Pekingin Pure Finland -tapahtumat vahvistavat Suomen maakuvaa Kiinassa

Pekingin Pure Finland -tapahtumat vahvistavat Suomen maakuvaa Kiinassa ja houkuttelevat kiinalaisia Suomeen

Pekingissä käynnistyi 18.9.2014 sarja Pure Finland -tapahtumia, jotka esittelevät Suomea laaja-alaisesti kiinalaisille kohderyhmille. Ensimmäisessä tilaisuudessa ovat mukana Fiskars (Iittala), Marja Kurki, Reima ja Suunto.

Kiinalaisten kuluttajien kasvava vaatimustaso tuotteiden laadun suhteen ja yhä useampien kiinalaisten kiinnostus elämänlaatunsa parantamiseen luovat otollisen pohjan suomalaisbrändeille. Kiinassa toimii jo yli 300 suomalaista yritystä, mutta vain harvat suomalaiset kuluttajabrändit ovat siellä tunnettuja.

”Kilpailu Kiinan markkinoilla on kovaa. Brändin rakentaminen Kiinan kokoisessa maassa ei ole millekään yksittäiselle organisaatiolle helppoa. Pyrimmekin rakentamaan Suomen maakuvaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa niin, että se entistä paremmin tukee yritysten ja muiden suomalaisorganisaatioiden ponnisteluja Kiinassa”, toteaa Suomen Kiinan-suurlähettiläs Jari Gustafsson.

Pure Finlandin tavoitteena on vahvistaa Suomen maakuvaa ja suomalaisten organisaatioiden brändiä Kiinassa, erityisesti Pekingissä. Tapahtumilla esitellään Suomi matkailun, investointien ja opiskelun kohdemaana, Suomen luova teollisuus, musiikki ja design sekä suomalaiset kuluttajabrändit, innovaatiot ja startup-yritykset. Hankkeen suojelijana toimii pääministeri Alexander Stubb ja sen taustalla on lähes 30:en suomalaisorganisaation joukko, jossa on mukana muun muassa ministeriöitä, yrityksiä, yliopistoja ja kulttuuritoimijoita.

”Kiinassa ulkomaisten viranomaisten ja yksityisten toimijoiden välinen yhteistyö on tärkeää. Se vahvistaa kiinalaisten luottamusta yksityisiä ulkomaisia toimijoita, kuten yrityksiä kohtaan.” Gustafsson sanoo.

Pure Finland -hankkeen pääkumppaneita ovat Finnair, KONE, Nokia, Helsingin yliopisto ja Matkailun edistämiskeskus. Hankkeen muita kumppaneita ovat Fiskars (Iittala), Marja Kurki, Metso, Reima, Stora Enso, Tekes, Suunto, TLD Registry ja UPM.

Hankkeen yhteistyötahoja ovat ulkoministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö, Aalto-yliopisto, CIMO, Finpro (Cleantech Finland), Digile, Finnish Business Council Beijing, Golden Bridge, Helsinki Arts Initiative, Invest in Finland, Rovio ja Slush. Myös paikallisen suomalaisyhteisön vapaaehtoisjäsenillä on merkittävä rooli tapahtumien järjestelyissä.

Pure Finland on Team Finland -hanke, joka rahoitetaan noin puoleksi julkista ja puoleksi yksityisistä varoista. Lisätietoja löytyy osoitteesta: http://www.purefinland.cn

Brändin merkitykstä tutkittiin Ruotsissa ja Suomessa

BrandWorxx Oy toteutti jo viidennen kerran NASDAQ OMX Helsingissä noteerattujen yhtiöiden ISO 10668 -standardin mukaisen brändin rahallisen arvon määrityksen. Ensimmäistä kertaa vertailussa olivat myös ruotsalaiset pörssiyhtiöt. Kärkisijan vei Hennes & Mauritz (18 168 M€). Suomalaisia Top 20 listalle mahtui vain kolme; Nokia (7.sija 4 256M€), KONE (11.sija 2 330M€) sekä Nokian renkaat (20.sija 1 468M€).

Tulokset viiden vuoden ajalta osoittavat kiistatta brändin merkityksen yritysten menestymisessä. Voittajayritykset, joiden brändit ovat vahvistuneet eniten tekevät yli kaksinkertaisesti parempaa tulosta kuin yritykset, jotka eivät ole panostaneet brändiinsä. Huolestuttavaa Suomen kannalta on että Ruotsissa brändiin panostavia menestysyrityksiä on yli viisi kertaa enemmän kuin Suomessa.

”Selvityksemme mukaan yritykset, jotka panostavat asiakaskokemusten ymmärtämiseen ja brändin kehittämiseen, pärjäävät taloudellisesti paremmin. Ne ovat sisäistäneet näiden kahden asian keskinäisen välttämättömyyden. Yrityksillä ei yksinkertaisesti ole varaa olla tietämättä, mitä heidän asiakkaansa ajattelevat ja miten he toimivat. Voittajayritysten tärkein panostuksen kohde on brändi ja kasvu, kun staattiset yritykset keskittyvät liiketoimintaprosessien kehittämiseen ja asiakkuuksien hallintaan, kuten CRM-järjestelmiin. ”Nämäkin ovat sinänsä tärkeitä asioita. Olennaista on kuitenkin kysyä, onko asiakkuuksien johtaminen kiinni yrityksen strategisissa tavoitteissa”, toteaa BrandWorxxin toimitusjohtaja Jari Taipale.

Suomessa kapeampi kärki

”Vaikka ruotsalaisia menestysyrityksiä on huomattavasti enemmän on tärkeää huomioida, että Suomesta löytyy myös paljon yrityksiä, joissa asiat tehdään oikein”. Esimerkkinä Taipale nostaa esille Nokian renkaat, joka tekee hyvää tulosta ja jonka brändin arvo on kasvanut tasaisesti (29% neljässä vuodessa). ”Huolestuttavaa on kuitenkin kärjen kapeus, Ruotsissa on yli 5 kertaa enemmän brändiin panostavia voittajayrityksiä kuin Suomessa. Tämä näkyy kiistatta yritysten tuloskehityksessä ja koko kansantalouden isossa kuvassa.”

”Suomalaisilla yrityksillä on vielä selkeästi parannettavaa brändin rakentamisessa ja sen johtamisessa. Kun Suomessa vain 20 % toimitusjohtajista sanoo vastaavansa yrityksensä brändistä, vastaava luku on Ruotsissa 40%. Ruotsissa brändillä tehdään yksinkertaisesti paremmin tulosta kuin Suomessa. Se kertoo oman tärkeän tarinansa”, Taipale sanoo.

Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että NASDAQ OMX Helsingin mielikuvallisesti vahvin brändi on jälleen Koneella, joka sai vahvuusarvosanakseen 6, asteikolla yhdestä seitsemään. Brändin vahvuuden elementit ovat tekijöitä, joita vahvistamalla yritykset pystyvät kehittämään kokonaisliiketoimintaansa ja kannattavuuttaan. Myös Fiskars, F-Secure ja Orion ovat viime vuoden tapaan menestyneet tällä mittarilla arvioiden hyvin.

Taipale korostaa, että vahvan brändin taustalla tulee olla aito, mitattavissa ja seurattavissa oleva asiakaslähtöisyys. Vielä liian harva yritys Suomessa ohjaa toimintaansa systemaattisesti asiakastietoon ja -kokemukseen perustuen.

Ymmärrä asiakastasi, uskalla uudistua ja ota henkilöstö mukaan

”Tulokset osoittavat kiistatta, että yritykset jotka kykenevät kuuntelemaan asiakkaiden tarpeita ja uudistamaan aidosti toimintaansa tämän mukaisesti menestyvät muita paremmin. Huomionarvoista on että asiakaslähtöisyys ennustaa yleispätevästi taloudellista menestymistä niin Suomessa kuin Ruotsissa, isoissa ja pieneissä yrityksissä sekä kuluttajaliiketoimintaa että BtB-liiketoimintaa tekevissä yrityksissä”, toteaa BrandWorxxin strategisista tutkimuksista vastaava seniorikonsultti Tommi Huuska.

”Asiakaslähtöisyyden ja uudistumiskyvyn lisäksi kaikkein olennaisinta näyttää olevan yrityksen kyky saada koko organisaatio oman strategiansa ja tavoittelemiensa asioiden taakse. Työntekijän tulee ymmärtää mitä yritys tavoittelee, ja mikä on hänen roolinsa tavoitteen saavuttamisessa”

Tutkimus on toteutettu kansainvälisen ISO-standardin 10668 (Standardi brändin rahallisen arvon määrittämisestä) vaatimusten mukaisesti ja se perustuu kattavaan aineistoon:

– 2000 haastattelua Suomessa ja Ruotsissa

– 200 yritysjohtajan haastattelua Suomessa ja Ruotsissa

– Taloudellisten lukujen analysointi OMX Helsinki listatuissa yrityksissä vuosina 2011 – 2014 sekä Tukholman pörssissä 2014

– IPR-analyysi brändien suojausten tilasta

Asuntosijoittaja saa parhaan tuoton vanhoista asunnoista

Suomen Vuokranantajien tekemän tarkastelun mukaan asuntosijoittaja saa tällä hetkellä parhaan tuoton vanhoista sijoitusasunnoista. Tarkastelussa vertailtiin uudiskohteista ja vanhemmista asunnoista saatavaa tuottoa ja sitä kautta niiden houkuttelevuutta sijoituskohteena.

Asuntosijoittajan näkökulmasta sijoituksen tuotto rakentuu kahdesta elementistä: vuokratuotosta ja asunnon arvonnoususta. Uuden asunnon korkeammasta hankintahinnasta seuraa, että sen arvonnousu on vanhaa asuntoa hitaampaa ja bruttovuokratuotto suhteessa vanhaan asuntoon on noin kuudenneksen pienempää. Kohteen iällä ei ole suurta vaikutusta vuokratasoon, sillä uuden asunnon vuokra ei yleensä ole juurikaan vanhaa korkeampi.

Tarkastelusta ilmenee myös, että uudistuotannon hintakehitys on vanhempien asuntojen hintakehitystä hitaampaa ensimmäisinä vuosikymmeninä. Nopeinta arvonnousu on ollut 50-luvulla rakennetuissa tai sitä vanhemmissa asunnoissa. Asuntojen keskineliöhinta laskee, kun asunnon ikä kasvaa. Uuden hintaero vanhaan alkaa kuitenkin kutistua heti asuntokauppojen jälkeen. Keskimääräiselle hintatasolle asunto halpenee tarkastelun mukaan noin 25 vuodessa.

– Uudiskohteiden markkinointi suuntautuu pääosin omistusasunnon ostajille. Uusi asunto voi kuitenkin olla hyvä vaihtoehto myös sijoituskohteeksi, kommentoi Suomen Vuokranantajien vs. toiminnanjohtaja Elina Aalto. Uudiskohde on usein helpompi vuokrata, varustelutaso on parempi, eikä vuosikausiin tarvitse huolehtia remonteista. Uudiskohteeseen pääsee myös käsiksi pienemmällä rahalla, jos ei ostaessa lunasta asunnon yhtiövelkaa.

Tarkastelun toteutustapa:

Tarkastelussa käytetyt hintatilastot on saatu Suomen Kiinteistönvälittäjäliitosta sekä Etuovi.com palvelusta. Mittarina käytettiin asuntosijoittamisen tuottoa, jossa yhdistyvät asunnon hintakehitys ja siitä saatu bruttovuokratuotto. Verrokkina käytettiin Pellervon taloustutkimuksen määrittelemiä alueellisia vuokratuottoja. Tuottoerossa vanhojen asuntojen neliöhintoihin on lisätty PTT:n määrittelemä remonttivara, Etelä-Suomessa 700 euroa ja muissa suurissa kaupungeissa 500 euroa per neliö.

Hintakehitystä tarkasteltiin vertailemalla eri vuosina rakennettujen asuntojen keskineliöhintoja vuonna 2013 tehdyissä kaupoissa sekä vertaamalla eri otantavuosina rakennettujen asuntojen hintojen kehitystä vuosina 2000-2013. Hintatarkastelussa on pyritty hahmottamaan, kuinka asunnon hinta käyttäytyy suhteessa asunnon ikään.

Itella Posti nopeuttaa ulkomailta tulevien tullattavien pakettien kulkua

Suomeen saapuvat, EU:n ulkopuolelta tilatut verkkokauppaostokset kulkevat tullitarkastuksen kautta. Osa näistä pysäytetään Tullin toimesta odottamaan vastaanottajan tekemää tulliselvitystä. Tämä pidentää usein lähetysten toimitusaikaa.

Tullattavan lähetyksen saa jatkossa nopeammin ottamalla käyttöön Postin maksuttoman Netpostin ( http://www.netposti.fi ). Postin uudessa prosessissa Tullin saapumisilmoitus ohjataan suoraan Netpostiin, mikä nopeuttaa sen toimitusta. Muutoin Tullin saapumisilmoitus tulee kirjeitse postinjakelun mukana.

Lähetyksen toimitusta voidaan nopeuttaa myös toimitusvaiheessa antamalla vastaanottajan puhelinnumero tulliselvityksen yhteydessä. Näin vastaanottaja saa varsinaisen lähetyksen saapumisilmoituksen tekstiviestinä, kun lähetys on noudettavissa Postin palvelupisteestä. Kotiin jaettaviin lähetyksiin muutos ei vaikuta. Jos puhelinnumeroa ei ilmoiteta, Itella Postin saapumisilmoitus tulee vanhaan malliin kirjeitse päiväpostin mukana.

– Tullaus tuo lisää vaiheita lähetysten kulkuun, joten kehitimme ratkaisuja, joilla saisimme nipistettyä tullattavien lähetysten kulkuaikaa. Sähköinen postilaatikko Netposti ja tekstiviestisaapumisilmoitus voivat nopeuttaa kahdella vuorokaudella tullattavan lähetyksen kulkua. Asiakkaat toivovat verkkokaupalta nopeutta, ja näillä ratkaisuilla parannamme sitä osaltamme, tuotepäällikkö Janne Virtala Itella Postista sanoo.

Ulkomaisissa verkkokaupoissa tehdään ostoksia yhä useammin. Itellan käsittelemistä paketeista joka neljäs tulee ulkomailta.

–Tullattavia lähetyksiä saapuu etenkin amerikkalaisista ja aasialaisista verkkokaupoista. Tullattavia kirje- ja tavaralähetyksiä on vuositasolla noin neljännesmiljoona ja määrä on kasvussa, Itella Postin liiketoimintajohtaja Anders Falck kertoo.

Aurinko- ja tuulienergia on Suomen elinkeinoelämälle merkittävä mahdollisuus

Suomi edelläkävijäksi aurinko- ja tuulienergian varastointiin liittyvän energiajärjestelmän kehityksessä

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ja pyrkimykset energiaomavaraisuuteen kannustavat päästöttömän energiantuotannon kehittämiseen. Aurinko- ja tuulivoiman kehitystä on johtanut Saksa, josta painopiste näyttää siirtyvän Kiinaan ja Aasiaan. On mahdollista, että tämä kehitys tuo tullessaan ydinvoiman ja fossiilisten energialähteiden rinnalle kolmannen energiavaihtoehdon.

