikkurilan lukion IB-linjalla ja niihin osallistui yhteensä noin 30 nuorta.

Työpajat toteutettiin Tekesin toimeksiannosta ja ne liittyivät valtioneuvoston Tulevaisuusselonteko 2030 -valmisteluun. Nuorten Akatemian toteuttama projekti oli kokeilu, jossa testattiin nuorten kuulemista niin, että se voitaisiin toteuttaa helposti ja suhteellisen nopeasti.

”Nuoret tarttuivat haasteeseen todella innolla ja saimme erittäin monipuolisia ja asiantuntevia vastauksia. Kokeilu oli varmasti myös nuorille uudenlainen tilaisuus kurkata tulevaisuustyöhön. Olemme oikein tyytyväisiä lopputulokseen”, toteaa johtava asiantuntija Juha Suuronen Tekesistä.

Palautteen perusteella nuoret kokivat työpajatyöskentelyn mielekkäänä ja toivoivat lisää samantyyppisiä mahdollisuuksia keskustella kiinnostavista aiheista. Nuorten mielestä työpajat sopisivat hyvin myös kouluihin perinteisten luentojen rinnalle.

Lue lisää nuorten näkemyksistä työpajojen yhteenvetoraportista

Nuorten ajatuksista koostetun digitarinan pääset katsomaan YouTubesta

Netflix videopalvelun suosio kasvaa nopeasti

Netflix julkaisi kolmannen vuosineljänneksen osavuosikatsauksensa myöhään eilen illalla. Palvelun käyttäjämäärä nousi maailmanlaajuisesti yli 40 miljoonaan. Netflixin nettotulos nousi 2,4 miljoonaa dollaria edellisestä vuosineljänneksestä.

Netflixin liikevaihto oli 1,11 miljardia dollaria kolmannella vuosineljänneksellä. Yhtiön nettotulos kipusi 31,8 miljoonaan dollariin, kun yhtiön tulos oli 7,7 miljoonaa dollaria vielä vuosi sitten.

Netflixin käyttäjämäärä nousi sen kotimaassa Yhdysvalloissa 31,1 miljoonaan käyttäjään kolmannella vuosineljänneksellä. Palvelulla on 9,2 miljoonaa käyttäjää kansainvälisesti.

Netflixin käyttäjämäärä on noussut kotimaan rajojen ulkopuolella lähes viidellä miljoonalla käyttäjällä vuoden aikana. Netflix aloitti toimintansa Suomessa ja Pohjoismaissa noin vuosi sitten. Palvelu lanseerattiin Hollannissa syyskuussa. Netflix aikoo laajentaa toimintaansa ensi vuonna.

Netflixin alkuperäissarjat tekivät historiaa kahmimalla 14 Emmy-ehdokkuutta kesällä. House of Cardsin ohjaaja David Fincher palkittiin parhaan ohjaajan Emmy-palkinnolla syyskuussa. Netflix on laajentanut tuotantoaan stand-up-komiikkaan ja dokumentteihin tänä syksynä.

Uudenlaista ohjelmaa kirjamessuilla tarjoavat lukupiirit, Tiedetori ja Tarinalaakso

Helsingin Kirjamessujen ohjelmassa 24. – 27.10.2013 esiintyy lähes 1 000 kirjailijaa, tiedemiestä, taiteilijaa, vaikuttajaa ja poliitikkoa. Esityksiä on messujen 12 ohjelmapisteessä lähes 700, lisäksi osastot tarjoavat omaa ohjelmaa. Teemamaa Saksa esittäytyy messuilla näyttävästi ja kansainvälisiä kirjailijavieraita tulee yli 40. Uudenlaista ohjelmaa messuilla tarjoavat lukupiirit, Tiedetori ja Tarinalaakso.

Helsingin Kirjamessut
avaa torstaina 24.10. klo 11 kirjailija, poliitikko, elokuvaohjaaja Jörn Donner. Saksaa avajaisissa edustavat Goethe-Institutin presidentti Klaus-Dieter Lehmann, Frankfurtin kirjamessujen johtaja Jürgen Boos ja Saksan suurlähettiläs Thomas Götz. Suomen Messusäätiön Rakkaudesta kirjaan -palkinto jaetaan nyt 13. kerran.

