Kauppatieteellisten yliopistojen Harvard-yhteistyö tiivistyy

Suomalaiset tutkijat pääsevät nyt SCANCOR-verkoston kautta Harvardiin tekemään yhteistyötä amerikkalaisten huippututkijoiden kanssa.

”Yhteistyötä Stanfordin kanssa on tehty jo parikymmentä vuotta, ja nyt mukaan tulee Harvard. Tämä on todella merkittävä asia suomalaisille kauppatieteiden ja tuotantotalouden tutkijoille”, kuvaa professori Eero Vaara Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Suomalaiset kauppatieteellisen alan yliopistot tekevät yhteistyötä amerikkalaisten huippuyliopistojen kanssa pohjoismaisen Scandinavia Consortium for Organizational Research (SCANCOR) -verkoston kautta. Verkostolla on ollut vuodesta 1989 tilat Stanfordin yliopiston kampuksella, ja Harvardin tilat avataan 19. lokakuuta 2016.

Verkosto mahdollistaa tutkijavierailuja, rahoittaa postdoc-tutkijoita, järjestää workshopeja ja seminaareja. Se välittää myös muita yhteistyömahdollisuuksia pohjoismaisten yliopistojen ja Harvardin ja Stanfordin yliopistojen välillä. Suomesta mukana ovat Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Hanken sekä Turun yliopisto. Verkostossa on Suomen lisäksi korkeakouluja Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta.

”Tutkijavierailut SCANCOR-verkoston kautta tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden työskennellä ja rakentaa tutkimusyhteistyötä amerikkalaisissa huippuyliopistoissa. Meiltä on lähtenyt viimeisen viiden vuoden aikana kymmenen ihmistä tutkijavaihtoon”, professori Kirsimarja Blomqvist Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sanoo.

Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö on myöntänyt tukea SCANCORin Harvard-yhteistyölle kolmeksi vuodeksi.

”Säätiön tuki mahdollistaa tutkijoidemme pitkäjänteisen yhteistyön maailman huippuyliopistojen tutkijoiden kanssa”, sanoo professori Sören Kock Hankenilta.

Myös Suomen Liikesivistysrahasto tukee SCANCORin toimintaa.

Mainokset

UEF: Metsätieteiden osasto koordinoi uutta Erasmus Mundus -maisteriohjelmaa

Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto koordinoi uutta Master of Science in European Forestry -maisteriohjelmaa. Erasmus+ -ohjelman (2014–2020) yhteiset maisteriohjelmat ovat jatkoa Erasmus Mundus -ohjelman vastaavalle toiminnolle (2004–2013).

Maisteriohjelmat suunnittelee ja toteuttaa korkeakoulujen yhteenliittymä eli konsortio, jossa on jäseniä vähintään kolme Erasmus+ -ohjelmaan osallistuvasta maasta. Konsortiossa voi lisäksi olla mukana korkeakouluja Euroopan ulkopuolelta.

Nyt alkavan hankkeen partnerit ovat Itävallasta, Saksasta, Espanjasta, Ranskasta ja Romaniasta. Ohjelma on yksi harvoista Suomesta koordinoituja hankkeita ja tukee metsätieteen osaston kansainvälistä profiilia. Maisteriohjelman opiskelijat suorittavat opintojaan vähintään kahdessa eri maassa, ja suurin osa heistä tulee Euroopan ulkopuolelta.

Ohjelma on saanut aiemmin Erasmus Mundus -rahoitusta, ja nyt uutta rahoitusta myönnettiin yhteisten maisteriohjelmien toteuttamiseen ja opiskelijoiden apurahoihin yhteensä kolmeksi vuodeksi. Rahoitus on kokonaisuudessaan 2 592 500 euroa.

Insinööreistä alkaa pian olla pulaa – koulutukseen toivotaan lisää hakijoita

Kevään yhteishaussa ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutukseen haki noin 1 500 opiskelijaa vähemmän kuin viime vuonna. Luku on hälyttävä, sillä Suomea uhkaa jo nyt insinööripula.

Insinööriopintonsa syksyllä aloittava saa valmistuessaan todennäköisesti kilpailuttaa työpaikkansa. Lähivuosina insinöörejä jää paljon eläkkeelle ja jo nyt työpaikkoja on enemmän tarjolla kuin valmistuvia insinöörejä. Arvion mukaan insinöörejä valmistuu avoimiin työpaikkoihin nähden vuosittain yli 200 liian vähän.

Varman työpaikan lupauksesta huolimatta kevään yhteishaussa hakijoita oli insinöörikoulutukseen hieman alle 17 000, joka on noin 1 500 hakijaa vähemmän kuin viime keväänä.

– Hakijamäärä on pettymys, koska odotimme selkeää nousua. Vetovoimaan vaikuttaa varmasti se, että edelleen insinöörikoulutusta pidetään puhtaasti matemaattisena alana ja laskemisena, sanoo oppimisjohtaja Tapani Martti Metropolia Ammattikorkeakoulusta.

– Todellisuudessa insinöörityö on soveltamista ja ongelmien ratkaisemista. Laskeminen on hyvin pieni osa työtä ja siitäkin tietokoneet hoitavat suurimman osan, Martti lisää.

Hakijamäärän kokonaislaskusta huolimatta esimerkiksi Metropolia Ammattikorkeakoulun koulutusohjelmiin hakijoita oli viime vuotta enemmän sähkö- ja automaatiotekniikkaan, rakennustekniikkaan sekä energia- ja ympäristötekniikkaan.

Digiosaajista tarvetta myös insinöörialoilla

Martin mukaan kovaa vauhtia kehittyvä digitalisaatio on kasvattanut digiosaajien kysyntää myös perinteisillä insinöörialoilla. Wärtsilän energiaratkaisuliiketoiminnan henkilöstöjohtaja Minna Blomqvist vahvistaa kehityksen.

– Vaikka Wärtsilä edustaa raskasta teollisuutta, digitalisaatio avaa uudenlaisia mahdollisuuksia ja sen alan osaajia tarvitsemme tulevaisuudessa ehdottomasti lisää, Blomqvist sanoo.

Mielikuva insinööristä yksin tekemässä laskelmia onkin jäämässä historiaan.

– Kommunikaatio- ja yhteistyötaidot sekä johtaminen nousevat yhä enemmän esiin myös perinteisissä insinööritöissä, Blomqvist linjaa.

Blomqvist toivoo, että erityisesti naiset innostuisivat hakemaan alalle aikaisempaa innokkaammin.

Aalto-yliopistolle myönnettiin laatuleima

Kansainvälinen auditointiryhmä arvosti laatujärjestelmän toimivuutta.

Aalto-yliopisto on onnistunut kehittämään kokonaisvaltaisen ja hyvin toimivan laatujärjestelmän, joka on suunniteltu tukemaan yliopiston strategisia tavoitteita. Näin luonnehtii Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi, joka toteutti Aalto-yliopistossa laatujärjestelmän auditoinnin. Karvi myönsi Aallolle laatuleiman, joka on voimassa kuusi vuotta 13.6.2016 alkaen.
Aalto-yliopisto on hyvällä tiellä

Kansainvälinen auditointiryhmä näki Aallon vahvuutena edistyneen laatujärjestelmän, jonka valmisteluun ovat osallistuneet sekä Aalto-yhteisö että sidosryhmät.

– Auditointiryhmän mukaan Aalto-yliopiston kaikki kolme perustehtävää ovat hyvin tasapainossa. Yliopistojen yhdistymisprosessi on ollut menestyksekäs ja Aalto-yliopisto on nyt hyvällä tiellä, toteaa kansainvälisen auditointiryhmän puheenjohtaja Andrée Sursock.

Auditointiryhmä myös katsoi, että tutkintoon johtavan koulutuksen laadunhallinta on hyvin vakiintunutta.

– Kaiken kattava toiminnan korkea laatu on Aalto-yliopiston strategian ytimessä ja yksi kärkitavoitteistamme. Myös henkilöstömme on vahvasti mukana laatutyössä, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin hyväksymä auditointi merkitsee, että yliopiston laatujärjestelmä täyttää korkeakoulujen laadunhallinnan kansalliset kriteerit ja vastaa eurooppalaisia periaatteita ja suosituksia

Aalto-yliopistoa arvostettiin nuorten yliopistojen joukossa

Times Higher Education listasi yliopistojen 150 nousevaa tähteä.

Aalto-yliopisto on sijoittunut Times Higher Education -lehden alle 50-vuotiaita yliopistoja vertailevalla ranking-listalla sijalle 28 maailmassa.

Rankingissa arvioidaan yliopistojen tutkimusta, opetusta, julkaisuja, kansainvälisyyttä ja yritysyhteistyötä. Listalla on mukana 150 nuorehkoa yliopistoa.
– Tämä on hieno osoitus siitä, että vahvan mission siivittämänä ja kovalla työllä saavuttamamme tulokset on nyt huomattu maailmallakin, iloitsee Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

Times Higher Education julkaisee useita ranking-listoja. Laajemmassa THE World University Rankingissa on huomioitu 800 yliopistoa ympäri maailman, ja tässä vertailussa Aalto-yliopisto sijoitus oli viime syksynä välillä 251–300. Nyt julkaistu nuorten yliopistojen ranking on laadittu samaa aineistoa käyttäen mutta hieman erilaisin painotuksin.

UEF: Itä-Suomen yliopisto on maailman parhaiden yliopistojen joukossa

Itä-Suomen yliopisto sijoittui seitsemän tieteenalan kohdalla maailman parhaiden yliopistojen joukkoon tuoreessa kansainvälisessä yliopistovertailussa. Itä-Suomen yliopisto sai vertailussa neljänneksi eniten mainintoja Suomen yliopistoista.

Quacquarelli Symonds -yrityksen julkaisemassa Q S World University Rankings by Subject 2016 -tieteenalavertailussa Itä-Suomen yliopisto menestyi parhaiten hoitotieteessä ja metsätieteissä, joissa Itä-Suomen yliopiston sijoitus on 51–100 parhaan yliopiston joukossa maailmassa. Hoitotiede on mukana kansainvälisessä yliopistovertailussa ensimmäistä kertaa.

Farmasian ja farmakologian kohdalla Itä-Suomen yliopiston sijoitus on 101–150 parhaan joukossa maailmassa. Lisäksi Itä-Suomen yliopiston hyvin menestyneitä tieteenaloja listauksessa ovat lääketiede (sijoitus 201–250) sekä biotieteet ja ympäristötieteet (sijoitus 251–300). Uutena alana Itä-Suomen yliopistosta kansainväliseen listaukseen ylsi kasvatustiede (sijoitus 201–250).

QS World University Rankings by Subject 2016 -listauksessa vertailtiin 4226 yliopistoa maailmanlaajuisesti. Vertailuperusteina ovat akateemisten asiantuntijoiden ja merkittävien työnantajien tekemät arvioinnit, tieteellisten julkaisujen saamien viittausten määrä sekä julkaisujen lukumäärään ja niiden saamien viittausten määrään pohjautuva h-indeksi, eri tieteenaloilla kuitenkin eri painotuksin.

QS World University Rankings by Subject 2016 -listaus verkossa osoitteessa: http://www.topuniversities.com

Nuoret haluavat kirjastolta arkielämää tukevia palveluita

Nuoret haluavat kirjastolta arkielämää tukevia palveluita, ystävällisempää ja avoimempaa asennetta sekä ”överielementtejä”, kuten luovuutta ja energisempää tunnelmaa. Tämä käy ilmi Helsingin kaupunginkirjaston ja Demos Helsingin toteuttamassa projektissa, jonka kohteena olivat 15-29-vuotiaat nuoret.