Uusi energiajärjestelmä ja siihen liittyvät teknologiat voivat olla Suomen elinkeinoelämälle merkittävä mahdollisuus menestyä maailmanlaajuisilla markkinoilla. NEO-CARBON ENERGY – projektissa luodaan osaamista, jolla saadaan suomalaisyritykset mukaan energiantuotannon ympärillä tapahtuvaan kansainväliseen kehitykseen. Tavoitteena on luoda osaamispohjaa ja mahdollisesti myös testialueita, joilla Suomi voi osoittaa olevansa kärkiosaaja maailmassa.

”Aurinko- ja tuulienergia voi tarjota Suomellekin merkittävän mahdollisuuden uusien työpaikkojen ja vientituotteiden luomisessa. P rojektin tavoitteena on kehittää energiajärjestelmä, joka perustuu energian varastointiin hiilivetyjen eli tavanomaisten polttoaineiden muodossa”, toteaa projektin koordinaattori, johtava tutkija Pasi Vainikka VTT:ltä.

Kotitaloudet mukana päästöttömässä energiajärjestelmässä

Aurinko- ja tuulienergiaan perustuva päästötön energiajärjestelmä on suuri haaste

epätasaisen tuotannon takia. Lisäksi tällainen energiantuotanto hajautuu nykyistä huomattavasti pienempiin yksiköihin, kun kotitaloudetkin toimisivat energiantuottajina.

Kotitalouksilla voi tulevaisuudessa olla merkittävä osuus sähköenergian tuottamisessa yleiseen verkkoon. Ne voivat myydä omaa tuotantoaan ja ostaa sen esimerkiksi auton polttoaineena takaisin käyttöönsä.

Muutos edellyttää paitsi uudenlaisten energian varastointiteknologioiden ja palvelujen myös energialiiketoimintaan liittyvän lainsäädännön, energiamarkkinoiden ja uusien liiketoimintaketjujen luomista. Suomen lainsäädäntö ei ota vielä huomioon tarpeita, joita uudet energiamuodot, niihin liittyvä jakelu ja varastointi sekä esimerkiksi kotitalouksien tai yksityishenkilöiden aurinko- ja tuulienergialla tekemä kaupankäynti synnyttävät.

Haasteena epätasainen aurinko- ja tuulituotanto

Kolmannen energiavaihtoehdon laajan hyödyntämisen haasteena on liittää sähkö, lämpö, liikenne ja energiaa käyttävä teollisuus käyttämään tuotannoltaan vaihtelevaa aurinko- ja tuulivoimaa. Erityisesti sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen on oltava tarkasti tasapainossa.

Aurinko- ja tuulisähkön avulla valmistetut hiilivedyt, kuten esimerkiksi synteettinen maakaasu, voitaisiin varastoida ja käyttää jo nykyisessä energiajärjestelmässä. Järjestelmä olisi hiilidioksidin suhteen neutraali, koska sähköenergiajärjestelmän hiilidioksidikierto suljettaisiin ja liikenteen sekä teollisuuden päästöt otettaisiin uudestaan käyttöön käyttämällä ilmakehän hiilidioksidia energiajärjestelmän hiilenlähteenä.

Energiajärjestelmän muutos toisi mukanaan myönteisiä sosio-ekonomisia muutoksia: energiaomavaraisuutta ja kehitysmaissa energiaköyhyyden vähenemistä.

NEO-CARBON ENERGY -projekti

Uusi NEO-CARBON ENERGY -projekti tähtää siihen, että Suomen teollisuus saadaan paalupaikalle tulevaisuuden energiajärjestelmän kehityksessä. Projekti on monitieteellinen tulevaisuuden energiajärjestelmän toiminnallisiin periaatteisiin, teknologioihin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin keskittyvä tutkimushanke. Sen tavoitteena on luoda näkemys pääasiassa aurinkoon ja tuuleen perustuvan päästöttömän energiajärjestelmän tarpeista ja järjestelmän liiketoiminnallisista mahdollisuuksista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista.

Projektissa kehitetään muun muassa sähköverkkoon kytkettyä laajamittaista energiavarastointia ja sen integrointia muihin energiasektoreihin.

”Hanke osuu Lappeenrannan teknillisen yliopiston strategiseen ytimeen, vihreään energiaan ja yhdessä tekemiseen erinomaisten kumppaneiden kanssa. Voimme jalostaa energiamarkkinoiden, sähkö-, energia- ja ympäristötekniikan vahvaa osaamista uudenlaisen energiajärjestelmän kehittämiseen. Uskomme hankkeen johtavan entistä laajempaan yhteistyöhön kansainvälisten huippuyliopistojen kanssa”, toteaa professori Christian Breyer Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

”Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ennakointiosaamista kohdennetaan toimintaympäristön muutosten ja niiden avaamien mahdollisuuksien tunnistamiseen ja tulkintaan. Erityistä huomiota kiinnitämme systeemisten muutosten kautta syntyviin radikaaleihin innovaatioihin. Energiajärjestelmän murros hahmotetaan laajemmassa koko yhteiskunnan ja elintyylien muutosten valossa. Suomen liiketoimintamahdollisuuksia kartoitetaan Kiinan ja Afrikan kanssa tehtävässä yhteistyössä”, kertoo professori Sirkka Heinonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.

Hankkeen kokonaisbudjetti on 7 milj. euroa vuosille 2014−2016, josta Tekesin rahoitusosuus on 5 milj. euroa.

Hanke jakautuu kolmeen osaan: energiajärjestelmiin liittyvään tulevaisuudentutkimukseen, energiajärjestelmien kehittämiseen sekä energiavarastoteknologioihin liittyvään teknologian kehittämiseen.

Jollan puhelimet myyntiin Intian suurimpaan sähköiseen markkinapaikkaan

Jolla Oy ja Intian suurin sähköinen markkinapaikka Snapdeal sopivat Jolla-älypuhelinten myynnistä

Mobiililaitteita ja Sailfish OS -käyttöjärjestelmää kehittävä Jolla on solminut yksinoikeudellisen myyntisopimuksen Intian suurimman sähköisen markkinapaikan Snapdeal.comin kanssa.

Jollan ja Snapdealin yhteistyön myötä Jolla-älypuhelimet tulevat intialaisten saataville elokuun aikana. Snapdeal.com on Intian suurin ja nopeimmin kasvanut markkinapaikka, jolla on tällä hetkellä yli 25 miljoonaa asiakasta eri puolilla Intiaa.

”Intia on yksi tämän hetken kuumista älypuhelinmarkkinoista, ja odotamme saavamme paljon uusia Jolla-faneja sieltä”, kommentoi Sami Pienimäki, yksi Jollan perustajista. ”Olemme perustamisestamme lähtien saaneet runsaasti innokkaita kyselyitä Intiasta, jossa luotetaan vahvasti suomalaiseen mobiiliosaamiseen. Näemme myös paljon mahdollisuuksia esimerkiksi paikalliselle sovelluskehitykselle Intiassa.”

”Olemme erittäin innoissamme kumppanuudesta markkinajohtaja Snapdealin kanssa, jolla on erittäin vahva jalansija Intian nousevilla nettikauppamarkkinoilla. Snapdealin avulla tavoitamme oikeat kohderyhmät, eli älypuhelinkäyttäjiä, jotka haluavat vaihtoehdon markkinoita dominoiville brändeille”, Pienimäki jatkaa.

“Strategianamme on tarjota laadukkaita tuotteita eri kategorioissa yli 25 miljoonalle asiakkaallemme”, kommentoi Kunal Bahl, Snapdealin toimitusjohtaja ja yksi perustajista. ”Älypuhelimet ovat erityisen vahvasti edustettuina ja ovat myyneet hyvin kanavassamme. Intiassa on tällä hetkellä hyvin vähän vaihtoehtoja mobiilikäyttöjärjestelmissä, ja tähän Jollan innovatiivinen Sailfish OS ainutlaatuisella käyttökokemuksellaan tuo erinomaisen lisän. Tähtäimessämme on pitkäkestoinen ja hedelmällinen yhteistyö Jollan kanssa.”

Selvitys: Pääkaupunkiseutu voisi kasvaa cleantech-metropoliksi

Selvitys: Pääkaupunkiseudulla hyvät edellytykset johtavaksi cleantech-metropoliksi

Pääkaupunkiseudulla on hyvät edellytykset tulla johtavaksi kansainväliseksi cleantech-metropoliksi. Tämä selviää Sitran Ramboll Finland Oy:lla teettämästä selvityksestä: Pääkaupunkiseutu kansainvälisen tason cleantech-veturiksi. Selvityksessä asemoitiin pääkaupunkiseutu suhteessa maailman johtaviin kaupunkeihin kestävyyden eri näkökulmista. Johtavana cleantech-metropolina pääkaupunkiseutu houkuttelisi aivan eri tavalla ulkomaisia osaajia ja investointeja Suomeen.

Selvityksessä tehdyn vertailun perusteella pääkaupunkiseudun voimakkainta kehitystä tulisi kohdistaa energiajärjestelmään, liikkumiseen ja liikenteeseen sekä cleantech-liiketoiminnan kehittämiseen. Tämä viesti on lähes yhtäpitävä Climate Leadership Counciliin kuuluvien suuryritysten johdon huolenaiheiden ja valtioneuvoston cleantech-strategian painotusten kanssa, jossa Suomen tavoitteena on nousta cleantechin suurvallaksi ja biotalouden edelläkävijäksi vuoteen 2020 mennessä.

”Satsaamalla rajat ylittävään yhteistyöhön ja yhdenmukaisiin hyviin käytäntöihin voidaan cleantech-liiketoiminnan kehittämisen puitteet saada kuntoon. Kunnianhimoiset tavoitteet on asetettava yhdessä, jonka jälkeen käytännön toteutus voidaan tehdä parhaalla mahdollisella tavalla,” toteaa johtava asiantuntija Tiina Kähö Sitrasta.

Voimakkaan kehittämisen alueiksi selvitys ehdottaa yhteistä kehittämisalustaa cleantech-liiketoiminnalle, joka johtaa kohti laajamittaista ja tehokasta kiertotaloutta sekä lisää yritysten liiketoimintaa ja vientiä merkittävästi. Tämä tiikerinloikka rakentuu nykyisille vahvuuksille – kansalaisten ja yhteisöjen aktiiviselle toiminnalle, avoimen datan ja integroivan ICT:n hyödyntämiselle sekä kestävyyden huomioivalle rakennetulle ympäristölle.

”Käytännön tasolla tämä tarkoittaisi selvityksen mukaan esimerkiksi valtion saamista mukaan keskeisiin seudullisiin energiaratkaisuihin, yhteiskäyttöajoneuvojen tarjonnan lisäämistä ja käytön edistämistä sekä digitaalisuuden ja avoimen datan hyödyntämistä. Kaupunkien tulisi myös soveltaa resurssitehokkuuteen liittyviä tavoitteita julkisissa hankinnoissa sekä helpottaa uuden liiketoiminnan käynnistämistä, edistää ekologisuutta kaavoituksessa, lisätä täydennysrakentamista sekä parantaa vanhojen kaupunginosien materiaali- ja energiatehokkuutta,” Kähö jatkaa.

Selvitys ehdottaa, että samanaikaisesti yhteisten tavoitteiden kristallisoinnin kanssa tulee luoda rakenteita ja toimintamalleja pääkaupunkiseudun yhtenäisyydelle ja yhteistyölle puhtaan energian ja cleantech-liiketoiminnan edistämisessä. Kaupunkien johtajat haluavat keskustella tämäntapaisesta yhteistyöstä, jota nyt kehitellään Sitran johdolla.

Kaupungistuminen ja teollistuminen aiheuttavat maailmanlaajuisesti laajoja ympäristöongelmia. Etenkin nousevien ja kehittyvien maiden markkinoilla kestävää kehitystä edistäville ratkaisuille on valtava bisnespotentiaali. Tämän potentiaalin realisoimiseksi Suomeen tarvitaan maailmanluokan referenssialue, jossa yritykset voivat kehittää ja esitellä vähähiilisiä ratkaisujaan. Pääkaupunkiseudulla tämä olisi mahdollista. Näin yritykset saavat ponnahduslaudan maailman kasvaville cleantech-markkinoille.

Maailmalla on viime vuosina käynnistetty useita merkittäviä yhteistyöaloitteita ilmasto- ja ympäristöhaasteiden ratkaisemiseen, kuten New Yorkin entisen pormestarin Michael Bloombergin vetämä C40-kaupunkiverkosto (Climate Leadership Group), jonka 69 kaupunkiseutua muodostavat jo lähes viidenneksen (18 %) maailman bruttokansantuotteesta.

Pääkaupunkiseudun kehittäminen puhtaan energian ja cleantechin osalta kansainvälisen parhaimmiston joukkoon onkin noussut viime aikoina erityisesti suomalaisten suuryritysten johdon agendalle. Myös pk-yritysten valmiudet ovat hyvät. Tuoreessa, erittäin arvostetussa vertailussa (Global Cleantech Innovation -indeksi) Suomi sai hopeasijan cleantech-innovaatioiden tuottajana.

”Sitra on valmis tukemaan pääkaupunkiseudun kaupunkeja ja yrityksiä kokeiluissa, jotka vahvistavat merkittävän kotimarkkinaedun aikaansaamista Suomeen”, Kähö sanoo.

Kehittyminen johtavaksi puhtaan energian ja cleantechin metropoliksi vaatii pääkaupunkiseudulta ennen kaikkea kunnianhimoista yhteistä tavoiteasetantaa. Tavoitteiden tulisi olla sen verran korkealla, että pääkaupunkiseutu voisi liittyä muiden pohjoismaisten pääkaupunkien tavoin C40-kaupunkiverkostoon innovaatiokaupungiksi. Tavoitteena voisi myös olla esimerkiksi sijoittua kolmen parhaan joukkoon valituilla alueilla vuosilta 2020–2030 tehdyissä vertailuissa maailman metropoliseutujen joukossa.

Tiivis seudullinen yhteistyö, jossa kaupungit, yritykset ja yhteisöt yhdessä rakentavat kansainvälisesti merkittävän referenssialueen kotimarkkinoille, edistää sekä yritysten liiketoimintaa ja vientiä että tekee pääkaupunkiseudusta entistä vetovoimaisemman. Seudullisesta yhteistyöstä on pääkaupunkiseudulla jo rutkasti hyviä esimerkkejä mm. jätehuollon, liikenteen ja terveydenhuollon järjestämisessä.

Itella Posti kehittää uutta postipalveluiden palvelumallia

Itella Posti kehittää uutta postipalveluiden palvelumallia haja-asutusalueelle Alpuassa

Itella Posti kehittää uutta postipalveluiden palvelumallia haja-asutusalueelle kahdella erilaisella pilotilla. Alpuan Valinnassa 10. heinäkuuta käynnistyvä pilotti on Itella Postin oma hanke, jossa asiakkaille tarjotaan vaihtoehtoinen palvelupiste postista noudettavien lähetysten noutopaikaksi.