Kirjamessujen yhteydessä jaetaan useita palkintoja mm. Nuori Aleksis, Tietokirjailija, Vuoden kristillinen kirja, Larin Paraske, Kuvastaja, Kanava-tietokirja, Novelli palaa! , Vuoden taiteilija ja Kuvastaja-palkinnot sekä Svenska YLEs litteraturpris ja Nordiska kutlturtidskrift pris.

Uutta ohjelmaa: lukupiirit, Tiedetori ja Tarinalaakso

”Kirjasyksy tarjoaa erinomaisen kattauksen kotimaista ja käännettyä kirjallisuutta. Ruotsinkielistä ohjelmaa järjestetään tuttuun tapaan kahdella lavalla. Ylpeänä voin todeta, että kirjamessujen ohjelmassa ovat mukana kaikki kotimaisen kirjallisuuden tähdet, hienoja kansainvälisiä vieraita ja myös paljon uudenlaista ohjelmaa. Teemamaa Saksa on vahvasti messuilla mukana,” kertoo Helsingin Kirjamessujen ohjelmajohtaja Stig-Björn Nyberg, joka tuottaa kirjamessujen ohjelman nyt kolmannen kerran.

Uusia kokonaisuuksia kirjamessuilla on kaksi kertaa päivässä järjestettävät lukupiirit, Tiedetori-ohjelma ja Tarinalaakso, jossa kirjailijat lukevat tai kertovat teoksistaan lapsille satuteltassa. ”Lukupiireissä lukijat keskustelevat uutuuskirjoista kirjailijan, muiden lukupiiriläisten ja kirjallisuusbloggaajan kanssa. Lukupiirit lisäävät mukavalla tavalla kirjallisuudesta keskustelua ja lukemista. Tiedetorin ohjelmasta vastaa Tieteellisten seurain valtuuskunta kumppaniensa kanssa. Ruotsin kirjamessuilla vastaavanlainen ohjelma on ollut erittäin suosittua. Tarinalaaksossa eletään nyt lasten ehdoilla ja uskon, että sen tarjoama Leirikesä ry:n järjestämä yli 5-vuotiaille lapsille tarkoitettu valvottu lapsiparkki on vanhemmille tervetullut palvelu,” kertoo Nyberg.

Saksa ja yli 40 kansainvälistä kirjailijavierasta

Teemamaa Saksalla on messuilla kolme erityisteemaa – uusi kestävä energiatalous, Euroopan romanit ja myöhäisiän seksuaalisuus. Yhteensä teemamaan ohjelmassa on noin 60 keskustelua ja kirjailijahaastattelua. Saksa tuo messuille yli 20 kirjailijaa ja kulttuurihenkilöä. Messuille tulevat mm. kirjailijat Sigfried Lenz ja Wladimir Kaminer, runoilija Nora Gomringer, vuoden 2012 Deutsche Buchpreis -voittaja Ursula Krechel sekä itävaltalainen Peter Handke.

Kirjamessujen kansainvälisiä kirjailijavieraita ovat ruotsalainen dekkarikirjailija Liza Marklund, ranskalainen Katherine Pancol ja venäläinen juristi, lapsiasiamies Pavel Astahov. Lisäksi kirjamessuille tulevat afrikkalaisen nykykirjallisuuden kansainvälisesti tunnetuimpiin kirjailijoihin lukeutuva nigerialainen Chimamanda Ngozi Adichie, irakilaistoimittaja Hussein al-Maadidi, iranilainen Shahram Khosravi, amerikkalainen Hugh Howey ja irlantilainen Eoin Colfer.

Kulttuuritapahtuma ajan hermolla

”Kirjamessuilla keskustellaan tänäkin vuonna ajankohtaisista aiheista – Saima Harmajasta, 2000-luvun suomalaisesta kirjallisuudesta, monikulttuurisuudesta ja eutanasiasta. Esillä on vahvasti myös teatteri, historia ja politiikka. Messuilla voi tutustua esikoiskirjailijoihin, kuunnella runoja tai viettää lauantain dekkarien parissa. Kirjavinkkausta messuilla on entistä enemmän – lempikirjoistaan kertovat kansanedustajat, kirjailijat ja nuoret. Tarinalaaksossa vinkataan lukemista lapsille. Lisäksi lukupiireihin osallistuu kahdeksan kirjallisuusbloggaria, jotka raportoivat lukupiireistä omissa blogeissaan. Kirjamessujen ohjelma on laaja-alaista ja kiinnostavaa, ” lupaa Nyberg. Kirjamessujen haastattelijoina ovat Anna Kortelainen, Markus Leikola, Baba Lybeck ja Reidar Palmgren, joilla kaikilla on omat ohjelmakokonaisuutensa.