Kirjasto updated -palvelujen yhteiskehittämisprojektin tavoitteena oli tunnistaa mahdollisia nousevia palvelutarpeita, tutkia nuorten mielikuvaa kirjastosta sekä kehittää palveluita paremmin nuorten odotuksia vastaaviksi. Projekti toteutettiin marras-joulukuussa 2015 verkkokyselyin, ryhmähaastatteluin ja työpajoin. Siihen osallistui 120 helsinkiläistä nuorta, jotka edustivat moniarvoisesti eri sosiaaliryhmiä. Projekti oli osa Helsingin kaupunginkirjaston Kirjasto treenaa nuoria -hanketta.

Toiveissa luovuutta, energisyyttä ja tukea arkeen

Tuloksista kävi ilmi, että nuoret kokivat kirjaston palvelukulttuurin usein negatiivisena ja heidän mielikuvissaan kirjastoon liittyi hyssyttelevyys ja laitosmaisuus.

– Tarvittaisiin överielementtejä asiakkaiden suuntaan – verkossa ja tilassa. Överiys on luovaa, inspiroivaa, erilaista. Että olis vähän energisempi tunnelma, totesi palautetta antanut nuori nainen.

Lisäksi toivottiin konkreettisia apua esimerkiksi työpaikan ja koulutuspaikan etsintään, neuvoja siitä, kuinka vaikuttaa yhteiskunnassa ja olla osallinen omassa kaupungissa. Myös tieto harrastuksista ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksista sekä omien projektien toteuttamisesta olisi osallistuneiden mukaan tervetullutta.

– Kirjasto ei ole nuorille virasto tai kauppakeskus vaan ovi inspiroivaan kohtaamispaikkaan, josta voi löytää vertaistukea ja sparrausta. Nuorten kanssa yhdessä tekeminen on kiitollista puuhaa. He eivät ole vielä oppineet aikuisten huolipuhetta, ja kumppaneina he ovat kirjastopalveluja uudistettaessa korvaamattomia, tiivistää vuorovaikutussuunnittelija Virve Miettinen Helsingin kaupunginkirjastosta.

Monipuolisia työskentelytiloja kaivataan

Monet nuorista kertoivat tulevansa kirjastoon luovan tekemisen vuoksi. He kaipasivat enemmän tekemisen tiloja ja välineitä: studioita, työvälineitä, ryhmätyötiloja, lainattavia harrastusvälineitä ja verstashuoneita. He eivät odottaneet kirjastolta niinkään valmista ohjelmaa, vaan oman luovan tekemisen mahdollistamista.

Opiskelemaan ja työskentelemään tulleet toivoivat monipuolisia työskentely- ja opiskelumahdollisuuksia. Tähän tarpeeseen ei perinteinen lukusali-malli heidän mielestään vastaa. Nuoret odottavat voivansa työskennellä kahvilamaisessa ja mukavassa ympäristössä, ja he haluaisivat mahdollisuuksia työskennellä muuten kuin istuen. Tärkeintä heille on työskentelytilojen laaja monipuolisuus, joista voi valita tarpeen mukaan sopivan.

Vastaajien mielestä kirjaston tulisi niin ikään olla aiempaa näkyvämpi tekijä verkkomaailmassa ja somessa. Lisäksi he toivoivat mahdollisuutta käyttää kirjaston palveluita mobiilisti

Otaniemen kampukselle avattiin uusi innovaatiokeskus ­

Regus Koran innovaatiokeskuksen Kora at Espoon avajaisia vietettiin 13. huhtikuuta Otaniemen kampuksella. Koran tavoitteena on toimitila- ja verkostoitumispalveluita tarjoamalla saattaa yhteen yritys- ja yliopistomaailma innovaatioiden ja suomalaisen yrittäjyyden edistämiseksi. Innovaatiokeskuksen kumppanina toimii Aalto-yliopistokiinteistöt Oy, jolle yhteistyömalli on ainutlaatuinen.

Regus on maailman johtava joustavia toimitilaratkaisuja tarjoava yritys. Konsernin innovaatio-yksikkö Kora aloitti toimintansa Suomessa viime syksynä avaamalla toimipisteensä Tampereelle, Lappeenrantaan ja Espooseen. Otaniemen kampuksella sijaitsevan 1 000 neliön kiinteistön viralliset avajaiset ovat tänään.

– Koran toiminta-ajatuksena on Otaniemen kampuksella luoda kansainvälinen yhteisö, ja sekoittaa ideoita ja ihmisiä, yliopisto- ja yritysmaailmaa, innovaatioiden ja taloudellisen menestyksen edistämiseksi, kertoo kansainvälisen Regus Koran toimitusjohtaja Roger Perrin .

Perrin mukaan yliopistosta alkunsa saanut startup haluaa yleensä yrityksen kasvaessa jatkaa toimintaansa kampusalueella, jossa yhteistyökumppanit ja tekniset tilat ovat lähellä. Koran tiloissa Otaniemessä nuori yritys pystyy vuokraamaan tarpeisiinsa sopivat tilat, ja samaan sitä kautta uskottavuutta toiminnalleen.

– Asiakkaamme hyötyvät yliopiston läheisyyden lisäksi tarjoamistamme kansainvälisistä verkostoitumispalveluista, joita järjestämme sekä yliopiston että liike-elämän edustajille ja asiakkaillemme. Koulutettu tiimimme puolestaan neuvoo uusien kansainvälisten kontaktien luomisessa, kun esimerkiksi startup etsii rahoitusta tai markkinointiratkaisuja, Perrin kertoo.

– Vaikka olemme vasta hiljattain aloittaneet toimintamme, yritykset ovat löytäneet meidät ja yli 20 prosenttia tiloistamme on jo varattuna. Lisäksi säännöllisesti pitämiimme verkostoitumistilaisuuksiin on otettu hyvin osaa.

Ainutlaatuinen yhteistyömalli Aalto-yliopistokiinteistöille

Aalto-yliopistokiinteistöt Oy vuokraa Koralle toimitilojaan, ja toimii samalla sen kumppanina. Yhteistyö on ainutlaatuinen Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:lle.

– Tämä on meille hyvin epätyypillinen malli toimia. Vaikka taustalla on perinteinen vuokramalli, jaamme taloudellisia riskejä ja hyötyjä. Siten meillä molemmilla on yhtäläinen intressi vuokralaisten löytämiseksi ja toiminnan kehittämiseksi, kertoo Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Kari Kontturi .

– Lähdimme mukaan yhteistyöhön, koska Kora istuu hyvin visioomme kehittää Aalto-yliopiston kampuksesta globaali innovaatiokeskus. Koran malli on hyvä tukitoimi nuorille yrityksille aloittaa yrityksen pyörittäminen ja malli myös tekee jo toimiville yrityksille ja erityisesti kansainvälisille yrityksille helpoksi tulla kampukselle ja perustaa toiminta Korasta käsin, Kontturi jatkaa.

– Lisäksi Aalto-yliopiston opiskelijoille, tutkijoille ja professoreille tämä on hyvä tilaisuus kehittää ideoitaan liiketoiminnaksi ja aina kansainvälisille markkinoille järjestämiemme tilaisuuksien ja uusien kontaktien myötä, Perrin päättää.

Suomen ensimmäiset peligrafiikan tutkinnon suorittaneet valmistuivat AEL:stä

Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon peligrafiikan osaamisalan ensimmäiset tutkinnonsuorittajat valmistuivat AEL:stä. Tutkinto on uusi toisen asteen ammattitutkinto ja se perustuu Opetushallituksen 1.1.2013 voimaan tulleisiin tutkintoperusteisiin. AEL:n Peligrafiikan ensimmäisestä tutkintoryhmästä valmistui 14 tutkinnon suorittanutta ”peligraafikkoa”.

– Kasvavalla pelialalla tarvitaan mm. ohjelmoijien lisäksi grafiikan osaajia, joilta edellytetään pelihahmojen ja erilaisten efektien ja taustojen suunnittelua. Peligrafiikan osaamisalalta valmistuneet soveltuvat pelialalle juuri näitä graafisen suunnittelun taitoja vaativiin tehtäviin, kuten esimerkiksi 3D-mallintajiksi, konseptikuvittajiksi (3D, 2D), environment artisteiksi ja teksturointiin, kertoo AEL:ssä peligrafiikkaa kouluttava Miikka Lyytikäinen.

– Tutkinto koostuu pakollisista ja valinnaisista osista ja se sisältää peligrafiikan keskeiset osaamiset; peligrafiikan tuotantoympäristössä ja -prosessissa toimiminen, 2D-grafiikan toteuttaminen, 3D-grafiikan toteuttaminen, käyttöliittymägrafiikan toteuttaminen ja peliautomaation toteuttaminen, kertoo koulutusasiantuntija Leena Niiva AELstä.

– Aktiivinen ote opiskelussa ja verkostoituminen auttavat menestymään opinnoissa. Opintojen alussa opiskelijat jaetaan pelitiimeihin. Pelitiimit tekevät pelejä projektityöskentelynä. Kouluttajat ohjaavat pelien tekoa verkossa sekä lähipäivillä. Opinnoissa hyödynnetään myös sosiaalista mediaa. Opiskelun aikana perehdytään pelialan toimintaympäristöön ja verkostoidutaan alan toimijoihin erilaisissa tilaisuuksissa, Leena Niiva jatkaa.

Ensimmäisten ”peligraafikkojen” valmistujaisia vietettiin AEL:ssä 8.4.2015 (kuva). Tunnelma on iloinen, kouluttajat ja ryhmä ovat tulleet tutuiksi tiiviin opiskelun aikana ja yhdessä tekeminen pelitiimeissä on yhdistänyt ryhmää. Vastaukset kysymyksiin tutkinnosta ja oppimiskokemuksesta tulevatkin kuin yhdestä suusta: ”Vaativa tutkinto”. ”Tasokas koulutus”. ”Hyvä kokonaispaketti”. ”Tiivistahtinen”. ”Opittiin paljon”. ”Koodaus ja visuaalisuus hyvässä tasapainossa”. ”Etätöissä viestintä toimi hyvin facebookin kautta”. Kiinnostavinta koulutuksessa oli: ”3D-peligrafiikka”, ”Tiimityöskentely”. Valmistuneita yhdistää myös palava into löytää työ pelialalta, ja päästä hyödyntämään opittua.

AEL:n Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon peligrafiikan osaamisalalle hakeutuneista noin 1/3 pääsee opiskelemaan, vaikka hakeutuminen on jaksotettu 2 – 3 aloitusryhmään vuosittain. Hakijat valitaan osoitetun osaamisen ja haastattelujen perusteella. Seuraava hakeutuminen AEL:ssä on syksyllä 2015 alkavaan tutkintoryhmään. Parhaillaan opiskelee yksi ja loppukeväästä käynnistyy toinen 16 opiskelijan ryhmä.

Peliala on kasvava ala. Pelialan kattojärjestö Neogames on arvioinut Suomen pelitoimialan ydintoimintojen (pelinkehitys ja pelipalvelut) liikevaihdon olleen vuonna 2014 noin 1800 miljoonaa euroa. Kiinnostava kysymys alan tulevaisuusnäkymiä arvioitaessa on, nostaako pelillisyys päätään tulevaisuudessa myös soveltavilla aloilla ns. ”hyötypelien” muodossa.