Asiakas voi halutessaan ohjata esimerkiksi paketit Alpualle joko Postin paketinohjauspalvelulla tai soittamalla Postin asiakaspalveluun. Vaihtoehtoinen palvelupiste palvelee osoitteessa Alpuantie 13, 86460 Alpua maanantaista perjantaihin kello 9-18 ja lauantaisin kello 9-16.

Itella Posti on mukana myös PTY:n Kyläkauppa-hankkeessa, jossa postista noudettavat lähetykset ohjautuvat automaattisesti noudettavaksi kyläkaupassa toimivasta Postin palvelupisteestä. Kyläkauppa-hankkeen ensimmäinen Postin palvelupiste avattiin Lapinjärvelle Porlammin kylään viime vuoden marraskuussa. Sen toiminnasta on saatu jo nyt hyviä kokemuksia.

Kummassakin pilotissa Postin palvelupisteestä saa yleisimmin käytetyt postipalvelut. Eniten postista noudetaan nykyisin paketteja. Palvelupisteestä voi myös lähettää valmiiksi maksettuja postilähetyksiä sekä Itellan Asiakaspalautuslähetyksiä ja ostaa postimerkkejä. Muut harvemmin käytetyt ja erityisosaamista vaativat postipalvelut saa lähimmästä täyden palvelun postista.

Itella Posti testaa erilaisia palvelumalleja myös Liedossa sekä Porlammilla vuoden 2014 loppuun saakka. Pilottien avulla haetaan ratkaisuja postipalveluiden tarjoamiseksi haja-asutusalueella asuville Postin asiakkaille. Saatujen kokemusten perusteella päätetään palvelumallien jatkosta ja mahdollisesta laajentamisesta myös muualle.

ING IM: maailmantalous vauhdittuu yli 3 prosentin kasvuun tänä vuonna

ING Investment Management (ING IM) ennustaa maailmantalouden kasvavan yli 3 prosenttia vuonna 2014. Yhtiö uskoo kasvun olevan kestävämmällä pohjalla kuin kertaakaan finanssikriisin alkamisen jälkeen. Vaikka ensimmäisen neljänneksen luvuissa oli pettymyksiä, kasvu vaikuttaa laajentuvan: yhä useammat alueet rämpivät viimeinkin ylös pohjamudista.

Riskejä kuitenkin on, ja sijoittajille voi koitua vaikeat ajat, jos epävarmuus Yhdysvaltain ja Ison-Britannian rahapolitiikasta taas kasvaa tai Kiinan riskit syvenevät. Kiinassa kiinteistösektorin raju korjausliike on aiheuttanut vakavan riskin talouskasvulle ja lisännyt paineita maan rahoitusjärjestelmälle.

ING IM:n mukaan taloudessa on otettu useita myönteisiä edistysaskelia. Yhdysvaltain velkaantumisen vähentäminen on hyvässä vauhdissa, Euroopan reuna-alueiden maiden kilpailukyky on parantunut huomattavasti ja epätasapaino kehittyvillä markkinoilla on vähentynyt.

”Tilanne näyttää aina vain paremmalta, ja toisella neljänneksellä epävarmuus on vähentynyt. Teollisuuden tilaukset, yritysjärjestelyjen lisääntyminen ja yritysten ja kuluttajien luottamuksen kasvu viittaavat mahdolliseen nousuun. Työllisyystilanne kehittyneissä maissa on noussut korkeimmilleen kriisin jälkeen. Tämän vuoksi olemme toiveikkaita tulevaisuuden suhteen. Sijoituksissamme on ylipaino osakkeissa, kiinteistöissä, luotoissa ja raaka-aineissa”, sanoo ING IM:n multi asset -sijoitusten johtaja Valentijn van Nieuwenhuijzen .

ING IM:n mielestä tärkeimpiä riskejä ovat kehittyvien markkinoiden tartuntavaara, deflaatio Euroopan talous- ja rahaliitossa sekä lähitulevaisuuden palkkapaineet Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Kehittyvillä markkinoilla tarvittavista uudistuksista ei juurikaan näy merkkejä, vaikkakin muutostoiveet ovat saaneet uutta tukea Intian vaalituloksista.

Yhtiön mukaan suurin riski on Kiina. Maan kasvu näyttää vakiintuneen, mutta kiinteistömarkkinoilla tapahtunut korjausliike on ollut vahingollinen. Lisäksi luottosektorin laajentuminen on edelleen huomattavasti nopeampaa kuin nimellisen bruttokansantuotteen kasvu.

ING IM sanoo, että sijoittajat ovat nyt neutraaleja osakkeiden suhteen aiemman ylioptimistisuuden sijaan. Yhtiö uskoo kuitenkin osakkeiden tarjoavan hyviä mahdollisuuksia sijoittajille.

“Osakkeiden perusasiat ovat hyvässä kunnossa. Tuotot ovat nousseet vuodessa 6,3 % ja osingot 8,6 %. Rahapolitiikka maailmalla on edelleen löyhää, ja yritykset ovat taloudeltaan vahvoja. Tästä kertoo se, että yritysjärjestelyjä on tämän vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana tehty 75 % enemmän kuin viime vuoden samalla jaksolla”, sanoo ING IM:n vanhempi osakestrategi Patrick Moonen .

ING IM:n mukaan osakkeiden suhteellisissa arvostuksissa on hyviä mahdollisuuksia ja osingot voivat nousta.

Osakkeissa varainhoitaja pitää Eurooppaa Yhdysvaltoja parempana valintana. ING IM:llä on myös ylipaino japanilaisissa osakkeissa. Kun talouden elpyminen kiihtyy, tuottoa haetaan yhä enemmän syklisten toimialojen sijoituksista.

Standardiehdotusten kommentointi on nyt entistä helpompaa

Kesäkuussa on otettu käyttöön Suomen Standardisoimisliitto SFS:n Lausuntopyyntöpalvelu-verkkosivu, joka mahdollistaa lausuntovaiheessa oleviin standardiehdotuksiin tutustumisen ja niiden sisällön kommentoimisen suoraan palvelun kautta. Kuka tahansa voi lukea lausuntokierroksella olevia standardiehdotuksia ja vaikuttaa niiden sisältöön antamalla oman mielipiteensä ja muutosehdotuksensa.

Lausuntopyyntökierroksella olevat standardiehdotukset on mahdollista hakea joko tunnuksen tai nimen avulla. Ehdotuksia voi myös selata aloittain lajiteltuna. Eniten lukijoita kiinnostaneet standardiehdotukset näkyvät sivun alalaidassa. Lausuntopyyntöpalvelusta voi tilata sähköpostiin ilmoituksen tietyn toimialayhteisön uusista lausuntokierrokselle tulleista standardiehdotuksista – tai vaikka kaikista. Voi myös lähettää palvelun kautta vinkin kollegalle kiinnostavasta standardiehdotuksesta ja pyytää häntä kommentoimaan sitä.

Standardiehdotuksesta kiinnostuneen lukijan täytyy rekisteröityä Lausuntopyyntöpalvelun käyttäjäksi. Rekisteröitynyt käyttäjä voi tallentaa omia kommentteja ja palata myöhemmin jatkamaan kommenttiensa kirjaamista . Muiden antamia kommentteja ei voi nähdä.

Linkki palveluun on SFS:n kotisivun http://www.sfs.fi kohdassa Lausuntopyynnöt. Palvelu on www-osoitteessa http://lausunto.sfs.fi

Kaupan kilpailun edistäminen vaatii merkittäviä muutoksia kaavoitukseen

Vähittäiskaupan kilpailua on mahdollista lisätä kaavoituksella, mutta se vaatii järeitä muutoksia nykylainsäädäntöön. Vähittäiskaupan kilpailu lisääntyy vain, jos tarjolla on riittävästi vaihtoehtoisia sijoittumispaikkoja myös uusille toimijoille.

”Tämä edellyttää sekä kaavoituslainsäädännön että viranomaisten asenteiden muuttumista. Yksinkertaisimmillaan muutos on toteutettavissa nostamalla kaupan suuryksiköiden kokorajaa ja sallimalla niiden sijoittuminen tietyin edellytyksin myös keskusta-alueiden ulkopuolelle”, sanoo asiamies Tiina Pasuri Helsingin seudun kauppakamarista.

Vähittäiskaupan sääntelyä vähennettävä

Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa edellytetään kaavoitukseen liittyvien kaupan kilpailun esteiden purkamista sekä sääntelyn vähentämistä. Myös kilpailu- ja kuluttajavirasto on kiinnittänyt huomiota lain kilpailua rajoittaviin epäkohtiin ja suosittanut lain muuttamista.

Ympäristöministeriössä onkin valmistunut toimivan kilpailun edistämistä ja kunnan maapolitiikan harjoittamista koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutosesitys. Kaavoituksella halutaan mahdollistaa uusien liikeideoiden kehittäminen ja uusien toimijoiden alalle tulo aiempaa paremmin.

”Nyt ehdotetuilla lainmuutoksilla tavoitteeseen tuskin päästään”, Pasuri epäilee.

”Lakiluonnokseen otetut muutosehdotukset ovat sinänsä oikean suuntaisia, mutta niiden mahdolliset vaikutukset ovat nähtävissä vasta pitkän ajan kuluttua. Lisäksi lakiluonnoksesta puuttuvat ehdotukset vähittäiskaupan sääntelyn vähentämiseksi”.

Kaupan kaavoitus liian työlästä

Kaupan sijainnin ohjausta kiristettiin kolme vuotta sitten. Lainmuutos teki kaupan kaavoituksesta aiempaa monimutkaisempaa ja työläämpää.

Vaatimus kaupan suuryksiköiden sijoittamisesta ensisijaisesti keskustoihin suosii jo olemassa olevia suuryksiköitä ja nykyisiä kaupan toimijoita.

”Mikäli nyt ei puututa käytännön kaavoitustyössä jo ilmenneisiin lain epäkohtiin, siirtyy vähittäiskaupan kilpailua rajoittavien säännösten korjaaminen pitkälle tulevaisuuteen”, asiamies Tiina Pasuri pelkää.

Tutkimus: verkkokauppa ja logistiikka kasvavat maailmanlaajuisesti

Seuraavien 10 vuoden aikana nettikaupan merkitys tulee kasvamaan vielä enemmän kuin tähän asti on arveltu – ei pelkästään teollisuusmaissa, vaan myös kehittyvillä alueilla. Logistiikan rooli tulee olemaan keskeinen: se tuo yrityksille tärkeitä kilpailuetuja, esimerkiksi toimitukset muutaman tunnin kuluessa tilauksesta, joustavat vastaanotto- ja palautusajat sekä ketterät logistiikka- ja lisäarvopalvelut kehittyvillä markkina-alueilla.

Tämä on yksi Global E-Tailing 2025 -tutkimuksen keskeisiä havaintoja. Selvityksen käynnisti Deutsche Post DHL ja siihen osallistuivat trenditutkimukseen erikoistuneet Z_punkt ja See More sekä useat kaupan, logistiikan ja tutkimuksen asiantuntijat. Kyseessä on ensimmäinen maailmanlaajuinen skenaariotutkimus kansainvälisestä verkkokaupasta ja sen vaikutuksista logistiikka-alalle.

Tutkimuksen neljässä skenaariossa kuvataan, millaista verkkokaupankäynti voisi olla kuluttajien ja yritysten kannalta lähitulevaisuudessa. Skenaariot pohjautuvat tärkeimpien vaikuttavien tekijöiden yksityiskohtaiseen analyysiin – energian ja raaka-aineiden hinnoista teknologisiin, poliittisiin ja sosiaalisiin tekijöihin sekä kulutusmalleihin. Skenaarioissa hahmotellaan myös yhteiskunnan arvojen muutosten mahdollisia vaikutuksia. Tutkimuksen kohteina oli joukko teollisuusmaita sekä kehittyviä markkina-alueita eri puolilta maailmaa. Lisäksi ”trendinuuskijat” tutkailivat osto- ja logistiikkatrendejä 12 kansainvälisessä metropolissa, mm. New Yorkissa, Moskovassa, Bangaloressa, Jakartassa ja Lagosissa. Kuluttajaläheisyys kytkee skenaariot nykypäivään ja lisää niiden luotettavuutta.

Jo tällä hetkellä verkkokaupan osuus on noin 8 prosenttia kaupan kokonaisvolyymista Euroopassa ja tutkimus päättelee sen edelleen kasvavan – skenaariosta riippuen aina 40:ään prosenttiin teollisuusmaissa ja 30:een prosenttiin nykyisillä kehittyvillä alueilla. ”Tulevaisuudessa logistiikan merkitys verkkokauppiaiden toiminnan mahdollistajana ja menestystekijänä tulee olemaan vieläkin suurempi kuin tällä hetkellä”, totesi Jürgen Gerdes, Deutsche Post DHL:n posti-, verkkokauppa- ja pakettitoiminnoista vastaava konsernijohdon jäsen, tutkimuksen julkistustilaisuudessa Berliinissä. ”Kansainvälisenä logistiikkatoimijana meillä on hyvä yleiskuva eri toimialojen yrityksistä lähes kaikissa maailman maissa. Siksi voimme auttaa yrityksiä sekä neuvonantajan että yhteistyökumppanin roolissa.”

Kehittynyt digikulttuuri vai tee-se-itse?

Ensimmäisen skenaarion mukaan nykyiset kehittyvät markkinat ovat kasvun moottori seuraavien 11 vuoden ajan ja verkkokaupasta on vahvan globaalin talouden sekä keskiluokan ostovoiman myötä kehittynyt todellinen “Everywhere Commerce”. Kuluttajat saavat ostoksensa nykyistä huomattavasti nopeammin: alle 24 tunnin pikakuljetukset ovat standardi ja niiden onnistumista mitataan minuuteissa. Toinen skenaario hahmottelee erittäin kehittynyttä digitaalista kulttuuria, jossa lähes kaikki tuotteet myydään verkossa ja kuluttajat käyttävät avattaria apuna ostoksissaan. Logistiikkayritykset tarjoavat valmistajille suojattuja toimitusketjuja tuoteväärennösten torjumiseksi.

Tutkimus ei kuitenkaan tarjoa ainoastaan positiivisia ennusteita maailmanlaajuisesta verkkokaupasta, vaan mukana on myös mahdollisia kriisiskenaarioita. Neljäs skenaario kuvaa maailmanlaajuisen kulutuskäyttäytymisen kehityspolkua sen jälkeen kun maailmantalous on käynyt läpi uusia taloudellisia kriisejä, joiden johdosta energian ja raaka-aineiden hinnat ovat nousseet huikeasti. Tällaisissa olosuhteissa vallitsevana trendinä voisi olla pikemminkin tee-se-itse sekä vaihtotalous kuin uuden hankkiminen.