Nuoret entistä innokkaammin mukana

Kallion ilmaisutaidon lukion oppilaat ovat tänä vuonna tehneet kokonaan nuorten lavan ohjelman. KirjaKallio on valinnut sinne kirjat, teemoittanut päivät ja järjestänyt keskustelutilaisuuksia. Kirjamessujen muusta ohjelmasta he ovat poimineet vinkkejä kiinnostavista ohjelmista messulehteen. Torstain 24.10. teemana on Mitä ne musta ajattelee? Yläastevuosista ja erilaisista minuuksista keskustelevat kasvatustieteilijä Nina Sajaniemi, stylisti Sami Sykkö, päätoimittaja Anni Lintula ja näyttelijä Ville Virtanen. Perjantain 25.10. teema on Kauhea dystopia ja siihen liittyvässä keskustelussa Perheyritysten toiminnanjohtaja Matti Vanhanen, kirjailijat Johanna Sinisalo ja Siiri Enoranta sekä ajatushautomo n2:n Olli Siren miettivät, onko tulevaisuus todella niin synkkä ja pimeä kuin kirjallisuus antaa ymmärtää. Lauantaina 26.10. Louhilavalla puhutaan tarinoista ja sunnuntaina 27.10. teemana on suuri fantasia.

Entistä enemmän nuoria ja lapsia suunnistamassa

Äidinkielen opettajain liitto ja Suomen tietokirjailijat ry järjestää kirjamessuilla vuosittain Suunnista kirjaan -suunnistuksen, jossa oppilaat käyvät eri pisteissä messualueella ja tekevät tehtäviä. Tänä vuonna Suunnista kirjaan on kohdennettu ensimmäistä kertaa sekä ala- että yläkoulun oppilaille. Ennakkoon suunnistukseen voi ilmoittautua 8000 oppilasta, määrää on kasvatettu viime vuodesta 3000 oppilaalla.

Helsingin Kirjamessut on Suomen suurin kirja-alan tapahtuma ja valtakunnallisesti merkittävä kulttuurifoorumi

Messukeskus järjestää Helsingin Kirjamessut yhteistyökumppaneinaan Suomen Kustannusyhdistys ja Kirjakauppaliitto. Helsingin Kirjamessujen yhteydessä on Antikvaariset Kirjamessut, jotka järjestetään yhteistyössä Suomen Antikvaariset Kirjakauppiaat ry:n ja Suomen Antikvariaattiyhdistyksen kanssa.

Helsingin Kirjamessuihin osallistui vuosi sitten 314 yritystä ja tapahtumassa vieraili 71 917 messukävijää.

Samanaikaisesti Kirjamessujen kanssa järjestetään Viini, ruoka ja hyvä elämä -tapahtuma, Helsingin Musiikkimessut ja Art Forum Helsinki. Tapahtumat ovat avoinna 24. – 27.10.2013 to, la-su klo 10-18 ja pe klo 10-20.

KANSAINVÄLISET KIRJAILIJAVIERAAT – yli 40

• Liza Marklund, Ruotsi
• Chimamanda Ngozi Adichie, Nigeria
• Pavel Astaho, Venäjä
• Katherine Pancol, Ranska
• Hussein al-Maadidi, Irak
• Eoin Colfer, Irlanti
• Shahram Khosravi, Iran
• Hugh Howey, Amerikka
• Andres Kasekamp, Viro
• Mihkel Raud, Viro
• Indrek Hargla, Viro
• Andrei Hvostov, Viro
• Jaak Jöerüüt, Viro
• Tiit Aleksejev, Viro
• Triin Soomets, Viro
• Mihkel Kaevats, Viro
• Aapo Ilves, Viro
• Jan Kaus, Viro
• Fredrik Backman, Ruotsi
• Eija Hetekivi-Olsson, Ruotsi
• Susanna Alakoski, Ruotsi

SAKSANKIELISET KIRJAILIJAVIERAAT

• Klaus-Michael Bogdal
• Jan Böttcher
• Wolfram Eilenberger
• Nora Gomringer
• Annett Gröschner
• Dorothea Grünzweig
• Anna Katharina Hahn
• Erwin J. Haeberle
• Peter Handke, Itävalta
• Felicitas Hoppe
• Wladimir Kaminer
• Ursula Krechel
• Norbert Lange
• Dirk Laucke
• Siegfried Lenz
• Stefan Moster
• Yassin Musharbash
• Helke Sander
• Judith Schalansky
• Dieter Hermann Schmitz
• David Wagner
• Jan Costin Wagner