Sitra toteuttaa koulutukseen liittyviä kokeiluja ympäri Suomea

Uusi koulutus -foorumin kokeilujen avulla selvitetään tulevaisuuden koulutukseen liittyviä haasteita ja tutkitaan, kuinka suomalaista koulutusta voidaan parantaa käytännössä. Esimerkkejä erityyppisistä kokeiluista ovat Living lab lukioon sekä ilmiölähtöisen oppimisen viikko.

Yhteiskunnalliset haasteet kuten työelämän murros, digitalisaatio, eriarvoistuminen ja monikulttuurisuuden kasvu sekä globalisaatio haastavat myös koulutuskenttää. Ongelmat ovat moniulotteisia, ja niitä on vaikea ratkaista ainoastaan suunnittelemalla ja suunnitelmia toteuttamalla. Rinnalle tarvitaan ketterää kokeilemista.

”Testaamme kokeilujen avulla, pätevätkö foorumin keskusteluissa syntyneet oivallukset käytännössä. Kokeiluista saadut opit tullaan peilaamaan takaisin foorumin työhön. Näin käsitys uudesta koulutuksesta syntyy sekä teoriasta että käytännön kokeiluista yhdessä”, Sitran kokeilukulttuurin asiantuntija Kalle Nieminen kertoo.

Sitran kokoama poikkiyhteiskunnallinen Uusi koulutus -foorumi on pohtinut viime joulukuusta lähtien, mitä ovat tämän päivän koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet. Kaikille avoin ideahaku tuotti 135 koulutukseen liittyvää ideaa. Näistä sekä foorumilaisten omista ideoista foorumilaiset valitsivat kokeiltavaksi 11.

Ilmiölähtöisen oppimisen viikon ja Living lab lukioon -kokeilun lisäksi kokeillaan muun muassa OPE Talks -videonjakopalvelua opettajille, Education Model Canvas -työkalua, Digitaalisia osaamismerkkejä ja Unelmaklubia.

Kokeiluja toteutetaan muun muassa Helsingissä, Oulussa ja Nurmijärvellä yhteistyössä julkisen hallinnon, kaupunkien, kuntien sekä yliopistojen ja yritysten kanssa.

Oppilaat mukana opetuksen suunnittelussa

Kaksi kokeiluista liittyy uusiin toimintatapoihin, joissa oppilaat pääsevät mukaan opetuksen suunnitteluun.

Living lab lukioon -idean takana on malli, jossa rehtori, opettajat ja oppilaat yhdessä suunnittelevat tapoja parantaa oppimisen edellytyksiä. Tämä tapahtuu valikoidun ryhmän viikoittaisissa työpajoissa. Kokeilu toteutetaan yhteistyössä Nurmijärven Yhteiskoulun lukion kanssa.

”Opettajan tulisi olla opiskelijan saattaja ja mahdollistaja, joka tukee opiskelijaa rakentamaan omaa elämäänsä ja samalla toimimaan yhteisössä. Tätä voidaan toteuttaa ottamalla opiskelijat mukaan opetuksen suunnitteluun,” kertoo Nurmijärven Yhteiskoulun lukion rehtori Mikko Jordman.

”Opiskelijoiden täytyy kokea tekemisensä merkityksellisesi juuri nyt,” jatkaa Jordman.

Työpajoissa pohditaan koulun haasteita, ideoidaan uutta ja muotoillaan pieniä kokeiluja seuraavalle viikolle. Tavoitteena on kehittää toimintakulttuuri, joka vastaa oppimisen kehittämisen tarpeisiin. Kokeilut toteutetaan kolmen työpajan sarjana (19.3., 31.3. ja kolmas myöhemmin keväällä), joiden välissä tiimit toteuttavat nopeita käytännön kokeiluja. Kokeilun suunnittelun taustalla on Aalto-yliopiston Media Lab Helsingin suunnittelema osallistavan muotoilun prosessi Edukata.

Toisen kokeilun, ilmiölähtöisen oppimisen viikon ideana on kokeilla yläkoulussa uusia toimintamalleja, jotka vaativat toimintakulttuurin muutosta. Samalla oppilas pääsee suunnittelemaan omaa oppimistaan. Kokeilussa keskitytään ilmiöpohjaiseen oppimiseen ja yhdessä tekemiseen. Kokeilu toteutetaan yhteistyössä Oulun Ritaharjun koulun kanssa.

”Odotamme, että kokeilu vie edelleen muuttuvan oppimisen prosessia eteenpäin. Uskomme, että tämä tulee ennen kaikkea lisäämään oppilaiden motivaatiota oppimista kohtaan,” kertoo Ritaharjun koulun rehtori Pertti Parpala.

Ritaharjun koulun yläluokkalaiset opiskelevat toukokuussa viikon luokkarajat ylittävissä ryhmissä ilmiöpohjaisesti. Viikko koostuu tiedollisista ja taidollisista osuuksista. Oppilaat ovat itse saaneet vaikuttaa viikolla käsiteltäviin aiheisiin. Aiheiksi on noussut mm. rahankäyttö, yhteinen maapallo, Eurooppa sekä jatko-opinnot ja työelämä.

Hyvät käytännöt jakoon OPE Talksilla

Nykyisellä koulutuskentällä ideoidaan ja toteutetaan jo paljon uusia opetusratkaisuja, joiden opit eivät leviä muiden tietoon. Yksi kokeiluista vastaa tähän haasteeseen. OPE Talksin takana on idea ketterästä tavasta jakaa opettamisen ja oppimisen parhaita käytäntöjä. Tarkoituksena on edistää jakamisen kulttuuria ja levittää parhaat käytännöt kaikkien saataville.

”Meillä on valtava määrä tietotaitoa, joka jää luokkahuoneisiin ja yksittäisille opettajille,” kertoo Lauri Järvilehto Filosofian Akatemiasta.

Kokeilussa luotiin OPE Talks verkkosivu http://www.opetalks.com, jossa kuka tahansa voi jakaa opettamisen ja oppimisen parhaita käytänteitä videon muodossa. Video voi olla puheenvuoro, oppitunti, uudenlaisen menetelmän tai työkalun esittely tai mitä tahansa oppimiseen liittyvää.

”Ajatuksena on myös selvittää, voisiko videonjakopalvelusta tulla käyttövoima uuden ajan oppimiselle, jota opettajat voivat käyttää ympäri Suomen”, Järvilehto jatkaa.

Kokeilut tarkentavat tulevaisuuden koulutuksen haasteita

Foorumin 31 hengen joukko koostuu vaikuttajista yhteiskunnan eri sektoreilta: tieteestä ja koulutuksesta, elinkeinoelämästä, mediasta, julkishallinnosta, politiikasta, kulttuurialalta ja järjestöistä.

Koulutusta on foorumilla käsitelty eri teemojen näkökulmasta; uudistuva ja ketterä koulutusjärjestelmä, digiajan koulutus, koulutuksen tasa-arvo, koulutusvienti ja johtaminen.

Kokeilujen jälkeen foorumin työ jatkuu uuden koulutuksen kiteyttämisen parissa.

Ohjelmointi tulee osaksi perusopetusta vuonna 2016

Opetussuunnitelma muuttuu vuonna 2016 ja ohjelmointi tulee osaksi peruskoulujen opetusta. Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetustoimessa varaudutaan tulevaan muutokseen testaamalla erilaisia tapoja opettaa ohjelmointia ja kouluttamalla opetushenkilöstöä.

Ohjelmoinnin pedagogista kehitystyötä ja koulutuksia koordinoi Saimaan mediakeskus, joka on kasvatus- ja opetustoimen alainen yksikkö. Saimaan mediakeskuksella on ollut muutaman vuoden ajan menossa Opetushallituksen rahoittama Taped-hanke eli tablet-pedagogiikkahanke, joka on ollut maanlaajuisesti uraauurtava tiennäyttäjä tablet-laitteiden hyödyntämisessä opetuksessa.

Tammikuussa 2015 Taped-hankkeen yhteistyöluokka Lönnrotin koulusta testasi uusia kasvatus- ja opetustoimelle hankittuja Sphero-robotteja opettajansa Miika Miininin johdolla. Viikon aikana 4. – 5.-luokkalaiset opettelivat robottien ohjelmointia ja Miinin kehitti pedagogisia malleja ohjelmoinnin opettamiseen. Ohjelmointiviikon tuloksena oppilaat tekivät kaksi opasvideota, jotka löytyvät alla olevista linkeistä Taped-hankkeen sivuilta ja Saimaan mediakeskuksen YouTube-kanavalta.

Tulevaa ohjelmoinnin opetusta silmällä pitäen Saimaan mediakeskukselle on hankittu tänä talvena kolmenlaisia robotteja koulujen lainattavaksi. Näistä monipuolisimmassa oppilaat voivat rakentaa Lego-rakennussarjasta oman robotin sekä opettaa sen liikkumaan ja puhumaan. Lappeenrannan opetushenkilöstö saa koulutusta ohjelmoinnista tämän vuoden huhtikuussa ja ensi syksynä.

− Robottien lisäksi ohjelmointia käsitellään erilaisten pelien ja leikkien kautta sekä tablet- ja internet-sovellusten avulla, kertoo kouluttaja Petja Pyykkönen Saimaan mediakeskukselta.

Saimaan mediakeskus järjestää myös tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opetuskäytön ja mediakasvatuksen täydennyskoulutusta lappeenrantalaiselle kasvatus- ja opetustoimen henkilöstölle sekä tukee oppilaitoksia niiden tvt-hankkeissa. Tavoitteena on vahvistaa opettajien taitoja tieto- ja viestintätekniikan käytössä ja lisätä mediakasvatusta opetuksessa.

Koulutustilaisuudet ovat kaikille lappeenrantalaisten koulujen opettajille ja päiväkotien varhaiskasvattajille avoimia ja maksuttomia.

Tulevaisuuden luokkahuoneessa opiskellaan tableteilla

Pelit, tabletit ja media vyöryvät koulumaailmaan ja luokkahuoneeseen. Miten opettaja pysyy kehityksessä mukana, ja miten iPadeja ja nuorten mediaosaamista voidaan hyödyntää tulevaisuuden luokkahuoneessa? Educa-messujen ohjelmassa ja näyttelyssä perehdytään tähän monesta näkökulmasta. Suomen suurin kasvatus- ja opetusalan tapahtuma avaa ovensa Messukeskuksessa perjantaina 23.1.

Tulevaisuuden luokkahuone tukee erilaisia oppimistapoja ja -tilanteita muun muassa tilan muunneltavuudella. Langaton tekniikka mahdollistaa liikkumisen, jakamisen ja esittämisen ja kalustus uudelleenryhmittelyn oppimistilanteeseen sopivaksi. iPadit toimivat oppimisen välineenä ja niiden sovellukset sopivat erilaisille oppimistavoille. Educa-messuilla voi tutustua tulevaisuuden luokkahuoneeseen, jonka on suunnitellut Edulution Oy ja kalustanut Piiroinen. Puolen tunnin välein tapahtuvia demoja voi tulla seuraamaan ilman erillisilmoittautumista.

Tulevaisuuden muunneltavasta luokasta ja kosketusnäyttö- ja mobiiliteknologiaan perustuvasta opetuksesta puhutaan myös Educan ohjelmassa. Tablet-koulun rehtori KT Mikko Ripatti kertoo, mitä tapahtuu, kun iPadit tulevat peruskouluun, koulu luopuu painettujen koulukirjojen tilaamisesta ja toimii sähköisten oppimateriaalien maailmassa tietoyhteiskunnan tienraivaajana.