Kuluttajakäyttäytymisen muutokset vaikuttavat vähittäiskauppaan

Skenaarioanalyysiä täydentävät useiden maineikkaiden logistiikka-asiantuntijoiden kirjoitukset. Professori Dirk Moschett Fribourgin yliopistosta Sveitsistä korostaa kokonaistaloudellista tarvetta yhdistää yhteiskunnan toimitusvirrat entistä tehokkaammin. Professori Geritt Heinemann Niederrheinin yliopistosta Saksasta käsittelee “E-Pace”-esseessään yksityiskohtaisesti ajoituksen merkitystä verkkokaupalle. Professori Shashi Matta Ohion yliopistosta analysoi, miten kuluttajakäyttäytymisen muutokset – esimerkiksi kestävän kehityksen trendi tai crowd-shaping – vaikuttavat verkkokauppaan.

Kaikille skenaarioille ja kirjoituksille on yhteistä näkemys, että kilpailu tulee kiristymään sähköisessä kaupankäynnissä niin globaalilla, kansallisella kuin alueellisellakin tasolla. Jürgen Gerdes: “Emme voi tietää varmasti, miltä maailma näyttää vuonna 2025. Tutkimuksen eri skenaariot kuitenkin osoittavat, miten nopeasti maailmanlaajuinen vähittäiskauppa muuttuu – sekä verkossa että muualla – ja että logistiikka tulee olemaan muutosprosessien keskiössä.”

Tutkimus kokonaisuudessaan sekä muuta materiaalia – mm. video sekä kuvia eri skenaarioista – englanninkielisellä sivustolla http://www.dpdhl.com/e-tailing

Neuvottelut Suomenlahden LNG-tuontiterminaalista jatkuvat

Suomalainen energiayhtiö Gasum sekä virolainen energiayhtiö Alexela ovat esitelleet tänään EU-komissiolle ja molempien maiden hallitusten edustajille ehdotuksensa Suomenlahden rannalle suunnitellusta nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontiterminaalista.

Tänään käytyjen neuvottelujen mukaan ehdotus ei ollut EU-komission näkökulmasta tukikelpoinen osana ns. PCI-hankkeita (Projects of Common Interest), joilla parannetaan Euroopan energiainfrastruktuuria. Gasum ja Alexela jatkavat neuvotteluja yhteistyömallista.

”Gasum jatkaa tuontiterminaalin suunnittelua Etelä-Suomeen, jolla pystytään varmistamaan ja monipuolistamaan nesteytetyn maakaasun saatavuutta asiakkaillemme tällä alueella sekä merenkulussa, teollisuudessa että raskaassa liikenteessä. Valmistuessaan terminaali myös vahvistaisi maakaasun huoltovarmuutta entisestään”, sanoo Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen.

Suomen ja Viron välisen Balticconnector-yhdysputken osalta Gasumin ja virolaisen siirtoyhtiön Võrguteenusin tekemissä ylätason selvityksissä on hahmotettu edellytykset yhdysputken rakentamiselle. Selvitykset esiteltiin EU-komissiolle ja molempien maiden hallitusten edustajille tänään. Osapuolet jäävät odottamaan viimeisiä kannanottoja Balticconnectorista annettuun ehdotukseen. Balticconnectorin toteutuminen edellyttää myös Baltiassa muiden kaasuinfrastruktuurihankkeiden kehittämistä ennen kuin yhdysputken kytkeytyminen Euroopan kaasuverkostoon on mahdollista.

Pohjoismaiden suurin LNG-toimija parantaa kaasun tarjontaa Pohjoisella Itämerellä

Gasumin helmikuussa tekemä Skangass-yrityskauppa yhdistää maantieteellisesti Suomen, Norjan ja Ruotsin markkinat, jolloin koko markkina-alueelle pystytään tarjoamaan kilpailukykyistä nesteytettyä maakaasua. Poriin rakennettava LNG-terminaali mahdollistaa LNG:n toimitukset merenkulun ja paikallisen teollisuuden tarpeisiin jo vuonna 2016. Valmistuessaan Porin LNG-tuontiterminaali kykenee palvelemaan koko länsirannikkoa Hangosta Kokkolaan asti. Skangass ei vielä ole tehnyt investointipäätöstä tuontiterminaalin rakennushankkeessa, mutta on aloittanut maanrakennustyöt nopeuttamaan terminaalin varsinaisen rakennustyön aloittamista investointipäätöksen jälkeen. Skangass on hakenut työ- ja elinkeinoministeriöltä investointitukea LNG-terminaalille ja hakemus on edennyt kohti tukipäätösesitystä.

Gasumilla on myös osuus Manga LNG Oy:ssä, jonka tarkoituksena on rakentaa Tornion Röyttään LNG- tuontiterminaali. Terminaali pystyy palvelemaan merenkulun ja paikallisen teollisuuden asiakkaita pohjoisessa yli maarajojen.

Gasum investoi Suomen kaasuinfrastruktuurin kehittämiseen yhtiölle keskeisillä kasvualueilla ja kehittää suomalaista energiainfrastruktuuria ympäristöystävällisin ratkaisuin. Suunnittelutyö Suomenlahden tuontiterminaalin ja Balticconnectorin osalta jatkuu ja Skangass-yrityskaupan sekä muiden suunnitteilla olevien LNG-terminaalien myötä Gasum pystyy tarjoamaan kilpailukykyistä energiaa entistä paremmin pohjoismaisten asiakkaiden tarpeisiin.

Audico Systems ja Starlike yhdistyvät

Audico ja Starlike yhdistävät liiketoimintansa. Yritysjärjestelyn myötä syntyy liikevaihdolla mitattuna Suomen suurin audiovisuaalisten ja esitysteknisten ratkaisujen sekä laitteiden toimittaja.

– Tuotevalikoimamme täydentävät toisiaan erinomaisesti. Audico on keskittynyt yritysten, koulujen, kauppakeskusten, risteilijöiden, kirkkojen sekä muiden julkisten tilojen äänentoistoratkaisuihin ja AV-järjestelmien kokonaistoimituksiin sekä laitteiden valmistukseen ja maahantuontiin. Starlike on puolestaan johtava toimija muun muassa teattereiden, konserttisalien ja muun esittävän taiteen äänentoistossa ja valaistuksessa. Yhdistymisen kautta saamme osaavat ihmiset samaan taloon, ja yhdessä pystymme tarjoamaan asiakkaille entistä kokonaisvaltaisempaa palvelua, kertoo Audico Systems Oy:n toimitusjohtaja Harri Leiva .

– Yritysjärjestelyn myötä meillä on mahdollisuudet entistä tiiviimpään kumppanuuteen päämiestemme kanssa. Lisäksi voimme suunnata lisää resursseja myyntiin ja myynnin tukitoimintoihin sekä asiakkaiden koulutukseen.

Starliken nimi säilyy, ja nykyinen pääomistaja Juki Orpana ja toimitusjohtaja Mika Pynnönen jatkavat yrityksen palveluksessa osakkaina. Muu henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä uuden yrityksen palvelukseen.

Vahvuutta vastata AV-alan kehityksee
n

Yritysjärjestelyllä valmistaudutaan audiovisuaalisella alalla tapahtuviin muutoksiin. AV-sektori on lähestymässä ITC-alaa, mikä haastaa koko toimialan. Perinteisen osaamisen rinnalle tarvitaan syvempää tietoteknistä osaamista. Merkittävä osa nykyisistä AV-järjestelmistä liitetään verkkoympäristöihin. Järjestelyssä muodostuvalla yrityksellä on vahva osaaminen ja kokemus vaativien audiovisuaalisten ja esitysteknisten verkkoratkaisujen toimituksista.

– Käyttäjän kannalta tärkeintä on kokonaisuutta palveleva käyttöliittymä. Asiakkaat painottavat entistä enemmän käyttökokemusta ja haluavat luotettavia, helppokäyttöisiä ja turvallisia järjestelmiä. Myös elinkaari- ja ympäristöasiat ovat tärkeitä AV-investoinneissa. Mitä laajempi osaamisemme on, sitä paremmin pärjäämme tulevaisuuden muutoksissa, sanoo Mika Pynnönen.

Suomen maatalouden kannattavuus suhteessa muihin EU-maihin on heikentynyt

Suomen maatalouden kannattavuus suhteessa muihin EU-maihin on heikentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana jatkuvasti. Suomi sijoittuu nyt enää heikoimman neljänneksen kärkeen Ruotsin ja Tanskan pitäessä perää. Kannattavuuden kärjessä ovat Baltian maat ja Unkari.

Kannattavuusvertailu perustuu Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n laskemiin tuloksiin EU:n FADN-tietokannasta.

– Kannattavuustulokset ovat nähtävillä MTT:n Taloustohtori -sivustolla, jossa on nyt myös jäsenmaiden ennakkotuloksia tilivuodelta 2012, toteaa Taloustohtorin verkkopalveluista MTT:ssä vastaava laskentatoimen päällikkö Arto Latukka .

Unkari ja Baltian maat kärjessä

Tilivuonna 2011 EU:n keskimääräinen kannattavuuskerroin oli 0,67 eli maatalousyrittäjä sai työtunnilleen 67 prosenttia maataloustyöntekijän palkasta. Unkarissa kannattavuuskerroin oli 1,87, Tsekin tasavallassa 1,52, Liettuassa 1,42 ja Virossa 1,32. Tanskan kannattavuuskerroin oli 0,33, Ruotsin 0,26 sekä heikoimman Slovakian 0,18. Suomen kannattavuuskerroin oli 0,58, joka oli EU:n 20:ksi heikoin vuonna 2011.

Kannattavuuskerroin ylitti 1,0:n seitsemässä jäsenmaassa, joissa siis tuotantokustannukset kyettiin kattamaan myyntituotoilla ja tuilla. Parhaana vuonna 2007 yhdeksässä jäsenmaassa kannattavuuskerroin oli yli 1,0. Heikoimpana vuonna 2009 vain Liettuassa päästiin yli 1,0:n. Suomen keskimääräinen kannattavuuskerroin ei ole koskaan ylittänyt 1,0:aa. Kannattavuus on kuitenkin useina vuosina ollut EU-keskiarvon tuntumassa.

Laskennassa oman pääoman korkovaatimuskustannus perustui velkojen korkoprosenttiin, joka vaihteli jäsenmaittain 2,4 prosentista 7,5 prosenttiin. Yrittäjäperheen omasta työstä aiheutuva palkkavaatimuskustannus perustui yrittäjäperheen työtuntimäärään arvotettuna kussakin jäsenmaassa vieraasta työstä maksettuun tuntipalkkaan, joka vaihteli Bulgarian 1,7 eurosta Tanskan yli 23 euroon. Työn ja pääoman hinnat ovat laskennassa kunkin jäsenmaan hintatason mukaisia, samoin kuin muutkin panokset.

Kannattavuustulokset Taloustohtorista

Koko EU:n laajuisessa FADN-tuloslaskennassa on otettu käyttöön standardituotoksiin eli tuotannon arvoon perustuvat SO-tuotantosuunta- ja tilakokoluokittelut.

Taloustohtorin FADN Standard Results (SO) -palvelu tarjoaa maatalouden tulokset EU-jäsenmaittain, alueittain ja tuotantosuunnittain vuodesta 2004 vuoteen 2011 sekä nyt myös ennakkotulokset vuodesta 2012. Suomen tiedot perustuvat kannattavuuskirjanpitoaineistoon. FADN Advanced Results (SO) tarjoaa MTT:n jäsenmaille laskemat kannattavuutta ja vakavaraisuutta kuvaavat tunnusluvut. Verkkopalvelut ovat Taloustohtori-sivustolla osoitteessa http://www.mtt.fi/taloustohtori

Vuoden strategiateko –palkinto Slush 2013 –tapahtumalle

Suomen Strategisen Johtamisen Seura (SSJS) jakaa ensimmäistä kertaa Vuoden strategiateko –palkinnon. Vuoden strategiateko on näkyvä, strategiaa elävöittävä teko, joka on osaltaan vaikuttanut positiivisesti Suomen, yksittäisen yrityksen, toimialan tai yhteisön kehitykseen. Palkinto luovutettiin SSJS:n vuosittaisessa strategiaseminaarissa 4.6.

Jäsenten lähettämien ehdotusten joukosta Vuoden strategiateoksi valittiin Slush 2013 –tapahtuma. Valintaperusteina olivat tapahtuman poikkeuksellinen ambitiotaso suomalaisessa yrityselämässä ja sen korkea profiili, joka hyödyttää suomalaista yrityselämää.

Aalto-yliopiston Startup Saunan järjestämä Slush 2013 oli teknologia- ja kasvuyritys-tapahtuma, joka kokosi nuoret teknologiayritykset tapaamaan sijoittajia, asiakkaita ja mediaa. Helsingissä järjestetyssä tapahtumassa oli 1200 yritystä, 7000 yksittäistä kävijää yli 70 maasta, yli 100 kansainvälistä pääomasijoitusrahastoa, 450 toimittajaa eri puolilta maailmaa sekä 750 työntekijää, joista 600 vapaaehtoisia opiskelijoita. Tapahtuman tarkoitus oli eritoten kansainvälisen rahoituksen, mediahuomion ja työpaikkojen luominen Suomeen.

Vuoden strategiateko –palkinnon kaksi muuta finalistia ja kunniamaininnan saajia olivat:

Helkama Velox Oy, joka siirsi Jopon tuotannon takaisin Suomeen sen oltua aikaisemmin Taiwanissa. Jopo on Suomen ja Pohjoismaiden myydyin pyörä.

Kutsuplus-älybussipalvelu, jonka toteuttajana on HSL (Helsingin Seudun Liikenne). Perusteluissa mainittiin konseptin helppous: bussikuljetukset tarpeen mukaan ja helposti edullisuutta haluaville. Positiivisena asiana pidettiin sitäkin, että kyseessä on julkisen puolen konsepti.

Suomen Strategisen Johtamisen Seura valitsi ensimmäistä kertaa vuoden strategia-teon. ”SSJS haluaa tehdä strategiasta organisaation käytännön voimavaran, joka elää sekä arjessa että muokkaa tulevaisuutta. Tähän liittyen jäsenistö aktivoitiin ehdottamaan tekoja, jotka ovat merkittävästi edistäneet organisaation, toimialan tai koko Suomen kilpailuetua”, perustelee SSJS.n puheenjohtaja Ville Saarikoski vuoden strategiateon valitsemista.

Suomen Strategisen Johtamisen Seura on akateemisten, liikkeenjohdon, konsulttien ja kehittäjien foorumi, joka edistää strategista ajattelua ja johtamista. Seura on perustettu 25 vuotta sitten vuonna 1989, ja siinä on vajaa 500 jäsentä.

Microsoft on mukana suomalaiskuntien kumppaniksi oppimisen kehittämisessä

Microsoft ja seitsemän suomalaista kuntaa aloittavat tiiviin yhteistyön verkostossa, jossa edistetään teknologian hyödyntämistä oppimisessa. Mukana ovat Oulu, Tampere, Vantaa, Helsinki, Salo, Turku ja Espoo. Yhteensä ensi vaiheessa on mukana sata koulua, sekä peruskouluja että lukioita. Myös muut kiinnostuneet kunnat voivat liittyä mukaan yhteistyöhön ja keskusteluun.