Kansalaistoiminta elää muutosten aikaa

Kansalaistoiminta muuttaa muotoaan. Ihmiset viestivät sähköisesti sekä yhteisöllisesti ja haluavat osallistua toimintaan uusin tavoin. Järjestöt ovat reagoineet tähän uudistamalla aktiivisesti toimintatapojaan. Järjestöt ovat oman alansa asiantuntijoita, joiden on pysyttävä mukana jäsenten toimintatapojen murroksessa tarjotakseen mahdollisimman paljon vastinetta jäsenyydelle.

Mielikuvien pölyttynyt järjestötoiminta on katoamassa. Sähköisiä palveluita järjestöille suunnitteleva Avoine Oy haluaa haastaa järjestöt keskusteluun kanssaan. ”Meitä kiinnostaa, millaisilla sähköisillä palveluilla jäsen saa enemmän irti järjestönsä jäsenyydestä”, kommentoi Avoinen toimitusjohtaja Tuomo Heikkilä. Sähköisen osallistumisen murros on monelle järjestölle uudistumishaaste, joka sisältää samalla erittäin suuret mahdollisuudet.
Avoine kasvaa ja haluaa viedä osaamistaan pohjoismaihin

Ilmiön ympärille rakentunutta osaamista tarvitaan. Avoine kasvoi 1.9. ostaessaan Optinet Oy:n yhdistysliiketoiminnan. Lähes kolmekymmentä asiantuntijaa työskentelee nyt Avoinessa varmistaakseen järjestöille kestävän tulevaisuuden. ”Järjestötoiminnassa on meneillään iso yhteiskunnallinen murros, jonka parissa olemme työskennelleet pitkään,” kertoo Heikkilä.

Laajentumisen jälkeen yritys on asiakasmäärältään Suomen johtava järjestöjen palveluntarjoaja. Avoinen jäsenrekisterit ja verkkosivut palvelevat 2,6 miljoonaa jäsenyyttä yli 250 järjestössä ja 4500 yhdistyksessä. Järjestöjen tilanne on hyvin samankaltainen myös lähimaissa, joten tarina halutaan kääntää kansainväliseksi. ”Päätimme viedä suomalaista osaamista myös pohjoismaihin, koska sille on selkeää kysyntää. Etsimme aktiivisesti myös kumppaneita.” lisää Heikkilä.
Tavoitteena parempi jäsenkokemus

Jäsenkokemuksen rakentaminen on parhaillaan tiivistä yhteispeliä järjestön ja tätä tukevan palveluntarjoajan välillä. Avoine haluaa olla mukana tarjoamassa jäsenille vastinetta. ”Olemme menestyneet hyvin hallinnollisten työkalujen rakentamisessa järjestöaktiiveille. Seuraava haasteemme ovat suoraan jäsenyyden arvoa lisäävät sähköiset palvelut. Haluamme kutsua asiakkaamme mukaan ideointiin.” toteaa Aleksi Pulkkanen, joka toimii Avoinessa yhdistysliiketoiminnan vetäjänä.

Perinteisen kansalaistoiminnan rinnalle tulee jatkuvasti myös uusia järjestäytymisen muotoja. Hyvä esimerkki on suuren suosion Suomessa ja maailmalla saanut Ravintolapäivä. ”Ravintolapäivä antaa ihmisille mahdollisuuden toteuttaa unelmiaan, kuten esimerkiksi perustaa oman ravintolan. Ravintolapäivä on ennen kaikkea mukavaa yhdessä tekemistä, jonka ohessa oma haave on helppo toteuttaa.” kommentoi Timo Santala, yksi Ravintolapäivän perustajista.

Idea sopii hyvin myös järjestöille, koska samalla voi kerätä rahaa esimerkiksi hyväntekeväisyyteen. Avoimelle kansalaistoiminnalle on luonteenomaista lyhyt sitoutuminen, projektinomaisuus sekä täsmävaikuttaminen. Ilmiö on tullut jäädäkseen. ”Seuraamme aktiivisesti uusia järjestäytymisen muotoja ja etsimme parhaita tapoja tukea myös avointa kansalaistoimintaa,” kiteyttää Pulkkanen.