Finnish Education Groupin tutkija, arkkitehti Heikki Luminen esittelee RYM SHOCK -tutkimushankkeen, jossa digitalisoituva maailma ja viimeisin oppimistutkimus yhdistetään opetukseen sopivaksi fyysiseksi oppimisympäristöksi. Hankkeessa on kehitetty muunneltava koulusolu ja oppimisympäristö Oulun normaalikouluun ja monitoimitilat Hämeenlinnaan.

Opettaja mediakasvattajana, oppilaat pelinkehittäjinä

Mediakasvatusseura opastaa ja perehdyttää opettajat mediamaailman uusimpiin kiemuroihin. Tietoiskuissa pohditaan muun muassa, miten opettaja löytää oman roolinsa mediakasvattajana ja pysyy kärryillä medioiden tulviessa luokkahuoneisiin. Lisäksi annetaan vinkkejä, miten opettaja pystyy parhaiten tukemaan lapsen ja nuoren kasvua, osallisuutta ja monilukutaitoa mediamaisemassa ja netin käytössä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan yksi keskeinen kehittämisalue kouluissa on digitaaliseen pelaamiseen liittyvä mediakasvatus. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin suunnittelija Tommi Tossavainen esittelee, millaista pelaaminen on vuonna 2015 ja miksi pelikasvatus on tärkeää.

Anne Berner ja Leikillisen ja pelillisen oppimisen keskuksen (PLC) tiimi kertovat, minkälaisia uusia menetelmiä yhteisölliseen pelinkehittämiseen Helsingin yliopistossa on kehitetty. Keskiössä on lasten luovuuden lisääminen päästämällä lapset itse ideoimaan. Kankainen lopputulos on kehitetty yhdessä Vallila Interiorsin kanssa.

Kevään ensimmäinen yhteishaku alkanut

Kevään ensimmäinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 7.1. ja päättyy 27.1. Turun AMK:lla on haussa tarjolla vieraskielisiä koulutuksia: neljä AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta ja kaksi ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta. Opiskelu tapahtuu englanniksi ja sopii kaikille, jotka haluavat opiskella kansainvälisen tutkinnon.

AMK-tutkintoon johtavista koulutuksista on haussa:

Degree Programme in International Business (päivä- ja monimuotototeutus, Turku)
Degree Programme in Information Technology (päivätoteutus, Turku)
Degree Programme in Nursing (päivätoteutus, Salo)

International Business -koulutukset järjestetään Turussa ja koulutuksista valmistuu kansainvälisiä tradenomeja (Bachelor of Business Administration). Päiväkoulutuksessa opiskellaan perinteisesti päivisin ja monimuotokoulutuksessa voi opiskella joustavammin työn ohessa. Information Technology -koulutuksesta valmistuu IT-alan insinöörejä (Bachelor of Engineering). Nursing -koulutus järjestetään Salossa ja koulutuksesta valmistuu sairaanhoitajia (Bachelor of Health Care).
Englanninkielisiin ylempiin AMK-koulutuksiin haetaan nyt jo tammikuussa

Aiemmin kaikki ylemmät AMK-koulutukset ovat olleet erillishaussa samaan aikaan kevään suomenkielisten koulutusten yhteishaun kanssa maalis-huhtikuussa. Tänä vuonna englanninkieliset ylemmät AMK-tutkinnot ovat haussa jo kevään ensimmäisessä yhteishaussa tammikuussa yhdessä englanninkielisten Bachelor-koulutusten kanssa.

Ylempään AMK-tutkintoon johtavista koulutuksista on haussa:

Degree Programme in International Business Management (Turku)
Degree Programme in Leadership and Service Design (Turku)

Liiketalouden kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin tähtäävä International Business Management -koulutus valmistaa ylempään tradenomitutkintoon (Master of Business Administration). Leadership and Service Design -koulutuksesta valmistuu muotoilun asiantuntijoita kulttuurialan ylempään AMK-tutkintoon (Master of Culture and Arts).

Aloituspaikkoja haussa oleviin koulutuksiin on yhteensä 158, AMK-tutkintoon johtaviin koulutuksiin 118 ja ylempään AMK-tutkintoon johtaviin 40. Hakijoita Turun AMK:n kansainvälisiin koulutuksiin on aiemmin ollut sekä Suomesta että ulkomailta. Opinnot alkavat kaikissa koulutuksissa syksyllä 2015.

Koulutuksiin haetaan valtakunnallisen Opintopolku-palvelun kautta (www.opintopolku.fi) ja lisätietoa koulutuksista löytyy Turun AMK:n nettisivuilta: http://www.turkuamk.fi/haku

Kaksi tutkimuslaitosta tulivat osaksi Helsingin yliopistoa tammikuun alussa

Valtion tutkimuslaitoksista Kuluttajatutkimuskeskus ja Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos liittyivät osaksi Helsingin yliopistoa ja sen valtiotieteellistä tiedekuntaa 1. tammikuuta 2015.

Siirtyviä työntekijöitä on yhteensä 51. Työntekijöistä neljä sijoittuu yliopistossa muualle kuin tiedekuntaan.

Liitoksen yhteydessä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen nimi muuttuu Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutiksi (Krimo).

– Tutkimuslaitosten tulon myötä tiedekunta saa uusia kumppaneita. Oikeusministeriöstä ja työ- ja elinkeinoministeriöstä tulee entistä tärkeämpiä yhteistyötahoja. Toivottavasti tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus paranee tiedekunnassa, sanoo valtiotieteellisen tiedekunnan dekaani Liisa Laakso.

Molemmat tutkimuslaitokset ovat jo tähän asti tehneet tutkimus- ja opetusyhteistyötä useiden Helsingin yliopiston tiedekuntien kanssa.

Yhdistymisten taustalla on syyskuussa 2013 tehty valtioneuvoston periaatepäätös valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi.

Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat 1. tammikuuta alkaen muotoa etunimi.sukunimi@helsinki.fi. Molempien yksiköiden henkilöstön tavoittaa yhdistymisen jälkeenkin nykyisistä matkapuhelinnumeroista.

Mobiili- ja pilvipalvelujen ohjelmointitaidoilla on kysyntää

Suomi voi säilyttää asemansa ohjelmoinnin huippuosaamisen luvattuna maana, jos panostamme koulutukseen alaluokilta lähtien. Microsoftin teettämän kyselyn mukaan valtaosa johtavien suomalaisten ICT-yritysten johdosta on sitä mieltä, että ohjelmointiopetus tulee aloittaa peruskoulun alaluokilla tai jo 3-6-vuotiaana.

Suomessa 90 prosenttia start up -yrityksistä arvostaa ohjelmointitaitoja. Silti varsinkaan pilvipohjaisen ohjelmoinnin osaamista ei tueta samassa määrin yliopistoissa. Tiedot käyvät ilmi Nordic Survey on Developer skills -tutkimuksesta, jota varten haastateltiin jokaisessa Pohjois- ja Baltian maassa kymmentä ICT-alan suurinta yritystä, kymmentä johtavaa start-upia ja kymmentä riskipääoman sijoittajaa. Microsoft toteutti tutkimuksen yhteistyössä Baltic Development Forumin ja European Schoolnetin kanssa.

Tulevaisuudessa tarvitsemme aiempaa enemmän mobiilisovelluksiin ja pilvipalveluihin liittyviä ohjelmointitaitoja, etenkin kun kyseessä ovat suuret toteutukset isoine käyttäjämäärineen, kannattaa ottaa huomioon pilveen suunnittelu. Markkinoiden kysyntä ja korkeakoulujen tarjonta ei näiltä osin kohtaa. Yritykset taas palkkaavat mieluiten työntekijöitä, joilla on laajat yleistaidot ohjelmoinnista, asiakaslähtöinen lähestymistapa ja hyvät yhteistyötaidot.

Suomi on ensimmäisten maiden joukossa päättänyt ottaa ohjelmoinnin koulujen opetussuunnitelmaan vuonna 2016. Opettajat ovat kuitenkin huolissaan siitä, miten heidän taitonsa riittävät ohjelmoinnin opettamiseen. Microsoft vastaa haasteeseen tarjoamalla Suomessa – osana kansainvälistä #hourofcode-viikkoa 2.—12.12. 2014 — joka päivälle koulutuksia lapsille, opettajille, opiskelijoille ja start-upeille. Haluamme innostaa mahdollisimman monia ihmisiä kokeilemaan ohjelmointia!

Vahva matemaattis-luonnontieteellinen koulutus innostaa abstraktiin ajatteluun ja ohjelmointiopetus luovuuteen. Tulevaisuudessa tarvitaan osaajia, joilla on paitsi ICT-osaamista, myös kyky innovoida ja työskennellä yhdessä muiden kanssa. Näitä taitoja tulee tukea opetuksessa alusta alkaen. Microsoft järjestää #hourofcode-viikon yhteistyössä Code.orgin kanssa. Maailmanlaajuisesti tavoitteena on saada 10 miljoonaa ihmistä kokeilemaan ohjelmointia.

Jokainen voi kokeilla ohjelmointia: http://www.code.org

Tiviittori selvittää digiosaamisen tason

Digiosaamisen tasosta on enemmän luuloja kuin tietoa, vaikka tieto- ja viestintäteknisen osaamisen on määrä kiidättää Suomi menestykseen. Uusi verkkopalvelu Tiviittori selvittää digiosaamisen tason. Kun tunnistetaan vahvuudet ja heikkoudet, koulutus- ja kehityspanokset on helpompi kohdistaa oikein.

Tiedosta toimintaan

Jotta voimme hyötyä tietotekniikan tuomista mahdollisuuksista, tarvitaan osaamista. Osaamisen kehittäminen kuitenkin edellyttää, että tiedämme, mihin kehitystoimet on syytä kohdistaa.

Tiviittori on verkkotyökalu, joka auttaa tunnistamaan nykyosaamisen tason. Tieto helpottaa koulutuksen suunnittelua ja kohdentamista sekä tukee johdon päätöksentekoa.

Nykyajan lukutaidosta tiedon jakamiseen

Tiviittori on itsearvioitityökalu sekä yksilöllisten että ryhmien tieto- ja viestintäteknisten taitojen arviointiin. Työkalun mittarit soveltuvat niin perustaitojen kuin syvällisemmän tietotyöosaamisen testaamiseen.

Tiviittorissa on kolme itsenäistä testikokonaisuutta:

Tietoyhteiskunta- ja mediataidot keskittyy digiajan perusosaamiseen, teknis-käytännölliset taidot mittaa hyötykäyttäjän osaamista ja tietotyön taidoissa painottuvat työn tekemisen tavat tiedon tuottamisesta yhteisölliseen jakamiseen.

Tulosraportit antavat selkeä kuvan sekä yksilön että ryhmän tietoteknisestä osaamisesta eri osa-alueilla. Lisäksi osaamista verrataan kaikkien testin tehneiden tuloksiin. Ajan myötä Tiviittori kertoo, missä kunnossa valtakunnan tieto- ja viestintätekninen osaaminen on.

Tiiviittorin kehittäminen lähti tarpeesta

Tiviitorin takana on TIEKE, joka pitkästä kokemuksesta tieto- ja viestintätekniikan osaamisen edistäjänä tietää, että selviä puutteita tvt-osaamisessa on – sekä nuorilla että aikuisilla. Tämän osoittavat myös PISA ja ”aikuisten PISA” eli PIAAC.

Tarvetta helposti käytettävälle osaamisen arviointityökalulle on. Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin siirtyminen ja henkilöstökoulutuksen niukkenevat resurssit eivät suinkaan vähennä tarvetta – päinvastoin. Hämmästyttävän harva organisaatio on kartoittanut henkilöstönsä digiosaamisen.