Microsoft toivoo koko suomalaisen koulutusekosysteemin osallistuvan verkoston yhteistyöhön ja keskusteluun. Hankkeen laajennetussa ohjausryhmässä ovat esimerkiksi Opetushallitus, Kuntaliitto, OAJ, Helsingin yliopisto sekä yrityspuolelta Otavan oppimateriaalit, Sanoma Learning, Finnish Consulting Group, Innofactor, Triba ja Neoxen.

Microsoftille kyse on miljoonaluokan investoinnista kolmen vuoden aikana. Microsoft investoi etenkin opettajien koulutukseen, neuvontaan ja koulutusmateriaaleihin, jotta opetuksessa hyödyttäisiin teknologian mahdollisuuksia. Samalla halutaan varmistaa, että olemassa olevaa teknologiaa käytetään hyvin hyödyksi: esimerkiksi suomalaiskoulujen oppilaat saavat maksutta käyttöönsä Office-ohjelmistot, jos koulun opettajille on hankittu Office-lisenssi. Microsoft myös auttaa kuntia teknologiaympäristöjen suunnittelussa.

”Yritysten, kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyöllä vastataan haasteeseen, jonka kutistuvat budjetit ja samanaikainen oppimisympäristöjen ja opetuksen kehittämisen tarve muodostavat. Teknologia voi auttaa oppimistulosten parantamisessa kustannustehokkaasti”, sanoo johtaja Kati Tiainen Microsoftin digitaalisen oppimisen strategian tiimistä.

”Koko maan kattava yhteistyö koulun ja koulutuksen kehittämiseksi on tärkeää. Opetushallitus on mielellään mukana verkostossa, joka saattaa erilaiset koulutuksen asiantuntijat yhteisen asian ääreen”, toteaa Aulis Pitkälä, Opetushallituksen pääjohtaja.

”Ohjelma kehittää koulutusjärjestelmää ja -metodia sekä tukee digitalisoitumista. Salon kaupungille oli selvää, että lähdemme mukaan tällaiseen edelläkävijähankkeeseen. Koulutuksen lisäksi näemme tässä elinkeinopoliittisen mahdollisuuden: ohjelman ympärillä voi syntyä uutta yritystoimintaa, jonka leviämiseen Microsoft voi tarjota globaalin kanavan”, sanoo Antti Rantakokko, Salon kaupunginjohtaja.

Yhteistyössä mietitään uudelleen oppimisen tavoitteita ja opettajan roolia, pohditaan tietoyhteiskunnan muutoksen vaikutuksia oppimiseen sekä parannetaan edellytyksiä sähköisen ylioppilastutkinnon ja uuden perusopetuksen opetussuunnitelman toteuttamiselle. Visiotyön pohjalta rakennettava opettajien ja koulun johtajien kehitysohjelma tähtää siihen, että koululla on valmiudet kehittää oppilaiden olemassa olevia taitoja, tiedon kriittistä tarkastelua, viestintävalmiuksia sekä kykyä ottaa vastuuta oppimisesta. Tämä tapahtuu osana kansainvälistä New Pedagogies for Deeper Learning -verkostoa. Kymmenen maata kattavaan verkostoon osallistuminen on hankkeen suomalaiskunnille maksutonta.

Aiheesta järjestetään Suomessa syksyllä seminaari kansallisille ja kansainvälisille osaajille sekä tapahtumia hankkeessa mukana oleville ja kiinnostuneille kunnille.

Microsoft haluaa toimia aktiivisesti osana suomalaista yhteiskuntaa, käydä vuoropuhelua yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa ja pohtia, miten Suomen tulevaisuuden menestystä rakennetaan. Yhtiö haluaa vaalia Nokian perintöä ja jatkaa suomessa tehtyä menestyksekästä työtä.

”Microsoft on sitoutunut panostamaan ohjelmiin, jotka todella auttavat oppilaita ja opettajia. Suomessa aloitettava hanke toimii onnistuessaan kansainvälisenä esimerkkinä. Suomi voi teknologian ja oppimisen yhdistämisellä kehittyä entisestään koulutuksen mallimaana”, sanoo Antony Salcito, Microsoftin globaalin oppimisen toimialajohtaja.

Valmistavan teollisuuden hintakilpailukyky murroksessa

The Boston Consulting Groupin valmistavan teollisuuden hintakilpailukykyä ja sen muutoksia vuosina 2004–2014 selvittänyt tutkimus haastaa perinteiset käsitykset halpatuotantomaista. Esimerkiksi Kiina on menettänyt teollisuutensa hintakilpailukykyä Yhdysvaltoihin verrattuna.

– Verrattaessa eri maiden valmistavan teollisuuden hintakilpailukykyä esimerkiksi Kiinassa, Brasiliassa ja Itä-Euroopan maissa kustannustaso on noussut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan erityisesti USA ja Meksiko ovat onnistuneet parantamaan teollisuutensa kilpailukykyä, kertoo the Boston Consulting Groupin Pohjoismaiden teollisuussektorista vastaava partneri Pekka Vanne .

Kiinassa työvoimakustannukset suhteutettuna tuottavuuteen ovat nousseet lähes 200 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan maan teollisuuden hintakilpailukykyä rapistavat nousseet energiakustannukset.

The Boston Consulting Groupin (BCG) tutkimuksessa tarkasteltiin 25 suurimman teollisuustuotteiden vientimaan teollisuuden hintakilpailukykyä 2004–2014. Maat vastaavat yhdessä lähes 90 prosentista maailman valmistavan teollisuuden tuotteiden viennistä. Vertailu toteutettiin valmistavan teollisuuden hintakilpailukykyindeksillä, joka huomioi palkkojen, tuottavuuden, energiakustannusten ja valuuttakurssien kehityksen. Tutkimuksessa verrattiin myös Pohjoismaita muihin maihin.

Teollisuus palaa Yhdysvaltoihin

– Yhdysvaltain piristynyt kysyntä kotimarkkinoilla ja parantunut kilpailukyky houkuttelevat jälleen teollisuusyrityksiä siirtämään tuotantoaan takaisin Yhdysvaltoihin esimerkiksi Kiinasta. Pohjoismaihin verrattuna Yhdysvaltain vahvuutena ovat suurten kotimarkkinoiden ja edullisen energian lisäksi joustavat palkkaus- ja irtisanomiskäytännöt ja alhaisemmat työvoimakustannukset.

BCG:n arvion mukaan Yhdysvaltoihin on syntymässä 2,5–5 miljoonaa uutta työpaikkaa valmistavan teollisuuden ympärille vuoteen 2020 mennessä. Myös naapurimaa Meksiko on parantanut hintakilpailukykyään valmistavan teollisuuden kotimaana. Tutkimuksessa tarkastelluista merkittävistä teollisuusmaista Indonesia oli kustannuksiltaan edullisin.

Valmistavan teollisuuden työpaikat ovat kansantaloudellisesti tärkeitä, koska niiden kerrannaisvaikutukset työllistymiselle ovat merkittävät. Arvioiden mukaan yhden valmistavan teollisuuden työpaikan ympärille syntyy keskimäärin 2,2 uutta työpaikkaa erityisesti palvelusektorille.

Pohjoismaat takamatkalla kansainvälisessä vertailussa

Tutkimuksen mukaan Pohjoismaiden valmistavan teollisuuden hintakilpailukyky on samaa luokkaa Keski-Euroopan maiden, kuten Saksan ja Ranskan kanssa. Euroopan maita verrattaessa Iso-Britannia on Länsi-Euroopan kilpailukykyisin teollisuusmaa.

– Suomen vahvuuksia kansainvälisessä kilpailussa ovat koulutettu työvoima, kohtuuhintainen energia, luonnonvarojen saatavuus sekä vahva tutkimus- ja kehitysyhteistyö teollisuuden, yliopistojen ja valtion rahoittamien tutkimuslaitosten välillä. Tuotannon kotimaata valitessaan yritykset arvioivat pelkkien suorien kustannusten lisäksi myös esimerkiksi liiketoimintaympäristön toimivuutta, työlainsäädäntöä, koulutustasoa, verotusta ja poliittista vakautta. Näihin asioihin Suomella on mahdollisuus vaikuttaa, Vanne kertoo.

BCG:n vuonna 2013 julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja ovat vaarassa menettää arviolta yhteensä 200 000 valmistavan teollisuuden työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Suomea uhkaa arviolta 40 000 valmistavan teollisuuden työpaikan menettäminen.

Indeksi: kymmenen suurimman teollisuuden vientimaan teollisuuden hintakilpailukyky USA:han verrattuna (USA=100)*

Kiina 96
Saksa 121
USA 100
Japani 111
Etelä-Korea 102
Ranska 124
Italia 123
Alankomaat 111
Belgia 123
Iso-Britannia 109

*) Valmistavan teollisuuden hintakilpailukykyindeksi perustuu palkkojen, tuottavuuden, energiakustannusten ja valuuttakurssien kehitykseen. Maat ovat suuruusjärjestyksessä viennin koon mukaan.

Kunnat ovat lisänneet ostopalveluiden käyttöä

Kunnat ostavat palveluita yhä enemmän yrityksiltä ja järjestöiltä

Ostopalvelujen määrä on vahvassa kasvussa lähes kaikilla kuntatoiminnan sektoreilla. Suurimmissa kaupungeissa lähes kolmasosa palveluista ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Helsingin seudun kauppakamari selvitti ostopalvelujen käyttöä Suomen 30:ssa suurimmassa kaupungissa.

Kuntien asukkailleen yksityiseltä sektorilta ostamien palveluiden arvo kasvoi 23 prosenttia vuosina 2009–2012. Kunnat siis ostavat yhä enemmän ulkoa ja tekevät omana työnään vähemmän.

”Tällä on suuri merkitys julkisen sektorin kestävyysvajeen pienentämisessä, sillä kunnat käyttävät lähes 70 prosenttia julkisista menoista. Kuntien ja yksityisen sektorin jatkuvasti kasvava yhteistyö onkin tärkeää julkisen sektorin toiminnan tehostamisessa ja siten veroasteen kurissa pitämiseksi”, sanoo johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamarista.

Yritykset ohittivat järjestöt sosiaalipalvelujen tuottajina

Kunnat ostivat 2009–2012 sosiaalipalveluja yksityiseltä sektorilta yli kahdella miljardilla eurolla. Eniten kunnat hankkivat palvelukoti- ja asumispalveluita, myös lastensuojelun laitos- ja perhehuolto hoidetaan pitkälti ostopalveluina.

”Tuottajien kohdalla tapahtui mielenkiintoinen muutos, sillä sosiaalialan yritysten tuotanto nousi järjestöjen palveluja suuremmiksi”, Silen kertoo.

Terveydenhuollossa ostopalvelutoiminta on edelleen vähäistä, sen menoista ostoihin kuluu vain nelisen prosenttia. Koko terveydenhuollon palvelujen tuotannosta yksityisen toiminnan osuus on kuitenkin neljäsosa. Alan työpaikat ovat kasvaneen nelinkertaisesti verrattuna julkiseen sektoriin 2009–2010.

”Tämä tarkoittaa, että yksityisen terveydenhuollon merkitys koko toimialan tuotannosta on lisääntynyt erityisen nopeasti viime vuosina. Kuntalaiset siis ostavat terveydenhuollon palveluja yhä enemmän omalla rahalla”, Silen sanoo.

Palvelusetelit lisäävät valinnanvapautta

Vuonna 2009 tuli voimaan palvelusetelilaki, joka lähes vapautti palvelusetelien käytön palvelujen järjestämisessä. Palvelusetelien käyttö kunnissa on yleistynyt jonkin verran odotettua hitaammin, tällä hetkellä palveluseteliä käyttää 166 kuntaa.

Vuonna 2012 palveluseteleihin käytettiin yli 80 miljoonaa euroa, ja kuntien palveluseteleihin käyttämä rahamäärä kolminkertaistui vuosina 2009-2012.

”Palvelusetelien kasvava käyttö mahdollistaa kuntalaisten valinnanvapauden lisäämisen ja siten laadun huomioimisen entistä paremmin”, uskoo johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamarista.

Helsingin seudun kauppakamarin selvitys osoittaa myös, että kunnat järjestävät yhä suuremman osan palveluistaan liikelaitosten tai kuntayhtiöiden kautta. Vuosina 2006–2012 sekä liikelaitosten että kuntayhtiöiden liikevaihdot yli kaksinkertaistuivat yhteensä yli 12 miljardiin euroon.

Kyselytutkimus: Sääntely ja poliittinen väliintulo pankkisektorin isoimmat riskit

Pankkialan ammattilaiset kokevat sääntelyn alan suurimmaksi riskiksi, ilmenee globaalista pankkisektorin riskejä kartoittavasta kyselytutkimuksesta.

CSFI:n (The Centre for the Study of Financial Innovation) yhteistyössä PwC:n kanssa toteuttama kyselytutkimus Banking Banana Skins ei jättänyt tulkinnanvaraa vastaajien mielipiteestä: pankkisektorin sääntely on nyt viety tasolle, joka saattaa haitata pankkien toipumista ja hidastaa kasvua.

Kartoituksessa tunnistettiin 28 riskitekijää, jotka uhkaavat pankkisektorin toimintaa. Kyselyn tulokset perustuvat yli 650 pankkialan ammattilaisen ja asiantuntijan vastauksiin. Vastaajien joukossa on pankkialan ammattilaisia, pankkialan sääntelyn parissa työskenteleviä tahoja ja pankkialaa läheisesti työkseen seuraavia vaikuttajia 59 maasta.

Sääntelyn lisäksi poliittinen väliintulo aiheuttaa vastaajien mukaan pankeille yhä enemmän kustannuksia ja rajoittaa pankkien toimintaa. Osa vastaajien merkittävimmistä huolista kohdistuu Eurooppaan, jossa kattavaa sääntelyä on ehdotettu ja viety käytäntöön sekä EU- että valtiotasolla. Sääntelyn tavoitteena on parantaa pankkien taloudellista turvallisuutta.

“Vaikka joidenkin vastaajien mielestä pankkialan sääntelyn lisääminen on tarpeen, on sääntelyn aiheuttamien ennakoimattomien kustannuksien todennäköisyyttä ja vaikutuksia tarkasteltava huolellisesti. Liiallinen sääntely voi hidastaa tuottavuutta ja innovaatioita – aikana, jolloin pankkien panosta maailmantalouden toipumiseen tarvittaisiin enemmän kuin koskaan”, PwC Suomen finanssitoimialan asiantuntija Marko Lehto toteaa.

Kartoitus osoittaa kuitenkin myös, että pankkien pahimmat pelot ovat laantuneet ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen ja toimintaympäristö näyttää vihdoin muuttuvan pankeille hiukan suotuisammaksi.

Teknologiaan liittyy yhä enemmän riskejä

Riskilistalla kovassa nousussa on teknologia, joka on noussut sijalta 18 sijalle 4, pitkälti kyberrikollisuuden myötä. Kyseessä on ongelma, joka voi eräänkin vastaajan mukaan ”vain kasvaa” ja joka maksaa pankeille paljon sekä taloudellisesti että maineen menetyksenä. Teknologia huolettaa myös tukitoiminnoissa, sillä niiden teknologia alkaa vanheta eivätkä tukitoimintojen teknologiainvestoinnit ole kovinkaan korkealla pankkien prioriteettilistoilla.

Tutkimuksen mukaan pääoman saatavuus, likviditeetti, luoton laatu ja pankkialan eksoottisemmat tuotteet eivät kuitenkaan enää huoleta vastaajia samalla tavalla kuin ennen.

Vaikka luottamus makrotalousympäristöön on vahvistunut, kysely osoittaa silti, että euroalueen vakaus herättää yhä paljon huolta ja kehittyneet markkinat – eritoten Kiina, jossa pankkiala on kovassa paineessa – ovat myös vastaajien mielestä kasvavia riskitekijöitä pankkisektorille. Moni toivoo ja odottaa keskuspankkien setelirahoitusta virkistämään maailmantaloutta.

Tarkasteltaessa vastauksia alueittain näkyy, että huoli sääntelystä on vahvinta Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Aasiassa ja Tyynenmeren alueella riskeiksi luettiin pikemminkin makrotalousympäristöön liittyvät riskitekijät ja riski korkotason rajuista muutoksista.

”Vaikka kartoituksessa nousi esille myös positiivisia seikkoja, on vastaajien huoli sääntelyn tarpeellisuudesta otettava vakavasti. Olisi aika ironista, jos pankkialan uudet säädökset loppujen lopuksi estäisivät alan toipumisen taantumasta”, Lehto sanoo.

Pankkialan suurimmat riskit 2014
(2012 sijoitus suluissa)

1. Sääntely (6)
2. Poliittinen väliintulo (5)
3. Makrotalousympäristö (1
4. Teknologiariski (18)
5. Tuottavuus (7)
6. Riskin hinnoittelu (11)
7. Luottoriski (2)
8. Omistajaohjaus (9)
9. Rikollisuus (24)
10. Pääoman saatavuus (4)
11. Riskinhallinnan laatu (10)
12. Korkotaso (17)
13. Tukitoiminto (13)
14. Muutosjohtaminen (15)
15. Likviditeetti (3)
16. Myynti- ja liiketoimintamallit (20)
17. Kehittyvät markkinat (22)
18. Johdannaiset (8)
19. Sosiaalinen media (-)
20. Varjopankit (-)
21. Johdon kannustuspalkkiot (14)
22. Valuutta (19)
23. Henkilöstöresurssit (28)
24. Riippuvuus kolmansista osapuolista (29)
25. Sosiaalinen kestävyys (25)
26. Pääomamarkkinat (21)
27. Hyödykemarkkinat (26)
28. Liiketoiminnan jatkuvuus (12)

Pohjoismaiset LNG-markkinat ovat kasvussa

Pohjoismaiset LNG-markkinat kasvussa – Tarjontaa lisää Pohjoismaiden merenkululle ja teollisuudelle

Gasumin Skangass-yrityskauppa mahdollistaa pitkäaikaisen ja kilpailukykyisen nesteytetyn maakaasun tarjonnan Pohjoismaissa, yhdistäen maantieteellisesti Suomen, Norjan ja Ruotsin markkinat. Koko markkina-alueelle pystytään tarjoamaan kilpailukykyistä LNG:tä meriliikenteeseen ja kaasuverkon ulkopuolella olevalle teollisuudelle.

Gasum ja Lyse-konserni saattoivat päätökseen yrityskaupan 2. toukokuuta 2014. Kaupan toteuduttua Gasumille siirtyi (51 prosenttia) norjalaisen Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta Lyse-konsernilta. Skangass täydentää Gasumin LNG-tarjonnan uusien terminaalien, tankkerien ja LNG-säiliöautojen myötä sekä mahdollistaa tarvittavan LNG-infrastruktuurin nopean kehityksen.

– Skangass-yrityskauppa tukee strategiaamme ja valtion tavoitetta LNG-infrastruktuurin rakentamisen vauhdittamiseksi, jolla turvataan LNG:n saantia ja jakelua merenkulun ja teollisuuden käyttöön. LNG:n avulla maakaasun tarjonta voidaan ulottaa myös kaasuverkon ulkopuolella olevien teollisuus- ja energialaitosten käyttöön, mikä lisää energiahuollon monipuolisuutta ja toimitusvarmuutta. Suuremmat LNG-tuontimäärät johtavat tehokkaampaan hankintaan ja pystymme tarjoamaan jo olemassa oleville ja tuleville asiakkaillemme kilpailukykyistä LNG:tä, kertoo Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen.

Gasumin LNG-liiketoiminta, Porvoon tuotantolaitos ja suunnitteilla oleva Porin terminaali siirtyvät osaksi uutta yhteisyritystä Skangassia. Porin tuontiterminaalin rakennushankkeessa ei ole vielä tehty investointipäätöstä. Gasum on jättänyt hakemuksen työ- ja elinkeinoministeriöön LNG-terminaalin investointituesta. Terminaalin valmistumisajankohdaksi tavoitellaan syksyä 2016.

– Yrityskauppa vahvistaa asemaamme vahvana LNG-toimijana Pohjoismaisilla markkinoilla. Meillä on yhdessä vahva osaaminen turvallisten ja tehokkaiden terminaalien, kuljetuksien, bunkrauksen ja asiakastuen suhteen.

Infrastruktuurin vahvistuminen mahdollistaa LNG:tä käyttävien rahti- ja matkustaja-alusten yleistymisen Itä- ja Pohjanmerillä, mikä vähentää päästöjä erityisesti meriliikenteessä. On tärkeää, että saisimme tehtyä investointipäätöksen Porin LNG-terminaalista mahdollisimman pian, jotta saisimme rakennustyöt käyntiin, kertoo Skangassin toimitusjohtaja Tor Morten Osmundsen.

Skangassin tuotantolaitos Risavikassa jää Lysen omistukseen, mutta uusi yhteisyritys Skangass AS on tehnyt pitkäaikaisen toimitussopimuksen laitoksen käytöstä. Skangassin Norjassa sijaitseva Öran terminaali ja Ruotsissa rakenteilla oleva Lysekilin terminaali sekä suunnitteilla oleva Gävlen terminaali siirtyvät uuteen yhtiöön. Ruotsin Lysekiliin rakennettava LNG-terminaali on parhaillaan käyttöönottovaiheessa ja käynnistää toimintansa kesäkuussa. Terminaalien nykyinen varastointikapasiteetti on noin 40 000 m3 ja myöhemmin tänä vuonna yhteensä jo lähes 70 000 m3. Yhtiöllä on charter-sopimukset kahteen LNG-tankkeriin ja kaupan myötä yhteensä 20 LNG-säiliöautoa.

Uuden Skangassin toimitusjohtajana jatkaa Tor Morten Osmundsen, hallituksen puheenjohtajana aloittaa Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen. Hallituksen muodostavat Lammisen lisäksi Gasumin energiakaupan johtaja Aleksei Novitsky, Lyse-konsernin energialiiketoimintojen johtaja Ole Gabrielsen, Lyse-konsernin talousjohtaja Leiv Ingve Ørke, rahoitusalan konsultointitoimiston ProCorpin vanhempi osakas Bernt Stilluf Karlsen ja Eera Oy:n liikkeenjohdon konsultti Kimmo Rahkamo.

– Hallitusta haluttiin vahvistaa kahdella ulkopuolisella erittäin kokeneella jäsenellä. Bernt Stillufin osaaminen varustamoista ja yleensä meriliikenteestä sekä Kimmo Rahkamon useiden vuosien kokemus energia-alalta ovat tärkeitä kehittäessämme LNG-infrastruktuuria Itämeren alueella, kertoo Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen.

DNA: Älypuhelimet käyvät kaupaksi

Huhtikuussa DNA:n myydyimpien puhelimien listan kärkisijan otti Samsung Galaxy Trend Plus ja heti kakkossijalle ponkaisi uutuuspuhelin Samsung Galaxy S5. Kymmenen myydyimmän puhelimen listalle mahtui Samsungilta kuusi sekä Nokialta ja Applelta kummaltakin kaksi mallia.

DNA:n huhtikuun kärkikymmenikössä tapahtui muutoksia lähinnä vain puhelinten keskinäisessä järjestyksessä. Ainoastaan yksi malli – Nokia Lumia 625 – jäi listalta, ja uutena listalle ponkaisi Samsungin uutuus Samsung Galaxy S5. Huhtikuun 11. päivänä myyntiin tullut Samsungin uusi lippulaivapuhelin nousi heti myyntitilaston kakkossijalle.

”Samsung Galaxy S5 noudattaa älypuhelinkaupassa viime aikoina vallalle noussutta trendiä: uutuuksilla on nykyisin tapana mennä heti aivan myyntilistan kärkisijoille, ja vasta tulevat kuukaudet näyttävät, miten puhelin sijoittuu myyntitilastoissa pidemmän päälle. Kesän edetessä tiedämme, onko Samsung onnistunut tuomaan markkinaan uuden kestosuosikin”, kertoo DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko.

Toinen tämän hetken trendi on uuden tulemisen kokenut puhelinten varustelu: ”Puhelinten värikuoria, suojakoteloita ja -pusseja myytiin aikoinaan paljonkin, mutta sitten seurasi kausi, jolloin ne eivät olleet kovasti muotia. Nyt erilaiset kuoret, pussukat, suojakalvot ja muut vastaavat tarvikkeet ovat jälleen erittäin kysyttyjä, ja kuluttajat haluavat paljon vaihtoehtoja”, Aavikko kertoo.

Nousussa ovat myös päälle puettavat ns. wearables-tuotteet, jotka hyödyntävät mobiiliverkkoja. Samsung toi huhtikuussa markkinoille uuden Gear 2 -älykellon ja urheilukäyttöön tarkoitetun Gear Fit -mallin, jotka kommunikoivat älypuhelimen kautta. Monipuolisin toiminnoin varustetuista älykelloista voi myös lukea viestit ja niillä voi jopa puhua.

Tabletit käyvät kesän kynnyksellä vilkkaasti kaupaksi. Uusimmissa malleissa on jopa 12 tuuman näyttö. Tablettia voi käyttää täyspainoisesti esimerkiksi opiskelussa, kun sen varustaa kätevällä langattomalla näppäimistöllä ja hiirellä – tabletti onkin toivottu ja tervetullut lahja esimerkiksi koulunsa päättävälle ja opiskelujaan aloittavalle.

DNA:n myydyimmät puhelimet huhtikuussa 2014

1. Samsung Galaxy Trend Plus
2. Samsung Galaxy S5
3. Apple iPhone 4s
4. Apple iPhone 5s
5. Samsung Galaxy S4 4G+
6. Samsung Galaxy S4 mini
7. Nokia Lumia 520
8. Nokia 208
9. Samsung Galaxy Ace 3 4G
10. Samsung Galaxy S III 4G

DNA julkaisee myydyimmät-seurannan kuukausittain. Tiedot perustuvat DNA:n eri myyntikanavissa kerättyihin myyntilukuihin. Aiempien kuukausien myyntitilastot: http://www.dna.fi/dna-oy/myyntitilastot

Tuotteiden palautus on kasvava haaste ja mahdollisuus verkkokaupalle

Vuonna 2013 yli 3 miljoonaa suomalaista osti tavaroita verkkokaupasta. Kasvava verkkokauppa asettaa vaatimuksia kaupoille vastata asiakkaan odotuksiin yksittäisissä tuotepalautuksissa. Viime vuonna Suomessa palautettiin 2,1 miljoonaa verkkokaupoista ostettua tavaraa, joista suuri osa oli vaatteita, ilmenee PostNordin hiljattain tekemästä tutkimuksesta.

– Vaatteet kuuluvat tavallisimpiin tavaroihin, joita palautetaan koon tai istuvuuden vaihtelun vuoksi. Palautuksia tekevät asiakkaat ovat yritykselle tärkeitä, sillä he ovat usein lojaaleja ja palaavat asioimaan. Ketterä palautusten käsittely on yhtä tärkeää ja itsestään selvää kuin avokaupan tekeminen fyysisessä vaatekaupassa. Tämä asettaa tietysti vaatimuksia verkkokaupoille, sanoo PostNordin verkkokauppa-asiantuntija Jouni Lamberg .

Vaatekauppa käsittää suurimman osan kaikista palautetuista tuotteista. Lähes puoli miljoonaa suomalaista palautti vähintään yhden vaatekappaleen vuonna 2013. 90 prosenttia tuotteita palauttaneista asiakkaista oli tyytyväisiä palautuskäsittelyyn.
Lambergin mukaan suomalaiset yritykset voivat kuitenkin yhä parantaa tuotteiden palautusten käsittelyä.

– Uudet verkkokaupat keskittyvät usein myynnin maksimoimiseen ja unohtavat palautusten merkityksen. Tuotteiden palauttaminen on kallista, ja nämä kulut pitää sisällyttää tarkasti liiketoiminnan laskelmiin. Monet yritykset voisivat olla nykyistä asiakasystävällisempiä, jos ne tarkastelisivat turhan monimutkaisia palautuskäsittelyn rutiinejaan. Verkkokauppojen asiakkaat arvostavat usein helppoutta, ja siksi palautuksen pitäisi olla yksinkertaista, selkeää ja osa positiivista ostokokemusta, kertoo Lamberg.

Samalla, kun yhä useampi suomalainen ostaa vaatteita verkosta, vuorovaikutus fyysisten ja digitaalisten kauppojen välillä muuttuu entistä tärkeämmäksi. Vuoden 2013 aikana kolme prosenttia kaikista verkkokauppojen asiakkaista kokeili vaatetta ensin kaupassa ja tilasi sen sitten netistä. Vastaavasti 15 prosenttia verkkokaupan asiakkaista tutki vaatetta ensin netissä ja kävi sen jälkeen ostamassa sen kaupasta.

Selvä merkki verkkokauppojen ja perinteisten kauppojen lähenemisestä on se, että perinteiset kauppaketjut satsaavat verkkokauppoihin ja verkkokauppaketjut ovat suunnitelleet jopa fyysisen kaupan avaamista.

– Asiakaskontaktit fyysisissä kaupoissa tulevat entistä tärkeämmäksi vähittäiskaupan toimijoille. Samalla voidaan tarjota tuotteiden parasta mahdollista saatavuutta ja ostomukavuutta digitaalisen myynnin kautta. Tämä asettaa korkeat odotukset meille logistiikkapalvelujen toimittajana. Logistiikkayritykselle tulee yhä tärkeämmäksi tarjota nopea ja joustava toimitus riippumatta siitä, toimitetaanko tuote kotiin, lähimpään postitoimistoon, työpaikalle tai kauppaan, sanoo Lamberg.