Tiviittorin kehitystyö on tehty yhdessä oppilaitos- ja organisaatiokumppaneiden sekä Systeemiset oppimisratkaisut -tutkimusverkoston kanssa osana Tekesin Oppimisratkaisut-ohjelmaa.

Projektityö muuttaa työnteon vakiintuneita tapoja

Projektityö vaatii aiempaa tarkempaa töiden suunnittelua ja luotsausta eli ohjaavaa otetta johtamiseen. Yksi keskeinen osa projektin suunnittelua on varautuminen muutoksiin, kuten henkilövaihdoksiin. Projektipäällikön on osattava ohjata projekti maaliin muutosten läpi. Työterveyslaitoksen tutkimus Rajoja rikkova työ tarjoaa neuvoja projektityön sujuvoittamiseksi.

Projektityö pitää suunnitella hyvin. Kaikille projektin jäsenille pitää olla selvää, mikä on projektin tavoite, ja jokaisen tulee tietää oma roolinsa projektissa.

– Yllättävän usein projekteja aletaan vain tehdä ilman kunnollista suunnittelua. Se aiheuttaa töiden sujumattomuutta. Jos vaikkapa tehtävien järjestystä ei pohdita etukäteen, yksi ei saa töitään edistettyä, koska toinen ei ole vielä hoitanut omaa osuuttaan, kuvaa projektityön ongelmakohtia erikoistutkija Minna Janhonen Työterveyslaitoksesta.

Projektityölle on leimallista päällekkäisyys: harvoin kenelläkään on vain yksi projekti kerrallaan. Niinpä yhden ihmisen myöhästyminen yhdessä projektissa vaikuttaa pahimmillaan lukuisiin ihmisiin lukuisissa projekteissa, kun työntekijöiden työkuormitus käy viivästysten aiheuttaman töiden kasautumisen vuoksi liian korkealla.

Huono aikataulutus onkin Rajoja rikkova työ -tutkimuksen mukaan yksi keskeisiä projektityön stressitekijöitä. Myös projektin sujumattomuus, huono johtaminen, aliresursointi sekä tiedonkulun puutteet aiheuttavat paljon stressiä.

Projekti ei mene koskaan niin kuin Strömsössä

Kun projektien aikatauluja tehdään, muutoksiin on varauduttava, sillä lähes aina jokin muuttuu matkan varrella: henkilöt vaihtuvat tai projektin sisältö tai toimintaympäristö muuttuvat. Väljyyttä pitää saada myös omaan ajatteluun: kun on varautunut henkisesti myöhästymisiin, niihin on helpompi suhtautua ja ne aiheuttavat vähemmän stressiä.

– On inhimillistä kuvitella, että asiat sujuvat suunnitellusti. Työt eivät kuitenkaan juuri koskaan mene niin kuin Strömsössä. Projektien aikatauluihin pitää jättää väljyyttä, muistuttaa tutkija Minna Toivanen Työterveyslaitoksesta.

Johtajan tehtävä on luotsata

Projektinjohtajan rooli poikkeaa vanhasta tavasta johtaa. Johtajan on osattava ennen kaikkea luotsata eli ohjata projektia kohti maalia. Johtaja huolehtii siitä, että projektin toimintatavat, työnjako, tehtävät ja aikataulut on määritelty yhdessä ja että ne ovat selkeitä kaikille. Hänen tehtävänsä on reagoida ja toimia, kun esimerkiksi projektin henkilöstö vaihtuu tai asiakkaalta tulee muutostoive.

– Projektityössä yksi tärkeimpiä johtamisen keinoja on valtuutus. Johtajan on sallittava projektin jäsenten hoitaa omat työnsä ja luotettava, että ne tulevat tehdyiksi. Jokainen projektin jäsen on vastuussa omasta osastaan, mutta tukea on oltava tarjolla tarvittaessa, Janhonen tähdentää.

Tietoa tutkimuksesta

Työterveyslaitoksen Rajoja rikkova työ -tutkimus- ja kehittämishanke selvittää, miten työpaikkojen sisäisten ja ulkoisten rajapintojen rikkoutuminen muuttaa sujuvan toiminnan edellytyksiä. Työsuojelurahaston rahoittama hanke alkoi vuonna 2012 ja se jatkuu vuoden 2014 loppuun. Case-tutkimuksen tutkimus- ja kehittämiskohteina ovat Vahanen-yhtiöt ja Tays Ensiapu Acuta.

Maailmankuulu someguru vierailee Suomessa

Australialainen sosiaalisen median guru Jeff Bullas saapuu Suomeen marraskuussa. Tunnettu talousalan julkaisu Forbes on listannut Bullasin maailman 8:nneksi vaikutusvaltaisimmaksi sosiaalisen markkinoinnin ekspertiksi. Harvinaislaatuisen vierailun syynä on Helsingissä järjestettävä SomeAwards-gaala, johon Bullas osallistuu kutsuvieraana ja luennoitsijana.

Bullas on tunnettu räväkästä esiintymistyylistään, sosiaalisen median tuntemuksestaan sekä sosiaalisen markkinoinnin ja digitaalisen myynnin kirkkaista visioistaan. Hän on julkaissut näkemyksiään mm. New York Timesissa ja hänen omaa nimeään kantavalla sosiaalisen markkinoinnin blogilla (jeffbullas.com) on yli neljä miljoonaa lukijaa vuodessa.

Vuoden 2014 Some Awards –tapahtuma sisältää kolme yrityksille tarkoitettua workshopia, joiden aiheina ovat sosiaalinen myynti, yritys sosiaalisessa mediassa sekä sosiaalisen median mittaaminen. Seminaarit kruunaa SomeAwards –gaala, jossa palkitaan vuonna 2014 merkittäviksi kasvaneet ilmiöt ja aktiivisimmat somettajat. Gaalaan osallistuu on koko Suomen kovin somekärki sosiaalisen median vaikuttajista yritysten edustajiin ja julkisuuden henkilöihin.

http://www.someawards.fi/

Teollisuus ja yliopistot tiivistävät yhteistyötään

Teollisuus ja yliopistot lähtivät tekemään yhteistä tulevaisuutta kemian alalle

Yliopistot ja teollisuus rakentavat kemian alalle kansallisen toimintasuunnitelman. Mukana ovat kaikki yliopistojen kemian laitokset Suomessa sekä Kemianteollisuus ry. Työ on aloitettu, ja sen jatkuvuutta vaalitaan huolella.

Suomen yliopistojen kemian laitosten edustajat ja Kemianteollisuus ry ovat ensimmäistä kertaa olleet koolla pohtimassa kemian kansallista asemaa. Kemian teollisuus on noussut maamme teollisuusalojen kärkeen, ja yliopistojen kemian laitosten vastuulla on tuottaa maailmanluokan osaajia ja uusia innovaatioita alalle.

– Ihmiskunnan suuria haasteita, kuten energia, terveys, ympäristö ja puhdas vesi, ei voi ratkaista ilman osaamista kemiassa, sanoo Helsingin yliopiston kemian laitoksen johtaja Markku Räsänen.

Lähiajan tavoitteena on kemian tehokkuuden lisääminen koordinoimalla kansallisia laitehankintoja niin, että myös Suomen Akatemian kemian arvioinnin suositukset otetaan huomioon. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön asettamat profilointitavoitteet yliopistoille tullaan huomioimaan.

Toimenpiteitä valmistelee työryhmä, johon kutsutaan edustajat kaikilta kemian laitoksilta. Sen tehtävänä on luoda kemian kansallinen toimintasuunnitelma, joka varmistaa yhteisen näkökulman kun alalla tehdään uusia avauksia tutkimuksessa, koulutuksessa tai opetuksessa.

Suomessa kemiaa tutkitaan ja opetetaan kymmenessä yliopistossa.

Alan edustajien ensimmäinen kokoontuminen oli Helsingin yliopiston kemian laitoksella 15.9.2014.

Opettajat kaipaavat tukea opetuksen tietoteknisiin vaatimuksiin

Tutkimus: Opettajat yksimielisiä sähköisten oppimateriaalien ja tietoteknisten laitteiden eduista, hyödyntäminen ontuu

Sähköisiin oppimateriaaleihin suhtaudutaan Suomessa erittäin positiivisesti: 93 prosenttia opettajista uskoo niiden monipuolistavan opetusta. 43 prosenttia opettajista on kuitenkin sitä mieltä, että tietoteknisiä laitteita ja sähköisiä sisältöjä hyödynnetään koulujen opetuksessa liian vähän. Tämä selviää Sanoma Pron teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi lähes 2 000 peruskoulun ja lukion opettajaa. Noin puolella opettajista ei mielestään ole riittäviä valmiuksia lähivuosien uuteen tietoteknisiä taitoja painottavaan opetussuunnitelmaan tai sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin.

71 prosenttia opettajista uskoo sähköisten oppimateriaalien tekevän oppilaiden erilaisten tarpeiden huomioimisesta opetustilanteessa helpompaa. Lisäksi 83 prosenttia opettajista on ainakin jossain määrin sitä mieltä, että sähköinen oppimateriaali aktivoi oppilasta enemmän kuin painettu. Erityisesti nuoret opettajat haluaisivatkin lisätä sähköisten sisältöjen käyttöä: alle 35-vuotiaista 56 prosenttia on sitä mieltä, että niitä hyödynnetään liian vähän.

Tällä hetkellä sähköisiä oppimateriaaleja käyttää jo 97 prosenttia kouluista. Pääpaino on kuitenkin edelleen painetuissa oppimateriaaleissa. Mobiililaitteet yleistyvät pikkuhiljaa: esimerkiksi tablet-laitteita käytetään hieman yli puolessa (52 %) suomalaiskouluista ja älypuhelimia joka kolmannessa (33 %) koulussa. Tietokoneita käytetään jo käytännössä kaikissa (98 %) kouluissa. Tietokoneet ja tabletit ovat yleensä koulun omistamia ja oppilaiden yhteiskäytössä, kun taas esimerkiksi älypuhelimet ovat lähes aina oppilaiden omia. Yhtä tablettia käyttää keskimäärin 15 ja yhtä tietokonetta 10 oppilasta.

”Sähköisiin oppimateriaaleihin ja tietoteknisiin laitteisiin tarvitaan jatkossa panostuksia. Digitaaliset ratkaisut helpottavat opettajan työtä ja lisäävät oppilaan osallistumista ja motivaatiota. Sitä kautta uskomme, että digitaalisten ratkaisujen avulla voi myös parantaa oppimistuloksia”, sanoo Sanoma Pron toimitusjohtaja Kirsi Harra-Vauhkonen.

Opettajat kaipaavat tukea

Suomalaiset koulut ovat kahden suuren muutoksen edessä: vuodesta 2016 vaiheittain uudistuva opetussuunnitelma määrää tietotekniset taidot osaksi peruskoulujen ja lukioiden opetussisältöjä, ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset tulevat asteittain käyttöön vuoteen 2019 mennessä.

Kuitenkin vain 44 prosenttia opettajista kokee omaavansa hyvät valmiudet uuden opetussuunnitelma tietoteknisiin vaatimuksiin, ja vain 39 prosenttia vastaajista on mielestään hyvin valmistautunut sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Opettajista moni sanoo kaipaavansa tukea muutoksiin valmistautumisessa.

”Vuosi 2016 on aivan nurkan takana. Koulumaailman digitalisoiminen täytyy tehdä suunnitelmallisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, jotta takaamme suomalaisen koulun menestyksekkään tulevaisuuden jatkossakin”, sanoo Harra-Vauhkonen.