Tutkimustulokset ovat otteita tulevasta raportista, joka selvitti verkkokauppaa Pohjoismaissa. Raportti julkistetaan kokonaisuudessaan 8. toukokuuta. Tutkimus toteutettiin tammikuussa 2014 TNS Sifos -nettipaneelissa, jossa oli mukana 2434 pohjoismaalaista. Tutkimuksen suorittaminen verkkokyselynä tarkoittaa, että tulokset edustavat vain vastaajia, joilla on pääsy internetiin. Tutkimustuloksissa on huomioitu kunkin maan nettipenetraatio ja laskettu tulokset niiden mukaan.

FinChi auttaa erityisesti IT- ja muiden teknologia-alojen suomalaisyrityksiä Kiinassa

FinChi laajentaa toimintaansa suomalaisyritysten edistämiseksi Kiinassa

Finpron hallinnoiman innovaatiokeskus FinChin toimisto aukeaa Pekingissä toukokuussa 2014. FinChi auttaa erityisesti IT- ja muiden teknologia-alojen suomalaisyrityksiä liiketoiminnan aloittamisessa Kiinan markkinoilla.

FinChi-toimisto aukeaa toukokuussa 2014 Pekingiin Zhonguangcunin-alueelle ZPark-ohjelmistokehityspuistoon. Alue on IT-sektorin ja muiden korkean teknologian alojen yritysten keskittymä, jossa toimii jopa yli 20 000 kansainvälistä ja kiinalaista alan yritystä.

– Tarkoituksemme on helpottaa ja nopeuttaa etenkin pienten ja keskisuurten yritysten liiketoiminnan aloittamista Kiinan ja varsinkin Pekingin markkinoilla. Olemme olleet yhteydessä jo monen kiinnostuneen suomalaisyrityksen kanssa. Erityisesti IT- ja teknologia-alan yritykset ovat osoittaneet kiinnostusta FinChiin, kertoo Finpron Pekingin vientikeskuksen päällikkö Seppo Selkälä .

FinChi tarjoaa suomalaisyrityksille muun muassa liiketoimintaan liittyvää käytännön apua, paikallistuntemusta, kontakteja ja toimitiloja.

– Suomalainen asiakasyrityksemme voi helpommin käynnistää Kiinassa liiketoimintaansa ja säästää investoinneissaan, koska yrityksen ei tarvitse perustaa omaa tytäryhtiötä, vaan se voi toimia FinChin kautta. Esimerkiksi työluvan saaminen ja henkilökunnan palkkaaminen ja maksuliikenteen hoitaminen ovat mahdollisia meidän kauttamme. Lisäksi tarjoamme vuokralle toimitiloja 200 neliön toimistostamme, jatkaa Selkälä.

Menestys vaatii läsnäoloa kohdemarkkinoilla

FinChi toimii avattavan Pekingin-toimiston lisäksi Shanghaissa ja Shenzhenissä. Sen pääinnovaatiokeskus sijaitsee Shanghaissa. Yhteensä FinChillä on 32 suomalaista yhteistyöyritystä Kiinassa. Sopimus FinChin toiminnan aloittamisesta Pekingissä allekirjoitettiin viime vuonna osana presidentti Sauli Niinistön vierailua Pekingissä.

– Suomalaisyritykset ovat menestyneet esimerkiksi Shanghaissa FinChin avustuksella. Muun muassa Rovio kasvatti liiketoimintaansa aluksi Finchin kanssa ja perusti sitten oman yrityksen toimitiloineen.

– Läsnäolo kohdemarkkinoilla ja liiketoimintamallien ymmärtäminen ovat edellytyksiä menestymiselle. Seuraammekin jatkuvasti heikkoja signaaleja markkinoilla suomalaisyritysten innovaatioiden kaupallistamiseksi, summaa Selkälä.

Suuret yritykset hyötyivät kuluttajaelektroniikan kasvusta

Maailman 250 suurimman kuluttajatuoteyrityksen kasvu hidastui tilikaudella 2012. Yritykset onnistuivat kasvattamaan myyntiään vain noin viisi prosenttia. Listan kärjessä loistavat edelleen elektroniikka-alan toimijat. Alan suurimpia haasteita on pysyä globaalin kuluttajakäyttäytymisen muutoksen matkassa.

Deloitten kansainvälisen Global Powers of Consumer Products 2014 -tutkimuksen mukaan 250 suurimman kuluttajatuoteyrityksen yhteenlaskettu myynti ylitti 3 100 miljardia dollaria vuonna 2012 (sisältäen yritysten kesäkuun 2013 loppuun mennessä päättyneet tilikaudet). Kärkikymmenikköön sijoittuvien yritysten yhteenlaskettu myynti oli 900 miljardia dollaria. Suurin kuluttajatuoteyritys on kuudetta vuotta peräkkäin Samsung. Nokia tippui tämänvuotisessa listauksessa kymmenen suurimman joukosta sijalle 13. Toinen suomalaisyritys listalla on HKScan sijalla 231.

Kymmenen parhaan yrityksen joukosta merkittävää kasvua saavutti ainoastaan neljä yritystä: Samsung, Apple, Nestlé ja Unilever. Kuluttajaelektroniikkaa valmistaville yrityksille vuosi 2012 toi helpotusta edellisvuoden synkkyyteen. Japanilaisyritysten maltillinen toipuminen vuoden 2011 maanjäristyksestä ja tsunamista sekä kuluttajien kasvanut kiinnostus digilaitteita kohtaan nostivat liikevaihtoa lähes 10 prosenttia.

Matkapuhelimien ja älylaitteiden myynnin jyrkkä lasku pudotti Nokian kärkikymmeniköstä. Yrityksen liikevaihto laski jopa 22 %. Nokia teki kärjessä tilaa eteläkorealaiselle LG Electronicsille, jonka myynti on myös ollut laskussa – tosin vähemmän kuin Nokian. Toiseksi sijoittunut Apple jatkoi menestystarinaansa 45 prosentin liikevaihdon kasvulla.

”Maailmantalouden turbulenssi verotti kuluttajatuoteyritysten kasvunäkymiä. Sekä kypsillä markkinoilla että viennistä riippuvaisissa talouksissa toimialan kokonaiskasvuvauhti oli huomattavasti kahta edellisvuotta hillitympi. Raaka-aineiden hintojen kallistumisesta huolimatta yritysten kannattavuus on kuitenkin parantanut”, summaa Deloitten kaupan alan ja kuluttajatuotteiden toimialajohtaja Kari Ekholm.

Yrityskauppa-aktiivisuus kasvussa

Tutkimuksen mukaan globaalin talouden hatarasta elpymisestä huolimatta sijoittajat etsivät yhä yritysjärjestelymahdollisuuksia, jotka vahvistavat heidän strategisia asemiaan ja tukevat kasvutavoitteita. Yritysjärjestelyjen määrää kiihdyttivät helpottunut luotonsaanti, matala korkotaso, piristyneet pääomamarkkinat sekä joissain tapauksissa yritysten suurehkot käteisvarat.

Elintarvikeala on edelleen tärkeä toimiala yrityskaupoissa. Kesäkuussa 2013 tehtiin yksi elintarvikealan suurimmista yrityskaupoista kun Berkshire Hathaway ja 3G Capital ostivat H.J. Heinzin 28 miljardilla dollarilla.

“On jopa hieman yllättävää, että yrityskauppojen määrä kuluttajatuotetoimialalla on viime vuosina kasvanut, kun otetaan huomioon maailmantalouden hidas kehitys. Vuodesta 2014 on jo muotoutumassa merkittävä yrityskauppavuosi tällä toimialalla. Yrityskauppojen keskeisiä tavoitteita juuri nyt on lujittaa asemaa nykyisillä markkinoilla, päästä uusille maantieteellisille markkinoille ja näin rakentaa strategista kasvualustaa. Nopeamman kasvun maantieteelliset alueet houkuttelevat edelleen ostajia”, sanoo Deloitten yritysjärjestelypalveluista vastaava johtaja Eija Kuittinen.

Maantieteellisesti tarkasteltuna Afrikan ja Lähi-idän alueiden yritykset kasvoivat vuoden aikana nopeimmin (16,9 %). Seuraavana perässä tuli Latinalainen Amerikka (16,8 %) ja Aasian ja Tyynenmeren alue (5,6 %). Japanin maanjäristyksen vaikutukset painoivat yhä Tyynenmeren alueen kasvulukuja. Pohjois-Amerikan alueen kasvu putosi neljään prosenttiin. Hidastumisesta huolimatta alueen yritykset nauttivat edelleen vankasta kannattavuudesta. Euroopassa ranskalaisyritysten kasvuvauhti (6,6 %) päihitti saksalaiset (6,2 %) ja britannialaiset yritykset (4,8 %). Jo toista vuotta peräkkäin eurooppalaiset yritykset kasvoivat top 250 -yritysten keskiarvoa hitaammin. Nopeimmin kasvaneista viidestäkymmenestä kuluttajatuoteyrityksestä lähes kaksi kolmasosaa oli kehittyvillä markkinoilla toimivia yrityksiä.

Verkostoituneet kuluttajat vaativat entistä enemmän

“Merkittävin kuluttajatuoteyrityksiä kohtaava haaste tällä hetkellä on ratkaista kuinka selvitä kuluttajalähtöisessä globaalisti verkostoituneessa maailmassa. Selviytyäkseen ja kasvaakseen kannattavasti yritysten on opittava vastaamaan kuluttajien tarpeisiin – riippumatta siitä, mistä maasta tai kanavasta kysyntä kumpuaa. Yritysten on omaksuttava uusia menettelytapoja, kuten päästä päähän toimitusketjut, virtuaaliseen markkinaan pääsy, suorat kuluttajakanavat sekä lisäinvestoinnit kuluttajatietojen analysointiin. Globaalisti verkottunut kuluttaja on entistä vaikutusvaltaisempi kuluttaja – tämä on se todellisuus, jossa kuluttajatuoteyritykset nyt toimivat”, muistuttaa Ekholm.

Älyliikenne tekee itärajan ylittävän matkustajaliikenteen sujuvammaksi

Helsingin ja Pietarin välinen älyliikennekäytävä tuo uusia palveluja matkustajille, yksityisautoilijoille ja joukkoliikenteelle. VTT:n ja Vediafi Oy:n johdolla kehitetty VEDIA-monipalvelu yhdistää nyt avatut uudet mobiilipalvelut, jotka sujuvoittavat itärajan ylittävää matkustajaliikennettä. Palvelut myös parantavat matkustuskokemusta ja liikenneturvallisuutta.

VEDIA-monipalvelu on keskeinen osa Helsinki–Pietari-älyliikennekäytävän suomalais-venäläistä älyliikenteen kärkihanketta. Hankkeessa luodaan viranomaisten, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyönä uusia älykkäitä liikennepalveluja rajan ylittävälle matkustajaliikenteelle.

Ensi vaiheessa avatut palvelut tulevat käyttöön tie- ja raideliikenteen käyttäjille, mutta tulevaisuudessa palvelut kattavat myös muita liikennemuotoja hyödyntävät matkaketjut.

Palveluista ensimmäisinä otetaan käyttöön automaattiset tiesää- ja kelitietopalvelut, automaattinen liikennehäiriötiedotus- ja varoitusjärjestelmä, reaaliaikainen liikenne- ja ruuhkatietopalvelu sekä julkisen liikenteen tietopalvelu.

Raideliikenteen käyttäjille VEDIA-palvelut avataan Helsingin ja Pietarin välillä liikennöivissä nopeissa Allegro-junissa. Palvelut toteutetaan VR:n junaverkkoon, ja ne ovat langattomasti junamatkustajien käytettävissä älypuhelimilla ja kannettavilla. VEDIA-junapalvelut tarjoavat matkustajille lisätietoja matkan edistymisestä, asematiedotteita, uutisotsikoita sekä kohdekaupunkien säätietoja ja jatkoyhteyksiä. VEDIA-palvelut tuotetaan junassa, jolloin mobiiliverkkojen huono kuuluvuus varsinkin raja-alueella ei häiritse junapalveluita.

Rajanylittäjien keskeisiksi ongelmiksi havaittiin mm. verkkovierailujen hinta ja toimintavarmuus, liikenne- ja tiesäätiedon huono saatavuus koko matkan ajalta sekä palveluiden huono käytettävyys ja saatavuus eri kielillä. Nämä kävivät ilmi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun erityisesti venäläisille rajanylittäjille tekemästä selvityksestä.

VEDIA-monipalvelussa verkkovierailuihin liittyviä ongelmia vähennetään tuomalla internetyhteys ja VEDIA-palvelut ilmaiseksi saataville Allegro-juniin sekä Vaalimaan raja-asemalle. Lisäksi venäläisen Yandex-Moneyn maksuratkaisu mahdollistaa DNA:n Prepaid-liittymien SIM-korttien rajoittamattoman datakäytön VEDIA:n mobiililla arvon latauspalvelulla. Vastaava palvelu on suunnitteilla myös Venäjälle matkustaville.

Hankkeessa pilotoitava ratkaisu perustuu avoimeen tiedonvaihtoon, jossa yhteistyötä rakennetaan molempien maiden viranomaisten sekä yritysten välillä. Tämä mahdollistaa liikenne- ja tiesäätietojen tuomisen kuluttajille mm. Rajaliikenne.fi:n sekä VEDIA:n sovelluksiin. VEDIA-monipalveluun liitetään myös online-tulkkauspalvelu sekä joukkoliikennetiedot, jotka tuovat jatkoyhteydet osaksi sovellusta. Tämän lisäksi mm. Helsingin raideliikenteen kertalippujen maksuissa voidaan hyödyntää VEDIAn mobiilia SMS-maksua.

Palvelujen toteuttamista varten on koottu palveluyhteenliittymä, FOR VEDIA, johon kuuluu toistakymmentä yritystä sekä Suomesta että Venäjältä. Toteuttajakonsortion vetäjänä toimii Vediafi Oy. Uusia palveluja esitellään myös Helsingissä kesäkuussa järjestettävässä älyliikenteen ITS Europe 2014 -kongressissa.

Monipalvelualusta toimii kaikissa mobiililaitteissa

”VEDIA-monipalvelumme perustuu laiteriippumattomaan HTML5-pohjaiseen käyttöliittymään, joka toimii kaikissa mobiililaitteissa. VEDIA-monipalvelu pitää sisällään yrityskonsortiomme monivuotisen kokemuksen erilaisista palvelukokeiluista sekä Venäjä-yhteistyön kehittämisestä erityisesti VTT:n kanssa, mikä luo hyvät edellytykset kasvavaan palvelutarjoamaan Suomessa ja vientimarkkinoilla”, toteaa Vediafi Oy:n toimitusjohtaja Lauri Lankinen .