Kolme opettajaprofiilia

Opettajat voidaan tutkimuksen perusteella jakaa kolmeen eri profiiliin sen mukaan, miten he suhtautuvat sähköisiin sisältöihin ja tietoteknisiin laitteisiin.

– Innokkaat, 38 %: Haluaisivat hyödyntää digitaalisuuden mahdollisuuksia
vielä enemmän, eivätkä koe teknisiä ongelmia rasitteeksi. Alakoulun
opettajat hieman korostuneena tässä ryhmässä.

– Arkailijat, 48 % : Suhtautuvat kiinnostuneesti, mutta ovat epävarmoja
omista valmiuksistaan ja digisisältöjen vaikutuksista oppimiseen.

– Jarruttajat, 14 % : Omat tietotekniset valmiudet muita huonommat,
eivät ole kiinnostuneita, ja uskovat sähköisten sisältöjen jopa
häiritsevän oppimista. Lukion opettajia joukossa hieman enemmän.

Tutkimukseen vastasi 1 973 peruskoulun ja lukion opettajaa ja 146 rehtoria ympäri Suomen. Tutkimuksen toteutti Sanoma Pron toimeksiannosta tutkimustoimisto Kuulas huhti–toukokuussa 2014.

Yritysjohtajat: Tietohallinnon liiketoimintaosaamisessa on kehitettävää

Suomalaiset yritysjohtajat: Tietohallinnon liiketoimintaosaamisessa kehitettävää

Jopa 78 prosenttia liiketoimintajohtajista uskoo tekevänsä teknologiapäätökset paremmin ja nopeammin ilman tietohallintoa.

Teknologiabudjettien hallinta ja päätöksenteko ovat siirtymässä tietohallinnolta yritysten muihin liiketoimintayksiköihin. Toisaalta tietohallinnolta vaaditaan yhä konsultoivampaa roolia ja kykyä ymmärtää yritysten sisäiset sekä kumppanien ja toimittajien toimintaperiaatteet entistä paremmin. Tämä ilmenee liiketoimintaa tukevien teknologiaratkaisujen ja -palvelujen tarjoajan Avanaden toteuttamasta tutkimuksesta, johon haastateltiin 1003:a johtajatason asiantuntijaa 19 maassa.

Globaalisti lähes kahdeksan kymmenestä (79 prosenttia) C-tason johtajasta uskoo osaavansa tehdä parempia ja nopeampia päätöksiä ilman tietohallinnon osallistumista. 37 prosenttia teknologiabudjeteista käytetäänkin globaalisti IT-osaston ulkopuolella. Sama trendi pätee Suomeen ja muihin Pohjoismaihin: budjeteista tietohallinnon ulkopuolelle valuu Pohjoismaissa 31 prosenttia ja Suomessa 28 prosenttia. Samoin liiketoimintajohtajista 72 prosenttia Pohjoismaissa ja 78 prosenttia Suomessa arvostaa omat päätöksentekotaitonsa tietohallintoa korkeammalle.

Muualle karkaavien määrärahojen ja päätöksenteon keskellä tietohallinnolle on kuitenkin muotoutumassa uusi palvelujen välittäjän rooli. Tässä roolissa IT-osastot tarjoavat muille liiketoimintayksiköille konsultointia tietohallinnon parhaista käytännöistä ja teknologian käyttötavoista sekä välittävät yksiköille niiden tarpeita vastaavia IT-palveluita. Globaalisti yli kolmannes, 35 prosenttia, vastanneista johtajista kertoi IT-osastojensa toimivan ensisijaisesti palvelujen välittäjinä. Pohjoismaissa vastaava luku oli huomattavasti korkeampi: keskimäärin lähes puolet, 47 prosenttia, vastanneista luokitteli IT-osastonsa palvelujen välittäjäksi.

Pohjoismaissa IT-osastot uuden ja vanhan ristipaineessa
Avanaden tutkimuksessa mukana olleista yrityksistä 58 prosenttia kertoi aikovansa laajentaa IT-osastonsa roolia palvelujen välittäjänä seuraavien 12 kuukauden aikana. Pohjoismaissa puolestaan kehitys on tasoittumassa: vain reilu kolmannes, 37 prosenttia, yrityksistä aikoo laajentaa IT-osaston roolia. Lisäksi Pohjoismaissa ainoastaan 43 prosenttia vastanneista sanoi IT-osastonsa auttavan nyt enemmän liiketoimintatavoitteiden saavuttamisessa kuin kolme vuotta sitten, kun globaalisti tätä mieltä oli yli kaksi kolmannesta, 68 prosenttia, vastaajista.

”Teknologisen päätäntävallan ja budjettien uusjako on saanut aikaan jännitteitä yritysten tietohallinnon ja muiden liiketoimintayksikköjen välille. Tietohallinnon täytyy etsiä uusia toimintatapoja, omaksua uusia taitoja sekä kehittää vaikutustapoja”, kertoo Petri Ketola, Avanaden maajohtaja Suomessa. ”Tulevaisuuteen suuntautuvat yritykset hyödyntävät IT-henkilöstöä strategisina neuvonantajina. Näissä yrityksissä tietohallinto osallistuu ja vaikuttaa liiketoimintatavoitteiden saavuttamiseen aiempaa enemmän.”

Tietohallinnon uuden roolin ja uusien teknologioiden omaksumista hidastavat myös vanhat tietojärjestelmät, joiden ylläpitoon kuluu globaalisti jopa 36 prosenttia IT-henkilöstön työajasta ja Pohjoismaissakin keskimäärin lähes kolmannes, 29 prosenttia, työajasta. Tietohallintoa turhauttaa myös päätäntävallan puute. Yli kaksi kolmannesta, 68 prosenttia, tutkimukseen osallistuneista IT-päättäjistä koki, että tietohallinto on vastuussa teknologian käytöstä, määrärahoista ja tietoturvasta mutta ei omaa riittävästi valtaa hallita niiden käyttöä tehokkaasti koko organisaatiossa. Pohjoismaissa luku oli lähes sama, 71 prosenttia.

Tietoa tutkimuksesta
Avanaden globaalin tutkimuksen toteutti helmikuun 2014 aikana riippumaton tutkimusyhtiö Wakefield Research (www.wakefieldresearch.com). Tutkimukseen osallistui 1 003 liiketoimintajohtajaa, yksikönpäällikköä ja IT-osaston päätöksentekijää 19 maasta: Alankomaat, Australia, Belgia, Brasilia, Espanja, Etelä-Afrikka, Iso-Britannia, Italia, Kanada, Malesia, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Singapore, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Yhdysvallat.

Lue lisää Avanaden IT Without Boundaries -tutkimuksesta.

Oppivelvollisuusikää esitetään nostetettavaksi 17 vuoteen

Esitysluonnoksen mukaan oppivelvollisuusikää nostetaan 17 vuoteen. Tavoitteena on varmistaa jokaiselle nuorelle opiskelupaikka toisen asteen tai siihen valmistavassa koulutuksessa perusasteen päättymisen jälkeen.

Esitysluonnoksen mukaan oppivelvollisuusikää nostetaan 17 vuoteen. Tavoitteena on varmistaa jokaiselle nuorelle opiskelupaikka toisen asteen tai siihen valmistavassa koulutuksessa perusasteen päättymisen jälkeen.

– Oppivelvollisuuden pidentäminen on merkittävä uudistus. Tuhannet nuoret ovat tähän asti, vuosi vuoden jälkeen, jääneet tyhjän päälle peruskoulun päättämisen jälkeen. Samaten keskeyttämisongelma on ollut merkittävä. Pidentämisen mahdollisuudet näiden ongelmien ratkaisemisessa ovat merkittävät. Siksi olen iloinen, että ongelmiin on nyt, liian pitkän odottamisen jälkeen, vihdoin tartuttu tehokkaalla ja konkreettisella esityksellä, opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru toteaa.

Jatkossa kaikki nuoret jatkavat perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa vuoden verran. Perusopetuksen jälkeinen oppivelvollisuusvuosi suoritetaan lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa, perusopetuksen lisäopetuksessa tai osallistumalla ammatilliseen koulutukseen tai lukioon valmistavaan koulutukseen. Perusopetus kestäisi edelleen yhdeksän vuotta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt asiaa koskevan lakiesityksen laajalle lausuntokierrokselle.

– Paitsi, että kyse on syrjäytymisen ehkäisemisestä, esitys vastaa työmarkkinoiden murrokseen. Pelkkä perusopetuksen suorittaminen ei takaa nuorelle paikkaa työelämässä eikä vastaa työelämän nykyisiin vaatimuksiin. Toisen asteen tutkinnon suorittaminen on käytännössä työmarkkinoille pääsyn ja jatko-opintojen perusedellytys. Uudistuksella pyritään ohjaamaan ja varmistamaan koko ikäluokan pääsy perusasteen jälkeisiin opintoihin ja näin edistämään työllistymistä, korostaa Kiuru. .

Lakiesityksen mukaan oppivelvollisille säädetään velvollisuus hakeutua koulutukseen osallistumalla yhteishakuun tai valmistavien koulutusten yhteiseen hakuun. Hakumenettelyitä esitetään aikaistettavaksi siten, että yhteishaun ja valmistavien koulutusten hakujen tulokset ovat nykyistä aiemmin selvillä. Tällä tavoin kyetään nykyistä paremmin ja aikaisemmin ohjaamaan vaille paikkaa jääneitä oppilaita täydennyshakuihin sekä tarvittaessa osoittamaan heille paikka.

Esityksen taloudelliset vaikutukset mahtuvat hallituksen sopimaan kustannusraamiin. Koulutuksen aloituspaikat ja nykyiset opiskelijavalinnan valintakriteerit mahdollistavat koulutuspaikan kaikille oppivelvollisille. Viime kädessä koulutuspaikka osoitetaan lähimpään ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen.

Oppivelvollisuuden laajentuessa laajenee myös oikeus maksuttomaan opetukseen. Oppimateriaalit ja tarpeelliset työvälineet ovat oppivelvolliselle maksuttomia. Matkojen ja majoituksen maksuttomuus voidaan eräin poikkeuksin ulottaa koskemaan koko ikäluokkaa. Koulumatkatuki myönnetään ilman omavastuuta niille oppivelvollisille, joille on osoitettu koulutuspaikka lähimmässä valmistavassa koulutuksessa.

Lausuntojen määräaika on 6.6.2014. Lakiluonnos on luettavissa opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta: http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/oppivelvollisuus/liitteet/HE_oppivelvollisuuslaki.pdf

Oppivelvollisuusiän nostaminen 17 vuoteen liittyy hallituksen päätökseen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta 29.11.2013. Uudistus koskee koko ikäluokkaa ja lähtökohtana on, että sillä tavoitetaan erityisesti nuoret, jotka eivät pääse koulutukseen perusopetuksen jälkeen. Uudistus toteutetaan perustuslain reunaehtojen sisällä. Hallituksen esitys annetaan siten, että se tulee voimaan 1.1.2015.

Hallitusryhmät ovat edellyttäneet, että oppivelvollisuuden pidentämisen toteuttamisessa varmistetaan työpajojen ja kansanopistojen laajan tarjonnan täysimääräinen hyödyntäminen.

Korkeakouluopiskelijoilta edellytetään vähimmäispistemäärää syksystä alkaen

Korkeakouluopiskelijoille 20 opintopisteen vähimmäissuoritusvaatimus lukuvuodessa

Korkeakouluopiskelijan opintojen riittävän edistymisen arvioinnissa otetaan käyttöön lukuvuosittainen vähimmäisopiskelun vaatimus. Valtioneuvosto antoi torstaina asetuksen opintotukiasetuksen muuttamisesta.

Opintotukea nostaneelta opiskelijalta edellytetään 1.8.2014 lukien lukuvuodessa vähintään 20 opintopisteen laajuisten opintojen suorittamista. Vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta opiskelijaan, joka on aloittanut opinnot seurantalukuvuoden kevätlukukaudella alkavassa koulutuksessa. Korkeakouluopiskelijalta edellytetään edelleen myös keskimäärin viiden opintopisteen suorituksia jokaista nostamaansa tukikuukautta kohden.

Vähimmäisopiskelun vaatimuksen tarkoituksena on ohjata opiskelijaa päätoimiseen opiskeluun ja opintotuen suunnitelmalliseen käyttöön, edistää tavoiteajassa valmistumista ja opiskeluaikojen lyhentämisen tavoitetta sekä vähentää opintotuen tehotonta ja epätarkoituksenmukaista käyttöä.

Muut opintotukiasetuksen muutokset koskevat säännöksiä muun kuin julkisen valvonnan alaisen koulutuksen opintotukioikeudesta, uusien korkeakouluopiskelijoiden tutkintokohtaisesta tukiajasta sekä opintolainahyvityksestä.

Mentoroinnilla on yhteiskunnallinen merkitys

Mentoroinnilla on yhteiskunnallinen merkitys suomalaisen johtajuuden kasvussa

”Vaikka Suomi on väkiluvultaan pieni maa, meillä on erinomaista johtamiskokemusta ”, toteaa Vaconin logistiikkajohtaja Kaisa Säde. ”Johtamisosaamistamme pitää pystyä hyödyntämään mahdollisimman laajasti, jotta Suomi saadaan laaja-alaisesti nousuun.”

Logistiikkajohtaja Säde jakaa osaamistaan ja kokemuksiaan jo toistamiseen mentorina yritysten organisaatiorajat ylittävässä MPS Cross-Company –Mentorointi -ohjelmassa. Hän kokee mentorin roolin yhteiskunnallisesti merkittävänä. ”Autetaan miestä mäessä -sanonnan tulisi olla meidän kaikkien mielessä, koska kukoistava talous on hyödyksi kaikille suomalaisille”, kiteyttää Säde.

Mentori-aktorisuhde perustuu kahden ammattilaisen luottamukselliseen vuorovaikutukseen, jossa tietotaitoa siirretään säännöllisten ja strukturoitujen keskustelujen avulla. Cross-Company Mentorointi on organisaatiorajat rikkova malli, jossa mentori ja aktori tulevat eri organisaatiosta.

Juha Antola hakeutui aktoriksi saadakseen uusia näkökulmia omaan tehtäväänsä Cramon Siirtokelpoiset tilat -liiketoiminnan johtajana. ”Mentoroinnin parhaita puolia on se, että voi pysähtyä arjen kiireen keskellä ja keskittyä saamaan sparrausta johtamiskysymyksissä”, sanoo Antola. Ohjelmassa kolmatta kertaa mukana oleva mentori, Hella Lighting Finland Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Suupohja kertoo mentorin asettuvan keskusteluissa luontevasti aktorin rooliin ja etsivän haasteisiin erilaisia johtamisstrategioita. ”Keskustelussa haemme yhdessä sen strategian, joka soveltuu kyseessä olevaan tilanteeseen ja yrityksen kulttuuriin. Tilanteet ovat hyvin käytännönläheisiä ja seuraavalla tapaamisella jo analysoimme miten strategia on toiminut ja toteutunut”, kertoo toimitusjohtaja Suupohja.

Suupohja korostaa, että mentori-aktorirooleissa molemmat osapuolet ovat samalla puolella. Hän on kokenut mentorin roolissa saaneensa jokapäiväiseen työhön lisää energiaa sekä paljon tuoreita ajatuksia johtamisesta. Myös Juha Antola kokee ohjelman myötä kutsumusta seuraavaksi mentorin rooliin. Näin hän voi jakaa omat oppinsa jollekin toiselle kehittymishaluiselle aktorille. Erityisenä piirteenä Cross Company Mentorointi -ohjelmassa Antola pitää sitä, että mentori tulee toisesta yrityksestä ja yrityskulttuurista. Kun mentori katsoo asioita eri näkökulmasta kuin aktori, se johtaa usein aivan uusiin oivalluksiin ja johtamisstrategioihin. Mentorointi mahdollistaa ajattelun laajentamisen perinteisestä ja totutusta toimintamallista ja kehittyminen mahdollistuu sekä mentorin että aktorin roolissa.

Jo neljäs MPS Cross-Company Mentorointi -ohjelma saa osallistujiltaan kiitosta avoimesta ja kannustavasta ilmapiiristä. ”Ohjelmassa mukana olevat suomalaisen liike-elämän johtajat ja sellaisiksi aikovat ovat laittaneet koko persoonansa likoon käynnissä olevaan prosessiin. Heidän uudistumishalukkuudellaan on suuri merkitys suomalaisen johtajuuden kasvussa ”, kuvaavat tuntojaan ohjelmasta vastaavat MPS-konsultit Minna Hirsimäki ja Maaret Kulo.

Euroopassa ollaan innostuneita oppimisen tulevaisuudesta

Euroopan koulutusalan on muututtava nopeasti – miten paineet hallitaan?

Eurooppalaiset koulutusalan johtajat uskovat, että muutosvauhdin on nopeuduttava viimeiseen kolmeen vuoteen verrattuna, ja lähes kaikki kokevat paineita nopeaan mukautumiseen. He ovat kuitenkin innoissaan teknologian roolista tulevaisuuden oppimisessa. Jopa neljännes vastaajista piti lisättyä todellisuutta yhtenä parhaista teknologioista organisaation suorituskyvyn ja opiskelukokemuksen parantamiseen (verrattuna muiden sektorien viiteen prosenttiin). Tiedot ovat peräisin Economist Intelligence Unitin Ricohille toteuttamasta The Challenge of Speed -tutkimuksesta.

Koulutusalan keskeiset huolenaiheet nopeissa muutoksissa liittyvät pääasiassa organisaatioiden tukitoimintoihin. Ketteryyden suurimpia esteitä ovat hankaluudet saada työntekijät, liiketoimintayksiköt tai toiminnot omaksumaan yhtenäinen toimintatapa (44 %) sekä byrokraattiset päätöksentekoprosessit (35 %).

”Euroopassa ollaan hyvin innostuneita oppimisen tulevaisuudesta. Euroopan komission Avoin koulutus -aloitteella pyritään edistämään avointen oppimisresurssien, kuten massiivisten avointen verkkokurssien (MOOC, Massive Open Online Courses) käyttöä. Kehittyvä teknologia parantaa opiskelukokemusta. Oppilaitokset kokevat kuitenkin paineita tuottaa jatkuvasti enemmän – usein pienemmillä resursseilla – ja pysyä edelleen houkuttelevana paikkana opiskella. Byrokraattisilla ja raskaasti hallinnoiduilla oppilaitoksilla voi kuitenkin olla vaikeuksia löytää yhtenäistä visiota, jolloin ne jatkavat toimintaansa ilman todellisia muutoksia. Ellei asiaan paneuduta nyt, koulutuslaitosten voi olla hankalaa saavuttaa laajempia tavoitteitaan tulevaisuudessa”, toteaa Carsten Bruhn, Executive Vice President, Ricoh Europe .

Johtajat tunnistavat tarpeen tehostaa organisaation tukitoimintoja, joihin liittyy runsaasti asiakirjojen käsittelyä ja hallinnollisia prosesseja. Kun heitä pyydettiin nimeämään alueet, joilla muutokseen sopeutuminen oli tärkeintä, useimmat vastasivat liiketoiminnan ydinprosessien parantaminen (44 %), uuden henkilöstön rekrytointi (42 %) ja uuden teknologian käyttöönotto (40 %) . Vastaukset olivat täsmälleen samat kysyttäessä, millä alueilla he odottivat tapahtuvan eniten muutoksia seuraavan kolmen vuoden aikana. Koulutusalalla siis uskotaan, että nopean muutoksen avaimia ovat tehokkaat prosessit, oikeat henkilöt ja uusi teknologia.

Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että yli kaksi kolmasosaa (71 %) vastaajista on kokenut teknologian nopean kehityksen aiheuttamia mullistuksia viimeisen kolmen vuoden aikana. Tulevaisuuden suhteen ollaan hiukan luottavaisempia, sillä enää 56 prosenttia uskoo samantasoisten mullistusten jatkuvan seuraavana kolmena vuonna. Syynä optimismiin voi olla luottamus siihen, että tukitoimintojen ongelmat saadaan ratkottua koulutusalan siirtyessä yhä enemmän digiaikaan. Tukena on myös EU:n digitaalinen strategia , joka edistää jäsenvaltioiden e-oppimishankkeita.

”Johtajat tietävät selvästi, että tarvitaan lisää nopeutta ja tehokkuutta. Samalla kun teknologia tuo uusia mahdollisuuksia, heidän on kuitenkin keskityttävä muuntamaan keskeiset prosessinsa digitaalisiksi ja verkottuneiksi kokonaisuuksiksi, joissa opiskelumateriaalit ja hallinnolliset tiedot ovat saatavilla oikeassa muodossa ja oikeaan aikaan. Nopeus on olennaista, kun halutaan toteuttaa menestyksekkäitä koulutusohjelmia tämän päivän tarpeisiin. Hyvä uutinen on se, etteivät koulutusalan päättäjät ole yksin. Tukea eteenpäin pääsemiseksi on saatavilla niin julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta”, jatkaa Bruhn.

Lisätietoja nopeuden haasteista koulutusalalla löydät osoitteesta http://www.ricoh-europe.com/thoughtleadership/fi .

Lukion uusi tuntijako tulee korostamaan yleissivistystä

Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) pitää tärkeänä, että lukion tuntijakouudistuksen yhteydessä varmistetaan riittävän syvät ja monipuoliset yleissivistävät tiedot. Tästä syystä ne esitykset, joissa valinnaisuus ylikorostuu yhteisten aineiden sekä riittävien reaaliaineiden kurssien kustannuksella, eivät käy uudistamisen pohjaksi.

– Pidän tärkeänä riittävän monipuolisen yleissivistyksen turvaamista. Lukion tulee kasvattaa monipuolisesti sivistyneitä sekä maailman monimutkaisuuden ymmärtäviä kansalaisia. Liian suuri valinnaisuuden korostaminen johtaisi tilanteeseen, jossa nuoret urautuvat liian aikaisin ja osaamispohja jää kapeaksi, Kiuru toteaa.

Kiuru pitää tärkeänä, että uudistuksen yhteydessä kaikki oppiaineet ovat samalla viivalla. Siksi uskonnon ja terveystiedon erityisasema tulee purkaa.

– Tämä ei tarkoita kyseisten aineiden opetuksen poistamista tai välttämättä edes vähentämistä. Mutta tilanne, jossa nämä kaksi ainetta ovat toisia vahvemmassa asemassa tuntijaossa, ei ole perusteltu.

Kiuru puhui lukion tuntijakouudistuksesta sekä valmistelutilanteesta kansanedustaja Pauliina Viitamiehen (sd.) järjestämässä, lukion tulevaisuutta koskevassa, eduskunnassa järjestetyssä avoimessa seminaarissa.