”On tärkeää, että palveluita kehitetään yhteistyössä julkisen sektorin, yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Näin taataan liikkujille kattava palveluvalikoima ja varmistetaan niiden yhteentoimivuus ja jatkuvuus sekä uusien innovatiivisten palveluiden kehittäminen myös tulevaisuudessa”, sanoo asiakaspäällikkö Karri Rantasila VTT:ltä.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen ja Venäjän julkisten ja yksityisten organisaatioiden kanssa. Suomessa hankkeen ohjaamisesta vastaa liikenne- ja viestintäministeriö. Sen lisäksi palvelujen toteuttamisessa ovat vahvasti mukana myös Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.

VEDIA -monipalvelu löytyy linkistä: http://www.vedia.fi

Suomalaiset ostivat tavaroita ulkomaisista verkkokaupoista sadoilla mijoonilla

Suomalaiset ostivat tavaroita ulkomaisista verkkokaupoista 415 miljoonalla eurolla viime vuonna

Pohjoismaalaiset kuluttajat tekevät paljon ostoksia ulkomaisista verkkokaupoista. Useampi kuin joka kolmas pohjoismaalainen teki vähintään yhden ostoksen ulkomaiselta sivustolta viime vuonna. Yhteensä ulkomaisiin verkkokauppaostoksiin käytettiin 2,1 miljardia euroa. Suhteellisen harvat kuitenkin käyttivät ostoksissaan pohjoismaisten naapureidensa verkkokauppojen palveluita. Tiedot selviävät PostNordin teettämästä tutkimuksesta, johon osallistui yli 5 000 pohjoismaalaista kuluttajaa.

Vuonna 2013 noin 1,3 miljoonaa suomalaista eli kolmannes kaikista 15–79-vuotiaista osti tavaroita ulkomaalaisilta sivustoilta. Yhteensä he käyttivät rahaa noin 415 miljoonaa euroa. Eniten suomalaiset hyödyntävät brittiläisiä, yhdysvaltalaisia, saksalaisia ja ruotsalaisia kauppapaikkoja. Sen sijaan tanskalaisista tai norjalaisista verkkokaupoista suomalainen ostaa vain harvoin.

– Suomalaisilla verkkokaupoilla on paljon ulkomaista kilpailua. Suomalaisten verkkokauppojen tulisikin vahvistaa kilpailukykyään tunnistamalla entistä paremmin suomalaisten kuluttajien motivaattorit ja mukauttamalla oma tarjoomansa ja sivustonsa niiden mukaisiksi, sanoo PostNordin verkkokauppa-asiantuntija Jouni Lamberg.

Myös muut pohjoismaalaiset tekevät paljon ostoksia ulkomaalaisilla sivustoilla. Norjassa näin teki viime vuonna lähes puolet (46 prosenttia) kuluttajista. Tanskassa vastaava luku oli 39 prosenttia ja Ruotsissa 31 prosenttia. Jokaista Pohjoismaata yhdistää se, että eniten ostoksia tehdään brittiläisissä verkkokaupoissa. Vuonna 2013 peräti 2,9 miljoonaa ruotsalaista, norjalaista ja tanskalaista teki ostoksia brittiläisissä verkkokaupoissa, mutta vain 70 000 osti tuotteita suomalaisilta sivustoilta.

– Pohjoismaiden välisessä verkkokaupassa on valtava kasvupotentiaali. Maiden infrastruktuuri ja logistiikkapalvelut ovat hyvin kehittyneitä, ja niiden kulttuurit ovat samankaltaisia. Mutta tässäkin asiassa avainasemassa on kunkin maan kuluttajien ostokäyttäytymisen ja motivaattoreiden tuntemus sekä oman kauppapaikan ja sen tarjooman kehittäminen vastaamaan kuluttajien tarpeita, Jouni Lamberg sanoo.

Verkkokaupan volyymi kasvoi erittäin voimakkaasti vuoden 2013 aikana. Kasvu näkyi myös PostNordissa, jonka B2C-pakettitoimitukset Pohjoismaissa lisääntyivät 12 prosentilla. PostNord on kehittänyt pohjoismaista tarjoomaansa aktiivisesti viime vuosina, ja sillä on Pohjoismaissa kattava, 5 300 noutopisteen jakeluverkosto.

– Panostamme entistä enemmän verkkokauppaan myös jatkossa. Kattava verkosto on vahva alusta innovatiivisten palveluiden kehittämiselle pohjoismaisille markkinoille niin fyysisissä tavarantoimituksissa kuin asiakastuntemukseen ja -viestintään liittyen, Jouni Lamberg sanoo.

Geocollectors: Osta ja suojele maata neliö kerrallaan

Suomalainen innovaatio Geocollectors (www.geocollectors.com) lanseerattiin 27.3.2014. Geocollectors on virtuaalinen maanomistajien yhteisö, jossa yksityiset ihmiset ympäri maailmaa ostavat, omistavat ja samalla suojelevat maata neliömetri kerrallaan.

Maan omistaminen on perinteisesti ollut harvinaista, lähes mahdotonta ja harvojen herkkua maailmalla. Geocollectors Ltd. -yhtiö ostaa maa-alueita ja myy alueen hallintaoikeuksia kenelle tahansa halukkaalle neliömetrin paloina. Neliön hinta on vakio eli 100 Yhdysvaltain dollaria.

Virtuaalinen tutkimusmatka alkaa Geocollectors-idean syntysijoilta, Suomen Lapista, josta voit tästä päivästä lähtien ostaa oman neliösi.

Yhteisön ja kysynnän kasvaessa yhtiö myy tulevaisuudessa neliöitä entistä vaihtelevammilta ja arvokkaammilta luonnon alueita kaikilla mantereilla. Neuvottelut ovat käynnissä jo kolmessa maanosassa.

Geocollectors tähtää suoraan kansainvälisille markkinoille, erityisesti Venäjälle, Japaniin ja Eurooppaan.

Virtuaalinen matkailuelämys ja yhteisöllistä omistamisen iloa

Geocollectors tarjoaa asiakkaalle vaikutuskanavan, omistamisen iloa sekä virtuaalisen matkailuelämyksen uudenlaisessa paketissa.

Geokerääjä voi jakaa muiden yhteisön jäsenten kanssa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa erilaisia sisältöjä omasta tontista, alueesta ja maastotyypistä. Geocollectorsin verkkoportaalista löytyy muun muassa valokuvia, satelliittikuvia, videokuvaa, 360 asteen panoraamakuvaa sekä statistiikkaa ja muuta tietoa alueesta. Alueille asennetaan myös kameroita esimerkiksi villieläinten ja muuhun luonnon seurantaan.

Jatkossa geokerääjät voivat itse äänestää, miltä ilmastovyöhykkeeltä, mistä maasta tai maastotyypistä seuraava tontti ostetaan. Kuka on sinun virtuaalinen naapurisi? Ottaisimmeko seuraavaksi haltuumme vaikkapa palasen Amazonin sademetsää tai Intian tiikerivuoristoa?

Geocollectorsin liiketoimintaan oleellisena osana kuuluu vastuu luonnosta ja paikallisyhteisöistä. Tarkoituksemme on luovuttaa 10 % jokaisesta kauppahinnasta hyväntekeväisyyteen. Kohteen valitsevat kerääjät eli yhteisö itse.

Geocollectors kehittää myös tapoja, joilla geokerääjille tarjotaan mahdollisuus ostaa palvelun kautta kestävästi tuotettuja lähituotteita suoraan kunkin alueen paikallisväestöltä tai -yrittäjiltä.

Keräilyä joukkoistamalla

Keskeinen osa Geocollectorsin liikeideaa on, että joukkoistamalla voidaan ostaa erilaisia isompia luontoalueita ympäri maailmaa ja jakaa ne pienempiin yksityisomistettaviin, keräiltäviin tontteihin.

Kun isompien tonttien omistus hajaantuu neliömetreittäin satojen tai tuhansien omistajien kesken, on tonttien käyttö esimerkiksi maatalouden, kaivosteollisuuden tai rakentamisen tarkoituksiin lähes mahdotonta. Näin tontit säilyvät jatkossakin mahdollisimman luonnontilaisina geokeräilykohteina.

Geocollectors pyrkii aina suojelemaan hankkimansa alueet paikallisen lainsäädännön puitteissa. Suomessa Lapin alueelle voidaan hakea yksityisen suojelualueen status. Lisäksi Geocollectorsin säännöt estävät yksityisomistajaa tekemästä mitään näkyviä rakennelmia omalle tontilleen.

Geocollectors Ltd.?

Geocollectors Ltd. -yhtiön tavoitteena on synnyttää globaali maanomistajien yhteisö – Geocollectors.Geocollectors on kaupallinen palvelu, jossa omistus on aitoa ja tonteilla on myös jälleenmyyntiarvo. Jos eri tonttien keräilyarvo nousee jatkossa sijainnin, numeroinnin tai naapurin statuksen johdosta, voivat keräilijät myydä omistamiaan tonttejaan eteenpäin vapaasti toisille keräilijöille.

Geocollectorsin takana on 25 suomalaista sijoittajaa. Yhtiön osakkaita ovat mm. näyttelijä Ville Haapasalo, yrittäjä Jarno Tuliara sekä ravitsemusalan yrittäjä Harri Syrjänen.

Geocollectors-hanke on saanut EU:n aluekehitysrahaston tukea Lapin ELY-keskuksen kautta. Katso video ja tutustu Geocollectorsin maailmaan osoitteessa www.geocollectors.com

Sitran uusi rahasto sijoittaa energiatehokkuuteen

Uusi rahasto sijoittaa energiatehokkuuteen – LeaseGreen ja Sitra yhteistyöhön

Energiatehokkuuden palveluyritys LeaseGreen on kehittänyt uuden innovatiivisen sijoitusmuodon, jonka avulla rahoitetaan tehokasta energiankäyttöä edistäviä investointeja kiinteistöissä. Suomen ensimmäiseen energiatehokkuusrahastoon ovat sijoittaneet varojaan Sitra ja joukko yksityisiä sijoittajia.

”Lanseeraamamme rahastokonsepti on täysin uudenlainen työkalu energiatehokkuustoimenpiteiden käynnistämiseen”, LeaseGreenin talous- ja rahoitusjohtaja Juho Rönni sanoo.

”Teknologian kehitys ja energian loppukäyttäjähinnan nousu ovat johtaneet siihen, että energiansäästö on entistäkin järkevämpää. Suurin säästöpotentiaali on pienissä puroissa: kiinteistöissä ja liiketoimintojen rajapinnoissa. Tavoitteenamme on jouduttaa reippaasti investointeja energiatehokkuuteen.”

NegaWatt Energiatehokkuusrahasto 1 Ky aloittaa sijoitustoiminnan välittömästi. Sen tavoitteena on myös demonstroida uutta toimintamallia seuraavan rahaston potentiaalisille sijoittajille. NegaWatt Energiatehokkuusrahasto 2 Ky aloittaa toiminnan vuoden 2014 jälkimmäisellä puoliskolla. LeaseGreenin kokonaistavoitteena on sijoittaa 100 miljoonaa euroa energiatehokkuuteen vuosina 2014–2016.

”NegaWatt-rahasto on tärkeä rahoitusinnovaatio, joka voi vauhdittaa merkittävällä tavalla pääomien kanavoitumista kiinteistöjen energiatehokkuuteen”, sanoo Sitran liiketoiminnan kehityksestä ja rahoituksesta vastaava johtaja Sami Tuhkanen. ”Sitra lähti mukaan ensimmäisen rahaston ankkurisijoittajaksi, koska näemme, että rahasto sopii varsin hyvin Sitran tavoitteisiin resurssiviisaasta ja hiilineutraalista yhteiskunnasta. Lisäksi rahasto on hyvä esimerkki vastuullisesta sijoituskohteesta, koska sen avulla voidaan parantaa kansantalouden kilpailukykyä, vähentää riippuvuutta energian tuonnista ja pienentää hiilidioksidipäästöjä.”
– See more at: https://www.sttinfo.fi/release?releaseId=12547309#sthash.RMoW1qRT.dpuf

Suomen ABB toimittaa aurinkosähkötekniikkaa megawattiluokan aurinkovoimalaan Mauritiukselle

ABB on toimittanut ”raskaan sarjan” aurinkosähköinvertterit uuteen megawattiluokan aurinkosähkövoimalaan Mauritiukselle. Voimala tuottaa noin 24 gigawattituntia puhdasta sähköä vuodessa. Samalla saarivaltion hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 15 000 tonnilla vuosittain.

Toimitus sisältää 17 aurinkosähköinvertteriä (630 – 1000 kilowattia), jotka muuntavat aurinkopaneeleiden tasasähkön sähköverkkoon soveltuvaksi vaihtosähköksi. Invertterit toimivat myös järjestelmän aivoina.

”Verkkoyhtiöt edellyttävät inverttereiltä monipuolisia ohjaus-, seuranta- ja kommunikaatio-ominaisuuksia. Mauritiuksella tämä on erittäin tärkeää, koska saarivaltion verkko on kohtuullisen pieni. Kauppa on hyvä osoitus Suomen ABB:n teknologisesta osaamisesta puhtaan uusiutuvan energiantuotannon edistämisessä”, markkinointijohtaja Jyrki Leppänen ABB:ltä sanoo.

Maailman aurinkoenergiamarkkinat ovat vahvassa kasvussa. Viime vuoden loppuun mennessä asennetun kapasiteetin määrä ylitti jo 130 gigawattia.

Inverttereiden lisäksi ABB on toimittanut Mauritiuksen uuteen voimalaan keskijännitekojeistot, muuntajat sekä sähköasemalaitteistoa sisältäen aurinkovoimalan valvonta- ja ohjausjärjestelmän.

Raskaan sarjan aurinkosähköinverttereiden tutkimuksen ja tuotekehityksen vastuu on ABB:llä Suomessa. Aurinkoinverttereiden tuotekehitys alkoi Pitäjänmäellä 2000-luvun loppupuolella ja vuonna 2010 ABB rakensi taajuusmuuttajatehtaan katolle teholtaan Suomen suurimman verkkoonkytketyn aurinkosähkövoimalan. Sen tuottama sähkö käytetään tehtaalla trukkien lataamiseen ja kulutushuippujen leikkaamiseen. Samalla voimala palvelee aurinkosähköinverttereiden tutkimuksen ja tuotekehityksen tarpeita.

Tuorein suomalaisen tuotekehityksen tulos on maaliskuun lopussa lanseerattu kahden megawatin invertteriasema, joka sisältää kaksi 875:n tai 1000 kilowatin aurinkosähköinvertteriä sekä laitteiston inverttereiden yhdistämiseksi keskijännitemuuntajaan. Konttiratkaisu mahdollistaa helpon kuljetuksen ja nopean asennuksen sekä takaa inverttereille testatun toimintaympäriston ja käyttövarmuuden vaativissakin olosuhteissa.

Mauritiuksen ensimmäisen megawattiluokan aurinkosähkövoimalan kokonaiskapasiteetti on 15,2 MWp. Voimalan omistaa SARAKO PVP Co. Ltd.
– See more at: https://www.sttinfo.fi/release?releaseId=12617552#sthash.a7NZJOuU.dpuf