Taideyliopisto lisää monitaiteellisia hankkeita

Taideyliopistoon uusia professuureja ja monitaiteellisia hankkeita

Taideyliopisto perustettiin vahvistamaan taiteen koulutusta ja roolia suomalaisessa yhteiskunnassa. Taideyliopiston opetusta vankistetaan nyt parantamalla opiskelijoiden mahdollisuuksia valita opintoja eri taiteenaloilta, lisäämällä henkilökohtaisen opetuksen määrää, perustamalla uusia professuureja, käynnistämällä uusia monitaiteellisia hankkeita sekä huolehtimalla opettajien taiteellisen ja tieteellisen työskentelyn mahdollisuudesta.

Sibelius-Akatemia perustaa kolme uutta professuuria. Vaskisoittimien ja musiikkiteknologian professorit ovat ensimmäisiä laatuaan Suomessa. Lisäksi suosittu musiikkikasvatus vahvistuu yhdellä professorilla.

Kuvataideakatemia keskittyy Nykytaiteen laboratorion kehittämiseen tutkimuksen ja opetuksen uudistajana. Lisäksi Suomen ensimmäinen tilallisuuden ja näyttelysuunnittelun professuurin täyttäminen on loppuvaiheessa, ja valokuvaukseen saadaan uusi professuuri.

Teatterikorkeakoulussa opettajat saavat ensi syksystä lähtien käyttää enemmän työaikaa omaan taiteelliseen tai tieteelliseen työhön. Tämä taiteen opetusta uusintava mahdollisuus on perinteisesti kuulunut kahden muun akatemian opettajille.

Taideyliopisto kutsuu myös kansainvälisiä taiteilijoita ja tutkijoita residenssiin sekä vieraileviksi professoreiksi. Artist in residence -tyyppiset säännölliset vierailut mahdollistavat kansainvälisen tietotaidon vaihtamisen.

Uusia, monialaisia hankkeita ovat äänen ja kuvan liitto -projekti, joka tuo Taideyliopistoon Eric Isaacssonin vierailevaksi professoriksi, sekä nykymusiikkiprojekti, joka pyrkii laajentamaan opiskelijoiden taiteellisen ilmaisun mahdollisuuksia muun muassa elektroniikan, videon, kuvan ja tanssin keinoin.

Yhteisistä uusista avauksista jatkuvat myös taidekirjoittaminen sekä Sound Art -sivuainekokonaisuus. Taidekirjoittaminen kehittää uutta mallia kirjoittamisen opettamiselle ja opiskelulle Taideyliopistossa. Kolme keskeistä osaa ovat luova kirjoittaminen, taiteesta kirjoittaminen eri toimijoiden näkökulmasta sekä kirjoittaminen uusmedioihin.

Äänitaiteen koulutus Taideyliopistossa on kolmen akatemian yhteistyönä toteutettava kokonaisuus, joka tarkasteleee ääntä laaja-alaisena nykytaiteen muotona.

Taideyliopiston kansainvälinen taidepedagogiikan tutkimuskeskus CERADA kehittää tutkimukseen perustuvaa taidepedagogiikkaa tiiviissä kansainvälisessä yhteistyössä.

Taideyliopiston toimintaa ohjaavat neljä strategista tavoitetta, jotka ovat innostava oppimisen

Opintotukeen on tulossa korotuksia elokuusta alkaen

Opintotukeen tulee useita muutoksia lukuvuodeksi 2014–2015. Opintolainoja korotetaan 100 eurolla kuukaudessa, ja opintorahoihin tulee noin 1,3 prosentin indeksikorotus.

Opiskelijat, jotka aloittavat ensimmäiset korkeakouluopintonsa, saavat näitä suuremmat korotukset opintorahoihinsa. Samalla heidän enimmäistukiaikansa kuitenkin lyhenee 5 kuukaudella.

Opintonsa aloittavan korkeakouluopiskelijan opintoraha on 1.8.2014 alkaen 335,32 e/kk ja aiemmin aloittanut saa enintään 301,89 e/kk. Muilla kuin korkeakouluopiskelijoilla opintorahan enimmäismäärä on 249,21 e/kk. Opintolainan perusmäärä on korotuksen jälkeen 400 e/kk. Lisäksi vuokralla asuva opiskelija voi saada opintotuen asumislisää enintään 201,60 e/kk.

Vanhempien tulorajoihin korotus vain osalle opiskelijoista

Muista muutoksista merkittävimpiä on lähes 30 prosentin korotus vanhempien tulorajoihin. Tämä koskee vain muualla kuin vanhempansa luona asuvia 18–19-vuotiaita toisen asteen opiskelijoita. He voivat saada opintorahan, kun vanhempien vuositulot ovat alle 73 200 euroa. Alle 18-vuotiaiden ja vanhempansa luona asuvien toisen asteen opiskelijoiden tulorajoja ei koroteta. Heillä vanhempien tulot estävät opintotuen saamisen, jos ne ovat vähintään 61 000 e/v. Kaikki 18 vuotta täyttäneet voivat kuitenkin 1.8.2014 alkaen saada opintolainan valtiontakauksen, vaikka eivät vanhempien tulojen vuoksi saa opintorahaa.

Opintotuen lukuvuosittainen kesto muuttuu useimmissa ammatillisissa opinnoissa. Opintotuen voi saada kuukaudelta, jossa on vähintään 18 opiskeluaikaan kuuluvaa päivää.

Kela voi maksaa osan uuden korkeakouluopiskelijan opintolainasta

Korkeakouluopintonsa aloittaville tulee kokonaan uusi tukimuoto, opintolainahyvitys. Sen tarkoituksena on lisätä opintolainan käyttöä ja lyhentää opiskeluaikoja. Jos opiskelija suorittaa korkeakoulututkintonsa määräajassa, Kela voi maksaa osan opintolainasta opintolainahyvityksenä. Hyvitys on enimmillään jopa kolmasosa opintolainan määrästä.

Opintolainan korkoavustuksen tulorajoja korotetaan 10 prosentilla. Opintotukiaikana maksettava 1 prosentin korko poistuu, ja korkeakouluopintoihin myönnettävä kokonaistukiaika lyhenee 6 tukikuukaudella.

Suurin osa muutoksista toteutetaan Kelassa opintotuen automaattisina tarkistuksina, eikä opiskelijan tarvitse erikseen hakea tuen korotusta. Opiskelijan on kuitenkin tehtävä hakemus, jos hän ei ole aiemmin saanut opintotukea tai jotakin opintotuen osaa.

Aalto Start-Up Centerin yritykset ovat luoneet ennätysmäisesti uusia työpaikkoja

Aalto Start-Up Centerin yrityskiihdyttämöstä irtautuneet yritykset ovat luoneet jo yli 2 000 työpaikkaa, joista puolet on syntynyt nopean kasvun ns. gaselliyrityksiin.

Myös tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä Aalto Start-Up Centerin alumniyrityksistä tehdyn selvityksen mukaan uusi gaselliyritysten sukupolvi on syntynyt, ja kasvu on huimaa. Niiden liikevaihto kasvoi 600 000 eurosta 40 miljoonaan euroon vuosina 2009–2012. Uuden gasellisukupolven edustajia oli nyt yhteensä 34, kun niitä vuoden takaisessa selvityksessä oli vain 19.

Nopean kasvun gaselliksi määritellään yritys, jonka liikevaihto on ensimmäisestä tarkasteluvuodesta alkaen yli 135 000 euroa, kasvunopeus on yli 100 prosenttia neljän perättäisen tilikauden aikana ja kasvu on jatkuvaa. Uuden gasellisukupolven edustajat ovat ainakin ensimmäisenä tarkasteluvuotena liikevaihdoltaan pienempiä.

Liikevaihto viisinkertaistunut

Kaikkien selvityksessä mukana olleiden 161 alumniyrityksen yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2012 noin 300 miljoonaa euroa. Aalto Start-Up Centerin yrityskiihdyttämössä yritysten liikevaihto on kasvanut poikkeuksellisen nopeasti.

Yritysten liikevaihto kasvoi tilikautena 2009–2010 keskimäärin 34 prosenttia ja seuraavana vuonna peräti 104 prosenttia. Tarkastelun viimeisenä tilikautena 2011–2012 kasvu jatkui edelleen voimakkaana ollen 67 prosenttia.

Liikevaihto on lähes viisinkertaistunut vuodesta 2009 vuoteen 2012. Liikevaihdon kasvu oli myös kannattavaa, sillä liiketulos tilikausilla 2011 ja 2012 oli 28 prosenttia.

”Nopean kasvun yrityksistä Rovio takoo edelleen kovaa kasvua ja hyvää tulosta. Muita menestystarinoita ovat esimerkiksi taloushallinnon kehittäjä Efima Oy, peliyritys Frozenbyte Oy sekä ohjelmistoyritys Sievo Oy ”, toteaa vanhempi tutkija Pertti Kiuru Aalto yliopiston Pienyrityskeskuksesta.

Opiskelijat tarvitsevat oman alan työmahdollisuuksia

Liian harva korkeakouluopiskelija saa oman alansa töitä opintojensa aikana. Vain 15 % ilmoittaa käyvänsä töissä alan työkokemuksen hankkimiseksi, kun taas lähes kaksi kolmasosaa opiskelijoista käy töissä toimeentulonsa turvaamiseksi. Nämä tiedot käyvät ilmi neljän akavalaisen luonnontieteiden ja luonnonvara-alojen liiton (4L) Taloustutkimus Oy:llä teettämästä tutkimuksesta.

Noin puolet opiskelijoista työskentelee opintojen ohessa lukukauden aikana. Työssäkäynti on sitä yleisempää mitä pidemmällä opinnot ovat. Tutkimuksen mukaan oman alan töihin päästään vasta opintojen loppuvaiheessa. ”Oman alan työkokemuksen hankkiminen mahdollisimman varhaisessa opintojen vaiheessa tukee opintojen suunnittelua työuran kannalta, ja siten valmistumisen jälkeistä työllistymistä. Yhä suuremmalla osalla vastavalmistuneista on työllistymisvaikeuksia valmistumisen jälkeen”, toteaa ura-asioiden päällikkö Heidi Hännikäinen Agronomiliitosta.

Liitot kannustavat alan työnantajia palkkaamaan alan opiskelijoita erityisesti kesätöihin. Korkeakouluopiskelijoilla on jo opintojen alkuvaiheessa paljon sellaisia taitoja, joista on hyötyä työnantajalle. ”Ottamalla yliopisto-opiskelijan töihin työnantaja varmistaa hyvät ja osaavat työntekijät yritykselle myös tulevaisuudessa. Asiantuntijan osaaminen ei synny pelkästään koulutuksesta vaan myös käytännön työkokemuksesta”, sanoo asiamies Johanna Hristov Metsänhoitajaliitosta.

Tutkimuksen mukaan apua urasuunnitteluun haetaan ensisijaisesti toisilta opiskelijoilta ja lähipiiristä, joten hyvän työnantajan maine vahvistuu. ”Myönteiset kokemukset töiden saamisesta vauhdittavat myös opinnoissa etenemistä”, kertoo opiskelija-asiamies Antti Väisänen Luonnontieteiden Akateemisten Liitosta.

”Myös opiskelijat itse kokevat oman alan työnteon hyödylliseksi tulevaisuuden työllistymisen kannalta. Tutkimuksen mukaan opiskelijat uskovat työllistyvänsä opiskelualaa ja tutkintotasoa vastaaviin tehtäviin valmistumisen jälkeen”, sanoo opiskelija-asiainhoitaja Merli Lahtinen Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitosta.

Liitot tekivät syksyllä 2013 opiskelijoilleen tutkimuksen, jossa selvitettiin opiskelijoiden työssäkäyntiä ja tulevaisuuden odotuksia. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy ja siihen vastasi 1794 yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijaa.